Seminaariosallistujan opas 2017 by mtkl

M I E L E N H Y V I N VO I N T I A KO K E M U K S E L L A 2 1 . â&#x20AC;&#x201C; 2 2 . 1 1 . 2 0 1 7 WA N H A S ATA M A

Seminaariosallistujan opas

Perheen ja läheisten rooli kaksisuuntaisessa mieli alahäiriössä on tärkeä. Läheiset voivat tukea sairastunutta hoitoon sitoutumisessa, ja myönteinen perheilmapiiri parantaa sairauden ennustetta. Toivon ylläpitäminen on tärkeää. Vaikeaoireisenkin sairauden kanssa on aina mahdollista päästä parempaan tasapainoon, vaikka täyttä oireettomuutta ei aina voitaisikaan saavuttaa.

Kun mietit, mikä sinua motivoi tai kiinnostaa, on tärkeää, ettet vain ajattele asiaa. Helposti samat ajatukset toistuvat uudestaan ja uudestaan. Yritä päästä ajatuksista toimintaan. Toiminta voi olla ajatusten jakamista muiden kanssa, tiedon hakemista internetistä tai soitto asiantuntijalle. Toiminta synnyttää tunteita. Mitä enemmän on uusia ajatuksia, uutta toimintaa, uusia kokemuksia ja tunteita, sitä helpompi on tehdä päätös.

Minna Sadeniemi, psykiatrian erikoislääkäri, Etelän psykiatriaja päihdekeskus, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaksisuuntaisen mielialahäiriön työryhmä, Helsinki

Jyrki Rinta-Jouppi, työ- ja koulutus valmentaja, Mielenterveyden keskusliitto

Syömishäiriöt helpottavat oloa välittömästi ja siksikin ne ovat niin sitkeitä sairauksia. Paranemisen edellytyksenä on uudelleenoppiminen luottamuksellisessa hoito suhteessa. Minäkuvan muuttuminen positiivisemmaksi, itsearvostuksen löytyminen ja uudet tunteensäätelytaidot auttavat paranemaan syömis häiriöstä ja selviytymään elämän eteen tuomista haasteista myöhemminkin.

Huijari ei tieten tahtoen yritä petkuttaa tai huijata ketään. Vaikka huijari saa usein hyvää palautetta työstään tai suoriutumisestaan, ihmettelee hän silti jatkuvasti, miten ei jää kiinni osaamattomuudestaan. Huijarisyndrooma ei ole diagnoosi eikä se ole sairaus. Huijariajattelun kehittyminen liittyy varhaisiin vuoro vaikutussuhteisiin. Siitä voi päästä irti ja huijarin identiteetti voi eheytyä.

Pia Charpentier, psykologi, psykoterapeutti VET, Hakomipsykoterapeutti, toiminnanjohtaja, Elämän Nälkään Ry, Syömishäiriökeskus

Tiina Ekman, psykologi

Dissosiaatiohäiriöiden tunnistaminen on tärkeää, koska traumatisoituneet potilaat voivat olla vuosia somaattisten tutkimusten kierteessä. On myös tavallista, että vakava dissosiaatiohäiriö näyttäytyy lukuisten psykiatristen diagnoosien kautta ja monimuotoista oirekuvaa hoidetaan ilman dissosiaatiohäiriön tunnistamista. Vaikka dissosiaatio häiriöt ovat vakavia psyykkisiä häiriöitä, niitä voidaan hoitaa menestyksekkäästi psykoterapialla. Anne Suokas-Cunliffe, johtaja, psykologi, psykoterapeutti, Traumaterapiakeskus

Esitykset Slidesharessa Oliko erityisen hyvä alustus? Kysy alustajalta, löytyykö hänen esityksensä messujen Slideshare-kanavasta! Löydät luentojen esityksiä tapahtuman jälkeen: www.slideshare.net/ Mielenterveysmessut

20 vuotta ja kolme kokonaisuutta  Mielenterveysmessut järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1997. Silloin ei vielä ollut nykyistä sloganiamme ”Mielen hyvinvointia kokemuksella”, mutta jo silloin messut keräsivät yhteen mielen terveysalan asiantuntijoita, ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita, opiskelijoita, kuntoutujia ja heidän läheisiään sekä muita mielenterveydestä kiinnostuneita. Tänä vuonna olemme ajatelleet ammattilaisten tiedontarpeita kolmen kokonaisuuden näkö kulmasta. Nuo kolme perustavoitetta ovat olleet messujen suunnittelun punainen lanka likipitäen alusta lähtien. Messujen yksi tärkeä tehtävä on ollut tarjota ajantasaista tietoa psyykkisistä sairauksista. Tänä vuonna ammattiseminaareissa perehdytään huonosti tunnistettuun ja usein alkuvaiheessa väärin diagnosoituun dissosiaatiohäiriöön sekä yhä yleisempiin syömishäiriöihin. Yleisöluentoina on tarjolla tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja skitsofreniasta. Tarjoamme myös asiatietoa tunteita helposti kuumentavista aiheista. Siksi tänään ja huomenna seminaariaiheita ovat sekä erilaiset uskomushoidot että psykiatristen sairauksien lääkehoito. Millaisia riskejä on valvomattomien terveyspalvelujen käytössä? Entä mitä juuri nyt on menossa psyykenlääkkeiden kehityksessä? Kolmannessa kokonaisuudessa kiinnitetään huomiota erityisen ajankohtaisiin aiheisiin, nyt digitalisaatioon mielenterveystyössä sekä mielenterveysongelmien käsittelyyn työelämässä. Viimemainittu pohjautuu eilen julkaistun Mielenterveysbarometri 2017:n tietoihin. Sekä barometrissä että seminaarissa kumppaninamme on sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi mukana ovat suositut, tärkeät aiheet: työntekijöiden oma jaksaminen mielenterveystyössä ja perhetyötä tekevien

Mielenterveysmessut #mielenterveysmessut

ammattilaisten työtä tukevat menetelmät. Tervetuloa!

Kiitämme yhteistyökumppaneitamme!

MIELENTERVEYSMESSUT 2017 W W W. M T K L . F I

M I E L E N T E R V E Y D E N K E S K U S L I I T T O , M A L M I N K A U P PAT I E 2 6 , 4 K R S . ,

L U E N T O LY H E N N E L M ÄT

T O I M I T TA N U T TA R U B E R N D T S O N

00700 HELSINKI, PUH. 09 565 77 30,

TA I T T O V I TA L E AY

PA I N O S C A N S E R I

t iista i 21 .1 1 .

1 Dissosiaatiohäiriö – mikä se on ja millaista sen kanssa on elää? Puheenjohtaja: kuntoutussuunnittelija, perhe- ja paripsykoterapeutti Outi Ståhlberg, Mielenterveyden keskusliitto

Traumatisoituminen ja dissosiaatiohäiriöt Anne Suokas-Cunliffe, johtaja, psykologi, psykoterapeutti, Traumaterapiakeskus zzVakava dissosiaatiohäiriö on krooninen psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä rajoittava tila, jonka yleisesti katsotaan olevan seurausta varhaisesta traumatisoitumisesta kiintymyssuhteissa. Dissosiaatiohäiriöt kehittyvät kasvuympäristössä, jossa lapsi joutuu erityisesti huoltajansa pitkäaikaisen seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan tai laiminlyönnin uhriksi. Kaltoinkohtelu aiheuttaa lapselle toistuvasti uhkatilanteen, joka vaurioittaa autonomisen hermoston säätelemän puolustusjärjestelmän kehittymistä ja integroitumista osaksi persoonaa. Vakavassa dissosiaatiohäiriössä lapsen persoona jakautuu traumaan kiinnittyneisiin ja traumasta erillään oleviin osiin, joilla voi olla hyvin eriytynyt minäkäsitys. Dissosiaatiohäiriöstä kärsivä on usein traumasta erillään olevissa persoonanosissaan hyvin foobinen traumaan kiinnittyneitä persoonanosiaan kohtaan. Fobia osien välillä voi

johtaa suureen toimintakyvyn vaihteluun, koska päivittäisessä elämässä traumatisoitunut voi toimia aikuisella toimintatasolla ilman yhteyttä traumaosiin. Monesti ilta-ja yöaikaan lapsuuden kokemuksiin sitoutuneiden traumaosien tunkeutuvuus lisääntyy ja se aiheuttaa toimintakyvyn voimakasta laskua. Korkea tasoisesti päivässä toimiva traumatisoitunut voi iltaisin ja öisin menettää aikuisen toimintakykynsä täysin. Dissosiaatio ilmenee usein vaihtelevina somaattisina oireina, kuten halvaus-, kipu- tai aistien puutosoireina, joihin ei löydy lääketieteellistä selitystä. Se voi ilmetä myös psyykkisinä oireina, kuten äänten kuulemisena tai muistin menetyksenä. Dissosiaatiohäiriöiden tunnistaminen on tärkeää, koska traumatisoituneet potilaat voivat olla vuosia somaattisten tutkimusten kierteessä ennen kuin pääsevät psykoterapeuttisen avun piiriin. On myös hyvin tavallista, että vakava dissosiaatiohäiriö näyttäytyy lukuisten psykiatristen diagnoosien kautta ja monimuotoista oirekuvaa hoidetaan ilman dissosiaatiohäiriön tunnistamista. Vaikka dissosiaatiohäiriöt ovat vakavia psyykkisiä häiriöitä, niitä voidaan hoitaa menestyksekkäästi psykoterapialla.

t i i sta i 2 1.11.

2 Arki kantaa, kun se pannaan kantamaan Tutkittua tietoa, välineitä ja menetelmiä perheammattilaisille lapsikeskeisen työn tueksi Toimiva Lapsi & perhe- ja Lapset puheeksi -työtä on tehty jo 17 vuotta Puheenjohtaja: kuntoutussuunnittelija, perhe- ja paripsykoterapeutti Outi Ståhlberg, Mielenterveyden keskusliitto

Vertaisryhmätoiminta lapsiperheiden pärjäävyyden tukena Bitta Söderblom, VTM, TLP-kouluttaja zzPuheenvuorossa käydään läpi suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia lapsille/nuorille, vanhemmille tai perheille suunnattujen ryhmäinterventioiden tehosta tilanteissa, joissa perheen arkeen vaikuttaa tai on vaikuttanut vanhemman mielialahäiriö. Interventioista nostetaan esiin seikkoja, joiden on tutkimuksissa todettu olevan merkityksellisiä lasten ja nuorten pärjäävyyden näkökulmasta.

