Luonto, metsä ja mökki 2017

KUOPIO 2017

LUONTO METSÄ

&MÖKKI

Kasvua ja tuottoa

Harrasta luonnossa

MÖKKI KESÄKUNTOON

NÄE & KOE KUOPIOSSA

METSÄSTÄ

Metsänantimia ruokapöytään Kevään puutarhatrendejä

Inspiroidu ulkoilusta Juokse

Pyöräile

Treenaa

Juosten kohti kesää. Lämpenevät ilmat ja sulaneet lenkkipolut odottavat liikkujaa.

Päivitä lenkkeilyvarusteet uuteen kauteen ja anna askeleen viedä.

Tunne vauhdin hurma. Lähdetkö citypyörillä kaupunkiseikkailuihin vai valloitatko mäet maastopyörällä? Loistavia kulkupelejä on tarjolla kaikkiin mahdollisiin ajotyyleihin.

Energiaa kevään treeneihin. Uudista treenikassin sisältö: meiltä löydät kengät ja varusteet jokaiseen lajiin. Kauden uutuuksilla inspiroidut kuoseista ja väreistä sekä teet liikkumisesta helpompaa.

su

ja nauti liikunnasta Ulkoile

Retkeile

Golfaa

Kevät kutsuu pihalle. Löydä tyylikkäät säänkestävät varusteet ja nautit ulkoilusta säällä kuin säällä. Ulkoiluun suunnitelluilla tuotteilla pidät jalat kuivina ja kädet lämpiminä.

Aurinko houkuttelee luontoon. Oikeiden varusteiden avulla voit keskittyä matkan nautintoihin. Kerrospukeutumisella varmistat miellyttävän retkielämyksen.

Puttaa ja svingaa itsesi peliin. Valmistaudu viheriöille toimivalla varustuksella.

Hole-in-one on lähempänä kuin koskaan.

Market

TÄSSÄ LEHDESSÄ

21

40

58

62

4/2017 5. vuosikerta TOUKOKUU 2017 Digimag on sisältörikas erikoisaikakauslehti. Lehden jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehti on saatavilla ympäri kaupunkia vilkkailla liikennepaikoilla sijaitsevista jakeluasemista.

Verkossa nmt.fi tarjoaa paljon lisämateriaalia innovatiivisesti, toimien henkilökohtaisena oppaanasi oman kaupunkisi elämyksiin.

KUSTANTAJA Digimag Oy ja NMT Media Puijonkatu 9 B 15 70100 Kuopio kuopio.toimitus@digimag.fi kuopio.ilmoitukset@digimag.fi www.digimag.fi etunimi.sukunimi@digimag.fi PÄÄTOIMITTAJA/ TOIMITUSJOHTAJA Sari Jalkanen 040 555 3460 TUOTANTO, 040 130 4415 Eetu Ollikainen 040 130 4415 Mirka Happonen 040 130 4413 TOIMITUS, 040 130 4416 Heta Jyrälä 040 130 4416 Mirka Happonen 040 130 4413 Jere Lehtonen, Ilpo Lommi, Sirpa Korhonen, Sisko Ojajärvi Emma Heinonen, Marlene Sanoukian ILMOITUSMYYNTI Projektimyynti Jesse Valtasola 040 130 4412 Projektimyynti Janne Kallio 040 130 4414 PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

KANNESSA Kuva: Shutterstock Kannen suunnittelu: Eetu Ollikainen

KUMPPANI

HUOM! D-MERKILLÄ VARUSTETTU ARTIKKELI SISÄLTÄÄ MAINONTAA, TUOTESIJOITTELUA JA KUMPPANEIDEN KUSTANTAMAA SISÄLTÖÄ.

10 METSÄ 10 Metsistä voimaa alueelle 12 Finnpulp tuo kasvua 14 Puukauppa käy hyvin 16 Metsäbiotalous Uusia käyttötarkoituksia puulle 18 Tulevaisuuden puutalous 21 Investoi taimikonhoitoon 25 Puusta mittaa Näin lasket puun pituuden 28 Koivusta on moneksi 30 Biopolttoaineet kehiin

www.digimag.fi

MÖKKI 35 Mökki kesäkuntoon 39 Vinssaa laituri paikoilleen 40 Kierrätä ja kompostoi PIHA JA PUUTARHA 46 Raikas parvekepuutarha 48 Päivitä kesäolohuoneesi Kaluste- ja sisustusuutuudet 52 Varo vaaraa puutarhassa Vältä pihan haittakasvit HARRASTUS 58 Luontoon liikkumaan Elämyksiä luontopoluilta

7

Luonto, metsä & mökki 2017

61 Luvat kalastukseen 62 Koira harrastuskaverina Kuopio on koirien kaupunki 64 Metsästä luvan kanssa 66 Päivitä varusteet jahtiin SYÖ JA JUO 72 Luomua ruokapöytään 74 Luontoon hortoilemaan Tutustu villiyrtteihin NÄE JA KOE 77 Kuopion tapahtumat 80 Tahkon tapahtumat

KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA

040 713 0777

yit.fi

8 Omakotitontteja myytävänä

tarjouskilpailulla Saaristokaupungin Lehtoniemessä ja Savolanniemessä Lisätietoja: www.kuopio.fi/omakotitontit

Kuopion Lasitalo on ennakko­ markkinoinnissa!

VARAA PIAN OMASI!

Mökki Tahkolta, koti Helsingistä...

KUOPIO K ESKUSTA MULTIM Ä K I Kuopion Lasitalo

Kerrostalo | Tulliportinkatu 27 Upea mahdollisuus hankkia koti kassinkantaman päästä Kuopion torista! Autolle voi ostaa oman paikan kellarikerroksen pysäköintihallista, josta pääsee hissillä kotiovelle. Ennakkomarkkinoinnissa.

Arvioitu aloitus 6/2017. C 2013 Esim. krs. mh. € vh. € 1 h+kt 2. 25,0 m² 48 300 161 000 2 h+kt 4. 34,0 m² 63 300 211 000 3 h+kt+s 2. 64,5 m² 95 100 317 000 Autohallipaikka alk. 22 000

Raila Perttilä LKV Soita 0500 775488

YIT Asuntomyynti | Ajurinkatu 20 LH 4, 70110 Kuopio | p. 040 713 0777 pipsa.itkonen@yit.fi, p. 040 864 4383 | facebook.com/YitKotiKuopio | yit.fi

www.digimag.fi

8

Luonto, metsä & mökki 2017

kahdeksas päivä

PÄÄKIRJOITUS

Metsää numeroin

71,6%

Suomen pinta-alasta on metsää

26,3 milj.

Hehtaaria metsää Suomessa

n. 30 Suomessa esiintyvien puulajien määrä

2,7 milj. hehtaaria suojeltua metsää Suomessa

47% Raakapuusta menee selluteollisuuteen

54,5e/m³ Mäntytukin kantohinta helmikuussa 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus, Stora Enso

INSPIROIDU LUONNOSTA LUONTO METSINEEN on suomalaisuuden

sätalouden menestyminen kansainvälisessä kilpailussa rakentuu tulevaisuudessakin osaavien ammattilaisten varaan.

Osaavat kuntalaiset saavat nauttia aidosti alueemme puhtaasta luonnosta, sen antimista ja ympärille rakennetuista tapahtumista, luontomatkailusta ja asumisesta. Kuopio on nykyisellään Suomen suurin mökkikunta ja kuopiolaiset hullua mökkikansana. Mökit ovat yhä useammin helppohoitoisia kakkosasuntoja Tahkon kaltaisissa viihdekeskuksissa, ja ne varustellaan jopa kaupunkikotia paremmin.

peruskiviä. Yksinkertaistettuna maaseudulta saamme puhdasta ja terveellistä ravintoa ja metsistä elinkeinoa sekä hyvinvointia. Keväinen luonto tarjoaa useille elinvoimaa ja henkisen hyvinvoinnin arvoja. Kaupunkilaismatkailijoille ja turisteille pelkkä luonnon tarjoama hiljaisuus voi olla ikimuistoinen elämys.

Pehmeiden arvojen lisäksi metsät ovat tuoneet elinkeinoa ja niiden myötä meistä on tullut hyvinvointivaltio.

Alueellamme on runsaat metsävarat. Pitkäjänteisesti metsiin ja niiden hoitamiseen tehtyjen investointien avulla vihreää kultaa on runsaasti tarjolla. Alan asiantuntijoiden mukaan metsänomistajien pitäisi ymmärtää hoitaa ja myydä, säilyttämisen sijaan. Perintömetsänomistajienkaan ei tarvitse enää jäädä ihmettelemään, vaan nykymetsänomistajille on tarjolla asiantuntija-apua runsaasti. Elävänä materiaalina metsä vaatii menestyäkseen toisenlaista hoitoa kuin arvopaperit.

PUUTARHA PUOLESTAAN on aina liitetty lä-

heisesti mökkeilyyn. Pihoihin ja puutarhoihin sekä vihreisiin parvekkeisiin panostetaan jatkuvasti enemmän. Alan erikoisliikkeissä käy kova säpinä, kun viherpeukalot rientävät toteuttamaan talven aikana tehtyjä suunnitelmiaan. Vaikka omaa pihaa tai puutarhaa ei olisikaan, kaupunkikodin parvekkeelle tai ikkunalaudalle saa helposti synnytettyä mummolan tuoksuisen hyötypuutarhan.

METSÄTEOLLISUUTEEMME TOTEUTUNEET

ja kaavaillut jätti-investoinnit tulevat lisäämään puunkäyttöä ja luovat siten taloudellista hyvinvointia. Finnpulpin jättihanke olisi toteutuessa lottovoitto koko alueelle. Investoinnit luovat uskoa alan tulevaisuuteen ja tuovat lisää työpaikkoja. Pohjois-savolaisenkin met-

Säväyttää

INTOUDUIMME TEEMASTA ja keräsimme tietoa, ideoita ja vinkkejä luonnonläheisempään elämään. Lue ja innostu!

JUURI NYT

Alkukesän ruuanlaittoa sä” väyttävät villiyrteillä höystetyt

Ensimmäiset leskenlehdet ” ja etelästä palaavat joutsenet

ruuat. Aion hyödyntää Kuopion puhdasta luontoa sekä tämän lehden reseptejä tulevissa kokkailuissa.

bongattu, se on varma kevään merkki. Seuraavaksi avataan mökkikausi ja nautitaan grilliruuasta.

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna säväyttää kesäkauden avajaiset Kuopion torilla. Tapahtumassa riittää nähtävää, koettavaa, syötävää ja kuultavaa koko perheelle.

HETA JYRÄLÄ, TUOTTAJA

MIRKA HAPPONEN TUOTTAJA, VALOKUVAAJA

SIRPA KORHONEN, TOIMITTAJA

www.digimag.fi

9

Luonto, metsä & mökki 2017

”

METSISTÄ

voimaa alueelle TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Metsäteollisuudella on suuri merkitys suomalaiselle kansantaloudelle.

Metsäteollisuus luo hyvinvointia puuhun perustuvilla biotalouden ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja verojen maksulla.

K

uluneiden 50 vuoden aikana Suomen metsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut muun muassa aktiivinen ja tehokas metsänhoito. Tällä hetkellä puuston kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvua voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutioon.

Pellervon taloustutkimus PTT kertoo, että paperin tuotanto ja vienti vähenee 3-4 prosenttia sekä kuluvana että ensi vuonna. Osittain digitalisaatiosta johtuva paperin kysynnän ja sitä myötä tuotannon väheneminen näkyy ennusteissa. Sen sijaan kartonki, sellu ja sahatavara ovat vahvassa nousussa. Sahatavaran vien-

ti teki viime vuonna uuden ennätyksen 10 prosentin kasvulla edelliseen vuoteen verrattuna. Sellun vienti kasvoi 11 prosenttia.

neisiin. Metsäteollisuuden yhteenlasketut investoinnit Suomessa vuosina 2010-2016 olivat 5,3 miljardia euroa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kertoo.

42 000 henkilöä ja välillisesti 150 000 henkilöä. Kantorahatuloja maksetaan 1,5–2,0 miljardia euroa vuosittain. 80 prosenttia puun myyntituloista menee yksityisille ihmisille.

SUOMESSA ON yli 600 tuhatta metsänomistajaa, joista yksityisiä omistajia on 60 prosenttia. Puuta teollisuuden käyttöön menee 65 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Käyttö on kasvussa ja vuodesta 2018 sen arvioidaan olevan 75 miljoonaa kuutiota.

Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala, ja vuonna 2016 metsäteollisuuden osuus koko viennistä oli 22 prosenttia.

Rahallisesti mitattuna arvo oli 11,5 miljardia euroa. ‒ Metsäteollisuus työllistää suoraan

METSÄTEOLLISUUDEN TUTKIMUS- ja kehitystyö on Suomessa aktiivista ja vuosina 2010–2015 siihen käytettiin 596 miljoonaa euroa. Yksi hallitusohjelman tavoitteista on kotimaisen puun käytön lisääminen. ‒ Vie aikaa useita vuosia, ennen kuin uuden tuotteen kehitystyöstä syntyy merkittävää liiketoimintaa. Metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää valoisalta, jos toimintaympäristöstä pidetään huolta. Tulevassa hallituksen puolivälitarkastelussa on julkista innovaatiorahoitusta kasvatettava ja

METSÄTEOLLISUUDEN LÄHIVUOSIEN

investoinnit vauhdittavat vientiä, ja vuonna 2018 sellun viennin ennustetaan kasvavan jopa 17 prosenttia. Sellun tuotanto kasvaa myös globaalisti, joten se tulee vaikuttamaan Suomen vientihintoihin alentaen niitä. ‒ Metsäteollisuuden uudet tuotteet perustuvat kannattavaan, olemassa olevaan tuotantoon. Viime vuosina metsäteollisuus on investoinut Suomessa miljardeja niin selluun, pakkauskartonkiin, puutuoteteollisuuteen kuin biopolttoaiwww.digimag.fi

10

Luonto, metsä & mökki 2017

METSÄ

KUOPIO

METSÄSUUNNITTELU, PUUKAUPPA JA METSÄNHOITO

KANSALLINEN METSÄSTRATEGIA 2025

se pitää kohdistaa yritysvetoiseen kumppanuusmalliin perustuvaan innovaatio- ja tutkimustyöhön.

Pohjois-Savon biotalouden tuotoksesta 40 prosenttia muodostuu metsäbiotaloudesta ja sen suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Metsäbiotalouden arvoketjut -raportista ilmenee, että metsäbiotaloudella on Pohjois-Savossa merkittävä aluetaloudellinen rooli. ‒ Metsäbiotalous vastaa 40 prosenttia maakunnan biotalouden tuotoksesta, mikä on valtakunnan keskiarvon tasolla. Puuenergian tuotannossa markkinoille Pohjois-Savon luvut ovat maakuntien keskiarvon tasolla. Pohjois-Savo on jatkossakin merkittävä metsäteollisuusmaakunta, Jaatinen lisää.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN Kansallisen metsästrategian tavoitteena on hyödyntää Suomen metsiä kestävästi ja entistä monipuolisemmin. Strategiaan kuuluu yhteensä 11 hanketta, joita toteutetaan vuosina 2015–2025.

Hankkeet tähtäävät metsäalan kilpailukyvyn parantamiseen, alan työpaikkojen lisäämiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen.

• Tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut • Metsäalaa tukeva kaavoitus • Uudistuvan metsäalan tilastointi • Aktiivisen metsätalouden, puun markkinoille tulon ja metsänomistusrakenteen kehittäminen • Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä ja resurssitehokas metsänhoito • Metsäalan tutkimusstrategia • Metsäalan liikenneinfrastruktuuri • Uudet työelämän ja koulutuksen yhteistyön toimintamallit • Talousmetsien luonnonhoito • Muut kuin puuntuotannolliset ekosysteemipalvelut – turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen • Suomalaisten metsien arvostus

Markku Turunen MetsäSavo Oy puh. 045 649 5551 markku@metsasavo.fi

www.metsasavo.fi Tuoreet kalakukot, piirakat ja muut leivonnaiset joka päivä.

Kauppahallista ja torilta!

Uutuus

Mahtava Nakkipiirakka Uudistettu Lihapiirakka Munkkipossu Tuoreet muikku- ja ahvenkukot Riisipiirakka

Tori Ma – La 8-15 www.digimag.fi

11

Luonto, metsä & mökki 2017

Kauppahalli Ma – Pe 8-17

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT KUOPION KAUPUNGIN KUVAPANKKI, FINNPULP

FINNPULP TUO KASVUA KUOPIOON Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan Sorsasalon investoinnin suuruus on 1,4 miljardia euroa ja tavoiteaikataulun mukaan tehdas käynnistyy vuoden 2020 aikana.

K

uopion kaupungin yritysasiamies Jukka Pitkäsen mukaan hankkeen sosioekonomiset ja aluetaloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen mittavat. Rakentamisen aikainen kokonaistyöllistävä vaikutus Suomessa on 5 700 henkilötyövuotta, joista noin 3 000 kohdistuu Pohjois-Savoon.

– Täydessä kapasiteetissaan toimiessaan tehtaan suorat ja eri kerrannaisvaikutukset synnyttävät noin 1,1 miljardin

euron vuosittaisen taloudellisen toiminnallisuuden ympärilleen, kertoo Pitkänen.

Suomen suurimman teollisen investoinnin sijoittuminen Kuopioon avaa yhteistyömahdollisuuksia Kuopion alueen yrityksille ja muun muassa Savilahteen sijoittuville tutkimus- ja koulutusorganisaatioille. Osaaminen löytyy läheltä, Kuopion ja Joensuun metsä- ja bioalan koulutuksista.

– Biotuotetehtaan sijoittuminen Kuowww.digimag.fi

pioon on hyvin merkittävä piristysruiske koko Pohjois-Savon ja Itä-Suomen myönteiselle kehittymiselle. Moninaiset positiiviset kerrannaisvaikutukset heijastuvat laajasti myös Kuopion talousalueen ulkopuolelle, Pitkänen muistuttaa.

TEHTAAN VAIKUTUKSET koko metsä-

sektorille ovat mittavat. Pitkäsen mukaan on tärkeää saada kuitupuu liikkumaan metsistä hyötykäyttöön ja metsänomistajat aktivoitumaan metsäkaupoille.

12

Luonto, metsä & mökki 2017

Valtaosa raaka-aineesta tulee Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueelta. Tehtaan vuosikulutus tulee olemaan 6,7 miljoonaa kuutiota. Myös puunkorjuuseen ja logistiikkaan syntyy runsaasti lisää työpaikkoja.

– Hanke lisää merkittävästi puunkorjuuta Itä-Suomesta ja siten lisää myös koulutustarvetta metsäalalla. Vieremän suunnalla uskoisin myös tehdaslaajennuksien jatkuvan.

Hankkeen myötä Pohjois-Savon ja

METSÄ

Sorsasaloon nousevan Finnpulp Oy:n biotuotetehdas päässee toimintaansa vuoden 2020 aikana.

Kuopion alueen kasvu voimistuu entisestään. Rakentaminen lisääntyy ja sen vaikutukset näkyvät muun muassa yritystilojen ja asuntojen rakentamisen lisääntymisenä. Myönteiset heijastukset näkyvät vahvasti myös Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueen elinvoimaisuudessa.

KOKO SUOMEN mittakaavassa syn-

tyy tuhansia uusia työpaikkoja, joista valtaosa tulee tehtaan erilaisiin alihankkija- ja yhteistyöyrityksiin.

Tältä osin myönteiset vaikutukset heijastuvat laajasti myös talousalueen yrityksiin. Kokonaisuudessaan hanke synnyttää 3 400 työpaikkaa metsätalouteen, kuljetukseen, paperiteollisuuteen sekä kerrannaisvaikutuksineen muille toimialoille. Työpaikoista 1 500 syntyy Pohjois-Savoon.

– Uusien työpaikkojen ja kasvavien palkkatulojen myötä myös kuluttajien ostovoima paranee. Merkittävä osa asukkaiden palkkatuloista kulutetaan oman talousalueen alueella. Näen tämän kehityksen hyvin myönteisenä muun muassa maa-

seutukuntien palvelutason ja elinvoimaisuuden ylläpidossa, Pitkänen toteaa.

Tehdashanke on puhuttanut laajalti ja tehtaan toiminnan ympäristövaikutuksista on oltu huolissaan.

Aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvan Finnpulpille viime maaliskuussa.

– On täysin ymmärrettävää, että kuopiolaiset ovat kantaneet huolta Kallaveden tulevaisuudesta. Nämä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Ympäristölupa lupaehtoineen tehdashankkeelle on yksi tiukimmista luvista alan toimijoille. Itse uskon, että tehdassuunnittelun aikana Finnpulp Oy pystyy löytämään vaaditut toteutusratkaisut. Pitemmällä aikajänteellä uskon vahvasti, että Finnpulpin tulo Kuopioon synnyttää alueellemme myös uutta tutkimuslähtöistä yritystoimintaa muun muassa ympäristö- ja bioalan toimijoille, toteaa Jukka Pitkänen.

Hankkeen rahalliset vaikutukset vuositasolla: • Metsänomistajille kantorahatuloja tulee 100 milj. €

• Puulogistiikan tulo logistiikan toimijoille 200 milj. €

• Hanke lisää palkkatuloja Pohjois-Savossa 50 milj. €

• Kuntien verotulot kasvavat noin 8 milj. €

• Yhteisöverokertymä liiketuloksesta + kiinteistövero

• Bruttokansantuote kasvaa 807 milj. € / vuosi

Tehdas tuottaa: • 1.2 miljoonaa tonnia havusellua • 1 TWh biosähköä valtakunnan verkkoon • 65 000 tonnia mäntyöljyä

www.digimag.fi

13

Luonto, metsä & mökki 2017

Asiamies Jukka Pitkänen kertoo Finnpulpin taloudellisten vaikutusten alueelle olevan mittavat.

KUOPIO

KUMPPANI

Puukauppa KÄY HYVIN M TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Metsäteollisuus oli Suomen suurin vientiala vuonna 2015 ja nousu jatkuu.

Maaliskuussa 2017 oli myyty 23 prosenttia enemmän puuta kuin viime vuonna samaan aikaan. Erityisesti kuusitukki on nyt kysyttyä tavaraa.

Sahlman toteaa, että suomalaista kuusipuuta vastaavaa kuusta on kuitenkin tarjolla myös muualla maailmassa.

Vaikka Suomessa on laajat metsäalueet, niin hänen mukaansa maailmanmarkkinoilla Suomi ei ole kovinkaan suuri toimija. Sahlmanin mukaan suomalainen puu mahtuu maailmanmarkkinoille, jos se on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyistä. ‒ Viime vuonna puukaupassa tehtiin kaikkien aikojen suurimmat hakkuumäärät ainespuulle. Näyttää siltä, että tänä vuonna mennään niidenkin yli, Sahlman avaa.

etsäteollisuudessa jo tehdyt ja lähivuosina toteutuvat investoinnit, kuten Metsä Groupin sijoitus Äänekoskelle, ovat vauhdittaneet Suomen puukauppaa. Sahatavarassa Kiinan markkinoilla menee nyt kaupaksi tavaraa entistä enemmän. Viime vuonna Kiinaan kulkeutui Suomesta yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlmanin mukaan puun kysyntä on tällä hetkellä hyvä. Nyt parhaiten myy kuusitukkipuu.

Sahlmanin mukaan Kiinassa on tykästytty erityisesti suomalaisen kuusen laatuun ja väriin. ‒ He rakentavat siitä esimerkiksi lastenhuoneisiin kalusteita. Kyllähän suomalainen kuusipuu ominaisuuksiltaan on aika ylivertainen, hän kertoo.

www.digimag.fi

KUOPIOON SUUNNITELTU huikea Finnpulp olisi maailman ensimmäinen älykäs biotuotantolaitos, Sahlman povaa Finnpulpin perään. Toteutuessaan tehdas tulisi olemaan myös maailman suurin havusellutehdas. Vuonna

14

Luonto, metsä & mökki 2017

2020 käynnistyväksi suunnitellun tehtaan vuosituotanto tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia havusellua. Lisäksi se tuottaa markkinoille muita biotuotteita, kuten 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 1,5 TWh biosähköä vuodessa, josta 1 TWh ohjautuu valtakunnan sähköverkkoon.

Tehdas tulisi käyttämään 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Sahlmanin mukaan tämä on suurin piirtein sama määrä, kuin Pohjois-Savossa toteutunut korjuumäärä viime vuosina. ‒ Suomalaisilla on hyvä osaaminen puun jalostamisessa, laadukkaat raaka-aineet ja toimiva infrasysteemi. Uskon, että Finnpulp toteutuu ja nämä uudet investoinnit takaavat metsäalalle erittäin hyviä tulevaisuuden näkymiä, Sahlman kertoo.

Puusta saatu hinta vaihtelee vuoden aikana. Sahlmanin mukaan niukkuusartikkelina olevan tukkipuun hinnanvaih-

METSÄ

telu voi olla esimerkiksi viisi euroa kuutiometriltä. Yhden hehtaarin alueelta tulee noin kaksisataa kuutiometriä tukkia päätehakkuussa. ‒ Tämä tarkoittaa sitä, että hehtaarilta voi saada tonnin enemmän tai vähemmän, riippuen siitä, miten kaupan onnistuu vuoteen ajoittamaan, Sahlman avaa.

KUITUPUUN KOHDALLA Suomessa on

vallinnut ylitarjontatilanne. Sen hinnat eivät ole vaihdelleet kovinkaan paljoa ja ne ovat olleet jopa alhaiset. Kuitupuun kysyntä on Sahlmanin mukaan kasvanut, mutta tarjontaa on edelleen paljon.

Sahlmanin mukaan puukauppoja kannattaa tehdä silloin, kun metsä kaipaa harvennushakkuuta. Päätehakkuuvaiheessa olevan metsän voi myydä silloin, kun itselle parhaiten sopii. Sahlmanin mukaan esimerkiksi 60‒70-vuotiaassa metsässä metsänomistajalla on vielä 10‒20 vuotta aikaa pohtia sopivaa ajankohtaa myynnille.

Metsästä saa tuottoa vain, jos sitä hoitaa. Tukkipuusta tehdään sahatavaraa sekä vaneria ja sen kasvattamiseen metsänhoidossa kannattaa pyrkiä.

Tukkipuun hinta on 55‒60 euroa kuutiometriltä, kun taas ohuemman kuitupuun hinta on 17‒20 euroa kuutiometriltä. ‒ Kaikilla mahdollisilla toimenpiteillä kannattaa pyrkiä kasvattamaan puusto mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman järeäksi, Sahlman kehottaa.

Metsänomistaja Asta Tirkkonen-Hersiolle metsässä on myös muita arvoja tuottavuuden lisäksi. Fysiotera-

peuttina ja maanviljelijän tyttärenä metsässä liikkuminen, marjastaminen ja sienestäminen ovat tärkeitä aktiviteetteja.

Tirkkonen-Hersio pitää hoidettua metsää myös kauniina.

MHY POHJOIS-SAVO Puh. 0400 330 674 pohjoissavo@mhy.fi www.mhy.fi/pohjois-savo

METSÄNOMISTAJIEN KESKI-IKÄ 60 VUOTTA Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kertoo, että suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ”Suomalaisen metsänomistajan profiili vuonna 2030” raportin mukaan 2000-luvun alkupuolella Suomessa tultiin metsänomistajaksi noin 54-vuotiaana. Raportissa kerrotaan myös, että metsänomistajakunnan nuorentumista saattaa tapahtua vasta vuoden 2030 jälkeen, kun sukupolvien välinen ikäero kasvaa. Silloin metsänomistajaksi tulevat ovat kuitenkin todennäköisesti noin 45–50-vuotiaita. Suurta ikämuutosta metsänomistuksessa ei siis ole raportin mukaan odotettavissa kymmeniin vuosiin. Raportti on vuodelta 2009.

MTK:n mukaan yksityiset ihmiset omistavat noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Suomessa on noin 632 000 metsänomistajaa, kun mukaan lasketaan myös yhteisomistustilojen osakkaat ja vähintään kahden hehtaarin tilat. Metsänomistajia on siis lähes 14 prosenttia kansasta.

www.digimag.fi

15

Luonto, metsä & mökki 2017

KUOPIO

METSÄBIO-

TALOUS TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVAT PIXABAY

Y

hä enemmän näkee metsäteollisuuden tai metsätalouden rinnalla tai asemesta käytettävän termiä metsäbiotalous. Mistä metsäbiotaloudessa on kyse? Onko kyseessä vain trendikäs termi vai sisältyykö nimikkeen alle jotain oikeasti uutta?

– Metsäbiotalouden määritelmään liittyy kilpailevia näkökulmia ja painotuseroja, ja näihin eri painotuksiin liittyy vähän hämmennystäkin, vuoden alussa metsäbiotalouden ennakoinnin professorin tehtävissä Itä-Suomen yliopistossa aloittanut dosentti Teppo Hujala toteaa.

– Biotalous ei ole sitä, että olemassa olevaa toimintaa aletaan kutsua uudella nimellä, vaan aitoja kehitysloikkia täytyy tapahtua. Alun perinkin kyseessä on ollut visio uudenlaisesta taloudesta, www.digimag.fi

16

joka tulee ja jonka pitääkin tulla korvaamaan nykyisin käytössä olevaa fossiilitaloutta, Hujala sanoo.

FOSSIILISISTA RAAKA-AINEISTA luopumisen lisäksi biotalouden eri määritelmissä korostetaan uusien korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, ekologista näkökulmaa sekä sosiaalista näkökulmaa. Metsätalouden osalta tämä tarkoittaa sitä, että metsäbiotalouden tulisi tuottaa kansainvälisille markkinoille tuotteita, joista saadaan riittävän iso hinta tuotantokustannuksiin nähden, mutta tämä tuotanto ei saisi haitata luonnon monimuotoisuutta vaan pikemmin jopa tukea sitä, ja biotalouden kehityksen tulisi lisäksi tapahtua osallistaen ja hyväksyttävästi niin että metsien omistajat sekä käyttäjät,

Luonto, metsä & mökki 2017

kuten vaeltajat, sienestäjät ja marjastajat olisivat kehityksen kannalla.

– Itse näkisin niin, että jos metsäbiotalous nähdään vain suomalaisen metsän intensiivisempänä käyttönä, mennään väärään suuntaan alkuperäisestä visionäärisestä merkityksestä, Hujala sanoo.

– Korostaisin sitä, että biotaloudessa käytetään hyväksi kiertotalouden mahdollisuuksia. Uusiutuvien resurssien kuormittamista voi vähentää käyttämällä niitä mahdollisimman kestävästi ja tuotteiden pitkiä elinkaaria suosien.

Biotalous myös ylittää vanhoja sektorirajoja. Esimerkiksi biojalostamo, joka käyttää raaka-aineena hakejätettä tai kuoriainesta, olkia ja pehkua maataloudesta sekä kotitalousjätettä, yhdistää yhdyskuntateknologiaa, maataloutta ja metsäteollisuutta, Hujala sanoo.

ENERGIA

KUOPIO

Metsäbiotalous on Suomessa kasvussa, kun puulle ja metsille kehitetään yhä uusia käyttötarkoituksia.

Kyseessä on kuitenkin metsän intensiivisempää talouskäyttöä laajempi asia, jolla on myös ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

SUOMESSA BIOTALOUS on keskittynyt paljolti metsään. Puu taipuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin ja monenlaisiksi tuotteiksi pakkausmateriaalista kosmetiikkaan ja antibiootteihin. Lisäksi hakkuutähteitä ja muuta puuta käyttävän teollisuuden ylijäämäbiomassaa käytetään Suomessa varsin ahkerasti energiantuotannossa. Yksi metsäbiotalouden kasvua rajoittavista tekijöistä on käytettävissä oleva uusiutuva Suomen metsistä saatava biomassa. Tällä hetkellä Suomen metsät uusiutuvat nopeammin kuin niitä käytetään. Kestävä metsäbiotalous edellyttää kuitenkin metsien kestävää käyttöä myös puunkäytön kasvaessa huomattavasti.

– Oikeanaikaisella metsänhoidolla ja oikenlaisen puulajin valinnalla ja oikeanlaisella jalostamisella, vesitalouden ja ravinteiden kunnossapidolla, eli met-

sänhoidossa perinteisten ja tuttujen keinojen avulla uusiutuvaa metsäbiomassaa voidaan kasvattaa, Hujala sanoo.

– Tässä on huomattava kuitenkin se, että vaikka keinot ovat teknisesti olemassa, puolet Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa, ja metsänomistajilla on omat tavoitteensa, arvonsa ja päätöskriteerinsä – ja tätä on kunnioitettava.

