Sitra - Energiatehokas

Energiatehokas

Jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan

JÄTKÄSAAREN KESTÄVÄ KORTTELI s. 4

SIPE SANTAPUKIN EKOKOTI s. 6

RAKENTAISITKO ITSE NOLLAENERGIATALON? s. 8

2

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

Sisältö

Energiatehokas Kestävää rakentamista ja asumista kaikkialla Suomessa

Energiavallankumous tuo hyvinvointia Kymmenen seuraavan vuoden aikana Suomea kehitetään, rakennetaan ja asutaan yhä vauhdikkaammin muuttuvan energiankäytön mukaan. Meitä ohjaavat energian hinnat ja päästörajoitukset, mutta myös halu elää paremmin. Vallankumouksellista on esimerkiksi se, että suurien energiayhtiöiden ohella myös kansalaiset tuottavat lähienergiaa kotonaan. Se voi olla vaikkapa maalämpöä, aurinko- tai tuulivoimaa.

Myös energiayhtiöt painottavat tuotantoaan uusiutuviin energianlähteisiin.

Energia on tulevaisuudessa yhä kalliimpaa, joten sen kulutus pienenee. Tämä vaatii hyvin suunniteltua asumista, liikkumista, harrastamista ja päivittäistavaroiden kulutusta. Rakennuksissa ostoenergian käyttö putoaa en-

sin kolmanneksen, sitten puolet – lopulta se lasketaan lähes nollatasolle.

Kestävä kulutus ja kustannustehokas uusiutuvan energian käyttö luovat Suomeen hyvinvointia, uutta liiketoimintaa ja työtä sekä kasvattavat elintasoa. Sitran tavoite on tehdä tulevaisuuden muutos kaikille näkyväksi ja ymmärrettäväksi jo tänään.

Jukka Noponen Johtaja, Sitran Energiaohjelma

4

Helsingin Jätkäsaari muuttuu satama-alueesta puutarhakaupungiksi

5

Porvoon Skaftkärr suunnitellaan kerralla oikein

6

Apulannan Sipe Santapukki rakentaa Heinolassa lähelle luontoa

7

Korjausopas: Tee 70-luvun tyyppitalosta energiatehokas

8

Luukku-talo tuottaa itse energiaa

8

Nollaenergiarakentaminen on mahdollista

9

Oulun rakennusvalvonta helpottaa asiakkaan elämää

10

ERA17-ohjelma: Suomesta energiatehokkuuden ykkönen

Energiaohjelma 2008–2012

12

Maija Virta johtaa Green Building Council Finlandia

Hyvinvointia ja kilpailukykyä

Päätavoitteet

Sitran Energiaohjelma lisää energiatietoisuutta. Jokainen voi vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöjen vähentämiseen omilla valinnoillaan. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä järjestöjen, teollisuuden, yritysten, ministeriöiden, kuntien sekä tutkimuslaitosten kanssa.

• Suomen nopea uudistuminen energiatehokkaaksi yhteiskunnaksi • yhdyskuntien energiankäyttö ja päästöt laskuun • kuluttajille mahdollisuuksia järkevien energiaratkaisujen ja vähähiilisen elämäntavan käyttöönottoon • yritysten kilpailukyvyn sekä uuden menestyvän liiketoiminnan kehittäminen

12

Tampereen ECO2 elävöittää Tammelan

14

Kuopion opiskelijatalo nousi keskustaan

14

Heinolassa ja Kouvolassa rakennetaan puukerrostaloja

15

Helsingin Maunulassa taloyhtiöt säästötalkoissa

Lue lisää www.sitra.fi /energia

Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jonka tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Suomen kannalta keskeisiin haasteisiin Sitra tarttuu ohjelmien ja strategiaprosessien avulla.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Itämerentori 2, PL 160 00181 Helsinki Puh. (09) 618 991, Faksi (09) 645 072 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitra.fi tai sitra@sitra.fi Sitran Energiaohjelma Tuula Laitinen, 050 373 8601 tuula.laitinen@sitra.fi

Projektipäällikkö: Armi Virta, 050 557 0701 armi.virta@markkinamedia.fi

– makes you visible

Teksti: Satu Alavalkama Taitto/Repro: Bill Mattsson

Puh. 09 717700, Arabiakatu 12, Helsinki www.markkinamedia.fi

Jakelu: Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä Paino: Sanoma Paino Oy

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE Teksti: Satu Alavalkama

Koti joustaa moneksi 50 neliön kerrostalokodin keskustilaa hallitsee joogamatto ja alkovista kurkistaa tietokone. Nykyaikainen kaupunkikoti on asukkaansa näköinen.

Perhekoot pienenevät ja Suomessa tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokrayksiöitä ja -kaksioita. Maan suurin vuokra-asuntojen omistaja ja rakennuttaja VVO aikoo tuottaa asuntoja, joissa ihmiset voisivat myös viihtyä entistä paremmin.

– Tulossa on pieniä kerrostaloasuntoja, joissa keskustilaan aukeaa alkovimaisia lisäosia. Tiloja voi käyttää oman elämäntyylin ja arvojen mukaan, sanoo tutkimuspäällikkö Niina Savolainen.

2000-luvun alussa asukkaat arvostivat kalliita sisutusmateriaaleja, nyt luksusta ovat asumisen vapaus ja huolettomuus.

– VVO takaa asunnon toimivuuden ja kehittää järjestelmät energiatehokkaiksi. Samalla asukkaan ekologiset elämäntavat kehittyvät itsestään.

Palvelujen lähellä asuminen on

edelleen arjen pelastus varsinkin lapsiperheille. Rakentamisen ja asumisen kustannuksia kalliilla tonteilla saataisiin alas, jos kaikkiin yhtiöihin ei tehtäisi autopaikkoja tai jokainen asunto ei olisi esteetön.

– VVO omistaa lähes 40 000 asuntoa ja uusia valmistuu noin 500 vuodessa. Haluaisimme tarjota laajasta valikoimasta sopivan laatuisen ja mahdollisimman edullisen asunnon niin, että ihminen voisi viihtyä kotikaupunginosassaan koko elämänsä.

Kotona halutaan puuhata jo muutakin kuin hoitaa perustarpeita. VVO aikoo tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi kasvien viljelyyn. www.vvo.fi

KARTOITA ENERGIANSÄÄSTÖMAHDOLLISUUTESI MEILTÄ K-RAUDASTA • SUUNNITTELU • TOTEUTUS • RAHOITUS K-RAUDAN ENERGIANSÄÄSTÖKARTOITUS

K-RAUDAN LÄMPÖKAMERAKATSELMUS

Teemme tutkimuksen, laskelman ja raportin toimenpiteistä, joilla pienennät pientalosi lämmitysenergian kulutusta. Helppo tapa aloittaa lämpösaneerauksen suunnittelu oikeilla toimenpiteillä ja oikeassa järjestyksessä.

Mahdollisuus kotitalousvähennykseen, jos johtaa sen piiriin kuuluviin toimenpiteisiin.

Hinta alkaen 239,-

ENERGIATODISTUKSET Virallinen energiatodistus, kun myyt tai vuokraat kiinteistöä.

Hyvän energialuokan talolla parempi hinta kiinteistöä myytäessä.

Hinta alkaen 139,-

K-RAUDASTA SAAT KAIKKI TUEN PIIRISSÄ OLEVAT PIENTALOJEN ENERGIARATKAISUT - KYSY MEILTÄ LISÄÄ!

PIENTALOJEN ENERGIA-AVUSTUS 2011 Uudella energia-avustuksella tuetaan siirtymistä sähkö- tai öljylämmityksestä pääasiassa uusiutuvaa energiaa hyödyntävään päälämmitysjärjestelmään. Hakuaika päättyy 8.4.2011 Lisätiedot ja hakuohjeet: www.ara.fi

Yhteistyössä:

Katselmuksessa selvitetään rakennuksen ulkovaipan lämpötekninen kunto ja lämmöneristyskerroksen toimivuus.

