NMT Metsä ja erä 2013 by Digimag

RAKENNUSPALVELU M. MIETTINEN OY Hirsirakennusten kasaus omalla kalustolla Kirvesmiestyöt ww w. Kaivurityöt ra ke n

nu Puh sli . 0 ike 40 m -57 iet 2 tin 80 en 80 .co m

metsä ja erä 2013

vihreä kulta on aktiivisen sijoituskohde ⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄⁄

io kuop nmt h en -le d

ä mets ä er ja mero oisnu

erik

altee ota t

Metsä on aina ollut olennainen osa suomalaisuutta. Niin yksityisen ihmisen psyyke kuin elinkeinoelämäkin on saanut vahvuutta metsästä. Metsä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii hoitoa ja kasvatusta. Tässä keskeisessä asemassa on metsänomistaja.

Puun ja turpeen liitto // Puupalikoista designia // Eräruokaa // Metsästyksen ABC 35 www.nmt.fi

huhtikuu 2013

TEKSTI Olavi Rytkönen KUVAT Olavi Rytkönen ja Mhy Pohjois-Savo

ohjoissavolainen metsänomistaja on keskimäärin 62-vuotias mieshenkilö, joka ei itse asu tilallaan, vaan on muuttanut kirkonkylään tai kaupunkiin, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsätalousinsinööri Pekka Sahlman. - Metsää omistavat naiset ovat keskimäärin vieläkin iäkkäämpiä. Tämä heijastuu selkeästi siihen, mitä Suomen metsätiloilla tapahtuu, sillä tutkitusti omistajan ikä ratkaisee eniten, eikä niinkään tilan koko tai sijainti. Mitä nuorempi metsänomistaja on, sitä enemmän metsää myydään ja hoidetaan aktiivisesti. Metsä ei ole passiiviselle hyvä sijoituskohde, joka kasvaisi korkoa ikään kuin itsestään. Ennen metsää myytiin enemmän rahapulassa, nykyään metsää tulisi haka-

Metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajaa pysymään ajan tasalla omaisuutensa suhteen, Pekka Sahlman muistuttaa.

Turvallisuus lisää tehokkuutta.

ta, että se tuottaisi myös tulevaisuudessa. Toisin kuin luullaan, pystyyn lahoava metsäpalsta ei ole jälkipolvillekaan se mieluisin perintö, Sahlman muistuttaa. Sijoituskohteena metsä on vaati-

va, mutta osaavissa käsissä myös tuottoisa ja monipuolinen sijoitus. Osakkeisiin ja asuntoihin verrattuna on metsään sijoittavalla suuremmat mahdollisuudet itse vaikuttaa omaisuutensa arvon kehitykseen. - Pörssi rullaa painollaan ja sijoittaja pitää peukkuja, asunnoissa voi jo jotain tehdäkin, mutta eniten omalla panoksella voi vaikuttaa metsään. Tylysti sanottuna: jos hylkää metsäpalstan kokonaan oman onnensa nojaan, niin sitten ei varmaankaan halua siitä koskaan rahallista tuottoa. Palstan hoito ei kuitenkaan ole aivan

näin mustavalkoinen kuvio, ja useimmat hyödyntävät metsää varsin monipuolisesti. Samalla omistajalla voi olla tuottoa tukkipuista, hyvät marjapaikat ja kenties harvinaisia kasvilajeja suojaava alue. Metsä on käytännössä ainoa uusiutuva luonnonvaramme, ja suomalaiselle metsä merkitsee monella tavalla äärettömän paljon. Joka viides yli 20-vuotias suomalainen omistaa metsää, tiivistää Pekka Sahlman. Suonenjokelainen metsänhoitaja Antti Lukkarinen ei mahdu keskimääräisen metsänomistajan profiilin rajoihin. 34-vuotias metsätieteiden maisteri saa leipänsä yli 350 vuotta vanhalta sukutilalta. Tilalla on myös paljon hoitoa vaativaa metsäalaa. Nuorella metsänomistajalla on realistinen kuva metsätilallisen asemasta.

Turvapusero, Functional

Käsineet Technical

31.50 €

129 €

Turvahousut Functional

169 €

Tee paras puukauppatili! Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat. Innovatiivinen sahauslinjastomme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Husqvarna 545 Hinnat alkaen

615 €

Siikaranta 4, 70620 KPO

P. 017-363 1511

Husqvarna 550XP® / 560 XP® Hinnat alkaen

815 €

Ostamme puuta ympäri vuoden, pyydä tarjous leimikostasi. Puh. 020 746 9200

Husqvarna 545FX / FXT Hinnat alkaen

840 €

husqvarna.fi/metsa

www.konesolmu.fi www.nmt.fi

toukokuu 2013

Sijoituskohteena metsä on vaativa, ”mutta osaavissa käsissä myös tuottoisa ja monipuolinen sijoitus.

- Metsä on varma ja luotettava kohde, mutta nykyisellään kallis hankkia. Jos aikoo metsänomistajaksi ihan tyhjästä, eli palsta haltuun ja taimet kasvamaan, niin ikä loppuu ennen kuin tuottoa tulee. Hätäinen hyötyjä ei tälle alalle hakeudu, vaan pitkäjänteisyys yli sukupolvien on se juttu. Tuottoa tulee toki sitä enemmän, mitä enemmän metsää on, mutta vastaavasti työmääräkin on sitä suurempi. Riehu raivaussahan kanssa hehtaarit kuntoon, niin ei mene kauan, kun saman työn saa aloittaa alusta. Itsekin olen ottanut metsänhoitoyhdistyksen kautta apuvoimia, sillä yksi mies ei ehdi millään kaikkea tarvittavaa. Antti Lukkarisella on huoli metsänomistajien ikääntymisestä. Jotain asialle olisi kuitenkin tehtävissä. - Monella tilalla sukupolvenvaihdos viivästyy liian kauan. Sitä tulisi puhtailla metsätiloilla helpottaa ja tehdä se jatkajille kannattavammiksi. Nyt varsinkin pienemmillä tiloilla perintöveron vuoksi on pistettävä metsä sileäksi. Kun se on taas täysikasvuista, onkin jo seuraava perintövero odottamassa. Metsällä on myös omat aineettomat arvonsa, ja se halutaan useimmiten pitää suvussa. Toivottavasti valtiokin oivaltaa tämän ja tukee metsänhoidon jatkuvuutta lainsäädännön kautta. Liian paljon on jo sellaista metsää, jonka omistaja on 500 kilometrin päässä ja tila hoitamattomana, Lukkarinen pohtii.

www.nmt.fi

toukokuu 2013

Dacia Duster. Järkevin das nelivetomaasturi.

Laadukas diesel-neliveto vain 23 073 €. DACIA DUSTERIN laadukas tekniikka, hyvät tilat ja ajettavuus kaikissa olosuhteissa tekevät siitä erinomaisen valinnan suomalaisille teille. Tutustu tarkemmin ja koeaja ilmastoitu etuvetomaasturi, niin yllätyt ja tiedät mitä tarkoittaa järkimaasturi. Dacian asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä autoonsa. Koeaja laadukas nelivetomaasturi Duster ja liity Dacian omistajien tyytyväiseen joukkoon. Merkki ja malli Dacia Duster 4x4 1.5 dCi 6MT Laureate Kia Sportage 2.0 AWD CRDi-R LX Skoda Yeti 2.0 TDI 110 4x4 Adventure Honda CR-V Diesel Comfort

CO2 137 149 159 149

kW 81 100 81 110

Maavara mm 210 172 180 165

Tavaratila l 443 / 1604 564 / 1353 416 / 1760 589 / 1146

Hinta € 22 473 33 260 33 445 40 425

Erotus € + 10 786 + 10 972 + 17 952

Vertailu segmentin muihin diesel-nelivetoihin (alkaen hinnat ilman toimituskuluja). Lähde: Autotietokanta ja internet-sivut 4.3.2013.

www.dacia.fi

DUSTER 1.6 16V Hi-Flex 4x2, hinta 11 670 € + arvioitu autovero 4 212,26 € = kokonaishinta 16 482,26 €. CO2-päästöt bensiini 167 g/km, bioetanoli 162 g/km, EU-yhd. bensiini 7,2 l/100 km, bioetanoli 10,0 l/100 km DUSTER 1.5 dCi 4x4 Laureate, hinta 17 520 € + arvioitu autovero 4 953,45 € = kokonaishinta 23 073,45 €. CO2-päästöt 137 g/km, EU-yhd. 5,3 l/100 km. Kuvan auto lisävarustein.

Keskity oleelliseen.

KUOPIO Kaivotie 40 puh. 010 5228 525 avainvaunu.fi Sisältää 24 h Tiepalvelun.

Puhelut 8,35 snt/puhelu ja 6,00 snt/min kiinteästä verkosta ja17,17 snt/min matkapuhelimesta.

metsä ja erä

e metsän TEKSTI Aki Rossi KUVA JOUKO RÄSÄNEN

kutsu

Luonnon kanssa sopusoinnussa eläminen vaatii sopimisten noudattamista, mutta harrastuksena luonto antaa enemmän kuin ottaa.

Suomessa luonnosta nauttiminen ja siellä liikkuminen kun kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Jokamiehenoikeudet käsittävät liudan lakeihin pohjautuvia säädöksiä. Ne antavat luvan verrattain vapaaseen liikkumiseen toisten omistamilla maa-alueilla, mutta myös velvoittavat retkeilijän noudattamaan tiettyjä sääntöjä. - Jokamiehenoikeudet nojautuvat lukuisiin lakeihin. Vesilaki on tärkein laki vesialueilla ja maa-alueilla rikoslaki. Vaikka näitä ja muita lakeja on uudistettu myös aivan viime vuosia, eivät muutokset ole juurikaan vaikuttaneet jokamiehenoikeuksien sisältöön, sanoo ympäristöneuvos Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä. Tiivistetysti jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan kansalaisten oikeuksia käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Erämiestaitojen ja jokamiehenoikeuksien opettelu kulkevat usein käsi kädessä. Metsässä kulkijalta vaaditaan tiettyjen taitojen hallitsemista selviytyäkseen. Toisaalta nuotion sytyttämisen taidosta ei ole yksityisen maanomistajan maalla hyötyä, sillä ilman pakottavaa tarvetta siihen ei ole kenelläkään lupaa. Jokamiehenoikeudet eivät myöskään salli moottoriajoneuvolla ajamista ilman maanomistajan lupaa. Nyrkkisääntönä toimii ajatus siitä, ettei aiheuta häiriötä tai vahinkoa muille ihmisille tai luonnolle. - Ympäristöministeriö on selvittänyt jokamiehenoikeuteen liittyviä ongelmia ja käsityksiä. Tutkimuksen mukaan ongelmia ei juurikaan ole. Mahdollisesti kielteinen mielikuva johtuu mediasta, jonka mielestä vain kielteinen asia on uutinen, Tuunanen sanoo. Jokamiehenoikeuksia ei kannata ajatella ar-

www.nmt.fi

toukokuu 2013

jesta irrallisena kokonaisuutena. Tuunanen muistuttaa, että jokamiehenoikeudet ulottuvat etenkin kaupunkialueiden ulkopuolella asuvan väestön jokapäiväiseen elämään. Siksi kannattaakin muistaa maalaisjärki liikkuessaan muiden omistamilla alueilla. - Jos vähänkään miettii, niin kaikki tarvitsevat jokamiehenoikeuksia joka Vesilaki on tärkein päivä, etenkin maaseudulla. laki vesialueilla ja Siten jokamiemaa-alueilla henoikeuksirikoslaki. en vähentäjiä ei juuri ole puheita pidemmälle. Ristiriidat koskevat lähinnä yksityisten teiden käyttämistä, Tuunainen alleviivaa. Kaupungin valoissa kasvaneille metsään menemistä rajoittaneekin yleensä käytännön taitojen uupuminen. Puukko ja tulitikut menettävät rinkassa merkityksensä, jos niitä ei osata käyttää oikein tai niitä käytetään vääriin tarkoituksiin. Silti lienee väärin väittää, että suomalaiset olisivat vieraantuneita luonnosta.