Lisäksi kerrotaan Vertti-ryhmätoiminnasta ja sen toteutuksesta silloin, kun vanhempi on sairastunut mielialahäiriöön. Kymmenen ryhmätapaamisen Verttiryhmätoiminta rakentuu lasten ja vanhempien yhteisestä työskentelyprosessista. Päämääränä on vahvistaa perheen yhteistä ymmärrystä siitä, mitä sairaus merkitsee eri perheenjäsenille ja miten tilanteessa voi toimia, jotta arki sujuu vanhemman sairaudesta huolimatta. Työskentelyprosessi rakentuu lapsen/nuoren suotuisan kehityksen tukemisesta saadun tutkimustiedon varaan. Parhaimmillaan toiminta toteutetaan moniammatillisena sektorirajoja ylittävänä toimintana.

t iista i 21 .1 1 . Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä, FT, TLP -kouluttaja zzPalveluiden rakentaminen lapsen pärjäävyyden pohjalta edellyttää syvällisiä muutoksia palveluiden järjestämisessä. Nykyäänhän palvelut on suunniteltu erilaisten huolten ja ongelmatilanteiden ympärille, kun niiden suunnittelun pohjana pitäisi olla lapsen ja nuoren arki ja kehittyminen. Pärjäävyys rakentuu vuorovaikutuksessa lapsen ja hänelle tärkeiden arjen ihmisten kanssa. Tämän pitäisi olla johtoajatuksena, kun määritellään koko palvelurakenteen kehittämisen suuntaa. Lapsen hyvinvoinnista on huolehdittava, ja vanhempaa/ huoltajaa, varhaiskasvattajaa sekä opettajaa ja luokkaohjaajaa tuettava heidän toimissaan lapseen liittyen. Käytännössä aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan systemaattisesti lapsen kehitykseen ja vanhemmuuteen liittyvissä tilanteissa Lapset puheeksi -keskustelua sekä pyritään auttamaan (hoitamaan, kuntouttamaan) potilasta/ asiakasta silmällä pitäen sitä, että hänen yksi tärkeimmistä rooleistaan on olla vanhempi lapselleen. Varhaiskasvatuksen ja koulun toimijoiden tulee saada sosiaali- ja terveystoimesta tukea joustavasti ja nopeasti lapseen liittyvissä avuntarpeissa. Avun tulee olla sellaista, että sen toteutumiseen voi luottaa. Tämä tapahtuu Lapset puheeksi - neuvonpidon avulla, jolla varmistetaan, että eri toimijat tekevät sen mitä lupaavat lapsen ja perheen eteen. Tämä kaikki edellyttää asiakasja yhteistyöprosessien aukaisemista ja pelkistämistä.

Esityksessä kuvataan erityisesti niin kutsuttu yhden puhelun periaate, joka on keskeinen tuen järjestämisessä lähelle perheiden arkea. Yllä kuvatun toimintarakenteen muodostamisessa on neljä eri tasoa, joita on alettava työstää mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti. Ensimmäinen taso on saada palvelurakenteen kehittämistyön pohjaksi yhteinen tahtotila. Tämä toteutuu toiminnalle tuen antavan poliittisten päätösten ja strategia linjausten myötä. Toinen taso on viedä linjaukset ja tahtotila toiminnaksi. Toimeenpanon tavoitteena on mahdollistaa, että lapsen ja nuoren arki otetaan huomioon kaikkialla siellä, missä vanhempi tai perhe hakee apua ongelmiinsa sekä siellä, missä lapsi tai nuori elää arkeaan. Kolmas taso on työntekijöiden osaaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistys- ja kasvatustoimen työntekijät koulutetaan Lapset puheeksi -menetelmän eri sovellusten toteuttamiseen omassa työssään. Menetelmän käyttöä seurataan ja sen esiin nostamia asioita pyritään ratkaisemaan. Tämä edellyttää kuntaorganisaatiossa työn johtamista. Työn tueksi onkin aina muodostettu monialainen johtoryhmä, johon kuuluu sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja sivistystoimen korkeimmat viranhaltijat. Johtoryhmä saa kentältä palautetta työn ja erityisesti eri palveluiden yhteistyön sujumisesta ja ratkaisee esiinnousseita haasteita seuraaviin kokoontumisiinsa mennessä. Johtoryhmän tavoitteena on muodostaa monialainen niin kutsuttu oppivat organisaatiot yhteistyö. Neljäntenä tasona on väestön osallisuus ja tietoisuus toiminnasta. Keskeistä on ajatus, että lapsen kehityksestä ja arjen sujumisesta voidaan ja on tärkeää puhua, vaikka lapseen ei liittyisi huolia tai ongelmia.

t i i sta i 2 1.11.

3 Mielenterveyden tukeminen työelämässä Työn muokkauksen keinot mielen terveyshäiriöissä työhön paluun tukemiseksi Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL, Työterveyslaitos zzTyön muokkauksella tarkoitetaan työn sovittamista työkykyä vastaavaksi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta. Työn muokkauksen tavoitteena on tukea työkykyä ja mahdollistaa työn jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta. Mielenterveyden häiriöt ja niistä johtuvat poissaolot työstä ovat työikäisillä yleisiä. Työn muokkauksesta on jo paljon kokemusta fyysisiin rajoitteisiin liittyen, ja samoja toiminta malleja voidaan pitkälti soveltaa myös, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. Aloite työn muokkaamiseen voi tulla työntekijältä, työnantajalta tai työterveyshuollolta. Työn muokkaus edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista muokkaukseen.

Työn muokkausta voidaan käyttää esimerkiksi: • varhaisen tuen keinona, kun havaitaan ensimmäisiä merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä tai liiallisesta kuormittumisesta • työntekijän palatessa työhön sairasloman jälkeen • työntekijän siirtyessä osasairaspäivärahalle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle • kun työ vaihtuu kokonaan entisen työn käytyä terveydellisistä syistä mahdottomaksi • kun uusi työntekijä aloittaa työkokeilun, työhönvalmennuksen tai työharjoittelun.

Työn muokkaus suunnitellaan perehtymällä työn vaatimuksiin ja puitteisiin, esimerkiksi työaikoihin, työvälineisiin, työhön sisältyvään vuorovaikutukseen tai kiireen vaihteluun, ja tarkastelemalla niitä suhteessa työkykyyn. Työn muokkaus voi tarkoittaa pieniä muutoksia, joista työntekijä ja esimies sopivat keskenään, tai laajempia prosesseja, joihin liittyy myös palkan tai sen osan korvautuminen sosiaaliturva- tai kuntoutusetuudella.

Työn muokkauksen keinoja ovat esimerkiksi: • työaikaan liittyvät joustot: työajan lyhentäminen, vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, työvuorojärjestelyt ja etätyömahdollisuus • osasairauspäiväraha, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu • kognitiivista ergonomiaa tukevat keinot: työrauhaa tukevat tilajärjestelyt, tehtävien selkeyttäminen, työn pilkkominen pienempiin osiin esimiehen tai työkaverin avulla • sosiaalisia tilanteita helpottavat järjestelyt: erityistä kuormitusta aiheuttavien tilanteiden tunnistaminen ja vähittäinen totuttelumahdollisuus, mahdollisuus säädellä vuorovaikutuksen määrää, siirtyminen pois esimies- tai asiakastyöstä tai sen vähentäminen, tukihenkilö jonka kautta voi viestiä isommalle porukalle, työparityöskentely • tuki tunteiden säätelyssä työpäivän aikana: säännöllinen palaute työstä, mahdollisuus rentoutusmenetelmien käyttöön työpäivän aikana, tukihenkilö työpaikalla tai mahdollisuus soittaa tukihenkilölle työpaikan ulkopuolella

Työkykyä tukeva työn muokkaus toteutuu parhaimmillaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Muokkaustoimenpiteistä voidaan sopia työterveys neuvottelussa.

Kokemuspuheenvuoro: Työhön paluun ja työkyvyn tukemisen haasteet sekä ratkaisukeinot Fanni-Laura Patanen zz”Työelämässä, tilanteessa, jossa ”kaikki oli hyvin”, suoriutuminen kääntyikin suorittamiseksi ja onnistuminen paineeksi onnistua aina. Matka on ollut pitkä, mutta olen toipumisen tiellä kasvanut oman itseni asiantuntijaksi. Kokemuspuheenvuoroni kertoo siitä, miten burn out uuvutti minut ja jätti minut vaikean masennuksen lonkeroihin. Nyt olen palaamassa työelämään. Kerron, mitä tässä tilanteessa pidän tärkeänä muistaa, ettei tilanne pääsisi uusiutumaan. Jokaisella on mieli, ja jokainen voi mielensä terveyttä edistää – tämän ei pitäisi olla vain niiden, joilla on mielenongelmia, etuoikeus tai velvollisuus. Toivon, että minun ääneni työ uupumuksen selättämisestä kuuluu toivona heille, jotka ovat vasta toipumisprosessinsa alkutaipaleella. Myös kiertotiet ovat matkan tekemistä, ja vain pikkupolkujen varrelta löytyy metsämansikoita.”

t iista i 21 .1 1 .

4 Viritä kehosi ja mielesi hyvinvoinnin tueksi – näin jaksat mielenterveystyössä Kuinka koet työpäiväsi – kivaa vai ihan kuraa? Jyrki Rinta-Jouppi, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto zzIhminen voi ohjata elämäänsä itselleen suotuisaan suuntaa. Ihminen voi myös vaikuttaa siihen, millaisia kokemuksia hänellä on (työ)päivän aikana. Kaikilla on positiivisia, negatiivisia ja neutraaleja kokemuksia. Tiedostamalla kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä voi lisätä positiivisia ja vähentää negatiivisia kokemuksia. Tämä prosessi vaatii usein toiminnan ja/tai ajattelun muutosta. Kokemuksiin vaikuttavat muun muassa odotukset itseä kohtaan, motivaatio, sisäinen puhe, itsetunto ja itsensä hyväksyminen. Monet näistä liittyvät itsensä tuntemiseen. Tuntiessaan itsensä pystyy käyttämään vahvuuksiaan hyväksi ja kompensoimaan heikkouksia. Voi olla tärkeää tunnistaa omat arvonsa. Arvoristiriidat vievät usein valtavasti voimavaroja. Jo se, että saat ilmaistua omat arvosi, voi helpottaa. Omien arvojen mukainen toiminta koetaan usein erittäin motivoivana. Motivaatio on valtava muutosvoima. Se auttaa toipumaan vastoinkäymisistä nopeammin ja suojaa häiriötekijöiltä, kuten melulta ja byrokratialta. Motivaatiota pidetään suurimpana tulevaisuutta ennustavana menestystekijänä. Motivaatio voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon. Molempia tarvitaan. Sisäinen motivaatio koostuu vapaudesta, virtauksesta ja vastuusta. Vapaus tarkoittaa vahvistuvaa valinnan ja toiminnan vapautta, sitä että saa toteuttaa elämää itsenäisesti ilman turhaa kontrollia. Virtaus tarkoittaa, että tuntee itsensä kyvykkääksi, saa aikaan asioita ja oppii uutta. Vastuu tarkoittaa, että pitää elämäänsä merkityksellisenä, tuntee olevansa osa välittävää yhteisöä ja tekee osaamisellaan hyvää muille. Vapauden toteutumiseksi on tärkeää erottaa omat toiveet ulkoisista odotuksista. Jos toteutamme muiden tavoitteita ja

toiveita, voimme helposti huonosti. Onkin tärkeää huomata ulkoiset odotukset ja lähteä sitä kohti, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Jos nukut yön tosi huonosti, on omia odotuksia helppo laskea seuraavana työpäivänä. Ulkoiset odotukset joustavat usein paljon huonommin. Ne vaativat sinulta aina samanlaista työpanosta yöunien laadusta riippumatta. Motivaation löytymistä voi estää myös virtauksen puuttuminen. Emme koe asian edistyvän. Tässä kohtaa nousee tärkeäksi omien vahvuuksien tunteminen ja se, että uskaltaa käyttää niitä rohkeasti, vaikka ne poikkeaisivat paljonkin totutusta. Uskaltaa käyttää vaikkapa valokuvausta, äänikirjoja, kirjeen kirjoittamista tai muita itselle sopivia menetelmiä ja apuvälineitä. Motivaatiota hakiessa olisi hyvä päästä sisäisen vuoro vaikutuksen prosessiin. Kun mietit, mikä sinua motivoi tai kiinnostaa, on tärkeää, ettet vain ajattele asiaa. Hyvin helposti samat ajatukset toistuvat uudestaan ja uudestaan. Asiasta voi tulla ahdistava ja ikävä. Olisikin tärkeää päästä ajatuksista toimintaan. Toiminta voi olla ajatusten jakamista muiden kanssa, tiedon hakemista internetistä tai vaikkapa soitto asiantuntijalle. Toiminta synnyttää helposti tunteita. ”Tämä tuntuu just mun jutulta” tai ”ei tämä sittenkään ole sitä mitä haluan”. Mitä enemmän on uusia ajatuksia, uutta toimintaa, uusia kokemuksia ja tunteita, sitä helpompi on tehdä päätös. ”Tätä minä haluan, tämä motivoi minua”. On hyvä asettaa itselleen tavoitteita työpäivään. Kun tavoitteesi vastaavat voimavarojasi, tuotat itsellesi onnistumisen kokemuksia. Onnistumisen kokemukset pönkittävät itsetuntoasi ja tuovat lisää voimavaroja. Virtauksen kokemus vahvistuu. Yksin on hankala lähteä muuttamaan elämäänsä. Olisi hyvä löytää luotettava ja kannustava ystävä tai ammattilainen, jonka kanssa käydä läpi työpäivän kokemiseen liittyviä teemoja. Voimavarojen hiipuessa kannattaa hakea apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ajatusten ja toiminnan muuttaminen vaatii kuitenkin kunnollista panostusta. Juuri tänään voi olla elämäsi käänteentekevä päivä.

t i i sta i 2 1.11.

