Martat lehti 6/2019

W W W. M A R TAT. F I

6 2019 METSÄTAITOJA MAAHANMUUTTAJILLE KUUSEN KORISTE VANHOISTA KORTEISTA

a u l i a

r a M

a ll

o re a

TÄNÄ JOULUNA TOLKUN LAHJAT

01_kansi.indd 1

13.11.2019 9.45

Untitled-1 2

18.11.2019 8.14

MIRVA MALMGREN

LAURA RIIHELÄ

Ole e heikkoina herkkuihin!

LAHJALISTA

*Tarpeellista *Itse tehtyä *Paikallista ja kestävää *Aikaa ja elämyksiä *Hyvää mieltä

38

Tänä jouluna tontuilla on lakin lisäksi myös tolkkua päässään.

SISÄLTÖ

Perinnereseptit kaivetaan taas esille. Mihin kätkinkään piparimuotit viime joulun jälkeen? Kaulin ja pursotinkin ovat tarpeen.

KRISTIINA KONTONIEMI

KERTTU MALINEN

14

56 Pikkukokit ovat vauhdissa Viitasaarella.

6/2019 4 5 6 8 14 20 22

42

Mosey Aregawi haluaa oppia sienestämään. Hän pääsi metsäretkelle järvenpääläisten marttojen mukana.

24 26 30 32 34 38 40 42 46 48 52 56 60 62 64 66 67

Lukijalta Pääkirjoitus Marttakartta Ellen oli marttojen martta Heikkona herkkuihin Päivin porina: Kiitosrukous Äiti Maalle Rautaisannos: Planetaarinen ruokavalio Tukea tytöille, rohkeutta naisille Se oppii, joka malttaa Supisuomalaista solmeilua Kortit, kolmiot ja pallo Kädet kyllä osaavat Tolkun lahjat Joulun kukat kukoistavat Metsätaitoja marttojen mukana Kasvatettu auttamaan Missä mennään?

Monessa mukana Rennolla otteella Elämänmeno Sisältö 2019 Marttaristikko Liekeissä: Hurahtanut nokkoseen Hiilipihit: Tunnelmasta tinkimättä

KANNEN KUVA LAURA RIIHELÄ

03_sis.indd 3

15.11.2019 12.27

LUKIJALTA

»Sattuipa mielenkiintoisesti, että juttu Selviydy sairaalassa oli viimeisimmässä Martatlehdessä. Tyttäreni vietti juuri kolme päivää sekä sairaalan tarkkailussa että osastolla.

Koska hän joutui sinne yllättäen, unohtui ottaa mukaan oma migreenilääke. Eli paljon maustesettiä tärkeämpää on ottaa mukaan harvinaisemmat lääkkeet. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakaan, isossa sairaalassa ei ole migreenin täsmälääkettä.

Toinen asia, johon kiinnitin huomiota jutussa oli ohje kukkien viemisestä. Minä olen ollut muutamien viime vuosien ajan hoidettavana useammassakin sairaalassa.

Ainakin näissä isoissa pääkaupunkiseudun sairaaloissa on ollut kielto tuoda potilashuoneisiin kukkia. Syynä allergiat, mutta myös se, että vesi pilaantuu nopeasti ja voi levittää bakteereita. »Olen tyytyväinen lehteen juuri tällaisena: Koska se on painettu paksuhkolle, hyvälaatuiselle paperille, se kestää säilyttämistä ja käyttöä pitkään, koska säästän kaikki lehdet pääasiassa käsityöohjeiden, ruokaohjeiden, kestävän elämäntavan ohjeiden jne. takia. Hyvän paperilaatunsa ja liimasidonnan ansiosta kukin lehti on jopa ylellinen, arvokkaan oloinen: on aina juhlahetki, kun saan uuden lehden postilaatikosta käteeni. Tämän lehden sisältö oli mielestäni erityisen kiinnostava, luin lehden kannesta kanteen. Kiitos!

5 2019

»Selviydy sairaalassa -juttu oli kiinnostavaa luettavaa.

Enpä ole ennen näitä asioita tullut ajatelleeksi. Hyviä vinkkejä, joille toivottavasti ei tule käyttöä.

W W W. M A R TAT. F I

Kiitos, että painatatte lehden Suomessa ja käytätte ympäristömerkittyä hyvälaatuista paperia.

MAR M ART AR TTA TA A RA ARAI R AITA RAI TA A LA LAP L A AP PASI AS A SS SS SSA SA SA

J u h la vu osi h u ipe n t u i

Ma r a to ri ll e

JUMALANPALVELUS TURUSSA

»Hiilipihit-juttusarja on mielenkiintoinen. Siinä on paljon ajattelemisen arvoista asiaa.

Hienoa, että oma yhdistykseni on tarttunut tähän ja lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan miettimään omaa hiilijalanjälkeään. »EU-ruokakassijuttu oli oikein hyvä. Samoin siihen liittyvät reseptit. Ne sopivat kaikille.

»Käsityöt ovat hieno asia. Itse en niitä pysty tekemään nivelrikon vuoksi. »Suuri kiitos Marttojen juhla-jumalanpalveluksen seuraamisen mahdollisuudesta Netissä, samoinkuin kirjoitus siitä lehdessä sivulla 30–31 oli hyvä.

PUU P PU UU U UT TA TAR AR RH HA A MET M E ET TS TSÄS SÄS SÄ Ä ÄS S SÄ SÄ

»Hei, otin kirjaston ilmaispisteestä pari Martat-lehteä.

Petyin sisältöön. Siinä pitäisi enemmän olla vanhanajan juttuja ja kuvia, esim. maataloudesta, eläimistä... näin joulun alla myös joulusta. Lehti on jotenkin tylsän oloinen. Saisiko siitä enemmän sisältörikkaampaa? Jotakin vanhanajan reseptejä mukaan. Vanhat Emäntälehdet ovat parempia.

»Käsityöohjeet ovat aina ihania, nytkin oli kivat lapasohjeet.

»Erityiskiitos EU-kassin aineksia varten kehitellyistä resepteistä, tiedän, että niistä on iloa monille. »Juttuja voisi olla marttayhdistysten tekemisistä ja tapahtumista. »Nuorista martoista voisi olla enemmän juttuja. »Enemmän nuorille aikuisille suunnattuja juttuja, esim. rahan käytön opastusta, hävikkiruuasta tehtyä ruokaa, kompostoinnista, jätteiden lajittelu, helppoja ja hieman vaikeampiakin käsityöohjeita; esim. Martta-aiheisia hartiahuiveja, myssyjä, kynsikkäitä.

»Marttojen ilo ja avuliaisuus, jopa Jumalanpalveluksen yhteisöllisyys puhutteli, ja vielä loppurukous! »Hyvä lehti, paljon kivaa luettavaa, pienet jutut ja aktiviteetit helppo lukea kiireen keskellä, lehteä voi lukea monena päivänä, kaikkea ei tarvitse kerralla lukea. »Ihan kiva lukea, vaikka kaikki ei niin ole otettuja. Enimmäkseen hyviä juttuja, käsillä tekemiset, museoista kaivetut ohjeet. »Lehdessä oli paljon hyviä juttuja. Vietin aikaa lehden kanssa. »Hyvä lehti. Luen kannesta kanteen. »Koko lehti oli taas niin hyvä ja lukemista riittää pitkäksi aikaa. Muita lehtiä ei juuri kaipaakaan. Kiitos parhaasta lehdestä! »Erittäin hyvä lehti. Saisi ilmestyä useammin. »Koko lehti täyttä asiaa.

»Askarteluohjeita, kiitos! »Lisää selkeitä käsityöohjeita.

4 | MARTAT 6 | 2019

04_lukijalta.indd 4

15.11.2019 12.20

MARTAT 6 / 2019

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 5 .11 . 2 0 1 9

117. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2019.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | vt. pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen (opintovapaalla) Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 39 872 (LT 2018) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

Helppo resepti hyvinvointiin YHÄ USEAMMAT MEISTÄ ovat heränneet etsimään kestäviä vaatetus- ja asustevaihtoehtoja kertakäyttöisen pikamuodin sijaan. On trendikästä ostaa vähän mutta parempaa, kestävämpää ja ajattomampaa. Laadukkaita vaatteita tulee huollettua, paikattua ja parsittua, jotta niistä on iloa mahdollisimman pitkään. Samalla käsityön arvo on jälleen noussut ja käsitöiden tekemisestä on tullut muodikasta. Itse tekemällä saa juuri sellaisia vaatteita ja asusteita kuin haluaa – edullisempia, nätimpiä ja uniikkeja; sellaisia, joita ei tule heti kadulla vastaan.

Martoissa on perinteisesti käsitöiden taitajia. On upeaa, että arvokas osaaminen säilyy ja siirtyy mummoilta ja äideiltä lapsille ja lastenlapsille. Sukan kantapäät ja isoäidinneliöt onnistuvat uusilta sukupolvilta. Nuoret suosivat Youtuben neulonta- ja virkkausohjeita. Luennoilla ja kokouksissa kuuluu neulepuikkojen kilinä.

K ÄSITÖIDEN TEKEMINEN on hyväksi aivoterveydelle – se on tutkittu juttu.

Esimerkiksi vierasta kieltä on helpompi oppia, jos samalla neuloo. Englantilaisessa yliopistossa on tehostettu matematiikan opettamista ja oppimista virkkauttamalla opiskelijoilla fraktaalikuvioita asian ymmärtämisen helpottamiseksi.

Molemmat aivopuoliskot ovat aktiivisesti käytössä, kun molempia käsiä käytetään. Keskittyminen paranee, samoin kuin käsi-silmäkoordinaatio. Mielikuvitus ja luovuus saavat vauhtia. Samalla tulee suojattua muistia, ja voipa harrastuksen kautta saada ystäviä ja tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Todistetusti käsitöiden tekeminen torjuu stressiä ja alavireisyyttä, rentouttaa ja lisää mielihyvähormonien erittymistä. Käsityö edistää hyvinvointia ja on monelle vapaa-ajan ja rentoutumisen punainen lanka.

VIRKATAAN, neulotaan, kudotaan, huovutetaan, vään-

netään rautalangasta – käytetään käsiämme ja jumpataan samalla aivojamme! Samalla voi valmistua vaikkapa jouluksi ainutlaatuinen, kestävä lahja lähimmäiselle.

TOIVOTAN hyvää joulua jokaiselle martalle!

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja jäseniä 46 000.

05_pääkir.indd 5

Martat 1/2020 ilmestyy 27.1.

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

15.11.2019 12.21

HUOMAA Kinkun paistorasva laitetaan jähmettyneenä biojäteastiaan tai tiiviissä astiassa sekajätteeseen.

Kirkko-

PohjoisPÄ IVÄ N K U VA t marttail-

t tekivä nummen Marta uitä Veikkolan ko le ry lassa kaalikää n tii ko tä ei at kääryl lulla. Kaikki saiv viemisiksi.

SATA VUOTTA SITTEN

N:o 12 Joulukuu 1919 Arv. Emäntälehden Toimitus

SEKAJÄTE

Useille maalla asuville ja varsinkin alkaville kokemattomille emännille tuottaa vaikeuta saada ruoka perheellensä vaihtelevaksi. Kasviksia kyllä on, mutta tuoretta lihaa ei saada maalla kuin jonkun kerran vuodessa. yksitoikkoisimmaksi tahtoo muodostua aamiainen. Päätimme kääntyä Emäntälehden puoleen neuvoa pyytämään. Ehkä arv. emäntälehden toimitus suvaitseisi julkaista lehdessään muutamia reseptejä aamiaiskastikkeista joihin voisi käyttää esim. suolaista sianlihaa, silakkaa tai silliä. Eiköhän olisi hyödyllistä myöskin vanhoja emäntiä pyytää lähettämään mahdollisesti omia keksintöjään julkisuuteen.

Jäämme odottamaan lehtemme seuraavia numeroita.

Kunnioittaen: Joukko nuoria emäntiä.

JÄRJEST YSMIES

Vältä turhaa pyykinpesua – säästät omaa työtä, vaatteita, rahaa ja ympäristöä.

Lajittele OIKEIN

»Joulukukkien muoviruukut

»Jouluun kuuluu lahjoja, laatikkoruokia ja kynttilän valoa. Ihanista jouluelementeistä syntyy myös jätettä. Lajittele oikein ja kierrätä!

»Pakettinauhat

KARTONKIKERÄYS

»Lasiset kynttilälyhdyt »Muoviset lyhty- ja hautakynttilöiden kuoret »Lahjapaperit ja -narut »Kukkien käärepaperit

SÄHKÖLAITEKERÄYS

»Rikkoutuneet led-kynttilät, valosarjat, sähkökyntteliköt

»Tyhjät konvehtirasiat ja suklaakalenterien kuoret, konvehtien päällä oleva paperimainen levy »Paperinarut »Joulukortit »Kartonkiset glögi- ym. tölkit. Jätä muovikorkki paikoilleen tai laita muovikeräykseen.

MUOVIKERÄYS

»Konvehtirasian muovikääreet »Konvehtirasian tai suklaakalenterin sisällä oleva muovikennot »Joulukukkien muovikääreet METALLIKERÄYS

» Alumiinivuoat »Paistofoliot »Tuikkujen alumiinikuoret »Ulkotulien metalliset kuorett »Hautakynttilöiden metallisett kannet PAPERIKERÄYS

»Kukkapaketissa käytetyt sanomalehtipaperit

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA Mistä jouluperinteet ovat tulleet, miten ne ovat muuttuneet? Olisiko hiipuneissa tavoissa sellaisia, joita voisi virittää uudelleen eloon?

Merja Leppälahti: Perinnejoulu – Käsikirja kaikille.

SKS 2019.

6 | MARTAT 6 | 2019

06_marttakartta.indd 6

15.11.2019 12.23

Apuasi tarvitaan OSALLISTU JUHLAVUODEN KERÄYKSEEN TUEMME LAPSIPERHEITÄ SUOMESSA Käytämme kotimaan työhön kerätyt varat tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden kotitalousneuvontaan ja arjen tukemiseen. Tuotoilla voimme järjestää lapsille kokkikursseja, vanhemmille ja lapsille yhteisiä kursseja sekä tarpeen mukaan kotitalousneuvonnallisia kotikäyntejä.

KERÄYSTILI Danske Bank FI17 8000 10000 61243/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta, viite 2147 LISÄTIEDOT

Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, p. 050 342 0585 KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2018/795. Lupa on voimassa 13.9.2018–31.7.2020 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa on myönnetty Marttaliitto ry:lle ja Finlands Svenska Marthaförbund r.f:lle 13.09.2018.

Keräysvarat käytetään keräyskauden aikana ja välittömästi kauden jälkeen. Keräyksen tuotto jakautuu 20 % Finlands Svenska Marthaförbund r.f:n käytettäväksi ja 80 % Marttaliitto ry:n käytettäväksi.

MARTAT 5 | 2019

07_keräysilmo.indd 7

| 7

15.11.2019 12.24

HENKILÖ

ELLEN OLI MARTTOJEN MARTTA Ellen Svinhufvud oli presidentinpuoliso, joka perusti marttayhdistyksen.

Jouluaatonaattona Ellenin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

HANNELE NIEMI //KUVAT MARJA SEPPÄLÄ, JORMA JA SIRKKA SVINHUFVUDIN KOTIALBUMIT, ANNASTIINA LÖPPÖNEN

Ellen Svinhufvud oli toimelias ja monitaitoinen nainen. Kotipuutarha kukoisti hänen hoidossaan.

8 | MARTAT 6 | 2019

08-12_Ellen.indd 8

15.11.2019 12.50

Kotkaniemi toimii nyt kotimuseona.

Ellen kirjaili Svinhufvud af Qvalstadin suvun vaakunan tyynyyn, jonka antoi lahjaksi miehelleen.

Salista aukeaa avara näkymä luontoon. Entisten asukkaiden henki on vahvasti läsnä.

TOIKKALAN MARTAT OVAT MUKANA MUSEON TOIMINNASSA. MARTAT HOITAVAT KASVIMAATA JA TALVELLA KAHVILAA. ”Joulua emme ehtineet, emmekä voineet ajatella. Minä makasin sairaana lattialla kaukaisessa jäätävässä Siperiassa …. Kaikki oli synkkää, kylmää ja epävarmaa.”

E

llen Svinhufvud (1869–1953), joka yleensä löysi valoa pimeimmästäkin tunnelista, salli itsensä vaipua toviksi synkkyyteen kauppiaantalon toisen kerroksen sängyttömässä huoneessa. Joulu 1914 Venäjän Tymskojessa mahtoi olla valovuosien päässä unelmista, joita parikymppinen,

turkulaisen Timgrenin säätyläisperheen esikoinen, mielessään oli hellinyt hääpäivänään 30.12.1889.

Puoliso kyllä osoittautui mitä rakastavimmaksi. Siperiassakin Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) loihti Ellenilleen joulupuun. Kaksi tuolinselustaan sidottua korutonta sembramännynoksaa kurotti korkeuksiin toivoa tuoden.

Tuleva presidentti P.E. Svinhufvud oli saanut karkotustuomion sortokauden kenraalikuvernööri F.A.Seyniltä noustuaan sekä tuomarina että eduskunnan puhemiehenä Venäjän vastaisen politii-

kan symboliksi Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Kahden ja puolen vuoden karkotusaikana Ellen kävi Siperiassa tapaamassa miestään neljästi. Ensimmäisellä, kuusi päivää kestäneellä yhteisellä junamatkalla tämä kuuden lapsen äiti tiuskahti: ”Joka paikkaan sinä olet nyt minut saattanutkin!”

Tasavallan presidenttinä Svinhufvud toimi vuodet 1931–1937. Hän oli Suomen kolmas presidentti.

JOULUKSI KOTIIN – Siperia-jakso vai-

»

MARTAT 6 | 2019

08-12_Ellen.indd 9

| 9

15.11.2019 12.50

HENKILÖ

Ritva Vanhoja (vas.) ja Tarja Nokelainen ovat perehtyneet Kotkaniemen vaiheisiin.

Joulukattaus viime vuodelta, tyyli kuin silloin ennen. Ellenin kirjailemassa liinassa on vuosiluku 1940 ja teksti God Jul. Ruotsi oli Ellenin äidinkieli.

kutti vahvasti Elleniin, arvelee Annastiina Löppönen, Kotkaniemi kohillaan-hankkeen projektipäällikkö. Hän on vaikuttunut Ellen Svinhufvudin elämäntarinasta, joka kulkee rinnakkain luumäkeläisen tuomarintalon kanssa.

Kotkaniemestä tuli vuonna 1908 Ellenin sydämensija lähes 45 vuodeksi. Keväällä 2018 Svinhufvudien rakas ko-

ti elvytettiin uudelleen museoksi, jonka toimintaa hanke pyrkii laajentamaan monipuoliseksi yhteistyöksi paikallisten kanssa.

Kotkaniemessä vaalitaan henkeä, jonka sinne loivat kansan Elliksi ja UkkoPekaksi nimeämät Svinhufvudit. Hengen palauttamisessa suurena apuna ovat presidenttiparin jälkipolvet.

– Ellen-mamman on kerrottu osanneen olla tiukka, mutta oikeudenmukainen, Löppönen paljastaa.

Oikeudenmukaisuudesta kertonee Kotkaniemen joulupuuro, johon emäntä – isännän toiveesta – piilotti niin monta mantelia, ettei kukaan jäänyt ilman.

Joulut Ellen ja P.E. pyrkivät viettämään Kotkaniemessä – vaikka presidentinlinna osansa vaatikin – mahdollisimman omavaraisesti. Sika suolattiin itse.

Lappeenrannasta ostettu kala lipeöitiin ja vietiin nokkossäkissä vettymään Kivijärven niemenkärkeen.

Kattokristallit putsattiin. Lapsenlapsetkin, joita syntyi kaikkiaan 22, pääsivät tomuttamaan lumessa Ellen-mamman kutomaa valtaisaa salinmattoa.

Myös eläimille, ennen kaikkea rakkaille kanoilleen, tämä todellinen jouluihminen järjesti oman juhlan.

ROOLIMALLI Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon toiminnassa on vahvasti mukana myös paikallinen Toikkalan Martat.

Yhdistys perustettiin 4.5.1928 Ellen Svinhufvudin aloitteesta, hänen rakkaudestaan käsitöihin ja uskostaan naisten valistuksen kautta lisääntyvään ihmiskunnan hyvinvointiin.

– Ellen-rouva oli ahkera, taitava ja monipuolinen osaaja. Mahtava roolimalli meille nykymartoille, kiittää Toikkalan Marttojen puheenjohtaja Tarja Nokelainen.

Ellenin esimerkkiin kelpasi pohjata reilu kymmenen vuotta sitten, kun Toikkalan Martat oli luopumassa nimestään ja liittymässä toiseen yhdistykseen.

Tuolloin piiristä, Etelä-Karjalan Martoista, tultiin apuun, ja itsenäisyyden arvokas perintö saatiin pelastettua.

– Sitten myö vaan sinniteltiin, naurah-

taa Nokelainen, joka luotsaa 27 moniosaavan jäsenen yhdistystä uusiin haasteisiin.

Kotkaniemen museossa Toikkalan Martat kantaa vastuuta kasvimaasta ja talvikaudella kahvilasta. Museon vapaaehtoisoppaitakin heidän joukoistaan löytyy.

Ritva Vanhoja nauttii saadessaan sukeltaa Svinhufvudien kiehtovaan historiaan. Tarinat alkavat elää, kun hän pukeutuu Alma Kotteliniksi, josta tuli paitsi Kotkaniemen taloudenhoitaja, myös Ellenin hyvä ystävä ja tuki.

Almalle Ellen uskoi kuusivuotiaan kuopuksensa Veikko Eivindin sännätessään miehensä tueksi karkotusmatkalle Siperiaan.

– Svinhufvudien liitto oli vuosisadan rakkaustarina, Vanhoja vakuuttaa.

– Pehr Evind arvosti kovin Elleniä ja suostui kaikkeen, mitä tämä halusi. Ellen puolestaan oli luvannut P.E:n äidille pitää pojasta hyvää huolta. Ja piti sanansa.

Ellen Svinhufvudista on luotu kuvaa presidentin taustalla pysyttelevänä perinteisenä puolisona, mutta hänestä oli paljon muuhunkin.

Kotiasioissa vaimolla oli täysi valta, mutta usein hän myös jäi yksin isoissakin päätöksissä. Puolison luodessa uraa varsin raaoin ratkaisuin alkoi iloisen vilkkaasta neitosesta kuin vaivihkaa kasvaa vahva nainen. Ellen seisoi vankasti puolisonsa rinnalla, mutta omilla jaloillaan, joilla myös kulki omia polkujaan.

Tiukkoina talousaikoina hän oli valmis sekä opiskelemaan hammashoitajaksi että pitämään Kotkaniemessä täyshoitolaa. Ellen hoiti 55-vuotisen avioliiton aikana parikymmentä vauhdikasta muuttoa ja selvisi Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella monista vaarallisista vaiheista, muun muassa sisällissodassa, kun punaiset ottivat Kotkaniemen haltuunsa.

Ehkä Ellen odotti rauhaisempaa elämää, mutta näytti myös suuremmin valittamatta sopeutuvan vaihteleviin tilanHAMMASHOITAJA

10 | MARTAT 6 | 2019

08-12_Ellen.indd 10

15.11.2019 12.50

teisiin ja nauttivan elämästä iloineen, joihin kuului myös hyvä ruoka.

Ellenistä julkaistuissa valokuvissa näkyy kauniin sirkeäsilmätytön kasvu arvokkaan ryhdikkääksi edustusrouvaksi, ja toisaalta rehevän sydämelliseksi emännäksi, jossa ei näy hienostelun häivääkään.

Svinhufvudien muutettua vuonna 1908 Heinolasta Luumäelle Ellenissä alkoi puskea pintaan sisäinen martta, sovussa säätyläisnaisen rinnalla.

Kotkaniemessä emäntä perusti ensimmäiseksi kanalan, jonka munilla hankittiin lisätuloja. Ellen tunnettiin myös voimestarina, joka Siperian reissuilla osti sikäläistuotantoa ja lähetti sitä Suomeen kaupattavaksi, mutta kotona pesi voinsa ehdottomasti itse. ”Muut fuskaa”, hän perusteli.

Luumäellä pidettiin kovin Svinhufvudien anteliaasta ja kansanomaisesta pariskunnasta. Etenkin Ellen osallistui monin tavoin sikäläiseen elämään.

Kova käsityöihminen neuloi kävellessäänkin, villanuttuja rotinoiksi kaikille Toikkalankylän vauvoille, sukkia sotapojille. Monessa huushollissa lienee yhä Ellen Svinhufvudin maalaamia posliinilautasiakin.

