Martat 6/2020

KORISTEITA LUONTOÄIDIN AARREAITASTA NAUTI KAHVISI AJATUKSELLA JOULUSIIVOUS PUOLESSA TUNNISSA

M a r t at

Piparitalо harja ostaja et

W W W. M A R TAT. F I

6 2020

Martat

SUOMEN LUONTO -LEHTI VUODEKSI

57,50 € (norm. 92 €)

www.suomenluonto.fi/jou

lu

HYVÄN MIELEN JOULULAHJA! Tilaamalla luonnonystävän ykköslehden tuet luonnonsuojelua.

Vuosikerran kymmenen numeroa ovat tulvillaan tietoa ja tunnelmia luonnosta.

Tule mukaan luonnon juhlaan, tilaa upeasti uudistunut Suomen Luonto -lehti!

Tilaukset: suomenluonto.fi/joulu, (09) 2280 8210 (ark 9-15), tilaajapalvelu@suomenluonto.fi Tarjoustunnus: SL_Martat Tarjous on voimassa 6.1.2021 asti uusille tilauksille kotimaassa.

SUOMEN LUONTOA JULKAISEE SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO.

W W W. SUOMENLUONTO.FI

MIRVA MALMGREN

KRISTIINA KONTONIEMI

Lahjoja luоtoäidiltä

10

40

Ystäväkahvila on kokoontunut etäyhteyksillä syksyn ajan.

Vapaaehtoiset auttavat tekniikan kanssa.

SISÄLTÖ

6/2020

44

LAURA RIIHELÄ

MUSEOVIRASTO/HISTORIAN KUVAKOKOELMA

Risukin on kaunis, kun sen oikein oivaltaa. Lähiluonnosta löytyy materiaalia kukka-asetelmiin ja koristeeksi.

Sofia Streng (4. vasemmalta) on osa marttahistoriaa. Hänen elämäntyönsä oli unohduksissa näihin päiviin saakka.

16

Syötävän söpö mökki on pikkujoulujen puheenaihe.

5 Pääkirjoitus 6 Lukijalta 7 Marttakartta 8 Martta suosittelee 10 Lahjoja luontoäidiltä 16 Joululta alkaa näyttää 24 Nauti ajatuksella 28 ”Työtä lähellä ihmistä” 30 Kohtuus kannattaa 32 Kokeiluja korkkikankaasta 34 Paidasta ainekset tossuihin 36 Tervetuloa valo 38 Joulukoti siistiksi 40 Tavataan ruudulla!

42 Edustajat osallistuivat etänä 44 Tuntematon puheenjohtaja 48 Neuvontaa näytöltä 50 Yhdessä & yhdistyksessä 56 Martan lakitieto: Perintövero 58 Elämänmeno 60 Monessa mukana 62 Marttaristikko 63 Kasvomaskin käyttöön kannustetaan 64 Martat 2020 66 Netissä nyt 67 Viekas: Marunatuoksukki

KANNEN KUVA TERESA MOORHOUSE

Innostu siivoamisesta!

Martat – Kodinhoitokirja käy läpi perusasiat kodin siivoamisesta, huoltamisesta ja hoitamisesta selkeästi, monipuolisesti ja kannustavasti.

Poimi talteen parhaat vinkit helpottamaan arkeasi!

UUTUUS! K I R J A N O H J E I L L A VO I T ESIMERKIKSI: • siivota kodin 1–2 tunnissa, 30 minuutissa tai 5 minuutissa • saada itsesi tai perheenjäsenesi innostumaan siivoamisesta • ehkäistä tartuntoja ja siivota sairastuvan • valita oikeanlaiset siivousvälineet ja -aineet kodin erilaisille tiloille • testata millainen kodinhoitaja olet

Marttojen keittotaito yksissä kansissa Martat – Keittokirjan 363 taatusti toimivalla reseptillä valmistat ruuat ja leivonnaiset niin arkeen kuin juhlaan ja opit käyttämään tähteet hyödyksi. Mukana mittaja painotaulukot.

MARTAT 6 / 2020

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 3 .11 . 2 02 0 118. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2020.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Joulu tulee joka tapauksessa

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 38 259 (LT 2019) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

HILJENTYMINEN JA YKSINKERTAISEMPI elämä eivät ole vieraita perimällemme.

Rauhallinen elo oli sukupolveni isovanhemmille normi, mutta elonpiirikin oli pienempi. Ympärillä ei ollut samanlaista hälinää kuin nykyään, kun yhtäaikaisesti saattaa olla seurattavina tietokone, televisio ja pari muuta älylaitetta.

MONET PERUSASIAT säilyvät samoina vuosikymmenestä toiseen, joulusta toiseen.

Martat ovat aina hyvin mielin ja esimerkillisesti auttaneet lähimmäisiään ja muuttaneet maailmaa. Ongelmat eivät lopu, mutta ne ratkaistaan yhdessä.

TÄTÄ KIRJOITTAESSANI emme vielä tiedä, voimmeko vierailla läheistemme luona jouluna, vai onko yhteiskunnassamme rajoituksia väestön suojaamiseksi. Tuleva joulu voi olla vaikea monelle. Muistetaan pitää yhteyttä ja tarjota apua. Voimme välittää lämpöä ja välittämistä etäisyydenkin päästä.

PEFC-sertifioitu

PEFC/02-31-151

VASTAANOTTAESSAMME VIIMEKSI uutta vuotta emme aavistaneet, miten mieliinpainuva vuodesta 2020 tulisi.

Elämämme muuttui nopeasti. Opimme konkreettisesti, mitä tarkoittavat varautuminen, eristäytyminen, etätyöt ja etäkoulu. Kotoilu kasvatti suosiotaan ja sai aivan uuden merkityksen.

4041-0619 Painotuote

MAAILMA MUUTTUU, mutta joulu tulee tänäkin vuonna.

Lämmintä ja tunnelmallista vuodenvaihdetta!

Martat 1 /2021 ilmestyy 25.1.

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja jäseniä 43 000.

TOIVOTAMME HY VÄ Ä JOULUA K AIKILLE LUKIJOILLEMME! Tämän lehden välissä on korttiarkki, johon on ikuistettu muutama vuoden 2020 kansikuvista.

Ota kortit käyttöösi ja lähetä; muista ystävää, tervehdi, onnittele, toivota kaikkea hyvää!

LUKIJALTA

Mielenkiintoista ruoka-asiaa Afrikasta.

Kauniita kuvia.

W W W. M A R TAT. F I

Martat

5 2020

MARTAT 5/2020

NAUTI ANNOS AFRIKKAA

KEKRI ANTAA AIHEEN JUHLAAN PIDÄ PÄÄ KYLMÄNÄ HINTAHULINOISSA

M a r t at

METSÄSTÄJÄLLE ORANSSI PIPO

Numerossa 5/2020 väitimme virheellisesti, että hirvimetsälle laitetaan päähän punaiset pipot. Tieto on vanhentunut, päähineen pitää olla oranssi. Kuvassa ylhäällä oikea väri. » Uusimmassa lehdessä on punainen pipo hirvimetsälle. Ohje on hyvä ja pipo on hieno, mutta hirvenmetsästyksessä käytetään nykyään pakollisena oranssia vaatetusta. Oranssi erottuu hyvin, punaista eivät punavihersokeat erota metsästä. Punaisen pipon kanssa ei siis hirvimetsälle pääse. Tämä on turvallisuusasia.

T. Oranssipipoinen hirvenmetsästäjä

HEDELMÄPUUT TARVITSEVAT TALVISUOJA A

» Koko lehti ja joka sivu ja joka juttu oli kiinnostavaa. » Lehti täynnä minulle kiinnostavia asioita. Vaikea löytää mitään moitittavaa. » Kaipaan perinteisiä ruoka- ja käsityöohjeita. » Tässä lehdessä on useampikin kiinnostava juttu, mutta ”Kehysten ilme kirkastuu” oli kyllä mielenkiintoinen. Tuota kehysten tuunausta pitää kyllä kokeilla ja kun on kerääntynyt noita vanhoja käsitöitä, kuluneitakin joita en ole raaskinnut pois heittää. Olen vähän sellainen vanhan tavaran säästäjä.

Ja niissä monessa kun on vielä muistoja vanhoista läheisistä. » Vähiten minua kiinnosti sivulta 14 alkanut juttu ”8 maan

6 | MARTAT 6 | 2020

kierros”. Afrikan auttaminen on tärkeää, mutta ei koske minun päivittäistä elämääni.

Itseäni kiinnostaa enemmän oman toimeentuloni! » Olen jäsen enkä haluaisi tätä lehteä ollenkaan. TURHAN PRAMEA. Monistuskin riittäisi. Haluan että kaikille annetaan mahdollisuus valita tilaako tämän lehden pakosta.

Vain jäsenmaksu ja sillä siisti. » Tämä lehti oli mielestäni kaikkien aikojen mielenkiintoisin ja paras Martat-lehti, koska siinä oli paljon Kestävään arkeen ja Kodintalouteen liittyvää tietoutta sekä kuluttajatietoa ja käsityöohjeita. Myös lehden ruokasivut ovat yleensä hyvät: edullista, herkullista ja terveellistä lähiruokaa. Juuri nämä mainitut aihepiirit ovat aina lehden parasta antia!

» Sivulla 15 oli 8 maan kierros. Mangopiirakkaa, banaanilettuja…. eikö tähän aikaan syksystä KESTÄVÄN KEHITYKSEN nimissä pitäisi olla käytössä oman maan, joko itse kasvatetut tai viljelijän tuottamat, porkkanat ja muut juurekset? Tämä Afrikan kierros -juttu olisi ollut ehkä parempi julkaista kevättalvesta.

Suomessa on kovasti panostettu kasvisten kausiajatteluun, kalenterikin tehty aiheesta.

Vastaus: Useimmiten lokakuun Martat-lehden ruokajuttu perustuu kotimaisille ruoka-aineille. Tällä kertaa päätimme nostaa esiin Marttojen uuden ruoka-aineiston Annos Afrikkaa. Vuonna 2020 Marttojen kehitysyhteistyö täyttää 40 vuotta, ja halusimme, että juhlavuosi näkyy lehdessä myös ruokajutun muodossa. Lokakuu valikoitui ajankohdaksi sen takia, että lokakuu on Puurokuu, jolloin martat perinteisesti keräävät varoja kehitysyhteistyöhön. Marraskuun lehdessä ovat vuorossa jo jouluruoat, joten sinne Afrikka-juttua ei haluttu sijoittaa. Annos Afrikkaa -resepteissä käytetään suomalaisia aineksia aina, kun se on mahdollista. Ohjeet sisältävät paljon kasviksia, ja suurimmassa osassa reseptejä voi käyttää kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa: sipulia, valkosipulia, kurpitsanlehtiä, pinaattia... Afrikkalaista ruokaa voi tehdä vaikka neulamuikuista!

Marjahelena Salonen, palvelu- ja markkinointijohtaja, Marttaliitto

Sä kuulut päivään jokaiseen

PÄIVÄN KUVA

Kiloiset Martat Espoossa käynnistivät syyskauden sienikävelyllä lähimetsässä. Aluksi juotiin kahvit ja vaihdettiin kuulumisia.

Suomalaiset syövät vuosittain reilut 40 kiloa leipää. Tästä lähes puolet on täysjyväistä ruisleipää. Korona-aikaan on kaupasta ostetun leivän määrä noussut, samalla kun työpaikkaruokailussa, ravintoloissa ja kahviloissa syötävän leivän osuus on vähentynyt. Kokonaisuudessaan leivän kulutus on säilynyt tasaisena. Se on hyvä juttu, sillä leipä on mainio kuidun lähde. Pari palaa runsaskuituista leipää sisältää kuitua saman verran kuin viisi porkkanaa. lähde: Leipätiedotus ry

SATA VUOTTA SITTEN JÄRJEST YSMIES

Mökillä turvall ti

Etätöiden takia moni on venyttänyt mökkeilykautta tavallista pidemmälle. Kun kelit viilenevät ja päivät pimenevät, pitää turvallisuuteen kiinnittää erityistä huomiota vapaaajanasunnolla. Onko huvilalla näkyvä osoitenumerointi? Toimivatko palo- ja häkävaroittimet? Tarkista poistumisturvallisuus nukkumistiloista ja mieti varatiet etenkin parvien osalta. Lataa 112 Suomi -sovellus puhelimeesi. Muista, että jos vapaaajan asuntoa käyttää kesät talvet, pitää nuohous tehdä vuosittain. lähde: Suomen Palopäällystöliitto

Pese hiusharjat ja kammat.

Emäntälehti N:o 12 Joulukuu 1920

Lapsista on pidettävä huolta Älä jätä koskaan lapsia oman onnensa nojaan, vaan pidä ne mielessäsi ja valvovan silmän alla. Älä naura lasten tyhmyyksille, että et sitä myöhemmin saisi katua. Älä koskaan narraa lapsia. Se on myrkyn kylvämistä lasten sydämiin.

Nuhtele lastasi kahdenkesken. Sillä on aina paras vaikutus ja se herättää lapsessa syvää luottamusta sinuun. Älä annan lapsesi mennä paikkoihin, joista et tiedä.

Neuvo lasta pitämään kaikki tavaransa tarkasti. Totuta häntä kaikessa säästäväiseksi. Älä annan lapsesi tuhlata rahaa turhaan. Huomauta hänelle, että raha tarvitaan elämän varrella tosi tarpeisiin. Sitä varten on jo lapsuudessa pantava ylijäämä säästöön.

Opeta lapsesi kohtelemaan hyvin sekä ihmisiä että eläimiä.

Neuvo lapsesi kohteliaaksi sekä nuoria että vanhoja kohtaan. Sillä kohteliaisuus kaunistaa ihmiselämän.

A.N.

MARTAT 6 | 2020

| 7

Mar a suosi el KOONNUT HELENA KOKKONEN

HY VÄ T Y TÖT!

Kuvakirja Emmasta ja Sofiasta, jotka innostuvat tutkimaan luonnonilmiöitä leikkien lomassa.

Elina Hiltunen & Minna Palmroth: Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus (Otava)

K AKKUJA JA KISSOJA TEKEE MIELI SIIVOA M A AN

Tämä kirja tekee kodin kohentamisesta kertaheitolla trendikästä. Teosta selailee ilokseen ja sisältö on asiaa. Lue ja toimi!

Helppoja herkkuohjeita ja komeita koristeluja, bonuksena ihanat kissat.

Emma Ivane: Leivontakirja (Docendo)

Martat – Kodinhoitokirja (Gummerus)

M ATK ALL A JOSSAKIN SUOMESSA

SANO MINULLE MITÄ SYÖT

M A AILM A A MUUTTA M ASSA

Nyt kolutaan kotimaata kaukomatkailun sijaan. Iniö, Asikkala, Muurame, Kauhava – täältä tullaan!

…ja minä sanon, millainen olet. Pyydä kavereitasi täyttämään kirjaa ja paljastamaan lempikarkkinsa, lapsuutensa makuelämyksen ja sen, mitä syö salaa.

Kansalaisjärjestöt ovat erottamaton osa Tarja Halosen elämäntarinaa.

Järjestötausta on heijastunut Halosen työhön ministerinä, presidenttinä ja kansainvälisenä vaikuttajana.

Kirsi Pehkonen: Käydään pöytään. Ystäväkirja ruokahetkiin (Karisto)

Katri Merikallio: Tarja Halonen – erään aktivistin tarina (Into)

Riku Rantala & Tunna Milonoff: Madventures Suomi – Matkaopas (Johnny Kniga)

8 | MARTAT 6 | 2020

Vahva suositus ALOITA KIRJAPÄIVÄKIRJA

Ryhdy kirjaamaan lukemasi kirjat muistiin. Muutama kommentti tai lainaus lukemastasi palauttaa myöhemmin mieleen, mikä kirjassa kosketti tai ärsytti.

Mikä tahansa vihko käy tähän tarkoitukseen, mutta saatavilla on myös lukemiselle omistettuja muistikirjoja.

HENKILÖ

LAHJOJA LUONTOÄIDILTÄ Terhi Hällström löysi ammatillisen intohimonsa kolmekymppisenä. Nyt hän on kotimaisiin luonnonmateriaaleihin erikoistunut floristimestari, jonka silmissä risukin on kaunis.

MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Terhi Hällström työskentelee olohuoneensa pirtinpöydän ääressä, johon lankeaa ikkunasta luonnonvaloa.

– Neulojia yhdistää tarve tehdä jotain konkreettista käsin, sanoo Anna Rauhala.

10 | MARTAT 6 | 2020

» MARTAT 6 | 2020

| 11

HENKILÖ

T

unnelma metsässä on hämyisä.

Terhi Hällström talsii varvikossa pärekori käsivarrellaan.

– Iltapäivää, hän tervehtii luon-

toäitiä.

– Tulin keräämään puolukanvarpuja joulukoristeisiin. Ne menevät sitten ihmisten iloksi.

Tällä tavalla Leppävirralla asuva floristimestari ja martta aloittaa jokaisen metsäretken, jolla aikoo kerätä materiaaleja teoksiinsa. Kotiin lähtiessään hän huikkaa tuuleen kiitokset. Näin hän haluaa osoittaa kunnioitusta luonnolle, joka tekee hänen työnsä mahdolliseksi.

Terhi Hällstöm löysi metsien aarreaitat jo toistakymmentä vuotta sitten opiskellessaan Muuruvedellä floristiksi.

– Kun meille annettiin tehtävä, lähdin aina ensimmäisenä ulos. Halusin ensin kerätä lähiluonnon materiaalit ja vasta sen jälkeen leikkokukat.

Luonnon antimissa kukka-alan ammattilaista viehättää niiden yksinkertainen kauneus.

– Olen nähnyt luonnonmateriaaleja pienestä asti, joten ne tuntuvat kotoisilta. Minusta käpy voi olla paljon kauniimpi kuin ruusu.

MUTKITTELEVA POLKU

Vielä lukion jälkeen Terhi ei tiennyt, mitä haluaisi työkseen tehdä. Niinpä iisalmelaistyttö lähti au pairiksi Ranskaan ja kokeili kansanopistossa tiedotusopin opintoja.

Kun kesätyö ravintola-alalla vaikutti kiinnostavalta, Terhi päätti opiskella hotelli- ja ravintola-alan esimieheksi. Hän valmistui 2000-luvun alussa ja päätyi lopulta töihin Kuopion yliopistollisen sairaalan kahvilaan, jossa oli myös kukkakauppa.

Erään lakkiaispäivän aattona Terhi pääsi auttamaan ruusujen myynnissä.

Hän vaikuttui nähdessään, miten upeita kimppuja kokeneet kukkamyyjät sitoivat, ja pyysi saada kollegoiltaan oppia.

– Ensimmäinen floristinen työni oli vauvakenkä, klassinen synnärille tehtävä pieni asetelma.

KASVIT KAVEREINA

Esimies suhtautui myönteisesti, kun uuden intohimon

12 | MARTAT 6 | 2020

löytänyt Terhi kertoi suunnitelmastaan opiskella työn ohella floristiksi.

Floristin ammattitutkinto, joka nykyään on osa puutarha-alan ammattitutkintoa, on suunniteltu jatkokoulutukseksi puutarhureille. Terhiltä tämä pohjakoulutus puuttui, mutta lyhyt kokemus kukkien myynnistä riitti koulutukseen pääsemiseen.

Taustansa vuoksi Terhi joutui ponnistelemaan pysyäkseen muiden mukana.

– Kasvien latinankielisten nimien opettelussa oli hirveä työ. Pääsin eteenpäin, kun ajattelin, että nämä kukat ovat kavereitani ja haluan tietää niiden nimet.

UUSILLE URILLE

Floristin paperit Terhi sai vuonna 2009. Hän jatkoi kahvilan kukkamyyjänä mutta koki arkensa raskaaksi. Työmatka Leppävirran Salonkylästä Kuopioon oli niin pitkä, että koko perheen piti herätä aamuisin viideltä.

