Tulevaisuuden terveydenhuolto 9/2024

Lue lisää: kansanterveys.fi

Tulevaisuuden

terveydenhuolto

Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja

Timo Aronkytö:

“Hyvin toimiva logistiikka paitsi tehostaa hoitoa myös tukee terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvointia.”

Sairaanhoitajien pitkäaikainen sitoutuminen on tärkeää. sivu 4

Sote-alueen ”koulutetaan enemmän” -mantra on vanhentunut. sivu 12

Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus?

Suomen terveydenhuollon haasteita luovat hyvinvointialueiden taloudelliset vaikeudet ja sote-uudistuksen tavoitteiden sivuuttaminen.

Suomen terveydenhuollon keskeisimmät haasteet liittyvät Lääkäriliiton näkökulmasta hyvinvointialueiden taloudellisiin vaikeuksiin ja siihen, miten sote-uudistuksen alkuperäistä tavoitetta perusterveydenhuollon vahvistamisesta on laiminlyöty. Alijäämät ja resurssien vähäisyys luovat Lääkäriliiton puheenjohtajan Niina Koivuviidan mukaan painetta löytää ratkaisuja.

– Säästöjä voitaisiin kuitenkin saavuttaa nimenomaan perusterveydenhuollon vahvistamisella, mikä vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta.

Lääkäriliitto esittää omalääkärijärjestelmää ja hoidon jatkuvuuden korostamista ratkaisuna tilanteeseen.

– Tutkimusnäytön perusteella hoidon jatkuvuuden kasvaessa päivystyskäynnit ja sairaalahoidon tarve vähenee

mutta myös kuolleisuus laskee, Koivuviita sanoo.

Hän kertoo Lääkäriliiton peräänkuuluttavan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua terveydenhuollon tulevaisuudesta.

– Suomalaisten vertaavat edelleen palveluitaan muihin, taloudeltaan vakaampiin Pohjoismaihin. Tämä ristiriita kaipaa selkeämpää keskustelua ja pitkäjänteistä tulevaisuuden suunnitelmaa, joka ulottuu yli vaalikausien.

Digitalisaatio muuttaa lääkärin työtä Digitalisaatio vaikuttaa jatkossa entistä enemmän lääkärin työnkuvaan, vaikka potilaan ja lääkärin välinen luottamuksellinen suhde säilyykin kaiken keskiössä. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin yhä useammin miettimään, miten ja missä hoitotilanteet järjestetään.

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 26.9.2024 Projektipäällikkö: Antti Korhonen (050 557 0811, antti.korhonen@mediaplanet.com ) Maajohtaja: Suvi Jeskanen

Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Atte Korhonen Layout: Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Psykiatrialla voi samanaikaisesti säästää ja parantaa hoidon saatavuutta ja hoitotuloksia!

Haaste on ratkaistavissa potilas- ja työntekijälähtöisellä toiminnanohjauksella!

Voimme auttaa teitä nostamaan sekä suoran asiakastyön määrää että kohdentumista lähtötasoiltaan jopa 10 % vuodessa.

www.integritas.fi

– Etähoito ja muut digitaaliset työkalut tulevat olemaan tärkeässä roolissa, mutta esimerkiksi diagnostiikkaa tulisi mahdollisuuksien puitteissa tehdä perinteisillä vastaanotoilla, Koivuviita sanoo.

Ideaalitapauksessa tekoäly voi tulevaisuudessa auttaa käsittelemään valtavaa tietomäärää, tekemään yhteenvetoja ja kartoittamaan hoitomahdollisuuksia sekä uutta tutkimustietoa. Teknologian käyttöönotto voi Koivuviidan mukaan tuoda mukanaan myös haasteita.

– Esimerkiksi sähköisten potilaskertomusten käyttöönoton myötä lääkärien työtaakka kirjaamisen osalta on kasvanut, ja on olemassa riski, että myös tekoälyn käyttö alkuvaiheessa lisää työmäärää ja kognitiivista kuormitusta.

facebook.com/kansanterveys @mediaplanerfi

Kierrätäthän tämän lehden

Hyvinvointialueiden perustehtävä on tuottaa oikein kohdentunutta asiakastyötä – oikeaan aikaan, oikealla tavalla, oikean potilaan kanssa.

Rahojen ja resurssien riittävyyden ratkaisee oikein kohdentuneen asiakastyön määrä henkilötyövuotta kohden.

• Oikein kohdentuneen työn määrää voidaan nostaa huolehtimalla, että työntekijät pääsevät määrällisiin tavoitteisiinsa.

• Tärkeämpää ja vaikeampaa on varmistaa, että työ kohdentuu hoitosuositusten mukaisesti, ettei työn vaikuttavuus jää alhaiseksi.

• Esimerkiksi psykiatrialla uusien potilaiden nopeasti käynnistyviin, tiiviisiin ja tavoitteellisiin hoitojaksoihin.

Kokonaisvaltainen toiminnanohjausjärjestelmä, joka ohjaa ja optimoi hoito- tai asiakassuunnitelmia resursseja säästäen.

Niina Koivuviita puheenjohtaja, Lääkäriliitto

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Terveydenhuollon

johtamisessa korostuu

Professiojohtaminen on terveydenhuollon alalla vahvaa, mutta se ei enää yksin riitä, Koponen korostaa.

strateginen osaaminen

ja ihmislähtöisyys

– Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen kasvattavat terveydenhuollon palvelutarpeita samaan aikaan kun sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja näiden palveluiden tuottamiseen on yhä vähemmän käytettävissä, toteaa Terveydenhuollon johtaminen -ohjelman johtaja Sirpa Koponen Jyväskylän yliopiston Executive MBA-koulutuksesta.

Koponen on huolissaan kehityksestä, jossa hyvinvointialueet joutuvat ohjaamaan toimintaansa mittarinaan alijäämäinen talous. Talouden tasapainottamisen ollessa vahvasti keskiössä saatetaan pitkäjänteisten strategisten ratkaisujen sijaan turvautua henkilöstön karsimiseen.

Haastavassa taloustilanteessa vaaditaan parempaa tulosta kaikkialla, mutta toisaalta tätä tulosta pitäisi pystyä tekemään jatkuvasti pienemmällä henkilöstömäärällä. Olemassa olevalle henkilöstölle kasautuu yhä enemmän työtehtäviä ja työn kuormittavuus aiheuttaa sairauspoissaolojen lisääntymistä

ja alan vaihtoa. Koponen korostaa, että johtajuudella on iso merkitys henkilöstön pysyvyyteen. Henkilöstöpulan tulisi motivoida sitä, että jäljellä olevaan henkilöstöön panostetaan. Resurssien rajallisuus vaatii kykyä kehittää uusia toimintatapoja, esimerkiksi työnjaon uudistamista, moniammatillisten tiimien hyödyntämistä ja teknologian avulla tapahtuvaa työtä.

Toimintaympäristö muuttuu vaativammaksi

Terveydenhuollon johtaja on tulevaisuudessa yhä laaja-alaisempi moniosaaja, jonka työssä ihmisten johtamisen taidot korostuvat. Muutosvaatimuksiin pitää

Sirpa Koponen terveydenhuollon johtaminen -ohjelman johtaja, Jyväskylän Yliopisto

Terveydenhuollon johtaja on tulevaisuudessa yhä laaja-alaisempi moniosaaja, jonka työssä ihmisten johtamisen taidot korostuvat.

pystyä reagoimaan nopeasti ja sopeuttamaan oman organisaation toimintaa. Professiojohtaminen on terveydenhuollon alalla vahvaa, mutta se ei enää yksin riitä. Johtajan on osattava viestiä ja vuorovaikuttaa niin oman organisaation sisällä kuin erilaisten sidosryhmien kanssa, sanoo Koponen, ja jatkaa: Aluekohtaiset vaatimukset, väestöpohja, ikääntyminen ja erilaiset hoitopalvelutuotannon tarpeet vaikuttavat johtamiseen. Eettisen johtamisen kysymykset korostuvat, kun siirrymme vaikuttavuusperusteiseen hoitoon. Priorisointia tulee tehdä vain faktapohjaisesti, joten tiedolla johtaminen on hallittava.

