TEEMANA Toimistosisustaminen
Oulun ja Lapin
YritysSanomat ISSN 1795 4479 ISSN-L 1795 4479
Puolueeton julkaisu yrityksille ja yhteisöille • 24. vsk
Nro 1/2019
HANKI ITSELLESI MUKAVIMMAT TYÖKAVERIT a! t t Uu
Töissä saa olla mukavaa ja kun ergonomia on kunnossa, voi keho sekä mieli paremmin. Tähän suosittelemme ergonomisen työasennon mahdollistavaa sähköpöytää, laadukasta työtuolia sekä rentoa, monenlaisen liikkumisen mahdollistavaa aktiivituolia. Empire Basic -sähköpöytä 160 x 80 cm, 2-moottoria valkoinen laminaattikansi harmaa runko 495 € (ovh 650 €)
Sedus Se:do AP199 saksalaista laatua Useita eri säätömahdollisuuksia musta runko ja Fame-kangas 495 € (ovh 547 €)
Tuotteet ovat heti varastossa ja ne saadaan toimitettua nopeasti. Ota yhteyttä ja hanki omasi nyt!
Sedus Se:fit -aktiivituoli saksalaista laatua korkeuden säätö valkoinen tai musta 195 € (ovh 223 €)
modeo.fi • Modeo Showroom Oulu • Poratie 7, 90140 Oulu • p. 0207 920 267 Modeo Showroom Rovaniemi • Rovakatu 17, 96100 Rovaniemi • Puh. 0207 920 268
Hinnat sisältävät alv. 24%
2 • YRITYSSANOMAT TALVI ON HYVÄ ajankohta tehdä katon kuntoarvio. Asiaan perehtymätön voisi kuvitella, ettei talon katon kunnon tutkiminen onnistu, kun kattoa peittää lumikerros. Katon kunnon tutkiminen välikatolta, vesikaton alta, on kuitenkin oleellisempaa kuin silmämääräinen arvionti päältä päin. – Kattoasiantuntijamme kiipeävät aina ensimmäiseksi talon vintille eli välipohjatilaan, jossa lampun ja kameran kanssa tutkitaan rakenteelliset vauriot ja riskit, joita ei katon ulkopinnan kunnosta välttämättä voi havaita. Talvi on katon kuntoarviointiin itse asiassa paras ajankohta, koska silloin tulevat esille myös mahdolliset lämpövuodot ja kondensaatiosta johtuvat ongelmat, kertoo Vesivekin yksikönpäällikkö Ville Piiroinen.
Vesikatto on hyvä tutkia alhaalta päin, ei vain katselemalla pintaa
Katon kunto selviää parhaimmin talvella
– Talvella riski kosteuden pääsemisesta kattorakenteisiin on remontin aikana pienin mahdollinen, sillä talvikuukausina ilman kosteusprosentti on keskimäärin alhaisimmillaan. Me Vesivekillä myös rakennamme katon yhdessä päivässä säältä suojaan, Vesivekin Ville Piiroinen lupaa. – Katoille kertynyt lumi ei remonttia haittaa, sillä poistamme sen kolaamalla tai puhaltamalla ennen purkutöitä. Asiakkaat saavat siinä samalla ilmaisen lumenpudotuksen. Talvella myös piha istutuksineen on hyvin suojassa lumi- ja routakerroksen alla painaumilta, joita raskas kalusto voi aiheuttaa. Talvella kuntoon hoidettu katto on myös sitten keväällä valmis sulamisvesien ja katolta putoavien lumikuormien aiheutamaan rasitukseen, pohtii Piiroinen. Vesivek toteuttaa omakotitalon koko kattoremontin 2 – 3 työpäivässä.
Talvi on hyvää aikaa myös koko kattoremontin totetuttamiselle – Lumen alle piiloon jäävistä katon pinnan esteettisistä ongelmista asiakkaat osaavat yleensä itsekin kertoa. Mutta jos katon pinnan hilseily, halkeamat tai puutteellinen kiinnitys aiheuttavat todellisen vuotoriskin, siitä näkyy kyllä viitteitä myös välikatossa. Vuodot katteessa voi huomata esimerkiksi värimuutoksina rakenteissa tai tunkkaisena hajuna välipohjatilassa. Pahimmillaan vintille kertyy vesipisaroita tai jäätä, Piiroinen kuvailee. – Eihän tätä asiaa välttämättä tule pohtineeksi ennen kuin oman kodin varsinainen kattoremontti on ajankohtainen. Moni voi luulla, ettei katon kuntoarvioita tai kattoremonttia voisi talvella tehdä. Vesivek tekee kuitenkin kolmasosan kattoremonteistaan nimenomaan talvella eli marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, Piiroinen sanoo. Piiroinen muistuttaa, että Ve-
Vesivek remontoi kolmasosan katoista talvella
Vesivekin työntekijät ovat oman lähialueen miehiä, ”paikallisia poikia”, joille Suomen pohjoiset olosuhteet ovat tuttuja. Remonteista kolmasosa ajoittuu talvikuukausille. Lumenpudotus ennen purkutöitä ja muut talviremontoinnin kuviot ovat Vesivekin kattoammattilaisille tuttua hommaa. Katon kunto selviää parhaimmin välipohjatillaan tutustumalla. Talvella välipohjassa voi havaita muun muassa lämpövuotoihin ja kondensaatioon liittyviä merkkejä, jotka eivät lämpimämpinä kuukausina välttämättä tule yhtä hyvin esille.
Vuonna 2018 Vesivekin ilmaisen kattoremontin voittivat Pirkko ja Hannu Hökkä Oulusta. Voitto paljastettiin Hökän pariskunnalle yllätyksenä kattoremontin lopputarkastuksen yhteydessä.
sivekin tekemä katon kuntotarkastus on aina ilmainen. – Jos vähänkään epäilyttää, ovatko katon kuntorakenteet kunnossa, voit tilata meidät tekemään kuntoarvion. Katon elinkaari on noin 30 vuotta, joten etenkin 1970 – 1990-luvul-
la rakennettujen ja sitä vanhempien talojen remontoimattomien kattojen kunto on kyllä hyvä nyt jo tutkia. Turhaan emme tietenkään kenenkään kattoa ala vaihtamaan. Meiltä saa rehellisen arvion katon tilasta, Ville Piiroinen lupaa.
– Talvi on myös toimitusaikojen puolesta erinomaista kattoremontointiaikaa, Ville Piiroinen muistuttaa.