Joulukuussa 2015 Hällströmit joutuivat auto-onnettomuuteen, joka sysäsi Terhin syvemmälle kukkaunelmiinsa.

– Ajoimme ojaan. Istuimeni kohdalle osui kivi, ja minulta murtui selkä. Pitkällä sairauslomalla kypsyi ajatus floristimestarin koulutuksesta.

Syksyllä 2016 Terhi lähti opintovapaan turvin Mäntsälään opiskelemaan ja kävi kiireisimpinä aikoina kotona lähinnä pesemässä pyykit. Floristimestarin erikoisammattitutkinto, jota nykyisin vastaa puutarha-alan erikoisammattitutkinto, tuli valmiiksi kahdessa talvessa.

– Koulutuksessa opin lisää tekniikoita ja verkostoiduin eri puolilta Suomea olevien opiskelijoiden kanssa. Kun asioihin mentiin syvemmälle, oma näkemykseni vahvistui ja sain varmuutta tekemiseeni, Terhi kertoo.

LUOVAA BISNESTÄ Syvennettyään osaamistaan Terhi uskalsi heittäytyä yrittäjäksi. Kukkasidontaa ja ekologisia luonnonmateriaaliteoksia tarjoava Nature Art ei kilpaile paikallisten kukkakauppojen kanssa vaan pikemminkin täydentää niiden palveluja.

Hautausalalle Terhi on jopa kehittänyt uuden tuotteen, tuhkauurnan kantoalustan. Sen avulla uurnan paino on

Tämä floristimestari näkee kauneutta materiaaleissa, jotka moni sivuuttaisi hyödyttöminä. Risut taipuvat kransseiksi tai asetelmiin, ja heinät tuovat teoksiin ripauksen herkkyyttä.

helppo jakaa useammalle kantajalle samaan tapaan kuin arkkua kannettaessa.

Uusin aluevaltaus ovat tee se itse -ohjeet, joita Terhi ryhtyi tarjoamaan lehdille koronaepidemian hiljennettyä muiden palvelujen kysyntää. Martat-lehden lukijat pääsivät tutustumaan Terhin kehittelemään kukkasormukseen numerossa 4/2020. Tässä numerossa Terhiltä on jouluisen kynttilälyhdyn ohje.

– Olen tosi iloinen, että saan jakaa ohjeitani muillekin martoille.

Terhistä tuli martta neljä vuotta sitten, jolloin hän ihastui joulumyyjäisissä esillä olleeseen Martat-lehteen. Sisällöstä häneen vetosi ennen kaikkea mielenkiintoinen hyötytieto.

– Marttojen toiminnassa on hyvää käytännönläheisyys ja yleishyödylliset ohjeet, joita on helppo soveltaa omaan arkeen. Esimerkiksi sienineuvonta on tosi hyvä juttu.

KOTIMAISUUS KUNNIAAN Kiireisenä yrittäjänä Terhi Hällström ehtii vain harvoin mukaan oman yhdistyksensä Soisalomarttojen toimintaan. Marttojen filosofiassa on kuitenkin hänen mielestään paljon sellaista, josta myös kukkaala voisi ottaa onkeensa.

5

6

» MARTAT 6 | 2020

| 13

HENKILÖ

HÄN ON

Terhi Hällström 44 vuotta floristimestari ja luovan alan ammattilainen Soisalomarttojen jäsen Perhe: Aviomies, 10-vuotias poika ja kaksi kissaa.

PIENI M ARTTATESTI

Parasta elämässä on se, että saa asua perheen kanssa juuri siellä, missä haluaa. Maalla asuminen on minulle tosi tärkeä inspiraation lähde.

Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, lisäisin ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan. Pitäisi oikeasti katsoa asioita laajemmin ja myös toisten näkökulmasta. Sillä tavalla sodatkin loppuisivat.

Tästä en luovu: Luovuus. Olen aina sanonut, että tästä ammatista ei jäädä eläkkeelle. Luulen, että olen vielä kahdeksankymppisenäkin samanlainen väkrääjä.

JOULU KOTIIN LUONNONM ATERIA ALEILL A

Terhi Hällström pohtii, että hänen työnsä on paluuta vanhaan, mutta uudella twistillä.

– Esimerkiksi satokausiajattelua voisi soveltaa kukkiinkin.

Terhistä tuntuu hullulta, että Suomeen rahdataan ulkomailta käpyjen ja varpujen kaltaisia luonnonmateriaaleja, joita meillä olisi omastakin takaa. Lisäämällä kotimaisten luonnonmateriaalien ja leikkokukkien käyttöä ala muuttuisi paljon ekologisemmaksi.

Esimerkiksi rahkasammalella voi hyvin korvata synteettisen kukkasienen asetelman pohjana.

Omista materiaaleistaan floristimestari kerää itse vain osan.

Luonnonkukkia ja heiniä hänelle kerää tuttu puutarhuri, ja leikkokukkia hän saa oman paikkakunnan puutarhalta. Tuontikukkiin hän turvautuu lähinnä talvisin.

Joulun lähestyessä Terhi toivoisi kotinsa koristelijoiden miettivän, voisiko perinteisiä joulukukkia täydentää luonnonmateriaaleilla.

– Ideana tällaisissa töissä on kierrätettävyys, paloturvallisuus, helppohoitoisuus ja luonnonläheinen joulufiilis. Jokainen voi soveltaa sen mukaan, mitä koristeita ja materiaaleja kotoa ja läheltä löytyy. Kun materiaaleja ei liimaa toisiinsa, töitä voi myös helposti muokata.

Jouluihmiseksi tunnustautuva Terhi alkaa koristella omaa kotiaan jo lokakuussa.

– Monesti käy niin, että kranssit jäävät esille koko vuodeksi!

14 | MARTAT 6 | 2020

»Kerää luonnosta monipuolisia materiaaleja: risuja, käpyjä, kiviä, maahan pudonneita tuohenkippuroita.

Muista, että esimerkiksi havujen, varpujen, sammalen ja jäkälän keräämiseen pitää olla maanomistajan lupa. »Tutustu kukkakaupan kuivakukkavalikoimiin. Ammattilaiset osaavat myös vinkata, mitkä leikkokukat soveltuvat kotona kuivattamiseen. »Asettele luonnonmateriaaleja lasiastiaan käyttäen pohjana esimerkiksi sammalta tai käpyjä. Koristele esimerkiksi led-valoilla tai -kynttilöillä, joulupalloilla ja kanelitangoilla. »Aloita ensi vuonna valmistautuminen jo kesällä. Kerää kuivalla säällä heiniä ja luonnonkukkia (esimerkiksi kieloa, nurmikohokkia tai siankärsämöä) ja kuivata ne alassuin ilmavassa paikassa, kuten saunassa tai aitassa. Myöhemmin syksyllä voit pakastaa pussissa puolukanvarpuja marjoineen.

K ATSO MYÖS

Instagram: @nature_inspirations_by_terhi Facebook: Nature Inspirations from Finland by Terhi Hällström KUKKASORMUS (Martat 4/2020) bit.ly/kadenkaunistus

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Pikkuj lukuusi Vinkki

Jos haluat pitää kuusen ulkona, valitse sille säänkestävä astia tai ruukku.

LASIPURKKIIN istutettu kuusentaimi on sitkeä tunnelmantuoja kotiin ja lahjaksi. Valitse puulle leveäsuinen purkki, johon sen oksat asettuvat luontevasti.

Voit myös poistaa puusta joitakin harvoja tai leveitä alaoksia.

ISTUTA kuusi heti maasta nostamisen jälkeen. Laita purkin pohjalle esimerkiksi rahkasammalta. Myös pihanurmikosta kaavittu sammal sopii tarkoitukseen.

Peitä juuret kauttaaltaan sammaleella ja kastele.

KORISTELE kuusi ja sammalen pinta esimerkiksi kävyillä, tammenterhoilla, syyslehdillä tai käkkäräisillä tai marjovilla oksilla. Voit kietaista purnukan ympärille vaikkapa niintä tai köynnösten versoja.

PIDÄ sammal kosteana. Jos juuristo pääsee rutikuivaksi, kuusi karistaa herkästi neulasensa. Pikkupuu pärjää pitkään huoneenlämmössä ja hämärässä, mutta mieluisimmat olosuhteet tarjoaa viileä ja valoisa paikka. Myös sumuttelu on eduksi. Talven yli sinnitelleen puun voi istuttaa keväällä maahan.

Hu aa

Ota kuusi omalta maaltasi tai pyydä lupa maanomistajalta. Myös sammalen ja jäkälän kerääminen sekä oksien ja varpujen leikkaaminen vaatii aina maanomistan luvan.

MARTAT 6 | 2020 MARTAT 6 | 2014

| 15 | 15

RUOK A

16 | MARTAT 6 | 2020

Joululta

ALKAA NÄYTTÄÄ

Näissä pikkujouluissa pidetään piparitalon harjannostajaiset.

EMMI TUOVINEN //KUVAT LAURA RIIHELÄ

»

MARTAT 6 | 2020

| 17

RUOK A

Mangopiirakka Joulutortut härkistäytteellä

YHTEEN TALOON TARVITAAN:

18 | MARTAT 6 | 2020

2 sivuseinää 2 päätyseinää 2 kattopalaa

m 2c päätyseinä 3 cm

3 cm

sivuseinä 3 cm

3 cm

katto

4 cm

3 cm

N

yt pikkujoulutarjoilut tehdään pienellä vaivalla ja kohtuullisuuden hengessä. Joulun vietossa kohtuullisuus tarkoittaa kestäviä ja järkeviä ruokavalintoja, mutta myös sitä, että juhlat syntyvät itse kullekin sopivalla vaivannäöllä.

Siemennäkkileivän päällä tarjotaan kotimaista särkikalaa ja joulutorttujen täytteenä härkistä. Suurin osa ohjeistamme on helppo muuntaa vegaanin keittiöön sopivaksi.

Herkulliset piparicookiet ovat oikotie joulun tuoksutunnelmaan: valmistaikinan päälle ripotellaan suklaata ja pähkinöitä – onnistuu myös perheen pienimpien kanssa.

Kuulutko niihin, joille joulun tunnelma syntyy puuhaamisesta, valmisteluista ja itse tekemällä? Ota silloin haaste vastaan ja näperrä pieniä piparitaloja glögimukin reunalle. Söpö mökki on kemujen puheenaihe ja lahjaideana täysosuma.

Joulun tuoksua, tunnelmaa, makuja ja iloa löytyy keittiöstä, mutta ennen kaikkea joulu syntyy kohtaamisista. On aika luoda uusia perinteitä pyhien viettoon ja uusia tapoja kohdata ystäviä, tuttavia ja sukulaisia pienemmillä kokoonpanoilla, etäyhteyksiäkin hyödyntäen. Pidettäisiinkö piparitalkoot ja pikkujoulut vaikka videopuhelun välityksellä?

Inkivääri-päärynäglögi ja pienet piparitalot

Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen rakenteli piparitalot Martat-lehden ruokajuttuun. Se kävi näpsäkästi, onhan Emmi tehnyt mökkejä monena jouluna.

– Meillä isot piparkakkutalot jäävät usein koristeeksi, pienemmät tulevat varmemmin syötyä. Arkena pistän ruoanlaitossa usein mutkat suoriksi, mutta välillä tykkään näperrellä. Jouluna nautin kauniista yksityiskohdista. Minusta nämä pikkumökit ovat ihana osa kaunista kattausta, sanoo Emmi. »

MARTAT 6 | 2020

| 19

RUOK A

Mangokana (ohje s. 21)

20 | MARTAT 6 | 2020

Siemennäkkileipä

ARKIRUOAT OVAT MUK AVAN HELPPOTEKOISIA , TOSIN VIHANNESTEN PILKKOMISEEN JA KYPSENTÄMISEEN ON VARATTAVA AIK A A .

Lämmin pikkujoulusalaatti

PIKKUJOULUPÖYDÄSSÄ

INKIVÄÄRI-PÄÄRYNÄGLÖGI

SIEMENNÄKKILEIPÄ

Inkivääri-päärynäglögi Siemennäkkileipä Särkikalalevite Granaattiomenalevite Lämmin pikkujoulusalaatti Joulutortut härkistäytteellä Helpot piparicookiet Pienet piparitalot Puolukka-kinuskijäätelö

pieni pala tuoretta inkivääriä 1 vaniljatanko 1 l päärynämehua 2 tlk ( à 0,33 l) Ginger Ale -inkiväärijuomaa (rusinoita, punssia)

1,75 dl auringonkukansiemeniä 1 dl seesaminsiemeniä (kuorittuja tai kuorimattomia) 0,5 dl pellavansiemeniä 1 dl kaurahiutaleita 2 rkl perunajauhoja tai vehnäjauhoja 3 munaa 0,5 tl suolaa

» Kuori inkivääri. Keitä inkivääripalaa ja vaniljatankoa päärynämehussa noin 10 minuuttia. Lisää mukaan inkiväärijuoma ja kuumenna kiehuvaksi. Ota mausteet pois.

Laita glögilasin pohjalle rusinoita ja kaada höyryävä juoma tarjolle lasiin. » Jos haluat, terästä glögi 1 desilitralla punssia. Alkoholi kannattaa lisätä kiehautuksen jälkeen, ennen tarjoilua.

» Sekoita keskenään kaikki muut ainekset paitsi suola.

Levitä seos uunipellille leivinpaperin päälle mahdollisimman ohueksi levyksi. (Vinkki: Laita toinen leivinpaperi taikinan päälle ja taputtele leipä papereiden välissä ohueksi.)

Ripottele päälle suolaa. Pai-

nele taikinaan urat veitsellä ennen paistamista, näin näkkäri on helpompi paloitella. » Paista 175-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Leikkaa levy heti uunista ottamisen jälkeen paloiksi.

Hu aa!

Leivän voi hyvin tehdä myös valmiista siemennäkkärisekoituksesta.

Saat vegaanisen siemennäkkärin, kun jätät kananmunat pois ja lisäät taikinaan 2 dl vettä ja 2 rkl chiansiemeniä.

»

MARTAT 6 | 2020

| 21

RUOK A

SÄRKIKALALEVITE

300 g särkikalasäilykettä 1 prk ranskankermaa (tai kaurafraichea) 0,5 dl hienonnettua tilliä 2 rkl sitruunamehua ripaus mustapippuria myllystä Koristeeksi: ruohosipulia » Valuta särki siivilässä. Yhdistä kulhossa särki, ranskankerma, tilli, sitruunamehu ja mustapippuri ja sekoita. Peitä kulho ja jätä jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Koristele ennen tarjoamista esimerkiksi ruohosipulilla. Tarjoile siemennäkkileivän kanssa.

GRANAATTIOMENALEVITE

1 granaattiomenan siemenet 200 g tuorejuustoa (tai vegaanista tuorejuustoa) ripaus suolaa ripaus sokeria » Irrota siemenet granaattiomenasta kulhoon. Sekoita siementen joukkoon tuorejuusto sekä ripaus suolaa ja sokeria. Tarjoa siemennäkkileivän kanssa.

LÄMMIN PIKKUJOULUSALAATTI

200 g ruusukaalia 6 porkkanaa (myös keltaisia ja violetteja) oliiviöljyä hunajaa 1 pss salaattisekoitusta 1 dl kuivattuja karpaloita 1–2 dl pekaanipähkinöitä vaaleaa balsamicokastiketta » Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese ja kuori porkkanat ja pilko ne isoiksi paloiksi. Pese ja halkaise ruusukaalit. Laita porkkanat ja ruusukaalit uunipellille ja lisää niiden päälle öljyä ja hunajaa.

22 | MARTAT 6 | 2020

Paahda kasviksia uunissa noin 25 minuuttia. » Asettele salaattisekoitus tai salaatinlehdet tarjoiluvadille.

Laita paahdetut porkkanat ja ruusukaalit salaatille ja ripottele päälle kuivattuja karpaloita sekä pekaanipähkinöitä.

Lisää salaatin päälle kastikkeeksi vaaleaa balsamicoa.

Tarjoile heti.

JOULUTORTUT HÄRKISTÄYTTEELLÄ 1 pkt lehtitaikinalevyjä Täyte: 3 rkl rypsiöljyä 1 sipuli 1 pkt härkistä 1 chili 1 punainen paprika 0,5 tl suolaa 0,5 tl juustokuminaa 200 g kaurafraichea tai ranskankermaa

» Levitä jäiset taikinalevyt uunipellille leivinpaperin päälle sulamaan. Valmista sulamisen aikana torttujen täyte. Kuumenna öljy paistinpannulla. Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia öljyssä. Hienonna chili ja kuutioi paprika. Lisää härkis, chili ja paprika pannulle. Paista hetki miedolla lämmöllä ja mausta täyte juustokuminalla sekä suolalla. Lisää lopuksi joukkoon kaurafraiche tai ranskankerma. » Leikkaa lehtitaikinalevyt puoliksi ja tee neliöiden kulmiin viillot kohti tortun keskustaa. Käännä kulmat keskelle ja laita tortun keskikohtaan runsaasti härkistäytettä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 10–15 minuuttia.

Tarjoile lämpimän salaatin kanssa.

Helpot piparicookiet

PUOLUKKA-KINUSKIJÄÄTELÖ

ÄIDIN LUOTTOPIPARITAIKINA

300 g puolukoita 3,3 dl kuohukermaa (tai vaahtoutuvaa kaura- tai soijakermaa) 1 tlk kondensoitua maitoa (tai kondensoitua kookosmaitoa) 1,5 dl kinuskikastiketta koristeeksi pipareita

125 g voita tai margariinia 1,5 dl sokeria 1 dl siirappia 2 tl kanelia 1 tl inkivääriä 0,5 tl neilikkaa 1 tl kardemummaa 1 kananmuna 4,5 dl vehnäjauhoja 2 tl soodaa

» Soseuta reilu puolet puolukoista. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa kondensoitu maito ja puolukkasose kermavaahdon joukkoon. Kaada jäätelömassa vuokaan ja lisää samalla sekaan kokonaisia puolukoita sekä kinuskikastiketta. Jäädytä pakastimessa yön yli. Tee jäätelökauhalla palloja tarjoilukulhoihin. Koristele annokset kinuskikastikkeella, puolukoilla ja piparimuruilla.

» Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää siirappi, mausteet ja huoneenlämpöinen kananmuna. Sekoita jauhot ja sooda keskenään ja lisää seos taikinaan nopeasti sekoittaen. Älä vaivaa taikinaa liikaa, muuten pipareista ei tule rapeita. Siirrä taikina jääkaappiin odottamaan yön yli.

Näin taikina maustuu hyvin ja sitä on helpompi leipoa. » Ota seuraavana päivänä tai-

Puolukka-kinuskijäätelö

kinaa jääkaapista pala kerrallaan ja pyöritä palloksi. Taputtele se jauhotetuin käsin litteäksi ja kauli levyksi. Ota taikinasta muotilla piparkakkuja ja siirrä leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 175-asteisessa uunissa 5–10 minuuttia. » Voit myös tehdä piparitalon osat tästä taikinasta.

Käytä apuna kaavoja ja paista kuten piparit.

» Kauli piparitaikina jauhotetulla pöydällä levyksi. Tee juomalasin avulla taikinalevystä pyöreitä pipareita tai käytä piparimuotteja. Nosta piparit leivinpaperin päälle uunipellille. Rouhi pähkinät, suklaat ja karkit. Ripottele pipareiden päälle haluamiasi täytteitä.

Paista 175-asteisessa uunissa viitisen minuuttia (tai käyttämäsi taikinaohjeen tai pakkauksen ohjeen mukaan).

HELPOT PIPARICOOKIET PIENET PIPARITALOT

1 pkt valmista piparitaikinaa TAI yksi annos itse tehtyä piparitaikinaa pähkinöitä tummaa suklaata valkosuklaata mariannerakeita

1 pkt valmista piparitaikinaa TAI yksi annos itse tehtyä piparitaikinaa piparitalon kaavat sokeria talon kokoamiseen pikeeriä koristeluun

» Kuumenna uuni 175 asteeseen. Kauli piparitaikina ja leikkaa siitä veitsellä kaikki talon osat kaavoja (s. 18) apuna käyttäen. Jos haluat laittaa talon glögimukin reunalle, tee oviaukko molempiin päätykappaleisiin.

