Putinin kriitikko

Kuvataiteilija Kaj Stenvall ironisoi ja kritisoi valtaa maalaamalla päivittäin Putinia mitä erilaisimmissa tilanteissa.

Teksti

Ateljeessa on lattialla kuivumassa tai muuten vain valmiina kymmeniä tauluja. Useimmissa niissä on Venäjän diktaattori Vladimir Putin, mutta löytyy myös ulkoministeri Lavrovia, Yhdysvaltain ex-presidentti Trumpia ja onpa jokunen Suomen poliitikkokin päässyt kuvaan. Mutta ennen kaikkea Putin. Hän istuu Haagissa surkeannäköisenä, katsoo peiliin ja Hitler katsoo takaisin, on piiloutunut vessanpönttöön. Ja niin edelleen.

Vaikka muuta voisi kuvitella, Stenvall ei suinkaan aloittanut Putin-maalauksiaan viime vuoden Ukrainan hyökkäyksen jälkeen vaan paljon aikaisemmin, silloin kun Putin edellisen kerran hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2014, aikana jolloin maailma ei vielä asialle korvaansa lotkauttanut.

– Oikeastaan alkulaukaus olivat Sotsin olympialaiset, joita seurasin televisiosta ja näin kuinka Putin patsasteli siellä urheilijoiden seassa. Hän oli jo sitä ennen esiintynyt ilman paitaa ja rakentanut macho-imagoaan, mutta tuolloin kiinnitin siihen toden teolla huomiota. Siinä oli yksinkertaisesti jotain vähän liikaa. Pian sen jälkeen tulikin Krimin valtaus, mikä oli viimeinen niitti, joka laittoi teke- mään näitä. Se oli konkreettinen merkki siitä, mikä Putinin agenda on, eli ei pysytä oman maan sisällä, Stenvall selittää.

Konnia ja sankari

Selkeän poliittiset maalaukset olivat myös vastapainoa sille, mitä Stenvall oli tehnyt viimeiset reilut 30 vuotta. Hän on tullut tunnetuksi ankka-maalauksista, joissa yksi elementti on aina ihmismäinen ankka, joka on milloin missäkin tilanteessa. Usein ne ovat pastisseja kuuluisista maalauksista, mutta päähenkilö vain on korvattu ankalla. Ankka-maalaukset ovat olleet myös hyvin suosittuja, mikä osaltaan on antanut Stenvallille taloudellista liikkumavaraa maalata Putineita – harva moisia ehkä kuitenkaan tahtoo olohuoneensa seinälle, vai kuinka?

– Vaikea sanoa, on näitä paljon kyselty, mutta en tiedä onko kyseessä se, että laitettaisiin esille vai sijoitus. En ole kuitenkaan myynyt. Tai kaksi olen: toisen berliiniläiselle ja toisen prahalaiselle kansanedustajalle. Mutta ideani on, että pidän tämän itselläni koossa ja laajennan sitä niin, että jossain vaiheessa voin sitten pitää suuremman näyttelyn.

Itse asiassa yksi maalaus on myös Ukrainassa: vuosi sitten juhannuksena siellä kuoli rintamalla sikäläinen julkkisnuori ja nousi jonkinlaiseksi kansallissankariksi, joten Stenvall maalasi hänet. Alun perin maalaus piti myydä huutokaupalla ja lahjoittaa rahat Ukrainaan, mutta lopulta itse taulu kulkeutui ulkoministeri Haaviston mukana maahan.

– Se oli sellainen sympatianosoitus Ukrainan kansalle. Olen myös maalannut Zelenskyistä kuvia. On jotenkin mukava maalata myös sankaria eikä aina pelkkää konnaa. Ylipäänsä tämä on missio, tärkeä asia. Ja koska tämä on minulle mahdollista, koen, että tämä on myös jonkinlainen velvollisuus. Samalla se on yksi keino purkaa omaa ahdistusta sodasta, kritisoimalla ja ironisoimalla.

Takaisin undergroundiin

Itse asiassa Putinin – tai muiden valtaapitävien – maalaaminen ironisoiden ei lopulta ole niin kauhean kaukana Stenvallin ankka-aiheista.

Ankan kautta Stenvall pystyi tutkimaan erilaisia puolia ihmisyydestä ja vähän samalla lailla tapahtuu myös putinien ja muiden kohdalla, jos kohta sota tuo asiaan ikävän lisänsä.

