Kartutetaan pihan hiilivarastoa

Kasvit sitovat haitallista hiilidioksidia ilmakehästä ja muuttavat sen kiinteiksi hiiliyhdisteiksi. Kasvien maatuessa hiiltä varastoituu maahan. Hiili on maan eloperäistä ainetta ja parantaa maan kasvukuntoa. Eloperäisessä maassa kasvit ja eliöt viihtyvät hyvin ja maan monimuotoisuus lisääntyy. Eloperäinen maa on kuohkeaa ja viljavaa, pidättää hyvin vettä ja ravinteita ja on rakenteeltaan kestävä. Eloperäistä ainesta on hyvä lisätä maahan, koska sadon mukana sitä kulkeutuu pois puutarhasta.

Maaperä on toiseksi suurin hiilivarasto maapallolla. Vesistöt sitovat hiiltä kaikkein eniten. Kuutiossa puuainesta on varastoituna noin tuhat kiloa hiiltä. HUOLEHDI MAAN HIILIVARASTOSTA JA KASVUKUNNOSTA »Kasvata erilaisia kasvilajeja. Suosi monivuotisia kasveja, puita, pensaita ja perennoja. »Harkitse ennen kuin muokkaat maata. Maan eliöt, lierot ja mikrobit muokkaavat maata puolestasi. Rikkaruohottuneen ja tiivistyneen maan voi muokata keväällä. Kovat savimaat voi kääntää syksyllä roudan murustettavaksi. »Käytä eloperäisiä maanparannusaineita ja lannoitteita »Jätä kasvijätteet maatumaan maan pinnalle. »Kompostoi. »Käytä eloperäisiä katteita. »Kylvä viherlannoituskasveja. »Suunnittele viljelykierto ja suosi sekaviljelyä. BIOHIILI ON ELOPERÄINEN MAANPARANNUSAINE Biohiiltä valmistetaan kuumentamalla puuainesta umpinaisessa tilassa ja korkeassa lämpötilassa. Puu hiiltyy, huokoinen rakenne säilyy ja puu muuttuu hyvin kestävään muotoon.

Biohiili on pitkävaikutteinen maanparannusaine. Se kuohkeuttaa maata, tasoittaa maan pH:ta ja kosteusoloja ja parantaa maan ravinteiden pidätyskykyä. Biohiili lisää myös maahan mikrobeja ja sitoo maan haitta-aineita, kuten raskasmetalleja. Erikoisesti biohiilestä on hyötyä kivennäismailla. Biohiiltä on sekoitettu joihinkin kaupan multaseoksiin ja sitä voi ostaa myös sellaisenaan. Biohiileen ”ladataan” lannoitetta ennen käyttöä, eli siihen imeytetään parin päivän ajan esimerkiksi kananlanta- tai nokkosvettä. Biohiiltä voi laittaa myös kompostiin.

TUTKI PIHAN HIILIVARASTOA. Mitä pihalla kasvaa, onko maa eloperäistä? Onko maata paljaana? Kompostoitko? Pohdi, miten voisit lisätä pihan hiilivarastoa.

Olkikate sopii hyvin pavuille ja mansikalle.

Rahkasammal kasvaa suon pintakerroksessa ja kasvaa noin sentin vuodessa. Rahkasammal on ekologisempi valinta, kuin suossa syvemmällä olevat ja hitaammin uusiutuvat turpeet.

Paljas maa piiloon! L evitä eloperäistä katetta tai kylvä viherlannoituskasveja sinne missä maa on paljas tai kaipaa parannusta.

Eloperäisiä katteita voi käyttää kasvien alla ja väleissä, hoitokäytävillä, kasvimaan laidoilla ja keskeneräisillä istutusalueilla, kaikkialla missä maa on paljas. Kate vähentää kastelun tarvetta ja tuoreella kasvikatteella on myös nopea lannoitusvaikutus. Katetta laitetaan kerralla 5–10 cm paksu kerros. Kate maatuu maan pinnalla ja sitä lisätään kesän kuluessa. Ravinnepitoista kompostia riittää ohuempi kerros. Vihreä kasvi- ja ruohosilppu sisältää paljon typpeä, sitä ei kannata lisätä heinäkuun jälkeen sipuleille eikä monivuotisille kasveille. ELOPERÄISEN KATTEEN KÄYTTÖ

Tuore kasvi- ja ruohosilppu

Puunkuorirouhe ja oksahake

Kaikki pihan tuoreet ja kuivat kasvijätteet, juuresten varret ja lehdet, raparperinlehdet, perennojen kukat, lehdet ja varret

Puiden ja pensaiden lehdet

Olki- ja kaislasilppu

Kompostimulta Keväällä ja alkukesällä kaikille kasveille.

Pensaille ja puille.

Kasvien väleihin ja alle sellaisenaan tai silputtuna.

Pensaiden alle, syksyllä kasvimaan ja kasvilaatikoiden peitoksi. Osan voi silputa ruohonleikkurilla nurmikolle.

Mansikalle ja monivuotisille vihannes- ja maustekasveille.

Kaikille kasveille keväällä.

