NMT Metsä, erä ja maaseutu 2014 by Digimag

Laaduntekijänä elementissään Valmisbetonit Kuopio, 040 3400 140

metsä ja erä 2014

uopio nmt k en -lehd

ä mets ä er ja mero oisnu

erik

altee ota t

Ota yhteyttä: Riku Suhonen, konemyynti Itä-Suomi Puh. 0400 269 735 riku.suhonen@komatsuforest.com www.komatsuforest.fi

metsän kutsu jätti-investoinneilla työpaikkoja ja tulosta Tulevaisuuden metsänhoitoa // Metsäkoulutus // Koti metsässä 33 33 www.nmt.fi www.nmt.fi

huhtikuu heinäkuu 2013 2014

TEKSTI Ulriikka Myöhänen KUVA arkistokuva

Metsänomistajaprofiilit

JA TULEVAISUUDEN

metsänhoito

Pohjoissavolaisen metsätilan koko on keskimäärin 36 hehtaaria, ja kolme neljäsosaa tiloista on perheomistuksessa. Omistajan keskiarvoikä on 59 vuotta, ja 24 % metsänomistajista on naisia. Tulevaisuuden metsänhoito on omistajalähtöistä.

etsäntutkimuslaitoksen Suomalainen Metsänomistaja 2010 – julkaisun mukaan 45 % suomalaisista metsänomistajista on profiililtaan eläkeläisiä. Toiseksi suurin vihreän kullan omistajaryhmä ovat palkansaajat. Päätoimisia maa- tai metsätalousyrittäjiä on enää kuudesosa metsänomistajista. - Pohjois-Savon keskiarvotiedot metsänomistajuudesta ovat lähellä koko maan tuloksia, mutta kaupungissa asuvia metsänomistajia on enemmän kuin muualla maassa. Lisäksi etäisyys tilalle on muuhun maahan verrattuna pidempi niille metsänomistajille, jotka asuvat metsän sijaintikunnan ulkopuolella. Pohjoissavolaisilla tiloilla on myös keskimääräistä useammin metsäsuunnitelma, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista, Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jussi Leppänen kertoo.

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

metsä ja erä Metsähallituksen metsää myyvän Laatumaan maakauppapäällikkö Perttu Finne kertoo keskivertometsänostajan vaihtelevan kohteen mukaan. Noin 35 hehtaarin metsä on yleisin ostettava metsäkoko. Sitä suuremmista tiloista ovat kiinnostuneita sijoittajat, joilla on omistuksessa jo muutakin metsää. Finnen mukaan pienemmissä, noin 5-20 hehtaarin metsätilojen ostajina ovat usein eläkeikää lähestyvät henkilöt ja muut ostajaehdokkaat, jotka haluavat puuhastella metsänhoidon parissa. - Iso osa metsistä siirtyy sukujen ja perheiden välillä. Etelä-Suomessa metsätiloista käydään suorastaan tarjouskilpailua, mutta pohjoisessa on valinnanvaraa. Kaupunkilaisomistajilla on yhteisiä nimittäjiä, sillä usein omistajuuden kiinnekohta liittyy kotiseutuun

tai kesämökkiin. Kaupunkilaissijoittajille palstan sijainnilla ei muuten ole merkitystä, kunhan kasvupohja on hyvä ja tehtaat lähellä, Finne paljastaa. Uudistettu metsälaki astui voimaan vuoden alussa. Lain myötä metsänomistajat saavat entistä enemmän vapautta ja vastuuta palstansa hoidossa, sillä esimerkiksi metsän uudistamisen läpimitta- ja ikärajat poistuivat. Lisäksi metsää saa kasvattaa eri-ikäisrakenteisena. - Tähän asti vanha laki on ollut tarkka siitä, milloin metsän voi hakata ja uudistaa. Uuden lain tärkeimmät kohdat ovat pääte- ja harvennushakkuiden käsittelyvapaus. Nykyisin jokainen voi tehdä metsän suhteen niin kuin parhaaksi näkee, sillä se on omaa omaisuutta siinä missä vaikkapa autotkin. Tulevaisuuden metsänhoito on monimuotoisempaa ja omistajalähtöisem-

Uuden metsälain ”tärkeimmät kohdat

PUUN HINNAN JA KYSYNNÄN VAIHTELU

ovat pääte- ja harvennushakkuiden käsittelyvapaus.

pää, Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlman toteaa. Muutokset laissa lisäävät Sahlmanin mukaan neuvonnan tarvetta metsänomistajien keskuudessa. Asiantuntijoiden apu voi tulla tarpeeseen elämäntilanteessa, jossa edessä on iso investointi, ja metsän myyminen tulee ajankohtaiseksi. Taloudellisessa mielessä hakkuita ei kannata tehdä liian nuorena.

Puusta maksettava hinta vaihtelee jopa vierekkäisissä leimikoissa eli hakattavissa metsissä. Hintaan vaikuttaa eniten hakkuutapa, mutta myös hakattavalla määrällä, hakkuuajankohdalla, metsäkuljetusmatkalla sekä puuston laadulla ja järeydellä on merkitystä. Puusta valmistettavien tuotteiden markkinat lopulta määräävät hintatason. - Alkuvuoden aikana puukauppa on käynyt Suomessa viime vuosia vilkkaampana, ja näin ollen ostajan ostotarpeet ovat täyttyneet. Tästä johtuen kysyntä on viime viikkoina huonontunut, Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlman kertoo. Kysynnän laskua on tapahtunut Sahlmanin mukaan lähes kaikkien puutavaralajien osalta. Paras kysyntä on koivukuitupuulla. Puutuotteiden kysyntään vaikuttaa se, että markkina-alueet ovat tällä hetkellä hyvin hitaan talouskasvun vaiheessa. Rakennusalalla on hiljaista, ja esimerkiksi lankun sekä laudan kysyntä ei ole huipussaan. Kotimaan lisäksi myös Eurooppa on tärkeä markkina-alue suomalaiselle metsäteollisuudelle.

VIEL

ÄM UUT AM

IA P AIKK O

JA V APA A

MHY SAVOTAN JA MHY POHJOIS-SAVON METSÄNOMISTAJAMATKA SUORALLA LENNOLLA KUOPIOSTA Syksyn metsänomistajamatkamme suuntautuu iloiseen Unkariin. Matkan aikana pääsemme tutustumaan alueen metsiin ja maaseutuun. Paikallisen metsäalan ammattilaisen johdolla tehdyt päiväretket antavat matkalle sen ammatillisen hyödyn. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt pitävät ajankohtaiskatsauksia ja antavat henkilökohtaista metsäneuvontaa. Pääkaupunki Budapest esittäytyy meille alkusyksyn väriloistossaan. Saamme kattavan kuvan kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä ja käyntikohteista. Matkan päätteeksi vietämme kaksi viimeistä päivää Sloveniassa tutustuen maan metsien hoitoon Mariborin talviurheilukeskuksen läheisyydessä. Tutustumme myös tärkeimpiin nähtävyyksiin pääkaupunki Ljubljanassa.

Matkan hinta: 1455 €/hlö. Yhden hengen huoneen lisämaksu: 140 € Trio Travelsin palvelumaksu: 15 €/hlö

Hinta sisältää: Edestakaiset lennot turistiluokassa Kuopio-Ljubljana-Kuopio, suomenkielisen oppaan palvelut perillä koko matkan ajan, lentokenttäkuljetukset kohteessa, majoituksen ja -tason hotelleissa aamiaisella, matkaohjelmassa mainitut kuljetukset, ruokailut, vierailut ja sisäänpääsymaksut (ellei toisin mainita), MHY:n edustaja mukana matkalla matkanjohtajan roolissa sekä lentokenttämaksut ja arvonlisäveron.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Päivi Lindgrén - puh. 020 756 8615 - paivi.lindgren@triotravels.fi Kysy myös Slovenian matkaa 16.-23.9.2014 suoralla lennolla Kuopiosta

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

NA!

VIHREÄN KULLAN

politiikkaa TEKSTI Ulriikka Myöhänen KUVAT lisa langelll, mhy pohjois-savo

Metsänomistajan on selvittävä puukaupoissa omin neuvoin.

Metsäpoliittinen keskustelu käy kuumana, sillä metsän kuva on muutoksessa. Suuri hirvikanta johtaa metsien kuusikoitumiseen, eikä nykyinen metsävero välttämättä kannusta aktiiviseen metsänhoitoon. Valtion metsät ovat vielä toistaiseksi kaiken kansan käytössä.

Eihän se nyt niin mene! Puumarkkinoiden paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Me kilpailutamme leimikon puolestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan hinnan puukaupasta. Kun harkitset puukauppoja, ota yhteyttä

Metsänomistajat POHJOIS-SAVO

Toimistot:

• Minna Canthin katu 11 B, 70100 Kuopio • Maaningantie 47, 71750 Maaninka • Asematie 9, 71800 Siilinjärvi • Keskitie 22, 71200 Tuusniemi • Kuopiontie 30, 77700 Rautalampi

p. 0400 330 674 pohjoissavo@mhy.fi etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/pohjoissavo

• Asemakatu 12, 77600 Suonenjoki • Urheilutie 3, 72210 Tervo • Keskustie 7, 72300 Vesanto • Pikonmäentie 4A, 72600 Keitele

Tapahtumia metsänomistajille: Suonenjoella 26.8.2014 koneellinen taimikon kitkentä työnäytös klo 12-15 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille vapaa pääsy ja nokipannukahvit. Työnäytös on Antti Lukkarisen maalla Ylätalontien varrella.

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

metsä ja erä

irvet vauhdittavat metsän kuusikoitumista syömällä männyn ja koivun taimia. Riistakeskuksen Pohjois-Savon aluepäällikkö Jouni Tanskanen kertoo alueellamme olevan 457 000 hehtaaria niin sanottua mustikkatyypin kasvupaikkaa, mikä automaattisesti tekee seudusta kuusivaltaisen. - Alueellinen riistaneuvosto on kymmenen henkilön toimielin, joka asettaa hirvikannan hoidon tavoitteet keskusteltuaan ensin eri sidosryhmien kanssa metsille aiheutuneista vahingoista ja esimerkiksi liikenneonnettomuuksista. Myös suurpetokanta on huomioitava, sillä hirvi on suurpedon saalis, Tanskanen muistuttaa. Vuonna 2014 hirvenkaatolupia myönnetään Tanskasen mukaan noin 3300 eläimen kaatamiseen, joka on noin 1000 eläintä enemmän kuin viime vuonna. Pohjois-Savossa on tällä hetkellä 3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Riistakeskus on asettanut suositusluvuksi 2,5–3,5. - Ihanteellinen suuruusluokka myös metsätaloudelle olisi 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvien määrä tulisi pitää kurissa metsästämällä. Nykyisin hirvikantaa seurataan tarkemmin kuin aiemmin, ja viranomaisetkin ovat ymmärtäneet kannan olevan liian iso, Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Helminen toteaa. Metsäkeskuksen edistämispalvelujen päällikkö Markku Remes ker-

too, että ensimmäisenä ylisuuret kannat näkyvät hirvikolareissa. Nykymetsänhoito suosii hirviä, sillä hakkuita tehdään paljon. Keskustelua on herättänyt

Verotukseen pitäisi keksiä ”jokin sellainen keino, joka kannustaa aktiiviseen metsänhoitoon.

myös se, että pitäisikö vesakot raivata puhtaaksi lehtipuista. Ratkaisuja lisääntyviin hirviongelmiin on Remeksen mukaan useita. Tärkeintä on hirvikannan määrän vähentäminen ja uros-naaras-tasapainon ylläpitäminen. - Lisäksi ongelmaan auttavat taimikon perkaus, pahanhajuiset ja – makuiset karkotteet sekä erilaiset siimaviritelmät. Metsiin on asennettu myös radioita, jotka päästävät ammuskelun ääntä. Ihmisen haju on toimiva karkote, ja jopa kampaamoista on haettu tukkaa roikkumaan puihin. Hirvi on kuitenkin sopeutuvainen ja viisas eläin, joka tottuu ääniin ja ymmärtää lopulta, ettei todellista vaaraa ole, Remes muistuttaa. 70–80-luvuilla mäntyä viljeltiin

liian rehevillä alueilla sen kasvumahdollisuuksiin verraten. Siksi myös kuusi kasvaa nykyisin rehevillä seuduilla, ja koivukot ovat harvassa. Metsänomistajat eivät uskalla viljellä mäntyä ja koivua hirvituhojen pelossa, joten metsät kuusikoituvat. Remes kertoo, että Pohjois-Savon hirvien aiheuttamat tuhot ovat suurimmat Lapinlahdella, Leppävirralla, Kuopiossa ja Kaavilla. Vuonna 2013 hirvituhot maksoivat Pohjois-Savossa alle 30 000 euroa, mutta tänä vuonna summa nousee Metsäkeskukseen tulleiden vahinkoilmoitusten perusteella yli 50 000 euroon. Toinen polttava metsäpoliittinen kysymys liittyy verotukseen. Kiinteistövewww.nmt.fi

heinäkuu 2014

Kysy tarjous vuokrakoneista! Toimipisteet: Kuopio Puh. (017) 465 3011 ma-pe 7.30-16.30 la 9.00-13.00 Juankoski Puh. (017) 613 999 Lapinlahti Puh. (017) 731 234

Suoritamme kantojyrsintää Muuttolaatikot nopea toimitus!