”

Ehkä kysymys on enemmän siitä, että luontoa

pidetään itsestäänselvyytenä?

fakta: Suomalaiset metsässä - Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee yksityismailla, heistä lähes puolet viikoittain. Yksityismailla ulkoilevista 79 % käyttää jokamiehenoikeuksia. Yksityismailla harrastetaan esimerkiksi kävelyä, patikointia, marjastusta ja sienestystä. - Noin puolet yksityismailla ulkoilevista käy luontokohteella, joka sijaitsee korkeintaan kilometrin päässä lähtöpaikasta. Noin puolet näistä kohteista on ulkoilijan tai hänen perheensä omistamia. - Suomen metsämaan pinta-alasta noin 70 prosenttia on yksityisten tai yritysten omistuksessa. Lähde: metla.fi

metsä ja erä Voimalaitoksen käyttöpäällikkö Samuli Räisänen (vas.) ja polttoainepäällikkö Matti Voutilainen ovat energiantuotannon ammattilaisia.

Säästöpankki Optian ja MHY Pohjois-Savon

RETKI SILVA

METSÄNÄYTTELYYN pe 7.6.2013 Joensuu

TEKSTI JA KUVAT Sanna-Liisa Kiiskinen

puun ja turpeen

Näyttelyn aiheena mm.: • metsä ja maaseutu • puutarha ja piharakentaminen • teknologia ilmoittautumiset 31.5.2013 mennessä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo, Seija Parviainen p. 0400 330 674

liitto

Paikkoja 100. Bussireitti ja aikataulu ilmoitetaan osallistujille myöhemmin.

Tervetuloa mukaan!

Biopolttoaineen osuus Kuopion alueen lämmittäjänä ja sähköntuottajana on kovassa kasvussa. Kuopion Energia tähtää jopa 50 % osuuteen puunkäytössä jo vuonna 2014. Myös valtiovalta tukee suuntausta omalta osaltaan.

Kauppakatu 22, 70100 Kuopio puh. 029 041 2650

www.saastopankkioptia.fi Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuhelimesta 0,0835 € + 0,1669 €/min

www.nmt.fi

toukokuu 2013

uopion Energia on edelläkävijä puun käytössä energian lähteenä valtakunnallisestikin arvioituna. Viime vuonna puuta käytettiin jo kolmannes kaikesta polttoaineesta. Ensi vuoden tavoitteena on tasajako puun ja turpeen välillä. Näin visioivat voimalaitoksen käyttöpäällikkö Samuli Räisänen ja polttoainepäällikkö Matti Voutilainen. - Toiselle lämmityskattilalle

Aina, kun puuhun jää ”rukkasen jälki, siihen

jää myös euron merkki.

ensi kesänä tehtävä remontti mahdollistaa puun käytön lisäämisen entisestään. Tämän jälkeen öljyä tarvitaan vain laitosten käynnistyksissä, Räisänen kuvailee. Turvetta polttoaineena ei Voutilaisen mielestä pidä väheksyä, sillä se on monella tapaa parempi kuin puu. Tällä hetkellä turpeen saanti on hankalaa, ja se on herkempi sääolosuhteille. - Ihanteellinen tilanne on, jos puun ja turpeen osuus on fifty-fifty. Se antaa enemmän vaihtoehtoja hankintoihin. Etuina ovat myös osittain samat hankinta-alueet, urakoitsijat, koneet ja kuljetuskalusto. Toisaalta puun varastoiminen on hankalampaa, ja sen käyttö pitää ottaa huomioon kunnossapidossa, luettelee Voutilainen 20 vuoden energiakokemuksella.

Puuta Kuopioon tulee monenlaisen toiminnan lopputuotoksena. Räisänen kertoo, että poltettavaa puuta syntyy teollisuuden sivutuotteina, päätehakkuiden tähteinä ja metsänhoidon yhteydessä yleensäkin. - Jonkin verran käytämme myös purkupuuta, mutta sen osuus on pieni, eikä se ole suosikkimme. Todella hyvälaatuista purkupuuta on vaikea saada, hän selostaa. Voutilainen muistuttaa, että hankinnassa täytyy aina muistaa myös hinta: ei kannata kovin kaukaa rahdata, eikä varsinkaan huonoista leimikoista. - Aina, kun puuhun jää rukkasen jälki, siihen jää myös euron merkki. Valtiovalta tukee puun käyttöä polttoaineena, mistä kaksikko on kahta mieltä. Räisänen huomauttaa, että se tuo tervettä kilpailua polttoaineisiin ja antaa enemmän vaihtoehtoja käytössä. - Verotuksella pyritään ohjaamaan energiataloutta samalla lailla kuin viinan ja tupakan kulutustakin, muistuttaa Räisänen. Puuta ja turvetta ei Voutilaisen mielestä ole mitään syytä asettaa vastakkain, sillä niillä on niin vankka liitto keskenään. - Ja pitää muistaa, että ne molemmat tuovat työpaikkoja haja-asutusalueille ja kaikki ne miljoonat eurot jäävät Suomeen ja maakuntaan, Voutilainen painottaa.

Puu palaa juurilleen Pohjois-Karjalassa ja Viitasaarella toimiva Ecolan on kehittänyt ympäris-

töystävällisiä lannoitteita, jolloin puu palaa polttamisen jälkeen lähtöpaikkaansa – metsän lannoitteeksi. -Jalostamme biopolttoaineen tuhkasta lannoitteita pääasiassa kasvavan metsän ravinnoksi. Tuhka on hyvä lannoite varsinkin turvepohjaisilla mailla: turpeessa on riittävästi typpeä, mutta kaikki muu puuttuu. Tuhkassa on puolestaan kaikkea muuta paitsi typpeä, ja yhdistelmä on täydellinen, valaisee varatoimitusjohtaja Heikki Suvanto ekologisuuden taustaa. Tällä hetkellä biopolttamisen lopputuotokset tulevat ympäri valtakuntaa. -Savon Voiman kanssa yhteistyö laajenee, ja samaa toivomme myös Kuopion Energian suhteen. Nyt tuhka menee sieltä muuhun tarkoitukseen, ja se on sääli. Se olisi erittäin hyvää tuhkaa lannoitteeksi, Suvanto toteaa.

fakta: energialaitoksesta - Haapaniemen voimalaitos käyntiin v. 1972. - Vuotuinen energian tuotto on noin 1 700 000 MWh.

Kysy tarjous vuokrakoneista! aamo.fi/tarjouspyynto http://www.martikaisenkonevuokr

- Puun osuus on 30 prosenttia.

Toimipisteitteet:

- Kuljetusmäärä 15 000 rekkakuormaa vuodessa.

Kuopio Puh. (017) 485 3011 ma-pe 7.30-16.30 la 9.00-13.00

- max 110 kuormaa vuorokaudessa. - 4–5 kuormaa tunnissa. - Polttokattilan lämpötila noin 850 °C. - Tuotannosta sähköenergiaa (1/3) ja lämpöenergiaa (2/3). Lähde: kuopionenergia.fi

www.nmt.fi

toukokuu 2013

Juankoski Puh. (017) 731 234 ma-pe 8.00-16.30 la suljettu

Pakettiaut o vuokrattav ana!!

Lapinlahti Puh. (017) 465 3021 ma-pe 8.00-16.30 la suljettu

Muuttolaatikot

Pielavesi Puh. (017) 613 999 ma-pe 7.00-15.30 la suljettu

nopea toimitus!

TEKSTI noora hyvönen KUVAT konekesko ja yamaha center

kalusto kuntoon Hyvän sahan lisäksi mökkimetsurin on syytä hankkia kunnolliset suojavaatteet. Monikäyttöinen mönkijä on myös luotettava apu hankalassakin maastossa.

kkukäyttöiset moottorisahat ovat tällä hetkellä yleistymässä. Ne ovat tehokkaita ja todella käteviä, kun akun latauspiste on lähellä. Akku kestää 20 minuuttia, ja latautuminen vie saman verran. Kun on kaksi akkua, pystytään työskentelemään ihan yhtäjaksoisesti, esittelee Jaakko Solmu Konesolmusta. Sama akku soveltuu lisäksi trimmereihin ja pensasaitaleikkureihin, joita pystyy hyödyntämään hieman kevyemmässä pihansiistinnässä. Kun tarkoituksena on lähteä kauemmas pihapiiristä, on perinteinen polttomoottorisaha kuitenkin lyömätön.

Sahojen hinnoissa on hajontaa: perussaha lähtee 200 eurolla, kun taas siitä

vähän tehokkaamman, aktiiviseen käyttöön tarkoitetun sahan hinta liikkuu kolmen- ja neljänsadan euron välillä. - Ammattisahat maksavat kuudestasadasta kahdeksaansataan euroa, mutta nii-

”Raivaussaha ja oksa-

silppuri ovat myös hyviä välineitä mökille.

täkin myydään myös mökkiläisille. Niissä on tehokkaampi moottori ja kevyempi runko. Oikein käytettynä ja huollettuna saha kestää pitkään, kertoo Yamaha Centerin toimitusjohtaja Mikko Eestilä. - Sahan lisäksi on hyvä hankkia varaketjut ja viilat. Raivaussaha ja oksasilppuri ovat myös hyviä välineitä mökille:

www.nmt.fi www.nmt.fi

raivaussahalla on helppo siistiä risukkoa, ja kaadetun puun oksat saa pieniksi silppurilla. Sahatessa on syytä muistaa kunnolliset turvavarusteet – tekevälle sattuu, ja vahingot ovat aina mahdollisia. - Turvakärkisaappaat, suojahousut, takki, viiltosuojahanskat ja metsurin kypärä kuulosuojaimilla sekä visiirillä, luettelee Olli Naumanen K-Raudasta. Metsässä liikuttaessa mönkijä on monipuolinen kaveri kotimetsurille. Se on helppokäyttöinen ja kulkee vaivattomasti haastavassakin maastossa eikä jätä jälkeensä isoja uria. Mökkeilijän tavalliset työt – oli kyse sitten polttopuiden ja risujen kuljettamisesta tai vaikka veneen vetämisestä – sujuvat jouhevasti sen avulla. - Mönkijä on edullinen, siinä on pie-

toukokuu joulukuu 2012 2013

net kulut ja huoltokustannukset. Metsätöiden lisäksi mönkijöitä ostetaan ihan hupikäyttöön, sanoo Eestilä. Työkoneiden rinnalle ovat alkaneet nousta myös maantiellä ajettavat, rekisteröidyt T3-luokan mönkijät eli traktorimönkijät. - Traktorimönkijää saa ajaa jo 15-vuotiaana traktorikortilla. Sitä näkee koko ajan enemmän, kertoo Solmu. Mönkijöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, sillä kaikkia ei rekisteröidä. Mönkijänostaja on yleensä mies, mutta tyypillistä ikää on sen sijaan vaikeampi yleistää. Ostajakunnassa liikkuu sekä mökinomistajia että moottoriajoneuvoharrastajia – mönkijää pystyy käyttämään niin moneen tarkoitukseen!