– Metsillä on myös muuta käyttöä kuin talousmetsänä oleminen. Myös metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu ovat osa biotaloutta, Hujala muistuttaa.

tä tehdään vähemmän. Sielläkin missä metsänhoitotyötä tehdään, pitää jättää riittävästi lahopuuta ja säästöpuuta, missä on elintilaa uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille. Lisäksi elinpiiriä ja käytäviä ja liikkumatilaa pitäisi olla niin, etteivät nämä elintilat jäisi laikuiksi. Myös luonnonmetsää muistuttavaa metsää tarvitaan, kuten riistatiheikköjä ja kanalinnuille sopivaa metsää, Hujala sanoo.

Kuopion alueella viimeaikainen iso uutinen oli ympäristöluvan myöntäminen Finnpulpin biotuotetehtaalle. Talouden tarpeet ja huoli ympäristöstä kohtaavat poikkeuksellisen tiukassa ympäristöluvassa.

– Pohjois-Savo on yksi Suomen merkittävimpiä metsämaakuntia metsien määrän ja puukaupan näkökulmasta, eli syystäkin metsäbiotalous on asialistassa korkealla, Hujala sanoo.

METSIEN JÄTTÄMINEN tuotantotoi-

menpiteiden ulkopuolelle on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää.

– Luonto arvostaa, kun toimenpiteiwww.digimag.fi

17

Luonto, metsä & mökki 2017

Metsäbiotalouden voi olettaa myös kasvavan tulevaisuudessa.

– Kun puhutaan riittävän monesta kymmenestä vuodesta, niin fossiilisten varojen riittävys nousee esille. Myös kansainväliset ilmastositoumukset kannustavat kohti biotaloutta, Hujala sanoo.

– Kyseessä on kuitenkin pitkä taival.

Fossiiliriippuvuudesta ei päästä yhtäkkiä eroon. Metsäbiotaloudessakin kannattaa varautua kymmenien vuosien päähän, koko metsänkiertoa tarkastellen.

– Visiot siitä, mikä voisi olla mahdollista, eivät riitä, vaan tässä hetkessä pitää tehdä päätöksiä, joiden seuraukset viitoittavat kymmenien vuosien ajan biotalouden mahdollisuuksia, Hujala sanoo.

Tulevaisuuden PUUTALOUTTA TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVA PIXABAY

P

uu venyy teollisuuden raaka-aineena yllättävän moneksi. Perinteisten paperin, rakennuspuun ja polttoaineen rinnalle puusta on kehitetty esimerkiksi biohajoavia pakkausmateriaaleja, tekstiilejä puuvillan korvaajaksi, betonin notkistajaa, kipsiä sairaanhoitoon, pihkasalvoja haavanhoitoon, luonnonkosmetiikkaa ja jopa syöpälääkkeitä.

Tutkijatohtori Virpi Virjamo Itä-Suomen yliopistosta voitti äskettäin Slushin tiedekilpailun puuperäisten antibioottien tutkimuksella. Mikä puusta tekee niin monipuolisen ja mitä se tarkoittaa metsätalouden tulevaisuuden kannalta? ‒ Luonnolla on ollut muutamia satoja miljoonia vuosia aikaa tehdä puista monipuolisen kemian ja rakenteen omaavia selviytyjä, yliopistotutkija Antti Haapala Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta kertoo. ‒ Perinteisesti puun selluloosasta on jalostettu kuituja ja niistä paperi- ja pakkaustuotteita. Selluloosa ja hemiselluloosa ovat kokoelma erilaisia sokereita, joiden jalostus myös erilaisiksi kemikaaleiksi osataan jo hyvin - tunnetuimpia lienevät ksylitoli ja erilaiset alkoholit. ‒ Puussa on myös hyvin monimutkaisia uuteaineita, joita voi jalostaa esimerkiksi

kosmetiikkaan. Eri puulajeilla on myös erilaiset kemiat, joten niistä saa eri aineita eri käyttötarkoituksiin. Koivun kuoresta löytyvä betuliini toimii kolesterolilääkkeenä, männyn kuoresta taas voidaan erottaa vanilliinia. ‒ Eri asia sitten on, mitä puusta loppujen lopuksi päädytään tekemään. Se riippuu siitä, saadaanko tuote kaiken jalostamisen jälkeen kannattavaksi ja löytyykö sivujakeina pidettäville tuotteille riittävän suuret markkinat, Haapala toteaa.

kaan, ovat muun muassa biopolttoaineet, öljyttömät biomuovit sekä komposiittimateriaalit. Tulevaisuudessa esimerkiksi muoviset kauppakassit saatetaan korvata puuperäisillä tuotteilla, Haapala sanoo.

- Erilaisia puusta jalostettuja loppu- ja välituotteita tulee markkinoille kasvavaa tahtia mutta kuluttaja ei välttämättä tunnista niitä. Samalla metsäteollisuuden ja -talouden osaaminen on taas arvossaan, kun pitää tietää miten puu saadaan metsästä tehtaalle, hajotetaan hallitusti rakenneosiinsa ja jalostetaan tuotteiksi. Toki yhä enemmän tarvitaan myös monipuolista prosessitekniikan, molekyylibiologian, kemian ja fysiikan osaamista. Tällä visiolla on melkoinen ero 2000-luvun alkuun, kun sellutehtaita lopetettiin ja oli muotia maalailla synkkiä näkymiä auringonlaskun alasta, Haapala toteaa.

MONESSA UUDESSA tuotteessa kehittämisen kustannukset ovat kovat. Uutuus pitää lähtökohtaisesti voida skaalata kannattavan liiketoiminnan mittoihin. Pienempien ja ketterämpien firmojen etu on, että ne voivat lähteä markkinoille pienemmillä volyymeilla, mikä kannustaa uudentyyppisten ideoiden käyttöönottoa. Perinteisemmän metsäteollisuuden isoille firmoille vaikkapa lääkeaineliiketoimintaan mukaan lähteminen merkitsee merkittäviä riskejä: pitkäjänteistä kehitystyötä, investointeja, uuden asiantuntijuuden haalimista ja uusia kumppanuuksia.

- Biotalouden suuria trendejä, joihin metsäteollisuus on kiinnostunut lähtemään muwww.digimag.fi

KUINKA PALJON Suomen metsissä riittää

sitten kasvunvaraa uuden teollisuuden tarpeisiin? Uusi puu -hankkeen sivuston mukaan kestävästi uusiutuvaa metsäkapasiteettia Suomessa olisi vielä 20 miljoonan kuution verran vuodessa käyttämättä. ‒ Lienee todennäköistä, että jonkinlaiseen kilpailutilanteeseen Suomessa ajaudutaan, kun perinteinen metsäteollisuus ja 18

Luonto, metsä & mökki 2017

erilaiset jo suunnitteilla olevat biojalostamot kasvattavat puun kysyntää. Puutahan tuodaan tälläkin hetkellä Venäjältä eri tarpeisiin. Pelkän tuontipuun varaan suuren mittakaavan liiketoimintaa ei varmastikaan suunnitella, Haapala sanoo.

Perinteinen metsäteollisuus pitää jatkossakin pintansa. ‒ Perinteisillä kuitutuotteilla, kuten pakkausmateriaaleilla, on edelleen isot ja alati kasvavat markkinat, joten niitä kannattaa tehdä jatkossakin, Haapala arvioi.

Painotuotteiden markkinat käyttäytyvät maailmalla hyvin eri tavoin, ja päivittäisessä käytössä olevilla pehmopaperi- ja hygieniatuotteilla on vakaa kulutuspohja jatkossakin. ‒ Massiivipuun käyttö ei myöskään varmastikaan häviä minnekään, päinvastoin biojalostamojen puunkäyttö lisää tukkipuun tarjontaa. Useissa tutkimuksissa on jo todettu puisten pintamateriaalien vähentävän asukkaiden stressiä. Lisäksi puu- ja hirsitalot ovat oikein tehtyinä allergiaystävällisiä ja homevapaita, minkä vuoksi niitä on jo alettu kokeilla myös julkisessa rakentamisessa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, Haapala sanoo.

METSÄ TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVA PIXABAY

Yhteismetsiin sijoitetaan entistä enemmän

Suomessa metsän suorasijoittaminen ja rahastosijoittaminen ovat edelleen yleisiä sijoitusmuotoja. Yhteismetsien perustaminen ja niihin liittyminen on kuitenkin yhä suositumpaa, vuoden 2017 alussa Suomessa oli 386 yhteismetsää ja osakkaita oli noin 25 000.

Y

hteismetsäsijoittamisessa osakas antaa metsänsä yhteismetsän käyttöön. Yhteismetsä hallinnoi osakkaiden tiloja, se myös hoitaa metsiä ja tekee niiden hakkuut.

Osakas ei itse päätä hakkuista vaan hakkuut tehdään vuoroin niillä metsäalueilla, joilla se on mahdollista. Yhteismetsässä osakas saa metsästä tällöin säännöllisiä tuloja.

Suomen metsäkeskuksen mukaan yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa jatkuvasti, ja se kurottaa jo 700 000 hehtaariin. Suomessa pienin yhteismetsä on alle 20 hehtaarin kokoinen ja suurin yli 90 000 hehtaaria.

Metsään voi sijoittaa myös erilaisten rahastojen kautta, jossa rahasto ostaa metsää ja asiakas ostaa rahasto-osuuksia. Metsäsijoittamisessa on myös strukturoituja tuotteita. Metsäsijoitukset ovat tuotoltaan noin 3‒6 prosenttia vuodessa.

METSÄ ON sijoituskohteena pitkä ja

vakaa. Metsäsijoittamista pidetään myös suhteellisen turvallisena sijoituskohteena, sillä metsämaata ei tule lisää eikä maasta tule ylitarjontaa.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlmanin mukaan metsä on myös haastava sijoituskohde.

Ilman osaamista ja kiinnostusta metsäalaan voi olla vaikeaa sijoittaa kohteeseen. Hänen mukaansa metsä on myös mielenkiintoinen sijoituskohde.

– Metsässä omilla toimenpiteillä vaikutetaan kaikkein merkittävimmin omaisuuden tuottoon. Kun taas muissa sijoituskohteissa ei sijoituksen valitsemisen jälkeen voida vaikuttaa omilla toimilla, Sahlman pohtii.

Säästöpankki Optian rahoituspäällikkö Risto Hämäläisen mukaan kasvatettu ja käsitelty metsä tuottaa keskimääräistä paremmin. Metsää kannattaa hoitaa ajallaan, jos siitä haluaa tuottoa.

– Hyvin hoidettu metsä ei välttämättä tarkoita sitä, että se olisi kallista. Jos hoitaa hyvin ajallaan metsän uudistamiset ja taimikon hoidot niin se on

myös kustannuksiltaan kohtuullista, Sahlman komppaa.

SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN pankinjohtaja Ilkka Kytökorven mukaan metsä ei sovi lyhyeksi ja likvidiksi sijoitusmuodoksi, koska tuottoon liittyy paljon omaa työtä. Kytökorven mukaan osa metsistä on perittyjä, mutta jonkun verran metsäsijoittaminen kiinnostaa myös kaupunkilaisia ja varttuneempaa väestöä, joilla ei ole metsää entuudestaan. Hänen mukaansa kiinnostukseen liittyy tämän hetken hyvin matala korkotaso. Hämäläisen mukaan vuosivoittoon vaikuttaa myös tilanhankintakustannukset sekä se, missä päin Suomea metsä on.

Pieni metsäpalsta sopii virkistäytymistarkoitukseen. Monien metsänomistajien kohdalla metsäsijoittamiseen liittyy muitakin arvoja kuin taloudellinen tuotto.

– Monta kertaa on myös niin, että palsta hankitaan puuhapalstaksi, jossa stressi poistuu, Kytökorpi pohtii. www.digimag.fi

19

Luonto, metsä & mökki 2017

KUOPIO

Koe kesä parhaimmillaan Rauhalahdessa

Nauti kylpylän lämmöstä joka säällä, hemmotteluhoidoista, herkuttele ravintoloissamme, majoitu mukavasti ja vietä kesäiltoja tunnelmallisella Jätkänkämpällä ja savusaunassa Kallaveden äärellä. Rauhalahteen pääsee kätevästi torilta bussilla numero 7 ja ajalla 27.6.-5.8.2017 myös satamasta M/S Salmetar-laivalla risteillen.

Tukkilais- ja savusaunaillat Jätkänkämpällä tiistaisin & torstaisin (ei tiistaina 13.6.)

Illan ohjelmassa savusaunominen, herkullinen perinneateria noutopöydästä (pääruokana rosvopaistia), tukkilaisnäytöksiä, hanurimusiikkia, yhteislaulua, tanssia. Alueelle on vapaa pääsy.

Avoinna klo 16-23. Kämppäillallinen 23 €, savusauna 14 €, lapset 4-14 v -50 %.

Viihdy ravintoloissamme herkutellen ja tanssien

Kesäyö 60 € / hlö / 2 hh Perhe alkaen 115 € / vrk

Á la carte- ja bistrolistoiltamme löytyy sopivia annoksia tilanteen mukaan. Kylpylän yhteydessä on lisäksi Scanburger -hampurilaisravintola.

Hinnat sisältävät majoituksen 1 vrk, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin sekä lomaohjelmaa arkisin.

Esiintyjiä ja orkestereita Rauhalahdessa on keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin.

Karaoke maanantaista lauantaihin. Katso kaikki tapahtumat: www.rauhalahti.fi/ohjelmisto

Juhannus 2 vrk 23-25.6. hotellissa tai huoneistoissa 166 € / hlö / 2 hh aamiaiset, paistipäivälliset, kylpylän, juhannusjuhlat ja tanssit. 4-14 v -50 %.

Rauhalahden juhannusjuhlat tähdittävät Marita Taavitsainen & Mikael Konttinen

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO 030 608 30, myynti@rauhalahti.fi www.rauhalahti.fi, fb/rauhalahti Puhelun hinta: lankapuh. 0,032 e/min. + 0,0835 e/puhelu, matkapuh. 0,192 e/min sis. alv 24 %.

METSÄ

KUOPIO

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVA METSÄKESKUS

Taimikonhoidolla turvataan kasvu

Taimikon istutuksessa ja hoidossa olennaista on huolellinen suunnittelu ja toteutus.

Liikkeelle lähdetään oikean puulajin valinnalla, minkä jälkeen huolehditaan hyvistä kasvuolosuhteista. Tässä omavalvonta on erityisen tärkeää. Hyvä taimikonhoito suurentaa myöhempiä myyntituloja.

K

uusi ja koivu viihtyvät viljavilla mailla, kun taas männyn elinympäristö on kuiva ja karu.

Istutuskohteissa kuusi on hyvin yleinen puulaji. Pakastettuja taimia käytetään paljon, mutta istutettaessa taimipaakun pitää olla sula, eikä se saa päästä kuivumaan missään vaiheessa.

Paakkutaimia käytetään paljasjuurisia enemmän. Taimia tulisi istuttaa puulajista riippuen vähintään 1 600– 2 000 hehtaarille. Oikea tiheys on helppo mitata ympyrä neljän metrin mittakepillä. Jos pyritään 2 000 taimen istutustiheyteen, neljän metrin säteeseen taimesta tulisi jäädä 10 tainta.

PARIVUOTINEN TANAKKA kuusen

taimi menestyy rehevillä paikoilla.

Maan muokkaus ennen istuttamista on erittäin tärkeää. Laikkumätästys on valtamenetelmä, jossa kivennäismaa jää mättään pinnalle ja kaksinkertainen humus mättään sisälle. Taimi tulee

istuttaa riittävän syvälle, jolloin paakun alaosa jää humuskerrokseen. Humus alkaa maatua nopeasti ja antaa taimelle ravinteita. Oikeaoppisella istutuksella ja heinäntorjunnalla saadaan vähennettyä myös tuholaisvahinkoja.

- Taimi istutetaan mättään keskelle, jolloin sen ympärille jää vähintään 15 senttimetriä kivennäismaata, jota esimerkiksi tukkimiehentäi karttaa. Jos muokkausta ei tehdä kunnolla, tukkimiehentäi tuhoaa pahimmillaan kymmeniä prosentteja taimista, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Taimikon hoitoon on kiinnitettävä huomiota. 2‒3 vuotta istuttamisen jälkeen huolehditaan, ettei heinäkasvusto tukehduta tainta. Tällöin pitäisi tehdä mekaanista torjuntaa, eli joko niittämistä tai tallomista. Tältä voidaan välttyä hyvällä muokkauksella.

Tässä vaiheessa tehdään myös mahdollinen täydennysviljely.

Havupuiden varhaisperkaus tehdään 4‒6 vuoden sisällä istuttamiseswww.digimag.fi

21

Luonto, metsä & mökki 2017

ta, jolloin taimi on noin metrin mittainen. Varhaisperkauksessa poistetaan ympäröivä lehtipuusto joko käsin tai koneellisesti. Koivu ei välttämättä varhaisperkausta tarvitse.

Metsänhoidossa koneellisen työn osuus tulee kasvamaan. Varhaisperkauksen koneellistuminen on muutaman prosentin luokkaa. Kitkevä varhaisperkaus tulee yleistymään, sillä tulevaisuudessa tekijöitä ei manuaalihommiin ole riittävästi. ‒ Koneellista taimikonhoitoa on kehitetty. Tällä hetkellä työ on pääosin ihmistyötä, ja vain 5 prosenttia siitä on koneellista. Kehitystä hidastaa vaikeat maastot, jotka soveltuvat huonosti koneille. Kitkevä kone repii lehtipuuston pois taimen ympäriltä, jolloin uudelleen vesoittuminen on harvinaista. Tätä tehdään Pohjois-Savossakin jossakin määrin.

TAIMIKONHARVENNUKSEN SUOSITELTAVA ajankohta on kuusella

3‒4 metrin, männyllä 5‒7 metrin ja koivulla 4‒5 metrin pituisena. Koivulle riittää tämä yksi taimikonhoitokerta. ‒ Tällainen metsänhoito on kustannustehokasta. Metsänomistajilla on harrastuksena, että metsää hoidetaan joka vuosi. Taimikonhoito on merkittävä investointi, mutta aikoinaan sieltä saa sitten normaalit taimikonhoitokustannukset takaisin korkoineen. Sisäinen korko on 3‒5 prosentin kieppeillä.

Metsänhoidon suosituksia kannattaa noudattaa, sillä ne ovat tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen kautta saatuja. ‒ Metsien reipas uudistaminen ja elinvoimaisena pitäminen edistää hiilensidontaa ja pitää luonnon monimuotoisena. Jos uudishakkuita tehdään, niin jatkossa huolehditaan siitä, että metsät pysyvät hiilinieluina, Remes lisää.

Puunkorjuun

KEHITTYMINEN

OTA YHTEYTTÄ Mhy Pohjois-Savo 0400 330 674 pohjoissavo@mhy.fi www.mhy.fi/pohjois-savo

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVAT METSÄNHOITOYHDISTYS, SHUTTERSTOCK

Mhy Savotta 044 721 3111 savotta@mhy.fi www.mhy.fi/savotta

Puunkorjuussa Suomessa on käytössä pitkälle kehittyneet ja vakiintuneet koneelliset menetelmät.

Kehitystyötä tehdään kuitenkin jatkuvasti ja etenkin koneellisen puunkorjuun avaintekijän, koneenkuljettajan, työtä pyritään edelleen sujuvoittamaan.

METSÄNHOITOYHDISTYKSESSÄ HOMMA LUISTAA!

S

uomen metsätalous on pitkälle kehittynyttä ja koneellistunutta. Tätä kehitystä on vetänyt metsätalouden suuri merkitys Suomen kokonaistaloudelle ja halukkuus investoida alan tutkimukseen ja innovointiin.

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ SAAT o o o o o o

Oman henkilökohtaisen metsäasiantuntijan, joka neuvoo ja auttaa kaikissa metsäasioissa.

Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan PEFC metsäsertifioinnin ilmaiseksi Metsätietoa, tapahtumia, koulutuksia ja retkiä Edunvalvontaa paikallisesti ja valtakunnallisesti Yhteistyökumppaniemme tarjoamat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut

METSÄNOMISTAJAN

Katso yhdistyskohtaiset jäsenedut www.mhy.fi

www.digimag.fi

NÄKÖKULMASTA

puunkorjuussa ei ole vuosikymmeniin tapahtunut muutoksia. Korjuuketju Suomessa on vakiintunut hakkuukoneen ja metsätraktorin yhdistelmään. Puun ostaja tuo paikalle koneet, jotka käyvät metsässä korjaamassa puut, jotka pinotaan tienviereen ja viedään sieltä tehtaille. Suomessa ja pohjoismaissa puunkorjuu tapahtuu yleensä tavaralajimenetelmän 22

Luonto, metsä & mökki 2017

kautta, jossa tukkipuun rungot katkotaan jo hakkuupaikalla niihin mittoihin, joihin sahatavaran tilaaja on ne halunnut.

– Vuonna 1985 tulivat käyttöön ensimmäiset yksioteharvesterit, joissa hakkuupäällä pystyttiin mittaamaan ja katkomaan puutavara haluttuun pituuteen paikan päällä. Tämä oli ratkaiseva askel nykyistenkaltaisten monitoimikoneiden kannalta, ja perusrakenne näissä koneissa on pysynyt aivan samana nykypäiviin saakka, kertoo yliopistotutkija ja metsätieteiden osaston varajohtaja Jukka Malinen Itä-Suomen yliopistolta.

– Kaikki muuttuu kuitenkin koko ajan.

Vaikka ulkoiset ominaisuudet pysyvät sa-

METSÄ

mankaltaisina, esimerkiksi hybridimoottoreilla varustettuja metsäkoneita on tullut markkinoille ja tietojärjestelmät ovat kehittyneet.

Koneenvalmistajat kehittävät jatkuvasti laitteitaan pienin parannuksin, joilla lisätään tuottavuutta, Malinen sanoo.

Yksi osa-alue, jossa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen jatkuvaa kehitystä, on metsäkoneen kuljettajia avustavat järjestelmät ja ergonomiset ratkaisut, joilla pyritään parantamaan työnteon mukavuutta ja työnlaatua. Myös koneiden toimintavarmuutta pyritään jatkuvasti parantamaan, sillä puunkorjuu tapahtuu yleensä kaukana huoltopaikoista.

– Kuljettaja on avainasemassa puunkorjuussa. Metsäympäristön havainnointi ja puunkorjuuratkaisujen tekeminen ovat kuljettajan vastuulla, eikä tätä työtä voida automatisoida vielä pitkään aikaan, sen verran monimuotoinen ja vaativa ympäristö metsä on, Malinen sanoo.

– Kuljettajia opastavien järjestelmien avulla rutiinipäätöksentekoa voidaan automatisoida, ja kuljettaja voi enemmän keskittyä näihin puunkorjuun osiin, jotka vaativat ammattitaitoisen ihmisen päätöksiä.

Suomessa metsäkoneenkuljetta-

jat ovat pitkälle koulutettuja, mutta hyväksi kehittyminen vaatii työkokemusta. On arvioitu, että keskimääräinen kuljettaja tarvitsee kymmenestä viiteentoista vuotta työkokemusta, jotta hänestä tulee huippukuljettaja. Kuljettajista onkin pulaa; ei niin, että heitä tarvittaisiin määrällisesti enemmän, vaan jotta eläköityvien kuljettajien tilalle saataisiin uusia kuljettajia, jotta jatkossakin pystyttäisiin tekemään laadukasta ja tuottavaa puunkorjuuta, Malinen sanoo.

KULJETTAJIEN VÄLISET tuottavuuserot ovat varsinkin hakkuutyössä suuria. Koulutuksella ja koneenkäyttöä yksinkertaistavilla ratkaisuilla kuljettajien tuottavuutta saadaan lähemmäksi parhaimpia työntekijöitä. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi perinteisen vipu- ja painonappiohjauksen rinnalle kehitetään ääni- ja katseohjausta.

VAIKKA PUUNKORJUUN joka osa-alueella tapahtuu koko ajan pieniä parannuksia, mitään mullistavia muutoksia ei ole aivan näköpiirissä.

– Tutkimusta tehdään tällä hetkellä kuljettajia avustavien järjestelmien parissa. Työn alla ovat erilaiset

kaukokartoitusmenetelmät ja puustomallit, joiden avulla harvennuspäätöksiä voisi alustavasti tehdä jo etäältä käsin. Näitä ei voi ihan heti kuitenkaan odottaa näkevän käytössä.

Toimiviin menetelmiin vaaditaan arviolta vielä 15‒20 vuotta kehitystyötä, Malinen sanoo.

– Energiapuun korjuussa biotalouden tarpeisiin ongelmina ovat korkeat yksikkökustannukset. Isoja ja kalliita metsäkoneita ei tähän työhön kannata laittaa. Pienkoneet voisivat jossain mittakaavassa olla soveliaita energiapuun korjuuseen. Toinen mahdollisuus olisivat lisälaitteet maatalouskoneisiin, joilla energiapuuta voisi korjata talteen maataloustyön sivutoimena.

– Ehkä isoin muutos metsänomistajan kannalta on siirtyminen digikauppaan, jossa kontakti metsänomistajan ja puunostajan välillä tapahtuu kokonaan digitaalisesti. Metsänomistus myös pirstaloituu ja metsänomistajat asuvat metsistään kauempana.

Tämä vaatii enemmän ja kokonaisvaltaisempia metsänhoitopalveluja, Malinen sanoo.

www.digimag.fi

23

Luonto, metsä & mökki 2017

KUOPIO

TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Metsä tulee UUDISTAA V

Metsänomistaja voi jättää metsänsä hoitamatta kokonaan.

Lain mukaan metsä tulee kuitenkin aina uudistaa päätehakkuun jälkeen.

iimeisimmät merkittävät muutokset metsälakiin tulivat voimaan vuonna 2014. Silloin muun muassa päätehakkuiden ikä- ja läpimittarajoitukset poistuivat ja yläharvennuksia sekä pienaukkohakkuita sai alkaa tehdä. Lain mukaan kuitenkin metsän uudistaminen tulee aina tehdä.

Vuoden 2014 jälkeen metsänomistajat saivat itse päättää, milloin metsä hakataan kokonaan. Nykyään esimerkiksi taimikon voi hakata maan tasalle, jos metsänomistaja niin haluaa. Yläharvennuksella tarkoitetaan sitä, että metsästä poistetaan suurimpia puita ja kasvamaan jätetään terveitä ja elinvoimaisia lisävaltapuita. Pienaukkohakkuussa edistetään metsän monimuotoisuutta esimerkiksi riistaa varten. Siinä hakataan metsään pieniä aukkoja, joissa ei ole uudistamisvelvoitetta.

SUOMEN GALLUP Elintarviketieto Oy

teki maaliskuussa 2017 Metsätutka-kyselyn 554:lle metsänomistajalle. Noin kolmannes vastaajista sanoo, että metsälaki on vaikuttanut tapaan hoitaa metsää. Jatkuva kasvatus, poimintahakkuut sekä luonnon, maiseman ja ympäristön hoitaminen kiinnostavat vastaajia eniten. Kyselyn mukaan uusia metsänkäyttötapoja ovat innokkaimmin kokeilleet 45-vuotiaat metsänomistajat.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlmanin mukaan metsälain muutokset ovat merkittäviä metsänomistajille. ‒ Metsä on samanlaista omaisuutta kuin autot ja asunnotkin. On hyvä, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja saa vapaasti toteuttaa omista lähtökohdistaan, Sahlman pohtii.

METSÄVEROTUKSEEN VAIKUTTAVIA

muutoksia tehtiin vuonna 2016. Silloin pääomatulovero nousi yli 30 000 euroa verotettavasti tulosta 33 prosentiswww.digimag.fi

Metsä on samanlaista ”omaisuutta kuin autot ja

asunnotkin. On hyvä, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja saa vapaasti toteuttaa omista lähtökohdistaan, Sahlman pohtii.

ta 34 prosenttiin. Myös arvonlisäveron liikevaihdon alaraja nousi 8 000 eurosta 10 000 euroon.

Sahlmanin mukaan arvonlisäveron nousulla ei ole vaikutusta metsänomistajiin. Metsänomistaja rinnastetaan yrittäjään, ja alv-osuudet voi täten vähentää verotuksessa tai saada veronpalautuksena valtiolta.

Pääomatuloveron kiristymistä hän pitää huonona asiana. Metsä ei ole Sahlmanin mukaan samanlainen tulonlähde kuin esimerkiksi rahastot, joihin ei tarvitse laittaa omaa työpanosta. Met24

Luonto, metsä & mökki 2017

sänomistaja tekee paljon suunnittelu- ja hoitotöitä tuottavan metsän eteen. Oman työn panosta ei pysty verotuksessa vähentämään. ‒ Pääomatuloverotus on metsän osalta liian tiukka. Se ei kohtele oikeudenmukaisesti eri pääomatulon lajeja, Sahlman kertoo.

KIISTELTY METSÄHALLITUSLAKI tuli voimaan vuonna 2016. Lailla Metsähallituksen sisään perustettiin metsätalousosakeyhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa metsiä sekä korjata ja myydä puuta valtion talousmetsistä. Luonnonsuojelujärjestöt arvostelivat lakia. Ne olivat huolissaan siitä, että Metsähallituksen yhtiöittäminen uhkaa luonnonsuojelua ja valtion maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöä. Pohjois-Savon alueella Metsähallituksen maita on Sahlmanin mukaan vähän, eikä hän osaa arvioida lain mahdollisia vaikutuksia alueella.

METSÄ

KUOPIO

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN

NÄIN LASKETAAN

3

PUUN PITUUS ienen havupuun ikä lasketaan vuosikasvaimista. Yksi oksaväli on aina yksi kasvuvuosi. Laske oksavälit ja lisää tulokseen 2‒3 vuotta, eli taimen alkukasvun aika. Kuusen runkoon kasvattamia hentoja valekiehkuroita ei tarvitse laskea.

Vanhemman havupuun ikä on helpoin laskea kaadetun puun vuosirenkaista. Puun kevätkasvu on vaaleaa ja kesäkasvu tummempaa. Laskettaessa jokainen tumma juova on siis yksi vuosi. Elävän puun iän voi määrittää kasvukairan avulla. Kasvulastusta lasketaan samoin tummat osiot. Kairaus tehdään rinnan korkeudelta. Kairaamiseen tarvitaan maanomistajan lupa!

1

1 Suorista käsivarsi

eteenpäin ja ota kepistä kiinni niin, että keppi on samansuuntaisesti käsivarren kanssa ja sen toinen pää on posken kohdalla.

MITATTU PUU

P

Puun pituus lasketaan helposti noin metrin mittaisen kepin avulla.

2 Suorista keppi

kohti taivasta samasta kohdasta kiinni pitäen. Pidä käsivarsi suorassa.

Näin käsivarsi ja keppi ovat lähes suorakulmassa. Pidä asento.

3 Hae paikka,

jossa mitattavan puun tyvi näyttää olevan peukalosi kohdalla ja latva kepin yläpään kohdalla.

4 Mittaa matka

seisomastasi kohdasta puulle, joko metrin askelilla tai käyttämäsi kepin avulla, kohdasta A kohtaan B.

4

2

A B www.digimag.fi

25

Luonto, metsä & mökki 2017

Metsänhoitoyhdistyksen Janne Jaakkonen laski mittaamamme puun noin 14 metrin pituiseksi.

Jokaisella puulajilla on ominaisuutensa, jotka määrittävät sen käyttötarkoitusta.

Myös puun eri osat pystytään hyödyntämään tehokkaasti – juuresta latvaan.

MONIPUOLISTA HYÖTYÄ

eri puulajeista TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY

www.digimag.fi

26

Luonto, metsä & mökki 2017

P

uun käyttöä rajoittaa sen esiintyminen. Esimerkiksi pyökki on hyvä käyttöpuu, josta saa rakennettua muun muassa työtasoja. Luonnonmukaisesti pyökkiä ei kuitenkaan kasva Suomessa. Harvinaisten puulajien kohdalla myös hinta nousee, ja arvo osaltaan ohjaa sitä, mihin puuta käytetään.

Puun valinnassa olennaisinta on käyttötarkoitus: on otettava huomioon, kuinka puun ominaisuudet vastaavat sitä. Esimerkiksi lujuus on tekijä, joka määrittää pitkälti sitä, missä puuta pystytään hyödyntämään. Muita vaikuttavia piirteitä ovat muun muassa tiheys ja rakenne.

METSÄ

1 Mänty

Mänty on luja puu, ja kuusen tavoin erittäin monikäyttöinen. Molempia pystytään hyödyntämään melkein missä vaan, mänty sopii myös ulkohuonekaluiksi. Mänty on yksi käytetyimpiä puulajeja Suomessa. Ne soveltuvat hyvin esimerkiksi paneeleihin ja erilaisiin pintarakenteisiin, muun muassa vaneriin, listoihin ja jopa laivanrakennukseen.

2 Kuusi

Kuusen puuaine on kevyttä, ja sitä on helppo käsitellä sekä työstää, jolloin se on erittäin helppo- ja monikäyttöinen puu. Kuusta voidaan käyttää monipuolisesti esimerkiksi sisä- ja ulkorakenteisiin, kattotuoleihin, lattioihin, portaisiin, vesi-, silta-, maa- ja kaivosrakentamiseen, mastoihin, soittimiin, lastuvillaan, laatikoihin sekä paperi-, selluloosa-, lastulevy- ja kuitulevyteollisuuden raaka-aineeksi.