Pielavesi Puh. (017) 465 3021 Suonenjoki Puh. (017) 465 3031

Hihnakuljettimet vuokralle

Laakkonen Yhtiöt Juuret metsässä Sydän autokaupassa Mahti mediassa Maine liiketoiminnassa

ron ulottamisesta metsiin on keskusteltu vuodesta 1993 lähtien, jolloin siirryttiin pinta-alaverotuksesta puun myyntitulon verotukseen pääomatulona. Nykyinen verotusmalli jakaa kuitenkin mielipiteet. - Jos metsämaasta jouduttaisiin maksamaan kiinteistöveroa, ensimmäisenä kärsisivät jokamiehen oikeudet. Metsistä tulisi tontteja, jolloin vapaa liikkumisoikeus poistuisi. Suomalaisena metsänomistajana suon muille ihmisille ilon liikkua minun metsissäni. Nykyinen metsäverotus on käyttökelpoinen sellaisenaan, Helminen vakuuttaa. SDP:n kansanedustaja Kari Rajamä-

www.punamusta.com

Tarrojen ja etikettien ammattilainen

www.paperityo.fi

golfpiste.com/kytajagolf/

en mukaan nykyinen verotusmalli kuitenkin asettaa tasaisen puuhuollon vaaraan. Aiempi pinta-alaverotus suosi huoltoa. - Keinon pitäisi liittyä metsän arvoon ja hoitoon. Ensiharvennusvelvoitteiden tulisi olla selkeämmät, sillä metsä ei saa pirstoutua. Sahateollisuuskin pitää metsänhoidollista tilannetta huolestuttavana. On tärkeää muistaa, että jollei puuhuoltoa tehdä, ei myöskään metsänomistaja saa puupinoa, Rajamäki pohtii. Rajamäki on osoittanut selkeästi olevansa valtion metsien yhtiöittämistä vastaan, sillä metsä on suomalainen kansallisvarallisuus. Yhtiöittäminen saattaisi metsät lyhytnäköisen rahastuksen kohteeksi ja vaarantaisi mahdollisesti muun muassa jokamiehen oikeudet. Hänen mukaansa kolmasosa Etelä-Suomen metsistä on kuitenkin hukassa, koska on olemassa passiivisia metsänomistajia. Myös siksi metsänhoidon kannustavuutta olisi parannettava. - Jos valtion metsät yhtiöitetään, niin voisi olla järkevää myydä maita sellaisille yksityisille metsätalousyrittäjille, jotka haluavat asua maalla ja tehdä töitä metsän parissa. Tällainen ratkaisuhan toisi myös valtiolle verotuloja, Helminen puolestaan väläyttää.

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Luvassa hyvää puukauppasäätä. Suomen suvi on upea, satoi tai paistoi. Kesäaikaan Suomen metsät kasvavat yhteensä yli miljoona mottia päivässä. Kysy lisää puukaupan palveluista ja varmista samalla, miten saat metsällesi parhaan tuoton. Ota yhteyttä Stora Enson metsäasiantuntijaan hyvän sään aikana puhelin 02046 1478 www.storaensometsa.fi

metsä ja erä

änekoskelle suunnitellaan maailman ensimmäistä uuden sukupolven biotuotetehdasta. Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren kaavailema tehdas tuottaisi korkealaatuisen sellun ohella esimerkiksi biomuovin raaka-aineita, lannoitteita sekä bioenergiatuotteita kuten bioöljyä, metanolia ja biokaasua. Toteutuessaan Äänekosken investointi olisi suomalaisen metsäteollisuuden historian suurin, 1,1 miljardia euroa. - Investoinnit pitävät sisällään uuden tehtaan rakennuskustannukset, projektoinnin, laitteet ja teknisen infran, kuten tehdasalueen tiet ja rautatiet, Äänekosken tehtaan johtaja Camilla Wikström kertoo. Uusi tehdas vaikuttaa metsäpolitiikkaan ratkaisevasti, sillä sen myötä puunkäyttö lisääntyisi noin neljällä miljoo-

Palvelen Sinua yritysten vakuutusasioissa LähiTapiola Savossa, ole yhteydessä!

METSÄTEOLLISUUDEN ISOT INVESTOINNIT TEKSTI Ulriikka Myöhänen kuvat varkauden kaupunki, ulriikka myöhänen

Asiakkuuspäällikkö Jari Vilmi puh. 0400 376 190

Suomalaiseen metsäteollisuuteen kaavaillaan jätti-investointeja biotuotteiden ja aaltopahvin saralla. Toteutuessaan hankkeet lisäävät puunkäyttöä ja luovat taloudellista hyvinvointia. www.nmt.fi

heinäkuu 2014

nalla kuutiolla. Nykyinen tehdas käyttää vuodessa 2,4 miljoonaa kuutiometriä puuta. Wikströmin mukaan tehtaan tarvitsemaa pitkää kuitua kasvaa riittävästi Suomessa, mutta yksityismetsän tarjontaa sen osalta pitäisi lisätä. Hankkeen työllistävä vaikutus Suomessa on tuotannon käynnistyttyä yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa. Äänekosken projekti on jo hyvällä mallilla. Ympäristövaikutusten arviointi on aloitettu ja ympäristölupahakemus tehty. Wikström kertoo kevään 2015 tuovan ratkaisun tullessaan. Silloin katsotaan, miltä maailman talous näyttää, ja tehdään päätös investoinnista. Jos päätös on myönteinen, uusi tehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 syksyllä. - Suomen energiapolitiikalle investointi merkitsisi sitä, että uusiutuvan energian käytön määrä lisääntyisi kahdella prosenttiyksiköllä, Wikström toteaa. Myös Varkauden suunnalla tehdään isoja investointeja lähitulevaisuudessa, kun nykyisen tehtaan tuotesuunta muutetaan päällystämättömistä hienopapereista aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi linjaksi. Investointi on 110 miljoonan euron arvoinen. - Tuotesuuntamuunnos vaikuttaa jokaiseen osastoon eli investointeja tehdään tehtaan kaikilla alueilla. Paperikoneen ohella teknisiä muutoksia tehdään muun muassa sellutehtaalla, energiatuotannossa ja uusiokuitulaitoksella, tehtaan johtaja Jarkko Tehomaa kertoo. Muutostyöt ovat valmiita syksyllä 2015. Tuotesuuntamuunnoksen vaatimat tekniset muutokset toteutetaan syyskuun alussa alkavassa seisokissa, ja uusien tuotteiden tuotanto käynnistyy vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Investoinnin myötä metsäteollisuus vahvistaa jalansijaansa Varkaudessa. Tehomaan mukaan kartongin kysyntä näyt-

tää kasvavia lukuja erityisesti Euroopassa, kun taas paperin kysyntä on ollut laskussa. - Tärkeää on päästä nopeasti uusille markkinoille ja vuonna 2016 viritellä tehtaan laitteisto niin, että tuotanto on mahdollisimman tehokasta ja laadukasta. Tällä investoinnilla ei ainoastaan varmisteta, vaan myös lisätään savolaista puunkäyttöä. Havukuidun tarve lisääntyy reilulla miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Sen myötä hyvinvointi jakaantuu tasaisesti koko maakuntaan, Tehomaa kertoo.

Tunne, mitä omistat Tiedä, mitä kasvatat Metsään.fi -palvelussa metsäsi on verkossa klikkauksen päässä. Pysyt ajan tasalla metsäsi tilasta ja voit tehdä tietoisia päätöksiä hoitotöistä ja hakkuista. Näet palvelussa myös luontokohteet.

Kokeile maksutta tilaa ja voita! Ota palvelu käyttöösi osoitteessa www.metsään.fi.

Asiakastuki 029 432 409 asiakastuki@metsakeskus.fi www.metsäkeskus.f i

METSÄNOMISTAJAN NÄKÖKULMA INVESTOINTEIHIN Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlman pitää

SAVON KULJETUS PALVELEE:

metsäteollisuuden investointeja lupaavina uutisina. - Varkauden hienopaperikoneen muuttaminen aaltopahvin materiaalia tuottavaksi linjaksi lisää havupuukuidun käytön määrää. Muutos tuo valtavasti työpaikkoja ja rahaa alueelle. Tuotteet myydään Varkaudesta ulkomaille, joten kansainväliset markkinat kasvavat, Sahlman kertoo. Myös Äänekosken biotuotetehtaan jätti-investointi on Sahlmanin mukaan kaikille aloille ilouutinen, ja tehdas tulee virkistämään myös haja-asutusalueita, joissa työpaikat ovat muuten vähissä. Paperiteollisuus on tehnyt Suomesta hyvinvointivaltion, mutta viime aikoina uuden teknologian käyttöönotto on vähentänyt paperinkulutusta. Biotuotteet ovat uusia tulokkaita paperiteollisuuden rinnalle. - Kyllä Suomessa metsiä kannattaa hyödyntää, onhan se kotimainen uusiutuva luonnonvara. Metsä Group on laskenut varmasti tarkkaan, että investoinnit kannattaa tehdä. Kyllä metsänhoitoon kannattaa uskoa, Sahlman toteaa.

www.nmt.fi

KIVIAINEKSET, MULLAT, KUORIKATTEET, SEULANPERÄKIVET, KULJETUKSET, MUUTOT JA URAKOINTI

Myynti 044 7272 544 www.savonkuljetus.fi 41

heinäkuu 2014

STIHL - Maailman ostetuin moottorisaha! Stihl MS 170

Stihl MS 211

Stihl MS 201

(Ovh. 250 €)

(Ovh. 399 €)

(Ovh. 845 €)

199 €

359 €

599 €

Stihl Standard kumiturvasaapas

79 € (Ovh. 86 €)

taja! Testivesotiit 07/2013 Konevi

Stihl FS 38

199 €

Stihl Economy vaatepaketti (takki + housut)

(Ovh. 225 €)

199 €

Stihl FS 260 C-E

699 € (Ovh. 769 €)

Stihl FS 460 C-EM K

899 € (Ovh. 1 015 €)

(Ovh. 244 €)

Yamaha Center -myymälöistä saat nyt Plussa-peruspisteitä tarvikkeista, varaosista ja huollosta.

Volttikatu 5, Kuopio, puh. 017 368 6111 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, www.yamaha-center.fi/kuopio

metsä ja erä

metsä haltuun

tiedolla ja taidolla

TEKSTI NMT/Noora Hyvönen KUVAT metsäkoulu, jouko räsänen

Metsänhoito on fyysisesti vaativaa, mutta antoisaa työtä, johon kunnolliset valmiudet hankkiakseen on syytä käydä metsäkoulu. Tutustuimme metsäkoulutukseen ja metsänomistajuuden sukupolvenvaihdokseen.

ntersport -kauppias Jukka Kankkusella on meneillään uusi projekti. Mies käy Kurun metsäoppilaitoksen Metsänomistajan metsäkoulua tarkoituksenaan valmistua metsuriksi. - Suvullamme on metsää, jota isä tällä hetkellä hallinnoi. Näitä asioita on kuitenkin suunniteltava ajoissa, ja aloitin metsuriopinnot, että sitten jonain päivänä voin ottaa vastuuta metsästämme, taustoittaa Kankkunen. Jo metsää omistaville tai sitä omistamaan tuleville tarkoitetun koulutuksen tehtävänä on antaa valmiuksia metsän oikeaoppiseen hoitoon. Kaksi vuotta kestävän koulun ai-

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

METSÄOPIT VALTIMOLTA NUORISOKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja • harvesterinkuljettaja • kuormatraktorinkuljettaja • puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Kaksoistutkinto

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailut ovat maksuttomia.