Uuden ajan johtaja löytää joustavia ja innovatiivisia ratkaisuja taloudellisesti paineistetuissa tilanteissa.

Esimerkiksi terveysteknologian, tekoälyn ja robotiikan alueilla tapahtuu nyt paljon ja näitä mahdollisuuksia on tärkeä opetella hyödyntämään.

Johtamisen kehittäminen tärkeää Terveydenhuollon johtaminen -ohjelma on koonnut vuodesta 2010 yhteen johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Yli sektorirajojen tapahtuva verkostoituminen on koettu hyvin antoisaksi. Omaa toimintaa voi kehittää uudella tavalla, kun sitä pääsee suhteuttamaan toisten kokemuksiin. Ohjelma avaa näkemään yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia. Koponen toteaa tulevien sukupolvien odottavan työelämältä joustavuutta ja johtajuudelta uudenlaista vuorovaikutteisuutta.

Terveydenhuollon johtaja on strateginen, ihmislähtöinen ja uutta teknologiaa hyödyntävä osaaja, joka tasapainottelee varmistaakseen henkilöstön hyvinvoinnin, tehokkaan resurssinkäytön ja palvelun laadun yhä monimuotoisemmaksi muuttuvassa toimintaympäristössä.

EMBA Terveydenhuollon johtaminen -ohjelman osallistujana

• Strateginen johtamisosamisesi syvenee.

• Ihmisten johtamistaitosi kehittyy.

• Kykysi taloudellisen näkökulman huomioimiseen toiminnan kehittämisessä vahvistuu.

Vahvista rooliasi tulevaisuuden terveydenhuollon johtajana, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! emba.jyu.fi/thj

Teksti Vilma Hjorth

Päättäjien ymmärrettävä hoitotyön asiantuntijoiden

tarpeet

Sotealan tulevaisuus vaatii vakautta, johdonmukaisuutta ja riittävää tukea houkuttelevuuden ja laadun säilyttämiseksi.

Sotealan tulevaisuus on vaakalaudalla, kun lyhytnäköiset päätökset uhkaavat sen houkuttavuutta ja laatua. Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Paunan mukaan erityisesti ensi vuoden aluevaalit tarjoavat tilaisuuden varmistaa alan osaaminen ja johtaminen, sillä nykyiset haasteet paljastavat vakavia puutteita hoitotyön johtamisessa ja uramahdollisuuksissa.

– Syksyn aikana käynnissä olevat YTneuvottelut monilla hyvinvointialueilla ovat osoitus siitä, että osaamisen turvaaminen on selvästi jäänyt puutteelliseksi. Pauna nostaa esiin potilastyöhön suoraan osallistumattomaan henkilöstöön kohdistuvat leikkausehdotukset. Tämä tarkoittaisi teknisten osaajien, laitoshuoltajien ja muiden tärkeiden

tukihenkilöiden töiden asettamista vaakalaudalle.

– Näiden henkilöiden poistuminen heikentäisi vahvasti hoitotyön edellytyksiä ja siirtäisi heidän tehtävänsä suoraan sairaanhoitajien vastuulle, Pauna sanoo. Hän painottaakin hoitotyön johtamisen keskeistä roolia ammattilaisten tukemisessa.

– Esimerkiksi erään aluehallituksen suunnitelma poistaa professiojohtajat on ristiriidassa sosiaali- ja terveysministeriön suositusten kanssa, jotka korostavat tällaisen johtamisen merkitystä henkilöstön hyvinvoinnille ja alan vetovoimalle.

Erikoiskoulutus kehitettävä – tarve 8000 sairaanhoitajalle Myös sairaanhoitajien erikoistumiskou-

Sairaanhoitajien pitkäaikainen sitoutuminen on tärkeää, Anne Pauna muistuttaa.

lutuksen tarve on akuutti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä on arvioitu, että seuraavan viiden vuoden aikana hyvinvointialueilla tarvitaan 8000 erikoistunutta sairaanhoitajaa.

– Tämä edellyttää erikoistumiskoulutusten käynnistämistä, tehtävänkuvien määrittelyä ja alueellisten tarpeiden huomioimista, Pauna jatkaa. Ilman erikoistuneita sairaanhoitajia potilaat eivät saa oikeanlaista ja laadukasta hoitoa, mikä Paunan mukaan korostaa tarvetta kehittää sairaanhoitajien uramallia ja tarjota heille konkreettisia pitovoimatekijöitä.

– Sairaanhoitajien pitkäaikainen sitoutuminen on tärkeää. Erityisesti kokeneet ammattilaiset, jotka voivat mentoroinnillaan ohjata uusia sairaanhoitajia, ovat korvaamattomia.

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Tiedon avulla voidaan yksilöllistää lääkehoito ja varmistaa, että potilaalle valitaan oikea lääke sopivalla annostuksella.

Farmakogeneettisten testien yleistyminen on tärkeää, sillä niiden avulla saadaan tietoa potilaan geenien vaikutuksesta lääkkeisiin.

timotaudin ja aivohalvausten hoidossa. Potilaat, jotka eivät saa riittävää hoitovastetta tai kokevat vakavia haittavaikutuksia, hyötyvät testistä.

Farmakogeneettisillä testeillä merkittäviä säästöjä

Farmakogeneettisten testien tehokas hyödyntäminen edellyttää, että tulokset antavat selkeät annosohjeet ilman tarvetta erikoislääkärin konsultointiin.

Farmakogeneettiset testit tehostavat hoitoa ja vähentävät kustannuksia

Terveydenhuoltoon voidaan saada merkittäviä säästöjä farmakogeneettisten testien avulla.

Farmakogenetiikka tutkii, miten ihmisen geenit vaikuttavat lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen. Tiedon avulla voidaan yksilöllistää lääkehoito ja varmistaa, että potilaalle valitaan oikea lääke sopivalla annostuksella. Geeniperimä voi vaikuttaa lääkkeen tehoon enemmän kuin perinteisesti käytetyt munuais- ja maksa-arvot. Abomics Oy:n Sami Miettinen kertoo, että testien hinnat ovat laskeneet, mikä on tehnyt niistä entistä saavutettavampia.

– Farmakogeneettisten testien yleistyminen on tärkeää, sillä niiden avulla

saadaan tietoa potilaan geenien vaikutuksesta lääkkeisiin. Tämä auttaa lääkäreitä valitsemaan sopivimman lääkkeen ja säätämään annostusta. Geenit voivat vaikuttaa paitsi lääkkeen tehoon myös haittavaikutuksiin ja siihen, miten elimistö käsittelee lääkettä.

– Abomicsin suosittelemassa geenipaneelissa on tällä hetkellä 29 geeniä, joiden vaikutus lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen on vahvistettu, Miettinen sanoo.

Farmakogeneettinen testaus on erityisen hyödyllistä monilääkityille ikäihmisille sekä kivun, masennuksen, sepelval-

– Testitulosten tulee olla helposti ymmärrettävissä ja suoraan lääkärin käytettävissä ilman erikoislääkärin konsultointia, Miettinen painottaa.

Tulosten tulee myös olla päivitettävissä uusien lääkkeiden tullessa markkinoille. Lisäksi potilaiden on saatava nähdä omat testituloksensa, mikä parantaa hoitoprosessin läpinäkyvyyttä ja osallisuutta. Miettisen mukaan testitulosten integrointi lääkemääräysohjelmistoon on kriittistä, jotta ne ovat helposti saatavilla lääkkeitä määrättäessä. Kun nämä ehdot täyttyvät, farmakogeneettiset testit tehostavat hoitoa ja tuovat merkittäviä kustannussäästöjä.

