Uus Raum 2013

• Raumangiäline ekstra-aviis 2013 • 28. vuaskert • Tasita ilmatteks joka taloho • www.raumalainen.fi

Lönnströmin taidemuseo uus tirehtöör

Jenny rakastus Raumaha

Pohjalainem Pokela piiskas Luko flikoihi

SOTURMEININKKI Kadullk kysytti: Misä o suvellp

Pallo-Iiroist uudeks Sami Hyypiäks viä

PAKKO PÄÄST KÄYMÄ?

PITK JA HIKINEN TIÄ

UUS RAUM

2 – Perjantai 7. 6. 2013

Kuulo syynätä ja kuuloaparaatei hommata RAUMAN KUULONTUTKIMUS

Tleestis snääki naorama meijä suvinäyttelyhyn!

Julkkis-Galleria seinill o roikkumas tutui mailmambolitiikan daulvärkei: Teuvo Salmisen garikatyyrei.

Nortamongatu 14 B, viidennes voovingis telef. 822 6789 www.raumankuulontutkimus.fi

Tori syrjäs, Isokirkkokatu 7 Sisäll ja ulos ilma makso.

Auk ai sillon ko ovi o auk.

Kaikki jubileerauksihi ja muihin gokkondumissin

suKellasT saTakunTtaha!

trahteeraukse, rua, nisuse ja kaakut tutull ammattaedoll.

Tullin Kaffe

Komjas meri ja pitk historja. Tapattumi, Rauman gaks mailmamberintpaikka, hauskase ja oodo murtte, luava ihmse ja miälengiintonen gulttuureläm.

Satamakatu 2 & 4, telef. 041 706 7187 maanandast perjandaihi 9-18, lauanda 10-15

RAUMAN KANSALAISOPISTO 97 v

anNt tuLlf fRamilL oma EläMykseS saTakunNas – saTakunTa.fI

Lukuvuas o jällen dakan, kiitoksi kaikillk ko olett ollf föleis. Heinguus huilata, elokuu lopus ulosanneta jälle uus program, sillo voi jälles ilmoitta ittes kurseill.

Rauma väengoul telef. 834 4515, kansalaisopisto@rauma.fi www.rauma.fi/kansalaisopisto

Nokan Torpall, Suvitiä 10 13.6. – 16.6., 1.7.– 4.8. ja 14.8.–18.8. vaikk joka päev kell 12 – 18.

Kaffett ja hyvälist kans trahteerata!

Inspira ry Ei otet pääsömakso!

Kuninkkangatu 50, Hauenguano. Telef. 822 7678 Arkkesin gell 8 – 17, la 10 – 14

Kotohengine Lokki-kirppis

Luanikast suvi

Tulkkan gattoman taidett

Meilt lailist merimiähe yskändroppi vanhan traditusuuni jälkke.

Ammattaedoll – jo 233 vuatt. itsehoitoapteekki.fi

Suvem barhamat tuatte.

Kostukett, puhtautt, vatam balansseeramist, auringolt varjelu. Apteekist.

perjandaisi ja lauandaisin gell 9 jpp. alkkate

Info Rauma telef. 549 4000 rauma@info.fi

Orion o suamlaine avanflakuyritys

Hyvivointti rakendamas

ENSIMMÄINEN APTEEKKI Raum, Kuninkkagatu 3, vastpäät Nortamom bysti, telefoon 8378 78550 Liki Poroholma leiriplassi palvele

OTAN APTEEKKI Syväraumangatu 5, telefoon 8240 109

A-oikkeude Töyryndiä 2 Telef. 822 1954

Lahtisem buadist hapeti aikihmste ikkäsill vaimihmsill juhla ja arkke!

Meill o ymmärett värkät pitsoi lailse resähti jälkke jo kolmengymnengolme vuade aja.

Pk. Eine isomillekki flikoill.

10, LAHTINEN Syväraumang. telef. 824 0213 Ove auk maanandast perjandaihin gell 9.30 – 16

Puad ja Wanhat Tawara

UusRaum 127x120 20130608 2.ai 1 30.5.2013 15:44:12

Rajotett sats.

Biljardi

TERV TULO RIVIEERAHA!

Karjalangatu 15 ja Valtkatu 10 KAIKENGALTAST FÖRY JA VAATETT Ma-pe kell 11-17, la kell 10-14 Telef. (02) 8228 591

Ost Orioni suvituate, kaupam bäällt tlee Aqualan -perussalva (100 g) taikk Sebamed Granaattomensuihkugeeli (100 ml).

Suviverana mep pidä auk joka päev!

Mitmaarjast ettippäi me aukasta joka päev kell 10 epp.

Tervtulo!

Suvipäevätte iloks ja ajanguluks eringaltassi kirjoi, kortei, pelei, häärämis- ja färityskirjoi, paper- ja askroittemistilpehöörei kaike ikkäsill ai helvolttas Info Kirjakaupast

KARAOKET

Vuadest 1980

näist paohata Juha Sinisalo

Suvell 2013 – 3 Esa Urhonen

Oleks paatti ostamises?

Hannu Heino Olkko sitt miäles uus taikk vanh paatt, ni ei stää sillaillp paran lähti ostama, ett jätetä järk kotti ja painuta valu hännä allp puadi ovest sisäll.

Se o nyt tiätystengi jokatte oma asi, ett mimses järjestykses näit paattasjoi ruppe hantteerama. Mutt kyll iha ensmäiste joukos tlee seki, ett mihim baatti tarvita ja mist se on deht.

Eik tiätystengäm baran unhotta stääkä, ett onk paatt ylipäätäs teht semseks, etei se olk koht alassuuten kom biän siumyättäne rookka kohdall. Tämä jälkke sitt vast kähjätä nuukemi, ett mitälai erinomast ja fiini paatt noi niingo muutom bitä sisäläs.

Jaa nii, yks asi viäl. Joses ol ikä enne ollp paatti ostan, uutt taikk vanha, ni ränttä otta joku tutt kambraat föleihin kon diätä näist asjois. Mnää sääkrä, ett hänest o suur apu.

Kulmtonti ja puskaeda Jos automopiili ja polkpyäritten guskeild kysytäis, ett mitä miäld he ovak kadungulmis olevitten donteitte nurkis kasovist pari meetteri korkkjoist puskist, ni sääkrist kaikk sanoisiva, ett matalaks vaa ja koht siinp paikas.

Kaupungim baragraafeis ja säänöis kyll sanota, ett talon daikk tonti isänän darvittis pittä hual siit, etei kadu nurkis puska ol niim bali korkkjoi, etei niitten dakka näe, ett tleek nurkan dakka joku.

O räknöitt, ett tavalises henkilöpiilis kuski silmä ova hiuka runsas meetterin gorkkeudes maast mitate. Ni ett jos trafiik kulmtontin gohdall aedam bualest olis edes jollandavallt turvaline, ei meetteri korkkemppa puska taikk plankki sais siihe rustatt.

- Siins stää piissaki Jennyllt tankkamist.....

Lönnströmin taidemuseon direhtöör Jenny Nybom muutt viimäs syksynt Turust Raumall. Tauno Koskela rauman giäle sanakiri ol Nybomill valla uus asi.

Uus Lönnströmin taidemuseon direhtöör

Jenny Nybom rakastus Raumaha Rauman giälehe hän om bääs föleihi avenos uivatte saunas.

Murttes piissa viäl oppemist.

Maarit Kangas

”

Lönnströmin taidemuseo o ihmste silmis kaukan Vanhast Raumast, vaikk ei se todestakka lainkka stää ol”

Lönnströmin taidemuseon direhtöör Jenny Nybom taita viättä viäl kuherruskuukautt uuden gotokaupungis kans, sill ett nii mahdottomast hän Rauma kehu.

Lämmjäst ja avomiälisest hän otetti vasta. Nybom o miälisäs siitäkki, ett ihmse ovak kovasten dehn töit kulttuurim bareis täsä kaupungis.

Informeeratt, ett tullist tullu

Raumlaise ottan omam beilingis Mutt se viimäs syksyn Turust Raumall muuttan Nybom o oven, ett välimatka ovap pitki.

– Täsä asjas raumlaise ova ottan iha omam beilingis. Lönnströmin taidemuseo o ihmste silmis kaukan Vanhast Raumast, vaikk ei se todestakka lainkka stää ol, ihmettle museondirehtöör.

Raumlaissem braakkasklemisse Nybom o jo saan eine osviitta.

– Mnää olen gäynp pyhäaamusi avenos uimas Syvärau-

esimerkiks kranttu ja klein ovat tutui niingon drapuhako ja teefati.

Museondirehtöör vetä suus nauruhun ko hän huama ett pyrryse ova niingom bores samppanjas.

– Rauman giäl ei ol iha helppo. Siin o oma nuattis ja stää o vaikki aapat.

Rauman giäl ei iha helppo!

Nybom tiätä jo se, kuit tärkki asi om baljaskonttisen raumlaisen olemine.

malahdell. Sillo siällk käy enimäkses eine vanhemppa väkki.

Sauna laollk kuule hyvi jutui.

Vaikk kyll myänttät täyty, ett ai

joukko ole vaa olls silmä ymbyrjäisin jutui kuulustelles enk ol oll iha sääkker siit, mist om baohatt, Nybom naora.

Ny ongi sopevaine hetk tutustutta museondirehtöör rauman giälem berusopuksehe, Tauno Koskela uudestas präntättyhy sanakirjaha Sillal oikke.

Opuksest löyty piangi aika tutui mutt oodomppiki sanoi.

Ruatin giälest alkus saanu murresana ova Nybomillt tutui, sill ett hän on gakskiäline.

– Klahnakas, hidas ja saamaton. Stää en diätän, mutt

Nybom tiätä jo se, kuit tärkki asi om baljaskonttisen raumlaisen olemine ja hänt ongin goht alkku informeeratt, ett hän on ”dullist tullu.”

Turus syndyn Nybom naora, etei oikjastas ol ihan turklainenga, kosk ei ols syndyn Heidekenill eik kerjen asuman gaupungis viittkymment vuatt niingo olis tarvin.

– Mukulude aik ja nuarusvuade men Loviisas, ko o vähä samangaldanem baikk ko Raum. Paikaline samangaltasus taita oll viäl hukas. Omast miälestän mnää ole jo raumlaine, naora Nybom.

