Tupaga Hotugu e outras plantas utilizadas pelo povo Kuikuro by Marcelo Delduque

Tupaga Hotugu e outras plantas utilizadas pelo povo Kuikuro

Realização

Apoio Escola Estadual Indígena Central Karib

conselho federal gestor do fundo de defesa de direitos difusos

Secretaria nacional do consumidor

apresentação Kugotutilü üleki mukeha ketibülü üle heke leha kupekutelü tütükingoki leha kupekutelü iheke. Õ tehu itungu muke, üleki leha ketüilü atagugijükinügü leha. Üle atahe huãke tatute huãke itelüti uitsagü. Tatute tsinhegiki itsomi Auga heke, kalapalo heke, Matipu heke, Kamaiula heke, aütü heke, Meinaku heke lá itsomi. Projetu tüilü, inhalü kamaiula akiti inhümi, alatsü hüle Kotoki kilü, aitsingo heke lehüle egei ihenügü . üle heke leha ukotühünkgijü. Üle hinhe hüle egei utelüti uitsagü ine. Ikomuda naha fandeiru heke ikenümingo leha, aikubeha leha etsibükilüingo leha. Üle atehe hüle egei aitsükü utehuheusdagü. depoimento de Afukaka Kuikuro

sitisu oÄŠ

Taugiko belaha.Taũgi heke hüle egei ihũtepügü

igei. Itsako ngapaha üne hata ihekeni, üne tuita

ihekeni hugobo itaginhudako, tapatakinhü hoho engihatüe engingi pügüko,nügü iheke ĩkugekilü, gahagu hekeha, kagutaha ade, angi ungingi pügü atütü kubetsakegei tapapataki atühügü, nügü iheke, ihü hegei tehehei. Osi kunhigake, sinüngo leha, kagutaha akinhagü hoho egei atsange, etineta hegei. Ülepei leha, ülehigei amaheke, ama atühü, igeheke hegei ukitagü, igeinhalü iheke balegei ukitagü, ülepei tuhisi ehekeni, egehuegüi ülepe tiketi igeitsomi sadagüikoi lehüle halako leha. Ülepei leha, tiketi ihekeni, ülepe tüilüleha ihekeni, nhüngitatelü lehe ihekeni, tÜma tüinhüi sitisui igekato nügü iheke, inhalü, ahütü ige itsomi, sitisu heke lehüle, lepei ikenügü ihekeni, ülepe tühagate iheke, aiha, ülepe gahadelü, tikangi

itsomi ukae Asuti kilü, utihugukilüi itsomi, lepei igeitsimi soitsüi nügü ihekeni, tihigu itsakenügü bege ihekeni, nhakeisi kuleha inhüngo, ülehinhe toisi ihekeni kahügageki, ekutsahüle nügü ihekeni, osiba nügü ihekeni kanga hetoho oijü ihekeni, ukae itsomi Uguhu kilüleha, uge uhudijagü kae itsomi, ülepei leha sahüdelü ihekeni, ülepe enhügü leha, sitelü leha ihekeni, ülepe gipodelü, hekite leha tüilü ihekeni, sitisu kusügü atühügü üngaui, ikenügü tugupisi, lepei leha, uama tüilü kupeheni, ukae itsomi Kagutaha kilü gehale, uütiugu kae itsomi, tüilü ihekeni, iketsüha nügü leha ihekeni. Kaguataha ütingugui leha inhügü. Lepe tüi ihekeni teé. Ĩketsüha. Tünigele ipugui, nügü ihekeni. Taka õkilü ihekeni, otihongo. Kuru, kuru... Lepe taĩ ihekeni, aiha. Lepe kohongoho tüngingi, tsutsui ekubele inhügü. Ahütü uge uitsomi, uge uitpugu

itsomi Hitsagu kilü. Hitsagu ipuguki bisu, inhe hegei Hitsagu ipugu. Ingitüeha, uge uitsomi ukita tinagei. Igia akatsange uhinhaõ, igia sügühütu, engü, etuhisote ehekeni, tsitsã ukitagüingo kuiginda atamini. Ho ho ho ... ekitakoingo. Itegomiha uheke. Inhalü kuiginda katai ho ho ho ... kukilüi, hitsagu heke leha inhe itelü. Sikilü hegei, egipuilü kuiginda, ülepe atingalü leha inhei leha, téé la leha. Tohinhahagalilabha atühügü, kiriri, kiriri laha. Kotsilabeha atühügü. Takumi igia inhalü Tãugi kilü, takumi igia inhalü. Hako akünginhügü heke ihisatai nügü iheke. Tüinakõdi iheke hatataki. Ülepe tüõki iheke inhalübe. Tüõhili leha egei tüilü iheke. Suininügü leha egei iheke. Ihügijõdelü leha iheke inhalü ekube, tsü laleha inhügü. Ülepe higei. Tãugi hekisei sitisu tüini, oĩ tüilü leha, tatuleha nhegidohogu tüilü iheke. depoimento de Haitsehü Kuikuro