– Sitran tutkimuksen mukaan lääke- ja genomidatan parempi hyödyntäminen voisi tuoda vuosittain yli 300 miljoonan euron säästöt.

Abomics – yksityinen lääkitys jokaisen saatavilla Suomessa sairaanhoitopiirit ja hyvinvointialueet ovat tarjonneet farmakogeneettisiä palveluja yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä laboratorioiden ja Abomicsin kanssa.

– Abomics on kehittänyt palveluja lääkäreiden ja sairaaloiden tarpeisiin. Laaja farmakogeneettinen tietokanta on saatavilla kaikilla hyvinvointialueilla Duodecimin Terveysportin kautta, Miettinen kuvailee.

Kansallinen ratkaisu perustuu avoimiin rajapintoihin, jotka mahdollistavat tiedon integroimisen suoraan potilastietojärjestelmiin. Tämä tekee farmakogeneettisestä tiedosta Miettisen mukaan osan lääkärin päivittäistä työtä.

–Abomicsin tavoite on muuttaa tutkimustieto yksilöllisiksi lääkesuosituksiksi.

Abomics tarjoaa kliinisten laboratorioiden kanssa potilaskohtaisia raportteja lääkkeiden valintaan ja säätämiseen.Rajapinnan avulla raportit integroidaan sairaalan tai lääkäriaseman tietojärjestelmiin, mikä takaa farmakogeneettisen tiedon saatavuuden kaikissa terveydenhuollon sektoreissa.

Lue lisää: abomics.fi

Teksti Anni Korhonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Orla PEF-etämittaus säästi Hämeenlinnan terveyskeskuksessa tuotetun analyysin perusteella sekä lääkärien ja hoitajien että potilaiden aikaa1)

Suomessa toteutettavista PEFseurannoista yli puolet tehdään Orlan palveluilla.

1) Tapanainen & Merivuori, Duodecim, 2019; 135 (18): 1745-52

PEF-etämittaus on kustannustehokasta

PEF-etämittauksella astman toteaminen on nopeampaa ja astma hoidon seuranta luotettavaa. PEF-puhallus kertoo hengityksen ulospuhallusvoimakkuudesta ja sen vaihtelusta

– Suomessa astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista, ja sen hoito aiheuttaa vuosittain merkittäviä terveydenhuollon kuluja. Valitettavasti 25 prosenttia perinteisellä tavalla tehdyistä PEF­seurannoista toteutuu puutteellisesti 1). Kolme asiaa, jotka eivät aina toteudu optimaalisesti, ovat potilaalle asetettujen mittausohjeiden noudattaminen, oikea puhallustekniikka sekä tulosten laadukas kirjaaminen. Automatisoimalla nämä asiat saadaan seuranta luotettavaksi ja helpoksi potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille, Orla DTx Oy:n toimitus johtaja Tuomas Mäkynen kertoo. Luotettavat tulokset auttavat terveydenhuoltoa tekemään heti alussa oikean

diagnoosin, jolloin pystytään nopeammin määrittelemään oikea lääkehoito ja varmistamaan sen korvattavuus. Kun tieto on luotettavaa, voidaan välttää myös turhat jatkotutkimukset ja niistä aiheutuvat lisäkustannukset.

– Etämittauksella toteutetuissa astmatutkimuksissa varmistetaan vuorovaikutus, jolloin potilas kokee olevansa koko ajan tuetun hoidon piirissä. Tavoitteena on laadukas astman hoitopolku, missä astmaa hoidetaan potilaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti, sanoo Mäkynen.

Astman hoitopolun modernisointi Orla PEF­ etämittaus parantaa astman diagnostiikkaa ja hoidon aloitusta, sekä

Tuomas Mäkynen toimitusjohtaja, Orla DTx Oy

tukee oirepohjaista seurantaa ja pahenemisvaiheiden tunnistamista. Palvelun käyttö tukee hoitotyötä ja varmistaa hoidon jatkuvuuden astman toteamisesta alkaen.

– Palvelu mahdollistaa potilaan seurannan koko mittausperiodin ajan, jolloin mahdolliset ongelmat havaitaan ja korjataan nopeasti, ja hoitoon sitoutuminen paranee. Sovellus luo vastavuoroisuuden tunnetta ja astmahoitajalle jää enemmän aikaa potilaan tukemiseen, Mäkynen toteaa.

Palvelussa potilaan puhelimessa oleva sovellus yhdistettynä moderniin PEFmittariin huolehtii siitä, että mittaukset tehdään oikea­aikaisesti, mittaustekniikka on laadukas ja mittaussarjat ovat riittävän hyvät luotettavien astmatutkimusten toteuttamiseksi.

Orlan laatuvarmistettu ja automatisoitu etämonitorointi

• antaa luotettavammat tulokset

• mahdollistaa potilaalle soveltuvan hoidon aloittamisen nopeammin

• säästää terveydenhuollon kustannuksia

Lue lisää, miten Orla PEF-etämittaus parantaa seurannan onnistumista: orladtx.com/fi/terapia-alueet/ orla-pef-etamittaus/

Teksti Kati Halonen

Innovaatioita, jotka muuttavat elämää.

MiniMed™ 780G -järjestelmä ja Guardian™ 4 -sensori

Älykäs monipistoshoitojärjestelmä ja Simplera™-sensori

Olipa kyseessä kynä tai pumppu, Medtronic tarjoaa uusinta huipputeknologiaa diabeteksen hoitoon.

Lue lisää osoitteesta www.medtronic-diabetes.fi

Tämän materiaalin sisältämiä tietoja ei tule pitää lääketieteellisinä neuvoina eivätkä ne korvaa keskustelua lääkärin kanssa. Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttöaiheista, vasta-aiheista, varoituksista, varotoimista, mahdollisista haittatapahtumista ja muista asioista.

FI-CGM-2400019 © 2024 Medtronic. Medtronic, Medtronic-logo ja Engineering the extraordinary ovat Medtronic-yhtiön tavaramerkkejä. Kaikki muut tuotemerkit ovat Medtronic-yhtiön tavaramerkkejä.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat kehittyneet, mutta rakenteet täytyy turvata

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluita on kehitetty paljon viime vuosikymmenen aikana hankerahoitusten turvin. Kehitystyö on keskittynyt erityisesti vaativien palliatiivisen hoidon palveluiden kehittämiseen. Nyt keskeistä on rakenteiden pysyvyyden varmistaminen ja kehitystyö muissa kuin palliatiivisen hoidon yksiköissä koska hoitoa annetaan lähes kaikissa terveydenhuollon yksiköissä.

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumatonta kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua. Palliatiivinen hoitoon on oikeus kaikilla riippumatta sairaudesta ja joskus hoidon tarve voi kestää pitkään jopa vuosia. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja se ajoittuu lähelle kuolinhetkeä elämän viimeisiin päiviin tai viikkoihin. Palliatiivisen hoidon palveluista on käytettävissä aiempaa tarkempi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjeistus. Ohjeistuksen mukaan hyvinvointialueilla tulee olla koko alueen kattavat palliatiivisen hoidon palveluketjut varmistamassa yhdenvertaista palveluiden saatavuutta.

Palveluketjujen ytimessä ovat kotiin vietävät palvelut. Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla kotisairaalaverkosto, joka kattaa koko alueen. Kotisairaalat mahdollistavat palliatiivisessa hoidossa oleville potilaille sairaalatasoista hoitoa kotiin. Sairaanhoitajien tulee olla tavoitettavissa ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden kotikäynnit järjestetään matalalla kynnyksellä.