Mökittymisen jälkeen saattaa tulla tarvetta moottorisahalle: ei mitään savottaa, mutta silloin tällöin puu tai pari nurin ja pätkiksi.

Puuntuottaja, herätä metsäsi uuteen kasvuun tuhkalannoitteella!

Mönkijällä käy kätevästi tavaroiden, mullan, risujen ja hakkeen siirtely. Sillä voi ylittää vaikeitakin paikkoja, kuten esimerkiksi suoalueita ja kivikkoisia mäkiä.

• Korjaa ravinnepuutokset • Lisää kasvua • Kalkitsee maaperän

www.nmt.fi

toukokuu 2013

Tutustu lannoitteisiin osoitteessa www.ecolan.ﬁ

metsä ja erä

SÄILYTYSTILAT HELPOSTI KUNTOON

Kaupunkilaisen

METSÄ Kuopiossa voi mennä helposti metsään – onneksi.

aupungin metsät ovat monikäyttömetsiä, joita käytetään ja hoidetaan samanaikaisesti useisiin eri tarkoituksiin. Samalla metsäalueella voi olla merkittävä kulttuurihistoriallinen ja sosiaalinen merkitys. Metsän hoidolle ja käytölle voi asettaa tavoitteita myös silloin, kun metsästä halutaan hyötyä taloudellisesti. Tuolloin esimerkiksi osa metsäalasta voidaan jättää täysin metsänkäsittelyn ulkopuolelle tai maisema- ja luontoarvot voidaan ottaa metsänhoidossa korostetusti huomioon. Hoitonäkökulmaan vaikuttavat suuresti alueen kult-

KIRENA-SÄILYTYSRATKAISUT MITTATILAUSTYÖNÄ Tarjoamme tyylikkäät ja käytännölliset säilytysratkaisut juuri sinun tarpeitasi ajatellen. Voit valita tyylisi useista ajattomista vaihtoehdoista.

Teollisuustie 11 79100 LEPPÄVIRTA p. 0207 698 300* Palvelemme ma-pe 9-17 www.korona.fi

Palvelumaksu/puhelu 0,0835 €. Puhelut kiinteästä verkosta / min 0,0702 €. Puhelut matkapuhelinverkosta / min 0,1717 €.

www.nmt.fi

toukokuu 2013

tuurihistoria ja sijainti. Näin on esimerkiksi kuopiolaisten suosikkipaikan Puijon kanssa. - Puijon metsistä suuri osa on varattu virkistykselle, ja osa metsästä on suojelualuetta. Molemmat alueet soveltuvat hyvin virkistyskäyttöön. Ulkoilureittejä, laavuja ja kuntotelineitä löytyy ympäri Puijoa, kertoo Kuopion kaupungin metsänhoitaja Seppo Jauhiainen. Metsänhoidollisesti

alueet

eroavat sillä, että suojelualueen metsiä hoidetaan suojelutavoitteiden edistämiseksi. Tuolloin maisemaan tai maastoon

vuonna kaupunkialueella hoidettiin ”Tänä 70–80 hehtaaria metsää. TEKSTI Laura Kotilainen KUVA Jouko Räsänen

ei puututa. Virkistysalueiden hoidossa huomioidaan maisema näkyvyyden kannalta sekä liikkumisreittien kunto, toimivuus ja kasvusto. Puijon lisäksi kaupungin merkittävimmät käyttömetsäalueet ovat Neulaniemen, Jynkänvuoren ja Rautaniemen alueet sekä Pieni Neulamäki. Kauempaa löytyvät urheiluun ja retkeilyyn sopivat Niittylahti ja Suovu-Palonen. Kevätretkelle Jauhiainen suosittelee lähtemään Haminalahden kulttuuripolulle, jossa yhdistyvät Wrightin taiteilijaveljesten tekemä taide, historia ja korkeuseroista huolimatta helppokulkuinen maasto. kaupungin asukkaita kuunnellen ja heidän toiveistaan lähtien. Kuopion kaupungin metsätalousinsinööri Jouko Räsänen kertoo, että toimet ovat pääsääntöisesti huonokuntoisten puiden poistoa, tienvarsien vesakoiden siistimistä ja maisemien avaamista. Tällöin metsikön ilmavuus ja valoisuus lisääntyy, ja puut eivät enää varjosta näkymää, reittejä tai asutusta. Isommat ns. puskaprojektit ovat laajoja, jolloin vuosittain käydään 1–2 kaupunginosaa läpi. Metsän hakkuuluvista päätetään Kuopion kaupungin ympäristökeskuksessa. Ympäristölautakunta käsittelee hakemukset ja toiveet, jotka ovat pääasiassa kaupunkilaisilta tulleita. Keskeisen kaupungin alalta hakataan vuodessa 1000–5000 m³ puuta, joka myydään teollisuuden käyttöön. Metsää

hoidetaan

OHJELMA

Ostopalveluna hankittuja met-

sätyöntekijöitä tarvitaan Räsäsen mukaan vuodessa 10–30, pienemmissä projekteissa kerrallaan 2–3 metsuria. Metsää käsitellään pääasiassa koneellisesti. Urakoitsijalla on käytössään esimerkiksi monitoimikoneita, kuorma-autoja ja risunkeräyskoneita, jotka keräävät biojätteet talteen, ja ne viedään lämpölaitokselle poltettavaksi. Kaupunkilaiset ovat kaiken kaikkiaan hyvin kiinnostuneita siitä, miten kaupunki metsiään hoitaa. Jauhiainen toteaa eniten kysymyksiä tulevan metsäalueista, jotka rajautuvat aivan asutusalueiden viereen. Viimeksi kysymyksiä on tullut polttopuiden keruusta. - Tänä vuonna kaupunkialueella hoidettiin 70–80 hehtaaria metsää. Hakkuutähteiden keruu polttopuuksi ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten lupa siihen tulee hakea valtuustovirastotalon asiakaspalvelusta. Lupamaksu on nimellinen, muistuttaa Jauhiainen.

Energiakoura 105E Marko Röntynen 040-7670487 Anssi Pietikäinen 040-5191304

JAPA 355 Pilkekone

www.agcopower.com

Leppälammentie 1 70420 Kuopio

KUOPION METSÄT LUKUINA - Kaupunki omistaa metsää 10 000 hehtaaria. - Metsästä kuusipuuta on 60 %, mäntyä 30 % ja lehtipuuta (koivu ja leppä) 10 % - Metsäiset mäet nousevat meren pinnan yli 200 m - Suunnitelmallista metsänhoitoa on tehty vuodesta 1882 alkaen - Talousmetsiä 49 % - Virkistysmetsiä 36 % - Puistometsiä 9 % - Luonnonmetsiä 6 %

www.nmt.fi

huhtikuu 2013

HANDAI Raivaussaha, 2-tahti, 52cc

Trampoliini 426cm + turvaverkko, combo-paketti Moottorisahat vaativalle käyttäjälle 37,2cm3 / 1,6 hp

KOTIINKULJETUS KAUPAN PÄÄLLE!

359 € 199 €

Turvallinen ja kestävä trampoliini kesän parhaisiin pomppuihin! Meiltä myös reunasuojat, t! suojaverkot, jouset ja varamato

37,2cm3 / 1,6 hp

- Ylivoimainen hinta-laatusuhde - raivaussaha vaativaan käyttöön! - Täysin uusilla, topatuilla 3-piste mukavuusvaljailla - Myyty useita vuosia, asiakkaiden kiittämä ja kehuma - Pakkauksessa raivausterä, vesakkoterä, siimapää ja mukavuusvaljaat sekä itse saha Ilmainen kotiinkuljetus kaupan päälle!

199,-

Aitaverkot ja aitatarvikkeet

- Laaja valikoima aitaverkkoja - Edulliset hinnat - vertaa muihin ja tilaa - säästät! - Tee helppo aita pihan ympäri, koiratarhat koirille tai verkkoaitaukset muille eläimille ym.. - Tyylikästä, vihreää, PVC-pinnoitettua aitaverkkoa

249 € 49,3cm3 / 3 hp

Maastomönkijä Comanche Bull III, 550cc EFI 4x4

3990 € 899 €

Norm. 4460 €

Mönkijän yhdistelmäkärry, tukkikärry / kippikärry

Norm. 999 €

HTAVAT A M O S T A K KSET U O J R A T T KEVÄ PASTA U A K O K K äin VER stuotteita eritt Satoja tarjotiulaa helposti vaikka edullisesti,an kesämökille! suora

299 €

OREGON laipat ja ketjut WALBRO kaasuttimet

8-tonnin vaakamallinen HALKOMAKONE Kaupan päälle ristihalkomaterä (arvo 19,90 €) sekä ilmainen kotiinkuljetus!

Meister Aggregaatti R5500D, 5,5kW

599 €

Norm. 829 €

Meister Aggregaatti R3000, 3kW

379 €

Panther POLTTOMOTTORI VESIPUMPUT 1” tuuman

99 €

Norm. 135 €

Norm. 529 €

2” tuuman

149 €

Meister Aggregaatti R2000, 2,2kW

279 € 3” tuuman

Norm. 229 €

179 €

Norm. 249 €

www.rellunkulma.fi

Asiakaspalvelu / puhelintilaukset 044 366 7798

399 €

Norm. 399 €

Myymälät Varkaudessa: Relanderinkatu 56 & 57, 78200 Varkaus

metsä ja erä

t lämpöä TEKSTI Anu janttonen KUVA JOUKO RÄSÄNEN

läheltä Tuusniemellä kylän taajamaa lämmitetään lähipuulla. Lähilämpö on paitsi ympäristöystävällinen myös työllistävä energiamuoto

uusniemen lämpölaitokselle menevä puu on pääosin harvennuspuuta Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueelta, joten hankkeella on ekologinen aspekti. - Hakkuita tehdään ympäri vuoden, mutta puu kuivuu parhaiten keväällä. Työmaiden koko on 50 m³:stä ylöspäin. Harvennushakkuun karsitut rangat pinotaan tien varteen ja kuivatetaan kesän yli peiton alla. Puulajeja ei erotella. Seuraavana talvena urakoitsija hakettaa rungot, ja hake kuljetetaan lämpölaitokselle. Toimitukset ovat kerrallaan noin 1000 irtokuutiota, ja hak-

Kiinteistönomistajat voivat ”olla luottavaisin mielin, sillä tämä on erittäin luotettava lämmön lähde.

keen palakoko on maksimissaan 60 mm, selvittää Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Risto Toivanen. Puuta on hänen mukaansa hyvin saatavilla, sillä paikkakunnalla on nuoria metsiä. Harvennushakkuita tehdään yleensä kaksi, ensiharvennus ja 10–15 vuoden kuluttua seuraava. - Aluelämpölaitoksessa on teholtaan 2