itsuni

Itsuni higei totoinhü eĩdeha itseke otoi, katuteha i totoi, üle ateha itsunina kutegote oto heke kimuhukilü. Itsuni higei buta itu gehaleha, inhalüha talokito heke hüle buta uhunümi hüle. Itsuni higei sitisu itu, oĩ itu, tigatiha kutelü üne engikodõhoguki. Itsuni higei ngene itu, tolo itu, tisinhü itu tuhugu. Itsuni higei hekini, kutelüha ihuja, kupitsü itsote leha ugijai, kutelüha inhago uhijüinha, tolo uhijüinha, kajü uhijüinha. Itsuni higei kupekugu, titaha kutuhinhaho tüilü kupehe. Tigatiha kutelü hüge engiko dohoguki, kutahakuguki, inhe tisinhu itu mukeha tita tuhugu, lateheha eitsükü ekuguha anügü tisinha itsuni anügü inkonkgiha titsetohoi anügü atehe. Mutua Mehinako

com adaptação de Trukuma Kuikuro

itsuni na aldeia ipatse

sitisu

Sitisu hegei ünei tüinhü , itsuni teha itu, inhalüha

telote inhümi, iungu gele

atai isitisu kusügüi ititüinhügü, kapehe leha atai, üngaũi ititüinhügü. Kapehe kuleha atai, tahakui iganügü, tsekegüi leha atai, iganügü. Butagehale egei isitisui, ketuãkilüha inhugupeki itaõha tetũaki itsi. Üne uhakuguiha tüilü.Etita itogu keigüiha inhügü. Tibuko ogoguiha tüilü gehale. Isitisu hegei eitsüküngo tisinha tsuhügüpei gele hegei tüingalü tiheke ünei, hõ ãde geleha tüingalü. Salu Kuikuro

Sitisu hegei aitsüküngo tisinha üne engidõhogui

anügü atehe .

Sitisu ituha istunite, itsuninaha kutelü itsi, lepene leha üne tüilü kupehe aiha. Sitisu gahale hegei buta ,itaõ imagu doteha etuãkilüko itsi hekite leha lepene istokomi, üle atehe aitsükü sitisu anügü angoloi hekugui kugeko inha üne engikõdohogui anügü atehe, butai gehale anügü atehe. Atsua Kuikuro

Sitisu hegei itsunitongo itu, üne utumitsüiha

ukugeko ngüilü egei, ebutai gehaleha inhügü kentuãkitohoi ,hekite kutehugu itsomi, ugija etuãkilü gehale itsi imagühügü nginhe inhukitsüingi. Egeaha sitisu ügühütu anügü. Palaku Kuikuro

Angaũ

Hegei itsunite gehale itu, üne utumitsüiha tüinhü ogoi gehale inhügü kuiginhu akutegoho iküpoi.

Sitisu-kusügü

Hegei itsunitongo,kusu atsokilüha itsi, kagamuke etuãkilü gehale itsi, jaheji hegei ahatitomi.

Tahaku Sitisu

Hegei Itsuniha itui tita tsügütseha itu inhalü. Üne isitisugui tüinhü, ngüne igüi gehale tüilü, ogoi gehale tüilü ketuakilüha itsi.

Hegei itsunitongo itu, tita tsügütseha itu inhalüha telote itui inhümi, üne gipoiha tüilü kugeko heke, ogoiha tüilü timbuku ogogui tüilü, ito, keĩgüi gehale agutipügü tüilü kanga õgotegohoi, ugijai gehale itaõ atai etuakilü itsi hekite itsehugu itsomi, butai gehale inhügü, kugiheki kegote kupihijü itsae hekite leha itsomi. Egeaha sitisu ügühütu ĩde.

itsahitselĂź

ube-ijetoho

gahagu

sipo

kanga-hetoho

sitisu sahü

üngau üngita

oĩ

Oĩ eke-ahangiteü Dagüpe hegei oĩ itu eke ahngitegü tsügütseha tita, ngüne hatoteha kutelü dagütena eke ahangitegü uhijüinha, inhalü hüle itsunite anümi, telo gehale hüle itsunite ngüne oitsüi tati. Eke- ahangitegü gehale egei kimbutagü, kugiheki naha kelü üleki leha kupihijü, kupukutsilü mukeha itsi, lango hegei eke-ahangitegüi, ngüne oitsüi kugehale inhügü, ebutai gehale inhügü. Egeaha oĩ eke-ahangitegü ügühütu. Kanuta Kuikuro