Lämpökameralla selviävät vuoto- ja vikakohdat tarkasti. Raportti kertoo pääkohdittain, mitä ja miten kannattaa korjata. Sopii hyvin remonttitarpeiden kartoittamiseen ja remonttien onnistumisen valvontaan. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen, jos johtaa sen piiriin kuuluviin toimenpiteisiin.

Hinta alkaen 429,-

3

4

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

Jätkäsaari saa kestävän kehityksen korttelin Entisestä satama-alueesta syntyy 16 000 helsinkiläiselle merellinen tulevaisuuden kaupunginosa, jonka arvot näkyvät yhteisöllisessä puutarhakorttelissa. ävelyetäisyys ydinkeskustaan, liikuntapaikat ja palvelut lähellä, hyvä joukkoliikenne ja merimaisemat uimarantoineen – ei ihme, että moni tahtoisi muuttaa vuosina 2012–2025 Helsingin lounaiskärkeen.

Jätkäsaareen nousee vuokra- ja omistuspohjaisia asuntoja sekä työpaikkoja 6 000 henkilölle, hotelli, pelastuskeskus ja paljon vapaa-ajan tiloja.

Tallinnan matkustajalautat liikennöivät edelleen Länsisatamasta.

Uusi kaupunkirakenne on tiivis ja raitioliikenne tehokas. Kadut, puistot ja muut julkiset tilat ovat esteettömiä.

Kevyen liikenteen reitit ovat turvallisia ja jatkuvat Länsilinkki-risteyksen tunnelista kanta-Helsinkiin.

Vähäpäästöinen mallikortteli Sitra, SRV ja VVO kehittävät yhdessä saaren pohjoisosan kestävän kehityksen korttelia. Sinne suunnitellaan

TIESITKÖ?

yleistä saunaa, ekopesulaa, lähiruokapalveluja ja suojaisia viheralueita sisäpihoille sekä yhteistä kasvihuonetta. Kaupunkiviljelystä innostunut voi tilata parvekkeelleen vaikka oman taskupuutarha-vihanneskasvihuoneen.

– Asukkaat voivat kuluttaa säästeliäästi ja elää terveellisesti. Rakennukset ovat energiatehokkaita. Oma aurinkoenergian tuotanto ja sähköautojen lataus ovat mukana suunnitelmissa, sanoo johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Korttelin rakennukset suunnittelee saksalainen arkkitehtitoimisto SauerbruchHutton osana monikansallista Arup – SauerbruchHutton – Experientia –työryhmää. Tiimi voitti kilpailun, jossa Sitra etsi toteuttajaa vähähiilisyydestä hiilettömään kaupunkirakentamiseen ohjaavalle Low2No-toimintamallille. Korttelin ytimeen nousee

Sitran uusi puurakenteinen toimitalo.

– Low2No-suunnittelussa tutkitaan rakentamisen ja asumisen päästöt ja energiankulutus ja tehdään ne asukkaille näkyväksi, sanoo Jukka Noponen.

Asukas on ykkönen SRV rakentaa kestävän kehityksen kortteliin noin sata omistusasuntoa,

Mistä Jätkäsaaren nimi tulee?

Mitkä raitiolinjat jatkuvat Jätkäsaareen?

Ruotsinkielisestä nimestä Busholmen. Bus-sana viittaa satamajätkiin tai kauppalaivaan.

8 ja 9. Ruoholahden metroasemalle on lyhimmillään 100 metriä.

joista kolmisenkymmentä on Hitasasuntoja.

– Tuomme käytäntöön parhaat ratkaisut uudenlaiseen asumiseen – asukkaan tarpeiden mukaan. Energiapihi asuminen ei edellytä tinkimistä mistään, päinvastoin uudet ratkaisut luovat entistä antoisammat asumisen puitteet, sanoo SRV:n hankekehityspäällikkö Timo Kokkila.

Mitä Länsisataman vanhaan Huutokonttoriin ja Bunkkeri-varastoon rakennetaan?

Huutokortteliin tulee pelastusasema ja infokeskus, Bunkkeriin liikunta- ja vapaa-ajan talo.

Mitä on suunnitteilla Victoria-kortteliin?

Ruotsinkielisille tarkoitettuja asuntoja ja palveluja, kuten päiväkoti, koulu ja teatteri.

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

5

”Kortteliin suunnitellaan yleistä saunaa, lähiruokapalveluja ja yhteistä kasvihuonetta”.

VVO vastaa korttelin noin 60 vuokraasunnon rakentamisesta – Kehitämme ratkaisuja modernille asumiskulttuurille ja kestäville kuluJätkäsaari lukuina Koko pinta-ala 100 ha Puistoa 19,8 ha Asuinrakennukset 600 000 k-m2 Työpaikat ja palvelut 300 000 k-m2 Asukkaita 16 000 Työpaikkoja 6 000 Rakentamisvuodet 2009–2025

tustavoille. Uudet toimintatavat vahvistavat viihtymistä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, sanoo VVO:n hankekehitysjohtaja Esa Kankainen.

Kestävän kehityksen korttelissa mukana: Suunnittelu: Arup, SauerbruchHutton ja Experientia kummpaneinaan SARC, Vahanen ja Granlund Asuin- ja liiketiloja: SRV Asuin- ja liiketiloja: VVO Toimitilat: Sitra

Kasvumallia Porvoosta lkuvuodesta 2013 Skaftkärrin alueelle valmistuvat ensimmäiset asuintalot. Porvoo saa 15-20 vuodessa uuden ekotehokkaan kaupunginosan.

– Tarjoamme eri kokoisia omakotitontteja erilaisille perheille. Elämäntilanteen muuttuessa lähiseudulta löytyy isompi tai pienempi asunto, sanoo kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen.

Apulaiskaupunginjohtaja Fredrik von Schoulz uskoo, että Skaftkärristä saadaan hallitun kasvun malli kaikkeen kaupunkisuunnitteluun.

– Erityisen ilahduttavaa on ollut asukkaiden kiinnostus ja vilkas osanotto energiateemaisiin ideapajoihin, sanoo von Schoulz.

Töihin fillarilla Yleispiirteinen kaavarunko 400 hehtaarin alueesta valmistui vuonna 2010, ja vuodesta 2011 alkaen tehdään asemakaavoja. Tavoitteena

Kuva: Hilkka Jokela

Skaftkärriin suunnitellaan 6 000 asukkaan kaupunginosa asukkaiden tarpeita kuunnellen.

on rakentaa energiatehokkaasti ja ohjata asukkaita kestäviin elämäntapoihin.

– Kevyen liikenteen reitit suunnitellaan nopeiksi ja niistä osa voidaan kattaa. Julkiset yhteydet ovat niin hyvät, että perheissä ei tarvita kahta autoa, sanoo Eero Löytönen.

Kaukolämpö on edullisin ja ympä-

ristön kannalta paras vaihtoehto.

– Porvoon Energia tuottaa lisäinvestoinnin jälkeen 90 prosenttia kaukolämmöstä polttamalla biomassaa, pääosin haketta. Lähialueiden metsistä hankittu polttoaine auttaa pitämään hiilidioksidipäästöt kurissa, sanoo yleiskaavoittaja MaijaRiitta Kontio.

Mikko Ruotsalainen kehittää uusia sähkötuotteita Mikko Ruotsalainen aloitti Porvoon Energian kehitysinsinöörinä runsas vuosi sitten. Hän työstää tuotteita ja palveluita tulevaisuuden asumiseen.

– Opiskelin Otaniemessä teknillisessä korkeakoulussa ensin ilmailua, mutta kaverit saivat minut innostumaan energia-alan kehitysnäkymistä, sanoo Ruotsalainen.

Skaftkärriin Porvoon Energia haluaisi tarjota älykkään sähköverkon, jossa asukkaat voisivat seurata kulutustaan reaaliajassa.