MW:n hakekattila. Lämmöntuotanto hoidetaan paikallisella puulla, ja lisälämpöä voidaan tarvittaessa tuottaa öljyä polttamalla. Öljyä käytetään lähinnä huippupakkasilla tasamaan kulutushuippuja sekä huoltoseisokkien aikana. Puuta tarvitaan vuodessa noin 8000 irtokuutiota, kertoo asiakkuuspäällikkö Jari Ojala Adven Oy:stä. Tuusniemen Aluelämpö Oy:n toimitusjohtaja Jouko Korhosen mukaan yksi irtohakekuutio sisältää n. 750 kWh energiaa. Jos omakotitalon lämmitys vie n. 15 000 kWh vuodessa, niin www.nmt.fi

toukokuu 2013

fakta: lähilämpö Lähialuelämmöllä tarkoitetaan n. 100 kW–2 MW:n lämpö-

keskuksia tai lämpölaitoksia, joiden lämmönjakeluverkko on maksimissaan luokkaa muutama kilometri ja joiden käytössä voi olla matalamman paineen lämmöntuotanto ja jakelutekniikka. (Kattilan ja verkoston rakennepaine voi olla 4 bar/lähtevä lämmin vesi max 110 astetta). www.lahilampoyhdistys.fi

lämmitykseen tarvitaan vuositasolla n. 20 m³ haketta. Hän toteaa lämmönjakeluverkon pituuden olevan n. 4 kilometriä. Putket ovat kiinnivaahdotettua teräsputkea. Jakeluverkko on toiminut häiriöttä, ja se kattaa Tuusniemen kirkonkylän asemakaava-alueen 25–30 kiinteistöä. - Kiinteistönomistajat voivat olla luottavaisin mielin, sillä tämä on erittäin luotettava lämmön lähde. Aluelämpöyhteistyö alkoi v. 1995, ja se on toiminut moitteettomasti. Puuta on riittänyt, ja polttoaineen laatu on ollut tasainen ja hyvä, Korhonen lisää. Lähilämmön edut ovat merkittävät. Ojalan

mukaan kotimaisen metsähakkeen käyttö takaa lämmöntuotannolle vakaan ja kilpailukykyisen hinnan verrattuna tuontipolttoaineiden käyttöön. Se tuo vaurautta paikallisille työllistämällä metsänomistajia, metsäkone-, haketus- ja kuljetusyrittäjiä. Hiilidioksidipäästöt pienenevät käytettäessä keskitettyä lämmöntuotantoa. Edelleen lämpölaitoksen ja lämmönjakeluverkon investoinnit tulevat edullisemmiksi kuin isommassa paineluokassa (kaukolämpötekniikka). Unohtamatta tietenkään imagollisia tekijöitä. Tuusniemen Aluelämpö Oy:n omistavat Adven Oy 42 %, Tuusniemen kunta 42 % ja Keski-Suomen Puukympit 16 %.

TEKSTI AKI ROSSI KUVA plugi.fi

Sähköistä palvelua metsänomistajalle

Metsään.fi-palvelu on avattu! Olemme yhteydessä sinuun, kun metsätietosi löytyvät palvelusta.

Suomen Metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Savo www.metsakeskus.fi

saalis tähtäimessä Metsästysharrastus kulkee usein suvussa. Uusia harrastajia kaivataan ukkoporukoihin.

www.nmt.fi

toukokuu 2013

www

w.nmt.fi

metsä ja erä jon muutakin kuin pelkän metsästystoiminnan. Metsolan metsästäjät velvoittaa jäsenensä pitkin vuotta tiettyihin metsänhoidollisiin toimenpiteisiin, jotka edesauttavat saaliin makuun pääsemistä.

etsästysseuroja uhkaa ukkoutuminen. Nuoria harrastuksen pariin tulee kyllä jatkuvasti lisää, mutta valtaosa metsästysseurojen jäsenistä on eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä. Metsästys onkin harrastus, joka periytyy usein isältä pojalle – miksi ei tytöllekin. Kuopion seudulla toimii useampi aktiivinen metsästysseura. Yksi näistä seuroista on Airakselassa tukikohtaansa pitävä Metsolan metsästysseura. Vajaan sadan jäsenen seurassa aktiivimetsästäjiä on yli 70. Seura on yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista metsästysseuroista. Seuran puheenjohtaja Pentti Sihvola myöntää, että metsästysporukat ukkoutuvat kovaa tahtia. - Se pitää kyllä paikkansa. Toisaalta esimerkiksi meidän seuramme hirvenmetsästys ei kärsi aktiivisten jäsenten puutteesta. Meidänkin seuraamme uusia jäseniä tulee osittain seuraavista sukupolvista, Sihvola sanoo. Yhtenä syynä Sihvola pitää sitä, että seuroihin pääseminen saattaa olla vaikeaa ilman kontakteja seuran jäseniin. Toisaalta innok-

kaalle ja kaikin puolin potentiaaliselle metsämiehenalulle löytyy yleensä tilaa seuroista. - Meidän seuraamme pääseminen edellyttää sitä, että kaksi seuran jäsentä suosittelee tulokasta. Tämän jälkeen hallituksen ehdotuksesta vuosikokous tekee päätöksen seuraan pääsemisestä, Sihvola valottaa. Jahtiin pääseminen edellyttää metsäs-

täjätutkintoa, joita järjestävät muun muassa riistanhoitoyhdistykset. Metsästäjätutkinnolla osoitetaan metsästyksen ja riistanhoidon sekä metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus. Tutkinto sisältää monivalintakysymyksiä, jotka koskevat muun muassa eläinten rauhoitusaikoja, pyyntivälineitä ja metsästyksessä käytettäviä apuvälineitä. Lisäksi tutkinto sisältää lajintunnistamisosion. Tutkinnon hyväksytysti suorittamisen jälkeen pitää maksaa riistanhoitomaksu, joka on 30 euroa kaudella 2012-2013. Tämän jälkeen metsästäjänalku voi pyrkiä seuraan. Ilman seuraa metsästäminen on myös mahdollista, sillä jahdissa voi olla jonkun seuran vieraana tai valtion mailla. Myös metsästyksestä henkilökohtaisesti sopiminen maanomistajan kanssa käy päinsä. Valtion mailla metsästäminen edellyttää metsästyslupaa, jonka hinta vaihtelee tapauskohtaisesti. Metsästysharrastus käsittää palwww.nmt.fi

toukokuu 2013

Valtion mailla metsästäminen ”edellyttää metsästyslupaa. - Meidän toimintaamme kuuluu metsästyksen ohella muun muassa riistanhoito ja talviruokinta. Käytännön esimerkkinä on heinien vieminen jäniksille tai nuolukivien vieminen hirville. Touhua kyllä piisaa metsästyskauden ulkopuolellakin, kuten talkoita ja kilpailuja, Sihvola sanoo viitaten kesän tuloon. Kesällä metsän asukeille annetaan poikimisrauha. Siksi kesä onkin hyvää aikaa ottaa metsästäjäntutkinnossa tentittävä kirja esille ja aloittaa perehtyminen koukuttavaan harrastukseen.

Kirjavaraston TYHJENNYSMYYNTI

– 50 %

– 30 %

SUURET MÄÄRÄT KIRJOJA TARJOUKSESSA!

– 20 % KIRJOJA ALKAEN

1€

fakta: metsästys - Jahtiin ei voi lähteä milloin vain. Jokaiselle saalislajille on määrätty metsästysaika, joka päätetään vuosittain. - Vesilintujen metsästys on suosittu metsästysmuoto. Vesilintukausi alkaa yleensä elokuun puolenvälin jälkeen. - Hirvieläin- ja karhujahtia varten pitää suorittaa erillinen ampumakoe. Muita lajeja metsästävän ei tarvitse suorittaa ampumakoetta.

– 60% TIETOkirjakauppa Kauppakatu 40–42, 70110 Kuopio puh. 0207 476 494, ma–to 9–17, pe 9–16 www.rakennustietokauppa.fi

- Eläimen ampuminen on kiellettyä 150 metrin säteellä asumuksesta. - Törkeään metsästysrikokseen syyllistynyt voidaan tuomita neljäksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.

www.rakennustieto.fi

HERKKUJA ELÄMÄSI HETKIIN PÄ Puhtaista luonnon omista raaka-aineista ja tuoreista tuotteista syntyy parhaat herkut elämän eri tilanteisiin. Me täällä K-Citymarketissa panostamme tuoreeseen lähiruokaan. Valikoimistamme löytyvät tuttujen ja turvallisten tuotteiden lisäksi harvinaisempia herkkuja. Tuoreet tuotteet ja suuret valikoimat takaavat helpon ostoshetken ja mukaan saa vielä ammattilaistemme vinkit, ohjeet ja neuvot. Elämyksellisiä makunautintoja! K-ruokakauppiaasi Pasi Toppari

Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus

Tuoreutta omasta leipomosta

Kalaherkkuja kaikille aisteille

Leipomossamme leivotaan uunituoretta leipää ja herkkuja joka päivä. Käsin leivotuissa tuotteissa näkyy leipurin kädenjälki. Ja se ihana tuoksu, saa veden kielelle. Konditoriamme tarjoilee huikeita leivonnaisherkkuja. Tarjolla on aina kakkuja ja muita leivonnaisia juhlaan kuin juhlaan.

Nautiskele raikkaasta, kotimaisesta kalasta tai kokeile meren herkkuja. Hyvän kalaosaston takaa ehdoton tuoreus. Kalamestarimme valmistavat päivittäin maittavia valmisherkkuja. Valikoimasta löytyy tarjontaa niin tee-se-itse- miehelle kuin paistovalmiita tuotteita arvostavalle. Ne sopivat helppoon ja nopeaan valmistukseen. Tutustu myös sesonkierikoisuuksiimme.

ÄIVÄRANNAN K-CITYMARKETISTA Liha kruunaa pöydän

Upea päätös aterialle

Lihaosastolta löytyy valinnanvaraa. Palvelutiskimme ovat kauppamme ylpeyden aiheita. Lihaosasto on erityisen tunnettu erinomaisesta valikoimastaan, tuoreudestaan ja monipuolisuudestaan. Palvelutiskillä voit maistella leikkeleitä valinnan helpottamiseksi ja voit ostaa tuotteita juuri sopivan määrän. Valikoima muuttuu sesonkien ja saatavuuden mukaan.

Herkuttelujen päätteeksi voi vaihtoehtoisesti tarjoilla hieman keveämpiä ja raikkaampia jälkiruokia. Kotimaisista marjoista ja värikkäistä hedelmistä taiot helposti kaunista ja maukasta tarjottavaa juhlaan.

Reseptit mukaan kaupalle Nyt voit hakea suosittuja Pirkka-reseptejä puhelimellasi ja lisätä reseptiin tarvittavat tuotteet sähköiseen ostoslistaasi osoitteesta m.pirkka.fi. tai ladata sovelluksena App Storesta, Google Playsta tai Windows Phone Storesta. Näin parhaat reseptit ja ostoslistat kulkevat aina mukanasi.

PÄIVÄRANTA

Päivärannantie 18, puh. 017 265 4000

MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-21

Kaikki saman katon alta:

Puhelun hinta 017-alkuisiin numeroihin sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymästä 8,28 snt/puh+12 snt/min (sis. ALV 23%)

700 PARKKIPAIKKAA

puu-

palikoista

designia

Tuottava taimikko-tapahtuma Maanmuokkaus- ja istutusnäytökset sekä makkaranpaistoa! Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo järjestää jäsennilleen Tuottava taimikko- tapahtumat Siilinjärvellä ja Suonenjoella.

TEKSTI jarmo seppälä KUVAT saunaseppä ja jarmo seppälä

Tapahtumassa esitellään helppo ja turvallinen tapa uudistaa metsää. Tuottava-taimikko palvelulla on kiinteä hehtaari hinta ja kasvuunlähtötakuu. Ohjelman lisäksi tarjolla on nokipannukahvit ja nuotiomakkarat. Aika: 6.6.2013 klo 12-15 Paikka: Parkkilantie 100, Hamula, Siilinjärvi. Opastus Maaningantieltä Aika: 12.6.2013 klo 12-15 Paikka: Mhy Pohjois-Savon halli, Kuopiontie 257, Suonenjoki Lisätietoja saat: Tervetuloa tutustumaan, miten perustetaan tuottava taimikko!