UUS RAUM

4 – Suvell 2013

Kanalirant 5, 26100 Raum telef. (02) 822 7757 www.ravintolabuenavista.com

TREFFAMIS- JA RUAKTRAHTÖÖR KANALIM BARTTALL IHAN GESKELL RAUMAN GAUPUNKKI • Suvipiffsteek, • Kanatuarenuudeljuustosalaatt soosill

16,-

Suvellp passa sikaill niill meijä hyvill munkkipossuillk, ko ova niin gauhjan gokkossi

12-,

Raumlaisten gellartrahtöör

Suviset tarjouksep pitävät träkkis 31. päevähä elokuut 2013 saakk.

Arkkesi hyvä pualpäeväst kell 10.45-14.00 Restorangis o A-oikkeude ja rutkast eringaltassi juami. Ja monesorti à la carte -ruaksedel.

Auk joka päev aamust ehtosse (Mittmaarjan ove ovak kii)

Meilt maistuva PIZZA ja KEBABI lit Maanandast tuarstaihin Falafe ätyst ti gell 11 – 22.30, kans perjanda ja lauanda 11 – 04 st ja sunnundan gell 12 – 22.30 ika

an i!

Lu suv

jo yli 40 vuaden draditsuunill Hakrinkatu 1, tel. 822 1510

Verandaki meill o!

• A-oikkeude

Ruaksedelist löyty yli 40 eri sorttist ruakransuuni. Sisäll o ilm sopevaisest jähtyn, mutt katoll on guuma!

Tervtulo nautisklema! Auk joka päev.

Kivisillandiä, Lappi Tel. (02) 826 0769, 0500 517 211 Auk maanandast sunnundaihi

Kaffett ja hyvälist joka päev aamust ehtosse Tuareudestas

Kaffepaikk Vanhas Raumas auk sunnundaisin gans. Äläkä sitt unhot, ett kaffett ja niit maistuvi vaniljamungei saa kartnom bualellakki.

Paakarist nisuse ja paakkelssi uunist lämjänäs jo aikasi aamust. tunnett

Kaffepaikk, Vanhas Raumas Kuninkkangatu 9, telef. 822 1758 VALTKATU 4.

TELEF.

Anundilangatu 8 telef. 866 6700

Kaffepaikk ja paakar Leikar 1, telef. 822 1422

821 2161

Suviterass + tuarenas puristett äppelssiinmehu = hyvä suvipäev

Me ole suvell auk kell 8-22.

Syksyll, talvell ja keväste 9-21.

Kuninkkangatu 22, Vanh Raum Myyntipalvelun delef. 010 4233 160 Kaffetrahtöörin delef. 010 4233 161 myyntipalvelu@cafesali.fi www.cafesali.fi

otetas einen göykäsemmi

UUS RAUM

Suvell 2013 – 5

Juha Kartano

Esa Urhonen

RGU Raumangiälise uutise Hannu Heino heino.hannu @dnainternet.net

Urpaan talitölkö!

Hannu Heino Kyll kaikk sen diätävä ett ihmse eläm o nykysi yht hullumylly ja ainanen giiru paina pääll. Eritotten gaupunglaisill.

Semssikim baohata, ett linnukki voiva oll nykysin dämssi urpaanei. Meinava, etei linnuk kerkk visertlemä niingo enne. Talitölkö on guulem täst hyvä esimerkk.

Me olen dottunk kuuleman guit talitölkö pruukka laolat: titi-tyy, titi-tyy, titi-tyy, ja usse sinnp perähä viäll yks ti!

Raumlaisekkin dalitölkö ova lyhendän veisujas.

Välist tlee vaa, ett: ti-ty, tity, taikk jotta sinnp päi.

Mikä kiiru mahta heilläkki oll?

Jolta ornitolookilt mnää tämssi kuuli. Täyty menn ja kuulustellt talitölkötte laolamist vähä nuukemi.

Jos kerkke ja talitölköll o aikka. Jokise Jami kyll tiädäis sanno, ett onk tämsis jutuis mittälai perä.

Popedam Bate.

Nykäse Matt.

Mutteris tansatan goko suvi Keskviikkosi ja lauandaisin dansata iskelmitten tahdis, perjandaisi musiikist vasta tiskjukka.

Hannu Heino

Asko Tanhuanpää

Uusi Rauma

Tiia Jokisalo

Kyll tämä titi taita oll juur niit urbaantalitölköi kom bist ittes meijäm balkongill. Se ol saan vissi liiam bali aurinkko, eik jaksan jaksan jatka matkatas ennen ko mnää annoi sill eine vett juadakses.

– Kyll suvellt tanssaman däyty pääst!

KU U NTE LE RAUMANGIÄLISE U UTI S E ➔ www.ur.fi

Merskan dansslava, ko mutteriksikkim bruukata sanno, o jokattellk koko suve auk eringaltasten dapattumitte muados.

Aikasemmi mutterlava o ollp privaattkäytös, mutt se o saan uude miini ja se o repareeratt raumlaiste lystpaikaks.

Mutteri ei vois sanno enä vaan dansslavaks, mutt ei se mikkä yäkerhokan tul olema.

– Se o vähä niingo lystkeskus, tämne viihdekeskus. Siäll on darkotus ruvet tasimam basningei kaikeikkäsill mahdolisima monesorttisellt tarjonnall, klaara Fåfänga uus toiminnandirehtöör Sami Pesone.

Tämä meriteera stää, ett keskviikkosi ja lauandaisi mutteris passa tansat vanhan draditsuuni jälkke lavatansei iskelmäpohjasen dansskaraoke ja tansskapelin tahdis. Karaokeisänä virkka teke Kristian Juva, kon dlee fyärämä heinguus lauandaisin gans karaokekilppailui, ja voittajak kilppaleva Londoni reisu voitost elo-

Suvell ussemppi tapattumi Muutmi tapattumi o jo lyätt lukko, niingon dutu juhannustansi mitmaarjan. Heinguu 12. päev sorteerata rokkiehto, ja siink kuulla Kirsi Ylijoe ja Eicca Toppisen gapeli Cherry and the Viperssi ja K. Juva & Haavekuva. Ja ko merem barttall olla, Pesone uumoile, ett beach party -tapattuma elokuus o juur paikallas.

Se tarkotta vissi, ett lystimbitto rannas.

Heinguu 27. päev Fåfängas organiseerata Lukon gans yhtesest Pitsfestjuhl, ja föleis om Popeda, Elonkerjuu ja Nykäse Matt. Nämäk kalaasi ulettuvaf Fåfängan gartnollekki.

– Me ole innostunnui ja odotukse ovas suure. Ei me lähdet tämä suve vaam bruuvama, ei ko me lähde kova framootti ettippäi alust saakk. Met tykkä särveerat raumlaisill lissä tämä sortim balvluksi, Pesone sääkrä.

Juvan Göpi.

kuises finaalis.

– Tarkotus om bittät tansslava luanikkan ja lunginp paikkan, mihim bassa tullt tanssama ja laolaman garaoket, Pesone vihjase.

Perjandaisi mutteris jubileeratan diskjukkatten tahdis, siivui soittama on dulos ainakki Dj Dosse ja paikallissi tiksjukki.

Ylijoen Girsi.

UUS RAUM

6 – Suvell 2013

www.kultaseppalaiho.fi

Mep palvele Vanhas Raum Raumas as Mattai

Meijäm bihavalulambuis piissa valikoittemist Uutt suvissen gotto!

Mnää tee vihksormuksen deijä miälen jälkke, vaikk rakka mamma sormuksest.

Tervtulo! ✷ Remonti ✷ Kihlasormukse ✷ Kaevertamise ✷ Vihkisormukse ✷ Patteri ✷ Tilaustyä

822 1211 040 535 9147 Kunin kkangatu 12, RAUM

monengaltasse laattja mööpliseeramisse!

Parhamppi suvilystpäevihi!

Palveleva sähköliike

NARVISÄHKÖ

Hyväm H yvä äm b balvelu allvelu lvelu ssisu sisustusala isustu is ssust sstu ttusal sala e erikoispuad rik iik kois oispu i pu puad pua d

Kauppakatu 5, telefoon 8378 5200

Kauppakatu 12, Vanh Raum, telef. 822 7700.

Ma – pe 9 –17, suvell o lauanda ovek kii. www.mattorauma.fi

Kauppakatu K k t 9 9, V Vanh hR Raum. T Telef. l f 822 7520

PARHAMA MERKIS SUVE FIIRAMISSE - jo vuadest 1994 alkkate Meill o mist valikoid: on glänningei, pluusei, dongerei, housui, jakui, kauluspaedoi, sukki, huivei, sortsei T-paedoi ja monttalai muut...

Tervtulo!

ma-pe 10-18 I la 10-15 Kuninkaankatu 11, Rauma

raumlaist traditsuuni

UUS RAUM

Suvell 2013 – 7

Juha Sinisalo

Krääsmatast vaan däyty leikat?!

Hannu Heino Pari päevä takasim bainel yhdengin givitalon gartnollt tämne ruaholeikkausmasiin ni ett tomu lens.

Ja lens kaiketakkin gotei se masiin juur muut jälkkes jättänykkän gon domu. Ja kui oliska jättäns, sill ett ei pali viherkäist näkyns se masina edell eik ahterpääs sengä vertta!

Mnää ymmärrä oikke hyvi, ett krääsmattaist hualen däyty pittä ja leikat ne lyhyväks ko nek kaso.

Mutt ko ny o näht, ett niit leikata juur jämt sillon go määrätt o, vaikk ruaho o auringombaiste jälild niingo ruski plattingmatas, ni mitä järkki siin o?

Se o luanikast, ett suvell nuarill on döit löytynn, mutt kamal se on gattok ko het turhambäite niitte masinattes kans kartnoillp pöristlevä.

Rauman dori ja pystökaffe ova niingon givehe hakatt Rauma historjaha.

Possumunkki o mistank konttis Torim bystökaffe munki leevota liki ja nes syädä viäl lämmjänäs.

VITSEI Vääräs linjapiilis Joku koijar, aika pöffis kaike lisseks, ol jo kapple aikka istun Raumald lähtenys linjapiilis, ja ol kerjen ottamam biänest potustas jo muutma napanderingi. Koht joku vaimihmne juttle äijäll: - Te olett hyvä miäs tota päät juur pian gadotukses! Äij paina äkki stää seisknappla, ja huuta kuskill: Topattakka, mnää ole vääräs linjapiilis, mnuum bit menn Eorjoell!