Tarjoamme ammattipätevyys- ja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille. Ota yhteyttä! AIKUISKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja 9.9.2014 - 6.12.2015 Metsäkoneasentaja 9.9.2014 - 29.5.2016 Puutavara-auton kuljettaja 11.8.2014 – 17.4.2015 Mikko Saarimaa Puh: 050-3497172

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo

Katso nettisivujamme ja kysele alkavista aikuiskoulutuksista!

kana pureudutaan metsäasioihin niin teoriassa kuin käytännössäkin. - Koulutusta on lukukauden aikana kerran viikossa, minkä lisäksi teemme viikonloppuharjoituksia. Silloin meillä voi olla esimerkiksi puunistutusta, raivausnäytöksiä tai sahan huoltamista. Syksyllä perehdymme lisää moottorisahoihin ja ajelemme motolla. Sillä tehdään myös päätehakkuu, kertoo Kankkunen. - Viikolla meillä on teoriaa, viikonloppuna käytännön töitä ja erilaisia metsäpäiviä. Joskus mennään vain katsomaan metsää. Vertailemaan esimerkiksi, miltä näyttää viisivuotias hoidettu ja hoitamaton taimikko. 23 opiskelijan ryhmässä on 13 naista. Suurin osa opiskelijoista on nelissäkymmenissä, ja useimmilla joko on metsää tai he ovat lähiaikoina saamassa tai hankkimassa sitä. - Metsänhoito on yllättävän rankkaa. Tykkään kovasti sen fyysisyydestä. Ilman koulutusta olisin kuitenkin voinut vain katsella metsää päältäpäin. Koulua käytyäni ymmärrän sen monimuotoisuutta paremmin: tiedän, mikä merkitys on vaikkapa kannolla eliöiden kasvualustana ja miksi sekametsä on hyvä asia. Siilinjärvellä järjestetään monipuolista metsäalan koulutusta: Savon ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksiköstä voi hankkia metsurin, metsäkoneenkuljettajan, luonto- ja ympäristöalan sekä riistaja hirsialan koulutukset. Näiden sekä nuorille että aikuisille tarjolla olevien koulutusohjelmien lisäksi oppilaitoksessa voi suorittaa myös Kankkusen opintoja vastaavan metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. - Metsään liittyviä aloja opiskelee meillä yli sata opiskelijaa. Metsäala on siitä hyvä, www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Suurin osa metsänomista”jista ei huolehdi metsästään tarpeeksi hyvin, vaikka hyvin hoidettuna metsä on loistava tulonlähde.

että joka puolelta Suomea löytyy varmasti töitä. Viime vuonna valmistuneista metsureista ja metsäkoneenkuljettajista kaikilla yhtä lukuun ottamatta onkin jo vakituinen työpaikka. Nuorilla koulutus kestää noin kolme vuotta, aikuisten linja vie vuoden, kertoo Karl-Erik Hasa, Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutuspäällikkö. - Pohjois-Savossa on hyviä metsäalan yrityksiä ja toimijoita, ja alueemme on hyvä esimerkki toimivasta metsäalasta. Täällä on paljon metsää ja uutiset suurista investoinneista vielä lisäävät työvoimatarvetta. Koulumme on Suomen suosituin metsäalan koulutuspaikka nuorten keskuudessa. Vanhojen perinteiden myötä metsä-

alalla vallitsee yhä miesvaltaisuus luonto- ja ympäristöalaa lukuun ottamatta. Aikuisopinnoissa naisia on kuitenkin jopa hieman miehiä enemmän. Metsäalan koulutuksen suosio on tasaista, ja ensi syksynä opinnot aloittaa 50 uutta nuorta. Kankkunen liputtaa metsäalan koulutuksen puolesta. - Suurin osa metsänomistajista ei huolehdi metsästään tarpeeksi hyvin, vaikka hyvin hoidettuna metsä on loistava tulonlähde. Itse aloitin metsänhoidon myöhään, mutta aion jatkaa isäni tiellä. Kesällä meillä on edessä noin hehtaarin loppuhakkuut, ja aion tehdä ne omin käsin!

Se on geeneissä.

Metsä tutuksi nuorille Savon ammatti- ja aikuisopiston koulu-

tuspäällikkö Karl-Erik Hasa toivoo, että tulevissa peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmissa biologiaan lisättäisiin resursseja niin että myös metsäekologia ja metsäluonnon tuntemus sekä metsien hyödyntäminen saisivat enemmän painoarvoa. - Metsä on valtava mahdollisuus niin taloudellisesti kuin monikäytön kannalta. On hyvä saada perustiedot lajistosta, linnustosta ja maisemakohteista – ensisijaista olisi se, että opettajat ymmärtäisivät itse faktat näistä, toteaa Hasa. - Erityisesti Karttulan Kissakuusen koulu on jo kunnostautunut metsätietoasioissa. Toivalan yksikkö on panostanut peruskouluihin ja lukioihin suuntautuvaan markkinointiin. Nuorille on annettu mahdollisuus tutustua alaan käytännössä: tänäkin keväänä oppilaitos perehdytti useita nuoria metsäalan töihin ja järjesti näille kahden viikon jakson palkkatyössä. Työnhakuprosessi eteni työhakemusten, CV:n ja haastatteluiden kautta oikeaan metsätyöhön. - Palaute työharjoittelusta oli hyvää. Nuoret innostuivat alasta ja totesivat, että se oli aiempia uskomuksia mukavampaa hommaa, kertoo Hasa.

Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja tuottivat laadukkaampaa puuta. Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia. Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin. Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua! Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen

Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa.

Myynti: Wolﬁntie 36, Vaasa Puh. 0500 569566 johan.gronros@skogsplantor.ﬁ

*Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia. Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna

Metsikkötaimi

Jalostettu taimi

100 %

189 %

*Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla. www.nmt.fi

heinäkuu 2014

metsä ja erä TEKSTI NMT/ulriikka myöhänen KUVA Vickie Mathews

JALOSTETTUA METSÄKASVUA Puuntaimien geeniperimällä on vaikutus metsän hyvinvointiin ja menestykseen. Jalostetuista siemenistä kasvatetulla metsällä voi saada jopa 22 prosentin kasvulisäyksen metsikkösiemenistä kasvatettuihin taimiin verrattuna.

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

etsänomistajalle on tärkeää, että tilalla kasvavat puut voivat hyvin, ja että metsä on sijoitusmielessä tuottava. Jalostetuista siemenistä kasvatetut taimet ovat nykyisin monille suomalaisille metsänomistajille tuttuja. Idea on looginen: eläintenkin kasvattajat valitsevat suvunjatkajiksi vahvimmat yksilöt. - Sama periaate toimii taimienkin suhteen eli geeniperimällä on merkitystä. Testausvaiheessa taimet viedään ääriolosuhteisiin esimerkiksi etelään, pohjoiseen tai korkealle. Testauksen avulla saadaan tarkastettua, mikä yksilöistä on geeniperimältään paras ja pärjää kaikissa olosuhteissa, metsätaimia tuottavan Svenska Skogsplantorin Suomen edustaja Johan Grönros kuvailee. Geneettisesti laadukkaiden taimien tuottaminen

vaatii pitkäjänteisyyttä ja resursseja, sillä viljelmän perustaminen kestää vähintään 20 vuotta. Jalostetuista siemenistä kasvatetuille taimille muodostuu parempi vastustuskyky nuorta puuta uhkaavia sairauksia ja tuholaisia vastaan. Grönros kertoo, että jalostetuista siemenistä kasvatettu metsä on hakkuuvalmis kahdeksan vuotta aiemmin kuin metsikkötaimilla kasvatettu. Nopea kasvu ei heikennä puun laatua, sillä tärkeintä on istuttaa puu asianmukaiselle kasvualustalle. - Jalostettujen puiden oksat ovat pieniä ja oksakulma optimi. Rungot ovat suoria ja puuaines hyvää. Lisäksi metsä tuottaa nopeammin, sillä käyttämällä jalostetuista siemenistä kasvatettuja taimia metsänomistaja voi saada jopa 22 prosentin kasvunlisäyksen verrattuna metsikkösiemenistä kasvatettuihin taimiin. Jalostetut taimet maksavat metsikkötaimiin verrattuna vain muutaman kympin enemmän istutettua hehtaaria kohti, Grönros toteaa. Jalostetut taimet eivät kuitenkaan ole ainoa tapa edistää metsän hyvinvointia. Taimet tulisi toimittaa metsään lepotilassa, sillä auenneet silmut vaurioituvat helposti. Ne varastoidaan talveksi kylmä- ja pakkasvarastoihin, joiden lämpötila on -3 astetta. Pakkasvarastointi helpottaa taimen juurtumista ja käsittelyä. Oikea varastolämpötila suojelee taimen hienojuuria ja säilyttää sen talvilevossa.

metsä ja erä

Metsäkone

vai metsuri?

o! katsissa

et tabl ää lis a. kuvi

Tältä näyttää varhaisperkaus. Kuvan hakkuukoneessa on Naarva P25 kitkevä perkain.

TEKSTI nmt/tiia pitkänen kuva metsäntutkimuslaitos

Suomalainen kansallisaarre, puhtaat ja vihreät metsämme kaipaavat panostusta pysyäkseen elinvoimaisina. Metsänhoito on kuitenkin raakaa työtä, joka vaatii tekijältänsä kanttia. Johtaako tämä pian metsänhoitotyön koneellistumiseen? Miltä näyttää metsänhoidon tulevaisuus?

etsänhoidon menetelmät ovat säilyneet lähes muuttumattomina jo vuosikymmeniä. Muutosta on sen sijaan ollut ansiotasossa ja metsureiden ikärakenteessa, kertoo Karri Uotila Metsäntutkimuslaitokselta. Uotilan mukaan suurin osa istutuksista hoidetaan edelleen kuten 90-luvun vaihteesta lähtien, metsurityönä pottiputkella, ja istutustaimina käytetään paakkutaimia. Tätä ennen käytössä olivat avojuuritaimet, jotka istutettiin perinteisesti kuokalla. - Myös taimikonhoidosta erittäin suuri osa tehdään metsurityönä, raivaussahalla. Raivaussaha syrjäytti ve-

surin taimikonhoidossa 70-80-luvulla, ja taimikonhoitomenetelmä on säilynyt siitä asti lähestulkoon muuttumattomana, hän selventää. Muutoksia sen sijaan on tapahtu-

nut ansiotasossa, joka on noussut viime vuosina yli inflaation. Tämä puolestaan on nostanut miestyövaltaisen metsänhoidon kustannusten merkitystä metsätaloudessa. - Metsänhoidon kustannukset ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin puun hintataso. Tämä tarkoittaa, että kannattavassa metsätaloudessa on huomioitava yhä tarkemmin metsänhoidon kustannusrakenne, ja metsänhoitotöiden kehitykseen kannattaa panostaa enemmän. Metsänhoidon koneellista-

Vielä ehdit tilata kesäpaidat yrityksesi tarpeisiin

minen on vain ajan kysymys: milloin teknologia on riittävän hyvää, jotta se peittoaa miestyön metsänhoitotöissä? Tämä aika vaikuttaisi olevan hyvin lähellä nykyhetkeä, Uotila aavistaa. Metsänhoitotöiden koneellistamista puoltaa myös pula uusista, nuorista metsureista. Uotila mainitsee suurimman osan metsureista olevan nyt viisikuusikymppisiä. - On kyseenalaista, että pystytäänkö tulevaa vajausta paikkaamaan uusilla metsureilla. Ja mikäli pystytään, niin kuinka paljon ansiotasoa on nostettava nykyisestä. Nuoria tekijöitä voi olla helpompi houkutella koneen ohjaamoon kuin täysin sään armoille metsään, fyysisesti melko raskaaseen työhön.

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Uotila haluaa muistuttaa koneellisen taimikonhoidon olevan monissa tapauksissa myös edullisempaa tai tehokkaampaa kuin metsurityö. Millainen sitten on metsänhoidon tulevaisuus? Tuleeko konetyö korvaamaan kokonaan metsurin aherruksen? - Nykyisin istutuksesta on koneellistettu 3-5 % ja taimikonhoidosta noin 1 %. Näen, että lähitulevaisuudessa, nykyisen kaltaisella konekannalla, metsänhoitotöiden koneellistamisaste voi saavuttaa parhaimmillaan 25-35 %. Tätä suurempi koneellistamisaste vaatii vielä uusia innovaatioita, joilla työtä voidaan tehostaa ja vähentää olosuhteiden aiheuttamaa vaihtelua hoitotyössä, summaa Uotila.

T-paita 190g puuvilla. 36 väriä. Hinta 5,95 sis. painatuksen max 50x100mm. Minimi 50 kpl Pikeepaidat alkaen 9,95 Kaikki hinnat alv 0%. Rahtivapaasti Kuopio.

Väliköntie 4, 70700 KUOPIO myynti@ gee4.fi | puh. 0440 379 925

metsä ja erä TEKSTI NMT/saara heiskanen KUVA jouko räsänen

Puuston kasvuun

uuston tilavuus on kasvanut 1970-luvulta 60 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että puuston kasvu on lisääntynyt selvästi enemmän kuin hakkuut, erikoistutkija Harri Mäkinen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo. - Puuston kasvu metsä- ja kitumaalla onkin nykyisin 104,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa 4,6 kuutiometrin vuotuista keskikasvua hehtaarilla. Viime vuosina metsät ovat tuottaneet vuosittain puuta noin 35 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin sitä on poistunut hakkuissa tai luontaisesti, Mäkinen kertaa.

voidaan vaikuttaa metsänhoidolla ja hakkuilla Suomen puuston kasvukausi on lyhyt ja se ajoittuu kesäkuukausiin. Etelä- ja Keski-Suomessa puu kasvaa heinäkuun aikana noin puolet vuotuisesta paksuuskasvustaan. Eri vuosien kasvukausissa on kuitenkin huomattavia eroja.