– Sähkönkulutusta voisi ajoittaa halvemman sähkön aikaan asumismukavuuden kärsimättä, ideoi Porvoon Energian kehitysinsinööri Mikko Ruotsalainen.

Yrittäjät yhteen Eat&Joy Maatilatori –ketju suunnittelee uutta ruokamyymälää Jätkäsaareen. Kauppias Eeropekka Rislakki uskoo, että tulossa on myös muita sosiaalisesti kestävin periaattein toimivia yrityksiä.

– Samanhenkiset yritykset voivat yhdessä toteuttaa korttelin ja koko saaren ideaa. On kiinnostavaa nähdä, saadaanko myös yhteiskäyttötilat nivoutumaan palveluihin, sanoo Rislakki.

Eeropekka Rislakin kumppaneineen pyörittämä Eat&Joy Maatilatori -ketju tarjoaa suomalaista ruokaa suoraan tuottajilta.

Edistyksellistä energiaa Helsingin Energia kehittää korttelin päälämmitysratkaisuksi kivihiilettömän kaukolämpötuotteen. Ilmanvaihdon esilämmitystä varten porataan reiät vapaalle maalämmölle. Tilojen jäähdytykseen käytetään kaukojäähdytystä. Osa korttelin sähköstä saadaan aurinkoenergiasta.

Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja reaaliaikainen sähkön mittaus, joiden avulla voidaan optimoida lämmön ja sähkön käyttöä ja vähentää päästöjä.

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

Kuva: Tuula Laitinen

6

Apulannan rumpali rakentaa Heinolaan luonnonmukaisen arkkitehtuurin mestarin Erik Lloyd Wrightin suunnittelemaa taloa.

Sipe Santapukin ekotalo on viittä vaille valmis uulivoima, lämmön talteenotto, kivirunko, turvekatto ja hengittävä rappaus tekevät Sipe Santapukin uudesta kodista kestävän ja ekotehokkaan. Rokkari viimeistelee parhaillaan Heinolassa männikköisellä järvenrantatontilla 80 neliön vierastaloa. Lähitulevaisuudessa sen tuntumaan nousee päärakennus.

– Oli hieno juttu, että kuuluisan Wright-suvun jäsen innostui hank-

keestani. Hän otti aluksi luonnosta ja länsirinteestä ainakin 200 kuvaa, ja siten taloista tuli upeasti ympäristöön sopivia, sanoo Sipe.

Wrightien tyylille ovat ominaisia vaakasuorat linjat. Sipen talon erikoisherkkuja ovat pitkäräystäinen katto ja kokoseinän ikkunat järvelle. Rakennusinsinööri Jari Leppänen suunnitteli rakenteet sekä parhaat eristys-, lämmitys- ja ilmastointiratkaisut.

Vihertävä luonnostaan Sipe Santapukin mielestä kannattaa rakentaa kerralla kestävää, kaunista ja energiatehokasta jälkeä.

– Tontin sisäänajoreitiltä löytyi sopiva kallionnyppylä, johon pystytämme viiden kilowattitunnin suuruisen tuulimyllyn. Sopivalla tuulella sähköä syntyy jopa yli oman tarpeen.

Tuulimyllyn kaveriksi on suunniteltu aurinkokeräimiä, sanoo Sipe.

Tuuli- ja aurinkosähköllä tuotetaan energia myös talon lattialämmitykseen. Turvekatto on mainio lisäeriste.

Muhkeat takat huokuvat lämpöä, ja Sipe aikoo käyttää niihin myös purkutyömaalta löytyneitä retrotiiliä.

Energia otetaan talteen myös poistoviemäriin matkaavasta vedestä.

Hengittävä lepopaikka Studiotiloja Santarantaan ei tule, joten elektroniikan energiankulutus pysyy matalana. Valaisimiksi valittiin taloudelliset ledit, jotka yhdessä kuluttavat sähköä saman verran kuin viisi vanhaa hehkulamppua. Ledien kestoikä on noin 30 vuotta.

– En halunnut seiniini kosteutta kerääviä muovikerroksia, kuten lateksimaalia. Kiviharkon päälle rapattiin sisälle kipsi- ja ulos kalkisementtilaasti. Sisäpuoli viimeisteltiin luonnonmukaisesti mehiläisvahalla ja ulkopinta silikonilaastilla. Rappaukset eivät taatusti rapise lähivuosikymmeninä, sanoo Santapukki.

Kuka?

Sipe Santapukki, Apulanta-yhteen rumpali ja omakotirakentaja.

Mikä?

Santaranta, kahden talon järvenrantatontti Heinolassa.

Millaiset?

Persoonalliset talot on suunnitellut kuuluisaan amerikkalaiseen Wright-sukuun kuuluva Eric Lloyd Wright.

Miksi?

Energiatehokas ja luonnonmukainen asuminen on Sipestä itsestään selvää maalaisjärkeä.

Miten?

Energianlähteitä ovat tuuli ja aurinko.

Rakennusmateriaalit kestävät ainakin sata vuotta.

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

Jussi Laitisen Pieni suuri energiakirja (2010) kertoo, miten voit korjata kotisi energiatehokkaaksi ja vähentää kulutustasi elämantavoilla.

Sopii sekä omakoti- että kerrostaloasujalle. www.intokustannus.fi

Rintamamiestalo ekoaikaan Tampereen naapurikunnassa Pirkanmaalla alkoi helmikuussa vuonna 1942 rakennetun rintamamiestalon täysremontti. Tommi Rauma aikoo vuoden lopulla muuttaa perheineen kotiin, joka saa energiansa ilma-vesilämpöpumpusta, aurinkokeräimistä ja takassa palavasta puusta. Lämmitys hoituu hybridivaraajan vedellä.

Pakkaspäivien varasähkö ja kodinkoneiden virta ostetaan energiayhtiöltä.

– Energiaratkaisu oli luonteva, sillä seuraan alan kehitystä työssäni rautakauppiaana. Projektin nettisivut ja vaimoni ja minun blogit löytyvät osoitteesta www.rautia.fi, sanoo Tommi Rauma.

Remontin paikka:

70-luvun tyyppitalot ovat korjausiässä Hyviä vinkkejä tasakattoisten, matalien omakotitalojen kunnostukseen löytyy Sakari Ruotsalaisen korjausoppaasta. Opas syntyi osana opinnäytetyötä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Esimerkiksi 120-neliöisen tiilitalon energiankulutus kutistuu 56-65 prosenttia, kun vaihdetaan lämmityskattila ja putkistoa sekä asennetaan ilma-vesilämpöpumppu tai lämmön talteenottava ilmanvaihtokone. Lisäksi taloa tiivistetään uusimalla ja lisäeristämällä katto, ikkunoita, ovia ja seiniä.

Kuva: Timo Kiiski

Energiakirjasta asumistietoa

7

Vantaan Hämevaarassa sijaitsevan vuonna 1968 rakennetun puurunkoisen talon peruskorjaus sujui viidessä päivässä.

KORJAUSOPPAAN VINKIT 1. Muista rakennusluvat ja ammattiapu

4. Säilytä suorakulmaisuus

7. Käytä samantyylisiä uusia ikkunoita

Kestävä suunnitelma syntyy arkkitehdin, lvi- ja sähkösuunnittelijan sekä rakennusinsinöörin avulla.

Sovella ulkoasussa talon laatikkomaisuutta, levymäisiä seiniä, aitoja ja katoksia sekä nauhamaisia ikkunarivejä.

Suuria maisemaikkunoita voi tiivistää nelinkertaisilla laseilla tai lämpöikkunaelementeillä.

2. Katto talon mukaan

5. Käytä samoja materiaaleja

8. Sisusta makusi mukaan

Sopiva katon osuus rakennuksen julkisivusta pystysuunnassa on alle kuudesosa.