3

Koivu

Koivu on kosteutta kestämätön puu, joka puolestaan toimii sisällä, vaikka lattiassa. Koivusta pääpiirteittäin tehdään arvohuonekaluja.

Vaikka koivu on hyvin vaalea puu, saadaan siihenkin eri väriä pintakäsittelyllä. Vahattuna ja petsattuna se on oikein hyvännäköinen.

Esimerkiksi visakoivu on normaalikoivusta poikkeavan ”visoittuneen” pintakuvionsa ansiosta hyvin arvokasta, jopa kalliimpaa kuin tammi. Lisäksi koivua käytetään selluloosa- ja paperiteollisuudelle, lastulevy- ja kuitulevyteollisuudelle, urheiluvälineisiin, lentokoneenrakennukseen, laatikoihin, työkaluihin, veistoon ja sorvaukseen.

4 Tammi

7 Vaahtera

Tammi taas näyttää arvokkaalta, ja se on myös erittäin hidaskasvuinen. Tammen kasvussa menee useampi sukupolvi, jonka takia sen arvo on korkea. Tammen puuaines on painavaa sekä lujaa, lisäksi se on säänkestävää ja helppoa käsitellä.

Eniten tammea hyödynnetään leikattuna pintaviilutuksiin, huonekaluihin, laudoituksiin ja parketteihin, keskiraskaisiin rakenteisiin talon-, sillan-, vesi-, laivan-, koneen- ja kulkuneuvorakentamisessa, ratapölkkyihin ja tynnyreihin.

5

Vaahtera on monipuolinen käyttöpuu, jonka puuaines on erittäin painavaa ja väriltään vaaleankellertävää, ja se kellastuu ollessaan kosketuksessa valon ja ilman kanssa. Sitä käytetään pääosin sisähuonekaluissa ja leikattuna tai sorvattuna esimerkiksi parketeissa, musiikkivälineissä, taloustavaroissa ja sorvaustöissä. Vaahteraa voidaan myös hyödyntää kalliiden puulajien jäljittelyssä.

8 Lehtikuusi

Lehtikuusi on tiheä eli painava puu, eikä sitä siksi käytetä talonrakennuksessa. Lisäksi se on tikkuista, joten sen ei ole hyvä olla kosketuksissa ihon kanssa. Siltoihin ja puutarhamateriaaleihin se sen sijaan sopii hyvin. Lisäksi lehtikuusta käytetään paneeleihin, laitureihin, terasseihin sekä puusepäntöihin.

Haapa

Puuaineena haapa on pehmeää ja kevyttä, ja tuoreena sillä on voimakas tuoksu. Erinomaisesti se sopii lepän tavoin saunan lauteisiin ja sisustusesineisiin. Lisäksi haapaa käytetään sorvattuna viiluina vanerilevyihin, lastu- ja kuitulevyihin, paperi-, selluloosa- ja tulitikkuteollisuuteen, laatikoihin, lentokoneen- ja veneenrakennukseen, puukenkiin, soittimiin, leikkikaluihin.

6

omenapuu ja 9 Pihlaja, raidan juurakko

Pihlajasta, omenapuusta ja raidan juurakosta saadaan sorvattua upeita koristeita. Juurakon käyttö on vain yksi esimerkki puun monipuolisesta hyödyntämisestä: vaikka suurin osa puutavarasta saadaankin rungosta, kukaan ei kiellä käyttämästä esimerkiksi puun sairauksia hyväkseen. Hyvästä pahkasta syntyy muun muassa baarikaappeja.

Tuijan juurakosta tehdään erilaisia koriste-esineitä – sen erikoisuutena on syheröinen pinta.

Pahkoista saa kaivertamalla tehdyksi vaikka mitä.

Leppä

Leppälajeja on monia esimerkiksi tervaleppä, harmaaleppä ja kahden edellä mainitun risteytys hybridileppä, jota käytetään Suomessa viljelypuuna. Lepän puuaines on suhteellisen pehmeää ja väriltään punertavaa. Leppä on arvostettu puu sen ulkonäön vuoksi. Sitä erityisesti käytetään muun muassa käsitöiden ja soittimien, erityisesti kitaroiden, valmistukseen.

Lepästä valmistetaan myös saunan lauteita, savustuspurua sekä seinäpaneeleita.

www.digimag.fi

27

Luonto, metsä & mökki 2017

KUOPIO

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT ANNELI VIHERÄ-AARNIO, SHUTTERSTOCK

KOIVUSTA

ON MONEKSI K

Suomen metsien valtapuulajit ovat kuusi, mänty ja Suomen kansallispuunakin tunnettu koivu.

Aikoinaan koivuja raivattiin pois, kun metsätalous suosi havupuita. Koivun monipuolisuus tiedostettiin vasta myöhemmin.

oivua pidettiin vähäarvoisena puulajina vielä 1950‒60-luvuilla, jolloin pienikokoisille koivuille oli käyttöä lähinnä polttopuuna, joskin tukkipuista tehtiin vaneria. Tilanne muuttui, kun koivusta opittiin keittämään kannattavasti sellua.

Jo 1800-luvun loppupuolella koivusta tehtiin sahatavaraa ja valmistettiin lankarullia. Koivujalostustoiminnasta lähti eteenpäin monipuolinen koivututkimus. Siinä on osaltaan selitys siihen, miksi koivua osataan käyttää monipuolisesti.

LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA An-

neli Viherä-Aarnio kertoo, että koivu on Suomessa erityisasemassa; sitä on tutkittu monipuolisesti ja muun muassa koivun genetiikasta tiedetään paljon. Syy löytyy historiasta. ‒ Suomessa syntyi kaskiviljelyn seurauksena erittäin laajoja ja hienoja koivikoita ja koivuvaltaisia sekametsiä, joiden varaan kehittyi vaneriteollisuutta. Hyvälaatuisen raaka-aineen pelättiin loppuvan, ja 60-luvun alussa vaneriteollisuus tuli tukemaan koivun tutkimusta. Koivua opittiin viljelemään, kehitettiin taimituotantomenetelmiä ja

www.digimag.fi

28

Luonto, metsä & mökki 2017

käynnistettiin koivunjalostus viljelyaineiston perinnöllisen laadun parantamiseksi. Jalostuksen lähtöaineistoksi metsiköistä valittiin hyviä ja terveitä yksilöitä. Jalostuksella rikastetaan hyvää perimää, ja sillä on saatu selkeää parannusta metsänviljelyyn menevään aineiston kasvuun ja laatuun.

KOIVUPUU ON kovaa, tasalaa-

tuista ja kulutusta kestävää, joten se sopii siten huonekaluihin ja lattiamateriaaliksi.

Myös suomalainen design on saanut vaikutteita koivusta, niin puuaineena, kuin grafiikkanakin. Koivun esteettiset ominaisuudet, puuaineen

vaaleus ja rungon valkoisuus ovat kiehtovia. Visakoivun persoonallista ja koristeellista ilmettä puolestaan suositaan käyttö- ja koriste-esineissä.

- Visakoivu on suomalainen erikoisuus. Sitä kasvaa harvinaisena muuallakin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta Suomessa siihen liittyvä kulttuuri on huippuluokkaa.

Se on kotimaisen rauduskoivun periytyvä erikoismuoto, jossa puuaineeseen muodostuu koristeellisia tummia kuvioita. Se on erittäin arvokasta puuta ja eroaa muista myös hinnoittelussa. Yleensä puuta myydään kuutioina, mutta visakoivua kilohinnalla.

METSÄ

www.husqvarna.fi

KYMMENEN FAKTAA KOIVUSTA

1 2 3 4 5

Kansanperinteissä koivu löytyy niin kansanrunoista kuin koristeena keskikesänjuhlasta.

Lämmitykseen koivu on ihanteellinen, sillä koivulla on korkea lämpöarvo ja se palaa tasaisesti räiskymättä.

Saunavastat on tapana valmistaa

juhannuksena, kun lehdet ovat kehittyneet täyteen mittaan. Talven varalle vastat voi säilöä pakastimeen ja sulattaa hitaasti vastomishetkiä varten.

Lehtiä voi käyttää esimerkiksi teessä ja

salaateissa makua antamaan. Lehdet toimivat myös lankojen värjäyksessä luonnollisena väriaineena ja niillä saadaan kauniin keltaisia sävyjä.

Mahla virtaa koivujen rungossa keväisin maan sulaessa. Sanotaan, että makein mahla saadaan kivisessä ja mäkisessä paikassa kasvavista koivuista. Mahla säilyy kylmässä noin vuorokauden.

6 7 8 9 10

Tuohesta valmistetaan käyttöesineitä

sekä jalostetaan sisustusmateriaaleja. Ennen vanhaan tuohikatot olivat yleisiä, mutta nykyään tuohi on tunnettu lattiamateriaalina.

kasvava sienen aiheuttama kasvannainen, joka sisältää terveydelle hyödyllisiä ainesosia. Pakurista voi valmistaa esimerkiksi pakuriteetä liottamalla pakuripalaa kuumassa vedessä.

UUDET TURVA-ASUT

Edistyksellistä suorituskykyä metsänhoitoon.

Saatavana myös lämpökahvalliset XP G-mallit.

Husqvarnan turva-asuvalikoima tarjoaa erinomaisen suojaavuuden lisäksi parhaan käyttömukavuuden - minkä mallin valitsetkin.

43.1/50.1 cm³ - 2.2/2.8 kW – 4.5/4.9 kg

TECHNICAL EXTREME

543 XP

TECHNICAL FUNCTIONAL

TAKUU JA KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA!*

NORM. 659 €

550 XP

799 €

Juurisienet, kuten karvarousku ja

HUSQVARNALLA PARHAAT TULOKSET!

MOOTTORISAHAT 543/550 XP

599 €

Pakurikääpä on koivun rungossa

KUOPIO

NORM. 859 €

CLASSIC

UUTUUS!

kantarelli, ovat syksyn herkkuja.

Koivuselluloosa on lyhytkuituista ja soveltuu havupuusellua paremmin painopaperin valmistukseen. Koivusellua on alettu käyttää myös tekstiilien pääraaka-aineena.

Ksylitolia valmistetaan koivun

*Tankkaamalla Husqvarna-alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-bensiinikoneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan.

kuidusta, jota saadaan selluloosan sivutuotteena. Sen teollinen valmistaminen Suomessa aloitettiin 1972.

RAIVAUSSAHAT 545/555 FX

Tehokkuutta vaativaan metsän raivaukseen.

Saatavana myös lämpökahvalliset FXT-mallit.

”

45.7/53.3 cm³ - 2.2/2.8 kW – 8.2/8.9 kg

Visakoivu on suomalainen erikoisuus. Sitä kasvaa harvinaisena muuallakin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta Suomessa siihen liittyvä kulttuuri on huippuluokkaa.

545 FX

555 FX

NORM. 919 €

NORM. 1059 €

849 € 999 € VALTUUTETUT HUSQVARNA-JÄLLEENMYYJÄT, TAKUU- JA HUOLTOPALVELUT:

www.digimag.fi

29

KONESOLMU KUOPIO Siikaranta 4 70620 Kuopio

KONE JA TARVIKE MIKA LEPPÄNEN Leväsentie 56, 70780 Kuopio

PYÖRÄ-MANNINEN Nilsiäntie 64 73300 Nilsiä

KERMAN KONE JA SAHA Haketie 1 79700 Heinävesi

KONESOLMU VARKAUS Relanderinkatu 69 78200 Varkaus

MAITOMAAN MYYMÄLÄ Lintikonkatu 1 B 77600 Suonenjoki

AKKUSOLMU Relanderinkatu 69 78200 Varkaus

SIILIN PIENKONE-EKSPERTIT Oppipojantie 3 71800 Siilinjärvi

Luonto, metsä & mökki 2017

Liikenteen päästöt kuriin biopolttoaineilla TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVAT PIXABAY, SHUTTERSTOCK

B

iopolttoaineet ovat biomassoista jalostamalla saatavia liikenteessä käytettäviä polttoaineita, kuten bioetanoli ja biodiesel. Laajemmassa merkityksessä biopolttoaineista voidaan puhua myös ylipäänsä energiantuotannossa käytettävästä biomassasta, kuten vaikkapa metsähakkeen poltosta lämpövoimaloissa, mutta esimerkiksi lainsäädännössä liikenteessä käytettävistä biopolttoaineista puhutaan nestemäisinä.

BIOPOLTTOAINEET VOIDAAN jakaa

ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden perusteella. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineissa käytetään elintarviketuotantoon soveltuvia raaka-aineita. Toisen sukupolven polttoaineiden raaka-aineina käytetään www.digimag.fi

30

pääasiassa yhdyskuntajätteitä tai muiden teollisuusalojen prosesseista syntyviä tähteitä. Maailmalla käytetyimpien biopolttoaineiden, kuten etanolin ja biodieselin, raaka-aineita ovat sokeriruoko, maissi, soija, auringonkukansiemenet, puuhake, selluloosa ja öljypalmu.

NESTEMÄISTEN BIOPOLTTOAINEIDEN

etu on siinä, että niiden käyttö onnistuu nykyisellä polttomoottoriteknologialla, eikä siten vaadi suuria infrastruktuurimuutoksia, joita vaikkapa sähkön tai biokaasun käyttöönotto liikenteessä edellyttäisi.

– Lyhyellä aikavälillä biopolttoaineet ovat nopein ja kustannustehokkain keino vähentää liikenteestä syntyviä kasvihuonepäästöjä. Varsinkin raskaassa liikenteessä fossiiliperäinen diesel voidaan korvata biodieselillä, joka toimii autoilijan näkökulmasta aivan samalla tavoin

Luonto, metsä & mökki 2017

kuin mineraaliöljystäkin valmistettu diesel, sanoo Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmän johtaja Pekka Ripatti.

– Pitkällä aikavälillä voi olettaa liikenteeseen tulevan muitakin käyttövoimalähteitä, kuten esimerkiksi sähköautoja. Meillä Suomessa autokanta kuitenkin uusiutuu hitaasti, eikä sähköautoiluun siirrytä hetkessä. Sitä voi sitten miettiä, että onko kansantaloudellisesti järkevää, että jakeluvelvoitelaki vangitsee meidät polttomoottoriteknologiaan, Ripatti pohtii.

Jakeluvelvoitelaki velvoittaa, että tietty prosenttimäärä liikennepolttoaineiden jakelijoiden kuluttajille toimittamasta kokonaisenergiamäärästä koostuu biopolttoaineista. Vuonna 2008 säädetyssä laissa määriteltiin vuosittain kasvava velvoite, jonka on määrä saavuttaa 20 prosenttia vuon-

ENERGIA

KUOPIO

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ

VIISAAMPAA RESURSSIEN KÄYTTÖÄ

Liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on merkittävä. Näitä päästöjä pyritään vähentämään lisäämällä biopolttoaineiden osuutta liikenteessä.

na 2020. Vuonna 2017 jakelijoiden toimittamasta kokonaisenergiamäärästä biopolttoaineiden osuuden tulee olla 12 prosenttia. Laki on osa Suomen ilmastotavoitetta, jossa uusiutuvan energian on määrä korvata fossiilisia polttoaineita 15 prosentilla kokonaisenergiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä.

– Liikenne ei kuulu päästökauppasektorille, vaikka sen merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri ja fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biopolttoaineiden käytöllä päästövähenemät ovat huomattavat. Riippuen polttoaineesta, sen valmistustavasta ja raaka-aineesta, kasvihuonepäästöt vähenevät reilusti yli 50 prosenttia. Prosessitähteistä valmistettavien polttoaineiden osalta päästöjen tarkkailu aloitetaan virallisesti keräilypaikalta.

Pyrolyysitekniikalla päästään parhaimmillaan jopa 90 prosentin päästövähennyksiin, Ripatti sanoo.

PYROLYYSI ELI kuivatislaus on menetelmä, jossa polttoainetta saadaan valmistettua biomassasta kuumentamalla. Prosessissa biomassa kuumennetaan hapettomissa olosuhteissa 500‒600 asteen lämpötilaan,

KUOPION KAUPUNKI HALUAA olla jätteetön, hii-

lineutraali ja globaalisti kestävän kulutuksen kunta. Kaupunki hyväksyttiin viime vuonna resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien FISU-verkostoon (Finnish Sustainable Communities), jonka tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

Verkoston tavoitteet on jaoteltu Kuopiossa kuuteen teemakokonaisuuteen, joissa haetaan uusia keinoja elää ja tehdä liiketoimintaa kestävämmin.

jolloin se höyrystyy. Jäähtyessään kaasut tiivistyvät pyrolyysiöljyksi.

Biopolttoaineiden valmistus on edelleen jonkin verran kalliimpaa verrattuna perinteisiin polttoaineisiin, joten yhteiskunta tukee niiden valmistusta verotuella eli soveltamalla niihin alhaisempaa valmisteverokantaa. Suomessa biopolttoaineiden käytön lisäämisessä on mahdollisuus hyödyntää sekä maailmanmarkkinoilla että kotimaassa tuotettuja biopolttoaineita.

Vielä lähivuosina bensiiniin sekoitettava etanoli tuodaan pääosin EU:n ulkopuolelta, lähinnä Brasiliasta, mutta kotimainen jäte- ja tähderaaka-aineisiin perustuva tuotanto lisääntyy jatkuvasti.

– Suomessa Neste Oil ja UPM-Kymmene ovat kaksi suurinta nestemäisten biopolttoaineiden valmistajaa, Ripatti sanoo.

– Valmistuksessa käytetään metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja elintarviketeollisuuden muuhun kelpaamattomia tähteitä. Myös palmuöljyä tuodaan Suomeen raaka-aineeksi, mutta sen käyttö on ollut vähenemään päin, Ripatti kertoo. www.digimag.fi

1 Energiantuotannon

ja -kulutuksen siirtyminen uusiutuviin luonnonvaroihin.

2 Laadukkaiden viher-

ja virkistysalueiden huomioiminen kaupunkisuunnittelussa sekä viisaan liikkumisen kehittäminen.

3 Uusien kulutusmallien

sekä kierrätysmateriaalien hyödyntäminen liiketoiminnassa.

4 Lähiruuan hyödyntäminen ja 5 Juomaveden luonnonvesien ja ruokahävikin vähentäminen.

turvaaminen sekä kestävien vesivarantojen käytön kokonaisuus.

6 Hyvinvointia luonnosta

tuo esille luonnon hyvinvointivaikutukset sekä luontokasvatuksen merkityksen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen.

Tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Kuopiossa projektia koordinoi Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa -hanke (KierRe). Hanke on kaksivuotinen, ja se käynnistyi vuoden 2017 alussa. Resurssiviisautta koskeva ohjelma tuodaan lokakuussa ympäristö- ja rakennuslautakunnan käsiteltäväksi, jonka jälkeen se viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

31

Luonto, metsä & mökki 2017

o Kiinnostaakteleva ih va itsenäinen, inen työ ll u tu ja vas us- ja maarakenn lla? kuljetusala

TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat.

Toimimme Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa.

METSÄTILOISTA ON NYT HYVIN KYSYNTÄÄ JA KAUPPA KÄY.

Koko koulutustarjontamme, lisätietoja ja jatkuva haku

www.ysao.fi/koulutus

Pyydä meiltä tarjous metsäarviosta ja teemme Sinulle henkilökohtaisen metsänmyyntisuunnitelman.

www.ysao.fi

Tutustu koulutustarjontaamme!

Meiltä myös maa-, metsä- ja asuinkiinteistöjen kiinteistöarviot osto-, myynti- ja vuokraustilanteessa, perinnönjaon ja osituksen yhteydessä sekä vakuutusja yritysjärjestelyissä. Kauttamme myös kauppa- ja lahjakirjat sekä kaupanvahvistajan palvelut.

Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, Puutavaran kaukokuljetukset Kysy lisää! jari.kaarakainen@ysao.fi, 0400 792 807 Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto tai tutkinto näytöin, Kuopio Kysy lisää! riitta.haro@ysao.fi, 0400 793 179 Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon osa Kysy lisää! jari.ahtinen@ysao.fi, 0400 792 816 Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto ammatissa oleville Kysy lisää! jari.ahtinen@ysao.fi, 0400 792 816 Maarakennusalan ammattitutkinto tai tutkinto näytöin, Siilinjärvi ja Iisalmi Kysy lisää! jani.pitkanen@ysao.fi, 0400 793 191 ja ari.suikkanen@ysao.fi, 0400 792 829 Maarakennusalan erikoisammattitutkinto, Siilinjärvi Kysy lisää! ari.suikkanen@ysao.fi, 0400 792 829

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto Koulutus alkaa 14.8.2017 Kuopiossa Lähiopiskeluna toteutettava koulutus on tarkoitettu linja-autonkuljettajan tehtävistä kiinnostuneille ja alalle suuntautuneille henkilöille. Henkilön tulee olla soveltuva palveluammattiin. - Ikä vähintään 23 vuotta tai 21 vuotta, mikäli hakija on suorittanut koulutuksella kuljetusalan perustason ammattipätevyyden, D-luokkaan vaadittava terveydentila. Hinta on 368 €. Lisäksi tulevat ajokortin hankinnasta aiheutuvat viranomaiskulut. Koulutukseen on jatkuva haku ja elokuussa alkavalle ryhmälle järjestetään valintahaastattelu kesäkuussa. Kysy lisää! Kouluttajat Riitta Härö, p. 0400 793 179 ja Jouko Härö, p. 0400 793 180, etunimi.sukunimi@ysao.fi.

www.ysao.fi/amp

Katso esitetiedot ja myyntikohteitamme: www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Minna Canthin katu 11 B, 70100 Kuopio 045 341 6990

Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys. Tuotamme kaikki tarvittavat kiviainekset tie- ja raiderakentamiseen, talonrakentamiseen, betonituotteisiin sekä vaativiin päällysteisiin. Tuotevalikoimaamme kuuluvat murskeet, sorat, hiekat ja sepelit eri kokoluokissa. Myymme kiviainesta sekä noutopisteistä että haluttuun kohteeseen toimitettuna.

Ota yhteyttä:

www.destia.fi

Keski-Suomi Taina Tuhkanen, 040 630 2675, taina.tuhkanen@destia.fi

Osaavissa käsissä tulevaisuus

Iisalmi, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Kuopio, Joensuu

MTI, LKV, Auktorisoitu kiinteistö-arvioija kaupanvahvistaja

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa

- Jos olet 20–29 -vuotias, vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa, maksat vain tutkintomaksun 58 €. Lisätietoa osoitteessa www.ysao.fi/nao

Katso myös päivitetty kuljettajien ammattipätevyysjatkokoulutustarjonta

Antti Mähönen P. 044 977 3767

Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Hannu Vainikainen, 0400 276 020, hannu.vainikainen@destia.fi Mikko Soininen, 050 568 6011, mikko.soininen@destia.fi Etelä-Savo Hannu Koponen, 0400 259 876, hannu.koponen@destia.fi Antti Laapio, 040 758 0224, antti.laapio@destia.fi

Etelä-Karjala Harri Liimatainen, 040 758 4335, harri.liimatainen@destia.fi

Seuraa meitä somessa!

@ysaoinsta #ysao #ylasavonammattiopisto

www.digimag.fi

32

Luonto, metsä & mökki 2017

UUSI YarIS hYbrId

Vain yksi voi olla tällainen.

50 % sähköaJoa – 100 % hauskuuTTa

UUSI YarIS laUnch edItIon -mallisto alkaen 18.500 € Uudella Yaris Hybridillä ajat jopa puolet ajasta sähköllä ja ajaminen on koko ajan hauskaa. Yaris on saatavana myös uudella 1.5-bensiinimoottorilla. Launch Edition -mallissa ovat vakiona mm. suomenkielinen navigointi, 15” kevytmetallivanteet, peruutuskamera, vakionopeussäädin, kaksialueinen automaattiilmastointi sekä aktiiviset Toyota Safety Sense -turvallisuusvarusteet. Koe uusi Yaris meillä.

Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

saatavana myös Yaris Hybrid Launch Edition automaattina alkaen 21.490 € (sis. toim.kulut 600 €).

Suurkuvatulostus Painotuotteet Sähköiset julkaisut

Uusi Yaris Launch Edition -mallisto alkaen: kokonaishinta 18 500,09 € sisältäen toimituskulut 600 €.

EU-yhdistetty kulutus 3,3-4,8 l/100 km, CO2-päästöt 75-109 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100.000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350.000 km. Edut koskevat uusia asiakastilauksia (ei autovuokraamokäyttöön tehtyjä tilauksia) ja ovat voimassa rajoitetun ajan.

UUSI YarIS + 4 v. hUollot Toyota Joustolla esim. 233 €/kk TOYOTA YAris 1.5 Dual VVT-i Launch Edition 5ov.18 500,09€ (sis. toimituskulut 600 €).

TOYOTA JOUsTO Kk-erä 233,04 € (sis. 4 v. huollot). Rahoitus-aika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 15 % (2 775,01 €).

Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 7 737 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 4,34 %. Luototettava määrä 15 725,08€. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 15 725,08 + 2 014,85 € = 17 739,93 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa

JOENSUU | TAMPERE | NURMES | HELSINKI

p. 010 230 8400 www.punamusta.com

Kallantie 11 Kuopio Puh 017 364 2211.

Ma-pe 8-17 la 10-14

Positiivisesti erilainen painotalo.

www.digimag.fi

33

Luonto, metsä & mökki 2017 NMT_128x186_Yaris_Launch_edt.indd 1

28.4.2017 9.38

Lämmitykseen

Laituri on olennainen osa rantamaisemaa. Sen ääressä uidaan, nautitaan kesän aurinkoisista päivistä ja utuisista illoista... Laiturilta lähdetään veneretkille ja sen äärestä nostetaan kesän kalasaaliita.

Jäähdytykseen

Sorvaajanpolku 5, 80400 Ylämylly, 013-851 888 www.juppi-laituri.fi, info@juppi-laituri.fi Laadukkaat rulla- ja sälekaihtimet tehtaan myymälästä Mittaus- ja asennuspalvelu Artic-markiisit ja -pystylamellit FinnDECO-liukuovet ja -säilytysjärjestelmät Nyt 100€ hyvitys vanhasta pumpusta vaihdossa uuteen Mitsubishi Electricilmalämpöpumppuun.

Ilmainen kartoitus.

Taitetie 1, Kuvansi puh. 0424 937 200 avoinna: ma-pe 8-16 www.digimag.fi

34

Luonto, metsä & mökki 2017

MÖKKI

MÖKKI

KESÄKUNTOON TEKSTI NMT MEDIA KUVAT SHUTTERSTOCK

Mökkikauden turvallinen avaus vaatii tiettyjä perustoimenpiteitä muun muassa tulipalojen sekä savu- ja vesivahinkojen estämiseksi. Kun mökin hoitotoimenpiteet tulevat jokakeväisiksi rutiineiksi, on tavalliseen arkeen vaihtelua tuova mökkielämä rentouttavaa, mukavaa ja turvallista.

1

Mökin lämmittäminen

Mökin lämmittäminen on syytä aloittaa varovasti, koska uuni- ja takkahormit voivat olla tukossa. Huonosti vetävät hormit aiheuttavat savuvahinkoja. Kylmissä hormeissa on halkeamien ja siten tulipalon vaara, jos niitä lämmitetään aluksi liian voimakkaasti.

2

Vältä vesivahinko

Vesivahinko voi syntyä, jos putket ovat vielä jäässä tai ovat jo vaurioituneet talvella niihin jääneen veden vuoksi. Siksi vettä on laskettava erittäin varovasti putkia ja etenkin liitoksia tarkkaillen vuotojen varalta. Tärkeää on sulkea päävesihana ja kaivopumppu syksyllä jäätymisen estämiseksi.

3

Kosteusvahingot kuriin

Kosteusvahingot ajoissa kuriin. Vuotoja ja kosteusvahinkoja voi olla muuallakin.

Katto on saattanut vuotaa vettä rakenteisiin. Sik-

si kannattaa kivuta katolle ja tutkia sen kunto sekä vilkaista samalla välikatto- ja yläpohjarakenteisiin. Nopea reagointi kosteus- ja vuotovahinkoihin estää myöhemmät homehtumisongelmat.

Kesämökit ovat erityisen alttiita homeelle, koska niihin pesiytyy kosteutta lämpötilamuutosten ja heikon tuuletuksen vuoksi enemmän kuin ympärivuotisesti asuttuihin rakennuksiin. Tämän vuoksi kannattaa pitää kesämökilläkin peruslämpöä talvella, jos se kuuluu sähköverkkoon. Perusteellinen tuuletus mökkikauden alkaessa on ilman muuta yksi ensimmäisiä toimenpiteitä.

4

Tarkista elektroniikka

Tarkista sähkö- ja kaasulaitteet. Myös sähkölaitteiden käyttöönotossa on oltava tarkkana. Niihin on voinut joutua kosteutta, minkä vuoksi laitteiden on hyvä antaa kuivua ja lämmetä rauhassa. Pikkujyrsijät ovat saattaneet nakertaa johtoja, mikä aiheuttaa sähköiskun vaaran tai ainakin estää laitteiden toiminnan. Sama harmi voi koitua nestekaasun käyttäjille. Sähkö-

ja kaasulaitteiden vikoja ei pidä korjata ammattitaidottomana.

5

Paloturvallisuus

Palo- ja savuvaroittimien toimintakunto pitää ilman muuta tarkistaa. Paristot ovat voineet tyhjentyä eivätkä laitteet ole muutoinkaan ikuisia. Samoin alkusammutusvälineiden olemassaolo ja kunto kannattaa tutkia. Pihanuotion, roskienpolton ja ruohon kulottamisen kanssa on oltava tarkkana, koska maasto on keväisin usein yllättävän kuiva ja paloherkkä.

6

Kaivon ja veden kunto

Mikäli kesämökillä on kaivo, sietää veden kunto tutkia vähintään aistivaraisesti ennen juomista. Vesi on voinut pilaantua esimerkiksi kaivoon kuolleen eläimen tai pintavesivalumien vuoksi. Kaivoveden tutkituttaminen laboratoriossa epäilyttävissä tapauksissa on viisas varotoimenpide.

www.digimag.fi

35

Luonto, metsä & mökki 2017

7

Laituri ja vene kuntoon

Tarkista laiturin kunto ja käännä vene talven jälkeen. Hyvällä hoidolla ja huollolla vene ja laituri takaa toimivuutensa ja turvallisuuden. Laiturin kohdalla kannattaa tarkistaa, etteivät talvijäät ole rikkoneet laituria. Mikäli laituri on ollut rannalla talven yli, voi sen laskea takaisin vesille.

Vene voi talven jäljiltä vaatia muun muassa pohjan vahaamista ja huolellista pesua. Toimenpiteet helpottavat huomattavasti veneen kulkua vesillä.

8

Perusteellinen siivous

Huolellinen ja perusteellinen siivous on syytä tehdä heti alkuun. Lattiat ja muut pinnat tulee puhdistaa talven pölyistä ja matot sekä vuodevaatteet tuulettaa huolellisesti. Talven jäljiltä myös jyrsijät ovat voineet tehdä monenlaista tuhoa ja jätöksiä, jolloin ne tulee siivota varovasti pois mökistä.

KUOPIO

Mökkeilyn

monet mahdollisuudet TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

Joka kesä kolme neljästä suomalaisesta reissaa mökille rauhoittumaan vähintään kerran. Mökkien varustelutason noustua mökeillä on alettu viettää aikaa myös kesäkauden ulkopuolella.

S

uomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat suomalaista vapaa-ajanasumista. Vuonna 2015 yli 60 prosenttia suomalaisista käyttää vapaa-ajan asuntoa säännöllisesti. 58 prosenttia omisti itse käyttämänsä asunnon, muut vierailivat esimerkiksi sukulaisten tai ystävien mökillä. Varsinkin lapsiperheet ja nuoriso käyttävät lähinnä muiden mökkejä. Viidesosa suunnittelee hankkivansa oman vapaa-ajan asunnon tulevaisuudessa.

MITÄ TIIVIIMMIN arjessa asuu, sitä kiihkeämmin ihminen kaipaa rauhoittumaan mökille. Siksi kaupunkilaiset

mökkeilevät huomattavasti maaseudulla asuvia enemmän. Mökkeilyn määrää ovat lisänneet suurten ikäluokkien eläköityminen, paremmat etätyömahdollisuudet sekä mökkien parantunut varustelutaso. Perinteiset kesämökit ovat muuttumassa enemmän ympärivuotisemmiksi vapaa-ajan asunnoiksi. Tutkimukseen vastanneiden mukaan noin puolet mökeistä on talviasuttavia ja 90 prosentissa on sähköt.