– Ellen levitti seudulle sivistystä, toi uusia kasveja ja ruokalajeja.

Kotkaniemi toimikin eräänlaisena emäntäkouluna, jonka karjakot ja piiat olivat haluttuja emäntiä, tietää Ritva Vanhoja.

– Ellen oli lähes täydellinen nainen siihen aikakauteen, ja kelpaisi esimerkiksi nytkin. Toimelias ja monitaitoinen talousihminen, sivistynyt ja vieraanvarainen, loistava emäntä.

Lehtijuttu P.E. Svinhufvudin 75-vuotisjuhlilta vuonna 1936 kertoo Suomen Marttojen onnitelleen presidenttiä siitä, että Jumala on suonut hänen kotinsa martaksi juuri Ellenin.

K AIKKI UUSI INNOSTI Ellenin elämä

ei totisesti ollut yhtä juhlaa. Kun P.E. 1900-luvun alussa menetti Venäjä-vastaisuutensa takia viran Turun hovioike-

Posliinikupit ovat Ellenin maalaamat.

Niissä näkyy hänen koristeellinen monogramminsa, ES. Kotimuseo on avoinna myös talvisin tiettyinä viikonloppuina.

udessa ja perheeseen oli tulossa viides lapsi, Ellen aloitti hammashoitajan opinnot. Rouvankin piti tienata rahaa.

Vuonna 1904 Ellen synnytti kehitysvammaisen pojan. Viisi vuotta myöhemmin perheessä tehtiin kipeä päätös, ja Arne annettiin yksityiskotiin Tammisaareen. Sieltä hän myöhemmin päätyi hoitolaitokseen, missä kuoli 38-vuotiaana.

– Arnen kohtalo oli suuri murhe koko perheelle, erityisesti äidille. Kun ajan tapakulttuuriin vielä kuului, että tunteista tai ikävistä asioista ei sopinut puhua, kirjoittaa Maritta Pohls kirjassaan ”Ellen Svinhufvud. Suomalainen säätyläisnainen maalta”.

Suurinta tukea noina vaikeina vuosina Ellen sai äidiltään Alma Timgreniltä. Svinhufvudien vanhin tytär Gretel Sommar on todennut äitinsä tuolloin kypsyneen viisaaksi, rauhalliseksi ja rohkeaksi naiseksi.

– Ellenistä mieleeni tulee ensimmäiseksi ihana elämänasenne, joka aina löysi positiivisen puolen. Esimerkiksi junamatkoilla Siperiaan hän iloitsi, että oli aikaa tehdä käsitöitä, naurahtaa Pohls.

Hän tahtoisi korostaa Ellenin itsenäisyyttä. Hän ei todellakaan ollut pelkkä puoliso.

– Varmaan hän oli myös määräilevä ja vähän hössö, kauniimmin sanottuna puuhakas. Ja innostui kaikesta uudesta, esimerkiksi leikkautti jo 1920-luvulla jatsitytön lyhyen tukan.

LÄHTEINÄ KÄYTETTY o Maritta Pohls: Ellen Svinhufvud. Suomalainen säätyläisnainen maalta. Otava 2011 o Sirkka-Liisa Lehtinen, Sirkka Svinhufvud: Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan. Otava 2010 o Hilkka Suoanttila: Kotkaniemen kohtalonvuodet. Taistelu museosta. Lusikkovuori 2019 o Kotkaniemi-säätiö: Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo. 2018.

VOIMESTARI

Ellen oli innokas käsityöihminen, ja kauniita töitä on esillä Kotkaniemessäkin.

INFO

»Alma Ellen Svinhufvud (o.s. Timgren) 23.12.1869–24.8.1953 »Pehr Evind Svinhufvud 15.12.1861– 29.2.1944 »Kotkaniemen kotimuseo Luumäellä avoinna 30.11.–1.12., 7.–8.12. ja 14.–15.12.2019 sekä 1.–2.2.2020. »www.kotkaniemi.fi

»

MARTAT 6 | 2019

08-12_Ellen.indd 11

| 11

15.11.2019 12.50

OSALLISTU ELLENIN KEITTIÖSSÄ -KAMPANJAAN

LAURA RIIHELÄ

Ellen Svinhufvud oli innokas reseptien kerääjä. Hän kirjoitti ohjeita paksuihin vahakantisiin vihkoihin.

Ne kertovat ruokaharrastuksesta, suurperheen emännän taloudellisuudesta ja 1900-luvun alun porvarisperheen ruokakulttuurista. Ohjeissa näkyvät myös pula-ajat ja presidenttikauden juhlaruoat.

KATSO @kotkaniemis @kotkaniemi_museo www.kotkaniemi.fi

Ellenin keittiössä -kampanjan toteuttavat Kotkaniemi-säätiö ja Etelä-Karjalan Martat. Kotkaniemi-säätiö julkaisee sosiaalisessa mediassaan reseptejä, jotka ovat peräisin Sirkka-Liisa Lehtisen ja Sirkka Svinhufvudin kirjasta Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan. Ellenin reseptejä julkaistaan nyt myös tässä Martat-lehden numerossa.

Leivo tai kokkaa Ellenin reseptien mukaan ja jaa kuva lopputuloksesta Facebookissa tai Instagramissa. Käytä aihetunnisteita #Ellen150 ja #kotka-

niemimuseo. Voit myös lähettää kuvan osoitteeseen info@kotkaniemi.fi.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 palkintoa, joihin sisältyy tuotelahja ja opastettu tutustuminen Kotkaniemeen ensi kesänä.

HERKULLISET KURSSIT

Etelä-Karjalan Martat toteuttavat kaksi Ellenin resepteihin perustuvaa ruokakurssia Marttojen opetuskeittiössä Lappeenrannassa. Ilmoittaudu: www. martat.fi/etela-karjala/tapahtumat/

28.1. klo 16.30–19.30 Ellenin herkut – kahvipöydän rakkaimmat reseptit Leivonnaisia tarjottiin Svinhufvudien sukujuhlissa, syntymäpäivillä ja kahvikutsuilla. Ohjeita kerättiin ja vaihdettiin ystävien kesken. Vieraanvaraisella emännällä oli aina jotain tarjottavaa yllätysvieraita varten. Tule mukaan leipomaan ja maistelemaan entisajan leivonnaisia, joista osa on sovellettu nykypäivään.

Hinta 35 € / martat 30 € 21.2. klo 16.30–19.30 Ellen Svinhufvudin ruokapöydän äärellä Kokeilemme Ellenin ohjeita voileipäpöydän antimista juhlaviin presidentinkauden ruokiin. Kurssin päätteeksi nautitaan juhla-ateria ja pohditaan, miten reseptit ja maut sopivat tälle vuosisadalle.

Hinta 45 € /martat 35 €

12 | MARTAT 6 | 2019

08-12_Ellen.indd 12

15.11.2019 12.50

RIIKKA KARPPINEN KUVA LAURA RIIHELÄ

HAUSKAN joulukalenterin saat pienellä vaivalla muffinipellistä.

KUVAN MUFFINIVUOASSA on 24

koloa. Niihin voit piilottaa yllätykseksi nameja, tarroja, runoja ja muuta pientä mukavaa.

ASKARTELE LUUKUT paperista, vanhoista joulukorteista tai aikakauslehtien sivuista. Merkitse luukkuihin päivien numerot. Jaa yllätykset koloihin ja liimaa tai teippaa luukut paikoilleen, joko numerojärjestykseen tai sikin sokin. Koristele kalenteri mieluisaksi ja nauti joulun odotuksesta.

JOULUN JÄLKEEN puhdista vuoka

huolellisesti ennen muffinien leipomista.

J lukalenteri muffinipell tä 13_kokeile kotona.indd 13

MARTAT 6 | 2019 MARTAT 6 | 2014

| 13 | 13

15.11.2019 12.32

RUOK A

Oikein hienot joulupullat

HEIKKONA herkkuihin

Joulun tienoilla tarvitaan vierasvaraa ja suolaista palaa. Nämä eväät tulevat Kotkaniemen keittiöstä, suoraan presidentillisestä perinteestä.

TYÖRYHMÄ ARJA HOPSU-NEUVONEN JA TARJA HAATAJA //KUVAT LAURA RIIHELÄ

14 | MARTAT 6 | 2019

14-19_ruoka.indd 14

15.11.2019 12.37

Englantilaiset inkivääripiparkakut & Hienot mantelikranssit.

TEE TAIKINA ITSE. SE ON HELPPOA, JA PIPAREISTA TULEE PAREMPIA KUIN VALMISTAIKINASTA TEHDYISTÄ.

J

ouluvalmistelujen valikoidut palat tulevat Ellen Svinhufvudin lieden lämmöstä. Piparit, pikkuleivät ja voileipäkeksit palvelevat joulun ajan vierasvarana ja suolapalat sopivat illanistujaisiin. Ellenin nimikkoleivonnainen on kakkujen aatelia.

Reseptit ovat peräisin kirjasta Ellen Svinhufvud – Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan. Englantilaisten inkivääripiparkakkujen ohje on kirjasta Kakku-

ja ja kahvikutsuja. Kirjoissa reseptit on julkaistu alkuperäisessä muodossaan, joten ainekset ja työtavat ovat vuosikymmenien takaa. Ohjeissa pestään voita, käytetään hienonnettuja karvasmanteleita ja painohiivaa, nyljetään ja perataan anjoviksia.

Lehteä varten tulkkasimme vanhat ohjeet tämän päivän keittiökielelle. Poikkeuksen tekee inkivääripipareiden ohje, joka julkaistaan alkuperäisessä asussaan.

Kuuluisa Ellen Svinhufvudin kakku oli alun perin nimeltään Fragilité, ja sitä valmisti Konditoria Stella. Kakkua tilattiin Svinhufvudin presidenttikaudella usein presidentinlinnaan, ja sitä tarjottiin myös itsenäisyyspäivän kutsuilla.

Konditoria tiedusteli Elleniltä, voisivatko he nimetä kakun hänen mukaansa.

Ellenillä ei ollut mitään sitä vastaan, ja niinpä vuonna 1937 kakku sai uuden nimen.

»

MARTAT 6 | 2019

14-19_ruoka.indd 15

| 15

15.11.2019 12.37

RUOK A

JUHLAVA KLASSIKKOK AKKU ON RAPEA JA SUUSSASULAVA . K AKKUPOHJAT TEHDÄ ÄN MANTELIJAUHEESTA , JOTEN LEIVONNAINEN ON GLUTEENITON.

»

Ellen Svinhufvudin kakku

16 | MARTAT 6 | 2019

14-19_ruoka.indd 16

15.11.2019 12.37

HIENOT MANTELIKRANSSIT

250 g voita 1 muna 1 munankeltuainen 1,5 dl sokeria noin 0,75 dl mantelijauhetta 5–8 tippaa karvasmanteliöljyä tai -aromia 6,5 dl vehnäjauhoja (Jos pursotat taikinan, käytä jauhoja hieman vähemmän.) »Vatkaa huoneenlämpöinen voi vaahdoksi. Lisää vaahtoon ensin sokeri ja sitten muna ja munankeltuainen. Lisää seuraavaksi mantelijauhe, karvasmanteliöljy ja vehnäjauhot. Leivo taikina tangoiksi, leikkaa pätkiksi ja muotoile ässiksi tai kransseiksi. Nosta ne leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Vaihtoehtoisesti laita taikinaa pursottimeen ja pursota kranssit tai ässät suoraan pellille. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

OIKEIN HIENOT JOULUPULLAT

n. 11 dl vehnäjauhoja (+ n. 2,5 dl) 0,5 l haaleaa maitoa 20 g tuorehiivaa 1,5 dl sokeria 130 g voita 2 munankeltuaista 0,75 dl mantelijauhetta 1 tl hienonnettua kardemummaa (sahramia ja pari tippaa karvasmanteliöljyä tai -aromia) Voiteluun: munaa Pinnalle: rusinoita »Ota erilleen tilkka maitoa ja liuota siihen hiiva. Ota loput maidosta ja sekoita siihen jauhot (11 dl). Lisää hyvin sekoittaen mukaan maitotilkka, jossa on hiiva. Vaivaa taikina sileäksi ja joustavaksi. Peitä leivinliinalla ja anna nousta kaksinkertaiseksi, noin tunnin ajan. »Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöinen voi vaahdoksi. Vatkaa keltuaiset eri astiassa.

Kun taikina on noussut, sekoita sen joukkoon voivaahto, keltuaiset, mantelijauhe ja kardemumma (sekä halutessasi sahramia ja karvasmanteliöljyä). Lisää joukkoon tarvittaessa vielä noin 2,5 dl vehnäjauhoja. Anna taikinan nousta vielä noin 20 minuuttia. Vaivaa taikina ja leivo siitä pikkupullia. Voit pistellä pintaan rusinoita. »Nosta pullat leivinpaperilla peitetylle uu-

nipellille ja anna nousta noin 10 minuuttia.

Voitele munalla. Paista pullia 225-asteisessa uunissa 10–12 minuuttia.

ELLEN SVINHUFVUDIN KAKKU

Kakkupohjat: 150 g mantelijauhetta 200 g tomusokeria 5 munanvalkuaista Täyte: 300 g suolatonta voita 4 rkl sokeria 1 dl kermaa 1 dl kahvijuomaa 100 g mantelirouhetta Pinnalle: tomusokeria paahdettuja mantelilastuja »Vatkaa tomusokeri ja munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon mantelijauhe, sekoita. Levitä taikina neljäksi neliön muotoiseksi kakkupohjaksi (noin 20 x 20 cm) leivinpaperin päälle uunipellille.

Paista pohjia 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on vaaleanruskea. »Paahda mantelilastuja lämpimässä uunissa tai kuivalla paistinpannulla hetki, niin että ne saavat väriä. »Tee täyte: Kiehauta kerma ja sokeri ja sekoita kahviin. Vatkaa pehmeä voi kuohkeaksi. Lisää kahviseosta vähitellen voin joukkoon, sekoita koko ajan. Lisää lopuksi mantelirouhe. »Irrota kakkupohjat varovasti pelliltä. Nostele ne päällekkäin ja levitä jokaiseen väliin ohut kerros täytettä. Päällimmäiseksi tulee täytekerros. Levitä täytettä myös reunoille. Siivilöi kakun päälle tomusokeria.

Painele paahdettuja mantelilastuja kakun päälle ja reunoille.

VOILEIPÄKEKSIT

200 g voita n. 7 dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa 5 dl perunajauhoja 3 dl kermaa 4 munankeltuaista (1 dl sokeria) »Vatkaa voi vaahdoksi. Sekoita sooda vehnäjauhoihin. Lisää voin joukkoon peru-

Voileipäkeksit

najauhot, kerma ja keltuaiset. Jos haluat makeita keksejä, lisää sokeri. Lisää lopuksi vehnäjauho-soodaseos. Kaulitse taikina ohueksi levyksi. Leikkaa siitä neliöitä tai ota muotilla pyöreitä kakkuja. Paista 200-asteisessa uunissa noin 8 minuuttia.

PERUNATORTTU

100 g voita 1,75 dl sokeria 3 munaa 150 g keitettyä, kylmää perunaa (= 1 iso peruna) 150 g mantelijauhetta Koristeeksi: tomusokeria Tarjoiluun: vaniljakastiketta »Vatkaa pehmeä voi sokerin ja munankeltuaisten kanssa. Raasta perunat. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää perunaraaste, mantelijauhe ja valkuaisvaahto voiseokseen. Kaada massa hyvin voideltuun ja korppujauhotettuun valurautapannuun. Paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Ota torttu uunista ja anna jäähtyä hetki, ennen kuin kumoat sen pannusta. Tortun voi tarjota myös suoraan pannusta. »Voit koristella jäähtyneen tortun tomusokerilla ja tarjota sen kanssa vaniljakastiketta. »

MARTAT 6 | 2019

14-19_ruoka.indd 17

| 17

15.11.2019 12.38

RUOK A

PAISTETTU SILLI

2 vähäsuolaista sillifileetä 3–4 rkl korppujauhoja 1 munankeltuainen 0,5 dl kuohukermaa valkopippuria sokeria Paistamiseen: voita »Leikkaa sillifileet kuutioiksi ja paista voissa korppujauhojen kanssa. Vatkaa munankeltuainen rikki, lisää sen joukkoon kerma ja hiukan valkopippuria. Kaada seos pannulle.

Sekoita hyvin ja ripottele päälle hiukan sokeria. Tarjoa lämpimänä perunoiden kanssa tai hapanleivän päällä.

VOILEIPÄLAATIKKO

Perunatorttu

6 keitettyä perunaa 1 purkki anjovisfileitä (n. 100/60 g) 2 kovaksi keitettyä munaa 1 rkl hienonnettua sipulia 2 rkl voita korppujauhoa voinokareita 2 rkl tomaattipyreetä, tilkka vettä »Kuori kylmät perunat ja leikkaa viipaleiksi.

Leikkele munat silpuksi. Kuullota hienonnettua sipulia voissa, älä ruskista. Sekoita kuullotettu sipuli munasilpun kanssa. Voitele uunivuoka. Lado pohjalle kerros perunaviipaleita. Levitä niiden päälle anjovisviipaleet ja muna-sipuliseos. Päälle tulee perunakerros. Ripottele pintaan korppujauhoa ja voinokareita. »Laita vuoka 200–225-asteiseen uuniin ja paista, kunnes pinta on saanut väriä. Notkista tomaattipyree vedellä. Ota vuoka uunista ja kaada pyree paistoksen pinnalle.

Laske uunin lämpö 150 asteeseen ja paista vuokaa vielä 1–2 tuntia. Tarjoa suoraan vuoasta.

LÄHTEET: Sirkka-Liisa Lehtinen, Sirkka Svinhufvud: Ellen Svinhufvud – Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan, Otava 2009 Anna-Maija Tanttu: Makujen ja elämysten Kultaranta, WSOY 1999 Ritva Laijoki: Kakkuja ja kahvikutsuja, Karisto 2011

WANHAAN MALLIIN: ENGLANTILAISET INKIVÄÄRIPIPARKAKUT (120–140 kpl)

3 dl siirappia 400 g sokerijauhoja* 2 rkl hienonnettua inkivääriä 3 tippaa sitruunaöljyä 350 g woita 3 dl paksua wispikermaa 1 rkl soodaa 1,5 kg wehnäjauhoja eli tarpeen mukaan**

Voileipälaatikko

»Siirappi, sokeri ja mausteet sekä pesty woi*** sekoitetaan notkeaksi seokseksi; työhön tarvitaan noin 20 minuuttia****.

Kerma wispilöidään kovaksi waahdoksi ja sekoitetaan warovaisesti joukkoon. Jauhot yhdistetään soodaan ja sotketaan sekaan. »Kun taikina on niin kiinteää, että sitä voi käsitellä, sotketaan siihen loput jauhot.

Taikina kaawiloidaan ja otetaan pyöreitä kakkuja formulla. Paistetaan noin 200 asteessa kauniin ruskeiksi. *5 dl hienoa sokeria **Nykyisillä jauhoilla tehtynä 1,25 kg riittää hyvin. *** Ennen voi oli niin suolaista, että siitä piti pestä kylmällä vedellä ylimääräinen suola pois. **** Sähkövatkaimella lyhyempi aika riittää.

Ohje: Ritva Laijoki: Kakkuja ja kahvikutsuja

18 | MARTAT 6 | 2019

14-19_ruoka.indd 18

15.11.2019 12.38

RUOK A

Paistettu silli

MARTAT 6 | 2019

14-19_ruoka.indd 19

| 19

15.11.2019 12.38

PÄIVIN PORINA

Kiitosrukous Äiti Maalle

Ä

iti Maa! Kiitos, kun ruokit meidät.

Isovanhempani olivat maanviljelijöitä. Kun olin lapsi, monet pientilat lopetettiin kannattamattomina tai niitä yhdistettiin isommiksi tiloiksi. Samaan aikaan puhuttiin usein pakettipelloista.

Kun matkustimme mummolaan, ajoimme halki peltojen, joilla niitä paketteja näkyi. Vasta myöhemmin ymmärsin, etteivät paalituskoneella sidotut heinäpaalit suinkaan tarkoittaneet pakettipeltoja, vaikka niiden ympärillä olikin tiukka naru kuin joululahjapaketeissa.

Pakettiin oli pantu koko tila eikä sen peltoja enää viljelty, vaan niille oli istutettu vaikkapa koivua.

KAIPUU MAALLE ja metsään on pysynyt sielussani silloinkin, ja varsinkin silloin, kun asuin suuren kaupungin keskustassa. Aika ajoin minun oli palattava esiäitieni maille, mummolan metsään marjastamaan ja sienestämään. Ilman omaa autoa se ei olisi onnistunut niin helposti. Nyt minunkin autoni on osasyyllinen siihen, että Äiti Maa on läkähtymässä ja tukehtumassa.

Valtavat metsien päättöhakkuut ovat iskeneet sieluuni syvän kirveeniskun. Tänä syksynä istutin tontilleni kymmenen kuusentainta. Jos ne lähtevät kasvamaan, niistä tulee hyviä hiil i n ie luj a .

Tähän asti olen istuttanut vain hedelmäpuita, mar-

japensaita ja juureksia mielessäni niiden syötävä sato. Kuuset istutin hengittääkseni. Halusin hidastaa ilmaston lämpenemistä edes tällä pikkuriikkisellä panoksella.

MUUTAMA VUOSI SITTEN virkkasin har-

maasta villalangasta valeampiaispesän kuistille killumaan. Ampiaiset olivat katselleet kuistin katon vuorilaudoituksen rakoja sillä silmällä. Lapsena minua pelottivat vanhat ulkovessat tai liiterit, joissa pesi kiukkuinen ampiaisyhdyskunta. Niiden reviirille ei menty noin vain ilman, että pommikoneet hyökkäsivät. Ampiaispesiä hävitettiin myrkyttämällä, polttamalla ja viimeisimpänä villityksenä harmaalla villalangalla.

Me onnistuimme hävittämään ampiaiset, kimalaiset ja mehiläiset liian hyvin. Vasta nyt alamme käsittää, missä mittakaavassa ruoan tuotanto on riippuvainen pölyttäjistä. Marjat, hedelmät, yrtit, vihannekset, juurekset, pavut ja monet viljakasvit tarvitsevat pölyttäjän, sen yhden pienimmistä, jonka arvoa emme kunnolla ymmärtäneet ennen kuin niiden lukumäärä romahti rajusti. Virkattu ampiaispesä sai väistyä pihaltamme, ja sen tilalle tuli hyönteisiä houkuttelevia ötökkähotelleja.

ME SAIMME LAHJAKSI valmiin maailman, mutta olemme mellastaneet täällä pahemmin kuin sika pellossa. Luonto on ollut ihmisille pelkkä hyödyke, jota voi säälimättömästi hyödyntää. Vieläkään kaikki eivät ymmärrä, että ilmastonmuutoksen torjunta tai hidastaminen tulee aina halvemmaksi kuin maapallon lämpenemisen aiheuttamat tuhot ja peruuttamattomat menetykset.

Sallitaan Äiti Maan elää kuten se on elänyt tähänkin asti, ilman liian kovakouraista ohjailua.

Kyllä Äiti tietää. Suodaan hänelle mahdollisuus korjata ajattelemattomien lasten teot. Annetaan hänen korjata se, mikä on korjattavissa, jotta me voimme korjata satoa. Annetaan toisten elää, jotta mekin saisimme elää. PÄIVI ALASALMI

Päivin aarteita ovat maitopääläri ja juustomuotti.

20 | MARTAT 6 | 2019

20-21_Päivin porinat.indd 20

15.11.2019 12.39

J lun

PIPARISIN

HERKKU #YHDESSÄPÖYDÄSSÄ

Piparijäädyke piparikastikkeella 8–10 annosta

2 prk (à 200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli 1 prk (2,5 dl) Valio double cream kuohukermaa 2 rkl fariinisokeria (2 rkl punssia) 100 g piparkakkuja Piparikastike 2 dl Valio tummaa glögiä 1 dl fariinisokeria 1 tl piparkakkumaustetta 5g (½ – 1) piparkakkua

20-21_Päivin porinat.indd 21

Vaahdota rahka, kerma ja fariinisokeri kulhossa. Lisää joukkoon (punssi ja) piparkakut murskattuina. Kaada seos kakkuvuokaan tai kulhoon (vetoisuus n. 1 l).

Pakasta jäädykettä hyvin peitettynä väh. 4 h.

Keitä piparikastike: Mittaa kattilaan glögi ja fariinisokeri.

Keitä täydellä teholla muutama minuutti, jotta seos hiukan tiivistyy. Lisää piparkakkumauste ja murenna joukkoon piparkakku. Sekoita, kunnes kastike saostuu.