Suomen metsissä kasvaa pääasiallisesti havupuuta. 50 % siitä on mäntyä, 30 % kuusta ja 17 % koivua. Puiden kasvukausi on Suomessa lyhyt. - Kuusten paksuuskasvu alkaa Etelä-Suomessa yleensä toukokuun lopulla, Lapissa kesäkuun alkupuolella ja Pohjois-Lapissa toisinaan vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Puiden vuotuisesta paksuuskasvusta kertyy Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun aikana noin puolet ja kesäkuussa noin 35 %. Kuusten paksuuskasvu päättyy koko Suomessa jo elokuussa kestettyään noin kaksi ja puoli kuukautta. Eri vuosien kasvukausissa on kuitenkin huomattavia eroja. Mäkisen mukaan metsikön suu-

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

rimpien puiden pituuskasvu on männiköissä nopeimmillaan noin 1520 vuoden iässä ja kuusikossa 18-25 vuoden iässä. - Kuusen pituuskasvu on nuorena mäntyä ja lehtipuita hitaampaa. Pituuskasvun kulminaatiokohdan jälkeen männyn ja lehtipuiden pituuskasvu hidastuu nopeammin kuin kuusen. Rehevimmillä kasvupaikoilla Suomessa mänty saavuttaa 3035 metrin pituuden, kun taas kuusi voi kasvaa yli 40 metriseksi. Rauduskoivu voi saavuttaa yli 30 metrin pituuden. - Kun puu on noin 1,3 metriä korkea, sen pituus- ja paksuuskasvu ovat kiivaimmillaan. Naapuripuiden kilpailu ja metsikön tiheys vaikuttavat voimakkaasti puun läpimitan kasvuun. Läpimitan kasvu on nopeimmillaan avoimella kasvupaikalla ja se hidastuu metsikön tiheyden kasvaessa ja kilpailun lisääntyessä. Puuston kasvuun voidaan vai-

kuttaa metsänhoidolla ja hakkuilla. - Metsänhoito jaetaan tavallisesti kahteen päävaiheeseen: uudistamiseen ja kasvatukseen. Uudistamismenetelmillä tehostetaan siementymistä, taimettumista ja taimikon vakiintumista. Niitä ovat muun muassa maankäsittely- ja metsänviljelymenetelmät. Kasvatusmenetelmillä tarkoitetaan syntyneen taimikon ja varttuneen puuston kehittämiseen ja kasvun ylläpitämiseen käytettyjä menetelmiä, kuten taimikonhoitoa, kasvatushakkuita ja lannoitusta.

kesän parhaat grilliherkut

AAN NYT GRILLAT

Grillissä voi valmistaa melkein mitä tahansa: kalaa, lihaa, vihanneksia tai hedelmiä. Ajattele tuoksuvaa pihviä ja sen seurana tarjoiltavaa rapeaa kesäkurpitsaa, joka on paistettu juuri sopivaksi. Grillattaessa vihannesten ja hedelmien maku korostuu. Onnistumiseen vaaditaan vain oikeat raaka-aineet. Päivärannan Citymarketin monipuolisesta valikoimasta löytyy valinnanvaraa kesän herkkuhetkiin. Palvelutiskit ovat kauppamme ylpeyden aiheita. Olemme erityisen tunnettuja erinomaisesta valikoimastamme sekä tuotteidemme tuoreudesta. Palvelutiskillä saat hyvien raaka-aineiden lisäksi mukaasi parhaat

GRILLILIHA Kesäkokin grillissä kypsyy ﬁiliksen mukaan possua, nautaa, broileria tai lammasta, ja tietenkin myös erilaisia makkaroita. Valinnanvaraa on runsaasti valmiiksi marinoiduista ja pintamaustetuista lihoista maustamattomiin. Ainakin näitä on kokeiltava tänä kesänä: brasilialaisittain maustettuja grillilihoja ja pulled porkia eli revittyä possua.

ohjeet ja neuvot.

Pihvit tirisevät grillissä, uudet perunat kiehuvat kattilassa, tuoreet yrtit ja mehukkaat vihannekset tuoksuvat salaatissa. Ja sitten ulos syömään!

PERUNA Varhaisperunoiden keittäminen ei ole salatiedettä, mutta pari juttua on hyvä muistaa. Lisää hyvin pestyt perunat kiehuvaan suolalla ja tillinvarsilla maustettuun veteen. Kun perunat ovat lähes kypsiä, kaada vesi pois. Laita muutama arkki talouspaperia perunoiden päälle ja sulje kansi. Höyryt tasaantuvat, perunat kypsyvät loppuun. Seuraksi voita ja silliä. Aito kesäherkku ei muuta kaipaa. Kokeile myös wasabisillin kanssa.

GRILLIJUUSTOT Valitsetko aidon kyproslaisen mintulla maustetun halloumin vai miedomman makuisen ja vähärasvaisemman grillijuuston? Molempien juustojen todellinen luonne tulee esiin, kun sen lämmittää. Juustoviipaleet voit paistaa pannulla tai grillata. Juuston sisus pehmenee ja pinnasta tulee kauniin kullanruskea.

PÄIVäRANTA

Päivärannantie 18, puh. 017 265 4000

MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-18 Puhelun hinta 017-alkuisiin numeroihin sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymästä 8,28 snt/puh+12 snt/min (sis. ALV 23%)

kesän maut päivärannan Vinkki Etenkin sinappimarinadi sopii myös porsaanlihan marinointiin.

GRILLAUS on kesän kohokohta Parhaimmillaan grillauksessa yhdistyvät hyvät ystävät, perheenjäsenet ja ruoka. Possun ja naudan rinnalle kannattaa nostaa uuden sadon kotimaiset kasvikset ja salaattiin saa vaihtelua lisäämällä retiisejä, uusia perunoita, kevätsipulia ja vaikka maittavaa juustoa. Mökille mennessä kannattaa hakea tarvittavat herkut helposti Päivärannan Citymarketista. Viikonlopun viettoon pääsee vaivatta, kun valitsee valmiit herkut lisukkeineen asiantuntevalta kauppiaalta.

Helpompaa kesää ja grillausta! K-ruokakauppiaasi Pasi Toppari

Vastuullisuus

Grillipihvit ja maustevoi Helppo pulled pork eli revitty possu

4 ANNOSTA • YLI 60 MIN 4 kpl (à 150 g) mureaa naudan sisä- tai ulkofileepihviä CHILIMARINADI 1 dl öljyä 1 dl punaviinietikkaa 4 rkl Pirkka chilikastiketta 4 rkl sipulia hienonnettuna 2 tl timjamia hienonnettuna 2 laakerinlehteä murskattuna

SINAPPIMARINADI 1 dl öljyä 1 dl valkoviinietikkaa 5 valkosipulinkynttä 2 rkl soijakastiketta 2 rkl sinappia

MAUSTEVOI 50–70 g voita 1 valkosipulinkynsi 1 rkl persiljaa hienonnettuna 1/4 tl mustapippuria LISÄKKEET maissintähkiä tomaatteja

1. Valmistetaan maustevoi. Hienonna valkosipulinkynsi ja sekoita kaikki ainekset tasaiseksi tahnaksi. Tee maustevoista tanko kelmun sisään ja pane se jääkaappiin kovettumaan. 2. Painele tai nuiji pihvit kevyesti 1-1 1/2 cm:n paksuisiksi pihveiksi.

5 ANNOSTA • YLI 60 MIN 1 pkt (n. 1,2 kg) HK Rypsiporsas pulled pork -aineksia (sis. lihan ja BBQkastikkeen) LISÄKSI 2 (à 300 g) Pirkka ciabatta -leipää 1 rs (200 g) Crème Bonjour -tuorejuustoa, BBQ tai paahdettu sipuli jääsalaattia kurkkua punasipulia retiisejä

3. Sekoita chili- tai sinappimarinadi ainekset. Pane lihat muovipussiin ja kaada pussiin marinadi. Marinoi pihvejä vähintään 2 tuntia, mielellään yön yli jääkaapissa. Käännä muovipussia muutaman kerran marinoimisen aikana.

1. Valmista possu pakkauksen ohjeen mukaan. Kypsennysaika 150 asteessa on noin 5 tuntia.

4. Ota lihat noin ½ tuntia ennen grillaamista huoneenlämpöön. Ota loppu marinadi talteen. Voitele pihvejä vielä marinadilla ja grillaa melko lähellä hiillosta ensin noin 4-5 minuuttia, kunnes ensimmäiset lihasnestepisarat nousevat lihan pintaan. Käännä pihvit ja grillaa muutama minuutti toiselta puolelta. Sivele pintaan marinadikastikkeella grillaamisen aikana. Varo grillaamasta pihvejä liian kypsiksi.

2. Nosta liha leikkuulaudalle. Revi liha esimerkiksi kahden haarukan avulla tai reilusti käsin suikaleiksi. Lisää aineksissa mukana tullut BBQ-kastike. Pidä lämpimänä tarjoiluun saakka.

5. Sivele myös maissintähkät marinadikastikkeella. Grillaa tähkiä käännellen niin, että ne grillautuvat joka puolelta. Tomaatit kypsyvät grillissä nopeasti, asettele ne grilliritilälle sitten kun olet kääntänyt pihvit. Tarjoa pihvit maissintähkien, tomaattien ja viipaleiksi leikatun maustevoin kanssa.

3. Paista tai grillaa leivät, leikkaa paloiksi ja halkaise ne. Revi salaatti, viipaloi kurkku, sipuli ja retiisit. Voitele leivät tuorejuustolla ja täytä lihalla sekä kasviksilla.

citymarketista PUNAVIINIT GRILLIRUOALLE

AKI VINKKAA

pulled ”Mikä pork?

Vinkki Voit kypsentää lihan etukäteen. Lämmitä revitty liha miedolla lämmöllä kattilassa tai uunissa folion alla. Lisää tarvittaessa paistolientä lihan joukkoon. Kokeile myös tortillojen kanssa.

PULLED PORK JA MUUT NYHTÖLIHAT

MITEN VALMISTETAAN?

Amerikkalaisten barbecuekutsujen hitti pulled pork on valloittanut myös Suomen. Luuttomasta siankyljestä tai kasslerista haudutettu pulled pork tai nyhtöpossu eli revittävä, ylikypsä possu on nyt jokaisen kesäkeittiön ruokalistalla. Pulled pork ei ole mitä tahansa ylikypsää lihaa, vaan jutun juju on runsaat mausteet ja happo, joka tulee ruokaan esimerkiksi omenaviinietikasta tai sitruunanmehusta. Hapon tehtävänä on taittaa ruoan rasvaisuutta ja raikastaa makua.

Lihan voit esimaustaa upottamalla sen pariksi tunniksi mausteiseen suolaliemeen. Vaihto-ehtoisesti voit hieroa lihan pintaan mausteita kuten suolaa, pippuria, sinappia ja chilitahnaa ja antaa maustua huoneenlämmössä tunnin. Tämän jälkeen lisää pataan nesteet, peitä kannella ja nosta uuniin. Kypsennä, kunnes lihan sisälämpötilan nousee vähintään 93 asteeseen, mielellään yli.

MITEN TARJOILLAAN? MISTÄ LIHASTA? Ylikypsän eli revityn lihan voit valmistaa kudosrasvaa sisältävistä sian-, naudan- ja lampaanlihoista. Myös esimerkiksi ankan koivista tai poron potkasta voi tehdä tätä ruokaa. Sopivia ruhonosia ovat esimerkiksi lapa, etuselkä, niska ja potka. Lampaanpaisti soveltuu ruokaan erinomaisesti. Liha voi olla luullista tai luutonta, mutta luullista lihaa käytettäessä kypsä liha on eroteltava tarkasti luista, jotta rustoja ei tule mukaan. Kaupoissa on saatavana myös valmiita pulled pork -lihoja. KATSO MYÖS NÄMÄ RESEPTIT K/RUOKA.FI:STÄ • Pulled pork eli revitty possu • Pulled lamb eli revitty lammas

PÄIVÄRANTA

Päivärannantie 18, puh. 017 265 4000

MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-18

Yleisin tapa tarjoilla ylikypsää lihaa on tehdä siitä täytetyt tai avoburgerit. Sämpylän lisäksi myös muut leivät kuten ciabatta, briossi ja maalaisleipä käyvät hyvin. Lihan joukkoon kannattaa lusikoida paistolientä mehevyyttä lisäämään. Lisäkkeeksi sopivat erilaiset salaatit kuten coleslaw, yrtit, haudutetut tai marinoidut sipulit sekä erilaiset kastikkeet. Padassa hautuneet sipulit voit sekoittaa valmiiksi lihan joukkoon.

Katso pulled porkin valmistusvinkit videolta. K-ruoka.ﬁ /mitatanaansyotaisiin tai skannaa QR-koodi.

Kaikki saman katon alta:

Puhelun hinta 017-alkuisiin numeroihin sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymästä 8,28 snt/puh+12 snt/min (sis. ALV 23%)

Kevyempien grilliruokien, kuten broilerin ja kasvisten kanssa sopii kevyehkö, vähä-tanniininen ja tuoreen hedelmäinen puna-viini. Punertavaksi jätetty naudanliha taas vaatii seurakseen hieman täyteläisemmän viinin. Grillatun lihan tummaksi paistettu pinta on maultaan karvas, mikä korostaa voimakkaan tanniinisen viinin karvautta. Grilliruokien yleisviiniksi sopiikin parhaiten keskitäyteläinen, marjaisen hedelmäinen punaviini.