3. Lisätilaa kerroksilla tai siivillä Pitkiä julkisivuja ei pidennetä eikä runkosyvyyttä kasvateta.

Suosi tiiltä, puuta ja betonia sekä höysteeksi terästä ja kuparia.

6. Piristä väreillä

Valitse alkuperäisiä värejä: punatiiltä, ruskeaa ja tumman vihreää, tai punaista, valkoista ja okraa.

Uuden ja vanhan tiilen välillä on hyvä olla teräslista tai syvennys.

Tiilijulkisivun voi myös rapata.

Kunnioita silti rakennuksen alkuperäisiä suunnitteluideoita.

Lue koko opas www.sitra.fi Ohjelmat / Energiaohjelma / Hankkeet / 70-luvun tyypillisten pientalojen nykyaikaistaminen

UUSI RYTMI KAUPUNKIIN syntyy kodista ja työstä raideliikenteen äärellä. Pääkaupunkiseudulla metro yltää pian länteen, ja sen asemille nousee uusia kaupunginosia. Keilaniemessä tutkitaan uusiutuvia energiamuotoja, älykkäitä verkkoratkaisuja, matalaenergiarakennuksia sekä vähähiilistä ympäristöä. Rakentamisen kulut saadaan kuriin tehokkaalla maankäytöllä ja kevyt liikenne sujuu turvallisesti nopeilla väylillä. Asukkaat, työntekijät ja vierailijat sekä älykkäät rakennukset toimintoineen muodostavat elämäntapayhteisön, jossa kestävän kehityksen valinnat ovat luonnollisia ja helppoja.

Kestävän ympäristön asiantuntijana Arkkitehtitoimisto SARC. www.sarc.fi

8

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

Aalto-yliopiston Luukku-talon rakennusmateriaaleista 70 prosenttia on uusiutuvia.

Kuva: Aalto-yliopisto/ Montserrat Zamorano Gañán

Talon täydeltä energiaa maa energiaa tuottavia ja vähän kuluttavia taloja voi pian rakentaa itse. Aalto-yliopistossa kehitetty Luukku näyttää mallia.

Nollaenergiataloksi kutsutaan rakennusta, joka tuottaa vuodessa yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. Energiaa tuotetaan esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja -keräimillä tai tuuliturbiinilla ja tulevaisuudessa se myydään sähköverkkoon.

Aalto-yliopiston opiskelijaryhmän Luukku-nollaenergiatalo sai Madridissa Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailussa jaetun ensimmäisen palkinnon arkkitehtuuristaan ja si-

joittui kokonaiskilpailussa viidenneksi. Luukussa energiaa tuotetaan aurinkojärjestelmillä ja lämpöä ilmalämpöpumpulla.

Rakennusmateriaaleista yli 70 prosenttia on uusiutuvia. Paksuissa seinissä on selluloosaeristys ja ulkona kuusilaudoitus. Vahattu mäntypaneeli tasoittaa sisäilman kosteusvaihteluita.

– Kehitämme nyt mallia kaupalliseen tuotantoon. Ratkaisut sopivat omakoti-, pari- ja rivitaloihin, ja selvitämme myös pienkerrostalovaihtoehtoa, kertoo arkkitehti ja Aaltoyliopiston tutkimuspäällikkö Kimmo Lylykangas.

Lylykankaan mukaan tavoitteena on saada rakennuskustannukset lähelle tavallisen tuetun asuntotuotannon hintatasoa, eli noin 2600 euroon neliömetriltä. Luukku on kesällä esillä Mäntyhajun loma-asuntomessuilla ja niiden jälkeen talo tontteineen myydään tarjousten perusteella.

Mäntyharjulla voi tutustua myös paikallisen rakennusliikkeen, Suutarinen Yhtiöiden nollaenergiatalomallistoon.

Lisätietoja Luukku-talosta www.sdfinland.com

Luukkua ja muita nollaenergiatalomalleja voi katsastaa Mäntyharjun loma-asuntomessuilla.

Nollaenergiarakentaminen – mitä se on?

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämä lähes nollaenergiarakentaminen tulee yllättävän pian.

Uusien julkisten rakennusten pitää olla lähes nollaenergiataloja vuodesta 2019 lähtien ja kaikkien uudisrakennusten vuodesta 2021 lähtien. Määritelmän mukaan tämä tarkoittaa erittäin hyvää energiatehokkuustasoa ja paikallista energiantuottoa.

Toisin sanoen pitää rakentaa niin hyvin, että energiankulutuksesta otetaan kaikki löysät pois.

Lisäksi pitää itse tuottaa jonkin ver-

ran uusiutuvaa energiaa esimerkiksi aurinkokennoilla.

Varsinainen vaatimustaso määräytyy jatkossa kustannustehokkuuden perusteella. Suomen ilmastossa on kuitenkin selvää, että rakennukset saavat jatkossakin kuluttaa jonkin verran ostoenergiaa. Energiatehokkuusdirektiivin tarkoitus on parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkaalla tavalla. Kustannustehokkuudella tarkoitetaan elinkaarikustannusten optimia.

Tämä johtaa merkittävään ajat-

Kesällä Suomessa tällaisissa lähes nollaenergiataloissa syötetään aurinkokennoilla tuotettua sähköä verkkoon ja sähköautojen akkuihin. telutavan muutokseen. Jatkossa ei siis ole tarkoitus minimoida raken-

tamiskustannuksia ja maksaa jälkikäteen suuria energialaskuja. Sen sijaan rakennetaan mahdollisimman hyvin, jotta energiakustannukset jäävät hyvin pieniksi. Näin elinkaaren aikana voidaan tasoittaa lisääntyneet rakentamiskustannukset. Tällaiset lähes nollaenergiatalot eivät siten ole energiaomavaraisia, vaan ne käyttävät etenkin talviaikana ostoenergiaa.

Kesällä aurinkokennoilla tuotettua sähköä syötetään verkkoon ja sähköautojen akkuihin. Vaikka energiaomavaraisuutta ei saavuteta, pienentävät

ENERGIATEHOKAS

9

Kuva: Jani Laukkanen

ILMOITUSLIITE

Oulun rakennusvalvonta hoksauttaa säästämään unnallinen rakennusvalvonta voi vaikeuttaa tai helpottaa rakentajan urakkaa. Oulussa asiakasta autetaan säästämään kymmeniä tuhansia euroja rakennus- ja asumiskuluissa.

Ouluun rakennetaan vuosittain noin 350 omakotitaloa. Viime vuonna niistä 94 prosenttia oli matalaenergiatasoa.

Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa noin 20 prosenttia vähemmän kuin normitalo. Se edellyttää hyvää suunnittelua, tiivistä rakennetta ja laadukkaita eristeitä, talotekniikkaa, ikkunoita ja ovia.

– Lisäinvestoinnit ovat yleensä alle 2000 euroa ja ne maksavat itsensä takaisin noin kolmessa vuodessa, sanoo Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä.

Laadunohjaus sisältyy Oulussa rakennuslupaan. Teknisessä ohjauksessa kerrotaan energiatehokkuudesta, kosteuden torjunnasta ja sisäilmastosta. Tavoitteena ovat pitkäikäiset, terveet talot. Ohjaustyön tueksi on kehitetty www.pientalonlaatu.fi-sivusto, laatukortteja, ympäristöopas ja Energiajunior-laskuri. Lisäksi järjestetään korttelikokouksia, joissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa.

– Virastossamme on 22 asiantuntijaa ja kulut katetaan suurten kaupunkien keskitasoa olevilla lupamaksuilla, sanoo Seppälä.

Projektipäällikkö Jari Hokka kiertää Omakotiliiton paikallisyhdistysten vieraana esittelemässä keinoja energian säästämiseen

Omakotiliitto neuvoo energian käytössä

Toimintamme pääpaino on rakentamisen ennakoivassa laadunohjauksessa eli hoksautuksessa.

lähes nollaenergiatalot keskitetyn energiatuotannon tarvetta. Keskitetyn energiatuotannon pitää jatkossa mukautua lisääntyviin kausivaihteluihin, mutta tämä on pieni haittatekijä energiatuotannon päästöjen alenemiseen verrattuna.

