Kierrätetään ravinteita

Kasvit tarvitsevat kasvuunsa useita ravinteita. Joitakin ravinteita tarvitaan enemmän kuin toisia, mikään ravinne ei kuinkaan korvaa toista. Eri kasvilajit tarvitsevat ravinteita erilaisia määriä.

PÄÄRAVINTEITA TARVITAAN PALJON Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K)

SIVURAVINTEITA TARVITAAN KOHTALAISESTI Magnesium (Mg) Rikki (S) Kalsium (Ca)

HIVENRAVINTEITA TARVITAAN VÄHÄN Rauta (Fe) Mangaani (Mn) Sinkki (Zn) Kupari (Cu) Boori (B) Kloori (Cl) Molybdeeni (Mo) Luonnon kiertokulussa kasvit ottavat ravinteita maasta, eläimet syövät kasveja tai toisia eläimiä, kasvien ja eläinten kuollessa hajottajat vapauttavat ravinteet uudelleen kiertokulkuun. Samalla tavalla ravinteet kiertävät myös kotipihalla. On tärkeää, että pidämme ravinteet kierrossa oman pihan ekosysteemissä, näin säästämme ympäristöä ja luonnonvaroja. »käytetään kasvijäte katteena tai kompostoidaan »tehdään pihan hoitotyöt oikeaan aikaan »valitaan luonnonmukaisia viljelymenetelmiä »käytetään sato mahdollisimman tarkkaan »kompostoidaan keittiöjäte ja käytetään multa pihalla

Ravinnepitoinen käymäläjäte ohjautuu yleensä jäteveden puhdistamoihin tai puhdistuslaitoksiin. Käymäläjäte sisältää paljon arvokkaita ravinteita. Erikoisesti haja-asutusalueella ja vapaa-ajan kiinteistöillä kannattaa vesivessan sijaan harkita kuivakäymälän rakentamista. Kuivakäymälän jäte on helppo kompostoida ja kompostimullan mukana arvokkaat ravinteet palautuvat takaisin puutarhaan.

Ravinteita kasvit ottavat pääosinmaasta juurillaan. Hiiltä ja happea kasvit ottavat ilmasta ja vetyä vedestä.

Suositaan eloperäisiä lannoitteita

Kotipihan ravinnekierrosta poistuu ravinteita sadon mukana. Poistuneet ravinteet korvataan kasvattamalla typensitojakasveja ja lisäämällä eloperäisiä tai keinolannoitteita. Lannoitteiden teollinen valmistus ja niiden kuljettaminen aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Suosi mahdollisimman läheltä saatavia eloperäisiä lannoitteita. Keinolannoitteisiin on käytetty uusiutumattomia luonnonvaroja ja niiden liukoiset ravinteet huuhtoutuvat helposti ympäristöön aiheuttaen rehevöitymistä. Keinolannoitteiden annostelu onkin tehtävä huolellisesti. Eloperäiset lannoitteet vaikuttavat pitkään ja niiden annostelu ei ole niin tarkkaa kuin keinolannoitteiden. Eloperäinen lannoite lisää maahan myös orgaanista ainetta ja parantaa maan rakennetta sekä pieneliöiden viihtyvyyttä.

Eloperäinen lannoite »kompostimulta, teollisesti valmistetut lantatuotteet (esim. kanan-, hevosenlantarakeet), sarvilastu, merilevävalmisteet, viherkäytteet, viherlannoitus, ruohosilppu ja muut maatuvat katteet ja puuntuhka »peräisin kasvi- tai eläinkunnasta »lisää maan multavuutta ja parantaa maan rakennetta »lisäävät maan eliötoimintaa »ravinnepitoisuus voi vaihdella »ravinteet liukenevat hitaasti eli lannoitteen vaikutus säilyy pitkään »ylläpitävät maan pH-tasoa

Kivennäislannoite »lannoiterakeita tai kastelulannoitteita »teollisesti valmistettuja ravinnesuolaseoksia »saatavana ravinnepuutoksiin ja eri kasviryhmille erikoislannoitteita »raaka-aineet osittain uusiutumattomia, esim. fosfori kallioperästä »vakaa ravinnepitoisuus ja annostelu tarkkaa »ravinteet liukenevat nopeasti ja vaikutus on lyhytaikainen »lisäävät maan happamuutta

Typpeä ilmasta – kasvata palkokasveja!

VIHERKÄYTTEEN PERUSOHJE

Viherkäyte on nopeavaikutteinen lannoite ja sopii useimmille kasveille lannoitteeksi keväällä ja alkukesästä. »Laita vihreitä kasveja ämpäri tai saavi täyteen. »Lisää vettä, niin että kasvit peittyvät. »Anna liemen seisoa kaksi viikkoa. Älä säikähdä – liemen kuuluu haista pahalle! »Laimenna kasteluveteen 1 l tiivistettä ja 10 l vettä (1:10), taimien kasteluun 1:20.

Jotkut maan pieneliöistä osaavat sitoa ilmakehästä typpikaasua ja muuttaa sen kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Apilat, herneet, pavut ja muut palkokasvit ovat typensitojakasveja. Niiden juuristossa elää Rhizobium-bakteereita, jotka luovuttavat kasveille ilmasta sitomaansa typpeä. Kasveja tarvitsee lannoittaa vähemmän. Maan ravinnepitoisuus paranee ja ravinteita riittää seuraavillekin kasveille.

Peruslannoitus tehdään kasvualustan kunnostuksen yhteydessä. Lannoitemäärä riippuu maan ravinnetilasta, kasvilajin ravinnetarpeesta, vuodenajasta ja lannoitteesta. Syksyllä istutettaville kasveille annetaan peruslannoituksena vain vähätyppistä tai typetöntä lannoitetta. Ylläpitolannoitus tehdään kasvien tarpeen mukaan keväällä. Kesällä kasvua seurataan ja tarvittaessa annetaan lisälannoitusta. Viherkäyte on kätevä lisälannoite keväällä ja kesällä. Syyslannoitus (PK-lannoite) tehdään monivuotisille kasveille heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Erikoisesti nuoret ja arat kasvit hyötyvät syyslannoituksesta. Syyslannoite parantaa kasvien talvehtimista.

TUTKI! Kasvata palkokasveja, esimerkiksi herneitä ja papuja. Kaiva loppukesällä kasveja juurineen maasta. Tutki juuristoa. Huomaatko siellä pallomaisia muodostumia? Mitä ne ovat?

VINKIT

»Teetä maasta viljavuusanalyysi, näin tiedät mitä ravinteita maassa on ja osaat lannoittaa oikein. »Lue lannoitepakkauksen ohjeet huolellisesti. Mittaa ja annostele lannoite tarkkaan. »Vähennä ostolannoitteiden käyttömäärää, jos käytät eloperäisiä lannoitteita, kuten ruohosilppua, kompostimultaa tai viherkäytettä. »Sekoita lannoite tasaisesti koko kasvualustaan ennen kasvien istuttamista. »Levitä lannoite koko kasviryhmään tai sijoita se koloihin kasvien juuriston lähelle. »Sekoita kananlantarakeet pintamultaan ja kastele, näin hajuhaitat vähenevät.