Kyll vaan diäs Yks porilaine äij, Lindgren nimeldäs, ol joutun oikkeutten go händ syytetti josta varkkaudest.

Tuamar kysys miäheld, ett tiätäköst hän, ett mikä o alibi.

– Kyll mnää sen diädä, vastas Lindgren. – Se o stää, ett o yhtaikka kahdes eri paikas.

”

Mone ova stää miält ett possumunkim barast paikka o syltti”

Maarit Kangas Rauman dori ja pystökaffe ova niingon givehe hakatt Rauma historjaha, etei turisti ja tullist tulluttem baranis stää mistat.

Jaana Saarine aukase koijas torill koht huameltta viide aikois ja jo sillom biissa kundei.

– Siihe aikkan gäyvät töihi menijä ja töist tleeva. Kaikke enimä väkki piissa yhdeksä ja kymmne välillk kon doriparlamentt kokkondu.

Jaanam Bystökaffen gaikkest mialulisemp ja tutunp on gaffe ja munkki. Mutt mist munkit torillt tleeva? Enimäkses iha likki, Nummell olevast Pullapajam bakartuvast. Mutt kyll sortei o muitakki mist passa valikoid. Framill o laitlalaissi Tiihosen gaffetrahtööri munkkipossui.

– Munkei hommata stää myäden kon gysytä, ja sen tähde ne ongi ai lämmjöi, paoha Jaa-

Munkit tleeva enimäkses iha likki, Nummell olevast Pullapajam bakartuvast.

na Saarine.

Pullapaja munki ovaf färiltäs näti ruskjoiks paistett, mutt samas koris köllöttävät Tiihose munki ova eine vaalevamppi. Munki valikoittemine o säserä touhu.

– Jokkut tykkävä eritottem Pullapajan daikk Tiihose mungeist. Pullapajast tlee eine jyh-

kemppä tavara. Syltikki ova erilaissi, kradeera Saarine.

Munkei leevotam bisim bäevä Pullapajam bakartuvas ensmäise ransuunit torill o jo fyärätt toukokuu aamust hyvis ajois.

Pakartuvassas ova jo aamuhä-

mys häärän Mika Sottine ja Leo Karjalaine.

– Kui munkei sitt päevä aikan meneki ni se o vähä niingo lotto pelais, sano Sottine.

Mutt joku juhl taikk muu semne aik, niingo vappuki o, ni sillon dlee paistetuks tuhanengi, josei peräte kakstuhatt munkki päeväs.

Mutt joulu jälkke o ai verkkast kon gaikk laihduttava.

Enemä ymbyrkäissi Possumungin daiknaha ei olt tull mittä muutoksi vuaskaus-

sihi. Resähti Sottine ja Leo Karjalaine saivap perinöks endselt isänält.

– Munki ova muadoltas nykysi ymbyrkäisemppi ja kondi ovap pudon vallam bois, juttle Karjalaine.

Mone ova stää miält ett possumunkim barast paikka o syltti siälls sisäll. Pullapajas syltis on golmi sortti marja; mansikast, mustikast ja fadelma ja lisseks viäl omena ja aprekoossi.

– Syltingi resäht on goitett pittäs samalaisen. Kundis sanova aika nässist jos siihe on dull jottalai muutoksi.

Ja vaikk munkki perältäkki o rasva ja sokeri, liia rasvane se ei saa oll. Siit tlee hyvi nässist sanomist torill.

Händäst, syäväkköst pakari it munkeijas? Syävä oikke, sano Leo Karjalaine, ja häne aamus alkaki ai kaffell ja munkill. Tlee maistetuks, ett se o hyvä sorttist.

Kyll koerallp possumunkkiki maistu!

Jaana Saarine aukase koijas torill koht huameltta viide aikois.

Händäst, syäväkköst pakari it munkeijas? Syävä oikke, sano Leo Karjalaine.

8 – Suvell 2013

UUS RAUM

Kesäkuun darjous

25,Heinguun darjous 15,TYYNY

kappal

SUVISEP PEITO

kappal

Oma miäle jälkke 50x60/400-600 g

Elokuus iha uutt!

Yhtesse

35,-

kappal

Saank mnää ottap poträti?

Saanko ottaa valokuvan? ★★★ Eik teill ol mittä helvomppa?

Eikö teillä ole mitään halvempaa? ★★★

NTIE

TIE

ILA

UN

OTT

H

ITS AAJ www.vormu.fi ANT IE Samppanalan deolisusplaanill Fapriikpuad auk arkkesin gell 9-17, lauandan gell 9-13.

Suvilauandaisi ovek kii 22.6.-10.8.

Niittajandiä 7, 26820 Raum. Telef. 824 0100.

8

TUR

VAL A

JAN

TIE

Fiin uutuus MICROKUITUTYYN JA -PEITT

1 km ABC asemalta

Kelppak teillk kuttaperkkane raha? Voinko maksaa luottokortilla? ★★★ Ongost tämän drahtööri räätlistall lapskoussi?

Onko tämän ravintolan ruokalistalla lapskoussia? ★★★ Händäst jottalai muut vanhaaikkast räätti?

Entä jotain muuta perinneruokaa? ★★★ Onk täsä kiakom baikk? Tarvitaanko tässä parkkikiekkoa? ★★★ Passak Vanha-Rauma läpitt krääsytell vängstiilill?

Saako Vanhan Rauman läpi ajaa autolla? ★★★ Koskast seoravaks onnipussillp pääse tiähes täst kaupungist?

Milloin lähtee seuraava linjaauto pois kaupungista? ★★★ Raumallp pruukatan guulemm juad aamupualiskaffe pystökaffell.

Olen kuullut, että tässä kaupungissa juodaan aamukahvit torilla.

PAATT- JA MOOTTORHUALTO

S.VALAVUA Haapsaarentiä 320 A Telef. 823 4861

ERMAIL OY

Mep pidä huale silmittes terveydest e ole Silmoptikoll ain gandan hualt asiakkaitten silmitten terveydest. Silmämbohja syyn o iha ensmäittenk ko silmitten derveytt kradeerata.

Näöndutkimuste yhteydes me otan gans silmämbohikuvaukse jos on darppelist. Näi me olen dehn jo yli viis vuatt ja huamann hyvis ajois kymmnittäisin dapauksi ko ovat tarvin viäl lissä tarkemppi tutkimuksi. Me voidan gans käyttäs silmpohja valokerroskuvaust (OCT) ja me löödä jos kudoskerroksis pakka joku eine fiirama.

Samalaissi aparaatei on gäytös enimäkses vaa studentkoulutte lasareteis.

Ko alvari käy koulu, nim baremin tyä luanista Meijä optikkon ovak koulum bengill alitaukomat ja meill on gaks optikko, kon dutkimuksis voivak käyttäk kans mustuaist isontava troppi. Koko Suames o ungefäär 40 optikko, ko ovas saan oikkeuden gäyttä lääkeainett tutkimuksis.

Kouluttautumalls säänölisest meill on gäytössän ala viimäsimppä tiatto ja ossamist.

Jos tutkimuksis tlee framill jottalai osviitta saeraudest, ni met tyyrä asiakka silmtaodeist tiätäväisell erikoislääkri vastaotoll.

Tervtulo ossavaisell optikoll!

SUAMLAIST Palvluksi saa PASNINKKI Ma 9.00-17.30 Ti-pe 9.00-17.00 Lauanda ove ovak kii

Silmän derveystutkimus Silmän derveystutkimukses saada nuukemppa tiatto silmitten terveydest.

Silmämbohjan gunno seoramine on därkkjä diabeetikoill, glaukomapotilaillt taikk jos suvus on glaukomat.

Syynis tehdä viäl färi- ja stereonäö ja kontrastherkkyden dutkimukse.

Kuninkkangatu 10 26100 Raum Telef. 02 8378 6000 Faks 02 8378 6060

27100 Eorjoki Sannallp puhaleta ja maalata meijä omas hallis ja eri tyäpaikois.

Telef. 0400 592 305 (02) 868 0454

Luanikast suvi nykysill ja tleevill asiakkaill!

Me olen gans Feispuukis, Fasuungirjas, niingo sanota Telef. 555 0100

ihmsse

UUS RAUM

Suvell 2013 – 9 Esa Urhonen

VITSEI

Festivos kuulttu Vuas takasim baohas kaks fiini froua Festivon gonsertis: – Mitä ne mahdovas soitta?

– Beethooffeni.

– Ai jaa, kyll nimi oliki jollandavallt tutt. Taita oll jostan däält päin gotosi…

Porilaist talorakendamist Pari porilaist olivat talorakendamisen gohinois, kon doine huamas, ett kambraat ko hakkas ulkseinä laodoi kiip, paiskas melkke joka toise naolam bois kynsistäs. Ja äij selitt: – Niis olivak kanna nuras pääs.

Ja tähän doine: – Oleks snää iham bökö. Niit käytetä sitt ko naolatam baneli sisäpuale seinihi!

Konsti o mone Nuurperi Sakke yks sukulaispoik ol sotaväes ja kapteen puhuttel poikka: – Tiätäköst soldaat, ett mitä tarkoteta strategiall.

– Herr kapteen, se tarkotta, ett vaikk kranaati ja tykinguula ja kiväärimbatruuna ova lopp, ni me jatka vaa niingo ei mittä olis tapattun.

Huamio, huamio raumlaise:

Täsä tlee häpskräpsi!

Hannu Heino Kyll te iha lailes sen dankkasitt: häpskräps tosa rupriikis oikke luke. Mutt mitälai hyvälist se sitt onga?

No, se om bitsi. Ja iha uuttlai kaike lisseks.

Mnää juttli vuas pari takasi asjast Tarmo Thorströmill ja anno hänells semssi höydei, ett josas fundeeraisis semsem bitsriitingin ko olis nimeldäs häpskräps. Oikjastas melkke vaa se hauskase nimen tähde. Mutt kyll hänells sitt oma ja monellt tutt muatokin dlee olema.

Ei Tarmo pistän lainkka hantti, ja lupas, ett kyll hän semse upra vasta otta. Ja nys se sitt o reedas.

Mutt Tarmo o salaperäne.

