Irvistyksestä innostukseen – leikki-ikäisen ruokailu

Irvistyksestä Innostukseen LEIKKI-IKÄISEN RUOKAILU

Epäilykset heitän nurkkaan ja lautaselle kurkkaan.

Mitä siellä nyt lie, suuhun ruoan kun käy tie.

Haistelen ja maistelen, rouskutan ja maiskutan.

Uusi maku nyt on tässä vatsaan tietä etsimässä.

Oli uusi kokemus tämä ruoan vaellus.

Ihan kiva juttu, nyt on sekin maku tuttu.

Arjen idoli Aikuisen tehtävä on huolehtia lapsen ruokarytmistä, ruoan laadusta ja ruokailuilmapiiristä. Uskalla laittaa rajat, se on välittämistä.

Aikuinen toimii mallina. Lapsi omaksuu aikuisen asenteet, ruokavalinnat ja puheet. Sinä vaikutat siihen, miten lapsi suhtautuu ruokaan ja syömiseen.

Monipuolinen ruoka, riittävä uni, liikkuminen ja yhdessäolo ovat tasapainoisen kasvun ja kehityksen resepti.

Ruokatottumusten ja -mieltymysten perusta luodaan lapsena. Lapsen ruokatottumukset laajenevat kokeilemalla ja tekemällä. Anna lapsen osallistua kodin askareisiin.

Rohkaise lasta opettelemaan, maistamaan ja osallistumaan!

Rutiinit rullaamaan Ruokailun säännöllinen rytmi luo turvallisuutta ja helpottaa arkea. Se myös pitää painon kurissa ja hellii hampaita. Lapsi oppii tunnistamaan normaalin nälän ja kylläisyyden tunteen.

Välitä välipaloista Hyvillä välipaloilla nujerretaan napostelu ja vältetään väsymys. Napostelu tekee ruokavaliosta usein yksipuolisen.

Ravitsevan välipalan kokoat kasviksista, marjoista tai hedelmistä, viljatuotteista ja maitovalmisteista. Tuhdimman kokonaisuuden saat lisäämällä annokseen lihaa tai kalaa.

Yhteinen ruokahetki Yhteinen ateria on rauhallinen ja kiireetön tuokio yhdessä. Silloin ruokakin maistuu paremmin.

Ilmoita ruokailusta lapselle etukäteen, jotta hän osaa lopetella leikkejään.

Varaa riittävästi, mutta rajatusti aikaa syömiseen. Ruokahetki voi olla myös myöhemmin illalla, kun kaikki ovat tulleet kotiin ja rauhoittuneet.

Ruokapöydän ääressä keskustellaan ja kuunnellaan. Selkeät ruokasäännöt sovitaan koko perheen kesken. Kiitä lasta hyvästä käytöksestä. Vältä kiinnittämästä liikaa huomiota lapsen syömiseen. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri synnyttää hyviä ruokakokemuksia.

Lautasmalli sopii lapsellekin!

Aikuinen päättää mitä tarjotaan, lapsi miten paljon syö.Viisaat valinnat tehdään jo ruokakaupassa. Lapsi voi opetella tekemään valintoja sopivissa rajoissa: maito vai piimä, viili vai jogurtti?

Maistamissopimus totuttaa uusiin makuihin. Outoja ruokiakin maistetaan vaikka ihan vähän.

Lapsella on luonnollinen epäluuloisuus uusia makuja kohtaan.

Aina ruoka ei maistu, ja ruokaa saa jättää syömättä. Tuputtaminen tekee ruoasta epämiellyttävän.

Ole sinnikäs, kiitä ja kannusta! Iloitse lapsen oppimisesta!

Ruokaportaat ”Innokkaasta oppijasta osaajaksi” 1–2 vuoden iässä • Samaa ruokaa muun perheen kanssa • Omatoimisen syömisen opettelua ja keskittymistä syömiseen • Ruokailuvälineinä sormet ja lusikka, ruokalappua tarvitaan • Harjoitellaan mukista juomista • Tavallisimpien ruokalajien ja ruokailuvälineiden tunnistaminen ja nimeäminen • Ruoan karkeuttaminen, liha pilkotaan suupaloiksi • Ruokailuun liittyvät rituaalit tärkeitä • Kiitos ja Ole hyvä!

3–4 vuoden iässä • Omatoiminen syöminen onnistuu • Veitsen käytön harjoittelu • Ruoan kunnioittamisen ja siistin syömisen opettelu • Pöydässä istuminen rauhallisesti paikallaan ja syömiseen keskittyminen • Osallistuminen ruoka-askareisiin kuten kaupassa käyntiin, kattamiseen ja ruoanvalmistukseen • Ruokapöydässä vitkastelu ja syömisen unohtelu yleistä, anna järkevä aikaraja käytännön syistä • Lapsi nauttii yhdessä syömisestä ja ottaa muista mallia 5–6 vuoden iässä • Omatoiminen ruoan annostelu – sopivan annoksen arviointi edelleen vaikeaa • Siististi syöminen onnistuu • Veitsen ja haarukan käyttö sujuu • Itsenäiset pienet ruoanvalmistustehtävät • Perunan ja hedelmien kuorimisen, purkkien ja rasioiden avaamisen harjoittelu • Sääntöjen ja tapojen ymmärtäminen ja noudattaminen • Kavereiden esimerkki on vahva

Viikon esimerkkiruokalista lounas

päivällinen

maanantai

makkara kasvis

tiistai

jauheliha muna

keskiviikko

kala broileri

torstai

liha kasvis

perjantai

kala jauheliha

lauantai

kasvis liha

sunnuntai

broileri

pasta

Jos korvaat toisen aterioista reilummalla välipalalla, suunnittelet listan avulla kahden viikon ateriat.

Koko perheen viisaat valinnat 1. Jokainen syö 5–6 kourallista kasviksia päivässä .

2. Suositaan täysjyväviljatuotteita.

3. Ruoanvalmistukseen ja leivän päälle käytetään pehmeitä rasvoja.

4. Kalaruokaa tarjotaan vähintään kaksi kertaa viikossa.

5.Vähärasvaiset juustot ja leikkeleet maistuvat leivän päällä.

6. Ruokajuomana maistuu rasvaton maito tai piimä.

7. Janojuomaksi vettä.

8. Suositaan vähäsuolaisia tuotteita.

9. Sovitaan yksi yhteinen herkkupäivä viikossa.

10. Asetetaan tavoitteeksi nauttia yhteinen ateria kerran päivässä.

Minkä lapsena maistaa, sen myöhemmin muistaa.

Aikuisen asenteet, puheet ja valinnat heijastuvat lapsen valintoihin.

Lapsuudessa omaksutut tavat ja tottumukset seuraavat aikuisuuteen asti.

Miten sinun lapsesi syö kymmenen vuoden kuluttua?

11.

www.martat.fi 2017