4 minute read
Näin viljellään yhteistä
from Martat lehti 3
by Marttaliitto
Pirkanmaan Martat ovat kehittäneet yhteisöllistä viljelytoimintaa maahanmuuttajien tueksi. Yhteisöpuutarhasta viedään satoa kotiin – kasvien lisäksi viljelytaitoja, kielitaitoa ja osallisuutta.
KATRI PURANEN // KUVAT ARI KORKALA
Hiedanrannan syötävässä puistossa Tampereella on käynnissä sadonkorjuu ja samalla kaikille avoin neuvontailta. Said Akbari työskentelee rivakasti härkäpapupenkillä: Palot talteen. Varret juurineen kottikärryyn. Kuorma kompostikasalle ja mullan tasoitus haravalla.
Salaattipenkissä häärii kolme naista. Pussit täyttyvät rapeista herkuista. – Syötävän puiston ajatus on se, että kun tulet tekemään, saat viedä satoa kotiin, Pirkanmaan Marttojen puutarhaasiantuntija Heidi Ovaska kertoo.
Martat ovat kehittäneet yhteisöllistä toimintamallia kaupungin perustamalle puistolle. Kylvöt, lannoitukset ja kitkennät hoituvat kaksi kertaa viikossa järjestettävissä neuvontailloissa. Samalla opitaan viljelytaitoja.
Toiminta on osa Pirkanmaan Marttojen koordinoimaa Active Refugees in the Community -hanketta, jonka tavoitteena on ollut tukea pakolaistaustaisten maahanmuuttajien kotoutumista viljelytoiminnan ja kulttuuritapahtumien avulla Tampereella ja Ruotsin Östervålassa. – Yhteisöpuutarhassa kotoutujat tapaavat paikallisia ihmisiä. Yhdessä toimiessa ollaan samalla viivalla, sillä kasvi ei välitä siitä, oletko kirurgi tai lukutaidoton henkilö, Ovaska sanoo.
RAUHASSA KASVIMAALLA Salaattipenkit siistiytyvät kovaa vauhtia. Kesken hyörinän paikalle piipahtaa Anwar Al
Ahmad. – Haluatko kerätä salaattia, Ovaska kysyy. – En tiedä, Al Ahmad vastaa.
Tänään ei ole hyvä päivä. Kotona Syyriassa on sota ja paljon ongelmia juuri nyt. Äiti on sairaana, eikä mies pysty auttamaan. Hän tuli Hiedanrantaan saadakseen olla rauhassa. – Heidi on minun opettaja. Minulla on Ruskossa iso kasvimaa, Al Ahmad kertoo ja esittelee kuvia auton peräkonttiin kerätyistä kesäkurpitsoista.
Niitä on kolmesataa! Keräämiseen kului tunti. – Annoin kaikki ystäville. – Miksi et laittanut kaikille Whatsappviestiä, että katsokaa kuinka paljon tuli, Ovaska ihastelee.
Whatsapp yhdistää viljelijöitä Tampereella ja Östervålassa, jossa toisen hankekumppanin, ISSS Resilience Centerin, kotoutujat kasvattivat vihanneksia paikalliselle kahvilalle ja pyörittivät radioasemaa. – Yhteistyö on toiminut hyvin. Olemme tutustuneet toistemme viljelytekniikoihin. Ruotsissa on ollut käytössä aquaponics-vesiviljelysysteemi. Me taas olemme jakaneet tietoa laari- ja kasvihuoneviljelystä. KIELITAITO KASVAA Ilta-aurinko saa kehäkukat ja pensaskrassit hehkumaan. Puiston laidalla loistaa Valokoru; kahdeksan pääosin kierrätysmateriaaleista rakennettua kasvihuonetta, joiden suunnittelemisessa ja osin myös rakentamisessa kotoutujat ovat olleet mukana. Suunnittelua ja rakentamista on johtanut toinen hankekumppani, Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus.
Kukin kasvihuone on yhden kotoutujaperheen käytössä. – Mukana olevat ihmiset löytyivät Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kotoutumiskoulutusluokista sekä kauPuutarha-asiantuntija Heidi Ovaska valmistautuu neuvontailtaan Hiedanrannan Syötävässä puistossa.
NÄIN VILJELLÄÄN YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA
Said Akbari kärrää tuoksuampiaisyrtit kompostikasalle. Maatyöt ovat miehelle tuttuja. Kotitila Afganistanissa jouduttiin jättämään sodan takia.
Anwar Al Ahmad esittelee kuvaa viljelyn tuloksista. Kesäkurpitsat hän kasvatti kaupungin vuokrapalstalla Ruskossa.