TEKSTI ANITTA ISO-MARKKU
MEDIARAUTI
Oulun ja Lapin
YritysSanomat Koko palveluketju samalta kalustetoimittajalta tilauksesta asennukseen
MODEO OY on puhtaasti kotimainen kalustetoimittaja, jonka myymäläketju on laajentunut nopeasti. Uusimmat omat myymälät on avattu muun muassa Rovaniemelle ja Ouluun. – Nyt omat myymälämme kattavat koko Suomen, sanoo Susanna Kaarlejärvi Modeo Oy:n Rovaniemen toimipisteestä. – Liikevaihtomme on koko ajan kasvanut, lisää Johanna Paananen Modeo Oy:n Oulun toimipisteestä. – Rovaniemellä myymälä on toiminut nyt noin vuoden ajan. Olemme saaneet hyvää palautetta uusilta asiakkailta, myös yritykset ovat alkaneet huomata palvelumme, Kaarlejärvi jatkaa. Modeo Oy:n valtakunnallinen kaluste- ja sisustussuunniteluketju, tilauksesta asennukseen. – Modeolla on siis myös omat asentajat, jotka hoitavat asennuksen hyvin suoraan asiakkaan toimipaikalla, hän painottaa. – Vaikka edustamme yli sataa kansainvälistä brändiä, tärkeä suomalainen muotoilu on meille lähinnä sydäntä. Modeo Oy ja suomalainen suunnittelija Yrjö Kukkapuro, yksi kansainvälisesti tunnetuimmista ja palkituimmista kalustemuotoilijoista, ovat hiljattain päätyneet yhteistyöhön ja sopimukseen kalustetaiteilijan lähes koko tuoteskaalan yksinmyyntioikeudesta Euroopan markkinoilla ja suomalaisen ketjun myymälöiden kautta.
”Kukkapuro on keskeisimpiä kalustemuotoilun modernisteja koko maailmassa, tuotteet ovat nyt Modeossa” – Yrjö Kukkapuro on suomalaisen kalustemuotoilun keskeisiä modernisteja. Hänen työnsä perustuu sekä esteettiseen että toiminnalliseen innovatiivistuuteen, myös käyttökokemukseen ja erityisesti ergonomiaan
toimistotyössä, Johanna Paananen sanoo. – Kukkapuron muotoilun myynnin saaminen kotiin tänne Suomeen on tilaisuus, joka antaa meille paljon uusia mahdollisuuksia tyydyttää asiakkaidemme toiveita, Susanna Kaarlejärvi lisää. Yrjö Kukkapuro on jo yli 60 vuotta kestäneellä urallaan luonut jatkuvasti oman aikansa huippumoderneja huonekaluja. – Ne ovat syntyneet klassikoiksi. Parhaiten Suomessa tunnetuja hänen mallejaan ovat muun muassa Ateljee-sohva sekä Remmi-tuoli. Nämä toisaalta sekä veistoksellisuutta, eleganssia että metallista rohkeutta sisältävät kalusteteokset ovat esillä muun muassa kansainvälisissä näytteilyissä sekä New Yorkissa että Lontoossa. – Klassikkotuoleissa ovat mo-
net suomalaiset jo istuneet, ainakin julkisssa tiloissa, joihin niitä on paljon hankittu. Yrjö Kukkapuron vuosikymmenten pituisen uran aikana luomat kalustemallit muodostavat mallistoperheitä, joiden muotokieli on yhtenäinen ja tarkoituksenmukainen. Kokoelmat vaihtelevat klassisen pelkistetystä Moderna-perheestä maalauksellisiin CNC-työstettyihin mallisarjoihin. Hänen plastinen, pop-vaikutteinen muovituolikautensa kesti kymmenisen vuotta. Yrjö Kukkapuro itse kertoo, että öljykriisi havahdutti hänet, jolloin hän vaihtoi muovin ekologisempiin raaka-aineisiin. Siitä alkoi hänen nyt jo 30 vuotta kestänyt muotovanerikautensa. Työtuolisarjat Piaano, Fysio ja muun muassa Funktus ovat ergonomisia ja esteettisiä, ja jälleen
täysin ajankohtaisia, sekä monitilatyöympäristöihin että kotitoimistoihin, ilman monimutkaisia säätöjä.
Liikkeet Rovaniemellä ja Oulussa – Modeo on arvostettu yhteistyökumppani. Olemme muun muassa valtion julkishallintoon liittyvän Hanselin sopi-
mustoimittaja, Johanna Paananen kertoo. – Matkailu- ja ravintola-alan järjestön Maran kanssa tekemämme virallinen yhteistyösopimus on meille tärkeä varsinkin täällä Lapissa, Susanna Kaarlejärvi lisää. – Meillä on alalta paljon asiakkaita. – Brändivalikoimassamme on etupäässä kotimaisia valmistajia ja kalustetoimittajia, mutta myös ulkoimaisia yhteistyökumppaneita.
– Yksi vahtuutemme on se, että haemme maailmalta uusinta designia, joten kalustevalikoima elää koko ajan: aina on perinteisen lisäksi tarjolla uusinta trendiä, Johanna Paananen sanoo. – Lyhyellä toimitusajalla saa Modeon omasta ketjusta, sekä Rovaniemen että Oulun liikkeistämme ja varastoistamme, normaaliin valikoimaamme kuuluvia tuotteitamme, jotka ovat esillä muun muassa nettisivuillamme, hän jatkaa.
4 • YRITYSSANOMAT
Uudistuva työympäristö antaa uusia vaatimuksia työturvallisuustyöhön TYÖTURVALLISUUSKESKUS
muistuttaa, että vanhat totutut toimenpidekaavat eivät aina sovi uudenlaisiin työpaikkoihin, mukaan lukien sekä peliteollisuuden, muun digiteollisuuden ja myös perinteisen teollisuuden uudet ratkaisut. Työturvallisuuskeskus on mukana Uusi Teollisuus -messuilla Tampereella maaliskuussa ja esittelee ratkaisuja teollisuuden uusiin työturvallisuuden haasteisiin. Uusi teollisuus -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään maaliskuussa 2019. Uutuustapahtuma kokoaa yhteen teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät. Messuilla esitellään tuotannon ammattilaisille kunnossapidon, työturvallisuuden ja teollisuuden palveluita. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja ja case-esimerkkejä muun muassa nykyaikaisista teollisuusympäristöistä, ennakoivasta kunnossapidosta sekä joustavasta työturvallisuuskulttuurista.
Työturvallisuuskeskuksen ständillä E1008 voi tutustua Työturvallisuuskeskuksen palveluihin. Esillä ovat Työturvallisuuskortti-koulutus, alihankintayritysten turvallisuusarviointi ja Lean Safety -malli. Työturvallisuuskeskus on tuottanut Lean Safety -toimintamallin ja -koulutuskonseptin työturvallisuuden kehittämiseen. Oikea työtapa on turvallinen työtapa ja suunnitelmallisuus tuo sujuvuutta. Lean Safety-toimintamallin ja koulutuskonseptin hyödyntämisen mahdollisuuuksia esittelee Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Vesa Kotaviita. – Hyvään tulokseen turvallisten toimintatapojen kehittämisessä päästään, kun tilaaja ja palvelutoimittaja tekevät jatkuvasti yhteistyötä. – Tämän tueksi ja apuvälineeksi on laadittu UPA, joka sisältää arviointia ja vuorovaikutusta kehittämisen näkökulmasta. Aiheesta kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Eero Honka.
Johtajat kokosivat vinkit suomalaisen johtamisen parantamiseksi Yli 70 suomalaista yritysjohtajaa on kokosi Työelämä 2020 -hankkeessa yhdessä vinkkilistan, jolla pyritään parantamaan suomalaista johtamista. Laaja tutkimus paljasti viime vuonna, että suomalaisessa johtamisessa on kolme kipukohtaa: keskustelun lisääminen työpaikoilla, itseohjautuvuuden tukeminen sekä rohkeampi ajattelu. Johtajien nyt kokoamalla listalla on viisi vinkkiä kunkin haasteen ratkaisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön ”Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus” -tutkimuksessa paljastui viime kesänä, että suomalaisessa johtamiskulttuu-
rissa on hyvien piirteiden lisäksi myös paljon parannettavaa. Tutkimuksessa ilmenneisiin haasteisiin tartuttiin heti, ja nyt on koottu 15 konkreettista vinkkiä suomalaisen johtajuuden parantamiseksi. Marras-tammikuun aikana yli 70 suomalaista johtajaa ja johtajuuden asiantuntijaa osallistui konkreettisten vinkkien työstämiseen. – Tutkimus osoitti, että suomalaisilta johtajilta kaivattaisiin enemmän keskustelua, itsenäisen toiminnan tukemista sekä isompaa ja rohkeampaa ajattelua. Aloimme heti miettiä, miten ne korjattaisiin työpaikkojen arjessa, ja vinkit ovat hyvin
konkreettisia, sanoo Työelämä 2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti.
Huipputiimejä yhdistää hyvä vuorovaikutus Keskustelukulttuuriin paneutuneessa työpajassa todettiin, että usein huipputiimien suorituskyvyn takaa löytyy nimenomaan hyvä vuorovaikutus. Innovaatioita haetaan yhä useammin yhteiskehittelyn avulla, mikä vaatii keskustelutaitoja. Itseohjautuvuuden avaimet puolestaan nähtiin matalassa hierar-
kiassa, joka on suomalaisfirmojen erityispiirre. Vinkkien avulla matala hierarkia voidaan kanavoida itseohjautuvuudeksi ja sitä kautta kilpailueduksi. Rohkeudesta puhuttaessa todettiin, että poikkeuksellisten innovaatioiden tekemisessä ei usein ole kysymys uuden teknologian tai asian ymmärtämisestä, vaan koko ajattelutavan pelottomasta muutoksesta. – Yhteistä kaikille vinkeille on, että kilpailuetu ja taloudellinen tuotto näyttävät vaativan perustakseen pehmeitä arvoja, kuten luottamusta, avoimuutta, läsnäoloa ja keskustelutaitoja, Margita Klemetti sanoo.
Työpaikkojen ensiapukurssit: Ensiapukoulutus.fi soita: 0400 112 113
www.mediarautio.fi
YRITYSSANOMAT • 5
Oulunportti Visiolinja, 90410 Oulu
Oulunportista tulee lähivuosina merkittävä palveluiden, erikoistavarakaupan ja työpaikkojen keskittymä Oulun eteläpuolelle. Temotek rakentaa alueelle 7 100 neliön liike- ja toimitilan. Korkeatasoinen, hyvin saavutettava ja näyttävä tila sopii erinomaisesti toimitilaksi yritykselle tai kaupan liiketoiminnan käyttöön. Katso lisää: www.temotek.fi/yrityksille
7 km Ou lun keskusta sta, 7 km Ou lun lentoase malta Rakenta minen alkaa vuonna 2020!
Vetovoimainen sijainti yrityksellesi! Myynti: Vesa-Matti Tervonen, LKV, p. 050 343 8857, vesa-matti.tervonen@temotek.fi • Jari Alaiso, LKV, p. 045 648 5391, jari.alaiso@temotek.fi
www.temotek.fi
Elämänlaatua rakentamassa
RATKAISUKESKEINEN KUMPPANISI KAIKENLAISISSA KULJETUSTARPEISSA Tavaraliikenne luotettavasti Lapista ja Pohjois-Suomesta muualle Suomeen tai Eurooppaan – ja tietysti myös päinvastoin. Moderni kalustomme on varusteltu pohjoisen olosuhteisiin.
Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä!
KULJETUSLIIKEKRISTO.FI
Myynti ja asiakaspalvelu
+358 50 516 6146 booking@kuljetusliikekristo.fi
Oulun terminaali Oritkarintie 1, Ovet 54-57, 90400 Oulu
Keminmaan terminaali Valiontie 8 94450 Keminmaa
Rovaniemen terminaali, logistiikkakeskus Teollisuustie 64, 96320 Rovaniemi
Ivalon terminaali Hallitie 5, 99800 Ivalo
6 • YRITYSSANOMAT
Puhelinkoppi palasi, mutta – avokonttoreihin TOIMISTO- ja muiden yritystilojen sisustuksessa käytännöllisyys ja käytettävyys ovat aina trendejä, jotka nousevat kulloisistakin tarpeista toiminnallisen työympäristön järjestämiseen. Hyvä toimistosisustus inspiroi työntekijöitä ja pitää toimintavireen korkeana työpäivän ajan. Visuaalisesti yritystilojen sisustamisessa on hyvä ottaa linjaksi yrityksen oma brändi. Etenkin, jos yritystiloissa vierailee asiakkaita ja sidosryhmien edustajia, tulee miettiä, mitä yritystilat kertovat yrityksestä, sen toimintakulttuurista ja fiiliksestä. Toimistojen sisustussuunnittelu alkaa tarveanalyysistä: millaista työtä tilassa tehdään, ketä siellä työskentelee, millainen työympäristö tukisi parhaimmin työn tavoitteiden saavuttamista? Aluksi on hyvä määritellä käytössä olevien huoneiden ja muiden tilojen selkeät funktiot. Ei ole vain yhtä oikeaa vastausta siihen, onko avokonttorin pöytä vai ovella suljettava toimistohuone työnteolle parempi ratkaisu. Kullekin yritykselle, työryhmälle ja työntekijälle paras ratkaisu riippuu siitä, onko työ luonteeltaan enemmän itsenäisesti toteutettavaa ja keskittymistä vaativaa vai edistääkö työtä mahdollisuus pallotella ideoita ja jakaa kokemuksia työkavereiden kanssa jouhevasti pitkin päivää.