Luukku-talo osoittaa, että nollaenergiarakentaminen on mahdollista jo nyt. Ainoastaan aurinkokennot ovat tällä hetkellä kohtuuttoman arvokkaita, mutta niiden hintataso on puolittunut muutamien vuosien välein. En-

nusteiden mukaan aurinkosähkön tuottaminen voi olla lähellä kannattavuusrajaa vuonna 2020.

Jotta nollaenergiarakentaminen alkaisi jo nyt yleistyä markkinaehtoisesti, tarvittaisiin aurinkosähkölle uuden teknologian tukiratkaisu. Monessa maassa se onkin jo otettu käyttöön syöttötariffin muodossa. Helsingissä auringon vuotuinen säteilysumma on sama kuin Berliinissä, joten saksalainen tariffijärjestelmä on tutkimisen arvoinen myös meillä.

Kirjoittaja Jarek Kurnitski on rakennetun ympäristön johtava asiantuntija Sitran Energiaohjelmassa.

Pientalon omistajalle hyvät neuvot rakennuksen hoidossa säästävät usein rahaa ja työtä. Suomen Omakotiliitosta löytyy ammattiapua tärkeisiin päätöksiin. Esimerkiksi Energiatehokkuutta pientaloon –kampanja 2010-2011 on tarkoitettu kaikille maan omakotiasukkaille.

– Parannuskohteita löytyy talon rakenteista, ilmatiiviydestä, ilmanvaihdosta, lämmitysjärjestelmistä, sähkön ja veden käytöstä sekä kaikista kulutusvalinnoista, sanoo projektipäällikkö Jari Hokka, joka kiertää Omakotiliiton paikallisyhdistysten vieraana esittelemässä keinoja energian säästämiseen.

Omakotiliiton jäsen saa neuvontaa myös puhelimitse, nettisivuilta www.omakotiliitto.fi ja Omakotilehdestä.

– Omakoti-lehdessä alkoi juuri sarja ”100 kysymystä energiatehokkuudesta”. Nettiin tuotamme omakotitalon sähköisen huoltokirjan sekä laskurin hiilijalanjäljen ja energiankulutuksen selvittämiseen, sanoo Hokka.

Ennen energiaremontin tarjouspyyntöä on hyvä selvittää talon ominaisuudet ja perheen elintavat: energian, sähkön ja veden kulutus.

– Tee talon huoltokirjan tyyppinen yhteenveto. Hyvän perehtymisen jälkeen kustannusten arviointi ja toteutuksen seuranta on helpompaa. Kaikista pienistäkin urakoista kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, sanoo Hokka.

Katso Omakotiliiton energiatehokkuutta pientaloon -hankkeen tilaisuudet 2011 www.energiatehokas.fi

SITRA

ILMOITUSLIITE

Kuva: Annika Varjonen ja Leena Ahveninen

10

kuluttajien energianeuvontaa

ERA17:

Tule rakennetun ympäristön päästövähennystalkoisiin Ympäristöministeriö ja Tekes laativat yhdessä Sitran kanssa vuonna 2010 kansallisen toimintaohjelman ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017. ERA17 tarkastelee, miten rakennetun ympäristön päästöt saadaan käännettyä laskuun nopeammin kuin mitä EU-tasolla on vaadittu.

Rakennettu ympäristö koostuu monesta eri palasesta sisältäen yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmät ja energiaratkaisut. akennettu ympäristö on Suomessa varsinainen energiasyöppö ja merkittävässä vastuussa ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat energiasta yli 40 prosenttia ja aiheuttavat päästöistä liki 40 prosenttia. Kun rakennusten ja rakentamisen energiankulutuksen päälle lisää vielä liikenteen, niin rakennetun ympäristön energiankulutus ja päästöt ovat liki 60 prosenttia. Liikenteen osuudesta ollaan montaa mieltä, mutta on totta, että yhdyskunta- ja palvelurakenne luovat liikkumistarvetta.

Kun päästövähennystavoitteet ovat 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, on sanomattakin selvää, että nyt puhutaan äärimmäisen tärkeästä kokonaisuudesta.

Yhtenä suurena haasteena päästövähennysten saavuttamiseksi on, että rakennuskanta ja yhdyskuntarakenne muuttuvat hitaasti. Niistä rakennuksista, jotka Suomessa ovat olemassa vuonna 2050, on yli puolet jo rakennettu.

ERA17-toimintaohjelmassa listattiin 31 toimenpidettä, joilla rakennetun ympäristön aiheuttamat päästöt käännetään laskuun.

Toimenpiteet ryhmiteltiin viiden eri kokonaisuuden alle: • Kuinka maankäytön suunnitteluun tuodaan energiatehokkuus mukaan?

24 x

ennakoivaksi laadunvalvojaksi, joka huomioi sekä rakentajan että yhteiskunnan edut?

• Kuinka energiatehokkuudesta luodaan valttikortti paitsi rakennuksille ja alueille, myös käyttöön ja ylläpitoon?

• Miten energiatehokkuuden osaamista kehitetään ja erityisesti poikkitieteellistä osaamista edistetään?

Kirjoittaja Johanna Kirkinen on Sitran energia- ja ilmastonmuutosasiantuntija.

• Miten saadaan nopeutettua siirtymistä lähes nollaenergiatason rakentamiseen, jolloin rakennukset tuottavat myös itse energiaa?

• Miten rakentamismääräyksiä voidaan ennakoida helpottaen teollisuuden toimintaa? Miten luodaan kilpailukykyä rakennus- ja kiinteistöalan energiatehokkaille toimijoille? Kuinka rakennusvalvonnan roolia muutetaan

Toimenpiteiden toteutuessa rakennetun ympäristön energiankulutus voi olla jopa 20–35 prosenttia pienempi vuonna 2050 verrattuna vuoteen 2010.

Osa toimenpiteistä on erityisen kunnianhimoisia, kun huomioidaan rakennuskannan kasvu sekä muuttoliike, mutta 80 prosentin päästövähennystavoitteisiin pääsyyn pitää ponnistella vielä rohkeammin.

ERA17-toimintaohjelman seurantaryhmä valvoo ja ohjaa toimenpiteiden toteutumista. Ryhmään kuuluu toimintaohjelman laatijoiden lisäksi myös rakennus- ja kiinteistöalan edunvalvontajärjestöjen edustajia. Vain tekemällä yhteistyötä rakennettu ympäristö voidaan muuttaa energiatehokkaammaksi.

Tarvitaan paitsi alan toimijoiden ja tilaajien tietoisuutta ja asiantuntijoiden osaamista, myös jokaisen kansalaisen kykyä tehdä energiaviisaita valintoja omassa elämässään.

Itä- ja Pohjois-Suomessa käynnistyy tänä vuonna kymmenen uutta kuluttajien energianeuvontahanketta, joista saa hyviä neuvoja rakentamiseen, remontointiin, asumisen energiankulutukseen ja liikkumisvalintoihin. Koko Suomessa yhteensä 24 meneillään olevaan hankkeeseen saadaan rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä ja Sitralta. Toimintaa koordinoi Motiva Oy.

Aloittavia hankkeita ovat esimerkiksi Hämeen energiatoimisto BioPoint Forssassa sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton, Suomen Isännöintiliiton, Kotkan ja Oulun kaupunkien sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton energianeuvonnat. Loma-asukkaita opastavat muun muassa LVI-talotekniikkateollisuus, Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Padasjoen kunta. Suomen ympäristökeskus kampanjoi etätyön lisäämiseksi ja autoilun vähentämiseksi.

Vuonna 2010 käynnistyneillä 14 hankkeella on tavoitettu jo kymmeniä tuhansia henkilöitä eri puolilla Suomea.