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN Suo-

messa oli vuonna 2015 kaikkiaan noin 501 600 mökkiä. Juankosken kuntaliitoksen myötä Kuopiosta tuli Suomen mökkivaltaisin kunta. Kuopiossa on vuoden 2015 tilastojen mukaan noin

10 700 mökkiä. Monilla pienillä paikkakunnilla mökkikansa moninkertaistaa asukasluvun kesäkaudeksi.

Mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on oma prosessinsa. Sekä uuden vapaa-ajan asunnon rakentaminen että mökin nykyisen käyttötarkoituksen muuttaminen vaativat rakennusluvan. Pienimuotoisempia parannuksia ja korjauksia voidaan tehdä toimenpideluvalla tai jopa ilman lupaa. Pääsääntö mökin lisärakennuksien rakentamiseen on, että niiden tulee olla tarpeeksi kaukana rannasta ja naapureista.

MÖKILLÄ KÄYDÄÄN: 38 % keväällä, kesällä ja syksyllä 32 % vain kesäkuukausina 30 % ympärivuotisesti

MÖKILLÄ VIETETÄÄN: 68 % viikonloppuja 60 % useita päiviä kerralla 20 % arki-iltoja 19 % useita viikkoja kerralla 4 % useita kuukausia kerralla

MÖKIN VARUSTETASO: 26 % mökiltä löytyy sisävessa 56 % mielestä ihanteelliselta mökiltä löytyy sisävessa

MÖKIN VIIHTYVYYTEEN PANOSTAMINEN: 35 % todennäköisesti lisääntyy merkittävästi tai jonkin verran 60 % todennäköisesti säilyy ennallaan 4 % todennäköisesti vähenee merkittävästi tai jonkin verran Lähde: Suomalaisen Työn Liitto, Mökkitutkimus 2016

www.digimag.fi

36

Luonto, metsä & mökki 2017

MÖKKI

LISÄRAKENNUSTEN RAKENTAMINEN

1

Kuopiossa kauppa käy!

Huussin rakentaminen

Kuivakäymälän saa rakentaa ulos ilman lupaa, mutta jotkut kunnat haluavat asiasta ilmoituksen – lähinnä naapurien kuulemisen kannalta. Sisälle kuivakäymälän rakentaminen ei vaadi lupaa uudisrakentamisen yhteydessä. Jälkikäteen lisättäessä asiasta kannattaa tiedustella kunnan rakennustarkastajalta.

Kuopiossa Kuopiossa Kuopiossa Kuopiossa kauppa kauppa kauppa kauppa käy! käy! käy! käy!

ruoppaus tai 2 Rannan vesikasvien niittäminen

Pieniin, alle 500 kuution, ruoppauksiin tai muihin rannan muutostöihin riittää ilmoitus paikalliselle ELY-keskukselle 30 vuorokautta ennen työn aloittamista. Ruoppaus ei saa aiheuttaa haittaa naapureille tai ympäristölle. Isompiin ruoppauksiin tarvitaan vesilain mukainen lupa.

3

KUOPIO

Kiitos!

Kotilinkki on otettu Pyydä perinteinen

Laiturin rakentaminen

hyvinarviokäynti vastaan Kuopiossa ja

Pääsääntöisesti pienen peruslaiturin rakentamiselle ei tarvita lupaa, kun siitä ei ole ympäristölle tai naapurustolle haittaa. Yli 20 neliön laitureille tai erikoisemille rakennelmille tarvitaan vähintään toimenpidelupa.

useat kodit ovat löytäneet uuden omistajan. Tällä

Katso myytävät kohteet: hetkellä kysyntää on osakeKiitos!

Kotilinkki on otettu

1.Tee Täytäsähköinen tiedot ja allekirjoita toimeksiantosopimus toimeksianto verkkopankkitunnuksilla.

Kotilinkki.fi Kotilinkki.fi Kotilinkki.fi Kotilinkki.fi

2. Päivi ottaa yhteyttä.

Täytätiedot tiedotjajaallekirjoita allekirjoita 1.1.Täytä Kiitos! Kotilinkki on otettu www.kotilinkki.fi/ostamassa/Kuopio 1.toimeksiantosopimus Täytä tiedot ja allekirjoita Kiitos!

Kotilinkki on otettu toimeksiantosopimus 1.

Täytä tiedot ja allekirjoita Kiitos!

Kotilinkki onjaotettu hyvinvastaan vastaan Kuopiossa hyvin Kuopiossa huoneistoista: kerrosrivi- jaja toimeksiantosopimus verkkopankkitunnuksilla. verkkopankkitunnuksilla. toimeksiantosopimus hyvin vastaan Kuopiossa ja 3. Kotikäynti, valokuvaus KOHTEET MYÖS hyvin vastaan Kuopiossa verkkopankkitunnuksilla. useatkodit koditovat ovatlöytäneet löytäneet useat taloasunnoista.

Myös oma- ja verkkopankkitunnuksilla. ja tietojen täydennys. useat kodit ovat löytäneet www.etuovi.com ja www.oikotie.fi useat kodit ovat löytäneet uuden omistajan.

Tällä uuden omistajan.

Tällä kotitalojen kauppa vilkastuu Päiviottaa ottaayhteyttä. yhteyttä.

2.2.Päivi uuden omistajan. Tällä uuden omistajan. hetkellä kysyntääTällä onosakeosakehetkellä kysyntää on 2. Päivi ottaa yhteyttä. kevättähetkellä kohti. kysyntää Jos haluat 2. Päivi ottaa yhteyttä. on osake4. Päivi hoitaa asuntosi Hoidan asuntosi myynnin hetkellä kysyntää on osakehuoneistoista: kerrosrivihuoneistoista: kerrosjajariviasuntosi myyntiin nopeasti ja loppuun saakka.

3.Kotikäynti, Kotikäynti, valokuvaus 3.myynnin valokuvaus huoneistoista: kerros- ja riviammattitaitoisesti huoneistoista: kerrosjaomarivitaloasunnoista.

Myösomataloasunnoista.

Myös 3. Kotikäynti, valokuvaus jatietojen tietojentäydennys. täydennys.

3. ja Kotikäynti, valokuvaus helposti, tee myyntitoimeksitaloasunnoista.

Myös omaja tietojen täydennys. taloasunnoista.

Myös omakotitalojenkauppa kauppa vilkastuu kotitalojen vilkastuu - Osakehuoneistot ja tietojen täydennys. kotitalojen kauppa vilkastuu Voit myös kilauttaa tai laittaa sähköpostia: anto netissä vaikka heti! kotitalojen kauppa vilkastuu kevättäkohti. kohti.

Joshaluat haluat kevättä Jos - Omakotitalot/kiinteistöt Päivihoitaa hoitaaasuntosi asuntosi 4.4.Päivi kevättä kohti. Jos haluat 4.myynnin Päivi hoitaa asuntosi kevättä kohti.

Jos haluat asuntosi myyntiin nopeastijaja asuntosi myyntiin myynnin loppuun saakka. loppuun saakka.

- Vapaa-ajan asunnot, mökit nopeasti 4. Päivi hoitaa asuntosi / 050 322 7192 asuntosi myyntiin nopeasti ja Päivi Eskelinen myynnin loppuun saakka. helposti,tee teemyyntitoimeksimyyntitoimeksiasuntosi myyntiin nopeasti ja kiinteistönvälittäjä, helposti, myynnin loppuun saakka.

- Tontit LKV, yrittäjä Arkkan Oy helposti, tee myyntitoimeksiVoitmyös myöskilauttaa kilauttaatai tailaittaa laittaasähköpostia: sähköpostia: Voit antonetissä netissä vaikkaheti! heti! helposti, tee myyntitoimeksianto vaikka Voit myös kilauttaa tai laittaa sähköpostia: anto netissä vaikka heti!

Voit myös kilauttaa tai laittaa sähköpostia: anto netissä vaikka heti!

katos, vaja tai 4 Pieni grillikatos

Pienien, kevyiden rakennelmien rakentamiseen tarvitaan joko toimenpideilmoitus tai toimenpidelupa. Esimerkiksi muurattu grilli tarvitsee luvan, kevyempään katokseen riittää ilmoitus.

Yleensä pelkän ilmoituksen vaativiin rakennustoimiin pääsee kahdessa viikossa ilmoituksen jättämisestä. Käytännöt vaihtelevat kunnittain.

5 Pieni pintaremontti

Vähäisiä muutoksia mökin pintarakenteisiin, eristyksiin ja kevyisiin väliseiniin saa tehdä ilman lupaa tai toimenpideilmoitusta. Toimet eivät saa muuttaa julkisivua tai aiheuttaa muuta haittaa. Rakennuksen laajentaminen tai mökin käyttötarkoituksen muutos tarvitsevat rakennusluvan, kuten myös saunan ja terassin rakentaminen.

PäiviEskelinen Eskelinen/ /050 050322 3227192 7192 Päivi Päivi Eskelinen / 050 322 7192Arkkan kiinteistönvälittäjä, LKV, yrittäjä ArkkanOy Oy kiinteistönvälittäjä, LKV, yrittäjä Päivi Eskelinen / 050 322 7192 kiinteistönvälittäjä, LKV, yrittäjä Arkkan Oy kiinteistönvälittäjä, LKV, yrittäjä Arkkan Oy

www.digimag.fi

37

Luonto, metsä & mökki 2017

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA SHUTTERSTOCK

HAAVEISSA

OMA MÖKKI Suomalaiset ovat mökkikansaa. Noin viidesosa suomalaisista haaveilee ostavansa tai rakentavansa oman vapaa-ajan asunnon tulevaisuudessa.

Kevätaurinko lämmittää myös mökkikauppaa.

M

ukavuudenhalu näkyy mökkikaupassa. Tällä hetkellä mökeiltä kaivataan mahdollisuutta ympärivuotiseen käyttöön sekä samoja perusmukavuuksia mitä kotoakin löytyy. Luksusta haetaan, sillä suurin osa suomalaisista lähtee mökille yhä rentoutumaan ja irrottautumaan arjesta.

Sähköistetty mökki on vähimmäisvaatimus, mutta viemäröintiä ja sisävessaa ei yleensä ole.

Haaveiden loma-asunto sijaitsee suuren järven etelärannalla. Piha-alueen halutaan olevan helppohoitoinen ja turvallinen. Varsinkin lapsiperheille ranta on tärkeä ja turvallinen ympäristö on avainasemassa.

Kuopiolaisten keskimääräinen mökkimatka on noin kolme varttia, ja mök-

Kuopiolaisten mielestä kesämökki saa sijaita enintään sadan kilometrin päässä kotipaikkakunnasta.

www.digimag.fi

38

Luonto, metsä & mökki 2017

ki saa sijaita korkeintaan sadan kilometrin päässä.

TYYPILLINEN MÖKINOSTAJA on noin 40–50-vuotias pariskunta. Nuoremmat hankkivat ennemmin lomaosakkeita esimerkiksi hiihtokeskuksista, jossa kaikki aktiviteetit ovat lähellä. Myös toimiva nettiyhteys on tärkeä.

Mökkiostoksilla kannattaa aluksi miettiä mihin tarpeeseen asunnon haluaa. Omaa mökkeilyintoa voi myös testata kesän tai parin ajan esimerkiksi vuokramökillä, jolloin selviää, kuinka usein mökillä tulee käytyä ja millaisia aikoja. Vertaile vapaa-ajan asuntoja ja vieraile kiinnostavassa kohteessa useamman kerran. Näin vierailupäivälle sattunut sadekeli tai upea auringonpaiste ei anna mökistä väärää kuvaa.

MÖKKI

KUOPIO

KUMPPANI

LAITURITYYPIT

Vinssi korvaa

TALKOOVOIMAT TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT ROLLERLAITURI/AUTOROBOT FINLAND OY

V

iime vuonna markkinoita mullistamaan lanseerattiin ponttoneiden avulla kulkeva Solo-laituri vastauksena laiturihuoliin. Sen saa tavallista laituria helpommin siirrettyä talveksi kuivalle maalle turvaan. Näppärän liikuttamisen varmistaa maajalkaan kiinnitetty vinssi, jonka avulla laituri rullataan rannalle.

– Laiturista on tullut paljon hyvää palautetta, ja vinssi on koettu todella helppokäyttöiseksi tavaksi hoitaa siirtäminen.

Enää ei tarvitse koko kylää talkoovoimiksi ja keväisin saa nauttia ehjästä laiturista, iloitsee Mervi Korhonen RollerLaitureilta.

LAITURI ON poikkeuksellisen varma alusta vetten päällä kävelyyn, sillä sen pääty- ja kävelytasot ovat kiinteästi yhdessä. Keikkumisen estävät kaksoispalkkirakenne sekä pohja-ankkurit, joiden avulla rakennelma pysyy vakaana tuulisellakin säällä.

– Pohja-ankkurit, eli pohjaan laskettavat painot, saadaan nostettua vinssin avulla laiturikannen alle, jos laituria halutaan siirtää vaikkapa vedenkorkeuden mukaan, Korhonen taustoittaa hyötyjä.

Solo-laiturille on haettu patenttia, jonka myöntämisprosessissa menee vielä pari vuotta. Laitureiden tuotanto on kokonaan Kuopiossa ja päämarkkina-alue sijaitsee Sa-

www.digimag.fi

vossa sekä Keski-Suomessa. Yrityksellä on myös valmiudet toimittaa tuotteitaan Ruotsin puolelle. Hintaa vinssillä ja pohja-ankkureilla varustetulla Solo S2-mallilla on 3 580 euroa.

– Hyvä laituri on kannattava sijoitus, sillä se kestää käytössä helposti parikymmentä vuotta, tiivistää Korhonen.

LIIKUTELTAVISTA LAITUREISTA yleisin on ponttonilaituri, jota on saatavilla erilaisista materiaaleista valmistettuna. Muovinen ponttonilaituri on perinteinen tee se itse -miehen valinta. Ponttonilaiturin etuna on se, että veden pinta laituriin nähden säilyy samana vedenkorkeudesta riippumatta. Sen heikkoutena on puolestaan huteruus, mikä korostuu etenkin pienissä ponttonilaitureissa.

KIINTEÄT LAITURIT rakennetaan veden päälle tiettyyn korkeuteen. Pylväslaituri seisoo pylväiden varassa pohjassa, eikä se vaadi muuta ankkurointia. Pylväslaiturit kestävät jäätä erinomaisesti tukevan rakenteensa ansiosta. Ne rakennetaan veden päälle tiettyyn tasoon, eivätkä ne siten mukaudu veden korkeuteen. Syksyllä kiinteältä laiturilta veden kurkottaminen ämpäriin voi kuitenkin olla haastavaa, mikäli vesi on tavanomaista matalammalla. Kiinteät pylväslaiturit eivät synny hetkessä rantaan, ja niiden rakentamiseen vaaditaan konevoimaa.

ROLLERLAITURI / AUTOROBOT FINLAND OY Yrittäjäntie 23, 70150 Kuopio Puh. 050 362 2130 www.rollerlaituri.fi

Solo-laituri siirtyy vinssin ja kulkevien ponttoonien avulla helposti talvisäilytykseen.

39

Luonto, metsä & mökki 2017

TEKSTI NMT MEDIA

Kevät ja lämpötilojen muutokset saavat jään elämään, jolloin se voi aiheuttaa laitureille erilaisia tuhoja. Jokainen mökkeilijä ilahtuu, kun rannassa odottaa talven jälkeen ehjä laituri.

LAITUREITA ON YHTÄ paljon kuin niiden rakentajia. Laiturityypeistä suosituimpia ovat ponttoni- ja pylväslaiturit. Laiturityypin valintaan vaikuttaa eniten laiturin käyttötarkoitus. Yksityiskäyttöön rakennettavat laiturit ovat yleensä uimaan menoa, oleskelua ja veneen kiinnitystä varten. Laitureita voidaan kategorioida niiden rakennustavan, materiaalien tai muiden ominaisuuksien mukaan. Yksinkertaisimmillaan laiturit voidaan jakaa liikuteltaviin ja kiinteisiin laitureihin.

TEKSTI NMT/SISKO OJAJÄRVI KUVAT PIXABAY JA SISKO OJAJÄRVI

Kierrätä ja kompostoi Valtaosa mökkiasukkaista taitaa edelleen polttaa kaikki palavat jätteensä. Tässä saattaa olla kysymys mökkiasumiseen monesti kuuluvasta työnteon välttämisestä, mikä ei sinänsä ole ollenkaan pahaksi.

V

aatii jonkin verran vaivaa lajitella jätteet ja sitten viedä ne keräämispaikkoihin.

Lähes kaikki mökillä syntyvä jäte voidaan kuitenkin kierrättää tai kompostoida. Kierrätys ja kompostointi kannattavat aina hyvästä ympäristöteosta saadun hyvän mielen takia.

Jätelain mukaan kuitenkin mökkiasukkaidenkin tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Ensimmäiseksi kannattaa kysyä mökkikunnan jätehuollon järjestäjältä kunnan käy-tännöistä, jolloin saa tiedon myös lähimpänä sijaitsevista jätteiden keruupaikoista.

KOTITALOUKSISTA

LÖYTYY

muitakin muovipakkauksia, jotka sopivat keräykseen. Niitä ovat esimerkiksi tuubit, putkilot, EPS-pakkaukset ja vastaavat. Muovinkeräyksestä roskat menevät materiaalina hyödynnettäväksi. Muoviset tuotteet ja esineet kuuluvat sekajätteeseen ja ne hyödynnetään

energiana. Erillistä energiajätteen keräystä ei enää ole kovinkaan monen kunnan alueella.

Paperia ja pahvia saa nykyisten määräysten mukaan polttaa vain sytykkeenä puun seassa. Loput viedään paperi- ja pahvikierrätykseen.

SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNAN kunnallisten jätehuoltomääräys-

tenkin mukaan jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Taajaman ulkopuolella avotulella saa polttaa puhdasta puuta, oksia, risuja ja kantoja. Esimerkiksi maalatut ja kyllästetyt puut tulee viedä asianmukaiseen keräyspaikkaan.

Puhtaat muovipakkaukset kannattaa viedä Rinki-ekopisteille ja muovituotteet ja esineet laittaa sekajätteeseen. Laitoksessa roskien polttaminen tapahtuu hallitusti ja savukaasut puhdistetaan. Varsinkin PVC- muovien kotona polttamisessa ilmakehään tulee haitallisia päästöjä.

Grillauksessa käytetty alumiininen folio voidaan viedä metallinkeräyk-

seen. Likaantunut alumiinifolio on sekajätettä.

MYÖS MÖKILLÄ kompostointi on

oiva tapaa käyttää itse hyödyksi biojäte ja lehtiroskat. Tuloksena saadaan ravinteikasta multaa kukkapenkkiin, kasvimaahan tai vaikkapa kasvihuoneeseen. Komposti tuottaa kiertoon hyvää ja ravinnerikasta multaa. Talousjätekomposti on kannellinen jyrsijäsuojattu astia tai laatikko. Puutarhajätteelle kompostin voi rakentaa laudoista itsekin.

Lehtiroskat ja muut pienet puuroskat turpeeseen sekoitettuina toimivat hyvin kompostin kuohkeuttamiseksi. Jos puutarhaa on enemmän, kannattaa perustaa puutarhakomposti, josta siitäkin saadaan hyvää multaa.

Kaikki tämä voi ensi hätään tuntua vaivalloiselta hommalta. Tässäkin asiassa pätee kuitenkin vanha viisaus: Harjoitus tekee mestarin.

Puutarhajätteet kannattaa kompostoida, sillä niistä saadaan ilmaiseksi uutta ja hyvää multaa.

MÖKKEILIJÄN KIERRÄTYSOPAS MUOVIPAKKAUSTEN KERÄYKSEEN - elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset - pesuaine-, shampoo- ja saippuapakkaukset - muovipullot, -kanisterit ja -purkit, mieluiten litistettyinä - muovikassit, -pussit ja -kääreet PAPERINKERÄYKSEEN - sanoma- ja aikakauslehdet - mainokset ja kirjekuoret - kopiopaperit, puhelinluettelot ja pehmeäkantiset kirjat KARTONKIKERÄYKSEEN - litistetyt ja huuhdellut maito- ja mehutölkit - keksi- ja muropaketit - jauho- ja sokeripussit - munakennot KOMPOSTIIN LAITETAAN - ruoantähteet - kuoret ja perkuujätteet - suodatin- ja talouspaperit - oksat, risut ja ruohonleikkuutähteet www.rinki.fi ja www.jatekukko

www.digimag.fi

40

Luonto, metsä & mökki 2017

Muovipakkausten keräykseen menevät muun muassa elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset

Paperia käytetään vain sytykkeenä, loput viedään paperinkeräykseen.

MÖKKI

KUOPIO

KUMPPANI

Kartoita

30 VUOTTA PALO- JA TYÖTURVALLISUUSALAN TIENNÄYTTÄJÄNÄ

turvallisuutesi

Monipuolinen turvakauppa Kuopiossa

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT PELTACO

Kiinteistöissä piilee useita vaaranpaikkoja, jotka muodostavat merkittäviä paloturvallisuusriskejä. Yleensä vasta ulkopuolisen tekemä turvallisuuskartoitus havahduttaa puutteisiin.

T

urvallisuuskartoituksia ja -koulutuksia tulee tehdä säännöllisesti. Usein paloturvallisuusasioiden oletetaan olevan kunnossa. Silti pieni epäilys ajaa yleensä kartoittamaan kiinteistön tilanteen varmuuden vuoksi. Tämä näkyy myös Peltaco Oy:n viime vuonna lanseeraamien turvallisuuskartoituksien kiinnostusmäärissä. ‒ Teemme kaikenlaisille kiinteistöille veloituksettomia turvallisuuskartoituksia, jonka pohjalta raportoimme ja tarjoamme puutteiden korjaamista ja henkilöstön kouluttamista. Vastaamme koko prosessista, toimitusjohtaja Pekka Suomi kertoo.

SUURIMMAKSI RISKIKSI Suomi mainitsee ihmisten huolimattomuuden. Turvallisuuskoulutukseen sisältyvässä turvallisuuskävelyssä jalkautetaan pelastussuunnitelma kulkemalla kiinteistön tilat ja poistumisreitit läpi aina kokoon-

tumispaikalle saakka. Kävelyn aikana havannoidaan konkreettisesti kiinteistön kuntoa. ‒ Kävelyiden myötä silmät yleensä avautuvat esimerkiksi turhille pahvilaatikkojemmoille portaikossa, havainnollistaa Suomi.

Turvallisuuskartoituksissa huomautetaan useimmiten hellan päälle kasatuista palavista tavaroista sekä palo-ovien auki kiilaamisesta. Koulutuksissa kerrataan paloturvallisuuden lisäksi myös muut sisäiset uhkat ja omista toimista riippumattomat ulkoiset uhkat, kuten onnettomuudet tai varkaudet. ‒ Näinä aikoina ihmiset ajattelevat enemmän myös ulkoisia uhkia. Eihän koskaan voi tietää, jos vaikka viereinen rakennus syttyy palamaan. Näihinkin voi varautua kouluttautumalla ja harjoittelemalla poistumista, avaa Suomi.

Turvallisuuskoulutuksia kannattaa järjestää 2–3 vuoden välein, jolloin opit pysyvät mielessä. Yleensä tuona ai-

kana yritysten henkilöstö vaihtuu jonkin verran tai tilat ja niiden käyttötarkoitukset muuttuvat. Suomi muistuttaa varautumisen olevan myös silkkaa säästöä, sillä mikäli tulipalon myötä henkilöstö on evakossa kolmekin tuntia, seisahtuu koko yrityksen toiminta.

PELTACO ON 30-vuotias palo- ja työturvallisuuden osaaja, joka järjestää paljon erilaisia koulutuksia. Yrityksen toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi tulityö-, ensiapu- ja työturvallisuuskoulutuksia.

Lisäksi Leväsen myymälästä ja verkkokaupasta löytyy laaja valikoima palo- ja työturvallisuustuotteita. Myös mökkeilijöiden, veneilijöiden ja karavaanareiden kannattaa käydä matkan varrella päivittämässä omat sammuttimensa.

PELTACO OY Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio www.peltaco.com www.peltacoshop.com Avoinna ma–pe 8–16 www.digimag.fi

41

Luonto, metsä & mökki 2017

• • • • •

Paloturvallisuus Työturvallisuus Turvallisuuspalvelut Pelastussuunnitelmat Koulutukset

Myymälä avoinna ma-pe 8-16

Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio 017 368 4000 info@peltaco.com www.PeltacoShop.com

LIITY TYYTYVÄISTEN OPISKELIJOIDEN JOUKKOON

KUTSU OSALLISTUA TUTKIMUKSEEN Olemme kiinnostuneita hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä kokemuksistanne.

Oletteko 65-vuotias tai sitä vanhempi?

Oletteko kokoaikaisesti eläkkeellä?

Oletteko yksin asuva (mutta ette palvelutalossa)?

Oletteko käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana vähintään kahta sosiaali- ja terveyspalvelua (esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja)?

Oletteko kokenut viime aikoina vähintään yhdellä terveyden tai hyvinvoinnin osa-alueella puutteita (esimerkiksi yksinäisyyttä, turvattomuutta, kroonista kipua tai tarvitsette apua arjessanne)?

Mikäli vastasitte kyllä kaikkiin yllä olevion kysymyksiin ja asutte Kuopiossa, kutsumme Teidät osallistumaan tutkimukseen. Tutkimme kohderyhmään kuuluvien ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä sitä, miten niitä voidaan edistää ryhmätoiminnan avulla. Ryhmätoiminnan sisällöt suunnitellaan ikäihmisten omien toiveiden mukaisesti.

Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Tutkimukseen osallistuvat täyttävät puolen vuoden aikana kolme kyselylomaketta, joihin’ on mahdollista vastata itsenäisesti, puhelimitse tai kasvokkain haastateltuna. Arvomme ilmoittautuneiden joukosta ryhmätoimintaan osallistuvat, jotka kutsutaan erikseen.

Mikäli ette ole varma, täytättekö kaikki yllä mainitut valintaperusteet, mutta haluatte osallistua tutkimukseen tai kuulla tutkimuksesta lisää, otattehan yhteyttä tutkijoihin.

OPISKELE AMMATTIIN

VALMIUKSIA JATKOON

• Lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja) • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto • Lasten ja nuorten erityisohjaaja • Perhepäivähoitaja • Kotityöpalvelu • Suntio VOIT SUORITTAA MYÖS

• Graafinen suunnittelu • Kasvatus- ja opetustyö • Kirjoittaminen • Musiikki • Teatteri • Sisustussuunnittelu • Kymppiluokka • Maahanmuuttajakoulutukset

TUTKINNON OSIA

LISÄTIETOJA JA HAKEMINEN: www.jko.fi/hakeminen

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOA TUTKIMUKSESTA:

Elisa Tiilikainen tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto 050 413 4680

Hanna Ristolainen projektitutkija Itä-Suomen yliopisto 050 439 0671

elisa.tiilikainen@uef.fi

hanna.ristolainen@uef.fi

KODIKAS ASUNTOLA, 2 KM KESKUSTASTA

JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. 014 3348 000, toimisto@jko.fi

www.promeq.fi

LÖYD MYÖS ÄT MEIDÄT FACEBO OKISTA : Jyv

KOULUTUS | KOKOUS- JA JUHLAPALVELUT | ASUNTOLA www.digimag.fi

42

Luonto, metsä & mökki 2017

äskylän kristillin en opis

to

a j E L L I K MÖ N O O T N O U L

Mikä onkaan kesässä ihanempaa, kuin päästä mökille ja metsään viettämään suloisia suvipäiviä. Mökkireissu kannattaakin aloittaa Päivärannan KCM kauppakeskuksesta, joka tarjoaa tuotteet ja palvelut helpompaan arkeen.

Päivärannan K-Citymarket on tunnettu kaupungin parhaista palvelutiskeistään ja laajasta valikoimastaan, joka kattaa yli 22 000 tuotetta. Yhdellä käynnillä saa hankittua kaiken tarpeellisen.

Marketista ja kauppakeskuksen lukuisista erikoisliikkeistä löytyvät herkulliset tarjoilut, arjen käyttötavarat, vaatteet sekä kampaamopalvelut, lemmikkejä unohtamatta.

Kahvilat ja pikaruokaravintolat tuovat avun akuuttiin nälkään ja mahdollisuuden virkistävään taukoon, tehden ostosreissusta mukavemman.

Tervetuloa kesä!

KAUPPAKESKUS KCM PÄIVÄRANTA PÄIVÄRANNANTIE 18, 70420 KUOPIO | PALVELEMME MA-LA 8-21, SU 10-21 www.digimag.fi

43

Luonto, metsä & mökki 2017

Näkyvä kauppapaikka Kuopion Leväsellä

Vetovoimaisen LEVÄSEN KAUPPAPUISTON toisesta rakennuksesta muodostuu teknisen alan keskittymä, joka houkuttelee näkyvällä ja helposti lähestyttävällä sijainnilla. Yli puolet tiloista on jo vuokrattu!

Vapaana: noin 2000 m2, 1 – 5 toimijalle Ota yhteyttä: Jani Pakarinen, p. 050 443 5077 tai tutustu ncc.fi/toimitilat

Tervetuloa tutustumaan kodin uusiin pintamateriaaleihin RTV Puijon Väriin, jossa asiantuntevat sisustusmyyjämme auttavat valitsemaan unelmiesi sisustuksen!

Tehdään unelmiesi koti yhdessä!

Iisalmi: Karjalankatu 36, puh. (017) 550 2670 Palvelemme: ma–pe 8–17, la 8–14 Kuopio: Tehdaskatu 8 Puh. (017) 550 2600 Palvelemme: ma–pe 7–18, la 9–15 www.digimag.fi

44

Luonto, metsä & mökki 2017

Varaa kesäillaksi

rantasauna

perheelle tai ystäväporukalle!

uotiset Ympäriv lat i lomahuv n oihi saunailt n lii perhejuh iin kokouks

Matkailukeskus Rauhalahti

ja n ä ä m e il e k k Mö unomaan ia! sa kaupunk le l e h lä Tule tutustumaan Matkailukeskus Rauhalah-

Rauhankatu 3, 70700 Kuopio Puh. 017 473 000 www.facebook.com/visitrauhalahti @rauhalahtiholidaycentre

OHJATUT RYHMÄLIIKUNTATUNNIT ALKAVAT 8.5.

TRAMPOLIINIAREENA

teen! Olipa suunnitelmissasi irtiotto arjesta, perhejuhlat, kokous tai saunailta ystäväporukalla, lomahuvilamme soveltuvat tarpeeseesi ympäri vuoden. Lisäksi viiden tähden leirintäalue, runsas kesäkäyttöisten mökkien valikoima, rantasaunat ja monipuoliset palvelut kesäteatteri- ja risteilyelämyksineen tarjoavat tekemistä ja kokemista kesäisiin päiviin.

www.digimag.fi

ark. 15.00 - 20.00 la. 10.00 - 20.00 su. 12.00 - 18.00

45

Luonto, metsä & mökki 2017

TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Raikas

parvekepuutarha Pientäkin parveketta voi piristää kukilla, tomaateilla ja herkullisilla ruokayrteillä.

Kokosimme pienen oppaan, miten voit luoda parvekkeesta ihastuttavan ja viihtyisän viherkeitaan, joka elävöittää kotia.

M

itä parvekkeelle kannattaa istuttaa, riippuu ilmansuunnista, lasituksesta ja valon määrästä. Paahteisella parvekkeella kasvit tarvitsevat runsaasti vettä. Lasitetun parvekkeen olosuhteet muistuttavat lämmittämätöntä kasvihuonetta, ja aurinkoisina päivinä lämpötila voi nousta valtaosalle lajeista liian korkeaksi. Tällöin on syytä huolehtia varjostuksesta tai riittävästä tuuletuksesta.

PIENIKIN PARVEKE antaa lukuisia mahdolli-

suuksia puutarhan rakentamiseen. Yrttiruukut mahtuvat ikkunalaudalle, kesäkukat ovenpieleen tai amppeleina roikkumaan katosta. Viljelylaatikoissa tai isoissa kukkaruukuissa voi kasvattaa vihanneksia. Useimmille mausteyrteille riittää tavalliseen parvekelaatikkoon mahtuva multamäärä. Jopa ranskalaisen parvekkeen kaiteelle voi ripustaa pari kukkalaatikkoa piristämään omaa ja ohikulkijoiden päivää.

Jos tila antaa myöten, parvekekasvi kannattaa istuttaa kookkaisiin istutusastioihin. Ne sallivat helppohoitoisten monivuotisten kasvien www.digimag.fi

kasvatuksen. Myös kastelu ja lannoitus sujuu helpommin. Parvekepuutarhaan on myös saatavilla valmiita viljelyssäkkejä. Ne ovat huolettomia käyttää, koska niihin on lisätty neljän kuukauden peruslannoite. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät säkit todellakaan hivele katsojan silmää parvekkeella oleillessa.

ISTUTUSASTIOIDEN SUHTEEN voi antaa mielikuvituksen laukata mielin määrin. Tomaatit voi istuttaa vanhoihin kasseihin, perunat sankoihin ja mansikat puutarha-amppeleihin. Tällöin vain täytyy muistaa huolellinen lannoitus.