Työnteolle on annettava rauha hälystä muusta pöhinä
Funktionaalisuus ja brändi kohtaavat yrityssisustukses tyisesti työtuolien ja työpöytien säädettävyyteen kullekin työntekijälle sopivalle korkeudelle. Työtuolin oikeaan ergonomiseen säätämiseen on tarjolla ohjeet esimerkiksi Työterveyslaitoksen Ergonomian tietopankissa internetissä. Ohjeita oikeisiin säätöihin saa myös omalta työterveydenhuollon kumppanilta. Työpisteissä, joissa päätetyöskentely on pitkäaikaista, esimerkiksi sähkökäyttöiset pöydät tarjoavat mahdollisuuden työskentelyasennon säätämiseen päivän mittaan pöytää laskemalla ja nostamalla. Päätetyötä tekevien olisi hyvä tehdä ainakin osa työpäivästään seisten. Esimerkiksi työpuheluiden ajaksi on hyvä nousta seisomaan ja vaikkapa jaloitella hieman työpisteen ympärillä. Myös kirjoittaminen ja muu päätetyö sujuu seisten, jos pöytälevyn taso nousee helposti työntekijän mukana. THL:n suosituksen mukaan yhtäjaksoista istumatyötä tulisi tehdä enintään tunti kerrallaan, minkä jälkeen on tarpeen jaloitella. Riittävä ja oikeanlainen valaisu on myös keskeinen toimistotyöntekijöiden terveyteen vaikuttava tekijä. Työsuojeluhallinto suosittaa, että tiloissa, joissa työskennellään jatkuvasti, yleisvalaistuksen tehon tulisi olla vähintään 200 luksia. Työnantajan on myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että yli 45-vuotiaat työntekijät hyötyvät tätäkin
Monitilatoimistossa työn luonne soljuu
Työ on nykyisin luonteeltaan niin monipuolista, että useimmissa yrityksissä toimistotyöntekijöille olisi parasta järjestää mahdollisuus työskennellä päivän aikana sekä yhteisöllisesti että itsenäisesti omassa rauhassa. Puhutaan “monitilatoimistoista”, joissa kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus siirtyä päivän mittaan erilaisia työskentelytapoja tukeviin tiloihin kulloisenkin työtehtävänsä ja myös oman tunnelmansa mukaisesti. Henkilökohtainen päätelaite voi liikkua työntekijän mukana työtilasta toiseen – tai kullakin työtilalla voi olla omat yhteiskäyttöiset päätelaitteensa. Monitilatoimistossa on sekä rauhalliseen työskentelyyn sopivia hiljaisia “soppia” että ryhmätyöskentelyyn soveltuvia yhteisöllisiä tiloja. Osa tiloista voi olla tunnelmaltaan ja sisustukseltaan formaalimpia, toiset rennompia ja leikkisämpiä. Monitilatoimiston toteuttaminen on helpointa ennalta sisustamattomaan avoimeen yritystilaan, mutta monitilaisuuden filosofiaa voidaan toki lähteä tutkimaan ja toteuttamaan soveltuvin osin myös perinteisessä toimistossa määrittelemällä tilojen funktioita uudelleen. Kun useimmilla työntekijöillä on omat toimistohuoneet, on hyvä varata toimistoon riittävän tilavat sosiaaliset tilat, kuten kahvihuone ja neuvottelutai ryhmätyöskentelytilat, jotta myös yhteisölliseen työskentelyyn on jouheva mahdollisuus. Vastaavasti avokonttoriin voidaan luoda keskittymistä ja hiljaisuutta vaativalle työlle oma soppi esimerkiksi ääntä eristävi-
Puhelinkopit ovat tehneet paluun – toimistoihin. Useat valmistajat tarjoavat avoimiin toimisto- ja muihin yritystiloihin äänieristettyjä puhelinkoppeja. Koppi tarjoaa samaan aikaan yksityisyyssuojaa puhelinkeskustelulle ja suojaa muita avoimen tilan työntekijöitä melulta. Puhelinkoppien lisäksi on tarjolla äänieristettyjä “tapaamiskoppeja”, joissa muutama henkilö voi keskustella rauhassa. Koppeja voi käyttää myös pieninä “pop-up-toimistoina” esimerkiksi yrityksen asiakas- tai tuotantotilojen yhteydessä. Kuvassa Framery Acousticsin puhelinkoppeja.
en irtoseinäkkeiden avulla. Nykyisin on saatavilla julkitilahuonekaluja, joissa mukava, mutta ryhdikäs sohva tai nojatuoli ja pieni työtaso on integroitu äänieristeseinäkkeeseen. Tällaista innovatiivista muotoilua edustavat esimerkiksi ruotsalaisen o4i Design Studion Martelalle suunnittelemat PodSofa-sohvat ja PodSeat-nojatuolit. Monet valmistajat tarjoavat toimistokäyttöön myös äänieristettyjä puhelinkoppeja. Muuten avoimessa työtilassa puhelinkoppi sekä suojaa melulta työpisteidensä ääressä rauhallista työtä tekeviä että toisaalta varmistaa puhelinkeskustelun yksityisyyttä. Puhelinkoppien lisäksi saatavilla on myös äänieristettyjä “tapaamiskoppeja”, joissa
on tilaa 2–4 henkilölle. Tapaamiskoppi voi olla kätevä ratkaisu esimerkiksi luottamuksellisien asiakastapaamisten tai vaikkapa esimiehen ja työntekijän välisten keskusteluiden toteuttamiseen muuten avoimessa toimistotilassa.
Neuvotteluja kahvihuoneessa
Monissa pk-yrityksissä kahvihuone ja neukkari ovat sama tila. Tämä ei välttämättä ole huono ratkaisu, mutta tilan käytölle on tällöin laadittava selkeät ja kaikkia kunnioittavat pelisäännöt. Voi olla hankalaa, jos tiettyyn työryhmään kuulumaton työntekijä istuu pöydän nurkassa lounastamassa samalla, kun toiset työntekijät koittavat
kokoustaa. Toisaalta lounastajan ajaminen pois tauoltaan esimerkiksi päätteen ääreen syömään ei myöskään ole reilua. Mikäli tällainen ongelma on yleinen, kannattaa miettiä, voisiko yhteistilaa jakaa kalusteiden avulla erilaisia toimintoja varten – tai voisiko ryhmätyöskentelytilan sittenkin sijoittaa kokonaan eri huoneeseen. Toimistotiloja suunniteltaessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös riittävään väljyyteen. Riippumatta siitä, onko toimisto modernisti monitilainen, perinteisempi avokonttori vai suljettavista toimistohuoneista muodostuva tila, on aina tärkeää varmistaa, että tilaa on riittävästi työntekijää kohden. Työ- ja hyvinvointilaitoksen suosituksen mukaan yhden hengen työhuo-
neen koon tulisi olla vähintään 10–12 m2 ja avotilassa yhdelle työntekijälle tulisi varata tilaa noin 7–8 m2. THL suosittaa kiinnittämään erityistä huomiota myös siihen, että työtiloissa ja työtilasta toiseen liikkuminen on esteetöntä.