Niihin kuuluu esimerkiksi pääkaupunkiseudun Ilmastoinfo -neuvontakeskus, Nuorten Akatemian Liikkuvakampanja, Marttojen ”Säädä ja säästä”, Suomen Omakotiliiton ja Pientalorakentamisen Kehittämiskeskuksen kampanja, Rakennustarkastusyhdistyksen rakennusvalvontahanke, Uudenmaan liiton projekti sekä kuluttajien energianeuvontaa Lahdessa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Porissa, Turussa, Pirkanmaalla ja Rovaniemellä.

Lue lisää www.kuluttajienenergianeuvonta.fi

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

11

Helsingin uusi Musiikkitalo, Meilahden sairaalatorni, Pietarin jätevedenpuhdistamo, koulu Abu Dhabiin tai asuntoja Intiaan – vaativat kohteet on rakennettava tai korjattava taidolla. Siksi suunnittelu haetaan Suomesta.

Terve talo kestää ainakin sata vuotta ilmatiiviydellä ja tehokkaalla ilmanvaihdolla parannamme sisäilman laatua ja energiatehokkuutta.

Vahaselta löytyy pätevyyttä myös kansainvälisiin ympäristöluokituksiin.

Sertifiointi varmentaa rakennuksen käytettävyyttä ja nostaa tutkitusti kiinteistön arvoa.

– Kansainvälisen toimijan on turvallinen ostaa tai vuokrata ympäristöluokitettu kiinteistö.

Amerikkalainen LEED sopii myös valmiille rakennuksille, brittiläistä BREEAM:ia käytetään paljon uudisrakennuksissa. Molempien suosio on kasvussa, sanoo Vesa Peltonen.

www.vahanen.com

Kuva: arno de la chapelle

Mannerheimintie jyrisee raitiovaunujen alla, mutta Helsingin uudessa musiikkitalossa nautitaan konsertista häiriöttä.

Suuri sali on eristetty jousien päälle.

– Se on kuin pieni talo talossa, sanoo Vahanen-yhtiöiden asiantuntija, arkkitehti Vesa Peltonen.

Peltonen silmäilee maailmankarttaa, joka on täplitetty suunnittelukohteilla: Venäjä, Arabiemiraatit, Intia, kaikki kasvualueita.

– Ilmasto on vaativa, ja kosteus- ja sisäilmapulmat yleisiä. Hyvällä suunnittelulla säästetään sekä rakennus- että käyttökustannuksissa, sanoo Peltonen.

Projektipäällikkö Jukka Huttunen ratkoo rakennusten kosteusongelmia.

– Suunnittelemme rakenteita jotka kuivuvat hallitusti: myös yllätystilanteen kuten vesivahingon jälkeen. Siten koko rakennuksen ikä pitenee. Hyvällä

Helsingin uusi Musiikkitalo on rauhan tyyssija Mannerheimintien liikenteen äärellä. Äänieristyksen suunnitteli Vahanen.

Kilpailutuomari Tero Karislahti työskentelee YIT:llä tuotepäällikkönä.

Tuomaristoon kuuluu yhteensä kahdeksan oman alansa asiantuntijaa Aalto-yliopistosta, Keksintösäätiöstä, Tekesistä ja YIT:ltä.

Zoomaa näkökulmaa prosessien ja ihmisten käyttäytymisen kautta.

Ole guru ja voita kisa Tämä on tilaisuutesi todelliseen läpimurtoon, yhteistyöhön ja menestykseen. Osallistu kilpailuun Suomessa uudella tuotteella tai kehitysidealla, joka parantaa olennaisesti energiatehokkuutta YIT:n toimialalla. Tuotesarjan voittajana voit saada YIT:stä suurasiakkaan. Ideasarjan ässät palkitaan rahalla, rahoitusmahdollisuuksilla ja asiantuntijavoimilla, joiden avulla jalostat ideastasi kaupallisesti menestyvän innovaation. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä: www.innovaatiokilpailu.fi

12

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

Tampereen Tammelasta tulee ekotehokas Vuonna 2020 Tammelassa asuu 2000 uutta asukasta hyvien palvelujen äärellä. ain parin korttelin päässä Tampereen rautatieasemalta uinuu Tammelan 60-70 luvuilla syntynyt kerrostalosaareke. Entisestä kuhinasta muistuttaa enää Tammelantori mustamakkara- ja kahvikojuineen.

Arkkitehti Tiina Leppänen ja projektiasiantuntija Antti Nikkanen tekevät kävelykierroksen alueella. He työskentelevät kaupungin ECO2hankkeessa miettimässä, miten vanhat kaupunginosat voisi elävöittää ekotehokkaiksi.

– Arvioiden mukaan Tampereella asuu 90 000 ihmistä enemmän vuonna 2030. Paras ratkaisu olisi tuoda ihmiset keskustaan, missä palvelut ja harrastukset ovat saavutettavissa ilman autoa, sanoo Tiina Leppänen.

Kuinka vihreä talosi on?

Uusi suomalainen ympäristöjärjestö Green Building Council Finland aikoo luoda mittarit, joilla kiinteistöjen ympäristötehokkuutta voi vertailla.

– Ympäristöluokitussertifikaatit, esimerkiksi suomalainen PromisE ja kansainväliset BREEAM ja LEED eivät välttämättä kerro kokonaiskuvaa kiinteistön todellisesta vihreydestä. Oikein käytettynä tavallinenkin kiinteistö voi olla vihreä, vaikka sitä ei ole sellaiseksi luokiteltu. Luokitus voi kuitenkin antaa kiinteistön käyttäjästä ja omistajasta vastuullisen kuvan ja tuoda myös taloudellista hyötyä, sanoo FIGBC:n toimitusjohtaja Maija Virta.

Yhdysvalloissa on tutkittu kiinteistöluokituksen nostaneen rakennusten arvoa 7,5 prosenttia, lisänneen sijoitetun pääoman tuottoa 6,6 prosenttia sekä kasvattaneen käyttöastetta 3,5 prosenttia ja vuokratuottoja kolme prosenttia.

FIGBC eli Green Building Council Finland

Tammelan ja Naistenlahden täydennysrakennussuunitelmia.

• perustettu huhtikuussa 2010 • toimitusjohtaja Maija Virta • hallituksen puheenjohtaja Juha Olkinuora • jäseninä 61 kiinteistö- ja rakennusalan toimijaa • tehtävänä ympäristöluokitusten edistäminen, keskustelu ja vaikuttaminen www.figbc.fi

miljoonien eurojen arvoisia. Autot kannattaisi siirtää maan tai kannen alle ja ottaa maa hyötykäyttöön, sanoo Leppänen.

Jokainen kiinnostunut voi kertoa mielipiteensä alueen suunnittelusta netissä tai kesäksi 2011 avattavassa kansalaistuvassa.

Tarvitsemme mittarit, joilla kiinteistöjen ympäristötehokkuutta voi vertailla.

Autot piiloon – Tammelan korttelien lisärakentamisen tuotoilla pystyttäisiin korjaamaan remontti-ikään tulleet 70-luvun talot, sanoo Antti Nikkanen.

Alueen 7000 asukkaasta yli kolmasosa on eläkeikäisiä. Nuorta väkeä saataisiin lisää perheasunnoilla ja muuttamalla umpinaiset maanpäälliset kellarit palvelu- ja harrastustiloiksi.

Tammelan poikki kulkevan Pinninkadun voisi avata kevyelle liikenteelle yliopistolle saakka.

– Parkkipaikat kadun äärellä ovat kymmenien

– Toimitilan tai asunnon valinnassa vihreämpi vaihtoehto tuo energiasäästöjä ja paremman sisäilman, sanoo Sitran Ruoholahden tiloissa työskentelevä FIGBC:n toimitusjohtaja Maija Virta.

ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 etsii rohkeita tavoitteita ja uusia inno-

vaatioita Tampereen kaupunkisuunnitteluun kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Kohteena ovat energian käyttö ja tuotanto, rakentaminen ja liikenne.

ECO2:n käynnistivät Tampereen kaupunki ja Sitra vuosiksi 2010-2012, työ jatkuu Tampereen omana strategisena hankkeena vuoteen 2020.

Lue lisää www.eco2.fi

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

13

Tampereen uusi kumous: Suomen ekotehokkuuden kehto.

Hiilineutraali kaupunki vuonna 2050.

• suunnittelemme katuratikkaa • perustimme sähköajoneuvokeskuksen • rakennamme passiivi- & nollaenergiataloja Tampereen Vuoreksen asuntomessuille 2012 • kehitämme vähähiilistä Aurinkokaupunkia Nurmi-Sorilaan • tuotamme vihreitä logistiikkakonsepteja • otamme käyttöön ekolaskennan työkalun kaavoitukseen • käynnistämme Tammelan energiatehokkaan täydennysrakennushankkeen • kannustamme asukkaita ilmastovastuulliseen elämään.

www.ekokumppanit.fi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinokehityksen kokoava voima. www.tredea.fi

www.electricity.fi

KESTÄVÄ YHDYSKUNTA -yksikkö

www.tampere.fi www.logiera.com www.eco2.fi Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa. www.tampere.fi/vuores

Kuva: Jani Laukkanen

Haluaisitko älyverkkoon liitetyn kodin, jossa voit ohjelmoida sähkönkulutuksesi hintakehityksen mukaan?

Tulevaisuudessa voit myös ladata verkkoon itse tuottamaasi energiaa. Smart Gridin eli älykkään sähköverkon tuotteita valmistaa Enston ranskalainen tytäryhtiö Novexia.

Doris-sähköauto on Timo Luukkaisen ja Hani Olssonin mielestä kätevä Porvoon kaupunkiliikenteessä. Sähköauto saa energiansa Enston latauspylväästä, josta julkistetaan maalikuussa uusi malli nopeaan lataukseen.

Elämää älykkään sähköverkon keskiössä – Sähkö on parhaimmillaan päästötöntä, ja se on asumisessa ja liikkumisessa tehokasta ja luonnonmukaista, sanoo Enston toimitusjohtaja Timo Luukkainen.

Ensto torjuu tuotteillaan ja palveluillaan negatiivisia ympäristövaikutuksia yhdessä Suomen noin 2000 muun cleantech-yrityksen

kanssa. Yhtiö on kasvanut 20 prosentin vuosivauhtia eli neljä kertaa muuta sähköalan teollisuutta nopeammin.

Vantaan Tikkurilaan rakennettiin 190 neliön passiivienergiatalo, jonka ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, tarkasti säätyvä lämmitys ja liiketunnistimin ohjattu valaistus

toteutettiin Enston järjestelmillä.

Lämmityskulut ovat kovista pakkastalvista huolimatta olleet noin 20 euroa kuussa. Rakennuskustannukset olivat vain kolme prosenttia korkeammat kuin tavallisen omakotitalon.

– Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmä Greenair HP:n ansiosta

epäpuhtaudet jäävät ulos ja jopa 90 prosenttia poistuvan sisäilman lämmöstä otetaan talteen, Enston liiketunnistimella varustetut valaisimet syttyvät kun valoa tarvitaan, eivätkä unohdu päälle. Koti on terveellinen ja turvallinen, sanoo Luukkainen. www.ensto.fi

14

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

Kuva: Arup, Ulrich Rossmann

Heinolaan nousee puukerrostalo

Yksi kilpailijoista on saksalainen insinööritoimisto Arup, joka on suunnitellut kuvan puisen ravintolan Karlsruhen yliopistolle.

Kouvolassa kilpaillaan puurakentamisessa aaliskuussa ratkaistaan E2suunnittelukilpailu Kuusankoskelle Kymijoen rantaan rakennettavista kahdesta puukerrostalosta. Loppusuoralla on tiimit Saksasta, Itävallasta, Tanskasta ja Suomesta.

– Puurakentaminen on kehittyvää uutta elinkeinotoimintaa rakennemuutoksessa olevan metsä-

teollisuuden tilalle. Tarjoamme kerrostaloasumiseen energiatehokkaita ja hiilijalanjälkeä pienentäviä vaihtoehtoja, sanoo Kouvolan elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti.

Kilpailun nimi E2 tulee sanoista ekologia ja ekonomia. Sen avulla etsitään ratkaisuja sekä Suomen että tulevaisuudessa myös Venäjän

Kuopion opiskelijat saavat lähes nollaenergiatalon Kuopion keskustassa komeilee viisikerroksinen talo, joka saa energiansa aurinkovoimasta ja maalämmöstä, keskitalvella myös kaukolämmöstä.

Talon 47 yksiötä ovat vammaisille opiskelijoille tarkoitettuja.

asuntomarkkinoille, sekä verkostoitumismahdollisuuksia Kouvolan seudulle perustettavaan WoodInnokeskukseen.

USA:ssa New Jersey Institute of Technology järjesti kilpailuun liittyvän opintojakson.

Lue lisää www.kouvola.fi/E2

Vierumäelle 13 kilometrin päähän Heinolan keskustasta valmistuu syksyllä 2011 viisikerroksinen puukerrostalo. Paikalliset yritykset Vuorelma Arkkitehdit, rakennusliike Reponen, Versowood Oy, Koskisen Oy ja Heinolan kaupunki tekevät yhteistuumin paikkakunnasta puun käytön mallikaupunkia. Aloite puurakentamisen kehittämiseen lähti Heinolan valtuuskunnalta.

– Energiatehokkuudeltaan talo on passiivitasoa: se on ilmatiivis, hyvin eristetty ja ilmanvaihdon vuosihyötysuhde on huippuluokkaa. Vesihanat, valaisimet ja kodinkoneet ovat energiatehokkaita, sanoo Mika Airaksela rakennusliike Reposesta.

Kohde lämmitetään kaukolämmöllä, joka on tuotettu Versowood Oy:n puujätteistä.

2065-neliöisen asunto-osakeyhtiö As Oy Heinolan PuuMeran puiset runkoelementit ovat nopeita ja helppoja käsitellä, ja sammutusjärjestelmä tekee talosta paloturvallisen. Julkisivut, runko ja kylpyhuoneiden katot ovat suomalaista mäntyä ja vaneria.

Ensimmäisessä vaiheessa tontille valmistuu 27 asuntoa, ja tilaa on vielä toiselle talolle.

Miksi puurakentamista?

Suokatu 14 on ensimmäinen suomalainen lähes nollaenergiakiinteistö, joka on rakennettu elinkaarensa päähän tulleen talon tilalle.

– Tuotamme energiaa aurinkopaneeleilla ja -keräimillä. Tilojen ja käyttöveden lämmitystarvetta pienentävät tiivis rakenne sekä tehokas, 80-prosenttinen lämmön talteenotto. Jäähdytämme maalämmöllä ja ikkunoiden aurinkosuojil-

la. Kodinkoneet ja talotekniset laitteet ovat energiatehokkaita, sanoo Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tuula Vartiainen.

Kaavoittajan tontille myöntämä lisärakennusoikeus mahdollisti hankkeen talouden. Seuraava saman konseptimallin talo valmistuu kesällä 2011 Järvenpäähän.

Lue lisää www.nollaenergia.fi

• runsaasti kotimaista raaka-ainetta ja osaamista • tuo työtä ja kasvattaa taloutta • puutalo on viihtyisä, laadukas ja turvallinen • puu sitoo ja varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan

ENERGIATEHOKAS

ILMOITUSLIITE

15

HEINOLA KASVAA PUUSTA

Paavo Kykkänen ja Leena Saikkonen sanovat, että energiankulutuksen vertailu ja pieni kilpailu kannustavat säästöihin.