Oĩ Oĩ higei eïtsüKüngo tisinha tiha, üne hatohoi anügü atehe, üne Kamitsüi anügü atehe, tatuteha inko tütohoi anügü atehe. Asankguiha tüilü, imbene ingüiha tüilü kagamitsüi, kuiginhu kagamitsúi, hügakumi tüilü, enegele uãke apiko heke tüilü kilü tüitinaitsükoi tikindohokoi. Üle ateheha eitsükü titsehuhesunalü, itsuni hotegote ukugeko heke, ihotegote leha uhitsagüi leha oĩ inhalü, üne hatote haki leha uhinhi tengalü itsuni tugandibüngüna. Kuiawa Ivan Kuikuro

Hangite Hangite hegei itsunitongo itu, üne oĩtsuiha egei tüinhü Hangitei, tatuteha ukugeko heke ambangalü üne oĩntsüi, imbene ingüi gehale tüingalü ukugeko heke itsemitsüi gehale tüilü. Kuiginhu ãdengalü gehale itsi, asankgu tüilü itsi, hügakumi mukeha inhügü, inhe õkigoteha itsamitsüi tüingalü ukugeko heke. Egeaha hangite ügühütu anügü ĩde etete. Kohi Kuikuro

Eke ahangitegü Eke ahangitegü hegei oi etuhisote tüinhü üne oĩtsüi. Ngiko oĩtsüi gehaleha inhügü. Ituha dagüpege, hõ, itsunite, tuagipo tsügütseha itu. Aitsüküngo ekugu hegei tsihinha, tütomima, üne oitsüi tüilü atehe. Egea tüingalü tsiheke. Salu Kuikuro

Kagahügü Kagahügü hegei õi, itsuniteha itu, üne õitsüiha tüilü, kulakumitsüi gehaleha inhügü. Inhalüha telote itu inhalüi, üle ateheha aistüküha ukugeko tehuhesunalü istuni hotelü kae, üne engikondohogui anügü atehe, kagahügü pé ugandüingi itsuni hotegote. Itsunite há itu, agüpege aiha. Egeaha kagahaügü ügühütu anügü ĩde. Henhe Yano

Tipitsuginhü Tipitsuginhü hegei kukügünu imbutagüi tüinhü kupukutsitohoi gehale hüataõko heke gehale ihijü kukakungategohoi. Sagageha tipitsuginhü heke kupukitsilü. Oĩ etuhisoteha üne kamitsüi inhügü õ imbene temitsüi gehaleha inhügü. Tipitsuginhü ihijüha, tühüngüiha akunga tüitohoi, imbene temitsüi. Egeaha tipitsuginhü ihinhalü tsiheke ĩde etete. Kaitama Tipitsuginhü hegei õi, ngikahongo, hüati heke gehale tüilü akungai, üne õitsüige gehale tüilü. Tipitsuginhü hegei itao kusügü etuakilü itsi hekite itsehugu itsomi.

Tapoge Roberto

Tipitsuginhü hegei ngikahongo itu, hüatãoko hekeha ihijü akunga tüigoteha ihekeni. Tügüninhü akungagü itote ihekeni ülekiha itsamijü ihekeni akunga kamijü, ülegote leha tügüninhü akungagü inhügü leha hekite. Kuiginhu akutegoho kamitsüiha tüilü gehale kupehe, sitisu hisuügü geleha igei tipitsuginhüi. Üne kamitsüi gehaleha tüilü kupehe oĩ etuhisote, tipitsuginhü hegei buta gehale ketuãkilüha itsi hekete etehugu itsomi. Jakalamalu Kuikuro Mehinaku Tipitsuginhü hegei ngikahongo itu, itsunite gehaleha itu, oĩ hisuügü higei tipitsuginhüi. Hüatiko hekeha tüingalü akunga kamitsüi, üne oĩtsüiha gehaleha tüingalü. Itão kusügü etuakilüha itsi hekite itsehugu itsomi.

Taku

Hitsaha-hangitegü Hitsaha–hangitegü hegei, itsu iküaha itu anügü . Kanga hekeha kukegote ketuakilü itsi hekite leha kutehugu tüitomi iheke. Oĩ etuhisote gehale itsi kutelü itsu iküati, üne oitsüi itsomi.