Hänell mnää paljasti, ett mitälai semse häpskräps tarkotta, mutt mestar it o siit iha verka.

– Se mnää kyll luppa, ett kom Bitsviikk koitta, ja ihmste silmä vähängi auk ova, ni jo ruppe valknema, ett mitälai pitsi se häpskräps oikke o, sano Tarmo Thorström.

Tarmo teke mnuullekki ferklaarinkki siit, ett misä ja kuis se pits näky täsä kaupungis. Ja ko mnää kuuli, ett Pursheimo

”

Mnää sääkrä, ett häpskräps saa asklek käymä ensi verkkasiks ja koht se jälkken dramppamine loppu siihem baikka.”

Masa on gans föleis täsä ylöspanos, mnää sääkrä, ett se saa nii raumlaisen kon dullist tullungi asklek käymä ensi verkkasiks ja koht se jälkken dramppamine loppu siihem baikka.

– Aikalaill liki keskellk kaupunkki passa stää vauhkotell, eik tarvit siihe ihan glyyvarias liki edes laitta. Näky sääkrist kaukemppaki, meina Tarmo.

Se verra viäl Tarmo luppa, ett tätä häpskräps -nimist pitsi tlee olema sen gokkosenk ko hän kullostengim barhaks näke. Iha vaam bitsin, mutt vähä muuhallakki. Ei stää mihinkkäm bois ihmste silmist lymytetä.

– Sama muatosen häpskräps säily, mutt mink kokkosen, sengi me nää viäl tämä suve aikan, Tarmo sääkrä.

Tarmo Thorström luppa, ett tätä häpskräps -nimist pitsi tlee olema sen gokkosenk ko hän kullostengim barhaks näke.

Seppo Aronen

Ryypy ruaksedeli jälkke

Olsik housundrumbuihi sopevaist pitsi?

Vaikk me ny olengin geskellk kuuma suvi, ni mennä vähä ettippäin, daikk taappäin, gui vaa, ja syynätäst einem bresidenti linna juhlmenoi.

Siäll on guulem dämsekki oorderi: ”Alkohooli nauttimine linna juhlis o ehdottomast kiälett, paitt kalaruakkatten gans. Kalaruakka on gaikk muup, paitt tortu.Mutt jos stää kummingin drahteerata, voida se räknöit paistetuks kuhaks.”

Tarmo opett Matkamessuill viarai ungefäär viide minutim bikakurssillt tekemä oma osas tleevam bitsviikon dauluhu. Siit voi sitt jokane it käöd kattlemas, ett kui o saan oman gätes jälje framillp pitsviikoll.

Esa Urhonen

KYSELTTIN GADULL

Misä täyty pääst käymä joka suvi?

Mek kyselin gadull misä täyty pääst käymä joka suvi.

Ja stää, ett mitä snää näytäisit tullist tulluill Raumall?

Timo Rouhio

Roope Lahti

Lasse Piironen

Antti Haaslahti

Jere Saramo

Kylmpihlaja o semne, misä täyty pääst tavan dakka käymä. Ylipäätäs mnää näytäisi Raumall visiteeravill juur Rauma mererantta. Meri o semne elementt, ett jos se puuttu, o niingo olis jottalai vaill.

Kaupungis, Kanalim barttallt tlee usse fiiratuks suvist päevä. Mnää toisin gambraattinp Poroholmaha ja maauimala uima.

Poroholma ja Fåfänga, ne ova nep paika, misä suvellt tarvittis käöd istusklemas veranall, nii, ja maauimala kuulu suvehe. Turisti mnää veisi Vanha Rauma ja merem barttall.

Mustam Pitsi yäs täyty joka suvi visiteerat. Ulkseorkuntlaisill näytäisin diätystengi Vanha Rauma, niingo mnää viimäs vuannt tei norjalaisill ystvillen.

He oliva niingo lumotu.

Rauma särkoolis tlee käydyks paatillp parikin gertta viikos.

Mnää olen dehnp paattreisui piänest mukulast saakk ja paika ovat tutui. Särkoolihi mnää fyäräisin dännt tleevan duristi, vaikk kattleman Kylmpihlaja.

UUSI RAUMA

35

VUATT

KAUPUNKILEHTI

Pääkirjotus Hannu Heino heino.hannu@dnainternet.net

Friimakast faartti Mailm o muuttuns se jälkken ko ensmäine Raumangiäline aviis ulosannetti vuann 1986. Ja siins slääpis me ihmsekki ole muuttun, josei muuto, ni jokattell on dull vuassi lissä.

Ja se näky sääkrist päällp päi, vaikk mone vaimihmsen daulvärkki on grymött niska kohde nii, ett hän näyttä olevam piän hymyngare suupiälisäs jos sitt sano jottan daikk o valla verka.

No, se olkko ihmsist tällk kertta.

Mutt kyll o muuttun tämä meijä raaris kotokaupungiki meijä fölisän. Kon gattle Raumall ymbrilles, ni aika friimakast faartti täälläkki ettippäi mennä. Tlee uussi pytingei, vanhoi everpykätä ja reedata ja joku torpp lyädä mäkke niingon duaksaus.

Enimäkses kaupungi fasuun o muuttun Vanha Rauma ulkpualell, konei mailmamberinttö saa mennk kropeloittema. Ja se mek kaikk hyvi ymmärrä.

Tosa edellt tul mainituks, ett mennä ettippäi. Ja siins stää piissakim bispundeeramist, ett mitälai se ettippäi menemine meriteera.

Parhamillas fundeerata riitingei Kanalim barttall semmost kauhja pytinkki ko annais katom bääm bääll oikke vaan gymmnillp puadeill ja afäärindekkjöill.

Ei ol mikkä ihme, jos kaupungi herroill mene sorm suuhun ko raumlaise ny jo hiistlevät tapplust siit ett passak semne siihen daikk ei.

Yks Rauma salaperäsimmist kuuppostaateist on doriparlamentt.

Toriparlame

Tänä suvent täst

Poroholma 118 vuatt Semssikim bytingei meill Raumall on kom bysyvä ja pitävät träkkis ja oikjastas syndyvä melkke niingo uudeman gerra. Yks tämne om Poroholmam bitshuvila – enne muinam Bornholm – ja se fiira kuluvan vuann 118-vuatissyndymbäevätäs.

Poroholm anda erinomast osviitta ja höydei siit, ett kui jongu vanha ja fiini ja historjalaise ymbrill passa pykät ja värkätt nykyaikkassi trahtöörei ja ja pelivärkei. Vanh ja uus tleevas siäll hyvin doimehen gesknäs. Ja ko vihdo ja viime saatti seillaevaki sinnp Poroholma möljähä.

Pali o Raumallp palotett ja joukos semssikim bytingei, ko olis kaike järje jälkke saan ollp pystös niin gauan ko se vaa joingi olis oll mahdolist. Ja kyll niist o raumlaisis aviiseis juttu piisan ja sen gyll ymmärtä. Poroholma lisseks olis Petäjäksengim bitshuviloi komjas näyttä nykyaja ihmsill. Mutt hiljast o hiire haukotellk kom pää on gati suus.

Mutt piissa stää lääni Fåfängasakki viäl vaikk kuip pali.

Ja sinn – taikk Vanha Rauman gulmillekki - tarvittis saad rustatuks jottalai semmost ja semsills suamlaisillk kom barkuvas Savos ja ja Pohjamaall ja jokapualells Suami, ett Raumall, sinn meijä jällen däyty menn.

Ja nämäs suamlaise ova vähäpoikki ja flikandirrakkoi ja ylipäätäs lapsi. Lapse ova Herra lahjoi, ja jos he manguva, ett äit ja isä, mennä Raumalls suvilystill, ni sillo asja ruppeva olema oorningis. Herra lahjoill olis luanikas antta joku raumlaine lahi kom bysy iangaike miäles.

Janne Rantanen

Mingängaltast äksaami eik syyni ol, kaikk tapattu mahdolisima seivakkast, iha niingo ittelläs.

Jussi Hietikko

Vihdo ja viime saatti seillaevaki sinnp Poroholma möljähä.

Yks Rauma salaperäsimmist kuuppostaateist on doriparlamentt. Kuus kertta viikos Kauppatorillk kokkondu klapplakkäijätte fänikk. Kukka ei tiäd saki lailist ”besätninkki” eik stää, ett kuip pali äiji siihe oikjastas kuulu.

– Etei se flunssas olis? Vai ollek nii, etei se ämm olp päästän, kysellä jos ei jottam barlamenti jäsent näy.

Vuasitten dakka o semmost tiatto, etei toriparlamentill ol jämtti kokkon-

dumisaikka. Sakkihin guuluvaisem bäähä vaan dlee aamust ajatus, ett ny hänen däyty saad kässihis paffinen gaffemuki ja possumunkki.

Jaana Valanne aukase kaffekoijas arkkesi aamust kell viis ja ensmäisep parlamenti jäsenet tleevap paikalls samandiä. Joku tlee eine mono vinos, sill ett eritotte nuaremap parlamenttihi hyyry hakeva raumlaiset tleevap pystökaffell välist suara trahtöörehto fiiramise jälkke.

Muutmat toriparlamenti väest käy

sumpillt töihi mennesäs. Paohatangi ensmäisest voorost, ko mene munkkikaffes jälkke seitmäks töihi.

Moni sano niingi, etei saa millän dyäpäevä käyntti, josei ei käy aamust pystökaffell.

Toissem barlamenttvoorohon dleevill ei olt töihin giirut, vaikk moni eläki elämäs kiiruloisemppa aikka. Panksuunill oleva ovap perill mailmamenost ja tiatto ja miälpittei vaikk muillekin dasit. Jokku ova jutuisas aika hirvhamppai ja iisuttlevas sen kon gerkkevä,

Esa Urhonen

Vieraskynä Jennika Vataja

Otast kambraatin gädest kii

entis totus seiso

Yhdest asjast ei kumminga siuttem bääs ja se o Rauma Lukko.

mutt o heitäkkin ko vaan dytyväk kuulustleman doiste jutui.

Juttu piissa maa ja taeva välilt Mist toriparlamentis sitt paohata?

Nuukema vastauksen dähän gysymyksehe saa tiätystengi vaan gäymällt torill, mutt praakkasklemist piissa vaikk mist maa ja taeva välilt. Yhdest asjast ei kumminga siuttem bääs ja se o Rauma Lukko.

