Suojellaan pihan ötökät tasapainoon

Linnuille, päästäisille, sisiliskoille ja lepakoille ötökät ovat ruokaa. Ne säätelevät myös tuholaiskantoja.

Leppäkerttu syö kirvoja.

Kotipihassa asuu lukuisia lentäviä, ryömiviä ja maahan kaivautuvia ötököitä. Kirkassiipiset sudenkorennot, värikkäät perhoset, heinäsirkan ja hepokattien siritys, pörröiset kimalaiset, luikertelevat lierot ja pehmeät karvamadot kuuluvat monimuotoiseen pihaan ja tarjoavat luontoelämyksiä koko perheelle. Ötökät ovat välttämättömiä luonnon ekologiselle tasapainolle ja jokaisella on oma merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Useimmat ötököistä ovat hyödyllisiä, mutta joukossa on myös puutarhan kasveja haittaavia lajeja. Luonnon omat torjujat eli muut ötökät hoitavat torjuntatyötä puolestasi, jos annat niille mahdollisuuden. Mitä monimuotoisempi ötökkälajisto on, sitä paremmin tuholaiskannat pysyvät kurissa ja ötökät asettuvat tasapainoon.

75 % ruoka- kasveista on riippuvaisia pölyttäjä- hyönteisistä!

ÖTÖKKÄ

Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset (mesipistiäiset), kukkakärpäset, perhoset

Leppäkertut, petopunkit, hämähäkit, maakiitäjäiset, harsokorennot

Lierot ja änkyrämadot, siirat, tuhatjalkaiset, hyppyhäntäiset, turkkilot

Lierot ja änkyrämadot

Linnut, päästäiset, sisiliskot, lepakot

Muurahaiset

Kirvat ja luteet TEHTÄVÄ

Pölyttävät kukka- ja ruokakasveja.

Säätelevät tuholaiskantoja saalistamalla ja loisimalla.

Hienontavat, sekoittavat ja hajottavat eloperäistä ainesta. Syövät kuollutta kasvimateriaalia ja tuottavat humusta.

Kuohkeuttavat maata – poraavat reikiä ja kuljettavat kasvijätettä syvälle maahan.

Syövät ötököitä ja säätelevät tuholaiskantoja.

Levittävät kasvien siemeniä (sini- ja valkovuokko, orvokki ja kiurunkannus).

Karsivat vaivaisia kasviyksilöitä.

POHDI, MILLAINEN ON RIITTÄVÄN SIISTI PIHA? Saako kaupunkipihassa olla luonnonmukaisia alueita: kukkaketoja, kosteikkoja ja lahopuutarhoja? Saako nurmikko kasvaa pidemmäksi ja voiko puidenlehtiä jättää nurmikolle maatumaan? Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa pihan sallittu hoitamattomuus?

SUOJELLAAN VASTUULLISESTI Kemialliset kasvituholaisten, kasvitautien ja rikkakasvien torjunta-aineet ovat haitallisia pihan kaikille kasveille ja eliöille, koko pihan ekosysteemille. Monet haitattomilta kuulostavat aineet, kuten mäntyneste, suola ja astianpesuaine eivät ole tarkoitettu torjunta-aineena käytettäväksi. Ruokavirasto pitää yllä listaa luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvista kasvinsuojeluaineista.

NOKKOSVESI

1 kg tuoreita nokkosia (tai 250 g kuivattuja) 5 litraa vettä »Laita nokkoset astiaan ja kaada vesi päälle. Anna seistä 1-2 vuorokautta. Siivilöi ja sumuta liuoksella kirvoja ja muita pehmeäihoisia tuholaisia. Toista käsittely tarvittaessa. TORJUTAAN ENNAKOLTA, VIISAASTI »Suojellaan tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten leppäpirkkoja ja maakiitäjäisiä. »Kasvit, jotka voivat hyvin, sietävät myös kasvitauteja ja tuholaisia paremmin. Suositaan kestäviä alkuperäislajeja, istutetaan kasvit oikeille kasvupaikoille ja hoidetaan kasveja oikein. »Istutetaan kasvit sopivaan kasvutiheyteen: liian tiheissä kasvustoissa viihtyvät sienitaudit, kuten harmaahome. »Hyvä viljelykierto vähentää kasvituholaisten ja -tautien esiintymistä. »Kasvuharso ja hyönteisverkko estävät tuholaisten pääsyn kasvustoon. »Houkutuskasvi vetää puoleensa tuholaisia ja näin varsinainen viljelykasvi jää rauhaan. Hyviä houkutuskasveja ovat kiinankaali, kehäkukka, auringonkukka, rypsi ja nokkonen. »Estä kasvitautien ja tuholaisten leviäminen työvälineiden, taimien, maan ja kompostin kautta. »Kerää näkyvät tuholaiset pois käsin (etanat, kotilot, liljakukot, haitalliset toukat) »Jos toukkia on paljon, levitä kangas pensaan alle ja suihkuta vedellä toukat pois. Hautaa toukat kuumaan kompostiin.

»Poista sairaat kasvinosat ja tarvittaessa koko kasvi. »Posta härmän ja laikkutaudin saastuttamat kasvinosat ja kata maa keväällä 5 cm:n katekerroksella. »Kerää äkämäpunkin saastuttamat silmut pois mahdollisimman varhain keväällä. »Lisää vain terveitä emokasveja. »Suojaa kasvit jyrsijöiltä syksyllä.

LIIMA-ANSOJEN JA FEROMONIPYYDYSTEN AVULLA VOI TARKKAILLA TUHOLAISTEN ESIINTYMISTÄ Liima-ansoissa on liimaa, johon ötökät tarttuvat. Feromonipyydyksissä on liiman lisäksi ötököiden hajuaineita houkuttelemassa joko koiraita tai naaraita. Ötökät jäävät ansaan ja niiden lisääntyminen häiriytyy. Kotipuutarhoissa ansoilla on tarkkailun lisäksi myös torjuntavaikutus, koska ansoihin voi jäädä huomattavastikin ötököitä. Valitettavasti myös hyötyötökät jäävät kiinni ansoihin.

PUHDAS VESI HUUHTOO TUHOLAISET POIS Pese ja suihkuttele tuholaiset pois kasveista lämpimällä vedellä. Kuumempi kuin 45 asteinen vesi vahingoittaa kasveja. Toista pesu.

Kääpiösamettikukka

SAMETTIKUKAT torjuvat ja karkottavat tuholaisia kasvin sisältämän limoneenin ansiosta. Ne myös houkuttelevat puutarhaan tuholaisten luontaisia vihollisia. Kääpiösamettikukalla on mätäsmäinen kasvutapa ja runsas kukinta. Kääpiösamettikukan terälehdet maistuvat sitruunalle. Lehdet ja terälehdet sopivat salaatteihin, wokkiruokiin, leivontaan ja jälkiruokiin. Kukilla voi värjätä riisin. Myös muiden samettikukkalajien terälehdet ovat syötäviä. BIOLOGINEN TORJUNTA Kasvintuhoojien torjuntaan voi myös ostaa torjuntaeliötä, esimerkiksi petopunkkeja, leppäpirkkoja ja harsokorennontoukkia. Kotipuutarhassa ne soveltuvat käytettäväksi kasvihuoneissa, lasitetulla parvekkeella tai sisätiloissa.

Linnut pitävät hyönteiskannan tasapainossa ja vähentävät puutarhan tuholaisia. Niitä on ilo seurata. Linnut viihtyvät puutarhan suojaisissa paikoissa puiden ja pensaiden oksilla, kuopivat maasta matoja ja kylpevät mielellään vesilammikoissa. Kuumana helleaikana voi viedä laakean vesiastian linnuille puutarhan suojaisaan paikkaan. Linnut kylpevät ja juovat. Samalle astialle hakeutuu myös muita eliöitä. Ripusta pihaan linnunpönttöjä ja puhdista ne keväisin. Lintujen talviruokinta aloitetaan, kun ensilumi on satanut ja jatketaan koko talven yli. Ruokinnan voi lopettaa keväällä, kun maa paljastuu.