Ota jäädyke temperoitumaan n. ½ h ennen tarjoilua. Kostuta vuoan/kulhon reunat kuumalla vedellä ja kumoa jäädyke tarjoiluvadille. Tarjoa kuuman piparikastikkeen kanssa.

Lisää reseptejä unohtumattomaan jouluun valio.fi/joulu

Kun haluat päättää aterian joulun makuihin raikkaalla tavalla, jäädyke on silloin loistava vaihtoehto. Ja mikä parasta: herkun voi valmistella hyvissä ajoin etukäteen, sillä jäädyke säilyy pakastimessa useamman viikon.

15.11.2019 12.39

RAUTAISANNOS

teiinien sekä kotimaisten viljojen, kasvisten, juuresten, marjojen ja villikalan käytön lisäämistä. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan puoli kiloa viikossa. Tällä hetkellä luullisen lihan kokonaiskulutus on noin 1,5 kiloa viikossa, johon luetaan punainen liha ja siipikarja.

Kasvisten käytön lisääminen vaikkapa kasvisruokapäivien muodossa on tervetullutta myös kansanterveyden näkökulmasta.

KUVA SHUTTERSTOCK

MIKSI?

Nykyinen ruokajärjestelmämme kuormittaa maapallon kantokykyä merkittävästi. Ilmastonmuutoksen lisäksi ruokaan liittyviä haasteita ovat esimerkiksi terveysongelmat, kuten lihavuuden lisääntyminen sekä aliravitsemus.

Vastauksena näihin ongelmiin on kansainvälinen tutkijajoukko kehittänyt planetaarisen ruokavalion, joka edistää kansanterveyttä ja hillitsee hiilidioksidipäästöjä. Ruokavaliota muunnellaan sen mukaan, missä päin maailmaa sitä toteutetaan.

Tavoitteena on muuttaa maailman väestön ruokailutottumuksia vuoteen 2050 mennessä ja kehittää ruokajärjestelmää kestävämmäksi, hillitä ilmaston lämpenemistä ja taata riittävästi ruokaa ja puhdasta vettä kaikille ihmisille.

MIETI TÄTÄ!

MITEN?

Planetaarinen ruokavalio tähtää siihen, että nykyinen lihan ja sokerin kulutus puolitetaan. Lisäämällä kasviksia ruokavalioon ympäristövaikutukset pienenevät merkittävästi. Vihannesten, hedelmien, papujen ja pähkinöiden kulutus vähintään kaksinkertaistetaan.

Ruokavalio sisältää noin 2 500 kilokaloria päivässä.

Siihen kuuluu täysjyväviljoja, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Proteiinin lähteinä käytetään papuja, linssejä, kalaa, maito- ja munatuotteita sekä lihaa. Punaisen lihan osuus on alle 100 grammaa viikossa, kasviproteiinin 1,4 kiloa viikossa. Rasvoina suositaan hyvälaatuisia ja kestävästi tuotettuja kasvirasvoja.

MITÄ ERIT YISTÄ?

Planetaarinen ruokavalio on

PLANETAARINEN RUOKAVALIO Planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä terveydelle että maapallolle.

FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // VIIVI MASKULIN

verrattavissa lähinnä ravitsemussuosituksiin, ei niinkään erityisruokavalioihin. Sekä suositukset että planetaarinen ruokavalio nojaavat tieteelliseen tutkimukseen.

Monet kestävän syömisen periaatteet pohjautuvat perinteeseen, mutta osa tavoista on unohtunut vaurastumisen myötä. Ostoskoreissamme on yhä harvemmin esimerkiksi sisäelimiä tai kotimaista villikalaa, ja taito niiden valmistamiseen on katoamassa.

Jos syöt lihaa, opettele käyttämään kaikkia ruhon osia. Valitse kasvatetun kalan sijasta villikalaa, jos sitä on saatavilla. Kysyntä lisää tarjontaa.

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio kulkee käsi kädessä kestävyyden kanssa. Pienillä arjen muutoksilla jokainen voi vaikuttaa sekä omaan että maapallon hyvinvointiin.

INFO

Planetaarisen ruokavalion idea julkaistiin EAT–Lancetkomission raportissa. Komissioon kuuluu 37 eri tieteenalan johtavaa tutkijaa.

Planetaarinen ruokavalio on muunneltavissa yhtä lailla suomalaiseen kuin vaikkapa kamerunilaiseen ruokakulttuuriin. Suomessa tämä tarkoittaa etenkin kasvipro-

22 | MARTAT 6 | 2019

22-23_rautaisannos.indd 22

15.11.2019 12.42

ZZZ PDUWDQSXRWL IL N U U L U O J A J E T T E K A P (17 €) + Martan joulukirja (20 €) tta vuo 120 t rta Ma – i kot pi rem On suu PAKETTIHINTA 22 € irja (20 €) PAKETTIHINTA 22 € Leikkuulauta (20 €) + Martan jouluk

22-23_rautaisannos.indd 23

15.11.2019 12.42

K ANSAINVÄLINEN TOIMINTA

TUKEA TYTÖILLE, ROHKEUTTA NAISILLE - Jokainen voi itse ajaa omaa autoaan eli suunnitella elämäänsä, muistuttaa Marie-Louise Wandji.

LIISA YLI-KETOLA

A R VO S T U S TA

KOT I TA LO U D E L L E

Marttojen tukemat hankkeet Kamerunissa ovat keskittyneet kolmeen aiheeseen: ravitsemukseen, naisyrittäjyy» teen ja tyttöjen koulutukseen.

Tyttöjen kerhotoiminta herätti Kiteellä pidetyssä marttaillassa eniten kiinnostusta.

Marie-Louise kertoi, että kerhot toimivat monella Kamerunin alueella ja niihin osallistuu noin 500 tyttöä, kotitalouskoulujen oppilaita. Koulutetut ohjaajat kertovat kerhoissa seksuaaliterveydestä, tyttöjen oikeuksista omaan kehoonsa ja kaikesta siitä, mikä 14–18-vuotiaita nuoria kiinnostaa.

– Tytöille kerrotaan lainsäädännön näkökulmasta, mitkä ovat heidän oikeutensa omaan kehoon. Perinteisiä tapoja ei arvostella eikä haluta asettaa nuoria vanhempiaan vastaan, Marie Louise kertoi noin 30 kiteeläiskuulijalle.

Marie-Louise valaisi martoille myös maansa vahvaa perinneuskollisuutta.

Poikia koulutetaan ja pojat etenevät tyttöjä nopeammin. Kotitalouskoulutus on aloista vähiten arvostettua. Tyttöjä valmennetaan usein vaimon rooliin ja miehellä on perheen pään status.

– Mamma Mia! hän huudahtaa kysymykselle, pitävätkö miehet vaimojensa yritystoiminnasta.

– Raha merkitsee valtaa, ja monet miehet pelkäävät jäävänsä perheessä alakynteen, kun naiset kokoontuvat ja saavat pienlainoja ja alkavat pyörittää omaa bisnestään, hän jatkaa.

Unelmana 63-vuotiaalla Marie-Louise Wandjilla on, että kotitalouskoulutusta ja samalla kodeissa tehtävää kasvatustyötä alettaisiin Kamerunissa arvostaa nykyistä enemmän.

– Jotta ihmisen arvo ei muodostu vain

KERTTU MALINEN

K

amerunilainen Marie-Louise Wandji vieraili Pohjois-Karjalassa ja ihastui tietenkin Marttakeskuksessa nauttimiinsa karjalanpiirakoihin. Niitä hän halusi viedä tuliaiseksi tyttärelleen, joka myös matkusti Helsinkiin.

Mukaan Kameruniin lähti kassikaupalla villalankoja – ja mikä tärkeintä, paljon nähtyä ja ajattelemisen aihetta.

– Erityisesti nuorten ja vanhojen ihmisten välitön kohtaaminen on kiinnittänyt huomioni tällä reissulla, kolmatta kertaa Suomessa käynyt Marie-Louise sanoi.

Hän johtaa Kamerunissa isoa kotitalousjärjestöä, ACESF-CA:ta, joka on tehnyt yhteistyötä Marttojen kanssa vuodesta 2011. Yhteistyö käynnistyi kahden maan naisten kohtaamisesta. Marie-Louise Wandji muistelee, kuinka Marttaliiton kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist ja pääsihteeri Marianne Heikkilä kuuntelivat kamerunilaisten tarpeita ja toiveita.

– Myös minun työni järjestössä perustuu ihmisten kuuntelemiseen. Rohkaisen naisia ja muistutan heille, että jokainen voi itse ajaa omaa autoaan eli suunnitella elämäänsä. Mutta sen enempää en voi enkä halua puuttua toisten valintoihin.

Dibabe Bachan (vas.), Fikirte Shumetin ja Marie-Louise Wandjin Suomi-viikko huipentui Marttatorille.

kodin ulkopuolisesta urasta. Elämiseen tarvittavien tärkeiden taitojen oppiminen alkaa kotona.

Hänen oma esikuvansa on toimelias täti, joka teki ja osasi monenlaista. Täti opetti Marie-Louisen ompelemaan ja leipomaan. Leiponut hän on aina, jopa pienessä pariisilaisessa toimistossakin asuessaan Ranskassa.

Joensuussa hän pääsi piirakkamestari Eeva Mikkolan kanssa rypyttämään muutaman karjalanpiirakan. Otteista näkyi, että taikinan pyörittely on kotitalousopettajalle tuttua touhua.

24 | MARTAT 6 | 2019

24-25_kansainvälinen toiminta.indd 24

15.11.2019 12.43

MIKKO MAKKONEN

VIIKKO SUOMESSA

»Marttailuviikolle 8.–15.9. saimme vieraita Saharan eteläpuolelta: Kamerunista Marie Louise Wandjin, joka johtaa kotitalousneuvojien järjestöä ACESF-CA:a (Association de Conseillers en Economie Social et Familial du Cameroun) ja Etiopiasta vammaisten naisten järjestön EWDNA:n toiminnanjohtajan Dibabe Bachan sekä häntä avustavan koordinaattorin Fikirte Shumetin.

Dibabe ja Fikirte olivat ensimmäistä kertaa elämässään ulkomailla.

– Olemme otettuja vieraanvaraisuudesta. Suomessa vapaaehtoistyössä on paljon voimaa, mitä kadehdimme. Meillä on monesti arkinen toimeentulo niin niukassa ja epävarmaa, että ihmiset lähtevät harvoin yhdistyksiin tekemään töitä ilmaiseksi.

Myös vammaispalvelujärjestelmänne teki vaikutuksen, he totesivat.

– Sitä kyllä ihmettelemme, keitä varten kaikki nämä valtatiet on rakennettu, kun ei näy ihmisiä. Koko Suomen asukkaat mahtuisivat kotikaupunkiimme Addis Abebaan ja tilaa jäisi vielä roimasti yli, naiset kommentoivat.

ANTOISA OHJELMA

Kuljimme Vihdistä Kiteelle ja Oulusta Tampereelle, yhdistysten marttailloista piirien tapahtumiin. Kiitos kaikille, jotka teitte tämän mahdolliseksi! »8.9. Turku, Marttojen juhlajumalanpalvelus »9.9. Tampere, Pirkanmaan Martat, Active Refugees in Community (ARC) -hankkeen kasvihuoneet ja turvapaikanhakijoiden kanssa rakennetut kasvimaat. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK. »10.–11.9. Marie Louise: Mikkeli–Joensuu– Kitee. Marttojen käsityötoiminta, yrittäjyys ja hankkeet. Dibabe ja Fikirte: Kouvola ja kässämartat, Kiipula-erityisoppilaitos.

Oulu, näkövammaisten yhdistys. »12.–13.9. Rajamäellä 80 martan ja monen yhdistyksen yhteinen marttailta. Vihdissä tutustuminen maataloon, rantasauna Vihdin pirtillä. »14.9. Helsinki, Marttatori. »15.9. Helsinki, kansainvälisten marttojen koulutus. Uutta tietoa hankkeista ja ideointia kehitysyhteistyön 40-vuotissyntymäpäiville 2020.

Terhi Lindqvist

Marie-Louise Wandji kokeili karjalanpiirakoiden tekoa Eeva Mikkolan ohjauksessa.

JOULULAHJA KEHITYSYHTEISTYÖLLE MARTTOJEN KEHITYSYHTEISTYÖ

»Voit tukea Marttojen kehitysyhteistyötä esimerkiksi marttaillan kahvirahalla, myyjäisten tuotolla tai syntymäpäivälahjoituksella. Ohjaamme rahoituksen Etiopian vammaisille naisille, Kamerunin kotitalousopiskelijatytöille ja köyhille yrittäjänaisille sekä Malawin maaseudun koulutytöille ja heidän äideilleen. »Tavoitteenamme on tuoda tytöille ja naisille lisää päätösvaltaa, toimeentulomahdollisuuksia ja kotitaloustaitoja. Valvomme rahojen käyttöä ja kehitämme työtä yhdessä kumppaniemme kanssa.

KERÄYSTILI

»Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 / Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066 KERÄYSLUPA

»Poliisihallitus RA/2019/202. Lupa voimassa 2.8.2019–1.8.2021 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa myönnetty 5.3.2019. Keräysvarat käytetään keräyskauden aikana ja välittömästi kauden jälkeen.

»Kysy lisää 16.12. mennessä: kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist, terhi.lindqvist@ martat.fi, p. 050 516 9412. Suunnitellaan lahjan saajalle yhdessä lahjakortti sopivalla tekstillä.

KIITOS LAHJOITTAJILLE

»Ulkomaan keräyksen 1.8.2017–31.7.2019 tuotto Marttaliiton kehitysyhteistyölle Afrikassa oli 31 319,07 euroa. Lisäksi martat lahjoittivat vuonna 2019 jäsenmaksun yhteydessä kehitysyhteistyölle yhteensä 38 637,48 euroa. »Nämä varat ohjataan – vammaisten naisten ruokakursseihin ja heidän sosiaaliseen tukemiseensa Etiopiassa – ammattikoululaisten tyttöjen kerhotoimintaan, kotitalousalan naisyrittäjille ja ravitsemusneuvonnan kehittämiseen Kamerunissa – maaseudun tyttöjen koulunkäyntiin Malawissa. »Toiminnassa on mukana useita tuhansia köyhiä tyttöjä ja naisia myös ensi vuonna, joka on Marttaliiton kehitysyhteistyön 40-vuotisjuhlavuosi. Pysy kuulolla, kerromme ensi vuoden lehdissä lisää!

MARTAT 6 | 2019

24-25_kansainvälinen toiminta.indd 25

| 25

15.11.2019 12.43

K ÄSIT YÖ

SE OPPII, JOKA MALTTAA ANNE SAARIKETTU //KUVAT PÄIVI KARJALAINEN

Kaustisen Martat pitävät huolta siitä, että arvokkaat käsityötaidot siirtyvät taitajilta uusille tekijöille.

Yhdistyksellä on fransujen osaaja omasta takaa, ja perinteisten töiden rinnalla syntyy myös uutta designia.

F

ansu, franssu, kaustislaisittain franssi. Keski-Pohjanmaalla on monia nimiä maakunnan tunnusomaiselle perinnekäsityölle. Fransut tarkoittavat pitsimäisiä reunakoristeluja, jotka tehdään lankoja solmien ja joissa on näyttävät tupsut.

Kaustisen Martat täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuonna yhdistyksessä on perehdytty fransujen solmimisen tekniikkaan ja kerrattu opittua.

Tätä on moni toivonut. Jäsenistöllä on huolta taidon jatkuvuudesta.

Kaustisen Martat ovat onnekkaita, sillä heillä on omasta takaa solmintatavan taitaja, joka osaa myös opettaa tekniikkaa. Varapuheenjohtaja AnnaLiisa Finnilä, toimelias kotiseutuaktiivi, on raivannut kalenteriinsa tilaa fransutaitojen päivittämiselle.

Fransuosaamista Finnilä arvosti, ylläpiti ja elvytti jo nuoruudessaan. Hän seurasi tarkasti kotikylänsä Känsälän fransutaitajan, sukulaisensa Aune Koskelan, työskentelyä; oppi ja omaksui ihailemaltaan opettajalta. AnnaLiisa myös sijaisti naapurin emäntää lehmien lypsämisessä, jotta Koskela pääsi opettamaan fransutekniikkaa kotiseutua kauemmaskin.

Edesmennyt Koskela inspiroi Finnilää yhä. Aikuisiällä Finnilä on itsekin opettanut fransujen solmintaa muun muassa kansalaisopistossa ja tarvittaessa vienyt perinnettä eteenpäin, jos fransuja osaavissa suvuissa on yksi sukupolvi jäänyt taidolta katveeseen.

Lisäksi Finnilä on kiinnostunut fransu-designin tuotekehittelystä: hän on suunnitellut ja toteuttanut fransu-kaulakoruja, -kehyksen ja -rohdinliinoja.

KOKO ELÄMÄNKULKUUN Marttalassa on ilo seurata Pirkko Juoperin keskittymistä, kun hän työskentelee Anna-Liisa Finnilän ohjauksessa. Juoperille erilaisten käsitöiden teko on merkittävä syy olla mukana Martoissa.

– Pirkolle fransu on mukava haaste, ja hän on päättänyt opetella sen, Finnilä rohkaisee.

Opettajan mielestä fransujen solmiminen sopii kaikille, joskaan taidon omaksuminen ei ole aivan yksinkertaista.

Helpointa Finnilän mukaan on opettaa 13–15-vuotiaita, sillä he ottavat opettajan ohjeet ja neuvot huolella vastaan.

Teini-ikäisiä Finnilä on perehdyttänyt tekniikkaan yhteistyössä Kaustisen yläkoulun käsityönopettajan kanssa.

Tekeminen vaatii malttia. Haasteelli-

suutta kuvastaa se, että Finnilä iloitsee, jos sadasta yhdenkin lopputulos onnistuu.

– Jotain kokemusta käsitöiden tekemisestä pitäisi olla entuudestaan.

Aloituksen tulisi olla miellyttävä: esimerkiksi solmittavan langan tulisi olla tasapaksua, kestävää ja ryhdikästä, opettaja linjaa.

Fransuin on koristeltu morsianten kapio- eli liinavaatearkun lakanoiden reunuksia jo satoja vuosia sitten. Vihkiäisten jälkeen fransukapiot ovat palvelleet perhettään kehdosta hautaan.

Vihkiäisissä morsian ja sulhanen ovat sijoittuneet alttarilla kahden fransulakanan väliin. Heidän yläpuolellaan toinen lakana on ollut osa morsiustaivasta. Papin edessä pariskunta on seissyt allaan lakana, jonka päälle on levitetty tyypillisesti morsiamen kotipitäjän silmikkoraanu. Papin eteen on polvistuttu vihkipallille, joka on peitelty pienellä fransulakanalla.

Vihkiäisten jälkeen isoa lakanaa ja silmikkoraanua on käytetty vuoteen pyhäpetauksessa. Pikkulakanan päällä kehdossa on levännyt jälkikasvua.

Fransulakanalla kunnioitetaan myös vainajaa. Se on esimerkiksi oleellinen osa ulosveisuusperinnettä, joka elää

26 | MARTAT 6 | 2019

26-31_fransut.indd 26

15.11.2019 12.48

Anna-Liisa Finnilä vaalii fransuperinnettä sekä martta- että kotiseutuyhdistyksessä.

» MARTAT 6 | 2019

26-31_fransut.indd 27

| 27

15.11.2019 12.48

Anna-Liisa Finnilä ohjaa Pirkko Juoperia (vas.). Marttalan pöydän ympärillä Taina Lumppio, Helena Virkkala, Marjatta Uusitalo, Vuokko Kaunisto, Hilkka Jylhä ja Pirjo Palosaari-Penttilä.

Kaustisella ja lähikunnissa yhä vahvana. Nimensä mukaisesti muutamia päiviä ennen kirkkosiunausta vainaja veisataan ulos kodissaan: hänet lasketaan arkussa saattoväen ympäröimälle, havuin koristellulle fransulakanalle. Perinteeseen kuuluvat muun muassa kannen avaaminen ja virrenveisuu.

Kaustisella fransu koristaa myös paikallisen, kansanmusiikkia esittävän Hääkuoron naisten esiintymisasua.

Fransu ympäröi asun rintamukseen kiinnitettyä kauluksen peiliä, morsiustaivasta.

TALKOILLA YHTEISEKSI HY VÄKSI

Marttalassa yhdistyksen juhlavuotta kunnioitetaan myös kangaspuissa.

Pari lointa on varattu arkisemmin matoille, kolmannessa on kudottu Kaustisen eli Keski-Pohjanmaan miehen kansallispuvun liivikangasta.

– Lahjoitamme kankaan Ottosten pikkupojille, ettei heidän tarvitse enää esiintyä pelkissä valkoisissa paidoissa, selvittää puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä.

Ottosilla puheenjohtaja tarkoittaa paikallisen nuorisoseuran kansantanssiryhmiä. Palosaari-Penttilä ja hänen puolisonsa Ossi perustivat nykymuotoisen tanhuharrastuksen Kaustiselle yli 30 vuotta sitten palattuaan pääkaupunkiseudulta synnyinmaisemiinsa.

Kaustisella marttatoiminta elää ajassa vahvasti juuri tekemällä. Talkoilla tehdään kaikkien yhteiseksi hyväksi ja toisaalta myös kerätään omalle yhdistykselle varoja. Toimintaa Marttalassa ja sen ulkopuolella toteutetaan jäsenten kiinnostusta tarkkaillen.

– Kaffitamme eri tahoja esimerkiksi kaupan aulassa. Meiltä on tilattu isompiin tilaisuuksiin perinneruokaa, juustopaistia. Luemme runoja ja satuja lapsille.

Mummoilemme parin martan voimin viikoittain Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekaffilassa. Koulun käsityönopettajan kanssa meillä on sukan kantapääntekodiili yhdessä oppilaiden kanssa, puheenjohtaja listaa.

Kesällä yhdistyksellä oli käsityöpaja Kaustisen kansainvälisten kansanmusiikkijuhlien lastenteltassa, jonka toi-

minta täytti 20 vuotta.

Alkusyksystä martat auttoivat musiikkilukion uusia opiskelijoita alkuun astialahjoituksin ja kertomalla maukkaan, ravitsevan ja edullisen ruoan laittamisesta.

Syksyllä juhlavuotta kunnioitettiin myös kirkkopyhällä. Sen toimitti kaustislainen martta Eija Seppä, Perhon kirkkoherra.

UUSIA AVAUKSIA Ajankohtainen kierrätysaate on voinut yhdistyk sessä aina hyvin.

– Ihmiset tuovat Marttalaan paljon tavaraa, kuten lakanoita matonkuteiksi, Pirjo Palosaari-Penttilä kertoo.

Joitakin vuosia sitten Kaustisella toimi useita marttayhdistyksiä. Kylittäistä toimintaa on nyt nivottu kirkonkylän yhteyteen Anna-Liisa Finnilän ehdotuksesta.

Uusimpia avauksia on etenkin matkojen ja opintoretkien toteuttaminen yhdessä Perhonjokilaakson eli lähikuntien marttojen kanssa.

– Siten reissujen määrää olisi mahdollista lisätä ja niihin liittyviä toiveita oli-

28 | MARTAT 6 | 2019

26-31_fransut.indd 28

15.11.2019 12.48

Anna-Liisa Finnilän ideoimia kaulakoruja.

Fransujen teko vaatii malttia. Solmimista varten tarvitaan teline eli konkari, johon sydänlanka pingotetaan.

si helpompi toteuttaa. Mukaan saataisiin ehkä myös houkuteltua lisää uusia, eri-ikäisiä kasvoja: reissuihin monipuolisuutta ja ylipäätään vaihtelevuutta, Vuokko Riihimäki sanoo.

Kehitettävää Riihimäki arvioi olevan myös tiedonkulussa.

– Yhdistyksen nettisivut pitäisi saada auki, ne eivät ole edistyneet, sihteeri selittää.

– Mutta Facebook pelaa, PalosaariPenttilä huomauttaa.

Kattojärjestöltä puheenjohtaja odottaisi lisää tukea paikallistyöhön.

– Vedän yhdistystä muiden järjestöjen opeilla, Palosaari-Penttilä kokee.

Marttailuun puheenjohtaja kertoo suhtautuvansa kuin työnä, vaikka se onkin harrastus. Leader-ryhmä Pirityisten eläköitynyt toiminnanjohtaja olisikin valmis jakamaan tietotaitoaan esimerkiksi hankerahoitusten hakemisesta.

Kaustisen Martat ovat saaneet Leader Pirityisiltä rahoitusta opintomatkoihin.