Ei ols semmos aamu, etei kotokaupungim

”

Jokkut tlee suaran galaaseist, toises suara pungam bohjalt”

boruka edesottamuksi otetais framill. Suvellp paohata Luko uusist pelajist ja talvells siit, kui ne uude äijäp pärjävä.

Mittän giälletyi asjoi ja jutui ei ol, mutt yks on kom bysy ja pitä träkkis. Pori Ässä.

Siit väänetä mialumi vitsi kom braakkaskella vakavast. Pori ja porilaisuttehen goplatu asjak käändyvä usse vitsim bualell.

Yhte aikka Öyst ol parmentteeramisen guum perun, mutt siit paohata nykysi harvemi. Kanalim barttallf fundeerat ostoskeskus ongi jättän Öysti hoppjallt täsä kilppailus.

Mutt kuit toriparlamenttihi sitt fölihim bääse?

Mingängaltast äksaami eik syyni ol, kaikk tapattu mahdolisima seivakkast, iha niingo ittelläs. Ko vaa muista, ett kon dorill om bäässy, nin goko mailm saa kuull mitä miält Rauman dorill olla asjoist. Ja viäl täyty muista, etei huumorill kryydätyst hirvittlemisest ot nokkas.

”Tääll ei ol mittän dekemist!”

Mnää ole nii mont kertta kuullt tämä sama jutu mukulatte ja mone ripellkkäyväse suust. Ja mnää myännä, ettän ole joskus itekki noi sanon.

Se olen gyll oven, ett Raumall om bali annettava tekemisem buuttest kärsivill. Täyty vaa osat olls silmä ja korva auk ja pittä miäle oves seljälles joka pualell.

Mikä olis sem baremppa ko Rauma suvi?

Vanha Rauma auringoisek kadu, ilose ihmset torill, o meri ja komjas luamkunt ymbrill.

Händäst, olekkost koska nuukemi syynän, ett mitälai kaupungill olle särveerattunas suvilysti ja muitte askreitte varall? No, ot kambraatt käsikynkkähä ja lähd tramppamam bisin gaupunkki!

Raumall o monengaltassi espenaadei, Suvellk taikk puistoi, niingo kaupung nykysi sanota. Valikoit semne, misä on däynn snää es ol ikä ennen monesorttist visiteeran. Lait föliruakka korihi mehu lystimbitto” taikk uussi mansikoi, herkuttelf filtim bääll ja ann auringon gutitellp paljai varppai. Uimahangim bääse mererantta ussemam baikka. Kokko luanikas saki kambraatei ja lähtekkäm belama rannall lendopallo taikk frisbiigolffi. Oikken guumanp päevänp peli jälkke o vallan gomjast sukeltta virkistävä vettehe.

Jos nurkis pyäri tarppettomi roitei ja muut ryänä, nim bassa hyyrät ehtosten dorilt myyntitisk. Kirppiksest saaduill rahoills suutta vaikk lähtik kiärtlemän gaupungi alaklaskioskei – valikoit jokattelt koijalt uus maku!

Suvellk kaupung on däynn monesorttist lystimbitto, eine isomppa ja piänemppä jubileeramist ja fiini taikk vähemä fiini kalaassi.

O musiikki ja urheilemist ja tiaattri. Eik passa unhotta stää suve juhla ko nouse aikalaillk korkkjan graadihi, stää Mustam Bitsi Yät! Jällem bassa ystvitten gans pittä lysti; neolokka it taikk ostakkam borukalls semmsef fiini mundeeringi, etei sääkrist ollk kellän doisell.

Suvi o vuade fiinemppä aikka ja siit passa nautiskells sydämem bohjast yksin daikk yhdes. Tekemist löyty ai, ann miäles lenttä niingon daeva lind ja pääst ittes föleihi!

”

oikke hyvä ruaklysti

UUS RAUM

Suvell 2013 – 12

LS-arkisto/Kai Jalonen

Mitä se tarkotta särkool, saaristo puffat, tökätä, antaa vauhtia föliruak, matkaeväs enkla, yksinkertainen, helppo kryyd, mauste aapo, ahven provjant, ruokatavarat, muona

Syämsest ja juamsest pojat juovat limsaa, pojak klimo limunaadi. älkäähän nyt, syökää vain herneitä, älkkän gohisk, syäkkäm baui. mansikkahilloa pullan päällä, mansikassyltti nisusem bääll. omenasta syömättä jäänyt keskipaikka, omenan dröntt. hernekeittoko se vatsan sekoitti?, papuruakakost se ruumi rikott? rosolli, sallatti. nakkimakkara, knakkmakkar. tuletko aamiaiselle?, tleekkost syämä suurust? ojenna lautasesi, annast tänns se taltrikkis. myydäänkö teillä hiivaleipää?, saakost täst puadist kakko? missä on lähin ravintola?, mist kaikke likemälttä löyty trahtöör? olkaa hyvä, raumalaista ruokaa, tehkä hyvi, raumlaist ruakka. ohrajauhovelli, kokkarvellinkki, ohrangryynvellinkki. kelpaisiko ohukaiset?, otaisiks snää plätei? iltapäiväkahvi, ehtopualiskaffe.

Perunvoihin gelppa esimerkiks rosamunda, siikli taikk matilda. Mialumin gellassi, isongokkossi potatei.

Perunvoi äitmuari resähti jälkke Esa Urhonen

Hannu Heino Ensin geitätäm botatei sopevaine määr. Ja se meriteera stää, ett jos pöödä viärehen dlee vaikk ny neli taikk viis henkki, ni eine enemäm bassa potatei räknät föleihi henkki päällk ko muutom bruukata.

Perunvoihin gelppa esimerkiks rosamunda, siikli taikk matilda. Mialumin gellassi, isongokkossi potatei, Niit o huakkeve kuarit.

Sitt kom botati ovak kypsi, ja vesi kaadett pois, ni sitt tlee tärkki paikk; potatis sutatam buise nuijan gans, mingänkaldassi sähköaparaatei päi ei saa kattokka! Semste alstandeitten gans perunvoist tlee liia höhhö, niingo vahto.

Suala sopevast, aika klöntt voit

Kyll kotont teht o ain gotont teht!

Suala lisätä sopevaine määr ja

”

Soosiks passa vaikk knakkmakrast taikk elukalihast sialihastakkin deht soos.”

tiätystengi aika klöntt voit, lailist voit, sinn joukko. Fiiniks hakatt sipulakim bassa kryydiks jos tykkä.

Kom berunvoi o sutatt nii, etei siin ol enä potatingokkrei joukos – joku tykkä kyll niistäkki – lisätän geitetty lehmä-

loist sopevaine määr. Ja sitt seoteta. Perunvoist ei saat tull liia löyssä, eik liiam baksu.

Soosiks perunvoihim bassa vaikk knakkmakrast taikk elukalihast ja sialihastakkin deht soos.

Ei paistetus silakat taikk ve-

riplätikkä olp pöhkömppi perunvoin gans.

Smöörmuus, niingo raumlaise enne muina sanosiva, o siit ni erinomast ruakka, ett stää passa tehd yhdellk kertta isomangi ransuuni, sill ett siit saa luanikkast päeväm barim bääst vaikk löyssä perunvoit ja kyll paistett perunvoiki suutta viäd kiäle menessäs.

Hyvä ruaklysti vaa jokattell!

Erinomase fiin seittmä sorti aterja Resäht: Vanh suamlainen traditsuun.

Ungefäär seittmän duuma mittanem bätk Huilun Tuhti taikk Suamise Lenkki ja sitt siihe viärehe sikspäkk.

PK. Jokku ova ihmetell, ett mihi stää kauhja määrä makkra tarvita, mutt asi selkke ko heillk klaarata, ett juur siit tlee kokko se seittmäs sortt, mikä o maailman gaikkest tunnetump tuukkaus.

Ett tämssi.

Enkla sorttist särkooli ruakka Esa Urhonen

Hannu Heino Ol keväne aik ja ollaksen oikke reheline, ni Levanderi Lekkar mnuu puffas tämängin däkstin gimppuhun gäymä.

Asi ol näättäk nii, ett me olim bystökaffell Rauman dorill ja ko mnää olin dapan jälkken gysyn, ett joko snuum baattis o meres, ni Lekkar kysys: – Sanost nys snääki Hanski, ett mikä siälls saare rannas snuu suusas parhamalt maistu?

– No, kaikk, jos mnää tode sano. Mutt oolrait, mnää ymmärä, mitä snää tarkota. Mailmas om bali kaike sorttist föli-

ruakka, mutt jos oteta framill ny oikke enkla sorttine ruak, mihi suvine aik anda parhamak kryydi, ni yks mnuun dlee miälehen.

Lekkar rupes olema jo kärsmätöine, ja ol se muatone, ett ann ny jo se resähtis, taikk mnää…

– Älä kohis, syäp paui, mnää sanosi vaivihka Lekkarillk keskellt torin gohina, täsä se tlee. ”Oteta muutmi piäni aapossi, ko ovat tiätystengi it ongitui. Sitt haeta josta saare rannast sopevan gokkone flattuskainen givi ja se prasum bäällk kuumen-

duma. Se jälkke nyljetä nahk aaposist ja panna nep paistuma siihen givem bääll niingom bannuhun gonsanas. Ja ko ne ovak kypsendyn, nin dripaus saltti kauni, valkja liham bääll ja kas, kiäl o vaaras mennf föleis ko stää maista.”

– No, mitäs tykkä?

– Yksingerttase ovas snuungim brovjanttis, mutt kyll täyty sanno, ett nämä ova niit piäni asjoi, kon gryydävät tätä mailma ja muistuttava meit siit, etei pöödän darvitt oll ain glupunen kom berunsäkk, meinas Lekkar.

UUS RAUM

Suvell 2013 – 13

Univet - Snuu ja lemmikkiäs varte!

UNIVET RAUM Vanhankirkongatu 29, 26100 Raum Ajavaraus 0400 590 246 Auk ma-to 9.00-18.00, pe 9.00-16.00 UNIVET KALANTI Yrittäjäntiä 1, 23600 Kalanti Ajavaraus (02) 480 8180 Auk ma-to 8.00-18.00, pe 8.00-16.00

UNIVET ELUKKLÄÄKÄRASEMA tarjova asiakkailles kaikk elukklääketiättelisep pasningi aim beruselukklääkärpalvelust erikoisossamist vaativihin dutkimuksihi ja toimituksihi ja stää hyädyntämäll viimäsimppä teknologia ja alam barhamppi ammattlaissi. Pidetä yhdes hualt snuu lemmikistäs!