Poliittisuuskaan ei sinänsä ole Stenvallille ja hänen sukupolvelleen uusi juttu: Alun perin tamperelainen Stenvall on syntynyt 1951 ja hän aloitti kuvataiteen opinnot Turussa 1971. Se oli vielä underground-liikkeen aikaa ja edessä jatkui kaikenlainen politisoituminen – myös taiteen – 70-luvun mittaan. – Underground oli yksi syykin, miksi tulin Turkuun. Siinähän yhdistellään erilaisia elementtejä, myös oikeasta elämästä, ja niissä oli aina joku viesti tai pointti, ja siihen tässä olen nyt oikeastaan palannut. Minua kiinnostaa se, miten ihminen kokee asemansa, sen että hänellä on valtaa. Minä yritän päästä persoonaan kiinni, sinne sisimpään. Esimerkiksi Lavrov-maalauksen pohja on lehtikuvasta, jossa hän oli kritisoimassa länsimaita länsimainen arvokello ja kännykkä kädessä. Lisäsin hänelle vielä nuorisohupparin ylle, niin että hänestä tuli räppäri. Maalauksessa hänen kasvoiltaan kuvastuu silkka neuvottomuus, se että hän on täysin hukassa.

Mediataidetta mediasta

Stenvallin mukaan Putin-maalaukset on otettu vastaan – hämmentyneenä.

– Kun 2014 laitoin ensimmäisiä kuvia Twitteriin, kommenttia tuli jonkin verran, mutta etenkin

Suomessa oltiin hämmentyneitä ja jotenkin pelättiin asiaa. Eräässä taidekriitikon kolumnissa juttu otsikoitiin ”Onko järkee vai ei” Sleepy Sleepersiä mukaillen. Viesti oli, että tällaisia kuvia ei pitäisi ehkä tehdä, koska on vaarallista pilkata naapurivaltion johtajaa.

Vaarallista tai ei, niin se on selvä, että kyseessä on internettaide tai laajemmin mediataide: Stenvall ammentaa mediasta, jalostaa asian ja laittaa takaisin mediaan. Aina kuva menee sinne erilaisena kuin hänelle tuli:

– Itse kuvat ovat melko pieniä ja siksi nopeasti tehtävissä – netissä ei ole väliä minkä kokoinen alkuperäinen on. Ideana on ikään kuin kommentoida asioita lähes reaaliajassa. Stenvallin työtahti ja -moraali onkin huimaa. Hän vie aamuisin lapsen kouluun – pääsee siinä samalla ikään kuin työmatkalle – palaa kotiateljeeseen ja alkaa maalata, kello on silloin yhdeksän. Puolen päivänä jälkeen on valmista, sitten hän valokuvaa teoksen ja laittaa nettiin.

– Spontaanius on se juttu, kerralla valmiiksi. Se on sellainen 3,5 tunnin hyvin intensiivinen puristus, jonka jälkeen päässä kyllä pyörii. Aiheiden kehittely on iso ja aikaa vievä puoli, sillä tahdon, että jokainen maalaus on erilainen ja siinä on joku erityinen pointti. Olen tehnyt näitä ehkä 130–140, joten aika paljon näkökulmia on myös jo käytetty. F

Lisää maalauksia: kajstenvall.fi

Aboa Vetus Ars Nova – arkeologian ja nykytaiteen museo

Itäinen Rantakatu 4-6, Turku. Avoinna ti-su 11–18. Liput 12/8 €, lapset 7–15-v. 6 €, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Museokortti käy. Puh. 0207 181 640 | www.avan.fi. Karttanumero 151.

ABOA VETUS – vanha Turku. Sukella menneisyyteen! Suomen ainoa arkeologinen museo esittelee maan alta löydetyn kaupunginosan, jossa on eletty satojen vuosien ajan. Aidot keskiaikaiset rauniot ja arkeologiset esineet ovat kuin aikamatka historialliseen Turkuun. Näyttelyssä on paljon ihmeteltävää myös pienille museovieraille. Luutarha. Tule tutkimaan luita! koko perheelle sopiva näyttely kertoo eläinten historiasta arkeologian pohjalta. Luutarha esittelee yli 30 eläinlajia, jotka liittyvät museon alueeseen ja avaavat eläinten historiaa. Esillä on luulöytöjä kokonaisista luurangoista aina pienenpieniin kalanruotoihin.

Mika Taanila: Film Reader , ARS NOVA – uusi taide 26.11.22−2.4.23.

Mika Taanila (s. 1965) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja elokuvantekijä. Taanilan teosten raaka-aineena ovat menneisyydestä jäljelle jääneet tallenteet, elokuvat, populaarikulttuurin tuotteet, teknologia ja taide.