Ergonomiset kalusteet ja toimintatavat
Toimistokalusteissa ergonomia on tärkein tekijä. Mitä ergonomisempia kalusteet ovat, sitä vähemmän istumatyö aiheuttaa haittaa työntekijöiden terveydelle, mikä taas heijastuu yrityksen hyvinvointiin sairaspoissaolojen vähenemisenä. Huomiota tulisi kiinnittää eri-
Avoimessa työtilassakin on tärkeää v haittaavaksi ja työterveyttä heikentäv kaan avotilassa yhdelle työntekijälle avotilan työntekijöille riittävää yksity
YRITYSSANOMAT • 7
ästä
Avoimeen yritystilaan voidaan luoda rauhalliseen työskentelyyn sopivia soppia esimerkiksi äänieristeseinäkkeillä ja erityisillä yrityskalusteilla, joissa ääntäeristävä seinäke on integroitu vaikkapa sohvaan tai nojatuoliin ja työtasoon. Kuvassa ruotsalaisen o4i Design Studion Martelalle suunnittelemat PodSofa-sohvat ja PodSeat-nojatuolit. O4i Design Studion julkitilakalustemuotoilu on voittanut useita alan arvostettuja palkintoja kuten Red Dot Design Award -palkinnon.
ssa
kirkkaammasta valaistuksesta. Valon tulee tulla sopivasta suunnasta niin, ettei se häikäise työntekijää eikä myöskään heijastu esimerkiksi päätelaitteen pinnasta.
Hälyltä pakoon avokonttoreista
Erityisesti avoimissa toimistotiloissa terveyshaittaa voi aiheuttaa myös liiallinen häly ja meteli. Vaikka häly ei nousisikaan itsessään kuulovaurioita aiheuttavalle tasolle, se voi häiritä työntekijöiden keskittymistä, nostaa stressitasoa ja näin ollen huonontaa työtulosta. Tärkeät asiakaspuhelut olisi hyvä voida soittaa erillään muusta avokonttorissa puuhaavasta työyhteisöstä. Avokonttorin akustiikkaa voidaan myös pehmentää kaikua ja meteliä vaimentavilla äänieriste-elementeillä niin seinissä kuin esimerkiksi työpisteiden välisissä seinäkkeissä. Hälyisestä tilasta on myös tärkeää pystyä poistumaan tauolle rauhallisempaan tilaan. Fiksuimmat ja ergonomisimmatkaan toimistokalusteet eivät kuitenkaan yksin pysty huoltamaan toimistotyöntekijöiden terveyttä. Ergonomisten kalusteiden lisäksi on tärkeää, että työyhteisöä motivoidaan noudattamaan yhdessä ergonomisia rutiineja osana arkista työpäivää. Toimistotiloja suunnitellessa onkin hyvä miettiä esi-
merkiksi, miten tilassa on mahdollista toteuttaa sosiaalista taukojumppaa tai voiko esimerkiksi harvemmin käytettävien työvälineiden hakeminen hieman kauempaa luoda päivään luontevia arkiliikuntahetkiä.
Yrityksen oma brändi toimistotiloihin
Toimisto- ja muiden yritystilojen visuaalista ilmettä mietittäessä katse on hyvä kääntää yleisten trendien sijaan yrityksen omaan brändiin. Yrityskalusteet ovat yleensä tyyliltään modernin pelkistettyjä. Jos yrityksen oma brändi on luonteeltaan persoonallisempi, räisky-
vämpi tai vaikkapa kotikutoisempi, voidaan tätä puolta tuoda esiin valitsemalla esimerkiksi oleskelu- ja taukotiloihin joitakin yrityksen omaa kulttuuria vahvasti henkiviä kalusteita tai muita käyttöesineitä. Yritysbrändin omat värit voidaan tuoda toimistosisustuksessa esille monin tavoin. Useimmat toimistokalusteet ovat väriltään kustomoitavia. Toisaalta tyylikäs tapa tuoda brändiväriä esille voi olla esimerkiksi toimistotarvikkeiden valitseminen brändin mukaisissa väreissä. Konsteja on monia. Kaiken kaikkiaan värivalinnoissa kannattaa yrityssisustuksessa noudattaa yhtenäistä ja harkittua linjaa. Väritykseltään sekavat ja riitaisat kalusteet ja esineet
varmistaa, että työntekijöillä on riittävä määrä yksityisyyttä, eikä työtilan metelitaso nouse työskentelyä väksi. Avokonttorissa työntekijöitä ei myöskään saa ahtaa liian pieneen tilaan. THL:n suosituksen mutulisi varata tilaa noin 7-8 m2. Kuvassa o4i Design Studion PodWork-kaluste, jota voi käyttää tarjoamaan yisyyttä. Työpisteiden väliset seinäkkeet toimivat näkösuojan lisäksi myös äänieristeinä.
luovat helposti sekavan ja jopa nuhjuisen vaikutelman. Yrityksen brändin esiin tuomista toimisto- ja muissa yritystiloissa on kuitenkin aina hyvä miettiä laajemminkin kuin vain sijoittamalla yrityksen logoa ja
väritystä tiloihin. Brändiä voi edustaa myös työntekijöiden tapa työskennellä ja olla tilassa, tai tapa, jolla toimistossa vierailevat ihmiset otetaan vastaan. Brändiä voi olla myös se, ettei pomokaan piiloudu aina sulje-
tun oven taakse, tai että taukotilassa on tarjolla tuoreita hedelmiä.
TEKSTI: ANITTA ISO-MARKKU
Monitilatoimistossa työntekijät voivat siirtyä päivän aikana erilaisiin työskentelytiloihin sen mukaan, vaatiiko kulloinenkin työtehtävä enemmän yksityisyyttä ja rauhaa vai yhteisöllisyyttä ja ideoiden jakamista. Kuvassa etualalla avoimien työtilojen yksityistä ja rauhallista työtilaa tarjoavaksi ratkaisuksi suunniteltu o4i Design Studion PodWork-kaluste, jossa työpöydät on integroitu äänieristettyihin sermeihin.