Muitte Univet-klinikkatten tiado löödä osottest:

-KAUPPA HYVÄ SORTI LASARETTAVARA

PRIVAATTVÄELLK KANS! Tuatevalikoimahan guulu muitte joukos kestokäyttöses suaja, hygienia- ja inkontinessalstanti, sängvaatte ja lasarettavara niingo esimerkiks kerttalles käytettävä hansikka ja desinffioimisaine.

Eringaltasek kerttalles käytettävä vaipakkin guulu meijä valikoimihin.

Kiakkohistorja tehdä joka päev.

KIEKKOAREENA.FI Kiakkouutise yhdestä yhdest osottest: Kiekkouutiset osoitteesta: www.kiekkoareena.fi

Tuatte meill ova hyvä sorttissi ja niitte riitingei fundeerates ja valmistukses o otett huamioho, ett se passa juur siihen därkkjäm baikkaha mihi se on darkotett.

Suame Saeralatukull o yli 30 vuadem braktiikka hoito-tarvikkeitte, kerttalles käyttöhön darkotetuitten duatteitte ja laitostekstiileitte ja -kostyymeitte myynist.

NY MEIJÄ VALIKOIMISTAN LÖYTY KANS ORTOPEDISE STÖTTÄ!

HYVÄ SORTI LASARETTAVARA PRIVAATTASIAKKAILLP PUADIST KESKELT VANHA RAUMA. Kuninkkangatu 15 puad o auk maanandast perjandaihin gell 9–17, lauandan gell 10–14. Telef. 02 8387 2490

kansambladi

Kansantekstari ja Kansankanava: toimitus@uusirauma.fi Tai 044 550 77 22 (viästi alkku ur ja välilyönti)

@

Teuvo Salminen

Suvell 2013 – 14

Oma ään, paras ään?

Meist o yks ja toinem bääss – taikk joutun – ai joukkon guulema jossan galaaseis ja tiäs misä kokkouksis eringaltassi puhei ja litanjam bitto mist kullostengi. Semnengi o väkisin dullf framill, ett ko suamlainem bääse estraadill ja jongum böntön daap paohama, nin gyll hän sitt kans siäll miälelläs o.

Suamlaisell o niim bali fiini ja tärkkjä asja, etei puales tiimas kerkk pali muut ko alkku. Ja kon dervtulluks toevoteta, ni ei stääkä saa all neljänestiima sanotuks. Josei kattokast seoram buhejohtaja taikk juhlapuhembitäjä muistakkan gaikki tähdelissi asjoi. Kyll se vanh totus sendä viäl pitä träkkis, ett paras puhe syndy näist kolmest paragraafist: Siin o erinomane alk, viäl pare lopp, ja nämäk kaks mahdolisima liki toinen doissias.

KAUPUNKILEHTI

UUSI RAUMA

RIIPPUMATON KAUPUNGAVIIS 35:s vuaskert Ulosannetan geskviikkosi ja lauandaisi Susivuarentiä 2, 26100 Raum, arkkesin gell 8 –16 sentraal telef. 010 83361 Palvluksi kans Kauppatori nurkalt, Isokirkkokatu 9, arkkesin gell 8-16.30 Sähkposti: toimitus@uusirauma.fi ilmoitukset@uusirauma.fi yhdistykset@uusirauma.fi etunimi.sukunimi@marvamedia.fi Vastava pääredaktöör Pasi Katajamäki 010 8336 247 Toimituspäällikk Janne Rantanen 010 8336 510 Uutistuattaja Anu Elo 010 8336 512 Teematuattaja Kaija Ulmanen 010 8336 261 Tämä aviisi o Rauman giälellk käändän redaktöör ja kirimaakar Hannu Heino Mediamyynin direhtöör: Jari Naarmala 010 8336 500 Avanasiakaspäällikö: Helena Arousva 010 8336 265 Julia Falck 010 8336 505 Merja Haavisto 010 8336 281 Anne Harmainen 010 8336 504 Jari Marttinen 010 8336 279 Eero Robles 010 8336 262 Myyntiskriivar/trafiikk: Ritva Piutunen 010 8336 264 Ilmotustuatanto: 010 8336 521 ja 010 8336 522 Laskutus.

Maarit Kiviaho 010 8336 501 Kustantaja Marva Media Oy tirehtöör Reima Numminen Pränttpaikk Westpoint, Raum

www.kaupunk www.kaupunkiplus.fi Jakelu: RAUMAN SUORAJAKELU OY

Isokirkkokatu 9, p. 010 8336 531

Paluposti UR:ä jakelust 24 tiima voorkaudes automaattihi

010 295 5581

tai www.ur.fi ➤ Jakelu ➤ Jakelupalaute

KANSANGANAL

”Roitei” myyvi putiikei synnys niingo sianoi sattell Raumalt ei välttämätt tarvit lähti vaateostoksillp Porihi. ”Roitei” myyvi putiikei synnys jossa raos niingo sianoi sattell. Onk niit jo liiaksikki?

Mitä muut Raumallt tarvittis ko edell mainitui? Fundeerast nyk kapple aikka. Kai mar tänn olis jo aik saad paremppi terveydehoitopasningei.

Privaattpualen dronttohtri jääväp panksuunill, eik uussi tul heijäm baikalles. Ei siins sitt aut ko menn ja lisät kuarma julkisellp pualellt taikk lähtip Porihin daikk Turkku yksityisell vastaotoll. Muu lääkärpalvelu olsivak kans tervtullui kaupunkkihi.

Pykätä näillp palvluksill omat toimipaika ja voidam baremi. Nämäp palvelu andavat töit muillekki ammattihmsillk ko vaa lääkreill ja kipusystereill, vaikk nyk konttuurtyändekkjöill ja stää myäde stederskas sais töit ja kiinteistöhualo.

Tämsep palveluk kohendavak kaupungi imago, tuava verorahoi ja tuava osaltas turvalisuden tunttu.

Väki vanhene Raumallakki ja lääkrireiss Porihi suutta oll vaikki paikk. Moni tykkäis tleevin vuasink käyttäp privaattpualem basningei. Kyll terveydehoidom balvlukse luanistais, mutt onk semsill omap paikkas misä stää harjotais.

Mnää vaa

Niinguttelu kismittä suamlaissi Suamlaise ovak kovaste harmeisas siit, ett niinku-sana änge nykysi ulos suust ai muut-

KANSANTEKSTARI ❞ Mikä pönthiittine? Kynnek kon garhull, silmripsek ko lehmäll, klänning ko Marilynill, kengäk ko Lenitall, tramppa päisis niin niingo struts? Vastaus: ylioppilasflikk 2013. ❞ Eorlaise ova juntei, porilaisill ovas suippnevak korva, raumlaise ovak kattessi, helsingläise ylppjöi, turklaise.., mitä? Kyll o ihmsill vara nälkki ja haukku. Kyll niin giukk nouse. ❞ Homoseksuaalei Raamatun däksti jälkken duamitteva, voisittak muuttak kaltasten seoraha vaikk Venäjäll. Ja snää nuar seksuaalist identiteettiäs pispundeeravaine nuar raumlaine, snuu ei tarvit muuttas suuren gaupunkkihi. ❞ Suvitiän guntto om baheksutt jo vuassi monet turisti ja raumlaisekki. Kaupungim bäälysmiähe ova juur vahettunnu ja ”töyssyki” läht panksuunill. Joko ny on vihdom bäättäjill muna otta asjast kii? Hyvi, ilmassi ehdotuksi on darjott jo vuassi käyttäjiltäkki.

Organiseerakka aik ja paikk misä asjast passa paohat oikke lailes.

Torrakas vai terrorist?

LUKIJA FOTOGRAAF

Kui lainkkan gukostavaine omenpuu voi ollk kaunis, tuumaskle Salmisen Tepa, ko ott komjak kuva Vanha Rauma omenpuist.

Uus Raum

Kaikkest kauneve. Lähdepellolls sortteeratu Rauma Show –koernäyttely ensmäisem balkino sai Njuufaunlandingoer, jong nimi kaikes komeudessas kuulu Weiv Seekker´s Flai Mi Tu Tö Muun. Se omistava Leila Selin, Erkki Selin ja Outi Lius. Kuvas vasemmalt ryhmtuamar Hans Almgren, rotutuamar Andras Polgar ja Best In Show tuamar Brenda Banbury.

ma sana jälkke ainakki nuarema väem buheis. Tämsest ol präntti Kotomaisten giältendutkimuskeskukse aviisis Kiälkellos joku aik takasi.

Niinkuttlemine o ihan durhambäeväst fylli muitte sanatte joukos konei se tuaf framill

Ihmse ova mailma sium beljän ai jotta, josei muut ni naaprin goera. Ja tiätystengin doinen doissias.

Terrorist o nykysi yks tämnem bahambolven gorsukolporttöör ko saa ihmsep pelko halttu, eik se mikkä ihme olekka. Kamali he ova mailmas aikkaseks saan.

Mutt uskokkan daikk älkkä, ett ko engelsmanneilt kysytti, ett mitä he oikken todem bäällp pelkkävä, ni ei se ollukkan derrorist.

Engelsmannip pelkkävä enemä hämhäkki ja torrakast ja muut jottalai niljakast knääkiljäist. Vaikk heill olis sanott, ett terrorist o näht ja kuult fundeeravam Big Beni vallotust, nin gyll he meinasiva, ett viäl kamalemppa on dräfät joku korrilkainen daikk iilisklott.

Kärme, korkkjap paika ja kualem ja tronttohtorki o lisseks briti miälest kauhjam gamala. Terrorist tlee vast sitt heijä jälkkes.

mingänkaltast uutt tiatto, sanota lehdes.

Joku koitt televisios pualusta niinkuttlemist sill, ett se olis niingo jongunkaltane holan ai joukko ennen ko ihmnen geksi mitä seoravaks pidäis paohama.

Ko ihmsill nykysi o niin giiru

saad asjas sanotuks ni se niinku saa oll mukamas triivamas stää lauteeramisem baljoutt.

