KUVA: JANI LAUKKANEN
ILMOITUSLIITE
Koulutusjohtajat Jouni Hytönen ja Sirkka Nykänen.
Aikuiset tulevaisuuden toteuttajat
Tutkintoon tahdolla ja tunteella
Yrittäjyys on mahdollisuus
Työelämäyhteistyö ja kansainvälistyminen
ILMOITUSLIITE
Kiinnostaisiko
oppia
ikä kaikki!
kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita. Merkonomi tai datanomi on hyvä pohjakoulutus ammattikorkeakouluun. Voit suorittaa tutkintoja päivä-, ilta- ja monimuoto-opiskeluna suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Koulutusalueemme ovat: LIIKETALOUS, FINANSSI- JA TALOUSASIANTUNTIJA, MYYNTITYÖ, TIETOTEKNIIKKA, HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, MATKAILUALA, JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUS, TOIMITTAJAKOULUTUS, LIIKUNTA, AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS
Tutustu meihin! www.haaga-helia.fi
Kuva: minni melander
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Instru optiikassa datanomina työskentelevä Samuli Pohjalainen suoritti SLK Instituutissa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon iltaopiskeluna neljässä vuodessa.
Sitkeys palkittiin
Datanomiopinnot avasivat tien uusiin työtehtäviin Samuli Pohjalainen, 38, jos kuka tietää, millaisia ovat elämän ruuhkavuodet. Viimeisen neljän vuoden aikana hän on suorittanut ammattitutkinnon, saanut perheenlisäystä ja rakennuttanut talon. Ja tämä kaikki kokopäivätyön ohella. Pohjalaisen salaisuus on vahva motivaatio ja kurinalainen, mutta sopivan rento opiskeluote. – Suhtauduin opintoihin vakavasti ja tein töitä niiden eteen ottamatta kuitenkaan turhia paineita, sanoo keväällä 2010 SLK Instituutista valmistunut datanomi.
Pohjalaisella on takanaan 20 vuoden työura Instru optiikka Oy:ssä. Kaksi vuotta sitten hän siirtyi tuotannollisista tehtävistä tietotekniikkapuolelle ja on tehnyt siitä lähtien datanomin tyypillisiä työtehtäviä: laiteasennuksia, palvelinten huoltoa ja erilaisten sovellusten päivityksiä. Tietokoneen kanssa askaroiminen on Pohjalaisen pitkäaikainen harrastus. Hän pitääkin kiinnostusta alaan yhtenä tärkeimmistä syistä ryhtyä tieto- ja viestintätekniikan opintoihin. – Halusin itselleni myös jonkin tut-
2
SLK INSTITUUTTI
kinnon. Nuorempana koulunkäynti ei niin kiinnostanut, ja opinnot ammattikoulussa jäivät kesken, Pohjalainen kertoo.
Datanomiopintojen läpiviemiseen tarvittiin sitkeyttä ja kotijoukkojen tukea. Varsinkin ensimmäinen opiskeluvuosi oli tiukka: Pohjalainen vietti työpäivän jälkeen arki-illat perjantaita lukuunottamatta koulun penkillä. Kotitehtävien tekeminen jäi usein yön pikkutunneille tai viikonlopuille. Vaikka aika oli kortilla, Pohjalainen pyrki olemaan myös perheensä ja ystäviensä kanssa. Se oli hyvää vastapainoa puurtamiselle. – Onneksi aika kuluu nopeasti työn touhussa. Jälkikäteen ajateltuna neljä vuotta vierähti kuin siivillä, Pohjalainen toteaa. Vaikka Pohjalainen ei enää koulun penkkiä kulutakaan, ei opiskelu ole silti ohi. – Nykyajan muuttuvassa maailmassa täytyy jatkuvasti mukautua uusiin asioihin. Näin on etenkin nopeiden muutosten IT-alalla. Opin koko ajan uutta työn kautta, ja lisäksi päivitän osaamistani seuraamalla alan tietoa lehdistä ja internetistä.