KAUSTISEN MARTAT

» Perustettu 1929. » Kuuluu Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttoihin.

» Jäsenet kokoontuvat Siltatie 5:n Marttalassa etenkin talvisin joka toinen viikko. Vuoroviikoin ollaan koolla eläkeyhdistyksen jäsenten kanssa hyväntekeväisyyden merkeissä ja tehdään muun muassa sukkia vastasyntyneille. » Marttala sijaitsee tunnetun kirkonrakentajasuvun, paikallisten Kuorikoskien, tekemän pyhätön lähellä, kirkkomaan laidalla. » Kaustisella toimeliaaseen yhdistykseen kuuluminen on muodikasta. Jäsenmäärää on kampanjoitu kasvuun: viime vuonna jäseniä oli 84, tällä hetkellä yli 120.

Kaustislainen Aune Koskela oli entisaikain fransu-taitaja.

MARTAT 6 | 2019

26-31_fransut.indd 29

| 29

15.11.2019 12.49

K ÄSIT YÖ

SUPISUOMALAISTA SOLMEILUA Fransuissa käytetään kahta erilaista solmua.

Tuloksena on pitsimäisiä koristeita.

TEKSTI, OHJE JA PIIRROKSET ANJA AALTO //KUVAT LAURA RIIHELÄ

E

rilaiset vanhat solmeilutekniikat ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa. Amppeleista, kasseista ja seinätekstiileistä tuttu makramee on kulkeutunut ympäri maailmaa muun muassa merimiesten matkassa.

Meiltä Suomessa on ikioma solmeilutekniikka, fransut. Ne muistuttavat hieman makrameeta, mutta solmut ovat erilaisia, ja tekniikalla valmistetaan täysin erilaisia tekstiilejä. Aivan samanlaista tekniikkaa ei tutkimusten mukaan ole muualta löytynyt.

Fransuja on solmittu läntisessä Suomessa ja erityisesti Pohjanmaalla. Tekniikalla on koristeltu liinavaatteita ja etenkin juhlissa käytettyjä tekstiilejä.

Fransut ovat olleet mukana ihmisen koko elämän taipaleella: Fransukoristeinen tekstiili voi olla pöytäliinana juhlissa ja hääkatoksena häissä. Kasteelle vietävä lapsi on kääritty siihen, ja vainajan arkku on asetettu hautajaisissa fransuin koristellun liinan päälle.

Fransut solmeiltiin yleensä loimilankoihin, jotka jäivät kankaan päähän kutomisen jälkeen. Solmeilusta muodostui pitsimäinen koriste. Fransuja tehdään myös erillisenä solmimalla langat sydänlankaan, ja valmis fransu kiinnitetään jälkeenpäin pitsin tapaan kankaaseen.

Solmimista varten tarvitaan teline eli konkari, jonka pystypuiden väliin sydänlanka pingotetaan. Ylösalai-

sin käännetyn tuolin jalkoja voi käyttää samaan tarkoitukseen.

Fransujen solmimistekniikka on sinällään yksinkertainen, sillä siinä käytetään vain kahta erilaista solmua.

Fransujen tekeminen ei ole kuitenkaan kaikkein helpoimpia käsityötekniikoita, sillä vaatii harjoittelua, että solmuista tulee täsmällisiä ja pinnasta kaunista ja tasaista.

Harjoitteluun sopii hyvin puuvillalanka. Kokemuksen kasvaessa kannattaa kokeilla pellavalankaa.

Fransuissa esiintyvillä kuvioilla on hauskoja nimiä, esimerkiksi hammasrati ja säärirati. Myös tähtikuvio on tavallinen. Fransuista voidaan käyttää myös nimityksiä ripsut tai typsyt.

KIRJANMERKISTÄ LIIKKEELLE

Kokeile solmuja aluksi pieneen työhön.

TEE NÄIN:

»Pingota sydänlanka tiukasti nelinkertaisena esim. ylösalaisin käännetyn jakkaran jalkoihin. »Leikkaa kahdeksan n. 70 cm pitkää lankaa fransulangoiksi. »Taita jokainen fransulanka puoliksi ja solmi langat yksitellen sydänlangan ympärille napakasti, solmut eivät saa liukua työn edetessä. Sydänlangasta lähtee nyt 16 lankaa. Tässä vaiheessa määräytyy myös tulevan fransun tiheys. (Kuva 1) »Aloita solmiminen vasemmasta laidasta niin, että jätät ensimmäisen langan vapaaksi ja solmit kahdella seuraavalla langalla solmun A. (kuva 2) Jatka solmimalla

aina kaksi seuraavaa lankaa, solmujen pitää asettua tasaiseen riviin. Viimeinen lanka jää vapaaksi. »Aloita toinen rivi taas vasemmalta solmimalla kaksi ensimmäistä lankaa, eli toisen kerroksen solmut muodostuvat edellisten solmujen kanssa lomittain. Solmi langat pareittain koko kerroksen matkalta, myös viimeinen lanka solmitaan. Jatka näin muutama solmurivi, saat tuntumaa solmun tekoon. »Hammasrati: Solmi aina kaksi vierekkäistä lankaparia yhteen solmulla B (kuva 3) jonkin matkan päästä edellisistä solmuista. » Jatka taas solmimalla tiheää, eli kuten alussa. Jatka työtä solmimalla vuorotellen tiheää ja hammasrateja. »Kun työsi on sopivan mittainen, solmi kaikki langat yhteen solmulla B, tee päällekkäin kaksi tai kolme napakkaa solmua.

Leikkaa tupsu sopivaksi. »Solmi sydänlangat kauniille solmulle ja katkaise päät. »Voit höyryttää työn varovasti tai kastella.

Asettele se tasaiselle alustalle kuivumaan.

LISÄTIETOA

»Bertta Aspfors: Fransut eli franssit – Kaunista käsityöperinnettä »Ritva Koskennurmi-Sivonen (toim.): Lankatekniikoiden käsikirja, Tammi 2013 »Maija Märsylä: Fransua oppimaan, Keskipohjanmaan kirjapaino 1973 »Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri, WSOY 1975

30 | MARTAT 6 | 2019

26-31_fransut.indd 30

15.11.2019 12.49

1

2

3 MARTAT 6 | 2019

26-31_fransut.indd 31

| 31

15.11.2019 12.49

K ÄSIT YÖ

Tee vanhoista joulukorteista keveitä koristepalloja. Hyvän joulun toivotukset jatkavat elämäänsä askartelumateriaalina.

TEKSTI, MALLITYÖ JA KUVAT SARI TAMMIKARI

KORTIT, KOLMIOT JA PALLOT

J

oulukortit ovat niin ihania, että niitä säilyttää mielellään vuodesta toiseen. Joskus kuitenkin kauniiden kuvien kanssa raja tulee vastaan ja varastoja pitää purkaa. Kortit ovat omiaan askarteluun: kuvat ovat kauniita ja värit sointuvat vuodenaikaan.

Koristepallot tehdään helpolla tekniikalla, ja jos käytössäsi on kuvioleikkuri, työskentely vain nopeutuu.

VINKKI

Esimerkkityössä on käytetty Fiskarsin valmista kahvaleikkuria, halkaisija 5 cm.

TARVIKKEET

Vanhoja joulukortteja Sakset tai kuvioleikkuri Puikkoliimaa Nuuttausluu tai tavallinen ruokailuveitsiViivoitin (astemitta taitoskulman määrittelemiseksi) (Askartelualusta helpottaa taitosten nuuttausta) Narua ja helmiä ripustukseen

1

»Lajittele kortit tyylien ja värien mukaisesti. Leikkaa kuvioleikkurilla tai saksilla niistä säännöllisiä ympyröitä. Yhtä palloa varten tarvitset 20 samankokoista ympyrää.

2

»Leikkaa paksusta kartongista tasasivuinen kolmio sapluunaksi, jonka avulla nuuttaat taitokset ympyröihin. Kolmion jokaisen kulman tulee olla 60°. Esimerkkityössä ympyröiden halkaisija on 5 cm. Kolmion sivujen pituus on tällöin 4,3 cm.

32 | MARTAT 6 | 2019

32-33_joulukoristeet.indd 32

15.11.2019 12.52

3

»Valitse 5 ympyrää, joista muodostuu pallon yläosa. Sommittele kuviot ja värit silmääsi miellyttävällä tavalla. Taittele ympyrät nuuttauslinjojen mukaan kolmioiksi.

4

»Liimaa kolmiot yhteen niin, että ne muodostavat puolipallon. Aseta ripustusnaru ympyröiden keskelle ennen viimeisen kolmion liimaamista. Pujota pallon sisään jäävään päähän helmi. Näin varmistat, että naru ei liu’u ulos reiästä.

5

»Valitse seuraavat 10 ympyrää ja taittele nuuttauslinjojen mukaan kolmioiksi. Liimaa viisi kolmiota puolipallon alataitoksiin ja loput viisi näiden väleihin.

VINKKI

Voit tehdä palloja myös vanhojen kirjojen sivuista tai lahjapapereista. Ohut paperi kannattaa liisteröidä ohuelle askartelukartongille, jotta se kestää taittelun ja pysyy pallon muodossa.

VINKK

I

Pallo je lan o n askar te hjelm lu so pii m ak si. d a so ar t t J piv ok työva aa mater ainen vo aili tu ia ih synty eita sarjo alia kotoa o. iteta y vau an, p Kun hdilla hy vin a . l l oj Pa vaikk a jou llot sopiv a lumy a t yjäisi in .

6

»Taittele loput 5 ympyrää kolmioiksi. Niistä muodostuu pallon alaosa. Liimaa ne samanlaiseksi puolipalloksi kuin tehdessäsi pallon yläosan.

MARTAT 6 | 2019

32-33_joulukoristeet.indd 33

| 33

15.11.2019 12.52

K ÄSIT YÖ

KÄDET KYLLÄ OSAAVAT RIITTA-K AISA VOIPIO

Vaikka näkö huononisi, käsitöistä ei tarvitse luopua. Tarjoa näkövammaiselle tuttavalle apua ja rohkaisua, jotta hän pystyy harrastamaan.

Eeva Airikainen punoo rottinkikoria.

TARJA HEIKKILÄ

L

ähes jokaisen tuttavapiiriin kuuluu joku, jolla näkö on heikentynyt, sillä Suomessa arvioidaan elävän noin 300 000 eri tavoin huononäköistä.

Ikärappeuma tuottaa eniten näköongelmia. Heikon näön kanssa oppii kuitenkin elämään, jopa nauttimaan elon ihanuudesta.

Jos ihminen on harrastanut käsitöitä näkevänä, on hänen ehkä opeteltava uusia tekniikoita huonon näön tai sokeuden yllättäessä. Käsitöistä ei silti tarvitse luopua, ei sinnepäinkään. Onpa niitäkin, jotka ovat löytäneet käsityöt vasta sokeuduttuaan.

Opettelun jälkeen sormet alkavat pikkuhiljaa erottaa silmukoita puikolla ja tuntea oikean kohdan virkkuukoukun työntämiseksi isoäidinneliön reunakerroksen läpi.

SOPIVASTI TUKEA Käsitöistä saa niin paljon elämäniloa, että sen soisi yltävän jokaisen ulottuville, näkipä hän tai ei.

Käsillä tekeminen virkistää aivoja, parantaa muistia ja kohentaa kokonaisterveyttä.

Kun käsityökärpäsen puraisema menettää osittain tai kokonaan näkönsä,

34 | MARTAT 6 | 2019

34-37_kädet osaavat.indd 34

15.11.2019 12.54

TARJA HATANPÄ Ä

SIMO PARVIAINEN

TARJA HATANPÄ Ä

Nämä vauvansukat luovutettiin Seinäjoen keskussairaalan synnytysosastolle.

Iloisen kirjavia koreja Annasilmät-myyntipöydällä.

Artesaani Mauno Sirviö valmistaa perinteisiä mattopiiskoja.

SURKUTTELU EI AUTA KETÄ ÄN EIK Ä VIE ETEENPÄIN, MUTTA HIENOTUNTEINEN JELPPI ON KULLANARVOISTA .

tarvitsee hän tukea alkuun päästäkseen.

Jo pelkästään käsityökerhon kokoontumispaikkaan saattaa olla hankala reitti. Näkevä kaveri voi tarjota autokyydin tai kävelyseuraa. Avuntarvetta kannattaa aina kysäistä.

Surkuttelu ei auta ketään eikä vie eteenpäin, mutta hienotunteinen jelppi on kullanarvoista. Opastaminen liikkuessa, pudonneen neulan noukkiminen lattialta ja kahvipöydän antimien nouto tauon aikana ilahduttavat. Värien kuvaileminen auttaa sommitteluratkaisuja työn ääressä.

Internet pursuaa ihania malleja, ideoita ja käsityöblogeja. Näkevä kanssakulkija voi seikkailla siellä toverina sanallistaen ohjeita ja muuta visuaalista verkkosisältöä.

Liiallinen apu kuitenkin tappaa omaaloitteisuuden. Siinä ei ole mitään järkeä, että avustaja tai omainen liimaa kreppipaperikukat CD-levylle, kun askarrellaan onnittelukortteja. Tai rullaa mehiläisvahalevyn kynttiläksi, jonka näkövammainen polttaa kotona.

Sellainen passivoi.

Myyjäisistä voi tehdä ihania löytöjä.

»

MARTAT 6 | 2019

34-37_kädet osaavat.indd 35

| 35

15.11.2019 12.54

K ÄSIT YÖ

Annansilmät-aitta työllistää näkövammaisia käsityön tekijöitä. Tuotteet tunnistaa Annansilmä-merkistä. Verkkokauppa on osoitteessa www.annansilmätkauppa.fi

Seppo Toivanen korjaa huonekaluja

NÄKEVIEN SORMIEN NIKSEJÄ

» Aluksi pitää huolehtia huonosti näkevälle riittävä valaistus. Tehokkaat mutta häikäisemättömät kohdevalot auttavat näkemään paremmin. Materiaaleiksi voi valita sellaisia, joissa on vahva kontrasti. » Valaisevasta suurennuslasista saattaa koitua isosti hyötyä. » Moni näkövammautunut saa apuvälineeksi lukutelevision. Sitä voi hyödyntää käsitöissäkin asettamalla kameran alle vaikkapa pienen ompeluksen tai virkkuutyön. Ennakkoluulottoman harjoittelun jälkeen oppii seuraamaan työtä ruudulta eikä sormista. »Bambuiset työvälineet, kuten puikot ja koukut, toimivat mainiosti, kun taas metalliset tai muoviset tuppaavat luiskahtamaan hilpeästi kilahtaen lattialle. Pyöröpuikolta silmukat eivät putoile herkästi eivätkä puikkojen päät juutu nojatuolin käsinojiin. »Ensimmäiset sokkona loihditut työt voi näprätä hiukan paksummasta langasta, kunnes sormilla alkaa ”nähdä”.

Rutiinin karttuessa pystyy taas tarttumaan ohuempaankin rihmaan. » Eriväriset lankakerät ja muut materiaalit kannattaa heti ostosreissun jälkeen merkata jollakin systeemillä. Pistekirjoitus on oiva keino, ja kekseliäitä konsteja on kosolti; solmittuja langanpätkiä, kuminauhoja, klemmareita. » Monenlaiset solminta- ja punontatyöt ja esimerkiksi mehiläisvahakynttilöiden pyörittäminen sujuvat hyvin ilman näköä. » Neulahuovutus ja silkkihuivien värjääminen tuottavat hienoja tuloksia, samoin rottingista ja ekopäreestä punotut pienkorit. » Kahvipusseista voi työstää pannunalusia, jopa ostoskasseja, mikäli ompelukone ei pelota. Alan kaupoista saa sähköompelukoneita, joissa on todella turvallinen sormisuoja.

36 | MARTAT 6 | 2019

34-37_kädet osaavat.indd 36

15.11.2019 12.54

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella.

Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille!

Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

TEEMA- JA KIERTOMATKOJA MUSIIKKIA JA TEATTERIA

UUTUUS!

Pitkä loma Espanjan aurinkorannikolla, Torremolinoksessa

Tuntematon Tatarstan Koe kiehtova Tatarstan Volgan rannalla, ja sen historiallinen pääkaupunki Kazan.

Runsas retkiohjelma, mm. kiertoajelu, Kreml, kansallismuseo, tataarikortteli, saarikaupunki Svijazsk Volgalla. Aterioita.

Matkanjohtaja mukana koko matkan.

9.-15.4. (to-ke) • alk. 1.540,-

9.2.-2.3. • alk. 1.075,Peking ja Kiinan muuri 13.-20.3. • 1.495,Amsterdam ja Keukenhofin kukkapuisto 6.-9.4. • 985,Agatha Christien Englanti 23.-27.4. • 1.245,Kuninkaallinen Lontoo 4.-7.9. • 985,-

TALLINNASSA: Luxemburgin kreivi –operetti 1.-2.2. • 165,La Boheme –ooppera 15.-16.2. • 155,Viulunsoittaja katolla –musikaali 4.-5.4. • 175,Oopperan kummitus –musikaali 25.-26.4. • 179,SAARENMAALLA: Oopperapäivät 22.-25.7. • 675,24.-26.7. • 610,-

Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 - JOENSUU, Kirkkokatu 20 - PORVOO, Lundinkatu 16 - TURKU, Linnankatu 8 E www.matka-agentit.fi - Varaa matkasi 24 H - Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

KANTAPÄÄN KAUTTA Näkövammaisten omat käsityökerhot tarjoavat tärkeää vertaistukea ja mahdollisuuden olla kaltaistensa joukossa eikä aina se kummajainen.

Silti on hyvä rohkaista huononäköistä liittymään myös näkevien piireihin ja ompeluseuroihin Martoissa, kansalaisopistoissa ja käsityökahviloissa. Hän voi vuorostaan tuoda niihin uusia ideoita.

Valtakunnallisena yhdistyksenä Näkövammaiset Käsityöntekijät ry kouluttaa ohjaajia. Ympäri maata toimii kerhoja, joissa vetovastuuta kantavat näkövammaiset. He osaavat hyvin neuvoa, koska ovat kantapään kautta opetelleet tekemään muun muassa villasukan kantapään. Heitä voi kutsua myös marttailtaan, jos sokkovinkkejä kaivataan.

Matka agentit

100 VUOTTA SOKEAIN K ÄSITÖITÄ

»Annansilmät-aitta täyttää tänä vuonna sata vuotta. Sokeiden valmistamia käsitöitä myytiin vuosikymmeniä ympäri maata omissa myymälöissä. Nyt niitä on jäljellä vain yksi, Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevassa Iiris-talossa. Valikoimassa on rottinkihuonekaluja, poppanoita ja muita tekstiilitöitä, koruja, keramiikkaa ja puutöitä.

Monenmoiset ekologiset harjat kuuluvat myös perinteisiin sokeiden käsitöihin. »KATSO MYÖS www.kasityontekijat.fi

MARTAT 6 | 2019

34-37_kädet osaavat.indd 37

| 37

15.11.2019 12.54

KODIN TALOUS

Tänä jouluna tontuilla on lakin lisäksi myös tolkkua päässään.

ERKKI UKKOLA //KUVITUS MIRVA MALMGREN

TOLKUN LAHJAT

M

arkkinat ja mainokset kehottavat meitä kuluttamaan tauotta, ja tahti vain kiihtyy vuoden loppua kohden. Ensimmäiset jouluaiheiset tavarat ilmestyvät puoteihin syyskuussa ja täyttävät kaupat juhlapyhien lähestyessä. Kansantalouden kohtalonkysymys tuntuu olevan, kuinka paljon kulutamme rahaa joululahjoihin henkeä kohti.

Entä jos tänä vuonna toteuttaisimme henkilökohtaisen vastaiskun markkinavouhotusta vastaan? Siitä kiittävät sekä lompakko että ympäristö – ja aika monen ystävät ja läheiset.

lupukille ja lupaat toimittaa kirjeet perille. Toimii myös aikuisten kesken!

OMA A TUOTANTOA Jokaisessa joulu-

paketissa on tavaran ohella myös ajatuksia lahjan antajalta sen saajalle.

Omatekoinen lahja sisältää roppakaupalla lämpöä, sillä se vaatii ajattelutyötä, suunnittelua, mietintää ja ajankäyttöä. Tekeminen on työläämpää kuin ostaminen, mutta niinpä omasta pajasta lähteekin ainutlaatuisia, saajan mukaan räätälöityjä paketteja – jotka kenties kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin kaupasta ostetut. Kotitekoiset leivonnaiset, karkit ja käsityöt tuoTARPEELLISTA Onko tärkeintä vain vat jouluilon tupaan aivan toisella tapaa antaa jotakin, mitä tahansa? Siltä vai- kuin massatuotettu tavara. kuttaa, kun katselee kauppojen asiakaspalveluja joulun jälkeen. Ne nimit- PAIKALLISTA JA KESTÄVÄÄ Joulun hittäin ruuhkautuvat lahjojen palautuksis- tilahjat komeilevat pian lehtien, nettita. Kaikki tosin eivät kehtaa palauttaa kauppojen ja mainosluetteloiden sivuiltarpeettomiakaan lahjoja. Niinpä kaa- la. Suosikkituotteilla on omat ympäpit pursuavat vuosi vuodelta kertyvis- ristövaikutuksensa, joihin liittyy myös tä tuoksukynttilöistä, tyynyliinoista ja tavaran rahtaaminen pahimmassa tapauksessa maapallon toiselta puolelta. fleecehuovista.

Jos haluat varmistua siitä, että lahja on Kaukaa tuodun sijaan osta paikallisten toivottu, on ratkaisu yksinkertainen: ky- tuottajien tekemiä lahjoja. Ympäristösy lahjan saajalta, mitä hän haluaa. Jos kuormitus pienenee, ja tuet lähiseudun haluat säilyttää joulun taian ja yllätyk- yritystoimintaa kansainvälisten suursen, pyydä kohteelta tai hänen lähipii- yritysten sijaan. Lähituotteita löydät eririltään suuntaviivoja tai tee vaivihkaisia koisliikkeistä, toreilta, joulumarkkinoiltiedusteluja. Täsmällisimmät vinkit saat, ta, suoraan tuottajilta – ja usein myös läkun pyydät läheisiäsi kirjoittamaan Jou- hikaupoista.

38 | MARTAT 6 | 2019

38-39_joululahjat.indd 38

15.11.2019 12.56

Kysy kaupassa rohkeasti, mistä ja millaisista oloista tuotteet tulevat. Samalla viestität kauppiaalle, että eettiset ja ekologiset arvot ovat sinulle kuluttajana tärkeitä.

Tee ekoteko ja valitse laadukasta. Taidolla tehdyt ja kestävistä materiaaleista valmistetut lahjat tuntuvat kenties kertaostoina enemmän lompakossa, mutta pitemmän päälle ne tulevat edullisemmaksi kuin hutera kertakäyttökrääsä.

LUE LISÄÄ

Katso Marttojen joulusivut: martat.fi/joulu Vinkkejä budjetointiin ja viisaisiin lahjoihin: martat.fi/joulubudjetti LAHJALISTA

1. Tarpeellista 2. Itse tehtyä 3. Paikallista ja kestävää 4. Aikaa ja elämyksiä 5. Hyvää mieltä

AIKAA JA ELÄMYKSIÄ Jokaisella on lä-

hipiirissään henkilöitä, jotka ”eivät tarvitse mitään” tai ”joille on vaikea keksiä lahjaa”. Unohda silloin tykkänään paketit ja puketit ja lahjoita aikaasi tai elämyksiä: ilta elokuvissa, luontoretki, lahjakortti kokkauskurssille. Iäkäs arvostaa ehkä kahvihetkeä ja kävelyretkeä, pikkulapsiperheen vanhemmat lastenhoitoapua ja kummitaapero leikkiseuraa. Toimelias martta askartelee ystävälleen lahjakortin, joka oikeuttaa ikkunanpesuun, mattopyykkiin tai ruohonleikkuuseen lahjan saajalle sopivana ajankohtana.

HYVÄLLÄ MIELELLÄ Lahjan antaminen

on onni. Tunne hyvää mieltä siitä, että sinulla on lähelläsi ihmisiä, joille haluat tuottaa iloa. Nauti joulusta ja lahjojen antamisesta sekä saamisesta.

MARTAT 6 | 2019

38-39_joululahjat.indd 39

| 39

15.11.2019 12.56

KODINHOITO

Vinkki!

Asetelmaan voi piilottaa yllätyslahjan, vaikkapa itse tehdyn hillopurkin tai yrttisuolaa.

K

äytä jouluasetelmaan kierrätysastioita ja koristeena luonnonmateriaaleja. Kaiva kaappien kätköistä asetelmiin sopivia joulukoristeita. Joulukukkien rinnalle voit istuttaa ruukkuja huonekasveja.