Jos ihmsill o niin gova kiiru, etei sylkemän gerkk, ni se vast on glookk asi. Mitäst jo annetais tomse niinkuttlemise oll raohas, ja tehdäis niingo en-

ne muinan gonei tahtons saad asjatas sanotuks: ” Varrost nyk ko mnää fundeera…”

❞ En ment takkusse, ett mitä mnää tee jos tlee viäläkki yksiki program, misä lukaali remontteerata ja seinäf färjätä harmafärisiks? Eik kukka ihmettellk kuin nii mones syävä miält kohendavi tropei?

❞ Raumall o fiin trambat polkpyäräll mutt köykäst trafiikki vartem bidäis pykät paremppi teit, niingo Suvitiäki ykssuuntaseks, ja toinem bual siit köykäst trafiikki varte.

Tällt tavall Otaranttaham bääsis turvalisest tätäkin gautt.

❞ Vesitorni nurkat tarvittis steedat ja vähä äkki. Se o raumlaine nähtävyys. Krääsmatta uutte uskoho ja pengei sinnt tänn. Vesiprunnit tarvittis reedat ja everpykät endse mallihis ja plumsterei ymbrill. Tällt tavalls saadais nuaremppaki väkki tyäelähähä.

Hanski

Vai tarvittisik Räsäse sortteerat tämäki asi? ❞ Lahtinem banksuunill. Töyssyp pois.

Kusk

❞ Faartti täyty saad Vanha Rauman gaturemonttihi. Vuaskaude yrittäjä ovak kärsin verkkasest tekemisest. Tyäk kahten daikk kolme vooroho ja homma reedaha.

Suvilomis fiatrata nii, ett töis ei ol mittälai paussei.

Kansalaine

❞ Eiköst Rauman Ganali länsranna, Tarvontorim balottamise jälkke, pykämine vois alkka Vanha Lyseo everpykämisell. Kom biirustuste riitingikki o löödett. Sitt uutt vaam bykämän Ganalim barttall sopevaise harvakseltta. Uusvanh Lyseo nykysellt tekniikallp passais hyvin gulttuur- ja toimintkeskukseks kaike ikkäsill. Näi on deht ainakkim Berliinis ja Budabestis viime soda hävitykse jälkke.

Yks visionäär mone muu joukos

❞ Kyll Rauma Lyseo Lukio o iha oikke valikoit nimi, kosk Raumall o aikasemmin doimin Rauma Lyseo ja Rauman Tyttölyseo (nykysi Raumameren goul) Nimim. ”Vanhat traditsuunik kunnjahas”

UUS RAUM KULMKUNNA AINUVA KOTOMAIST KATSASTUSPASNINKKI

Suvell 2013 – 15

Raum

MEILT LÖYTY...

Kairakatu 8 26100 Raum Telef.

029 0018200 Auk arkkesi 9-17.30, la 9-14

• Aku ja akkuvärki • Tiiviste • Kiilahihnapyärä • Polttoaine-, aaloppja muu letku • Pulti, kruuvtavara ja kiinitysvärki • Ventteli

Korrela

Poraajankatu 4 26820 Raum Telef.

029 0018220 Auk arkkesi 8-16

• Moottori • Sylinteri • Hydr. tyyräyssortteeringi • Tyäkalu • Ja muus semse alstandi

SUAMLAIST PALVELU

Hakunindiä 7, 26100 Raum, telef. (02) 555 211, faks (02) 555 2144. Tisuris 0400 597 066. www.raumanakku.fi

Valkkeutt suvisse ehto hämyhy

★★★★★ Tekniika Erikoishandelsman ★★★★★

48

Me ole reedan ja ändrän ja laittant erimerkkissi automopiilei Raumall jo 48 vuatt

HUALTOKORJAAMO

Meild saa kans helvolttas varaossi ja erilaissi piilindavaroi ja muit tilpehöörei.

Ei mek katotak karssaste muitakka automopiilmerkei ja joses itt kerkk, ni me fyärä snuum biilis syynkonttuurihi.

Ja jos snää rookkak kantfiilat piilis taikk tlee joku muu klumm, ni me reeda nekki jäll endse uskoho.

H/3 Kairakatu 32, Raum telef. (02) 822 5433, 823 9865

Kairakatu 11, telefoon (02) 822 4211 ja (02) 822 0044

Mopopiileitte huallo ja kolarremonti, kaikk merki.

Nykyaikkast kuljetuspalvelu monengaldasillt tyämasinoill Nummengatu 16, RAUM. Telef. (02) 8387 8000 arkkesi ove auk kell 7-17, suvilauandaisin kii www.sahko-rauma.fi

• Matta • Liinvaatte • Sängvaatte • Tyävaatte • Paattkuuppa • Kemiall-, ja nahkpeso välitys .

• Fyäräyspalvelu ma –pe kell 9 epp.–1/2 5 jpp Isometsäntiä 19, Raum ☎ (02) 823 2908 www.pesuhaka.fi

NOSTURPIILI, LASTPIILI, AUTOMOPIIL-, KRAAN- JA KURKOTUSPALVELU

Erisorttises sora- ja sepelvärki Lavetill ja isoillk kraanoillf fyärätän gans

NOSTO-ELONE OY Kairakatu 24, 26100 Raum.

Tel. 0400 533 259, (02) 8228 158 sähköpost: nosto-elonen@elisanet.fi

Ruopantie 10, Hinnerjoki, Finland telefoon (02) 555 0000

★★★ Ehtost laiska virenevä ja lauandaehtost kaikke laiskimakki. ★★★

Maahafyäräri syynin glaaran merkkverstas Mep pidä huale ja tee remondi ja laita reedaha syyni varte ja kolari jälkke mep pannam biil endse uskoho.

HUUSHOLLI FIKSAMISE ERIKOISPUAD

Markku Tuominen Oy Porajangatu 4, 26820 Rauma. Telef. (02) 8387 7800, 0400 595 202 www.autonhuolto.org, www.bosch-service.fi

Ove auk maanandast perjandaihi aamust gell 8 ettippäin 16.30 saakk.

Metallitiä 20, 26100 Raum, telefoon (02) 822 5502, plakkarfoon 050 542 2321 lampo.kartano@dnainternet.net www.lampokartano.fi

Meild snää saa matta ja maali ja tiätyst tapetik kans.

– O MONT KONSTI LÄMMITTÄ HUUSHOLL, MES SORTTEERA NEK KAIKK – LVI-MYYMNE, PAIKALL JUSTEERAMINE JA HUALTTO – VESIAPARAATI JA KAIKK MUUKKIN KYLPYHUANE ALSTANDI

Nii, ja sitt parketi ja laminaati ja fiinik keramiikkasek kaakli.

Ja muuk kapine ja alstandip pääll.

AMMATTAITOST PASNINKKI 40 VUATT!

Papihaangatu 1, telef. 8378 5570.

Auk: ma – pe 8 – 17.30, lauanda 9 – 13

TLEESTIS KATTLEMA, MITÄ MEILL O SÄRVEERAT JUUS SNUU HUUSHOLLIHIS www.varisilma.fi

"Vett jo toises polves"

Met toevo jokattell oikke luanikast SANDHOLMIN suvi!

Tulkkast sitt kaikk kortittoma opettlema, ett kui automopiili oikke styyrätä ja millaillp piili trafiikin geskellt turvalisest hantteerata.

MAIKOLAN AUTOKOULU Tarvonsaarenbuisto 4

LIIKENNEOPISTO OLLI & MINNA SELKÄMÖ OY

AJO-OPISTO SINISALO KY

Satamakatu 1

Seminaaringatu 5

AUTOKOULU Hallikatu 6

☎ 824 1402

☎ 824 0070

☎ 822 6310

☎ 822 5888

16 – Suvell 2013

UUS RAUM

UUSI RAUMA + RADIO RAMONA = RAUMALAINEN.FI TULOM BÄÄLL TUTU MEDIABRÄNDI UUS RAUM JA RADIO RAMONA TLEEVA VUANN 2014 YHDEKS JA UUDEKS PAKETIKS, RAUMALAINEN.FI-KAUPUNGMEDIAKS.

UUS RAUM

Suvell 2013 – 17

KOKO PERHE LÄÄKÄRSENTTER Meild löyty lääkär joka sorti lähtöhö.

Ja me hoida niim biänef flikandirrakkak ko nasumannikki ja vanhuksek kans.

Asja luanistavak koko perhe lääkärsentteris, jos o sitt sorm kippi taikk sisikund kronkla.

Tervett suvi kaikill!

LÄÄKÄRSENTTER SUVELL AUK: ma – pe 8 – 18, la 10 – 13 Heinguus ei ol lauandaisi vastaotto

HUAMIO! Me olen davartrafiiki ammatikses piili kuskavaistem buulaak.

Mef fundeera, ett kuif fyäräykses sortteerata julkise ja yristyspuale niingom brivaattväe ja yhdistysten darppeihi.

Sen ko meillt toimeks annatt, met tee valmiks ast sopevaiseks mitotetullk kuljetuskalustoll, ammattis ossavaisten taedoll ja järjelisillk kustanuksill.

– Met tarvitten deit – Hakunindiä 3 plakkarfoon 020 722 9779

KALLIOKATU 4, RAUM

Telefoon 838 0800

Mek katsasta snuu automopiilis suve aikan elokuu 31. päevähä saakk maanandast perjandaihi aamust 9:st alkkaten gell 5 jpp. saakk.

Lauandaisi me ole friivahtis!

Raum Äyhönjärvendiä 2, ma-pe 9-17 Ajam bassa varat: www.a-katsastus.fi 075 323 2222

SANAMBÄTKI Kui mnää merellp pääsen gonei mnuullp paatti ol?

Jos ei omista venettä, miten täällä pääsee vesille? ★★★

Misä päi meri o?

Missä päin on merenranta? ★★★ Jaksak sinnt trasikoit?

Onko se kävelymatkan päässä? ★★★ Voik kanalis uid? Voiko kanaliin mennä uimaan?

Parema asumisem bualest

Talv o askroit tyä merkeis ja suvi tlee.

Suvellp passa otta eine lungimmi.

Luanikast suvi kaikill!

Vai mitä tua kalakaija mahdais fundeerat?

Isänöintti www.talokeskus.com ★★★ Kui lämmind merivesi ny olle?