Metsänomistajat

Puusta tehdään näyttäviä saunakokonaisuuksia. Hyvällä suunnittelulla puupalikoista syntyy visuaalisesti miellyttäviä käyttökohteita.

POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Minna Canthinkatu 11 B • 70100 Kuopio

www.nmt.fi

toukokuu 2013

metsä ja erä

aunasepän konseptissa puusta valmistetaan alusta alkaen täysin räätälöityjä tai valmiita saunamalleja. Saunat sekä pesu- ja kodinhoitotilat toteutetaan vanhoihin ja uusiin rakennuksiin, myös rivitalo- ja kerrostalokohteisiin. Verstaalla valmistetaan saunan puuosia perinteisin menetelmin, joihin yhdistetään nykypäivän materiaaleja ja teknologiaa. Jokainen sauna on yksilöllinen, joten isoa osavarastoa ei kannata pitää, vaan tietyt tarvittavat osat tilataan ja tehdään aina erikseen. - Teemme toimivat pesutilat kokonaispalveluna valmiiksi asennettuina eli kylpyvalmiina. Joskus sanotaan ”avaimet käteen”, me sanomme ”löylykiulu ja -kauha käteen” -menetelmällä, yrittäjä Ari Koponen naurahtaa.

Saunaremontti lähtee liikkeelle koti-

käynnistä ja tarkoista mittauksista. Sen jälkeen Saunaseppä esittelee asiakkaalle suunnitelman, johon voidaan vielä tehdä halutut muutokset. Hyväksytyn suunnitelman jälkeen laitetaan vain hihat heilumaan. - Pelkkä saunaremontti kestää noin viikon. Jos samalla uudistamme pesuhuoneen, aikaa pitää varata yhteensä kolmisen viikkoa, Koponen kertoo. Panelointimalli luo saunan perusilmeen. Lopputulokseen vaikuttavat niin puulaji kuin paneelin suunta ja leveys. Puulajeina käytetään esimerkiksi tavallista tervaleppää, lämpökäsiteltyä haapaa, radiata-mäntyä tai uutuutena magnoliaa. Tummaa tai vaaleaa puuta – puulajin valinta on makuasia.

Valmistamme saunan puuosia perinteisin menetelmin, kertoo yrittäjä Ari Koponen.

toimituksen

Kommentti jarmo seppälä, TOIMITTAJA

omannäköinen sauna Sauna on nykyaikanakin yksi suomalai-

sen elämänmuodon tärkeistä ilmentymistä. Saunassa rauhoitutaan, mietiskellään ja rentoudutaan. Saunaperinteet säilyvät, mutta uutuuksiakin kehitetään saunojien iloksi. Kun vanha sauna kiukaineen näyttää oikeasti viime vuosisadalla tehdyltä, on syytä miettiä uuden laittoa. Tee se itse -miehiä on keskuudessamme yhä vähemmän, tai heilläkin on muita kiireitä, joten varteenotettava vaihtoehto on tilata saunaremontti valmiina siihen erikoistuneelta yritykseltä. Tällä tavoin remontti on helppo ja kätevä tehdä. Saunojen sisustuksessa, valaistuksessa ja lauteiden muodossa sekä puulajeissa on valinnanvaraa. Joku haluaa saunastaan perusmallin, joku toinen taas yksilöllisen ja hyvinkin omaperäisen. Estetiikan lisäksi tärkeää on edelleen myös toiminnallisuus eli se, että perinteinen meditaatiotilamme sopii juuri omiin tarpeisiimme ja palvelee meitä pitkään.

Saunasepän aikajana 1990 Ari Koponen valmistuu puusepäksi.

1991-2003 työskentelyä erilaisissa puu- ja rakennusalan yrityksissä.

2003 Ari Koponen aloittaa yrittäjänä.

2009 Saunaseppä perustetaan.

2013 Toiminnan laajentaminen Kuopion alueelle

www.nmt.fi

toukokuu 2013

Saunaremontti vaihe vaiheelta

1. Vanhasta saunasta otetaan tarkat mitat ja tehdään piirustukset.

2. Paneelit ja lauteiden puretaan ja jätteet kuljetetaan pois.

Lauteissa käytetään nykyään yleensä lehtipuuta, kuten lämpöhaapaa. Kiukaan malli vaikuttaa laudekorkeuteen, mutta pääsääntöisesti lauteet pyritään asentamaan mahdollisimman alas. Saunan koko sekä mahdolliset lasi-, kivi- ja laattapinnat vaikuttavat kiukaan tehon valintaan. Sähkökiukaiden koot ovat 6–12 kilowattia, eli suurimpia tarvitaan isoissa tai esimerkiksi kivipintaisissa saunoissa. Lisäksi asennuksessa otetaan huomioon turvaväli, joka on sähkökiukaalla 20–200 mm ja puukiukaalla 400–500 mm seinästä. Valo on saunassa tärkeä elementti. Usein epäsuora, puun pinnoista heijastuva valo on riittävä. Tunnelmaa voi vaihdella valopisteiden määrän ja sijainnin mukaan. - Kuituvalot voidaan sijoittaa saunan laipioon. Sen sijaan ledejä voidaan suojattuina käyttää vain lauteiden selkänojalinjasta alaspäin, sillä laipiossa ne eivät kestä, Koponen huomauttaa. Yksi saunan tärkeimmistä ominaisuuksista on toimiva ilmanvaihto.

www.nmt.fi

toukokuu 2013

3. Eristeet tarkistetaan ja asennetaan SPU-levy tai alumiinipaperi.

- Tuloilmaa pitäisi sähkösaunoissa saada kiukaan yläpuolelta katosta tai seinästä, ja poisto on vastakkaisesta ristikulmasta ylhäältä tai alhaalta. Puukiuassaunassa ilma poistetaan samoin, mutta tuloilma on kiukaan alta tai tulipesän edestä. Remontissa mahdollisuudet toki osin riippuvat aiemmista asennuksista.

Nykysaunat edustavat korkeaa suunnittelua. Kaarevia muotoja suositaan.

metsä ja erä fakta: saunaseppä - Valmistaa noin 40 saunaa vuodessa. - Liikevaihto noin 300 000 euroa. - Työllistää vakituisesti kolme henkilöä sekä kulloinkin erikseen tarvittavat sähköja putkiasentajat.

4. Katto paneloidaan ja tuuletusrimat asennetaan.

5. Seinät paneloidaan ja ovi asennetaan.

6. Laudekannattimet ja kiuas asennetaan.

7. Lauteet ja valaisimet asennetaan.

- Saunaremontti kestää noin viikon.

8. Valmis sauna.

- Saunaremontin hinta 3500 – 6000 euroa.

Valaistuksellla on suuri merkitys saunan tunnelmaan. Valo on saunassa tärkeä elementti.

Luo GOES

ORGANIC

28.6.–6.7.2013

Malja luoMulle!

Tänä kesänä Kuopion Matkustajasataman viinikylässä lasit täyttää kysytty, odotettu ja ajankohtainen luomu! Tarjolla on luonnonmukaisesti viljeltyjä eurooppalaisia viinejä. Viinikylän ruokatarjonnassa teemana on puhtaus, luonnollisuus ja lähiruoka. Tule mukaan herkuttelemaan ja viihtymään viinikylän monipuolisen viihdeohjelman parissa!

pE 28.6. Kuningasidea • Laura Närhi • Paula Koivuniemi La 29.6. Popkorn • Haloo Helsinki! • Jukka Poika Ma 1.7. Sami Hintsanen & The Oriental Experience • Mariska & Pahat Sudet • J. Karjalainen ti 2.7. Sami Hintsanen & The Oriental Experience • Cheek • Kaija Koo kE 3.7. Syndrooma • Suvi Teräsniska • Eppu Normaali to 4.7. Syndrooma Anna Puu • Popeda pE 5.7. Disco Inferno • Elokuu • Yö La 6.7. Disco Inferno • Haddaway • Bonnie Tyler Liput Ennakosta 23 € / portilta 25 € / S-Etukortilla portilta 23 € klo 17-19

Ennakko: Lippupalvelun myyntipisteet sekä 1.5. alkaen Prisma Kuopio, Varkaus, Iisalmi, S-Market Siilinjärvi, Sokos Kuopio Lippupalvelun pisteissä hintaan lisätään palvelumaksu alk. 2,50 €. Sokoksesta, Prismasta ja S-Marketista saat liput ilman palvelumaksua

tiEduStELut SEkä viinitupa- ja pöytävaraukSEt kuopio Wine Festival Myyntipalvelu puh. 010 762 9506 (ma-pe klo 9-16) Puhelun hinta 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min (alv 24 %), kuopio.winefestival@sok.fi, kuopiowinefestival.fi

www.nmt.fi

huhtikuu 2013

S-Etukortilla saat bonusta kaikista ruoka- ja juoma-ostoksista viinikylässä.

Ikäraja 18 v. Lisätiedot netissä. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

KUOPIO WINE FESTIVAL

TEKSTI Olavi Rytkönen KUVAT Olavi Rytkönen, Kunnonpaikka, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

SAUNASTA ON MONEKSI Sauna on suomalaisuuden keskeisimpiä tunnuksia. Suomalaisen koti ei ole täydellinen, ellei siinä ole saunaa tai ainakin mahdollisuus saunoa säännöllisesti. Saunan kehityskaari on jopa 10 000 vuotta vanha, ja se on johtanut alkeellisesta maakuoppasaunasta mitä moninaisimpiin variaatioihin. Nykyään Suomesta löytyy erilaisia saunoja liki 3 miljoonaa.

Monet kaupunkilaiset ovat yhä sidottuja omaan saunavuoroonsa.