Perunoihin pitää lisätä multaa varsien kasvun mukaan, ja paremman sadon saamiseksi tomaateista on sivuversot syytä nyppiä viikoittain pois.

PARVEKKEELLA VOI kasvattaa samanaikaisesti sekä silmäniloa että syötävää. Esimerkiksi köynnöskrassi on helppo kasvatettava ja näyttävä. Krassin kukilla on pippurinen maku, joka sopii loistavasti muun muassa salaatteihin.

JOS KASVATTAA syötäviä kukkia, niitä ei saa

46

Luonto, metsä & mökki 2017

ruiskuttaa tuholaismyrkyillä. Lannoittaminen on luonnollisesti sallittua. Parvekekasvien lannoittamisessa kannattaa välttää kanankakkaa, sillä se haisee pahalle todella kauan. Sen sijaan lannoitteessa kannattaa suosia esimerkiksi ravinnetikkuja tai kastelulannoitetta.

KASVIEN VALINTA OMAN PARVEKEPUUTARHAN PERUSTAMISTA

helpottaa, kun tietää muun muassa mihin ilmansuuntaan parveke aukeaa, paistaako parvekkeelle aurinko vai onko se varjossa ja onko se ilta- vai aamuauringon puolella. Huolellinen suunnittelu voi säästää pitkän pennin, kun kasvit pysyvät elinvoimaisena koko kasvukauden.

AURINGOSSA VIIHTYVÄT: Pelargoni, tähtisilmä, samettikukka, auringonkukka, petuniat PUOLIVARJOSSA VIIHTYVÄT: Lobelia, kelloköynnös, lehtikasvit, köynnöskasvit, helmililjat VARJOSSA VIIHTYVÄT: Ahkeraliisa, lobelia, lumihiutale, pallotuija, kartiomarjakuusi, perennat

PIHA & PUUTARHA

KUOPIO

PIENI

KESÄKUKKAOPAS TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Piristävät ja värikkäät kesäkukkaistutukset ihastuttavat parvekkeella ja puutarhassa. Kesäkukkamultaan istutettuina kukat kukkivat runsaammin ja ovat helppohoitoisia. Kokosimme helpot vinkit kesäkukkien istuttamiseen ja ylläpitämiseen.

1

Täytä ruukut huolellisesti

Ruukun pohjalle on hyvä laittaa ainakin noin 10 senttimetrin kerros ruukkusoraa, jotta kasvin juuret saavat ilmaa.

Sen jälkeen kaada ruukut täyteen uutta multaa. Jos istutat isoon ruukkuun, kannattaa pohjalla käyttää runsaasti ruukkusoraa, jotta ne ovat kevyempiä siirtää. Kesäkukat kannattaa istuttaa ruukkuun, jonka pohjassa on reikä, jotta liika vesi pääsee valumaan pois, näin kukat eivät pääse hukkumaan veteen, vaikkapa sateella.

2

Tiivistä multa kevyesti

ruukkuun tai istutuslaatikkoon painelemalla pintaa esimerkiksi käsin. Näin estät sen, ettei multa painu ja kukat vajoa liian syvälle. Muista jättää noin parin senttimetrin kasteluvara multapinnan ja ruukun yläreunojen väliin. Ruukun alle kannattaa laittaa aluslautanen, jolle mahdollinen ylimääräinen vesi pääsee valumaan.

Altakasteluruukun avulla kukan kasteluväliä saa pidennettyä.

Ruukku on myös kätevä vaihtoehto kasveille, jotka pitävät tasaisesta kosteudesta.

3

Irrota taimi varovasti

taimiruukustaan, jolloin voit tarkistaa sen olevan terve.

Hyväkuntoisen taimen tunnistat sen valkoisesta juuristosta, vankasta olemuksesta sekä lehdistä jotka ovat kauttaaltaan vihreät.

Kaiva taimelle sopivan kokoinen kuoppa multaan, jonka jälkeen peitä taimipaakku ohuesti multaan. Ja tiivistä multa sen ympäriltä. Juurten ympärille ei saa jäädä ilmataskuja, mutta mullan lopullinen tiivistyminen taimipaakun ympärille tapahtuu sateiden ja kastelun seurauksena.

4

Kesäkukkien lannoitus

on syytä aloittaa noin kahden viikon kuluttua istutuksesta, näin kukat jaksavat kukoistaa ja kasvaa rehevänä läpi kesän. Kasvit vaativat myös säännöllistä kastelua.

Kastelutarpeen voi helposti arvioida kokeilemalla mullan pintaa kädellä.

Kostea multa kertoo, että vesivarasto on riittävä. Isommat ruukut pitävät kosteuden paremmin kuin pienet. Pitkillä hellejaksoilla kukat vaativat lähes päivittäistä kastelua, mutta yleensä riittää, kun kastelee ne kerralla runsaasti. Lomaillessa kesällä kannattaa huomioida kasvien kastelutarpeet, jottei ne pääse kuihtumaan loman aikana.

5

Kukat kasvattavat

uusia nuppuja ja kukkia koko kesän läpi. Kun kuihtuneet kukat nypitään pois, innostuu kasvi luomaan uusia nuppuja aktiivisesti. Versojakin voi leikellä saksilla pois, jotta kaikilla kasveilla on tilaa kasvaa ruukussa. Myös pitkät kukkaperät on hyvä karsia pois istutuksesta. Kuolleita kasvustoja voi nyppiä pois joko käsin tai saksilla ennen kuin uudet siemenet alkavat kehittyä.

KESÄKUKKIEN AINEKSET: - Mieleisesi ruukku tai istutuslaatikko

- Ruukkusoraa - Kesäkukkamultaa - Kesäkukkaravinnetta - Taimet ja kukat www.digimag.fi

47

Luonto, metsä & mökki 2017

Kalusteet

PARVEKKEELLE & PUUTARHAAN TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN

Ihastuttavat kalusteet tuovat luonnetta ja mukavuutta pihalle ja parvekkeelle. Yhdistämällä nämä elementit ulkona viihtyy pidempään kuin pelkästään puutarhanhoidon parissa.

House -oleskeluryhmä 299 € Kodin Terra

Cafe black -setti 93 € Masku Kalustesetti 99 € Carlson www.digimag.fi

48

Luonto, metsä & mökki 2017

PIHA & PUUTARHA

KUOPIO

Ulkokalusteiden

huolellinen hoito

takaa pitkäikäisyyden TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN

Ulkokalusteiden tulee kestää rankkojakin sään muutoksia, kuten sadetta, kovia tuulia ja porottavaa aurinkoa. Oikein hoitamalla saat kalusteista eniten irti ja käyttöaikaa kaudesta toiseen.

House -puutarhatuoli 39,90 € Kodin Terra

Suvi -keinutuoli 159 € Stemma

Muovi Muovista valmistetut kalusteet pärjäävät vuosikymmenet vain huolellisella pesulla. Muovi kerää helposti siitepölyä, nokea ja muuta likaa itseensä, joten peseminen on suotavaa ainakin ennen kuin kalusteet laitetaan talvilepoon. Pakkasella muovikalusteita ei suositella käytettäväksi, sillä materiaali saattaa heikentyä pakkaskeleissä. Oikeanlainen säilytys lisää myös muovi- ja polyrottinkikalusteiden käyttöikää. Hyvänä nyrkkisääntönä on suojata kalusteet aina kun niitä ei käytetä

Puukalusteet

Aurinkotuoli 29,90 € Biltema

Puukalusteita on hyvä huoltaa ennen ja jälkeen käyttöönottoa. Öljyämisen ja lakkaamisen tarpeet vaihtelevat puulajin mukaan, mutta esimerkiksi suositusta tiikistä valmistetut kalusteet on hyvä käsitellä 3–5 kertaa kesässä. Kauden alussa ja lopussa on hyvä myös pestä kalusteet hyvin, vaikka mäntysuopaa käyttäen. Puun tiivis pinta kerää helposti hometta itseensä.

Luonnonkaunis mäntypuu on kestävä ja varma valinta, mutta vaatii huolellista huoltoa ja uudelleen käsittelyä, koska mänty on ainekseltaan pehmeää puuta

Pesä 1 895 € Masku www.digimag.fi

49

Luonto, metsä & mökki 2017

ja ei siten kestä aurinkoa ja sadetta samalla tavalla kuin esimerkiksi akasia.

Alumiini ja teräs Alumiini ja teräs ovat yleisen käsityksen mukaan hoitovapaita ja kestäviä vaihtoehtoja, jotka sietävät niin sadetta ja kovempiakin pakkaskelejä. Ruostumaton ja kevyt teräs ja alumiini vaativat kuitenkin huolellista pesua vähintään kerran käyttökaudessa. Puhtailla kalusteilla on miellyttävämpää viettää aikaa.

Syksyn lähestyessä Ulkokalusteet kannattaa siirtää säilöön viileään ja suojaiseen paikkaan, esimerkiksi varastoon hyvin kuivattuna ja suojattuna, sillä kostea ilma tarjoaa oivan kasvualustan homeelle kalusteiden pinnassa. Myös likaiset kalusteet ruokkivat hometta, joten kalusteet kannattaa pestä huolellisesti ennen talviunta. Jos varastoa ei ole, voi kalusteet säilöä myös asianmukaisesti ulkona oikeanlaisien peitesuojien alle.

Istuimien pehmusteet ja tekstiilit tulee säilyttää lämpimässä talven yli, ja niille riittää konepesu.

Vohveli -ruukku 5,95 € K-Rauta

Turkoosi -ruukku 5,95 € K-Rauta Gardenia -kynttilä 9,50 € Pentik

Maison -ruukku 5,95 € K-Rauta

Kesäolohuone

Apila -tyynynpäällinen 26,00 € Pentik

PARVEKKEELLE

Lyhty 29,95 € K-Rauta

TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN, PIXABAY

Lotuskukat 8,90 € Tarjotin 12,90 € Floristin kukkastudio

Pienestäkin parvekkeesta saa paljon enemmän iloa irti, kun sen sisustaa ihanaksi kesäolohuoneeksi. Kaupunkikotiin saa erilaisen fiiliksen ihanilla sisustuselementeillä viherkasvien ohessa.

House -parvekelaatikko 17,95 € Kodin Terra

Torkkupeitto 59,00 € Pentik

Koira -patsas 19,95 € K-Rauta

Hashtag -ruukku 5,95 € K-Rauta Paris -lyhty 55,00 € Pentik

Sisustustikkaat 16,90 € Carlson

www.digimag.fi

50

Luonto, metsä & mökki 2017

Penkki 29,90 € Carlson

PIHA & PUUTARHA

KUOPIO

Kukkaruukku 7,99 € Biltema Koristeltu ruukku 6,90 € Charmante

House -puutarhakoriste Kurki 19,95 € Kodin Terra

Sydän -ruukku 5,90 € Charmante

Valkoinen ruukku 29,95 € K-Rauta

Kruunu 12,90 € Kynttilä 7,90 € Linnut 6,90 € Floristin kukkastudio

Sinkitty vesikannu 6,99 € Biltema

Sisusta

Kastelukannu 22,90 € Kannu 19,95 € Charmante

PUUTARHASSA TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN, PIXABAY

Sisustamalla pihaa ja puutarhaa luot viihtyisän kesäkeitaan.

Ihanat kalusteet ja koriste-esineet houkuttelevat viihtymään ulos.

Onko mitään parempaa kuin lämmin kesäpäivä ja puutarha?

Leijona 99,95 € K-Rauta

Pöllö 5,50 € Charmante

Pallo -lyhty 39,00 € Pentik

Sinkitty vati 21,90 € Charmante

Pupu 29,95 € K-Rauta www.digimag.fi

51

Luonto, metsä & mökki 2017

Lapset penkillä 59,95 € K-Rauta

Vältä pihan

haittakasvit TEKSTI NMT/SISKO OJAJÄRVI KUVAT PIXABAY

AITO LAPIN MAKU. Lapin Graavi | Lapin KylmäSavu Lapin Lumous | Lapin TuliSavu

KALA-LAPPI OY

Takojantie 7, 70900 Toivala Puh. 045 1569 225 info@kalalappi.fi

kalalappi.fi

Kaikki pihapiriinkään kasvit eivät ole turvallisia.Aivan kuten luonnonkasveissa, myös puutarhakasveissa on joukko sellaisia, jotka ovat sekä ihmisille että eläimille haitallisia tai jopa myrkyllisiä. www.digimag.fi

52

M

Luonto, metsä & mökki 2017

yrkkyjä sisältävät kasvit ja kasvinosat ovat kitkerän makuisia, joten jos niitä erehtyy suuhunsa laittamaan, ne kyllä sylkee heti pois. Tämä onkin ehkä syynä siihen, ettei kuolettavia kasvimyrkytyksiä ole Suomessa ollut sitten 1940-luvun, jolloin lapsi kuoli syötyään raparperin lehtiä.

MAAILMANLAAJUISESTI HAITALLISET vieraslajit ovat toi-

seksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Ne voivat myös aiheuttaa taloudellista vahinkoa puutarhanhoidolle sekä maa- ja metsätaloudelle, murentaa virkistysalueiden viihtyisyyttä ja vaarantaa terveyden lisätessään allergioita. Suomessa on satoja haitallisia vieraslajeja.

Erityisen haitallisia ovat jättipalsami ja jättiputki.

PIHA & PUUTARHA

Raparperi Raparperin myrkyllisyys johtuu sen sisältämästä suuresta oksaalihappomäärästä, mutta sen lehtiruotoja ei voi tuoreeltaan syödä liikaa niiden happamuuden vuoksi. Lehdet ovat petollisempia, koska ne ovat miedomman makuisia, mutta sisältävät silti paljon oksaalihappoa. Lääkäreiden mielestä raparperi onkin puutarhan myrkkykasveista vaarallisimpia. Konttausiässä olevat lapset ovat alttiimpia myrkytyksille, sillä he pistävät suuhunsa mitä tahansa eivätkä vielä ymmärrä puhetta.

Jättipalsami Jättipalsami on kotoisin alun perin Intiasta. Koristekasviksi muun muassa Eurooppaan tuotu laji on päässyt nopeasti villiintymään. Nopeaa leviämistä ovat tehostaneet erityisesti jättipalsamin siemenkodat, jotka räjähtävät auki kosketettaessa.

Suomessa jättipalsamia tavataan asutuksen liepeillä jo Etelä-Lappia myöten. Lajilla ei ole Suomen luonnossa luontaisia vihollisia, mikä edistää sen leviämistä. Jättipalsami on useimpien tietolähteiden mukaan myrkytön, joten sen kitkeminen on helppoa.

KUOPIO

Nokkonen Nokkonen on polttavalehtinen kasvi, joka nuorena on erinomainen ruuan raaka-aine. Ravintorikasta nokkosta käytetään ruuanlaitossa pinaatin tapaan.

Nokkosen polttavuus johtuu lehdissä ja varressa kasvavista polttiaiskarvoista, joiden pinta murtuu kosketettaessa, ja sisältä ryöpsähtää polttavaa muurahaishapon kaltaista nestettä. Herkille ihoalueille osuessaan neste voi olla kivuliasta. Nuoret nokkoset polttavat vain vähän, ja hansikkaiden kanssa poimittaessa kädet eivät vioitu.

Jättiputki Jättiputket ovat karanneet Suomen luontoon puutarhoista. Jättiputkea muistuttavat kotimaiset lajit ovat tavallinen ukonputki, väinönputki ja karhunputki. Jättiputki on nyt jo koko Suomessa levinnyt pelloille ja ojiin vaikeasti torjuttaviksi kasvualustoiksi. Jättiputket ovat vaarallisia, sillä ne aiheuttavat vakavia allergiaoireita useimmille niihin koskeville ihmisille. Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita.

Jättiputkien hävittäminen kannattaa tehdä pilvisellä säällä. Näin vältytään kasvinesteen ja auringon aiheuttamilta ihovammoilta. Kannattaa kuitenkin pukeutua suojavaatetukseen sekä hengitys- ja silmäsuojiin. Jättiputki on helppo torjua toukokuun alkupuolella, koska kasvukauden alkupuolella mekaaninen poisto on helpointa. Torjunta-aineilla saa kuitenkin parhaimman tehon.

Mekaaninen torjunta tarkoittaa pääjuuren katkaisemista 10–20 sentin syvyydestä. Jättiputkea kuten muitakin siemenestä lisääntyviä kasveja torjutaan myös tukahduttamalla. Se tapahtuu laittamalla musta, paksu ja valoa läpäisemätön katemuovi jättiputkien päälle painojen avulla. Peittäminen tuhoaa siemenet, koska ne menettävät itävyytensä.

Jättiputkia hävitetään myös glyfosaattipohjaisilla torjunta-aineilla. Sekin kannattaa tehdä alkukesästä, ja alue on ehdottomasti merkittävä.

Torjunta-aineita pitää kuitenkin välttää lasten leikkipaikkojen läheisyydessä.

www.digimag.fi

Vaikka kuva on herttainen, Suomen ympäristökeskus on kuitenkin voimakkaasti lupiinin leviämisen estämisen kannalla. Lupiini on luonnossa esiintyviä kotoperäisiä lajeja syrjäyttävä haitallinen vieraslaji.

Näin helpotat nokkoskutinaa

Lupiini Lupiinia esiintyy Suomessa koristekasvina puutarhoissa ja sieltä karanneena etenkin tienpientareilla ja ratapenkereillä sekä tienvarsiniityillä. Karkulaisena komealupiini on vallannut paikoin suuria aloja maan eteläosissa. Kukan väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen, sinipunaiseen ja siniseen. Kukinnon väri vaihtelee myös samassa yksilössä riippuen iästä.

Suomen ympäristökeskus on voimakkaasti lupiinin leviämisen estämisen kannalla, koska lupiini on luonnossa esiintyviä kotoperäisiä lajeja syrjäyttävä haitallinen vieraslaji.

53

Luonto, metsä & mökki 2017

JÄÄ helpottaa kutinaa ja puuduttaa. Sivele kutisevaa aluetta jääpalalla.

ETIKKA desinfioi ja helpottaa kutinaa. Kaada etikkaa esimerkiksi pumpuliin ja tuputa sillä kutisevaa kohtaa.

RUOKASOODA rauhoittaa ihoa. Tee vedestä ja soodasta tahna, levitä kutinakohdan päälle.

RAAKA PERUNA rauhoittaa ihoa. Halkaise peruna ja hiero sillä kutisevaa aluetta. Anna kuivua.

KAURA rauhoittaa ihoa. Sekoita kaurahiutaleista ja vedestä tahna, ja sivele sitä kutisevan kohdan päälle.

TEE rauhoittaa. Laita käytetty, kylmä teepussi kutina-alueen päälle ja anna vaikuttaa viitisen minuuttia.

Jos jättiputki on polttanut Poista jättiputken aineella saastuneet vaatteet tai hanskat.

Huuhtele paljasta ihoaluetta juoksevan veden alla heti vähintään 10–20 minuuttia, jotta aine saadaan pois iholta.

Peitä ihoalue esimerkiksi siteellä, jotta iho ei pääse kosketukseen auringonvalon kanssa. Pidä iho peitossa ainakin viikon ajan, vaikka ihottumaa ei tulisikaan.

Lähde: Puutarhakarkulaiset.fi

TEKSTI NMT/SISKO OJAJÄRVI KUVA PIXABAY

TIEDÄ MITÄ TORJUT Puutarhan ötökät ovat harmittomia, ellei toisin todisteta.

Lähde hyönteisoppaan kanssa tutkimusmatkalle ja opettele tunnistamaan puutarhan asukit.

K

aikki ötökät eivät ole kuitenkaan tuholaisia, vaan esimerkiksi seitsenpistepirkkojen ja muiden leppäpirkkojen toukat syövät suuria määriä kirvoja. Tunnista siis hyvikset ja pahikset toisistaan.

Otokkatieto.fi-nettiportaaliin on koottu tiedot noin viidestäsadasta pihamaalta ja puutarhasta löytyvästä otuksesta. Tarjolla on tietoa eliöiden elintavoista ja merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle.

Hyönteisten haitallisuus esitellään portaalissa liikennevaloin. Punainen on varottava laji, keltainen on tarkkailtava laji ja vihreä joko harmiton tai hyödyllinen laji. Ötökkätieto-palvelu toimii myös mobiilissa, joten ulkona voi saman tien tutkia kännykästä, onko havaittu otus vaarallinen. Useimmat hyönteiset ovat joka tapauksessa harmittomia. Sivusto on suunnattu kaikenikäisille kansalaisille. Ilmaiseen tietokantaan päästäkseen ei tarvitse rekisteröityä. Lapsille ötökkämetsästyksestä voi portaalin avulla tulla mielenkiin-

toinen kesäharrastus. Tallaamisen sijasta opeteltaisiin, miltä mikäkin hyönteinen näyttää.

PUUTARHURIT TOIVOVAT myös aikui-

silta parempaa hyönteisten tunnistamista, sillä syyttömiä lajeja tuomitaan ankarasti ja listitään, kun ei eroteta haitallisia harmittomista. Jokaisesta tuhoutuneesta lehdestä ei kannata huolestua. Jos kasvista on syöty viisi lehteä, mutta 500 on jäljellä, ei ole hätää.

Totaalituhoa tekeviä hyönteislajeja on Suomessa vähän, ja torjuntatoimia tarvitaan vain ääritapauksissa.

Torjuntatoimia harkittaessa pitäisi ensin tunnistaa hyönteinen, varmistaa, että käytettävä torjunta-aine on luonnon kannalta turvallista, ja tarkistaa, että aine on hyväksytty käytettäväksi tuholaisten torjunnassa.

Torjunta-aineiden kanssa ei pidä liioitella, sillä pihalta saattavat ötököiden lisäksi hävitä myös linnut ja leppäpirkot. Harva linnunpoikanen on vegaani, ja niiden pitää saada hyönteisravintoa.

Jos on torjuttu hyvätkin hyönteiset pihasta, on turha odottaa lintujakaan.

Leppäpirkoilla puolestaan on vain yksi sukupolvi vuodessa, kuten monilla muillakin ötököillä. Kun tapat tuholaistorjunnalla niiden munat keväällä, ei leppäpirkkoja tule.

Yksi haitallinen laji, Espanjan siruetana, on levinnyt monille alueille Suomessa. Näin on tapahtunut myös lehtokotiloiden kohdalla.

MONET OTUKSET häiritsevät kasveja ai-

heuttamatta merkittävää tuhoa, sillä kasvit osaavat puolustautua. Ne toipuvat yllättävän hyvin kasvattamalla uusia lehtiä ja versoja. Pahoja tuhoja aiheutuu yleensä koristekasveille, harvemmin luonnonvaraisille kasveille. Poikkeuksena ovat pienet taimet.

Etanoita esimerkiksi houkuttelee kalkki.

Kun sitä ei ole, etanoiden joukkoesiintymistä tuskin syntyy. Kirvojen torjunnassa taas riittävät yleensä luonnon omat keinot, kirvojen luontaiset viholliset.

Ihminen jää helposti kakkoseksi kirvantorjunnassa siksi, että useilla kirvoilla on vähintään kaksi isäntää. Otukset asuvat alkukesän lumipalloheisissä ja siirtyvät loppukesäksi ruohovartisiin kasveihin.

www.digimag.fi

54

Luonto, metsä & mökki 2017

Paras tapa lehtokotilon hävittämiseen on kerätä ne pois keväällä, jolloin ne eivät ole ehtineet munia.

PIHA & PUUTARHA

VUODEN

KUMPPANI

puutarhatrendit TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN, KEKKILÄ

Jo pari vuotta erilaiset hyötykasvit ovat pitäneet suosionsa kotipuutarhureiden penkeissä ja purkeissa. Pihalla ja puutarhassa halutaan viettää aiempaa enemmän aikaa.

V

iime vuonna tähän aikaan olivat istuttamiset jo täydessä tohinassa. Ensimmäisinä kukkina pihalle kannattaa laittaa esimerkiksi orvokkeja, jotka kestävät hieman parin asteen pakkasia. Muuten pihojen ja parvekkeiden istutuksissa hyötykasvit pitävät suosiotaan.

– Kevät on tänä vuonna myöhässä pari kolme viikkoa, mutta puutarhaan pääsee silti jo puuhailemaan. Nyt ajankohtaista on esimerkiksi nurmikon lannoittaminen, kalkitseminen ja haravointi, mainitsee myymälänjohtaja Mikko Sairanen Carlsonin Rautakaupasta.

1

HYÖTYKASVEILLE PYSTYTETÄÄN paljon vil-

jelyslaatikoita, joissa pihallaan voi kasvattaa esimerkiksi mansikkaa, sipulia tai kesäkurpitsaa. Parvekkeille puolestaan laitetaan pieniä istutuksia sekä pienoiskasvihuoneita, joissa yrtit ja salaatit ovat näppäriä kasvattaa. Tänä vuonna vuoden vihannekseksi on valittu salaatti, joita löytyy siemenhyllystä laaja valikoima. Salaatit ovat aloittelijallekin helppoja kasvatettavia, jotka itävät helposti ja kasvavat nopeasti.

2

– PIHALLA ja parvekkeella halu-

taan viettää paljon aikaa, joten niitä on alettu sisustaa uudella tavalla. Koristeellisuutta tuovat suihkulähteet, ja patsaat ovat nyt suosittuja, valottaa Sairanen.

3

TERASSIEN KOOT ovat Sairasen mukaan kasvaneet, sillä paljon hyödynnetyn komposiittimateriaalin hinta on tullut selvästi alaspäin.

Myös parvekkeita ja terasseja sisustetaan sekä kalustetaan mielellään. Pienellekin parvekkeelle laitetaan mieluusti vähintään pieni kalusto. Polyrottinkiset kalusteet ovat yhä vahvoilla, ja kesäpäivistä halutaan nauttia erilaisissa riipputuoleissa ja pesissä.

4

MYÖS KESÄKEITTIÖISSÄ

halutaan kokata ja nautiskella ajan kanssa. Grilliruokaan kaivataan nyt amerikkalaista barbeque-tyyliä, jossa hidas hauduttaminen ja savustaminen luovat lihaan autenttisia makuja. Tähän omiaan on Sairasen mukaan perinteinen hiiligrilli, jonka suosio onkin ollut kasvussa.

KUOPIO

PIHA KESÄKEITAAKSI MIKÄLI TÄLLE KESÄLLE haluaa vielä uuden pihan tai puutarhan, niin vielä ehtii hyvin. Pihasuunnittelijat tekevät suunnitelmia nopeallakin tahdilla. Toteuttamisen aikataulu riippuu muun muassa siitä, mitä pihaan halutaan ja millaisesta alueesta ja kasvillisuudesta on kyse. Valmista mielikuvaa pihasta ei tarvitse olla, sillä ammattitaitoinen suunnittelija osaa kuunnella toiveet herkällä korvalla.

– Kauttamme on mahdollista saada nykyisin myös pihasuunnitelmat ja viherrakentamispalvelut. Suunnitelma tehdään esimerkiksi sen pohjalta mitä aktiviteettejä pihalla halutaan tehdä ja kuinka helppohoitoinen pihan tulee olla, kertoo Sairanen.

– Olemme mielellämme mukana koko projektissa aina suunnitelmista asennuksiin saakka. Kaikki alkaa yhteydenotosta myymäläämme, tiivistää Sairanen.

CARLSON KUOPIO, RAUTAKAUPPA Volttikatu 1 B, KUOPIO Puh. 020 742 7100 Ma-pe 7–19, la 9–16 www.carlson.fi

Mikko Sairasen mukaan hiiligrillillä lihaan tulee autenttinen savunmaku.

Kekkilän viljelyslaatikoiden avulla on helppo perustaa hyötypuutarha. www.digimag.fi

55

Luonto, metsä & mökki 2017

Kesän Greencard-kurssit, klinikat, golf-majoituspaketit, kisat ja tapahtumat ym. löydät osoitteesta tahkogolf.fi

GOLFKESKUS - lähellä huippua

0600 550 740 | tahkogolf.fi

Tahko Golf on Suomessa jo käsite kun puhutaan kauniista ja pelaajaystävällisistä resort-kentistä.

Tervetuloa itse kokemaan!

HARRASTUS

KUOPIO

JOKAMIEHENOIKEUDET LYHYESTI TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT JOUKO RÄSÄNEN, NMT MEDIA

Ulkoilun

VAPAUS JA RIEMU

SAAT:

ET SAA:

- Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)

- Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle

- Oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista) - Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia - Onkia ja pilkkiä - Kulkea vesistössä ja jäällä

- Häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä - Kaataa tai vahingoittaa puita - Ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta - Häiritä kotirauhaa - Roskata - Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa - Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Lähde: ymparisto.fi

Luontoa saa hyödyntää vapaasti retkeillen ja ulkoillen. Kaupunki tai kyläyhdistykset ylläpitävät Kuopiossa noin sataa tauko- tai rantautumispaikkaa. Suurinta osaa kohteista voi käyttää niin kesällä kuin talvellakin.

M

arjastus, sienestys ja muu keräily kuuluvat monen suomalaisen suosikkiharrastuksiin. Monia näitä voi harrastaa lähellä kaupunkia, sillä Kuopiota ympäröi ulkoilureittien verkosto. Marjojen poimiminen on sallittua siellä, missä muutenkin saa liikkua. Pääasia on pysyä tarpeeksi kaukana taloista ja pihapiireistä. Rauhoitetuilla alueilla saa myös keräillä, mikäli siellä saa muutenkin liikkua.

Kasvavasta tai tuoreesta kaatuneesta puusta ei saa ottaa mitään osia, joiden irrottaminen vahingoittaa puuta. Esimerkiksi oksia, käpyjä, tuohta tai terhoja saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Sen sijaan kääpiä saa poimia puusta vapaasti. Sammal ja jäkälä kasvavat niin hitaasti, ettei niitä saa kerätä.

RETKEILYN LOMASSA voi huilata ja jo-

pa yöpyä erilaisilla laavuilla ja kalamajoilla. Taukopaikat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Kohteiden varustelutaso vaihtelee – joissakin on valmiina puut, käymälät ja jätehuolto. Toisissa kohteissa puolestaan retkeilijän tulee itse huolehtia varusteista sekä roskiensa poisviennistä.

Laavut ja kalamajat sijaitsevat Kuopion ympäristössä kulkevien reittien ja luontopolkujen varressa. Taukopaikkoja on myös saaristossa. Osaan kohteista pääsee kulkemaan näppärästi myös linja-autoilla, sillä ne sijaitsevat lähellä asutuskeskuksia.

Esteettömyys on huomioitu Suovun kodalla ja Summan tulipaikalla. Kota sijaitsee Suovun ulkoilualueella ja tulipaikka Riistavesi-Vehmesalmi-venereitin var-

rella. Tulipaikalle pääsee myös maantietä pitkin.

LAAVUJEN JA kalamajojen käyttö on kai-

kille mukavaa, kun ensiksi tulleet antavat seuraaville tilaa. Taukopaikat on tarkoitettu maksimissaan kolmen vuorokauden tilapäiseen käyttöön. Lähtiessä viedään omat roskat pois sekä jätetään seuraaville kuivia polttopuita. Paikan ylläpitäjille ja muille vieraille voi jättää terveisiä kohteen vieraskirjaan.

Sekä luonnossa liikkumisessa että taukopaikkojen käyttämisessä kannattaa muistaa maalaisjärjen käyttö. Tärkeintä on kunnioittaa muuta elämää ja ihmisiä sekä käyttäytyä siten, kuin haluaisit muiden käyttäytyvän omalla maallasi.

www.digimag.fi

57

Luonto, metsä & mökki 2017

Kartat verkosta KAUPUNGILLA ON KARTTAPALVELU, joka näyttää alueen retkeilyreitit, kaupungin vesialueet sekä erilaiset taukopaikat. Kartta toimii myös mobiililaitteella, ja sen voi tulostaa mukaan retkelle.

Lisätietoa liikunta- ja ulkoilukartoista: https://www.kuopio.fi/liikunta-ja-ulkoilukartat Kuopion retkeilykartta: https://www.infogis.fi/psavo

PERSONAL TRAINER PALVELUT! alkaen 3,90€/kk !

Luonto kutsuu

liikkumaan TEKSTI NMT MEDIA KUVAT PIXABAY, KUOPION KAUPUNKI/VICENTE SERRA

Itä-Suomi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet metsäretkeilyyn. Jo pelkästään Pohjois-Savon maakunnassa on kymmeniä hyväkulkuisia ja merkittyjä patikointireittejä.

Tutustu www.kjtraining.fi /kjtraining.fi

M

etsiemme taloudellista merkitystä on turha kiistää. Jo koulussa opimme, ettei sadan markan seteli ollut sattumalta väriltään vihreä. Puhuttiin vihreästä kullasta.

Nyt puhutaan vihreästä lääkkeestä. Viime vuosina on saatu vahvaa tieteellistä näyttöä metsien ja puiden positiivisesta vaikutuksesta ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Myös tämä seikka on osattu valjastaa jo talouden rattailla, mutta lienee paikallaan pohtia mitä metsät voivat meille parhaimmillaan antaa.

Myös ryhmien valmennukset, ryhmäliikunnat, yksilölliset ohjaukset, ruokavaliot ja tapahtumat! kisakuntoon2017@gmail.com +358 44 582 3848

www.digimag.fi

58

Luonto, metsä & mökki 2017

Sanotaan, että nuorin sukupolvemme alkaa olla vieraantunut luonnosta. Maamme pinta-alasta jopa 75 prosenttia on metsien peitossa, mutta silti aina harvempi uskaltaa kosketukseen luonnon kanssa. Retkeily merkityillä reiteillä on helpoin tapa aloittaa tutustuminen metsäympäristöön. Mikäli mielii useamman päivän retkelle, kannattaa mukaan varata kartta, olipa reitti merkitty tai ei. Tämä mahdollistaa suunnitelman muutoksen esimerkiksi fyysisen vamman tapauksessa. Kompassin käyttötaito on katoava kansantaito, mutta ei välttämätön merkittyjä reittejä taivallettaessa.

Verrattain väljästi asutettu

HARRASTUS Itä-Suomi pitää sisällään useita mainitsemisen arvoisia kansallispuistoja ja luontopolkuja, joiden kautta metsään tutustuminen on helppoa. Kansallispuistoista lähimpänä sijaitsevat Kolojärven, Linnansaaren, Kolin ja Tiilikkajärven kansallispuistot. Kansallispuisto on usein tae hyvistä opasteista ja reiteistä. Kuntien hoidossa olevat paikalliset retkeilypolut ovat usein reiteiltään ja opasteiltaan vaihtelevia, mutta pienellä vaivannäöllä sopiva retkikohde löytyy yllättävän läheltä.

SUOMEN

Metsäreitillä kaupungissa Kuopion kaupungin läheisyydessäkin on Pisan reitin lisäksi ulkoilu- ja virkistäytymiskäyttöön tarkoitettuja alueita, joilla kiemurtelee monenlaisia retkeilyreittejä. Monipuolinen reittivalikoima levähdyspaikkoineen antaa raittiin ilman ystäville mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen. Polkujen varrella voi jopa marjastaa, kalastaa ja yöpyä.

1

KANSALLISPUISTOT

pyrkivät nostamaan esille kunkin alueen omia erityispiirteitä. Rautavaaralla sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston erikoisuutena ovat suuri hiidenkirnu sekä mahdollisuus nähdä ns. virvatulia. Virvatulet ovat suon pinnalla häilyviä liekkejä, jotka syntyvät mätänevien kasvien muuttuessa maan pinnalla kaasuiksi. Uusimpana kansallispuistona maakuntaamme on syntynyt Rautalammen kunnan alueelle ulottuva Etelä-Konneveden kansallispuisto.

Oiva päiväretkikohde on Nilsiän ja Juankosken seudulle sijoittuva Pisan reitti, jonka värikäs kulttuurihistoria tulee kulkijalle tutuksi mainioiden opastaulujen kautta. Reitin varrella sijaitsevasta korkealle kohoavasta Pisan tornista on mahdollista nähdä selkeällä säällä kaukana horisontissa näkyvä Puijon torni.

Kehosi hyvinvoinnin ammattilaiset

SUOMESSA ON YHTEENSÄ 39 luonnonkaunista kansallispuistoa, joissa voi retkeillä sekä lyhyemmän että pidemmän kaavan mukaan.

2

3

c) Konttilan kierrolla voi tutustua aarnialueen vanhaan metsään ja perinneympäristöön.

Konttilantie, Kuopio

NIITTYLAHDEN RETKEILYREITTI

on noin kymmenen kilometrin mittainen. Se kuljettaa retkeilijää Niittylahden-Asuman seudulla, joka on yksi kaupungin merkittävimmistä ulkoilu- ja retkeilyalueista.

Alue on marjastajien ja sienestäjien suosiossa. Sinne on saatavissa myös pienriistan metsästyslupia.

Niittylahdentie 98, Kuopio puolestaan on noin 16 kilometrin mittainen. Sen varrella on monipuolisesti nuotiopaikkoja, laavuja ja telttailupaikkoja. Reitti kulkee osittain polkuja ja osittain metsäautoteitä pitkin. Reitin länsiosassa olevassa Naarajärvessä voi kalastaa ilman vesialueen omistajan lupaa, mutta hirvenmetsästysaikana Suovu-Palosella ei ole suotavaa retkeillä.

Länsirannantie 1337, Kuopio

4

SUOVU-PALOSEN RETKEILYREITTI

5

alueella kiertelee myös useita luontopolkuja, joilla voi tutustua muun muassa lehtoihin ja Yoldiameren 11 000 vuotta vanhaan rantaan. Polut ovat osin vaikeakulkuisia korkeuserojen vuoksi.

Pilpantie 141, Kuopio KOLMISOPEN JA NEULAMÄEN

puolestaan alkaa Rauhalahden hotellin takaa. Parin kilometrin mittaisella reitillä esitellään lehtoja, kasvillisuutta ja eläimiä. Matkan varrella on myös savottakämppä, Jätkänkämppä sekä laidunnettuja perinnemaisemia.

Katiskaniementie, Kuopio KATISKANIEMEN LUONTOPOLKU

PUIJON RINTEILTÄ LÖYTYY YHTEENSÄ

parin kilometrin mittaista luontopolkua. a) Puijon polku sijoittuu vanhalle luonnonsuojelualueelle, ja sen varrella olevissa tauluissa esitellään luontoa ja alueen historiaa.

Puijontie 135, Kuopio ja b) Kokonmäen kierrolla puolestaan kerrotaan vanhojen metsien ja lehtojen eläimistä ja kasveista. Puijon polku ja Kokonmäen kierto eivät sovi huonokuntoisille korkeuserojen vuoksi.

Ala-antikkala, Kallantie 6, Kuopio KOLME

www.digimag.fi

59

Luonto, metsä & mökki 2017

KUOPIO

6 7 8

HALMEJOEN LUONTOPOLKU

on vajaan kahden kilometrin mittainen on ja sillä on mahdollisuus päästä tutustumaan monipuoliseen linnustoon.

Halmejoentie, Kuopio KARHONSAARESSA

puolestaan voi perehtyä lähes sataan erilaiseen puuhun ja pensaaseen. Karhonsaari sijaitsee ranta-toivalan edustalla.

Karhonsaari, Kuopio upeissa maisemissa pääsee tunnelmoimaan von Wrightin veljesten jalanjäljillä.

Haminalahden leirikeskus, Lerikuja HAMINALAHDEN KULTTUURIPOLUN

Terveytenne ja toimintakykynne hyväksi Asiantuntevaa fysioterapiaa ja täsmäliikuntaryhmämme Lisätietoa palveluistamme yrityksemme nettisivuilla Ajanvaraus ja tiedustelu p. 017 265 7700 f. 017 265 7719 Suokatu 23, 70100 Kuopio www.kuopionomtkeskus.fi

MONIPUOLISESTI VESILLÄ!

• Henkilö- ja tavarakuljetukset veneellä ja laivalla • Asennustyöt vesistöissä mm. nosturi henkilönostokorilla • Kalastusretket Pohjois-Savossa

Vuoden 2017 kalastusluvat hankitaan www.kalakortti.com -palvelusta. Luvat postitetaan asiakkaan ilmoittamaan toimitusosoitteeseen varustettuna kalastajan tiedoilla. Mikäli asiakkaalla ei ole nettiä käytettävissä, luvat voi maksaa myös Valtuustotalon asiakaspalveluun viraston aukioloaikana, Suokatu 42.

Lähde kalaan Lastukoskelle tai Tahkon lähellä sijaitsevalle metsälammelle.

Opastetut kalastusretket joka päivä.

Katso lisää www.tahkooutdoors.com Varaukset / tiedustelut p. 050 539 0986 tai info@tahkooutdoors.com www.digimag.fi

60

Luonto, metsä & mökki 2017

HARRASTUS

KUOPIO

KALASTA VAPAASTI TEKSTI NMT/ILPO LOMMI KUVA PIXABAY

Kuopiossa on hyvät mahdollisuudet virkistyskalastamiseen, sillä jopa neljännes kaupungin alueesta on vettä. Omia vesialueita Kuopiolla on yli 9 000 hehtaaria. Onkijat ja pilkkijät voivat kalastaa niillä ilmaiseksi ilman lupia yleiskalastusoikeuden perusteella.

K

uopion kaupungin vesialueiden hoitaja Markku Tuomainen muistuttaa, että muuhun kalastukseen vaaditaan valtakunnallinen kalastonhoitomaksu sekä vesialueen omistajan lupa muun muassa verkko- ja katiskapyyntiin. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä kaikkialla Suomessa kalastuskielto- ja erityisalueita sekä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

KAUPUNGIN VESIALUEILLE voi Tuomaisen

mukaan ostaa verkko- ja yleismerkkejä sekä lisävapalupia uisteluun. Lupa usealle vavalle ja isommille vesille on hankittavissa yhteislupa-alueelta. Niitä on Kuopion ympäristössä useita esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Kallavedellä, Tuomainen jatkaa.

Tuomainen muistuttaa Iso-Valkeisen lammen urheilukalastuspaikasta viitostien varressa.

- Sinne myydään Iso-Valkeisen hotellilta, kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta sekä useista kalastusliikkeistä päivä-, kuukausi- ja yrityskalastuslupia. Saaliiksi voi tulla istutettuja kirjolohia ja siikaa. Lupa koskee kahta va-

paa. Lammen kesäkalastuskausi avautuu toukokuussa (www.kuopio.fi/kalastus).

VALTAKUNNALLINEN KALASTUSLUPAKÄYTÄNTÖ uudistui vuoden 2016 alusta. Tuolloin

yhdistettiin kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdeksi kalastonhoitomaksuksi. Sen tarvitsevat kaikki 18-64-vuotiaat ihmiset, jotka kalastavat muulla välineellä kuin mato-ongella tai pilkillä. Onkijat, pilkkijät sekä alaikäiset ja 65 vuotta täyttäneet saavat viehekalastaa vapaasti myös yhdellä vavalla.

Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Mononen tähdentää, että Kalastonhoitomaksun paperinen tai sähköinen kuittitosite kannattaa pitää mukana kalastuksenvalvojan varalta.

- Sama koskee muitakin kalastuslupia. Paikoillaan olevat kalastusvälineet kuten verkot ja katiskat on varustettava pyydysmerkein sekä kalastajan yhteystiedoin.

vaeväleikatulla eli istutetulla taimenella 50 sekä vastaavanlaisella lohella ja nieriällä 60 cm.

Rasvaevällinen eli luonnon järvilohi ja -taimen ovat rauhoitettuja. Harjuksella on rauhoitusaikaa huhti-toukokuu ja nieriällä syyskuusta marraskuuhun.

LAIN MUKAAN alamittainen kala on päästettävä takaisin vesistöön, olipa se hengissä tai ei.

Yksityisillä vesialueilla voi olla lisärajoituksia ja muita säännöksiä kalastamiselle esimerkiksi verkkojen määrää ja pienintä silmäkokoa koskevia määräyksiä.

Pohjois- ja Etelä-Kallavedellä on verkkopyynnille useita rajoitteita. Etelä-Kallavedellä on rantautumista rajoitettu linnuston suojelukohteilla 1.5.–31.7. Kyse on yleensä pienistä luodoista, joilla on muun muassa selkälokkiyhdyskuntia.

LUPA-ASIOIDEN LISÄKSI kalastajien vielä muistettava, että tietyillä arvokaloilla on valtakunnallisia rauhoitusaikoja ja alamittoja. Yleisimpiä alamittoja ovat kuhalla 42, raswww.digimag.fi

61

Luonto, metsä & mökki 2017

KALASTUSLUVAT VERKOSTA KUOPION VESIALUEILLE MYÖNNETTÄVÄT

kalastusluvat voi ostaa itse osoitteessa www.kalakortti.fi tai pyytää Suokadun valtuustotalon asiakaspalvelua tilaamaan ne puolestasi. Valtuustotalolla tilatut luvat maksetaan kaupungin kassaan. Luvat tulevat postitse kalastajan osoitteeseen.

Kaupungin vesialueiden verkkomerkki maksaa viisi, vapalupa kahdeksan ja yleismerkki kolme euroa. Yleismerkki oikeuttaa muun muassa katiskaan ja muihin seisoviin pyydyksiin verkkoja lukuun ottamatta. Päälle tulevat toimitusmaksut.

Valtakunnallinen kalastonhoitomaksu on 39 euroa vuodelta, 12 euroa viikolta ja viisi euroa päivältä. Sen voi maksaa verkossa www.eraluvat.fi -sivustolla, R-kioskeissa tai Metsähallituksen luontokeskuksissa.

Lisätietoja lupajärjestelmästä: Metsähallituksen maksuton palvelunumero 020 69 2424 ja sähköpostista eraluvat@metsa.fi.

Tietoa rajoituksista: www.kalastusrajoitus.fi Yhteislupa-alueiden kartat: www.muikku-suomi.fi

TEKSTI NMT/ILPO LOMMI KUVA PIXABAY

7

KUOPIO ON

6

KOIRIEN

3

4

2 5

KAUPUNKI

1

Kuopiossa on runsaasti koiria ainakin katukuvasta päätellen. Varsin paljon löytyy myös koirapuistoja eri puolilta ydinkaupunkia sekä kuntaliitosalueilta.

Koirien ulkoiluttamisalueiden ja koirapuistojen käyttäytymisohjeet:

1 2 Älä tuo 3 Huolehdi tarvittavista 4 Pidä alue siistinä, Pidä koirasi vapaana,

koiralla on oikeus temmeltää täällä.

sairasta tai kiimaista koiraa.

rokotuksista ajallaan.

korjaa koirasi ulosteet niille tarkoitettuun astiaan.

5 Älä heitä keppejä tai kiviä.

Luonnonkukkien poimiminen, pensaiden ja puiden oksien taittaminen on kielletty.

vastaat omasta koi6 Sinä rastasi

ja vaatteistasi, koirien leikki voi o lla joskus liian rajua.

K

oirapuistot ovat aidattuja koirien ulkoiluttamiseen varattuja alueita. Koirat saavat olla niissä vapaana, kun muutoin ne on pidettävä kiinni tai kytkettyinä ulkoiluttajaansa. Osassa koirapuistoja on turvallisuussyistä erilliset alueet isommille ja pienemmille koirille.

ilkivalta on pysynyt melko hyvin kurissa koirapuistoissa.

– Joitakin kertoja vuodessa on käytävä korjaamassa aitoja tai portteja sekä täyttämässä koirien kaivamia kuoppia aitavierustoilta karkaamisten estämiseksi. Omistajat siivoavat yleensä hyvin koirien jätökset ja muutkin roskat jäteastioihin. Näppituntumalla vaikuttaa, ettei koirapuistojen käyttö ole viime vuosina ainakaan vähentynyt. Niille on selkeästi tarvetta eri puolilla kaupunkia, toteaa Vesterinen.

KOIRAPUISTOJEN SIISTEYDESTÄ vas-

taavat koirien omistajat sekä kaupunkiympäristön palvelualueen ja Mestar-liikelaitoksen työntekijät, jotka tekevät keväisin ja syksyisin perussiivouksen. Muulloin he käyvät tarpeen mukaan tyhjentämässä jäteastioita ja korjaamassa esimerkiksi rikki menneitä aitoja. Myös puistotyöntekijät siivoavat tarvittaessa koirapuistojakin. Muutamien koirapuistojen vastuuhenkilönä toimiva Mikko Vesterinen kertoo, että

portti 7 Sulje jälkeesi. www.digimag.fi

KOIRAPUISTOJA JA niiden välineitä

koskevia asioita voi tiedustella: p. 017 182111 tai kunnossapito@kuopio.fi Lisätietoja löytyy myös Internetistä sivustoilta www.kuopio.fi/koirapuistot www.koirapuistot.com/kuopio www.tassutkartalla.fi

62

Luonto, metsä & mökki 2017

8 9

KUOPION KOIRAPUISTOJA 1

Niirala, Alavanmäki Valkeisenkadun varrella

2

Puijonlaakso, Hiihtäjäntie

3

Inkilänmäki, Inkiläntie 4

4

Saarijärvi, Tiihottarentie

5

Neulamäki, Neulamäentie 15

6 7

Rypysuo, Juolukkapolku

8

Petosella Litmasenlampi, Vahakaskuja 7

9

Saaristokaupunki, Rautaniementien varrella

Päiväranta, Keski-Kaari 44

Muita koirapuistoja ja ulkoiluttamisalueita lähialueilla: Riistaveden Melalahti, Koulutie, Nilsiä, Vehmersalmi, lisäksi Maaningalle on tänä vuonna valmistumassa koirapuisto.

HARRASTUS

KUOPIO

KOIRA ON MONIPUOLINEN

HARRASTUSKAVERI TEKSTI JA KUVAT NMT/ILPO LOMMI

Kolmevuotiaan irlanninsetteri Kentzun päivittäiset liikuntamahdollisuudet paranivat olennaisesti, kun omistaja Ulla Santti muutti Kuopion Saaristokaupungista Siilinjärven Toivalaan omakotitaloon.

N

yt Kentzu saa juoksennella avaralla pihalla. Aidan yli lähimetsään ei ole loikkaamista, vaikka kiusauksia sinne olisi lintujen ja jänistenkin

perään.

– Muutto oli meille hieno ratkaisu, koska Kentzu tarvitsee metsästysharrastuksen ja kanakoirakilpailujen vuoksi runsaasti ulkona oloa, liikuntaa sekä monenlaista harjoittelua. Useimmiten kävelemme ja juoksemme metsissä. Koirapuistoihin emme ole toistaiseksi menneet.

– Riittävä liikuntaharjoitus on Kentzulle vaativaa, koska en pysty antamaan juosten sille tarpeeksi vastusta. Polkupyörällä ulkoiluttaminen toimii paremmin, mutta siinä on turvallisuusriski kevyen liikenteen väylillä, saati katujen varsilla ajellessa. Koira on pidettävä kytkettynä, olipa se miten tottelevainen ja koulutettu tahansa. Metsäautotiet ovatkin

äiti” Sara ja ”äiti” Namu ovat yltäneet Suomen huipulle isäni Matti Santin kouluttamina. Kentzu lienee kuitenkin enemmän metsästys- kuin kilpailukoira, kertoo Santti.

parhaita treenauspaikkoja, sanoo kovakuntoinen A-luokan sulkapalloilija Ulla Santti.

KENTZU ON hänelle kolmas koira. Kaksi aiempaa, cavalier kingcharlesinspanieli ja cairnterrieri, olivat enemmän seurakoiria, vaikka jälkimmäisellä oli ärhäkkä luonne metsästykseenkin. Santti koulutti ilokseen lemmikeille monenlaisia temppuja.

– Terrieri oppi niitä aika hyvin. Irlanninsetterini on paljon määrätietoisemmassa koulutuksessa, vaikka alun perin otin sen kotikoiraksi. Olen halunnut siitä kuitenkin hyvän metsästyskaverin kanalintujahteihin ,ja kanakoirakisatkin ovat alkaneet hieman kiinnostaa.

– Kentzun kouluttaminen kanakoirakisoihin on haasteellista, kun niissä koiran on toimittava erittäin kurinalaisesti ja esimerkiksi saaliin noudossa eri tavalla kuin metsästyksessä. Kentzulla on hyvät taustat. Sen ”isowww.digimag.fi

MUUTAMAN HAVAINTOESIMERKIN perusteella koulutus näyttää menneen hyvin perille, sillä Kentzu tottelee hyvin niin käsimerkkejä kuin suullisiakin käskyjä. Tottelemisen ja onnistuneen suorituksen palkkiona on makupala. Kerran oli Santin kuitenkin sanottava kova sana useaan kertaan ja kahlattava keväthangessa metsäreunaan hakemaan hetken vapaudesta innostunut Kentzu takaisin niskavilloista.

– Eläin ei ole robotti eikä sen pidä sellainen ollakaan. Omaa tahtoa ja luonnetta saa olla, mutta tottelemisesta ei pidä tinkiä. Löysäily ja epäjohdonmukaisuus yhden kerran voi kostautua pitkäksi aikaa. Tarvitaan ken-

63

Luonto, metsä & mökki 2017

ties monikymmenkertaisia toistoja, että totteleminen palautuu.

– Kouluttaminen on jokapäiväistä rutiinia.

Kentzu on tottunut jo pennusta, että koulutus on jokapäiväistä ”työtä” ruoan eteen. Kouluttaminen alkoi alle kolmikuukautisena. Opittuja asioita on jatkuvasti kerrattava uusien ohessa. Myös poisoppimista on tehtävä. Koira ei ole koskaan valmis. 11-vuotiasta ”isoäiti” Saraakin koulutetaan vielä uusille tavoille, vaikka ”eläkeikä” jahdeista ja kanakoirakisoista on jo lähellä, selvittää Santti.

Hän käyttää koulutuskeinona palkitsemista, ei rankaisua.

– Palkitseminen toimii hyvin, kun Kentzu on hanakka pikkuherkkujen perään. Sen syömistä pitää säädellä melkein kuin urheilijan ravitsemusta. Siltä osin ollaan melkein samanlaisissa opeissa, vaikka kilpailulajimme ovat erilaiset.

Golf tuotteet yrityksille

C&B-pikeet, Pitchfix-greenihaarukat, golf-pallot, tiit, hanskat jne. Kaikki logopainettuna.

TEKSTI NMT/ILPO LOMMI KUVAT SHUTTERSTOCK, NMT/ILPO LOMMI

Luvan kanssa metsälle

K

Pikee-paita alk. 69,Housut alk. 99,Paita ja housut teknistä materiaalia, aina siisti.

Classic haarukka on alumiinia/terästä.

Hybrid haarukka on pinnalta kumia, runko ja haarukka terästä.

classic: alk. 23,30 hybrid: alk. 19,60

Hinnat sisältää yrityksesi logopainatuksen merkkausnastaan ja ikkunallisen lahjalaatikon. Paljon värejä. Hinnat alv 0%.

Pyydä tarjous eri määrille. Ota yhteyttä ja mainitse NMT, niin saat 10% alennuksen yllä olevista Pitchfix hinnoista.

Dry fit tekninen pikee naisille ja miehille.

7 väriä.

Hinta alkaen 15,Mahdolliset merkkauskulut lisätään hintaan.

Valikoimissa laaja valikoima mainos-ja liikelahjoja, tutustu nettisivulla gee4.fi

Kysy lisää tuotteista.

Kaikki hinnat alv 0%.

Väliköntie 4, 70700 KUOPIO myynti@gee4.fi | puh. 0440 379 925

Kuopiossa on metsästäminen mahdollista muutamilla kaupungin alueilla. Sen sijaan Metsähallituksen hallinnoimia valtion maita on vain pienehkö runsaan 400 hehtaarin alue Karttulan Pyylammella. Eniten metsästetäänkin yksityisten maanomistajien metsästysseuroille vuokraamilla jahtimailla. www.digimag.fi

aupunki myy metsästysoikeuksia maa- ja vesialueilleen pienriistan, hirvieläinten ja vahinkoeläinten pyyntiin. Pienriistan kuten vesija kanalintujen sekä jänisten metsästykseen on Kuopiossa alueita Lamperilassa, Niittylahdessa ja Iivarinsalossa. Niille myydään viikon mittaisia metsästyslupia 30 eurolla. Lupamyynti alkaa elokuussa.

Pyyntiluvat on haettava myös pienpetojen kuten supikoiran ja minkin metsästykseen. Se on mahdollista keskeisellä kaupunkialueellakin. Pienpetojen pyyntiluvat ovat ilmaisia.

Kaupungin metsänhoitaja vahvistaa vuosittain pienriistan metsästysmaksut, -periaatteet ja -ohjeet.

Luvissa edellytetään saalisilmoituksia metsästyskauden päätyttyä riistakantojen sekä metsästyksen tehokkuuden seuraamiseksi – myös silloin, kun saalista ei ole tullut. Kuopion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarmo Mononen korostaa, että metsästys edellyttää kalastukseen verrattuna huomattavasti enemmän lupabyrokratiaa ja muutakin valmistautumista.

– Maanomistajalta saatavien pyyntilupien lisäksi on läpäistävä riistanhoitoyhdistyksen järjestämä metsästystutkinto sekä hankittava aseeseen ja patruunoihin luvat poliisiviranomaiselta. Se ei ole nykypäivänä läpihuutojuttu. Suurriistan kuten hirvien ja karhujen metsästykseen on suoritettava vielä erikseen ampumakoe.

64

Luonto, metsä & mökki 2017

Metsästämiseen ei ole Monosen mukaan periaatteessa ala- tai yläikärajaa.

– Niinpä etenkin pienriistajahdeissa saattaa olla vain hieman yli kymmenvuotiaita poikia tai tyttöjä vanhemman metsästäjän seurassa. Toisaalta yli kahdeksankymppisiä vetreitä ikämiehiäkin nähdään jahdeissa. Käytännössä metsästäjäkunta on päässyt jonkin verran ukkoutumaan, mutta muutosta on viime vuosina tullut naisten ja nuorten myötä.

METSÄSTYKSEEN ON Pohjois-Savossa jonkin verran koulutusta ja ohjausta.

elämyksenä ”onEränkäynti luonnossa olemista.

Metsästykseen liittyy paljon muutakin kuin aseen käyttö.

– Kuopion Riistanhoitoyhdistys aloitti pääsiäisen jälkeen intensiivikurssin metsästäjiksi aikoville metsästystutkintoa varten. Tutkintoja järjestävät useat muutkin maakunnan noin 20 riistanhoitoyhdistyksestä keväällä sekä loppukesästä ennen metsästyskauden alkua.

– Tutkinto uudistui vuoden alusta kysymyksiltään. Tutkinnon suorittamiseksi liki välttämätön Metsästäjän opaskin on uusittu.

Lisätietoa tutkintoon valmistautujille löytyy myös www.riista.fi nettisivuston ”Haluatko metsästäjäksi” -osiosta, kertoo Mononen.

Kaksiosaisessa tutkinnossa on 60 vaihtoehtokysymystä, joista korkeintaan kahdek-

HARRASTUS

san saa olla väärin. Toinen osa koostuu riistaeläinten tunnistamisesta. Tutkinnon läpäistyään voi hankkia 33 eurolla metsästyskortin.

Sen lunastettuaan metsästäjä liittyy riistanhoitoyhdistykseen. Hän voi kuitenkin määritellä yhdistyksensä, koska metsästysmaat voivat sijaita kaukana kotipaikkakunnalta.

METSÄSTYSSEURAAN KUULUMINEN ei ole

pakollista eikä metsästämisen edellytys, mutta usein se helpottaa pääsyä etenkin hirvi- ja peurajahtiin. Lisäksi jäsenyys voi tuoda mukavaa yhteisöllisyyttä harrastukseen. Metsästysseurat ovat viime aikoina avanneet ”porttejaan” enemmän uusille jäsenille.

Monosen mukaan uusia tuulia metsästykseen tuo sähköinen Oma riista -seuranta www. riista.fi -sivustolla.

– Siinä voidaan ilmoittaa sähköiselle karttapohjalle riistahavainnoista, myös metsästäjät voivat ilmoittaa saalistaan. Havainnot näkyvät kartoilta, mikä auttaa esimerkiksi metsästyssuunnitelmissa. Ensi syksyn hirvenkaatolupien määrittäminen perustuu Riistakeskuksessa jo osin Oma riista -palvelulle.

Sivustolle voi kirjautua ja rekisteröityä pankkitunnuksilla. Metsästäjien ja muidenkin kannattaa hankkia sovellus älypuhelimeen, jolloin se on käytettävissä jahdissa tai muutoin metsässä liikkuessa. Lataaminen on ilmaista eikä vaadi metsästyskorttia. Suurpetoja sijoittavat Oma riista -karttapohjille alueelliset petoyhdyshenkilöt varmojen havaintojen ja tunnistusten pohjalta.

Lisää tietoa metsästyksestä löytyy Suomen Riistakeskuksen valtakunnallisilta internet-sivuilta www.riista.fi. Myös Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Riistakeskuksen aluetoimistot, paikalliset riistainhoitoyhdistykset sekä metsästysseurat antavat tietoa ja opastusta.

KUOPIO

METSÄSTYSMATKAILU

KUOPIOSSA

Riistanhoitoyhdistyksen Jarmo Monosen mukaan metsästyksessä ei periaatteessa ole ala- tai yläikärajaa.

TEKSTI NMT/ILPO LOMMI

K Oma riista -palvelun voi ladata myös mobiiliin. Näin sähköinen metsästyskortti kulkee aina metsästäjän mukana älypuhelimessa.

FAKTA: METSÄSTYS - JAHTIIN ei voi lähteä milloin vain. Jokaiselle saalislajille on määrätty metsästysaika, joka päätetään vuosittain.

- VESILINTUJEN METSÄSTYS on suosittu metsästysmuoto. Vesilintukausi alkaa yleensä elokuun puolenvälin jälkeen.

- HIRVIELÄIN- JA KARHUJAHTIA varten pitää suorittaa erillinen ampumakoe. Muita lajeja metsästävän ei tarvitse suorittaa ampumakoetta.

- ELÄIMEN AMPUMINEN on kiellettyä 150 metrin säteellä asumuksesta.

- TÖRKEÄÄN METSÄSTYSRIKOKSEEN syyllistynyt voidaan tuomita neljäksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.

- METSÄSTYSLUPIA MYYDÄÄN kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa Suokadun valtuustotalolla.

Valtion maille metsästyslupia myy Metsähallitus nettisivustolla www.eraluvat.fi. www.digimag.fi

65

uopion seudulla ja Pohjois-Savossa pääsee metsästysmatkailemaa Luonto-, kalastus- ja metsästysmatkailun pitkän linjan kuopiolaisyrittäjä Jorma Vainikainen on yksi paikallisista yrittäjistä.

– Metsästysmatkoja tilataan meiltä Kuopioon ja lähialueelle vuosittain. Paikalliset matkat ovat murto-osa muualle, etenkin ulkomaille suuntautuvista metsästysmatkoista. Toki pystymme järjestämään kotimaakuntaankin vaativia sekä monipuolisia suur- ja pienriistan jahteja kokeneiden ammattilaisten sekä hyvien metsästyskoirien avulla. Hyvän kumppanuusverkoston luominen on ollut vuosien työ. Ilman sitä ei metsästysmatkailun palveluista tulisi mitään. Metsästysmaita ja riistaa löytyy täältä kohtalaisesti mutta ei samassa mittakaavassa ja eksoottisuudessa kuin ulkomailta, kertoo Vainikainen.

Hänen mukaansa useimmiten metsästysmatkoja kysyvät Pohjois-Savoon yritykset, jotka haluavat tarjota vierailleen paikallisen, melko lyhytkestoisen metsästys- ja luontoelämyksen.

– Räätälöimme jahdit yleensä ”avai-

Luonto, metsä & mökki 2017

met käteen” periaatteella asiakkaiden toivomusten mukaisiksi. Monesti määrittävänä tekijänä on saalislajitoive kuten jänis, metsäkanalintu, sorsalintu, hirvi.

Kuopion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarmo Monosella ei ole liiemmälti tietoja saati suosituksia pohjoissavolaisista metsästysmatkojen järjestäjistä. Hänen mukaansa yksittäiset metsästysseurat ottavat jonkin verran koti- ja ulkomaisia vieraita pienemmän ja suuremmankin riistan kuten hirvieläinten jahtiin.

Merkittäväksi yritys- ja liiketoiminnaksi tällainen toiminta ei ole hänen mukaansa vielä laajentunut.

Internetistä löytyy Kuopiosta ja lähialueilta kolme metsästysmatkailupalveluja markkinoivaa yritystä: linnustamiseen painottuva Willen jahdit Rautalammilta, Tervon Hiisiretket ja Rautaparta Oy Kuopion Riistavedeltä.

Kaksi jälkimmäistä tarjoaa metsästysretkiä muun muassa jänisten, lintujen, pienpetojen ja majavien kimppuun.

M

KUMPPANI

etsästäjät pääsevät pian harjoittelemaan ja ylläpitämään taitojaan metsästyskausia varten kivääri- ja haulikkoradoille. Osastopäällikkö Ismo Kurki Carlsonin urheiluosastolta kertoo, että nyt ajankohtaista on hankkia harjoituspatruunat ja savikiekot treenaamista varten. Radalle kannattaa ottaa mukaan myös ampumasuojalasit sekä liivit tavaroiden kantamista varten.

– Vuosikaudet ollaan toitotettu kuulosuojainten tarpeellisuudesta. Nykyään metsästäjät ovat asiassa hyvinkin valveutuneita. Esimerkiksi stereokuulosuojaimet ovat hyvät, sillä ne vaimentavat kovan paukkeen, mutta puheäänen kuulee selvästi, kertoo kollega Heikki Haatainen.