8 • YRITYSSANOMAT YRITYSESITTELYSIVU
Sertifioitu Alarm Control Alco Oy sai kotimaisen työn Avainlipun
Pelastuslaitteistojen tarkastukset tarpeen toteuttaa määräaikaisesti RUNSASLUMINEN talvi on aiheuttanut harmia myös pelastuslaitteistojen määräaikaistarkastusten aikatauluissa, koska monet laitteille virallisesti nimetyt hoitajat kiinteistöyhtiöissä ovat ylityöllistettyjä muun muassa lumien katolta pudottamisessa tai aurauksessa. – Laitteistolle nimetyn hoitajan on hyvä olla tarkastuksen aikana paikalla. Kun käyntejä on sovittu, kiinteistöyhtiön huoltomiehet valittavat kiirettään ja väsymystään lähes ympärivuorokautisista työpäivistä. Mutta kaikki tarkastukset on onneksi saatu tehtyä ajallaan, kertoo toimitusjohtaja Sam Packalén Alarm Control Alco Oy:stä. Hän muistuttaa, että paloturvallisuuslaitteistojen tarkastaminen on laitteiston omistajan tai haltijan vastuulla. – Jos sattuu huonosti ja tulipalo tuhoaa rakennusta, vakuutusyhtiö selvittää aina, ovatko laitteistojen määräaikaistarkastukset tulleet tilattua ja tehtyä. Jos todetaan, että laitteistoa ei ole pidetty kunnossa, korvaus voi jäädä kokonaan saamatta. Hätäkeskukseen liitetyistä tarkastetuista laitteistoista voi toisaalta saada alennusta myös vakuutusmaksuista. Packalén vertaa sammutusja hälytyslaitteistojen määräaikaista tarkastusta autojen määräaikaiskatsastukseen. – Autot ovat tyyppikatsastettuja jo ennen kuin ne tulevat myymälään, mutta pelastuspuolella tilanne on erilainen: laitteistot kasataan paikoilleen siinä vaiheessa kun itse rakennus rakennetaan. Automaattisille sammutus- ja paloilmoitinlaitteistoille vaaditaan sen vuoksi käyttöönottotarkastus, ennen kuin rakennus voidaan ottaa käyttöön. Kun asennus on valmis, asennusliike tilaa tarkastuslaitokselta käyttöönottotarkastuksen. Tarkastaja selvittää muun muassa, ovatko mitoitukset oikein, onko asennettu oikeat kompo-
kuuluu TUKESin organisaatioon. FINAS arvioi meidät kerran vuodessa ja raportoi TUKESille, joka on varsinainen luvan myöntäjä.
Laaja yhteistyö
Täysin kotimaisen, suomalaisen Alarm Control Alco Oy:n omistajiin kuuluu osa yrityksen henkilökunnasta. – Henkilöturvallisuuskohteiden palosammutus- ja -ilmoituslaitteistojen tarkastuksiin kiinnitetään nykyään yhä enemmän huomiota, toimitusjohtaja Sam Packalén Alarm Control Alco Oy:stä sanoo. – Esimerkiksi isoihin hoivakoteihin ja majoitusliikkeisiin vaaditaan nykyään sekä automaattisia paloilmoitus- ja -sammutuslaitteistoja. Lähes kaikki jopa vain omakotitalon kokoiset hoivakoditkin ovat ottaneet tämän huomioon mitoituksissaan.
nentit, onko laitteisto kohteeseensa tarkoituksenmukainen. Lisäksi tarkastuksia pitää tehdä kohteessa myöhemminkin määräajoin. Niissä selvitetään toimintakunnon lisäksi esimerkiksi, onko käyttötarkoitus edelleen sama vai tarvitaanko päivityksiä laitteisiin. Hätäkeskusyhteyteen liitetyt sprinkerit on tarkastettava kahden vuoden välein, paloilmoittimissa kolmen vuoden välein. Laitteiston omistaja tai haltija vastaa määräaikaistarkastuksen tilaamisesta. – Me tarkastajina emme tyrkytä tarkastuksia. Sen sijaan pelastusviranomainen selvittää omien tarkastuskäyntiensä yhteydessä, onko teknisiä tarkastuksia tehty. Tosin meidän kanssamme voi tehdä sopimuksen, jonka mukaan hoidamme tarkastukset määräajoin, ilman että asiakkaan tarvitsee huoleh-
tia asiasta, Sam Packalén sanoo. – Käynnistä siis sovitaan asiakkaan ja laitteistolle nimetyn hoitajan kanssa. Sopimusasiakkaita meillä on kaikilta aloilta ja erikokoisia yhtiöitä noin pari tuhatta. Julkisten toimijoiden kanssa tehdään erikseen määräaikaisia sopimuksia.
Ainoa kotimainen
– Pelastusalalla on useita eri toimijoita. Valvovana viranomaisena toimivat paikalliset pelastuslaitokset. Pelastuslaitoksilla ei kuitenkaan ole teknistä asiantuntemusta siitä, täyttävätkö paloturvallisuuslaitteistot niille asetettuja teknisiä vaatimuksia. Tästä syystä on olemassa erityisiä tarkastuslaitoksia, Sam Packalén kertoo. Alarm Control Alco Oy on
alan ainoa kotimainen toimija, suomalaisen työn avainlippu -tunnuksen saanut paloturvallisuuslaitteistojen tarkastuslaitos. – Meillä on nyt 18 työntekijää, joilla on alan erilaisiin kohteisiin henkilökohtainen pätevyystodistus. Tarkastajan työhön ei tulla suoraan oppilaitoksen penkiltä. Suurin osa henkilökunnastamme on toiminut alalla aiemminkin, he ovat työskennelleet paloturvallisuuslaitteistoja asentavien yhtiöiden tehtävissä, muun muassa projektipäällikköinä. Nyt he ovat meillä puolueettomina tarkastajina, Sam Packalén toteaa. Yhtiössä on kolme pääomistajaa, jotka kaikki toimivat yrityksessä. – Vastaavasti meitä yhtiönä valvoo kaksi instanssia: akkreditoitua, korkeamman luokan laatujärjestelmämme toteutumista valvoo FINAS, joka
Sam Packalén kertoo, että Alarm Control Alco tekee yhteistyötä pelastusviranomisten kanssa. – Lähetämme jokaisesta tekemämme tarkastuksen pöytäkirjan heille. Niin he pysyvät ajan tasalla tehdyistä tarkastuksista. Pöytäkirja ja tarkastustarra annetaan luonnollisesti myös kohteen omistajalle. Jos rutiinikäynnillä todetaan, että kukaan ei ole määräajassa tehnyt tarkastusta, viranomainen määrää sen tehtäväksi esimerkiksi kuukauden kuluessa. – Meillä on tarkastajia ympäri maata, muun muassa Oulussa, josta operoidaan PohjoisSuomen kohteita. Pätevyysvaatimukset huomioiden pystymme tarkastamaan kaikenlaiset ja -kokoiset kohteet talon sisäisen
yhteistyömme ansioista. Alarm Control Alco harrastaa myös pohjoismaista yhteistyötä. – Kokoonnumme säännöllisesti ja käymme läpi muun muassa eri maissa voimassa olevia sääntöjä ja yleiseurooppalaisia teknisiä standardeja, joiden mukaan paloturvallisuuslaitteistot yleensä rakennetaan ja asennetaan. – Akkreditoidun laatujärjestelmämme mukaisesti tarkastajiamme koulutetaan säännöllisesti, jatkuvasti alan uudistusten mukaan. Pidämme huolta tarkastajiemme pätevyydestä, Sam Packalén toteaa. – Asiakkaamme ja huoltoja toteuttavat kiinteistöyhtiöt myös saavat meiltä halutessaan alan koulutusta. Tulemme asiakkaan luo antamaan koulutusta, heidän ei tarvitse matkustaa minnekään. Harjoittelu toteutetaan esimerkiksi meidän asiakkaidemme omissa tiloissa sopimuksen mukaan. Ne voidaan toteuttaa esimerkiksi tarkastuskäynnin yhteydessä, jolloin tarvittavat asiat tulevat esille mahdollisimman konkreettisesti.