Tuomaisen yleinen sauna, ”alasauna”, Sandelsinkatu 2:ssa Itkonniemellä 1950-luvulla.

nsimmäiset löylyt otettiin siis maakuoppasaunassa. Nykyään maakuopassa saunotaan vain erikoistapauksissa, esimerkiksi eräoloissa ja perinnetapahtumissa. Pysyvä asuinpaikka on olennaisesti saunakulttuuriin vaikuttava seikka. Kotasaunan jälkeen alettiin rakentaa paremmin lämpöä pitäviä huonemuotoisia saunoja rinteiden sisään. Tätä saunatyyppiä voidaan kutsua kaikkien uudempien saunojen esimuodoksi. Saunojen seuraava vaihe alkoi hirsirakentamisen yleistyessä noin 2000 vuotta sitten. Veistetty hirsimökki täyttikin jo suomalaisen kantasaunan tunnusmerkit: nelinurkkainen huone ja loiva harjakatto, savukivikiuas, lauteet ja yksinkertainen ilmanvaihto. Vielä ennen sotia noin puolet Suomen saunoista edusti juuri tällaista savusaunatyyppiä. Nykyisin maassamme arvioidaan olevan runsaat 25 000 käytössä olevaa savusaunaa, eli se vastaa noin 1 % koko saunakannasta. Seuraava saunatyyppi olikin sitten jo monikäyttöinen pihasauna. Muurattu uunikiuas oli edelleen kertalämmitteinen, luonnonkivistä tai myöhemmin tiilistä muurattu. Se oli aikaisempia korkeampi, lämpöä pitempään

Liikuteltavien saunojen rakentajat ovat aivan oma saunaharrastajien rotunsa. www.nmt.fi

toukokuu 2013

varaava ja usein erityisellä löylyluukulla, ja mikä tärkeintä, myös omalla savupiipulla varustettu. Sodanjälkeisen pula-ajan alussa oivallettiin todellinen puunsäästökeino: jatkuvalämmitteinen kamiinamainen peltirunkoinen kiuas, joka mahdollisti tulen polttamisen saunomisenkin aikana. Pula-aika näkyi saunoissakin. Käyttöön tulivat asuntokohtaiset kylpemöt eli asuntosaunat pihasaunojen rinnalle. 1950-luvun lopulla siirryttiin teknisesti valtava harppaus kohti nykyaikaa, kun ensimmäiset sähkökiukaat antoivat modernit löylynsä atomiajan kylpijöille. Kansan syvät rivit totesivat kuitenkin pian, että kuivakka on sähkölöyly, ja niinpä nykyään saunoja löytyy hyvin monta erilaista perussaunan rinnalle. Saunoja ja kiukaita on kehitetty yhä modernimmiksi ja enemmän high techiä sisältäviksi. Älykiukaat ovat saaneet aikaan koko kotisaunomisen muutoksen vuosituhannen alussa. Kotisaunoistakin on tullut pienoiskylpylöitä poreammeineen ja kylpytynnyreineen. Yleiset saunat ovat kaupungeissa saaneet jo kauan sitten luovuttaa paikkansa kylpylöiden ja uimahallien saunoille, ja yhä

useampi panostaa omaan yksilölliseen saunaansa räätälöityine ratkaisuineen. Enää ei saunassa synnytetä, mutta päälle saunan saa ajastimella tai tekstiviestillä. Nykyään on käytössä hyvin erilaisia saunatyyppejä ja infrapunasauna on yksi uusista ratkaisuista. Infrapunasaunassa ei ole lainkaan kiuasta tai löylyjä, vaan hikoilemisen aiheuttaa infrapunasäteily. Infrapunasaunan lämpötila-alue on 50 celsiusasteen molemmin puolin. Infrapunalämpöä on jo vuosien ajan käytetty hoitomuotona sairaaloissa ja kuntoutuskeskuksissa, joten sen terveysvaikutukset tiedostetaan hyvin. Infrasaunan pitkäaaltoinen syvälämpö lämmittää kudoksia, mikä edistää erittäin voimakkaasti aineenvaihduntaa ja stimuloi verenkiertoa. Infrasaunan lämpö auttaa taistelussa mm. flunssaviruksia vastaan. Infrasaunan voi hankkia olemassa olevaan kiuassaunaan tai vapaavalinteisesti myös mihin tahansa kuivaan tilaan. Infrasauna edustaa saunomisen modernia suuntausta. Suomalaisen saunomisen klassisempaa osastoa tyylipuhtaimmillaan taas on savusauna. Savusaunassa korostuvat saunan henkiset elementit, sillä sen käyttöön liittyy kiireettömyys, luonnonläheisyys ja jopa hieman shamanistinen tunnelma. Monen mielestä kesälomapäivä on parhaimmillaan, kun tuntien lämmityksen jälkeen järven rannassa oleva savusauna on kylpyvalmis ja ottaa saunojat vastoineen luokseen kuin äiti lapsen syliinsä, lämmöllä ja turvallisuutta uhkuen. Sauna on myös osa niin kotimaista hulluutta kuin kansainvälistä otettakin. Kylpylöissä nautitaan höyry-, osmanni- ja monesta muusta erikoislöylyistä. Suomalainen rakentaa saunan vaikka mopedin perään tai auton katolle, puhelinkoppiin tai ylipäätänsä mihin tahansa, missä kiuas ja kylpijä mahtuvat samaan tilaan. Sauna on osa Suomea, ja sitä tosiasiaa ei kovinkaan löyly voi hiottaa pois.

Kommentti Olavi Rytkönen, toimittaja

SAUNA ON JA PYSYY Saunakulttuurissa on jo allekirjoittaneen elinaikana ehtinyt tapahtua paljon olennaisia muutoksia. Olen sitä viimeistä sukupolvea, joka vielä hiihti metsän läpi kyläkouluun. Jos mummoni tahtoa olisi noudatettu, olisin syntynytkin kotipihan savusaunassa. Nyt sellainen tausta olisi verrattoman cool. Saunan ja saunomisen ydin on muutosten kurimuksessa kuitenkin edelleen sama. Saunassa puhdistuvat samalla niin keho kuin mielikin. Ennen kaupungin väki pui viikon murheet yleisissä saunoissa, nyt saman sosiaalisen saunomisen paikkoja ovat uimahallien ja kylpylöiden sau-

saunatyyppejä

nat. Jos kerrostalon asukkaalla ei ole omaa saunaa, jättää oman vuoron varaamatta korkeintaan se kaukaa tullut maahanmuuttajaperhe. Kun Heinolan älytön MM-löylyttely sai odotetun ja traagisen loppunsa, ei sauna enää paljoa stressiä tuota. Enemmistölle sauna on se kulminaatiopiste, mikä erottaa turhan vouhkaamisen ja ihmisiksi olemisen. Mikä onkaan suurempi veljeyden osoitus ja vapaa-ajan lähtölaukaus kuin parhaan kaverin hymyillen tokaisema: ”Eeköhän panna saana lämpiämmään?”. Ei mikään.

miseen. Jopa nelisen metriä korkea hirsistä tehty savupirtti, jossa asuttiin, kylvettiin ja kuivattiin sato.

Savusauna Perinteinen suomalainen saunatyyppi. Kertalämmitteinen, eli kiuasta ei voida lämmittää kylpemisen aikana. Noussut uudelleen arvoon leppoisten löylyjensä ja kiireettömyyttä korostavan pitkän lämmitysajan ansiosta.

Maasauna Pieni ja matala, kaivetun kuopan päälle rakennettu muinaissauna, jossa oli yleensä turvekatto.

Eräsaunat, tervanpolttajien ja hiilenpolttajien saunat sekä myllysaunat

Talosauna Kerrostaloyhtioiden yhteissauna, johon asukas voi varata saunavuoron.

Huoneistosauna Nykyajan perussauna. Kerros-tai rivitaloasunnon yhteydessä oleva, pääsääntöisesti sähkölämmitteinen yksityissauna.

Yleinen sauna Kaupungeissa yleinen maksullinen sauna aina 1950-luvulle. Nykyisin vastaavassa roolissa ovat uimahallien, kuntosalien ja kylpylöiden saunat.

Infrapunasauna

Tilapäisiksi rakennettuja monitoimisaunoja kaukana kotipiiristä. Irtokivikiuas ja tilat myös muussa kuin kylpemiskäytössä.

Infrapunasäteilyyn perustuva sauna, jossa ei ole lainkaan varsinaista löylyä eikä kiuasta.

Riihisauna

Telttasauna, tynnyrisauna, liikuteltava sauna, saunabussi, erikoisvarustellut edustussaunat – vain mielikuvitus on rajana, kun suomalainen tekee saunasta mieleisensä.

Saatettiin käyttää asumiseen, kylpemiseen sekä esimerkiksi hamppu- tai pellavasadon kuivaamiseen ja myös maltaiden imellyttä-

Metsään.fi

Mene metsään! Suomen Metsäkeskus on kehittänyt sähköisen palvelun metsäasioiden hoitoon.

etsään.fi-palvelu tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden omien metsäasioiden hoitoon. Metsän tiedot pidetään ajan tasalla, puustoa kasvatetaan vuosittain ja päivitetään toteutettujen töiden mukaan. Palvelu käyttää laajaa metsävaratietokantaa, jonne kerätään jatkuvasti tietoja alueittain laserkeilausten, ilmakuvausten ja maastotarkastusten avulla. Metsäkeskuksesta ollaan yhteydessä metsänomistajaan, kun hänen metsävaratietonsa ovat palvelussa. Metsänomistajan nähtävillä ovat ehdotukset lähiajan hakkuista ja metsänhoitotöistä, suuntaa antavat tulo- ja menoarviot sekä luontokohteet. Metsätilan kuviokartan pohjalle voi vaihtaa maastokartan tai ilmakuvan ja tulostaa kuvioluettelon. Vuoden 2013 lopulla Metsään.fi tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden ottaa yhteyttä palvelun kautta puunostajiin, metsänhoitoyhdistyksiin ja metsäpalvelujen tarjoajiin. Palvelun avulla metsänomistaja voi itse luovuttaa palvelussa olevia tietojaan metsätoimijoiden käyttöön. Birgitta Jalkanen Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksin, ja maksuton koeaika on seitsemän päivää. Kirjautuminen ja lisätietoa palvelusta www.metsään.fi.

Erikoissaunat

KUSTANTAJA

METSÄ- JA ERÄLIITE, TOUKOkuu 5/2013

www.nmt.fi

toukokuu 2013

jouko räsänen

New Media Table Oy / NMT Kuopio Puijonkatu 9 B 15 painopaikka 70100 Kuopio vaihde puh. 020 - 7343 415 Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 kuopio.toimitus@nmt.fi

Erikoisliite toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistykseltn kanssa. Painos 35. 000 kpl. Osoiterekisteri: MHY Pohjois-Savo.

TEKSTI Jarmo Seppälä KUVAT Rantasalmi Log Homes ja Lameco LHT Oy

hirsi pitää pintansa

kologinen hirsi on kestävä valinta. Hirsi on energiatehokas, tiivis ja lämmin. Sen paras ominaisuus on sen kosteudensitomiskyky eli puhekielessä hengittävä rakenne. Huoneilman kosteusvaihtelut tasaantuvat, koska hirsiseinä luovuttaa ja sitoo kosteutta tarpeen mukaan. Juuri tämä ominaisuus parantaa asumismukavuutta ja luo asukkaille terveellisen sisäilman.

Puu jatkojalostuu moneksi. Hirsi on perisuomalainen ja ekologinen rakennusmateriaali, jonka ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti paremmiksi. Luonnonmukainen hirsi taipuu hyvin hirsitaloihin, vapaaajan asuntoihin ja muihin rakennuksiin.

Hirrestä on kehitelty erilaisia liimattuja Lamellihirsitalon nurkat ovat tiiviitä, koska osien mitat ovat erittäin tarkat.

www.nmt.fi

toukokuu 2013

puukomponentteja, jotka kiinnostavat ympäri maailmaa. Hyvästä jatkojalostuksesta kertoo myös pitkään markkinoilla ollut seinärakenne, hirrestä ja puukuitueristeestä koostuva erittäin ekologinen Ekorex- rakenne. Hirsiseinällä on paljon hyviä ominaisuuk-

sia, mikä on hiljalleen alettu huomata myös julkisessa rakentamisessa. Kuopiossa valmistui juuri uusi, lamellihirrestä valmistettu koulu-päiväkoti-rakennus. - Hyvin tehtynä ja hoidettuna hirsirakennus kestää vuosisatojen rasitukset. Hirsitalot edustavat puun jatkojalostusta parhaimmillaan ja toimivat myös merkittävänä vientituotteena, kertoo myyntipäällikkö Ilpo Moilanen. Nykyaikainen lamellihirsi on ominai-

suuksiltaan perinteistä hirttä huomattavasti vakaampi. Lamellihirsissä on minimoitu massiivipuulle ominainen halkeilu ja vääntyily, ja lamellihirsitalon nurkat ovat erittäin mittatarkkoja ja tiiviitä. - Lamellihirsi on nopea pystyttää, ja tämä perinteinen suomalainen rakenne ei tarvitse tapettia koristeeksi. Kauniisti sävytetyt seinät yhdistettynä kauniiseen designiin ovat luoneet aivan uuden ilmeen hirsitaloille, joita voi ylpeänä esitellä ulkomaisillekin, Moilanen sanoo. Lamellihirret valmistetaan korkealuokkaisesta havupuusta, jonka käyttö tuotannossa on tarkkaan optimoitua. Aidosta hirrestä ja puukuitueristees-

tä valmistettu Ekorex-talo säilyttää ryhtinsä hyvin. Seinärakenne ei painu, ja tämän ansiosta myös monimuotoiset rakennusvaihtoehdot ovat mahdollisia. Monessa Euroopan maassa uudet energiamääräykset eivät mahdollista hirsiseinän rakentamista ilman lisäeristystä, ja niihin maihin ekologinen rakenne on haluttu tuote. Seinärakenne käyttäytyy kuin luonnon puu, ja siinä käytetään ilmansulkupaperia muovin sijaan. Lämpökään ei karkaa, sillä hienojakoinen puukuitueriste täyttää kaikki mahdolliset raot kiinnittymällä tiiviisti rakenteeseen ollen samalla myös paloturvallinen.