Maunulan taloyhtiöt ilmastotalkoissa Pohjois-Helsingin Maunulassa parannettiin MET-projektilla kotien ja koko alueen energiatehokkuutta. Innokkaimmin mukana olivat 17 taloyhtiötä, joissa on meneillään peruskorjaushankkeita. Hankkeen tavoitteena oli taloyhtiöiden ja yritysten yhteistyöllä löytää tehokkaimmat keinot energiatehokkuuden parantamiseksi lämmön, sähkön ja veden kulutuksessa.

MET-hanketta ohjaava Paavo Kykkänen Kotialue Oy:stä keräsi yhteistyössä Helsingin Energian kanssa tiedot taloyhtiöiden energiankulutuksesta taulukoiksi.

– Nyt syntyvä malli taloyhtiöiden yhteistoiminnasta on tarkoitus ottaa

käyttöön myös muualla Suomessa, sanoo Kykkänen Asunto-osakeyhtiö Metsäpurontie 9:n hallituksen puheenjohtaja Leena Saikkonen kertoo, että kolme taloa ja 91 asuntoa käsittävässä yhtiössä on pienillä muutoksilla lisätty asumisen kustannustehokkuutta.

– Säästöhaluja lisäsi, kun netistä voi vertailla oman taloyhtiön kulutusta naapureihin, sanoo Saikkonen.

Tieto kiersi myös asukastalo Saunabaarin energiailloissa, joissa on muun muassa opeteltu energiatehokasta ruuanlaittoa, tuulettamista ja kotitalouskoneiden käyttöä.

Lue lisää www.maunula.net

Vuonna 1773 pystytettiin Kymenkartanon muhkeista metsistä Savontien varteen uusi talouden ja hallinnon keskus. Puurakentamisen taito on tänäkin päivänä Heinolan kasvuvaltti.

Ensi syksynä kaupunkiin valmistuu Suomen ensimmäinen viisikerroksinen, matalaenergiatekniikalla totetutettu asuintalo. Heinolan kaupunki, rakennusliike Reponen, runkoelementtitoimittaja Versowood sekä rakenteiden tuottaja Koskisen Oy osoittavat, että puulla voi kilpailla turvallisuudessa, kustannustehokkuudessa ja asumisen laadussa.

Yksilöllistä rohkeutta näkyy Heinolan Santarannassa rock-muusikko Sipe Santapukin luonnonmukaisessa kodissa.

Puuosaamista tarjotaan myös kesäasukkaille ja tulevaisuudessa koko pohjoisen havumetsävyöhykkeen asuntomarkkinoille.

Kaupunginjohtaja Hannu Komonen on ylpeä Heinolan yritysten puurakentamisen osaamisesta ja yhteistyöstä.

www.heinola.fi

Miten edistät työssäsi energiaviisasta elämäntapaa?

Vastaajat ovat mukana Peloton -työpajoissa, joissa kehitetään ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja asumiseen, ruokailuun ja liikkumiseen. Lue lisää hankkeesta www.peloton.me

Anna Piiroinen Matkailupäällikkö Hangon kaupunki

Tuulia Pelli Toimitusjohtaja Lahden Ateria

Jesse Mether Ympäristöjohtaja Rautakesko

Tero Heikkilä Toimitusjohtaja Suomen Isännöintiliitto ry

Niina Leino Päätoimittaja, Olivia Bonnier Publications Oy

Kerron ekovinkkejä

Yritykseni huolehtii Lahden kuntaruokailusta eri toimipisteissä ja kotipalveluna.

Onnistuimme pienentämään elintarvikehankintojemme aiheuttamaa hiilijalanjälkeä 10 prosenttia vuoden 2010 aikana. Vuonna 2009 vähensimme biojätteen määrää 12 000 kiloa. Pyrimme myös tänä vuonna samoihin tavoitteisiin. Lisäksi kehitämme uusia ympäristökuormitusta kuvaavia mittareita.

Suomessa rakennukset

Isännöintiyritykset ohjaavat asunto-osakeyhtiöitä ottamaan käyttöön keinoja energiatehokkuuden lisäämiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Vaikutamme isännöintiyrityksiin viestinnällä ja koulutuksella.

Kerromme energiatehokkuudesta taloyhtiöiden hallituksille suunnatussa Kotitalo-lehdessä, sekä järjestämillämme isännöintipäivillä ja korjausrakentamistapahtumissa.

Olivia-lehdessä kerromme, miten ilmastonmuutoksen hidastamiseksi välttämättömät elämäntapamuutokset myös parantavat elämänlaatuamme.

Nostamme esiin vaihtoehtoja, jotka ovat ilmaston kannalta suotuisia. Matkajutuissa kerromme hienoista lähikohteista ja resepteissä suosimme kasvis- ja lähiruokaa.

Hanko-matkailuun. Olemme luoneet myös hiilineutraalin viikonloppupaketin ja teemme Itämeri-yhteistyötä WWF:n kumppanina. Kannustamme ravintolayrittäjiä lähiruokaan ja luomuun. Matkamuistotuotteet ja esitteiden painopaperi ovat ympäristöystävällisiä. Suosittelemme kulkuvälineeksi junaa – ja tuulisessa kaupungissamme myös surffausta!

vievät kolmanneksen käytettävästä energiasta. Tavoitteenamme on auttaa ihmisiä vähentämään asumisen energiankulutusta ja siihen liittyvää rahanmenoa sekä hillitsemään ilmastonmuutosta; välineinä ovat rautakaupan tuotteet ja rautakauppojen henkilökunnan ammattitaito.

Vastuullani on tämän ammattitaidon kehittäminen kaikissa Suomen noin 150 Rautiassa ja K-raudassa.

Energia-asiat askarruttavat? Energianeuvonta auttaa!

Energiankäyttö liittyy moniin arkipäivän pieniin ja suuriin valintoihin. Monet meistä tutkailevat energialaskujaan ja miettivät mistä säästökeinot löytyisivät, toiset ovat tekemässä tulevaisuuden energiaratkaisuja valitessaan talonsa lämmitysjärjestelmää tai hankkiessaan uusia kodin laitteita. Tietoa löytyy monesta lähteestä, mutta oikean tiedon löytäminen voi olla vaikeaa.

Ota tueksesi energianeuvoja!

Energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä voit kääntyä energianeuvojan puoleen. Eri puolella Suomea toimivat valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset energianeuvontahankkeet auttavat oikean tiedon löytämisessä. Neuvontaa on saatavilla asumisen, uudis- ja korjausrakentamisen ja liikkumisen energiavalintoihin. Työtä koordinoi Motiva Oy, neuvontaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Sitra.

Neuvojasi pääkaupunkiseudulla: Ilmastoinfo. Ilmastoinfo. tarjoaa energia- ja ilmastoneuvontaa pääkaupunkiseudulla, neuvojat löydät Sanomatalosta ja netistä: www.ilmastoinfo..

Lauantai 26.3. Helsingin Kaapelitehdas: Tule mukaan muuttamaan liike energiaksi tanssin, pyöräilyn ja musiikin keinoin. Energiatehdastapahtuman järjestävät Ilmastoinfo sekä Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Engage-hanke, WWF ja British Councilin ilmastolähettiläät.

Lisätietoja: www.ilmastoinfo. ja www.energiatehdas.

Kuluttajien energianeuvonta

www.kuluttajienenergianeuvonta.

Arki ja asuminen energiatehokkaaksi Elämänlaadun ja energiatehokkuuden yhdistäminen on yhdyskuntien tulevaisuuden avainkysymys. Tiivis yhdyskuntarakenne, sujuva joukkoliikenne ja lähellä olevat palvelut ovat monille meistä laadukkaan elämän tunnusmerkkejä. Energiaviisaus kulminoituu kuluttajan tekemiin arjen valintoihin. Energiaviisas rakentaja kerää hyödyt pienenevinä lämmityslaskuina. Avainasemassa ovat fiksut omistajat ja käyttäjät. Jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan.

Jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan.