Martat-lehti 5/2019 by Marttaliitto

W W W. M A R TAT. F I

5 2019 PUUTARHA METSÄSSÄ MARTTARAITA LAPASISSA

i u t n e p i u h i s o u v a l h u J

e ll i r o t Ma r a

1 | Martat Ť

01_kansi.indd 1

JUMALANPALVELUS TURUSSA 27.9.2019 10.33

Untitled-4 1

27.9.2019 14.43

viihtyy näy ämöllä

MIRVA MALMGREN

LAURA VESA

8 Vauhtimar a

40 MITÄ VIEMISIKSI SAIRAALAAN?

Maistuisivatko potilaalle tuoreet, raikkaat hedelmät ja vihannekset?

SISÄLTÖ

5/2019 JANI LAUKKANEN

MARTTATORIN

tunnelmasta nauttivat myös kumppanimme Afrikasta: Dibabe Bacha (vas.) ja Fikirte Shumet Etiopiasta sekä Marie Louise Wandji Kamerunista.

4 5 7 8 14 19 22 23

KERTTU MALINEN

03_sisällys.indd 3

Arvokkaat puitteet, lämmin tunnelma. Juhlajumalanpalveluksessa liturgina toimi rovasti Hilkka Olkinuora. Marttakööri Turuust' avusti messussa.

24 30 32 34 36 40 44 46 50 52 56 60 64 66 67

Lukijalta Pääkirjoitus Marttakartta Näyttämöltä ennättää marttailtaan Paistoksia, pannaria, pyöryköitä Moni tarvitsee ruoka-apua Rautaisannos: Gluteeniton ruokavalio Päivin porina: Lapsille sallittu päiväkirja Se oli kaikkien aikojen toripäivä Marttojen messussa kaikui ilo Lapanen vaihtaa ilmettä Solmuja & helmiä Kuin luonnon luomaa Selviydy sairaalassa Pidä huolta huonekaluista Tekoälystä tuli osa marttailua Pärinäpajan perhe Missä mennään? Monessa mukana Elämänmeno Marttaristikko Liekeissä: Elämän maku Hiilipihit: Liikkeellä, harkiten

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN

27.9.2019 10.35

LUKIJALTA

Martatkin tietävät jo, että kasvisten syöntiä tulisi lisätä. Siksipä toivoisinkin huomattavasti enemmän kasvisruokaohjeita lehteen! En itse syö lihaa enkä siksi useinkaan voi hyödyntää lehden ruokaohjeita, paitsi tällä kertaa!

»Lehdessä on otettu kantaa ilmastonmuutokseen ruokailutottumisten, energiankulutuksen yms. kannalta, mutta yksi on unohdettu: matkustaminen. Martat ovat oman kokemukseni mukaan ahkeria matkailijoita, ulkomailla käydään montakin kertaa vuodessa ja poikkeuksetta lentäen. Olisiko aika miettiä vaihtoehtoja tälle?

Suolapedillä kypsennettyjen juurikkaiden ohje löytyy edellisestä numerosta

»Lisää virkkaus- ja neulontamalleja, helppoja. Leivontaa. »Marttatorilla tavataan! »Lehti on monipuolinen, innostava – ulkoasultaan upea. Kiitos – on ilo lukea.

»Kaikki jutut olivat kiinnostavia. Kiitos toimitukselle. »Kiitos Himmeli-kirjoneulesukan ohjeesta. Olisin toivonut, että kuvassa näkyy valmiin sukan kantapää, tässä ranskalainen kantapää. Olen niitä, jotka lukevat mieluummin kuvaa kuin tekstiä.

»Lehden voisi tehdä halvemmasta paperista. »Monipuolinen lehti, jossa on hyviä ajankohtaisvinkkejä ja ajatuksia oman marttayhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Kaipaisin enemmän asiaa marttayhdistysten yhteistyöstä.

»Paula Achrenin omenanviljelystä oli ihana juttu. Punajuurireseptit tulivat tarpeeseen ja kasvisruokavalioista sain uutta tietoa. Marttajutut olivat todella mielenkiintoista luettavaa.

»Mielenkiintoisia ja hyödyllisiä asioita lehdessä. Palaan lehden pariin useamman kerran.

»Käsityöt ja askartelut kiinnostavat sekä helpot ruokaohjeet. »Hyvä lehti, monipuolinen. »Hyvä lehti, paljon lukemista. »Kiitos kierrätysideoista. Niitä lisää! »Martat-lehti tekee arjenhallinnasta juhlaa. Kiitos. »Hyvä ja monipuolinen lehti, jutut sopivan pitkiä.

»Martat eivät pettäneet: etsin omenankuvia omenamehun pakkauksiin, ja Marttojen lehdestähän niitä löytyi. Kiitos kivasta lehdestä muutenkin! Ja kiitos myös ruotsin kielen näkymisestä.

Onnea 120 v. marttajärjestö!

»Halusin osallistua Marttaarpa -keräykseen ja kauhukseni taas turha tavara laatikon täytteeksi. Ehdotus: Vain yksi kunnollinen voitto arpajaispalkinnoksi. Maailma pelastuu! Toivottavasti tieto välittyy järjestäjille. »Toivon perinnekäsityöohjeita ja yllätysvieraille tarjottavaa. »Hieno lehti!

4 | MARTAT 5 | 2019

04_lukijalta.indd 4

27.9.2019 10.36

117. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2019. Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 39 872 (LT 2018) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

Teemakausi 2017–2019 ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalous- ja puutarha-asiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja niissä on 46 000 jäsentä, jotka harrastavat yhdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.

05_pääkir.indd 5

PÄ Ä K I R J O IT U S 7.1 0 . 2 019

Presidentti Tarja Halonen pistäytyi Marttatorilla. ”Pysykää pirteinä!”, kuului hänen viestinsä martoille. KERT TU MAL INEN

MARTAT 5 / 2019

Arkista supervoimaa ”K ATSOIN SUNNUNTAINA televisiosta jumalanpalveluksen. Olipa todella kaunis ja vaikuttava Marttojen 120-vuotis-juhlajumalanpalvelus. Kiitos Martoille kaikesta palvelusta yhteiskuntamme ja kanssaihmistemme hyväksi. Muuttuvassa yhteiskunnassa olette hienolla tavalla jatkuvasti uudistuneet ja lunastaneet paikkanne arvostettuna yhteisönä.” Tällaisen palautteen sain Nokian kaupunginjohtajalta Eero Väätäiseltä jumalanpalveluksen jälkeen. Olemme viettäneet juhlavuottamme yhdessä ruotsinkielisen sisarjärjestömme, Marthaförbundetin, kanssa. Olemme kokoontuneet Maailman suurimpaan marttailtaan, lukeneet Martan vuosi -juhlalehteä, kokeneet Turun juhlajumalanpalveluksen ja Helsingin Marttatorin. Olemme tavoittaneet toisemme ja monia muitakin kuin marttoja. Jo pelkästään torilla kävi 15 000 kansalaista. Tapahtumien lopullinen merkitys mitataan vuosien saatossa. Olemme kuitenkin jo nyt tehneet mahdolliseksi lukemattomia kohtaamisen hetkiä, uuden strategiamme mukaisesti. Olemme tavanneet kasvotusten, jakaneet hyviä neuvoja ja iloinneet kaikesta siitä sisällöstä, mitä järjestömme tarjoaa. M A AILM A MUUTTUU, ja niin muuttuu marttatoimintakin. Marttailun makuun pääsee jäsenenä, mutta jäsenyyden rinnalle syntyy uusia tapoja osallistua, esimerkiksi talkoolaisena, vapaaehtoisena tai tapahtuma-aktiivina. Martat ovat lähellä ja laajalla, maaseudulla ja kasvukeskuksissa, ruuhkavuosia elävien parissa ja eläkeläisten kanssa. Hankkeemme tavoittavat ihmisiä, joiden ohi monet muut tahot kulkevat: syrjäytyneitä, vankeja, mielenterveys- ja päihdekuntoutuja. Me tuemme käytännönläheisellä neuvonnalla ja palvelutoiminnalla hyvää arkea. PAL ASIN ELOKUUSSA Marttaliittoon työskenneltyäni vuoden ajan Sosiaali- ja

terveysministeriössä sekä Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Valmistelin kansallisen lapsistrategian pohjustavaa työtä tutkijoiden, virkahenkilöiden, kansalaisten ja järjestöjen kanssa. Opin valtavasti uutta, ja ymmärsin, että elinikäinen oppiminen on suuri mahdollisuus. Kysynkin itseltäni jatkuvasti: Minkä uuden asian haluan tällä viikolla oppia ja omaksua? Voinko opettaa jotain seuraaville sukupolville? Me martat emme osaa kaikkea, mutta olemme ahneita oppimaan! JUHL AVUOSI ON yhdessä tekemisen ilotulitusta, mutta se on myös yhteiskunnan polarisaation ja eriarvoistumisen vähentämistä. Olemme kaiken maailman marttoja, joilla on sydän paikallaan.

Kiitos Sinulle, joka olet osallistunut juhlavuoteemme. Toivon sinulle antoisia kohtaamisia. Marttailu on arkista supervoimaa!

Marianne Heikkilä Marttaliiton pääsihteeri // marianne.heikkila@martat.ﬁ

Martat 6/2019 ilmestyy 25.11.

27.9.2019 10.37

Uutuus!

MARTTA VAIHTAA FARKKUUN

a Tilawww.martanpuoti.ﬁ 06_essuilmo toistona.indd 6

Marttojen käytännöllinen ja mukava farkkuessu on valmistettu kokonaan kotimaisista kierrätetyistä materiaaleista. Essu on sinistä, joustavaa farkkukangasta ja nauhat mustaa, napakkaa puuvillaa. Edessä on yksi iso tasku, joka on auki molemmilta sivuilta. Rinnassa näkyy Marttojen logo. Essun leveys on 90 cm ja korkeus 95 cm. Kokoa on helppo säädellä, sillä nauhat ja niskalenkki ovat pitkät. 45 € Essu on tehty yhteistyössä Globe Hopen kanssa.

27.9.2019 10.38

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 10 Lokakuu 1919

tat PÄI VÄN KUVA Nivankylän Mar tekivät ruskaretken Leville.

MUMMIN K ANSSA METSÄ ÄN

»Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanja innostaa ulkoilemaan iäkkään ihmisen kanssa. Luontoelämyksen voi hankkia vaikka pihalla, puistossa tai lähimetsässä. Apua ulkoiluun tarvitsevat palvelukotien asukkaat, mutta myös monet kotona itsenäisesti asuvat iäkkäät. www.vievanhusulos.fi

1 kg kuukaud sa Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 12 kiloa kananmunia henkeä kohti.

Kansallissieni KANTARELLI

Kesä-muistoja syksysäällä Se syksy tulee kuin tuleekin. Iltasilla on aikalailla huolta, on peitettävä tomaatit, peitettävä daaliat ja kurkistettava lämpömittariin aleneeko se niin että muutoin kukat ovat vaarassa. Eipä niitä vielä hennoisi jättää kylmän kynsiin. ”Syksyn viime kukka” on niin mieleinen. Mutta kylmäpä tahtoo olla. Perunamaalla kipristää kylmä hyppysiä, nenän vetää vallan punaiseksi. Metsissä on jo kuoleman haju, sananjalat ruskeina, keltaisia lehtiä maassa. Sellaista se syksy tekee ja paljon muutakin kun kesä meni! Mutta saahan sen kesän luokseen ajatuksissaan ja muistoissaan. Niitähän meillä jokaisella on.

»Kantarelli valittiin Suomen kansallissieneksi Marttojen käynnistämässä äänestyksessä syyskuussa. Suosikkisieni keräsi 40 prosenttia äänistä, joita annettiin yhteensä 2 500. Keltavahvero on oiva valinta: Se on helppo tunnistaa, ja sitä on aloittelijankin turvallista kerätä. Sillä on pitkä satokausi: se on kesäsienistä ensimmäisiä, ja satoa kerätään pitkälle syksyyn. Kantarellia tavataan koko maassa aina Tunturi-Lappia myöten. Kantarelli on erityisesti suomalaisten suosiossa; esimerkiksi Ruotsissa sitä käytetään paljon vähemmän. Äänestyksessä herkkutatti, haaparousku ja suppilovahvero saivat tasaisesti toiseksi eniten ääniä, kukin noin 15 prosenttia. Äänestyksen tulos julkistettiin Marttatorilla Helsingissä.

»Lähde: Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotasetilasto, ennakkotiedot. JÄRJEST YSMIES

Puhdista kalkkisaostumat kylpyhuoneesta.

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA Keskustellaan turhista ja tarpeellisista tavaroista: Harrastanko lohtuostoksia? Voisiko jotain jättää hankkimatta? Mitä teen romppeille, joilla on tunnearvoa muttei käyttöä? Virikkeitä voi etsiä Laura Honkasalon uudesta kirjasta Kaapin henki: tavaravaivaisen tunnustuksia (Kirjapaja 2019).

MARTAT 5 | 2019

07_marttakartta.indd 7

| 7

27.9.2019 10.40

HENKILÖ

Näyttelijä Kristiina Hakovirta ottaa työssään haltuun rankkoja tunteita. Vastapainoa tuovat koiralenkit ja valokuvaaminen. Vaikka työ ajoittuu iltoihin, marttailukin on mahdollista. ANU KYLVÉN //KUVAT LAURA VESA

NÄYTTÄMÖLTÄ ENNÄTTÄÄ MARTTAILTAAN

ari vuotta sitten Kristiina Hakovirralla oli tyhjä olo. Hänellä oli ollut koiria 25 vuoden ajan, mutta enää ei kotona kuulunut kynsien rapinaa. Perheen viimeisin novascotiannoutaja oli kuollut eikä Kristiina uskaltanut ottaa uutta koiraa, sillä viimeinenkin lapsista oli muuttamassa kotoa pois. Kuka koiraa ulkoiluttaisi kiireisellä esityskaudella, kun Kristiina on paljon teatterilla? Onneksi ovat rakkaat työkaverit. Nimittäin Kristiinan näyttelijäkollegat, pariskunta, jolla on haipakkaa paitsi työnsä myös pienten lasten tahdittaman arkirumban kanssa. Heidän kultainennoutajansa Elli kaipaa välillä ulkoiluttajaa ja Kristiina puolestaan koiraseuraa. Nyt Kristiina saa Ellin kaverikseen melkein aina, kun haluaa. – Se on täydellinen win-win-tilanne, Kristiina hymyilee. »

KUK A

Kristiina Hakovirta » Syntyi vuonna 1958 Hollolassa. » Näyttelijänä Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 1987. Vuoden alussa oli 40-vuotistaiteilijajuhla. Nyt mukana mm. Billy Elliot -musikaalissa ja Sofokleen Antigonessa. Kuumia aaltoja -karaokeshow jatkuu TTT-klubilla. » Asuu Tampereella yksin, kolme parikymppistä poikaa ovat muuttaneet omilleen. » Tamperelaisen Vauhtimarttojen jäsen.

8 | MARTAT 5 | 2019

08-12_Kristiina H.indd 8

27.9.2019 10.43

Maskeeraaja Pia Kähkönen loihtii Kristiina Hakovirran kasvoille lisää ikävuosia Billy Elliotin isoäidin roolia varten.

MARTAT MARTAT 35 || 2019 2019

08-12_Kristiina H.indd 9

|| 99

27.9.2019 10.44

HENKILÖ

”NÄYTTELIJÄN TÄRKEIN OMINAISUUS ON KYKY SIETÄ Ä MUUTOSTA .” Kaksikko tekee pitkiä kävelylenkkejä Tampereen Lentävänniemen rannoilla ja talvisin Näsijärven jäällä. Joskus Elli jää Kristiinan luokse viikoksi. Ja viihtyy. – Se tulee meille aina iloisena. Se on aivan ihana ja niin hyvin koulutettu. EI IHAN KEV YTTÄ TYÖTÄ Pitkät len-

kit Ellin kanssa tuulettavat päätä raskaan työrupeaman keskellä. Kristiina nauttii työstään Tampereen Työväen Teatterissa, mutta joskus näytelmien teemat ovat synkkiä. Viime vuosilta Kristiina muistaa etenkin Kainon laulun, joka kertoi sotaorvoista. Hänellä oli useita rooleja, joissa vaadittiin äärimmäisiä tunnetiloja: äidistä, joka joutuu lähettämään lapsensa Ruotsiin, naiseksi, joka ottaa lapset vastaan mutta syrjii pikkutyttöä. Kesäloman alussa Krisse itki kaksi viikkoa. Esitysten patoama tunne piti saada ulos. – Kun syyskausi alkoi, pystyin tekemään roolit niin, ettei itku uhannut. Näyttelemistä Kristiina aikoo jatkaa niin kauan kuin saa. Eläkeikä on 68. – Olen hyvässä kunnossa ja minun

on kauhean vaikea mieltää itseni yli 60-vuotiaaksi. Mutta eipä ikäänsä viitsi valehdellakaan. Kun Kristiina viime jouluna sai aktiivisuusrannekkeen, hän joutui pian säätämään sen korkeimmalle tasolle. Puoleen päivään mennessä tuli täyteen 100 prosenttia päivän suositellusta aktiivisuudesta. Billy Elliot -musikaalin esitys- tai harjoituspäivinä kertyy helposti 20 000 askelta. Finaalikohtauksessa syke käy 170:ssä. Ranneke kertoo senkin, että Krissen unenlaatu on hyvä mutta hän nukkuu liian vähän. – Olen tukkinukkuja ja nukahdan heti uudestaan, jos välillä herään. Vain ison ensi-illan alla saatan valvoa. OIKEALLA ALALLA Kolmikymppise-

nä Kristiina kipuili, oliko alanvalinta ollut oikea. Näyttelijäntöitä oli heikosti tarjolla, ja tilanne turhautti. Kristiinalla on klassisen laulajan koulutus, ja koelaulut Keski-Euroopan oopperataloissa kutkuttivat. Elämä teki valinnan hänen puoles-

taan: hän tapasi tulevien lastensa isän, lasten tekemisessä meni monta vuotta, eikä nelikymppisenä enää lähdetä koelauluihin. Näyttelijänä töitä on sittemmin riittänyt, ja Kristiina viihtyy työyhteisössään. Hankalimpia ovat harjoitusvaiheiden alut, kun näyttelijät yrittävät ymmärtää ohjaajan aivoituksia. Viimeistään esityskauden aikana asiat loksahtavat kohdilleen. – Mielestäni näyttelijän tärkein ominaisuus on muutoksensietokyky. Kaikille näyttelijöille näyttämö on pyhä paikka. Siellä ei riidellä eikä turhan takia levitetä kurjaa ilmapiiriä. Näyttelijän työviikko on kuusipäiväinen ja työpäivä kaksiosainen. Tyypillinen työpäivä alkaa yhdeltätoista. Harjoitukset jatkuvat kolmeen. Illalla on näytös tai harjoitus, joka kestää puoli seitsemästä kymmeneen. Kotona Krisse on puoli yhdeltätoista. Välissä ehtii tarvittaessa paljonkin. Kun lapset olivat pieniä, Krisse kävi iltapäivätauon aikana kaupassa tai kuskasi poikia soittotunneille. Hän järjes-

10 | MARTAT 5 | 2019

08-12_Kristiina H.indd 10

27.9.2019 10.44

Kristiina pitää itseään sohvaperunana ja nautiskelijana, mutta aktiivisuusranneke kertoo, että askelia kertyy.

"K AIKILLE NÄYTTELIJÖILLE NÄYTTÄMÖ ON PYHÄ PAIKK A . SIELLÄ EI RIIDELLÄ EIK Ä TURHAN TAKIA LEVITETÄ KURJA A ILMAPIIRIÄ ."

ti kaikkien soittotunnit samalle päivälle ja huilasi musiikkiopiston vanhempienhuoneessa sen aikaa – pani pehmonallen tyynyksi ikkunaa vasten, istui leveälle ikkunalaudalle ja otti nokoset. – Nuorempana ehti paljon, mutta nyt se väli tuntuu paljon lyhyemmältä. Nykyisin Kristiina ehtii päivätauon aikana kotiin pitämään pienen huilihetken.

RUOKAFRIIKKI VALOKUVA AJA Ystävien kanssa Krisse pitää yhteyttä soittelemalla ja lähettämällä viestejä, tykkäämällä Facebook-postauksista. Yksi lähimpiä ystäviä on Terhi, johon hän tutustui 25 vuotta sitten neuvolassa. – Ystävystyimme heti ja olemme sydänystäviä varmaan hautaan asti. Elämänvaiheystävät tulevat ja menevät ja

heilläkin on paikkansa, mutta Terhi ei jäänyt sellaiseksi. Tapaamme aina, kun voimme. Pari talvea sitten kävimme luistelemassa Terhin perheen mökillä Saimaalla. Liikkuessaan luonnossa Kristiina katselee ympärilleen tarkalla silmällä ja usein linssin läpi. Somessa jaetut upeat luontokuvat ihastuttavat kaveri-

MARTAT 5 | 2019

08-12_Kristiina H.indd 11

| 11

27.9.2019 10.44

HENKILÖ

PIENI M ARTTATESTI

1 2

Lempiruokani on tattirisotto itse kerätyistä ja kuivatuista herkkutateista. Kotityö, josta pidän eniten, on ruoanlaitto. Jos sitä ei lasketa, niin lakanapyykki ja erityisesti mankelointi. Elämä on parasta elää täysillä. Tunnuslauseeni on Tuosta suon yli että heilahtaa! Pyrin aina suvaitsemaan erilaisuutta. En koskaan sano en koskaan. Innostun helposti.

3 4 5 6 7 8 9 10

Aion vielä tehdä kuvausretkiä ulkomaille. Haluan oppia enemmän valokuvauksesta. Huomenna menen teatterille katsomaan Poikabändi-musikaalin läpimenon.

VAUHTIMARTOISSA VIEHÄTTÄ Ä RENTOUS JA SPONTA ANIUS. piiriä. Makrotoiminnolla kuvatessaan Kristiina poimii esiin kasvien pienet yksityiskohdat. Kun näyttelijöillä on harjoitusvapaat, eli taukoa esityksistä, ehtii paremmin mukaan muuhunkin kivaan. Kuten marttailuun. Kristiina kuuluu tamperelaiseen Vauhtimarttoihin. Yhdistys oli alun perin nuorille martoille, mutta Krisse nauraa, että määritelmä muuttui muotoon ”nuoret ja nuorekkaat”, kun hän liittyi porukkaan. – He tajusivat, että he itsekin vanhenevat. Ruokafriikiksi itseään kuvaileva Kristiina oli pitkään halunnut mukaan Marttoihin mutta ajatellut, etteivät epätyypilliset työajat anna myöten. Vauhtimartoissa viehättää rentous ja spontaanius. Joku pyytää lettuja paistamaan,

ja ryhmä liikahtaa heti. Askartelukerho on jutustelua ja yhdessäoloa jonkun kotona, välttämättä kukaan ei edes askartele. Krisse on vetänyt Vauhtimartoille valokuvauskurssin sekä letut ja pannukakut -teemaillan. Hänen luonaan pidettiin jäätelöilta, jonka valmistelut alkoivat jo edellisenä päivänä. Oliiviöljybasilikajäätelöstä tuli suosikki. – Jäätelökoneen takia minulla on aina kossua kotona. Jäätelömassan astia upotetaan maljaan, johon pitää laittaa joko suolavettä tai puhdasta alkoholia, jotta astia ei jäädy kiinni. Jälkimmäinen on helpompi siivota koneesta käytön jälkeen. NEULOMINEN AUTTA A KESKITTYMÄ ÄN Krissen äiti on täysverinen kä-

sityöihminen, joka paukutti matot ja

kutoi kankaatkin itse. – Äiti aina viimeisteli minun hikiset koulukäsityöni. Ehkä se oli virhe häneltä, mutta se sujui niin helposti. Muutama vuosi sitten Krisse meni marttojen askartelukerhoon ”vain pulisemaan”. Äkkiä hän jo teki jotain, mitä ei olisi ikinä uskonut: virkkasi ympyröitä. Äiti oli pitänyt tyttären perheen villasukissa, kunnes hiljattain ilmoitti, että kuluneet nivelet eivät enää kestä puikkojen pyörittelyä. – Ajattelin, että nyt minun täytyy opetella. Jäin koukkuun, ja nyt neulon koko ajan teatterillakin: lukuharjoituksissa, tuotantopalavereissa, taukojen aikana… Keskityn paremmin, kun neulon. Kotona on yksi arkkupakastin täynnä lankoja. Minulla on varmaan omaisuus kiinni niissä langoissa!

12 | MARTAT 5 | 2019

08-12_Kristiina H.indd 12

27.9.2019 10.44

Tarjoa gno cch it e sim er kik

KUVA LAURA RIIHELÄ

nulla paistettuina. a ja pan anss k n ee ikk ast k i att na i p si

n. 5 dl perunamuusia » 1 kananmuna » 1 rkl öljyä » 3 dl vehnäjauhoja » keitinveteen: suolaa

Gno hit

1 Sekoita huoneenlämpöisen muusin joukkoon kananmuna ja öljy. Lisää vähitellen vehnäjauhoja, kunnes seos on taikinamaista ja kiinteähköä. Ripottele työpöydälle hieman jauhoja ja jatka vaivaamista pöydällä. Taikina on valmis, kun se pysyy kasassa eikä tartu käsiin. 2 Leivo taikinasta peukalon paksuisia tankoja. Leikkaa tangot noin 1 cm:n kokoisiksi paloiksi. Pyörittele palat palloiksi ja paina jokaisen keskelle kuoppa sormella tai raitoja haarukalla. 3 Kuumenna suolalla maustettu vesi kiehuvaksi kattilassa. Laita gnocchit muutamassa erässä kattilaan ja keitä pari minuuttia, kunnes ne nousevat pintaan. Nostele kattilasta lävikköön ja valuta. Siirrä kulhoon ja lorauta päälle tilkka öljyä, etteivät gnocchit tartu kiinni toisiinsa.

MARTAT 5 | 2019 MARTAT 6 | 2014

13_kokeilekotona.indd 13

| 13 | 13

27.9.2019 10.45

RUOK A

Paimenen paistos ja chili con carne

14 | MARTAT 5 | 2019

14-21_ruoka.indd 14

27.9.2019 10.53

PAISTOKSIA, PANNARIA, pyöryköitä Mitä tekisin EU-ruokakassin aineksista? Hyvää arkiruokaa tietenkin! HELENA KOKKONEN //RESEPTIT MARTTALIITON TYÖRYHMÄ //KUVAT LAURA RIIHELÄ

Kaukoidän kalakeitto

14-21_ruoka.indd 15

27.9.2019 10.54

RUOK A

Hernepyörykät ja perunamuusi

Reseptivihko tehtiin Ruokaviraston tuella.

MAUKASTA

RUOKA

KASSISTA

MARTAT KEHITTELIVÄT RESEPTEJÄ RUOKIIN, JOISSA K ÄYTETÄ ÄN EU:N RUOK A-APUUN KUULUVIA TUOTTEITA .

uoka-avun jakelupisteissä on nyt tarjolla Marttojen tekemää reseptivihkoa. Idea syntyi Arki sujuvaksi -toiminnassa. – Monet Marttojen Arki sujuvaksi -toimintaan osallistuvista käyvät hakemassa ruoka-apua ja kyselevät työntekijöiltämme, mitä kassin sisällöstä voisi tehdä, kertoo hankekoordinaattori Piia Aho Marttaliitosta Maukasta EU-ruokakassista -reseptivihko toteutettiin Ruokaviraston tuella. – Meillä ei olisi ollut resursseja ilman Ruokavirastoa. Tämä on hyvä esimerkki järjestön ja viranomaisen yhteistyöstä, sanoo Aho. Reseptien raaka-aineluettelot on pidetty lyhyinä. Jonkin verran resepteissä näkyy aineksia, joita kassi ei sisällä, esimerkiksi kananmunia tai kasviksia.

Mutta jos ostaa askin kananmunia, niille onkin sitten monta erilaista käyttötarkoitusta vihkosen resepteissä. Suomessa jaettavan EU-kassin ruoat ovat täkäläisten ravitsemussuositusten mukaisia. – Esimerkiksi Ranskassa ruoka-avun mukana jaetaan myös suklaamuroja. Joskus Suomessa on mietitty kassiin mukaan suklaapatukkaa, mutta se ei ole mennyt läpi ravitsemuksellisista syistä, tietää Aho. Ruoka-apuun kuuluu aika paljon jauhoja, ja ne jäävät helposti käyttämättä. – Jos elämä on rikki, sämpylöiden leipominen ei tule ensimmäisenä mieleen, miettii Piia Aho. Marttojen ruokavinkeissä jauhoille keksitään monenlaista käyttöä: tehdään lettuja ja rieskoja, suurustetaan kasti-

ketta ja leivotaan piirakkaa. Ruokajakelun yhteydessä on järjestetty maistatuksia vihon ruoista. Reseptien pohjalta on pidetty kokkauskursseja ainakin Pirkanmaan ja Uudenmaan Martoissa. – Ruoka-avussa Marttojen roolina on tarjota vinkkejä ja ideoita sosiaalipuolen toimijoille. Haluamme nostaa jaettavan ruoan arvostusta. Ruokakassin aineksista ja hävikkiruoasta saa yhtä herkullista kuin ostetuista raaka-aineista. – Tämä toiminta sopii oikein hyvin Martoille. Sekä yhdenvertaisuus että ruokahävikin vähentäminen nousevat vahvasti esiin Marttojen uudessa strategiassa. Tämä on meidän kanavamme vaikuttaa yhteiskunnallisesti, toteaa Piia Aho. »

16 | MARTAT 5 | 2019

14-21_ruoka.indd 16

27.9.2019 10.54

Vinkki

Myslipatukat ja jogurttitriďŹ&#x201A;e

Mysli jalostuu mukana kuljetettavaan muotoon, kun se paistetaan patukoiksi. Jogurtin seassa rouskuvat hapankorppumurut.

MARTAT 5 | 2019

14-21_ruoka.indd 17

| 17

27.9.2019 10.54

RUOK A

Mausteinen Mac & cheese lohikeitto -muffinit

Letut ja pannarit

APUK ASSIN TUOTTEISTA JA LAHJOITETUISTA RA AK AAINEISTA SA A YHTÄ HERKULLISTA RUOK A A KUIN OSTETUISTA AINEKSISTAKIN.

10 tuotetta

INFO

»Suomessa jaetaan vuosittain noin 1,9 miljoonaa kiloa EU-ruoka-aputuotteita. Lisäksi osa jakeluun osallistuvista organisaatioista jakaa myös lahjoituksena saatua ruokaa. »Ruokavirasto huolehtii elintarvikkeiden kilpailuttamisesta ja kumppaniorganisaatiot avun jakamisesta. Varsinainen ruoka-avun jakaminen tapahtuu paikallisten yhdistysten ja seurakuntien kautta. Työhön osallistuu paljon vapaaehtoisia. »Tuotevalikoimaan kuuluu peruselintarvikkeita. Valikoimaa kehitetään palautteen pohjalta ja kumppaniorganisaatioiden kanssa keskustellen. Tuotteet hankitaan kilpailuttamalla valmistajat. »Elintarvikkeiden valinnassa otetaan huomioon ruokavalion mo-

nipuolisuus, elintarviketurvallisuus, säilyvyys, kuljetettavuus ja kumppaniorganisaatioiden rajalliset varastointimahdollisuudet. Tuoretuotteita tai kylmäsäilytystä vaativia tuotteita ei valikoimaan voi lisätä. »EU-rahoitteista ruoka-apua on jaettu Suomessa vuodesta 1996 lähtien. »Rahoituksesta vastaa Vähävaraisille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto FEAD (The Fund for European Aid to the Most Deprived). Tavoitteena on edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, vähentää syrjäytymistä ja lieventää köyhyyden pahimpia muotoja tarjoamalla aineellista tukea. Lähde: ylitarkastaja Sari T. Niemi, Ruokavirasto www.ruokavirasto.ﬁ/ruoka-apu

EU-RUOK AK ASSI SISÄLTÄ Ä

vehnäjauhoja sämpyläjauhoja puurohiutaleita pastaa lihasäilykettä hapankorppuja mysliä hernekeittoa maitojauhetta perunasosejauhetta

K ATSO MYÖS

www.martat.ﬁ/martat/marttajarjesto/ kotitalousneuvonta/kohdennettuneuvonta/arki-sujuvaksi/

18 | MARTAT 5 | 2019

14-21_ruoka.indd 18

27.9.2019 10.54

RUOK A

Ruoka-avun hakijoilta ei kysellä taustoja tai elämäntilanteita. Moni kuitenkin avautuu huolistaan. ANU KYLVÉN //KUVA ARI KORKALA

Moni tarvitsee ruoka-apua P

ekka Matilainen on ollut mukana ruoka-aputyössä 11 vuotta. Nykyään hän on ViaDia Pirkanmaan toiminnanjohtaja. Se tarjosi viime vuonna ihmisille 25 000 lämmintä ateriaa ja jakoi noin 17 000 kiloa EU:n ruokaapua sekä 100 000 kiloa paikallisten kauppojen hävikkiruokaa. Ruoka-avun yhteydessä jaetaan nyt myös Marttojen tekemää reseptivihkoa. Kävijältä ei udella taustoja tai elämäntilannetta. Vain EU-ruokakassin hakijan pitää kertoa, kuinka monen hengen talouteen hän ruokaa hakee. Osa kuitenkin puhuu tilanteestaan oma-aloitteisesti. On yksinäisyyttä, toivottomuutta ja puutetta rahasta. Joskus jopa asunnottomuutta ja haitallista päihdekäyttöä. Kävijöitä on laidasta laitaan: eläkeläisiä ja työttömiä, lapsiperheitä ja yksinäisiä aikuisia. – Kassijakelussa ei juuri ehdi jutella, mutta Soppakirkkopäivinä kohtaamme ihmisiä paremmin, Pekka Matilainen sanoo. Hän kertoo, että pienituloisia on vuosi vuodelta enemmän, ja etenkin vähätuloisilla eläkeläisillä on Suomessa ahdasta. Moni hakee

ruoka-apua, koska eläke on niukka ja asuminen kallista. Ruoka-apu tulee tarpeeseen viimeistään silloin, kun äkkinäinen menoerä yllättää; kun pitää teettää esimerkiksi pyykinpesukoneen korjaus. Silloin käteen jää ihan liian vähän rahaa elämiseen. – Eläkeläinen ei ole Kelan etuisuuksien saamisessa samassa asemassa kuin vaikkapa työtön työnhakija. Sitä paitsi on kulueriä, joita Kela ei katso menoiksi, esimerkiksi lainanlyhennykset. Joskus perustoimeentulotukea ei heru, ja ihmisen pitäisi elää muutamalla sadalla eurolla kuukausi, Matilainen sanoo. PUHETTA JA L Ä MMINTÄ RUOK A A Ruoka-apuun ha-

keutuu myös ihmisiä, joilla on hetkellinen kriisi: esimerkiksi työttömäksi juuri jääneitä, joille on syystä tai toisesta tullut karenssi ja työttömyysetuudet ovat jäissä. – Työllämme on iso sosiaalinen merkitys. Olemme profiloituneet niin, että ihmiset uskaltavat kertoa meille huolistaan. Aika usein joku sanoo, että tämä on viikon aikana ainut paikka, jossa hän juttelee jonkun kanssa – jos kaupan kassaa ei lasketa. Tuntuu surulliselta, kun ihmiselämä on tällaista: tulee tilanteita, ettei

ViaDia Pirkanmaa osallistuu EU:n ruokaavun jakamiseen. Toiminnanjohtaja Pekka Matilainen tietää, että ihmisten kohtaaminen on työssä keskeistä.

ole läheisiä ympärillä. Samalla tuntuu tärkeältä voida olla järjestämässä tällaista mahdollisuutta. ViaDia Pirkanmaan ruoka-apu tähtää osallisuuteen. Soppakirkon asiakkaista poimitaan kuntouttavaan työtoimintaan sopivat ihmiset. Myös pitkäaikaisasunnottomille pystytään tarjoamaan apua. Soppakirkon lämpimiä aterioita kiittelevät etenkin he, jotka eivät osaa laittaa ruokaa. Sitä paitsi jo muiden kanssa juttelu voi olla niin iso juttu, ettei sitä ulkopuolinen käsitä.

Pekka Matilainen käsittää. Vuosia sitten hän oli pahasti alkoholisoitunut ja liukunut mukaan huumebisnekseen. Vankilassa hän tuli uskoon ja löysi elämälleen uuden suunnan. – On ollut hetkiä, ettei minulla ole ollut mitään. Isoimman kokemuksen ja ymmärryksen elämästä olen kuitenkin saanut osallistuessani auttamistyöhön. »

MARTAT 5 | 2019

14-21_ruoka.indd 19

| 19

27.9.2019 10.54

RUOK A

HY VÄ ARKIRUOK A ON MAISTUVA A , EDULLISTA , TERVEELLISTÄ JA HELPPOTEKOISTA . KUIVAK A APIN PERUSRA AK A-AINEITA TÄYDENNETÄ ÄN TUOREILL A TUOTTEILL A , JA HIENOSÄ ÄTÖ TEHDÄ ÄN MAUSTAMALL A . KOKK AUS KYSY Y AIK A A JA MIELIKUVITUSTAKIN.

» CHILI CON CARNE

LETUT ELI OHUK AISET

PERUNAPANNARI

1 prk säilykelihaa 1 rkl öljyä 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 prk tomaattimurskaa 1 prk säilykepapuja (esim. kidneypapuja) 4 dl vettä 1 tl suolaa 2 tl yrttimaustetta 0,5 tl rouhittua mustapippuria (chilijauhetta maun mukaan)

2 kananmunaa 5 dl vettä 1 dl maitojauhetta 2,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl öljyä 0,5 tl suolaa

6 dl vettä 1,5 dl maitojauhetta 3 kananmunaa 1 dl perunamuusijauhetta 2 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa 0,5 dl öljyä

Lisäksi: makaronia »Pilko säilykeliha pieniksi paloiksi ja paista pannulla öljyssä. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Lisää sipulit pannulle ja anna pehmetä hetken. Lisää tomaattimurska ja valutetut pavut. Huuhtele tomaattimurskapurkkia reseptissä mainitulla vesimäärällä ja kaada neste kastikkeen joukkoon. Lisää vielä suola, yrttimauste, mustapippuri (ja chili) sekaan. Anna kastikkeen muhia noin 20 minuuttia. Tarjoa keitetyn makaronin kera.

Vinkki

Jos chili con carnea jää tähteeksi, käytä se paimenen paistokseen tai tortillojen tai suolaisten lettujen täytteeksi.

Paistamiseen: rasvaa

PAIMENEN PAISTOS

1,5 dl perunamuusijauhetta 6 dl kuumaa vettä 400 g pakastevihanneksia 3 dl chili con carne -kastiketta (kts. viereinen resepti) 1 kananmuna 1 dl juustoraastetta 1 tl rouhittua mustapippuria 1 tl yrttimaustetta »Ota pakastevihannekset ajoissa sulamaan. Sekoita perunamuusijauhe ja kuuma vesi kulhossa, anna jäähtyä. Voitele uunivuoka ja levitä sulat pakastevihannekset vuoan pohjalle. Lisää päälle chili con carne. Sekoita jäähtyneen perunamuusin joukkoon kananmuna, juustoraaste ja mausteet. Levitä seos päällimmäiseksi vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä.

»Vatkaa kananmunien rakenne rikki. Sekoita vesi ja maitojauhe keskenään ja lisää munien joukkoon. Lisää vehnäjauhot, öljy ja suola, sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota vähintään 30 minuuttia. Paista taikinasta kuumalla paistinpannulla pieniä lettuja tai isoja ohukaisia. Käytä paistamiseen voita, margariinia tai öljyä.

»Sekoita vesi ja maitojauhe keskenään. Lisää joukkoon kananmunat ja sekoita. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita munamaitoon. Lisää lopuksi öljy. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pannukakku on hyytynyt ja pinta saanut väriä. Tarjoa esimerkiksi salaatin, tonnikalan tai raejuuston kanssa, tai makeana herkkuna hillon kera.

PINA ATTILETUT

»Lisää taikinaan 0,5 pussia sulatettua pakastepinaattia (n. 75 g). Tarjoa letut puolukkahillon kera. PANNUK AKKU

»Lettutaikinasta syntyy myös pannukakku. Jos sinulla on 50–60 cm levyinen liesi, tee lettutaikina 1,5-kertaisena. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pannukakku on hyytynyt ja pinta saanut väriä. Tarjoa hillon ja kermavaahdon kera.

VALKOK ASTIKE

1 dl maitojauhetta 5 dl vettä 2 rkl voita tai margariinia 0,5 dl vehnäjauhoja 0,5 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria »Sekoita maitojauhe ja vesi. Sulata voi kattilassa, lisää jauhot sekoitellen ja kiehauta. Lisää maito ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Anna kastikkeen kypsyä muutama minuutti ja mausta. Tarjoa pastan, perunoiden tai gnocchien kanssa.

Vinkki

Chili con carnen sijaan voit käyttää kasvis-, kala- tai lihakastiketta.

20 | MARTAT 5 | 2019

14-21_ruoka.indd 20

27.9.2019 10.54

RUOK A

VALKOK ASTIKKEEN MUUNNOKSET

»Valkokastike käy pohjaksi moniin erilaisiin kastikkeisiin. Sekoita lisukkeet valmiiseen kastikkeeseen. JUUSTOK ASTIKE

1 annos valkokastiketta 2 dl juustoraastetta PINA ATTIK ASTIKE

1 annos valkokastiketta 1 pussi pakastepinaattia sulatettuna SIENIK ASTIKE

1 annos valkokastiketta 2–3 dl paistettuja sieniä (esim. tatteja, kantarelleja, suppilovahveroita tai viljeltyjä herkkusieniä) 1 hienonnettu ja paistettu sipuli K ANANMUNAK ASTIKE

1 annos valkokastiketta 2 kovaksi keitettyä kananmunaa pieneksi pilkottuna

HERNEPYÖRYK ÄT JA PERUNA MUUSI

2 valkosipulinkynttä 1 tölkki hernekeittoa (n. 400 g) 1–3 dl vehnäjauhoja 3 hapankorppua hienoksi murskattuna 2 tl rouhittua mustapippuria 1–2 tl chilijauhetta Pyöryköiden päälle: vehnäjauhoja Paistamiseen: öljyä »Hienonna valkosipulinkynnet. Yhdistä kulhossa kaikki ainekset ja vaivaa tasaiseksi. Vehnäjauhojen määrään vaikuttaa se, kuinka paksua hernekeitto on. Lisää jauhoja desilitra kerrallaan, kunnes massa on helposti muotoiltavaa. Pyöritä massasta pieniä palloja ja kierittele ne vehnäjauhoissa.

Kuumenna pannussa reilusti öljyä ja paista pyöryköitä noin 10 minuuttia, niin että ne saavat kauttaaltaan kauniin ruskean pinnan. Nosta pyörykät talouspaperin päälle hetkeksi valumaan. Tarjoa perunamuusin ja jogurtti- tai kermaviilidipin kera.

uunista ja ripottele pannarin päälle liha-sipuliseos, tomaatit, paprikat, mausteet ja juustoraaste. Paista vielä noin 15 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä. Anna vetäytyä hetki. Ripottele päälle vielä rukolaa tai tuoretta basilikaa ennen tarjoamista.

PIZZAPANNARI

M AC & CHEESE -MUFFINIT (12 KPL)

6 dl vettä 1,5 dl maitojauhetta 4 kananmunaa 3 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 0,5 dl öljyä 0,5 prk lihasäilykettä 1 pieni sipuli 1 tomaatti 1 paprika 2 tl yrttimaustetta 1 tl rouhittua mustapippuria 2 dl juustoraastetta Pinnalle: rukolaa tai tuoretta basilikaa »Sekoita vesi ja maitojauhe keskenään. Lisää joukkoon kananmunat ja sekoita. Lisää vehnäjauhot, suola ja lopuksi öljy. Sekoita tasaiseksi ja anna tekeytyä täytteiden valmistelun ajan. Pilko säilykeliha pieniksi kuutioiksi. Kuori ja halkaise sipuli ja leikkaa suikaleiksi. Paista lihapaloja kuumalla pannulla, kunnes ne ovat saaneet hiukan väriä. Lisää sipulit ja paista vielä muutama minuutti. Siivuta tomaatti ja paloittele paprika. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Ota pelti pois

Vinkki

Jäikö perunamuusia tähteeksi? Käytä se gnoccheihin. Ohje sivulla 13.

400 g makaronia 3 rkl margariinia tai voita 4 rkl vehnäjauhoja 5 dl kuumaa vettä 1 dl maitojauhetta 0,5 tl rouhittua mustapippuria 200 g juustoraastetta »Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan, juuri ja juuri kypsiksi. Valuta lävikössä. Sulata rasva kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Kypsennä jauhoja keskilämmöllä pari minuuttia, koko ajan sekoittaen. Sekoita maitojauhe kuumaan veteen ja kaada kattilaan reippaasti vispaten. Kuumenna kiehuvaksi. Sekoita koko ajan, jotta kastikkeesta tulee tasaista. Mausta. Kääntele joukkoon keitetyt makaronit ja puolet juustoraasteesta. Jaa seos pieniin muffinivuokiin. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta ja paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Jäähdytä. Mufﬁnit maistuvat esimerkiksi kasvissosekeiton kanssa.

Vinkki

Ruokiin voi käyttää maitojauheen ja veden sijaan myös tavallista maitoa. Lisää sitä ruokaan veden osoittama määrä. MYSLIPATUK AT (8 KPL)

1 iso banaani 1 dl kaurahiutaleita 1,5 dl mysliä 1 tl öljyä ripaus kanelia »Soseuta banaani ja lisää muut ainekset soseen joukkoon. Muotoile taikinasta 8 patukkaa leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. JOGURTTITRIFLE

5 hapankorppua 2 rkl rasvaa 1 dl kaurahiutaleita 1,5 rkl sokeria 0,5 tl kanelia 5 dl jogurttia 1 banaani »Murskaa hapankorput karkeaksi rouheeksi. Kuumenna rasva pannulla. Lisää hapankorppurouhe, kaurahiutaleet, sokeri ja kaneli. Paista rapsakaksi, muromaiseksi seokseksi. Anna jäähtyä. Leikkaa banaani viipaleiksi. Laita tarjoiluastiaan tai annoskulhoihin kerroksittain jogurttia, hapankorppuseosta ja banaania.

MARTAT 5 | 2019

14-21_ruoka.indd 21

| 21

27.9.2019 10.54

RAUTAISANNOS

VAIHTOEHTOJA TUOTTEISSA

»Keliakian hoidossa ruokavaliosta poistetaan kokonaan gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis ja ohra. Keliakikolle sopivat gluteeniton kaura, riisi, maissi, hirssi, quinoa ja tattari ja muut gluteenittomat tuotteet. Monet tavalliset ruoat sopivat sellaisenaan gluteenittomaan ruokavalioon, esimerkiksi kasvikset, hedelmät, marjat, maito, liha, kana ja kala. Keliakiaruokavaliossa gluteenia ei saa joutua ruokaan edes ruoanvalmistuksen, säilytyksen tai tarjoilun yhteydessä. Ennen kokkaamista pestään ruoanvalmistus- ja tarjoiluastiat, leikkuulaudat ja veitset huolellisesti, jos niillä on käsitelty gluteenia sisältäviä viljoja. Gluteenittomat leivät laitetaan tarjolle erikseen ja suojataan hyvin. Tavallisia viljatuotteita korvaavia gluteenittomia vaihtoehtoja on saatavilla lähes kaikissa tuoteryhmissä: leipää, pullaa, kakkuja, kekseja, muroja, pastaa… Ainesosaluettelo kannattaa aina tarkistaa, koska gluteenia sisältäviä

Tattari ei sisällä gluteenia.

Keliakian hoidossa gluteenia ei saa päästä ruokaan edes valmistuksen, säilytyksen tai tarjoilun yhteydessä. KAISA HÄRMÄLÄ //KUVA SHUTTERSTOCK

GLUTEENITON RUOKAVALIO ainesosia saattaa joskus olla tuotteessa, jossa sitä ei olettaisikaan olevan. TÄRKEÄ KUITU

»Gluteenitonta ruokavaliota noudattavan on huolehdittava siitä, että hän nauttii riittävästi kuitua, sillä gluteenittomat tuotteet sisältävät usein selvästi vähemmän kuitua kuin perinteiset viljavalmisteet. Kuidun saantisuositus on 25–35 grammaa päivässä. Gluteenittomista tuotteista kannattaa valita kuitupitoiset (kuitua yli 3 g/100 g)

tai runsaasti kuitua sisältävät (kuitua yli 6 g/100 g) tummat tai täysjyvävaihtoehdot. Gluteeniton kaura ja kauralese sekä sokerijuurikas- ja perunakuitu ovat hyviä lisiä esimerkiksi kotileivonnassa. HELPOTUSTA ÄRT Y VÄ ÄN SUOLEEN

»Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS, Irritable bowel syndrome) on niin kutsuttu toiminnallinen vatsavaiva, eli sille ei löydy selkeää syytä. Oireita ovat vatsan turvottelu, ilmavaivat, kipu ja suolen toimin-

tahäiriöt, jotka vaihtelevat ummetuksesta ripuliin. Hoidossa kiinnitetään ruokavalion ohella huomiota elintapoihin, ruokarytmiin, lepoon ja stressin hallintaan. Gluteeniton ruokavalio saattaa vähentää suolistooireita merkittävästi, ainakin jos oireena on ripulia. Suolta ärsyttävien hiilihydraattien saanti vähenee, kun ruis, vehnä ja ohra jäävät pois. Gluteeni ei yleensä ole oireiden syynä. Kaikki kauratuotteet, kuten tavalliset kaurahiutaleet tai sataprosenttiset kauraleivät, eivät sovi keliaakikoille, koska mukana voi olla hyvin pieniä määriä gluteenia sisältäviä viljoja. Gluteenia välttelevät henkilöt, jotka eivät ole keliaakikkoja, voivat käyttää tavallisia kauratuotteita. KELIA AKIKKO VÄLTTÄ Ä NÄITÄ

Gluteenia sisältävät viljavalmisteet eivät sovi keliaakikolle. Tällaisia ovat esim. »vehnä, ruis, ohra ja ei-gluteeniton kaura »kaikki edellä mainituista viljoista valmistetut tuotteet »korppujauhot, blinijauhot, talkkuna »speltti-, emmer-, durum-, kamut- ja semolinavehnät »triticale-ruisvehnä »leseet »valmiit leivontajauhoseokset »couscous »pasta »murot ja myslit »ohratärkkelys (Ohrakas) »olut »kotikalja » sahti Esim. jauhoja, pastaa ja oluita on saatavilla myös gluteenittomana. Tarkista aina elintarvikkeen ainesosaluettelo! Lisätietoa: www.keliakialiitto.ﬁ

Lähteet: Keliakian ruokavaliohoito, Ohjeita ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon. Dieettimedia Oy.

eliakia on perinnöllinen sairaus, jossa viljan valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa tulehduksen ohutsuolessa. Hoitona on gluteeniton ruokavalio. Jos viljat aiheuttavat vatsaoireita, kyseessä ei ole aina keliakia. Jotkut saavat oireita tietyistä viljojen hiilihydraattiyhdisteistä. Gluteenitonta ruokavaliota noudatetaan myös muista syistä kuin keliakian vuoksi. Jotkut saavat siitä apua erilaisiin vatsaoireisiin. Lisäksi gluteenittomuudesta on tullut trendikäs ruokavalio, jolla uskotaan olevan monia myönteisiä vaikutuksia.

22 | MARTAT 5 | 2019

22-23_rautaisannos.indd 22

27.9.2019 10.56

PÄIVIN PORINA

Lapsille sallittu päiväkirja

loin pitää päiväkirjaa kaksitoistavuotiaana. Käännyin sen puoleen, kun maailma tuntui potkivan päähän. Vuodatin sinne tunnot, joita en halunnut kertoa edes parhaalle ystävälleni. Jos minua suretti jokin asia, päiväkirja sai kuulla siitä. Sen jälkeen minua ei enää ahdistanutkaan yhtä paljon. Päiväkirja oli terapeuttini ja lohtuni. Ehkä tästä syystä päiväkirjasta tuli aika haikea. Kun lapseni syntyivät, päiväkirjan pitäminen jäi ajanpuutteen vuoksi vähiin. Kun isäni kuoli ja perkasimme hänen jäämistöään, ymmärsin, etten halua kenenkään lukevan valitusvirsiäni, viimeksi lasteni. Harkitsin asiaa vuoden tai kaksi, ja eräänä syksyisenä lauantaipäivänä, kun kaakeliuunissa oli sopiva hiillos, revin kannet ja heitin pesään yksi kerrallaan kaikki neljätoista päiväkirjaa. Jäin kaipaamaan vain sivua, jonka olin kirjoittanut synnytyssairaalassa kahdeksan tuntia esikoiseni syntymän jälkeen. Onneksi muistin sen ulkoa, joten kirjoitin samansisältöisen kirjeen pojalleni. Hän ripusti sen huoneensa seinälle. YKSI PÄIVÄKIRJA säästyi liekeiltä, nimittäin saalistuspäiväkirjani. Olen pitänyt saalistuspäiväkirjaa vuodesta 2007. Halusin merkitä muistiin päivämäärät ja paikat, joista olen saanut hyvän mustikka- tai sienisaaliin, että muistaisin, milloin kyseiselle kankaalle kannattaa lähteä. Olen kirjoittanut sivuille talteen itse poimitun mansikkalitran hinnan sekä vinkit, millaisesta paikasta löytyi ennätyssaalis puolukkaa. Se oli hakkuuaukea, josta puut oli kaadettu noin viisi vuotta aiemmin. Kolmeen pekkaan poimimme sieltä kahdessa tunnissa huikeat 140

litraa. Olen piirtänyt kirjan sivuille kartan salaisesta suppilovahveropaikasta, jossa suppikset kasvavat sankkana mattona ja josta saa helposti kaksi ämpäriä täyteen.

Päivi Alasalmen saalistuspäiväkirjaan on taltioitu kaikki marja-, sieni- ja kalareissut kahdentoista vuoden ajalta.

KIRJAN SIVUILTA voin lukea, että poi-

kani sai ensimmäisen kalansa virvelillä 23.7.2007, ahvenen Lemmenjoesta. Poika oli tuolloin vähän vaille kuusivuotias. Heinäkuussa 2009 mieheni kalasti Utsjoen Lihavakalajärviltä kolmikiloisen hauen ja Pykeijasta Jäämeren rannalta kaksi seitiä. Muistot tuolta matkalta heräävät henkiin ja saavat hymyn huulille päiväkirjan lyhyitä merkintöjä lukiessani. Saalistuspäiväkirjalla on aina hyvää kerrottavaa. Hukkareissuja ei mainita, ellei sellaiseksi lasketa erään kalareissun ainoaa saalista, virveliin tarttunutta simpukkaa, joka laskettiin vapaaksi. OLEN KIRJANNUT muistiin, kenen kanssa olen ollut marjassa tai sienessä ja kelle olen vienyt osan saaliista. Ystävien nimet vilahtelevat sivuilla ja palauttavat mieleen mukavia muistoja. Apajat on nimetty lempinimillä kuten Sammalmetsä, Pöytävuori tai Alue 783. Kirja on kuin salakirjoitusta, joka aukeaa vain minulle. Ehkä minun kannattaisi kirjoittaa parhaimpien marjapaikkojen – luonnon omien geokätköjen – viereen niiden maantieteelliset koordinaatit. TÄM ÄN PÄIVÄKIRJAN haluaisin lasteni nimenomaan lukevan, ja kenties jonain päivänä, jos hyvin käy, ryhtyvän kulkemaan samoilla saalispaikoilla etsimässä metsään kätkettyä marja- ja sieniaarretta. PÄIVI ALASALMI

MARTAT 5 | 2019

22-23_rautaisannos.indd 23

| 23

27.9.2019 10.56

M ARTTATORI

Nuori nainen marttaruutumekossa seisoo käsillään Tuomiokirkon portailla. Hän sopii symboliksi marttaliikkeelle yleensä, ja Marttatorille erityisesti: Martoissa kaikki on mahdollista.

INFO

MARTTATORI oli avoinna lauantaina 14.9. Helsingin Senaatintorilla. Tapahtuma liittyi marttajärjestön 120-vuotis-juhlavuoteen.

HELENA KOKKONEN //KUVAT KERTTU MALINEN

24 24 | | MARTAT MARTAT55| |2019 2019

24-29_marttatori.indd 24

27.9.2019 10.58

SE OLI KAIKKIEN AIKOJEN TORIPÄIVÄ Lavis-jumpassa verryteltiin valssin tahtiin. Väki oli liikkeellä ja yleisö viihtyi. Samaan aikaan Marttatorin kanssa vietettiin Suomen hallitusmuoto 100 vuotta -tapahtumia ja avoimien ovien päivää Valtioneuvoston linnassa ja Säätytalossa, Senaatintorin naapurissa.

MARTAT 5 | 2019

24-29_marttatori.indd 25

| 25

27.9.2019 10.58

HENKILÖ

1 »

1. Marttaliiton hallituksen jäsen Kati Sailio ja päivän hallituin poseeraus. 2. Anita Storm Marthaförbundetista neuvoi, kuinka tehdään pihkavoidetta ja suklaan makuista huulivoidetta.

3. Kangasniemen Marttojen porukka erottui toriväen joukosta. Menosta nauttivat Leena Hokkanen (vas.) Titta Pajunen, Meri-Hilkka Mäkelä, Suvi Vehmala, Sirpa Reinikainen ja Anne Hokkanen. 4. Sienten tunnistaminen kiinnostaa aina, niin myös Marttatorin metsäteltalla.

26 | | MARTAT MARTAT55| |2019 2019 26

24-29_marttatori.indd 26

27.9.2019 10.58

M ARTTATORI

» E N O K S I ! Marttatoria oli rummutettu kai-

kissa Marttojen viestikanavissa lähes vuosi, ja kyllä vain martat kuulivat kutsun: tuli bussilasteja Turusta, tilausajoja Savosta, marttajuna Lahdesta, joukkoja Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, ruutu- ja rokkipaitaisia pitkin pääkaupunkiseutua. PohjoisKarjalasta tuli kokonainen piirakkakahvila marttoineen. – Ihana tulla katsomaan, mitä kaikkea martat tekevät, kommentoivat Manna Pelli ja Marjut Kosonen Punkaharjun Martoista. Kotikulmilta oli lähdetty aamukuuden junassa, ja nyt ihailtiin sienivärjättyjen lankojen loistoa neuvontapöydän ääressä. Helsingin Senaatintorilla riitti katsomista, tekemistä ja kokemista: oli kalaruokavinkkejä, sienimaistelua, hyönteishotellien rakentamista, matonkuteiden leikkaamista, säästöneuvoja. Kerrottiin kehitysyhteistyöstä ja lapsiperhetoiminnasta. Tehtiin tuorepuuroa ja kunnostettiin kenkiä. Marttatori järjestettiin yhdessä Finlands svenska Marthaförbundin kanssa. Puolin ja toisin martat ja marthat pääsivät tutustumaan sisarjärjestön osaamiseen. Päivän suosituin kuvauspaikka oli jättimäinen M-kirjain Tuomiokirkon portailla. Siellä istui myös Itä-Hämeen Marttojen puheenjohtaja Aila Metsäkangas sekä marttoja Vesivehmaalta ja Asikkalasta ikuistamassa tilannetta kännyköillään. – Tultiin juhlavuotta viettämään. Marttatori on meille osa 120-vuotisjuhlintaa, sanoi Aila Metsäkangas.

A S A - A RVO Päälavalla käytiin läpi tasa-arvon ti-

laa ja tulevaisuutta. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet mainitsi esimerkkinä Marttojen tasa-arvotyöstä toiminnan maahanmuuttajanaisten kanssa. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara nosti esille kotitalousneuvonnan, jota Martat tekevät vankiloissa. – Olen siitä vaikuttunut. Se on syrjinnän ehkäisyä, kun saatetaan ihminen takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Sallamaari Muhonen heitti Martoille haasteen, joka sivusi perinteisten perhemuotojen muuttumista. – Tuleeko toimintanne jatkossakin tavoittamaan kaikki? Siedetäänkö sitä, että on erilaisia perheitä? Osataanko hyväksyä, että tulee uudenlaisia perheitä ja koteja? »

4 MARTAT 5 | 2019

24-29_marttatori.indd 27

| 27

27.9.2019 10.59

M ARTTATORI

» L M A S TO Päälavalla käytiin käsiksi ilmastonmuutokseen. Keskustelussa ei maalailtu maailmanloppua vaan mietittiin ratkaisun mahdollisuuksia. – Tuo toiveikkuutta, kun teitä on täällä niin paljon. Me itse voidaan olla iso osa ratkaisua, innosti Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen yleisöä. Pietikäinen sanoi, että ilmastokeskustelussa häneen on tehnyt vaikutuksen – marttojen lisäksi –nuorten esimerkki. – Nuoret eivät suostu siihen, ettei asioille tehdä mitään. – Mitä laajempi joukko ottaa nämä asiat arkeensa ja painostaa päättäjiä, sitä parempi, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Hänen mukaansa tällä hetkellä erityisesti yritysmaailmassa tapahtuu myönteisiä asioita ilmastotoimenpiteiden suhteen. – Muutos lähtee aina yksilöistä. Jos asialla ei ole kansalaisten hyväksyntää, eivät poliitikot lähde mukaan, totesi puolestaan johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Kaikki kolme olivat yksimielisiä siitä, että kiertotaloudessa on ratkaisun avaimet. Luonnonvaroja säästyy, kun vältetään hävikkiä ja käytetään kaikki tuotettu tarkkaan; korjataan ja huolletaan. Marttatorilla käytännön kiertotaloutta edusti esimerkiksi matonkuteiden leikkaaminen, tuo vanha taito, jota nyt elvytellään.

2 A LKO OT Lukuisat vapaaehtoiset talkoomartat uu-

rastivat tapahtuman onnistumiseksi. Yksi heistä oli Eija Merikoski-Järvinen, joka esitteli marttatoimintaa ja jakoi Martat-lehtiä. – Eräskin kysyi, että minkä ikäisenä voi liittyä Marttoihin. Vastasin, että milloin vain. Arviolta 15 000 henkilöä pyörähti tai viivähti torilla; marttojen lisäksi liikkeellä syysauringossa olivat kaupunkilaiset ja turistit. – Oli paljon iloisia ihmisiä. Tulin hyvälle mielelle, kiteytti Eija Merikoski-Järvinen. Oli juhlavuoden huippuhetki. Tästä on vaikea pistää paremmaksi.

28 | MARTAT 5 | 2019

24-29_marttatori.indd 28

27.9.2019 10.59

1. Märkäjärven Martat kauppasivat myyjäiskojullaan muun muassa hillahilloa. Anne Pohtilan asuun kuuluivat peltipaita ja poronnahkavyö.

2. Puutarhateltassa tehtiin hyönteishotelleja. 3. Ilmastokeskusteluun osallistuivat Mari Pantsar (oik.), Sirpa Pietikäinen ja Krista Mikkonen, juontajana Salka Orivuori Marttaliitosta.

4. Teija Vanhala Saveron Martoista vietti toripäivää talkoomarttana kansainvälisellä teltalla ja tarjoili afrikkalaisittain paahdettuja pähkinöitä.

MARTAT 5 | 2019 MARTAT 5 | 2019

24-29_marttatori.indd 29

|| 29 29

27.9.2019 10.59

JUHL A JUM AL ANPALVELUS

MARTTOJEN MESSUSSA KAIKUI ILO

Marttojen juhlajumalanpalvelus vietettiin yhteisöllisyyden merkeissä. Turun tuomiokirkkoon saapui sanaa kuulemaan yli 700 henkilöä, ja messua saattoi seurata televisiosta ja radiosta. HELENA KOKKONEN //KUVAT JANI LAUKKANEN

Maarit Hatakka (vas.), Pia Niemonen ja Riitta Laatu Lounais-Suomen Martoista saapuivat messuun.

30 | MARTAT 5 | 2019 30 | MARTAT 5 | 2019

30-31_jumalanpalvelus.indd 30

27.9.2019 11.04

uhlavissa puitteissaankin Marttojen messu oli kotoisan oloinen. Kirkon penkit täyttyivät marttaasuisista, ja musiikissa sekä puheissa kuului ilo ja kiitollisuus. Paikalliset martat varmistivat, että kaikki sujui, ja hoitivat monet tehtävät ristikulkueessa, käsiohjelmien jakajina, kolehdin kerääjinä, tekstinlukijoina, esirukousavustajina, Marttakööri Turuust’ -kuorossa ja kahvituksessa. Yhteensä noin sata vapaaehtoista osallistui järjestelyihin. Jumalanpalveluksessa kuultiin Aito marttojen synnintunnustus. Liturgina toiminut Hilkka Olkinuora kertoi, että teksti on muokattu yhdessä inkoolaisten marttojen kanssa. Sen pohjana ovat pohdinnat: Mitä murheita minulla on? Mitä syntejä? Mitä kadun? Marianne Heikkilän saarnassa kuului Marttojen arvopohja. – Martoille kaikki ovat yhdenvertaisia. Haluamme voimaannuttaa ja tukea kaikkia elämään hyvää arkea ja siksi edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. – Toimimalla tasa-arvoisesti, ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittaen Jeesus antoi meille jokaiselle suunnan ja tehtävän: Menkää ihmisten keskuuteen. Palvelkaa ja siunatkaa heitä. Älkää jättäkö ketään inhimillisen tuen ja hoivan

Matkalla kirkkoon. Ristiä kantoi Ulriikka Sosi, kynttilöitä Matti Männistö ja Iiro Pukkala sekä evankeliumikirjaa Marja-Liisa Järvelä.

ulkopuolelle, pitäkää kaikki mukana. – Tiedostamme maapallon rajat ja kohtuuden. Korostamme toiminnassamme käytännöllisten haasteiden mittaisia ratkaisuja. Uskomme siihen, että huominen arki rakentuu tämän päivän teoista. Kolehdilla tuettiin marttajärjestön työtä kotimaan lapsiperheiden parissa. Jumalanpalveluksen jälkeen messuväkeä odotti kirkkokahvit ulkosalla. Aukiolla kävi hyvä porina, kun kohdattiin tuttuja ja vaihdettiin kuulumisia.

INFO

»Marttojen juhlajumalanpalvelus pidettiin 8.9. Turun Tuomiokirkossa. Jumalanpalvelus oli osa järjestön 120-vuotisjuhlintaa. »Messun olivat suunnitelleet rovasti, martta Hilkka Olkinuora, pääsihteeri Marianne Heikkilä ja rovasti, kappalainen Mika Mäntyranta. »Jumalanpalvelus on katsottavissa Yle Areenassa ja osoitteessa http://www.virtuaalikirkko.ﬁ/

AITO M ARTTOJEN SYNNINTUNNUSTUS

Sinä, kaikkivaltias ja armahtava Jumala: Kuule minua, kun kerron sinulle sen, mikä mieltäni painaa. Uskon puutteen. Kun koetan itse kantaa kaiken vastuun ja sorrun sen alle. Kun en uskalla luottaa siihen, että sinä osaat, rakastat ja kannat. Toivottomuuden. Kun en ole ollut hyvä ihminen, en vanhempana enkä lapsena, en puolisona enkä ystävänä, ja pelkään nyt sen seurauksia. Rakkaudettomuuden. Kun viha, katkeruus ja yksinäisyys sumentavat silmäni ja lamauttavat voimani. Kun en anna enkä ota vastaan tätä, sinun lahjoistasi suurinta. Juhlajumalanpalveluksen jälkeen avautui marttanukkenäyttely Tuomiokirkon läheisyydessä, Brinkkalan Galleriassa. Sen järjestivät Turun Marttayhdistys ja Turun Museokeskus. Näyttely on avoinna 13.10. saakka.

ISO KIITOS

»Vapaaehtoiset »Turun tuomiokirkkoseurakunta/ Åbo domkyrkoförsamling

MARTAT 5 | 2019

30-31_jumalanpalvelus.indd 31

| 31

27.9.2019 11.04

K ÄSIT YÖ

Idea

ENTÄ JOS TEKISIT TOISEN K ÄDEN LAPASEN VALKEALLA POHJALLA JA TOISEN KIRJAVALLA?

32 | MARTAT 3 | 2019

32-33_kässä.indd 32

27.9.2019 11.06

Marttaraita on monien mahdollisuuksien lanka. Lapasten ulkonäkö muuttuu sen mukaan, käytätkö lankaa kuviossa vai pohjassa. OHJE NOVITA //KUVA KERTTU MALINEN

LAPANEN VAIHTAA ILMETTÄ

osaiikkimainen kirjoneulekuvio syntyy yhdistelemällä valmiiksi raidoittuvaa Marttaraitaa ja yksiväristä lankaa. Novita teki Martoille oman langan juhlavuoden iloksi ja lahjoittaa jokaisesta myydystä Marttaraitakerästä 50 senttiä järjestömme työhön kotimaan lapsiperheiden tukemiseksi.

OHJE Lea Petäjä, Novita KOKO Nainen (mies) L ANK A 7 veljestä. Kuvan la-

pasissa on käytetty Marttaraitaa (väri 857) ja luonnonvalkoista (väri 010) L ANGAN MENEKKI

Pohjaväriä vajaa 100 g, kuvioväriä vajaa 50 g MUUT TARVIKKEET Sukkapuikot 3,5 tai käsialan mukaan. Käytä kirjoneuleessa tarvittaessa puoli numeroa paksumpia puikkoja. TIHEYS 21 s sileää neuletta = 10 cm VASEMM AN K ÄDEN L APANEN Luo luonnonvalkoi-

sella langalla tai valitsemallasi pohjavärillä sukkapuikoille 44(48) s ja jaa s:t neljälle puikolle. Kerroksen vaihtumiskohta on IV ja I puikon välissä. Neulo suljettuna neuleena joustinneuletta 10(11) cm. »Neulo sileää neuletta 2 krs ja kavenna ensimmäisellä krs:lla naisen lapasessa 1 s puikoilta I ja II = 42(48) s.

»Aloita kirjoneule ruutupiirroksen 1. kerrokselta ja toista 6 s:n mallikerta 7(8) kertaa. »Kun olet neulonut kirjoneuletta noin 6(6,5) cm ja olet viimeksi neulonut ruutupiirroksen kerroksen 3 tai 7, merkitse seuraavalla krs:lla peukaloaukko II puikolle: neulo puikon alusta ensin 3(3) s ja neulo sitten seuraavat 7(7) s erivärisellä langalla. Siirrä erivärisellä neulotut s:t takaisin vasemmalle puikolle ja jatka kirjoneuletta, kunnes kämmenosan pituus joustimesta eteenpäin mitattuna on noin 15(16) cm tai kunnes etusormi jää peittoon. »Neulo edelleen kirjoneuletta ja tee kärkikavennukset. Tee kavennukset koko ajan luonnonvalkoisella ja neulo myös kavennusten välissä olevat 2 s luonnonvalkoisella (sido kuviolanka tarvittaessa nurjalla kiertämällä kuviolanka ja luonnonvalkoinen lanka toistensa ympäri). Neulo I sekä III puikon alussa 1 o,

tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja neulo II sekä IV puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 o. Tee tällaiset kavennukset joka kerroksella, kunnes työssä on jäljellä 8 s. Katkaise lanka, pujota se loppujen silmukoiden läpi ja päätä hyvin. OIKEAN K ÄDEN L APANEN Neulo vasemman lapa-

kavennus neulomalla joka puikon lopussa 2 s oikein yhteen, kunnes työssä on jäljellä 4 s. Neulo sitten 1 s ja nosta muut s:t sen yli vasemmalta oikealle, päätä hyvin. VIIMEISTELY

Höyrytä valmiit lapaset. Ruutupiirros Toista kerroksia 1–8

sen peilikuvaksi eli tee peukaloaukko III puikolle. PEUK ALO Poista merkkilanka, poimi silmukat peukaloaukon ylä- ja alareunasta sekä poimi aukon molemmista sivuista lisäsilmukoita siten, että peukaloon tulee yhteensä 16(17) s. Jaa s:t kolmelle puikolle ja neulo luonnonvalkoisella langalla suljettuna neuleena sileää neuletta. Kun olet neulonut 5(5,5) cm tai kun peukalon kynnestä näkyy puolet, tee kärki-

8 7 6 5 4 3 2 1 6 s:n mallikerta toistuu oikea s luonnonvalkoisella oikea s kuviovärillä

MARTAT 5 | 2019

32-33_kässä.indd 33

| 33

27.9.2019 11.06

Rannekorusta on helppoa aloittaa makrameen harjoittelu. OHJE REIJA SETÄLÄ //PIIRROKSET RIIKKA KARPPINEN //KUVA KERTTU MALINEN

Solmuja & helmiä TARVIKKEET

»Nauhaa (ydinlangaksi ja solmuihin), esim. puuvilla- tai nahkanauhaa. Mitä ohuempi nauha, sen enemmän sitä tarvitaan, koska solmuja on tehtävä enemmän. Esimerkiksi 2–3 mm:n nahkanauhaa tarvitaan noin 1 metri. » Helmiä (esim. puisia tai muovisia), joissa on reikä. Aikuisen koruun menee 5–6 helmeä.

34-35_rannekoru.indd 34

Vinkki

Vasta-alkajan kannattaa teipata ydinlanka pöytään, jotta eri nauhat erottuvat selvemmin. Kokenut koruntekijä voi tehdä makrameesolmut pitäen työtä käsissään. Työstä oppii pian näkemään, miltä puolelta solmu pitää aloittaa.

27.9.2019 11.08

TEE NÄIN Mittaa 1,5–2 kertaa ranteen ympäri ylettyvä nauha (ydinlanka) ja pujota siihen helmet. Tee päihin solmut, jotta helmet eivät karkaa. Ydinlanka on hyvä teipata pöytään kiinni. Ensimmäinen helmi jätetään kiinni solmuun teipin yläpuolelle. Ota riittävästi nauhaa makrameesolmuja varten. Aseta nauha ydinlangan alle siten, että molemmilla puolilla on yhtä paljon nauhaa. Solmut aloitetaan 3–4 cm päästä aloitushelmestä. ENSIMM ÄINEN SOLMU

Jätä ydinlangan oikealle puolelle löyhä silmukka ja vie nauha ydinlangan yli vasemmalle. Ota vasemmalta lähtevä nauha ja vie se oikealta tulevan nauhan yli, sitten ydinlangan ali, ja tuo alakautta läpi aloituslenkistä. Kiristä solmu (kuva 1).

TOINEN SOLMU Jätä ydinlangan vasemmalle puolelle löyhä silmukka ja vie nauha ydinlangan yli oikealle. Ota oikealta lähtevä nauha ja vie se vasemmalta tulevan yli, sitten ydinlangan ali, ja tuo alakautta läpi aloituslenkistä. Kiristä solmu (kuva 2). T YÖN JATKO Jatka solmujen tekemistä edellä kuvatulla tavalla. Joka toinen solmu alkaa oikealta, joka toinen vasemmalta. Jos aloitat solmut aina samalta puolelta, punos alkaa kiertää. Tee aloitushelmen jälkeen 6–8 solmua. Ydinlangalla

odottavat helmet siirretään yksi kerrallaan solmujen väliin (kuva 3). Solmi jokaisen helmen väliin 4–5 solmua. Tee toiseksi viimeisen helmen jälkeen yhtä monta solmua kuin aloitushelmen jälkeen. Jätä 3–4 cm ydinlankaa solmuitta. Viimeinen helmi jää ydinlangan päähän.

solmimattomat ydinlangan kohdat vierekkäin. Vie lukkonauha kahden ydinlangan alta (kuva 4). Tee 6–8 makrameesolmua ja päätä lukkonauhan päät pujottelemalla ne solmujen väliin. Ydinnauha liikkuu lukkosolmujen alla, kun vedät päissä olevista helmistä.

PÄ ÄTTELY Pujottele solmunauhan päät parsinneulalla solmujen väliin.

MUISTA Solmunauha kulkee 2 kertaa ydinlangan yli, 2 kertaa ali ja lopuksi aloituslenkistä alakautta läpi.

LUKKO Ota 10–15 cm nauhaa lukkoa varten. Ota rannekoru käteen ympyräksi,

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

NOUSEVAN AURINGON MAA JAPANI Koe luotijunien ja kirsikankukkien, saken, sushin ja sumopainin kotimaa, rikkumatonta harmoniaa, pyörryttävää kaaosta. Tokio ja Kioto, upeita nähtävyyksiä, japanilaista kulttuuria.

24.3.-1.4. • 3.560,Matkalla retkiä, aterioita, suomenkielinen matkanjohtaja.

JOULUN AJAN MATKOJA Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 14.-15.12. • 159,Karlovy Vary ja Praha 21.-26.12. • 925,Riika 22.-26.12. • 429,Budapest 22.-26.12. • 1.060,Andalusia 22.-30.12. • 23.-30.12. • alk. 885,Wieniawan palatsi Puolassa 23.-26.12. • 685,Rooma 23.-27.12. • alk. 1.095,Uuden vuoden juhlaa Wienissä 29.-12.-1.1. • 1.050,sis. aaton konsertti!

Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 - JOENSUU, Kirkkokatu 20 - PORVOO, Lundinkatu 16 - TURKU, Linnankatu 8 E www.matka-agentit.fi - Varaa matkasi 24 H - Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

34-35_rannekoru.indd 35

Matka agentit 27.9.2019 11.08

PUUTARHA

Puro solisee rauhoittavasti, saniaiset viihtyvät varjoisalla penkereellä.

36 | MARTAT 5 | 2019

36-39_metsäpuutarha.indd 36

27.9.2019 11.09

Metsäpuutarhassa yhdistyvät luonnontilainen kasvusto ja hoidettu piha. Anniina Rikala perusti puutarhansa jättimäisten lehtikuusten alustalle. Lahopuu, vihreys ja saniaiset luovat rauhoittavan tunnelman.

KUIN LUONNON LUOMAA OUTI TYNYS //KUVAT RITVA TUOMI

MARTAT 5 | 2019

36-39_metsäpuutarha.indd 37

| 37

27.9.2019 11.10

PUUTARHA

METSÄPUUTARHA AN VALITA AN VARJON JA PUOLIVARJON K ASVEJA . »

esi solisee pienessä altaassa ja saniaisten lehdet painautuvat pitsimäisinä kiveä vasten. Alue tuo mieleen vanhan metsän lahoavine kantoineen ja sammalen peittämine kivineen, vaikka tämä puutarhan osa valmistui vasta pari vuotta sitten. Lammilaiset metsät ovat olleet Anniina Rikalalle pikkutytöstä saakka rakkaita, joten hän halusi perustaa vihreän rauhoittumispaikan sukutilansa pihapiiriin. Muualla Porkkalan kartanon puutarhassa herkutellaan upeilla kukkijoilla syreeneistä ruusuihin ja leimukukista pioneihin. Metsäpuutarhan Anniina haluaa olevan vastapaino puutarhan kukkatykitykselle. – Täällä on vain vihreitä ja valkokirjavia kasveja. Punertavalehtisille kasveille on omat alueensa, Anniina kertoo. Levottoman tunnelman välttämiseksi erilaisia lehtimuotoja on käytetty harkiten, sillä varjoisuus korostaa sekä lehtiä että kasvutapoja. Valo-olosuhteet myös rajoittavat kasvivalintaa. – Tärkeintä on valita varjon ja puolivarjon lajeja. Varjoisassa ja puolivarjoisassa paikassa kukkarunsainta aikaa ovat kevät ja alkukesä, jolloin lehtikuusetkaan eivät vielä varjosta aluskasvillisuutta. Silloin täällä voi ihastella sipulikasveja, kieloja, karhunlaukkoja ja erilaisia vuokkoja. Syyskesällä ja syksyllä kukkivia lajeja ovat monet erikoisuudet, kuten kuumejuuri, velholehdet, konnanlilja ja varjoasteri. Viimeisimpänä kukkansa avaavat liila syysmyrkkylilja eli alastonimpi ja vaaleanvioletti syyssahrami. KEVEÄLLÄ , LEMPEÄLLÄ OTTEELLA Keijupuutarhaksikin kutsuttu alue

asettuu kolmen jyhkeän lehtikuusen ympärille hieman kumpareiseen maastoon. Tässä kohdin löivät Ormajärven aallot rantaan 1850-luvulla. Kun järven pintaa laskettiin, vanhasta rantaviivasta jäi muistoksi pelkkä ranta-

Hopeapeippi ja valkokirjava varjoyrtti tuovat ilmettä hämyisen paikan istutukseen.

Anniina Rikala rakastaa metsiä. Puutarha tehtiin alueen omaa kasvillisuutta kunnioittaen.

törmä. Maaperä on lehtomaista, mistä kielivät paikassa luonnostaan kasvaneet lajit, kuten valkovuokko, sudenmarja ja mustakonnanmarja. Alue on rakennettu kevein ja lempein ottein, lähiympäristöstä saatavia materiaaleja hyödyntäen. – Metsäpuutarha ei saa olla rakenta-

Adiantumit kuuluvat herkimpiin saniaisiin. Kivien päälle suikertelee köynnöshortensia.

LUE LISÄ Ä

»Ella Räty ja Hanna Marttinen: Suomalainen metsäpuutarha, WSOY 2014 »Kirja auttaa tunnistamaan kasvupaikan olosuhteet ja perustamaan tilaan parhaiten sopivat istutukset.

38 | MARTAT 5 | 2019

36-39_metsäpuutarha.indd 38

27.9.2019 11.10

malla rakennetun ja istutetun oloinen. Valtaosa kasveista on pintajuurisia ja rönsyileviä, ja ne on istutettu maan pinnalle perustettuihin kohopenkkeihin. – Useimmille kasveille riittää kevyt maanparannus ja 10–15 sentin kerros muhevaa maata, jonka läpi juuristo pääsee olemassa olevaan maahan. Esimerkiksi kärsäkallan kasvupaikkaan Anniina Rikala on sekoittanut hiekkaa, imiköille ja valeangervoille puolestaan savea parantamaan maan vedenpidätyskykyä. Saniaisten kasvualustan ilmavuutta ja humuspitoisuutta kohentavat käpymurska, kompostimulta ja tumma kasvuturve. Happamasta maasta pitävien saniaisten kasvualustaan on sekoitettu havupuiden kariketta ja haketta. Korkean pH:n alueille on puolestaan lisätty lehtipuiden kariketta, koivuhaketta ja tuohenpalasia. – Maassa on oltava maatuvaa ainesta. Istutusalueet ovat kuohkeita ja maasta löytyy paljon matoja, Rikala iloitsee. Maaperäeläimet ja pieneliöstö hajottavat eloperäistä ainesta vapauttaen vähitellen ravinteita kasvien käyttöön sekä tuottaen maan rakennetta parantavia humus- ja lima-aineita. Lisäksi eloperäinen aines edistää kasvien sienijuurisymbioosin toimintaa, mikä vähentää lannoituksen ja kastelun tarvetta. Matalat kohopenkit ovat turvallinen valinta puiden juuristolle. Noin 130-vuotiaiden lehtikuusten juuret ovat syvällä, joten maata voi täällä tarvittaessa kaivaa 20–30 sentin syvyydeltä vioittamatta juuristoa. Istutuskuoppia on kuitenkin kaivettu vain harvoille kasveille, kuten hemlokeille. LAHOPUU SAMMALOITUU HISSUKSEEN Luonnollisen vaikutelman luo-

misessa olennainen osa on kasviryhmien pehmeästi poimuilevilla muodoilla ja kerroksellisuudella. – Täällä on kaikki kerrokset: samma-

let, matalat kasvit, pensaat ja puut. Kärhöt ja köynnöshortensiat pehmentävät kantoja ja kiviä, Rikala luettelee. Lahopuu on korvaamaton osa metsäpuutarhaa. Paikalle tuodut juurakot ja kannot vihertyvät ja sammaloituvat hissukseen ajan mittaan. Osan saniaisista, kuten esimerkiksi alvejuuren ja kallioimarteen, Anniina Rikala on istuttanut kannon kupeeseen. Lahopuuta on hyödynnetty myös penkkien reunuksissa, samoin kuin kiviä ja turveharkkoja. Selkeät kulkuväylät ja rajaukset ovatkin tärkeitä, jotta puutarhassa kulkevat vieraat pääsevät katselemaan metsäpuutarhan herkkiä ihanuuksia lähietäisyydeltä.

ATSALEA VAI ALPPIRUUSU?

»Rhododendron-suvun kasvit kuuluvat metsäpuutarhan näyttävimpiin kukkijoihin. Atsalea vaatii melko valoisan paikan; runsainta kukinta on aurinkoisessa paikassa. Alppiruusut puolestaan kukoistavat varjossa ja puolivarjossa. »Molemmilla kasveilla on samat vaatimukset kasvualustan suhteen. Ne pitävät happamasta ja kuohkeasta maasta, jossa on sekä turvetta että kivennäismaata. Neulaskarikkeen ja rhodomullan sisältämä sienirihmasto on eduksi ravinteiden ja veden otossa. »Juuret kasvavat lähellä maan pintaa, joten perusta taimille yhtenäinen istutusalue. Kata maa esimerkiksi karikkeella tai kävyillä.

PORKK AL AN K ARTANO

Porkkalan kartanon puisto on avoinna huhtikuulta syyskuulle sekä ryhmille tilauksen mukaan. Osoite: Porkkalankuja 60, Lammi puutarhajapuisto.net

NÄIN SYNT Y Y METSÄPUUTARHA

Perusta metsäpuutarha mieluiten puiden tai pensaiden alle. Kyseessä voi olla iso alue tai pieni pläntti. Ota osviittaa paikalla ennestään kasvavista lajeista. Näin vältyt raskailta perustamistöiltä ja saat helppohoitoisen, ympäristöön sopivan alueen. Mieti ensimmäiseksi polut ja kulkureitit, jos paikassa kasvaa luonnonkasveja. Sammal, jäkälä ja varvikko kestävät huonosti kulutusta. Älä tukahduta puita. Lisää puun alustalle vain 5–10 sentin kerros täyttömaata, jottei juuristo kärsi hapenpuutteesta. Kun kaivat maata, varo etenkin paksujen juurien vahingoittumista. Esimerkiksi koivujen juuristo, joka kasvaa

lähellä maan pintaa, saattaa tehdä taimien istuttamisesta miltei mahdotonta. Hyödynnä saatavilla olevia aineksia, kuten käpyjä, järviruokosilppua, puiden lehtiä, kiviä ja risuja. Muista lahopuu, joka on elintärkeä monille hyönteisille: Havu- ja lehtipuusta voi tehdä reunuksia, ja kasvavia puita voi katkaista pökkelöksi. Risuaita on omiaan metsäpuutarhan rajaamiseen. Kitke ja kastele istutuksia alkuvaiheessa, jotta taimet pääsevät hyvään kasvuun. Taimet voivat kaivata myös lannoitusta. Jätä eloperäinen aines maan pinnalle. Karikekerros suojaa maata ja tarjoaa ravintoa pieneliöstölle ja lieroille.

6 7

MARTAT 5 | 2019

36-39_metsäpuutarha.indd 39

| 39

27.9.2019 11.10

HY VINVOINTI

Sairaalaan joudutaan äkillisesti tai suunnitellusti. Osastolla tavallinen arki on kaukana. Sopeutuminen on helpompaa, kun tunnet sairaalan käytäntöjä. SARI TAMMIKARI //KUVITUS MIRVA MALMGREN

SELVIYDY SAIRAALASSA

airaala herättää meissä monenlaisia tunteita, eikä pelkästään myönteisiä, vaikka laadukkaan hoidon ansiosta vointi paranisikin. Suhtaudu sairaalassa viettämääsi aikaan mielentyyneydellä ja joustavuudella. Normaali arki on kaukana ja laitostuminen uhkaa jo viikon oleilun jälkeen. Sairaalan vuodeosastoilla rutiinit ja hierarkiat elävät vahvoina. Käytäntö perustuu turvallisuuteen ja työn sujumiseen. Jokaisen osastolla työskentelevän henkilön on tunnettava vastuualueensa ja tehtävänsä. Asiat tehdään yleensä ennalta sovitussa tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä, ja potilaan näkemys oman asiansa tähdellisyydestä voi erota ammattilaisen näkemyksestä. Epäkohtelias käytös henkilökuntaa kohtaan ei auta asiasi etenemistä, sillä henkilökunta tekee taatusti parhaansa. SOPU ANTA A SIJA A Voit unohtaa yk-

sityisyyden saman tien, kun sinut sijoitetaan kahden tai useamman henkilön potilashuoneeseen. Pakostakin kuulee ja näkee asioita, joita ei tarvitsisi. Onkin tavallista, että huonetovereiden kes-

kuudessa syntyy suojaavaa yhteisöllisyyttä, jonka piirissä omista yksityisasioista puhuminen hoitohenkilökunnan kanssa sujuu nolostelematta. Onhan huoneen jokainen potilas samassa tilanteessa, ja turha kainostelu tekisi asioista vain kiusallisia. Jos sinun on vaikeaa puhua jostakin yksityiselämääsi liittyvästä asiasta, kerro siitä omahoitajallesi, joka välittää viestin lääkärille. Osastolta voidaan yrittää järjestää tilaa keskusteluille, joita ei haluta muiden korviin. Hyvien tapojen noudattaminen on kaikkien etu. Tervehtiminen huoneeseen asettuessa ja etunimellä esittäytyminen huonetovereille yleensä riittää. Sen jälkeen voit sosiaalistua haluamallasi tavalla huoneen ilmapiiriin. Huonejutusteluun ei ole pakko osallistua, mutta täydellistä vetäytymistäkään ei yleensä koeta kovin miellyttäväksi. Kenenkään ei tarvitse tehdä tiliä ammatistaan tai muista omaan elämään liittyvistä asioista. Säädä itse, mitä haluat kertoa. Toisinaan osastoilla solmitaan syvien ystävyyksien alkuja, joten ole avoin ihmisiä kohtaan. »

Kirjoittaja on terveydenhoitaja, valokuvaaja, toimittaja ja martta.

40 | MARTAT 5 | 2019

40-43_sairaala.indd 40

27.9.2019 11.11

SAIRA ALASANASTOA

L Ä ÄK ÄRINKIERTO

VASTUUHOITA JA

L AITOSHUOLTA JA

»Osastolla työskentelevät lääkärit tapaavat aamupäivisin osaston potilaat ja arvioivat heidän vointiaan. Tarvittaessa suunnitellaan jatkotutkimuksia, muutetaan lääkitystä tai pohditaan kotiutumista.

»Osastolla olevat huoneet ja potilaat on jaettu sairaanhoitajille ja lähihoitajille. He vastaavat oman huoneensa potilaiden tarpeista.

»Vastaa osaston siivouksesta, ruokahuollosta ja välinehuollosta.

L ÄHIHOITA JA

»Sairaanhoitajan työpari, jolla voi olla rajoitettuja lääkitykseen liittyviä oikeuksia.

PÄIVÄHUONE TAI SALI

»Osaston yhteistila, jossa on yleensä televisio ja lehtiä, joskus myös vedenkeitin ja jääkaappeja potilaiden käyttöön. Muista nimetä omat ruokasi!

MARTAT 5 | 2019

40-43_sairaala.indd 41

| 41

27.9.2019 11.11

HY VINVOINTI

» VUODEOSASTOLL A RUTIINIT JA HIERARKIAT EL ÄVÄT VAHVOINA . K ÄYTÄNTÖ PERUSTUU TURVALLISUUTEEN JA TYÖN SUJUMISEEN. Mitä jos huonekaveriksi osuu häirikkö? Kuorsaaja, television huudattaja, puhelimeen pölöttäjä, vierasmagneetti tai kaiken urkkija. Lempeä huomautus häiritsevästä käytöksestä voi auttaa, mutta joskus näihin asioihin on mahdotonta vaikuttaa. Silloin vaikkapa kuorsaajan huonetoverin kannattaa ennemmin pyytää hoitajalta unilääkettä kuin kriisiyttää tilanne hampaita kiristelemällä. VENY VÄT AIKATAULUT Sairaalassa ai-

ka on venyvä käsite. Kaikki tapahtuu viiveellä, ja se, mitä on luvattu, voi tapahtua joko suunnitellusti tai siirtyä lähitulevaisuuteen. Jatkuva muutos kuuluu sairaalaan olemukseen. Tästä ei kannata hikeentyä. Viereisessä huoneessa on voinut tietämättäsi tapahtua jotain, joka on muuttanut henkilökunnan suunnitelmat, ja siitä henkilökunta ei juorua muihin huoneisiin. Sairaalasta kotiutuminenkaan ei tapahdu hetkessä. Kun lääkäri aamukierrolla antaa kotiutusluvan, ei kyytiä kannata kutsua heti. Kotiutus koittaa todennäköisimmin iltapäivällä klo 15–17, jolloin kaikki tarvittavat paperit ja ohjeet ovat kunnossa. Voi olla, että kotiutujalle ei enää ole tilattu lounasta osastolle. Vieraile silloin kanttiinissa, jotta et joudu odottelemaan nälkäisenä. Mikäli asut yksin eikä sinulla ole kyytiä kotiin, tai jos kotihoito hoitaa asioitasi, ilmoita henkilökunnalle ajoissa, että olet kotiutumassa ja tarvitset apua. Osaston henkilökunta auttaa sinua tässä asiassa. Kotiutuksia tehdään yleensä vain arkipäivisin, joten toisinaan sairaalasta lähtö siirtyy viikonlopun yli, koska paperit eivät ole ehtineet valmiiksi ennen virkaajan loppumista ja viikonlopun alkua. Viikonloppuisin sairaalassa työskentelee päivystäviä lääkäreitä, joiden päätehtävä on hoitaa muita asioita.

Mitä mukaan kaan sairaalaan? n? Tässä pieni muistilista sinulle, joka tiedät ennakolta joutuvasii sairaalaan. et. Saat sairaa» Omat hygieniavälineet. niaan liittyvän, lasta kaiken perushygieniaan mutta tuotteiden laatu ei ehkä tyydytä makuasi. n muovisia san» Tohvelit. Osastoilla on köisesti ei juuri daaleja, mutta todennäköisesti sinun kokoasi. rttimauste, pie» Maustesetti. Suola, yrttimauste, net etikka- ja öljypullot sekä pieni purkillinen hienoa sokeria. Niiden avulla saat ruokaan lisää ytyä. » Alusvaatteita. Omat rintaliivit, vaihtoalushousut ja kuukautissuojat helpottavat elämää. » Ajanvietettä. Kirja, äänikirja, älypuhelin, kuulokkeet, läppäri, neulomus, värityskirja… Älä unohda latureita! On todennäköistä, että potilashuoneesi televisio näyttää ohjelmat portugaliksi dubattuna, eikä kukaan osaa säätää laitetta oikein. Kaukosäädinkin voi olla hukassa. Päiväsalin parhaaseen nojatuoliin on yleensä juurtunut joku, joka katsoo sinun kannaltasi väärää kanavaa. » Huumoria, joustavaa mieltä ja toiveikkuutta. Niillä selviää pitkälle.

JÄTÄ ARVOESINEET KOTIIN

»Mitään kovin arvokasta ei kannata ottaa sairaalaan, eikä suuria summia rahaa. Lukollista säilytyspaikkaa ei välttämättä järjesty.

42 | MARTAT 5 | 2019

40-43_sairaala.indd 42

27.9.2019 11.11

KUN MENET VIERAILULLE

»Vierailuaika alkaa useimmilla osastoilla lounaan jälkeen ja päättyy klo 19. Noudata aikoja. Silloin henkilökunta pystyy työskentelemään tehokkaasti ja potilaiden yksityisyyden suoja säilyy. Koko suvun ei kannata rynnätä kerralla kylään, koska osastojen huoneet ovat usein ahtaita ja istumapaikkoja on vähän. Jos potilaalla on lupa poistua osastolta, kannattaa ehkä tavata kanttiinissa. Joskus potilas ei kehtaa kertoa, että hyvää tarkoittavat vieraat vain väsyttävät häntä. Kuuntele häntä herkällä korvalla. Jos potilas vaikuttaa uupuneelta, lykkää vierailua tai pistäydy nopeasti. Potilaalle tehtyyn hoitotoimenpiteeseen tai lääkitykseen voi liittyä sivuvaikutuksena hengitys- tai puheongelmia. Silloin pelkkä keskusteluun osallistuminen voi olla työlästä. Entä mitä veisin tuliaiseksi? Vaikka haluaisit ilahduttaa kukilla, muista, että ne ovat hankalia pienissä tiloissa. Ruusupuska voi kaatua yöpöydällä ja aiheuttaa sotkua. Maljakoita ei aina ole tarjolla. Leikkokukkien hoito ei kuulu henkilökunnan tehtäviin. Kotiin päästessä kukat pitää pakata mukaan tai jättää henkilökunnan iloksi. Kun on sairaalassa pitkään, alkaa haaveilla tuoreesta purtavasta, ja elimistö huutaa rouskuvaa ja vihreää. Valmiiksi pestyt ja pilkotut hedelmät, marjat, riivityt viinirypäleet, pikkuporkkanat, juurespalat, kirsikkatomaatit ja muut raikkaat naposteltavat ilahduttavat. Vie mieluummin pieniä määriä ja paria laatua kerrallaan kuin kilon pussillisen yhtä lajia. Ruokaisa salaatti, tuoremehu, pala kotona leivottua kakkua, pirtelö, kunnon kahvi termoksessa, lempikeksit, lempijogurtti, valmiiksi tehdyt voileivät rasiassa – kysy, mitä potilas kaipaa eniten.

Ammattilainen potilaana SARI TAMMIKARI

un terveydenhuoltoalan ammattilainen joutuu potilaan asemaan, on asiassa monta puolta. Viimeisen vuoden aikana olen ollut sairaalahoidossa sekä pidempiä, että lyhyempiä jaksoja. Potilasnäkökulman saaminen ammatillisen lisäksi on ollut kiinnostavaa. Kokemuksia on ollut laidasta laitaan. Ikävin niistä nousee edelleen mieleeni. Kiireinen hoitaja haukkui minua typeräksi ja lapselliseksi pyytäessäni lääketokkuraisena ja liikuntakyvyttömänä apua asennon vaihtoon ja juomiseen. Olin hänelle vaativa potilas, joka ei ymmärtänyt olevansa vain yksi autettavien isossa joukossa. Tapahtuneesta on annettu johdon tasolle asianmukaiset palautteet, mutta vielä reilun vuodenkaan päästä sairaala ei ole kommentoinut asiaa. Tällainen masentaa; etenkin, kun on juuri ymmärtänyt, että entinen ja melko huoleton terveen ihmisen elämä on ainakin hetkeksi ohi. Hienoja hetkiä on ollut, kun tutun osaston hoitaja on tervehtinyt iloisena ja sanonut, että onpa taas kiva nähdä. Vaikka asian voisi tulkita monin tavoin, uskon kyseisen hoitajan vilpittömyyteen.

Hoitajan ammatista on ollut iloa ainakin lääkärinkiertojen aikana, kun pysyy mukavasti kartalla ammattijargonista. Huonekaveritkin ovat nopeasti oppineet hyödyntämään tätä, enkä ole nähnyt syytä kieltäytyä avun antamisesta. Hoitajana tulee tahtomattaankin tarkkailtua hoitohenkilökunnan toimintaa. Toisinaan on tullut huomautettua jostain jutusta. Pikkumaista kenties, mutta kun tuntee vaikkapa puutteellisen käsihygienian riskit, olen ottanut oikeuden jatkossakin olla pikkumainen näissä asioissa. Myös työergonomia on minulle tärkeää. On tuskallista katsoa, kun kiireinen laboratorion näytteenottaja kumartelee ja koukkii suoniani selkä köyryssä. Niinpä aina vinssaan vuoteeni yläasentoon, jotta hänen työskentelynsä helpottuisi. Joskus sairaalassa voi olla niin hauskaa, että se tuntuu aidosti lomalta. Huonekavereiksi sattuu porukka, jolla tunnelma nousee kattoon. Sellaiseen huoneeseen oli kiva mennä hoitajanakin. Muutakin on koettu, molemmissa rooleissa.

P KUK A HOITA A LEMMIKKIÄ?

»Jos yksineläjä joutuu äkillisesti sairaalaan, eikä kukaan tuttu pysty huolehtimaan hänen lemmikkieläimestään, sille voidaan järjestää lyhytaikainen hoito, jonka lemmikin omistaja kustantaa. Kerro tarpeesta henkilökunnalle, heidän kuuluu auttaa. Jos sairaalassa olo jatkuu eikä omistajalla ole varaa eläinhoitolaan, ryhdytään lemmikille etsimään uutta kotia tai harkitaan lemmikin lopettamista. Tässä vaiheessa eläinsuojeluviranomainen on yhteydessä potilaaseen.

ienellä paikkakunnalla potilaaksi joutuva hoitaja voi kokea kiusallisia tilanteita, kun hoitajaksi sattuu oma kollega. Siinä voivat tarkoin varjellut kulissit kaatua ryminällä. Silloin pitää vain luottaa ammattilaisen vaitiolovelvollisuuteen. Eniten hyötyä hoitajataustasta on minulle potilaan roolissa siinä, että ymmärrän sairaalan rutiineja ja sitä, kuinka tilanne osastolla voi muuttua rauhallisesta hektiseksi lyhyessä ajassa. Silloin kykenee pysymään tyynenä ja odottamaan kärsivällisenä omaa vuoroaan. Se tulee yhtä varmasti kuin kevät talven jälkeen.

MARTAT 5 | 2019

40-43_sairaala.indd 43

| 43

27.9.2019 11.11

KODINHOITO

Sohvat ja nojatuolit ovat varsin kalliita hankintoja. Hoida hyvin huonekaluja ja pidä ne puhtaana. TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

uhdistusmenetelmä ja -aineet valitaan huonekalun materiaalien mukaan. KOVA PINTA

»Vettä huonosti kestävät pinnat (esim. lakatut, vahatut, maalatut) puhdistetaan kuivalla tai nihkeällä siivousliinalla. »Jos materiaali kestää hieman vettä (esim. monet työtasot, kaapit, saniteettikalusteet), pinnat pyyhitään kostealla siivousliinalla ja kuivataan välittömästi. »Käsittelemättömät puupinnat (esim. saunan lauteet ja kalusteet) pestään runsaalla vedellä ja pehmeällä sienellä tai harjalla. »Puhdistusaineena tarvittaessa neutraali käsiastianpesuaine tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine. »Poista tahrat nopeasti. Kokeile ensin käsiastianpesuainetta tai yleispuhdistusainetta. Joihinkin väritahroihin ja veteen liukenemattomiin tahroihin tehoaa denaturoitu sprii tai mineraalitärpätti. Huuhtele hyvin ja kuivaa. Kokeile tahranpoistoainetta ensin huomaamattomaan kohtaan. Kaikki pinnat eivät kestä käsittelyä. »Älä käytä hankaavia siivousvälineitä, voimakasta hankausta, voimakkaita tai värjääviä aineita, kuumia esineitä ja kuumaa vettä.

NAHK APINTA

PIDÄ HUOLTA HUONEKALUISTA

»Imuroi säännöllisesti, ettei huokosiin kerry pölyä ja likaa. Muista saumakohdat. »Pyyhi pölyt siivousliinalla. »Poista tahrat ja roiskeet. Painele likaista kohtaa siivousliinalla tai sienellä, joka on kostutettu nahanpuhdistusaineella tai Marseillesaippua-liuoksella. Kuivaa pinta. »Pyyhi lika pois puhtaalla, kostutetulla liinalla. Anna kuivua. »Älä istu kostealle nahkakalusteelle, siihen jää helposti venymiä tai painaumia. »Älä käytä happamia tai emäksisiä pesuaineita. »Ettei pintanahka kuivuisi, se voidaan käsitellä nahanhoitoaineella kerran vuodessa. »Mokka- ja nupukkinahkaa voi puhdistaa harjaamalla pintaa kuivalla vaahtomuovisienellä.

Vinkki

Jos tykkäät herkutella sohvalla tai nojatuolissa, suojaa mööpelin pinta vaikka isolla pyyhkeellä.

K ANGASPINTA

»Imuroi tekstiilisuuttimella viikoittain tai kuukausittain, kulutuksen mukaan. »Puhdista välillä myös syvennykset ja kolot rakosuuttimella tai imuriputken päällä. »Imuroi irrotettavat tyynyt molemmilta puolilta silloin tällöin. Tuuleta tyynyjä välillä ja vaihda joskus niiden paikkaa. » Nukkapintaa voi harjata kevyesti pehmeällä harjalla.

»Onko tekstiilipinta nuhruinen? Pyyhi pintaa varovasti kostealla, nukkaamattomalla siivousliinalla. »Ole erityisen varovainen, jos pyyhit sileäpintaisia tai silkkimäisiä kankaita. »Kokeile ensin pesunkestävyyttä ja hankauksenkestoa huomaamattomaan kohtaan. Sumuta pesuainetta tekstiilille ja hankaa valkoisella kankaalla. Jos siihen ei

irtoa väriä, värit kestävät todennäköisesti pyyhkimisen. »Älä käytä valkaisevia aineita värilliselle kankaalle. »Vesipesua kestävät päällysteet voi pestä koneessa hoito-ohjetta noudattaen. Muotoile kosteana ja kuivata ilmavasti levällään, silitä tarvittaessa. Narukuivauksesta voi tulla venymäjälkiä. Kuivausrummussa kankaat saattavat kutistua.

44 | MARTAT 5 | 2019

44_neuvokki.indd 44

27.9.2019 11.13

VUONNA 1969 M ARTTA JÄRJESTÖ TÄY TTI 70 VUOTTA ,

ja sen kunniaksi martat istuttivat marjaomenapuita. Turkulaiset martat toivat taimen Turun linnan liepeille. Kuvassa Eeva Nurmi (vas.), Elina Soinila, Raija Tamminen, Riitta Tirkkala, Toini Launto, Hilja Tarkkio, Maire Härmälä ja Eila Tomero. Lieneekö puu vielä paikallaan?

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Kuva on julkaistu Emäntälehdessä 7/1969.

45_marttailukansi.indd 45

MARTAT MARTAT45| 2017 | 2019| |4545

27.9.2019 11.13

HENKILÖ

Kun Kirsti Hyytiäinen kuuli Seniorit tekoälymentoreina -kurssista, hän ilmoittautui heti mukaan.