Kotisairaalan tukena ovat palliatiiviset osastopaikat ja saattohoito-osastot, jonne siirtyminen tarpeen niin vaatiessa on joustavaa. Tällöin tarve tukeutua päivystykseen vähenee. Palliatiivisen hoidon palveluihin kuuluvat myös palliatiiviset poliklinikat ja sairaaloissa toimivat konsultoivat lääkärit ja sairaanhoitajat, jotka antavat konsultaatiotukea kaikille osastoille ja koko alueen ammattilaisille. Palveluketjujen toimintaa johdetaan ja koordinoidaan hyvinvointialueiden palliatiivisista keskuksista.

Ohjeistuksista palveluiden kehittämiseen Suositusten jalkauttamiseksi STM myönsi 5.6 miljoonan euron valtionavustuksen vuosille 2021-2024. Valtionavustuksen (FinPall-hanke)

tuella on rakennettu suositusten mukaisia palliatiivisen hoidon palveluketjuja. Merkittävää parannusta on tapahtunut palliatiivisen hoidon palveluiden saatavuudessa.

Ennen STMn antamia suosituksia vuonna 2018 palliatiivisia keskuksia ja koko alueen kattavia palveluketjuja oli vain muutamalla silloisella sairaanhoitopiirillä. Saattohoito-osastot ja kotisairaalat olivat keskittyneet pääasiallisesti isoihin kaupunkeihin. Myös palliatiivisen hoidon osaamisessa oli merkittäviä puutteita.

Hankkeen myötä suureen osaan hyvinvointialueita on perustettu palliatiiviset keskukset ja palveluketjut, mutta edelleen hyvinvointialueiden välillä on eroja. Palliatiiviset poliklinikat toimivat kaikilla hyvinvointialueilla ja kotisairaalakattavuus on merkittävästi parantunut. Haja-asutusalueilla kotisairaalapalvelu vielä osin puuttuvat ja palvelun kysynnän kasvaessa resurssivaje tuottaa haasteita. Aiemmin palliatiiviset palvelut olivat lähes pelkästään syöpäpotilaiden saatavilla. Nyt palliatiivista hoitoa on paremmin tarjolla muillekin potilaille, mutta kehitettävää on edelleen palliatiivisen hoidon tunnistamisessa ja oikea-aikaisen hoidon mahdollistamisessa muille kuin syöpäpotilaille. Hoidon laajentuminen muihin kuin syöpäpotilaisiin on toisaalta lisännyt palliatiivisen hoidon kysyntää ja resurssitarpeita. Kotisairaaloiden, osastojen ja avopalveluiden lisäksi, kasvavaan palliatiivisen hoidon tarpeeseen pyritään osaltaan vastaamaan digitaalisilla palveluilla. FinPall hankkeessa on luotu palliatiivisen hoidon digihoitopolku polikliinisten ja kotisairaalan potilaiden tueksi. Digitaalisilla palveluilla voidaan parantaa yhteydenpitoa potilaiden ja ammattilaisten välillä. Etenkin haja-asutusalueilla digitaalisilla palveluilla voidaan tuoda osaavaa hoitoa ja asiantuntemusta pitkienkin välimatkojen päähän. Palliatiivisten digipolkujen toimivuutta pilotoidaan lähiaikoina.

Kotisairaalat mahdollistavat palliatiivisessa hoidossa oleville potilaille sairaalatasoista hoitoa kotiin.

Hökkä

ja erityisasiantuntija, FinPall

Teksti FinPall

Minna

projektipäällikkö

Juho Lehto professori, FinPall

Tiina Saarto ylilääkäri ja professori, FinPall

Vaikka suurin osa palliatiivisen hoidon tarvitsijoista on ikäihmisiä, lapsia ja nuoria ei tule unohtaa. Finpall-hankkeessa on luotu alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja lasten palliatiivisen hoidon tukemiseksi. Yliopistosairaaloihin on perustettu lasten palliatiivisia poliklinikoita ja konsultaatiotoimintaa. Osassa toimii myös lasten kotisairaala. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä aikuisten ja lasten palliatiivisen hoidon toimijoiden välillä, jotta osaava palliatiivinen hoito voidaan viedä lähelle perheitä kaikkialla Suomessa.

Rakenteiden lisäksi on kehitetty osaamista Pelkät rakenteelliset uudistukset eivät kuitenkaan yksin takaa hyvää hoitoa. STM toimeksiannosta yhdessä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja asiantuntijoiden yhteistyönä on laadittu palliatiivisen hoidon laatusuositukset, joissa huomioidaan palveluiden järjestämiseen ja saatavuuteen liittyvien tekijöiden lisäksi osaaminen ja hoidon laatu. Palliatiivinen hoito on moniammatillista toimintaa. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi tarvitaan eri alojen osaajia ja erityistyöntekijöitä. FinPall- hankkeessa on vahvistettu erityisesti psykososiaalisen tuen osaamista tuomalla psykologeja hoitotiimeihin. Palliatiivisen hoidon osaamisessa on

merkittävästi edistetty viime vuosina. Opetus ja kulttuuri ministeriö (OKM) myönsi 1.6 miljoonan rahoituksen (2018-2021) palliatiivisen hoidon opetuksen ja koulutuksen vahvistamiseksi. OKMn rahoittamassa EduPal- hankkeessa laadittiin valtakunnalliset opetussuunnitelmasuositukset sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien perustutkintoihin. Tämä luo tärkeän perustan, sillä palliatiiviseen hoitoon ja kuolevien kohtaamiseen tulee olla perusvalmiudet kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Tällä hetkellä kaikissa viidestä yliopistossa, jossa koulutetaan lääkäreitä, on palliatiivisen lääketieteen oppiala, mikä turvaa lääkäreiden perusopetuksen. Palliatiivinen hoito sisältyy sairaanhoitajien valtakunnallisiin osaamistavoitteisiin, joten tämä opetus tulee huomioida kaikissa ammattikorkeakouluissa.

Sen lisäksi, että terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät perusvalmiudet hoitaa kuolevia potilaita ja heidän perheitään, tarvitaan erityisosaamista. EduPal-hankkeessa luotiin sairaanhoitajille valtakunnallinen erikoistumiskoulutus ja uudistettiin lääkäreiden erityispätevyyskoulutus.

Myös FinPall- hankkeessa on panostettu täydennyskoulutukseen.. FinPall-hankkeessa on annettu koulutusta tuhansille ammattilaisille valtakunnallisesti ja luotu

koulutusmateriaaleja vahvistamaan sosiaalitoimen ja kotihoidon henkilökunnan koulutusta.

Kehitettyjen rakenteiden varmistaminen on tärkeää Hyvinvointialueiden nykyinen heikko taloudellinen tilanne luo varjon kehitystyölle ja uhkaa osin purkaa hankkeella kehitettyjä palveluita. Hankkeiden ja suositusten myötä palliatiiviselle hoidolle on luotu toimivat mallit maahamme, mutta ilman yhteiskunnan ja lainsäädännön tukea niiden pysyvyys on uhattuna. Palliatiivisen hoitoon näkyvyys terveydenhuollon järjestämistä ohjaavassa lainsäädännössä on verrattain niukka. Hyvinvointialueet päättävät itse miten palliatiivinen hoito on järjestetty ja minkä verran siihen panostetaan. Tarve suosituksia vahvempaan ohjaukseen on ilmeinen. Palliatiivisen hoidon järjestäminen tulee perustua hoidon tarpeeseen, porrastettuun palvelurakenteeseen sekä kattavan kotisairaalaverkoston tukeen. Saattohoitoosastolle saumatonta pääsy tulee turvata. Toimiva palliatiivinen palveluketju ei pelkästään paranna potilaan ja läheisten hoidon laatua, mutta tuo myös kustannussäästöjä, kun kalliiden akuuttisariaanhoidon palveluiden epätarkoituksenmukainen käyttö vähenee. Niukkenevissa resursseissa

KUVA: GETTY IMAGES

Sairaanhoitajien ja lääkäreiden kotikäynnit järjestetään matalalla kynnyksellä.

palliatiivisen hoidon perimmäisin kysymys kuitenkin kuuluu: Onko mielestämme kuolevalla ihmisellä erityisasema ja hoidon tarve yhteiskunnassamme?

Lähteet:

1. Saarto T, Finne-Soveri H. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa: Alueellinen kartoitus ja suositusehdotukset laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2019:14.

2. Saarto, T, Finne-Soveri H. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa: Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68.

3. Finnpall. finpall.fi

4. Saarto T, Lyytikäinen M et al. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus. THL 2022.

5. Finne-Soveri H, Forsius P, Hökka M, et al. Laatukäsikirja elämän loppuvaiheen hoitoon iäkkäiden ihmisten palveluissa. THL 2022.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vantaan

ja Keravan hyvinvointialue uudistaa terveydenhuollon logistiikan

OneClinicin avulla

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on osana laajempaa terveydenhuollon uudistusohjelmaa valinnut OneClinicin toimittajaksi uudelle logistiikkajärjestelmälle. Tehdyn hankinnan taustalla on tarve siirtyä manuaalisista prosesseista digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tehostavat varastonhallintaa ja vähentävät manuaalista työtä.

Teksti OneClinic Oy

Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytön mukaan hankinnalla haettava logistinen tehokkuus auttaa saavutettavien säästöjen lisäksi parantamaan potilasturvallisuutta ja lisäämään työhyvinvointia.

– Logistiikan perusajatus on varmistaa, että oikeat välineet ja ratkaisut ovat saatavilla oikeaan aikaan, Aronkytö toteaa.

Terveydenhuollossa logistiikka on kriittisessä roolissa, sillä se ei pelkästään varmista, että tarvittavat tarvikkeet ovat aina saatavilla, vaan myös tukee koko hoitoprosessin sujuvuutta. Hyvin suunniteltu logistiikka voi estää viivästykset tai puutteet, jotka voisivat pahimmillaan keskeyttää potilaan hoidon. Aronkytö huomauttaa, että logistinen tehokkuus ei rajoitu vain fyysisten tarvikkeiden hallintaan. Yhtä tärkeää on tiedon logistiikka sekä moniammatillinen yhteistyö. Jos tiedonkulussa on puutteita tai yhteistyö ei toimi, syntyy tehottomuutta ja resurssien haaskausta. Tämä voi olla yhtä haitallista kuin varastoon jääneet vanhentuneet tarvikkeet.

– Siksi tiedon logistiikka ja ammattilaisten yhteistyön suunnittelu ovat aivan yhtä tärkeitä kuin tavaralogistiikan hallinta. Ilman

oikea-aikaista ja tarkkaa tietoa ei voida tehdä tehokkaita päätöksiä, ja tämä voi johtaa hoitoprosessien hidastumiseen, Aronkytö summaa.

OneClinicin valinnassa tekijöinä korostuivatkin järjestelmän raportointiominaisuudet, integroitavuus muihin hyvinvointialueen järjestelmiin sekä kyky hallinnoida terveydenhuollon logistiikkaa kokonaisvaltaisesti.

Työhyvinvoinnin ja logistiikan yhteys Logistiset prosessit eivät vaikuta ainoastaan hoidon sujuvuuteen, vaan myös henkilökunnan työssäjaksamiseen. Kun tarvikkeet ovat helposti saatavilla ja järjestelmät tukevat hoitohenkilökunnan työtä, vältytään kiireeltä ja tarpeettomalta työkuorman kasvulta. Aronkytö korostaakin, että logistiikan toimivuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. – Hoitovälineiden monimutkaistuminen on kasvattanut hoitohenkilökunnan tarvetta luottaa logistisiin järjestelmiin. Jos järjestelmät eivät toimi, henkilöstö joutuu turvautumaan manuaalisiin prosesseihin, mikä kasvattaa kiirettä ja stressiä, Aronkytö sanoo.

Kohti tehokkaampaa tulevaisuutta OneClinic Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti

Pietilä iloitsee kauaskantoisista valintaperusteista ja kehittämishalusta. – Hyvinvointialueilla tehdään nyt paljon säästöjä ja usein tiukat säästökuurit tappavat aidon kehittämisen. Mielestäni Vantaan ja Keravan tapauksessa tehdään juuri oikeita asioita, eli uskalletaan panostaa kehittämiseen. Kiitämme luottamuksesta OneClinicia kohtaan kehittämiskumppanina, Pietilä sanoo.

OneClinic on jo aiemmissa projekteissaan osoittanut, että tehokkaat logistiset järjestelmät voivat vähentää merkittävästi ajankäyttöä ja logistiikkakustannuksia. Pietilä lupaa, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueenkin investointi tuottaa tulosta: – Uskomme, että tässäkin tapauksessa saadaan aikaan merkittäviä säästöjä ja arjen työn parannuksia, jotka maksavat itsensä nopeasti takaisin. Operatiivisten säästöjen lisäksi järjestelmämme tuottaa tarkempaa tietoa materiaalikulutuksista tiedolla johtamista ja taloushallintoa sekä kestävyysraportointia varten.

Terveydenhuollossa toimiva logistiikka varmistaa, että tarvittavat tarvikkeet ovat aina saatavilla, mikä tukee myös koko hoitoprosessin sujuvuutta.

Timo Aronkytö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja

Lue lisää: oneclinic.fi

Veli-Matti Pietilä toimitusjohtaja, OneClinic Oy

Kaupallisessa yhteistyössä:

Oulun yliopistollisen sairaalan uusi A-rakennus on valmistunut.

Tavoitekustannus, noin 231,5 miljoonaa euroa, alitettiin noin 13,7 miljoonalla eurolla. ”Tässä hankkeessa asioista sovittiin yhdessä, ja sitä kautta saatiin paljon onnistumisia aikaan”, NCC:n toimialajohtaja Frej Weurlander sanoo.

Oikein toteutettu rakentamisen allianssimalli tuo lisäarvoa sairaalarakennushankkeille

NCC:n onnistuneesti toteuttama allianssimalli takaa tavoitellun lopputuloksen monimutkaisemmissakin rakennusprojekteissa. Sen joustavuutta on hyödynnetty menestyksekkäästi Oulun suuressa sairaalahankkeessa. Jo valmistuneessa A-rakennuksessa tavoitteet saavutettiin ja kustannukset alitettiin.

Australiassa kehitetty rakentamisen allianssimalli saapui Suomeen reilu vuosikymmen sitten. NCC otti metodin käyttöön ensimmäisten joukossa. Toimialajohtaja Frej Weurlander on allianssimallin veteraani. Kokemuksensa perusteella hän on valmis vannomaan sen toimivuuteen suhteessa perinteisiin projektikäytäntöihin. Erityisen hyvin malli sopii julkisiin hankkeisiin, joissa matkan varrella suunnitelmat saattavat muuttua tai joissa olennaista on loppukäyttäjien varhainen integrointi. – Perinteiset urakoiden sopimusmallit ovat usein hyvin sääntöorientoituneita ja

niissä määritellään tarkkaan, kuka mitäkin missä vaiheessa tekee. Joskus on jopa toivottu, että käyttäjä ei olisi prosessin aikana sotkemassa, Weurlander kuvailee.

Rakentajan menestys riippuu lisäarvon tuottamiskyvystä

Allianssimallissa todennettua rakentamistarvetta seuraa kehitysvaihe ja hanketta toteuttavien tahojen valinta. Johtamisjärjestelmä muokkautuu projektin ja myös mukana olevien henkilöiden mukaan. Onnistumisen edellytyksenä on ehdoton rehellisyys, läpinäkyvyys ja luottamus. Kaiken on oltava pöydällä. Piiloagendat ja välistävedot romuttavat rakennelman.