Suunnista metsänhoitoyhdistykseen, kun suunnittelet puukauppaa. Puunmyyntisuunnitelman teko kannattaa juuri nyt, sillä puukauppa käy hyvin. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puukaupan puolestasi ja valvoo korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä.

Lamellihirsissä minimoidaan massiivipuulle ominainen halkeilu ja vääntyily.

Puusta pitkään Vuonna 1946 perustettu Rantasalmi

on maailman vanhin teollinen hirsitalojen valmistaja. Nykyään Lamecon omistama Rantasalmi Hirsitalot toimii edelleen Rantasalmella, ja Lamecolla on kunnia jatkaa tätä Osmo Ruotsalaisen perustamaa historiallisesti merkittävää yritystä. Lamecolla on toinen komponenttitehdas Varpaisjärvellä. Yhteensä tehtaat työllistävät noin 50 henkilöä. Rakennuksia tehtaalta lähtee vuodessa noin 300 ympäri maailmaa. Kotimaan asiakkaista suurin osa on yksityishenkilöitä, joiden kodit ovat arkkitehtien tai asiakkaiden itsensä suunnittelemia yksilöllisiä koteja. Rantasalmi Hirsitalojen tuotannosta yli puolet menee vientiin. Tärkein vientimaa on tällä hetkellä Venäjä. Rantasalmen hirsitaloja toimitetaan esimerkiksi Sotshin olympiakylään.

www.nmt.fi

Metsänomistajat POHJOIS-SAVO Minna Kauppi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Minna Canthinkatu 11 B • 70100 Kuopio

toukokuu 2013

MULLISTAV A UUTUUS!

Helpompaa veneilyä Uusi rantatelakka VeneRoller Veneeseen pääsee nousemaan turvallisesti kuivin jaloin portaita pitkin

Patentti haettu {{Vesille lähtö

ja rantautuminen helppoa myös sivutuulella {{Vedenkorkeuden vaihtelut eivät

ole enää ongelma, koska VeneRoller voi olla aina samassa kohdassa {{Veneen voi jättää VeneRolleriin myös talvi

säilytykseen Katso video ja tuotetiedot:

Valmistus ja myynti: Autorobot Finland Oy, puh. 050 3622 154, info@veneroller.fi

www.veneroller.fi

Aito Nikkari-puuauto • valmistettu massiivikoivusta • kestävä arvolelu isältä pojalle • värivaihtoehtoina lakatun lisäksi sininen, punainen ja vihreä • muuntuu konttiautosta tukkirekaksi hetkessä

puusta

moneksi

• konttia voidaan käyttää vaikkapa

lelulaatikkona tai lasten istuimena

Nikkari-lelut valmistaa

Kevama Oy Itkonniemenkatu 65, 70500 Kuopio Puh. (017) 218 410, GSM 044 791 8410 pekka.hatinen@kevama. www.kevama. www.nmt.fi

toukokuu 2013

metsä ja erä

TEKSTI Noora Hyvönen KUVA plugi.fi

Jokaisella puulajilla on ominaisuutensa, jotka määrittävät sen käyttötarkoitusta. Myös puun eri osat pystytään hyödyntämään tehokkaasti – juuresta latvaan.

änty ja kuusi ovat käytetyimpiä puulajeja Suomessa. Ne soveltuvat hyvin esimerkiksi paneeleihin ja erilaisiin pintarakenteisiin, kertoo Katri Luostarinen, yliopistotutkija Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta. Mänty on luja puu, ja kuusen tavoin erittäin monikäyttöinen. Molempia pystytään hyödyntämään melkein missä vaan. Toisin kuin kosteutta kestämätön koivu, mänty ja kuusi kääntyvät myös ulkohuonekaluiksi. Koivu puolestaan toimii sisällä, vaikka lattiassa. - Koivusta ja tammesta tehdään arvohuonekaluja. Vaikka koivu on hyvin vaalea puu, saadaan siihenkin eri väriä pintakäsittelyllä. Vahattuna ja petsattuna se on oikein hyvännäköinen, kuvailee puuseppä Jarmo Partanen. - Tammi taas näyttää arvokkaalta, ja se on myös erittäin hidaskasvuinen. Tammen kasvussa menee useampi sukupolvi, siitä kai sen arvo tulee.

Sisähuonekaluissa käytetään myös Puun sairauksia voi käyttää hyväksi. Pahkoista saa kaivertamalla vaikka mitä.

jalavaa ja vaahteraa. Haapa ja leppä taas soveltuvat mm. saunan lauteisiin ja sisustusesineisiin. Puun valinnassa olennaisinta on käyttötarkoitus: on otettava huomioon, kuinka puun ominaisuudet vastaavat sitä. Esimerkiksi lujuus on tekijä, joka määrittää pitkälti sitä, missä puuta pystytään

hyödyntämään. Muita vaikuttavia piirteitä ovat mm. tiheys ja rakenne. - Lehtikuusi on tiheä eli painava puu, eikä sitä siksi käytetä talonrakennuksessa. Lisäksi se on tikkuista, joten sen ei ole hyvä olla kosketuksissa ihon kanssa. Siltoihin ja puutarhamateriaaleihin se sen sijaan sopii hyvin, havainnollistaa Luostarinen. Käyttötarkoituksesta riippuen puun ulkonäöllä voi olla suurikin merkitys. Esimerkiksi visakoivu on normaalikoivusta poikkeavan ”visoittuneen” pintakuvionsa ansiosta hyvin arvokasta, jopa kalliimpaa kuin tammi. Tuijan juurakosta tehdään erilaisia koriste-esineitä – sen erikoisuutena on syheröinen pinta. Myös pihlajasta, omenapuusta ja raidan

juurakosta saadaan sorvattua upeita koristeita. Juurakon käyttö on vain yksi esimerkki puun monipuolisesta hyödyntämisestä: vaikka suurin osa puutavarasta saadaankin rungosta, kukaan ei kiellä käyttämästä esimerkiksi puun sairauksia hyväkseen. - Pahkoista saa kaivertamalla tehtyä vaikka mitä. Hyvästä pahkasta syntyy vaikka baarikaappeja, valaisee Partanen. Puun käyttöä rajoittaa sen esiintyminen. Esimerkiksi pyökki on hyvä käyttöpuu, josta saa rakennettua mm. työtasoja. Luonnonmukaisesti pyökkiä ei kuitenkaan kasva Suomessa. Harvinaisten puulajien kohdalla myös hinta nousee, ja arvo osaltaan ohjaa sitä, mihin puuta käytetään. www.nmt.fi

toukokuu 2013

KO KO U S - JA T I L AU S R AV I N TO L A .............................................................................. KO KO U S - JA T I L AU S R AV I N TO L A

ÄITIENPÄIVÄBUFFET KLO 13 JA KLO 15.

Pöytävarauksella. NAISTEN ILTA la 6.10. klo 18 NAISTEN ILTA la 6.10. klo 18 Ravintola avoinna toukokuussa Alueen naisyrittäjät esittäytyvät. ke-su kloilmoittautuminen 11-20. Alueen naisyrittäjät esittäytyvät. Illalliskortti 20€ ja Illalliskortti 20€mennessä. jasekä ilmoittautuminen Meillä voit4.10. järjestää yritysjuhlat että erilaiset4.10. ja -kokoiset yksityistilaisuudet. mennessä. A’la-cartermaista catering-palvelua laadukkaista ja suomaLoimutar Oy laisista raaka-aineista. Samalla kunnioittaen ympäristöä ja Siltasalmentie 451, Toivala Puh.myös 040 Tahkolla. 158 8353 vaalien kestävää kehitystä. Kokoustilat Loimutar Oy

Puh.Myös 0400eräkokkipalvelut 474 Toivala 438 www.loimutar.fi Siltasalmentie 451, Puh. 040 158 8353 ja kurssit: Puh. 0400 luonnossa, 474 438 tulella www.loimutar.fi Ruokaa tai ilman ...............................................................................

Loimutar Oy

Siltasalmentie 451, Toivala Puh. 040 158 8353 Puh. 0400 474 438 www.loimutar.fi

PUUNSORVAUKSEEN

E-Mail: info@onewood.fi Y-1626098-2 / VAT FI16260982 Mobile: +358 44 275 1918

ruoka ja viini

MENU TEKSTI ANU JANTTONEN KUVAT Ari-Jukka Janttonen

1. Suppilovahverokeitto 2. Hiillostettu kuha, ”rumpsutuspotut” ja puolukkakastike

LOIMUTAR

Erätulilla paistettua

3. Kinuskikastike ja jäiset mustikat

Yrittäjän sydämen asia ovat kotimaiset, puhtaat raaka-aineet, hyvä ruoka ja asiakkaiden oppimisen ilo.

Kestävä kehitys ja pientuottajien tukeminen on meidän juttumme, korostaa keittiömestari ja yrittäjä Minna Kaasalainen.

Alkuruoka Suppilovahverokeitto 1 sipuli voita kasvislientä iso loraus ruokakermaa kuivattuja suppilovahveroita maun mukaan ripaus timajamia valkopippuria ja suolaa Laita sienet likoamaan kylmään veteen. Ne on hyvä murskata ennen veteen laittamista. Kuullota kuutioitu sipuli voin kanssa kattilassa. Lisää kasvisliemi, sienet, sitten ruoka-

räruokakurssit kasvattavat suosiotaan.

Raaka-aineista tai valmistuksesta ei tingitä eräoloissakaan. - Kurssimme pidetään aina Järviterminaalin kodalla ja ne myös suunnitellaan huolella. Sama pätee luonnossa pidettäville kursseille. Kaikki ruoka-aineet ja välineet otetaan luontoonkin mukaan. Lisäksi voidaan käyttää luonnosta saatavia raaka-aineita, ja joskus on myös savustettu asiakkaiden saamia kaloja, sel-

kerma ja mausteet. Tarkasta maku, ja tarjoile hyvän, maukkaan leivän kanssa.