Mahtab Akbari (keskellä) seuraa, kun Said Akbari saa Heidi Ovaskalta Kaupunkiviljelijä-todistuksen. Todistus on kehitetty Active Refugees in the Community -hankkeessa. Viime kesänä todistuksen sai yhdeksän viljelijää.
pungin sosiaalitoimen kautta, Heidi Ovaska kertoo. – Ryhmä on pysynyt hyvin kasassa ja ihmiset ovat todella kiinnostuneita. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin pystyimme ottamaan.
Kasvimailla ja kasvihuoneissa puhutaan suomea, jotta kielitaito karttuu. Kielen oppimiseksi on koottu myös pieni viljelysanasto ja tehty helppoja opastusvideoita erilaisista viljelyaiheista.
Mukana olevat perheet ovat kertoneet tutustuneensa toisiinsa ja suomalaisiin. – Moni ei tuntenut Hiedanrannan aluetta lainkaan. Nyt he tulevat viikonloppuisin tänne viettämään aikaa ja grillaamaan. Olen itsekin viettänyt vapaaaikaa palstoilla ja ramadan-juhlassa, Ovaska mainitsee.
Alkuun matkassa oli pieniä mutkia. Kasvihuoneviljelyn piti alkaa jo kesällä 2018, mutta pohjatyöt eivät valmistuneet, joten viljely aloitettiin Kelluva puutarha -yhdistyksen laiturilla. – Ohjasimme perheitä myös kaupungin vuokrapalstoille ja pidimme neuvontatilaisuuksia niillä.
Hanke päättyi marraskuussa.
Hiedanrannassa oli tarkoitus jatkaa viljelyä tänä kesänä, mutta nyt tilanne on auki.
”SUOMESSA NUKUN HYVIN” Said Akbari on saanut härkäpapupenkin valmiiksi. Kun vaimo Mahtab selviää salaattipenkistä, pariskunta esittelee kasvihuoneessa kasvattamiaan munakoisoja ja tomaatteja.
Viljely on Akbareille tuttua työtä. Kotitilalta Afganistanissa lähti kerran päivässä iso autokuorma päärynöitä, viljaa, maissia ja kurkkua. – Afganistanissa tulee paljon munakoisoa, tomaattia, porkkanaa, paprikaa, kukkakaalia, salaattia... Vesimeloni kasvaa tosi hyvin ja viinirypäleitä tulee paljon, Akbari luettelee.
Mutta ei mies Suomeakaan moiti. Päinvastoin. Kotimaassa on sodittu siitä asti, kun hän oli 13-vuotias. Nyt juuret ovat toivottavasti kasvamassa tänne. – Nyt on hyvä. Olen asunut Suomessa seitsemän vuotta. Nukun aina hyvin, Said Akbari sanoo tyytyväisenä.
MITÄ TAPAHTUU KESÄLLÄ 2020?
–Tampereen kaupungin kanssa on tehty sopimus tulevan kesän viljelytapahtumista, mutta niiden järjestäminen on epävarmaa koronaepidemian vuoksi, sanoo puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista – Seuraamme tilannetta ja teemme päätökset suuntaan tai toiseen toukokuun loppupuolella, hallituksen suositusten mukaisesti.
INFO
»ACTIVE REFUGEES IN THE COMMUNITY »Yhteisöllistä toimintaa kaupunkiviljelyn ja kulttuuritapahtumien muodossa Tampereen Hiedanrannassa ja Ruotsin Östervålassa. »Tukee turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien kotoutumista. »Hankkeessa syntyi mm. Valokoru-kasvihuonealue ja yhteisöllinen puutarhamalli Hiedanrannan Syötävään puistoon. »Mukana Pirkanmaan Martat, Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus sekä ruotsalainen ISSS Resilience Center. »Rahoittaja: Central Baltic Interreg -ohjelma. »Kokonaisbudjetti 200 000 €, Marttojen osuus 80 000 €. »www.martat.fi/pirkanmaa/active-refugees-in-the-community-project/
Avoimissa neuvontailloissa opitaan puutarhanhoidon perusteita. Salaattipenkkiä siivoamassa Kaisu Kiviharju (vas.), Valentina Romanova, Heidi Ovaska ja Mahtab Akbari.
Said (vas.) ja Mahtab Akbari esittelevät Valokoru-kasvihuoneessa kasvattamiaan tomaatteja.
Valokoru-kasvihuoneet rakennettiin pääosin kierrätysmateriaaleista.