Riittävä resursointi vapaaehtoisten johtamisen tukena

Kun järjestössä on vapaaehtoistoiminnan johtamiseen erikoistunut ammattilainen, vapaaehtoistoiminnalla arvioidaan muita järjestöjä useammin olevan erittäin suuri merkitys vapaaehtoisten hyvinvoinnille, terveydelle ja ihmisten väliselle luottamukselle, vastavuoroisuudelle sekä kansalaistoiminnalle ja sen edistämiselle.

(Pessi & Oravasaari, 2010).

otta voimavaralähtöisyys voisi vapaaehtoistoiminnan johtamisessa toteutua, on työhön oltava riittävät resurssit. SOSTEn järjestöoppaassa (2020) todetaan osuvasti, että toimivan ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan taustalla on hyvä koordinointi ja että organisaatiolla tulee olla riittävät resurssit, verkostot ja tuki toimintaan.

Vapaaehtoistoiminnan johtamiseen tulee siis panostaa myös rahallisesti. Realistinen, taloudellinen resursointi perustuu siihen, että toimintaa johdetaan ammattimaisesti joko kokoaikaisesti, tai niin, että se on tärkeä osa ammattilaisen työnkuvaa. Myös vapaaehtoistoiminnan muut tarpeet, kuten vertaisryhmien, koulutusten ja työnohjauksen kulut, on tärkeää huomioida. Tämä on kuitenkin varsin pieni panos sen rinnalla, millaisia tuloksia hyvin organisoidulla ja innostavasti johdetulla toiminnalla aikaan saadaan.