Nostele palat leivinpaperin päälle pellille ja paista noin 5 minuuttia. Ole tarkkana, sillä pienet piparit palavat helposti. » Anna jäähtyä hyvin. Koristele talon osat pikeerillä ennen kokoamista. » Kokoa talot. Kuumenna paistinpannussa sokeria niin kauan, että sokeri sulaa. Säädä lieden lämpötilaa pienemmälle, ettei sokeri pala. Kasta talon sivut kuumaan sokeriin ja liitä palat yhteen. Kiinnitä ensin päädyt ja seinät toisiinsa.

Kiinnitä lopuksi katto paikoilleen. Jos haluat piparitalolle

pohjan, voit kiinnittää talon sopivan kokoisen piparkakun päälle sulatetulla sokerilla.

PIKEERI

kahden munan valkuaiset 3 dl tomusokeria 0,5 tl sitruunamehua tai etikkaa » Riko kananmunat ja erottele valkuaiset kulhoon. Mittaa puolet tomusokerista kulhoon. Vatkaa pari minuuttia.

Lisää loput tomusokerista ja sitruunamehu ja vatkaa vielä muutama minuutti. Siirrä tahna pursotinpussiin. Voit myös käyttää pakastepussia, jonka kulmaan leikkaat pienen reiän.

Koristele pikeerillä piparitalot sekä piparit. Anna tahnan kovettua, ennen kuin kokoat talot tai tarjoat piparit.

MARTAT 6 | 2020

| 23

KESTÄVÄ ARKI

NAUTI AJATUKSELLA Anna kahville sen ansaitsema arvo. Valitse kaupassa huolella äläkä kaada juomaa viemäriin.

JOHANNA MITJONEN // KUVAT SHUTTERSTOCK

K

ahvinjuojien kärkikastia maailmassa, sellaisia me suomalaiset olemme. Tämän vuoksi meillä on vastuu miettiä, minkä paketin nappaamme kaupasta mukaamme, sillä kahvin tuotantoon liittyy kosolti ongelmia. Viljelyssä käytetään paljon vettä ja lannoitteita, ja uusia sademetsiä raivataan viljelyksien tieltä. Kahvin pienviljelijöiden ja tilojen työntekijöiden saamat ansiot ovat usein alhaisia ja elämiseen riittämättömiä.

Kahvinjuonnilla on myös vaikutusta ilmastoomme. Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin ilmastovaikutus muodostuu kahvipapujen viljelystä ja prosessoinnista, mutta ilmastovaikutuksia syntyy silloinkin, kun kahvi valmistetaan, kupit pestään ja kahvijätteet kierrätetään.

24 | MARTAT 6 | 2020

Kahvitauot rytmittävät päivää.

HINTAANSA ARVOKKAAMPAA Kaupas-

sa valintaa ei kannata tehdä hinta edellä, sanoo kahvialan yrittäjä Lari Salomaa. Hän perehtyi kahvin alkutuotantoon pari vuotta sitten kirjoittaessaan Petri Leppäsen kanssa kirjaa Kahvivallankumous.

– Kahvi on arvokkaampi tuote kuin millä kauppa sen meille myy. Jos paketti maksaa paljon alle kympin, on aika epätodennäköistä, että se olisi täysin vastuullisesti tuotettu, hän sanoo.

Valintaan voi onneksi saada apua, kun muistaa tarkastella kahvipaketin kylkeä.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti suosittelee tarttumaan kahvihyllyllä Reilun kaupan kahviin.

Finnwatch on selvittänyt kahvin ihmisoikeusvaikutuksia. Tuotantoa tutkittaessaselvisi viljelyn sisältävän jopa lapsityötä ja orjuuden kaltaisia olosuhteita.

Vastuullisuussertifioinnit takaavat sen, että tuotannon olosuhteet ovat riippumat-

toman kolmannen osapuolen valvonnassa.

Sertifiointijärjestelmistä Reilu kauppa on sosiaalisen vastuun kriteereiltään kunnianhimoisin, ja siksi ensisijainen vaihtoehto.

– Kahvista maksetaan viljelijöille usein niin alhaista hintaa, ettei se kata vastuullisen tuotannon kustannuksia.

Kahvintuotannon keskeinen vastuullisuuskysymys on elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen pienviljelijöille ja tiloille palkatuille työntekijöille. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kahvin kuluttajahintoja pitäisi nostaa tai katteiden jakautua oikeudenmukaisemmin kahvin arvoketjussa, Kultalahti sanoo.

KEITÄ KÄYTÖN MUKAAN Paketin valinnan lisäksi on tärkeää pitää huolta siitä, ettei kahvi jää juomatta. Luonnonvarakeskuksen tuoreen päiväkirjatutkimuksen mukaan suomalainen lirauttaa kotonaan tiskialtaaseensa 2,5 litraa kahvia vuodessa. Luku on keskiarvo; on ko-

titalouksia, joissa määrä on myös suurempi. Kahvipaahtimo Löfbergin vuoden takaisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset heittävät pois peräti yli 23 litraa kahvia vuodessa. Ruokahävikki tarkoittaa aina rahan heittämistä roskiin: esimerkiksi S-ryhmän ja Keskon myydyimmän kahvin, Juhla Mokan, hinnalla tämä määrä tarkoittaisi noin satasen tuhlaamista vuodessa.

Jokainen pannun pohjalle jäänyt tilkka edustaa turhaan viljeltyä kahvia.

– Hävikkiä vähentämällä voidaan pienentää merkittävästi kahvin käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, sanoo Inkeri Riipi Luonnonvarakeskuksesta.

– Kahvin tuotantoketju on pitkä: kaikki alkaa kahvipapujen viljelystä, kahvia prosessoidaan, kuljetetaan pitkiä matkoja ja lopulta kuluttaja valmistaa kahvin.

Kaikki työ tehdään turhaan, mikäli kahvia ei lopulta juodakaan, vaan se kaadetaan viemäriin.

MARTAT 6 | 2020

| 25

ROOSA VACKER

POHDI JA KYSELE Kahvilassakin kan-

nattaa olla valppaana.

– Voi pyytää kertomaan kahvin alkuperän. Kyllä kuluttajienkin pitää ottaa vastuuta, sanoo kestävän kuluttamisen asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta.

Finnwatchin Anu Kultalahti sanoo, että kahvin tai minkä tahansa muun tuotteen vastuullisuudesta varmistuminen ei voi olla kuluttajan harteilla.

– On yritysten ja valtioiden tehtävä huolehtia siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat. Ihmisoikeuksista huolehtimisesta globaaleissa tuotantoketjuissa pitää tehdä yrityksille pakollista.

Ehkä omaa suhdettaan kahviin pitää kokonaan muuttaa. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kehottaa pohtimaan omaa kuluttamisen määrää ja kohtuullistamaan sitä. Vaikka kahvi kuuluu päivittäiseen arkeen, jokainen kupillinen tulisi valita ajatuksella ja nauttia kokonaan.

KYLMÄ KAHVI KÄYTTÖÖN www.martat.fi/reseptit/mokkapalat/ www.martat.fi/reseptit/kahviritarit/ ASKARTELE KAHVIPUSSEISTA www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/ kadentoissa/askarteluohjeet/esiliina-kierratysmateriaalista/

26 | MARTAT 6 | 2020

Riikka Vackerilla on usein kahvit termospullossa mukana metsälenkillä.

RIIKK A VACKER TEKI M ARTAN K AHVITESTIN:

1. Lempikahvini on tummapaahtoinen, pehmeän täyteläinen ja sopivasti hapokas. Useimmiten lempikahvini pavut on viljelty Afrikassa tai Etelä-Amerikassa.

2. Kaupassa valitsen kahvipaketin näillä perusteilla: Kahvin tulee olla vastuullisesti tuotettua. Haluan tukea elämisen edellytyksiä, reilumpia työoloja ja ympäristönsuojelua koko tuotantoketjussa. Kun viljelijä saa kohtuullisen palkan, on paikallisesti mahdollista rahoittaa esimerkiksi lasten koulutusta, puhtaan veden saantia ja muun infrastruktuurin rakentamista. Reilun kaupan tuotanto on valvottua ja sertifioitua, ja myönteiset vaikutukset paikallisiin elinoloihin ja ympäristöön ovat tutkittuja. Me jokainen voimme poistaa köyhyyttä ja edistää ihmisoikeuksia kahvikuppi kerrallaan.

3. Vinkkini kahvihävikin välttämiseen: Paras vinkki on vastakeitetty kahvi. Eli keitetään vain sen verran, minkä juo.

Seisonut kahvi harvoin maistuu. Toinen vinkkini on pieni termospullo, joka mahtuu aina mukaan, ja jonne saa kupillisen tai kaksi myöhemmin juotavaksi.

4. Kahvi osana päivääni: Rauhallinen aamuhetki, johon kuuluu kaksi reilua kuppia kahvia, aloittaa hyvän päivän. Lounaan jälkeen maistuu toinen kuppi tai kaksi. Kahvin kanssa pidän leivästä enemmän kuin pullasta ja kakuista, mutta vieraille totta kai tarjotaan makeaa. Kahvin juonti on osa suomalaista vieraanvaraisuuden ja välittämisen kulttuuria. Kupin äärellä on helppo luoda ystävällisyyden ilmapiiri, joka antaa hyvän lähtökohdan vuorovaikutukseen. Tätä kulttuuria me Martat ylpeänä olemme ylläpitäneet myös marttailloissa, joissa kahvin juonti siivittää iloista jutustelua.

Kahvihetki on nautinto.

HK Laaksolahden Marttojen jäsen Riikka Vacker toimi Reilu kauppa ry:n hallituksessa 2014–2019. Marttaliitto on Reilun kaupan jäsenjärjestö.

U >] > >] Õ > > > Ì Ãi > Ãi >> > Ã> > Õ Ì> i Ì>ÀÛ i Ì> > > £ää¯ ÃÕ > > ÃÌ> U à «> >Õ ÃiÃÃ> Û> Þ `i > ÃÌ> À>> > > iiÌÌ>] Ãi Ì>Û> £ää ¯ ÃÕ > > ÃÌ> U i À>> > > ii ÌÕ ÌÌiiÃÃ> À>> > > iiÃÌ> Çxq£ää ¯ ÃÕ > > ÃÌ> U ««ÕÌÕ ÌÌii Û> ÃÌÕà > «> >> i Ìi `BB -Õ iÃÃ> www.hyvDDVXRPHVWD À

Ruokatieto Yhdistys ry

HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI LUPAA SUOMALAISEN RAAKAAINEEN JA TYÖN

KEHITYSYHTEIST YÖ

”TYÖTÄ LÄHELLÄ IHMISTÄ” Jäikö Martat Afrikassa 40 vuotta -juhlawebinaari välistä? Ei hätää, keräsimme tähän tilaisuuden keskeisiä pointteja, ja taltiointi on katsottavissa osoitteessa www.martat.fi/martat-afrikassa-40-vuotta.

TEKSTI JA KUVA MERJA FORSMAN

VILLE SKINNARI

TERHI LINDQVIST

HELI KUUSIPALO

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri "Kestävän kehityksen saavuttaminen ei onnistu ilman naisten ja tyttöjen oikeuksia. Martat ovat saaneet ulkoministeriöltä rahoitusta naisten ja tyttöjen asemaa ja yrittäjyyttä tukeviin kehitystyöhankkeisiin 40 vuoden ajan. Yhteistyöllä teemme arvokasta, osallistavaa ja voimaannuttavaa työtä, joka rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa ja parantaa Afrikka-suhteita.

Martat tekevät työtä lähellä ihmistä."

Marttaliiton kansainvälisen toiminnan kehittämispäällikkö "Marttoja pidetään suomalaisena ilmiönä, mutta meillä on myös globaali arvopohja.

Ei ole sattumaa, että olimme ensimmäisenä naisjärjestönä tekemässä kehitysyhteistyötä Afrikassa. Seurasimme alusta asti maailman tapahtumia ja hankimme koulutusta muista Pohjoismaista.

Afrikassa teemme yhteistyötä paikallisten tahojen ja monien suomalaisten toimijoiden kanssa. Tarjoamme neuvontaa muun muassa ravitsemuksesta ja kasvitarhaviljelystä. Kerromme, miten kotitaloustaidot voi jalostaa elinkeinoksi ja hankkia rahaa, jolla saadaan vaikka oman kylän tytöt kouluun.

Naisten ja tyttöjen kautta vaikutamme koko kylään ja yhteiskuntaan."

THL:n erikoistutkija "Jotta kansalaisille saadaan hyvä ja toimiva ruokajärjestelmä, tarvitaan hyviä poliittisia päätöksiä, mutta ennen kaikkea äitejä ja naisia. Tarvitaan niitä, jotka kulkevat kentällä, tapaavat ihmisiä ja kertovat, mitä kaikkea voi tehdä maailman parantamiseksi. Martat tekevät arvokasta kenttätyötä ja ovat lisänneet tietämystä ravinnosta ja hygieniasta."

SIRPA PIETIK ÄINEN

Europarlamentaarikko, Marttaliiton puheenjohtaja "Martat on radikaali kansalaisjärjestö, joka hakee vertaistaan. 120 vuotta sitten menimme kyliin ja perheisiin Suomessa, levitimme sivistystä ja oppia sekä tietoa, että naiset ovat ja että heillä on KATJAtärkeitä VIS/ABILIS oikeuksia. Kehitys alkaa voimaannuttamisesta ja kyvyistä, naisista ja tytöistä.

Kehitysyhteistyö toteuttaa marttautta parhaimmillaan. Me kaikki kuulumme yhteen taustoista huolimatta. Toimimalla yhdessä voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta kaikille."

28 | MARTAT 6 | 2020

OUTI HANNUL A

Fingo ry:n johtaja "Yhteistyö on päivän sana. Ongelmat kytkeytyvät toisiinsa, niitä ei voi ratkaista erikseen. Martoilla on valtava rooli siinä, miten saadaan jokainen ymmärtämään globaalien haasteiden merkitys omalle elämälle. Martat tuovat Suomeen sitä oppia, mitä ulkomailta on saatu.

Marttojen vahvuus on luova ja iloinen asenne sekä samaistuttavuus."

M ARJAHELENA SALONEN

Marttaliiton palvelu- ja markkinointijohtaja "Kun yksilö ja perhe voivat hyvin, koko yhteiskunta voi paremmin. Pienillä muutoksilla teemme parempaa arkea.

Martat vie paikallisten kumppanien avulla tietoa selkokielellä. Marttojen järjestämässä ryhmätoiminnassa naiset saavat toisiltaan tietoa ja harjoittelevat sosiaalisia taitoja. He oppivat ravitsemuksesta ja ruokakulttuurista, mutta ennen kaikkea saavat uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa. Halu jakaa tietoa lähtee naisista."

Webinaarin juontaja Marianne Heikkilä (vas.), Veera Pensala, Outi Hannula, Elina Korhonen, Terhi Lindqvist ja Marjahelena Salonen.

ELINA KORHONEN

VEERA PENSAL A

Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtaja "Jos seksuaalioikeudet eivät toteudu, eivät muutkaan ihmisoikeudet voi toteutua.

Seksuaalioikeudet vaikuttavat ihmisen koulutukseen, työelämään, tulevaisuuteen ja koko yhteiskunnan toimintaan.

Joka kolmas nainen kohtaa elämässään jonkinlaista väkivaltaa. Lähes puolet raskauksista on suunnittelemattomia. Naisilla ei ole varaa tai mahdollisuutta ehkäisyyn.

Korona on ollut ihmisoikeuksille kriisi, joka on muun muassa lisännyt lapsiavioliittojen määrää miljoonilla.

Marttojen apua tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Väestöliiton ja Marttojen yhteistyö on lisännyt molempien tahojen osaamista.

Kerromme naisille ja tytöille, että he ovat arvokkaita. Juuri heillä on mahdollisuus muuttaa tätä yhteiskuntaa. Heistä voi tulla mitä vain."

Kynnys ry:n hankekoordinaattori "Kynnys ry toimii Afrikassa 109 miljoonan asukkaan Etiopiassa, jossa lähes joka viides on vammainen. Vammaiset ovat usein köyhistä köyhimpiä.

Perinteisen uskomuksen mukaan vammaisuutta pidetään seurauksena synneistä. Suurin osa vammaisista lapsista ei pääse kouluun.

Vammaisten ihmisten jättäminen yhteiskunnan ulkopuolelle tulee kalliiksi.

Yhteistyössä saamme työn tuloksia: naisille elinkeinoja ja toimeentuloa, itseluottamusta ja ystäviä."

M ARIE LOUISE WANDJI

ACESF-CA:n puheenjohtaja, Kamerun "Marttojen ja ACESF-CA:n yhteistyö on parantanut vaikeassa asemassa olevien naisten ja heidän perheittensä terveyttä lisäämällä tietoa hyvästä ravitsemuksesta, lisännyt naisten taloudellista autonomiaa luomalla yrittäjyyttä, parantanut tasa-arvoa ja tuonut voimavaroja ja osaamista järjestöömme.

Kahdeksan yhteistyövuoden aikana muun muassa 2 479 naista on saanut koulutusta ravitsemuksessa. Heistä 653 aloitti kotitalousalan yritystoiminnan.

Kauan eläköön pohjoinen-etelä -yhteistyö!"

INFO

Marttajärjestö on kohdannut 40 vuoden aikana kymmeniä tuhansia naisia ja heidän perheitään Keniassa, Sambiassa, Zimbabwessa, Burkina Fasossa, Swazimaassa, Kamerunissa, Etiopiassa ja Malawissa.

MARTAT 6 | 2020

| 29

KODIN TALOUS

KOHTUUS KANNATTAA Tee palvelus sekä kukkarollesi että ympäristölle: ryhdy kohtuullistajaksi!

ERKKI UKKOLA // KUVITUS PIIRRE

O

sta, osta, osta! Hanki, törsää, vaihda uuteen!

Elämme maailmassa, jossa kuluttaminen on normi. Mainonta, media ja sosiaalinen paine ajavat monet meistä käyttämään rahaa yli oman tarpeen. Tämä on kestämätöntä niin oman taloudenhallinnan kuin ympäristönkin kannalta. Kohtuuton kulutus lisää talousvaikeuksien riskiä ja luonnonvarojen tuhlaamista.

Vuodenvaihde on perinteisesti lupausten teon aikaa. Kenties yksi lupaus voisi koskea oman kulutuksen muuttamista kohtuullisempaan suuntaan. Omia ja perheen rahankäyttötottumuksia seuraamalla voi löytyä karsittavaa.

KOKEILE KOHTUULLISEN MINIMIN VIITEBUDJETTIA

»Moni joutuu nyt tosissaan miettimään, mikä on se minimimäärä rahaa, minkä tarvitsee mielekkääseen elämään. Ja vaikka oma taloudellinen tilanne olisi vakaa, on mielenkiintoista laskea, millä summalla tulisi toimeen, jos kulutusta pitäisi vähentää tai jos sen haluaisi tehdä vapaaehtoisesti. »Yksi kokeilemisen arvoinen menetelmä on kohtuullisen minimin viitebudjetti. Sen avulla voi hahmottaa, mikä on se kulutukseen käytettävä minimisumma, jolla on mahdollista elää ja osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.

30 | MARTAT 6 | 2020

»Viitebudjetissa eritellään kuukauden tarkkuudella esimerkiksi ruokaan, vaatteisiin, tietoliikenteeseen ja harrastuksiin käytettävät rahat. Viitebudjetteja on laadittu 13 esimerkkitaloudelle, joten useimmat löytänevät niistä itselleen sopivan kehyksen. »Todellisessa elämässä kulurakenteita on yhtä monta kuin on kotitalouksia ja elämäntilanteitakin. Viitebudjetit eivät kerro koko totuutta, mutta tarjoavat raamit, joihin omaa kulutusta voi verrata. »Kohtuullisen minimin viitebudjetit on laatinut Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, ja mukana on ollut kattava joukko kansalaisia.