Alarm Control Alco Oy Ab Alarm Control on vuonna 2000 perustettu pelastusalalla toimiva yritys. Osa henkilökuntaa omistaa yrityksen joka työllistää 19 henkilöä. Palosammutuslaitteistojen tarkastustoiminta on FINASin akkreditoima. Yhtiö tarjoaa tarkastuspalvelujen lisäksi koulutusta tarkastettavien laitteistojen toteuttajille ja käyttäjille.
Postiosoite: PL 212, 01301 Vantaa Käyntiosoite: Huurrekuja 9, 04360 Tuusula Puhelin: 010 821 2121 Sähköposti: alco@alco.fi http://www.alco.fi
Yrityslehdet, nettisivut, some, video- ja tv-mainostuotanto, – kaikkea mitä vaan tarvitset Valtakunnallisesti toimiva Mediarautio Oy palvelee kaikissa median ja viestintämarkkinoinnin tehtävissä. MEDIARAUTIO OY on erikoistunut nimenomaan yritysviestintään ja -markkinointiin. Ammattilaisemme osaavat ja taitavat sisällöntuotannon ja teknisen toteutuksen niin printti- kuin sähköisessäkin mediassa. Yrityksen tarina on aina kertomisen arvoinen. Palveluiden ja tuotteiden kilpailukyvyn voi kuvata juttutekstien, nettisivujen sekä videoiden sisällössä laajemmin kuin mainoksissa, vaikka myös ilmoituk-
set tehoavat hyvin – varsinkin nopeassa viestinnässä. Kertomuksessa välittyy myös aito tunnelma, kokemus, josta jää pitkään kestävä muistijälki lukijan, katsojan, kuuntelijan, siis kokijan mieleen. – Ota yhteyttä meihin, kun suunnittelet markkinointia, olipa sitten mielessäsi yrityksen tai yhteisön lehtimainos, tvtai radiomainos, esite, oma lehti, nettisivut, historiakirja, juhlakirja, vuosikertomus, yritysesittely, yritys- tai muu esittelyvideo, yhdistyksen tai yrityksen juhlien taltiointi videolle. Osaavat ammattilaisemme, luotettavat kumppanit tukenaan, palvelevat tavoitteiden saavuttamisessa. Meillä on viestinnän alalta yli 50 vuotta kokemusta.
MEDIA RAUTI Tutustu meihin ja palveluihimme sekä referensseihimme: www.mediarautio.fi video.mediarautio.fi tai pyydä esittely, soita 0400 580085, kiitos!
Mediarautio Oy:n palveluihin voi tutustua sivulla www.mediarautio.fi – videotuotannosta tarkemmin sivulla video.mediarautio.fi – autamme myös videoiden nostamisessa esiin omilla nettisivuillanne ja somessa, esimerkiksi Facebook-sivullanne.
YRITYSSANOMAT • 9
MEDIARAUTI
FIND US: industrysummit.fi
|
@SummitOulu
10 • YRITYSSANOMAT
Raskaiden kuljetusten ammattisankarit sankareita myös tv:ssä
Sami Saarinen kuljettaa lohta ja turskaa pohjoisessa toikin vettä koko päivän. Olihan se sitten melkoista taistelua Norjan vuoristoteillä. – Eipä niitä kelejä ja tilanteita kuitenkaan liikaa voi jäädä jälkikäteen mietiskelemään tai alkaa etukäteen pelkäämään. Ei tätä hommaa silloin pystyisi tekemäänkään, Saarinen pohtii.
Ensimmäinen Euroopan rekkakeikka 19-vuotiaana TRANSPORT SAVIKKO OY:N
kuljettaja Sami Saarinen sai viime syksynä rekkansa koppiin reissukaveriksi Ammattina sankari -televisiosarjan kuvaajan. Kuvaaja seurasi Saarista matkalla Kempeleestä Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Norjan Hammerfestiin. Menomatkalla Saarinen kuljetti moottorikelkkoja ja mönkijöitä Kautakeinoon, Altaan ja Hammerfestin seudulle Rypefjordiin, ja paluumatkalla Ouluun auto oli kalalastissa, joka noudettiin Altan seudulta. Transport Savikko Oy:n kuljettaja Sami Saarinen on mukana Ammattina sankari -televisiosarjan kuudennen kauden jaksossa 6. Kaikki Ammattina sankari -sarjan televisiossa kanavalla TV5 esitetyt jaksot ovat katsottavissa myös netissä. Ohjelmassa halutaan kunnioittaa koko yhteiskunnalle tärkeiden raskaan kuljetusten kuljettajien ammattitaitoa ja uhrautuvuutta – raskaat kuljetukset, raskaat työt. Myös alkuvuodesta 2019 Sami Saarisen keikat suuntautuvat usein Oulusta pohjoiseen. Tammikuussa hän on vienyt “ylös” mennessään moottorikelkkoja Rovaniemelle ja hakenut kalakuormaa jopa Lofooteilta asti suomalaisille. – Televisiosarjaan kuvattu reissu oli melko tyypillinen. Norjasta Suomeen ajellessa matkassani on lähes aina nimenomaan kalalasti. Suomalai-
Oman itsensä herra
Transport Savikko Oy:n kuljettaja Sami Saarinen on mukana Ammattina sankari -televisiosarjan kuudennen kauden jaksossa 6.
sille maistuu norjalainen kala, ja hyvä niin, se pitää minut töissä, Saarinen tuumaa. – Kameramies oli reissussa ihan mukavaa juttuseuraa, ei ollut minkäänlaista vaivaa. Hän on kuvannut melkein kaikki Ammattina sankari -sarjan aiemmat jaksot, joten homma oli hänelle jo hyvin tuttua, autossa asumisineen ja muutenkin. Melkein voisi sanoa, että hänhän oli puolivalmis kuski jo itsekin, Sami Saarinen veistelee. – Aikataulu oli kuvausreissulla onneksi kiireetön ja sää-
kin hyvä. Ei näistä Norjan reissuissa tosin minun mielestäni saa ihan oikeaa kuvaa kesällä tai syksyllä kuvattuna – sikäli, että sää- ja ajo-olosuhteet ovat talvella paljon rankemmat. Toisaalta en kyllä ottaisikaan kuvaajaa tai ketään muutakaan talviaikaan kyytiin. Talvella Norjassa ajaessa riskit ovat melkoisen isot, jos vaikka auto lähtee pahassa paikassa luistelemaan. Tiukassa tilanteessa pitää toimia nopeasti, enkä silloin halua joutua varomaan kyytiläistä. Omia lapsianikaan en koskaan ottai-
si mukaan talvireissulle. Kesäaikaan voin ottaa muksuja mukaan, Saarinen kertoo.