TUTKI PIHAN ÖTÖKÖITÄ. Seuraa pihan elämää, tee havaintoja ötököistä ja kirjaa ne muistiin. Ota valokuvia ja nimeä ötökät. Selvitä mikä on ötökän tehtävä. Tarkkailussa voi käyttää apuna haavia, valkoista pesuvatia ja liima-ansoja. Pohdi, onko pihalla ötököitä riittävästi. Miten niitä voisi lisätä? Jos jokin ötökkä puuttuisi, kuka hoitaisi se tehtävän? Kirvat ovat pihan kasvien yleisimpiä tuholaisia. Yleensä ne ovat vihreitä, jotkut punaisia tai mustia, 1–4 mm:n mittaisia siivellisiä tai siivettömiä hyönteisiä. Ne talvehtivat kotipihassa tai tulevat ilmavirtojen mukana. Kirvat elävät monella kasvilajilla tiheinä yhdyskuntina, lehtien alapinnalla ja latvaosissa, erikoisesti uudessa kasvussa. Ne imevät kasvien nesteitä ja ne heikentävät kasvia. Kirvaesiintymät voi pyyhkäistä pois oksista tai katkaista oksan kompostiin kirvoineen, huuhtoa puhtaalla vedellä tai suihkuttaa nokkosvedellä.

Kirvat erittävät sokeripitoista ulostetta eli mesikastetta suurina pisaroina. Mesikaste on muurahaisten herkkua. Ne vaeltavat keoltaan kirvaesiintymille sadankin metrin päähän. Muurahaiset hivelevät kirvoja tuntosarvillaan, jolloin kirva erittää mesikastepisaroita. Muurahainen syö herkusta osan ja kuljettaa loput kotipesään.

Salli ötököiden tulla pihaan –harvoin sato on kuitenkaan kokonaan menetetty!

Leppäkertun toukka

Kuivassa hiekassa kotilot kulkevat hitaasti.

Leppäkertun munia

SUOMESSA ESIINTYY NOIN 60 LEPPÄKERTTULAJIA Leppäkertut syövät vuoden aikana jopa tuhansia kirvoja. Ne talvehtivat aikuisina ja lisäksi niitä tulee pihalle ilmavirtojen mukana satojenkin kilometrien päästä. Ne munivat kirvaesiintymien lähelle touko–kesäkuussa, minkä jälkeen kuolevat. Munista kehittyy toukkia muutamassa päivässä. Toukat ahmivat kirvoja. Muutaman viikon jälkeen toukat koteloituvat ja uusi sukupolvi kuoriutuu loppukesästä. Leppäkertulla on vain yksi sukupolvi kesän aikana. Vaaran uhatessa leppäkerttu tekeytyy kuoliaaksi ja erittää keltaista kitkerää nestettä jalkojensa nivelistä. HYÖDYLLISIÄ ÖTÖKÖITÄ »loispistiäiset syövät puutarhan tuholaisia kuten kirvoja, perhosten toukkia ja jauhiaisia »harsokorennon toukka syö kirvoja, ripsiäisiä ja kemppejä »hämähäkit syövät useita pieniä ötököitä »erakkoampiainen pyydystää toukilleen ötököitä »satajalkaiset syövät pieniä ötököitä »maakiitäjäisen toukka syö etanoita, kotiloita ja pikkuotuksia »peltoluteen toukka syö erilaisia toukkia

Harmillisia toukkia »liljakukon toukat »kilpikuoriaisen toukat »heinänälvikkään toukat »sipulikärpäsen toukat »porkkanakärpäsen toukat »karviaispistiäisen toukat Etanat ja kotilot syövät kasveja ja tahraavat niitä limallaan. Niitä voi esiintyä runsaasti etenkin kosteilla, rehevillä pihoilla ja sateisina kesinä. Etanat ja kotilot kerätään ja tuhotaan pudottamalla kuumaan, kiehuvaan veteen. Kuolleet yksilöt laitetaan suljettuun jäteastiaan tai haudataan 20 cm syvyyteen maahan. Torjunta tehdään aikaisin keväällä, ennen kuin etanat ehtivät munia ja jatketaan koko kesän ajan. Linnut, kontiaiset ja maakiitäjäisen toukat syövät kotiloita ja etanoita. Hiekka, oksahake, sepeli ja muut kuivat katteet estävät jonkin verran etanoiden ja kotiloiden kulkua. Vihreä tuore kate puolestaan lisää esiintymistä. Lyhyt nurmikko, ryteikköjen ja risukasojen sekä avokompostien hävittäminen vähentää etanoiden esiintymistä. Torjuntaan voi käyttää myös rautafosfaattia, koivutislettä ja koivutervaa.