Grillattu naudanliha Famiglia Bianchi Malbec Argentiinalainen, täyteläinen. Malbec ja grillattu pihvi ovat yhdistelmänä klassikko.

Grillattu possu Mont´Albano Nero d´Avola Sisilialainen, paahteinen ja ryhdikäs luomuviini sopii loistavasti yleisviiniksi vaaleille liharuoille.

Grillattu kana ja kasvikset Sartori Rosso Veronese Osittain kuivatuista rypäleistä valmistettu Sartori RV on runsaan, kypsän hedelmäisyytensä ansiosta oiva valinta kevyempien grilliruokien seuraksi.

700 parkkipaikkaa

Kotimaisten marjojen aikaa

Mustikkasemifreddo eli puolijäädytetty jäätelö 5 ANNOSTA • YLI 60 MIN

Mansikoiden tunnetuimpia kotimaisia lajikkeita ovat Jonsok, Polka, Bounty, Honeoye ja Korona. Uusia mansikkalajikkeita tulee markkinoille koko ajan ja ne valitaan siten, että ne sopivat sekä tuorekäyttöön että säilöntään. Ensimmäiset mustikat kypsyvät jo heinäkuussa, ja poiminta-aika jatkuu syyskuulle. Mustikka sisältää runsaasti terveydelle hyödyllisiä ainesosia. Siinä on paljon A-, B- ja C-vitamiineja, ruoansulatukselle tärkeitä kuituja sekä magnesiumia ja kalsiumia. Kesän ensimmäinen mustikkapiirakka herauttaa veden kielelle. Mustikkaa kannattaa säilöä pakastamalla tuoreeltaan tai kuivaamalla, jolloin sen sisältämät vitamiinit säilyvät hyvin. Mustikka sopii hyvin myös mehuihin ja hilloihin.

Vastuullisuus

Vadelmaa viljellään Suomessa avomaalla ja tunnelissa. Tunneliviljely mahdollistaa myös ulkomaisten vadelmalajikkeiden monipuolisemman käytön Suomen oloissa. Viljeltäviä lajikkeita ovat kirkkaan punaisia marjoja tuottava Ottawa, tummanpunamarjainen Muskoka, parhaiten tuoremarjaksi soveltuva Preussen, sekä suurimarjainen Veten ja ensimmäinen suomalainen lajike Ville. Jotta marjojen maku ja ulkonäkö säilyisivät erinomaisina poiminnasta kuluttajalle, vadelmat poimitaan tilalla suoraan myyntirasioihin. Vadelmat kannattaa muutenkin pakastaa, mehustaa tai hillota nopeasti oston tai poiminnan jälkeen, jotta pääset nauttimaan parhaista kesän aromeista myöhemminkin.

2 kananmunaa 1/2 dl sokeria 1/2 dl Dansukker glukoosisiirappia 2 dl Pirkka kuohukermaa 1 dl Pirkka turkkilaista jogurttia 2 tl vaniljasokeria 3 dl (150 g) Pirkka suomalaisia mustikoita (pakaste) 1/2 tl kardemummaa (n. 2 rkl likööriä, esim. vanilja- tai mustikka) 1. Vatkaa munat, sokeri ja glukoosisiirappi kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahdota kerma omassa kulhossaan. Yhdistä vaahdot. Sekoita joukkoon jogurtti ja vaniljasokeri. 2. Soseuta kohmeiset mustikat sauvasekoittimella ja mausta kardemummalla. Sekoita marjaseos jäätelöseokseen. (Lisää likööri). 3. Valmista jäätelö jäätelökoneen ohjeen mukaan. Voit valmistaa jäätelön myös ilman jäätelökonetta. Nosta kulho kelmulla tai foliolla suojattuna pakastimeen. Anna jäähtyä 3-4 tuntia. Vatkaa seosta mielellään sähkövatkaimella muutaman kerran pakastuksen alkuvaiheessa. Tarjoa lusikoitavan pehmeä jäätelö heti.

Raikas mansikkajuoma 6 ANNOSTA • ALLE 5 MIN 1 ps (500 g) Pirkka suomalaisia mansikoita (pakaste) n. 4 dl Valio Päivänpaiste mehua (hedelmämehu + minttu) 1. Kaada kohmeiset mansikat tehosekoittimen kulhoon lisää mehu ja soseuta. 2. Kaada laseihin. Tarjoa heti.

metsä ja erä TEKSTI Saara Heiskanen KUVAT jouko räsänen

Kaupungin metsät

ovat hyvässä hoidossa

Kuopion kaupungin monimuotoista metsäomaisuutta hoidetaan säännöllisesti. Metsistä neljäosa on talouskäytössä, loppuosaan lukeutuvat muun muassa virkistys- ja taajamametsät.

uopion kaupunki omistaa kaupungin lähiympäristön ja saariston tärkeimmät metsäalueet. Kaupungin metsää on Puijon alueella, Neulaniemessä, Jynkkä-Petosella, Niittylahdessa ja Keski-Kallaveden saaristossa. Metsäomaisuutta on kaikkiaan noin 10 000 hehtaaria. - Metsäsuunnitelman yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan kaupunkilaisten mielestä tärkeimpiä metsäalueita ovat omat lähimetsät. Ne menivät jopa Puijon ja Kallaveden saariston metsien edelle, metsänhoitaja Seppo Jauhiainen Kuopion kaupungilta toteaa. - Niittylahden ulkoilualue on pinta-alallisesti merkittävä: siihen kuuluu metsää noin 1000 hehtaaria. Tärkeisiin metsäalueisiin lukeutuvat myös luonnonsuoje-

lualueet, joita on kaupungin metsistä 5,8 prosenttia, kun muualla Pohjois-Savossa sama luku on 1,8 prosenttia. Kaupungin metsien kokonaismäärästä neljäsosa on talouskäytössä, ja loput alueesta muussa käytössä. - Viimeisemmäksi mainittuun osuuteen kuuluvat muun muassa virkistys- ja taajamametsät sekä tulevat maankäytön muutosalueet. 2000-luvulla metsää on raivattu 50-120 hehtaaria joka vuosi uusien asuinalueiden tieltä. Metsiä hoidetaan monikäyttöpainotteisen metsien käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan, jonka tavoitteena on niin ekologinen, sosiaalinen, kulttuurihistoriallinen kuin taloudellinenkin kestävyys. - Metsänhoidosta vastaa kaupunki omistajan ominaisuudessa. Itse työt teetätetään

paikallisilla urakoitsijoilla. Metsiä hoidetaan lähes ympäri vuoden. Hakkuita tehdään talviaikaan, kun maa routii. Keväällä tehdään istutustöitä, taimikon ja nuoren metsän hoidot aloitetaan juhannuksen jälkeen. Hakkuita, joista kaupunki saa tuloa, tehdään hakkuusuunnitelman mukaisesti noin 30 000 kuutiota vuodessa. Taloudellisesti vaikeiden aikojen takia hakkuita on nyt lisätty, joten todellinen määrä on 35 000-39 000 kuutiota vuodessa. Nettotulona tämä tarkoittaa 600 000 euroa. Virkistäytymistä ja ulkoilua varten kaupunki on tehnyt reittien ja luontopolkujen varsille erilaisia taukopaikkoja. - Ulkoilijoiden käytettävänä on useita nuotiopaikkoja, kotia ja grillipaikkoja sekä kalamajoja. Tarjolla on myös erilaisia luontopolkuja sekä lintu- ja näköalatorne-

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

ja. Tarkoituksena onkin saada ihmiset metsiin ja saaristoon nauttimaan luonnosta ja sen antimista. Käymisen arvoisiin paikkoihin lukeutuu esimerkiksi Keski-Kallaveden saaristo. Alueella on lukumäärällisesti paljon saaria ja se on suosittu virkistys- ja ulkoiluympäristönä. Saaristosta löytyy myös useita taukopaikkoja.

Tauko- ja retkeilypaikkoja Puijon alue Iso-Valkeisen urheilukalastuspaikka ja laavu tulentekopaikkoineen.

Neulaniemen alue Kaijansaaressa ja Läpisaaressa laavut, Särkän saaressa kalamaja.

Keski-Kallaveden saaristo Iivarinsalon saariryhmässä 6 kalamajaa, 3 keittokatosta, 7 laavua sekä 23 nuotiokehää.

Niittylahden-Asuman alue 2 laavua Kuopiosta Nilsiän ja Vehmersalmen suuntaan kulkevien monitoimireittien varrella.

Suovun alue Alueen ulkoilureitin varrelle laavuja ja nuotiopaikkoja.

Summan veneilyreitti Kipansalon laavu ja Summan keittokatos.

Tahkon veneilyreitti Kalamaja Purtosaaressa ja laavu Muuruveden Matkusvirralla. Lisäksi Vehmersalmen Kohmanvedellä Hiisiniemessä laavu. Lähde: Kaupungin nettisivut

Helpompaa kesänviettoa

TEKSTI NMT/sisko ojajärvi , noora hyvönen KUVAT ponsse oy

Metsäkoneenkuljettajan työ elää jatkuvassa murroksessa. Koneuudistukset ja – uutuudet tekevät työskentelystä mukavampaa, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.

A ISTAV MULL US! UUTU

Ruokaile veden päällä tai siirrä laituri hetkessä patioksi rantaan. Monipuolisessa RollerLaiturissa on eri varustelutasoja. Saatavissa myös ilman kaiteita/penkkejä.

Metsäkone sisältää paljon

Ennennäkemätön kiskoilla siirtyvä RollerLaituri Nauti huolettomasta kesästä! RollerLaiturin saa aina helposti ihanteelliselle

tietoja viestintätekniikkaa

korkeudelle vedenpinnasta. Talveksi se on helppo siirtää rantaan turvaan jäiltä. Halutessasi saat myös veneen talvisäilytykseen laiturin päälle (Gold-varustus). ntti Pateettu ha

Pyydä tarjous haluamallesi varustelupaketille! Katso video: www.rollerlaituri.fi

etsäkoneenkuljettajan työ vaatii monipuolista osaamista. Se on vaativaa, ja kunnolliset koneet tulevat todella tarpeeseen. Viime aikoina konerintamalla ovat puhaltaneet uudistusten tuulet. - Työmukavuuteen on alettu panostaa ai-

Aina helposti vesille! Soutuveneistä 2.500 kg veneisiin asti. www.veneroller.fi

Valmistus ja myynti: Autorobot Finland Oy, puh. 050 3622 154, www.rollerlaituri.fi www.nmt.fi

heinäkuu 2014

empaa enemmän. Nyt koneista tehdään kuljettajaystävällisiä: ergonomiaan kiinnitetään huomiota, ja työskentelyasennoista on tehty luonnollisempia. Esimerkiksi ohjainta on kehitetty niin, että niskat ja hartiat säästyvät pahemmilta jännityksiltä, kertoo Ponssen Pohjois-Euroopan myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgren.

metsä ja erä - Koneisiin kaivataan koko ajan parannuksia. Puutavaran katkonnan on tapahduttava tehokkaasti, koneiden jättämien jälkien on oltava pieniä ja lisäksi on aina muistettava ihminen, joka konetta ajaa. Metsäkoneenkuljettajan hyvinvointi on oleellinen asia tuottavuutta mietittäessä. Kun ohjaamosta on tullut pyörivä ja äänenvaimennukseen, valaistukseen sekä ohjaamon lämpötilaan on kiinnitetty vuosien mittaan enemmän huomiota, on työstä tullut inhimillisempää, sanoo puolestaan Komatsu Forest Oy:n Suomen viestintäpäällikkö Antero Siuro. Hän muistuttaa, että kone on kuljettajan työpaikka, ja tulevaisuuden suurimpana haasteena on kuljettajan työviihtyvyyteen panostaminen. Koneet ovat kehittyneet viime aikoina ympäristöystävällisempään suuntaan. Maaston ja juurakoiden vaurioittamista pyritään välttämään mahdollisimman hyvin. - Suurimmat uutuudet meillä ovat varmastikin kahdeksanpyöräiset hakkuukoneet ja kymmenpyöräiset ajokoneet. Näillä hakkuukoneilla esimerkiksi rinteisiin pääsee aiempaa paremmin. Pintapainaumat ovat pienemmät jolloin maasto ei kärsi niin paljon. Pehmeämmille alueille pääsee myös helpommin, kuvailee Vidgren. - Koneiden eteen tehdään paljon niin sanottua näkymätöntä työtä. Ne eivät ole ikinä valmiita. Panostamme kehitystyöhön noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Ponssen viimeisimpiä koneuutuuksia on hakkuukone Scorpion. Siinä ergonomia on viety uudelle tasolle erilaisen rungon avulla, ja uusi nosturiratkaisu tarjoaa hyvän näkyvyyden joka suuntaan. Tällöin poistettavien puiden valinta, kaatosuunnat ja kasojen sijoittelu onnistuvat aiempaa helpommin. Kuljettajan paikka on ohjaamon kääntökehän keskellä: ohjaamon pyöriessä hän ei pyöri karusellin kehällä – seikka jolla on suuri vaiku-

tus työskentelymukavuuteen ja työssä jaksamiseen. Siuro kertoo metsäkoneteknologian vakiintuneen nykyään kuormatraktoriin ja hakkuukoneeseen. - Niitä on joskus yritetty yhdistää, mutta idea on hylätty. Myös kuljettajaa on yritetty jättää pois, mutta tämäkään ei ole onnistunut. Tällä hetkellä pyrimme vähentämään kuljettajaan kohdistuvaa tärinää ja heiluntaa: tulossa on joustava ohjaamo, hän selventää. Yhtä konetta käytetään neljästä viiteen vuotta, minkä jälkeen se myydään eteenpäin jälkimarkkinoille. Suomalainen metsäkoneenkuljettaja käyttää konetta noin 2 500 tuntia vuodessa. Huollolla ja varaosilla on suuri merkitys koneiden elinkaaressa. Uusien koneiden kehittämistyössä otetaan huomioon asiakkailta, metsäkoneiden käyttäjiltä, tuleva palaute ja vaatimukset. Hyvä koulutus takaa, että koneiden tekniikka on kuljettajilla kunnolla hallussa. - Suomessa järjestetään hyvää metsäkoneenkuljettajaopetusta. Siilinjärven ja Valtimon oppilaitokset ovat Kuopiota lähinnä. Kun ammattikuljettaja saa uuden metsäkoneen, oppii hän sen käytön parissa päivässä, sanoo Siuro. - Kun uusi kone saapuu asiakkaalle, mukana tulee joku opastamaan koneen käytössä. Järjestämme myös omia kursseja koneiden käytöstä, kertoo Vidgren. Metsäkoneenkuljettajan työstä ei haasteita puutu. Koneissa käytetään korkeatasoista tietoja kommunikaatiotekniikkaa, ja tehtäviin liittyy suuri vastuu ja paljon itsenäistä päätöksentekoa. Alalla riittää töitä osaavalle tekijälle, ja Siuro toivookin, että uusien koneiden entistä mukavampi työympäristö parantaisi kuljettajien työhyvinvointia ja kannustaisi pysymään alalla. www.nmt.fi