Yleisöluennot Paikka kaikelle – kodin järjestäminen hyvinvoinnin ja jaksamisen tukena

Huijarisyndrooma: miksi en usko itseeni (vaikka olen hyvä)?

Ilana Aalto, ammattijärjestäjä, Paikka kaikelle -kirjan kirjoittaja

Tiina Ekman, psykologi

zzKun tavarat ovat hukassa, ei mistään tule mitään! Tavarapaljous vaikuttaa arjen sujuvuuteen, asumisturvallisuuteen, ihmissuhteisiin ja koettuun stressiin. Emme kuitenkaan ole joutuneet tavaratulvaan tyhmyyttämme tai laiskuuttamme, vaan syyt siihen ovat ympäröivässä yhteiskunnassa ja kulutuskulttuurissa. Luennolla ammattijärjestäjä, Paikka kaikelle -kirjan kirjoittajan Ilana Aalto käy läpi toimivan järjestyksen reseptin ja 12 askelta, joilla pääsee alkuun tavaroiden raivaamisessa ja järjestämisessä. Luento sopii kaikille, jotka haluavat käyttää vähemmän aikaa siivoamiseen.

zzHuijarisyndroomalla tarkoitetaan ahdistusta aiheuttavia ajatuksia ja uskomuksia siitä, että yksilön oma kyvykkyys, osaaminen tai taidot jossain tietyssä elämänalueen roolissa eivät ole todellisia tai oikeita, vaikka ympärillä olevat ihmiset pitävät yksilöä taitavana ja kyvykkäänä. Tavallisimmin tätä esiintyy työssä tai työtehtäviin liittyen. Huijari ajattelee, että muut eivät näe tai ymmärrä, kuinka osaamaton ja huono hän oikeasti on, ja että jotenkin hän onnistuu hämäämään tai huijaamaan muut uskomaan taitoihinsa. Huijari pelkää paljastuvansa ja ihmettelee, miksei niin ole jo käynyt. Miten muut eivät tajua asiaa, hän miettii. Tällainen ajattelu ahdistaa, huolestuttaa ja aiheuttaa Huijarille toistuvaa tai jatkuvaa stressioireilua. Huijarisyndrooma ei ole diagnoosi eikä se ole sairaus. Huijari ei tieten tahtoen yritä petkuttaa tai huijata ketään. Vaikka huijari saa usein hyvää palautetta työstään tai suoriutumisestaan, ihmettelee hän silti jatkuvasti, miten ei jää kiinni osaamattomuudestaan. Huijariajattelun kehittyminen liittyy varhaisiin vuorovaikutus suhteisiin. Se voi syntyä, kun lapsi kohtaa kaksi erilaista todellisuutta omasta itsestään eikä syystä tai toisesta saa tukea aikuisilta asian käsittelyyn. Huijariajattelusta voi päästä irti ja huijarin identiteetti voi eheytyä.

t iista i 21 .1 1 . Kaksisuuntainen mielialahäiriö: miten sen kanssa voi oppia elämään? Minna Sadeniemi, psykiatrian erikoislääkäri, Etelän psykiatriaja päihdekeskus, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaksisuuntaisen mielialahäiriön työryhmä, Helsinki zzKaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikaissairaus, jossa on toistuvia mielialaoirejaksoja masennuskausista mielialan voimakkaan kohoamisen jaksoihin. Välillä voi olla pitkiä, joskus kymmenien vuosienkin mittaisia oireettomia kausia. Sairaus puhkeaa yleensä nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä useimmiten ennen 35 vuoden ikää. Oikean diagnoosin saami sessa kestää usein kauan. Keskimääräinen viive sairauden puhkeamisesta diagnoosin saamiseen on noin 8 vuotta. Sairaus on monimuotoinen ja sen kulku yksilöllinen. Lievimmillään oirejaksoja on vähän; sairastunut pystyy käymään töissä ja elämään muutenkin normaalia elämää. Rankimmillaan oireisto voi olla psykoottistasoinen ja johtaa toistuviin tahdosta riippumattomiin sairaalahoitoihin. Lisäksi toipuminen oirejaksojen välillä voi olla vaillinaista. Jos ylävireisyysjaksot ovat varsinaisia manioita, joista aiheutuu vakavaa haittaa, puhutaan tyypin 1 kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Jos taas ylävireisyysjaksot ovat lievempiä, niin sanottuja hypomanioita, puhutaan tyypin 2 mielialahäiriöstä. Tyypin 2 kaksisuuntainen mielialahäiriö ei silti ole lievempi sairaus, sillä siihen liittyy usein enemmän ja pidempiä masennuskausia ja yhtä paljon itsetuhoisuutta kuin tyypin 1 sairaudessa. Paitsi puhtaita masennus- ja ylävireisyysjaksoja, kaksi suuntaisessa mielialahäiriössä voi olla myös sekamuotoisia jaksoja, jolloin mania- ja masennusoireet vaihtelevat nopeasti tai niitä on yhtä aikaa. Sekamuotoiset jaksot ovat kokemuksena usein erityisen rankkoja. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa lääkitys on keskeisellä sijalla, sillä manian hoidossa ja estämisessä lääkityksen teho on kiistaton. Toistuessaan oirejaksot voivat tulla vaikeammin hoidettavaksi, minkä vuoksi onkin ensi arvoisen tärkeää saada sairaus tasapainoon mahdollisimman varhain. Mielialan tasapainon kannalta tärkeää on lääkityksen lisäksi säännöllinen elämänrytmi, omien oireiden ja esioireiden tunnistaminen ja stressinhallinta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin tekeminen ja oireisessa vaiheessa hoito kuuluu psykiatriseen erikoissairaan hoitoon. Suomessa on monilla paikkakunnilla saatavilla

kaksisuuntaisen mielialahäiriön ryhmäterapiaa, jossa merkittä viä tekijöitä ovat omaan sairauteen tutustuminen, oireiden hallinnan opettelu ja vertaistuki. HUS mielenterveystalossa on saatavilla nettiterapia, johon on mahdollista päästä lääkärin lähetteellä. Myös Kelan kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollista saada, jos Kelan kriteerit terapialle muutoin täyttyvät. Sairaudentunto ja halu sitoutua hoitoon voivat vaihdella kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri vaiheissa. Manian tai hypomanian aikana ihminen voi tuntea olevansa elämänsä kunnossa ja ajatella, ettei tarvitse hoitoa. Masennuksen aikana taas sairastunut voi ajatella, että hoidon voi lopettaa, kun olo on muutenkin niin kurja eikä lääkityksestä tunnu olevan apua. Elpymävaiheen aikana taas ihminen voi ajatella, että on parantunut kokonaan eikä tarvitse enää hoitoa. Perheen ja läheisten rooli kaksisuuntaisessa mieliala häiriössä on tärkeä. Läheiset voivat tukea sairastunutta hoitoon sitoutumisessa, ja myönteinen perheilmapiiri parantaa sairauden ennustetta. Toivon ylläpitäminen on tärkeää. Vaikeaoireisenkin sairauden kanssa on aina mahdollista päästä parempaan tasapainoon, vaikka täyttä oireettomuutta ei aina ole mahdollista saavuttaa.

Kokemuskirjasto: Traumaterapia – takaisin elämään Satu Martikainen zzEsitykseni kertoo lapsuuden ja nuoruuden pitkäaikaisen traumatisoitumisen seurauksista aikuisuudessa. Siitä, millaiset jäljet jäävät, kun lapsi elää väkivaltaisessa alkoholistiperheessä ja on samaan aikaan rankasti koulukiusattu. Kaksi tutkintoa hankkineena ja kesken pitkän työuran minusta tuli 33- vuotiaana suljetun osaston ongelmatapaus yli vuosikymmenen ajaksi. Esitykseni kertoo siitä, millaista hoitoa terveydenhuollossa sain, kun traumaoireita alettiin hoitaa virheellisesti vaikeaasteisena kaksisuuntaisena mielialahäiriönä. Elämäni muuttui lopulta, kun yksityiselle puolelle siirtymisen jälkeen aloin saada oikeaa hoitoa traumaterapiassa dissosiaatiohäiriööni. Esitykseni kertoo epätoivosta, joka muuttuu toivoksi. Ajatuksien muuttumisesta terapiassa ja siitä ymmärryksestä, että muutoksen avaimet ovatkin minussa itsessäni.

t i i sta i 2 1.11. Elämää mielen sisäisten äänien kanssa

Uskalla elää

Mervi Juuri

Elina Järvi, toimittaja ja kirjailija

zzMieli voi sairastua, vaikka olisi suhteellisen onnellinen lapsuus. Minulla oli äänten esiasteita ja masentuneisuutta jo 11-vuotiaana. Varsinaisesti sairastuin erään ravintolaillan ja ihastumisen jälkeen. Tulin kotiin ja kuulin satoja ääniä, koin suuria tunteita, viiltävää sielunkipua, lohdutonta itkua. Jäin heitteille yksinäisyyteen. Alkoi pakonomainen tupakointi. Seurasi univaikeuksia, itsemurhayrityksiä, jyllääviä tunteita ja irtosuhteita. En olisi kyennyt hyvään parisuhteeseen Ihastuksen kanssa, minulla ei siis ollut parisuhdetta eikä perhettä. Olen jutellut monet vuodet äänten kanssa: ääniä ravintolaillasta ja jatkopaikalta, peruskoulun kavereiden ja lukiokavereiden ääniä, ääniä seurakunnasta, hoitotaholta ja vielä tuntemattomia ääniä. Olen kertonut äänille itsestäni: mitä ajattelen, tunnen, näen ja teen. Valtasuhde on muuttunut. Nykyään äänet jollain tavalla jo kunnioittavat minua. Olen nähnyt näkyjä ja painajaisia: matkustanut avaruudessa pääkallojen sisällä, käynyt tuonelassa, merten syvyyksissä, nähnyt suuria ampiaiskennoja, pitkävartisia kukkasia, seinät ovat kupruilleet. Minulla on myös ollut hengellisiä kokemuksia ja olen muun muassa opiskellut maallikkosaarnaajaksi ja evankelistaksi. Pelkästään Pyhällä Hengellä ei kuitenkaan parannu, vaan lääkitys on tärkeää. Jos jättää lääkkeet syömättä, ei saa nukuttua eikä muilla lääkkeillä nousekaan enää. Sitten elämänlaatu laskee asteittain ja voi joutua kadulle tai sairaalaan. Lääkityksen lisäksi on tärkeää olla mielekästä tekemistä ja ihmissuhteita. Lääkkeet eivät saa estää toimintakykyä. Kun päiväni ovat mielenkiintoisia, en tarvitse enää rauhoittavia lääkkeitä ja kun olen saanut vuorokausirytmin kuntoon, en tarvitse nukahtamislääkkeitä. Tein myös parannuksen: lopetin miessuhteet, ravintolassa käymiset, tupakoinnin, pelkän sängyssä makaamisen ja pelkästään äänien kanssa juttelun. Otin askeleet mtyhdistyksiin ja seurakuntaan ja molemmissa minut otettiin lämpimästi vastaan. Aloin toimia aktiivisesti esimerkiksi MTKL:n liittovaltuustossa. Pääsin myös opiskelemaan muun muassa Diakoniaopistolle ja sitä myötä totuin aikaisiin aamuherätyksiin. Nykyään vuorokausirytmini on kunnossa. Olen myös kokemusasiantuntija sekä Suomen Moniääniset ry:n puheenjohtaja kolmatta vuotta. Nyt pyrkimyksenäni on siirtyä eläkkeeltä kokoaikaiseksi yrittäjäksi.