SEURA A TALOUTTASI

Vertaa omia menojasi kohtuullisen minimin viitebudjettiin. www.martat.fi/mita-elaminen-maksaa SELVITÄ HIILIJAL ANJÄLKESI

www.martat.fi/elamisen-hiilijalanjalki TEE HY VÄ Ä YMPÄRISTÖLLE

»Kohtuullisessa kulutuksessa on taloudellisten seikkojen ohella myös vankka ympäristönäkökulma. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki eli ilmastokuorma on reilut 10 000 hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) vuodessa. Jos toteuttaa kohtuullisen minimin viitebudjettia, hiilijalanjälki jää puoleen tästä. »Kuten kulurakenne, myös jokaisen hiilijalanjälki on yksilöllinen ja monen eri tekijän summa. Esimerkiksi asumismuoto, liikkuminen ja ruokavalio vaikuttavat hiilijalanjäljen kokoon. Viitebudjettien pohjalta lasketut hiilijalanjäljet antavat hyvän vertailukohteen ja tavoitteen matkalla kohti kestävää arkea. »Kaikkea ei voi jättää yksilön vastuulle, mutta meillä kuluttajilla on suuri valta ja vastuu siitä, miten valintamme ympäristöön vaikuttavat. Pienetkin muutokset merkitsevät.

EEMA S T N E J O M ART T OHTUULLISUU 2 02 1 : K

Viitebudjetit on laadittu 13 esimerkkitaloudelle. Osoitteessa www.martat.fi/mita-elaminen-maksaa on 5 perheen budjetit kuvitettuina. Sivuilta pääsee myös raporttiin, jossa ovat kaikki 13 budjettia lukuina.

MARTAT 6 | 2020

| 31

K ÄSIT YÖ

KOKEILUJA KORKKIKANKAASTA Tee korkkikankaasta alustoja laseille, kulhoille tai herkkupurkeille. Kevyt ja kestävä materiaali on kiitollista ommeltavaa.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Kuuma muki on mukava asettaa alustan päälle.

32 | MARTAT 6 | 2020

Vinkki

Käytä koneen neulastoptoimintoa, jolloin neula jää aina alas, kun ompeleminen pysähtyy.

Vinkki

Kokeile hitaampaa ompelunopeutta, jos koneesta voi valita sellaisen.

Kotelo ommellaan samasta materiaalista.

K

orkkikankaan pinta on luonnon korkkia ja tausta kangasta. Materiaali on luonnonmukaista ja kestävää, pinta hylkii likaa.

Korkkikangasta on helppo ommella. Reunoja ei tarvitse huolitella, sillä ne eivät purkaudu. Neulan jäljet jäävät näkyviin, joten ommellessa nuppineulat korvataan tipalla liimaa tai teipin palasilla.

Korkkikankaasta voi ommella lompakoita, laukkuja, säilytyskoreja, koruja… Ei hassumpi materiaali omatekoisiin jouluyllätyksiin!

TARVIKKEET

korkkikangasta tikkauslankaa liimaa TEE NÄIN

»- Leikkaa terävillä saksilla korkkikankaasta halkaisijaltaan noin 10 cm:n kokoisia kappaleita. Yhteen alustaan tarvitset kaksi kappaletta.

Käytä apuna sopivankokoista purkin kantta tai lautasta.

Piirrä leikkausviiva ensin nurjalle puolelle. »- Laita nurjalle puolelle

ohuelti muutama tippa liimaa ja paina kappaleet yhteen nurjat puolet vastakkain. »- Langoita ompelukone tikkauslangalla. Käytä isompaa neulaa, esim. n:o 90. Kokeile tikkiä ja säädä tarvittaessa langankireyttä. »- Piirrä haluamasi helppo kuvio alustaan himmeästi lyijykynällä tai haihtuvajälkisellä tussilla. Sopivia kuvioita ovat esimerkiksi lehdet, kukat ja sydämet tai muut jatkuvalla viivalla syntyvät kuviot. Voit tehdä kuvion vaikka pipar-

Vinkki

Korkkikankaasta tehdyt alustat voi pestä käsin astianpesuaineella.

kakkumuotin avulla. »- Säädä koneeseen mahdollisimman pitkä pisto ja ompele suoralla ompeleella alustan ympäri noin 0.3 cm reunasta. Kierrettyäsi reunan ympäri aloita kuvion ompelu reunasta sisäänpäin ja palaa taas takaisin reunaan. Vedä langanpäät nurjalle, tee niihin solmu ja päätä ne joko nurjan puolen pistoihin tai pujota neulalla kankaiden väliin.

VINKKI

Säilytä lasinalustat kotelossa, joka sekin ommellaan korkkikankaasta. Mittaa kotelon sopiva leveys ja korkeus lasinalustojen mukaan. Leikkaa kappale, jonka koko on 1 x leveys ja 2 x korkeus + 0.5 cm:n saumavarat. Taita kappale kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain ja ompele pitkät sivut. Taita pohjan kulmat ja ompele niihin poikittaiset ompeleet. Käännä työ, taita ja tikkaa reuna viimeiseksi.

MARTAT 6 | 2020

| 33

K ÄSIT YÖ

PAIDASTA AINEKSET TOSSUIHIN Kuluneet trikoopaidat kelpaavat moneen tarkoitukseen senkin jälkeen, kun niitä ei enää kehtaa pukea päälleen. Virkkaa paidoista ronskit tossut kylppäriin tai vaikka vierastossuiksi.

TEKSTI, MALLITYÖ JA OHJE ANJA AALTO

Kuteen jatkaminen.

34 | MARTAT 6 | 2020

KOKO

Noin 38–40 (pohjan pituus n. 26 cm, leveys n. 12 cm) TARVIKKEET

»Puhtaita puuvillaisia t-paitoja. Yhdestä reilusta aikuisen paidasta virkkaat yhden tossun. »Virkkuukoukku kokoa 4.5– 5 mm. Valitse pienempi koukku kuin mitä normaalisti käyttäisit, jotta saat tarpeeksi tiivistä jälkeä ja tossuista tulee napakat. »Kaksi nappia, sakset, neula ja ompelulankaa.

ri kerrosta.

21.–24 krs: Kavenna aina kerroksen alussa hyppäämällä ensimmäisen silmukan yli ja virkkaa 1 ks vasta toiseen silmukkaan, jatka kiinteitä silmukoita kerroksen loppuun.

Katkaise kude, jätä muutaman sentin pää.

Reuna: Virkkaa reunaan kiinteitä silmukoita. Aloita pitkältä sivulta pohjan puolivälistä. Virkkaa reuna kokonaan ympäri.

»Leikkaa sekä jatkettavan että uuden kuteen päähän pitkittäin 2 cm pitkä viilto.

Pujota uusi kude jatkettavan kuteen viillosta ja pujota uuden kuteen toinen pää sen toisessa päässä olevasta viillosta (katso piirros viereisellä sivulla). Kiristä.

Päällinen: Kun olet virkannut pohjan reunuksen, aloita päällisen virkkaaminen katkaisematta lankaa.

1. krs: Käännä työ, virkkaa 1 kjs, jatka virkkaamalla kiinteitä silmukoita reunasilmukoihin kunnes tulet vastakkaiselle puolelle pohjaa, 1 kjs, käännä työ.

2. krs: *virkkaa 4 ks, hyppää yhden edellisen kerroksen silmukan yli* toista *–* kerroksen loppuun, 1 kjs, käännä työ.

3.–4 krs: *virkkaa 2 ks, hyppää yhden edellisen kerroksen silmukan yli* toista *–* kerroksen loppuun, 1 kjs, käännä työ.

5. krs: 1 kjs, virkkaa 2 ks, siirry vastakkaiselle puolelle ja virkkaa kerroksen loppuun 2 ks, jolloin päällinen sulkeutuu. Katkaise kude. Ompele pää napakasti kiinni ompelulangalla nurjalle.

VIRKK A A MINEN

Ompele napit koristeeksi.

M ATERIA ALIN VALMISTELU

»Leikkaa pois helmapäärme, hihat, saumat ja pääntien resori. Poista napitushalkiot, napit, taskut. »Leikkaa kangas noin 2 cm:n levyiseksi kuteeksi niin, että silmukkaketjun suunta on leikatun kuteen suuntainen.

Kangas venyy vähemmän tähän suuntaan ja reunat rullautuvat kuteen sisälle. »Pyöristä käännöskohdat ja keri kerälle hieman venyttäen.

KUTEEN JATK A MINEN

Pohja: Virkkaa 5 kjs.

1. krs: 1 ks jokaiseen kjs:aan, 1 kjs, käännä työ.

2.–4. krs: virkkaa 2 ks ensimmäiseen ja viimeiseen silmukkaan, muihin 1 ks, lopussa 1 kjs. Neljännen kerroksen lopussa työssä on 10 silmukkaa. Jos haluat leveämmän pohjan, tee vielä lisäyksiä reunassa.

5.–20. krs: Virkkaa ilman lisäyksiä. Jos haluat pidemmän pohjan, virkkaa vielä pa-

VINKKI:

Saat isommat tossut, kun lisäät pohjan leveyteen silmukoita ja virkkaat pohjan pitemmäksi. Päällisessä voit virkata alussa yhden kerroksen enemmän ilman lisäyksiä. kjs = ketjusilmukka ks = kiinteä silmukka

K ÄSIT YÖ

TERVETULOA VALO Tämän koristeen kanssa ei tarvitse odotella joulunpyhiä. Laitetaan lyhdyt tuikkimaan vaikka heti.

Nyt kun hämärä vallitsee, valot panevat parastaan.

TEKSTI JA KUVAT TERHI HÄLLSTRÖM

T

unnelmalyhty tehdään varvuista, valosarjoista ja lasipurkista.

Puolukanvarpu on hyvä materiaali, koska se ei karise kuivuessaan ja pysyy vihreänä pitkään. Myös mustikanvarvut ja kaikki jäkäläiset oksat ovat kauniita tässä koristeessa.

Käytä lyhtyyn vaikka vanhaa hillopurkkia tai lasipulloa. Jos koristelet monta purkkia, saat sommiteltua niistä kauniin ryhmän. Tämä koriste on paloturvallinen.

36 | MARTAT 6 | 2020

1

2

3

TARVIKKEET

Lasinen hillopurkki Sekatöörit tai sakset Puolukanvarpuja Kuminauhoja Valkeaa villalankaa Valosarja tai led-kynttilä TEE NÄIN

1. Kerää puolukanvarpuja.

2. Mittaa purkin kyljestä yhdellä varvulla sopiva pituus varvuille. Leikkaa sekatööreillä tai saksilla varvut saman pituisiksi.

3. Laita kuminauha (tai kaksi) lasipurkin ympärille (kuva 1).

4. Pujota puolukanvarvut kuminauhojen ja lasipurkin

väliin (kuva 2), koko purkin ympäri.

5. Kiedo villalanka lasipurkin ympärille siten, että kuminauha jää näkyville. Sido villalanka tiukasti, sillä varvut kutistuvat hieman kuivuessaan. Tee solmu ja lopuksi rusetti.

6. Katkaise kuminauha ja vedä se pois.

7. Aseta purkin sisään valosarja tai led-kynttilä (kuva 3).

MUISTA kysyä maanomistajan lupa luonnonmateriaalien keräämiseen, jos et poimi niitä omalta maalta.

KODINHOITO

JOULUKOTI SIISTIKSI Kohenna koti lyhyen, keskipitkän tai pitkän kaavan mukaan.

TEKSTI TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

TAVALLINEN VIIKKOSIIVOUS RIITTÄ Ä YLEENSÄ JOULUKSIKIN.

30 MINUUTISSA

1–2 TUNNISSA

Puolessa tunnissa ehdit raivata tavarat paikoilleen tai piiloon olohuoneessa. Pyyhi pöytä, jonka ympärillä syötte jouluruokaa. Vie haisevat roskat pois ja laita astiat koneeseen keittiössä. Järjestä eteisessä kengät ja katso, että vieraiden takeille on naulakossa tilaa. Pese WC-istuin.

Vaihda kylpyhuoneeseen ja vessaan puhtaat pyyhkeet. Tämä on nopea mutta tehokas liike, jolla saat hetkessä ryhtiä pesutiloihin. Mikä onkaan ihanampaa kuin puhtaankarhea pyyhe käsiä vasten!

Tunnissa tai parissa ehdit tehdä paljon. Laita tavarat paikoilleen. Pyyhi pölyt. Imuroi ja pyyhi lattiat, pese vessa. Silitä jouluinen liina ja levitä pöydälle.

38 | MARTAT 6 | 2020

PIK AKOHENNUS: Vaihda pyyhkeet puhtaisiin.

PARI VIIKKOA ENNEN JOULUA

Jos joulu ei tule sinulle ilman kunnon siivousta, ja jos sinulla on aikaa, halua ja voimia touhuta muutamana päivänä, saat siivottua isonkin kodin perusteellisesti. Tee normaali viikkosiivous. Sen lisäksi pyyhi lattialistat ja puhdista lattiat nurkkia myöten. Siivoa kylpyhuone ja sauna. Vaihda sänkyihin puhtaat lakanat. Tee jääkaappiin tilaa jouluruoille. Älä ahnehdi liian isoa urakkaa, jotta et ole uuvuksissa jouluaattona. Muista, että voit siivota myös joulun jälkeen.

Käytä mahdollisuuksien mukaan myös ulkopuolista siivouspalvelua.

YHDESSÄ

Jos asut toisten kanssa, jakakaa töitä. Saatte enemmän ja nopeammin aikaiseksi.

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Joulunviettoa Mikkolan tuvassa, joka voitti Marttaliiton järjestämän tuvansisustuskilpailun vuonna 1955.

MARTAT MARTAT46| |2017 2020| |3939

HANKE

TAVATAAN RUUDULLA! Etelä-Hämeen Martat kannustavat kokeilemaan rohkeasti etäyhteyksiä. Ikäihmisten etäkahvilaan osallistuvat tällä kertaa myös esikoululaiset.

TEKSTI ANU KYLVÉN // KUVITUS MIRVA MALMGREN

K

olme naista istuu keittiönpöydän ääressä Humppilassa. Nuorimmainen, neljävuotias Ella, lusikoi kaurapuuroa.

– Onko Renko kuulolla? Ystävän Kammarin väki? huhuilee Ellan äiti Niina Mäkelä, Etelä-Hämeen Marttojen kotitalouden asiantuntija.

Tietokoneen ruudulle lävähtää videokuvaa esikouluryhmästä. Rengon metsäeskarilaiset huiskuttavat: linjoilla ollaan.

Kuva siirtyy Forssaan toimintakeskus Ystävän Kammarin saliin. Viisi ihmistä näkyy pöytien ääressä, keinutuolit taaempana ovat tyhjillään. Etelä-Hämeen Marttojen Iida-Lotta Mäkelä on heijastanut tietokoneen näytön näkymän seinälle.

Kaikki on valmista ikäihmisten Ystäväkahvilaa varten. Syksyn aikana on kahviteltu etänä, nyt kol-

40 | MARTAT 6 | 2020

VILPPU-HANKE

»Marttaliiton koordinoimassa Vilppu-hankkeessa on kehitetty vertaistukea ja hyvinvointia tukevaa vapaaehtoistoimintaa. »Vapaaehtoiset ohjaavat ikääntyvien ja lapsiperheiden ryhmiä sekä ystäväkahviloita. Marttajärjestön työntekijät organisoivat toimintaa ja tukevat vapaaehtoisia. »Korona-aikana suuri osa toiminnasta on järjestetty etäyhteyksillä. Etätoiminta on mahdollistanut uudenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Osallistujat ovat saaneet iloa elämään ja löytäneet uusia ystäviä ja tuttavia myös etätoiminnan avulla.

matta kertaa. Vapaaehtoismartta AinoMaija Liimatta on ohjannut etäystäväkahviloita syksyn aikana ja on mukana myös tänään.

Omalta tietokoneelta tai älypuhelimelta voi osallistua Teams-ohjelman välityksellä. Ystävän Kammarille tulivat he, joilla ei ole omaa laitetta tai rohkeutta käyttää Teamsia.

OM A A AIK A A Esikoululaiset laulavat kaikille yhteisen onnittelulaulun, koska korona-aikana syntymäpäiväjuhlat ovat olleet vähissä. Laulun jälkeen lapset taputtavat tyytyväisinä itselleen. Seuraavaksi on tietovisan vuoro. Tänään etäkahvilan teemana on luonto, ja lapset ovat valmistelleet muutaman kysymyksen.

R-kirjain välkkyy näytöllä. Vieläkö ehtii mukaan? Ritva Ovaskainen on liittynyt Teamsiin. Kuvassa näkyy, kun Ritvan puoliso kurkistaa olan takaa tietokoneen näyttöä, mutta Ritva työntää miehen hellästi syrjemmälle. Etäkahvila on hänen omaa aikaansa.

Mutta nyt visaillaan. Mikä on Hämeen maakuntakala? Mikä eläin oli Rengon vaakunassa?

Pienen pähkäilyn jälkeen vastaukset keksitään, ja kevyt rupattelu lasten kans-

sa jatkuu vielä hetken. Puhutaan lempivuodenajoista ja kuullaan, että Rengossa oli aamulla maa valkoisena mutta Forssassa ei.

Sitten renkolaiset huikkaavat kiitokset. Eskarilaisten on aika siirtyä päivän muihin touhuihin.

Niina innostaa osallistujat muistelemaan, millaisia eläimiä heillä on elämänsä aikana ollut. Niitähän riittää: Kissa, lampaita ja kanoja. Lassie ja cockerspanieli. Hiiriä!

Ritva muistaa lapsuudestaan Roiman ja Riennon – isän työpaikan hevoset.

Niiden kyydissä mentiin saunaan tehtaalle, kun kotona ei vielä ollut saunaa eikä autoa.

Humppilassa Niinan keittiössä Ella on saanut puurolautasen lähes tyhjäksi.

Kuulumiset on vaihdettu, joten kaikkien mielestä on hyvä aika jatkaa päivän muihin puuhiin. Nähdään taas Teamsissa!

TEKNIIKK A MÖRKÖ K AIKKOA A Ritva Ovaskainen kokee, että tällaisena aikana virtuaalikahvila on hyvä tapa pitää yhteyttä ihmisiin.

– Tietysti normaalit marttaillat ovat omanlaisiaan: kaikkien kanssa pystyy paremmin keskustelemaan. Etäkeskus-

telut ovat vielä tosi pienen piirin juttu.

Tekniikkaa Ritva ei kavahda. Hän tottui käyttämään tietokonetta työssään palkanlaskennan ja taloushallinnon parissa ja jäi eläkkeelle pari vuotta sitten 69-vuotiaana.

Niina Mäkelä kannustaa muitakin kokeilemaan rohkeasti.

– Välillä ohjeistan osallistujia puhelimessa vielä juuri ennen kahvilan alkua.

Aina kaikki ei toimi suitsait sukkelaan, mutta osa on saanut pahimmat tekniikkamörkönsä karistettua. Tietokoneella höpöttely tuntuukin ihan kivalta ja luontevalta.

– Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli tässä toiminnassa, sanoo hankekoordinaattori Maria Uitto Marttaliitosta.

– Tekniikan pitää olla helppoa, jottei se tule esteeksi osallistujille eikä vapaaehtoisille, Riittää, kun on tietokone tai puhelin, jossa on Teams- tai Whatsappsovellus.

Ystäväkahviloita on järjestetty viime vuodesta alkaen eri puolilla Suomea.

Ne ovat osa Marttojen Vilppu-hanketta. Toiminnalla torjutaan yksinäisyyttä, ja korona-aikana yhteydenpito toisiin ihmisiin on erityisen tärkeää – etänä, jos ei muuten.