JOULUN KUKAT KUKOISTAVAT Tee kukka-asetelma itsellesi tai ystävälle.

Oikein hoidetuista kasveista on iloa pitkään.

TIINA IKONEN //KUVA KAUPPAPUUTARHALIITTO

Suosikit

TEE NÄIN

1. Ota asetelmalle vedenpitävä istutusastia. Jos käytät koria, vuoraa se muovilla.

2. Laita astiaan multaa. Ison astian pohjalle voi lisätä kananmunankuoria.

3. Poista kukat ruukuistaan. Sommittele kasvit asetelmaan ja istuta multaan. Jos laitat asetelmaan arvokkaan huonekasvin, istuta se ruukkuineen.

4. Päällystä mullan pinta sammalella, jäkälällä tai havuilla.

5. Koristele puolukan- ja mustikanvarvuilla, kävyillä, tammenterhoilla, kaislalla, oksilla… Jos haluat, viimeistele asetelma nauhalla ja koristeilla.

Kiinnitä sammalet ja jäkälät U:n muotoisilla rautalankakoukuilla ja muut koristeet rautalangalla.

Joulutähti, hyasintti, ritarinkukka (eli amaryllis), istutustulppaani, atsalea, jouluruusu, marraskuunkaktus, joulusypressi, skimmia, tulilatva, annansilmä, lankaköynnös, muratti, kuningasbegonia, kirjovehka, muorinkukka, pitsilehti.

HOIDA

»Hoida asetelmaa vaativimman kasvilajin mukaan. Joulutähti, marraskuunkaktus ja annansilmä viihtyvät vedottomassa ja lämpimässä huoneilmassa, valoisassa. Sipulikukat, atsalean ja sypressin voi viedä yöksi viileään. »Tasainen kosteus sopii kaikille. Kastelujen välillä mullan pinta saa kuivahtaa.

Liika kastelu ja lämmin huoneilma venyttävät sipulikasvien varret pitkiksi.

Venyneet kukat voi leikata maljakkoon.

KIERRÄTÄ

»Hyväkuntoiset kasvit istutetaan joulun jälkeen omiin ruukkuihinsa, uuteen kukkamultaan. Tulilatva ja marraskuunkaktus menestyvät huonekasvina. Myös atsaleasta ja joulutähdestä voi olla pitkään iloa. Atsalea istutetaan happamaan multaan. Annansilmä saattaa kukkia uudelleen, kun sen ver-

soista poistetaan kolmasosa ensimmäisen kukinnan jälkeen. » Maatuvat jätteet laitetaan biojätteeseen tai kompostiin, rautalangat metallinkeräykseen. Astiat ja koristeet voi käyttää uudelleen tai viedä kierrätykseen.

UUSI KUKINTA

»Leikkaa ritarinkukan (eli amarylliksen) kukkavarsi kukinnan jälkeen. Kastele ja lannoita, kasvi kasvattaa rehevät lehdet. Siirrä ruukku kesäksi ulos ja syksyllä sisälle. Lopeta kastelu. Kun lehdet ovat kuihtuneet, istuta sipuli uuteen multaan ja aloita kastelu. Nuput ilmestyvän muutamassa viikossa.

»Joulutähti ja tulilatva virittyvät kukkaan lyhyessä päivässä; joulutähti tarvitsee pimeää vähintään 14 tuntia vuorokaudessa, tulilatva 10 tuntia. Pidä kasveja elo-syyskuusta alkaen pimeässä komerossa, jos haluat kukinnan ajoittuvan jouluun. Talvella virittyminen saattaa tapahtua luonnostaan. »Jouluruusu istutetaan keväällä puutarhaan, se on menestyvä perenna.

Myös tulppaanit ja hyasintit saattavat kukkia uudelleen puutarhassa. Skimmia, joulusypressi ja atsalea viihtyvät kesän ulkona, puolivarjossa. Syksyllä ne siirretään takaisin sisälle. Lajit eivät siedä kuivumista ja pitävät suihkuttelusta.

40 | MARTAT 6 | 2019

40_kodinhoito joulukukat.indd 40

15.11.2019 13.01

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO/TEUVO K ANERVA 41_marttakansi.indd 41

Eteenpäin, sanoi martta lumessa!

Kuva on vuodelta 1960.

MARTAT 6 | 2019

| 41

15.11.2019 13.02

HANKE

Fseha Ghebrehiwet poimi puolukoita.

42 | MARTAT 6 | 2019

42-45_sieniretki.indd 42

15.11.2019 13.05

Mosey Aregawi haluaa oppia tunnistamaan ja keräämään sieniä.

METSÄTAITOJA MARTTOJEN MUKANA Arjen taidot auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan.

Järvenpäässä opeteltiin, miten suomalaista luontoa voi hyödyntää virkistymiseen ja sienestämiseen. Sieniretki järjestettiin osana KESTI-hanketta.

MERJA FORSMAN //KUVAT KERTTU MALINEN

MARTAT 6 | 2019

42-45_sieniretki.indd 43

| 43

15.11.2019 13.05

HANKE

M

itä jos metsässä tulee karhuja, käärmeitä tai leijonia, kysyy Somaliasta Suomeen muuttanut Adni Salaat ja naurahtaa leijona-vaihtoehdolle.

– En tulisi metsään yksin. Mitä teen, jos tulee mies? Jos paljon ongelmia kotimaassa, ajattelet aina, että vaarallista, hän selittää.

Salaat ja neljä muuta maahanmuuttajaa tarttuvat marttojen tuomiin sienikoreihin ja sadeviittoihin ja vaihtavat omat kenkänsä lainasaappaisiin. Taivaalta tihkuttaa vettä ja ilta alkaa hämärtää.

Vielä ehtii kuitenkin hetkeksi kahden marttayhdistyksen, Järvenpään Marttojen ja Lepolan Marttojen, järjestämälle sieniretkelle.

SIENESTYS ON SUOMALAISTA

Järvenpään sieniretki on osa vuonna 2018 alkanutta KESTI- eli Kestävät valinnan ja sujuva arki -hanketta. Hanke on suunnattu nuorille kotoutujille, ja sen tarkoituksena on opettaa kestävän kehityksen mukaisia kotitaloustaitoja käytännön tekemisen kautta.

KESTI:ä toteuttavat sekä piirien työntekijät että vapaaehtoiset martat. Järvenpäässä kolmen yhdistyksen trio organisoi keväällä ruokakurssin. Sieniretki järjestettiin ylimääräisenä hyvänä.

– Sienestys on niin suomalaista! Haluamme opettaa näille nuorille, miten Suomen luontoa voi hyödyntää. Toivomme, että retki olisi heille elämys, ja että he kokisivat, että heidät otetaan täällä Suomessa hyvin vastaan, Järvenpään Marttojen puheenjohtaja Hilkka Leinonen sanoo.

– Tämä on yksi tapa tehdä Suomessa asumista mukavammaksi ja miellyttävämmäksi.

Kukin yhdeksästä KESTI-hankkeeseen osallistuneesta marttayhdistyksestä on saanut järjestää oman yhdistyksensä näköistä toimintaa. Nuorille kotoutujille on järjestetty sieniretken lisäksi muun muassa leivontaa, käsityökerho sekä erilaisia työpajoja ja tapahtumia.

ILMAISTA RUOKA A

Sienimartta Maila Rissanen tarpoo

Saalis käydään tarkkaan läpi sienimartan kanssa.

sammaleella ja kokoaa välillä retkeläiset yhteen.

– Hei, täältä löytyi suppilovahvero! Se on erittäin hyvä sieni. Tätä verihelttaseitikkiä kerään lankojen värjäykseen, en syötäväksi, Rissanen sanoo ja pudottaa kellertävän sienen laukkuunsa.

Rissanen on pääsyy siihen, että sieniretki järjestettiin.

– Monet maahanmuuttajat ovat innokkaita sienestäjiä. Jotkut ovat innostuneet niin, että he ovat lähteneet keräämään sieniä ihan työkseenkin, mutta monet vierastavat suomalaista metsää, Rissanen tietää.

– Kaikissa maissa ei ole jokamiehenoikeuksia, eivätkä kotoutuvat välttämättä tiedä, että Suomessa voi mennä luontoon keräämään tätä ilmaista ruokaa.

Siksi Rissasen mielestä on tärkeää, että on joku, esimerkiksi marttayhdistys, joka kertoo kotoutujille Suomen luonnon mahdollisuuksista ja auttaa heitä liikkumaan luonnossa turvallisesti.

– Haluan, että nämä nuoret oppisivat

tänään muutamat turvalliset sienet ja sen, että jos ei jostain sienestä ole täysin varma, se pitää jättää kokonaan poimimatta. Toivottavasti saisin heidät innostumaan, että he tulisivat metsään uudestaankin. Kerroin, että tännekin pääsee vaikka pyörällä, mutta selvisi, etteivät he osaa ajaa pyörää. Se pitäisikin opettaa seuraavaksi, Rissanen pohtii.

TURVALLINEN MA A

Metsäaukiolla eritrealainen Mosey Aregawi täyttää koriaan rouskuilla ja haperoilla.

– Eritreassa ei ole paljon metsää, vähän sieniä, hän kertoo.

Aregawi muutti Suomeen vuonna 2017.

Hän käy Järvenpään Seurakuntaopiston peruskoulun ensimmäistä luokkaa.

– Eritreassa ei hyvä olla, ei demokratia, diktaattori, hän sanoo.

– Suomessa on tosi hyvä koulu.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on luonneh-

44 | MARTAT 6 | 2019

42-45_sieniretki.indd 44

15.11.2019 13.05

Maila Rissasen mielestä on tärkeää kertoa ko- Järvenpään Marttojen puheenjohtaja Hilkka Leinonen (vas.) ja sienimartta Maila Rissanen toutujille Suomen luonnon mahdollisuuksista. laittoivat eväät esille.

INFO

tinut Eritreaa yhdeksi maailman sortavimmista maista. Se on myös yksi maailman köyhimmistä valtioista.

– Vielä kaksi vuotta, sitten olen valmis ja menen ammattikouluun, Aregawi maalailee.

Hän haaveilee automekaanikon urasta. Mutta juuri nyt hän haaveilee suuresta sienisaaliista.

– Haluan oppia, mikä on vaarallinen ja mikä hyvä sieni, hän sanoo.

MARJOJAKIN LÖYTYI

Korien pohjat ovat peittyneet. Hilkka Leinonen levittelee eväitä penkille, Maila Rissanen kiertää korilta toiselle. On tauon paikka.

– Katsotaan, mitä olette keränneet.

Onko suoraan pannulle pantavia tai keitettäviä? Yhtään myrkkysientä ei kyllä lähde kotiin! Rissanen tähdentää.

Nuoret tulkkaavat välillä toisilleen, ja nyökkäilevät sitten ymmärryksen merkiksi.

Fseha Ghebrehiwet, "Vesku", palaa

pitkältä puolukkakierrokseltaan. Hän on saanut saaliiksi puoli ämpärillistä marjoja. Adni Salaat kertoo käyneensä muutaman kerran mustikassa.

Mosey Aregawi odottaa innolla, että pääsee kotiin kokkailemaan sieniruokia.

Adni Salaat irvistelee vieressä.

– Kerran maistoin sientä ja oksensin, hän nauraa.

– Minäkin olen allerginen metsäsienille, mutta kerään silti, Hilkka Leinonen kertoo.

Salaat aikoo kuitenkin tulla metsään uudestaan, porukassa tietenkin.

– Haluan vain olla täällä metsässä, hän sanoo ja viittoo metsän hiljaisuuteen.

– Tulen taas ensi viikonloppuna sieneen, minun kyytiini mahtuu kyllä, Maila Rissanen lupaa.

»KESTI – Kestävät valinnat ja sujuva arki -opintokokonaisuus nuorille kotoutujille »Martat ovat tehneet monenlaista yhteistyötä Suomeen muuttaneiden kanssa 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2019 on käynnissä Opetushallituksen rahoittama KESTI-hanke. »KESTI tukee kotoutumista kotitaloustaidoilla ja -tiedoilla. Keskeistä on käytännön tekeminen ja kestävä arki. »Vapaaehtoiset martat ovat järjestäneet eri puolilla Suomea 10 tapahtumaa tai kurssisarjaa, joissa leivotaan, tehdään ruokaa, opitaan kodinhoitoa, liikutaan luonnossa ja kerätään satoa nuorten kotoutujien kanssa. »KESTI:in kuuluu myös ammattilaisten kotitalousneuvojien vetämiä kursseja, joissa voi suorittaa osaamispisteitä. Opintosuorituksesta voi olla hyötyä opintoihin tai töihin hakiessa tai vuokra-asuntoa etsiessä. »Terveellinen ruokavalio, ruokasesongit, arjen ekologiset valinnat ja kodin fiksut raharatkaisut tulevat tutuiksi. Ostanko vai teenkö itse? Saako kasviksista tarpeeksi energiaa? Miten saan rahat riittämään?

Muun muassa näitä asioita pohditaan kokkaamisen lomassa.

MARTAT 6 | 2019

42-45_sieniretki.indd 45

| 45

15.11.2019 13.06

SUKUPOLVET

Kasvatettu auttamaan Sisaruus kantaa ja antaa voimaa. Siskoihin voi aina luottaa. Apua tulee varmasti, ja hommat hoidetaan asiallisesti. Ihan kuin Martoissa.

HANNELE NIEMI //KUVA MARJA SEPPÄLÄ

W

indtin tyttöjen äidin mummu Katri Hatakka perusti marttayhdistyksen Jääsken kirkonkylään vuonna 1926.

Muistona tästä on Suomalaisen Marttaliiton Keskustoimikunnan emäntä Hatakalle lähettämä käsin kirjoitettu kirje, jossa kannustetaan: ”Kun teillä on innostusta, niin kyllä vähitellen työ tekijäänsä neuvoo.”

Sota ajoi karjalaisperheen Kannakselta evakkoon Kymenlaakson Elimäelle, ja marttailu jatkui seuraavassa polvessa. Tytöt muistavat Martat osana Löytyn mummolaa. Mummun kuoltua ei enää marttailtu. Nyt 87-vuotias Hanna-Maija-äiti, omaa sukuaan Salakka, ei liittynyt jäseneksi.

Vuonna 1961 perhe muutti Elimäeltä naapurikuntaan Kuusankoskelle, missä isä Lauri Windt aloitti työt paperitehtaalla.

TOIMINTA A TYÖIKÄISILLE – Maalla jokainen osallistui töihin osaamisensa mukaan, kertoo Auli Windt.

Viisilapsisen perheen esikoinen Ulla Nieminen, vuosikertaa 1953, muistaa kesät heinäpellolla tappityttönä.

–Se oli kovaa hommaa!

Vuotta nuorempi Anne Laitinen ehti syntyä Elimäellä, samoin perheen ainoa poika Matti Windt vuonna 1955 ja Auli vuonna 1957. Pahnanpohjimmaisen Satu Jääskeläisen syntymäpaikaksi vuonna 1962 tuli Kuusankoski.

– Matti on äidin lellikki, kaipaavat siskot, eikä veli ole puolustautumassa.

– Ei se liittynyt meidän WhatsAppryhmäänkään.

Windtin tyttöjä yhdistää moni asia, vuodesta 2002 myös marttatoiminta. Siskoksista kolme oli perustamassa Kuusankoskelle Euromarttoja. Ullakin saatiin viimein mukaan, nyt jo hallitukseen. Puheenjohtajana toimii Satu.

– Aulikin on ollut puheenjohtajana, ja Anne sihteerinä, listaavat sisarukset yhteen ääneen.

Uuden yhdistyksen tavoitteena oli järjestää mielekästä harrastustoimintaa työikäisille, mottona ”Jos et osaa kutoa sukan kantapäätä, et opi täälläkään.”

MONENLAISIA OSA AJIA Tänään Euromartoissa on 40 jäsentä, joista aktiivisia parikymmentä. Keski-ikä on viisissäkymmenissä, vanhin on kahdeksankymppinen, nuorin Annen kolmikymppinen miniä.

– Kokoonnumme milloin missäkin, välillä myös kodeissa. Meitä on kovin erilaisia osaajia antamassa panostaan.

Tutustumistapahtumia piisaa kantritanssista liivipuotiin.

Siskoksillakin on erilaiset vahvuutensa: Ullalla puutarha, Annella käsityöt, Sadulla musiikki ja Aulilla ruoka.

– Auli potkii meitä muita liikkeelle, paljastavat kolme muuta.

Auli on ollut sisaruksista liukasliikkeisin.

– Olen asunut 23 paikassa ympäri maailmaa. Perheettömänä olin vapaa matkustamaan työn perässä aina Amerikkaan asti, listaa niin puolustusvoimissa kuin kaupungin ruokapalvelus-

sakin toiminut nainen.

Sisaruksista kaikki ovat työurallaan myös kouluttautuneet uusiin ammatteihin.

Isosiskon jäljillä ravintolatöihin päätyivät sekä Anne että Auli, jopa samaan kuusaalaiseen Elsan baariin.

– Näytin huonoa esimerkkiä, naureksii Ulla.

Itse hän perheen kasvaessa kouluttautui perhepäivähoitajaksi ja myöhemmin perushoitajaksi vanhustyöhön.

TUTUT MARTTA-ARVOT Anne jatkoi

eläkepäiviinsä asti ravintola-alalla, 40 vuotta eri tehtävissä.

Siskoksista työelämässä on enää Satu, joka kauppaopiston naisena teki ensin toimistouran, kunnes vaihtoi seurakunnan vastaavaksi lastenohjaajaksi.

Nyt kun kaikki ovat asettuneet Kuusankoskelle, on tapaaminen entistä helpompaa. Siskopäivää retkeilyn merkeissä on vietetty parikymmentä vuotta. Suvun yhteisistä pikkujouluista on tullut tärkeä perinne seuraavillekin polville.

– Meidät kasvatettiin auttamaan ja pitämään huolta muista. Martta-arvot ovat tuttuja jo lapsuuskodista.

Marttailu on harrastuksena mitä mainioin, kunhan siitä ei tee liian tiivistä.

Tapaamisia on noin kerran kuussa.

Euromarttojen seinätaulu on tekijöidensä näköinen: Ollaan rentoa porukkaa. Ei esitetä. Ollaan kaikki samalla viivalla. Jokainen huomioidaan. Osallis tutaan Marttaliiton yhteisiin projekteihin.

46 | MARTAT 6 | 2019

46-47_sukupolvet.indd 46

15.11.2019 13.06

Kaikki Windtin tytöt – Satu Jääskeläinen (vas.), Auli Windt, Anne Laitinen ja Ulla Nieminen – asuvat Kuusankoskella.

MARTAT 6 | 2019

46-47_sukupolvet.indd 47

| 47

15.11.2019 13.06

MISSÄ MENNÄÄN?

4x

yhdistyksessä nyt 1 TIETOA TARJOLLA

Yhdistyskanava Marttojen nettisivuilla on uudistettu ja avautuu joulukuussa. Sieltä löydät perustietoa yhdistyksen toiminnasta, ohjeet vuoden 2020 tapahtumiin, tietoa sääntöuudistuksesta, asiakirjoja ja lomakkeita... www.martat.fi/yhdistyskanava

2

Koko Suomi marttailee »Ystävänpäivän aattona 13.2.2020 martat ovat liikkeellä, sillä kaikki ovat menossa Maailman suurimpaan marttailtaan. Tähdätkää yhdistyksenne kokoontuminen kyseiseen hetkeen ja olkaa mukana – oman porukan kesken tai toisten yhdistysten kanssa. Samalla on hyvä hetki harjoittaa jäsenhankintaa, joten pidetään ovat avoinna ystäville ja kylänmiehille! Teemana on Nyt tehdään hyvää – ruokaa kestävään arkeen. Yhdistysten käyttöön tulee materiaalia illan suunnittelun avuksi.

Maailman suurin marttailta tul taas.

VINKKEJÄ VALMISTELUUN

Joulukuu » Varataan paikka. »Lisätään tapahtuma yhdistyksen toimintakalenteriin. »Aloitetaan valmistelut. Lähetetään kutsut jäsenille. Ystävät mukaan!

TÄYDENNÄ TILASTOT

Yhdistyksen toimintatilastot 2019 kannattaa pistää kuntoon ennen vuoden vaihtumista. Viimeisiä lukuja voi lisätä helmikuulle saakka.

3 SÄÄNTÖUUDISTUS TULEE

Useimmissa marttayhdistyksissä sääntöuudistus tehdään kevään 2020 vuosikokouksessa.

Ohjeita ja mallilomakkeita käyttäen se sujuu! www.martat.fi/saantouudistus/

4 PULMIA? CHATTAA!

Haluatko kysyä jäsenrekisteriin, toiminnan tilastointiin tai sääntöuudistukseen liittyvistä asioista? Jäsen- ja yhdistysneuvonnan maksuton chatti palvelee torstaisin klo 14–16. Mene osoitteeseen www.martat.fi ja klikkaa etusivulla olevaa Kysy martalta -laatikkoa.

Tammi-helmikuu »Viimeistellään ohjelma. Käytetään apuna Marttaliiton materiaalia. »Sovitaan tarjoiluista. »Muistutetaan jäseniä tapahtumasta. »Haetaan piiristä Martat-lehtiä ja Tule mukaan Marttoihin -esitteitä. »Katetaan kauniisti ja koristellaan. »Juhlitaan yhdessä!

Tavataan marttaillassa!

ITÄ MERELLINEN JUHL A MENU

OHJELMAEHDOTUS

»Tervetuloa! Illan avaus ja alkumaljat »Esitellään illan teema. Video kestävän arjen teoista. »Tarjoilua »Kestävän arjen visa joukkueissa tai yksilökilpailuna. Keskustelua. »Tervetuloa mukaan! Kerrotaan yhdistyksen tulevasta toiminnasta.

M ATERIA ALIA TULOSSA

»Reseptejä ja tarjoiluvinkkejä Martat-lehdessä 1/2020. »Video kestävän arjen teoista ja ohjeet tietokilpailuun julkaistaan tammikuun lopussa. »Lue lisää: www.martat.fi/maailman-suurin-marttailta.

»Martat ovat mukana Ylen #itämeridinner-kampanjassa, jonka tarkoituksena on nostaa kotimaisen villikalan arvostusta ja ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita. Marttojen juhlamenu on muunneltavissa sekä isoihin kalaaseihin että kotoisiin illanistujaisiin. Jaa kuvia illallisesta aihetunnisteella #itämeridinner. »www.martat.fi/itameri-illallinen LOPPUVUODEN ETU

»Nyt on helppoa kokeilla marttailua: loppuvuoden aikana jäseneksi liittyvien ei tarvitse maksaa vuoden 2019 jäsenmaksua, vaan ensimmäinen jäsenmaksulasku tulee helmikuussa 2020. Liittymislahjana uudet jäsenet saavat Martat-lehden numeron 6/19. Loppuvuoden etua kannattaa markkinoida nyt myös yhdistyksen omissa viestintäkanavissa.

48 | MARTAT 6 | 2019

48-51_missämennään.indd 48

15.11.2019 13.08

Laitasaaren Martat Muhokselta neuloivat reilut 100 paria villasukkia. Tässä jälleen yksi erä lähdössä äideille.

Pohjanmaan MarttoOulunsuun Martat vastasivat Pohjoisamisesta. Oulun koko n aerä sukk n eise jen neljännen ja viim kuussa 413 suksyys iin yliopistolliseen sairaalaan lahjoitett men Martisnie Särä ja n yoja Myll y kaparia, jotka oli teht alankojen sukk iä ttäis tojen kanssa. Mukana oli myös yksi tat matmar ksi ökse päät n ekti Proj ia. ja sukkien lahjoittaj aparin sukk sa mas utta kasivat Rovaniemelle ja kävivät luov ektista Proj le. äidil eelle saan i juur ensa ensimmäisen laps levät osastonhoitaja jäi muistoksi sairaalalle taulu, jota pite n puheenjohtaja ttoje Mar n nsuu Oulu ja Tiina Kemppainen Kaisa Uusimäki.

Sukat äidille »Lämpöinen kiitos joka ikiselle, joka osallistui Sukat äidille -tempaukseen. Yhdessä on tehty yli 22 000 villasukkaparia ensimmäisen lapsensa saaneille äideille. Muutamissa sairaaloissa sukkia tarvitaan lisää vielä loppuvuonna. Katso ohjeet sukkien toimittamiseen: www.martat.fi/sukat-aidille

Alkama a hieno mar ailuvuosi 2020.

Olethan mukana!