zzKerron luennolla oman elämäntarinani kautta niistä ajatuksista, jotka ovat ohjanneet minua kirjoittamaan kirjat Error – Mielen häiriöitä ja Elämäni ennen kuolemaa. Kasvoin pienessä pohjalaiskylässä, josta muutin Pirkanmaan kautta Lontooseen 2000-luvun alkupuolella. Huomasin jo nuorena, että minussa on jotain erilaista. Miksi en pysty kuuntelemaan ja keskittymään kuten luokkatoverini? Toisaalta ne asiat, jotka minua todella kiinnostavat, ovat lapsuudestani lähtien vieneet täysin mukanaan. Se on kannatellut minua. Olen saanut monien erilaisten elämäntarinoiden kautta huomata, että ihminen haasteistaan huolimatta pärjää ja voi tehdä rakastamiaan asioita, kunhan hän suuntaa tekemisensä vahvuuksiinsa sen sijaan, että jumittuisi heikkouksiinsa. Kuitenkin ulkopuolelta tulevat paineet ja vaatimukset aiheuttavat usein ristiriitoja: millainen minun pitäisi läheisteni mielestä olla? Vastaavatko heidän toiveensa sitä, mitä itse elämältäni tahdon? Miten elää tätä elämää yhteiskunnan hyväksymien normien mukaan? Kummatkin kirjani ovat tietoja kuvataidekirjoja käsittäen 15 ihmisen tarinan heidän itsensä kertomina. Kirjan henkilöt esitellään kertomusten yhteydessä Olga Poppiuksen pysäyttävissä valokuvissa. Error – Mielen häiriöitä -kirjan elämäntarinoissa nousevat esiin muun muassa syömishäiriö, skitsofrenia, vaikea masennus, dissosiatiivinen identiteettihäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö. Elämäni ennen kuolemaa -kirja puolestaan kertoo kirjan henkilöiden elämäntarinoiden kautta kuoleman kohtaamisesta. Sen aiheita ovat esimerkiksi syövästä, huumeriippuvuudesta, vaarallisesta liikenneonnettomuudesta ja tsunamista selviäminen. Haluan toimittajana nostaa esiin asioita, joilla koen olevan merkitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi psyykkiseen sairastumiseen, vaikeavammaisuuteen, amputaatioihin, syöpään ja päihdeongelmiin liittyvän stigman murtaminen. On ollut etuoikeus saada kertoa kirjojeni henkilöiden tärkeät tarinat, sillä olen itsekin niiden kautta oppinut uudella tavalla ymmärtämään asioiden moniulotteisuutta ja elämän syyseuraus-suhteita. Kummassakin kirjassani on kuolemaan liittyviä kuvauksia, mutta ennen kaikkea kummankin kirjan tarinat ovat voimakkaita kuvauksia vahvasta tahdosta elää. Kirjoittamistyötäni ohjannut suurin toiveeni on, että nämä kirjat toisivat lohtua, voimaa ja vertaistukea heille, jotka syystä tai toisesta kamppailevat omassa elämässään vaikean kriisin tai sairauden kanssa. Kuten Errorissa tarinansa kertonut, lähes koko aikuisikänsä vaikeiden masennusjaksojen kanssa kamppaillut muusikko Marko Annala sen sanoo: ”Joka päivä on löydettävä syy elää. Joka päivä on selitettävä itselleen, miksi olen tärkeä. Joka päivä.”

Muistilista: • Kuntoutujan sosiaalinen verkosto pitää kartoittaa ja on tuettava rakentavia ihmissuhteita. On muistettava, että kuntoutujalla on myös seksuaalinen puoli. • Pienryhmät ehkäisevät itsemurha-alttiutta. • Taloudellinen pärjääminen on tärkeää. • Pitää olla jonkinlainen työ tai jonkinlaista opiskelua.

Elina Järvi (s. 1981) on toimittaja, kirjailija ja luennoija. Hän on kirjoittanut vuodesta 1998 alkaen uutis- ja aikakauslehtiin sekä tehnyt lukuisia esiintymisiä kirjastoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Keskustelujen teemoina ovat olleet muun muassa mielenterveys ja elämän rajallisuus. Järvi asuu perheensä kanssa Espoossa.

mie len t erv eysm e s s u t 2 0 1 7 T ii sta i 2 1.11. 2 0 17 Se mi na ar it 1

Dissosiaatiohäiriö – mikä se on ja millaista sen kanssa on elää? A-sali

Seminaarissa mukana Päivi Rissanen, joka on tehnyt väitöskirjan omasta sairaudestaan. Hän kertoo millaista on elää sairauden kanssa, miten sairaus näkyy käyttäytymisessä sekä toipumisestaan oikean diagnoosin saamisen jälkeen. 9:30 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Outi Ståhlberg, kuntoutussuunnittelija, perhe- ja paripsykoterapeutti, Mielenterveyden keskusliitto 9:35 Traumatisoituminen ja dissosiaatiohäiriöt Anne Suokas-Cunliffe, johtaja, psykologi, psykoterapeutti, Traumaterapiakeskus 10:35 Millaista on elää dissosiaatiohäiriö-sairauden kanssa ja siitä toipuminen Päivi Rissanen, VTT, terveystieteiden jatko-opiskelija, sosiaalipsykiatria 11:45 Kysymyksiä ja keskustelua Tutustu näyttelyyn! 12:00 Seminaari päättyy Lounas tarjolla ravintola Gardenissa (10 €).

Arki kantaa, kun se pannaan kantamaan A-sali

Tutkittua tietoa, välineitä ja menetelmiä perheammattilaisille lapsikeskeisen työn tueksi. Toimiva Lapsi & perhe- ja Lapset puheeksi -työtä on tehty jo 17 vuotta. 13:15 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Outi Ståhlberg, kuntoutussuunnittelija, perhe- ja paripsykoterapeutti, Mielenterveyden keskusliitto 13:25 Kohti pärjäävyyden ylisukupolvisuutta – Lapset puheeksi -työn ytimiä Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, emeritaprofessori 14.05 Vertaisryhmätoiminta lapsiperheiden pärjäävyyden tukena Bitta Söderblom, VTM, TLP-kouluttaja 14:45 Taukojumppa – mieli vireäksi, keho vetreäksi! Kati Rantonen, liikuntasihteeri, Mielenterveyden keskusliitto 14:50 Palveluiden pohjana pärjäävyys – kuinka rakentaa Lapset puheeksi -työhön pohjautuva palvelurakenne? Mika Niemelä, FT, TLP-kouluttaja 15:30 Lapset puheeksi -työ kotimaassa ja ulkomailla Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, emeritaprofessori 16:00 Seminaari päättyy

Mielenterveyden tukeminen työelämässä F-sali

10:00 Seminaarin avaus Jaana Vastamäki, YTT, ylitarkastaja STM 10:15 Mielenterveysbarometri 2017: keskeiset tulokset työelämästä Heini Kapanen, kehitysjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto 10:40 OTE-kärkihankkeen puheenvuoro – osatyökykyisille tie työelämään 11:05 Työn muokkauksen keinot mielenterveyshäiriöissä työhön paluun tukemiseksi Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL, Työterveyslaitos 11:30 Mielenterveyshäiriö ja työkyky – psykiatrian näkökulma 11.55 Kokemuspuheenvuoro: Työhön paluun ja työkyvyn haasteet sekä ratkaisukeinot Fanni-Laura Patanen 12:15 Miten tästä eteenpäin? Jaana Vastamäki Tutustu näyttelyyn! 12:30 Seminaari päättyy

Viritä kehosi ja mielesi hyvinvoinnin tueksi – näin jaksat mielenterveystyössä F-sali

13:45 Seminaarin avaus 13:50 Tunnetaidot – tulevaisuuden työelämän tärkein taito? Jarkko Rantanen, psykologi, tietokirjailija, valmentaja, CoPassion-tutkimushankkeen ohjausryhmän jäsen 14:30 Näin pidät aivosi vireessä asiakasja asiantuntijatyössä Olli Sovijärvi, lääkäri, kirjailija, biohakkeri, Biohakkerin Käsikirjan pääkirjoittaja 15:15 Mindfulness rauhoittaa kehoa ja mieltä Päivi Tonteri, voimavaravalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto 15:30 Kuinka koet työpäiväsi – kivaa vai ihan kuraa? Jyrki Rinta-Jouppi, työ- ja koulutusvalmentaja, Mielenterveyden keskusliitto 16:00 Kysymyksiä ja keskustelua 16:15 Seminaari päättyy

maksu

ttomia

Yleisöluennot  11–11:45 G-sali Paikka kaikelle – kodin järjestäminen hyvinvoinnin ja jaksamisen tukena Ilana Aalto, ammattijärjestäjä, Paikka kaikelle -kirjan kirjoittaja  11:30–11:50 H-sali Mindfulness-harjoitus Päivi Tonteri, Mielenterveyden keskusliitto  12–12:45 H-sali Kokemuskirjasto: Entisen Jehovan todistajan elämä eron jälkeen Taisia Linqvist, Uskontojen Uhrien tuki UUT ry  12:15–13 A-sali Huijarisyndrooma: miksi en usko itseeni (vaikka olen hyvä)? Tiina Ekman, psykologi  12:45–13:30 F-sali Kaksisuuntainen mielialahäiriö: miten sen kanssa voi oppia elämään? Minna Sadeniemi, psykiatrian erikoislääkäri, Etelän psykiatriaja päihdekeskus, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaksisuuntaisen mielialahäiriön työryhmä, Helsinki  13–13:45 G-sali Sinnebilder – 5 kortfilmer om psykiska problem Filmvisning och diskussion. Suomenkielinen tekstitys. Animationskonstnären Antonia Ringbom  13–13:45 H-sali Kokemuskirjasto: Traumaterapia – takaisin elämään Satu Martikainen  14–14:45 H-sali Kokemuskirjasto: Elämää mielen sisäisten äänien kanssa Mervi Juuri, Suomen Moniääniset ry  14–14:45 G-sali Mielenterveydellä ei ole ikärajaa Marja Saarenheimo, FT, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto  15–15:45 G-sali Uskalla elää Elina Järvi, toimittaja ja kirjailija

Lounas tarjolla ravintola Gardenissa (10 €).