Taistelua vuoristoteillä
Sami Saarinen on ollut ammattiautoilija jo 15 vuoden ajan. Hän on ehtinyt kuljettaa monenlaisia liikennevälineitä. – Olen tykännyt kokeilla vähän kaikenlaista: Espanjan hedelmä- ja vihanneskuljetuksista roska-auton kuljettamiseen ja paikallisliikenteeseen ja niin edelleen. Oi-
keastaan kaikkea muuta on tullut ajettua paitsi säiliöautoa ja tukkirekkaa, Saarinen summaa. Norjan reissuja Saarinen on tehnyt Transport Savikko Oy:n leivissä puolentoista vuoden ajan. Monipuolisen ja pitkän ammattikokemuksensa perusteella Saarinen kertoo Norjan olosuhteiden erottuvan kaikista muista. – Loppiasviikonloppuna ajoin kalakuormaa Lofooteilta Ruotsiin päin pari sataa kilometria ihan vesijäällä. Edellisenä päivänä oli tullut paljon lunta ja ollut pakkasta, ja sitten sa-
– Eniten työssäni tykkään siitä, että keikan asettamissa puitteissa tässä on oman itsensä herra. Päätän itse, milloin ja missä pidän ruoka- ja kahvipaussit ja mihin tahtiin ajelen – kunhan tietysti kuljetus on aikanaan perillä, ja lakien ja asetusten puitteissa toimitaan. Maisemat vaihtuu ja monenlaista pääsee näkemään, Sami Saarinen kuvailee. Ammatinvalinta on Saariselle itselleen ollut aikoinaan lähes itsestään selvä. – Niin isäni kuin setänikin ovat ajaneet rekkaa, ja oikeastaan kaikki perhetututkin ovat toimineet huolinta- ja kuljetusalalla. Olen päässyt ensimmäiselle Ruotsin reissulleni kummisedän rekan kyydissä jo nelivuotiaana naskalina. Siitä se sitten lähti. – Äiti on joskus nauranutkin, että “muissa perheissä lapsesta toivotaan ehkä vaikka lääkäriä tai opettajaa, mutta meidän Samista on kyllä alusta asti pitänyt tulla rekkakuski”.
TEKSTI ANITTA ISO-MARKKU KUVA PENTTI KIVIRANTA
YRITYSSANOMAT • 11
PARHAAT PALVELUT
YRITYSPALVELUHAKEMISTO
AVAIMET
LASTUAVAT TYÖKALUT VARASTOSTA!
• KIERTEYTYKSEEN • SORVAUKSEEN • PORAUKSEEN • JYRSINTÄÄN
Gneissitie 20, 90620 Oulu • P. 010 3270600 • www.tyokalutori.fi
MEDIARAUTI
Yksi luovuttaa, kolme kiittää. Luovutetusta verestä erotellaan punasolut, plasma ja verihiutaleet. Näin yksi luovutus auttaa jopa kolmea potilasta. OJENNA KÄTESI. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Veripalvelutoimistojen yhteystiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri www.veripalvelu.fi
12 • YRITYSSANOMAT
Turvallinen ja helppo kierrätyspalvelu Onko yrityksenne nurkissa IT-, sähkö- tai elektroniikkalaitteita, jotka odottavat kierrätykseen pääsyä? Kuusakoski on kokenut ja luotettava kumppani kaikkiin kierrätystarpeisiin, metalleista tietoturvakäsittelyä vaativiin materiaaleihin.
Kysy lisää! puh. 020 781 7640, oulu@kuusakoski.com Ruskonniityntie 4, 90630 OULU Avoinna ma-pe klo 7.30 - 15.30 www.kuusakoski.com
Tunne vetovoima. Audi A4 Business Comfort Edition.
Täydellisesti varustelluissa Audi A4 Business Comfort Edition -malleissa on entisestään parantuneen Business tai Business Sport varusteiden lisäksi: Comfort Edition varusteet • Trend-nahkaverhoilu • Seisontalämmitys, kauko- ja mobiiliohjaus • Automaattisesti himmentyvä taustapeili • Etusivulasit äänieristelasia • Vetokoukku
Business tai Business Sport varusteina nyt myös • 3-alueinen automaatti-ilmastointi • Audi Smartphone Interface, Apple Car Play ja Android auto • Audi Music Interface • Audi Sound System -äänentoisto
Asiakasetu alk. 2 866 €. Tutustu osoitteessa audi.fi
Audi A4 Business Comfort Edition • Sedan alk. 36 243 € • Avant alk. 38 886 €
Audi Center Oulu Tyrnäväntie 8, Oulu, vaihde 020 762 44 Automyynti: ma-pe 8-18, la 10-15 • www.audi.porho.fi
Jari Ulkuniemi Mikko Tiitto Arto Keskitalo Jarmo Tikkanen
020 762 4013 020 762 4014 020 762 4011 020 762 4030
Pörhön Autoliike Oy Kauppakuja 6, Keminmaa Reijo Ilmasti 020 762 4207 ma-pe 9-17, la 10-14
Pörhön Autoliike Oy Teollisuustie 25, Rovaniemi Jari Hyvärinen puh. 020 762 4301 ma-pe 8-17, la 10-14
Puheluhinnat 020-alkuiseen numeroomme: Lanka-ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 € /puhelu + 0,1669 €/min (alv 24%) Audi A4 Sedan Business Comfort Edition 35 TFSI 2.0 110 kW MHEV (150 hv) alk. 36 242,64 €, hinta CO₂-päästöllä 156 g/km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 720 €, käyttöetu 555 €. Yhdistetty EU-kulutus 6,9 l/100 km. Audi A4 Avant Business Comfort Edition 35 TFSI 2.0 110 kW MHEV (150 hv) alk. 38 885,75 €, hinta CO₂-päästöllä 160 g/km (uusi mittaustapa). Vapaa autoetu 750 €, käyttöetu 585 €. Yhdistetty EU-kulutus 7,1 l/100 km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.