VIINISUOSITUS ALKURUOALLE Tarapacá Santa Cecilia Chardonnay 2012 chile 6,64 € Kuiva, hapokas, sitruksinen, trooppisen hedelmäinen, kevyen mausteinen

ventää Loimuttaren yrittäjä, keittiömestari Minna Kaasalainen. Yritykset ja työporukat tilaavat yleensä eräruokakursseja. Se, halutaanko esimerkiksi kalan tai riistan käsittelyä, riippuu ryhmästä. Hän mainitsee suosikikseen ”mehtäkokkisovan”, jolloin asiakkaille annetaan viisi raaka-ainetta, jotka täytyy löytyä valmiista ruoasta. Muitakin raaka-aineita saa käyttää. - Ruoka valmistetaan ryhmissä, ja on ihana katsoa ihmisten mielikuvituk-

sen lentoa. Meillekin herää uusia ideoita. Ja se oivalluksen ilo asiakkaan ymmärtäessä ettei ruoan laitto ole vaikeaa! Sen kun vain laittaa aineksia sekaisin ja hämmentää, hän nauraa. Eräruoaksi soveltuvat useat raaka-aineet. Loimuttaressa hyödynnetään mm. hirveä ja villisianlihaa, kuhaa, muikkua ja madetta sekä mustatorvisieniä ja suppilovahveroita. Kursseilla valmistetaan paljon fasaaneja, jotta opitaan sen valmistus aina sulkien nyppimisestä alkaen. Erikoisuutena on voimakkaan makui-

pääruoka Hiillostettu kuha, rumpsutuspotut ja puolukkakastike kuhaa n. 150 g/hlö (nahallinen file) suolaa sitruunan lohko Kuhan pintaan suolaa, sitten hiillokseen esim. halsterin kanssa. Kypsennä muutamia minuutteja molemmin puolin. Purista kypsän kalan päälle sitruunasta (puhdistettua) mehua.

www.nmt.fi

toukokuu 2013

Rumpsutuspotut

Puolukkakastike

200 g jauhoisia perunoita voita kermaa ripaus suolaa

n. 3 dl puolukoita 2 dl vettä 2 rkl punaviinietikkaa 2 rkl hunajaa

Keitä perunat kypsäksi kattilassa. Kaada suurin osa vedestä pois. Kansi päälle, ja sitten rumpsuttamaan perunoita kantta vasten. Lisää kerma, voi ja suola joukkoon sekä tarkasta maku. Nauti!

Keitä puolukoita vedessä punaviinietikan kanssa. Murskaa kypsät puolukat esim. survimella. Lisää hunaja ja tarkasta maku. Tarvittaessa lisää ripaus sokeria.

VIINISUOSITUS PÄÄRUOALLE Graffigna Chardonnay 2012 ARGENTIINA, 8,98 € Kuiva, hapokas, sitruksinen, yrttinen, kevyen mausteinen.

nen majavan liha. Ruoan kyytipoikana maistuu hyvä luomuviini, kotikalja ja vesi. Vinkiksi: kalan kanssa kannattaa kokeilla rosé-viiniä. - Mausteina suosimme itsekasvatettuja yrttejä, pippuria ja suolaa. Riistan makua ei saa peittää liialla maustamisella. Luonnon yrteille, kuten hyvänmakuiselle mesiangervolle, voi tietämättään olla allerginen, joten niiden kanssa kannattaa olla varovainen, hän muistuttaa. valmistus antaa ruoalle pikantin savun maun, ja se on myös tunnelmallinen tekijä. Järviterminaalin kodassa ruoka tehdään aina asiakkaiden nähden, mikä pätee myös luonnossa. Ruoanlaitossa hyödynnetään myös hiillosta, onpa kodassa jopa rosvopaistimonttu. Avotulella kiehuvat myös makoisat keitot kuhasta, sienistä ja nokkosista. Kotimaiset, puhtaat ja läheltä tulevat raaka-aineet ovat Kaasalaisen sydämen asia. Hänen intohimonsa on tehdä konstailematta hyvää ruokaa ja opettaa myös ihmisiä sen valmistamiseen ympäristöä kunnioittaen. Loimuttaressa käytetään mahdollisimman paljon pientuottajien valmisteita, kuten maalaisleipää, mehua, lihaa, kalaa ja juustoa. Sienet ja marjat poimitaan itse. Uutuutena Järviterminaalissa on saatavissa ”savolaesija tappaaksija” eli tapaksia, joiden sisällä on muun muassa lähimakkaraa, savumuikkua tai vuohenjuustoa. Eikun mussuttammaan!

Elämyksiä ja Nautintoja.

Avotulella

jälkiruoka Jäisiä mustikoita kinuskikastikkeen kanssa 4 dl vispikermaa/ruokakermaa 2 dl fariinisokeria Keitä n. 5-10 min. kattilassa hiljalleen kiehuen. Tarjoile valmis kastike kuumana marjojen kanssa.

lueista

et tabl ää! lis

VIINISUOSITUS JÄLKIRUOALLE Torres Santa Digna Cabernet Sauvignon Rosé 2011 CHILE, 9,99 € Kuiva, hapokas, herukkainen, mansikkainen, vadelmainen, yrttinen.

Loimutar Oy, Siltasalmentie 451, 70900 Toivala www.loimutar.fi

Torniravintola p. 017 255 5255 www.puijo.com, myynti@puijo.com p. 044 552 4810

Pöytävaraukset: Koivumäen Kartano p. 017 3614291 www.koivumaenkartano.com

Bierstube

Mualiman parhaat oluet ja kaupungin suosituimmat Hot Wingsit.

Puh: 017-2821532 Kasarminkatu 5-7, 70110 KUOPIO www.nmt.fi

toukokuu 2013

www.bierstube.fi

JO VUODESTA 1981 YLI 20 MAAHAN

HARVESTERIT

Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus. EXS-malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa.

huolettomuutta

varusteilla

M yö s E X S - ma llit ka ivinko ne is iin Malli Tapio 160 Tapio 280 Tapio 400 Tapio 600

Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg

Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm

Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l/min

Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar

MYYNTI:

Itä-Suomi: Joutsan Tuonti / Polvijärven Hake ja Turve Ky Kari Saharinen puh. 0400 375 020

Etelä-, Länsi-, ja Pohjois-Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala puh. 0400 446 001

www. r i u t t o l e h t o . f i

Ostamme kultaa ja hopeaa Tervetuloa Kuopion ostopisteeseen.

Vuorikatu 26 Ma-Pe klo 10-17 Kampanjahinta 24K/999 EUR 42/g *Kampanjaehdot ostopisteissä tai www.kultarahaksi.fi. Puhelin: 029-000 1133.

TEKSTI Noora Hyvönen KUVAT Sasta Oy

Kunnolliset varusteet takaavat huolettoman mukavuuden metsäretkellä. Oikea pukeutuminen voi pelastaa tai pilata päivän, joten ei ole aivan sama, mitä vaellukselle valitsee.

2013

Ota tämä mainos mukaan! Saat 10 € lisää, kun myyt yli 100 € arvosta kultaa. www.nmt.fi

toukokuu 2013

eräävä luonto houkuttelee retkeilijää kesän kynnyksellä. Oli ideana sitten päiväretki Puijolle tai kokonainen Karhunkierros, varusteisiin on syytä kiinnittää huomiota. - On hyvä muistaa, että kaiken mitä mukaan ottaa, saa kantaa itse. Koko omaisuutta ei siis kannata raahata vaellukselle, ohjeistaa erävarusteiden asiantuntija Santtu Itkonen. Päiväretkelle reppu on riittävä vaihtoehto. Pääasia, että se ei heilu kannettaessa, ja lisäksi selkäosan olisi hyvä olla hengittävää kangasta. Kun taas tavoitteena on pidempi reissu, valinta on rinkka. - Rinkkoja löytyy 50 litrasta yli satalitraiseen. Yleensä valitaan kuitenkin 50–70 litrainen. Koko riippuu tavaramäärästä: mukaan ei pidä ottaa ylimääräistä, mutta esimerkiksi teltta vie tietysti tilaa.

kut tuovat myös ilmettä sekä takkeihin että housuihin. Lisäksi takeissa näkyy erilaisia kiristyksiä joko lantion tai helman kohdalla – niiden avulla pystyy itse säätelemään vaatteen pussimaisuutta. Hihansuissa olevat tarrat toimivat samoin.

Pukeutumisessa täytyy osata huomi-

oida olosuhteet: kesäisin päivät voivat olla hyvinkin lämpimiä, illat silti viileitä. Retkeilijän kiusana parveilevat myös itikat ja mäkäräiset – ja vaatekaappia ei pysty mahduttamaan mukaan. Vaatteiden pitäisi soveltua siis joka tilanteeseen. - Kerrospukeutuminen on paras ratkaisu. Päällysvaatteet ovat peittäviä, kevyitä ja hengittäviä, ja alle laitetaan vaatetta sään mukaan, neuvoo Itkonen. Keveisiin kantamuksiin mieltyneen retkeilijän valinta on Gore-Tex. Materiaali hengittää hyvin ja suojaa tehokkaasti sateelta ja tuulelta. Sillä selviää säässä kuin säässä. Puuvilla sen sijaan imee itseensä hien ja kosteuden, ja jää sen vuoksi kotiin. Myös alusasujen on hyvä olla teknisiä.

. PERÄMOOTTORIT

Kengissä vedenpitävyys on valtti. Lyhyellä päiväretkellä lenkkikengätkin palvelevat kiitettävästi, mutta pidemmälle reissulle vaelluskengät ovat ehdottomat. - Kenkien täytyy olla sopivan jämäkät, ettei nilkka taitu vaikeassa maastossa. Hyvillä vaelluskengillä pärjää koko reitin. Matkaan voi tietysti ottaa iltoja varten vaikka Crocsit. Niissä jalka saa levätä, ja samalla voi kuivattaa vaelluskenkiä seuraavaa päivää varten, vinkkaa Itkonen. Hyvä hattu suojaa vaeltajan päätä hyttysiltä ja auringolta, ja huppu on kätevä ratkaisu sateen ja tuulen varalle. Kädet taas voi suojata ohuilla, hengittävillä käsineillä – varsinkin hyttysaikaan peittävä pukeutuminen tekee retkeilystä paljon mukavampaa! Santtu Itkosen eväsvinkit on myös syytä muistaa matkalla metsään. - Päiväksi riittävät makkarat ja leivät, mutta yöreissulle on kätevää ottaa mukaan valmiita pussimuonia. Nesteytys on myös tärkeää, ja Lapissahan voi usein juoda suoraan purosta!

. DUELL SHOP

Ajovarusteet moneen lähtöön!

Ohuissa, suojaavissa päällysvaatteissa

hengittävyyttä parantavat tuuletusaukot, jotka löytyvät usein kainaloiden kohdalta tai taskuista. Taskut rasittavat kuitenkin sateelta suojaavien ”kalvovaatteiden” rakennetta, ja niitä näkyy siksi paljon enemmän paksummista kankaista olevissa erävaatteissa. Vaatteita saa muunneltua monella tapaa: esimerkiksi huppu on näkyvä yksityiskohta, jonka irrottamalla vaatteesta tulee kaupunkimaisempi. Värikkäät vetoketjut ja tas-

www.punamusta.com

www.nmt.fi

toukokuu 2013

Sakun ravintola

o l a t i r o t t o o m n i s i l o u p i n o m n a Maakunn Suosittu moninkertainen

TESTIVOITTAJA! — Lyömätön apuväline puutarhatöissä.

Oksahakkuri GE 150

399 €

Moottorisaha MS 170 D

199 € Moottorisaha MS 250 E

429 €

Painepesuri RE 128 PLUS

399 € Tehokas i painepesur n. yleiskäyttöö

Raivaussaha FS 260 CE

649 € ja Raivaukseen n. ee ks au m im tr