ANNATHAN LUENNOITSIJALLE RAUHAN JA POISTUT HALUTESSASI SALISTA VAIN LUENTOJEN VÄLILLÄ. KIITOS! 12

ke s ki v i i kko 23 .11. 2 0 17 Se m ina a r it 5

Syömishäiriö kehossa ja mielessä A-sali

9:30 Seminaarin avaus 9:35 Syömishäiriöt – miksi niihin sairastutaan? Syömishäiriön psykologia ja merkitys sairastuneelle Pia Charpentier, psykologi, psykoterapeutti VET, Hakomi-psykoterapeutti, toiminnanjohtaja, Elämän Nälkään Ry, Syömishäiriökeskus 10:30 Milloin syömishäiriötä sairastavaa alaikäistä hoidetaan tahdosta riippumatta? Max Karukivi, dosentti, ylilääkäri, Turun yliopisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatria 11:00 Salainen kärsimykseni: syömishäiriö Lyhyen kokemustanssin esittää Jasmin Varhala 11:10 Älä tee niin kuin syömishäiriö Rasmus Isomaa, kehityspsykologian dosentti, toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka Anna-Lisa Isomaa, yleislääketieteen erikoislääkäri ja lastenpsykiatri, apulaislääkäri, Fredrika-klinikka 11:30 Kokemuspuheenvuoro: Kun ahmintahäiriö sotkee elämän Mikaela Leuschel Mitä yhdistys tarjoaa ammattilaisille Uura-Liina Lahti, toiminnanjohtaja, Etelän SYLI 11:50 Kysymyksiä ja keskustelua Tutustu näyttelyyn! 12:00 Seminaari päättyy Lounas tarjolla ravintola Gardenissa (10 €).

Digi vai liki, vieressä vai verkossa? A-sali

Jos mietit digimullistuksia ja -mahdollisuuksia mielenterveystyössä, tämä on sinun seminaarisi. Ota älypuhelin tai tabletti mukaan, ja voit lähettää kysymyksiä ja kommentteja viestiseinälle alustusten aikana. 13:15 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Markus Raivio, toiminnanjohtaja, Kukunori ry, pääsihteeri, Missio Propellipäät 13:20 Mitä mielenterveystyön tulevaisuudessa? Matti Holi, psykiatrian toimialajohtaja, HUS 14:10 Vaihtoehdoksi dialogiloikka? Ymmärrys ja merkitys tärkeämpää kuin tekniikka! Matti Rimpelä, lääketieteen tohtori, dosentti, terveystieteiden emeritusprofessori 14:40 Taukojumppa – mieli vireäksi, keho vetreäksi Kati Rantonen, liikuntasihteeri, Mielenterveyden keskusliitto Digitaalisuutta ja innovaatioita: Pikapuheenvuoroja 14:45 Oirenavigointia ja nettiterapiaa virtuaalisairaalassa Marko Muukka, kehittämispäällikkö, IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja, Mielenterveystalo 15:00 Pulmia työssä jaksamisessa? Opintouupumusta? Tableteista ja tietokoneen toiminnoista tukea Pauli Sarsama, pedagoginen apuvälineasiantuntija, tutkija, Helsingin yliopisto, luokanopettaja, Vantaan kaupunki 15:15 Videoblogi: Mitä tukea nuorelle ja miten? Vloggaaja Mansikkka eli Maiju Voutilainen, Hyvän mielen lähettiläs 2017 15:25 Lohtu-sovellus – vertaistukea älylaitteilla Viivi Suihkonen, toiminnanjohtaja, Surunauha ry 15:40 Sosiaalisia innovaatioita Markus Raivio 15:55 Kysymyksiä ja keskustelua 16:00 Seminaari päättyy

Mitä arjen asiakastyössä on hyvä tietää psyykenlääkkeistä? F-sali Noin joka kymmenes aikuinen käyttää säännöllisesti psyykelääkkeitä, ja vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä käyttää 700 000 suomalaista. Kannattaa päivittää oma lääketietous ajan tasalle!

10:00 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Kimmo Hane, kuntoutuspäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto 10:05 Psyykenlääkkeet Kari Raaska, LT, psykiatrian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, HYKS Psykiatria 11:30 Hoitajan rooli lääkehoidon tukena Luennoitsija päivittyy

12:00 Valvottu lääketuki lääkehoidon tukena Alvi ry 12:15 Kysymyksiä ja keskustelua Tutustu näyttelyyn! 12:30 Seminaari päättyy Lounas tarjolla ravintola Gardenissa (10 €).

Vaihtoehtoiset hoitomuodot – uskomuslääkintä sairaanhoidossa F-sali

Vakavia sairauksia yritetään toisinaan hoitaa niin sanotuilla vaihtoehtoisilla hoidoilla, ja hyväksyttykin hoitomuoto voi varomattomassa käytössä aiheuttaa vakavia komplikaatioita. Mitä ammattilaisen olisi hyvä tietää tästä tunteita herättävästä aihepiiristä? 13:45 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto 13:50 Hypnoosin (laillistetun) käyttö terapia- ja lääkärintyössä Markus Sundblom, lääketieteen tohtori, Eiran sairaala, Helsinki 14:15 Kokemuspuheenvuoro: Mitä tapahtuu, kun hengellinen yhteisö ei tue lääkehoitoa? Kokemusasiantuntija, Uskontojenuhrien tuki UUT ry 14:30 Millaisia riskejä voi liittyä uskomushoitojen tai valvomattomien terveyspalveluiden käyttöön? Hannu Lauerma, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori 16:00 Seminaari päättyy

Yleisöluennot

maksu

ttomia

 9:15–11 H-SALI Miniseminaari: Kuinka tukea mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa irti tupakasta? 9:15 H-sali Mikä on MITU-hanke? Laura Heimonen, kärkihankekoordinaattori, Mielenterveyden keskusliitto Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha Ry 9:25 H-sali Tupakkariippuvuus ja tupakoinnin lopettamisen tukipalvelut psykiatrisessa- ja päihdehoidossa Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha Ry 10:15 H-sali Savuttomuuskoutsina kuntoutujan rinnalla palveluviidakossa Laura Heimonen, kärkihankekoordinaattori, Mielenterveyden keskusliitto, Kokemusasiantuntija, Mielenterveyden keskusliitto  11:30–11:50 H-sali Mindfulness-harjoitus Päivi Tonteri, Mielenterveyden keskusliitto  12–12:45 G-sali APUA – KokeNet.fi -vertaistukea verkossa -neuvontapalvelusta Mikael Söderström, projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö  12:15–13 A-sali Häpeän kahdet kasvot: kun häpeä muuttuu elämää kahlitsevaksi tunnetilaksi Pia Alarto, kokemusasiantuntija, Babysteps Consulting Celinda Byskata, kokemusasiantuntija, Borderland  12:45–13:30 F-sali Skitsofrenia: miten sairauden ennustetta voidaan parantaa? Jukka Kärkkäinen, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos  13–13:45 H-sali Kokemuskirjasto: Pahimmasta selviytyminen Veli-Matti Lehikoinen  13–13:45 G-sali Masennusoireisten perheiden isien tuki – miksi, miten ja milloin Henri Hyttinen, hankekoordinaattori & Ilmo Saneri hanketyöntekijä, isätyöntekijä, työnohjaaja, Miessakit ry, MASI-hanke  14:00–14:45 G-sali Kuinka muutin anoreksian itseni rakastamiseksi Jarkko Haverinen, muutos- ja hyvinvointivalmentaja, videobloggari, Jarkko Haverinen Oy  14:00–14:45 H-sali Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo Mari Huhtiniemi, erityisasiantuntija, psykologi, Autismisäätiö Orjo Pättiniemi, kokemusasiantuntija, Autismisäätiö

ke s k i v i i k ko 2 2.1 1 .

5 Syömishäiriö kehossa ja mielessä Syömishäiriöt – miksi niihin sairastutaan Syömishäiriön psykologia ja merkitys sairastuneelle Pia Charpentier, psykologi, psykoterapeutti VET, Hakomipsykoterapeutti, toiminnanjohtaja, Elämän Nälkään Ry, Syömishäiriökeskus zzSyömishäiriön alkujuuret johtavat usein lapsuus- tai nuoruus vuosien elämäntilanteisiin ja -tapahtumiin, jotka ovat keskeises ti vaikuttaneet henkilön minäkuvan ja tunnesäätelykeinojen kehittymiseen. Tapahtumat voivat olla selvästi vakavia ja traumaattisia, mutta ne voivat olla myös hienovaraisia ja ulkopuolisilta piiloon jääneitä kokemuksia. Oleellisinta on lapsen henkilökohtainen kokemus ja tulkinta tapahtumista. Kokemustensa seurauksena lapsi on tullut oppineeksi esimerkiksi, että hänen mielipiteensä eivät ole tärkeitä, hänen tunteensa ovat vaarallisia, hän ei tule kuulluksi, hän on aina väärässä, hän ei osaa tehdä mitään oleellista oikein, hänen arvostelukykyynsä ei voi luottaa, epäonnistumisesta seuraa pahoja asioita ja niin edelleen. Kaikki tällaiset tulkinnat vaikuttavat negatiivisesti lapsen minäkuvan muodostumiseen. Lapsi kohtaa elämässään eteen tulevat tilanteet uskoen tulkintojensa olevan totuuksia ja esiintyvän useimmissa ihmissuhteissa. Uskomukset värittävät lapsen kommunikaatiota muiden kanssa ja käsitystä omasta itsestä. Uskomukset voivat aiheuttaa esimerkiksi sen, että lapsi ei ilmaise tunteitaan ja tarpeitaan, eikä uskalla ottaa kontaktia muihin. Hän voi alkaa pelätä tunteitaan ja ajatella ettei niitä saisi olla.