Sinä voit pelastaa elämän. Luovuta verta. • Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16 • Pieksämäki, to 10.7. klo 13–18, seurakuntakeskus • Lapinlahti, to 17.7. klo 14–18, seurakuntatalo • Varkaus, ke 23.7. klo 14–18, Warkaus-sali • Siilinjärvi, to 24.7. klo 13–18, seurakuntakeskus • Juankoski, ke 30.7. klo 14–18, Kaupungintalo • Iisalmi, pe 1.8. klo 13–18, Kulttuurikeskus Tervetuloa! OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaasi. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Verenluovutustilaisuuksien kalenteri ja ajanvarausmahdollisuus www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi • Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus, lisätietoja www.veripalvelu.fi

heinäkuu 2014

metsä ja erä TEKSTI nmt/Sisko Ojajärvi KUVA Marko Schrader/ Ympäristöhallinto

Liito-oravia suojellaan

rakentamisen kustannuksella Olennaisinta liito-oravan suojelun kannalta on ”alueen rakentamistehokkuus ja se, miten paljon puustoa voidaan säilyttää.

Harva pikkuinen ja mitättömännäköinen olento nostaa meissä suomalaisissa niin kiivaita tunteita kuin liito-orava. Sitä vihataan, vaikka useimmat meistä eivät ole sitä koskaan luonnossa nähneetkään. Liito-oravasta tuli tärkeä, kun EU suojeli lajin sen harvinaisuuden vuoksi. www.nmt.fi

heinäkuu 2014

iito-oravahavainnot ovatkin viime vuosien aikana nousseet monesti kaavoituksen, rakennushankkeiden ja tielinjausten esteeksi tai ainakin hidasteeksi. Valitusten vuoksi rakentamista on harmittavan usein pystytty hidastamaan tai kokonaan estämään. Asemakaavapäällikkö Martti Lätti Kuopion kaupungista vahvistaa, että myös Kuopiossa valtakunnallinen tilanne on tuttu. - Liito-orava ei ole harvinainen, ja niitä esiintyy joka puolella kaupunkia. Lätin mukaan liito-orava viihtyy hyvin ihmisten keskellä urbaanissa ympäristössä. Se on Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Liito-oravan kanta on pienentynyt 1900-luvun puolivälistä lähtien, ja kahdeksan vuotta sitten naaraita arvioitiin olevan noin 150 000 yksilöä. Liito-oravien määrästä ja suojelusta ollaan montaa eri mieltä. Esikerkiksi Saaristokaupungissa on jouduttu muuttamaan kaavaa liito-oravien vuoksi kahteenkin kertaan. Lätin mukaan asian kanssa on kuitenkin pystytty elämään, koska ELY-keskus on hyväksynyt poikkeamia kaavoihin.

Merkittävin syy liito-oravan uhan-

alaisuuteen on metsätalous. Laji suosii vanhoja, kuusivaltaisia sekametsiä. Se kärsii kolopuiden ja vanhojen haapojen vähenemisestä suomalaisissa metsissä. EU:n alueella liito-orava esiintyy Suomen lisäksi vain Virossa. Liito-orava on yksi noin neljästäkymmenestä Suomessa esiintyvästä luontodirektiivin lajista, joita koskevat samat luonnonsuojelun tavoitteet kuin liito-oravaa. Kaavaa laadittaessa liito-oravien mahdollinen esiintyminen ja kaavan vaikutus niihin on yksi selvitettävistä asioista. Rakentajan velvollisuus on selvittää mahdolliset liito-oravahavainnot. Olennaisinta liito-oravan suojelun kannalta on alueen rakentamistehokkuus ja se, miten paljon puustoa voidaan säilyttää. Esimerkiksi väljästi rakennetuilla asuinalueilla on mahdollista kaavamääräyksin turvata riittävästi liito-oravalle tärkeätä puustoa. Liikenneväylät on pyrittävä linjaamaan siten, että ne eivät sijoitu liito-oravan tärkeille pesimäalueille. Jos tällaista linjausvaihtoehtoa ei ole, liito-oravan suojelu on turvattava esimerkiksi puustoa koskevin suojelumääräyksin.

koti ja asuminen 1980-luvun nuoripari raivasi tontin pystymetsään ja rakensi talon oman metsän puista. Nyt tila on kasvanut avaraksi ja upeaksi puutarhaksi, jossa jänikset ja oravat näyttäytyvät lähes päivittäin.

TEKSTI JA KUVAT Sanna-liisa kiiskinen

Koti keskellä

metsää

aaningantien varrelta sijaitsee viehättävä puutalo, joka on katseilta suojassa eikä naapureitakaan ole vaivaksi asti. Vielä 1980-luvun alkupuolella tontti oli umpimetsää, mutta sitten Seppo ja Anita Snellman päättivät, että tontille tulee heidän yhteinen kotinsa. Naimisiin he menivät vuonna 1987, ja omalta tontilta kaadetuista puista rakennettu talo valmistui samoihin aikoi-

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

hin. Rakentamisessa oli urakoitsija apuna, mutta sisätyöt tehtiin omin voimin. Pariskunta on asuttanut taloa pian 30 vuotta ja on yhä tyytyväinen ratkaisuunsa. - Kyllähän me katseltiin tontteja tilan muiltakin kulmilta, mutta sitten Anita keksi, että rakennetaan tähän. Ostin tilan se-

Cura 2119 Hobby korkeapainemaaliruisku Liuotin vesiohenteisille sisä- ja ulkomaaleille. Säiliön tilavuus 5 ltr, letkun pituus 10 m. Mukana ruiskutuspistooli ja kääntösuutin 517.

495

00 kpl Sepon ja Anitan talo on rakennettu omalta tontilta kaadetuista puista.

Kuopio: Tehdaskatu 8, puh. (017) 550 2600 Palvelemme: ma–pe 7–18, la 9–15

dältäni aikoinaan ja se oli ihan umpimetsää, Seppo Snellman muistelee.

Hyviä uutisia! Yhdistimme asumisen parhaat puolet. Asumisen varmuus ilman isompaa rahallista riskiä. Sen tarjoaa Asokodit, maan suurin asumisoikeusyhtiö. Katso hyvät uutiset: asokodit.fi

Persoonallinen puukiuas luo tunnelmaa talon omaan saunaan. www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Nykyään tilalla on molempien koti ja työpaikka, isännän sanojen mukaan ”metsävaltainen kasvinviljelytila”. Pellot ovat viljalla, ja metsää hoidetaan ja myydään metsänhoitosuunnitelman mukaan. - Ohra, kaura ja vehnä ovat viljelyksessä. Pellot hoidamme omin voimin ja sadon myymme itse suoraan, mutta metsän istutuksissa käytämme tarvittaessa metsänhoitoyhdistyksen apua, Seppo luettelee. Itse talossa on asuinneliöitä 180. Sen lisäksi on kellari, puuvarasto ja yläkerrassa säilytystilaa. Koska puuta löytyy omasta takaa, oli puulämmitys luonteva valinta, jolla on säästetty monta markkaa ja euroa. Alakerrassa avaran tupakeittiön ja olohuoneen keskiössä on iso puu-uuni, joka on osaltaan lämmönlähde ja ruoanvalmistuspaikka. - Sisustuksessa puuta on käytetty muun muassa lattioihin, laipioihin ja ikkunan karmeihin. Lämmityksessä se oli luonteva valinta, koska puuta on

koko ajan saatavilla. Jos omalle työlle ei lasketa hintaa, niin vuositasolla tulee 4000 euron säästöt lämmityskuluissa, isäntä laskeskelee.

Hirviä, jäniksiä ja oravia ”täällä näkee omasta ikkunasta

-palvelullamme helppoa vuokra-asuntojen omistamista yksityisille asuntosijoittajille.

lähes päivittäin.

Asuminen kaukana kylä- ja kaupunkikeskuksista vaatii omanlaista elämäntapaa ja luonnetta. Lähin naapuri tosin on linnuntietä vajaan kilometrin päässä, mutta kauppaan ja postiin matkaa kertyy seitsemän kilometriä. - Täällä on oma rauha ja väljyys, ei tarvitse miettiä, että ”hys hiljaa, ettei naapuri kuule”. Toisaalta välillä minä kaipaan naapureita ja sosiaalista elämää. Ihanat lenkkimaastot ovat kuitenkin vieressä. Arkea pitää suunnitella vähän tarkemmin, sillä kauppaan ei lähdetä ihan pikkuasian takia eikä siellä käydä päivittäin. Jos jotain puuttuu, pitää soveltaa. Paitsi kyllä Seppo ruuveja lähtee hakemaan, jos ne kesken rempan loppuvat, Anita nauraa. Tontilla on iso ja avara pihamaa – tai paremminkin puutarha – jossa on puiden, pensaiden, kukkien ja kasvimaan lisäksi leikkimökki, kesäkeittiö ja ulkosauna. Pihanhoito nurmenleikkausta lukuun ottamatta kuuluu Anitan tehtäviin, talon kunnossapito jää Sepon vastuulle. Luonto on sananmukaisesti lähellä. - Omakotitaloasujalla on hyvä olla kädentaitoja, sillä ajan myötä talo vaatii koko ajan jonkinlaista korjausta ja fiksausta. Nurmenleikkauksen vastapainoksi voi katsella luontoa. Hirviä, jäniksiä ja oravia täällä näkee omasta ikkunasta lähes päivittäin. Onpa naapuri nähnyt karhunkin jäljet metsässä. Ellei joku kolmesta nuorestamme innostu jatkamaan tilanpitoa, niin asumme tässä niin kauan kuin jalka nousee ja järki juoksee, pariskunta toteaa.

Palvelu tarjoaa luotettavat vuokralaiset, vuokratakauksen ensimmäisen vuoden ajaksi ja hallinnointipalvelun.

ISTAHDA ALAS Metsätilalla on iso ja avara pihamaa. Sisustuksessa puuta on käytetty monipuolisesti.

Ja anna meidän hoitaa asuntosi vuokraus puolestasi luotettavasti. Saat käyttöösi vahvan osaamisemme ja paikallistuntemuksemme, niin että voit itse ottaa rennommin.