Mikä mahtaa olla meriveden lämpötila tällä hetkellä? ★★★ Kuip pali pasiseerarpaatin diketik Kylmäpihlaja fyyrill maksava?

Luastaringatu 9 Telefoon 822 8875 Mitä maksaa laivalippu Kylmäpihlajaan? ★★★ Ollek missä lähell yhtest hyyskä?

Missä on lähin yleinen wc? ★★★ nää hyyräisi semsen gah-

de ihmse huane misä voi baadat kans. Kuip pali se maksa?

Millaillt täälls saa aikas kuluma ehtoste?

Haluaisin kahden hengen huoneen kylpyammeella. Mitä se maksaa? Mitä tekemistä täällä on illalla?

★★★ Met tarvitte semsen gaupungluutsin, ko ossa Rauman giäld.

Haluaisimme raumankielisen oppaan esittelemään kaupunkia. ★★★

urheilemist

UUS RAUM

Suvell 2013 – 18 Esa Urhonen

PLANGIN DAKKA Pekka Lehmuskallio

Koiviston Toni.

Kannattajap pykävät talkkoills seisomakatsomo Äijäsuall Rauma Lukko o oppemas kuulustleman gannattajias.

Runsas vuas takasi seorpuulaak anno myäde logoasjas. Toistkymment vuatt pelipaedatte rinnuksis virnistellk kett sai tehd tila vuaskymmnitten dakka tutuks tullulls seormerkill, sillk ko lehväslukoks on dituleeratt.

Ko viimäs talv ol saat päätöksehe, kerrotti, ett Lukko vahetta kannattajattes toivomuksest seisomakatsomo Äijäsuallt toissem baikka. Viimse vuadek kannattajap plaseratti halli alemaltta olevallp pitkälls siull. Siäll he ovap pitänk kapelias, stää seisvaltta hurramist, kaks viimäst talvi – mutt miäles o oll, ett pääsisivät toissem bäähä. Ens talveks hes sitt sinnp pääsevä.

Alksuvest kannattajak kirvottivap pengi halli mere – taikk jäämasina – pualmaisest pääst. Kon dämä aviis tlee präntist ulos, o uude seisomakatsomom bykämine menos talkkoväen voimi.

Uutten gannattajakatsomoho Lukko myy kauskortei helvolttas. Pelipass maksa vaa 200 euro, jos semse vaa ajois osta. Eiköst vaan rupp kaupaks käymängi, sill ett Lukko on gaanestan nimivahva sakki föleihis niingom Petteri Nummeliini, Ilkka Mikkola, Ville Vahalahde, Koiviston Toni ja sitt viäl Uuskartano Aki. Lukko ott keväste neljänem baika liigas. Suvell ei päälmäine muisto kulunnust talvest ol enä pronsspeli hävemine, ei mar, ko se Jokeritten diputtaminem budotuspeleis. Lukon 3-1 –voitto siin viimses pelis ol yks parhamist Äijäsuallk koska nähdyist matseist, vaikk stää mist kantilt kattlis.

Ja se om bali se. Lukko o sendäm belanp pääsarjas jo 56 talvi.

”Onneks pelaja ossavas suami ja ymmärtäväp pohjalaissi. Ei tarvit sendän giälengäändäjä valmentamisse niingo Venäjäll”, meina Pokela.

Jarkko Pokela o ottant trööteväst Luko viuhkan gättehes.

Tarppeks hyvä omas tyäsäs Kimmo Mäkeläinen Jarkko Pokela ott kaks ja pual vuatt takasi oikke aika asklen dyäs paris ja elämäsäs. Fera tykkäs pestat ettippäin gattlevaise valmentajan taedoines päevines, ja nii sitt Pokela jätt Pohjamaan daanes ja läks Raumall.

Rauman gaupunk tunnus koht mialuliselt, sill ett se ei ollup piäntem bitäjättem bojall liia suur. Raumlaistem braakkaskleminen gyll sai Jarkom bääm byäryksihi.

– Se verra mnää ole oven, ett sanatte lyhendämise mnää ymmärrä. Mutt em mnää viäl oikkem bääs sladim bääst kii, ett mitälai täkäläisis täksteis sanota. Vaikkja o vaa viäläkki, Pokela naora.

– Onneks pelaja ossavas sua-

mi ja ymmärtäväp pohjalaissi.

Ei tarvit sendän giälengäändäjä valmentamisse niingo Venäjäll.

Nuaren miähent tenniksem bareis Pokela o näyttän oleva innokas, voitto kaanestavaine ja eine riihatongim belijohtajaks. Hän o andan aika puffei raumlaisem besäpallo ettippäi viämseks, eik miäs ol vaa yhde sorti urheilu sepp.

Hän on dullt tutuks raumlaistem ballopeleitte lehtreill, ja sosiaalises medias paukku suuvoorot toises jälkke olkko mist urheilust vaan gysymys.

Eik se mikkä ihme ol, sill ett pesäpallo ei olp Pokelalls sunkka ensmäist urheilu sorttias.

”

Einen drykki tlee, mutt lailsellt tavall”

- Andakka menn vaa, kyll färei piissa!

Hän pelas 18 ikkäseks saakk tosisas tennist.

– Sillo rupes tunduma silt, etei harjottlemise fiäter annt tarppeks myäde niin govas lajis, Pokela tunnusta.

Oppiraha maksetti Ylihärmäs Ko Alajärvellk kaso, niin gyll o vaikki pärjät ilma, etei pesäpallokärvänem bääs puresklema. Ehto menivä Ankkreitte ja muittem baikaliste joukkueitte matseis, ja Pokela alko haaveksima valmentaja hommist.

Askle veivä aika kiaru ettippäi. Hän löys pia ittes Ylihärmä naiste superim boruka viuhkast.

– Sillo maksetti viäl oppirahoi. Ny mnää ole miälestän dä-

hä sarjahan darppeks hyvä, pamautta Pokela suara ja trööteväst niingo hän pruukka.

Alust alkkate hän o ollf föleis kruussailematt asjoist paohamas ja tuanf framill, ett mitä miält hän o mistäkki asjast.

Sillaill ei pohjimiltas oikke satakuntlainem bruukk tehd, mutt Pokela sano tleevas tämän gumkunna ihmsten gans hyvin doime.

– Ihmse ovat tääll luanikkai, eine eringaltassi kom Pohjamaall. Täällt tlee toime jokatten gans ja juttlemist kyll piissa. Einen drykki tlee, mutt lailsellt tavall. Ei tääll ols se jälkke hyvä taikk paha ihmnen guis saki pärjä, Pokela sano.

Ja ko miähen tunde, hän tarkotta juur stää, eik sunkka ol vaa miälingiäli.

Josas Hyypiäks meina ni lissä vaa harjottlemist Ur-arkisto

Esa Urhonen

Janne Rantanen

ALAKERT Pallo-Iiro o yks kuudesttoist suamlaisest potkupalloseorast, kom bääsiväs Sami Hyypiä Akateemiaha.

– Tämä o erinomane merkk siit, ett me ole ottan lailsen gursi. Innokkast me odota jo ett päästäis toimehe. Suur muutos o edes, sill ett harjottlemise määr tlee nousema, sano Pallo-Iirotte juniorpäällikk Pasi Lehtone.

Mimsist harjottlemise määrist sitt paohata?

Päämääräks o annett, ett kymmne ikkänem boik harjottlis kakskymment tiima viikos. Koko sakin dreeni siit pidäis olema vähimä räkningi jälkken gahdeksan diima ja sama verra omis olois tarvittis pelat potkupallo. Lopu ne-

Sami Hyypiä ol Liverpuulin gapteen.

Juha Patola om Pallo-Iirotten gapteen.

Pasi Lehtone o Iirotte junnupäällikk.

li tiima voi olls sitt muut kropangohenust.

Tua määräm bidäis piissaman gans 12:st ikkäsell, mutt neljändoist ikkäsellt tliis lisät harjottlemist. C-junnu viikkran-

suun tliis oll 26 tiima. Siit 10 tiima olis sakin gans harjottlemist, toisek kymnen diima omast takka pelamist ja lopu muu sorttist liikuntta.

Semmostakki sääkrävä, ett

sas. Kaiken grunun ol Mestareitte liiga voitto. Hyypiä pelas sata A-maaottelu. Nykysi hän valmenta Saksas.

vähemp ei vaam biissais, jos tykkä ison yht hyväks potkupalloilijaks ko Akateemia nimikkopelaja. Sami Hyypiä pelas ammattlaisens Suames, Hollannis, Englannis ja Sak-

UUS RAUM

Suvell 2013 – 19

Asikureeraukse, panki ja sijottamine.

Samast paikast ja sopevaise likki.

Me LähiTapiolas särveeram basningei niingo nimiki jo sano; liki snuu. LähiTapiola Lännes yhdistyvä

Raumall, Kalliokatu 2, telef. (02) 838 5500

! "

"

# "

$ "

% "

! %

UUS RAUM

20 – Perjantai 7. 6. 2013

Juss

10 minutti

Prinsess Armada ja kapteen it. Lähdös Oolanttihi...

Jari

9 minutti

Olekkost saan lottovoito???

Juss

7 minutti

Snuull mnää voim baljasta, ettän rahotim baati Osuspangin Kesälainall.

Makseskele lainam bois sitt pikkuhilja...

Jari

5 minutti

Kuulestis Juss, tämäm braakkasklemise näkevä nyk kaikk snuu nettkambraattis!

Juss

2 minutti

Anda nähd vaa. Kysymys ei ol mistäm bikavipist, ei mar, ko lailsest reedust lainast ja se saa suara netist: www.op.fi/rahaa Telefuneeraukse OP-Pohjola-ryhmä 010-numroihi maksava joka pualells Suamest telefuneerates slangtelefoonist 0,0835 €/telefornaus + 0,07 €/min plakkarfoonist 0,0835 €/telefornaus + 0,17 €/min. Hinnap pitä sisäläs alv 24 %.

Turvalisem bankk- ja asikureerausasjatte sortteeramise vissemäks varmudeks asiakkan delefuneeraukse otetan gorjuhu, tallenneta, niingo nykysi sanota.

Annt tull unelmastas tott Kesälainall!

Soit ja kys lissä: 010 257 0002 taikk vara aik palaverihi op.fi:ss.