Tällaiset uskomukset saavat usein myös aikaan sen, että lapsi tuntee tarvetta salata heikkouksinaan pitämiään ominaisuuksia muilta. Tähän häneltä voi kulua paljon energiaa. Esimerkiksi lapsi, joka uskoo olevansa huonompi kuin muut, voi yrittää pärjätä äärimmäisen hyvin koulussa varmistaakseen, etteivät muut huomaa hänen huonouttaan. Pienikin epäonnistuminen voi merkitä hänelle häpeällistä paljastumista. Tällaisten uskomusten varjossa elävä lapsi joutuu kokemaan usein yksinäistä ahdistusta ja pelkoa. Hän joutuu etsimään helpotusta lyhyen elämänsä aikana oppimistaan selviytymiskeinoista, jotka valitettavan usein auttavat vain hetken ajan ja pitkällä tähtäimellä aiheuttavat ongelmia. Syömishäiriöt ovat eräs tällainen ratkaisuyritys. Lapsi, joka on oppinut, ettei hän kelpaa omana itsenään, saattaa keksiä, että laihduttamalla hän voisi muuttua paremmaksi ihmiseksi. Oireet tarjoavat monille myös tunteen elämän hallinnasta ja tuovat helpotusta sitä kautta. Ne saattavat myös irrottaa ajatukset ahdistavista asioista ja antaa ”lomaa” päänsisäisestä synkkyydestä. Olon helpottuminen oireiden avulla voi tapahtua montaa reittiä. Eräs syy siihen, miksi syömishäiriöt ovat niin sitkeitä sairauksia, on juuri siinä, että ne helpottavat oloa välittömästi. Paranemisen edellytyksenä on uudelleenoppiminen luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Minäkuvan muuttuminen positiivisemmaksi, itsearvostuksen löytyminen ja uudet tunteensäätelytaidot auttavat paranemaan syömishäiriöstä ja selviytymään elämän eteen tuomista haasteista myöhemminkin.

k e s k i v i i k ko 2 2 .11. Milloin syömishäiriötä sairastavaa alaikäistä hoidetaan tahdosta riippumatta? Max Karukivi, dosentti, ylilääkäri, Turun yliopisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri, nuorisopsykiatria zzNuorten syömishäiriöiden hoidossa aivan kuten muidenkin mielenterveyden häiriöiden hoidossa on lähtökohtana se, että hoito tapahtuu yhteistyössä nuoren kanssa. Luotettavaa näyttöä vuodeosastohoidon tehosta syömishäiriöissä ei ole, ja sopeutuminen hoitojakson jälkeen voi olla haaste. Toisinaan häiriö on kuitenkin niin vakava, että se vaarantaa alaikäisen terveyden ja kehityksen. Tällöin tietyin edellytyksin voidaan alaikäistä hoitaa myös syömishäiriön vuoksi tahdosta riippumatta. Tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksistä säätää mielenterveyslaki. Alaikäisten osalta edellytykset ovat seuraavat: 1) alaikäisellä tulee olla vakava mielenterveyden häiriö 2) hoitamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti alaikäisen sairautta (eli vakavaa mielenterveyden häiriötä) ja/tai vaarantaa hänen terveytensä tai turvallisuutensa ja/tai vaarantaa jonkun muun terveyden tai turvallisuuden 3) muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu tilanteessa. Syömishäiriön osalta vakavan mielenterveyden häiriön kriteerit voivat täyttyä joko psyykkisistä tai somaattisista syistä. Psyykkiset syyt ovat vaikealle tasolle sekä painoindeksin että toimintakyvyn osalta kroonistunut syömishäiriö, syömishäiriöön liittyvä itsemurhavaara tai samanaikainen toinen mielenterveyden häiriö. Somaattiset syyt perustuvat akuutisti hengenvaarallisiin komplikaatioihin, esimerkiksi sydämen hidaslyöntisyyteen, hyvin matalaan verenpaineeseen tai elektrolyyttihäiriöihin. Tulee kuitenkin huomata, että tällöin alaikäistä pitää hoitaa lähtökohtaisesti somaattisessa sairaalassa ja jatkohoidon tarpeen voi arvioida akuutin tilan väistyttyä. Mikäli somaattinen komplikaatio kehittyy tahdosta riippumattoman hoidon aikana, voidaan hoito, esimerkiksi ravitsemustilan korjaus, antaa tarvittaessa pakkotoimena. Tahdosta riippumaton hoito, kuten vuodeosastohoito ylipäätäänkin, pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä ja sitä käytetään vain tilanteissa, joissa muita vaihtoehtoja ei ole. Vaikeasta asetelmasta huolimatta hoidossa noudatetaan

samoja periaatteita kuin vapaehtoisuuteenkin perustuvassa hoidossa. Esimerkiksi luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta pyritään rakentamaan, perheen kanssa työskennellään aktiivisesti ja perheelle annetaan psykoedukaatiota, eikä hoidossa edistymistä sidota vain painoon. Sen arviointi, milloin tahdosta riippumaton hoito voidaan päättää, on monesti vaikeaa. Hoitojakso pyritään pitämään lyhyenä, mutta jos hoidon päättää liian nopeasti, osa alaikäisistä juuttuu tasapainottelemaan tahdosta riippumattoman ja vapaaehtoisen hoidon rajalle. Tällöin sairaudessa ei useinkaan ole tapahtunut todellista kohenemista ja alaikäinen säätelee painoaan vain pysyäkseen poissa tahdosta riippumattomasta hoidosta, mutta on silti liian sairas pystyäkseen juuri hyötymään muusta hoidosta.

Älä tee niin kuin syömishäiriö Rasmus Isomaa, kehityspsykologian dosentti, toiminnanjohtaja Anna-Lisa Isomaa, yleislääketieteen erikoislääkäri ja lastenpsykiatri, apulaisylilääkäri zzFredrika-klinikalla on hoidettu syömishäiriöpotilaita jo 15 vuoden ajan. Hoitomallia on jatkuvasti kehitetty vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita. Syömishäiriöpotilaan sisäistä maailmaa värittävät kielteisyys, kriittisyys, korkea vaatimustaso ja suorituskeskeisyys. Usein potilas kokee itsensä hylätyksi, kaltoin kohdelluksi ja yksinäiseksi. Samalla hän janoaa rakkautta, huomatuksi tulemista ja itsenäisyyttä. Nuorta ja hänen ihmisarvoaan kunnioittava lähestymistapa auttaa hyväksymään ja ilmaisemaan syömishäiriön taustalla piileviä emotionaalisia tarpeita. Potilas on syömishäiriöstä huolimatta aktiivinen ajatteleva kyvykäs yksilö, joka pystyy ottamaan vastuuta omasta elämästään ja toipumisestaan. Hoidossa on vältettävä pakkoa, valtataistelua ja alistamista, vaikka syömishäiriö niihin houkutteleekin. Syömishäiriöstä toipuminen tapahtuu toimimalla itse syömishäiriötä vastaan. Toipumisen edellytyksenä on sopivan haastava ja riittävän turvallinen ympäristö.

ke s k i v i i k ko 2 2.1 1 .

6 Digi vai liki, vieressä vai verkossa? Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Markus Raivio, Kukunori ry, pääsihteeri, Missio Propellipäät

Oirenavigointia ja nettiterapiaa virtuaalisairaalassa Marko Muukka, kehittämispäällikkö, IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja, Mielenterveystalo zzMielenterveystalo.fi-verkkopalvelu on osa valtakunnallista Terveyskylä-kokonaisuutta. Terveyskylää kehitetään yhdessä kaikkien Suomen yliopistosairaaloiden kanssa. Mielenterveystalosta löytyy muun muassa luotettavaa tietoa, palveluohjausta, oirenavigaatiota, omahoito-ohjelmia sekä nettiterapioita. Palvelu sisältää omat osiot lapsille, nuorille, aikuisille ja ammattilaisille. Virtuaalisairaala 2.0 –hankkeen tuella psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kehitetään digihoitopolkuja. Digihoitopolulta potilas saa tietoa hoitoonsa liittyen sekä löytää uusia tapoja olla yhteydessä hoitavaan tahoon.

Pulmia työssä jaksamisessa? Opintouupumusta? – Tableteista ja tietokoneen toiminnoista tukea Pauli Sarsama, pedagoginen apuvälineasiantuntija, tutkija, Helsingin yliopisto, luokanopettaja, Vantaan kaupunki zzRaporttien, muistioiden, sähköpostien ja opinnäytetöiden kirjoittaminen tai paksujen tenttikirjojen ja artikkelien lukeminen voivat muodostua valtavaksi taakaksi, jos tekstin tuottamisessa, kirjoittamisessa ja lukemisessa on haasteita. Monesti työ- ja opinto -uupumusten taustalla onkin erilaisia oppimisvaikeuksia. Stressi ja väsymys osaltaan lisäävät haasteita. Tuntuu tukalalta, ei pysty keskittymään, aikataulut paukkuvat, kasautuu tekemättömiä töitä. Erilaiset digitaaliset lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet voivat tällöin olla avuksi. Miten kirjoitamme asiakirjat ja raportit, jopa sähköpostit, puhumalla? Miten luetaan mikä tahansa teksti äänimuotoisena?

k e s k i v i i k ko 2 2 .11. Lohtu-sovellus – vertaistukea älylaitteilla Viivi Suihkonen, toiminnanjohtaja, Surunauha ry zzItsemurha on usein läheisille valtava psyykkinen kriisi, johon tarvitaan paljon tukea. Osa kuitenkin jää surunsa ja siihen liittyvien voimakkaiden tunteiden kanssa yksin, jos apua ei ole lähistöllä tai sitä on vaikea löytää. Surunauha ry on itsemurhan kautta läheisensä menettäneiden valtakunnallinen yhdistys. Toimintamme perustuu saman kokeneiden antamaan vertaistukeen. Koulutetut vapaaehtoiset vertaistukijamme järjestävät muun muassa ryhmiä, tapaamisia, puhelintukea ja verkkotukea. Lisäksi välitämme tietoa muiden tahojen tuesta. Vuonna 2015 kypsyi ajatus vertaistuesta mobiilisovelluksen muodossa, jolloin tuki olisi saatavilla juuri silloin, kun sitä tarvitsee. Vuodelle 2016 saatiin silloisen RAY:n projektiavustus ja kehitettiin Lohtu-sovellus perinteisten vertaistuki toimintojemme ja tavanomaisen nettikeskustelufoorumimme rinnalle. Lähdimme ajatuksesta, että pienikin järjestö voi rohkeasti ideoida täysin uutta. Samalla otimme huomioon rajalliset resurssit. Sovellus suunniteltiin sellaiseksi, että sitä voi ylläpitää projektikauden jälkeenkin. Kehitystyössä pyydettiin ideoita jäsenistöltä. Lohtu lanseerattiin keväällä 2016. Se on ladattavissa ilmaiseksi App Storen (iOs/Apple) ja Google Playn (Android) sovelluskaupoista älypuhelimille ja tableteille Lohtuhakusanalla.

Lohtu sisältää muun muassa: KESKUSTELU-osion, johon pääsee nimimerkin luomalla ja kirjautumalla. Foorumilla voi keskustella muiden saman kokeneiden kanssa. Aluetta valvovat tehtävään koulutetut vertaistukijat. AJANKOHTAISTA-osion, johon päivitetään ajankohtaisia uutisia yhdistyksen omasta toiminnasta sekä muiden tahojen tuesta. VERTAISTUKI-osion, josta löytää vertaistukitoiminnan ajantasaisen tilanteen eri puolilla Suomea, esimerkiksi ryhmät. JÄSENYYS-osion, jonka kautta on vaivatonta liittyä yhdistyksen jäseneksi.

Vastaanotto on ollut positiivinen. Sovelluksen on tällä hetkellä ladannut noin 300 käyttäjää. Sama keskusteluosio toimii myös nettiselaimella ja vuosittain uusia käyttäjiä on tullut keskuste luun 300–400. Myös muiden sosiaalisen median kanavien seuraajamäärät ovat kasvaneet, esimerkiksi Surunauhan Facebook-sivun seuraajien määrä nousi vuodessa 44 prosent tia. Määrät ovat pienelle yhdistykselle huomattavan suuria. Lohtu-sovellus on herättänyt kiinnostusta yhdistyksen toimintaan myös yleisesti. Uusien jäsenten määrä on ollut kasvussa (vrt. itsemurhien määrä on vastaavasti ollut laskussa). On saatu tavoitettua selvästi enemmän myös nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat vaarassa jäädä menetyskokemuksensa ja surunsa kanssa yksin. Sovellus on osaltaan selvästi lisännyt yhdistyksen tunnettuutta ja muuhunkin toimintaan on löytänyt uusia osallistujia. Esimerkiksi tämän vuoden aikana myös perinteisen ryhmätuen osallistujamäärät ovat olleet kasvussa. Kehitystyö jatkuu pienimuotoisesti. Suunnitelmissa on tehdä sovellukselle tekninen päivitys tarpeen mukaan kerran vuodessa. Keskusteluosioon on suunniteltu uusiksi toiminnoiksi esimerkiksi teemapäiviä keskustelun virittelemiseksi. Lisätietoja: Viivi Suihkonen, toiminnanjohtaja, Surunauha ry, 044 977 9428, viivi.suihkonen@surunauha.net

ke s k i v i i k ko 2 2.1 1 .

