2 minute read
Tekijänaisia
from Martat lehti 3
by Marttaliitto
Marttojen kehitysyhteistyö täyttää 40 vuotta.
KOONNUT TERHI LINDQVIST
Terhi Lindqvist Zabressa, Burkina Fasossa, vuonna 2008.
Marttojen työ Afrikassa ei olisi ollut mahdollista ilman kymmeniä kotitalouden, vammaistyön, seksuaaliterveyden ja yrittäjyyden ammattilaisia. Olemme saaneet seurata heidän työtään Emäntälehden ja myöhemmin Martat-lehden jutuissa ja martat.fi-sivujen blogeissa. Tässä tekijöitä ja heidän näkemyksiään vuosikymmenien varrelta:
#martatafrikassa40
Muista aihetunniste #martatafrikassa40, kun seuraat sosiaalista mediaamme!
Leeah Muuya
1980-LUKU
LEEAH MUUYA Maendeleo ya Wanawake -järjestön koulutuspäällikkö, Kenia
”Täällä ihmiset usein luulevat, että kaupasta ostettu ruoka on parempaa kuin kotona kasvatettu. Niinpä elintärkeät munat myydään ja rahoilla ostetaan vaaleaa leipää. Myös terveyteen liittyviä vääriä uskomuksia on paljon.
Me emme suunnittele ihmisille, vaan yhdessä ihmisten kanssa. Tabut häviävät parhaiten koulutuksen myötä. Tie voi olla pitkä, mutta se on ainoa tie.” (Emäntälehti 9/1980)
1990-LUKU
MABEL MOYO Jekesa Pfwinga Wulingquondo -järjestön varapuheenjohtaja, Zimbabwe
”Naiset aloittavat työpäivänsä aamuneljältä peltohommissa. Syönnin jälkeen he lähtevät puun hakuun. Kotia on huollettava, illallinen valmistettava, vesi kannettava ja vaatteet pestävä käsin. Naisen työpäivä on 16–18 tuntia.
Noëlie Ouandaogo Berhane Daba
MARTTAMATKA SIIRTYY
Tämän syksyn marttamatka Malawiin siirtyy ensi vuoteen, kunhan koronaepidemia on taittunut. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan uudesta ajankohdasta heti, kun se on tiedossa.
Projektiemme tarkoitus ei ole antaa naisille pikku puuhasteltavaa, vaan tuottaa rahaa. Naisprojektit ovat usein huonosti suunniteltuja. Maailma on täynnä erilaisia sukankutomis- ja virkkuukursseja, jotka vievät naisilta kallisarvoista aikaa eivätkä synnytä tuottoisaa elinkeinoa. Niitä varten ei tehdä markkinatutkimuksia eikä kannattavuuslaskelmia. Ne perustuvat perinteiselle rooliajattelulle ja uskomukselle, että naisten työ ei ole oikeaa työtä. Kirkossa käynti voi olla harrastus, peltotyö ei.
Minulla on myötäsyntyinen sisäinen halu puhua naisten puolesta. Teissä Martoissa on sama henki kuin meissä.” (Emäntälehti 11/1998)
2000-LUKU
NOËLIE OUANDAOGO Pag-La-Yiri -järjestön neuvoja, Burkina Faso
”Parhaat vinkkini kotitalousneuvontatyöhön: Kun kysyt yleisöltä jotakin, saatat saada vastauksen, joka on väärin tai outo. Älä koskaan tyrmää vastausta. Kiitä ensin, ja sano sitten, että voisit hieman täydentää. Koskaan ei voi tietää, mikä ihmisen tausta on. Ehkä hänellä on vaikeuksia kotona tai jotain muita huolia, jotka vievät hänen ajatuksensa. Älä lannista häntä moittimalla huonoa vastausta.
Neuvonnan päätteeksi kerrataan tärkeimmät asiat. Ihmiset eivät yleensä tule paikalle täsmällisesti. Jotkut tulevat pitkän matkan päästä ja saattavat myöhästyä alusta. Jos teet hyvän yhteenvedon, kaikki hyötyvät luennosta.
Afrikassa perheet ovat suuria. Kun naiset kertovat oppimastaan, tieto leviää. Kurssin lopussa muistutamme aina: jakakaa tieto. Älkää pitäkö sitä itsellänne.” (Martat 1/2010)
2010-LUKU
BERHANE DABA Ethiopian Women with Disabilities National Association (EWDNA), perustajajäsen ja ensimmäinen toiminnanjohtaja
”Olemme toteuttaneet monenlaista koulutusta, kuten lukutaitokoulutusta. Joka toinen viikko jäsenet kokoontuvat tänne etiopialaiseen kahviseremoniaan, jossa he voivat keskustella asioistaan luottamuksellisesti. Kannustamme heitä kertomaan järjestöstä omilla asuinalueillaan. Vammaiset naiset ovat usein piilossa, eikä heillä ole paljon kontakteja kotikorttelin ulkopuolella.
Toiveeni etiopialaisten vammaisten naisten elämän paranemiseksi ovat koti, koulu, oma työ. Avainsana on voimaantuminen. Kun olet tietoinen omista oikeuksistasi ja uskallat vaatia asioita, loppu on helpompaa.” (Martat 1/2017)