ILMOITUSLIITE
AIKUISENA koulun penkille ierivä kivi ei sammaloidu, heläyttää Jyväskylän oikeusaputoimistossa oikeusapusihteerinä työskentelevä Sinikka Vakkanen, 47. Viime lukuvuoden aikana suoritetut merkonomiopinnot ovat pitäneet hänet liikkeellä. Työelämä imaisi 1980-luvun alussa merkantiksi valmistuneen Vakkasen mukaansa niin voimalla, että jatkoopinnot jäivät. Kesätöihin Jyväskylän kaupungille lähtenyt nuori neito päätyi julkisen sektorin palvelukseen kolmeksi vuosikymmeneksi.
Kuva: Sinikka Vaakkanen
Viimeiset 13 vuotta ovat vierähtäneet Oikeusministeriön alaisissa julkishallinnon tehtävissä. Kun ministeriö tarjosi oikeushallinnon henkilökunnalle mahdollisuutta suorittaa liiketalouden perustutkintoa, Vakkanen sulatteli ajatusta koulun penkille palaamisesta jonkin aikaa. Oma jaksaminen haastavassa työssä mietitytti. Esimiehen kannustus ja luottamus työyhteisön tukeen kuitenkin rohkaisivat opintielle. Eikä päätöstä ole tarvinnut katua. – Tietojen päivittäminen toi varmuutta omaan työhön. Tietotekniikan ja kielten opiskelusta oli suoraa hyötyä
käytäntöön, Vakkanen kertoo. – Tärkeäksi muodostui myös vertaistukiverkosto, jonka kanssa voi vaihtaa tietoja ja kokemuksia. Opiskelu työn ohessa ei ole aina helppoa, minkä Vakkanenkin sai huomata. Tietokone piti avata usein iltaisin ja viikonloppuisin. – Mottoni on, että periksi en anna kun johonkin ryhdyn. Sisun lisäksi opiskelujen loppuun viemisessä auttoi koulutuksenjärjestäjän joustavuus. Alusta asti oli selvää, että opiskelu tapahtuu työn ehdoilla, Vakkanen kiittelee. Vakkanen suoritti tutkintonsa ripeästi ja erinomaisin arvosanoin. – Tutkinnon suorittaminen antoi syvän tyytyväisyyden tunteen – minusta oli siihen! Pieni nälkäkin jäi opiskelua kohtaan. Teen joskus vielä sihteerin ammattitutkinnon, josta minulla on jo osa kasassa, Vakkanen suunnittelee. Nyt hän odottaa kuitenkin merkonomin tupsulakin päähän painamista. Ja opiskelutovereiden kanssa toteutettavaa ”abiristeilyä”, jolle lähdetään, kun kaikki ovat valmistuneet.
Hiekka lentää Vantaan Vauhtikeskuksen motocross-radalla, kun Jarkko Tuomisto, 29, kääntää off road -pyöränsä kaasua. Moottoripyöräharrastus on tullut Tuomiston elämään työn kautta, vaikka kiinnostus pyöriin virisi jo pikkupoikana. Tuomisto työskentelee kilpamoottoripyöriä markkinoivassa KTM Nordicissa myyntipäällikkönä. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat pyörämyynti alan kauppiaille Suomessa ja Baltiassa sekä kauppiasverkoston kehittäminen ja ylläpito. – Kiinnostus alaan ja oma harrastuneisuus on tässä työssä tärkeää, sillä sen kautta pystyn ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, Tuomisto pohtii. Vilkkain pyöräsesonki on tältä vuodelta ohi, minkä ansiosta Tuomisto pystyy keskittymään taas työn ohessa meneillään oleviin merkonomiopintoihinsa. Ne alkoivat tammikuussa 2010. – Muutama opintojen lähipäivä jäi ke-
Kuva: Minni Melander
Sinikka Vakkanen opiskeli merkonomiksi työn ohessa.