7 Mitä arjen asiakastyössä on hyvä tietää psyykenlääkkeistä? Puheenjohtaja: Kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, Mielenterveyden keskusliitto

Psyykenlääkkeet Kari Raaska, LT, psykiatrian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, HYKS Psykiatria zzLuennolla tarkastellaan muun muassa psyykenlääkkeiden kehityksen nykytilannetta ja lääkkeiden asemaa psyykkisten sairauksien hoidossa. Mitä psyykenlääkkeiden hyödyistä ja riskeistä pitäisi ajatella? Medioissahan on keskusteltu kiivaasti siitä, mikä on masennuslääkkeiden hyötyjen ja haittojen suhde. Entä mitä aivovaikutuksia psyykenlääkkeiden käytöllä on? Näistä kysymyksistä esitetyt väitteet hämmentävät niin potilaita, omaisia kuin mielenterveyden hoidon ammattilaisiakin. Mitä näistä asioista tiedetään? Pitääkö olla huolissaan? Luennolla haetaan vastauksia näihin potilaita ja ammattilaisia askarruttaviin kysymyksiin.

Hoitajan rooli lääkehoidon tukena Juha Nevalainen, sairaanhoitaja, Auroran sairaala zzLääkehoidon onnistumisen kannalta erityisen tärkeitä ovat hoitajan havainnot, tulkinnat, asenteet ja käyttäytyminen.

Vantaalta kävivät iltaisin Laturin Tukipisteellä Helsingin keskustassa ottamassa lääkkeet valvotusti tai ne jaettiin kerran viikossa dosettiin. Palvelu oli silloin ainutlaatuista ja vuonna 2010 Tukipiste Laturille myönnettiin ihmisoikeuspalkinto. Ajatuksena oli niin silloin kuin nytkin, että ”paha olo ei tule virka-aikaan”. Tavoitteena oli sairaalakäyntien minimoiminen sekä itsenäisessä asumisessa pärjääminen. Lääkehoidon tuki on aloitettu kysynnän takia pieni muotoisesti uudestaan Alvi Ry:ssä erillisenä palveluna. Tarkoituksena on, että lääkehoito onnistuu niin, ettei tarvita sairaanhoitoa tai kotikäyntejä. Asiakas sitoutuu itse lääkehoitoonsa, vaikka saattaakin tarvita alussa tukea. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti sitoutuneet hyvin lääketukeen. Asiakas joutuu ottamaan itse vastuun lääke hoidostaan, vaikkakin saa sen tuetusti/valvotusti. Sairaala hoidot ovat vähentyneet, kun lääkitys on säännöllistä. Kun lääkkeitä on paljon, tuettu dosetin täyttäminen auttaa. Yli-ja aliannostukset vähenevät. Useimmiten lääkitys toteutuu hyvin ja vointi on parempi. Lääkkeiden jakaminen/ottaminen turvallisessa ja tutussa ympäristössä muualla kuin sairaalassa sitouttaa paremmin lääkehoitoon. Lääkkeiden haku aktivoi asiakasta ja antaa samalla mahdollisuuden osallistua Tukiyhteisön toimintaan. Jo lähteminen kodista aktivoi asiakasta.

Käytännön kokemuksia lääkehoidon tuesta

Alvi ry on vuonna 1993 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva

Alvi Ry , Heidi Huttunen Sh(AMK), Francan päiväkeskus, Laturin Tukiyhteisö ja Lääkehoidon tuki

Alvi ry tuottaa korkeatasoisia mielenterveysasiakkaiden palveluita

yleishyödyllinen, sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. ja pyrkii vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutoksista johtuviin kuntoutumisen haasteisiin. Yhdistys tuottaa kuntoutus-, tuki- ja

zzVuosina 2000–2010 Helsingissä toimineen Tukipiste Laturin palveluihin kuuluivat kotikäynnit, ympärivuorokautinen puhelinpäivystys ja kriisivalmius vuoden jokaisena päivänä sekä lääkehoidon tuki. Avohoidossa olevat asiakkaat Helsingistä ja

asumispalveluita mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Lisäksi Alvi ry:n Laturin Tukiyhteisö tarjoaa kansalais-, vertais- sekä vapaaehtoistoimintaa kaikille yhteisöllisyydestä kiinnostuneille helsinkiläisille.

k e s k i v i i k ko 2 2 .11.

Yleisöluennot Häpeän kahdet kasvot: kun häpeä muuttuu elämää kahlitsevaksi tunnetilaksi Pia Alarto, kokemusasiantuntija, Babysteps Consulting Celinda Byskata, kokemusasiantuntija, Borderland zz”Muistan ensimmäisen kerran, kun tapasin Celindan. Häpesin omaa olemustani, lihavuuttani ja ulkonäköäni. Näin Celindasta vain ulkokuoren.” -Pia ”Pia oli silmissäni vahva nainen, joka uskalsi olla oma itsensä, avoin ja rehellinen. Häpesin riutunutta olemustani ja harmauttani. Tunsin itseni kaksinaamaiseksi huijariksi, joka ei uskaltanut olla oma itsensä. Halusin olla kuin Pia.” -Celinda Kun tutustuimme paremmin, meillä välähti, että meidän molempien elämässä häpeällä on ollut pelottavan iso rooli. Ja tuo suuri häpeä oli estänyt meitä molempia elämästä sellaista elämää, jota olisimme halunneet elää. Olemme nyt aktiivisesti työstäneet häpeän tunnetta yli vuoden ja oivaltaneet, miten pahasti se on meitä rampauttanut. Sen vaikutukset ovat isommat, kuin aluksi aavistimmekaan. Häpeästä pääsee eroon vain tuomalla häpeänsä valoon. Tulemme kertomaan, miten me olemme työstäneet asioita, joita häpeämme ja miten tässä olemme onnistuneet. Kerromme myös omista kokemuksistamme kokemusasiantuntijoina. Häpeä on erittäin rampauttava tunne, jota voi olla vaikea tunnistaa. Pahimmillaan häpeä hallitsee täysin tekemisiämme. Häpeä kohdistuu usein omaan persoonaamme ja sitä kautta siihen mitä olemme. Kenenkään ei pitäisi hävetä sitä, mitä hän on. Tekojamme voimme joskus hävetä, mutta ei koskaan sitä mitä OLEMME. Toivomme, että tämä puheenvuoro herättää ajatuksia ja itsereflektiota.

Skitsofrenia: miten sairauden ennustetta voidaan parantaa? Jukka Kärkkäinen, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos zzSkitsofrenia on yksi vaikeimmista ja kalleimmista sairauksista. Siihen sairastuu elämänsä aikana hieman alle prosentti väestöstä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 50 000 skitsofreniaa sairastavaa potilasta.

Sairaus alkaa yleensä nuorella iällä; riski sairastumiseen on suurimmillaan 20 –35 -vuotiailla. Sairaus on pitkäaikainen ja jatkuu usein läpi elämän. Vain harva skitsofreniapotilas paranee ja kuntoutuu täysin työkykyiseksi. Skitsofreniasta on arvioitu koituvan 700–900 miljoonan euron kokonaiskustannukset vuosittain. Puolet kustannuksista aiheutuu työpanosten menetyksistä, neljäsosa lääketieteellisistä hoidoista ja neljäsosa sosiaalihuollosta. Skitsofrenia on monimuotoinen sairaus, jonka kulku ja hoidon tarve vaihtelevat yksilöllisesti paljon. Myös sairauden ennuste on hyvin vaihteleva, mutta kokonaisuutena arvioiden huono. Tosin hoito on parantunut viime vuosien varrella. Useimmilla potilailla sairaus aiheuttaa pysyvän toimintakyvyn rajoitteen, ja hoito jatkuu koko elämän ajan. Itsemurhakuolleisuuden lisäksi skitsofreniaa sairastavien kuolleisuus muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verenkierto sairauksiin, keuhkotauteihin, syöpään ja aineenvaihdunta sairauksiin, on selvästi suurempaa kuin väestössä keskimäärin. Skitsofreniapotilaat kuolevat keskimäärin 13–15 vuotta muuta väestöä nuorempina. Usein potilaat eivät saa riittävää hoitoa somaattisiin sairauksiinsa. Skitsofrenian ennustetta on mahdollista parantaa, mutta se edellyttää vaikuttavien psykoterapeuttisten, psykososiaalisten ja kuntouttavien menetelmien entistä laajempaa ja systemaattisempaa toteutusta. Hoidon tulee perustua yksilölliseen suunnitelmaan ja siihen pitää sisältyä erilaisia hoitoja ja kuntoutusmuotoja, kuten psykoterapiaa, toiminnallista ja psykososiaalista kuntoutusta sekä lääkehoitoa. Lisäksi skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella ja aikaisin aloitetulla hoidolla. Erityisesti työelämään valmentavaa kuntoutusta ja työmahdollisuuksia on lisättävä. Kuntoutuksen aloittaminen yhtä aikaa työllistämisen kanssa johtaa parempaan tulokseen kuin työllistämistä edeltävä kuntoutus. Viimeksi vuonna 2013 päivitetty skitsofrenian Käypä hoito -suositus sisältää tiedot tutkitusti tehokkaista hoitoja kuntoutusmenetelmistä. Ongelma on, että psykoterapeuttisia ja -sosiaalisia sekä kuntouttavia menetelmiä ei ole otettu läheskään kattavasti käyttöön Suomessa. Skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen kehittämisen tueksi tarvittaisiin skitsofrenian osaamiskeskuksia. Ne tukisivat tehokkaiden hoitomenetelmien käyttöönottoa, edistäisivät yhteyttä psykiatrian ja muun terveydenhuollon välillä sekä kehittäisivät psykiatrisen hoitojärjestelmän yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

ke s k i v i i k ko 2 2.1 1 . Kokemuskirjasto: Pahimmasta selviytyminen Veli-Matti Lehikoinen zzMiten selviydyin rikoksen aiheuttamasta traumasta, vankeudesta, päihdeongelmasta sekä masennuksesta ja itsetuhoisuudesta. Esitykseni käsittelee syyllisyyden tunnetta: kadun tekoani elämäni loppuun asti, mutta... Kerron myös ongelmista: suljetusta vankilasta, vartijoista ja muista vangeista. Kerron selviytymisestä. Se alkaa siitä, kun olin tiskarina suljetussa vankilassa 1,5 vuotta. Kävin antiriippuvudet-kurssin, jossa oli seitsemän romania ja minä. Sain osakseni myös empatiaa: ”Mitä äijä?” Olin mukana teatteriesityksissä kahdessa vankilassa: minulla oli päärooli ja olin tehnyt käsikirjoituksen. ”Miten uskaltaa esiintyä muille vangeille?” Kirjoittamani artikkelit ovat olleet minulle enemmän kuin terapiaa. Olen myös pitänyt luentoja, joiden kohderyhmänä ovat olleet muun muassa mielenterveyskuntoutujat, oppilaat, päättäjät ja reservin kieltäytyjät. Luonto auttaa, minulla on takanani puutarhurin opintoja. Mietin tavoitteitani loppuelämälle – miksi vaivautua, millä eväillä?

MASI-hanke, Masennusoireisten perheiden isien tuki – miksi, miten ja milloin Henri Hyttinen, hankekoordinaattori & Ilmo Saneri hanketyöntekijä, isätyöntekijä, työnohjaaja, Miessakit ry, MASI-hanke zzMiessakit ry aloitti Isyyden tueksi-toiminnan vuonna 2008 Lahdessa. Toimintaan kuului henkilökohtaisia tapaamisia ja isäryhmiä varsinkin neuvolassa.