MARTAT 6 | 2019

48-51_missämennään.indd 49

| 49

15.11.2019 13.08

ARPA JAISTEN LOPPUKIRI

Marttojen juhlavuoden arpajaiset jatkuvat vuoden loppuun saakka. Paperiset arvat lähetettiin Martat-lehden 4/2019 mukana.

Niitä voi ostaa 31.12.2019 saakka, ja voittoja voi lunastaa 28.2.2020 asti. MyĂśs tekstiviestiarvat ovat kaupan vuoden loppuun asti: lähetä viesti MARTTA numeroon 16499. Nettiarvan ostat osoitteesta www. martat.ďŹ /martta-arpa. Ostamalla arvan tuet Marttojen tyĂśtä kotimaan lapsiperheiden hyväksi.

KIITOS TUESTASI

Marttojen kotimaan keräyksen (2.8.2017– 1.8.2019) tarkoituksena oli järjestÜssä tehtävän esi- ja alakouluikäisten lasten kokkikurssitoiminnan tukeminen. Keräys tuotti 3 682,26 euroa. Marttaliitto myÜnsi hakemusten perusteella 15 yhdistykselle 100– 350 euron suuruisia toiminta-avustuksia, yhteensä 3 700 euroa, lasten kokkikerhojen järjestämiseen.

Marttaliiton ja MarthafĂśrbundetin juh-

lavuoden keräys on tuottanut vuosina 2018–2019 yhteensä 3 199,12 euroa. Varat käytetään tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden kotitalousneuvontaan ja arjen tukemiseen. Juhlavuoden keräys päättyy 31.7.2020. Kiitos kaikille toimintaamme tukeneille!

M ARTTATALO -KIINTEISTĂ– MY Y TIIN

Marttaliitto myi 24.10.2019 laajan myynti- ja kilpailutusprosessin jälkeen omistamansa Keskinäinen KiinteistÜosakeyhtiÜ Lapinlahdenkatu 3 -nimisen yhtiÜn eli Marttatalon koko osakekannan Lapinlahdenkatu Oy:lle. KiinteistÜ oli Marttaliiton omistuksessa vuodesta 2008. Ostajana toimineen yhtiÜn omistaa saksalainen kiinteistÜsijoitusyhtiÜ Union Investment Real Estate GmbH. Marttaliitto ja Uudenmaan Martat jatkavat toistaiseksi vuokralaisina kiinteistÜssä. Kaupan myÜtä Marttaliitto kykenee entistä paremmin keskittymään yleishyÜdyllisen tarkoituksensa ja strategisten tavoitteidensa toteuttamiseen.

M ARTAN JOULU

Martan joulu voi olla levollinen rauhallinen, tyyni tai sitten se voi olla marttamaisen touhukas niin että kun jouluaatto koittaa on martta uupunut.

Jokainen tekee oman joulunsa omalla tavallaan kaikkein tärkeintä on joulu sydämessä jokaisessa ihmisessä kohtaat joulun lapsen.

Tee joulu sydämeesi rauhoitu, katso tähtiin ja nauti!

Mervi Seppänen, Maaningan Martat

KATSO KAIKKI MATKAT: ORPDOLQMD ˋ Suomen monipuolisin matkaesite ilmestyy joulukuussa – tilaa omasi nyt!

ORPDOLQMD Ë‹

10.-19.4.2020

REININ RISTEILY BASELISTA AMSTERDAMIIN ZĂźrich, Basel, Colmar, Strasbourg, Mainz, Koblenz, KĂśln, Arnhem, Amsterdam RISTEILY KAUNIILLA REINILLĂ„ ÂłÂŒÂ­Â¨zÂł Ă&#x;u­Ă?Â?¸³ ²Â?ÂŒÂ­ÂŒÂłÂŤÂ?Â?ÂłĂ?¸Â?ĂŠÂ?Â?Âł Ă&#x;uÂłÂœÂ¸Â?ÂœÂ?Âł ÂŤuĂ”ĂƒĂ”ÂłÂŤÂŒÂ?ÂœÂ?Âł Ă?Ă”Ă?ÔÊĂ?Ă”ÂŒÂłÍ‹ [Ă”Ă?Ă”Â?ÂŤĂŠÂ? Ă?Ă”Â­ÂŒĂ&#x;uĂ? ²âŸÊ ²uu­uĂ”ÂŤĂŠÂŒÂ­Â­Â?ĂŠÂŒĂŠĂ?u Ă&#x;uÂłÂœuĂŠĂ?uÂŤuĂ”ĂƒĂ”ÂłÂ—Â?ĂŠĂ?uuÂł ÔÔ­ÔÂ?ĂŠu ¸­²uÆ͆ ÂˆÂ¸Â˛Â?ÂłÂ?ÂŤuuÂłÂ?ĂŠÂŒĂŠĂŠu ³Ô³³u­Ô¸ÊĂ?uÆÂ?ĂŠĂŠu ĂŠÂ?¨uÂ?Ă?ĂŠÂŒĂ&#x;u _ÂłĂ?ÂŒĂ†Â­Â?ÂłÂˆÂŒÂłÍ›Â˛Ă”ĂŠÂŒÂ¸Í† ÂŤÂ?ƨuĂƒuÂ?³¸Ă?uÂ?ˆ¸­­Œ ¸²Â?ĂŠĂ?ÂŒĂ?Ă?Ă” $Ă”Ă?ÂŒÂłÂ ÂŒĂ†Â—Í›Â˛Ă”ĂŠÂŒÂ¸Í† Ă†ÂłÂœÂŒÂ˛Â?Âł Â?ÂˆĂ˘Â­Â­Â?ÂłÂŒÂł Ô­¸Â?­²uÂ˛Ă”ĂŠÂŒÂ¸ Ă?ÔÔ­Â?²â­­âÂ?ÂłÂŒÂŒÂł ĂŠÂŒÂŤz 7ÂŒĂ”ÂŤÂŒÂłÂœÂ¸ĂŞÂł Ă”ĂƒÂŒu ÔuĂƒĂ”Â?ĂŠĂ?¸ ÂŤuĂ”ÂłÂŒÂ?Â˛ĂƒuuÂł Ă?Ă”Â­ĂƒĂƒuuÂłÂ?uÂ?ÂŤuu³͋ RÂ?ĂŠĂ?ÂŒÂ?­â³ Ă?Ă”ÂłÂłÂŒÂ­Â˛u ¸³ ÆuĂ”Âœu­­Â?ÂłÂŒÂł ¨u ÂŤuÔ³Â?Â?ĂŠĂ?u ­Ô¸³³¸ÊĂ?u ŒœĂ?Â?Â? ÂłuĂ”Ă?Ă?Â?u 9¸²u­Â?³¨uÂł Ă†Ă˘ÂœÂ˛zÂł ¸²uÂł ­uÂ?Ă&#x;uÂł ­Â?ĂƒĂ”ÂŒĂŠĂŠu ĂƒÂ?Ă?ÂŤÂ?Âł Â¨Â¸ÂŤÂŒuÍ‹

HINTA 2 496 ₏/hlÜ ikkunallisessa hytissä 2 626 ₏/hlÜ hytissä ranskalainen parveke Hintaan sisältyy

Í„ Ă†ÂŒÂ?Ă?Ă?Â?Â­ÂŒÂłÂłÂ¸Ă? Ă?ÔÆÂ?ĂŠĂ?Â?­Ô¸uĂŠĂŠu Í„ ²u¨¸Â?Ă?ÔÊ ÂŤuÂœÂˆÂŒÂł ÂœÂŒÂłÂ—ÂŒÂł ÂœĂ˘Ă?Â?ĂŠĂŠzÍ‘ ÂœĂ”Â¸ÂłÂŒÂŒĂŠĂŠu Í„ Ă?zâÊÂ?œ¸Â?Ă?¸ ÆÔ¸u¨Ô¸²Â?ÂłÂŒÂŒÂł ÆÂ?ĂŠĂ?ÂŒÂ?­â­­z ĂŠÂŒÂŤz ÄŠ ĂĄ ĂƒzÂ?Ă&#x;z­­Â?ÂłÂŒÂłÍ† Ä‹ ĂĄ uu²Â?uÂ?ÂłÂŒÂł Í„ Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł ²ÔuÂ?ĂŠÂŒĂ? Ă†ÂŒĂ?ÂŤÂŒĂ? ¨u ĂŠÂ?ĂŠzzÂłĂƒzzÊâ²uÂŤĂŠĂ”Ă? Í„ ÊÔ¸²u­uÂ?ĂŠĂ?ÂŒÂł uĂŠÂ?uÂłĂ?Ô³Ă?Â?¨uÂ¸ĂƒĂƒuÂ?ÂˆÂŒÂł Ăƒu­Ă&#x;ÂŒÂ­Ă”Ă?

Asiantuntijaopas Arja Rinnekangas, laivan risteilyisäntä Lauri Lehtovirta

OTA YHTEYTTĂ„ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102

Palvelumaksu 26 â‚Ź/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min.

Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

48-51_missämennään.indd 50

IDYLLINEN TOSCANA

15.-20.4., 22.-27.4., 13.-18.5., 22.-27.5., 17.-22.9., 8.-13.10. ja 15.-20.10.2020 I 1 256 â‚Ź [uÂ?ˆŒuuÆĂ?ÂŒÂ?Ă?u͆ ÂŤÂŒĂŠÂŤÂ?uÂ?ÂŤuÂ?ĂŠÂ?u ÂŤuĂ”ĂƒĂ”ÂłÂŤÂŒÂ¨u ¨u Ƹ²uÂłĂ?Ă?Â?ĂŠÂ?u Ă&#x;Â?Â?ÂłÂ?­uuÊ¸¨uÍ‹ >¸³Ă?Œ‚uĂ?Â?ÂłÂ?Âł ÂŤuĂ”ĂƒĂ”ÂłÂŤÂ?͆ 9Ԃ‚u ¨u OÂ?ĂŠuÂł ÂŤu­Ă?ÂŒĂ&#x;u Ă?¸Æ³Â?͆ ÂœÂ?uÂłĂ?Â?Âł Ă&#x;Â?Â?ÂłÂ?­uuÊ¸Ă?͆ VÂ?ÂŒÂłu͆ VuÂł $Â?²Â?—³u³¸͆ #Â?Ă†ÂŒÂłĂŚÂŒ ¨u _–êÌÂ?Âł Ă?uÂ?ˆŒuuÆĂ?ŒŒĂ?Í‹ Asiantuntijaopas Virpi Ekstedt, Leena Knuuttila tai Teppo Viiperi

HOLLANNIN KEVÄT – puutarhoja ja pikkukaupunkeja

10.-13.4., 16.-19.4. ja 23.-26.4.2020 I alk. 1 078 â‚Ź _ĂƒÂŒÂ?Ă?u Ă?Ă”Â­ĂƒĂƒuuÂłÂŒÂ¨u͆ ÂŤÂ¸ĂƒÂ?ĂŠÂŒĂ&#x;Â?u ĂƒĂ”Ă”ÂŤÂŒÂłÂŤÂ?z͆ Ă&#x;Â?ŒœzĂ?Ă?zĂ&#x;Â?z ÂŤuÂłuĂ&#x;Â?u ¨u ĂŠzÂ?ÂœÂŤĂ˘Ă&#x;Â?z Ă?Â?²uÂłĂ?Ă?άu Íš ÂłÂ?Â?ĂŠĂ?z ¸³ Ă?ŒœĂ?â ÂŤÂŒĂ&#x;zÂ?ÂłÂŒÂł ²uĂ?ÂŤu )¸­­uÂłĂ?Â?Â?³͋ ?zœˆzzÂł 7ÂŒĂ”ÂŤÂŒÂłÂœÂ¸ĂŞÂł Ă?Ă”Â­ĂƒĂƒuuÂłÂ?Ă?͆ ÂłuĂ”Ă?Â?Ă?uuÂł )¸­­u³³Â?Âł ĂƒÂ?ÔuĂ”ĂƒĂ”ÂłÂŤÂ?ÂŒÂł ‚œuƲÂ?ĂŠĂ?u ¨u ­¸Ô³uĂŠĂ?ÂŒĂ?uuÂł ÆÂ?ĂŠĂ?ÂŒÂ?Â­Â­ÂŒÂł Â?ÂœuÂ?Â­Â­ÂŒÂł ²ÊĂ?ÂŒĂ†Âˆu²Â?Âł ÂŤuÂłuĂ&#x;Â?uÍ‹ Asiantuntijaopas Urpu Nuottamo

KEVĂ„INEN PARIISI JA VERSAILLES

23.-26.4.2020 I alk. 1 158 â‚Ź 9zœˆŒ ÂŤÂŒĂ&#x;zÂ?ĂŠÂŒÂŒÂł OuÆÂ?Â?ĂŠÂ?Â?Âł ÂłuĂ”Ă?Ă?Â?²uuÂł ÂŤuĂ”ĂƒĂ”ÂłÂ—Â?Âł ÂłzÂœĂ?zĂ&#x;ââÊÂ?ĂŠĂ?z ¨u Ă?Ă”ÂłÂłÂŒÂ­Â˛uĂŠĂ?u͈ jÂ?ÂŒĂ†uÂ?­­uuÂł ²âŸÊ ÔÆÂ?³¸Ô³Â?³uuÂł ÆuÂŤÂŒÂłÂłĂ”Ă?Ă?u²uĂŠĂŠu jÂŒĂ†ĂŠuÂ?Â­Â­ÂŒĂŠÂ?Âł ­Â?³³uĂŠĂŠu͆ ¨¸u ÂœĂ”Â¸ÂŤĂ”Ă” ÂŒÂłĂ?Â?ĂŠuÂ?ÂŤÂ¸Â¨ÂŒÂł Ă˘Â­ÂŒÂ­Â­Â?ÊââĂ?Ă?zÍ‹ 9Â?ĂŠz²uÊÔÊĂ?u ²uœˆ¸­­Â?ÊÔÔÊ Ă?Ă”Ă?ÔÊĂ?Ă”u 9¸ÔĂ&#x;Ă†ÂŒÂł Ă?uÂ? DÆÊuâ³ Ă?uÂ?ÂˆÂŒÂ˛Ă”ĂŠÂŒÂ¸Â¸Âł ĂŠÂŒÂŤz DÆuÂłÂ—ÂŒĂ†Â?ÂŒÂł Â˛Ă”ĂŠÂŒÂ¸Â¸Âł Â¸ĂƒuĂŠĂ?ÂŒĂ?Ô­­u ÂŤÂ?ÂŒĂ†Ă†Â¸ÂŤĂŠÂŒÂ­Â­uÍ‹ >uĂ?ÂŤuÂł ÆÔÔ³uu VÂŒÂ?ÂłÂŒÂł Â?­­u­­Â?ÊÆÂ?ĂŠĂ?ÂŒÂ?­â͆ ¨¸­­u Ă?Ă”ÂłÂłÂŒÂ­Â˛uu ­Ô¸Ă&#x;uĂ? Ă?u³—¸Ô³Â?³—uĂ?uÆ Arja Koriseva ¨u  uÆÂ?Ă?¸³Â?

Hannu Lehtonen͆ ĂŠzÂŒĂŠĂ?z¨zÂłz Minna Lintukangas.

Asiantuntijaopas Sirje Lefebvre ja Kaarina Suonperä

Liikkujan unelmasaaret – MALLORCA & MENORCA

17.4.-24.4.2020 I 1 466 â‚Ź juŒ­­ŒĂ?uuÂł 9­Ô‚Â?Âł ­Ô¸ÊĂ?uÆÂ?Âł Ă˘Â˛ĂƒzÆÂ?ĂŠĂ?ŸÊÊz ¨u jÂ?‚Ă?¸ÆÂ?uÂł ÂłÂ?ÂŒÂ˛Â?²uu­­u͆ Ă?Ă”Ă?ÔÊĂ?Ă”Ă?uuÂł Â­Â‚Ă”ÂˆÂ?uuÂł ¨u Ou­²u ˆŒ >u­­¸Æ‚uuÂł ĂŠÂŒÂŤz Ă?ŒœˆzzÂł ĂƒzÂ?Ă&#x;zĂ†ÂŒĂ?ÂŤÂ? ­Ô¸³³¸³uÔ³Â?Â?­­Œ >ÂŒÂłÂ¸Ă†Â‚u­­Œ͆ ²Â?ĂŠĂŠz Ă?Ôƍ¸¸ÊÂ?Âłu œ¸œĂ?uĂ&#x;uĂ? ÂœÂ?ÂŒÂŤÂŤuĂƒÂ¸Ă”ÂŤu²uĂ? ¨u Ă&#x;uÂłÂœu³uĂ”ĂƒĂ”ÂłÂ—Â?Âł ĂŠÂ¸ÂŤÂŤÂŒÂ­Â¸Â?ĂŠÂŒĂ? Ô¨uĂ? ¨¸œˆuĂ?Ă?uĂ&#x;uĂ? Ă&#x;ÂŒĂ†ÂŤÂŤuÂ?ĂŠÂŒÂŒÂł Ă?Ă”ÂłÂłÂŒÂ­Â˛uu³͋ Asiantuntijaopas Outi BÜÜk

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMĂ„N Í„ Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł ²ÔuÂ?ÂłÂŒÂł ²u¨¸Â?Ă?ÔÊ Í„ Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł ²ÔuÂ?ĂŠÂŒĂ? ÂŤĂ”Â­Â¨ÂŒĂ?Ă”ÂŤĂŠÂŒĂ? ¨u uĂ?ÂŒĂ†Â?uĂ? Í„ ÆÔ³ÊuĂŠ Ă†ÂŒĂ?ÂŤÂ?Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛u Í„ ĂŠĂ”Â¸Â˛ÂŒÂłÂŤÂ?Œ­Â?ĂŠÂŒÂł uĂŠÂ?uÂłĂ?Ô³Ă?Â?¨uÂ¸ĂƒĂƒuuÂł Ăƒu­Ă&#x;ÂŒÂ­Ă”Ă?

15.11.2019 13.08

HENKILÖ

Paula Achren asuu ja työskentelee lapsuusmaisemissaan.

OMENOITA OMASTA TAKAA

Tie Ti T Tieto ieeto t lliike iik iike keennein n i sinöö nne s nöö si öö örist r is ist sttää st tuli ttu tul u llii o uli omen omena ome om mena me m ena ena n an nvi nv nvilj vilj vviiil ilj lj lj elijä eelij el llijä li iijä jä pitk p t kään pit n harki har hark ar nnan nn naan n an jälke jäälke ällk älk lke lke ke een. en n

TSEKK A A SÄHKÖISET K ANAVA MME

Martat vinkkaa Facebook Marttailu Instagramissa Martat-tv Youtubessa Marttaliitto Twitterissä

ANU A AN NU N UK KYL KYLVÉN KY Y N //KUVAT //KU //KUV //KUVA K UVAT U VA VAT VAT AT ROSEMAR ROSEMARIE OSE OSEMARI OSEMARIE O S EMA M AR E S MA MAR SÄ RKKÄ KK Ä KKÄ

»

MAR MARTA M ART ART TAT AT 4 | 2019 201 2 20 019 019 19

| 1133

KIITOS PAL AUTTEESTA

»Martat-lehden 4/2019 suosituin juttu oli Omenoita omasta takaa. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 5 kpl Juureskuutio-kirjaa. Sen saivat Anneli Heikkilä Hyvinkäältä, Maarit Könönen Lampsijärveltä, Tuula Lavikainen Hammaslahdelta, Pirjo Pamilo Lappeenrannasta ja Liisa Sillanpää Raisiosta.

HEITTÄYDY ELÄMYKSIIN ELÄMY TAMPERE-TALOSSA! Pe 14.-la 29.2.2020

BIZET:

CARMEN

Ma 16.12. klo 19

CLUB FOR FIVE – JOULUNA 2019 Monelle jo perinteeksi muodostunut konsertti on raikkaasti uudistettu ja se pitää sisällään upeiden perinteisten joululaulujen lisäksi myös täysin uutta joulumusiikkia.

Liput 44 €

Ohjaaja Marco Bjurström Musiikinjohto Alberto Hold-Garrido Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro ja lapsikuoro

Su 12.1.2020 klo 14

UUDENVUODEN WIENILÄISKONSERTTI Schönbrunnin Linnanorkesterin parhaista soittajista koostuva kiertuekokoonpano solisteineen esiintyy Wienin filharmonikkojen kuuluisan televisiokonsertin ohjelmistoon pohjautuvalla repertuaarilla.

Liput 79,50/69,50/59,50 €, eläkeläiset 69,50/59,50/49,50 €

INTOHIMOINEN OOPPERAKLASSIKKO TAMPEREEN OOPPERAN TUOTANTONA

Solisteina mm. Niina Keitel, Arturo Chacón Cruz, Marjukka Tepponen, Tommi Hakala, Suvi Väyrynen, Kevin Greenlaw, Jussi Juola ja Waltteri Torikka.

Liput 102/55/68 €, eläkeläiset 95/83/62 €

TUTUSTU JUHLAKAUDEN OHJELMISTOON JA TARJOILUIHIN: TAMPERE-TALO.FI/JOULU

KYSY RYHMÄALENNUSTA! ryhmamyynti@tampere-talo.fi p. 03 243 4501 (ma-pe klo 10-16)

@TAMPERETALO

sekä Lippupisteen verkkokaupassa ja myyntipisteissä.

MARTAT 6 | 2019

48-51_missämennään.indd 51

| 51

15.11.2019 13.08

MONESSA MUK ANA

1

Saarijärven Martat osallistuivat Maailman Kestävin Piknik -tapahtumaan ja järjestivät lukion ykkösluokkalaisille kilpailun, jossa piti tunnistaa juureksia, marjoja ja luonnonyrttejä. Kymmenen parasta saivat smoothie-lahjakortit paikalliseen Ravintola Friseehen. Tempauksella kannustettiin osallistujia käyttämään terveellisiä suomalaisia kasvimaan ja luonnon tuotteita.

2

Salon Marttayhdistys osallistui Salon Taiteiden yän Jättipiknik-tapahtumaan omalla lettubaarillaan. Kuvassa Leena Hiukka, Marja Ahti, Leila Venho ja Pirkko Lönnqvist.

Talkoita ja tapahtumia

3

Lavian Martat olivat kahvitusvuorossa kesälavialaisten kirkkopyhänä heinäkuussa. Kuvassa Päivi, Tamara, Eeva-Liisa ja Elli pöytää kattamassa.

4

Oulunsuun Martat järjestivät Yllätysmuna-tempauksen Kastellin K-Marketin kanssa. Päivän aikana myytiin marttamunia, kerrottiin kananmunan monipuolisesta käytöstä ja herkullisista kananmunaruoista, jaettiin lehtiä ja kerrottiin Martoista sekä oman yhdistyksen toiminnasta.

5

Hyvänmielen Martat Kokkolasta istuttivat omenapuun Brita Marian puistoon 120-vuotiaan Marttajärjestön ja 90-vuotiaan marttapiirin kunniaksi.

52 | MARTAT 6 | 2019

52-55_monessamukana.indd 52

15.11.2019 13.10

6

Vieremän Martat istuttivat mansikantaimia kauniina syyskuisena iltana.

Marttaillassa

7

Kipparilan Marttojen sieni-ilta tarjosi nautittavaa kaikille aisteille.

Marjatta-martta oli löytänyt upean sienisaaliin.

8

Savukosken Marttayhdistys teki voileipäkakkukurssilla kinkku-, lohi-, ja kasviskakkuja. Hyvää oli!

9

Lauritsalan Martat tutustuivat Jokelan pajutilaan.

10

Oulunsuun Martat vierailivat Laitasaaren Marttojen luona Laitasaaren Seurojentalolla. Emännät olivat valmistaneet herkullisen kellarinsiivouskeiton ja järjestäneet mukavaa ohjelmaa.

11

Toijalan Martat kokoontuivat valmistamaan hapankaalia.

MARTAT 6 | 2019

52-55_monessamukana.indd 53

| 53

15.11.2019 13.11

MONESSA MUK ANA

12

Lapuan Marttojen puheenjohtaja Sirkku Saarenpää toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja järjesti ruoka- ja kulttuurimatkan Kreikkaan. Yhteensä 22 marttaa reissasi Kreetalle, jossa osallistuttiin ruokakurssille ja retkeiltiin eri puolilla saarta. Hotellissa oli paljon liikuntaohjelmaa; kuvassa martat reippailevat vesijumpassa.

15

Oulunsuun Martat juhlistivat Sukat äidille -projektin päätöstä syysretkellä Rovaniemelle. Napapiirin Marttojen kanssa vietettiin hauska kahvihetki.

Reissussa

13

Muurolan Martat viettivät ulkoilupäivää Vaattunkikönkään maisemissa.

Kangasniemen Martat tulivat porukalla Marttatorille.