Merkonomiksi opiskelevalle Jarkko Tuomistolle työ on asia numero yksi. väällä väliin työkiireiden takia, mutta otan niitä nyt kiinni. On tärkeää, että voin opiskella työn ehdoilla, sillä se menee opiskelun edelle, kertoo Tuomisto. Hänen tavoitteenaan on valmistua keväällä 2012. Tuomisto on suorittanut aiemmin ylioppilastutkinnon ja logistiikan perustutkinnon. Ajatus merkonomiopinnoista syntyi kehityskeskustelussa esimiehen kanssa. – Työssä tulee usein vastaan tilanteita, joissa kaupallisen koulutuksen teoriaosaamisesta olisi hyötyä. Opiskelen täyttääkseni tätä tarvetta, en tutkinnon itsensä vuoksi, Tuomisto selventää.
Vaikka Tuomistolla on opintoja takanaan vasta vähän, ne ovat ehtineet antaa jo paljon. – Kokemusten vertailu
täysin eri aloilla työskentelevien kanssa on kova vahvuus. Koulutuksessa on muun muassa rakennusalan yrittäjä, kalatukun myyntipäällikkö ja matkatoimiston toimintojen kehittäjä. Meitä kaikkia yhdistää oman osaamisen myynti ja markkinointi. Tuomiston opintoihin kuuluu lähipäivien lisäksi itsearviointia ja oppimistehtäviä, jotka tehdään verkossa. Oppiminen tapahtuu näin monimuotoisesti ja sulautuvasti, mitä kuvaa termi blended learning. – Opiskelu on laittanut pohtimaan, miten ja miksi teen niin kuin teen. Koko työpäivä on näin blended learningia ja auttaa kehittämään ammattitaitoani. Se taas on välttämätöntä tämän päivän työelämässä, Tuomisto toteaa.
SLK INSTITUUTTI
3
ILMOITUSLIITE
auttaa
Yrittäjä
yrittäjää
Kuva: Minni Melander
Heikki Kaseva esittelee löylykauhaa, johon on kaiverrettu tekstiä laserkaivertimella. Laitteella voidaan kaivertaa valokuva tai tekstiä eri materiaaleihin.
Työelämäyhteistyöllä
vauhtia liiketoimintaan SLK Instituutti hoitaa koulutuksen järjestämisen lisäksi työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Sen tavoite on lisätä yritysten ja julkisyhteisöjen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Esimerkkinä työelämäyhteistyöstä SLK Instituutin koulutusjohtaja Jouni Hytönen mainitsee Rastor Oy:n kanssa toteutetun Innovatiivisen uusyritystoiminnan verkottuminen -hankkeen. – Hankkeessa luotiin ”yritysklinikka”, jossa yritykset saavat asiantuntijoilta apua toimintansa kehittämiseen. Heikki Kasevan valokuvausalan yritys MV-Kuvat osallistui Innoverkot-hankkeeseen. Projektin nimeksi tuli Mitä passikuvauksen jälkeen? – Passikuvaus on liiketoimintamme kivijalka, mutta miten kauan? Meidän on varauduttava muutoksiin, Kaseva sanoo.
4
SLK INSTITUUTTI
Vaikka projekti kesti vain kaksi kuukautta, se antoi eväitä muutosten ennakointiin. – Kartoitimme asiantuntijan kanssa henkilöstömme osaamista ja osaamistarpeita. Se auttoi järjestämään työnjakoa ja vastuualueita uudelleen tulevaisuutta silmällä pitäen. – Jatkamme kehittämistyötä. Tavoitteena on vahvistaa erikoisammattitaitoa, sillä se on kilpailukykymme edellytys, Kaseva toteaa. Myös Innoverkot-hanke jatkuu. Yritysklinikkaa kehitetään tutustumalla ulkomaisiin esikuviin, ja sen käytänteet ja yhteistyöfoorumit vakiinnutetaan osaksi SLK Instituutin työelämäyhteistyötä. Tavoitteena on myös rakentaa puitteet yritysten rahoituspohjan laajentamiselle ja tukea kasvuyrittäjyyttä yksityisten sijoittajien kautta.