Haatainen iloitsee liivien myös yleistymisestä metsästäjien keskuudessa.

– Ennen eivät metsästäjät käyttäneet ampumaliivejä rata-ammunnassa, kun niiden katsottiin kuuluvan kilpa-ampujille. Nyt niiden helppous on huomattu, sillä taskuissa saa kulkemaan niin patruunat, lasit kuin muutkin tarvikkeet, jatkaa Haatainen.

Ismo Kurki ja Heikki Haatainen vinkkaavat, että kannattaa hakea jo patruunat syksyn kautta varten jo henäkuun puolella. Elokuusta alkaen uusia jahteja alkaa parin viikon välein, jolloin metsästystarvikkeiden myynti on huipussaan.

Vältä ruuhkat olemalla ajoissa liikenteessä.

KURJEN MUKAAN metsästysvarusteisiin ja

niiden laatuun ollaan nykyään valmiita panostamaan enemmän kuin aiemmin.

Metsästyskengissä nouseva trendi on ”hiipivät kengät” eli pohjamateriaalin vaihtuminen järeästä pehmeämpään. Pehmeys takaa helpomman, kevyemmän ja hiljaisemman liikkumisen. Materiaalit ovat vettä pitävää Gore-Texiä, nahkaa tai kangasta. Notkeammilla kengillä voi jopa ottaa tarvittaessa muutamia hölkkäaskelia.

– Uudet kengät kannattaa hankkia nyt, jotta ne ehtii ajaa kunnolla sisään ennen tositoimia, Kurki vinkkaa.

Liikkuvassa metsästyksessä on alettu suosia vettähylkiviä vaatteita, jotka jousta-

Päivitetyin varustein

JAHTIIN TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN

Nokkela metsästäjä treenaa kesän ja käy hakemassa kauden tarvikkeet hyvissä ajoin ennen syysruuhkaa. www.digimag.fi

66

Luonto, metsä & mökki 2017

vat ja hengittävät perinteisiä vettä pitäviä vaatteita enemmän. Materiaalit ovat myös mahdollisimman äänettömiä, jottei linnustajaa hoksata. Passissa sen sijaan vedenpitävät, paksummat vaatteet pitävät edelleenkin metsästäjän lämpimänä.

KÄYTETTYJEN ASEIDEN kauppa käy

vilkkaana. Varsinkin kotimaisille kivääreille on paljon kysyntää, samoin laadukkaille italialaisille haulikoille. Parhaimmillaan myyntiin tulevalle aseelle on parin kolmen ostajan varauslista valmiina. Haatainen kertoo, että 70 prosenttia aseista vaihdetaan jossain vaiheessa.

– Kun lähtee ajoissa liikkeelle, niin ehtii vielä hyvin harjoittelemaankin ennen kauden alkua. Kun tutkinto on suoritettu, meille voi tulla jo valitsemaan ja varaamaan sopivan aseen. Ostaa sen voi heti, kun ostolupa on taskussa, Haatainen valottaa.

Kurki ja Haatainen kehuvat metsästäjien huolehtivan hyvin lakipykälien noudattamisesta sekä aseidensa kunnosta.

Jokaiselta aseelliselta tulee löytyä kunnollinen kantolaukku ja -hihna, aseöljy, kaliiberikohtainen puhdistussarja sekä aseen puhdistusaine eli cleaner. Aseen teräsosat puhdistetaan aina käytön jälkeen cleaner-puhdistusaineella ja öljytään aseöljyllä. Mikäli puutukki on kostunut, niin se käsitellään samalla siihen tarkoitetulla hoitoaineella. Näin vältetään esimerkiksi halkeamat.

– Kerran vuodessa ase kannattaa huoltaa myös asesepällä, jotta säilytyskauden aikana hartsiintunut öljy ei jumita asetta.

Ase on melkein ikuinen käyttöpeli, kun sitä huoltaa hyvin, summaa Haatainen.

CARLSON KUOPIO Kauppakatu 36, 70110 Kuopio Puh. 020 742 7055 www.carlson.fi

ALOITA SINÄKIN GOLF!

HARRASTUS

KUOPIO

ILMOITTAUDU p. 020 187 8700

ILMAISET

TUTUSTUMISILLAT

torstaisin klo 19.00 - 20.30 (touko-elokuu)

ALKEISKURSSIT joka maanantai klo 17.30 (touko-syyskuu)

PIENI PALLO TUHAT TARINAA! LISÄTIETOJA Tarinagolf ajanvaraus klo 7 - 20 | p. 020 187 8700 | ajanvaraus@tarinagolf.fi

www.tarinagolf.fi /pelaamaan

ILMESTYY 26.5.2017

+

8.6.2017 – DL 26.5.

KUOPIO-TAHKO 2017

KESÄOPAS

Tilaa taksi numerosta

1,25 € / puh + 25 sent / 10 s + pvm.

DIGIMAG.FI

Digimag Oy ja NMT Media • Puijonkatu 9 B 15, 70100 Kuopio • Puh. 040 555 3460

DIGIMAG

www.savontaksidata.fi

Ophtim Eye silmätipat kosteuttavat ja suojaavat silmiäsi. Säilöntäaineettomina sopivat myös

piilolinsseille. Pipetit ovat uudelleensuljettavia. Ophtim Eye Forte paksummat silmätipat (0,40% hyaluronihappoa) sopivat erityisesti yökäyttöön.

Ophtim Eye Hydra ja Forte Silmätippapullo

Kertakäyttöpipetit

10 ml

20 x 0,5 ml

12,50 €

10,50 €

(1,25 €/ml) Norm. 15,15 €

(1,05 €/ml) Norm. 12,62 €

Tarjoukset ovat voimassa 1.5.–31.5.2017

SOKOKSEN ALAKERRASSA Avoinna arkisin 8–20 lauantaisin 9–18

Meiltä S-Bonusta! www.digimag.fi

68

Luonto, metsä & mökki 2017

LISÄÄ TARJOUKSIA KOTISIVUILLAMME:

SYÖ & JUO

KUOPIO

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

Kirkkain silmin luontoon Jos televisiota katsellessa tekstit sumenevat, eivätkä edes uudet silmälasit paranna näköä, voi apu löytyä silmätipoista. Kevätsäässä ulkoilustakin nauttii enemmän, kun silmät voivat hyvin.

J

atkuva epämukava tunne silmissä voi johtua kuivista silmistä. Se on krooninen sairaus, josta kärsii noin kolmasosa suomalaisista. Silmien kostuminen on usein kuivasilmäisyyden oire, jonka vuoksi sairaus jää huomaamatta.

Silmien kuivumiseen vaikuttavat monet tekijät, selviää Pohjoismaisesta hoitosuosituksesta. Yksi julkaisun kirjoittajista on kuopiolainen professori, silmätautien ylilääkäri Kai Kaarniranta.

TYYPILLISIÄ AIHEUTTAJIA ovat muun muassa kuiva ympäristö, ilmansaasteet ja näyttöpäätetyöskentely. Näiden lisäksi syinä voi olla ikääntyminen, luomitulehdus, vaihdevuodet tai silmäleikkaus.

Myös jotkin sairaudet, lääkkeet ja alkoholi voivat aiheuttaa kuivasilmäisyyttä.

www.digimag.fi

69

Hoitosuosituksen mukaan tehokkain hoitomuoto on kolmivaiheinen: aamulla silmäluomien puhdistaminen ja päivällä silmätippoja käytetään tarpeen mukaan. Yöksi silmää kosteutetaan pitkäkestoisemmilla geelimäisillä tipoilla, sillä ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään ja silmät ovat silloinkin kuivat.

Geelitippa sumentaa näön hetkeksi, joten se sopii parhaiten säilyttämään kosteutta unien aikana. Joka toisella kuivista silmistä kärsivällä on myös silmäluomen tulehdus. Hoitona toimii silmäluomien pyyhkinen esimerkiksi siihen tarkoitetuilla puhdistusliinoilla.

Tärkeintä on valita säilytysaineettomia ja hypotonisia tuotteita. Säilytysaineet ovat yksi kuivasilmäisyyden aiheuttajista. Kuivasilmäisten kyynelneste on normaalimpaa suolaisempaa, joten hypotoniset silmätipat

Luonto, metsä & mökki 2017

auttavat laskemaan suolapitoisuuden lähemmäs normaalia tasoa.

Huolellisella hoidolla pyritään lievittämään kuivien silmien aiheuttamaa epämukavuutta, ja pitkässä juoksussa hoidon tarve voi vähentyä. Ajan kanssa kuivien silmien kanssa oppii myös elämään.

KEVÄÄN ALLERGIAKAUSI lisää al-

lergisia silmäoireita. Uusimman itsehoidon Käypä hoito 2016 -suosituksen mukaan ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan antihistamiinitippoja.

Jokaisen samoilijan kannattaa pakata taskuun muutama kertakäyttöpipetti hätäavuksi, sillä antihistamiiniset silmätipat auttavat muutamassa minuutissa.

Lähteet: Pohjoismainen hoitosuositus, Nordic Guidelines 2016 for Dry Eye Disease Itsehoito: Käypä hoito -suositus, 2016. www.kaypahoito.fi

SYÖ & JUO

KUOPIO

Kaupunkiviljely KIINNOSTAA TEKSTI NMT MEDIA KUVA PIXABAY

Ympäri Suomen kesäviljelypalstat alkavat olla pullollaan innokkaita viljelijöitä valmiina kasvattamaan tuoreita kesäherkkuja omaan pöytään. Viljelypalstoilla opitaan uutta, tutustutaan vieruskaveriin ja opitaan yhteisöllisyydestä. Millaista toiminta sitten käytännössä on, ja keitä pelloilla häärii?

S

uuri osa viljelijöistä on eläkeläisiä tai keski-ikäisiä työssäkäyviä, mutta nyt mukaan on saatu myös nuorempaa väkeä. Sillä viime vuosina nuorempien osuus on lisääntynyt varsinkin opiskelijoiden ja maahanmuuttajien ansiosta.

Kesäviljelypalstoilla työskentely yhdistää mukavalla tavalla vapaa-ajanvieton, ulkoilun ja hyötyliikunnan. Viljelyn avulla pääsee myös helposti nauttimaan luonnonläheisyydestä keskellä kaupunkielämää ja maistamaan itsekasva-

tettua ruokaa, jolla on erityistä tunnearvoa. Myös yhteisöllisyys on osa toiminnan viehättävyyttä, sillä pelloilla häärii kasvattajia vieri vieressä. Nimittäin viljelypalstat sijaitsevat siten, että aina on lähellä toinen palstaviljelijä. On siis otettava huomioon myös naapurit.

TULEVANA KESÄNÄ kiinnostaa

erityisesti uutuustuotteiden, erikoiskasvien ja yrttien viljely. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuten missä tahansa viljelyssä, myös kesäpalstoilla, ollaan pitkälti sääolojen armoilla.

KUOPIOSSA MULTASORMEN tai-

tojaan pääsee harjoittamaan kymmenellä eri alueella ympäri kaupunkia, esimerkiksi Petosella, Julkulassa ja Niuvassa. Kesäviljelypalstojen lisäksi kaupungista löytyy myös neljä ryhmäpuutarha-aluetta eli siirtolapuutarhaa Päivärannassa, Majaniemessä, Virraniemessä ja Kolmisopella. Näillä alueilla sijaitsee yhteensä noin 400 puutarhamökkiä palstoillaan, joiden koko on 300 neliömetriä. Vuosivuokra on noin 90 euroa.

VILJELYPALSTAT • Kuopion kaupungilla on noin 300 viljelypalstaa eri puolilla kaupunkia.

• Palstan koko on noin yksi aari eli 10x10 m

• Palstan vuokra on 21,50 euroa / aari.

• Palstat on raivattu ja merkitty kaupungin puolesta, mutta vuokraajan tulee itse muokata palstansa.

• Kasteluvesi on saatavissa lammista tai järvistä lähellä palstoja.

• Lisätietoa Lisätietoa ja vuokrapalstoja voi tiedustella kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta. www.kuopio.fi/viljelypalstat

www.digimag.fi

71

Luonto, metsä & mökki 2017

KUMPPANI

LUOMUA

ruokapöytään TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA KESKO, PIXABAY

Luomu on tapa viljellä, tuottaa ja kasvattaa. Syitä suosia luomua on yhtä monta kuin kuluttajiakin – kyse voi olla niin omasta terveydestä kuin arvomaailmastakin.

V

uonna 2016 sekä ruuantuotanto että -kulutus luomuistuvat viime vuonna, kertoo Pro Luomun kokoama Luomu Suomessa 2016 -kooste. Maanviljelypinta-alasta luomun osuus nousi yli 10 prosenttiin. Päivittäistavarakaupan myynnistä noin kaksi prosenttia koostui luomutuotteista. Koosteen mukaan kanamunissa luomun markkinaosuus on reilulla 15 prosentilla kaikkein suurin.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANNAN kauppias Pari Topparin mukaan heilläkin kanamunat ja maito valitaan entistä useammin luonnonmukaisena vaihtoehtona. Listan kärkisijaa piti viime vuonna Pirkka Luomu Reilun kaupan banaani. Yleensäkin hedelmät ja kasvikset valitaan herkästi luomutuotteina. Topparin kertoo, että päivittäistavarakauppojen va-

likoimista löytyy myös paljon tuotteita, jotka ovat luomua, vaikkei sitä erikseen mainostetakaan.

- Luomuruoan suosio kasvaa vakaasti koko ajan. Erilaisten erityisruokavalioiden suosio etenee harppauksittain ja luomu kulkee tasaisesti siinä rinnalla, sanoo Toppari.

että niillä on enemmän tilaa ja eläimet saavat ulkoilla halutessaan. Viljelyssä korostuu tasapaino luonnon ja tuotannon välillä.

KULUTTAJAT OVAT nykyään kiinnostu-

neempia siitä, mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu. Luomun suosiota selittää sen luotettavuus. Valvonta on tarkkaa vielä markkinoillakin: kauppojen ja ravintoloiden on pystyttävä todistamaan luomuna markkinoimansa tuotteen alkuperä sitä kysyttäessä.

Jalostettu tuote on luomua, kun 95 prosenttia elintarvikkeen maatalousperäisistä ainesosista on tuotettu luonnonmukaisesti.

- Luomutuotteiden käyttäminen on aina valinta, joka halutaan tehdä nykyään entistä useammin. Valistuneet kuluttajat valitsevat luomua aina kuin se on mahdollista. Luomua ostavat ovat hinta- ja laatutietoisia, jot-

LUOMUVILJELYSSÄ TUOTE tuotetaan niin, että tuotantoprosessista on mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle luonnolle ja ihmisille. Tuotteille löytyy EU-tasolla säädetyt sertifikaatit siitä, kuinka paljon kyseisessä tuotteessa saa olla käytetty vierasperäisiä aineita. Aina pyritään minimiin, joka vain riittää tuotteen onnistumiseen. Luomutuotannon periaatteena on ongelmien ennaltaehkäiseminen.

Luomueläimille mahdollistetaan lajille tyypillinen elämä ja käytös. Tämä tarkoittaa, www.digimag.fi

72

Luonto, metsä & mökki 2017

ka arvostavat eettistä tuotantotapaa, Toppari sanoo.

Luomussa geenimuuntelu on kielletty ja lisä- ja säilöntäaineita käytetään huomattavasti vähemmän kuin normaalien tuotteiden tuotannossa. Luomussa sallitut lisäaineet ja tuotteiden värit koostuvat luonnonmukaisista, luonnossa muutenkin esiintyvistä aineksista. Myös torjunta-ainejäämiä on luomutuotteissa vähemmän.

- Luomutuotteita on välillä vaikea saada, jonka vuoksi hinta on tavallista korkeampi.

Hinta kuitenkin korreloi laadun kanssa, jolloin luomutuotteen valitseminen on panostamista makuun, tuumaa Toppari.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Avoinna Ma-La 8-21, Su 10-21 www.k-citymarket.fi

SYÖ & JUO

TUNNETKO PAKKAUSMERKINNÄT? RUOKAPAKETTIEN KYLJESSÄ ON pakollisten merkintöjen lisäksi useita vapaaehtoisia merkkejä. Selvitimme mitä muutamat niistä tarkoittavat käytännössä. Merkittyihin tuotteisiin ja niiden tuotantoprosesseihin voi luottaa, sillä niiden laatua valvovat riippumattomat organisaatiot.

Leppäkerttumerkki Suomalaisen luomutuotteen oma merkki. Alkutuotteiden on oltava täysin suomalaisia ja jatkojalostettujen vähintään 75 -prosenttisesti.

Reilu Kauppa Hyvää Suomesta Ruuan alkuperämerkki kertoo kuluttajalle, että elintarvike on valmistettu ja pakattu Suomessa. Liha, kala, kananmuna ja maito ovat täysin kotimaisia, muuten tuotteen raaka-aineista vähintään 75 prosenttia on tuotettu Suomessa.

Sirkkalehtilippu Kotimaisten kasvisten merkki, joka kertoo niiden olevan suomalaista tuotantoa ja laadultaan ensiluokkaista. Tuottaja on sitoutunut noudattamaan hyviä tuotantomenetelmiä.

Avainlippu Tällä merkillä merkitään Suomessa valmistetut tuotteet tai palvelut. Tuotteen pitää olla valmistettu Suomessa sekä täyttää tietty kotimaisuusaste. Palveluissa myös omistajuus ja pääkonttorin sijainti vaikuttavat merkin myöntämiseen.

Eurolehti Pakollinen EU:n luomutuotteiden tunnus. Tuotteiden aineisosista 95 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettuja. Eurolehteä saa käyttää vain EU:n alueella tuotettujen elintarvikkeiden pakkauksissa.

Aurinkomerkki Aurinkomerkki kertoo, että kyseinen luomutuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Tuotteen ei kuitenkaan tarvitse olla suomalainen, mutta vähintään 95 prosenttia sen ainesosista tulee olla luomutuotantoa. Merkki on väistymässä pakollisen Eurolehden tieltä.

Tuotteiden tuotannossa varmistetaan, että tuottajat saavat oikean ja reilun korvauksen. Tuotannossa käytetään vain eettisiä keinoja ja noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä. Reilun Kaupan merkillä merkityt tuotteet vähentävät köyhyyttä ja osa tuotteiden tuloista käytetään alueen elinolojen kehittämiseen.

MSC-Sertifikaatti MSC on riippumaton organisaatio, joka myöntää merkin vastuullisesti ja kestävästi kalastetuille tuotteille. Merkin voi löytää kala- ja äyriäistuotteista.

EKOenergia EKOenergia on sähkön ympäristömerkki. Merkityt tuotteet on tuotettu sähköllä, joka puolestaan on tuotettu luontoa kunnioittaen. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien energioiden käyttöä.

suo”sioLuomuruoan kasvaa vakaasti

koko ajan. Erilaisten erityisruokavalioiden suosio etenee harppauksittain ja luomu kulkee tasaisesti siinä rinnalla, sanoo Toppari.

Hiilijalanjälki -merkki CO2e-merkki kertoo, kuinka paljon tuotteen tuotantoprosessissa on vapautunut hiilidioksidia. Merkki käsittää koko matkan pellolta kaupan hyllyyn. Mitä vihreämpi tuote, sen parempi.

UTZ Certified Sertifikaatilla on merkitty vastuullisesti tuotetut kahvit, teet ja kaakaot. UTZ Centified edistää kestävää maanviljelyä ja haluaa tarjota paremmat mahdollisuudet viljelijöille ja ympäristölle.

www.digimag.fi

73

Luonto, metsä & mökki 2017

KUOPIO

KUMPPANI

Luontoon

hortoilemaan TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY, SHUTTERSTOCK

Aloita nokkosesta HETA NYKÄNEN SAVON Martoilta

kertoo, että nokkonen on hyvä ja monipuolinen kasvi, josta villiruokaharrastus on helppo aloittaa. Kannattaa muistaa laittaa hanskat käteen, jotta kasvi ei pääse polttamaan.

Nokkosesta otetaan talteen noin 10 senttimetriä latvasta ja hyväkuntoiset lehdet. Kasvia saa kerätä reilusti, sillä se hupenee äkkiä. Nykänen kuvailee nokkosta pinaatin kaltaiseksi, mutta lempeämmäksi makumaailmaltaan.

Kun nokkossaalis on kotona, siitä huuhdellaan pois roskat ja siitepölyt, jonka jälkeen se kiehautetaan. Kiehautetut nokkoset siivilöidään ja silputaan veitsellä pieniksi. Suuremman erän pienimisessä voi hyödyntää sauvasekoitinta.

– Nokkosen keitinvettä ei kannata heittää pois! Se on typpipitoisuutensa takia laimennettuna erinomaista lannoitetta kukille. Lisäksi tummahiuksiset saavat uutta kiiltoa hiuksiinsa, kun hiukset huuhdellaan keitinvedellä, Nykänen vinkkaa.

Nokkonen sopii monipuolisuutensa ansiosta niin keittoihin, lettuihin, sämpylöihin kuin smoothieihinkin.

Ylijääneen nokkossilpun voi myös pakastaa noin desin käyttövalmiiksi annoksiksi.

Villiruoka on luonnon omaa voimaruokaa. Suomessa ja erityisesti Kuopiossa on puhdas luonto, jota kannattaa hyödyntää ruuanlaitossa. Itse kerätyt yrtit tuovat mukavan lisän ruokakauppojen tarjontaan.

V

illiruuan keräämisen eli hortoilun aloittamiseen tarvitaan vain puhdas keruupaikka, kasvien tunnistusapua sekä kori, johon saaliin voi laittaa. Keruureissulle kannattaa ottaa mukaan myös sakset ja paperipusseja, johon eri kasvit voi saman tien jaotella. Paperipusseissa kasvit eivät nuupahda ennen aikojaan.

Keväällä tuoreet, uudet kasvit ovat parhaita kerättäviksi. Villiyrtit kannattaa kerätä lehtomaisista paikoista, vanhoilta pelloilta ja rantaniityiltä, joissa on parhaat apajat. Pääasia, ettei kerää ai-

van tien vierestä. Keruureissulle kannattaa ottaa mukaan kasvikirja tai kokenut kaveri avuksi kasvien tunnistamisessa. Jos ei ole varma kasvista, niin neuvoa kannattaa aina kysyä.

Hyviä kerättäviä villiyrittejä ovat nokkonen, voikukka, vuohenputki, koivunlehdet, kuusenkerkkä, maitohorsma ja ketunleipä. Monet näistä sopivat hyvin sellaisenaan esimerkiksi salaatteihin.

VILLIYRTTIEN SÄILÖMISEEN voi käyttää myös perin-

teistä kuivaamista. Helpoiten kuivaaminen tapahtuu hyötykasvikuivurin avulla, mutta myös ritilän päällä, uunin

www.digimag.fi

74

miedolla jälkilämmöllä kuivaaminen onnistuu. Kuivassa huoneilmassa kasveja voi kuivata esimerkiksi nipuissa.

Kuivaamisessa lämpötilan tulee olla noin 30 astetta. Liian kova lämpötila tai suora auringonpaiste tuhoaa kasvien ravintoarvoja.

Kuivat villiyrtit kannattaa säilöä auringonvalolta suojassa esimerkiksi tummissa lasitai peltipurkeissa. Myös paperipussit passaavat tarkoitukseen. Oikein säilöttynä kevään ja kesän villiyrittisato säilyy talven yli siihen saakka, että päästään keräämään uuden satokauden yrtit.

Luonto, metsä & mökki 2017

Villi perunasalaatti 8 keitettyä perunaa 2 omenaa 2−3 kesäsipulia 2 maustekurkkua 1−2 dl tuoretta villiyrttisilppua esim. suolaheinää, vuohenputkea, poimulehtiä 1 tl suolaa KASTIKE 2 dl kermaviiliä 2 dl majoneesia 1 tl sinappia sokeria suolaa

1

Kuutioi keitetyt perunat, maustekurkut ja omenat.

Silppua sipuli pieneksi.

2

Laita kaikki kulhoon ja lisää silputtu villiyrttiseos. Mausta suolalla.

3

Sekoita kastikeainekset ja lisää salaatin joukkoon.

Tarjoile esim. grillimakkaran tai nakkien kanssa.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Avoinna Ma–La 8–21, Su 10–21 www.k-citymarket.fi

SYÖ & JUO

Nokkossmoothie 5 dl nestettä (vesi, maito, mehu) 1 dl nokkosta makeutusta (hunajaa tai siirappia) sitruunaa maun mukaan avocado siemeniä

1

Surauta ainekset tasaiseksi massaksi tehosekoittimessa ja nauti.

Kesäkurpitsavoikukkapihvit n. 600 g kesäkurpitsaa raastettuna 3 munaa 5 rkl parmesaanijuustoa raasteena 2 rkl voikukkaa hienoksi hakattuna 2−3 tl siankärsämöä hienoksi hakattuna 5 rkl vehnäjauhoja (2 valkosipulinkynttä) mustapippuria (sitruunaa) yrttejä esim. kirveli öljyä paistamiseen

1

Vatkaa munat sekaisin haarukalla. Lisää joukkoon muut aineet huolellisesti sekoittaen.

2 Koivujuoma

Paista pannulla kuumassa öljyssä ohuita pihvejä. Purista pihvien päälle halutessasi sitruunan mehua.

Nokkospesto 50 g tuoreita nokkosia 0,5 dl pinjansiemeniä tai auringonkukansiemeniä 0,5 dl emmentaljuustoraastetta tai parmesaania 1 valkosipulinkynsi 0,75 dl rypsi- tai oliiviöljyä (0,25 tl yrttisuolaa)

1 2

Keitä nokkosia pienessä vesimäärässä noin kaksi minuuttia.

Laita monitoimikoneen kulhoon nokkoset, pinjansiemenet, juustoraaste, kuorittu valkosipulinkynsi ja tarvittaessa suolaa. Hienonna tasaiseksi tahnaksi.

3

Lisää öljy ohuena nauhana koneen käydessä. Tarjoa kalan, lihan, pastan, leivän tai uusien perunoiden kanssa.

1 l vettä 2 ½ dl pieniä koivunlehtiä hunajaa sitruunamehua

1 2

4 dl suikaloituja voikukanlehtiä 6 dl suikaloitua kesäkaalia 2 dl mansikoita viipaleina tai ahomansikoita KASTIKE 1 dl kermaviiliä 1 dl raejuustoa ½ dl kirvelisilppua

1

Leikkaa voikukan lehdet suikaleiksi keskiruodon ympäriltä.

Poista keskiruoti.

2

Asettele silputtu kaali ja voikukkasuikaleet kulhoon ja kaada mansikat päälle.

3

Sekoita kastike ja tarjoa erikseen.

Yrttitee 2 osaa horsmanlehtiä 1 osa vadelmanlehtiä 1 osa mustaherukanlehtiä Käytä kuivattuja yrttejä ½-1 tl ja 1½ dl vettä. Pane teeainekset teekannuun ja kaada kiehuva vesi päälle. Anna hautua 5−10 minuuttia.

TAI Pane teeainekset ja vesi teräskattilaan kuumenemaan. Siirrä kattila liedeltä, kun vesi kuplii. Anna hautua hetken aikaa ja tarjoa.

Vaihtele yrttijuomien aineksia, sillä ei ole hyvä juoda samaa teetä päivästä toiseen pitkiä aikoja. Monilla kasveilla on lääkkeenomaisia vaikutuksia, esimerkiksi koivunlehtiteellä nestettä poistava vaikutus.

Voikukkasiirappi 100 g voikukan tuoreita keltaisia lehtiä 5 dl kiehuvaa vettä 500 g sokeria

Keitä lehtiä vedessä noin 10 minuuttia.

Siivilöi lehdet ja sekoita joukkoon hiukan hunajaa ja sitruunamehua.

3

Mansikkavoikukkasalaatti

KUOPIO

1

Anna kukkien kiehua täysillä noin viisi minuuttia, siivilöi neste talteen, painele vielä mahdollisimman paljon nestettä kukkamassasta.

Tarjoa kylmänä. Juoma antaa kauniin värin juomasekoituksiin. www.digimag.fi

75

Luonto, metsä & mökki 2017

2

Lisää nesteeseen sokeri, anna kiehua 15–20 minuuttia. Kaada siirappi kuumana kuumennettuihin pieniin lasipurkkeihin. Halutessasi voit tehdä siirapin sijasta hyytelöä, käytä silloin hillosokeria.

Reseptit: Martat

Tervetuloa herkuttelemaan!

6.7.-7.8.2017 – IISALMI

Kuopion Subway®-ravintolat: Subway® Kauppakatu Kauppakatu 32 avoinna: ma-pe 9–20, la 10–18, su suljettu

Subway® Kolmisoppi Kolmisopentie 1 avoinna: ma-la 9–21, su 12–19

Subway® Päiväranta Päivärannatie 18 avoinna: ma-la 9–21, su 12–19

Subway® Matkus

Matkuksentie 60 avoinna: ma-pe 9–21, la 9–19, su 11–18

Subway® Vuorikatu Vuorikatu 26 avoinna: ma-to 9–23, pe-la 9–05, su 10–22

Kolmansien osapuolten tavaramerkkejä käytetään lisenssioikeuden nojalla. ’Coca-Cola’ is a registered trademark of The Coca-Cola Company. © 2017 The Coca-Cola Company. SUBWAY® is a Registered Trademark of Subway IP Inc. ©2017 Subway IP Inc.

SW_Kuopiot_yleis_128x186.indd 1

www.digimag.fi 10.1.2017 11.23

76

Luonto, metsä & mökki 2017

NÄE & KOE

KULTTUURIA VIIHDETTÄ JA

KONSERTTI

KEVÄÄN RIEMUJA

TEATTERI

6.5. Jope Ruonansuu Show

05

>Toukokuu 4.5.

STREET FOOD FIESTA & CHOCOLATE FESTIVAL 17.–21.5

Kuopion tori

TOUKOKUUSSA SUOMEA KIERTÄVÄ Street Food Fiesta & Chocolate Festival ran-

tautuu Kuopion torille ja tuo mukanaan joukon kansainvälisiä ja suomalaisia ruokakauppiaita kojuineen. Festivaalilla on luvassa ruokaa, kulttuuria ja musiikkia ilman rajoja. Tapahtuma kutsuu nauttimaan parhaasta katuruoasta, ainutlaatuisesta tunnelmasta ja ihastuttavista herkuista, joita voi ostaa myös mukaan. www.street-food-fiesta.fi

OHJATUT KESÄJUMPAT 13.5.–29.6.

Kuopio-halli / ulkona

KAVERIT MUKAAN JA jumpalle. KJ Training järjestää touko−kesäkuussa yleisiä jumppatunteja ulkoilmassa sään salliessa. Ulkotreenipaikat ilmoitetaan edellisellä viikolla WhatsApp-ryhmän tai Facebook-sivujen kautta. Toukokuun treenit järjestetään Kuopio-hallissa, mikäli maa on vielä märkä.

Treenit: 13.5., 22.5., 28.5., 31.5., 5.6., 8.6., 12.6., 15.6., 27.6., 29.6.

Kertamaksu 12 euroa (käteinen tai verkkokauppa) Sarjakortit: 3 krt/33e, 5 krt/45e, 10 krt/70e (verkkokauppa tai Ticket Duo -maksukortti) www.kjtraining.fi/verkkokauppa

Lukupiiri klo 10, Puijonlaakson lähikirjasto Koirien Kalevala klo 10, Kuopion kaupunginteatteri Koirien Kalevala klo 12.30, Kuopion kaupunginteatteri Ikääntyvien yliopisto Soteuudistus-luento klo 13–14.30, Kuopion kaupungintalo Lentävä matto -konsertti klo 13 ja klo 18, Kuopion Musiikkikeskus SM-Karaokestara osakilpailu klo 20, Kylpylähotelli Rauhalahti

5.5.

Satutunti klo 9.30, Pyörön lähikirjasto Koirien Kalevala klo 10, Kuopion kaupunginteatteri Koirien Kalevala klo 18.30, Kuopion kaupunginteatteri Voittajat – On the Road klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Jukka Puotila show klo 19, Ohjelmaravintola Maxim Yksi halusta, toinen rakkaudesta klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Pepe Ahlqvist King’s Crown Jarkko Järvenpää ja Helmenkalastajat Kylpylähotelli Rauhalahti

7.5.

Karanos yhtye – päivätanssit klo 14–17, Kylpylähotelli Rauhalahti

9.5.

Duo Kasino Tiistaitanssit klo 12–16, Raittiustalo Savusauna- ja perinneilta klo 16–22, Jätkänkämpällä Kansainvälinen Suomi klo 18, Kuopion Kaupungintalo Käyttöohje kahdelle -musikaali klo 19, Kuopion kaupunginteatteri

Diabetestietopäivät kevät Kuopion kansalaisopisto

10.5.