MARTAT 6 | 2020

| 41

JÄRJESTÖ

EDUSTAJAT OSALLISTUIVAT ETÄNÄ Silloin tällöin Marttaliiton vuosikokouksia voi kuvailla sanalla historiallinen: tehdään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tai ollaan todistamassa aikakauden vaihtumista toiseksi. Sellainen oli myös tämän vuoden kokous, toteutettiinhan se ensimmäistä kertaa etäyhteyksillä.

HELENA KOKKONEN

REIJA SALOVAARA

HELENA KOKKONEN

Etäosallistujia koolla samassa ruutunäkymässä.

V

uosikokous oli aikataulutettu alun perin huhtikuulle, mutta koronan takia se pidettiin viisi kuukautta myöhemmin, 26.9. Kokousta johdettiin Helsingistä, ja valtaosa edustajista osallistui etäyhteyksillä. Piirit saivat halutessaan poikkeuksellisesti valtuuttaa yhden henkilön edustamaan koko piiriä ja käyttämään tarvittaessa sen äänimäärän.

42 | MARTAT 6 | 2020

Marttaliitossa olivat paikan päällä kokouksen puheenjohtaja Matti Männistö Lounais-Suomen Martoista sekä Taina Raiski ja Sanna Tiainen-Erkkilä Uudenmaan Martoista.

Sirpa Pietikäinen valittiin jatkamaan liiton puheenjohtajana. Kausi kestää vuoteen 2022.

– Jos ennustukset korona-ajan jatkumisesta pitävät paikkansa, on entistä tärkeämpää miettiä, miten me Martat voimme tukea ihmisten turvallisia kohtaamisia ja auttaa apua tarvitsevia heidän arjessaan. Me voimme osaltamme lievittää sitä stressiä, jota tämä poikkea-

va tilanne aiheuttaa, ja tuoda yhteisöllisyyttä yhteiskuntaan, sanoi Pietikäinen.

Hän vakuutti, että Martoissa ollaan ajan tasalla järjestökentän muutoksen suhteen.

Katse suunnataan pitkälle tulevaisuuteen ja tiedostetaan, että järjestötoiminta perustuu jatkossa yhä enemmän kampanjoihin ja yksittäisiin tapahtumiin.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Aila Naalisvaara Jyväskylästä ja Taina

Raiski Helsingistä. Erovuoroisista jatkavat Jenny Salmela Ilomantsista ja Anu Talka Lappeenrannasta.

YKSI M A APALLO RIITTÄ Ä Ensi vuonna Marttojen teemana on kohtuullisuus. Työtä tehdään sen eteen, että luonnonvarojen kulutuksessa päästään kestävälle tasolle. Marttoja innostetaan toimimaan ympäristömarttoina ja edistämään ilmastokestävää arkea tunnuslauseella Yksi maapallo riittää.

Myös varautumiseen liittyvät taidot ovat vahvasti esillä. Aiheita ovat esimerkiksi omatoiminen varautuminen,

kotivara ja kotitarveviljely. Neuvonnalla vahvistetaan kotitalouksien kykyä selviytyä erilaisista arjen häiriötilanteista.

Liiton toiminta- ja talouskatsauksissa palattiin vielä hetkeksi vuoden 2019 vaiheisiin ja Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden lopputulemaan.

– Juhlavuosi kokonaisuudessaan toteutui erinomaisen tarkasti sille varatun budjetin mukaisesti, totesi hallintoja talousjohtaja Reijo Petrell.

Viime vuonna toteutettiin Marttatalon kiinteistön myynti. Jälkikäteen on osoittautunut, että hetki oli otollinen.

– Ajoitus oli sopiva, koska koronan takia kiinteistömarkkinat ovat nyt voi-

makkaasti muuttuneet, totesi Petrell.

Vuosi 2021 tuo huomattavia investointeja liiton viestintään ja tietohallintoon.

Käynnissä on asiakkuudenhallintaan ja mobiilisovellukseen liittyvät kehityshankkeet, joissa tavoitteena on Marttojen saavutettavuuden parantaminen ja jäsenten entistä parempi palvelu.

K ANNANOTTO JULKISISTA HANKINNOISTA

»Vuosikokouksen kannanotto Vaikuttavia, vastuullisia ja kestäviä julkisia hankintoja on osoitteessa www.martat.fi/ajankohtaista/vuosikokouskannanotto/

Marttaliiton hallitus

Sirpa Pietikäinen puheenjohtaja Vanajan Martat Hämeenlinna @spietikainen

Jenny Salmela varapuheenjohtaja Joensuun piirin Martat Joensuu @JennySalmela

Anu Talka varapuheenjohtaja Nykymartat Lappeenranta @AnuTalka

Sari Granni Harjavallan Martat Harjavalta @sarigranni

Sonja Haapakoski Niiralan Martat Kuopio @HaapakoskiS

sähköpostit: etunimi.sukunimi @martat.fi

Aila Naalisvaara Jyväskylän Kaupunkimartat Jyväskylä

Taina Raiski ProMartat Helsinki

Kati Sailio Intomartat Kuusankoski

Ilona Suppanen Rotuaarin Martat Oulu @IlonaSuppanen

MARTAT 6 | 2020

| 43

MARTTAHISTORIA

Uudenvuoden viettoa vuonna 1891. SoďŹ a Streng on kuvassa 4. vasemmalta. Muukana seurueessa Gerda Hallberg, Anna Hallberg, Ida Schildt, Mauritz Hallberg, Ejnar Hallberg, Antoinette Vallgren, Ville Vallgren, Ernst NordstrĂśm, Hilma Schildt, Karl Herman Renlund, Hjalmar Schildt, Karin Hallberg, Trissie Hallberg, Estrild Schildt, Alma Hallberg, Fanny Schildt, Charlotta Hallberg, Adele Schildt ja Milma Schildt.

44 | MARTAT 6 | 2020

TUNTEMATON PUHEENJOHTAJA

Sofia Streng työskenteli yli 40 vuotta opettajana ja koulunjohtajana. Hän oli Marttojen puheenjohtaja, ajoi eläinten oikeuksia ja opettajien asiaa ja oli ehdolla eduskuntavaaleissa. Kuolemansa jälkeen hänet kuitenkin käytännössä unohdettiin.

JOONAS JYLHÄ // KUVA MUSEOVIRASTO/HISTORIAN KUVAKOKOELMA

» MARTAT 6 | 2020

| 45

MARTTAHISTORIA

Sofia Streng: Martta-Yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja 1902–1903”. Näin luki marttaperinne.fi-sivuilla pari vuotta sitten.

Olin aloittanut työni Marttaliitossa helmikuussa 2017, ja perehtymiseni aikana tutustuin järjestön historiaan. Muista puheenjohtajista, erityisesti Lucina Hagmanista ja Alli Nissisestä, oli olemassa paljon tietoa, mutta Strengistä vain muutama sana eikä edes valokuvaa.

Sofia Streng jäi jostakin syystä vaivaamaan mieltäni. Yritin ajoittain etsiä hänestä lisätietoa, mutta kukaan liiton nykyisistä työntekijöistä ei tiennyt hänestä mitään, eikä vanhoissa Emäntälehdissä ollut hänestä juurikaan mainintoja.

Kahlasin läpi vanhoja pöytäkirjoja, joista selvisi, että hän oli ollut mukana marttajärjestön toiminnassa pitkään, käytännössä heti perustamisesta lähtien.

Pöytäkirjoissa Streng mainittiin opettajana ja koulunjohtajana. Tämän vihjeen avulla pääsin eteenpäin. Selasin vanhoja opettajien matrikkeleita ja löysin hänet Jyväskylän Seminaarin muistojulkaisusta vuodelta 1937. Mukana oli valokuva valppaan ja määrätietoisen näköisestä naisesta, jolla oli nenänvarressaan pinnelasit. Myöhemmin löysin Strengistä muutamia kuvia lisää, ja samat pinnelasit olivat usein hänen kasvoillaan.

”

ONNEK AS T Y TTÖ SAI OPISKELL A

Yhden varman lähteen perusteella jäljitin Sofia Strengistä lisää tietoa aikakauden sanomalehdistä ja julkaisuista.

Hän oli syntynyt Helsingissä 5.12.1851.

Hänen isänsä Johan Streng työskenteli Helsingissä virkamiehenä, äiti Kristina Torkel kasvatti kotona Sofiaa ja tämän siskoa Annaa. Perhe oli muuttanut ilmeisesti isän töiden perässä Joensuuhun Sofian ollessa lapsi.

46 | MARTAT 6 | 2020

Hän oli aikansa tyttöjen joukossa poikkeuksellisen onnekas. Taustansa ja kotipaikkakuntansa vuoksi hän pääsi opiskelemaan Joensuun Tyttökouluun (tuolloin Privata Frutimmerskola), josta hän valmistui vuonna 1869.

Sofia Streng jäi kouluun opettamaan köyhiä lapsia, kunnes jatkoi opintojaan Jyväskylän seminaarissa. Uno Cygnaeuksen vuonna 1863 perustama seminaari koulutti Suomeen ensimmäisen järjestäytyneiden opettajien ammattikunnan.

Strengin lisäksi siellä sai oppinsa moni muukin Marttojen perustajajäsen ja aktiivi, kymmenen vuotta Strengin jälkeen myös Lucina Hagman.

Streng teki opettajan työtä muutamilla eri paikkakunnilla, mutta Helsinki veti häntä puoleensa, kuten monia muitakin aikakauden nuoria opettajia. Hänet valittiin syksyllä 1879 Helsingin ylempäin suomalaisten kansakoulujen johtajaksi. Hän työskenteli Helsingin kaupungin opetustoimessa yhteensä 46 vuoden ajan, kunnes jäi eläkkeelle 74-vuotiaana keväällä 1926.

AKTIVISTI YHDIST YKSISSÄ Työnsä ohella Streng oli yhteiskunnallinen aktivisti. Opettajien asiaa hän hoiti Helsingin opettajien yhdistyksessä sen perustamisesta lähtien ja teki opintomatkoja Saksaan ja Sveitsiin sekä Pohjoismaiden koulukokouksiin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Sofia Streng ei ollut mukana marttajärjestön ensimmäisessä perustamiskokouksessa helmikuussa 1899, mutta tuli mukaan yhdistystä valmistelevaan komiteaan jo maaliskuussa. Seuraavana vuonna hänet valittiin järjestön varapuheenjohtajaksi, ja puheenjohtajana hän toimi vuodet 1902–1903.

Marttayhdistyksen ohella hän oli mu-

kana perustamassa useita muitakin järjestöjä. Hän toimi pitkään Suomalaisessa Konkordia-liitossa ja oli perustamassa Raajarikkoisten auttamisyhdistystä vuonna 1889 yhdessä työsuojelun uranuurtajan Vera Hjeltin ja Pohjoismaiden ensimmäisen naislääkärin Rosina Heikelin kanssa.

Sofia Streng pyrki eduskuntaan useaan otteeseen Nuorsuomalaisen puolueen ehdokkaana. Hän ei tullut valituksi, toisin kuin esimerkiksi nuorsuomalaiset Lucina Hagman ja Alli Nissinen.

Moni Strengin aikalainen, yhteiskunnallisia uudistuksia ajanut nainen, oli kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja kasvissyönnistä. Streng toimi Suomen Eläinsuojeluyhdistyksessä ja puheenjohtajana vuonna 1896 perustetussa Sylviayhdistyksessä, joka oli lapsille suunnattu eläinsuojeluyhdistys.

Kaikesta työstään huolimatta Streng on jäänyt meille martoille tuntemattomaksi. Tässä hän ei ole yksin, sillä moni hänen aikalaisensa, koulutettu ja yhteiskunnallisesti aktiivinen nainen, on unohdettu. Työn ja perheen yhteensovittaminen oli käytännössä mahdotonta 1800-luvun ja 1900-luvun alun yhteiskunnassa. Suuri osa ilman perillisiä tai valtiollisia luottamustoimia jääneistä naisista on painunut aikojen saatossa unohduksiin, vaikka heidän työnsä on ollut rohkeaa ja vienyt yhteiskuntaa eteenpäin.

Sofia Streng kuoli Helsingissä lokakuussa 1938 ja hänet haudattiin Helsingin Hietaniemeen. Tiedot Strengin elämästä ja työstä lähteineen on nyt lisätty sekä Marttojen verkkosivuille että Wikipediaan kaikkien luettavaksi.

TUTUSTU

www.martat.fi/marttaperinne

Apuasi tarvitaan OSALLISTU MARTTOJEN KOTIMAAN KERÄYKSEEN Keräysvarat käytetään syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja kotitalousneuvontaan Suomessa.

KERÄYSTILI FI49 1243 3000 0854 63 NDEAFIHH, viite 2053 LISÄTIEDOT

Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, p. 050 342 0585

KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2020/857. Lupa on voimassa 1.8.2020 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

MARTAT 5 | 2019

| 7

MARTTA-AKATEMIA

NEUVONTAA NÄYTÖLTÄ Marttaopinnot ja kotitalousneuvonta ovat muutaman klikkauksen päässä.

MARJAHELENA SALONEN

SAMI LAMBERG

Meneillään on Annos Afrikkaa -Facebook-live. Marjahelena Salonen (vas.) ja Susanne Ranta-Kiiski kokkaavat.

N

yt ei tarvitse lähteä kauas opintojen perään, sillä marttaopinnot tulevat sinne, missä sinäkin olet; tietokoneen ruudulle, kännykkään tai tabletille.

Marttalivet ja webinaarit – suorat lähetykset ja verkkoseminaarit – näkyvät Facebookissa ja Martta-akatemiassa. Niihin pääsee mukaan helposti ja ilmaiseksi. Jos ajankohta ei sovi sinulle, voit katsoa lähetyksen myöhemmin tallenteena.

Webinaarien ja livelähetyksien sisällöt ovat Marttojen kotitalousneuvonnan ajankohtaisia aiheita: ruoka, ravitsemus, puutarha, ympäristö, kodinhoito, kodin talous… Kaikkea hyödyllistä ja arkea helpottavaa.

Martta-akatemiassa on tarjolla webinaarien lisäksi monipuolisia kursseja ja marttaopintoja, jotka liittyvät esimerkiksi kasvisruokaan, huonekasvien hoitoon, siivoukseen tai energiankulutukseen.

Martat voivat suorittaa marttaopintoja itsenäisesti tai vertaisopintoryhmässä. Opintoja uudistetaan jatkuvasti, vanhat kurssit sulkeutuvat ja uusia avataan. Sisältöjä voi jokainen hyödyntää arjessaan tai vaikka täydentämässä muita opintoja.

Kotitalousneuvontaan tulee nyt vauhdilla uusia menetelmiä. Samalla yhä useampi pääsee osallistumaan ajasta ja paikasta rippumatta. Kynnys tulla mukaan sille ihan ensimmäiselle marttakurssille madaltuu.

Sähköiset kanavat ovat hyvä lisä, mutta ne eivät vähennä kohtaamisen merkitystä. Kaiken virtuaalisen tapahtuman rinnalla tarvitsemme edelleen tapaamisia kasvotusten!

48 | MARTAT 6 | 2020

SAMI LAMBERG

TIL A A UUTISKIRJE

»Kurssi- ja webinaaritarjonta kasvaa, ja mukaan tulee uusia kurssiaiheita.

Tilaa Martta-akatemian uutiskirje niin pysyt ajan tasalla: https://bit.ly/martatakatemianuutiskirje OPISKELU » innostaa » kannustaa » kehittää » antaa uskoa omiin kykyihin » luo yhteenkuuluvuuden tunnetta » tekee arjesta rikkaampaa.

NÄIN PÄ ÄSET MUK A AN

»Webinaarit Martta-akatemiassa: www.martat.fi/martat/tutustu-toi-

mintaamme/martta-akatemia/martta-akatemian-webinaarikalenteri/ »Marttalive-lähetykset Facebookissa: www.martat.fi/martat/tutustu-toimintaamme/martta-akatemia/facebook-live-lahetykset/ PIIREISSÄ TAPAHTUU

Myös marttapiireillä on neuvontaa verkossa, esimerkiksi ruoka- ja puutarhakursseja. Verkon välityksellä piirit pystyvät tarjoamaan neuvontaa myös silloin, kun kohtaaminen ei ole mahdollista. Syynä ei aina ole korona, vaan myös aikataulut ja pitkät välimatkat luovat haasteita osallistumiselle. www.martat.fi/marttapiirit/

VINKKI OHJELM A A M ARTTAILTA AN

Marttaillan voi rakentaa webinaarin varaan. Katsokaa ensin yhdessä esimerkiksi Energiajärkeä-webinaari ja keskustelkaa sen jälkeen luennon teemoista. Asiaa voi syventää Energiajärkeä joka kotiin -kurssilla. Sen testeillä jokainen voi mitata omaa energiaosaamistaan.

KOTIKALJA PERINTEINEN HERKKU NYT GLUTEENITTOMANA Perinteisellä tavalla käymisteitse valmistettu Tuoppi Kotikalja maistuu kuin kotona tehdyltä. Se on gluteeniton ja sopii niin ruoka-, sauna- kuin janojuomaksikin.

Hyödynnä kotikaljaa myös leivonnassa ja saat herkkuihin täyteläisen maun.

Tuoppi Kotikaljalle on myönnetty Keliakialiiton gluteeniton tuotemerkki.

Gllu Glu G utee te nit te iton it on | Kana ananmu na anm nmu n mu m unat na atton a on La L Lak ak akto ktoosit tto too oo o os sit i on it on | Maid idoto otton oto ton | Ve Vega gaa aa a anin niin n inen en

Re Res Re es sept ep e pttiitt ja p ja tuo tuo tu uotte te teet eet et LA LA LAI AIIHIA HIIANMA IA ANMA NMA NM ALLLA LLLA LAS.F S..F S FI ku kul k u ullutt lutt u aja ut ajj neu neu ne euvo vonta@ von a@kym a@ ky ky kym ym mppi pp pp pii.la .lla laihi hiian h anm anm ma alllla all as. as s..ffii s

Gluteeniton Gluteenit n mallas-karpalopataleipä 1 plo Tuoppi kotikaljaa (0,75 l) 2/3 pala tuorehiivaa 3 tl suola suolaa 2 rkl öljy öljyä 2 dl kuivattuja karpaloita 8 dl gluteenitonta kaurajauhoa 6 dl gluteenitonta karkeaa leipäjauhoseos leipäjauhoseosta Liuota hiiva kädenlämpöisee kädenlämpöiseen kotikaljaan. Sekoita joukkoo joukkoon suola, öljy ja pilkotut karkar palot. Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi. Peitä kelmulla ja anna kohota vähintään 2 tuntia tai yön yli.

Lämmitä uuni 200 asteeseen ja esilämmitä pata. Muotoile taikitaiki na gluteenittomien jauhojen avulla leiväksi yhtenä palana ilman vaivaamista ja aseta pataan. Kohota hetki ja paista 200-asteessa kannen alla 45 min ja sitten 15 min ilman kantkant ta. Ota leipä pois padasta ja jäähdytä leivinliinan alla.

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

SA AKO KOKOONTUA? K ANNATTA A LIITT YÄ!

Kutsu nyt tuttavasi mukaan Marttoihin! Marras- ja joulukuussa liittyvät eivät maksa vuoden 2020 jäsenmaksua, vaan suoraan vuoden 2021 jäsenmaksun. Uusille jäsenille postitetaan Martat-lehti 6/20.

VINKIT JÄSENHANKINTA AN

martat.fi/jasenhankinta martat.fi/liity-marttoihin

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILL ASSA

Marttatapahtumien toteutuksessa otetaan huomioon voimassa olevat alueelliset kokoontumisrajoitukset ja ohjeistukset. Marttaliiton ohjeistus yhdistyksille: martat.fi/suositus-marttayhdistyksen-syksyn-2020-toimintaan/ #ILMASTOLUKUPIIRI SINULLEKIN

Kirjat, ihmiset, kahvi ja hyvä keskustelu.