– Rohkaiseminen, vertaistukena toimiminen sekä liiketoiminnan kehittäminen, luettelee Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Taru Päivike mentoroinnin päätavoitteita. Naisyrittäjyyskeskuksen organisoima mentorointi on vapaaehtoistyötä, jossa kokenut yrittäjä, mentor, neuvoo aloittelevaa yrittäjää, aktoria. – Mentor ei anna aktorille valmiita vastauksia, vaan mahdol- Taru Päivike lisuuden peilata omia ajatuksia ja ideoita. Aktor tekee itse päätökset, Päivike tähdentää. – Mentor taas saa seurata aloittavan yrittäjän ja yrityksen kehittymistä, mikä on palkitsevaa. Lisäksi hän saa aktorilta uusia näkökulmia, jolloin jakaminen on molemminpuolista. Mentorointi ajatuksena ei ole uusi, mutta yritysmaailmaan se on Suomessa tullut vasta 1990-luvulla. Naisyrittäjyyskeskus on tehnyt naisyrittäjien kanssa pioneerityötä mallin jalostamiseksi ja tuotteistamiseksi.
Mentorointi toteutetaan pareittain tai ryhmissä. Tapaamiskertoja ohjaavat etukäteen sovitut tavoitteet ja teemat. Ryhmämentorointia käytetään esimerkiksi yrittäjän ammattitutkintoa suoritettaessa, jolloin yhtä mentoria kohden on 4–6 aktoria. – Ryhmässä aktorit voivat verkostoitua keskenään ja saavat näin moninkertaisen määrän vertaistukea, Päivike sanoo. Ryhmämentorointia toteutetaan yhteistyössä aikuiskoulutusta antavan SLK Instituutin kanssa. Parimentoroinnissa mentor ja aktor löytävät toisensa Naisyrittäjyyskeskuksen kautta. – Hyvä mentorointisuhde perustuu avoimuuteen ja luottamukseen, minkä vuoksi persoonien yhteensopivuus on tärkein kriteeri mentorointipareja muodostettaessa. Jokainen mentor ja aktor haastatellaan, ja heidät myös valmennetaan mentorointia varten, Päivike kertoo. – Kouluttajamme ja yritysneuvojamme ovat itsekin yrittäjiä, joten valmennus on mahdollisimman käytännönläheistä. Mentorilta edellytetään kokemusta yrittäjyydestä, aktorilta taas kokoaikaista yrittäjyyttä. Mentoreiksi ja aktoreiksi voivat hakeutua myös miesyrittäjät. – Mentorointisuhteeseen sitoudutaan tavallisesti puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, mutta usein tapaamiset jatkuvat varsinaisen mentoroinnin päättyessä. Onpa moni saanut mentorista jopa elinikäisen ystävän, Päivike toteaa.
Kuva: naisyrittäjäiskeskus
Naisyrittäjyyskeskuksen kehittämässä mentorointimallissa vapaaehtoiset mentorit toimivat aloittavan yrittäjän tukena.
ILMOITUSLIITE
Yritysjohtamista suurella sydämellä Outi Taivainen luotsaa kokonaisvaltaisia henkilöstöpalveluja tuottavaa HR Housea toista vuotta. Työn ohella hän suorittaa yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa.
uti Taivainen, 42, tervehtii tiimiläisiään Pasilassa sijaitsevan HR Housen toimistossa ja hymyilee herttaisesti. Viimeistään tässä vaiheessa karisevat ennakkokäsitykset piinkovista ja vaikeasti lähestyttävistä johtajista. Tämä nainen on toista maata. Taivainen uskoo johtamisessa tavoitteellisuuden ja taistelutahdon lisäksi myönteiseen kannustamiseen, selkeisiin rajoihin ja yhteisiin arvoihin. Niitä ovat mm. johdonmukaisuus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. – On tärkeää, että pysyn johtajana samanlaisena niin kriisitilanteissa kuin hyvissäkin hetkissä, Taivainen sanoo. Hän pyrkii olemaan läsnä työntekijöiden arjessa, sillä mukana eläminen ja välittäminen auttavat heitä
onnistumaan. – Johtajan tehtävä on luoda työntekijöille menestymisen puitteet.