46 | MARTAT 5 | 2019

46-49_tekoäly.indd 46

27.9.2019 11.15

TEKOÄLYSTÄ TULI OSA MARTTAILUA Tekoäly on nykyajan kansalaistaito, joka voi tuoda elämää helpottavia keksintöjä arkeen. MERJA FORSMAN //KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ekoäly mullistaa maailmaa. Se huristelee lattioillamme robottiimurina, kohdentaa meille mainontaa sosiaalisessa mediassa ja ennakoi ostoksiamme nettikaupassa. Sitä käyttävät niin verottaja, tutkijat, yritykset kuin Marttaliittokin. Se on tietotekniikkaa, joka auttaa tekemään asioita nopeammin, tehokkaammin, helpommin ja edullisemmin. Se on nykyajan kansalaistaito. Tekoäly muokkaa jo nyt yhteiskuntaa, ja siksi on tärkeää, ettei tekoälyn kehittäminen jää vain nuorten miesten huoleksi. Tarvitaan myös kaiken ikäisiä marttoja, jotka ottavat taidot haltuunsa ja kehittävät ilmiötä edelleen. Siksi tekoäly on myös osa marttailua. Siihen liittyviä harhaluuloja on purettava ja sen tuomia etuja puntaroitava. Paras hyöty tekoälystä saadaan, kun tieto siitä leviää laajasti.

ta, ääniohjausta, reittioppaita, matkailusovelluksia… Monessa niissä käytetään tekoälyä. – Tyttäreni asuu Amerikassa, ja siellä monissa kodeissa on jo puheohjattavat tekoälyrobotit, Alexat. Niille voi puhua: ’Alexa, laita kauppalistalle punainen maito’, ’Alexa soita joulumusiikkia’, ’Alexa, laita ajastin päälle’. – Me täällä Suomessa emme ole edellä näissä asioissa, me olemme jäljessä. Hyytiäisen sähköpostilaatikkoon kolahti viime talvena Marttojen uutiskirje, jossa kerrottiin Uudenmaan Marttojen ja Omnian järjestämästä Seniorit tekoälymentoreina -kurssista. Karjalohjan Marttoihin kuuluva Hyytiäinen ilmoittautui heti mukaan. – Minusta tämä oli aivan upea juttu! Ilmoittautujia oli niin paljon, että saman tien järjestettiin kolme kurssiryhmää.

SUOMI JÄLJESSÄ – Hui. Pelottavaa!

Moni kommentoi näillä sanoilla, kun Kirsti Hyytiäinen kertoo olevansa koulutettu tekoälyn seniorimentori. – Siinä on takana tietämättömyys ja pelko, hän arvelee. Hyytiäistä tekoäly ei pelota. Hän näppäilee puhelintaan ja esittelee erilaisia sovelluksia: kasvin- ja linnuntunnistus-

KYNNYS MATALAKSI – Marttaliiton tehtävänä on tarttua tärkeisiin ajankohtaisiin aiheisiin ja toteuttaa kansalaiskasvatusta. Tekoäly on jo pitkään ollut osa liiton kehitystoimintaa. Nyt oli aika saada jäsenistöömme tekoälyn sanansaattajia ja osaajia, jotta he voivat viedä tietoutta eteenpäin yhdistyksissään, sa-

MARTAT 5 | 2019

46-49_tekoäly.indd 47

| 47

27.9.2019 11.15

noo Marttaliiton palvelujohtaja Marjahelena Salonen. Kurssien toivotaan madaltavan kansalaisten kynnystä tutustua tekoälyyn ja helpottavan arkea tukevien tekoälysovellusten löytämistä ja käyttöä. – Haluamme kansanomaistaa tekoälypuhetta ja toteuttaa elinikäistä oppimista, niin että myös seniorit pysyvät ajan tasalla siitä, mitä tekoäly on, Salonen sanoo. Seniorit tekoälymentoreina -kurssit kytkettiin Marttojen omaan koulutuskokonaisuuteen ja mediamartta-verkkokoulutukseen. Tekoälystä tuli osa marttailua. – Me haluamme olla se luotettava taho, jonka puoleen käännytään tulevaisuudessa myös tekoälyasioissa, Salonen sanoo. TURVA A KOTIIN Viime kevään Seniorit tekoälymentoreina -kurssit järjestettiin Espoon Omniassa. – Kaikki olivat tosi innostuneita iästä riippumatta. Yksi otti jopa vapaata töistä päästäkseen kurssille, Kirsti Hyytiäinen kertoo. Kurssin vetäjä, tekoälyasiantuntija Pauli Isoaho, näytti muutamia kalvoja päivässä. Muuten kurssi eteni keskustellen. – Tykkäsin siitä tosi paljon. Keskustelu rönsyili. Pauli esitti kysymyksiä ja antoi kotitehtäviä, kuten tekoälyaiheisten juttujen lukemista. Kun tehtäviä purettiin, saimme uusia näkökulmia. Kaikkea leimasi positiivisuus, Hyytiäinen kertoo. Tekoälyuutisten lukeminen yllätti oppilaat. Uutisia oli paljon. – Se syke, jolla asioita tapahtuu, on uskomaton. Sitä ei arvaakaan, missä kaikessa tekoälyä käytetään ja mitä mahdollisuuksia se voi tuoda: HR-puolella sillä voi seuloa työntekijöitä niin, etteivät ennakkoluulot vaikuta valintaan. Alkossa sillä voidaan tunnistaa kasvoista ostajan ikä. Sillä voidaan rakentaa älykoteja. Siinä, missä ihmisen pitäisi perata 10 000 asiaa, tekoäly tekee sen hetkessä.

Ikäihmisten arkea helpottavat tekoälysovellukset ovat erityisen lähellä Hyytiäisen sydäntä. Tekoälyn avulla voidaan luoda kodista turvallinen paikka vanhuudenpäiviksi. – Puheenohjaus mahdollistaa asioita, jotka ovat näön ja kuulon huonontuessa muuten vaikeita. Paikannus auttaa muistisairaita liikkumaan. Tekoälydosetti muistuttaa lääkkeiden ottamisesta ja jakaa ne turvallisesti, Kirsti Hyytiäinen maalailee. TIETO LEVIÄ Ä – Jos haluamme saada aikaan yhteiskunnallista vaikutusta, tarvitsemme vertaisoppimista, Omnian mentorivalmentaja Heli Mäkeläinen kertoo. Siksi mentorointi oli olennainen osa tekoälykurssia. Tapaamisissa puhut-

tiin muun muassa siitä, miten ennakko-odotuksia voisi lieventää, miten uusista teknologioista kannattaa puhua ja miten ihmisiä motivoidaan etsimään lisää tietoa. – Monet kurssilaiset hoksasivat heti, että heillä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Suurin osa vei tekoälytietoa heti eteenpäin, kukin omalla tavallaan somessa, saunailloissa, marttayhdistyksissä, omissa perheissään. Uusia liikeideoitakin syntyi! Tärkeää on viedä tietoa sinne, jonne se ei muuten ehkä ulottuisi, kuten senioreille. Nuoret pysyvät helpommin kehityksen kärjessä työelämän kautta. – Mummoja opettamalla annetaan toisaalta myös 10-vuotiaalle pikkutytölle ajatus, että minä pystyn, kun mummokin.

48 | MARTAT 5 | 2019

46-49_tekoäly.indd 48

27.9.2019 11.15

Kirsti Hyytiäinen ryhtyy vetämään tekoälyiltoja omassa yhdistyksessään.

Mentorilta ei vaadita asiantuntijuutta vaan rinnalla kulkemista. – Joskus viesti tulee tehokkaammin, kun siitä kertoo samalla viivalla seisova vertainen, sanoo Heli Mäkeläinen. MALLIMA AKSI Karjalohjan Martat alkavat kokoontua Kirsti Hyytiäisen johdolla tekoälyiltoihin. – Suunnittelin, että kerron ryhmissä tekoälystä, näytän sovelluksia ja autan kaikkia löytämään arkea helpottavia sovelluksia. Illat etenevät keskustelevalla tyylillä. Hyytiäinen aikoo välittää tietoa myös somessa, ystäväpiirissään ja perheessään. Hänellä on missio. – Toivon, että pääsisimme eroon ennakkoluuloista ja että kaikki hyvät, auttavat ja laadukkaat tekoälysovellukset tulisivat arkipäivään. Suomi voisi olla tekoälyn mallimaa.

NOPEA MMIN, EDULLISEMMIN, TEHOKK A A MMIN

»Tekoälyllä tarkoitetaan tietokoneohjelmistoa, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettyjä toimintoja. Se ratkaisee rajatun ongelman, lukee ja omaksuu valtavan määrän tietoa, tunnistaa ja ennustaa toimintamalleja, ryhmittää informaatiota ja löytää poikkeuksia. Tekoälyn tarkoituksena on luoda elämää helpottavia työkaluja, joilla asioita pystyy tekemään nopeammin, edullisemmin ja tehokkaammin. Luottokorttiyritykset löytävät sen avulla korttien väärinkäyttöjä, lääkärit havaitsevat syöpiä, henkilöstöpalveluyritykset järjestävät työnhakijat paremmuusjärjestykseen ja kaupat segmentoivat asiakkaansa. Tulevaisuudessa tekoäly voi kuskata meidät perille robottiautona ja hillitä ilmastonmuutosta. Se tulee viemään työpaikkoja mutta myös luomaan uusia työpaikkoja. Tekoälyyn liittyy aiheettomia pelkoja ja odotuksia. Paras hyöty saadaan, kun tieto leviää laajasti kaikille ja kaikkialle. – Se, ettei tekoälyä hyödynnä, on kuin käyttäisi jääräpäisesti vanhoja, hitaita tietokoneita, kuvailee tekoälyasiantuntija Pauli Isoaho.

MARTAT 5 | 2019

46-49_tekoäly.indd 49

| 49

27.9.2019 11.15

SUKUPOLVET

Haapamäkeläinen Minna-Leena Pessinen keksi, että myös mopoja rassaamalla voi marttailla. Nyt uuden ajan marttailloissa viihtyvät perheen miehetkin. MINNA HOTOKKA //KUVA KRISTIINA KONTONIEMI

Pärinäpajan perhe

utta eihän me osata! Ja miten tuo edes liittyy Marttoihin? Hallituksen ensireaktio oli hämmentynyt, kun puheenjohtaja Minna-Leena Pessinen viime syksynä esitteli ideansa Pärinäpajasta: Haapamäen Martat tarjoaisi kylän nuorille paikan, jossa nämä voisivat rassata mopojaan aikuisten ohjauksessa. Minna-Leena rauhoitteli kuulijoitaan kertomalla, että hänen miehensä Tuomo ja eräs toinen kyläläinen olivat jo lupautuneet vetäjiksi. Keuruun kaupungilta löytyisi tarkoitukseen sopiva tila. Sitä paitsi, huomautti Minna-Leena, koneiden korjaaminen opettaa kädentaitoja ja tavaroista huolehtimista. Kun tilojen siisteys on käyttäjiensä vastuulla, tutuksi tulevat myös tiskaus ja vessan pesu. Eikö juuri se ole marttailua parhaimmillaan? AINA YRITETÄ ÄN KORJATA Pärinä-

pajan toteutumisen ansiosta Pessisten seitsenhenkisessä perheessä on nyt peräti viisi marttaa: Minna-Leena (45), Nelli (16), Nikke (14), Onni (11) ja Tuomo (51), joka on perhejäsenenä tiiviisti menossa mukana. Perheen miehet ja Nelli tarttuvat työkaluihin jopa useita kertoja viikossa. Kaikille avoimella pajalla on korjailtu mopojen lisäksi myös polkupyöriä, autoja ja ruohonleikkureita. – Purkaminen on kivaa, Onni sanoo. Nikke arvelee, että innostus rassailuun on tullut heille perintönä vanhemmilta. Kotona elää vahvana periaate, et-

tä rikki menneet tavarat yritetään ensin korjata. Pärinäpaja on esimerkki toimintamuodoista, joilla pikkutaajaman harmaantuva yhdistys sai nuoret kiinnostumaan marttailusta. Menestyksen salaisuus on kymmenen vuotta sitten perustettu toimintaryhmä Rautaset Martat, joka otti vastuulleen yhdistyksen Pikkukokki-kerhot ja ryhtyi järjestämään kaikille avointa neulekahvilaa. – Osalle nuoremmista on vaikea lähteä vanhempien marttojen mukaan, Minna-Leena perustelee. OSA ARKEA Haapamäen Martoissa

on hieman yli 40 jäsentä, joista arviolta puolet työikäisiä. Talkoiden ja niiden tuotoilla tehtävien retkien lisäksi yhdistys järjestää teemailtoja, joissa aiheena voi olla vaikkapa lankojen värjäys, menneiden muistelu tai vaate-esittely. Varojaan yhdistys käyttää myös yhteisönsä hyväksi. Keväisin martat jakavat stipendejä kotitaloudesta innostuneille nuorille ja joulun lähestyessä toimittavat seurakunnan diakoniatyölle paketteja jaettavaksi. Pessisten elämään martta-aate saapui klassisesti. Ensin innostui äiti, joka vastasi tuttavansa kutsuun lähteä perustamaan Rautasia Marttoja. Kun kalenteriin alkoi tupsahdella talkoita ja myyjäisiä, Minna-Leena otti tavakseen värvätä kotijoukot apuun. Pian marttailusta oli tullut koko perheen harrastus – tai oikeastaan vielä enemmän.

– Marttailu on meille arkielämää. Se on itsestään selvää, Minna-Leena ja Tuomo pohtivat. PYSTYVIKSI AIKUISIKSI Perheen nuor-

ten mielestä heidän ikäistensä marttajäsenyydessä ei ole mitään kummallista. Nelli osallistuu aktiivisesti sekä Rautasten Marttojen että emoyhdistyksen rientoihin. Pienenä hän kävi Pikkukokki-kerhossa, ja kun ikää tuli tarpeeksi, hän ryhtyi apuohjaajaksi. – Olen aina tykännyt leipomisesta ja ruoanlaitosta, ja ajattelin, että olisi hienoa opastaa sitä muillekin nuorille. Minna-Leena on istunut Haapamäen Marttojen hallituksessa jo kuusi vuotta ja johtaa myös Rautasia. Vaikka tekemistä piisaa välillä kiireeksi asti, hän saa hyvän mielen siitä, että voi olla mukana järjestämässä haapamäkeläisille harrastusmahdollisuuksia. Äitinä hän toivoo, että marttailu auttaisi nuoria kasvamaan omatoimisiksi ja pystyviksi aikuisiksi. Ainakin omassa perheessä kasvatus on kantanut hedelmää. Kun Onnilta kysyy, millainen martta hän haluaa olla, vastaus tulee heti: aktiivinen. Nikke puolestaan kertoo, että hän haluaa oppia koneiden rassaamisesta kaiken, minkä vaan voi. Pian itsenäistyvä Nelli miettii, että hän on saanut Martoista paljon tietoa ja taitoja. – Tärkeimpänä oppina pidän sitä, miten paljon pystyy kierrättämään ja tekemään itse. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena.

50 | MARTAT 5 | 2019

50-51_sukupolvet.indd 50

27.9.2019 13.28

Marttailua koko perheen voimin: edessĂ¤ Onni ja Nikke, takana Tuomo, Minna-Leena ja Nelli Pessinen.

MARTAT 5 | 2019

50-51_sukupolvet.indd 51

| 51

27.9.2019 11.18

MITÄ TEHDÄ ÄN ENSI VUONNA?

»Mitä sinun yhdistyksessäsi tapahtuu 2020? Toivottavasti kaikkea kiinnostavaa ja innostavaa! Sitä silmällä pitäen aloitetaan toimintakalenterin suunnittelu viimeistään nyt. Ideoita kannattaa poimia myös marttajärjestön teemoista. Käyttäkää apuna toiminnansuunnittelupohjaa, johon on merkitty järjestön yhteiset tapahtumat 2020. www.martat.ﬁ/toiminnan-suunnittelu

Tulossa

Lokakuu on Puurokuu Tempaisemme afrikkalaisten naisten ja tyttöjen puolesta keittämällä ja myymällä puuroja. www.martat.ﬁ/puurokuu

PISTÄ K ALENTERIIN 13.2.2020

»Maailman suurin marttailta oli menestys, ja ensi vuonna pistetään paremmaksi. Kokoonnutaan marttailemaan yhdessä 13.2.2020; omalla porukalla, naapuriyhdistyksen kanssa tai monen yhdistyksen voimin. Kutsutaan mukaan myös tuttuja, joita marttajäsenyys saattaisi kiinnostaa. Illan aiheena on ilmastoruoka. Yhdistysten käyttöön tulee materiaalia, kuten reseptejä, tarjoiluehdotuksia ja vinkkejä illan järjestämiseen. www.martat.ﬁ/maailman-suurin-marttailta

2 15.–17.11. Suomen Kädentaidot, Tampere Marttojen osasto on C-hallissa. Tule tekemään makramee-koruja ja innostumaan Marttaraita-langasta.

Katso hauskoja vinkkejä netistä.

RII KK A K AR PP IN EN

MISSÄ MENNÄÄN?

JUHL AVUODEN OM A L ANK A

»Marttaraita kutsuu kässäilemään. Herkuttele ihanilla ideoilla osoitteessa www.martat.ﬁ/marttaraitavinkit. »Novita lahjoittaa jokaisesta myydystä kerästä 50 senttiä kotimaan lapsiperheiden tukemiseen. Kyseessä on sesonkituote: lankaa myydään 29.2.2020 saakka.

Ilta Itämerelle

Martat-lehti 6/2019 ilmestyy 25.11.

Olemme mukana YLE:n kampanjassa Itämeren suojelemiseksi. Martat voivat osallistua esimerkiksi järjestämällä Itämeri-illallisen omassa yhdistyksessään. Ilta sopii vaikka yhdistyksen toimintavuoden päätökseksi, ja samalla voidaan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana marttailemassa. Illallisen voi toteuttaa myös kotioloissa. Ohjeet ja reseptit ovat osoitteessa www.martat.ﬁ/itameri-illallinen. Jaa kuvia yhdistyksen illallisesta aihetunnisteella #itämeridinner.

Itämeri-illalliset yhdistyksissä, marras-joulukuussa. www.martat.ﬁ/ itameri-illallinen

13.2.2020 Maailman suurin marttailta ystäville Lisätietoa: Martat 6/2019, www.martat.ﬁ/maailmansuurin-marttailta

SHUT TERSTOCK

52 | MARTAT 5 | 2019

52-55_messämennään.indd 52

27.9.2019 13.05

Sukat äidille -keräys jatkuu

Marttatorilla oli Sukat äidille -keräyspiste, jonne tuotiin päivän aikana 733 sukkaparia. Sukkia vastaanottamassa Elina Sydänmaanlakka ProMartoista.

yhdistyksessä nyt

MIKKO M AKKONEN

1 K AVERIT MUK A AN

Marras- ja joulukuussa jäseneksi liittyvien ei tarvitse maksaa vuoden 2019 jäsenmaksua. Nyt on otollinen hetki kutsua ystävät tutustumaan marttatoimintaan. 2 PYSY A JAN TASALL A

Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje tiedottaa ajankohtaisista asioista ja vinkkaa tulevista tapahtumista. Yhdistyskirje on tarkoitettu hallitusten jäsenille. Kirjeen voi tilata sähköpostiin osoitteesta www.martat.ﬁ/tilaamarttojen-uutiskirje 3 SÄ ÄNTÖUUDISTUS TULEE

KERTTU MALINEN

Yhdistyksen sääntöuudistus kuuluu vuosikokouksen asialistalle. Ohjeet ja lomakkeet osoitteessa www.martat.ﬁ/saantouudistus

»Utin Martat ahkeroivat lämpöä Kymenlaakson keskussairaalan ensisynnyttäjille. MARTAT 5 | 2019

52-55_messämennään.indd 53

| 53

27.9.2019 13.05

TUTTU MUKI, UUSI VÄRI Suositusta marttamukista on kerrallaan myynnissä vain yhtä väriä. Mukia myydään niin kauan kuin sitä riittää, ja sitten tulee uusi väri. Kannattaa hankkia juhlavuoden tuote hyvissä ajoin!

JANI L AUKK ANEN

Marttamuki henkii arjen kauneutta ja kasvaa keräilyarvoa.

TURUSSA juhlajumalanpalveluksen jälkeinen kahvitus hoidettiin vapaaehtoisten voimin, ja hienosti hoidettiinkin. Kaunis syksyinen koristelu, pöydän antimet ja sujuva tarjoilu ilahduttivat messuvieraita. Kiitos teille kaikille, jotka annoitte aikaanne kirkkokahvien onnistumiseksi!

HENKILÖ

Tervetuloa Vestlaxin vanhalle kansakoululle, Saariston Martan kotiin, toivottaa Piia Petäjäjärvi.

LOMAPARATIISISTA TULIKIN KOTI

Vestlaxin vanha kansakoulu kukoistaa Saariston martan kotina ja työpaikkana. Piia Petäjäjärvi on löytänyt Kemiönsaarelta oman elämäntyylinsä. TEKSTI JA KUVAT SARI TAMMIKARI

MARTAT 3 | 2019

10 | MARTAT 3 | 2019

| 11

KIITOS PAL AUTTEESTA

KORJA A MME

»Martat-lehden 3/2019 suosituin juttu oli Lomaparatiisista tulikin koti. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 5 kpl On suurempi koti -kirjaa. Sen saivat Raili Blomster-Penttinen Valkeakoskelta, C.M. DahlHämäläinen Kemiöstä, Raili Parviainen Kouvolasta, Marja Laine Oulusta ja Marja Savolainen Kuopiosta.

»Edellisessä Martat-lehdessä (4/2019) oli nimivirhe sivulla 33, kohdassa TEKIJÄ KERTOO. Himmelisukan tekijän nimi oli siinä väärin, oikea nimi on Terhi Viinikanoja. (Nimi oli onneksi oikein sivulla 32, missä mainittiin sukan suunnittelijan nimi.)

www.martanpuoti.ﬁ 52-55_messämennään.indd 54

27.9.2019 13.05

LAHDEN MESSUKESKUKSESSA 2.–3.11.2019 Kaksi tapahtumaa yhdellä lipulla – osta ennakkoon kympillä! Muista myös ilmaiset messubussit Lahden Matkakeskukselta!