Rakennetaan lahopuutarhoja ja ötökkähotelleja

Rakennetussa ja hoidetussa pihassa ei ole riittävästi elinmahdollisuuksia ja paikkoja ötököille. Suunnittelemalla metsäpuutarhan, tuomalla pihaan lahopuuta ja rakentamalla ötökkähotelleja parannamme ötököiden mahdollisuuksia elää pihassa.

Metsäpuutarha liittää pihan ympäröivään metsäluontoon. Lajeina suositaan alueen luontaisia kasveja ja lisänä metsän olosuhteissa viihtyviä puutarhakasveja. Metsäpuutarhassa on paljon elämää ja myös lahoavia puita.

Lahopuut tarjoavat piiloja, lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja sekä ravintoa pihan monille ötököille. Lahopuun elämän ja lahoamisen seuraaminen on mielenkiintoista ja samalla voi huomata kuinka eloperäinen aines muuttuu pikkuhiljaa humukseksi. Lahopuut sopivat myös siistiin kaupunkipihaan.

TUTKI JA SELVITÄ millaisia lahopuutarhoja ja ötökkähotelleja on olemassa. Tämän oppaan takakannessa on muutamia malleja. Suunnittele pihallesi lahopuutarha ja toteuta se. Rakenna kierrätystarvikkeista ötökkähotelli ja ripusta pihalle. LAHOPUUTARHA »Jätetään kaatopuihin pidemmät kannot (jopa 5 m). »Asetellaan kasviryhmään pätkä puunrunkoa pitkälleen tai pystyyn. »Hyödynnetään puunrunkoja pihanrakentamisessa, esimerkiksi kasviryhmien, polkujen ja pihan toimintojen rajaamisessa sekä köynnöstukena, aidanteena ja istuimina.

ÖTÖKKÄHOTELLI Pihalle ripustetuissa ötökkähotelleissa ötököiden on turvallista yöpyä, lisääntyä ja talvehtia. Ötökkähotelli on helppo rakentaa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla maitotölkin puolikas tai säilykepurkki, jonka sisälle laitetaan tiiviisti onttoja kasvien varsia. Tai puupölli, johon on porattu 4–10 mm:n kokoisia reikiä. Suurempi hotelli rakennetaan laudasta, ja siihen suunnitellaan omat huoneet eri ötökkälajeille. Ötökkähotellin voi ripustaa talon tai varaston seinään, pensasaitaan, tukiseipääseen tai vaikka kerrostalon parvekkeelle. VINKIT

»Hotelli voi olla pieni tai suuri. »Materiaalina käsittelemätön puu on paras. »Syvyyttä 10–30 cm. »Katto ja takaseinä. »Etuosaan jyrsijäverkko. »Asunnot voi sisustaa erilaisilla kuivilla luonnonmateriaaleilla, silloin useampi ötökkä viihtyy hotellissa. »Käytä oksanpätkiä, perennanvarsia, heinää, kaislaa, käpyjä, puun kaarnaa, tuohta, puunpaloja, jäkälää, sammalta, kariketta, saviruukun palasia, reikätiiltä. »Materiaalit asetellaan huoneisiin tiiviisti. Oksat sidotaan nipuiksi. »Hotelli ripustetaan etelän tai lännen suuntaan aurinkoiseen, tuulelta ja sateelta suojattuun paikkaan, 1–2 metrin korkeudelle.

ERAKKOAMPIAISET ovat pieniä ja solakoita, yksin eläviä ampiaisia. Niillä on tärkeä tehtävä kasvien pölyttäjinä. Naaraat munivat lahopuun tai kasvien koloihin tai maahan. Ne saalistavat muiden hyönteisten toukkia ja varastoivat ne evääksi jälkeläisilleen ja lopuksi sulkevat kolot. Erakkomehiläiset talvehtivat munina tai toukkina ja tulevat ulos pesäkoloista keväällä. Erakkomehiläiset pesivät mielellään ihmisen rakentamiin ötökkähotelleihin.