Näissä puitteissa käynnistyvät ilmastolukupiirit ensi keväänä, livenä ja verkossa. Ilmasto- ja luontokriisiä lähestytään koskettavien kirjojen ja antoisien keskustelujen kautta. Marttojen lisäksi mukana ovat Greenpeace, Helmet-kirjastot, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lukukeskus. Nyt etsitään lukupiirien vetäjiä. Olisitko sinä yksi heistä? www.ilmastolukupiiri.fi

LOK AKUU OLI PUUROKUU

LEHTI ON JÄSENETUSI

AIVOJEN ASIALL A

Aivoterveys on hyvä aihe marttailtaan. Terveyttä voi edistää päivittäin pienillä teoilla. Ohjeet: martat.fi/aivoterveysilta/

Martat-lehti ilmestyy vuonna 2021 seuraavasti: numero 1 25.1.

2 15.3.

3 24.5.

4 23.8.

5 4.10.

6 29.11.

TULOSSA 2021

19.–25.4. Maailman suurin marttailta, Vaatteidenvaihtopäivä 26.7. Martan päivä 26.8. Itämeripäivä (VINKKI: Aloitetaan syyskausi Itämeripäivän piknikillä ilmastoystävällisin tarjoiluin.)

28.8. Valtakunnallinen sienipäivä ja Nuku yö ulkona 30.8.–12.9. Sieniviikko, Marttojen ja Suomen Ladun sieniretket 25.–31.10. Marttailuviikko: Yksi maapallo riittää Lokakuu on puurokuu www.martat.fi/toiminnan-suunnittelu

50 | MARTAT 6 | 2020

HUOMASITHAN JÄSENKORTTISI tämän lehden takakannessa!

JÄSENKORTTI J

PAKK AUKSESSA PAL JON TIETOA

Pakkausmerkinnät ovat todellinen tietopankki: niistä selviää alkuperämaa, ravintosisältö, päiväystiedot ja paljon muuta. Paneudutaan aiheeseen marttaillassa tai neuvontatilaisuudessa. Ohjeet: martat.fi/miksipakkausmerkinnat

Kämmenniemen Martat ja Pirkanmaan Kansainväliset Martat pitivät puuroillan Marttojen kehitysyhteistyön 40-vuotisjuhlan kunniaksi.

M a r t at

Keräsimme lokakuussa varoja Marttojen kehitysyhteistyöhön, jota tehdään tyttöjen ja naisten hyväksi Kamerunissa, Etiopiassa ja Malawissa. Kiitos, kun olit mukana!

Katso Martat Afrikassa 40 vuotta -juhlawebinaarin tallenne: www.youtube. com/MartatTV MILTÄ M ARTTA NÄY TTÄ Ä?

Millaisia mielikuvia sana Martta herättää? Millainen on Marttojen brändi?

Marttabrändiä on pohdittu ja työstetty keväästä lähtien, ja pian se on valmis esiteltäväksi.

Uusi brändi otetaan käyttöön koko järjestössä kevään aikana, ja se näkyy esimerkiksi kaikessa viestintämateriaalissa. Martta-akatemiassa järjestetään brändikoulutus kaikille kiinnostuneille 2.2. ja 9.2.

Yksi osa uudistusta on Marttojen logo, joka on jo otettu käyttöön. Yhdistyksiä varten on julkaistu esitys- ja asiakirjapohjat osoitteessa martat.fi/viestintamateriaalia.

VERTAISM ARTTA YHDIST YKSEN APUNA

Marttaliiton kouluttamat vertaismartat auttavat yhdistyksiä innostumaan ja onnistumaan ja tukevat järjestön strategian toteutumista. Marttapiirit ja vertaismartat järjestävät alueellisia toiminnansuunnitteluiltoja. Katso ajat ja paikat oman piirin sivuilta tai piirin yhdistyskirjeestä. Kuva on vertaismarttakoulutuksesta syksyllä 2019.

MARTTA VAIKUTTA A RUOK A-APUA VÄHÄVARAISILLE

Vaasassa järjestettiin Yhteinen pöytä -toritapahtuma vähävaraisille. Tarjolla oli hernekeittoa, paellaa, grillimakkaraa, kahvia ja pullaa. Neuvontapisteestä sai ohjausta ja apua raha-asioissa. Mukana oli seurakuntia, yhdistyksiä, Kela, sosiaalitoimi ja velkaneuvonta. Kaikki järjestäjät saivat esitellä omaa toimintaansa torin esiintymislavalla.

Vaasan ruoka-apu Oy tekee hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa. Se saa käyttöönsä kauppojen ylijäämääruokaa ja lähellä viimeistä myyntipäivää olevia tuotteita. Ruokaa jaetaan neljässä eri kaupunginosassa Vaasassa. Lisäksi seurakunnat jakavat ruokakasseja ruokapankin kautta, josta voi saada apua, jos perustoimeentulo ei riitä.

Vaasan Martat osallistui toripäivän suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen. Marttoja oli palvelutehtävissä kahdessa vuorossa, neljä kerrallaan.

Kaikilla oli hygieniapassit ja osaamista ruokien valmistuksesta ja tarjoilusta.

Toripäivään leivottiin 40 vehnäpitkoa ja keitettiin hernekeittoa lihan kera ja ilman.

Vapaaehtoistoiminta on tuttu asia Vaasan Martoille muun muassa Vilppuhankkeen kautta. Osalla Martoista on vapaaehtoistoiminnan perus- ja jatkokoulutus. Vaasan Martat on toteuttanut Vilppua sekä ikäihmisten että lapsiperheiden kanssa.

Raijaliisa Laakkonen puheenjohtaja, Vaasan Martat MARTAT 6 | 2020

| 51

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

Rautaruukin ja Raahen Marttojen kurssin aiheena oli Arkiruokaa helposti, nopeasti ja edullisesti.

MUREKETTA JA MUUTA HY VÄ Ä

Rautaruukin ja Raahen Martat kokkasivat ruokakurssillaan muun muassa uunimuikkuja, savulohipastaa – ja äijämureketta. Siis mitä!? Ohje tulee tässä: ÄIJÄ MUREKE

800 g porkkana-jauhelihaa (tai tavallista) 2 munaa 1 dl kaurahiutaleita 1 dl vettä 1,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 170 g pekonia 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä 150 g mozzarellaraastetta 4 keitettyä kanamunaa 0,5 dl korppujauhoja

52 | MARTAT 6 | 2020

»Yhdistä porkkanajauheliha, munat, kaurahiutaleet ja vesi. Mausta suolalla ja pippurilla. Vaivaa, kunnes massa on tasaista. Paista pekoni pannulla rapeaksi. Hienonna sipulit ja lisää pekonin joukkoon. Levitä pöydälle leivinpaperiarkki tai iso pala tuorekelmua. Taputtele massa sen päälle tasaiseksi, noin 2 cm:n paksuiseksi suorakaiteeksi. Levitä päälle pekoni-sipuliseos ja juustoraaste. Jätä 5 cm levyn reunoista ilman täytettä. Aseta kuoritut kanamunat jonoon levyn keskelle. Kääri rullaksi alareunasta alkaen, nipistele sauma ja päät hyvin kiinni, käytä apuna vettä. Siirrä rulla leivinpaperille ja ripottele korppujauho rullan pinnalle. Paista 200-asteisen uunin keskiosassa 30 minuuttia tai kunnes mureke on kypsää.

#YHDESSÄTUUMIN JATKUU

Kiitos kaikille #yhdessätuumin-kuvahaasteeseen osallistuneille! Kuvissa todella näkyy yhdessä tekemisen ilo.

Vielä ennätät mukaan, sillä haaste jatkuu vuoden loppuun saakka. Kuvissa tulee näkyä kohtaaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen. Kuvia jakaneiden kesken arvotaan kuukausittain marttapalkintoja. Vuoden lopussa yksi yhdistys palkitaan ruokakurssilla omassa marttapiirissään.

TEEM AT

marraskuu: Marttailuviikko on energiansäästöviikko joulukuu: jouluvalmistelut. martat.fi/yhdessatuumin-kuvahaaste PYSY A JAN TASALL A

Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje hallitusten jäsenille tiedottaa ajankohtaisista asioista ja vinkkaa tulevista teemoista ja tempauksista: martat.fi/tilaa-marttojen-uutiskirje CHATTI JOULUTAUOLL A

Järjestö- ja jäsenchat palvelee tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14–16. Chattiin pääsee martat.fi-etusivulta, klikkaamalla Kysy martalta -laatikkoa. Chatti on joulutauolla 11.12.20–11.1.21.

SÄ ÄNNÖT KUNTOON

TIL ASTOT KUNTOON

Vuoden 2020 toimintatilastot kannattaa hoitaa ajan tasalle tämän vuoden puolella. Mukaan merkitään myös etämarttatoiminnan valmisteluun ja toteutukseen käytetyt vapaaehtoistoiminnan tunnit sekä esimerkiksi Miksi pakkausmerkinnät -hankkeeseen liittyvät tilaisuudet. Tilastoja voi täydentää helmikuun loppuun saakka. martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet UUSI OHJELM A TIL ASTOINTIIN

Helmikuussa yhdistysten käyttöön tulee uusi Marttatilasto. Sen käytöstä järjestetään koulutusta, joka tulee myös tallenteena Martta-akatemiaan. Tilastointia on kehitetty yhdistysten toiveita kuunnellen. Jatkossa esimerkiksi verkossa tapahtuva toiminta on aiempaa helpompi tilastoida. Ohjelmaa on kätevä käyttää myös älypuhelimella.

Yhdistysten uudet säännöt pitää hyväksyä tämän vuoden loppuun mennessä. Jos niitä ei ole hyväksytty vuosi-, kevät- tai syyskokouksessa, pitää ne hyväksyä ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa ja ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Ilmoittaminen on muuttunut sähköiseksi, ja hinta on 50 €. Ilmoittamisen voi vielä tehdä myös paperisena, hintaan 180 €. martat.fi/saantouudistus

MUUTOKSIA JÄSENL A JEIHIN

Marttojen jäsenlajit muuttuvat vuoden 2021 alussa. Jatkossa meillä ei ole enää opiskelijajäseniä eikä yhdistyksen kannattajajäseniä. Kaikki näihin jäsenlajeihin kuuluvat saavat sähköpostin, jossa kerrotaan asiasta tarkemmin. Nuorisojäsenyyden ehdot muuttuvat seuraaviksi: Ikä 0–25 v., ei jäsenmaksua eikä lehteä, yli 15-vuotiailla täydet jäsenoikeudet.

MARTAT 6 | 2020

| 53

HYVIIN HETKIIN

On aika hengähtää ja rauhoittua, pysähtyä hetkeen, viivähtää hyvän juoman ääressä.

Marttamukin uusi väri on tunnelmallinen liila. Mukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on liila kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio liilalla pohjalla.

Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan.

Tilaukset: www.martanpuoti.fi

38€ 2 mukin pakkaus

Nämä kevään esitykset myynnissä! www.kotkanteatteri.fi / www.lippu.fi

KIITOS PALAUTEESTA Martat-lehden 4/2020 suosituin juttu oli Surunkin keskellä talous on hoidettava. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl On suurempi koti -kirjaa.

Sen saivat Pirkko Aromaa Helsingistä, Leena Frii Kauhajoelta, Eija Hautala Oulusta, Anne Hosio Jyväskylästä ja Riitta Laine Porista.

KODIN TALOUS

Puolison kuolema järkyttää arkea pitkään. Elämänmuutoksen keskelläkin on maksettava laskut, hoidettava päivittäiset menot ja aloitettava perunkirjoituksen tekeminen.

Taloudellinen ennakointi on tärkeää ja järkevää. ERKKI UKKOLA // KUVITUS MIRVA MALMGREN

SURUNKIN KESKELLÄ TALOUS ON HOIDETTAVA VA

S

uru vaatii oman aikansa, ja kestää pitkään, ennen kuin elämä löytää uuden uomansa. Taakkaa helpottaa, jos talouden tasapainottamista on mietitty jo hyvinä päivinä.

Kuolemantapauksen sattuessa pankki saa siitä tiedon joko edesmenneen lähiomaisilta tai väestötietojärjestelmästä.

Pankki päättää kaikki vainajan tiliin kohdistuneet käyttöoikeudet ja sulkee tämän verkkopankkitunnukset.

Yhteisen tilin käyttö riippuu tilille asetetuista käyttöehdoista ja saattaa vaatia kuolinpesän osakkaiden valtuutuksen. Onkin suositeltavaa, että puolisoilla on kummallakin omat tilinsä, vaikka pariskunnan taloutta hoidettaisiinkin yhteiseltä pankk kitililtä.

– Selkein järjestely on kummankin puolison omat tilit palkk ka- tai eläketuloa varten. Tällä tavalla varojen omistusoikeus ei jää epäselväksi, ja tilin käyttöä voi puolison kuolemasta huolimatta jatkaa ilman pelkoa varojen omistusoikeuteen liittyvistä kiistoista, sanoo Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n toimitusjohtaja Elli Reunanen.

YHTEENVETO HELPOTTA A SELVIT YST YÖTÄ

Perunkirjoitusta varten on hankittava selvitykset vainajan pankki- ja sijoitustilien kuolinpäivän tilanteesta.

– Ei ole olemassa mitään rekisteriä, josta saisi selville, missä kaikkialla vainajalla oli pankkitili, millaisia sijoitukk sia hänellä oli tai mistä vakuutusyhtiöstä hän oli ottanut henkivakuutuksen, tai tehnyt jotain muita sopimuksia, muistuttaa Reunanen.

Selvitystyö vaatii aikaa ja vaivaa, sillä kuolinpesän osakkaiden on oltava yhteydessä eri pankkeihin kuolinpesään kuuluvien tilien ja sijoitusten selvittämisekk si. Helpottaa huomattavasti, jos vainaja on eläessään tehnyt yhteenvedon tai koonnut mapin pankki-, vakuutus- ja sijoitusasioistaan.

Moni pyrkii turvaamaan taloutensa erilaisin sijoituksin. Elli Reunanen muistuttaa, että ne eivät pääsääntöisesti eräänny niiden omistajan kuollessa.

– Poikkeuksena ovat tietyt sijoitus- ja henkivakuutukset. Esimerkiksi rahasto-osuudet ja osakeomistukset pysyvät ja kehittyvät edelleen markkinoiden mukaisesti, mutta sijoitusomaisuuden omistusoikeus siirtyy kuolinpesälle.

– Myös sijoitusten tilanteesta kuolinpäivänä on hankittava selvitykset perunkirjoitusta varten, huomauttaa Reunanen.

Vakuutusasiatkin on tarkistettava.

– Vahinkovakuutukset ja niiden tuoma vakuutusturva yleensä pysyvät voimassa vakuutuksenottajan kuoltuakin, ja kuolinpesä voi vahinkotilanteessa hakea korvausta. Se tietenkin edellyttää, että vakuutussopimusten mukaiset vakuutusmaksut hoidetaan kuolinpesän toimesta. Kuolinpesä voi harkintansa mukaan irtisanoa näitä vakuutussopimuksia.

PERUKIRJALL A TARKK A MUOTO

Perunkirjoitus on tehtävä määräajassa kuolinpäivän jälkeen. Sitä varten on hankittava joukko asiakirjoja kuolinpesään kuuluvien henkilöiden sekä omaisuuden ja sen arvon selvittämiseksi.

– Vainajasta on hankittava sukuselvitys, mahdollinen avioehto sekä selvitys omaisuuseristä ja omaisuuden arvosta kuolinpäivänä. Jos vainaja on ollut aiemmin avioliitossa, on hankittava selvitys päättyneen avioliiton jälkeen suoritetusta osituksesta. Lisäksi on selvitettävä, oliko vainaja mahdollisesti tehnyt testa-

mentin, kertoo Elli Reunanen.

Perunkirjoituksen tekemiseen on hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa: itse tai ammattilaisen tekemänä.

– Jos pesässä on vain vähän osakkaita tai omaisuutta, ja jos jollakin osakk kaista tai uskotuksi mieheksi valituista on osaamista, voi perukirjan yrittää tehdä itse. On kuitenkin huomioitava, että perukirja on tehtävä muotomääräyksiä noudattaen. Mikä tahansa omaisuusluettelo ei riitä.

Tilannetta voi helpottaa turvautumalla ammattilaisen apuun, etenkin, jos pesässä on paljon omaisuutta ja osakkaita, tai esimerkiksi jos vainajalla on aiemmin ollut avioero, ja sen jälkeinen ositus ja omaisuuden jakaminen ovat tekemättä.

Elli Reunanen muistuttaa myös lesken oikeuksista.

– Lesken on hyvä miettiä ennen perunkirjoituksen tekemistä, haluaako hän vedota oikeuteensa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva tavanomainen koti-irtaimisto. Vaikka puolisot eivät olisi tehneet keskinäistä testamenttia, lesken vähimmäisoikeudet on turvattu lailla.

Surun keskellä joku saattaa tehdä perinnönjaon suhteen hätiköityjä päätökk siä. Se, mitä perinnöllä tehdään, ei useinkaan ole kiireellisin asia.

– Voimat ja jaksaminen kannattaa keskittää olennaisiin asioihin. Jos perinnönjaolla ei ole kiire, sen voi tehdä ajan kanssa, vaikka ei sitä vuosikausiksi kannata jättää roikkumaan, kertoo Reunanen.

46 | MARTAT 4 | 2020

ENNEN EL Ä M ÄNMUUTOSTA

Ennakointi on tärkeää ja järkevää.

Läheisillä on surun hetkellä helpompaa, kun aikaa ei mene sellaiseen, jonka olisi melko pienellä vaivalla voinut tehdä etukäteen.

MUISTA AINAKIN NÄ M Ä:

1. Omista pankkitileistä, sijoituksista ja vakuutuksista on hyvä tehdä yhteenveto.

Se voi olla vaikka mappi, johon kootaan kaikki tärkeät paperit.

2. On hyvä varmistaa, että puoliso tai muu läheinen pääsee käyttämään omia tilejään ja varojaan puolison kuoleman jälkeen. Selkein järjestely on jokaisen omat tilit palkka- tai eläketuloa varten. Varojen omistusoikeus ei jää epäselväksi, ja tilin käyttöä voi puolison kuolemasta huolimatta jatkaa ilman pelkoa varojen käyttöoikeudesta ja omistusoikeuteen liittyvistä kiistoista. Molemmilla puolisoilla on hyvä olla omat, henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset, jotta asioiden hoitaminen sujuu edelleen. Verkkopankin käyttö on jokaisen syytä opetella.

3. Omaisuuden jakoa voi miettiä etukäteen. Keskinäinen testamentti on hyvä tehdä, jos haluaa varmistaa yhteisen kodin ja muun omaisuuden jäämisen lesken haltuun laajemmin tai toisin, kuin mitä laissa asiasta lesken suojaksi säädetään.

Kannattaa tarkistaa, että henkivakuutuksen edunsaajamääräys vastaa vakuutuksenottajan tahtoa.

4. Jokaisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto. Läheisten on silloin vähän helpompi toimia, jos itse on kykenemätön hoitamaan asioitaan. (Lisää aiheesta Martat 2/2020, s. 57)

Alk. 21,50 €

Asiantuntijana Elli Reunanen, FINE

MARTAT 4 | 2020

| 47

SEURA A MARTTOJA SOSIA ALISESSA MEDIASSA

Facebook Instagram @martatvinkkaa marttailu

Twitter @Marttaliitto

Youtube MartatTV

TEN JA YHDISTYS N IE R II P S Ö Y MUISTA M VAT! OMAT K ANA

Alk. 26,50 €

Puh. 05 234 4199 teatteriliput@kotka.fi

BUSTER KEATON – ELÄMÄ JA TEOT Busteriksi itsensä esittelevä, sisäänpäin kääntynyt päähenkilö on ammatiltaan varaosien myyjä, sekä vapaa-aikoinaan elokuvissa esiintyvä koomikko. Tästä lähtökohdasta käsin aletaan kertoa 20-luvun tähden ehkä todellista, ehkä kuviteltua elämää lapsuudesta aikuisuuteen.