Taivaisen mukaan sopivuus johtajaksi riippuu enemmän persoonasta kuin sukupuolesta. Naisjohtajilla on
kuitenkin vahvuuksia, joista on hyötyä johtamisessa. – Naiset ovat tottuneet tekemään montaa asiaa yhtä aikaa hoitaessaan kotia ja lapsia. Vanhemmuus tukee työelämässä vastaantulevien haasteellisten tilanteiden ymmärtämistä ja asioiden koordinointia, Taivainen pohtii. Johtamistaitonsa Taivainen on hankkinut Nokialla, jossa hän toimi henkilöstöjohtajana 17 vuoden ajan ennen HR Housea. – Työ esimiestehtävissä suuressa organisaatiossa opetti liiketoimen logiikkaa. Samat lainalaisuudet pätevät myös pienemmissä yrityksissä, vaikkakin eri mittakaavassa.
Yritysjohtamisessa oli Taivaiselle kuitenkin paljon uutta, joten hän halusi työpaikan vaihtumisen myötä hankkia alan koulutusta. Taivainen aloitti viime syksynä SLK Instituutissa yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävät opinnot, jotka hän suorittaa oppisopimuksella omassa yrityksessään. – Koulutuksen sisältö on osunut hy-
vin yksiin HR Housen tilanteen kanssa. Aloitimme strategian kirkastamisella ja liiketoimintaympäristön tutkimisella. Nyt käsittelemme asiakkuuksien johtamista, joka on yrityksessämme ajankohtainen asia, Taivainen kertoo. – Koulutus tukee näin oikea-aikaisesti yrityksen kehittämistä. Opinnot kestävät puolitoista vuotta. Ne koostuvat lähiopetuksesta, välitehtävistä ja käytännön työssäoppimisesta. Tutkinnon vaatimusten edellyttämä ammattitaito osoitetaan omaan johtamistyöhön liittyvin näytöin. – Koulutus tekee oppimisesta kurinalaista, mutta ei vie liikaa aikaa. Sen myötä olen saanut uusia työkaluja työhöni ja arvokkaan vertaistukiverkoston, Taivainen sanoo. Yritysjohtamisen koulutus hyödyttää Taivaisen mielestä eniten uusia yritysjohtajia, mutta se auttaa myös johtamisen konkareita päivittämään tietojaan ja taitojaan. – Tämän hetken taloustilanteessa Suomi tarvitsee uusia kasvuyrityksiä. Vahva yritysjohtaminen on avainasemassa yrittäjyyden kehittymisessä.
kaikille avoin aikuislukio! töölön yhteiskoulun aikuislukiossa voit: » suorittaa kaikki peruskoulun ja lukion kurssit. » jatkaa kesken jääneitä opintoja. » kirjoittaa ylioppilaaksi, myös ammatillisen tutkinnon perusteella. » opiskella yksittäisiä aineita. » opiskella kieliä alkeista lähtien: englantia, espanjaa, italiaa, japania, kiinaa, ranskaa, saksaa, venäjää ja viroa.
Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Tutustu uuteen verkkopalveluumme osoitteessa www.varma..
tutkinto-opiskelu on maksutonta. uusia opiskelijoita otetaan kuusi kertaa vuodessa, jokaisen opintojakson alussa.
kanslia avoinna arkisin klo 12–19 urheilukatu 10–12 (stadionin läheisyydessä) puhelin 09 4342 0236 www.tyk.fi
Hyvää työtä. SLK INSTITUUTTI
5
ILMOITUSLIITE
Kuva: Maj-Britt Friman
Metsähallituksen työntekijät suorittavat ammattitutkintoja yhteistyössä SLK Instituutin kanssa jo kolmatta vuotta.