Utuhususu

Tá-Kusügü Tá-kusügü higei itsunitongo itu, itsunite tsütseha itu inhalüha telote itui, itsiha kutelü itsunina üne oĩtsüi tüitomi, hangitepila atai. Tai gehale tüilü kupehe itaõko tagüi itsomi. Egeaha Ta-kusügü ügühütu anügü. Ainsa

tupaga-hotugu

Tupaga-hotugu Tupaga-hotugu hegei itsu tongo, enkgugiha ihogijü ukugeko heke, indongo hüngübama hakingo, itsute tsügütseha itu. Butaiha inhügü, tü imbutagüima? Tehu-itungu, engu, kamüngankgu, inkunduha inhügü õ kugekuhijüha itsi kukügünu hata. Üle atehe etsimbükilü tila tatutoloko inhalü. Egeaha tupaga-hotugu ügühütu. Kadjani Johny Kuikuro

Kogitsaketototeha Tupaga Hotugu kijü ibitagüï ungupe egiketomi, inhalü leha ungu enhügüï tsueĩ ülegote. Egeha Tupaga Hotugu tüïngalü tiheke.

tupaga-hotugu

Tupaga-hotugo hegei buta, ngikoi ngikoitungu ibutagüha inhügü ituha itsute. Camila Kuikuro

Tupaga-hotugu ügühütu Tupaga-hotugu hegei ĩbuta, itaõ ĩbutagü gehale. Tulemilaha inhohãdote tünhokila gele atai itaõ heke ilijü, ülegoteha Tupaga hotugu kijü iheke aiha. Anginitaha ihunkgingenügü angini kae Tupaga hotugu heke. Tulemilaha itsehekugudote engini kae, angini kaeha inhalü itsehekugui, ülegoteha inha ihunkgilüi itsae, ülegoteha etükilü gele itsae itaõ tehua. Tupaga hotugu ataiha tütehugila. Egeaha tupagahotugu ügühütu. Kataru Kuikuro

algumas experiĂŞncias

Sitisu na aldeia Buritizal Sitisu hegei itsunitongo hakingo itu, enkgugiha ihogijü kupehe üne engikõdohogui uhisote. Ãde leha hüle itegagü uheke hakila itsomi tisitu heke, aitsüküha angoloi üne engidõhogui anügü atehe tisinha, butai gehale anügü atehe, hakila geleha itsomi tisitu heke egea tisingunkgingudagü itelü heke. Ugijaiha itaõko inhügü, etuãkilüko leha itsi hekite leha itsehuguko itsomi nhukitsüingi. Kaküngiha sitisu itegagü tsiheke tisitute, Buritizal té 100 há, saküngindu sitisu atipügü itsuni ohinhe hakila tisitu heke, 20 há nhengagü aküngindu.

Einde gehaleha oĩ itepügü tsiheke titã, 40 há, sakungindu, 15 nhengagü aküngido. Tsihingukginguha hegei sitisu itelü kae, aitsüha titsehuhesundagü sitisu etsimbükitüingi tisitute, üle ateheha itegagü tsiheke tisitute.

Inhalüha ihotelüingoi tsiheke tita, ugambolü leha, üle ateheha itu apagatsingalü tsiheke tipaki gele igünijüi. Egeaha sitisu itepügü tsiheke tisitute Buritizal té. Maiaro

Esta publicação foi concebida e elaborada ao longo das oficinas do projeto Tupaga Hotugu - bico de peixe tuvira, coordenado pela Associação Terra Indígena Xingu (Mato Grosso, Brasil) Realização Associação Terra Indígena Xingu e Escola Estadual Indígena Central Karib Desenhos Alunos da terceira série ao ensino médio da Escola Estadual Indígena Karib Fotos Yamalui kuikuro Mehinako, Maiaro Matipu, Marrayuri Kuikuro, Manuela Otero Sturlini Revisão de textos Kuiawa Ivan Kuikuro, Trukuma Rui Kuikuro, Maiaro Matipu, Mutuá Mehinako Kuikuro Organização Mutuá Mehinako Kuikuro, Manuela Otero Sturlini e Katia Yukari Ono Oficinas Mutuá Mehinako Kuikuro, Jackson Barros Batista, Manuela Otero Sturlini e Katia Yukari Ono Logística Adriane Wendt e Miaraip Kaiabi Apoio Instituto Socioambiental Edição e projeto gráfico Helena Ruschel e Marcelo Delduque Digitalização e tratamento de imagens André Liza Impressão P+E Direitos Autorais © Comunidade Kuikuro Aldeia Ipatse, 2016

ASSOCIAÇÃO TERRA INDÍGENA XINGU (ATIX) Presidente: Yakagi Mehinako Kuikuro Secretário Executivo: Wareaiup Kaiabi Diretor Administrativo: Miaraip Kaiabi ESCOLA ESTADUAL INDÍGENA CENTRAL KARIB Presidente: Aigi Nafukua Diretor: Apalakatu Kuikuro Coordenador Pedagógico: Yanama Kuikuro Professores: Kuiawa Ivan Kuikuro, Trukuma Rui Kuikuro, Sepe Kuikuro, Mutua Mehinako Kuikuro