Frej Weurlander toimialajohtaja, NCC

– Käytännössä voidaan sopia mistä tahansa, kunhan se tehdään yhdessä. Tällöin kenenkään oikeuksia ei rikota. Kaikki perustuu yhteisiin päätöksiin ja niiden on oltava samanmielisiä, painottaa Weurlander, ja korostaa ison kuvan ymmärtämistä ja joustavuutta.

– Jokainen vastaa siitä, mitä on projektiin tuonut. Mutta kun ihmisiä olemme, virheitä sattuu ja konflikteja syntyy. Mutta toisia ei syytellä, asiat ratkaistaan ja mennään eteenpäin. Tuloksen kannalta ei ole merkitystä, kuka tekee asiat, kunhan joku tekee. Vastuunsiirtely tai välttely ei malliin kuulu. On järkevää huolehtia myös seikoista, jotka on sovittu toisen tehtäväksi.

Kun mallissa on lupa kyseenalaistaa eri ratkaisuja, merkitsee se tarkoituksenmukaisuuden korostumista. Tehdään ja hankitaan sitä, mitä tarvitaan ja mikä on järkevää.

–Allianssissa urakoitsija voi päästä sitä parempaan tulokseen, mitä enemmän ja aktiivisemmin asioita hankkeen eteen tekee, kun taas perinteisissä urakkamalleissa saa parhaimmillaankin sen, mitä on aikanaan sovittu. Allianssimalli ohjaa tehokkaammin oikeanlaisiin toimintoihin ja tuo sitä kautta lisäarvoa koko hankkeelle.

Malli tukee projektia NCC:lle allianssimallin käyttöönotto on ollut luontevaa ja helppoa. Yrityskulttuuriin on kuulunut pohjoismainen yhteistoiminnallinen ote, mikä ilmenee luotettavuutena ja haluna yhdessä tekemiseen.

Hyvä esimerkki osaamisesta ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle Ouluun paraikaa rakentuvat kymmenien tuhansien neliöiden ja useiden rakennusten tilat. Niin sanottu OYS 2030 -uudistamisohjelma sisältää paitsi uuden yliopistosairaalan kaikkine toimintoineen, niin myös alueelle sijoittuvia tukipalveluita. NCC on vastannut uuden sairaalan A-rakennuksen ja 2. vaiheen rakennusten toteutuksesta, josta käynnissä on F-talon rakentaminen. Tavoitteina on mahdollistaa tilojen muunto- ja käyttöjoustavuus sekä tuottaa mahdollisimman toimivia ratkaisuja niin asiakkaille kuin henkilökunnalle. Projekti ei ole ollut yksinkertainen kokeneellekaan rakentajalle. – Hanke kasvoi matkan varrella, kun peruskonseptia muutettiin. Haettiin ratkaisu, joka vielä paremmin varmistaisi sairaanhoidon tehokkuuden. Samalla on pitänyt huolehtia ajoituksista, sillä vanha sairaala toimii koko ajan rinnalla. Meille se ei tuottanut ongelmia, mutta ilman allianssimallia muutokset olisivat olleet rakentajalle mahdottomia myös hankintalain ja riskienhallinnan näkökulmasta, toteaa Weurlander.

Rakentamisen allianssimalli kannattaa valita, kun:

• Rakennushanke on suuri ja monimutkainen.

• Hankkeen laajuus ja suunnittelu muokkaantuvat projektin aikana.

• Osapuolet ovat valmiita avoimeen yhteistyöhön, jossa päätökset tehdään yhdessä ja jokainen on vastuussa kokonaisuudesta.

• Ollaan valmiita uuteen ajattelutapaan, jossa toimitaan koko hankkeen parhaaksi, ei vain omaa etua ajaen.

Lue lisää: ncc.fi

Teksti Pekka Vänttinen

KUVA: NCC

Kuvassa Hyvinvointiala ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause.

KUVA: KIMMO METSÄRANTA

Sote-alueen ”koulutetaan enemmän”mantra on auttamattomasti vanhentunut

Voimmeko kouluttaa kokonaisia ikäluokkia vain sosiaali- ja terveyshuoltoon? Emme. Palveluntarve kuitenkin kasvaa, kun suuret ikäluokat tulevat 80–85 vuoden ikään. On siis tehtävä enemmän, mutta nykyistä pienemmällä porukalla.

Toinen soten haaste on, että se on hyvin säädelty toimintaympäristö.

– Haastetta pahentaa se, että uutta säädäntöä tehdään vanhoilla ajatusmalleilla. Se, että laatu syntyisi ainoastaan jatkuvasta työvoiman lisäämisestä ei ota huomioon teknologista kehitystä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia. Sote-alan työvoimaintensiivisyyttä on pakko vähentää, Hyvinvointiala ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause sanoo. Pitäisikö siis koko sote palvelupolkuineen ajatella uusiksi?

– Kyllä. Päättäjien pitäisi perata, mikä on tarpeellista ja mikä ei, missä tarvitaan ihmisiä ja missä teknologiaa. Data ja työkalut tehostamiselle meillä jo on.

Niiden avulla voi luoda raamit, joissa ammattilaisilla on nykyistä laajempi

vapaus tehdä työnsä, Kause ehdottaa.

Laatu syntyy tiedolla johtamisen ja ennakoinnin avulla

Olennaista sotessa on perusasioiden kuntoon saattaminen niin, että hoitoon pääsy on nopeaa. Kun painopiste on varhaisessa tuessa, silloin ei välttämättä tarvitse priorisoida yhtä paljon kuin jos nykyinen meno jatkuu.

– Esimerkiksi diabetespotilailla hyvän hoitotasapainon saavuttaminen ajoissa on inhimillisempää ja halvempaa kuin äärimmillään amputointivaiheessa. Toinen hyvä esimerkki on kaikille hoidon osapuolille näkyvä lääkelista, joka ehkäisee ylilääkitsemistä, Kause konkretisoi.

Kustannusten läpivalaisu on tapa tehostaa resurssien käyttöä.

– Meillä on resursseissa aika paljon

päällekkäisyyksiä. Onko esimerkiksi tarpeen tehdä uusi labrakoe tai kuvaus julkisella, jos potilas on jo käynyt yksityisellä? Lähtökohtaisesti ei ole syytä epäillä lääkäreiden etiikkaa, ovathan he sitoutuneet samoihin eettisiin periaatteisiin, Kause muistuttaa.

Tiedon ja resurssien parempi hyödyntäminen nopeuttaa hoitoa, auttaa ennaltaehkäisemään komplikaatioita ja säästää euroja.

– Dataa on runsaasti ja sen avulla voidaan tehdä näkyväksi hoidon laatu, vaikuttavuus ja kustannukset. Analyysin pohjalta voitaisiin paljon nykyistä tehokkaammin ennakoida, suunnitella hoitopolkuja ja asettaa numeeriset tavoitteet ilman toimintatapojen yksityiskohtaista sanelua, Kause summaa.

Teksti Anna Kuronen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Miten terveydenhuollon toimijoiden vastuullisuus voidaan varmistaa?

Vastuullisuus ja riskienhallinta ovat keskeisiä elementtejä, jotka vaikuttavat potilasturvallisuuteen, hoidon laatuun ja koko toiminnan sujuvuuteen.

Terveydenhuollon toimijoiden tulee varmistaa yhteistyökumppaneidensa taloudellinen vakaus, pakotteiden noudattaminen ja vastuullinen toiminta. Toimitusketjujen haavoittuvuus voi johtaa kriittisiin viivästyksiin tai jopa vakaviin seurauksiin potilaiden hoidossa.