Taanila luo taideteoksia kierrättämällä, koostamalla, leikkaamalla ja miksaamalla arkistomateriaalia tai eri lähteitä uuteen muotoon. Lopputuloksena on oivaltavaa käsitetaidetta, kokeellista elokuvaa, syväluotavaa media-arkeologiaa ja cinefiilin intohimoa elokuvaa kohtaan. Jan-Erik

Andersson: Andersson X Ars Nova, ARS NOVA – uusi taide 24.2.–4.6. Näyttelyssä nähdään rinnakkain turkulaisen Jan-Erik Anderssonin (s. 1954) uusimpia teoksia, museon kokoelmiin kuuluvia vanhempia teoksia sekä muiden taiteilijoiden teoksia museon taidekokoelmista. Vakiintu- neen taidekokoelman teokset miksataan yhteen uuden taiteen kanssa. Rauha Mäkilä, ARS NOVA – uusi taide 21.4.–17.9. Helsinkiläinen kuvataiteilija Rauha Mäkilä (s. 1980) kuvaa omaa elämäänsä. Hänen teoksensa ovat elämäntuntuisia, mutta samanaikaisesti taianomaisia tuokiokuvia arjesta, perheestä ja lähipiiristä. Maalauksista välittyy intiimi tunnelma taiteilijan ja aiheiden välillä.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Läntinen Rantakatu 13, Turku. Museo avoinna ti-su 10-18, kesällä ma-su 10-18. Pääsymaksut aikuiset 7 €, lapset 7–15-vuotiaat 2,50 €, perhelippu 16 €, alle 7-vuotiaat veloituksetta. Puh. (02) 262 0280. Cafe Qwensel on idyllinen museon sisäpihalla sijaitseva kahvila, jossa tarjoillaan lisäaineettomia kotileivonnaisia 1700-luvun tyyliin. Café Qwensel on avoinna museon aukioloaikoina. Karttanumero 221.

Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700-luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku. fi/apteekkimuseo-ja-qwenselin-talo.

Biologinen museo

Neitsytpolku 1, Turku. Avoinna ti-su 9-17, kesällä ma-su 10-18. Puh. 02 262 0340. Aikuiset 7 €, lapset (7–15-vuotiaat) 2,50 €, lapset (alle 7-vuotiaat) 0 €, perhelippu (2 aikuista ja 2–4 lasta) 16 €. Karttanumero 219.

Pysyvä näyttely: 13 dioraamaa kertoo Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti. Kappas, kak- kaa! -näyttely 18.1.22-12.3.23 Pökäle, papana, läjä, kikkare… Mitä kakka kertoo ja voiko siitä olla jotakin hyötyä? Näyttely johdattaa kakan jäljille ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia jätöksiin ympärillämme.

Brinkkalan Galleria

Vanha Suurtori 3, Turku. Avoinna ti-su 10-18, vapaa pääsy. Kulku galleriaan (2 krs.) portaita pitkin. Rakennuksessa ei ole hissiä. Tiedustelut 040 661 4778. Karttanumero 157.

Aleksandra Lemke: Meistä, valokuvanäyttely 20.1.-19.3.

Forum Marinum

Linnankatu 72, Turku. Avoinna: talvikaudella ti-su klo 10–18 | kesäkaudella päivittäin klo 10-18. Lippukassa ja museomyymälä, puh. 040 552 5477. Karttanumero 228.

Merikeskus Forum Marinumissa koko perhe pääsee innostavalla tavalla sukeltamaan merenkulun menneisyyteen! Saaristonäyttely 40 000+ vie elämykselliselle matkalle maailman suurimpaan saaristoon ja sen kirkkaimpiin helmiin. Tutki meriluonnon ihmeitä sekä eliöitä lähietäisyydeltä, ja seikkaile ääniaalloilla Turusta Tukholmaan. Lisäksi laaja näyttelytarjonta kattaa mm. merivoimien historiaa, laivanrakennusta ja sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, ja myös museolaiva Bore palvelee kaikkina vuoden aikoina. Suomen Joutsen, Sigyn ja muut museoalukset ovat avoinna ainoastaan kesäaikaan, mutta osa laivakohteista on tutustuttavissa virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: www. digimuseo.fi/museot/forum-marinum. ”Titanicin suomalaiset – kuunnelmia siirtolaisten matkalta” on esillä Forum Marinumin Kruununmakasiini-rakennuksessa 19.1.23–7.1.24. Tari- nallinen museokokemus Titanicilla matkustaneista suomalaista. Näyttelyn jännittävä visuaalinen kerronta ja tunteisiin vetoava äänimaailma tempaavat mukaansa odotustentäyteiselle matkalle: ihmisten mielissä siinsivät unelmat paremmasta elämästä. Joiden haaveet toteutuivat, mutta toisilla matka päättyi hyisen Atlantin synkkiin vesiin kirkkaan tähtitaivaan alla. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, museolaivoihin pääsee tutustumaan kesäkaudella. Laivoista Suomen Joutsen ja Bore esitellään myös virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: digimuseo.fi/ museot/forum-marinum.