Kari Hotakaisen lumoava ja runollinen tutkielma Buster Keatonista on monien mielestä parasta Hotakaista.

Hotakaisen aforistiset mietteet saavat rinnalleen musiikkisäestyksen sekä slapstick-huumorin. Rooleissa Mikkomarkus Ahtiainen, Mirka Mylläri ja Antti Leskinen.

Ohjaus Miko Jaakkola MASENNUSKOMEDIA Suuren metalliyhtiön johtaja Eeva Ahonen (Anne Niilola) on työlleen omistautunut viisikymppinen nainen, joka saa työpaikallaan totaalisen hermoromahduksen – ja potkut, joiden jälkeen kukaan ei halua palkata häntä. Lääkärin kehotuksesta Eeva lähtee vastentahtoisesti tutustumaan mielenterveyskuntoutujien työkeskukseen, jossa Eeva huomaa pian luotsaavansa huippuunsa hiottua tehostamisprojektia ja perinpohjaista työkulttuurin muutosta. Mutta onnistuuko tämä mielenterveyskuntoutujilta? Ja onnistuuko se Eevalta? Inhimillinen komedia kuvaa kilpailuyhteiskunnan muottiin itsensä pakottavan ihmisen rimpuilua, kontrollintarvetta ja itsepetosta hillittömän hauskasti, oivaltavasti ja suurella sydämellä.

Ohjaus Mari Rantasila ARMI – KAIKEN SULLE ANTAA TAHTOISIN Armi Aavikko (Marika Huomolin) oli vasta 18-vuotias, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi. Vain hetkeä myöhemmin hänen ja Dannyn (Miikka Tuominen) hitti ”Tahdon olla sulle hellä” nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi.

Sairaanhoitaja-unelmat vaihtuivat laulajan uraan. Isän alkoholismi, sisaren varhainen kuolema ja pettymys suhteessa Dannyyn varmasti vauhdittivat Armin oman elämän tragediaa ja ennenaikaista kuolemaa.

Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut? Vai eksyikö hän elämään, josta ei enää osannut pois?

Ohjaus ja käsikirjoitus Katriina Honkanen

Tervetuloa Kotkan Kaupunginteatteriin!

MARTAN L AKITIETO

PERINTÖVERO MARTAN LAKITIETO -PALSTALLA KÄSITELLÄÄN YLEISIÄ LAKIIN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ, JOIHIN MONET MEISTÄ JOUTUVAT PEREHTYMÄÄN KÄYTÄNNÖSSÄ.

PALSTA POHJAUTUU LUENTOIHIN, JOITA LAKIMIES JA MARTTA TUULA RAINTO ON PITÄNYT MARTTAYHDISTYKSISSÄ.

MITEN PERINTÖVERO M Ä ÄRÄY T Y Y?

II VEROLUOKK A

Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perimysjärjestys määräytyy sukulaisuussuhteesta perinnönjättäjään ja vaikuttaa perintöveroluokkaan.

Perimysjärjestys on lakimääräinen, mutta siihen voi vaikuttaa testamentilla. Veron määrä riippuu perityn omaisuuden arvosta.

Kaikki muut: esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso yleensä.

MITK Ä OVAT VEROLUOK AT?

Perijät ja testamentin saajat on jaettu veroluokkiin sen mukaan, mitä sukua he ovat perinnönjättäjälle. Avopuoliso perii ainoastaan ja vain silloin, jos perittävä on tehnyt testamentin avopuolison hyväksi. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa, avopuoliso kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan, muissa tapauksissa toiseen.

Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hänen hyväkseen on tehty testamentti.

I VEROLUOKK A

Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti ja isovanhemmat. Avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa.

56 | MARTAT 6 | 2020

PAL JONKO VEROA M AKSETA AN?

Kuka tahansa voi ja saa Suomessa periä 20 000 euroa ilman perintöveroa.

Jos leski perii vainajan, hänen verovapaa osuutensa on 90 000–110 000 euroa, riippuen perinnön suuruudesta.

Näiden summien jälkeen alkaa perintöverotus Verohallinnon perintöveroasteikon mukaan.

Veron määrä riippuu siis perityn omaisuuden arvosta. Perunkirjasta selviää vainajan jättämän omaisuuden määrä eli se, mistä perijää tullaan verottamaan. Omaisuuden laatu ei vaikuta perintöveroon.

Tuula Rainto K ÄY TÄ L ASKURIA

Mikäli tiedät summan tai arvion summasta, jota olet perimässä, voit selvittää perintöveron määrän Verohallinnon laskurilla: www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintöverolaskuri/

LISÄ Ä AIHEESTA M ARTTOJEN WEBINA ARISSA

»Asiaa perinnöstä: Tiesitkö, että aviopuolisosi ei automaattisesti peri sinua?

Voiko omaisuutesi päätyä myös lasten aviopuolisoille? Pystyykö perintöveroja suunnittelemaan etukäteen? »Luennoitsijana Tuula Rainto, lakiasiaintoimisto Amos »Webinaari toteutetaan ensi vuonna. Seuraa Martta-akatemian uutiskirjettä ja webinaarikalenteria: https://bit.ly/martatakatemianuutiskirje.

PERINTĂ–VEROASTEIKKO, I VEROLUOKK A Verotettavan osuuden arvo, â‚Ź

Veron vakioerä* osuuden alarajan kohdalla

Vero alarajan ylimenevästä osasta, %

20 000–40 000 40 000–60 00 60 000–200 000 200 000–1 000 000 1 000 000 –

100 1 500 3 500 21 700

7 10 13 16 19

149 700

PERINTĂ–VEROASTEIKKO, II VEROLUOKK A Verotettavan osuuden arvo, â‚Ź

Veron vakioerä* osuuden alarajan kohdalla

Vero alarajan ylimenevästä osasta, %

20 000–40 000 40 000–60 00 60 000–200 000 200 000–1 000 000 1 000 000 –

100 3 900 8 900 49 500

19 25 29 31 33

297 500

*) Veron vakioerä peritään aina jos perintÜ ylittää verotettavan osuuden alimman arvon.

Kevään esitysten myynti on alkanut, ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle!

LeR 7ROVWRL – SOTA JA RAUHA Laura Wade – KULTA, OLLAAN KOTONA Ystävyys. Rakkaus. Elämä. Kuolema.

Edes nostalgia ei ole entisellään

Sovitus ja ohjaus 3aVL LaPSeOa / ENSI-ILTA 27.1.2021

Ohjaus 7RPPL .aLQuOaLQeQ / SUOMEN KANTAESITYS 20.1.2021

Ohjelmistossa myĂśs mm. -HN\OO +\GH Ĺ? SDLWXUL Ĺ? KXOWDULQWD LLSSuP\\PĂƒOĂƒ Ĺ™ PLQ SYP ONWOLSuW#OaKWL Ä&#x; ZZZ OLSSX Ä&#x; Ĺ? 5\KPĂƒP\\QWL ONWr\KPaW#OaKWL Ä&#x; Ĺ? 9ĂƒOLaLNaWarMRLOuW Ĺ? ZZZ ODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHUL Ä&#x;

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA |Eila Maria Nousiainen 3.9.

Savonrannan My 95 VUOTTA | Liisa Seppä 25.12. Itä-Ikaa-

listen Martat 90 VUOTTA | Saimi Asikainen 27.9. Oravin

Martat Eeva Reponen 28.10. Sulkavan Martat Marjatta Miettinen 29.11. Palokankaan Martat 85 VUOTTA | Mailis Kinnala 20.9. Uudenkaupungin My Auli Heikkala 25.9. Uudenkaupungin My Ethel Stenroos 28.12.

Pihlavan Martat 80 VUOTTA | Marja Eerikäinen 26.5. Sul-

kavan Martat Anita Kukkonen 2.7. Riihimäen Martat Pirkko Uotinen 8.8. Sulkavan Martat Kaisa Halonen 1.11. Leppävaaran Martat Laila Tuominen 7.11. ItäPorin Martat Raili Kantola 30.11. Saarenkylän Martat Raija Riikonen-Laakso 5.12.

Olkkalan Martat Virpi Kannisto 1.1.2021 Nummelan Martat Tarja Kasakkamäki 9.1.2021 Kasakkamäen Martat 75 VUOTTA | Eve Koskela 1.1. Riihimäen

Martat Liisa Kauhanen 30.3. Riihimäen Martat Marja-Leena Koskela 31.8.

Riihimäen Martat Eila Majoinen 14.9.

Tohmajärven Kemien Martat Heli Inkinen 29.9. Riihimäen Martat Tuulikki Heikkinen 19.10. Uudenkaupungin Martat Sirkka Silen 21.10. Riihimäen Martat Irma Kukkonen 7.11. Riihimäen Martat Tuula Huumo 30.11. Keski-Jyväskylän Martat Leena Lassi 30.11. Keski-Jyväskylän Martat Laura Rahkonen 3.12. Hallin My Eini Käppi 10.12. Keski-Jyväskylän Martat Helena Mäkelä 15.12. Keski-Jyväskylän Martat Tarja Virtanen 24.12.

Turun Uittamon Martat Raija Piiroinen 25.12. Riihimäen Martat Tuula Skyttä 27.12. Laihalan-Rapattilan Martat Kirsti Mäkilä 30.12. Forssan Martat Marja-Liisa Patovisti 31.12. Hallin My

Yhdistykset juhlivat 70 VUOTTA | Liisa Seuranen 6.1. Riihimäen Martat Marianna Zotow 1.3. Herttoniemenrannan Martat Leena Saresma 27.5 Sulkavan Martat Tuula Kotilainen 6.6. Luhangan Martat Maire Pietilä 18.6. Luhangan Martat Annu Kokkonen 2.7. Riihimäen Martat Sirpa Ala-Pietilä 2.9. Uudenkaupungin My Sirpa Virtanen 15.9. Itä-Porin Martat Rauni Vasara 23.9.

Sulkavan Martat Leena Ikonen-Saarinen 27.10. Riihimäen Martat Elsa Pellikka 3.11. Saramon Martat Marja Kataja 20.11. Riihimäen Martat Hannele Korhonen 26.11. Männistön Martat Erja Lepistö 28.11. Launeen Martat Riikka Kivijärvi 4.12. Keski-Jyväskylän Martat Ritva Leino 15.12. Kalannin Martat -86 Irma Sirén 22.12. Lokalahden Martat Pirjo Pauni 19.1.2021 Pirkkalan My

avonrannan Marttayhdistyksen kunniajäsen Eila Maria Nousiainen vietti 100-vuotisjuhliaan 3.9.

Yhdistys perustettiin vuonna 1966 ja Eila oli yksi perustajajäsenistä.

65 VUOTTA | Marja-Leena Ruuskanen 18.1.

Riihimäen Martat Helena Turkka 26.11.

Kaunisnurmen Martat Annukka Hiekkanen 9.12. Keski-Jyväskylän Martat Liisa Sinitalo 16.12. Karsturannan Martat Tuija Karjalainen 29.12. Riihimäen Martat Sirpa Renvall 1.1.2021 Kiteen Säyneenkylän Martat Denise Gauffin-Kostilainen 12.1.2021 Pirkkalan My 60 VUOTTA | Sirpa Raitanen 10.9. Riihimäen Martat Pirjo Tanni 23.9. Riihimäen Martat Merja Merasto 13.10. Herttoniemenrannan Martat Sirpa Myllykoski 14.10. Herttoniemenrannan Martat Anne Salo 2.12. Riihimäen Martat Kaarin Knuuttila 12.12 Anjalan-Riitamaan Martat Eeva Horjamo-Koivusalo 14.12. Naantalin My Leena Qvick 17.12. Lapuan Martat Pirkko Verkkosaari 29.12. Lapuan Martat Leila Tiainen 12.1.2021 Nummelan Martat 55 VUOTTA | Paula Nummikoski 10.1. Rii-

himäen Martat Tiina Ylhäinen 31.7. Riihimäen Martat Tarja Heinonen 9.12. Pitkälahden Martat Tuula Jaatinen 9.12. Keski-Jyväskylän Martat 50 VUOTTA | Aki Virtaniemi 27.8. Luhan-

gan Martat Marissa Kouru 27.11. Naantalin My

58 | MARTAT 6 | 2020

S

O

ravin Marttojen perustajajäsen Saimi Asikainen täytti 90 vuotta 27.9. Martat kävivät kakun kera onnittelemassa pirteää päivänsankaria.

Vauvoja

J

unkkarin-Korvenkylän Marttayhdistys onnittelee sydämellisesti jäsentään Krista Dölling-Marttilaa, kun perheeseen syntyi Hilda 18.8.2020, Lotan sisko.

Osanottomme RIT VA OT VAN (1954–2020) MUISTOLLE

»Martat on kotitalousneuvontaa tekevä kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Tämä arvo-maailma suuntasi maatalous- ja metsätieteiden maisterin Ritva Otvan työuraa. Hän halusi tehdää työtä, jolla on merkitystä ja joka tuottaa suomalaisille perheille vahvuuksia koteihin, kodin askareisiin, arkeen ja juhlaan. Marttajärjestön työteh-tävät vastasivat erinomaisesti hänen tavoitteiataan. Neuvontatyö oli ihmisläheistä, sisälsi sosiaalisia ulottuvuuksia, uudistui ja kulki aina ajan hengessä.

Ritvan työskenteli Marttaliiton palveluksessa viisitoista vuotta (1985–1999) erikoiskonsulenttina ja suunnittelijana, kodin talouteen ja kuluttaja-asioihin liittyvien tehtävien parissa. Tämä vastasi hänen tutkintonsa pääainetta, kodin taloustiedettä eli kuluttajaekonomiaa. Kun 1990-luvun lama iski, Ritva toimi muun muassa projektivastaavana ja rakensi talous- ja velkaneuvontaa yksityisille henkilöille.

Työnsä puolesta hän oli mukana Takuusäätiön alkuvaiheen toiminnassa. Hänen tehtäviinsä kuului myös tiedotustoimintaa radiossa ja televisiossa, ja hän kirjoitti säännöllisesti Marttojen Emäntälehteen.

Ritvan valinta Etelä-Savon Marttojen toiminnanjohtajaksi vuonna 1999 tarkoitti isoa muutosta koko perheelle ja muuttoa pääkaupunkiseudulta Mikkeliin.

Ritvan seitsemäntoista vuoden työ Etelä-Savossa oli monipuolista ja vaativaa.

Sieniasiantuntijuus oli Ritvalle sydämen asia, ja syksyiset sieninäyttelyt Kenkäveronniemen pappilamiljöössä, Marttojen puutarhalla, olivat tapahtumia parhaimmillaan. Sittemmin Marttojen toimitilat siirtyivät keskikaupungille, jonne saatiin nykyaikaiset tilat kotitalous- ja puutarhaneuvonnalle sekä Marttojen siivouspalvelujen johtamiseen.

Martta-aate ja arvomaailma näkyivät Ritvan työssä. Hän arvosti vapaaehtoistoimijoita, kuunteli ja suhtautui hallitukseen moitteettomasti ja huomioi marttoja eri tapahtumissa. Ritva jäi eläkkeelle vuonna 2017. Sen jälkeen hän toimi aktiivisesti Kenkäveron Marttayhdistyksessä ja osallistui marttapiirin ruokakursseille sekä kässäkerhotoimintaan. Etelä-Savossa Ritvalle ja koko perheelle muodostui lämpimiä ystävyyssuhteita kotimaakuntalaisiin.

Tieto Ritvan poismenosta viime kesänä tuntui käsittämättömältä ja hämmentävältä. Elämän rajallisuus muuttui todeksi.

Kun suru häipyy tulevat muistot ja jokainen niistä koskee yksitellen. (Eeva Kilpi) Merja Ikonen varapuheenjohtaja Savon Martat

»Kytäjän Marttojen pitkäaikainen jäsen, Janakkalassa 23.12.1939 syntynyt Anja Marja-Liisa Kivi (o.s. Vuorensyrjä) kuoli 23.8.2020 Nurmijärvellä hoitokodissa. Anja Kivi teki elämäntyönsä maatalon emäntänä ja perheenäitinä Hyvinkään Kytäjällä Astrakanissa niin hyvin, että vuonna 1982 hänet valittiin Hyvinkään Vuoden emännäksi. Kun Anjaa haastateltiin Hyvinkään Sanomiin, hän kertoi, että kotityöt sujuvat paljon nopeammin, kun on tiedossa jokin mielenkiintoinen harrastus. Kotityöt saattavat välillä kärsiä, mutta ne ovat niin kilttejä, että pysyvät paikoillaan siihen saakka, kunnes Anja tulee takaisin. Anja kuljetti omia lapsiaan ja samalla naapureiden lapsia harrastuksiin. Niinpä Anjan perheen lapsiluku oli kytäjäläisille (aidoille hämäläisille) pitkään epäselvä.

Kytäjän Marttojen puheenjohtajana Anja toimi vuosina 1999–2002. Hän oli erinomainen käsityöihminen, erityisalanaan kansallispuvut ja neulotut polvisukat.

Hänen puheenjohtajakautenaan aloitettiin Kytäjän Kyläkirkon uuden vihkiryijyn kutominen ja pidettiin koko Kytäjän voimin Millenium-juhla Tuhannesta Toiseen.

Anja Kivi oli harvinaislaatuinen ihminen, joka ei koskaan sanonut pahaa sanaa toisista. Hän oli ystävällinen ja avulias, silmissään iloinen tuike. Anjan tyttären Paula Raidan, Kytäjän Marttojen nykyisen puheenjohtajan, kanssa totesimme, että Anjan elämän voi kiteyttää näin: Hän syntyi Vuorensyrjänä, avioitui Kiveksi ja asettui asumaan Astrakan-nimiseen tähtilaaksoon.

Kytäjän Marttojen puolesta Leena Pajamo »Pajulahden Marttojen jäsen Aino Esteri Turunen kuoli 25.9.2020.

Muistoa kunnioittaen Pajulahden Martat »Pitkäaikainen puheenjohtajamme, ystävämme ja martta Aila Vainikainen nukkui pois 20.9.2020. Aila oli aina aktiivisesti mukana tapahtumissa ja niiden järjestelyissä. Hän oli topakka, touhukas, organisaattori. Tämä martta-asenne seurasi häntä, ja hän oli aktiivisesti mukana myös kirkkokuorossa. Ailalle oli suotu suuri sydän ja taito kohdata ihmiset, hyväksyä heidät sellaisina kuin he ovat.

Emme unohda muistoas kaunista, hyvää.

Viime leposi olkoon rauhaisaa, syvää. Äänekosken Martat

MARTAT 6 | 2020

| 59

MONESSA MUK ANA

Joulumuistoja Aukeaman jouluiset tapahtumat ovat vuodelta 2019.

2

Vuoksenniskan Martat askartelivat koristeita jouluikkunaan

1

Kiimingin Martat ovat perinteisesti huolehtineet Kiimingin Smarketin joulunavauskahvituksesta. Viime vuonna martat lahjoittivat kauppiaalle marttaessun.

3 4

Iin Aseman Martat kutoivat 83 sukkaparia joululahjaksi Iin kotipalvelun asiakkaille.

5

Pinomäen Martat leipoivat kylätalon myyjäisiin kakkuja ja korvapuusteja.

60 | MARTAT 6 | 2020

6

Pälkäneen Martat kokosivat Pälkäneen pääkirjasto Arkkiin virkkausnäyttelyn. Mukana oli myös isoäidinneliöistä tehty joulukuusi. Näin se kootaan: Latvaneliö taitetaan vinoittain kahtia, ja kuusta kasvatetaan tästä alaspäin pala kerrallaan, liittämällä palat yhteen. Kuusen kehikkona on kymmenkunta yhtä pitkää rimaa, jotka on kiinnitetty yläpäästään yhteen teipillä ja naruilla.

Kuusi asetetaan kehikkoon ja työ tasoitetaan yhtä pitkäksi molemmin puolin.