– Hyvinvointialueilla, joissa käytetään veronmaksajien rahoja, on erityisen tärkeää toimia vastuullisesti ja järkevästi. Tämä edellyttää kaikkien toimittajien taustojen perusteellista kartoitusta. Pelkkä tilaajavastuutietojen tarkastaminen ei riitä, olipa

kyse laitevalmistajista, ostolääkäreistä tai muista toimijoista. Jos laitteita hankitaan epäluotettavilta toimittajilta, seuraukset voivat olla vakavia. Kuvitellaan tilanne, jossa uusi sairaala avataan, mutta hengityskoneet jäävät toimittamatta toimittajan konkurssin vuoksi. Riskienhallinta vaatii ajantasaista ja kattavaa tietoa, jotta potentiaaliset uhat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan reagoida ennen kuin ne kehittyvät kriiseiksi, toteaa Vastuu Groupin markkinointijohtaja Netta Paavoseppä

– On tärkeää saada ajantasaista ja keskitettyä tietoa myös yritysten vastuuhenkilöistä

Kuvassa Vastuu Groupin kaupallinen johtaja Aleksi Hellman ja markkinointijohtaja Netta Paavoseppä.

Hyvinvointialueilla, joissa käytetään veronmaksajien rahoja, on erityisen tärkeää toimia vastuullisesti ja järkevästi.

sekä heidän yhteyksistään muihin organisaatioihin. Yrityksen tosiasiallinen edunsaaja saattaa olla osallisena useissa muissa yrityksissä, joilla voi olla maksuhäiriöitä, konkurssihistoriaa tai kytköksiä riskialttiisiin tai pakotteiden alaisiin toimijoihin. Näiden riskien tunnistaminen ja minimointi on olennaista jo ennen sopimusten solmimista, Vastuu Groupin kaupallinen johtaja Aleksi Hellman jatkaa.

Tietoturvaa ja tehokkuutta Luotettava Kumppani® 2.0 -palvelussa tieto on saatavilla reaaliaikaisesti, keskitetysti ja tietoturvallisesti. – Hyvinvointialueilla palvelu tehostaa hankintaosastojen toimintaa vähentämällä manuaalisia prosesseja, kuten tietojen erillistä keräämistä ja tarkistamista. Tiedot ovat myös luotettavia, sillä data kerätään varmennetuista lähteistä. Tämä säästää aikaa ja resursseja, jotka voidaan kohdentaa suoraan terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen. Palveluntarjoajat taas säästävät paitsi aikaa myös rahaa, kun heidän ei tarvitse enää tilata maksullisia raportteja, Paavoseppä kertoo.

Luotettava Kumppani® -palvelu auttaa varmistamaan, että hankinnat tehdään luotettavilta ja vastuullisilta toimittajilta.

Luotettava Kumppani® 2.0 -palvelu

• Tuo kustannustehokkuutta.

• Tukee vastuullisten toimijoiden valintaa.

• Auttaa varmistamaan, että riskit on käsitelty virkavastuun edellyttämällä tavalla.

Luotettava Kumppani® 2.0 kattaa tilaajavastuutietojen lisäksi myös taloustiedot, pakotetiedot, luottoluokitukset, perintätiedot ja vastuullisuustiedot ja muut tilaajan edellyttämät lisätiedot, kuten sertifikaatit ja pätevyystiedot.

Lue lisää alla olevasta verkkosivusta tai skannaamalla QR-koodi!

vastuugroup.fi/fi-fi/palvelut/ luotettava-kumppani.

Teksti Kati Halonen

Kaupallisessa yhteistyössä:

Me autamme yhdistämään yritysten ratkaisut ja terveysalan kehitystarpeet, toteaa Business Turku Oy:n projektikoordinaattori Henrik Honkanen.

– Rajatuissa kysymyksissä synteettinen data vastaa oikeaa dataa muodollisesti ja sisällöllisesti. Se soveltuu hyvin tuotekehitykseen sekä testaukseen ja mahdollistaa iteroinnin ilman raskasta lupaprosessia, kun oikeaa lääketieteellistä dataa käytetään varmentamiseen vasta tuotekehityksen loppuvaiheessa, kertoo Varhan analytiikkajohtaja Arho Virkki. Hänen Varhalla johtama Auria Tietopalvelu on Suomen ensimmäinen EU-statuksen saanut terveysalan digitaalinen innovaatiokeskittymä ja yksi HealthHub Finlandin partnereista.

Biopankkien merkitys terveysinnovaatioissa Suomen biopankkiverkosto on erinomainen esimerkki tutkimusinfrastruktuurista, joka tukee terveydenhuollon koko arvoketjua terveyden ylläpidosta yksilölliseen, kustannusvaikuttavaan hoitoon.

Synteettinen data luo uusia edellytyksiä terveydenhuollon innovaatioille ja tehokkuuden parantamiselle.

Terveydenhuollon tulevaisuus on terveysdatan paremman hyödyntämisen varassa

Terveysdatan täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä sairaaloiden, teknologiayritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Keskeisiä kehityskohteita ovat tietoisuuden lisääminen, kestävän rahoituksen varmistaminen sekä julkisen sektorin ja pk-yritysten välisen dialogin vahvistaminen.

– Suurin haaste, jonka olemme havainneet HealthHub Finland EDIH:ssä, on se, että pk-yrityksillä ei usein ole selkeää käsitystä siitä, miten terveysdataa voisi hyödyntää nykyisen liiketoiminnan kehittämisessä tai uuden liiketoiminnan luomisessa. Ei tiedetä mistä dataa saa, minkä tyyppistä se on tai miten sitä käytännössä hyödynnetään. Lisäksi tuotekehitykseen ja tutkimukseen liittyvät rajoitukset ovat usein epäselviä, toteaa projektikoordinaattori Henrik Honkanen Business Turku Oy:n koordinoimasta HealthHub Finland EDIH –innovaatiokeskuksessa.

Terveysteknologiassa data on yhä alihyödynnetty resurssi. Synteettinen data luo uusia edellytyksiä terveydenhuollon innovaatioille ja tehokkuuden parantamiselle.

Synteettinen data on keinotekoisesti luotua tietoa, joka matkii oikean datan rakennetta ja ominaisuuksia, mutta ei sisällä todellisia henkilötietoja tai ole sidottu yksittäisiin henkilöihin. Se mahdollistaa tutkimuksen ja kehitystyön ilman tietosuojaan liittyviä riskejä, sillä anonymisoitua dataa ei voida palauttaa yksittäiseen henkilöön millään algoritmilla.

– Biopankkitoiminta kehittyy vauhdilla kohti BioDataPankki-toimintaa, mikä avaa valtavia mahdollisuuksia tulevaisuuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Innovaatioiden syntyminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin tiivistä yhteistyötä. Vaikka Suomessa on merkittävää biopankkitoimintaa, kotimaiset toimijat ovat jääneet datan hyödyntämisessä kansainvälisen kehityksen vauhdista, huomauttaa valtakunnallisen biopankkien osuuskunnan FINBB:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti

Fingenious® -palvelu nopeuttaa tutkimusta ja vähentää byrokratiaa tarjoamalla pääsyn kaikkiin Suomen sairaalabiopankkeihin ja niiden aineistoihin. Se on ensimmäinen laatuaan Euroopassa, mahdollisesti koko maailmassa, ja sen palveluita käyttää tutkijoita 39 maasta. – Tuomme yhteen terveysalan testialustat pk-yrityksille ja autamme luomaan uutta liiketoimintaa. Haastamme julkisen sektorin ottamaan innovaatiota tehokkaammin käyttöön toimintansa ja prosessiensa parantamiseksi. Me autamme yhdistämään yritysten ratkaisut ja terveysalan kehitystarpeet, Honkanen lupaa.