KERRO KOKEMUKSESI KUUN VAIKUTUKSISTA

Hyvät martat! Olen seurannut Kuun vaikutuksia kymmenen vuoden ajan ja luennoinut aiheesta eri puolilla Suomea, myös monille marttayhdistyksille. Olen tekemässä kirjaa, johon kerään ihmisten kokemuksia Kuun kierron seuraamisesta, eli niin sanotun tuoreen ja kuivan ajan vaihtelun huomioimisesta. Aihe on monille tuttu esimerkiksi kukkien ja vihannesten oikeissa istutusajoissa, rikkaruohojen kitkemisessä, saunavihtojen teon oikeassa ajoituksessa ja leivonnassa. Kokoan kirjaan kokemuksia ja onnistumisen hetkiä kaikilta mahdollisilta elämän osa-alueilta. Jos siis seuraat Kuukalenteria, ota yhteyttä. Kokemukset voi jakaa myös nimimerkillä. Minuun saa yhteyden puhelimitse (050 560 7179), sähköpostilla (valkosipulimaalla@gmail.com) tai Facebookin välityksellä Facebook/Puutarhaponi. Kiitos jo etukäteen! ystävällisin terveisin Petra Hintikainen, puutarhuri & Kuu-perimätiedon tallentaja ,Ilmajoki

Upeita käsintehtyjä tuotteita sekä tarvikkeita ja ideoita omiin käsityöharrasteisiin. Paljon mielenkiintoista ohjelmaa, nähtävää ja koettavaa!

www.katevamessut.fi M ARTTAILU

Jos minulta kysytään, miksi olen martta mitä siihen vastaan? Olen martta siksi että varmaan synnyin sellaiseksi martta on sosiaalinen iloinen, ystävällinen, onnellinen martta voi olla kuka vaan pääsyvaatimuksia kun ei ole ollenkaan On vain halu olla yhdessä tehdä hyvää toisille ja itselle vaikuttaa ja oppia uutta touhuta ja levätä olla oma itsensä Nauttia elämästä Sitä on olla martta. »Mervi Parviainen lähetti kirjoittamiaan runoja toimitukseen. Näin Mervi kertoo runoja marttailuharrastuksistaan: ”Olen kirjoitellut runoja koko ikäni. Niitä syntyy arjen lomassa, jostain ne vain putkahtavat päähäni. Kirjoitan runot ensin käsin ylös ja sitten puhtaaksi. Olen ollut Martoissa 11 vuotta, tällä hetkellä olen Maaningan Marttojen puheenjohtaja. Marttailu on ihana harrastus, monipuolinen ja monitahoinen.”

MARTAT 5 | 2019

52-55_messämennään.indd 55

| 55

27.9.2019 13.05

MONESSA MUK ANA

Virkkalan Martat juhlistavat 120-vuotiasta marttajärjestöä kakkukahveilla Marttatuvalla. Hienot täytekakut valmisti Rauni Oikarinen (toinen oik.)

Marttajuhlintaa

Karelian Martat näkyivät Joensuun torilla Martan päivänä. Marttojen kässäkerhon tekemiä pannulappuja lahjoitettiin toriyleisölle. Kuvassa Eeva Mikkola, Sirpa Kervinen, Anne-Kakko Piiroinen, Liisa Kontturi, Tuula Sivonen ja Tuija Kuusisto.

Kannuksen Marttojen syksyn toiminta Pappilassa käynnistyi yhdistyksen aikaisemman puheenjohtajan Helena Roiko-Jokelan syntymäpäiväkahveilla.

Saukkolan Marttojen puheenjohtajan Leena Särmäharjun syntymäpäivillä riitti onnittelijoita. Kuvassa Irma Pynninen (vas.), Marianne Laitinen, Kirsti Saukkola, Helena Tuominen, Leena Särmäharju ja Raija Tuominen.

Savitaipaleen Kirkonseudun Martat tarjosivat Savitaipaleen torilla Marttojen juhlavuoden kunniaksi pullakahvit 120 ensimmäiselle. Martan päivänä yhdistys vei kukat Suomen Rintamanaisten muistomerkille.

Anjalankosken Koski-Martat ja Kirstarin Martat muistivat marttajärjestön juhlavuotta istuttamalla omenapuun Luontopäiväkoti Pihlajan pihaan, lasten avustuksella.

PähkinäMarttojen kevätjuhlassa pukeuduttiin 70-luvun tyyliin.

56 | MARTAT 5 | 2019

56-59_monessamukana.indd 56

27.9.2019 11.28

12 8

Simpeleen Martat kutsui Särkisalmen ja Uukuniemen Martat luontoretkelle Hiitolanjoen ainutlaatuiseen maisemaan. Hyvään retkeen kuuluivat nokipannukahvit ja makkaranpaisto.

Reissussa

Kaija-Leena Kaunonen Saarijärven Martoista suoritti I taitoavaimen opintoja. Yhtenä tehtävänä oli tapahtuman järjestäminen, ja hän valmisteli Saarijärven seurakunnan hautausmaatoimiston kanssa marttaillan, jossa kerrottiin uurnahautauksesta, sekä selvitti hautausmaan hiilijalanjälkeä. Avoin tilaisuus Kolkanlahden siunauskappelissa, uurnahautausmaalla ja sirottelualueella kokosi paikalle yli 60 kuulijaa. Onnittelut Kaija-Leenalle I-avaimen suorittamisesta!

Uutta oppimassa

Saarijärven Marttojen kesäretki suuntautui Kotkaan ja Porvooseen. Matkalla poikettiin Mustilan Arboretumiin. Sieltä jäivät mieleen erityisesti atsaleat ja alppiruusut, jotka olivat täydessä loistossaan.

Liperiläiset martat tekivät kesäretken Tuuriin ja luovuttivat Etiopian nuttuprojektin keräyspisteeseen neulomansa 115 nuttua ja Joensuun seurakuntalaisten tekemät 400 nuttua.

Sunilan Martat tekivät kesäretken Mikkeliin. Vietettiin mukava päivä iloisessa seurassa.

Simpeleen Antiikki- ja Keräilykesäpäivien teemana oli Sodan vuodet Rautjärvellä. Simpeleen Martat rakensivat sota-ajan keittiön ja kertoivat tarinoita sota-ajasta ja evakkoon lähdöstä.

MARTAT 5 | 2019

56-59_monessamukana.indd 57

| 57

27.9.2019 11.29

MONESSA MUK ANA

Pinomäen Martat viettivät Martan päivää kehräämö Mustalampaassa Toukarilla. Huovutettiin ja tutustuttiin paikan toimintaan.

17 15

PähkinäMartat järjestävät keväisin Lammaslammen ympäristön siivoustalkoot Vantaan Pähkinärinteessä. Tänä vuonna osallistuttiin Vantaan Energian järjestämään Roskareippailu-kilpailuun. Martat voittivat ensimmäisen palkinnon, elokuvaesityksen valinnan mukaan, koko marttaryhmälle.

Lavian Martat olivat kahvittamassa, kun maalaislääkäri Kiminkinen esiintyi Yrittäjien järjestämässä esityksessä Lavialla. Kuvassa Tuija (vas.), Leena, Sirkku, lääkäri Kiminkinen, Eija-Hannele ja Leila. Kuvasta puuttuvat Elli ja Marjatta.

Lounais-Suomen Martat ahkeroivat vohvelimyynnissä Porissa Suomi-areenan aikaan. Talkoissa Anne Vänttilä, Eija Karvinen, Maija Lundgren, Tuulikki Heinäaho, Sirkka Suominen ja Päivi Aaltonen.

Savukosken Martat järjesti Korvatunturin koululla sienikurssin. Tehtiin sieni-omenapiirakkaa, rouskurieskoja, härkäpapupihvejä, sienilevitettä, chili-jugurttikastiketta, sienisalaattia sekä vihersalaattia punaherukoilla.

Ilomantsin Marttayhdistyksen perinteisiin kuuluu Iljan praasniekan juhlaruokailun järjestäminen. Kuvassa osa talkooporukasta.

Talkoissa tapahtuu

18 16

Saukkolan Martat hoitivat perinteisen kirkkokahvituksen keväällä. Pöydän antimia asettelevat tarjolle Marja-Liisa Ranta (vas.) ja Irma Pynninen.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

58 | MARTAT 5 | 2019

56-59_monessamukana.indd 58

27.9.2019 11.29

Saukkolan Martat Veteraanien majalla, pöytä antimia täynnä. Kuvassa Kirsti Saukkola (vas.), Raija Tuominen, Marja-Liisa Ranta, Irma Pynninen ja Leena Särmäharju.

Kyrön Marttojen syyskausi aloitettiin miettimällä, miten huolehdimme itsestämme. Keskustelua jännityksistä, rentoutuksesta ja nukkumisesta käytiin fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja Raija Kiiskin johdolla. Lopuksi oli pieni rentoutusnäytös.

Turun MenoMartat hankkivat uusia alusvaatteita ja sukkia 7–17-vuotiaille koululaisille. Hope ry toimittaa ne eteenpäin vaatteita tarvitseville lapsille. Kuvassa Johanna Nikkanen (vas.), Marjo Juovanen ja Anne Peltonen.

Mukavaa yhdessä

Kaasmarkun Martat kutsuivat Pihlavan Martat viettämään yhdessä Martan päivää seurustelun, saunomisen ja pihapelien merkeissä. Kiitos vieraanvaraisuudesta Kaasmarkun Martoille toivoo kummiyhdistys Pihlavasta!

Rieponlahden Marttayhdistys nautiskeli kesästä luonnoyrttisillä jalkakylvyillä ja rantasaunalla. Mukavia muistoja jäi myös kesäretkestä Mikkelipuistoon ja kesäteatteriin. Porukassa on mukavaa!

Nerohvirta-Kotikylän Martat aloittivat syyskauden savolaiseen tapaan ”martan savustuksella” luonnon helmassa. Suunniteltiin syyskautta ja retkeä Marttatorille. Yhdistys on Niemisen Marttojen kanssa alueen yhteistoimintakoordinaattori, joka kokoaa yhdistykset yhteisiin palavereihin ja viestittää tapahtumista.

MARTAT 5 | 2019

56-59_monessamukana.indd 59

| 59

27.9.2019 11.29

ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;NMENO

Onnittelemme

Osanottomme

100 VUOTTA | Leena PitkĂ¤nen 23.7. Tie-

65 VUOTTA | Paula Kanabro 10.10. Ah-

tĂ¤vĂ¤lĂ¤n Martat

WLDODQ 0DUWDW Ĺ¤ Tuulikki Soittu 9.9. KesNL /DKGHQ 0DUWD Ĺ¤ Raija Hongisto 12.10. 1DDQWDOLQ 0\ Ĺ¤ Marja-Riitta VĂ¤istĂś-Honkanen .LWHHQ -XXULNDQ 0\ Ĺ¤ Aila KalliomĂ¤ki 22.11. Virtain Martat

95 VUOTTA | Maili Sulka 10.10. Forssan

Martat 90 VUOTTA | Liisa Aska 31.7. Turtolan

0DUWDW Ĺ¤ Sirkka Hartikka 8.9. KyrĂśn MarWDW Ĺ¤ Helmi MĂ¤kinen 21.9. Keski-Lahden 0DUWDW Ĺ¤ Lilja Karvonen 27.10. Anjalan 5LLWDPDDQ 0DUWDW Ĺ¤ Alli Nurmilaukas 11.11. 6DYLWDLSDOHHQ .LUNRQVHXGXQ 0DUWDW Ĺ¤ Elma Maunola 22.11. HautjĂ¤rven Martat

60 VUOTTA | Maarit Liimatainen 8.10.

85 VUOTTA | Helena HĂ¤meenkorpi

5HQNRPĂ&#x2039;HQ 0DUWDW Ĺ¤ Anne MĂ¤kelĂ¤ 5HQNRPĂ&#x2039;HQ 0DUWDW Ĺ¤ Ulla Kinnunen .LWHHQ 6Ă&#x2039;\QHHQN\OĂ&#x2039;Q 0DUWDW Ĺ¤ Sirkka Staranius /DXQHHQ 0DUWDW Ĺ¤ Tarja Aliranta +DXWMĂ&#x2039;UYHQ 0DUWDW Ĺ¤ Pirjo Ojanen 1DDQWDOLQ 0\ Ĺ¤ Pirjo Tomberg 11.11. Pihlavan Martat

3DWWLMRHQ 0DUWDW Ĺ¤ Eeva Kuukka 29.10. Laihalan-Rapattilan Martat

55 VUOTTA | Markku PietilĂ¤inen 16.7.

80 VUOTTA | Sirkka MĂ¤kelĂ¤ 9.10. Virtain

0DUWDW Ĺ¤ Eevaliisa Ruuskanen 11.10. AnMDODQ 5LLWDPDDQ 0DUWDW Ĺ¤ Armi Ylianttila 6DDUHQN\OĂ&#x2039;Q 0DUWDW Ĺ¤ Anja Mantila 7HXYDQ 0DUWDW Ĺ¤ Ritva Kankainen 3XNLQPĂ&#x2039;HQ 0DUWDW Ĺ¤ Ansa Suhonen 1DNNLODQ 1\N\PDUWDW Ĺ¤ Seija Nummelin .HLKĂ&#x2039;VNRVNHQ 0DUWDW Ĺ¤ Terttu Ukkonen 3.11. Nakkilan NykymarWDW Ĺ¤ Eila Kuoppala 12.11. Anjalan RiitaPDDQ 0DUWDW Ĺ¤ Aili Virtanen 19.11. Hallin 0\ Ĺ¤ Ulla Impivaara 22.11. Saksalan Martat Ĺ¤ $LOL $QWLOD 24.11. Virtain Martat

/DXQHHQ 0DUWDW Ĺ¤ Eija HĂ¤meenaho 7.11. ,WĂ&#x2039; ,NDDOLVWHQ 0DUWDW Ĺ¤ Tarja Basboga 22.11. RenkomĂ¤en Martat 50 VUOTTA | Sari SĂ¤rkelĂ¤ 30.7. Turtolan 0DUWDWb Ĺ¤ Kai Kortesalmi 7.11. Keski-JyvĂ¤skylĂ¤n Martat 40 VUOTTA | Tuovi Tommola 10.8. KanJDVQLHPHQ 0\ Ĺ¤ Iina Pasanen 26.10. RĂ¤nnimĂ¤en Martat

75 VUOTTA | Ritva Virolainen 10.10. Pit-

NĂ&#x2039;ODKGHQ 0DUWDW Ĺ¤ Mirja MĂ¤kelĂ¤ 12.10. 9LUWDLQ 0DUWDW Ĺ¤ Pirjo Taipale 17.10. LauQHHQ 0DUWDW Ĺ¤ Marjatta Salo 27.10. KeiKĂ&#x2039;VNRVNHQ 0DUWDW Ĺ¤ Irma Laihanen 30.10. /DLKDODQ 5DSDWWLODQ 0DUWDW Ĺ¤ Esko Toikka 20.11. Karsturannan Martat 70 VUOTTA | Hannele Jokela 4.9. Pat-

WLMRHQ 0DUWDW Ĺ¤ Oili Hirvisaari 10.10. LaiKDODQ 5DSDWWLODQ 0DUWDW Ĺ¤ Pia Saastamoinen 15.10. Tampereen HĂ¤rmĂ¤lĂ¤n My Ĺ¤ Hannele Tani 15.10. Anjalan Riitamaan 0DUWDW Ĺ¤ Marja-Lea Hakala 27.10. Teuvan 0DUWDW Ĺ¤ Marja Munukka 27.10. Imatran 0\ Ĺ¤ Terttu Rytky 6.11. Pattijoen MarWDW Ĺ¤ Terttu Turkki 10.11. Porvoon KarjaODLVHW 0DUWDW Ĺ¤ Ahti Ceder 11.11. Launeen Martat Ĺ¤ 3LUNNR .RXWRQHQ 12.11. Pattijoen Martat Ĺ¤ 0DUMD 7HUWWX 2NVDQHQ 16.11. PirttimĂ¤en My Ĺ¤ $LQR 3XUMHVDOR 16.11. Lapinlahden Martat

POSTIA ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;NMENOON ElĂ¤mĂ¤nmeno-sivuilla julkaisemme marttojen onnitteluja osanottoilmoituksia sekĂ¤ vauvauutisia. SyntymĂ¤pĂ¤ivĂ¤sankareita juhlitaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi. Yhdistykset ja yksittĂ¤iset martat voivat lĂ¤hettĂ¤Ă¤ ilmoituksia. Jos lĂ¤hetĂ¤t onnitteluja yhdistyksenne jĂ¤senten puolesta, pyydĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jĂ¤senrekisteristĂ¤. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensĂ¤ lĂ¤hettĂ¤miĂ¤. SyntymĂ¤pĂ¤ivĂ¤ilmoitukset julkaistaan siinĂ¤ lehdessĂ¤, joka ilmestyy lĂ¤himpĂ¤nĂ¤ merkkipĂ¤ivĂ¤Ă¤, ellei lĂ¤hettĂ¤jĂ¤ toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitĂ¤Ă¤ olla toimituksessa vĂ¤hintĂ¤Ă¤n kuukautta ennen ilmestymispĂ¤ivĂ¤Ă¤. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessĂ¤, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lĂ¤hinnĂ¤ vauvauutisten yhteydessĂ¤ ja yhdistysten juhlista. LĂ¤hetĂ¤ posti osoitteeseen lehti@martat.ďŹ tai Martat/ElĂ¤mĂ¤nmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

ÂťMonet suru-uutiset ovat kohdanneet Pattijoen Marttoja. Ikiuneen ovat nukkuneet Laina Ilkko, Elsa Latomaa, Maire Ojala, Leena Annunen ja Marja-Leena Ojala. Kaikki olivat hyvin aktiivisia Marttoja ja toiminnassa mukana koko sydĂ¤mellĂ¤Ă¤n. Laina ja Elsa olivat yhdistyksen perustajajĂ¤seniĂ¤. Elsa oli sihteerimme yli kolme vuosikymmentĂ¤ ja Maire toimi puheenjohtajana kahdeksan vuotta. YstĂ¤viĂ¤ lĂ¤mmĂśllĂ¤ ja kiitollisuudella muistaen Pattijoen Martat. ÂťYhdistyksemme pitkĂ¤aikainen jĂ¤sen Mailis HyvĂ¤tti nukkui pois 82-vuotiaana 24.6.2019. LĂ¤mmĂśllĂ¤ muistaen Hallin Martat ÂťKauniina alkukesĂ¤n pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ saimme suruviestin, ettĂ¤ yhdistyksemme kunniajĂ¤sen Ella Lomperi oli nukkunut ikiuneen. Ella oli syntynyt 19.1.1926 Anjalan MuhniemellĂ¤, jossa asui koko ikĂ¤nsĂ¤. Ellalle olivat tĂ¤rkeitĂ¤ koti, isĂ¤nmaa ja martat. Kotitilallaan hĂ¤n teki kaikkia maatalon tĂśitĂ¤ pellolla, puutarhassa ja navetassa; palvasi lihaa kylĂ¤lĂ¤isille ja teki maltaita mallassaunassa. Ella liittyi Marttoihin jo nuorena ja oli esimerkillinen ja uskollinen martta. Yhdistyksemme sihteerinĂ¤ hĂ¤n toimi yli 50 vuotta, josta meillĂ¤ on muistona kauniilla kĂ¤sialalla kirjoitetut pĂśytĂ¤kirjat. VielĂ¤ muutama vuosi sitten Ella kutsui yhdistyksemme martat luokseen marttaseuraan Lomperin kauniseen tupaan. HĂ¤n otti meidĂ¤t vastaan martta-asussa rinnassaan Marttaliiton myĂśntĂ¤mĂ¤ kultainen ansiomerkki. Lauloimme ja kahvittelimme tuvan ison pĂśydĂ¤n Ă¤Ă¤ressĂ¤. Tuvan katossa pyĂśri hiljaa upea himmeli. Tunnelma oli harras ja ikimuistoinen. Kiitollisuudella Ellaa muistaen Anjalan Riitamaan Martat ÂťYhdistyksemme pitkĂ¤aikainen jĂ¤sen Aune Karttunen kuoli 79-vuotiaana 6.6.2019. HĂ¤n oli jĂ¤senenĂ¤ vuodesta 1958 lĂ¤htien ja mukana useaan otteeseen hallitustyĂśskentelyssĂ¤. Aune osallistui innokkaasti ja aktiivisesti kaikkiin yhdistyksemme tapahtumiin. Aunea lĂ¤mmĂśllĂ¤ muistaen Juurikan Martat