Viherlannoitus vähentää monivuotisia rikkakasveja ja parantaa maan kasvukuntoa. Uuden kasvimaan tai kasviryhmän perustaminen on usein hyvä aloittaa viherlannoituksella. Kasvimaalla viherlannoituskasvi sijoitetaan viljelykiertoon. Viherlannoituskasvi kylvetään keväällä hyvin muokattuun maahan. Kasvi kasvaa nopeasti ja tuottaa paljon vihreää massaa. Se tukahduttaa rikkakasveja ja samalla kuohkeuttaa maata syvälle tunkeutuvalla juuristolla. Seuraavana keväänä kasvijätteet silputaan ja käännetään maahan. Maa kunnostetaan varsinaisille viljely- tai koristekasveille. Viherlannoituskasvit lisäävät myös pihan monimuotoisuutta.

VIHERLANNOITUSKASVEJA KOTIPIHALLE

»persianapila »peltoherne »raeheinä »hunajakukka »auringonkukka »kehäkukka »viljatatar »härkäpapu »edellisten seokset 1. VUOSI 2. VUOSI

kaalit, selleri maissi, kurpitsat, kurkku, purjo, valkosipuli juurikasvit, peruna juurikasvit, peruna

maustekasvit, lehtivihannekset, sipuli pavut, herneet, viherlannoitus pavut, herneet, viherlannoitus

3. VUOSI 4. VUOSI

maustekasvit, lehtivihannekset, sipuli pavut, herneet, viherlannoitus pavut, herneet, viherlannoitus

kaalit, selleri maissi, kurpitsat, kurkku, purjo, valkosipuli juurikasvit, peruna juurikasvit, peruna maustekasvit, lehtivihannekset, sipuli

kaalit, selleri maissi, kurpitsat, kurkku, purjo, valkosipuli

kaalit, selleri maissi, kurpitsat, kurkku, purjo, valkosipuli

maustekasvit, lehtivihannekset, sipuli

VILJELYKIERTO tarkoittaa, että kasvimaalla kasvilajien paikkaa vaihdetaan vuosittain. Viljelykierto pitää maan hyvässä kasvukunnossa ja vähentää rikkakasveja sekä kasvitauteja ja tuholaisia. Kasvimaa jaetaan 3–4 lohkoon, kussakin lohkossa kasvatetaan saman ravinnetason vaativia kasveja. Kasvien paikkaa vaihdetaan vuosittain. 4-vuotisessa viljelykierossa kasvatetaan yhdellä lohkolla viherlannoituskasvia. Myös viljelylaatikoissa on hyvä vaihtaa kasvien paikkoja vuosittain.

SEKAVILJELY JÄLJITTELEE LUONNON KASVIJÄRJESTYSTÄ Samassa kasvilaatikossa, rivissä tai ruudussa voi kasvattaa erityyppisiä kasveja, lähekkäin sovussa. Korkeita ja matalia kasveja voi istuttaa vierekkäin, leveitä ja kapeita lomittain, syvä- ja matalajuurisia vuorotellen. Tilaa säästyy, koska ilmatila ja juuristoalue on tarkkaan hyödynnetty. Sekaviljelyssä kasvit käyttävät koko juuristoalueen ravinteet tehokkaasti ja niistä jää runsaasti maahan eloperäistä ainesta. Jotkut kasvit karkottavat toistensa tuholaisia. Ruutuviljelyssä kasvimaa tai viljelylaatikko jaetaan pienempiin ruutuihin ja niissä kasvatetaan kasvilajeja tarkan suunnitelman mukaan. Suunnittelu lähtee viljelijän tarpeista, kasvatetaan vain sen verran mitä syödään ja säilötään.

Kompostointi kannattaa K ompostissa kasvien jätteet maatuvat nopeammin kuin luonnossa. Puutarhajäte ja keittiössä syntyvä elintarvikejäte kannattaa kompostoida itse omalla kiinteistöllä. Kompostointi on helppoa ja kompostimulta on arvokasta maanparannus- ja lannoiteainetta. Kompostointi säästää ympäristöä ja usein alentaa kiinteistön jätemaksua. Kuivakäymälä on hyvä vaihtoehto haja-asutusalueella, myös käymäläjätteen kompostointi on helppoa.

Kompostorin voi ostaa valmiina tai rakentaa itse. Elintarvikejätteelle varataan jyrsijäsuojattu ja lämpöeristetty kompostori. Puutarhajätettä voi kompostoida myös kehikossa ja haja-asutusalueella avokompostissa. Tarkista oman kunnan jätehuoltomääräyksistä kompostointia koskevat ohjeet.

Suunnittele viljelykierto omalle kasvimaalle tai viljelylaatikoihin.

VINKIT KOMPOSTOINTIIN 1 Perehdy kompostointiin ennen kuin aloitat. 2 Varaa kunnolliset välineet ja tarvikkeet. 3 Lajittele keittiössä eloperäinen, kompostoitava jäte omaan astiaan. 4 Huolehdi, että kompostissa on riittävästi happea, kosteutta ja ravinteita pieneliöille. 5 Käytä elintarvikejätteen seassa riittävästi hyvälaatuista seosainetta eli kuiviketta. 6 Kokoa erityyppisiä puutarhajätteitä kompostiin kerroksittain. 7 Lisää kuivan puutarhajätteen sekaan vettä ja ravinteita. 8 Sekoita ja käännä komposti tarvittaessa. 9 Jos komposti haisee pahalle tai kompostissa on valkoisia toukkia, lisää kuiviketta ja sekoita. 10 Tyhjennä kompostia riittävän usein ja käytä kompostimulta puutar- hassa.