Kumppanuudella
kehittämistä
Metsähallituksen taloushallinnon opiskelijat Korpoströmissä koulutuksen viimeisellä lähijaksolla.
etsähallitus panostaa työntekijöidensä ammatillisen osaamisen vahvistamiseen tarjoamalla heille mahdollisuuden kouluttautua työn ohessa oppisopimuksella. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston aikuiskoulutusyksikön, SLK Instituutin, kanssa. Yhteistyö alkoi vuonna 2008, jolloin toteutettiin sihteerin ammattitutkinto. Sittemmin Metsähallituksen työntekijät ovat voineet suorittaa myös taloushallinnon ammattitutkinnon ja johtamisen erikoisammattitutkinnon. Taloushallinnon tutkinto on tarkoitettu Metsähallituksen Palvelukeskuksen työntekijöille. – Taloushallinto on osa Metsähallituksen toimintaa, joten sen henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitäminen on tärkeää, kertoo
Metsähallituksen palvelupäällikkö Elli Turtinen-Heikkilä. – Johtamisen erikoisammattitutkinnon tarkoituksena on vahvistaa johtamis- ja asiantuntijatyötä. Siihen osallistuu väkeä kaikista Metsähallituksen yksiköistä, mikä mahdollistaa synergian eri yksiköiden välillä.
vät, Turtinen-Heikkilä huomauttaa. Koulutuksella haetaan myös yhteistä hyötyä. – Kun koulutus koskee mahdollisimman monipuolisesti Metsähallituksen eri alojen henkilöstöä, kasvava osaaminenkin hyödyttää eri toimintasektoreitamme.
Tutkintoja ohjaavat valtakunnal-
ammattitutkinnon suorittaja on yli 50-vuotias, jolla on pohjakoulutuksena opistotasoinen tutkinto. Hän on tehnyt pitkän uran Metsähallituksessa, mutta työelämän muutokset ovat haastaneet osaamisen. Mitä tapahtuu, kun viimeksi kymmeniä vuosia sitten opiskellut istahtaa taas koulun penkille? – Opiskelu ei perustu enää yksilösuorittamiseen, vaan yhdessä oppimiseen ja verkostoitumiseen. Monilta se vaatii hieman totuttelua, mutta palkitsee lopulta. Parasta on,
liset tutkinnon perusteiden mukaiset tavoitteet, mutta opetuksen sisällöt painotetaan Metsähallituksen tarpeiden mukaan. Koulutukset toteuttavat osaltaan Metsähallituksen strategiaa. Niiden avulla vahvistetaan työntekijöiden ammatillista osaamista sekä tuetaan työssä jaksamista ja elinikäistä oppimista. – Koulutus edistää osaltaan sitä, että työntekijät jaksavat työskennellä eläkkeelle asti virkeinä ja ammattitaitoisina. Tällöin myös työurat pitene-
Tyypillinen
taloushallinnon
kun opiskelijat oivaltavat vertaistuen merkityksen ja sen, että he voivat näyttää osaamisensa oman työnsä kautta, Turtinen-Heikkilä sanoo. Koulutuksiin osallistuu Metsähallituksen työntekijöitä aina Korppoosta Ivaloon. Teoriaopetusta pidetään eri paikoissa, mutta tutkintoihin kuuluvat näytöt tehdään työpaikoilla. Osaamisen arviointiin liittyviä keskusteluja käydään usein video- tai puheluneuvotteluina: – Etätoiminta on vihreiden arvojen mukaista ja meille luontevaa. Tulevaisuudessa tutkintoja järjestetään eri yksiköissä ilmenevien tarpeiden mukaan. – Metsähallituksella on myönteinen kokemus koulutusyhteistyöstä SLK Instituutin kanssa, joten jatkossakin SLK Instituutti on vahva vaihtoehto valittaessa palveluntuottajaa.