60 | MARTAT 5 | 2019

60-63_elĂ¤mĂ¤nmeno.indd 60

27.9.2019 11.31

»Yhdistyksemme kunniajäsen Anja Roos nukkui pois 98-vuotiaana 28.6.2019. Anjan muistoa kunnioittaen Karjalan tl Laajoen Martat. »Maaningan Marttojen pitkäaikainen jäsen ja kunniajäsenemme Kyllikki Starck nukkui pois pitkäperjantaina 19.4.2019. Hän oli syntynyt Kajaanissa 23.1.1923 puuseppä Lauri Valkosen ja meijerikkö Eeva Valkosen esikoisena. Perhe muutti Maaningalle vuonna 1929. Keväällä 1944 hän avioitui maanviljelijä Lauri Starckin kanssa. Vuonna 1949 Kyllikki aloitti työt Maaningan Osuuskassassa vastaten rahakassasta. 1950-luvulla hänestä tuli kassajohtaja ja myöhemmin Maaningan Osuuspankin toimitusjohtaja. Maaningan Osuuspankki vahvistui hänen aikanaan alueen tukijalaksi. Hän sai ansioistaan osuustoiminnan Gebhard-mitalin. Maaningan Marttoihin Kyllikki liittyi vuonna 1959 ja oli yhdistyksemme pitkäaikaisin jäsen. Hän kirjoitti yhdistyksemme 80-vuotishistoriikin. Tunsimme Kyllikin myönteisenä, ystävällisenä ja avuliaana marttana. Hän oli aina tukemassa nuorempia ja hänellä oli elämän viisautta ja arjen järkeä. Maaningan Martat muistavat lämmöllä ja kiitollisuudella Kyllikin vuosikymmenten marttailua. »Agronomi Liisa Tuulikki Artjoki (o.s. Katvela, s. 27.1.1935) kuoli kotonaan 16.12.2018 vaikean sairauden murtamana. Hän asui lähes koko elämänsä ajan kotitilallaan Hollolan Okeroisten Ali-Kartanossa lukuun ottamatta opiskeluvuosiaan Helsingissä ja muutaman vuoden oleskeluaan Kytäjällä miehensä agronomi Arto Artjoen työtehtävien vuoksi. Elämänsä loppuvuodet hän vietti miehensä kanssa kotitilansa rajalla sijaitsevassa omakotitalossa. Pariskunta avioitui vuonna 1960 Liisan valmistuttua samana vuonna agronomiksi. Liisa hoiti kotitilansa emännyyttä ja toimi sen ohella useissa kouluissa opettajana sekä kunnallisissa luottamustehtävissä. Liisan harrastuksia olivat marttatoiminta, musiikki, teatteri, kirjallisuus, käsityöt, puutarhanhoito ja kotitalous. Hän oli innokas hiihtäjä ja osallistui Finlandia-hiihtoon neljänä talvena. Marttatyö oli lähel-

lä hänen sydäntään äitinsä Vilma Katvelan jalanjäljissä. Hän johti Okeroisten Marttayhdistystä vuosina 1975–1982 ja 1993– 2018, yhteensä 32 vuotta. Hän oli kiinnostunut myös sukututkimuksesta. Hän eli perinteitä ja Marttojen keskeisiä oppeja kunnioittavasti sanoissaan ja töissään. »Satakunnan Martat ry:n kunniajäsen Marjatta Sipilä (s. 24.3.1922 Sauvossa) kuoli 97-vuotiaana kotonaan Merikarvialla 7.7.2019. Marjatta toimi vuosina 1983–1990 Satakunnan Marttapiirin hallituksessa ja varapuheenjohtajana. Tänä aikana Satakunnan Martat osti ensimmäisen oman huoneistonsa, jonka rahoittamiseen Marjatalla oli suuri vaikutus. Marjatta Sipilä toimi aktiivisesti piirin huoneistotoimikunnassa. Hän teki paljon töitä piirin vohvelinmyynnin saamiseksi Pori Jazzeille. Sieltä saaduilla varoilla piirillä oli mahdollisuus ostaa omat toimitilat, eli silloisen Osuuspankin markkinointiosaston huoneisto. Marjatta kuului alun perin Merikarvian Marttayhdistykseen, jossa hän toimi kantavana voimana. Hän teki vuonna 1988 aloitteen perustaa paikkakunnalle ns. vanhojen marttojen rinnalle uudet martat. Hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä vanhat ja uudet martat toimivat vuosikaudet, kunnes vanha yhdistys vähitellen hiipui ja sulautui Merikarvian Uuusmarttoihin. Satakunnan Martat ovat kiitollisia Marjatta Sipilän vaikutuksesta piirin ja erikoisesti Merikarvian alueen marttatoiminnan elinvoimaisuuteen. »Hautjärven Marttojen pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniajäsen Sirkka Vainio nukkui pois 21.7.2019. Sirkka ehti olla jäsenenä kunnioitettavat 70 vuotta. Hän oli ahkera, aikaansaava ja monessa mukana. Hän kirjoitti myös yhdistyksemme historiikin. Tammikuussa 2019 Maailman suurinta marttailtaa viettäessämme meillä oli kunnia kiinnittää Sirkan rintaan 70-vuotismerkki. Arkisen aherruksen lomassa Sirkan kynästä piirtyi monta kaunista puhetta. Eräs mieleenpainuva lause, jonka Sirkka oli kirjoittanut ystävänsä juhlapuheeseen, on meille kaikille hyvä ohjenuora elon tiel-

le: ”Jos huomaan lähimmäisen ja iloa hälle jaan, niin kaksinkertaisena sen itselleni myös saan.” Muistamme Sirkkaa lämmöllä, Hautjärven Martat »Karakallion Marttojen pitkäaikainen puheenjohtaja Pirkko Knuts nukkui pois 90 vuoden ikäisenä 23.5.2019. Karakallion Martat kunnioittavat hänen työtään Marttojen hyväksi »Karakallion Marttojen pitkäaikainen jäsen ja perustajajäsen Rauha Laakso nukkui pois 99 vuoden ikäisenä 29.5.2019. Rauhan valoisaa muistoa kunnioittaen Karakallion Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Eila Helenius nukkui pois 95-vuotiaana 5.7.2019. Hän oli vuodesta 1949 Maksjoen Marttayhdistyksessä. Marttatoiminta oli hänelle aktiiviaikana sydämen asia. Muistoa kunnioittaen Maksjoen Martat »Syyskuu toi mukanaan suru-uutisen: martta-ystävämme, Pohjois-Espoon Marttojen jäsen Pirjo Hällback kuoli 9.9. lähes 75 vuoden ikäisenä. Pirjo oli kuudentoista marttavuoden aikana monessa mukana. Hän toimi yhdistyksemme hallituksessa useamman kauden ja toimi viestittäjänä vuosia. Pirjo oli erittäin taitava käsillä tekijä: häneltä syntyi niin vauvojen Suomi 100 -pipon ohje kuin yhdistyksemme juhlavuoden keraaminen koru. Pirjo oli yhteisten vuosiemme aikana monessa mukana ja usein nimenomaan uutterana taustatekijänä, ilman suurempaa meteliä tekemisestään tai itsestään. Jäämme suuresti kaipaamaan Pirjoa »

MARTAT 5 | 2019

60-63_elämänmeno.indd 61

| 61

27.9.2019 11.31

Suomen parhaat musiikkinäytelmät esitetään meillä.

SUURI NÄYTTÄMÖ

24 / 34 €

RAVINTOLA KAIRO

29 / 34 €

SUURI NÄYTTÄMÖ

24 / 34 €

M/S ESTONIA – ALINAN SELVIYTYMISTARINA Toivorikas musiikkinäytelmä virolaisesta Alinasta (Ella Mustajärvi), joka yhtenä harvoista selviytyy hengissä vuonna 1994 sattuneesta merionnettomuudesta. Näytelmä kertoo vahvasta ihmisestä, joka kohtaa elämässään suuren tragedian, mutta kykenee surutyön jälkeen aloittamaan uuden elämän. Ohjaus ja käsikirjoitus, Miko Jaakkola Liput 24/34 € IKITÄHTI – ANNIKKI TÄHDEN TARINA Hauska, vauhdikas ja koskettava musiikkinäytelmä. Upea koreograﬁa ja musiikkiesitykset hurmaavat takuulla kaikenikäiset! Esityksessä kuullaan Annikin tuttuja hittejä, kuten Kuningaskobra ja tavataan kuuluisuuksia, mm. Aki Kaurismäki. Tule tutustumaan Annikkiin maankuuluun merimiesravintolaan Kairoon! Ohjaus, Pia Lunkka käsikirjoitus, Mikko Koivusalo koreograﬁ, Osku Heiskanen JUNNU – SYDÄMENI TÄNNE JÄÄ Lämminhenkinen tarina Juha ”Watt” Vainion elämästä ja Kotkan pojan matkasta tuntemattomuudesta koko Suomen rakastamaksi lauluntekijäksi. Traagisiakin piirteitä saanut elämä ei peitonnut miehen optimismia. Rakkaus kotipaikkakuntaa ja saaristoa kohtaan sekä kaipaus vanhoihin hyviin aikoihin pitivät miestä pinnalla vaikeinakin aikoina. Ohjaus ja käsikirjoitus, Miko Jaakkola

eena Pitkänen Tietävälän Martoista täytti 100 vuotta 23.7. Leenaa onnittelemassa Annikki Pitkänen ja Ulla Virtanen.

Yhdistykset juhlivat

ukuniemen Marttayhdistys vietti 80-vuotisjuhlaansa Uukuniemen kirkonkylän kansakoululla. Juhlapuheissa käsiteltiin kestävää kehitystä, ilmastomuutosta sekä lähi- ja luomuruokaa. Juhlavieraat saivat mukaansa juhlaviestin yhdeksästä arjen asiasta, joita jokainen voi tehdä ilmaston hyväksi päivittäin. Lisäksi Uukuniemen martat haastoivat kotikuntansa Parikkalan toimimaan lähi- ja luomuruuan puolesta. ”Lähiruoka on Suomen ruokapolitiikan kärki. Viime vuosina on useilla viranomaisten päätöksillä ohjattu kuntia ja maakuntia kasvattamaan julkisissa ruokapalveluissaan lähi- ja luomuruoan osuutta. Lähiruoan saatavuus on kuitenkin osoittautunut monesti ongelmalliseksi. Selvitysten mukaan sellaiset kunnat, jotka ovat ottaneet lähiruoan tuotannon osaksi elinkeinopolitiikkaansa ja kuntastrategiaansa, ovat onnistuneet parhaiten lisäämään lähiruoan käyttöä. Näitä tai muita toimeenpanohankkeita tulisi harkita myös Parikkalassa”, sanottiin Uukuniemen Marttojen haasteessa. ANNE UPPMAN

Kotkan Kaupunginteatteri on ammattilaisteatteri keskellä Kotkansaarta. Yhdistä teatterivierailuusi käynti upeassa Merikeskus Vellamossa, Akvaariotalo Maretariumissa tai tutustu kaupungin palkittuihin puistoihin. Kaikki upeat kohteet samalla saarella! Tutustu: www.visitkotkahamina.ﬁ

60-63_elämänmeno.indd 62

27.9.2019 11.31

ärkisalo-Finbyn Marttayhdistyksen 80-vuotisjuhlassa luovutettiin vuosimerkit pitkään mukana olleille martoille: Tyra Reitti sai 70-vuotismerkin, Sirpa Muuri 60-vuotismerkin, Anneli Hakala, Sirkka Karimo ja Rauha Merikanto 50-vuotismerkin, Jenny Nyman, Raija Muuri ja Sirkka Muuri 40-vuotismerkin ja Ulla Mäntylä, Erkki Muuri, Annikki Johansson sekä Kirsti Kunnari 30-vuotismerkin.

60-63_elämänmeno.indd 63

27.9.2019 11.31

M ARTTARISTIKKO

SHUTTERSTOCK

Ristikon ratkaisu s. 54.

64 | MARTAT 5 | 2019

64_ristikko.indd 64

27.9.2019 13.06

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 5/2019?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Lähetä vastauksesi seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä. Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Martat – keittokirjaa. PALVELUKORTTI

Kysy ryhmätarjous koodilla MARTAT! ĂŶŶĞ͘ŵĂůĞŶΛŬŽƵǀŽůĂŶƚĞĂƩ Ğƌŝ͘Į ƚĂŝ ;ϬϱͿ ϳϰϬϬ ϯϬϬ

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

Eppu Nuotio:

ANU PENTIK – nainen, joka loi savesta maailman

sŽŝŵĂĂŶŶƵƩ ĂǀĂ ƚĂƌŝŶĂ ĂƌǀŽƐƚĞƚƵŶ ƚĂŝƚĞŝůŝũĂŶ ƐŝŶŶŝŬŬǇǇĚĞƐƚć͕ ŵĞŶĞƐƚǇŬƐĞƐƚć ũĂ ƌĂŬŬĂƵĚĞƐƚĂ͘

2019

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

Kantaesitys 1.11.

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Jatkaa keväällä 2020

MUSIIKAALIKOMEDIA Lane – Yazbek:

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

KOUVOLAN TEATTERI

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099 Vastauslähetys

Jatkaa keväällä 2020

Päiväys ja allekirjoitus

MARTAT 5 | 2019

65_kuponki.indd 65

| 65

27.9.2019 11.33

LIEKEISSÄ

Marttaliiton hallituksen jäsenet kertovat, mihin tuntevat vetoa.

MITEN K ÄVI?

Elämän maku SIRPA PIETIK ÄINEN

rjessa kuljemme usein automaattiohjauksella. Rutiinit vievät meitä hetkestä toiseen, emmekä enää huomaa tai ihastele elämää ympärillämme. Suoritamme elämää, sen sijaan että eläisimme. Vastapainoksi tarvitsemme yhteyksiä, harrastuksia ja ihmisiä, jotka herättelevät meitä ja auttavat palauttamaan yhteyden itseemme, toisiimme ja elämän kokonaisuuteen. Syvästi elämisen kokemus syntyy tästä kolmiyhteydestä, jota ajattelijat kaikissa kulttuureissa halki vuosisatojen ovat kehottaneet etsimään. Kyse ei ole tajuntaa räjäyttävistä mega-benjihypyistä, vaan ihmeen ja kauneuden löytämisestä, pienistä hetkistä: Rikkaruohosta, kun se puskee asfaltin läpi. Ihmisen todellisesta näkemisestä ja kuulemisesta. Vanhan tutun kirjan tuoksusta ja uudella tavalla avautuvasta viestistä. Saatamme tajuta vaikutuksemme toiseen ihmiseen ja koko planeetan hyvinvointiin. Olemme sopusoinnussa kaiken elollisen kanssa ja saamme hyvää myös itsellemme. Koemme täyttä elämää ja onnea. PYSÄ H DY, O PI U UT TA . Huomaa,

hiljenny. Anna oivalluksen kypsyä. Katso asioita toisesta ja toisen näkö-

kulmasta. Karsi turhaa, kysy, torju ennakko-oletus. Keskity tomaatin makuun tai aamukahvin tuoksuun. Kuuntele itseäsi. Kuuntele hiljaisuutta, tuulta ja hengityksen ääntä. Käy jossakin uudessa paikassa tutun reitin varrella, kokeile uutta asiaa. M A R T TATO I M I N N A S TA LÖY TÄ Ä

elämän maun. Siihen kuuluu kohtaamisia sydämestä sydämeen, aitoja ihmisiä, jakamista ja yhdessä kokemista. Sienestämisen riemua ja virkkaamisen oivalluksia. Uusien reseptien luovuutta ja muiden auttamista. Porukan voimalla voimme vaatia kouluihin ja palvelutaloihin kunnollista ruokaa. Osana marttaliikettä voimme torjua ilmastonmuutosta ja syrjintää, parantaa ikäihmisten ja lasten elämää, toimia naisten ja perheiden parhaaksi. Martoissa yhdistyy henkilökohtainen ja toisen kohtaaminen sekä ymmärrys yhteydestämme maailmaan. Kaikki tämä toteutuu ilon kautta. Olen löytänyt Martoista innostavia ja voimaannuttavia yhteyksiä, jotka auttavat uskomaan parempaan arkeen ja maailmaan, koska me voimme ja tahdomme. Olen ylpeä voidessani olla pieni osa tätä suurta historiallista liikettä, yhdessä teidän kanssanne.

»Tänä vuonna viisi marttaa perheineen kokeilee keinoja, joilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Siperian Marttojen mediamartta Susanna Kärki perheineen tarttui liikkumishaasteeseen. – Haaste oli hyvä mahdollisuus pysähtyä tarkastelemaan, mitä kulkuneuvoja käytämme ja miksi. Huomasimme, että elämme aika kiireistä arkea, jolloin nopeus on valttia siirryttäessä paikasta toiseen. Miten kävi? Lue perheen kokemuksista osoitteessa www.martat.fi/hiilipihit HA ASTE

»Suomessa on noin 44 000 marttaa. Jos heistä jokainen, perhettä mukaan laskematta, vaihtaisi Kanarian-lomalennon kotimaan junamatkaan, säästyisi hurjat 66 000 000 kg CO₂e, mikä vastaa noin 6 400 keskivertosuomalaisen koko vuoden hiilijalanjälkeä eli koko Mäntyharjun asukkaiden hiilijalanjälkeä. »Mitä jos koko perhe tekisi saman? »Valitsemalla kotimaisen kohteen työllistät suomalaisia. Jos kulutamme 10 eurolla enemmän suomalaisiin tuotteisiin tai palveluihin, luomme vuositasolla noin 10 000 uutta työpaikkaa. LUE LISÄ Ä

www.martat.ﬁ/kestava-arki www.sitra.ﬁ/elamantapatesti L ÄHTEET

Haastattelut: Michael Lettenmeier D-mat Oy, www.esavo.fi/tilastot www.sääneuvos.fi www.suomalainentyo.fi https://calculator.carbonfootprint.com/calculator.aspx www.maaseuduntulevaisuus.fi www.is.fi/taloussanomat/art2000006148217.html www.motiva.fi www.lipasto.vtt.fi

66 | MARTAT 5 | 2019

66-67_liekeissä.indd 66

27.9.2019 11.34

HIILIPIHIT

i ark

kestävä

LIIKKEELLÄ, HARKITEN

Askeleita kestävään arkeen

ta t.ﬁ

MERJA FORSMAN

Edestakaisen lomamatkan hiilijalanjälki/henkilö, kun lähtöpaikkana on Helsinki: n. 2000 kg CO2e

lento, Thaimaa n. 600 kg CO2e

lento, Barcelona lento, Tukholma

n. 250 kg CO2e

laiva, Tukholma

n. 250 kg CO2e

juna, Pietari

n. 15 kg CO2e

juna, Rovaniemi

n. 15 kg CO2e n. 140 kg CO2e

bussi, Rovaniemi

n. 400 kg CO2e

henkilöauto, Rovaniemi 0

TIL ANNE ON TÄ M Ä

»Liikenne ja matkailu muodostavat noin 22 % hiilijalanjäljestämme. Suurin osa siitä on henkilöautoilua. Autoilun päästöistä valtaosa syntyy lyhyistä matkoista, joita olisi helppo korvata vaikka kävellen, pyöräilemällä tai julkisilla. Jos haluaa ajaa omaa autoa, mutta haaveilee ekologisemmasta elämästä, kannattaa päivittää auto vähäpäästöisempään, sillä valtaosa auton elinkaaren päästöistä muodostuu polttoaineesta. Valmistus on 10–20 prosenttia päästöistä. Lentomatkasta luopuminen on suurin yksittäinen il-

200

400

600

mastoteko. Myös laivamatkailu tuottaa päästöjä, mutta jos laivamatkan jälkeen jatkaa bussilla tai junalla, jää koko matkan hiilijalanjälki usein lentämistä pienemmäksi. Mutta miksi pitäisi lähteä merta edemmäs matkalle? Suomi on matkaopaskirjoja julkaisevan Lonely Planetin mukaan vuoden 2019 paras luontokohde ja yhdysvaltalaisen uutissivusto Insiderin mukaan maailman paras matkailukohde! Ympäristöystävällisin tapa tutustua omaan kotimaahan on juna, jos omia jalkoja ja pyörää ei lasketa.

800

1000

1200

1400

SELVITÄ , MIETI, TOIMI

» Yksityisautot seisovat käyttämättä noin 90 % ajasta. Miten on sinun autosi laita? Ota selvää erilaisista vertaisvuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluista eli autojen AirBnB-palveluista. » Kokeile kimppakyytipalveluja. Säästät rahaa, pienennät päästöjä ja saat matkaseuraa. Facebookissa on useita kimppakyytipalveluja, joista matka järjestyy pientä korvasta vastaan tai jopa ilmaiseksi. » Paranna kuntoasi, suosi pyöräilyä. Lataa puhelimeen sovellus, josta voit seurata ajettuja kilometrejä, reittejä ja omaa edistymistäsi. Monet sovellukset ovat ilmaisia.

1600

1800

2000

» Kokeile kauppakassipalveluja. Reitit on optimoitu ja ajokilometrejä tulee vähemmän kuin omasta kauppareissusta. » Toimitaan yhdessä marttojen voimin. Yhdistäkää autokyytejä tai perustakaa oma kimppakyytirinki. Voisiko teidän porukkanne pitää yhteiskäyttöautoa?

HUOM A A

»CO2e = hiilidioksidiekvivalentti. Ilmastotieteessä käytetty suure, jolla kuvataan ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

MARTAT 5 | 2019

66-67_liekeissä.indd 67

| 67

27.9.2019 11.35

JÄSENKORTTI

Osaamisen ilo, kestävä onni. Nähdään Marttaliiton osastolla C1108

♥ Vuoden odotetuin käsityö- ja designtapahtuma #hyväolokäsitöistä

ja Tule porukalla t pu säästä! Osta li ennakkoon: kadentaidot.fi/

liput

♥ Yli 700 yritystä, laadukkaita tuotteita ja materiaaleja neljässä messuhallissa

♥ Ihastuttavia näyttelyitä, työpajoja, muotinäytöksiä ja huippuesiintyjiä

♥ Uutuusalue Mutteri – jotain ihan muuta: rouheita tuotteita ja palveluita

15.–17.11.2019 TAMPEREEN MESSU JA URHEILUKESKUS

kadentaidot.fi • #Kädentaidot2019

Pe 10–18 La 9–18 Su 10–17