Minun viherkasvini: Kultaimarre

MINUN VIHERKASVINI:

KULTAIMARRE (Phlepodium aureum)

KERRO VIHERKASVISTASI

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta: www.martat.fi/ minunviherkasvini

Kultaimarre nauttii valosta.

Salla Hyvönen, Asennemartat:

Helppohoitoinen ja näyttävä kasvi.

Ostin tämän kultaimarteen viherkasviksi muutama vuosi sitten. Hankin kasveja uuteen kotiimme muuton jälkeen ja tein monia kasviheräteostoksia siihen aikaan. Pidän sanikkaiskasvien ulkonäöstä muutenkin, joten villi kasvutapa taisi tässäkin tapauksessa silloin viehättää. Muistan ihmetelleeni, miksi kasvin nimi on kultaimarre, koska lehdethän ovat enemmänkin hopeiset. Sitten äkkäsin kasvin pintajuuret. Ne ovat kuin kultaiset jättihämähäkin jalat. Kasvi on edelleen se sama kasvi, vaikka se ei ole aina näyttänyt samalta. Välillä se on ollut hyvin harva ja pienilehtinen, mutta nyt se on taas takaisin kukoistuksessaan. Luulin ensin, että se sanikkaisten tapaan viihtyisi varjoisammalla paikalla, mutta olen huomannut sen tarvitsevat paljon sekä valoa että vettä. Kesän valon jälkeen kasvi selvästi nauttii, sillä se on kasvattanut isoja lehtiä ruukun täydeltä ja lehdet pysyvät hyvinä pitkään. Silloin, kun lehdet tippuivat pois juuri auettuaan, meinasin jo luopua koko kasvista, mutta onneksi en luovuttanut. Nyt kasvi on keskeisimmällä paikalla olohuoneessa keräämässä katseita. Annan kultaimarteelle samaan tahtiin vettä kuin muillekin viherkasveilleni, eli noin kerran viikossa, mutta tämä kasvi saa suuremman annoksen kuin muut. Se ihan selkeästi kaipaa enemmän juotavaa kuin esimerkiksi kultaköynnökset, piileat tai juorut, joita sen ympärillä kasvaa.

Kasvukaudella se saa luonnonmukaista kasviravinnetta kasteluveden mukana ja talvella merileväuutetta noin joka toisella kastelukerralla.

Olen oppinut viherkasveista muutaman vuoden aikana paljon – ainakin sen, mitkä lajikkeet viihtyvät minun hoidossani. Arvostan eniten helppohoitoisia viherkasveja, jotka eivät vaadi liikaa. Kultaimarre on yksi sellainen; se on helppohoitoinen, kaunis ja näyttävä, eikä hätkähdä pienistä. Se on kestänyt vuodenaikojen vaihtelut, pimeät ajat ja patterin kuivattaman sisäilman, ja silti se jaksaa kasvaa ja kukoistaa.