OAJ:n puheenjohtaja: Minkälaisia haasteita aikuisten opettamiseen liittyy? Muuttuva työelämä haastaa yhä useamman aikuisen opiskelemaan lisää työuransa aikana. – Täydennyskoulutusta tarvitaan yhä enemmän ja nopeammalla syklillä, toteaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Luukkaisen mukaan aikuiskoulutus on äärettömän tärkeää niin yksittäisille työyhteisöille kuin yhteiskunnallekin. – Ammatillisen kehittämisen rakenteet tulee pitää toimivina. Näin taataan osaavan henkilökunnan riittävyys. Minkälaisia aikuiset ovat oppijoina, ja mitä haasteita heidän opettamisessaan on? Aikuinen, kuten kuka tahansa, oppii aina yksilöllisesti. Hän kantaa mukanaan koko oppimishistoriaansa.
6
SLK INSTITUUTTI
– Aikuisella on usein vahva käsitys itsestään oppijana. Jos hänen oppimistyylinsä ja tapa, jolla opetusta on annettu, eivät ole kohdanneet, oppiminen voi tuntua vaikealta, Luukkainen selittää. Kouluttajan suuri haaste onkin osata ottaa huomioon aikuisten erilaiset oppimishistoriat ja toisaalta tunnistaa oppimista rajoittavat maneerit. Parhaimmillaan oppijan tausta kääntyy voimavaraksi. Jotta oppiminen olisi tuloksellista, opiskelun tulee olla säännöllistä, suunnitelmallista ja kestoltaan riittävää. – Tällaisen prosessin läpivieminen on haastavaa työn ohessa. Se edellyttää työnantajan tukea. Opetus tulee kytkeä käytäntöön unohtamatta myöskään teoriaa. Luuk-
kaisen mielestä nykyään korostetaan liikaa, että kaiken oppimisen pitäisi tapahtua työpaikalla. – Teoreettisen perehtymisen avulla oppija oppii ymmärtämään, mitä tekee ja miksi. Aikuisoppimisen haasteisiin voidaan vastata parhaiten, kun koulutuksenjärjestäjillä on tiivis yhteys työelämään ja näky sen kehityssuunnista. – Työyhteisöjen ja koulutussektorin pitkäkestoinen kumppanuus mahdollistaa oppimisen prosessien kehittämisen pitkäjänteisesti, Luukkainen sanoo. Yhteiskunnan tasolla suurimmat haasteet koskevat resursseja. – Ammatillisen osaamisen kehittämiseen tulee olla kattavasti mahdollisuuksia koko maassa. Koulutustarjonnassa on huomioitava myös erilaisten aikuisoppijaryhmien erilaiset tarpeet.
Kuva: OAJ
– Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
ILMOITUSLIITE
Oppisopimus palvelee työelämän tarpeita
Oppisopimuskoulutus on kasvanut merkittäväksi ammatillisen koulutuksen muodoksi: vuonna 2010 siihen osallistuu noin 50 000 opiskelijaa. Heistä 70 %:lla on jo työpaikka, loput aloittavat uusina työntekijöinä. Oppisopimus on oiva mahdollisuus täydentää osaamista tai vaihtaa alaa. Oppisopimuksesta hyötyvät sekä opiskelija että työyhteisö. Opiskelija kehittää ammattitaitoaan aidossa työympäristössä, ja teoriaopinnot tukevat työssäoppimista. Yritykset saavat työvoimaa, jolla on tuore ja uudistava ote työhön. Parhaimmillaan koko työyhteisö kehittyy.
Oppisopimuskoulutus toteutetaan työelämän tarpeita kuunnellen. Työelämälähtöisyys edellyttää tiivistä vuoropuhelua työn ja koulutuksen välillä. – Oppisopimuksessa työelämän tarpeet saadaan tietää reaaliaikaisesti. Koulutuksenjärjestäjä saa välitöntä palautetta teoriakoulutuksesta, mikä mahdollistaa koulutuksen kehittämisen, kertoo Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja Tarmo Välikoski. – Oppisopimus tukee työssäjaksamista ja vastaa hyvin muuttuvan työelämän haasteisiin. Sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat entistä nopeammin, Välikoski toteaa. SLK Instituutissa oppisopimusopiskeluna voidaan suorittaa liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnot sekä 11 eri ammattija erikoisammattitutkintoa. Tärkeää on työpaikan ja koulutuksenjärjestäjän yhteistyö. – Työssä oppimisen ja oppilaitoksessa tapahtuvan koulutuksen on tuettava ja täydennettävä toisiaan. Lähtökohtana on, että työpaikka toimii aidosti oppimisympäristönä, sanoo SLK Instituutin koulutuspäällikkö Susanna Bäckman. Bäckmanin mukaan työssä oppiminen onnistuu, kun sillä on selkeät tavoitteet ja opiskelijaa ohjaava työpaikkakouluttaja on sitoutunut tehtäväänsä. – Koulutuksenjärjestäjänä tuemme työpaikkakouluttajia ja varmistamme, että heillä on tarvittava osaaminen ohjaamiseen.
Kuva: Jani Laukkanen
Oppisopimuskoulutuksesta hyötyvät niin opiskelija kuin työyhteisökin.
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat arkipäivää yhä useammassa suomalaisessa työyhteisössä.
Kansainvälistyvät
työyhteisöt
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat arkipäivää yhä useammassa suomalaisessa työyhteisössä. ansainvälistyminen näkyy työelämässä monella tavalla: ulkomaalaistaustaisten rekrytointina, yritysten markkinaalueen laajenemisena ulkomaille ja ylikansallisten kontaktien muodostumisena. Monikulttuurisuuteen liittyvästä osaamisesta, kuten kielitaidosta ja vieraan kulttuurin tuntemuksesta, on tullut painavaa valuuttaa työmarkkinoilla. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, kuten maahanmuuttajia muutenkin, on eniten pääkaupunkiseudulla. Eri kansallisuudet kohtaavat erityisesti liikenne- ja logistiikka-, rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. – Työperäinen maahanmuutto on vielä pientä, mutta sen merkitys kasvaa, kun eläköityvään Suomeen tarvitaan eri alojen osaajia, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin asiamies
Markku Lahtinen. – Kysyntää osaajille on.
Ulkomaalaistaustaiset
osaajat
ovat Lahtisen mukaan yritykselle erinomaisia investointeja, sillä he sopeutuvat yleensä työyhteisöön hyvin ja ovat varsin motivoituneita. Monikulttuurisuus parantaa yrityksen innovaatio- ja kilpailukykyä. – Kun läsnä on useita eri tavalla ajattelevia, luovuus lisääntyy, Lahtinen toteaa. Monikulttuurisuus tuo mukanaan myös haasteita. Erilaiset viestintä- ja toimintatavat voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä, ja usein yrityksillä ei ole pitkiä perinteitä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden perehdyttämisestä työyhteisöön. – Maahanmuuttaja pääsee parhaiten sisään työyhteisöön, kun hänet otetaan heti tiimin jäseneksi ja hän saa osaamistaan vastaavia tehtäviä. Esimiehen
haasteellisena tehtävänä on viestiä työntekijöille, miten kunkin odotetaan osallistuvan perehdyttämiseen.
Lahtisen mielestä Suomessa työskentelevien maahanmuuttajien oman kulttuurin tuntemusta pitäisi hyödyntää enemmän esimerkiksi liiketoiminnassa kohdemaan edustajien kanssa. Samoin ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden potentiaali pitäisi tiedostaa paremmin. – He hallitsevat jo perusasiat yhteiskunnastamme ja ovat solmineet suhteita kantaväestöön. Houkuttelevien työpaikkojen avulla heitä saataisiin jäämään enemmän Suomeen. Koulutukseen Lahtinen toivoo lisää joustavuutta. – Suomessa on totuttu tekemään kokonaisia tutkintoja. Mahdollisuudella osatutkintojen suorittamiseen helpotettaisiin ulkomaalaistaustaisten osaajien siirtymistä työhön. Esimerkiksi afganistanilainen talonrakentaja voisi Suomessa vain täydentää tutkintoaan, eikä hänen tarvitsisi opiskella alusta asti, Lahtinen esittää.
SLK INSTITUUTTI
7
KUVA: JANI LAUKKANEN
www.businesscollege.fi
www.slkinstituutti.fi