Metsästysmatkailusta tuloja eri osapuolille
Kuva: Mikael Wikström
Jahdin tunnelmaa usva on häipymässä nousevan aamuauringon säteiden lämmittäessä peltoaukeaa. Tunnelma on odottava. Mäyräkoiran ajo lähestyy Thomasta ja urospeura ilmestyy kuin aave peltoaukealle tarkkaillen ympäristöään. Metsästysopas nyökkää, kyseessä on tavoitteena oleva eläin. Laukaus kajahtaa ja sarvipää on kaatunut. Thomas on ampunut elämänsä ensimmäisen peuran. Jahtipäivä on käynnistynyt yli odotusten. Jussi, Thomas, Niklas ja Niina ovat yhteistyökumppaninsa tarjoamassa peurajahdissa, johon osallistuu myös kuusi muuta metsästäjää. Erityisen hienoksi jahtitapahtuman kokevat Thomas ja Niina, jotka kuuluvat suureen suomalaiseen metsästäjäjoukkoon, jotka ovat suorittaneet metsästäjätutkinnon, mutta eivät kuulu metsästysseuraan. Näin ollen metsästysmahdollisuuksia erityisesti sorkkaeläinten osalta tarjoutuu heille harvoin. Viikonlopun tapahtuma onnistuu erinomaisesti, metsästys tuotti saaliiksi kahdeksan peuraa riistarikkaalla alueella, jonka kokonaislupamäärä on tällä kaudella 155 kappaletta. Viikonlopun järjestelyt olivat toimivat, majoitus ja ruokailut keräsivät osallistujilta pelkkää kiitosta. Yhteistyökumppanin roolissa toimiva yritys koki, että metsästys viikonlopusta maksettu 5280 euron hinta majoituksineen ja oheispalveluineen oli hintansa väärti asiakassuhteiden vahvistamisen näkökulmasta. ON LOKAKUINEN AAMU,
Tuloja ja kustannuksia VIIKONLOPUN METSÄSTYSTAPAHTUMASTA kertyi
tuloa eri metsästystapahtuman järjestelyissä ja mahdollistamisessa olleille osapuolille siis reilun 5000 euron verran. Näihin osapuoliin kuuluivat metsästysseura, joka on vuokrannut alueen metsästysoikeuden maanomistajilta, ruoka- ja majoituspalvelun tuottaja sekä maanomistajat, joiden omistamilla maa-alueilla metsästys suoritettiin. Lisäksi metsästystapahtumaan ja sen valmisteluihin osallistui metsästyspalveluja tuottava yritys, jolta kokonaisuus oli ostettu. Tulon ositus ei välttämättä ole eri osapuolien näkökulmasta yksinkertainen asia erityisesti metsästysseuran ja maanomistajien osalta. Kyseessähän on metsästystapahtuma, jolla on taloudellinen arvo. Yksi lähestymistapa tulon reiluun jakamiseen on panos-tuotos ajatteluun perustuva malli, jossa tarkastellaan kustannuksia eri osapuolien näkökulmasta metsästystapahtumaan 68 MATKAMIES
liittyen, jolloin tulon jakamisen kohteena on tuo 5280 euroa. Erityisesti metsästysseuran ja maanomistajien näkökulmasta valtaosa kustannuksista kohdistuu alueen koko sorkkaeläinkannan metsästykseen sekä riistanhoitoon. Metsästys ja riistanhoito sekä riistan ”olemassa olo” aiheuttavat kustannuksia vuoden ympäri. Riistan aiheuttamia sato – ja metsävahinkoja pitää tarkastella myös koko alueen riistakannan osalta maanomistajien näkökulmasta. Käytännössä kaikki kustannukset, jotka liittyvät riistan taloudelliseen hyödyntämiseen, on jollain tavalla otettava mukaan tarkasteluun niin maanomistajan kuin metsästysseuran kohdalta saatavan tulon jakamisen tueksi. Kyseisen alueen peuralupien (155 kpl) liha-arvo on laskennallisesti noin 53 000 euroa, jos käytetään perusteena yleisesti käytettyä 7,70 euron ulosmyyntihintaa kilolta. Elämysarvo, siis jos metsästys toteutetaan tapahtumana yllä esitellyn esimerkin tavoin on aina laskennallinen. Elämysarvoon vaikuttavat mm. metsästettävien eläinten lukumäärä ja laatu, tuotettujen palvelujen taso sekä luonnollisesti asiakaskohderyhmän luonne. Laskennallisesti voidaan selvitysten perusteella todeta elämys ja liha-arvon suhteen olevan 60/40 luokkaa prosentuaalisesti, näinollen elämysarvoksi koko peuralupien osalta muodostuisi alueelle reilu 79 000 euroa. Jos kymmenesosa alueen peurasaaliista hyödynnettäisiin taloudellisesti, toisi se osapuolille vuosittain yli 10 000 euron laskennallisen tulon.
Uuden äärellä JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ja Suomen riistakeskuksen Kestävän riistatalouden arvon tulouttamisen hankkeessa tarkastellaan aluekohtaisesti riistan taloudellisen hyödyntämisen edellytyksiä, läpinäkyvää arvonjakomallia sekä kannustetaan toimijaosapuolia pohtimaan omalta kannaltaan riistan monipuolisempaa hyödyntämistä sorkkaeläinten osalta. Sorkkaeläinten osalta voidaan todeta taloudellisen arvon kohoavan laskennallisesti vuositasolla yli 200 miljoonaan euroon metsästyskauden aikana, joka antaa aihetta pohtia osittaista taloudellisen arvon tulouttamista eri osapuolien näkökulmasta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kirjoittaja Tommi Häyrynen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö Lisätietoa: www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/ kestavan-riistatalouden-arvon-tulouttaminen-suomessa-mmm