18

14

Orimattilan Marttayhdistyksen joulujuhlassa joulupukin apuri Niilo Niskanen näytti martoille, miten flossataan. Itse joulupukilta, kalevalaisen runomitan taitajalta Jorma Heikkilältä, martat saivat lahjaksi runon.

16

17

Rautatehtaan Martat valmistivat joulukortteja silitystekniikalla servieteistä Raili Häsän opastuksella.

Kyrön Martat askartelivat Riitta Järvisen johdolla muun muassa jouluisia kransseja. Myös upeita villasukkia ja tossuja valmistui.

Jouluvalmisteluja

54 | MARTAT 6 | 2019

52-55_monessamukana.indd 54

15.11.2019 13.11

22 19

Salon Marttayhdistys osallistuu vuosittain itsenäisyyspäivän lippuvartioon Salo-Uskelan sankarihaudoilla. Kuvassa Marja Ahti (vas.) ja Leena Hiukka.

20

Salon Marttayhdistys osallistui Hyvänmielentorin myyjäisiin. Käsityöt, leivonnaiset ja erityisesti pastanttipuuro tekivät hyvin kauppansa. Kuvassa hallituksen jäseniä.

Lappean Martat Lapista toivottavat mukavaa joulun odotusta kaikille martoille: ”Olemme marttailloissa opetelleet uutta mallia, Hipsulaisen karusellisukkaa, johon voi käyttää kaikki koriin jääneet langanloput. Siitä vaan opettelemaan pukinkonttiin uutta mallia!”

23

Viuruniemen Marttayhdistys vietti pikkujouluja tapahtumapuutarha Botaniassa Joensuussa. Oppaan johdolla tutustuttiin maustekasveihin, kuten kardemummaan, kaneliin, pippuriin ja inkivääriin.

24 21

Saukkolan Martat osallistuivat adventtimyyjäisiin Nummen seurakuntatalolla.

Joutsenon Kankaan Martat viettivät pikkujoulua Raija-martan Kiehtovat kasvit -valokuvanäyttelyn avajaisissa Kulttuuritalo Virrassa Imatralla.

25

Laurinlahden Martat veivät neulomansa 40 villasukkaparia joulutervehdyksenä Espoonlahden hoivakodin asukkaille.

Jouluvalmisteluja

26

Vasaramäen Martat osallistuvat avustajina adventin jumalanpalvelukseen Henrikin kirkossa Turussa ja sen jälkeen kirkkokahvitukseen.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 6 | 2019

52-55_monessamukana.indd 55

| 55

15.11.2019 13.11

HENKILÖ

Hyvältä maistuu, tuumivat Lotta Puttonen (vas.) ja Inka Mäkinen taikinasta.

Kun Kirsti Hyytiäinen kuuli Seniorit tekoälymentoreina -kurssista, hän ilmoittautui heti mukaan.

56 | MARTAT 6 | 2019

56-59_martmafiasivut.indd 56

15.11.2019 13.12

RENNOLLA OTTEELLA Perinteikäs marttayhdistys hiipui pois Viitasaarella. Uusi sukupolvi ei jäänyt katselemaan aukkoa marttakartassa, vaan perusti Marttamafian.

MINNA HOTOKKA //KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

N

o niin, madams!

Anna Kemppainen työntyy reippaasti kotitalousluokan saarekkeeseen katsomaan, kuinka jauhojen mittaaminen sujuu yhdeksänvuotiailta pikkukokeilta. Lotta Puttonen, Inka Mäkinen ja Fanni Marttinen ovat tulkitsemassa suklaamuffinien reseptiä.

Kuivat aineet kulhossa sekaisin, Kemppainen opastaa, ja kääntyy neuvomaan omaa tytärtään Seela Sääksjärveä, jonka on määrä valmistaa muffinitaikina gluteenittomana. Tytöt ryhtyvät sekoittamaan jauhoihin kaakaojauhetta.

Vielä muutama vuosi sitten viitasaarelaislapsilla ei ollut mahdollisuutta osallistua Marttojen Pikkukokki-kerhoihin.

Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva pikkukaupunki oli jäänyt kokonaan ilman marttayhdistystä, kun Viitasaaren Martat oli lopettanut toimintansa.

Pari vuotta sitten työkaverukset Anna Kemppainen ja Henna Moisio alkoivat kaivata uutta toiminnallista ja sosiaalista harrastusta. He päättivät tuoda Martat takaisin paikkakunnalle, jotta voisivat samalla tarjota tekemistä nuorille.

Kun naiset saivat houkuteltua mukaansa Anniina Oksasen, uuden yhdistyksen perustamiseen vaadittavat kolme jäsentä oli kasassa. Perustamiskokoukseen saapui kolmikon yllätykseksi peräti 30 martaksi mielivää.

Ellen Oksanen ja leipomisen lumo.

MARTAT 6 | 2019

56-59_martmafiasivut.indd 57

| 57

15.11.2019 13.12

Mitäs seuraavaksi pitikään tehdä?

Marttamafian sihteeri Anna Kemppainen kertaa reseptiä Inka Mäkisen, Lotta Puttosen ja Fanni Marttisen kanssa.

KOVA KYSYNTÄ On aika lorauttaa

muffinitaikinaan maustamatonta jogurttia. Ensin pienten leipurien pitää päästä yksimielisyyteen siitä, paljonko on kaksi kertaa puolitoista desiä.

Neljä? Eikun kolme… Vai sittenkin kaksi?

Inka Mäkisen mielestä laskutehtävä on kuin matikantunnilta. Nyt räknääminen sujuu kuitenkin helpommin kuin koulussa.

– Varmaan siksi, kun tämä on hauskempaa.

Kaikilla kolmella on kokemusta keittiötouhuista jo kotoa. Pikkukokki-iltaan heidät houkutteli mahdollisuus leipoa.

– Muffinien koristelu on kivaa eikä me kotona hirveästi koristella, Lotta Puttonen perustelee.

Pikkukokki-kerhoista on tullut Viitasaarella niin suosittuja, että ryhmä saattaa tulla täyteen parissa minuutissa. Marttamafia pyrkii vastaamaan tarpeeseen järjestämällä illan vähintään kerran tai kaksi vuodessa.

– Tilausta olisi enemmänkin, mutta omat aikataulumme eivät anna myöten, varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Anniina Oksanen kertoo.

TULOJA HODAREISTA Pääasiassa työ-

ikäisistä koostuvan Marttamafian toiminta on avointa kaikille, ja lapset saa aina ottaa mukaan. Monet illoista ovat kurssilaisille maksuttomia tai ainakin hyvin edullisia.

– Haluamme, ettei osallistuminen jää

kiinni lastenhoidosta tai siitä, onko rahaa, sihteerinä toimiva Anna Kemppainen kiteyttää.

Lapsiperheiden ja nuorten tukemiseen keskittynyt yhdistys saa tuloja varainhankinnasta ja avustuksista, joita Viitasaaren kaupunki myöntää Pikkukokki-kerhojen kaltaiseen toimintaan. Varainhankinnassa kesäiseksi perinteeksi on jo muodostunut hodarien paistaminen paikallisilla Traktorijatzeilla.

– Lähdemme sellaisiin tapahtumiin, joihin haluamme muutenkin osallistua. Sillä tavalla varainhankinnasta ei tule taakka, Anna Kemppainen vinkkaa.

Sama mieluisuusperiaate pätee toimintakalenteria suunniteltaessa. Pilke silmäkulmassa nimetyssä yhdistyksessä on tätä nykyä nelisenkymmentä jäsentä, joille tarjotaan tekemistä kerran kuussa.

Uusia taitoja on helppo lähteä opettelemaan porukalla, kun aktiiveissa on muun muassa keittiöalan ammattilaisia.

– Meillä on ollut karjalanpiirakkakurssi, joululeivontaa, kalakurssi ja juurileivontaa, listaa hallituksen jäsen Sari Paananen.

Toinen tärkeä teema ovat Anniina Oksasen mukaan käsityöt, joita naiset ovat tehneet paitsi kässäilloissa myös viikonlopun kestäneissä ompelulaneissa.

KAVERIT MUKAAN Uuneista leijailee

kotitalousluokkaan herkullisia tuoksuja. Nopeimmat ovat jo saaneet leivonnaisensa jäähtymään ja aloittavat kuorrutteiden valmistelun.

Pari tyttöä heiluttelee koristeraepurkkeja kuin marakasseja. Äänestä kuultaa malttamattomuus.

– Milloin me voidaan laittaa ströseleitä?

Sotkulta ei koristelussakaan vältytä, mutta torut jäävät saamatta. Marttamafiassa kaikki tehdään rennolla otteella.

Viitasaaren tarmokkaat naiset toivovat, etteivät ihmiset suotta arastelisi oman kunnan tai kylän marttatoiminnan elvyttämistä. Yhdistyksen perustamisesta selvisi Anna Kemppaisen mukaan simppeleillä paperitöillä, ja omasta piiristä sai neuvoja aina, kun tarvitsi.

Mutta mistä jäsenet, jos niitä ei ole ennenkään ollut riittävästi?

Kemppainen huomauttaa, että jäsenhankinta käy nykyään näppärästi sosiaalisen median avustuksella. Viitasaarella puhtaalta pöydältä aloittaminen on rohkaissut mukaan myös niitä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana järjestöissä.

– Kun toiminnassa ei ole historian painolastia, voi tehdä mitä vaan.

Ideoita ja hyviä käytäntöjä kannattaa marttamafialaisten mielestä udella piiristä ja muista yhdistyksistä. Jäsenmäärän saa vakaalle pohjalle, kun kutsuu mukaan marttahenkisiä kavereita ja jälkikasvua.

Ties miten monta marttaa näistäkin pikkukokeista sukeutuu.

58 | MARTAT 6 | 2019

56-59_martmafiasivut.indd 58

15.11.2019 13.12

Aliisa Korhonen (vas.), Kaisla Hokkanen ja Erika Oksanen.

Anni Hämäläinen

Marttamafian jäsen Riitta Kemppainen ja pikkukokit Lyyti Puttonen (vas.), Ellen Oksanen ja Meea Sääksjärvi.

MARTAT 6 | 2019

56-59_martmafiasivut.indd 59

| 59

15.11.2019 13.12

ELÄMÄNMENO

Forssan Marttojen kunniajäsen Maili Sulka täytti 95 vuotta 10.10. Martat kävivät onnittelemassa vireää päivänsankaria.

Onnittelemme 100 VUOTTA | Martta Pinola 30.10. Karjasillan Martat 95 VUOTTA | Annikki Jokela 9.1.2020

Hautjärven Martat 90 VUOTTA | Pirkko Kortelainen 19.5.

Kuparin Martat Ť Ann-Maj Helpiö 28.8.

Uudenkaupungin My Ť Helli Vilpas 21.10.

Lempäälän Martat Ť Irma Ansamäki 27.10. Karkkilan Martat 85 VUOTTA | Rauni Hiltunen 1.7.

Riihimäen Martat Ť Maire Evijärvi 25.10. Juankosken-Vehkalahden Martat Ť Liisa Ake-Helariutta 16.12. Paraisten My 80 VUOTTA | Sirkka Marila 26.2. Riihimäen Martat Ť Kaisa Tuominen 17.3. Riihimäen Martat Ť Raili Aalto 25.4. Kuparin Martat Ť Ritva Bäckström 10.6.

Karkkilan Martat Ť Anita Lehtonen 21.6.

Kuparin Martat Ť Eeva Forss 16.7. Kuparin Martat Ť Kaisa Tiittanen 30.8. Hankasalmen kk:n Martat Ť Marja Hietala 24.9. Uudenkaupungin My Ť Tuula Penttilä 21.10. Turun Uittamon Martat Ť Kaija Klemola 23.10. Vaskijärven Martat Ť Anja Leminen 30.11. Kiteen Puhoksen Martat Ť Kyllikki Hakala 2.12. Syväsenvaaran Martat Ť Kaisu Ruohonen 2.12.

Imatran My Ť Satu Lehto 6.12. Kaarinan

Koriston My Ť Leena Aalto 8.12. Linnan Martat Ť Ann-Maj Ukko 10.12. Paraisten My Ť Irma Korhonen 18.12. Männistön Martat Ť Elvi Nurmela 21.12. Syväsenvaaran Martat Ť Aira Tuomikoski 23.12.

Syväsenvaaran Martat Ť Marja Lipponen 25.12. Nummelan Martat

60 VUOTTA | Päivi Hellgren 29.8. Karkkilan Martat Ť Paula Koukkula 30.10.

Kokkokankaan Martat Ť Päivi Lumikumpu 5.12. Nummelan Martat

75 VUOTTA | Anja Inkinen 8.4. Riihimä-

55 VUOTTA | Jaana Sinisalo 22.2. Riihi-

en Martat Ť Marita Pohjonen 31.10. Hankasalmen kk:n Martat Ť Elna Kopponen 25.11. Tohmajärven Saarion My Ť Sirkka Oksanen 22.12. Keski-Jyväskylän Martat Ť Tuula Alajääski 25.12. Pukinmäen Martat Ť Ritva Puro 25.12. Karkkilan Martat Ť Tuovi Kivekäs 26.12. Porvoon Karjalaiset Martat Ť Anja Hannula 31.12. Saarenkylän Martat

mäen Martat Ť Eija Hämeenaho 7.11. ItäIkaalisten Martat

70 VUOTTA | Paula Suoja 8.2. Riihimä-

Vauvoja

en Martat Ť Helvi Suutarinen 20.4. Riihimäen Martat Ť Sisko Ylikarhula 1.6.

Riihimäen Martat Ť Malla Präktig 12.6.

Kokkokankaan Martat Ť Kirsti Heinänen 30.8. Ruotsinpyhtään Martat Ť Mirja Lukkarinen 9.9. Riihimäen Martat Ť Kaari Grönfors 14.9. Riihimäen Martat Ť Tuula Koskimäki 5.10. Karkkilan Martat Ť Sisko Marjeta 11.10. Kokkokankaan Martat Ť Kaija Räsänen 15.10. Savonlinnan Mertalan Martat Ť Irmeli Pihtsalmi 17.10. Neuvoton-Salmin Martat Ť Riitta Liiri 3.11. Ruotsinpyhtään Martat Ť Sirpa Laipio 23.11. Riihimäen Martat Ť Sirpa Pitkänen 28.11. Tohmajärven Saarion My Ť Raili Ahlqvist 12.12. Tohmajärven Saarion My Ť Seija Halme 13.12. Paason Martat Ť Hannele Vanhanen 19.12. Kaarinan Koriston My Ť Marja Tuominen 21.12.

Laitilan My Ť Elsa Maria Oksman-Rantanen 22.12. Linnan Martat Ť Ulla Henelius 23.12. Lemin Vainikkalan Martat Ť Marjatta Hintikka 23.12. Maaningan Martat Ť Leena Kettunen 23.12. Kuusankosken Herttamartat Ť Jari Helmisaari 25.12.

Keihäskosken Martat Ť Paula Ranta 26.12. Hallin My

Ritva Antila 6.12. Riihimäen Martat Ť Anne Mäntynen 22.12. Hyrkkälän Martat

50 VUOTTA | Kaarina Salminen 13.12.

Pertunmaan My Ť Sari Toikka 19.12 Karsturannan Martat 30 VUOTTA | Suvi Matikainen 21.12. Ki-

teen Säyneenkylän Martat

Pieksän Martat täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Yhdistys onnittelee jäsentään VeliNiilo Pulkkista pienen tyttären syntymästä.

65 VUOTTA | Lea-Liisa Mattila 25.9 Vas-

kijärven Martat Ť Tiina Saarinen 27.9. Riihimäen Martat Ť Anneli Martin 7.10. Paraisten My Ť Maarit Grén 28.11. Paason Martat Ť Seija Harju 1.12. Virtain Martat Ť Oili Uosukainen 3.12 Puntalan Martat Ť

60 | MARTAT 6 | 2019

60-63_elämänmeno.indd 60

15.11.2019 13.13

» Kerttu-Liisa Auvinen in memoriam 8.3.1931–6.9.2019 Kerttu-Liisa Auvinen liittyi Savonlinnan Marttayhdistyksen Marttakerho II:een 29.9.1964. Seuraavana vuonna hänet valittiin kerhon varapuheenjohtajaksi ja vuonna 1966 puheenjohtajaksi. Vuonna 1969 Marttakerho II:sta tuli Savonlinnan Keskikaupungin Marttayhdistys ry. Tätä yhdistystä Kerttu-Liisa luotsasi puheenjohtajana 13 vuotta vuoteen 1978 saakka. Hallituksen jäsenenä hän toimi vuosina 1983–1990, muutaman vuoden myös hallituksen varapuheenjohtajana.

Luottamustehtävät yhdistyksen kulttuuri-, matkailu- ja retkimarttana vuosina 1982–1990 olivat Kerttu-Liisalle mieluisia, sillä hän oli innokas kulttuurin, taiteen ja matkailun ystävä. Kerttu-Liisalle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 1977 ja 40-vuotismerkki vuonna 2009.

Kerttu-Liisan esiintyminen oli luontaisen arvokasta ja ryhdikästä. Hän oli tarmokas, ystävällinen ja huolehtivainen, innostava ja rohkaiseva, vieraanvarainen, avoin ja puhelias. Perhe oli erityisen lähellä Kerttu-Liisan sydäntä.

Kerttu-Liisa ennätti olla Keskikaupungin Martat Savonlinnan jäsenenä 54 vuotta. Hän oli aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa muutamaa viimeistä vuotta lukuun ottamatta, jolloin hän ei enää terveydellisistä syistä jaksanut osallistua tilaisuuksiin. Kerttu-Liisa ilahtui jokaisesta uudesta Martat-lehdestä. Hän oli sydämeltään aito martta loppuun asti. Hänen jättämänsä jälki yhdistyksen historiaan on mittava.

Ritva Hämäläinen Keskikaupungin Martat Savonlinna » Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Aune Gröndahl nukkui pois 93-vuotiaana 5.5.2019. Aune oli aktiivisesti mukana toiminnassamme vuodesta 1981 lähtien. Hän hoiti useita vuosia yhdistyksemme rahastonhoitajan tehtäviä, oli mukana hallituksessa ja osallistui matkojen ja myyjäisten järjestelyihin.

Muistamme Aunea lämmöllä ja kiitollisuudella, Turun Ispoisten Marttayhdistys.

» Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Eila Helenius nukkui pois 95-vuotiaana 5.7.2019. Hän kuului vuodesta 1949 lähtien Maksjoen Marttayhdistykseen.

Marttatoiminta oli hänelle aktiiviaikana sydämen asia.

» Yhdistyksemme perustajajäsen SirkkaLiisa Savikurki (s. 3.11.1931) lähti viimeiselle matkalleen 6.8.2019.

Sirkka-Liisaa kaivaten Nirkon martat

» Martta-ystävämme, Pohjois-Espoon Marttojen jäsen Pirjo Hällback kuoli 9.9. lähes 75 vuoden ikäisenä. Pirjo oli 16 marttavuotensa aikana monessa mukana: hän toimi yhdistyksemme hallituksessa monta kautta ja toimi vuosia viestittäjänä. Pirjo oli erittäin taitava käsillä tekijä: hänen käsistään syntyi esimerkiksi vauvojen Suomi 100 -pipon ohje ja yhdistyksemme juhlavuoden keraaminen koru. Pirjo oli yhteisten vuosiemme aikana monessa mukana ja uutterana taustatekijänä, ilman meteliä tekemisestään tai itsestään.

Jäämme suuresti kaipaamaan Pirjoa. » Maila Orvokki Liitola (s. 10.3.1932 Rymättylässä) kuoli 23.5.2019 Turussa.

Hän oli pitkään Turun Mikaelin Marttojen jäsen ja toimi myös yhdistyksen sihteerinä. » Lauhjoen Marttojen kunniajäsen Aili Rantanen nukkui pois 27.2.2019 Mäntyläkodissa Heinolassa lähes 90 vuoden iässä. Aili oli Marttojen jäsen yli 60 vuotta ja toimi sekä Lauhjoen Marttojen sihteerinä että puheenjohtajana. Aili kirjoitti ja ohjasi näytelmiä perustamalleen näytelmäryhmä Horsmille. Näytelmiä esitettiin Lauhjoen Marttojen kesäjuhlissa. Aili nautti kirjoittamisesta ja otti osaa moniin kirjoituskilpailuihin. Hän oli innostunut myös tanssimisesta.

Saimme olla saattamassa Ailia haudan lepoon 15.3.2019 Nuoramoisten kappelissa.

VUONNA 1969 M ARTTA JÄRJESTÖ TÄY TTI 70 VUOTTA ,

ja sen kunniaksi martat istuttivat marjaomenapuita.

Turkulaiset martat toivat taimen Turun linnan liepeille.

Kuvassa Eeva Nurmi (vas.), Elina Soinila, Raija Tamminen, Riitta Tirkkala, Toini Launto, Hilja Tarkkio, Maire Härmälä ja Eila Tomero.

Lieneekö puu vielä paikallaan?

Kuva on julkaistu Emäntälehdessä 7/1969.

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Osanotot

MARTAT MARTAT45| 2017 | 2019| |4545

PUU ON PAIKOILLAAN Martat-lehdessä 5/2019 sivulla 44 oli kuva vuodelta 1969. Kuvassa martat istuttivat marjaomenapuita järjestön 70-vuotisjuhlan kunniaksi Turun linnan liepeille. Kuvatekstissä aprikoitiin, lieneekö puu vielä paikallaan. Vastaus tähän tuli, kun Marja Lahtovaara Paraisilta soitti toimitukseen ja kertoi, että puu elää edelleen. Hän on kuvassa keskellä oleva Toini Launton tytär. Toinin lapsenlapsi puolestaan oli käynyt kesällä paikalla toteamassa puun olemassaolon.

Lämmöllä muistaen Lauhjoen Martat. » Yhdistyksemme pitkäaikainen sihteeri Anna-Liisa Salonen nukkui pois 81 vuoden iässä 15.9.2019.

Lämmöllä ja kiitollisuudella muistaen Tavastian Martat Päivä kun nousee niin sammuvi tähti ei se iäksi sammu ken elämästä lähti.

Nuku tähti helmassa päivän.