Ikääntyvien yliopisto: Sanomalehtikahvila klo 9–10.30, Ravintola Kallavesj Elina Lehikoisen konservatorion piano-oppilaiden kevätkonsertti klo 18, King’s Crown Liikunta, lääkettä aivoillekin -luento klo 18.30–20, Kuopion kansalaisopisto Pekkaniskan Pojat Kylpylähotelli Rauhalahti

Kuopion pyöräkulkue klo 13, Tori Sukuvika klo 13, Kuopion kaupunginteatteri Leskikullat klo 13.15, Kuopion kaupunginteatteri

www.digimag.fi

Annie Mestariampuja klo 18, Kuopion kaupunginteatteri Jope Ruonansuu show klo 19, Ohjelmaravintola Maxim Hans Fallada – Mikko Roiha: Yksin Berliinissä klo 19, Sotku Pepe Ahlqvist King’s Crown Lasse Hoikka & Souvarit Kylpylähotelli Rauhalahti Pain Confessor – Kevätkemajaiset Henry’s Pub

09.–16.5.2017

6.5.

11.5.

Päivämatinea IV ja lounas

77

STAND UP-SHOW

9.5. Käyttöohje kahdelle

KUOPIOSSA TAPAHTUU

Luonto, metsä & mökki 2017

KUOPIO

klo 12, Kuopion Musiikkikeskus Annie Mestariampuja klo 12, Kuopion kaupunginteatteri Ikääntyvien yliopisto: Itsemyötätunto 13–14.30, Kuopion kaupungintalo Kuopion kaupunginorkesterin Sinfoniasarja VII klo 19, Kuopion Musiikkikeskus

12.5.

Satutunti klo 9.30, Pyörön lähikirjasto Tahroja Paperilla: Juha Tapio, Otto Kanerva, Lenni-Kalle Taipale Ohjelmaravintola Maxim Elina Snicker: Puolustusvoimat, rakastettuni -näytelmä klo 19, Sotku Sukuvika klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Leskikullat klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Aki Samuli & Fantasia Kylpylähotelli Rauhalahti Vapaa pääsy Snellmanin kotimuseoon J.V.Snellmannin kotimuseo Snellman Kuopiossa – dokumentin julkistustilaisuus, klo 13-14, Kino Kuvakukko

13.5.

Pienten tanssijoiden kevätnäytös klo 10 ja klo 11.30, Kuopion Musiikkikeskus HOI-yhteislaulutapahtuma klo 12.30–16, Kuopion kaupungintalo Suomen Hevonen klo 13, Kuopion kaupunginteatteri Yksi halusta, toinen rakkaudesta klo 13.15, Kuopion kaupunginteatteri Sami Hedberg & Niko Kivelä Stand Up Show klo 18 ja klo 21, Kuopion Musiikkikeskus Elina Snicker: Puolustusvoimat, rakastettuni -näytelmä klo 19, Sotku Tahroja Paperilla: Juha Tapio, Otto Kanerva, Lenni-Kalle Taipale Ohjelmaravintola Maxim Club R klo 20–01, Kylpylähotelli Rauhalahti

13.5. Sami Hedberg & Niko Kivelä

16.5.

Jussi Roponen ja Kalevi Suntila -Tiistaitanssit klo 12–16, Raittiustalo Korttelivartti: Vapaus, rakkaus, tasa-arvo. Elisabet Järnefeltin ajatuksia klo 12, Kuopion korttelimuseo Savusauna- ja perinneilta klo 16–22, Jätkänkämpällä

17.5.

Amadeus Lundberg & Jani Helenius Kylpylähotelli Rauhalahti

17.–21.5.

Global Food & Chocolate Fiesta Kuopion kauppatori

18.5.

Korttelimuseoon vapaa pääsy klo 10–17, Kuopion korttelimuseo Kuopion kaupunginorkesterin Sinfoniasarja VIII klo 19, Kuopion Musiikkikeskus

Nukketeatteri Satuaarre: Kaislikossa suhisee klo 15, Torikatu 28 Kuopion kauppatorin Kevät Kirppis klo 7–16, Kuopion kauppatori

22.5.

Kestovaippakahvila klo 14-16, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tila, Kauppakeskus Apaja Myrsky vesilasissa klo 14, Kuopion kaupunginkirjasto Tanssillinen fantasia klo 19, Pyhän Johanneksen kirkko

22.–30.5.2017

The Nordic Historical Keyboard Festival, Kuopion alue

23.5.

Puijo Songs - lauluja Puijolta klo 14, Kuopion museo Savusauna- ja perinneilta klo 16–22, Jätkänkämpällä Affetto e balli – italialaisia tunteita klo 19, Keskusseurakuntatalo

19.5.

Annie Mestariampuja klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Saikkua, kiitos! klo 19, Ohjelmaravintola Maxim Rosette Kylpylähotelli Rauhalahti

20.5.

Annie Mestariampuja klo 13, Kuopion kaupunginteatteri Nukketeatteri Satuaarre: Kaislikossa suhisee klo 18, Torikatu 28 Sukuvika klo 18, Kuopion kaupunginteatteri Saikkua, kiitos! klo 19, Ohjelmaravintola Maxim Rakkauden ammattilaiset Kylpylähotelli Rauhalahti

21.5.

24.5.

Virtuoosit vauhdissa klo 14, Itä-Suomen lääninhallitus Säveliä Beethovenin salongista klo 19, Kuopion kaupungintalo Meijus Suvas & Suvas Regal Kylpylähotelli Rauhalahti

26.-27.5.

Kesäkauden avajaiset Kuopion kauppatori StreetKuopio -ruokatapahtuma Kauppakatu

26.5.

Yksi perhe – kaksi aikakautta, isä ja poika Bach klo 18, Kuopion Tuomiokirkon kappeli

KONSERTTI

TAPAHTUMA

KUVA ILKKA HALSO

27.5. Iisrokki

26.5. Kesäkauden avajaiset

KUOPIOSSA TAPAHTUU Brel, Suosalo & Tegelman klo 19, Ohjelmaravintola Maxim Kuopion katusoittofestarit Kuopion kauppatori

27.5.

Iisrokki klo 15–18, Sinisen Majatalon ranta-areena Mahdollisuuksien Tori Kuopion kauppatori Siivouspäivä, Kuopion alue

28.5.

Orfeuksen matka klo 19, Pyhän Johanneksen kirkko

29.5.

30.5.

J.S. Bachin preludeita ja fuugia klo 14, Kuopion Musiikkikeskus Ylhäisistä huoneista klo 19, Kuopion kaupungintalo Savusauna- ja perinneilta klo 16–22, Jätkänkämpällä Kielikeskuspäivät, Itä-Suomen yliopisto

31.5.

PuistoTaiji klo 17, Kuopionlahden puistoalue Karaoketanssit klo 20, Kunnonpaikka Kielikeskuspäivät, Itä-Suomen yliopisto

Game Art and Design Matkus Shopping Center 24.–30.4.2017 Valo voittaa aina – Urho Kähkönen G12 Kuopio Float / Between – Maria Laine G12 Kuopio 27.4.2017 asti Taivaallista Valoa – Ekumeeniset ikonit RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo 29.4.2017 asti Teija-Tuulia Ahola, Charles Sandison G12 Kuopio 29.4.–18.5.2017 Sata vuotta – Sata kuvaa Kuopion kulttuurihistoriallinenmuseo 6.5.2017 asti Kohtaamisia – suomalainen usko Mestarin jälkikokoelmasta RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo 12.5.–30.12.2017 Rajamailla Kuopion taidemuseo 18.5.2017 asti Dream Kuopion taidemuseo 27.5.2017 asti Weston – 4-sukupolvea VB-valokuvakeskus 28.5.2017 asti Kalevalakorun 80-vuotisjuhlanäyttely Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 26.8.2017 asti Flooran päivät Kuopion taidemuseo 31.8.2017 asti Vapaus, rakkaus, tasa-arvo Kuopion korttelimuseo 21.10.2017 asti Metsiemme tuntematon aarreaitta, Omituisten otusten kerho Kuopion museo 4.5.2017-6.1.2018

6.5. asti

Kuopion museo

VALOKUVATAITEILIJOIDEN JA AMMATTIVALOKUVAAJIEN kuvat luovat rikkaan panoraaman suomalaisen maaseudun vaiheisiin ja maisemiin. Näyttely koostuu sadasta valokuvasta, jotka ajoittuvat vuosien 1916–2016 välille.

www.kuopionmuseo.fi

STREETKUOPIO-RUOKATAPAHTUMA 26.–27.5

Kauppakatu

ERÄTAIKA 2017 – YHDESSÄ ERÄLLE 5.-7.5.

Kuopio-halli

ERÄTAIKA 2017 JÄRJESTETÄÄN 5.–7.5.2017 Kuopio-hallissa. Tapahtuma on koko perheen viikonloppu eräteeman ja mukavan ohjelman parissa. Näytteilleasettajat tuovat tapahtumaan alan viimeisimmät uutuudet ja nähtävyydet.

Tapahtumassa on musiikkia, lavaohjelmaa ja erilaisia näytöksiä. Vierailijat pääsevät katsomaan moottorisahaveistosnäytöksiä, koiraesittelyitä ja vuoden eräkoiran palkitsemista. Messuilla esiintyvät muun muassa Lasse Hoikka ja Souvarit, tangofinalistit Nina Åkerman ja Mika Lappalainen sekä Marko Jolkkonen.

Erätaika-messut järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna on vuorossa järjestyksessään 12. erämessut. Järjestäjänä toimii Savon Erämessut Oy, jonka omistavat Pohjois-Savon Ajokoirayhdistys sekä Pohjois-Savon Pystykorvakerho. Messuille odotetaan viikonlopun aikana noin 30 000 kävijää.

Liput ovelta: Aikuiset 15 euroa Alennusryhmät 13 euroa Alle 15 -vuotiaat maksutta Ryhmäliput 12 euroa Paikoitus 3 euroa www.savoneramessut.fi

KUVA VICENTE SERRA / KUOPION KAUPUNKI

Isistä ylpein – Bach & pojat klo 14, Kuopion Tuomiokirkon kappeli Il maestro e lo scolare – nelikätisesti klavikordilla klo 19, Vanha Pappila

SATA VUOTTA – SATA KUVAA

NÄYTTELYT

KÄVELYKADULLE SAAPUU KATURUOKAKAUPPIAITA Kuopiosta sekä ympäri Suomen. Kaksipäiväinen katuruokatapahtuma StreetKuopio järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuman tarkoituksena on saada kävijöitä tutustumaan monipuoliseen katuruokakulttuuriin ja herkuttelemaan pienillä persoonallisilla annoksilla niin kadulla kuin tapahtumassa mukana olevissa Kuopion kivijalkaravintoloissakin.

Tarjolla on sekä kuopiolaisten ravintoloiden että ympäri Suomea kiertävien katuruokayrittäjien herkkuannoksia, joiden hinta pyritään pitämään kohtuullisena.

www.streetkuopio.fi www.digimag.fi

78

Luonto, metsä & mökki 2017

NÄE & KOE

MATKOJA

SPORTTI

MATKA TARTTOON 8.–11.5.2017. 1 yö laivalla ja 2 yötä Tartossa. Hinta: 240 €.

KALENTERI

RISTEILY SILJA EUROPALLA TALLINNAAN 15.–16.5., 5.–6.6. ja 20.–21.6.2017.

Bussi mukana Tallinnassa.

Hinta: 64 €/hlö/B4, 70 €/hlö/B2, 69 €/hlö/A4, 80 €/hlö/A2.

KUOPION SEUDUN URHEILUTAPAHTUMAT

05

>Toukokuu 6.5.

AUTOURHEILUA: Jokamiesluokan autokisat Kuopion Heinjoen rata JALKAPALLOA: Pallokissat – ONS, Oulu, naisten liiga, Kuopion keskuskenttä klo 16

12.5.

JALKAPALLOA: KuPS – HIFK, Veikkausliigaa Kuopion keskuskenttä klo 18.30

13.5.

RULLAKIEKKOA: Veikot – KooVee Rollers, Tampere, SM-rullakiekkoa, Lapinlahden jäähalli klo 16 PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Ulvila, miesten Ykköspesiksen sarja-avaus, Puijonlaakson pesäpallostadion klo 17 FRISBEEGOLFIA: Vuorelan Veikkojen kansallinen kilpailu Juankoskella

13.–14.5.

AMPUMAURHEILUA: Siilinjärven Urheiluampujien haulikkoammunnan kansalliset Kärkikisat Siilinjärven Raasion ampumakeskus

19.5.

KUNTOURHEILUA: Naisten Kunnon askel -juoksu- ja kävelytapahtuma Kunnonpaikka klo 18

20.5.

RULLAKIEKKOA: Veikot – CSKA Mordor, Turku, SM-rullakiekkoa, Lapinlahden jäähalli klo 14 JALKAPALLOA: Pallokissat – FC Honka, Espoo, naisten liiga Kuopion keskuskenttä klo 16

21.5.

PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Vähäkyrö, miesten Ykköspesistä Puijonlaakson pesäpallostadion klo 14

24.5.

JALKAPALLOA: KuPS – SJK, Seinäjoki, Veikkausliigaa Kuopion keskuskenttä klo 18.30

25.5.

KESTÄVYYSJUOKSUA: Kallavesj´ Kymppi Rauhalahti, klo 11, järj.

RauhalahtiRoadRunners

PESÄPALLOA

PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Kiri, Jyväskylä miesten Ykköspesistä Siilinjärven Manttu klo 17

28.5.

PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Lohi, Jyväskylä, miesten Ykköspesistä Puijonlaakson pesäpallostadion klo 17

06 >Kesäkuu 1.6.

JALKAPALLOA: Pallokissat – TPS, Turku, naisten liiga, Kuopion keskuskenttä klo 19

3.6.

RULLAKIEKKOA: Veikot – TAP Team, Tampere, SM-rullakiekkoa, Lapinlahden jäähalli klo 16

4.6.

RULLAKIEKKOA: Veikot – Pahalampi, Tampere, SMrullakiekkoa, Lapinlahden jäähalli klo 16 PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Pöytyä, miesten Ykköspesistä Siilinjärven Manttu klo 17 JALKAPALLOA: KuPS – IFK Maarianhamina, Veikkausliiga, Kuopion keskuskenttä klo 18.30

10.6.

13.5. Puijon Pesis – Ulvila

AUTOURHEILUA: Lapinlahden kansallinen asfalttirallisprint, urheilupuisto KESTÄVYYSJUOKSU: Kuopion Valkeisenlammen ympärijuoksu, Kuopion Riento 110 v, klo 18

OSTOSMATKA TUURIIN 26.5.2017. Hinta: 42 €.

11.6.

SAARENMAAN KIERROS JA KURESAARI 6.–9.6.2017.

Anglan tuulimyllyt, Pangan törmä, Kaalin kraateri, Piispanlinna. Hinta: 298 €.

PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Lievestuore, miesten Ykköspesistä Puijonlaakson pesäpallostadion klo 17

14.6.

PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Puijon Pesis, miesten Ykköspesiksen paikallisottelu Siilinjärven Manttu klo 18.30 JALKAPALLOA: KuPS – VPS, Veikkausliigaa Kuopion keskuskenttä klo 18.30

TALLINNAAN, 1 yö laivassa ja 1 yö hotelli Euroopassa 13.–15.6.2017. Hinta: 123 €.

HEINÄVEDEN MUSIIKKIPÄIVÄT AVAJAISKONSERTTI 28.6.2017.

Hinta: 75 €.

17.–18.6.

MOTOCROSSIA: SM-sarjan ja Suomen cupin osakilpailu Siilinjärven Hamulan moottoristadionilla FRISBEEGOLFIA: Parifrisbeegolfin SM-kisat Kuopion Puijon ja Siilinjärven Tarinalaakson radoilla, järj.

Kuopion Deep in the Forest ja Vuorelan Veikot

RAUMA, UUSIKAUPUNKI, TURKU, LOUHISAAREN KARTANO, TURUN KESKIAIKAISET MARKKINAT 28.–30.6.2017. Hinta: 225 €.

HAILUOTO, OULU, MANAMANSALO, KASSU HALOSEN TAIDETALO, PALTAMON NUKKE- JA LELUMUSEO 3.–4.7.2017.

Hinta: 157 €.

17.6.

PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Vähäkyrö, miesten Ykköspesistä Siilinjärven Manttu klo 17

18.6.

AMERIKKALAISTA JALKAPALLOA: Kuopion Steelers – Jaguaarit, Jyväskylä, Väinölänniemi klo 16 PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Hamina, miesten Ykköspesistä Puijonlaakson Pesäpallostadion klo 15 JALKAPALLOA: KuPS – HJK, Helsinki, Kuopion keskuskenttä klo 18.30

RISTEILY SILJA EUROPALLA TALLINNAAN 3.–4.7., 18.–19.7. ja 1.–2.8.2017 Bussi mukana Tallinnassa.

Hinta: 62 €/hlö/B4, 66 €/hlö/B2, 66 €/hlö/A4, 72 €/hlö/A2.

HELSINKIIN 3 PÄIVÄN MATKA 3.–5.7. ja 24.–26.7.2017.

Hinta: aik. 194 €, lapset 118 €.

21.6.

PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Hamina, miesten Ykköspesistä Siilinjärven Manttu klo 18 JALKAPALLOA: Pallokissat – Ilves, Tampere, naisten liigaa Kuopion keskuskenttä klo 19

www.digimag.fi

KUOPIO

79

Luonto, metsä & mökki 2017

PORVOO, HAIKON KARTANO, MALMGÅRDIN LINNA, ALBERT EDELFELTIN ATELJEEMUSEO, PYHÄNIEMEN KARTANO, JOSSA AKSELI GALLEN-KALLELAN TAIDENÄYTTELY 5.–6.7.2017.

Hinta: 185 €.

SAARISTOMEREN KIERROS 17.–19.7.2017 Turku, Kustavi, Iniö, Houtskari, Korppoo, Nauvo, Parainen. Hinta: 275 €.

AIRA SAMULIN HYRSYLÄN MUTKA, MUSTION LINNA JA HELSINKI 10.–11.7.2017.

Hinta: 195 €.

KARTANOMATKA 20.–21.7.2017 URAJÄRVEN KARTANO, HOVINKARTANO, KIRSTULAN KARTANO, PYYNIKINLINNA, PYYNIKIN NÄKÖTORNI. Hinta: 175 €.

HELSINKIIN: LINNANMÄKI, KORKEASAARI/SUOMENLINNA 10.–11.7. ja 31.7.–1.8.2017.

Hinta: aik. 122 €, lapset 80 €.

Euroopan pohjoisin nähtävyys NORDKAPP ja SUOMEN LAPPI 24.–29.7.2017. Hinta: 610 €.

TALLINNAAN, 1 yö laivassa ja 1 yö hotelli Euroopassa 11.–13.7. ja 25.–27.7.2017.

Hinta: 125 €.

POHJOISTA SAARISTOTIETÄ AHVENANMAALLE 11.–13.7. ja 8.–10.8.2017 Hinta: 290 €.

VAASA, STRÖMSÖ, SEINÄJOKI, KEURUU 12.–13.7.2017.

Käynti suositun TV-ohjelman kulisseissa.

Hinta: 177 €.

OOPPERAMATKA SAVONLINNAAN

“KULLERVO” 12.7.2017.

Hinnat: 155 €/D-katsomo, 190 €/A-katsomo.

OOPPERAMATKA SAVONLINNAAN

“RYÖSTÖ SERALJISTA” 14.7.2017 “RIGOLETTO” 20.7.2017.

Hinnat: 160 €/D-katsomo, 210 €/A-katsomo.

NAANTALIN MUUMIMAAILMA tai TURKU OMATOIMISESTI 17.–18.7.2017.

Hinta: aik. 139 €, lapset 94 €.

RAUMAN PITSIVIIKOLLE 27.–28.7.2017 Hinta: 135 €.

Rannikkopuolustuksen historiaa ÖRÖN LINNAKESAARI, TURKU, NUUTAJÄRVEN LASIKYLÄ 31.7.–2.8.2017. Hinta: 275 €.

PORI, NÄRPIÖ, KASKINEN, KRISTIINANKAUPUNKI, NOORMARKUN RUUKKI ja ANNE MATTILAN TAIDEKAHVILA 2.–4.8.2017.

Hinta: 265 €.

RUSKAMATKA SAARISELÄLLE 11.–16.9.2017. Hinta: 420 €.

RUSKAMATKA YLLÄKSELLE 16.–21.9.2017. Hinta: 410 €.

Lapsen hinta edellyttää majoittumista lisävuoteella kahden aikuisen kanssa samassa huoneessa.

Bussireitit ja hinnat Kuopiosta.

Ei palvelumaksua.

KYSY LISÄÄ MATKOISTA!

TAHKON

SHOW

TEATTERI

TAPAHTUMA

KEVÄÄN & KESÄN MENOT JA VIERAAT MONIPUOLISTA TARJONTAA TAHKON KESÄTEATTERISSA Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena

KUVA K TAHKON KESÄTEATTERI

4.–20.7.

8.6. Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä

TAHKOLLA TAPAHTUU

05 06 07 >Toukokuu

>Kesäkuu

>Heinäkuu

4.5.

8.6.

4.7.

7.5.

15.6.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

Äitienpäiväjuhla "Naiset 100 v Suomen rakentajina", klo 12:30 Nilsiän Manttu, Vesitornintie

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena

20.6.

11.5.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

5.7.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

23.6.

Tahko Juhannus 2017, Tahko Event Park

12.5.

Golfkauden avaus, Tahko Golf

TAHKON KESÄTEATTERISSA ON nähtävää tus on lavalla nähtävän Laitilan käsialaa ja

sekä lapsille että aikuisille. Finnvitsit – ”Uudet kujeet” -teatterishow tarjoaa viihdettä aikuisempaan makuun, ja lapsia ihastuttamaan saapuvat ystävykset Maukka ja Väykkä.

Finnvitsit-esityksissä nähdään klassikkohahmojen lisäksi muun muassa maailmankuulu presidentti Donald Trump, oman maan kansainvälinen kuuluisuus Saara Aalto sekä brittiläinen räppäri Honey G. Huikeista roolisuorituksista vastaavat Juha Laitila, Jukka Laaksonen sekä Antti Taipale, alias Sheila, säihkysäärineen.

Yhdessä näiden kolmen herrasmiehen ja -naisen kanssa vietetty ilta takaa tunneskaalan laidasta laitaan. Esityksen käsikirjoi-

ohjauksesta vastaa rautainen ammattilainen Otto Kanerva.

Maukka ja Väykkä viihdyttää lapsiyleisöä. Hyväntuulen näytelmää tarjoavat kaikenkarvaiset tassuttelevat ja hassuttelevat ystävykset Maukka-kissa ja Väykkä-koira.

Maukka, Väykkä ja Syntymäpäivä on tarina ystävyydestä ja sen merkityksestä. Esityksien pituus on noin yksi tunti, jonka aikana ystävykset jättävät taatusti tassunjälkensä niin pienimpien kuin isompienkin katsojien sydämeen.

Liput ja lisätietoa: www.tahkospa.fi

20.7. Maukka ja Väykkä

30.6.-2.7. Tahko MTB

24.6.

18.5.

Tahko Juhannus 2017, Tahko Event Park Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

25.5.

27.6.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori Taikaesitys kestää noin 60 minuuttia. Esityksen aikana esineet katoavat ja ilmestyvät kuin tyhjästä, musiikki soi ja yleisö hiljenee. Yllätykset seuraavat toistaan ja yleisö taputtaa välillä raivokkaasti käsiään yhteen. Villakoirat ja kyyhkyset tuovat esitykseen elävyyttä. Maailmankuulu taikuripariskunta Jorma ja Aino Airaksinen pitävät magiaa ja iivistä tunnelmaa yllä koko esityksen ajan.

www.digimag.fi

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

29.6.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

30.6.–1.7.

Tahko MTB Lähdöt: 00:00 yöpyöräily, 5:00 180 km, 9:00 120 ja 60 km kilparyhmät, 9:15–10:20 porrastetusti muut 120 ja 60 km, 14:00, 25 km.

Lähtö Piazzan ja Sokos Hotelli Tahkovuoren alueelta.

80

Luonto, metsä & mökki 2017

12.7.

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena

13.7.

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

18.7.

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

6.7.

19.7.

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena

7.7.

Nilsiän herättäjäjuhlat Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

8.7.

Nilsiän herättäjäjuhlat

9.7.

Nilsiän herättäjäjuhlat

11.7.

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena

20.7.

Maukka ja Väykkä klo 16, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Finnvitsit klo 19, Pop up -kesäteatteri Tahko Spa Areena Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

25.7.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

27.7.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

08 >Elokuu 1.8.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

3.8.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

5.8.

Finntriathlon Tahko

8.8.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

10.8.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

15.8.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

17.8.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

22.8.

Taikanäytös Tuhat ja yksi ihmettä klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

26.8.

TangoMaestro 2017 finaali & iskelmätanssit, Monitoimiareena

TAHKO

NÄE & KOE KUVA KUOPIOTAHKO KUVAPANKKI

TAHKON JUHANNUS 2017 23.−24.6

Esitykset Tahko Spa Areenalla 4.7. | 5.7. | 6.7. | 11.7. | 12.7. | 13.7. | 18.7. | 19.7. | 20.7.

Tahko Event Park

aina klo 16.00, LIPUT: 9,50 € tai KIDS-ranneke Tahko Spa Hotel

HUIPPUSUOSITUT JUHANNUSBILEET JÄRJESTETÄÄN kesällä jo kolmatta kertaa Tahkolla. Viime

30.6.–1.7.

Tahko

19. KERTAA JÄRJESTETTÄVÄ maastopyöräilytapahtuma tar-

joaa pyöräilijälle vauhdikkaan luontoseikkailun, jossa oma kestävyys joutuu koetukselle. Kesäkuun lopussa voi jälleen lähteä Tahkolle ottamaan mittaa kivistä, kannoista, korkeista metsistä ja itsestään.

Vuosien mittaan Suomen suurimmaksi maastopyöräilytapahtumaksi kasvanut Tahko MTB järjestetään 30.6.–1.7. Ainutlaatuinen reitti on yksi syy siihen, miksi maastopyöräilyn harrastajat palaavat Tahkolle vuosi toisensa jälkeen.

Tahko MTB:n osallistujille on tarjolla viisi pyöräilymatkaa 25 kilometristä aina 180 kilometriin saakka. Vaihteleva reitti kulkee Tahkon matkailualueen ympäristössä. Täyden 60 kilometrin lenkin ajajat nousevat kahdesti Kinahmin ja kerran Tahkorinteen laelle. Pidemmän matkan valinneet kiertävät reitin useampaan kertaan.

Yöttömän yön Tahko MTB starttaa perjantaina 30. kesäkuuta keskiyöllä. Matkalla päästään nauttimaan valoisasta kesäyöstä ja Tahkon hiljentyneestä luonnosta. Keskiyön startin jälkeen poljetaan 60 kilometriä ilman ajanottoa.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.tahkomtb.fi

RAPSUJA JA HEVOSVOIMIA Joka päivä

Tahko Farmi

KOKO TOUKOKUUN AJAN Tahko Farmilla pääsee nauttimaan luonnosta ja eläimistä hevossafarien, mönkijöiden ja Farmikierroksen parissa. Eritasoisille ryhmille järjestetään opastettuja hevossafareita ja talutusratsastusta. Aiempaa ratsastuskokemusta ei tarvita. Farmin eläimiin tutustutaan omatoimisella Farmikierroksella. Aitojen hevosvoimien lisäksi myös mönkijöillä pääsee radalle pöristelemään.

ESIINTYJINÄ OVAT MUUN muassa Mikael Gabriel, Antti Tuisku, SANNI ja muut eturivin artistit. Festivaalilla nähdään myös legendaarinen Dingo-yhtye klassisessa kokoonpanossaan. Uusina artisteina lavalle nousee Suomen ehdottomasti suosituin rapduo JVG, 24K albumillaan jo ennen julkaisua platinaa myynyt Evelina, uudella Vain Elämää -kaudella esiintyvä Nikke Ankara sekä suomipunkista koko kansan rakastamaksi rock-yhtyeeksi kasvanut Apulanta. Tapahtumassa nähdään myös Pyhimyksestä, Heikki Kuulasta ja Volista koostuva Teflon Brothers sekä suuresta livesuosiosta nauttiva Roope Salminen & Koirat.

2 PÄIVÄÄ (PE−LA) 95 € 1 PÄIVÄ (PE/LA) 60 € LEIRINTÄLIPPU (PE−SU) 25 € ASUNTOAUTON PAIKKA LEIRINTÄALUEELLA (pe−la) 25 € 2 PÄIVÄÄ VIP (pe−la) 165 € 1 PÄIVÄ VIP (pe/la) 99 €

www.tahkojuhannus.fi

www.tahkospa.fi

Maukka Timo Julkunen

Väykkä Mona Lehtola

Kana von Got Kaisa Sorri

KUVA KUOPIOTAHKO KUVAPANKKI

TAHKO MTB

vuonna 8 000 tuhatta vierasta tahkonnut tapahtuma tarjoaa tänä vuonna entistä isommat juhannuspirskeet. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään Tahko Event Parkissa. Liput on ostettavissa ennakkoon Tiketistä ja Lippupisteestä.

Tapahtuma on ikärajoitettu täysi-ikäisille.

Lisäksi aina klo 19.00 LIPUT 24,50 € Tahko Spa Hotel

TAHKO FARMI ON auki päivittäin vuoden ympäri kello 10–17.

Suomi 100 v. juhlaesitys Tahkon Kesäteatterishow

www.tahkofarmi.fi www.digimag.fi

81

Luonto, metsä & mökki 2017

"Uudet kujeet"

Esitykset Tahko Spa Areenalla 4.7. | 5.7. | 6.7. | 11.7. | 12.7. | 13.7. | 18.7. | 19.7. | 20.7.

aina klo 19.00, LIPUT: 24,50 € Tahko Spa Hotel

www.tahkospa.fi Suomi

100 v. juhlaesitys

Tahkon Kesäteatterishow

"Uudet kujeet"

KOKOUKSET JA JUHLAT JOPA 250 HENGELLE

GOLDEN RESORTISSA

MUKANA MM:

Donald Trump Saara Aalto Honey G

Golden Resort on monipuolinen kokous- ja vapaa-ajankeskus rauhallisella paikalla Tahkon uuden golfkentän laidalla. Korkeatasoiset kokous- ja juhlatilat, herkulliset tarjoilut ja hyvä palvelu tekevät tilaisuudesta kuin tilaisuudesta onnistuneen. Tervetuloa!

KÄSIKIRJOITUS:

KESÄN PARHAAT GOLFLOMAT

VARATAAN NYT!

Juha Laitila

OHJAUS:

GOLFPAKETIT

Otto Kanerva

sis. majoitus + green fee

alk.

94€

NÄYTTELIJÄT:

Juha Laitila Sheila-Antti Taipale Jukka Laaksonen

vrk/hlö

alk.

75€ vrk/hlö

VARAUKSET & TIEDUSTELUT Info@goldenresort.fi | Puh. 017 483 210 | Kultapallo 1, 73310 Tahkovuori |

goldenresort.fi

Lisäksi aina klo 16.00 MAUKKA, VÄYKKÄ JA SYNTYMÄPÄIVÄ Hyvän tuulen lastennäytelmä! LIPUT 9,50 € tai KIDS-ranneke Tahko Spa Hotellista www.digimag.fi

82

Luonto, metsä & mökki 2017

/goldenresort

Mahtavat maisemat ovat osa sisustusta.

Rantapuistonkatu 6 D, 70840 Kuopio

AAVA

Huoneistokoot 34–79,5 m2 Kaksioita 34–45 m2 | Kolmioita 64,5-79,5 m2

Keilankannan kanavan läheisyyteen Lehtoniementien varteen rakennetaan Aava.

Näkymä Aavan 7. kerroksesta Kallavedelle.

Huoneistokokoja on tarjolla monipuolisesti ja upeat näkymät Kallavedelle ja puistoalueelle tuovat viihtyisyyttä asumiseen. Taloyhtiössä on ostettavissa autotalli, autohallipaikkoja, kansipaikkoja sekä pihapaikka.

Yhtiöllä on alakerrassa saunatilat, huoneistokohtaiset varastot sekä kuivaushuone.

Käy katsomassa huoneistopohjat ja hinnasto JL-Rakentajien nettisivuilta tai soita ja pyydä lisätietoja. Nyt on aika tehdä varaus uudesta kodistasi!

Ota yhteyttä

HYVÄÄ TEKEVIÄ

OSTOKSIA Itä-Suomen Yliopiston apteekki

Itä-Suomen yliopiston apteekin koko tuotto käytetään lyhentämättömänä tutkimukseen ja koulutukseen - kuten lääketieteelliseen tutkimukseen.

kistamme Verkkoaptee myös voit tilata nyt esi reseptilääkke sähköisellä reseptillä.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ

PUIJONKATU 23, kauppakeskus Sektorissa.

Suora kulkuyhteys myös toriparkista.

029 445 6000 (pvm/mpm)