Märkäjärven Martat Sallasta kutoivat viime vuonna yli 400 paria lapasia. Niistä koottiin joulukuusi Sallatunturin matkailukeskukseen, ravintola Kielaan. Matkailijat saivat ostaa lapasia, ja tuotto käytettiin paikallisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

7

Kaunisnurmen Martat odottavat Lauluisen joulujuhlan vieraita Kouvolan seurakunnan Maria-salissa.

8

Simpeleen Martat järjestivät kahvituksen ja tarjoilun Rautjärven kunnan 6-luokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhlaan.

9

Simpeleen Martat opettivat joululeivonnaisten leipomista Simpeleen koulun 5-luokkalaisille. Tehtiin muun muassa voitaikinaleivonnaisia persikkatäytteellä.

11

Perttula-Uotilan Martat kutoivat yli 200 paria villasukkia ja lahjoittivat ne ennen joululomaa Uotilan koululaisille ja koulunsa tuhopoltossa menettäneille Valkjärven koululaisille. Sukkien sisältä löytyi namuja, joiden lahjoituksessa olivat marttojen lisäksi mukana K-supermarket, K-market Karppala ja S-market Nurmijärveltä.

10

Sammatin Martat olivat mukana joulutorilla Sammatin nuorisoseuran talolla.

MARTAT 6 | 2020

| 61

MARTTARISTIKKO

SHUTTERSTOCK

Ristikon ratkaisu s. 55.

62 | MARTAT 6 | 2020

KASVOMASKIN KÄYTTÖÖN KANNUSTETAAN SUSANNE RANTA-KIISKI

Jokainen voi ommella kankaisen maskin itse.

K

un koronan ensimmäinen aalto saapui Suomeen, Martat käynnistivät #kasvomaskitalkoot-asennekampanjan yhdessä Naisten Valmiusliiton ja Tekstiiliopettajaliiton kanssa. Tekstiiliopettajat tekivät ompeluohjeet ja tietoiskut kasvomaskien oikeasta käytöstä ja huoltamisesta. Yli puoli miljoona katselukertaa kolmen järjestön nettisivuilla kertoo, että ohjeet tulivat tarpeeseen.

– Saimme keväällä lukuisia yhteydenottoja sekä viranomaisilta että kansalaisilta kasvomaskien ohjeistamisessa. Halusimme vastata kansalaistarpeeseen selvittämällä viranomaisten antamat ohjeet ja vaatimukset kotona tehtäville maskeille, kertoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

– Järjestöjen kyky toimia välittömästi perustuu varautumis- ja ennakointityöhön sekä kokemukseen kansalaisvaikuttamisesta. Perustehtävämme on olla lähellä kansalaisia ja kuunnella heidän tarpeitaan.

e

HALUATKO OMMELL A OM AN?

Helpot ohjeet ja paljon hyödyllistä kasvomaskiasiaa osoitteessa bit.ly/kasvomaskitietoa facebook.com/kasvomaskitalkoot instagram.com/kasvomaskitalkoot

vain

Pellervo-Media Oy maksaa postimaksun

Otsikko, sivunumero/lehden numero, kirjoittaja

M ARTAN L AKITIETO RUOKA JA RAVITSEMUS Nyt tehdään hyvää! 16/1 AH-N ja Minna Rautio-Pakaste • Ruokailo ei katso ikää 14/2 KH • Me tulemme taas! 14/3 AH-N ja Outi Mehto • Paras on edessä 14/4 AH-N & KH • Sienisoijaa kahdella tavalla 19/4 AH-N • 8 maan kierros 14/5 MHS • Joululta alkaa näyttää 16/6 ET

RAUTAISANNOS KH Maitoallergia vai laktoosiintoleranssi? 22/1 KH • Energia 20/2 KH • Selkeä rytmi ateriointiin 21/3 KH KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Martoilta maailman naisille 23/1 TL • Arkiset askeleet kehitykseen 24/1 MHS • Työpajan matkassa maailmalle 26/2 Merja Forsman • Pohjoismainen kirje: Riskit ja kriisit – yksilö ja yhteiskunta 30/2 Misse Wester • Kohteesta kumppaniksi 31/2 TL • Tekijänaisia 26/3 TL • Jokainen näkyviin yhteisössään 28/3 Katja Vis • Sopeudumme uuteen tilanteeseen 30/4 TL • Mangopuun alta kylään ja takaisin 22/5 Leena-Sisko Vanhatalo • "Työtä lähellä ihmistä " 28/6 Merja Forsman KESTÄVÄ ARKI

Ilmastotekoja tiedon pohjalta 30/1 Suvi Salmela • Energiajärkeä mar-

64 | MARTAT 6 | 2020

Tuula Rainto • Edunvalvontavaltuutus 57/2 • Leskeneläke 57/3 • Lahjavero 57/4 • Hoitotahto 60/5 • Perintövero 56/6 PIHA, PUUTARHA, YMPÄRISTÖ Ikkunalaudan iki-ihanat 26/1 TI • Kasvata komeat tähkät 34/2 Outi Tynys • Kannattaa kompostoida 38/2 TI • Minipaprikoita ruukusta 40/2 Outi Tynys • Kesäkukat parantavat maata 34/3 TI • Herkku vai myrkky? 21/4 Lasse Kosonen • ”Kohtele sientä kuin kukkaa kämmenellä” 26/4 Jaana Matikainen • Sitkeyttä vailla vertaa 36/4 Outi Tynys • Humalakäpy harrastuksen ytimessä 40/4 EU • Hedelmäpuut kaipaavat suojaa 28/5 TI VIEKAS TI • Mesisilkkiyrtti 72/1 • Kurtturuusu 67/2 • Japanin-, sahalininja tarhatatar 77/3 • Komealupiini 67/4 • Espanjansiruetana 66/5 • Marunatuoksukki 67/6

JÄRJESTÖ Sääntöuudistus helpottaa toimintaa 52/1 • Elämme epävarmaa aikaa 22/3 RP • Pidetään yhteyttä toisiimme 23/3 RS • Suuri tarve neuvonnalle 25/3 JJ • Painettu lehti pitää pintansa 56/3 HK • Suomen puolustaja tuki Marttoja 62/3 RP • Juhlavuosi lukuina 72/3 • Ruoka-apua perheille 35/4 MH • Edustajat osallistuivat etänä 42/6 HK • Tuntematon puheenjohtaja 44/6 JJ • Kasvomaskin käyttöön kannustetaan 55/6 SR-K YHDISTYKSET Parempaa kuin limu (Velkuan My) 22/2 Susanna Viljanen • Pieniä asioita isosti (Kangasniemen My) 46/2 Minna Hotokka • Rohkeasti kokeilemaan (Intomartat) 24/3 Hannele Niemi • Kauppa-apua karanteenin aikana (Someron Kurinseudun Martat) 24/3 Anu Kylvén • Makuja maastosta (Karungin Martat) 48/3 Riitta Ahonen • Digineuvontaa kädestä pitäen (Keljonkankaan Martat) 46/5 Minna Hotokka

53/1 • Oppiminen meni uusiksi 56/4 • Näytä, että osaat 56/5 • Neuvontaa näytöltä 48/6 PIIRISIVUT numeroissa 1 ja 4 MUUTA Suvisivuja 37/3 HK • Martta suosittelee 8/6 HK • Netissä nyt 66/6 JJ JOKA NUMEROSSA Lukijalta • Marttakartta • Missä mennään?/Yhdessä & yhdistyksessä (6/20) • Monessa mukana • Elämänmeno • Marttaristikko MARTTALIITON KIRJOITTAJAT Marianne Heikkilä MH • Arja Hopsu-Neuvonen AH-N • Kaisa Härmälä KH • Teija Jerkku TJ • Helena Kokkonen HK • Terhi Lindqvist TL Salka Orivuori SO • Reijo Petrell RP • Sirpa Pietikäinen SP • Susanne Ranta-Kiiski SR-K • Marjahelena Salonen MHS • Reija Salovaara RS • Maija Soljanlahti MS • Emmi Tuovinen ET • Erkki Ukkola EU • Hanna Viita HV

Martat NAUTI ANNOS AFRIKKAA

KEKRI ANTAA AIHEEN JUHLAAN

SUKUPOLVET Ikään katsomatta 48/1 Susanna Viljanen • Hyvää mieltä on ilo jakaa 50/2 Hannele Niemi • Marttailun merkitys puhuttelee 52/3 Minna Hotokka

HANKKEET, KURSSIT Älä ole helppo uhri 36/1 Minna Hotokka • Vilppu tuo voimaa arkeen 44/1 Riitta Ahonen • Näin viljellään yhteistä tulevaisuutta 38/3 Katri Puranen • Juhlaruokaa joustavasti 50/4 Anne Saarikettu • Kurssille mennään mielellään 50/5 Alina Leinonen • Tavataan ruudulla! 40/6 Anu Kylvén

PIDÄ PÄÄ KYLMÄNÄ HINTAHULINOISSA

LIEKEISSÄ Aika on lahja 71/1 Riikka Vacker • Nautin arjesta 66/2 Kati Sailio • Nopea kansa 76/3 Anu Talka • Pakko päästä sieneen 66/4 Ilona Suppanen MARTTAOPINNOT MHS • Astu Martta-akatemiaan

M a r t at

HEDELMÄPUUT TARVITSEVAT TALVISUOJA A

Martat M a r t at

KÄSITYÖ Pitkä huivi pienillä puilla 40/1 Riikka Karppinen • Kaikkein makein kukkaro 42/2 Riikka Karppinen • Täällä vartioin minä! 42/3 Anja Aalto • Korjaa runsas korttisato 42/4 Laura Hakkarainen • Käden kaunistus 44/4 Terhi Hällström • Kun metsä kutsuu 32/5 Anna Rau-

W W W. M A R TAT. F I

KOKEILE TÄTÄ KOTONA Siemenkakut linnuille 15/1 Riikka Karppinen • Pajuperhonen kasvin tueksi 13/2 Outi Tynys • Nimitikut kylvöksille 13/3 Riikka Karppinen • Siemensatoa omasta pihasta 13/4 Outi Tynys • Haudutuslaatikkopuuro 13/5 MS • Pikkujoulukuusi 15/6 Outi Tynys

KODINHOITO, TALOUS, KULUTTAJA-ASIAT Pidä kalusteet kunnossa 42/1 TJ • Keväthuolto talotekniikalle 44/2 Talotek • 5 askelta taloussopuun 44/3 EU • Muista käyttää kotivaraa 46/3 KH • Surunkin keskellä talous on hoidettava 46/4 EU • Kävikö tuholainen taloksi? 48/4 TJ • Tarjolla vain tänään 40/5 EU • Polta kuivaa puuta 44/5 TJ • Joulukoti siistiksi 38/6 TJ

hala • Kekrihevonen on pehmeä ja pörröinen 34/5 Anna Rauhala • Kehysten ilme kirkastuu 36/5 Anja Aalto • Korvansäästäjä kasvomaskille 53/5 Laura Hakkarainen • Kokeiluja korkkikankaasta 32/6 Anja Aalto • Paidasta ainekset tossuihin 34/6 Anja Aalto • Tervetuloa valo 36/6 Terhi Hällström

5 2020

HENKILÖ ”Nyt on toimittava!” 8/1 Merja Forsman • ”Omavaraisuus kiinnostaa” 9/1 Sampsa Oinaala • Ihan tavallisia lakiasioita 8/2 Merja Forsman • Lietsussa ei lamaannuta 8/3 Sampsa Oinaala • Traktorilla talkoisiin 8/4 Susanna Viljanen • Neulomisen punainen lanka 8/5 Merja Forsman • Lahjoja luontoäidiltä 10/6 Minna Hotokka

toille 32/1 SO • Lajittele lasipakkaukset 34/1 Jaana Lindman • Uusiutuvaa energiaa kotiin 32/2 Leila Timonen • Merkeillä on merkitystä 30/3 HV & KH • Martta uskoo: jokainen voi vaikuttaa 32 /3 SO • Eipä lotrata! 32/4 Sirpa Mustonen • Marttaenergia esiin 34/4 • Painotuotteet ja matkat kasvattavat Marttaliiton hiilijalanjälkeä 34/4 SO • Sähkön kulutusjousto tuo säästöä 24/5 Sirpa Mustonen • Nauti ajatuksella 24/6 Johanna Mitjonen • Kohtuus kannattaa 30/6 EU

PARSA & PERUNA: ME TULEMME TAAS! KESÄKUKAT PARANTAVAT MAATA 5 ASKELTA TALOUSSOPUUN

MARTTATOIMINTA POIKKEUSOLOISSA

W W W. M A R TAT. F I

PÄ ÄKIRJOITUS Hyvä arki kuuluu kaikille 5/1 MH • Tarvitsemme toisiamme 5/2 SP • Toivoa ja tekoja 4/3 MH • Käteen sopiva työkalu 5/4 SP • Viisas varautuu 5/5 MH • Joulu tulee joka tapauksessa 5/6 SP

3 2020

MARTAT 2020

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 6/2020?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Satoisa palstapuutarha -kirjaa. » Lähetä vastauksesi seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä.

PALVELUKORTTI

Hae nyt avustusta öljylämmitysjärjestelmän vaihtoon

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

2020

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Avustusmäärät

Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

4000 €

tai

2500 €

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus

Avustusneuvonta

www.ely-keskus.fi/ oljylammityksen-vaihtajalle

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

www.motiva.fi/ oljylammityksen-vaihtajalle

Vastauslähetys

Tekninen neuvonta

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

MARTAT 6 | 2020

| 65

NET ISSÄ NYT

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

n ja talvikauteen. uu ul jo uu ut ta is Martat.fi valm JOULUSIVUT APUNASI Aloitatko jouluvalmistelut hyvissä ajoin syksyllä vai pari päivää ennen aattoateriaa?

Niin tai näin, Marttojen joulusivut ovat apunasi.

Myös joulukalenteri herättelee juhlamieltä sosiaalisen median kanavillamme. www.martat.fi/joulu

MARTTAILTA AIVOJEN TERVEYDELLE Aivoterveys on tärkeää erityisesti muistisairauden riskin pienentämiseksi. Aivojen hyvinvointiin keskittyvässä marttaillassa opitaan arkisia keinoja, joilla jokainen voi vaikuttaa terveyteensä.

Poimi materiaalit martat.fi:n yhdistyskanavalta.

Haluatko antaa aineettoman joululahjan?

Tee lahjoitus Martoille! www.martat.fi/lahjoita

UUTTA MARTAT.FI:SSÄ OLE HYVÄ KASVEILLE Huonekasvit selviävät talven yli, jos hoivaat niitä oikein. Kun luonnonvaloa on vähän ja huoneilma on kuivaa, neuvot tulevat tarpeeseen.

KANNATTAA KATSOA NÄMÄKIN MARTAT.FI:STÄ 1. Vaihtoehtoinen joulumenu 2. Joulumenu 70 eurolla 3. Perusvillasukat 4. Joulukoti siistiksi 5. Joulun muistilista

• www.martat.fi/huonekasvienhoito-talvella • www.martat.fi/kukkientalvettaminen

Pöytä kate u Insta a

• www.martat.fi/aivoterveysilta

Ruoan ääressä ja ravitsemuksen parissa ovat Marttaliiton kehittämispäälliköt Emmi Tuovinen ja Maija Soljanlahti.

8 maan kierros

Tee makumatka ja ota oppaaksi uusi

• www.instagram.com/lounastuulella

reseptivihko Annos Afrikkaa. Samalla juhlit 40-vuotista kehitysyhteistyötämme. » www.martat.fi/martat-afrikassa-40-vuotta » www.martat.fi/wamangonkhuku-mangokana » www.martat.fi/savukalakastike » www.martat.fi/mangopiirakka

TOP 5 JOULURUOKIEN HAETUIMMAT RESEPTIT www.martat.fi/ 1. Imelletty perunalaatikko 2. Lanttulaatikko 3. Paraisten piparkakut 4. Karjalanpiirakat 5. Sienisalaatti

66 | MARTAT 6 | 2020

VIEK AS Haitalliset vieraslajit

TORJU TARKKAILTAVA VIERASLAJI:

MARUNATUOKSUKKI TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

MIK Ä

»Marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia) on yksivuotinen ruoho. Se kuuluu asterikasveihin ja muistuttaa samaan heimoon kuuluvaa pujoa. Kasvi on 10–100 cm korkea, pystykasvuinen ja haaroittuva. Tähkämäiset kukinnot ilmestyvät loppukesästä. Laji ei tiettävästi ehdi kehittämään Suomessa itämiskykyistä siementä, mutta ilmaston lämpeneminen saattaa edistää lajin menestymistä. Yksi kasvi tuottaa jopa 100 000 siementä. Ne voivat säilyä maassa itämiskykyisinä jopa 40 vuotta.

MISSÄ

»Tämä peltojen ja joutomaiden rikkakasvi on kotoisin Pohjois-Amerikasta, levinnyt 1900-luvun lopulta lähtien etenkin Keski-Euroopassa ja vakiintunut myös EteläRuotsiin. Sitä esiintyy Suomessa satunnaisesti Oulun korkeudelle saakka.

MIKSI TORJUTA AN

»Marunatuoksukki on kansallisen vieraslajistrategialistan tarkkailtava laji. Kasvi leviää voimakkaasti ja aiheuttaa terveydellistä haittaa. Se aiheuttaa allergiaa, hengitystieoireita, astmaa ja kosketuksesta ihotulehduksia. Allergiaoireita esiintyy jopa 200 kilometrin päässä kasvin esiintymisalueelta. Ilmavirrat ovat kuljettaneet kasvin siitepölyä Suomeenkin. Marunatuoksukki on Pohjois-Amerikassa pahin allergiaa aiheuttava kasvi.

MITEN

»Tarkkaile kasvin esiintymistä keväällä ja kesällä. Yleisemmin se ilmestyy lintujen ruokintapaikoille, joutomaille ja kaatopaikoille. Torju kasvi, ennen kuin se tekee itämiskykyistä siementä. Kerää kasvit pois ennen kukintaa ja hävitä kompostoimalla huolellisesti. Jos kasviin on kehittynyt siemeniä, polta kasvi. »Turun yliopiston Siitepölytiedotus kerää yleisöhavaintoja marunatuoksukista. Näin kasvin esiintymisestä saadaan kattavampaa tietoa ja torjuntatoimet voidaan aloittaa heti, kun huomataan, että laji pystyy lisääntymään Suomen oloissa.

Marunatuoksukin tunnistaa lehdistä ja kasvutyylistä. Kasvin kukinta on meillä vielä harvinaista.

ESTÄ LEVIÄ MINEN

M ARTAT MUK ANA

»Laji leviää ulkomaisten linnunsiemenseosten mukana. Pakkausten tuoteselosteet kannattaa lukea huolellisesti. Joissakin siemenseoksissa mainitaan, että linnunruokaa valvotaan ambrosiasiementen varalta. Siemenseosten mukana saattaa levitä myös muita vieraslajeja, kuten pantaheinää, kananhirssiä ja viherrevonhäntää.

Varminta on käyttää lintujen ruokintaan vain kotimaisia siemenseoksia.

»Torju haitalliset vieraslajit omasta pihasta ja lähiympäristöstä. »Vieraslajiopinnot Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: viekas.laji.fi/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita (www.martat.fi) ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin.

MUISTA

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

MARTAT 6 | 2020

| 67

JÄSENKORTTI

M a r t at

TOT U U D E T TISKIIN

KYSY SISKOILTA SATU RASILA MUSI I K I N SÄV ELLYS JA JO H TO ANNA-MARI KÄHÄRÄ SUSANNA HAAVISTO

O H JAUS JA T EKST I SA NO I T US

ANNA VICTORIA ERIKSSON SUSANNA HAAVISTO LINDA HÄMÄLÄINEN ANNA-MARI KÄHÄRÄ SARA PULJULA PAULIINA SAARINEN RIITTA SALMINEN

ENSI-ILTA 11.2.2021 LIPUT 19-46 €

(SIS. PALVELUMAKSUN)