KORJAAMME Martat-lehdessä 5/2019 oli maanmainion marttakuoron nimi valitettavasti kirjoitettu väärin. Oikein kirjoitettuna nimi on Marttakööri Turust. »

MARTAT 6 | 2019

60-63_elämänmeno.indd 61

| 61

15.11.2019 13.13

MARTAT 2019

Otsikko, sivunumero/lehden numero, kirjoittaja

PÄÄKIRJOITUS Ledaren/Pääkirjoitus 1888/1 Andrea Hasselblatt ja Sirpa Pietikäinen • Ilmastotalkoot joka päivä 5/2 PH Ť Ketään ei jätetä 7/3 SP Ť Löydä sisäinen marttasi 7/4 SPŤ Arkista supervoimaa 5/5 MH Ť Helppo resepti hyvinvointiin5/6 SP HENKILÖT Perhe-elämää kahdella kotimaisella 1904/1 Susanna Viljanen Ť Ilmansuunnat: Itä-Suomi 1931/1 HKŤ Väderstrecken: västra Finlad 1950/1 Mikaela Groop Ť Väderstrecken: södra Finland 1986/1 Mikaela Groop Ť Ilmansuunnat: Pohjois-Suomi 2016/1 HK Ť Japani opetti joustavaksi 8/2 Anu Kylvén Ť Lomaparatiisista tulikin koti 10/3 Sari Tammikari Ť Omenoita omasta takaa 12/4 Anu Kylvén Ť Näyttämöltä ennättää Marttailtaan 8/5 Anu Kylvén Ť Ellen oli marttojen martta 8/6 Hannele Niemi KOKEILE TÄTÄ KOTONA Vihanneskrassi 15/2 Tiia Wassholm Ť Vanha kangas jaksaa, jaksaa! 15/3 Anja Aalto Ť Umamipöly 19/4 Ť Gnocchit 13/5 Ť Joulukalenteri muffinipellistä 13/6 RK

RUOKA JA RAVITSEMUS Miten mainio on muna! 1910/1 Elisabeth Eriksson, AH-N ja KH Ť Finlandsvenska klassiker: Runebergs koppkakor & potatisgröt 1926/1 Malin Vesterback Ť Blinier & fattiga riddare 1946/1 MV Ť Svartkåldolmar 1976/1 MV Ť Inlagd strömming 2000/1 MV Ť Grönt på tallriken och uppåt väggarna 1952/1 Michaela von Kügelgen Ť Terveiset ulapalta 16/2 AH-N ja Tiia Wassholm Ť Kesäistä, keveää, raikasta & rapeaa 16/3 AH-N Ť Juurikin näin 20/4 AH-N Ť Tahtoa on, mutta tuleeko tekoja? 30/4 Johanna Mitjonen Ť Paistoksia, pannaria, pyöryköitä 14/5 HK ja Marttaliiton työryhmä Ť Moni tarvitsee ruoka-apua 19/5 Anu Kylvén Ť Heikkona herkkuihin 14/6 AH-N & TH RUOANVALMISTUS, VAIHEKUVAT Näin perkaat silakat 22/2 Ť Näin teet korppuja 22/3 Ť Näin teet etikkapunajuuret 26/4

RAUTAISANNOS KH K-vitamiini 24/2 Ť A-vitamiini 23/3 Ť Tunne kasvisruokavaliot 29/4 Ť Gluteeniton ruokavalio 22/5 Ť Planetaarinen ruokavalio 22/6 VM PÄIVIN PORINA Päivi Alasalmi Ruoka on pyhää 25/2 Ť Upota kädet multaan 25/3 Ť Vannoutunut keräilijä 28/4 Ť Lapsille sallittu päiväkirja 23/5 Ť Kiitosrukous Äiti Maalle 20/6

PIHA, PUUTARHA, YMPÄRISTÖ Låt maskarna göra jobbet! 1938/1 Johanna Granlund Ť Puutarhalla pulaa vastaan 1942/1 AK Ť Omenapuu tuo onnea 1964/1 AK Ť Marjastajan parhaaksi 24/2 Ť Viljele värejä 30/2 AK Ť Hurmaavasta tulikin harmillinen 30/3 AK Ť Kunnostetaan kukkamaa 33/3 AK Ť Kuin luonnon luomaa 36/5 Outi Tynys Ť Joulun kukat kukoistavat 40 /6 TI HIILIPIHIT Merja Forsman Painava jälki 67/2 Ť Pienennä päästöjä, tulee säästöjä 67/3 Ť Hyvä ilmastolle, hyvä terveydelle 75/4 Ť Liikkeellä, harkiten 67/5 Ť Tunnelmasta tinkimättä 67/6

KODINHOITO, TALOUS, KULUTTAJA-ASIAT Kotivara auttaa poikkeustilanteissa 1920/1 Ť Kvinnor & pengar – en självklarhet! 1922/1 Cia Hemming Ť Intresset för naturkosmetik ökar 2008/1 Amanda Mannström Ť Riittääkö raha eläkkeellä? 26/2 Sanna Apajalahti ja EU Ť Kotikonsteja 29/2 Päivi Rämö Ť Budjetin 7 askelta 42/2 EU Ť Kolmas ikä koettelee taloutta 26/3 EU Ť Ennakoi eläkevuodet 40/3 EU Ť Neuvo nuorelle taloustaidot 38/4 EU Ť Rohkeasti rahasta 56/4 EU Ť Selviydy sairaalassa 40/5 Sari Tammikari Ť Pidä huolta huonekaluista 44 /5 TJ Ť Tolkun lahjat 38/6 EU

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Här får utsatta kvinnor en fristad 1948/1 Camilla Lindberg Ť Tällä työllä on merkitystä 2004/1 Liisa Yli-Ketola Ť Pohjoismainen kirje: Kansanliikkeelle on tilausta 34/2 SP Ť Nuorille oikeaa tietoa 34/3 TL Ť NFK otti kantaa tyttöjen puolesta 73/4 TL Ť Tukea tytöille, rohkeutta naisille 24/6 Liisa YliKetola

Tarjous ryhmille

Pullakahvit kaupanpäälle! Tarjous voimassa Neljäntienristeyksen kevätkauden esityksiin. min. 20 hengen ryhmä

Ilo kokea – Lahden kaupunginteatterin kevään ohjelmisto NUNNIA JA KONNIA NELJÄNTIENRISTEYS JUORUja Neil Simonin farssi skandaalinkäryisistä iltamista ENSI-ILTA 22.1.2020

Yleisömenestys!

Taivaallisen hauska musikaali

Jokainen sukupolvi on uusi alku Tommi Kinnusen menestyskirjan vaikuttava näyttämösovitus

Esityskalenteri ja koko ohjelmisto www.lahdenkaupunginteatteri.fi

Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / www.lippu.ğ

60-63_elämänmeno.indd 62

15.11.2019 13.13

Tervetuloa Kotkan Kaupunginteatteriin 2020!

KÄSITYÖ Panta päähän 1932/1 Anja Aalto Ť Siemenpaperia kasvien ystävälle 1958/1 AA Ť Kirjaimia kirjomaan 1978/1 AA Ť Joulupallo kierrätyspaperista 2007/1 AA Sydän sukassa Ť 2012/1 Ť Perinnettä tähän päivään 2014/1 Minna Hotokka Ť Klassikon paluu 36/2 RI Ť Marttojen juhlaessu 38/2 Ť Marttahuivi 39/2 Ť Risusta asiaa 40/2 AA Ť Yrttiruukun uudet ympyrät 41/2 AA Ť Sateenkaaren tällä puolen 36/3 Tanja Rantanen Ť Kiviä kulmiin 39/3 AA Ť Ihastu & toteuta 32/4 Terhi Viinikanoja Ť Näin tehdään sukkaohje: laske, piirrä, kokeile, testaa 34/4 HK Ť Jatka kuivin jaloin 37/4 AA Ť Lapanen vaihtaa ilmettä 32/5 Ť Solmuja & helmiä 34/5 Reija Setälä Ť Supisuomalaista solmeilua 30/6 AA Ť Kortit, kolmiot ja pallo 32/6 Sari Tammikari Ť Kädet kyllä osaavat 34/6 Riitta-Kaisa Voipio HANKKEET, KURSSIT Martat mukana varautumassa 1916/1 HK Ť Pappor och söner tillsammans i köket 1996/1 Marit Björkbacka Ť Arjen kulmasta kiinni 44/2 Merja Forsman Ť Suolaista ja makeaa ruokaklubilla 40/4 Sampsa Oinaala Ť Tekoälystä tuli osa marttailua 46/5 Merja Forsman Ť Metsätaitoja marttojen mukana 42/6 Merja Forsman MARTTAOPINNOT Marttailu tuli jäädäkseen 54/3 Katri Puranen Ť Ryhdy opiskelemaan 56/3 MS Ť Martta-akatemia avautuu 57/4 MS YHDISTYKSET Tyyny, nypylät – ja yhteishenki 42/3 Hannele Niemi Ť Se oppii, joka malttaa 26/6 Anne Saarikettu Ť Rennolla otteella 56/6 Minna Hotokka JÄRJESTÖ Meidän tarinamme 1928/1 HK Ť Lägerverksamhet för barn hela året om 1972/1 Anna Korhonen Ť Verkkoon kädestä pitäen 1988/1 Merja Forsman Ť Erosimme ystävinä 1980/1 Kirsi Vesterbacka Ť Muutama viikko vaaleihin 51/2 Ť Särkisilppuri ja pottupesuri menestyivät 31/4 Johanna Mitjonen Ť Uuden ajan strategia 50/4 PH MARTAT 120 VUOTTA Hagmanilaisittain 2002/1 Juha Hurme Ť Yhteisen työn ja juhlan vuosi 57/3 Eva Biaudet Ť Se oli kaikkien aikojen toripäivä 24/5 HK Ť Marttojen messussa kaikui ilo 30/5 HK

SUKUPOLVET Martat aina elämässä 48/2 Hannele Niemi Ť Innostujat saavat aikaiseksi 46/3 Susanna Viljanen Ť Yhteishengellä pääsee pitkälle 44/4 Pirjo Helne Ť Pärinäpajan perhe 50/5 Minna Hotokka Ť Kasvatettu auttamaan 46/6 Hannele Niemi LIEKEISSÄ Marttailusta apu ilmastoahdistukseen 66/2 Sari Granni Ť Ikuisen opiskelun into 66/3 Sonja Haapakoski Ť Koodarikipinä syttyi 74/4 Jenny Salmela Ť Elämän maku 66/5 Sirpa Pietikäinen Ť Hurahtanut nokkoseen 66/6 Tarja Rintakoski

Ensi-ilta LA 1.2.

usnäytelmä, Palkittu uutu ntaesitys. ka en Suom

SANASTO Hälsningsfraser, Tervehdyksiä 1933/1 Ť Snart firar vi! Kohta juhlitaan! 1951/1 Ť 21 goda matsvampar, 21 hyvää ruokasientä 1979/1 Ť Organisationsordlista, Järjestösanasto 1987/1 Ť Handarbetslexicon, Käsityösanasto 2017/1

Ensi-ilta LA 22.2.

MUUT Nimivisa: Osaatko sijoittaa nämä yhdistykset paikkakunnilleen?

1957/1 Ť Namnquiz: Kan du koppla ihop följande distrikt med rätt förening eller krets 1991/1 Ť Ratkaisumartat-sarjakuva 2022/1 Kasper Strömman Ť Marttavisa 50/2 Ť PIIRISIVUT 61/4 JOKA NUMEROSSA (nrot 2–6) Lukijalta Ť Marttakartta Ť Missä mennään? Ť Monessa mukana Ť Elämänmeno Ť Marttaristikko MARTTALIITON KIRJOITTAJAT Tarja Haataja TH Ť Pirkko Haikkala PH Ť Marianne Heikkilä MH Ť Arja Hopsu-Neuvonen AH-N Ť Kaisa Härmälä KH Ť Ritva Ikonen RI Ť Tiina Ikonen TI Ť Teija Jerkku TJ Ť Riikka Karppinen RK Ť Helena Kokkonen HK Ť Asta Kuosmanen AK Ť Terhi Lindqvist TL Ť Viivi Maskulin VM Ť Sirpa Pietikäinen SP Ť Marjahelena Salonen MS Erkki Ukkola EU

Koonnut Leea Vuorela

Ensi-ilta LA 4.4.

Charlie painaa 270 kiloa. Hänen elämänsä ei ole mennyt aivan niin kuin piti. Tappiot ovat seuranneet toisiaan ja nyt hän piileskelee asunnossaan opettaen nettikurssin opiskelijoita ja lohduttautuen syömällä. Syömällä paljon. Kun Charlien tytär Ellie ilmestyy eräänä päivänä ja järkyttyy tunnistamattomaksi paisuneesta isästään, Charlie saa viimeisen mahdollisuutensa kohdata tilanteensa, valintansa ja menetyksensä. Henkilögallerialtaan värikäs, syvästi inhimillinen ja riipaisevan hauska tarina paljastaa kauneutta ja ymmärrystä mitä epätodennäköisimmistä paikoista. Ohjaus Pasi Lampela Hulvatonta komediaa Suurella näyttämöllä! Charlie on ujo ja hyvin tavallinen mies Iso-Britanniasta, joka lähtee hermolomalle ystävänsä kanssa. Juttelu vieraiden ihmisten kanssa on Charlien mielestä kamalaa, joten ystävykset päättävät juksata majatalonsa rempseää emäntää, että Charlie on ulkomaalainen. Charlie ei mukamas ymmärrä muiden majatalon asukkaiden puheesta hölkäsen pöläystä ja siitäkös soppa syntyy.

Hulvaton komedia kertoo ujoudesta, ennakkoluuloista ja siitä, kuinka harmittomasta pikkujutusta kasvaa kunnon sotku! Ohjaus Anna-Maria Klintrup Armi Aavikko oli vasta 18 vuotias, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi.

Vain hetkeä myöhemmin hänen ja Dannyn hitti ”Tahdon olla sulle hellä” nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi. Sairaanhoitaja-unelmat vaihtuivat laulajan uraan. Isän alkoholismi, sisaren varhainen kuolema ja pettymys suhteessa Dannyyn varmasti vauhdittivat Armin oman elämän tragediaa ja ennenaikaista kuolemaa. Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut?

Vai eksyikö hän elämään, josta ei enää osannut pois? Musiikkinäytelmä. Ohjaus ja käsikirjoitus, Katriina Honkanen

koko Tutustu toomme: ohjelmis

atteri.fi e t n a k t www.ko Kotkan Kaupunginteatteri on ammattilaisteatteri keskellä Kotkansaarta. Yhdistä teatterivierailuusi käynti upeassa Merikeskus Vellamossa, Akvaariotalo Maretariumissa tai tutustu kaupungin palkittuihin puistoihin.

Kaikki upeat kohteet samalla saarella! Tutustu: www.visitkotkahamina.fi

60-63_elämänmeno.indd 63

15.11.2019 13.13

M ARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 51.

64 | MARTAT 6 | 2019

64_ristikko.indd 64

15.11.2019 13.14

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 6/2019?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen muistivihkoa.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

2019

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

Romanttinen komedia

Lähiosoite

ENSI-ILTA 15.2.2020

Postinumero ja -toimipaikka

Ohjaus Johanna Freundlich

Päiväys ja allekirjoitus

Kysy tarjous ryhmällesi!

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

SYKSYN SYKS SY YKSSYN Ymyös: N MUUT MUU M UKOHTAUKSIA T ENSI-ILLAT: 55.10. .10 .1 10.

0. TTÄMÄ ÄMÄ ON ÄM ON RRYÖSTÖ!

YYÖÖS ÖSSTTÖ! Ö! | 5.10.

5.110. ELÄMÄ ELÄ LÄMÄ ON LÄMÄ ON JUHLA JUUHHLLA Ohjelmistossa ERÄÄSTÄ AVIOLIITOSTA ENSI-ILTA 6.2.2020 // PHANTOM – PARIISIN OOPPERAN

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

Vapaudenkatu 36 40100 JYVÄSKYLÄ p. 014 266 0110 Vapaudenkatu 36 | p. 014#jklteatteri 266 0110@jklteatteri jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Liput myös lippu.fi

00003

PARHAAT PAARH RHAA AAT PAIKAT AA PAIK IKKAT AT M MYYDÄÄN YYYYDDÄÄÄÄNN NNYT YT ! W YT WWW.LIPPU.FI WW..LLIIPPPUU.FFI WW

Vastauslähetys

LISÄKSI 166TÄMÄ .111. .11.

1.ONELLA EELL LRYÖSTÖ!

LL LLA LA JAA //PATEROCK PATEROC OCCPATEROCK K | LLI IISÄ SÄ//KKSELÄMÄ SÄ SI PALJON PPAALJON LONJON LJ OJUHLA N VIERAILUJA VIIEE//RA RSUNNUNTAIKEIKKOJA AILLUJA & KEIKKOJA K IKKO KE IKKKOOJAJAVIERAILUJA! A KUMMITUS //16.11.

ELLA JA

MARTAT 6 | 2019

65_kuponki.indd 65

| 65

15.11.2019 13.15

LIEKEISSÄ

Marttaliiton hallituksen jäsenet kertovat, mihin tuntevat vetoa.

MITEN K ÄVI?

Hurahtanut nokkoseen TARJA RINTAKOSKI

Tänä vuonna viisi marttaa perheineen kokeili keinoja, joilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Porvoon kirkonkylän Marttojen jäsen Aini Hemmilä tarttui miehensä Ilkan kanssa kulutushaasteeseen.

– Päätimme vuosia sitten koko perheen voimin, että emme osta turhaa tavaraa joululahjaksi. Yhtenä jouluna ostimme kaikki lahjat käytettyinä, seuraavana ostimme syötäviä lahjoja, viime vuonna aineettomia lahjoja, kuten lahjakortteja ja lippuja.

– Myimme viime vuonna mökkimme, hankimme aurinkopaneelit ja sähköauton ja hienosäädimme lihansyöntiä.

Olemme tehneet jo monta asiaa, mitä vielä voisimme tehdä? »Lue Hemmilöiden kokemuksista osoitteessa www.martat.fi/hiilipihit.

HAASTE

P

uhtaassa luonnossamme kasvaa meidän oma superkasvimme, nokkonen. Onneksi nokkosta voi kerätä keväästä syksyyn – nuoria nokkosia keväällä ja nokkosen siemeniä syksyllä. Keväällä viimeisten lumien jälkeen ensimmäiset nokkoset ilmestyvät lämpöiselle ja aurinkoiselle kasvupaikalle. Kesällä vedän viikatteella nokkoskasvuston matalaksi ja uusi sato kasvaa pian. Syksyllä kerään nokkosen siemenet talteen talveksi; näitä terveyspommeja voin sitten käyttää muun muassa leipätaikinassa. Nokkosen siemenet ovat nimittäin jopa lehtiä terveellisempiä. Nokkosesta riittää keittiössäni moneksi: keitoksi, pestoksi, teeksi ja jopa nokkosjäätelöksi! Kaikki eivät toki itse pääse keräämään nokkosia, mutta nykyään luontaistuotekaupoissa on saatavilla nokkosjauhetta ja nokkosteetä.

L A P SU U DE N LE I KE I SSÄ jouduimme välillä nokkosten sekaan, joten tiedämme kaikki, miten nokkonen polttaa.

Roomalaiset käyttivät nokkosta ulkoisesti vilkastuttamaan verenkiertoa ja pysyäkseen lämpimänä. Nokkonen löysikin tiensä pohjoisempaan Eurooppaan roomalaisten mukana. Norjalaiset taas

veivät nokkosen siemeniä ja taimia mukanaan Islantiin 900-luvulla. Keskiajalla uskottiin, että nokkosella on maagisia ominaisuuksia ja että se osoittaa haltijoiden asuinpaikan. Ennen puuvillaa nokkoskuitu oli tärkeä kuitukasvi. Jo kivikaudella nokkosta käytettiin kuitukasvina, ja keskiajalla se oli Euroopan kuninkaallisten suosiossa.

TÄ M Ä VA ATIM ATON kasvi on vähään tyytyväinen ja sitä on helppo viljellä.

Nykyään Suomestakin voi ostaa nokkoskuidusta valmistettuja vaatteita; nokkoskangas muistuttaa paljon pellavaa.

Viime keväänä hankin itselleni nokkosesta tehdyn takin, ja olen huomannut, ettei se rypisty yhtä helposti kuin pellavakangas.

NOKKONEN ON myös tärkeä perhosillemme. Kasvi houkuttelee monia päiväperhoslajeja ja erityisesti nokkosperhosen selviytyminen on riippuvainen nokkosista. Kasvissa viihtyy myös neitoperhonen. Nokkosvedellä voin huuhdella hiukseni saunassa ja siitä saan myös lannoitteen puutarhaan. Kaikki tämä nokkosesta. Onko mikään ihme, että olen hurahtanut nokkoseen!

»Suomalaiset antavat keskimäärin 6 joululahjaa. Jos jokainen martta ostaisi tavaran sijasta aineettoman lahjan, esimerkiksi kotimaisen pienyrittäjän elämyksen, kauppaan jäisi 264 000 kapinetta. »Joululahjoihin käytetään keskimäärin 340 euroa. Marttojen voimin huimat 14 960 000 € voitaisiin suunnata suoraan kotimaisille yrittäjille. »Jouluna voi lahjoittaa hyvän mielen lisäksi myös uusia työpaikkoja: jos jokainen suomalainen kuluttaisi 10 € enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, loisimme vuodessa noin 10 000 uutta työpaikkaa.

LUE LISÄÄ

www.martat.fi/kestava-arki www.sitra.fi/elamantapatesti LÄHTEET Haastettelut: Jari Kolehmainen D-mat Oy

(SLA tilastotyökalu) suomalainentyo.fi www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/ www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/joulu-tilastojen valossa-2018 www.unileverfoodsolutions.fi/ www.salkunrakentaja.fi/2017/09/nordean-tutkimustulos-vastuullinen-sijoittaminen-toi-huikean-ylituottoa/ yle.fi/uutiset/3-10415260 www.maailmankuvalehti.fi/2011/3/mista-ymparistoystavallisin-humala www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/vastuullinen-ruoka/ekokokki/ymparisto-lautasella/ yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/11/voiko-puita-istuttamalla-pelastaa-maailman-kuusi-vastausta-vaikeaankysymykseen

66 | MARTAT 6 | 2019

66-67_liekeissä.indd 66

15.11.2019 13.16

HIILIPIHIT

kestävä

m

ar

i ark

#

Askeleita kestävään arkeen

ta t.fi

TUNNELMASTA TINKIMÄTTÄ

Tee jouluna järkeviä valintoja ja keskity olennaiseen.

Hiilijalanjälki pysyy aisoissa ja joulumieli korkealla.

MERJA FORSMAN

Jouluisten valintojen hiilijalanjälkiä LAUTASELLE

» 250 g kinkkua 1,40 kg CO2e » 250 g kalaa 0,83 kg CO2e » 250 g vegaanista se0itankinkkua 0,6 kg CO2e LASIIN

» 2 dl punaviiniä n. 0,15 kg CO2e » 2 dl olutta n. 0,1 kg CO2e

maisen latvakuusen alle? »Jos joulukiireiden keskellä tekee kestäviä valintoja ja keskittyy olennaiseen, hiilijalanjälkikin pysyy kestävällä tolalla ja joulumieli korkealla. »Hyvää ja kestävää joulua jokaiselle!

LOMALLE

» 14 päivää Meksikossa n. 3 690 kg CO2e/hlö (lennot 3 270 CO2e, hotelli 420 CO2e) » 7 päivää junalla Lapissa n. 276 kg CO2e/hlö (junamatkat 66 CO2e, hotelli 210 CO2e) » 15 km:n päässä kodista, sukulaisen luona n. 3 kg CO2e/hlö LOMAPÄIVÄN VIETTO (ilman siirtymismatkoja) » hiihtäen perintösuksilla 0 kg CO2e » 3 tuntia lasketellen n. 0,09 kg CO2e » 3 tuntia kylpylässä n. 15,09 kg CO2e

»HUOM! CO2e = hiilidioksidiekvivalentti TIL ANNE ON TÄ M Ä

»Joulu on antamisen aikaa – ja kaupan sesongeista ylivoimaisesti suurin. Pöydät notkuvat herkuista ja lahjasäkit täyttyvät. »Joulua voi viettää myös kestävästi ja rennosti. Kauden suurimmat päästöt syntyvät siitä, kuinka pitkän matkan matkustamme joulunviettoon, mitä syömme ja millaisia lahjoja ostamme. »Kestävin joulu vietetään kotimaassa sukulaisten ja läheisten seurassa. Vyötärö ja luonto kiittävät, kun pöytään kannetaan kinkun sijasta kotimaista kalaa tai kasvisvaihtoehtoja.

»Jos joulu ei maistu joululta ilman kinkkua, kannattaa kinkun rasva kierrättää Kinkkutemppuun, jossa rasvasta valmistetaan dieseliä (www. kinkkutemppu.fi). »Joulujuomien suurimmat päästöt, noin 70 prosenttia, muodostuvat pakkausmateriaaleista ja kuljetuksesta. Lähijuoma on kestävämpi kuin kaukaa kuljetettu. »Monilla on tavaroita kystä kyllin, ja aineettomat lahjat kasvattavat suosiotaan. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää kotimaisen tuotteen valitsemista vastuullisena tekona. Miten olisi kotimainen elämys, joka sujautetaan koti-

SELVITÄ , MIETI, TOIMI

» Käytämme aktiivisesti vain noin 20 prosenttia omistamistamme tavaroista. Konmarita kotisi rennolla otteella ja tee siivoamisesta helpompaa. Tienaa joulurahaa kirpparilla tai lahjoita tavarat niitä tarvitseville. » Sijoita ekologisesti. Joidenkin tutkimusten mukaan eettiset sijoituskohteet tuottavat paremmin pitkällä tähtäimellä. Näin voit myös vaikuttaa siihen, että yritykset kehittävät toiminnastaan eettisempää. » Meneekö sormi suuhun muovinkeräyslaatikolla? Opetelkaa marttojen voimin lajittelemaan ja kierrättämään!

Minne kangasjäte menee?

Voisiko vanhoista lakanoista tehdä räsymattoja? Mikä on bokashi? Entä matokompostori? » Hyväntekeväisyystempaus tuo hyötyä ja hyvää mieltä. Mikä teidän porukallenne on tärkeää? Vielä ehtii tuottaa joulumieltä, pitää huolta saimaannorpasta tai pelastaa metsää jälkipolville.

MARTAT 6 | 2019

66-67_liekeissä.indd 67

| 67

15.11.2019 9.58

#älykäsautoilu TIE KESTÄVÄÄN TULEVAISUUTEEN Kun valitset GreenDrive-mallin, tiedät, että auto on vähäpäästöinen ja edustaa kestävän kehityksen mukaisia arvoja. Verkkosivuillamme uudet GreenDrive-autot ja -vaihtoautot on selkeästi merkitty. Tutustu GreenDrive-mallistoon osoitteessa laakkonen.fi

Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä

Untitled-1 1

Kerava Kouvola Kuopio Lahti

Lappeenranta Lieksa Oulu Porvoo

Tampere Turku Vantaa Varkaus

18.11.2019 8.13