Alusta alkaen oli selvää, että pikkulapsiperheiden masennusongelmatiikka näyttelee suurta roolia pikkulapsiperheiden arjessa. Varsinkin äitien raskausajan- ja synnytyksen jälkeinen masennus toi suuria epävarmuustekijöitä isän näkökulmasta katsoen. Aluksi asia käsiteltiin lähinnä kohonneena riskinä erota jo ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Oli nähtävissä, että pikkulapsiperheissä ennen ensimmäisen lapsen syntymää oli suuri piikki eroissa. Toiminnan loppuraportissa vuonna 2014 todettiin, että masennuksella on edelleen suuri rooli pikkulapsiperheissä. Aloimme pohtia, voisiko pikkulapsiperheitä tukea masennusoireilussa. Miessakit ry haki ensimmäisen kerran MASI-hankkeelle rahoitusta vuonna 2016, jolloin sitä ei vielä myönnetty. Vuonna 2017 rahoitus vihdoin myönnettiin Suomi100-hankehaun yhteydessä. MASI –hanke oli kuitenkin yllättäen sijoitettu katergoriaan ”Suomi100-toimintakyky kuntoon – avustusohjelma työikäisten toimintakyvyn parantamiseksi”. Niinpä rupesimme rakentamaan MASI-hanketta toimintakyvyn näkökulmasta. Hanke ylläpitää isien toimintakykyä ja edistää heidän hyvinvointiaan. Asiakkaaksi voivat hakeutua isät, joiden perheessä jommallakummalla vanhemmista on masennustyyppistä oireilua. Toiminta koostuu isien auttamisesta ja masennukseen liittyvän tiedon jakamisesta puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisten tapaamisten avulla. Henkilökohtaiset tapaamiset sijoittuvat Tampereelle, Lahteen ja Helsinkiin. Hankkeen aikana kerätään kokemusperäistä tietoa masennusoireiden vaikutuksista isyyteen. Välitämme kertynyttä tietoa paitsi kohderyhmälle itselleen myös ammattilaisille isien ja perheiden kanssa tehtävän työn tueksi. MASI on suunnattu niille isille, jotka kokevat toimintakykynsä olevan kovilla ja oman jaksaminensa ”kortilla”. Työskentelyn tavoitteena on jäsentää omaa tilannetta ja antaa keinoja oman elämänhallinnan ylläpitämiseen sekä isyyden haasteisiin asiakkaan omista lähtökohdista. Palvelu on maksuton ja saatavilla suomeksi sekä englanniksi.

k e s k i v i i k ko 2 2 .11. Kuinka muutin anoreksian itseni rakastamiseksi Jarkko Haverinen, muutos- ja hyvinvointivalmentaja, videobloggari, Jarkko Haverinen Oy zzKun olet laivan kannella ja laiva keinahtaa voimakkaasti, tarraat kiinni siitä mistä saat. Elämäni heilahti voimakkaasti, kun vanhempani erosivat vuonna 1992. Pelkojen sekasorrossa otin kiinni ruoasta ja liikunnasta. Olisin voinut ottaa kiinni myös alkoholista, huumeista, väkivallasta, pornosta, pelaamisesta tai itseni satuttamisesta, mutten ottanut, koska ne eivät olleet minulle tuttuja. Ruoka ja liikunta olivat tuttuja. Aloin tiedostamattani purkamaan pahaa oloani ruoan ja liikunnan avulla. Olen ollut lapsesta lähtien kiinnostunut mauista ja olen syönyt suoraan luonnosta. Sekoittelin omia yhdistelmiä mausteista ja yhdistelin eri marjoja saadakseni herkullisia välipaloja. Nautin suunnattomasti eri makuyhdistelmistä. Elämäni täyttyi ulkona leikkimisestä ja onnekseni sain leikkiä lapsuuteni ja nuoruuteni. Minua ei ole pakotettu mihinkään harrastuksiin. Saatoimme pyöräillä tuntikausia maastossa, ja vasta myöhemmin ymmärsin, että sitä olisi voinut kutsua treeniksi. Minulle se oli leikkiä siihen asti, kunnes tunnetilani muuttui. Diagnosoimaton anoreksiani oli mielenkiintoinen yhdistelmä pakkoajatuksia, kontrollia sekä itsensä kiduttamista ruoalla ja liikunnalla. Toisaalta otin viimeisetkin ilot pois itseltäni ja toisaalta hoidin itseäni juoksemalla ja pyöräilemällä ajatuksiani ja tunteitani pakoon. Avasin aamuisin ääneni toistamalla sanaa ei. Kehonkuvani vääristyi, ja saatoin katsoa itseäni sivuttain lenkin jälkeen ja todeta, että olen lihava, kun vatsani pullottaa. Tosiasiassa olin lenkin jälkeen juonut litran vettä ja se pullotti vatsaa. Lenkillä opin käymään kaverini esimerkistä, sillä en ollut ajatellut, että olisi mahdollista juosta tavoitteellisesti. Minulla oli nimittäin selittämätön pakonomainen tarve päästä ilmasotakouluun. Sinne pitää olla hyvä kunto. Luulin silloin, että hyvä kunto on sitä, että pystyy juoksemaan tosi

kovaa ja kauan, niin kuin Cooperin testissä. Se oli yksi syy juoksemiseen. Juoksin joka päivä, noin 70km viikossa. Juoksin pakoon itseäni ja samalla juoksin kohti kristallin kirkasta tavoitettani. Se auttoi silloin kun sattui ja kun en meinannut enää jaksaa. Anoreksiani muuttui yhden ihmisen ja hänen sanojensa takia silmän räpäyksessä optimoiduksi massan hakemiseksi. Minä halusin päästä tavoitteeseeni ja hän esti sen. Ruokailu muuttui ja olo parani, kun sain ravintoa, mutta käytös ja sen polttoaine ei. Pakonomainen käytös päättyi vasta vuonna 2008 loppuun palamiseen. Siitä lähtien olen tutkinut ja opiskellut, kuinka tuohon tilanteeseen päädyin ja miten pidän itseni rakkaudessa. Rakkaudessa itseeni. Jos joku olisi selittänyt minulle, mitä avioero tarkoittaa ja auttanut minua ymmärtämään sitä koko tunteiden ja ajatusten sekamelskaa, olisi tilanteeni ollut toinen. Kokemusperäinen mielipiteeni on, että syömishäiriöissä ei ole kyse ruoasta, vaan itsensä rakastamisen valtavasta tarpeesta, omien elämäntapahtumien hyväksymisestä ja ymmärtämisestä. Itsensä ymmärtämisestä.

Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo Mari Huhtiniemi, erityisasiantuntija, psykologi, Autismisäätiö Orjo Pättiniemi, kokemusasiantuntija, Autismisäätiö Autismikirjon diagnooseille on tyypillistä komorbiditeetti eli yhteisesiintyvyys. Mielenterveysongelmia esiintyy yleisesti yhdessä autismin kanssa. Joskus mielenterveysongelmat peittävät alleen taustalla olevan autismin ja autismi jää tunnistamatta. Myös autismikirjon henkilöiden stressiherkkyys on huomattavasti korkeampi kuin muulla väestöllä. Jatkuva stressi voi altistaa mielenterveysongelmille. Tällöin stressi on usein sekundääristä eli toissijaista. Pelkän mielenterveysongelman hoito ei useinkaan ole tuloksellista, jos taustalla on myös autismi.

KSI ITSELLE TAI LAHJA

Maaretta Tukiaisen seinäkalenteri ensi vuodelle!

TILA A

Tunne & Mieli – lehti mielen hyvinvoinnista

Ihm suhteiden Syventyminen Seikkaileminen teemoja mm. vaalisim inen Uteliaisuus

Toivon vaaliminen

Myötätunto Vahvuuksien tunnistaminen

Osaatko kohdella itseäsi kuin hyvää ystävää? Testaa itsemyötätuntosi

L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S TA

5/2017

SÄRKYÄ JA KOLOTUSTA?

Kipua voi hallita ilman lääkkeitä

MIELEN O VUOSI O

RESEPTI

Kaaliruokaa aivojen hyväksi

Tärinätunnilla eroon jännityksistä Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaatii elinikäisen hoidon RISTIKKO KRYPTO SUDOKU SANATEHTÄVÄ VÄRITYSKUVA

2018

SELVIYTYMISTARINAA:

Kirjoita nimesi tähän ja aloita oma Hyvän mielen vuotesi

Tanja Vilén Terapia auttoi setvimään sairastumisten vyyhtiä Minna Mikkonen Kirjoittaminen vei surun kauemmaksi

MINNA TERVAMÄKI

Kohtalokas hyppy johti etsimään hyvää oloa

Reijo Pöyhönen Vuonna 2003 eliniäksi ennustettiin vain 5 vuotta

SÄÄSTÄT 25 €!

ajan seinäkalenteri, jonka avulla voit luoda alkavasta vuodesta juuri sellaisen kuin itse haluat. Samalla voit harjoitella taitoja, joiden avulla elämänlaatu paranee. Kullakin kuukausiaukeamalla on aktivoiva tehtävä, jonka avulla harjoitellaan yhtä hyvän mielen taitoa. Sisältää myös inspiroivia värityskuvia. Kalenteri perustuu Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen taidot -kirjoihin. Jos haluat ilahduttaa läheistä, ystävää tai itseäsi, anna lahjaksi Hyvän mielen vuosi. Tämän kalenterin avulla sinua odottaa elämäsi paras vuosi!

K E S T OT I

vyyhtiä L Asairastumisten Terapia auttoi setvimään Tanja U Vilén

TARINAA: SELVIYTYMIS-

29,90€

VUOSI MIELEN Hyvän mielen vuosi -kalenteri on uuden O

2018

surun kauemmaksi Kirjoittaminen vei Minna Mikkonen

25€ 100€

TUOTTO KÄYTETÄÄN MIELEN TERVEYSTYÖN HYVÄKSI

5 KPL

Kirjoita nimesi tähän ja aloita oma Hyvän mielen vuotesi

1 KPL

ennustettiin vain 5 vuotta Vuonna 2003 eliniäksi Reijo Pöyhönen

ilman lääkkeitä Kipua voi hallita

KOLOTUSTA? SÄRKYÄ JA

TERVAMÄKI MINNA

Sisältää ensi vuo den kalenter in! (arvo 25 €)

aivojen hyväksi / 3 NUMEROA Kaaliruokaa RESEPTI

hyvää oloa johti etsimään Kohtalokas hyppy

VÄRITYSKUVA SANATEHTÄVÄ SUDOKU KRYPTO RISTIKKO

hoidon vaatii elinikäisen mielialahäiriö Kaksisuuntainen

L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S TA

jännityksistä eroon Tärinätunnilla 5/2017

Monipuolista asiaa jaksamisesta, ihmissuhteista, henkisestä kasvusta, mielen kiemuroista. Koskettavia selviytymistarinoita tunnetuilta ja tuntemattomilta. Osaatko kohdella itseäsi kuin hyvää ystävää? Testaa itsemyötätuntosi

Tee tilaus: tunnejamieli.fi, puh. (09) 8566 8349 tai: tilaajapalvelu@mtkl.fi.

L E H T I

M I E L E N

H Y V I N V O I N N I S T A

Tuttu tapahtuma uudessa paikassa Helsingin Kulttuuritalolla 20.-21.11.2018 24

MIELENTERVEYSMESSUT 2018