Kuralan Kylämäki –elävän historian kylä

Jaanintie 45, Turku. Museorakennukset ovat avoinna kesäkaudella ja tapahtumien aikaan, muina aikoina ryhmille myös tilauksesta. Kokeiluverstaalla järjestetään erilaisia työpajoja ja kursseja ympäri vuoden. Ulkoilualue on avoinna ympäri vuoden. Vapaa pääsy! Kahvila ja puoti Omena ja Kaneli on avoinna museon aukioloaikoina. Puh. (02) 262 0420. Karttanumero 222.

Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.

Luostarinmäen käsityöläismuseo

Vartiovuorenkatu 2, Turku. Avoinna 2.5.4.6. ti-su 10-18, 5.6.-3.9. ma-su 10-18, 25.11.-31.12. ti-su 9-17. Pääsymaksut aikuiset 10€, lapset 4€, perhelippu 24€, alle 7-vuotiaat veloituksetta. Puh. 02 262 0350. Museokauppa Hantvärkki, Höökarinpuoti ja Postikonttori palvelevat museon aukioloaikoina. Kahvila Kisälli sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa aivan museoalueen vieressä. Karttanumero 220.

Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.

Salon taidemuseo

Veturitalli

Mariankatu 14, Salo. Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Myös museokortti käy. Vapaa pääsy kunkin kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Museokauppa on avoinna museon ollessa auki. Puh. 02 778 4892. Karttanumero 277. Turun Taidegraafikot 90 vuotta: Painetut maailmat, 28.1.-23.4. Tuore katsaus tämän päivän turkulaisen sekä kotimaisen taidegrafiikan tilaan ja sen eri menetelmiin. Näyttelyyn osallistuu 12 Turun Taidegraafikkojen yhdistyksen jäsentaiteilijaa: Annika Dahlsten, Markku Haanpää, Katri Ikävalko, Sirkku Ketola, Heli Kurunsaari, Miina Laine, Teija Lehto, Sara Manninen, Laura Miettinen, Tiina Vainio, Hanna Varis ja Jirko Viljanen. Elämää elävästi ja todesti – kuvanveistäjä Ben Renvall 1925–1979, Galleria Sivuraide 28.1.-23.4. Salolaislähtöinen kuvanveistäjä Ben Renvall oli taitava ja monipuolinen kuvanveiston materiaalien tuntija. Hän arvosti itseään ensi sijassa keraamikkona ja oli kiinnostunut erilaisista valumenetelmistä, pintakäsittelyistä sekä teknisten metodien kehittämisestä. Gertrude Bell ja Meeri Koutaniemi: Kätketty vapaus – Hidden Freedom, 6.5.–10.9. Brittiläinen Gertrude Bell toimi 1900luvun alussa tutkimusmatkailijana, kirjailijana, poliittisena virkailijana, arkeologina ja vakoojana. Hänet tunnetaan erityisesti matkoillaan kuvaamistaan valokuvista ja kirjoittamistaan kirjeistä. Meeri Koutaniemi on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisia aiheita ja ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevistä valokuvista. Näyttely kertoo kahden kuvaajan tekemästä dokumentaatiosta paikallisesta elämästä LähiIdässä ja Aasiassa, samoissa maissa kahtena eri aikakautena. Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen: 101 kaikkien puolesta, Galleria Sivuraide 6.5.–10.9. Vuorovaikutteinen mediateos, johon on poimittu julkisesta keskustelusta 30 mielipidettä jakavaa väitettä. Omien mielipiteidensä kertojina on sata ihmistä, jotka muodostavat tilastollisen poikkileikkauksen Suomen väestöstä. Teoksen ensiesityksestä on nyt noin kymmenen vuotta. Intiimin teoksen kautta pääsee syvälle kansalaisten kokemuksiin ja siihen, miten poliittiset päätökset näyttäytyvät ihmisten elämässä.

Turun linna

Linnankatu 80, Turku. Avoinna ti-su klo 10-18, kesäkaudella 5.6.-3.9. ma-su 10-18. Pääsymaksut 12/5 €, lapset (alle 7-vuotiaat) vapaa pääsy, kesäkaudella pääsymaksu 14/5 €. Puh. 02 262 0300. Karttanumero 73.

Turun linna pähkinänkuoressa . Turun linna on yli 700 vuotta vanha ja Turun hienoimpia nähtävyyksiä. Linnassa toimii museo. Lukuisat näyttelyt, sisustetut tyylihuoneet ja tapahtumat esittelevät linnan historiaa ja menneitä aikoja. Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna.

Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnassa on vuodesta 1881 lähtien toiminut Turun kaupungin historiallinen museo. Päälinnassa ja Esilinnassa ovat esillä pysyvät näyttelyt Prinsessan matka -näyttely, 2.11.22-7.4.24. Oletko milloinkaan miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten? Näyttely on täynnä toimintaa ja yllätyksiä. Koko perheen toiminnallisessa näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican elämään ja maailmaan.

Turun taidemuseo

Aurakatu 26, Turku. Turun taidemuseo, Café Victor ja Museokauppa Muusa.