HealthHub Finlandin partnereita ovat

• Business Turku

• Kuopio Health

• Oulun yliopisto

• Business Tampere

• Kajaanin ammattikorkeakoulu

• Business Oulu

• Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha

• Biopankkien Osuuskunta Suomi – FINBB

Lue lisää healthhubfinland.eu/fi/ tai tutustu yritysesimerkkeihin site.fingenious.fi/en/use-cases.

Teksti Kati Halonen

Marco Hautalahti toimitusjohtaja, FINBB

Arho Virkki analytiikkajohtaja, Varha

Kaupallisessa yhteistyössä:

Työsuhdepyöräetu suunniteltiin työkaluksi, jonka avulla työnantaja voi kannustaa työntekijöitään liikkumaan.

Electrobikelle on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -tunnustus (alla).

Varo näitä sudenkuoppia: Työsuhdepyörän liisauksen vaarat paljastuvat

Innostunut työntekijä saapuu töihin uutuuttaan hohtavalla sähköpyörällä, jonka hän on saanut työsuhde-etuna. Kaikki tuntuu täydelliseltä – pyöräily on ekologista, edullista ja edistää terveyttä. Mutta hetken kuluttua todellisuus iskee. Työntekijä huomaa jääneensä jumiin epäreiluun sopimukseen.

– On muistettava, jos yritys on hankkinut pyörän pyöräliikkeestä tai ulkomaisesta verkkokaupasta, työntekijää ei katsota kuluttajaksi ja näin ollen hän on vailla kuluttajansuojaa. Pahimmassa tapauksessa realisoituvat hirvittävät riskit, jos asioita ei hoideta huolella eikä ole mietitty velvollisuuksia ja vastuita. Lukekaa sopimuksista myös se pienellä painettu: Mitä tämä sopimus tarkoittaa työnantajalle ja työntekijälle? Electrobiken perustaja Jani Jokinen painottaa. Koska edun hankinnasta ja tarjoamisesta vastaa työnantaja, pahimmillaan työntekijälle on tehty karhunpalvelus.

Ehkä sähköpyörän hankinta ei kuuluisikaan henkilöstöosastolle? Työsuhdepyörän liisaaminen vaatii sopimusten, ehtojen ja pitkän aikavälin kustannusten ymmärtämistä, jotka ovat usein hankintaosaston erikoisalaa. Erikseen veloitettavat palvelu- ja sopimuksenmuutosmaksut voivat nostaa pyöräedun todellisia kustannuksia vuosittain useilla kymmenillä prosenteilla.

Jokinen tietää mistä puhuu:

– Alun perin aloitteestani vuonna 2016 liikkeelle lähtenyt työsuhdepyöräetu saatiin Pyöräliiton Matti Koistisen kanssa Suomen eduskunnan käsittelyyn vuonna

Pitkän kokemuksemme ansiosta voimme auttaa sekä yrityksiä että käyttäjiä kaikissa työsuhdepyöräilyyn liittyvissä tilanteissa.

2019 ja lakimuutos astui voimaan tammikuussa 2021. Työsuhdepyöräetu suunniteltiin työnantajan työkaluksi, jonka avulla työnantaja voi kannustaa liikkumattomia työntekijöitään liikkumaan ja samalla pienentää yhteiskunnan hiilijalanjälkeä. Aloitimme työsuhdepyöräpalvelun tarjoamisen vuonna 2018, jo ennen lainsäädännön muutosta. Tämä heijastaa sitoutumistamme innovatiivisuuteen ja pyrkimystä parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja kestävää liikkumista.

Kulutonta ei tarvitse kilpailuttaa Jokinen aloitti sähköavusteisten polkupyörien maahantuonnin jo vuonna 2009. Electrobike on itsenäinen jälleenmyyjä ja maahantuoja, joka tarjoaa ympäristövastuullisesti tuotettuja sähköpyöriä, tavallisia polkupyöriä, monipuolisia pyöräilytarvikkeita, pyörähuoltopalveluita sekä moderneja pyörien säilytysratkaisuja. Työsuhdepyöräasiakkaille kehitetty täysin digitaalinen pyöräetuportaali tekee edun tarjoamisesta, hallinnoinnista ja käyttöönotosta mutkatonta sekä työntekijälle että työnantajalle. Rekisteröinti-, leasingsopimus- ja palkkahallintoautomaation innovaatiot mahdollistavat palvelun tarjoamisen kuluttomasti. – Miten työnantajat voisivat puhua aidosta pyöräedusta eikä valtion tarjoamasta veroedusta? Pitkän kokemuksemme ansiosta voimme auttaa sekä yrityksiä että käyttäjiä kaikissa työsuhdepyöräilyyn liittyvissä tilanteissa. Sähköpyöräily on monille vielä uutta, ja monet laitevalmistajat ovat yhtä nuoria kuin Electrobike. Meillä on usein paitsi paras ja viimeisin tieto, myös varaosat löytyvät varastostamme nopeammin kuin valmistajalta tilaamalla, Jokinen lupaa.

Miksi valita Electrobike kumppaniksi?

• Electrobike tarjoaa työsuhdepyöräpalvelun kuluttomana ja riskittömänä sähköisenä avaimet käteen -palveluna, joka tekee edun käyttöönotosta ja hallinnoinnista vaivatonta.

• Työsuhdepyöräpalveluun sisältyy täysarvovakuutus ilman ikävähennyksiä.

• Sopimuksen päätyttyä työntekijä voi edullisesti lunastaa pyörän omakseen.

Lue lisää pyoraetu.fi/pyoraetutyonantajalle

Teksti Kati Halonen

Kuule keskustelut paremmin hälyssä.

Kuulokojeiden uusi teknologia pystyy tunnistamaan useamman eri keskustelijan jopa hälyssä.

Keskustelut ovat olennainen osa arkeamme, kun kommunikoimme muiden ihmisten kanssa Keskustelut ovat dynaamisia, vaihtelevia, eloisia ja ne kehittyvät koko ajan

Signia Integrated Xperiencekuulokojeiden uuden reaaliaikaisen keskustelun parannus -teknologian avulla kuulokojeet pystyvät ensimmäistä kertaa seuraamaan ja vahvistamaan useampaa keskustelijaa

Kuulokojeet mukautuvat nopeasti vaihtuvaan äänimaailmaan keräämällä 192 000 datapistettä ja päivittämällä äänimaailmaan 1000 kertaa sekunnissa

Tämän ansiosta kuulokojeet pystyvät tunnistamaan eri keskustelijat, heidän sijainnin, etäisyyden ja keskustelun äänitason, dynamiikan sekä hälyn tason ja erottelemaan ne toisistaan tarjoten parhaan mahdollisen kuuluvuuden keskusteluille jopa hälyssä

Käytä huoletta ja yhdistä vaivatta Uudet kuulokojeet ovat Android- ja iPhone-yhteensopivia Kuulokojeissa on Bluetooth-yhteys, mikä mahdollistaa puhelut sekä musiikin ja äänikirjojen kuuntelun suoraan kuulokojeista

Ladattavuus on tätä päivää Sen myötä kuulokojeet ovat langattomasti ladattavat ja ne kestävät täydellä

latauksella huoletta aamusta iltaan

Kuuletko sinä kunnolla?

Puheesta katoavat ensimmäisenä konsonantit, kun kuulo alkaa heikentyä 50 vuoden korvilla

Kuuleminen ja keskustelun seuraaminen ei ole helppoa, kun moni puhuu samanaikaisesti tai kun on liikaa taustahälyä

Usein kuulontutkimukseen hakeutumista lykätään liian pitkään Jos yllä kuvattu tilanne on tuttu, tällöin on hyvä hakeutua kuulontarkistukseen, joka on helppo ja nopea tapa varmistaa kuulemisen taso