Merkeillä on merkitystä

Alkuperämaa, ravintoarvot, soveltuvuus vegaaneille… Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät tarjoavat paljon tietoa. Kun tunnemme merkkien tarkoituksen, voimme jopa vähentää ruokahävikkiä.

HANNA VIITA JA KAISA HÄRMÄLÄ // KUVAT COCOMMS OY

Ne pienet tekstit ja merkit elintarvikkeiden pakkauksissa – useimmat meistä ainakin vilkaisevat niitä. Neljä viidestä suomalaisesta nimittäin lukee pakkausmerkintöjä. Yleisimmin tarkistetaan ainesosia, alkuperää, sokeria ja rasvaa koskevat tiedot.

Näin kertoo Marttaliiton teettämä Pakkausmerkinnät2019-kuluttajatutkimus. Siinä selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat merkinnät ja kuinka paljon he niitä lukevat.

Hyvää Suomesta

Sirkkalehti

OHJAAVAT OSTOPÄÄTÖKSIÄ

EU:n luomutunnuksen tunnistaa yli puolet väestöstä, mutta nimisuojatuotteiden merkinnät ovat melko tuntemattomia. Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkit tunnetaan hyvin. Elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnät ovat tärkeimpiä keski-ikäisille naisille ja miehille sekä yli 65-vuotiaille naisille. Vaikka 84 % vastaajista pitää alkuperämaatietoa erittäin tai melko tärkeänä, vain 21 % vastaajista tarkistaa kyseisen tiedon elintarvikepakkauksista. Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että paras tapa merkitä tieto olisi tekstinä. Joka viides toivoo, että merkintänä olisi maan lippu. Merkeillä on merkitystä: 70 % vastaajista sanoo merkin vaikuttavan vähintäänkin melko paljon tuotteen valintaan. Useimmin merkit vaikuttavat yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätöksiin. Vähiten merkit kiinnostavat nuoria miehiä.

EU:n luomutunnus on pakollinen kaikissa EU:ssa valmistetuissa ja pakatuissa luomuelintarvikkeissa.

Suomalaisista seitsemän henkilöä kymmenestä lukee ravintomerkintöjä sisältäviä tietoja. Yleisimmin tarkistetaan sokeria ja rasvaa koskevat tiedot. Merkintöjä hyödyntämällä olisi jokaisen mahdollista kohentaa ruokavaliotaan: me suomalaiset saamme yleensä ruoastamme liikaa suolaa ja liian vähän kuituja. Olisi todella helppoa tarkistaa suolan ja kuitujen pitoisuus pakkausmerkinnöistä ja valita hyviä vaihtoehtoja. Pakkausmerkinnät2019-tutkimuksen mukaan kuitenkin vain pieni osa kuluttajista toimii näin: 8 % kuluttajista tarkistaa elintarvikkeen suolamäärän ja 3 % kuidun määrän. Vain 2 % kuluttajista tarkistaa pakkauksesta, sopiiko kyseinen elintarvike vegaaneille.

UUSIA MERKINTÖJÄ TOIVOTAAN

Joka viides kuluttaja heittää elintarvikkeen roskiin, kun tuotteen viimeinen käyttöpäivä on mennyt. Enemmistö kuitenkin arvioi ensin aistinvaraisesti, onko tuote kunnossa. Parasta ennen- ja Viimeinen käyttöpäivä -merkinnät ovat suomalaisilla kohtalaisesti hallussa. Vanhemmat ikäluokat tuntevat merkinnät paremmin kuin nuoret. Jos tunnemme merkit ja käytämme niitä apuna valinnoissa, voimme jopa vähentää ruokahävikkiä. Vastaajista 28 % toivoo, että pakkausmerkinnöistä selviäisi annoksesta saatava ravintoaineiden osuus päivittäisestä tarpeesta. Vastuullisuusmerkintöjä kaipaa noin neljäsosa vastaajista. Hiilijalanjälkimerkintää toivoisi 26 %, lajittelumerkintää 25 % ja eettisyysmerkintää 23 % suomalaisista. Uusille merkinnöille näyttäisi olevan siis tarvetta.

OSOITTAVAT HYVIÄ VAIHTOEHTOJA

Pakkausmerkinnät2019-kuluttajatutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus uusitaan keväällä 2021.

LISÄTIETOA

www.miksipakkausmerkinnat.fi

EU:N NIMISUOJAMERKINNÄT

Merkinnät suojaavat tiettyjen tuotteiden nimiä ja estävät vakiintuneiden nimien käytön muissa tuotteissa.

INFO

Marttaliitto on mukana Miksi pakkausmerkinnät -hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa eri merkintöjen tarkoituksesta ja auttaa kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita. Hankkeessa - edistetään elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä olevien päiväys-, ravintosisältö- ja alkuperämaamerkintöjen ja Luomu- sekä EU-laatujärjestelmien mukaisten merkkien tuntemusta ja kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan - lisätään tietoa eri merkintöjen tarkoituksesta - autetaan kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita - mukana ovat Marttaliitto, Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto Yhdistys - rahoittajana on Ruokavirasto. Suojattu alkuperänimitys (SAN)

Tuotteen laatu tai ominaisuudet pohjautuvat maantieteelliseen alueeseen, jossa tuote myös valmistetaan. Suomessa esim. Lapin Puikula.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

Tuotteen laatu, maine tai muu ominaispiirre johtuu pääosin sen maantieteellisestä ympäristöstä, jossa ainakin yksi tuotantovaihe tapahtuu. Suomessa esim. Kainuun rönttönen.

Aito, perinteinen tuote (APT) iti t t

Tuotetta voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella, mutta rekisteröidyn valmistustavan ja reseptin mukaan. Suomalaisista tuotteista esim. Kalakukko, Karjalanpiirakka.