Soita meille jo tänään. REALIA ASUNTOVUOKRAUS Haapaniemenkatu 18, Kuopio Puh. 010 228 8223

www.asuntovuokraus.fi www.nmt.fi

heinäkuu 2014

metsä ja erä Metsätilakaupan asiantuntijat Pohjois Savossa Mhy Pohjois- Savo: Pekka Sahlman Arto Kosunen Antti Kakkonen Mauri Säisä Mhy Savotta: Jouni Peltonen Sinikka Voutilainen Mhy Rautavaara: Jaakko Tossavainen Mhy Keski-Savo: Petri Soikkeli

0400 378 286 0400 725 293 040 580 2033 040 760 0278 0400 371 106 040 720 1114 040 552 0143 040 866 7508

Tutustu myyntikohteisiin: www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

www.jyvajemmari.fi

Kuuletko

metsän kutsun? TEKSTI NMT/aki rossi KUVA jouko räsänen, metsähallitus/minna koramo

Löydät meidät Viljo-messuilta osastolta NHK Aukio paikka 20 Osoite: Rapakkojoentie 70, 74620 HEINÄKYLÄ 0500 541 491, matti.lappalainen@jyvajemmari.fi

Itä-Suomi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet metsäretkeilyyn. Jo pelkästään Pohjois-Savon maakunnassa on kymmeniä hyväkulkuisia ja merkittyjä patikointireittejä.

etsiemme taloudellista merkitystä on turha kiistää. Jo koulussa opimme, ettei sadan markan seteli ollut sattumalta väriltään vihreä. Puhuttiin vihreästä kullasta. Nyt puhutaan vihreästä lääkkeestä. Viime vuosina on saatu vahvaa tieteellistä näyttöä metsien ja puiden positiivisesta vaikutuksesta ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös tämä seikka on osattu valjastaa jo talouden rattailla, mutta lienee paikallaan pohtia mitä metsät voivat meille parhaimmillaan antaa. www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Sanotaan, että nuorin sukupolvemme alkaa olla vieraantunut luonnosta. Maamme pinta-alasta jopa 78 % on metsien peitossa, mutta silti yhä harvempi uskaltaa kosketukseen luonnon kanssa. Retkeily merkityillä reiteillä on helpoin tapa aloittaa tutustuminen metsäympäristöön. Mikäli mielii useamman päivän retkelle kannattaa mukaan varata kartta, olipa reitti merkitty tai ei. Tämä mahdollistaa suunnitelman muutoksen esimerkiksi fyysisen vamman tapauksessa. Kompassin käyttötaito on katoava kansantaito, eikä edes välttämätön merkittyjä reittejä taivallettaessa.

Verrattain väljästi asutettu Itä-Suo-

mi pitää sisällään useita mainitsemisen arvoisia kansallispuistoja ja luontopolkuja, joiden kautta metsään tutustuminen on helppoa. Kansallispuistoista lähimpänä sijaitsevat Kolojärven, Linnansaaren, Kolin ja Tiilikkajärven kansallispuistot. Kansallispuisto on usein tae hyvistä opasteista ja reiteistä. Kuntien hoidossa olevat paikalliset retkeilypolut ovat usein reiteiltään ja opasteiltaan vaihtelevia, mutta pienellä vaivannäöllä sopiva retkikohde löytyy yllättävän läheltä. Suomen kansallispuistot pyrkivät nostamaan esille kunkin alueen omia erityispiirteitä. Rautavaaralla sijaitsevan Tiilik-

kajärven kansallispuiston erikoisuutena ovat suuri hiidenkirnu sekä mahdollisuus nähdä ns. virvatulia. Virvatulet ovat suon pinnalla häilyviä liekkejä, jotka syntyvät mätänevien kasvien muuttuessa maan pinnalla kaasuiksi. Uusimpana kansallispuistona maakuntaan syntyy myös Rautalammen kunnan alueelle ulottuva Etelä-Konneveden kansallispuisto, jonka perustamisesta päätettiin kesäkuussa. Oiva päiväretkikohde on Nilsiän ja Juankosken seudulle sijoittuva Pisan reitti, jonka värikäs kulttuurihistoria tulee kulkijalle tutuksi mainioiden opastaulujen kautta. Reitin varrella sijaitsevasta korkealle kohoavasta Pisan tornista on mahdollista nähdä selkeällä säällä kaukana horisontissa näkyvä Puijon torni.

toimituksen

Kommentti aki rossi, TOIMittaja

Tiesitkö, että 11.6. vietettiin kansallis-

ta puunhalauspäivää? Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota metsien merkitykseen taloudellisessa mielessä sekä tuoda esille metsien tarjoamia virkistymismahdollisuuksia. En osallistunut päivään. En myöskään ymmärrä metsätaloudesta juuri mitään. Sen sijaan olen oppinut arvostamaan metsää virkistyskäytössä. Nykyisin käytän merkittyjä reittejä yhä harvemmin, mutta juuri niiden kautta patikointi tuli aikanaan minulle tutuksi. Valtiolta ja kunnilta kuluu pitkä penni kansallispuistojen ja muiden patikointireittien ylläpitämiseen. Käyttämällä näitä ilmaisia palveluita vaikutamme omalta osaltamme siihen, että reitistöjen kunnossa pitäminen nähdään jatkossakin kannattavana investointina hyvinvointiin.

Kehosi hyvinvoinnin ammattilaiset

METSÄREITILLÄ KAUPUNGISSA Suomessa on luontoon.fi-nettisivujen

mukaan yhteensä 38 luonnonkaunista kansallispuistoa, joissa voi retkeillä sekä lyhyemmän että pidemmän kaavan mukaan. Kuopion kaupunki puolestaan listaa kaupungin läheisyydessä sijaitsevat retkeilykohteet. Pisan reitin lisäksi seudulla on ulkoilu- ja virkistäytymiskäyttöön tarkoitettuja alueita, joilla kiemurtelee monenlaisia retkeilyreittejä. Monipuolinen reittivalikoima levähdyspaikkoineen antaa raittiin ilman ystäville mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen. Polkujen varrella voi jopa marjastaa, kalastaa ja yöpyä. Niittylahden retkeilyreitti on noin kymmenen kilometrin mittainen. Se kuljettaa retkeilijää Niittylahden-Asuman seudulla, joka on yksi kaupungin merkittävimmistä ulkoilu- ja retkeilyalueista. Alue on marjastajien ja sienestäjien suosiossa. Sinne on saatavissa myös pienriistan metsästyslupia. Suovu-Palosen retkeilyreitti puolestaan on noin 16 kilometrin mittainen. Sen varrella on monipuolisesti nuotiopaikkoja, laavuja ja telttailupaikkoja. Reitti kulkee osittain polkuja ja osittain metsäautoteitä pitkin. Reitin länsiosassa olevassa Naarajärvessä voi kalastaa ilman vesialueen omistajan lupaa, mutta hirvenmetsästysaikana Suovu-Palosella ei ole suotavaa retkeillä. Kaupungissa on myös lukuisia luontopolkuja. Puijolla on yhteensä kolme parin

kilometrin mittaista luontoreittiä. Puijon polku sijoittuu vanhalle luonnonsuojelualueelle, ja sen varrella olevissa tauluissa esitellään luontoa ja alueen historiaa. Kokonmäen kierrolla puolestaan kerrotaan vanhojen metsien ja lehtojen eläimistä ja kasveista. Puijon polku ja Kokonmäen kierto eivät sovi huonokuntoisille korkeuserojen vuoksi. Konttilan kierrolla voi tutustua aarnialueen vanhaan metsään ja perinneympäristöön. Kolmisopen ja Neulamäen alueella kiertelee myös useita luontopolkuja, joilla voi tutustua muun muassa lehtoihin ja Yoldiameren 11 000 vuotta vanhaan rantaan. Polut ovat osin vaikeakulkuisia korkeuserojen vuoksi. Suurimmaksi osaksi luonnonsuojelualueella sijaitseva Katiskaniemen luontopolku puolestaan alkaa Rauhalahden hotellin takaa. Parin kilometrin mittaisella reitillä esitellään lehtoja, kasvillisuutta ja eläimiä. Matkan varrella on myös savottakämppä, Jätkänkämppä sekä laidunnettuja perinnemaisemia. Vajaan kahden kilometrin mittaisella Halmejoen luontopolulla on mahdollisuus päästä tutustumaan monipuoliseen linnustoon. Ranta-Toivalan edustalla sijaitsevassa Karhonsaaressa puolestaan voi perehtyä lähes sataan erilaiseen puuhun ja pensaaseen. Haminalahden kulttuuripolun upeissa maisemissa pääsee tunnelmoimaan von Wrightin veljesten jalanjäljillä. ulriikka myöhänen

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Terveytenne ja toimintakykynne hyväksi Asiantuntevaa fysioterapiaa ja täsmäliikuntaryhmämme Lisätietoa palveluistamme yrityksemme nettisivuilla Ajanvaraus ja tiedustelu p. 017 265 7700 f. 017 265 7719 Suokatu 23, 70100 Kuopio www.kuopionomtkeskus.fi

Kysyntää metsästysmat”kailupalveluille on – pel-

metsä ja erä

Myydään metsästyselämyksiä

kästään metsästyskortin lunastaneita kansalaisia on lähes 300 000.

TEKSTI nmt/Janne Ulvinen KUVAT metsähallitus/ aku ahlholm, olavi joensuu, hannaleena mäki-petäys

Kaupallisille metsästyspalveluille on kysyntää. Suomalaisten metsästysmatkat suuntautuvat niin kotimaahan kuin ulkomaille. Metsästysmaiden lupakäytännöt asettavat yrittäjien toiminnalle rajoitteita.

etsästysmatkailu tuo asiaan vihkiytymättömälle mieleen mustakarhujahdin Kanadassa tai eksoottisen suurriistasafarin Afrikassa. Kotimaassamme harrastukseen löytyy kuitenkin ikiaikaiset perinteet ja valtavat resurssit, useimmiten aivan läheltä. Kysyntää metsästysmatkailupalveluille on – pelkästään metsästyskortin lunastaneita kansalaisia on lähes 300 000. Tänä päivänä niin sanottuja maattomia metsästäjiä on paljon, ja kiireinen elämänrytmi ei välttämättä salli kuin

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Riistamatkailu kasvattaa suosiotaan Suomessa. Hirvi on yksi maamme metsästetyimpiä riistaeläimiä.

sen yhden metsästysreissun vuodessa. Erätaitojenkin kanssa voi olla niin ja näin, eikä omatoiminen maastossa liikkuminen tunnu houkuttelevalta. Toiset hakevat yksinkertaisesti uudenlaisia elämyksiä.

Viinitila avoinna 24.6.-2.8.2014 ti-la klo 12-21, su klo 12-17. Ravintolassa tarjolla kaikkia Alahovin tuotteita ja maukasta lähiruokaa.

Maaseutualueilla metsästysmatkailun osuus kaikesta matkai-

lusta on ollut yllättävän vähäinen. Onnistuneesti suunniteltu, monipuolinen eräpalvelutarjonta voi olla piristysruiske syrjäseuduille, mutta toisinaan paikalliset asukkaat voivat olla kapuloina yrittäjien rattaissa. Metsiin ei haluta ruuhkaa, ja niin luonnon kuin saaliseläinkantojenkin säilyminen metsästysturisteista huolimatta olisi aina pystyttävä varmistamaan. Saaliskiintiöitä ei mielellään luovuteta kokonaan ulkopuolisien ulottuville. - Suomalaisen metsästysmatkailuelinkeinon mittakaava ei ole kovin suuri. Toiminta ei ole suunnitelmallista, eikä meillä ole oikeastaan sellaista kulttuuria kuin esimerkiksi Ruotsissa on ollut jo kauan. Metsästysmatkailu on Suomessa aika lailla lapsenkengissä, summaa valtion omistamia metsämaita hallinnoivan Metsähallituksen erätalouspäällikkö Jukka Bisi. - Tämä johtuu pitkälti järjestelmämme rakenteesta, jossa metsästysseurat ovat vuokranneet maat maanomistajilta. Tämä sitoo heidän käsiään kehittää metsästysmatkailua. On aika vaikea tehdä bisnestä toisen mailla, Bisi jatkaa. Tyypillisiä kotimaassa metsästettä-

Päivä viinitilalla-risteilyt klo 12-16 10.6.-16.8.2014. Ilta viinitilalla-risteilyt klo 17.30 -21 24.6.-2.8.2014 Tule maistamaan olutpanimomme uutuuksia. Viinimyymälä ja kioski avoinna elokuun loppuun asti joka päivä klo 9-21. Ryhmille viinitila on avoinna ympäri vuoden. Kesän taidenäyttelyssä Eija Olaviston maalauksia ja Kaarina Tiaisen valokuvia. Muista myös Munailta 5.7. ja Beatles-ilta 30.7.

Puh. 017-362 1129 www.nmt.fi

heinäkuu 2014

www.alahovi.com

Elinvoima Ter veys Hyvä kasvu

Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin.

Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.

www.taimitapio.fi

Kuopio 96,7 Varkaus 92,7 Iisalmi 89,5

Radio City Savo, Kuopiossa 102,0

Metsästys on aseen käytön ohella luontoon perehtymistä.

viä lajeja ovat hirvi, karhu ja metsäkanalinnut. Toiset haluavat eksoottisempien lajien perässä ulkomaille. Jo Virosta löytyy vaihtelua valikoimaan. - Yrityksemme jahtimatkat suuntautuvat Suomeen ja ulkomaille. Virossa saaliseläimiä ovat muun muassa villisika, kauris, mufloni. Ehkä suurimpana kohteena siellä on arktisten hanhien muuttojahdit. Kanadassa metsästetään yleensä karhua tai meikäläistä isompaa hirveä. Suomessa taas vaikkapa riekkoa, peltopyytä ja fasaania, luettelee kuopiolaisen Joren Luontomatkat Ky:n yrittäjä Jorma Vainikainen. Aiemmin matkailuyrittäjät pys-

tyivät myymään asiakkailleen metsästysluvan valtion maille, mutta vuoden 2005 lakimuutoksen jälkeen tämä ei ole enää ollut mahdollista. Nautintaoikeuwww.nmt.fi

heinäkuu 2014

”

Eränkäynti elämyksenä on luonnossa olemista. Metsästykseen liittyy paljon muutakin kuin aseen käyttö.

den kruununmetsien saalisiin myöntää nykyään Metsähallitus. - Aiemman käytännön mukaan yrittäjä pystyi sopimaan asiakkaiden kanssa jahdin jälkeen, että samaan aikaan vuoden päästä otetaan uusiksi. Nykykäytännöllä metsästyslupaa ei välttämättä saakaan tietylle ajankohdalle. Siksi mekin käytämme isojen yksityisien maanomistajien ja metsäyhtiöiden maita, joista varmasti tiedetään että niille päästään, Vainikainen kuvailee. - Metsähallitus on edellytysten luo-

ja. Yritämme kestävästi myydä valtion maille niin paljon metsästyslupia kuin pystymme. Meiltä luvan lunastavia asiakkaita on kymmeniä tuhansia. He käyttävät paikallisia palveluja ja sitä kautta hyödyttävät metsästysalueen taloutta. Emme siis itse tee bisnestä, vaan luomme paikallisille toimijoille mahdollisuuden siihen, määrittelee Bisi. Metsää meillä riittää, eikä metsästys ole ainoa tapa nauttia Tapion valtakunnasta. Toisaalta metsästysmatkailija voi nauttia ainutlaatuisesta jahtitunnelmasta ilman asettakin. - Eränkäynti elämyksenä on luonnossa olemista. Metsästykseen liittyy paljon muutakin kuin aseenkäyttö. Luontoon perehtymistä, jäljittämistä, saaliin käsittelyä, ruuanlaittoa. On paljon osa-alueita, joihin voi osallistua, olla metsällä, Bisi maalailee.

- MONEN MIELESTÄ PARAS. HUSQVARNA 543 XP® Husqvarna 543 XP® -ammattisahassa on käytännöllinen muotoilu, erinomainen suorituskyky ja ainutlaatuinen X-Torq® -moottoritekniikka.

595 € HUSQVARNA 545 FX Husqvarna 545 FX on tarkoitettu vaativaan maa- ja metsätilakäyttöön.Tehokas X-Torq-moottori vähentää poltoaineenkulutusta jopa 20 % ja pakokaasupäästöjä noin 75 %

840 € PUKEUDU AMMATTILAISEN TAVOIN! Vaativaan käyttöön suunnitellut Husqvarnan turvavaatteet varmistavat mahdollisimman tehokkaan työskentelyn

PUSERO HOUSUT

79 € 118 €

CLASSIC Edulliset, hyvin hengittävät turvavaatteet täyttävät kaikki turvallisuusvaatimukset.

Valtuutetut Husqvarna-jälleenmyyjät, takuu- ja huoltopalvelut:

Upea luonto, metsän rauha ja onnistumisen elämykset tekevät riistamatkailusta unohtumattoman kokemuksen. www.nmt.fi

KONESOLMU KUOPIO

KONESOLMU VARKAUS

SAVON PRO SERVICE

KERMAN KONE JA SAHA

Siikaranta 4 70620 Kuopio

Relanderinkatu 69 78200 Varkaus

Kilpivirrantie 2 74120 Iisalmi

Haketie 1 79700 Heinävesi

KAAVIN AUTOTARVIKE

RR-SAVO

PYÖRÄ-MANNINEN

SIILIN PIENKONE-EKSPERTIT

Harjulantie 4 73600 Kaavi

Lintikonkatu 1B 77600 Suonenjoki

Nilsiäntie 64 73300 Nilsiä

Oppipojantie 3 71800 Siilinjärvi

heinäkuu 2014

nimetty KUUKAUDEN KASVO

Maatilan kasvatti Maaseutu ja metsä ovat aina olleet lähellä Jari Kauhasen sydäntä. Miehellä on myös oma maatila hoidettavanaan.

* Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Meillä sinua palvelee aina paikallinen säästöpankkilainen

- HENKILÖKOHTAISESTI JA NOPEASTI.

Tervetuloa asiakkaaksi! Puh. 029 041 2500

www.saastopankki.fi/optia

uodesta 1995 MTK:n leivissä työskennellyt Jari Kauhanen tuntee tulevan työkenttänsä hyvin. - Olen kasvanut maalla, joten maaseutu on tullut tutuksi jo pienestä pitäen. Kouluttauduin agrologiksi Kiteellä, MTK:lla olen työskennellyt niin Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa kuin nyt myöhemmin Pohjois-Savossakin, kertoo 1.8. MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtajana aloittava Kauhanen. Leppävirralla asuva mies pyörittää myös omaa maatilaa yhdessä vaimonsa, tilan pääasiallisen yrittäjän, kanssa. Kyseessä on luomutila, jossa hoidetaan emolehmiä sekä kasvatetaan vasikoita. Eläimet myydään luomulihana teurastamoille tai eteenpäin lihakarjatiloille. - Sukumme on asunut 1500 –luvulta saakka Kuopion ja Leppävirran alueella, ja edustan jo viidettä sukupolvea tilallisena. Vaimo vastaa pääasiassa tilan töistä, mutta olen mukana sivutoimisena yrittäjänä. Osallistun tilan hoitoon päivittäin, etenkin viikonloppuisin ja loma-aikoina. Myös vanhin poikamme on aktiivisesti mukana.

Tuoreet kalakukot, piirakat ja muut leivonnaiset joka päivä. Kauppahallista ja torilta! Uutuus

Mahtava Nakkipiirakka 2,50 eur / kpl Uudistettu Lihapiirakka

2,00 eur / kpl 5,00 eur / 3 kpl

kuka hän on?

Munkkipossu 1,50 eur / kpl

2,50 eur / 2 kpl Muikkukukko 20 eur / kg

Riisipiirakka

perustaminen vuonna 2005.

Harrastukset?

Motto? Yhteistyö on voimaa!

Koulutus?

Lenkkeily, pyöräily ja soutu. Lisäksi tykkään paljon luonnossa liikkumisesta.

Agrologi.

Käännekohta?

Perhe?

Pohjois-Savoon muutto vuonna 2000 ja erityisesti oman maatilan

Jari Kauhanen 45 v.

Kuopion kauppahalli, p. 044 7190033

Vaimo, pojat 18 vuotta ja 15 www.nmt.fi

noora hyvönen

vuotta sekä tytär 9 vuotta.

Kuka?

0,85 eur / kpl 7,50 eur / 10 kpl

Tiimipelaajahenkinen Kauhanen korostaa yhteistyön merkitystä niin järjestötyössä kuin yrittämisessäkin. Yksin on vaikea onnistua. On tärkeää, että sekä työpaikalta että kotoa löytyy tiivis tukiverkko. - Lapsillamme on parisataa metriä mummolaan, kuvaa Kauhanen kotinsa lähiverkostoa. - Työssä aion myös panostaa hyvään yhteistyöhön metsäpuolen kanssa. Tavoitteena on viedä järjestöä sekä Pohjois-Savon maataloutta ja maaseutuyrityksiä eteenpäin. Tekemisestä ei Kauhasella ole puutetta. Vapaa-ajallaan perheenisä liikkuu mielellään luonnossa sekä pyöräilee ja lenkkeilee. - Meillä on myös soutuporukka, jonka kanssa käyn kesäaikaan soutamassa, kertoo Kauhanen. Elämänsä käännekohdaksi Kauhanen nimeää Pohjois-Savoon muuton ja maatilan perustamisen, joka oli etenkin aiemmin palkkatyössä olleelle vaimolle iso ratkaisu. Tilan aloittaminen on kuitenkin ollut onnistunut päätös, ja myös jatkuvuutta työlle on näköpiirissä. - Lapset ovat kyllä kiinnostuneita tilanhoidosta, mainitsee Kauhanen.

heinäkuu 2014

Parasta Savossa? Mukavat, leppoisat ihmiset sekä luonto. Tämä on huippu ympäristö elää ja asua!

metsä ja erä

Metsä on vakaa, mutta vaativa sijoituskohde TEKSTI Jarmo Seppälä KUVa Bartlomiej Stroinski

Metsänomistus ja -hoito kiinnostavat yhä useampaa suomalaista. Metsä on melko vakaa sijoituskohde. Siitä saa tuloja ja palsta käy lainan vakuudeksi, mutta joutilaan sijoittajan kohde metsä ei ole.

etsänomistus jakautuu Suomessa yhä laajemmin. Jos kiinnostusta tai mahdollisuutta ei metsänhoitoon ole, perikuntien jäsenet saattavat myydä metsäpalstansa pois vaikkapa ammattimaisille sijoittajille. Toisaalta metsänhoitoinnostus voi alkaakin, kun perinnöksi on tarjolla oma metsäpalsta. - Metsän omistaminen on aktiivista ja pitkäjänteistä sijoittamista, sillä metsä vaatii hoitamista ja työtä. Tuottoja tulee usein vasta vuosien päästä, muistuttaa Nordean maa- ja metsätalousasioista Savo-Karjalan alueella vastaava pankinjohtaja Arto Piipponen. Sanonnan mukaan raha ei kasva puussa, mutta puusta rahaa kyllä saa. Suomessa kantorahatulot ovat vuosittain 1,5 miljardia euroa. Metsän myyjille 70 prosenttia kantorahoista tulee päätehakkuista. Tällä hetkellä metsänomistaja saa kuusen kuitupuukuutiosta noin 18 euroa. Männyn

hinta on 17 euroa ja koivun noin 16 euroa. Vastaavasti tukin hinnat ovat kuusi- ja mäntykuution osalta 57 euroa ja koivun 43 euroa. Niin sanottua kiertoajan puuta saadaan metsähehtaarilta 600–700 kuutiota ja tukkipuuta parhaimmillaan 450 kuutiota. Viime vuodenvaihteessa muuttunut metsälaki antaa metsänomistajalla aiempaa suuremman päätäntävallan metsän hoidosta ja hakkuista. Ovatpa hoito- ja hakkuutavat mitkä tahansa, metsä vaatii kuitenkin työtä. - Aktiivinen metsänomistaja tarkkailee metsäänsä säännöllisesti ja muistaa tehdä tai teettää myös harvennushakkuut ajallaan. Näin metsä kasvaa ja järeääkin puuta on myöhemmin tulossa, Piipponen sanoo. - Vakuusmielessä ihannemetsä on monipuolista. Siinä on kasvatusmetsää eli tulevaa tuloa, mutta myös päätehakkuuvaiheessa olevaa metsää, josta saadaan tuloa lainan lyhennyksiin. Piipponen kertoo, että pankki auttaa asi-

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

akkaitaan omaisuudenhoitoon liittyvissä metsäasioissa. Metsätalouskysymyksissä asiantuntijapalveluja saa esimerkiksi paikallisista metsänhoitoyhdistyksistä. Kaikelle puulle on kysyntää. Niin metsänomistajien kuin puunjalostajien kannalta on hyvä, että kuitupuun käyttäjiä on jatkossakin ja alan investointeja on tehty tai on suunnitteilla. Bio- ja energiatalouden toimintojen kasvua on luvassa. Tulossa ovat muun muassa UPM:n biojalostamoinvestointi Lappeenrantaan ja Stora Enson kartonkikone Varkauteen. Myös Metsä Groupin kaavailut Äänekosken biotuotetehtaasta ovat ilouutinen koko metsäalalle. Monille ihmisille myös oma metsä sinänsä on arvo, vaikkei siltä taloudellista tuottoa odotettaisikaan. Metsässä voi virkistäytyä vaikkapa retkeillen ja marjastaen. Jos metsällä ei ole taloudellista merkitystä, eli se on esimerkiksi kosteikkoa tai joenrantaa, voi omistaja hakea palstaa suojelualueeksi.

Agco Suomi | LEPPÄLAMMENTIE 1, 70420, Kuopio | puh. 020 455 1852

Klapikoneet kampanjahinnoin!

JAPA 355 TR Traktorikäyttöinen, 15’’ laipalla ja 3,8 metrin poistokuljettimella varustettu hydraulinen ketjusahakone.

6.990,(ovh 8.113 €)

JAPA 355 TR tekniset tiedot

SYÖTTÖRULLALLA JA VENTTIILIPAKETILLA

• Oma hydrauliikkajärjestelmä • Halkaisuvoima 5,6 tonnia • 3,8 metrin klapikuljetin (kolmeen asentoon kääntyvä)

1.950,(ovh 2.215 €)

5.300,-

Traktorikäyttöinen kovametallisirkkelinterällä ja hydraulihalkaisijalla varustettu.

JAPA 700 TR tekniset tiedot

• Puun suurin halkaisia 35 cm • Klapin suurin pituus 60 cm • Halkaisuvoima 7 tonnia • Automaattinen nopeutusventtiili • Hydraulinen 3,8 metrin poistokuljetin

PUUNNOSTIN

JAPA 700 TR

(ovh 5.897 €)

• Kuulalaakeroitu katkaisupöytä • Puun halkaisija jopa 260 mm • 7000 mm kovametallisirkkelinterä

Kuuteen tai viiteen halkova kirves

KAUPANPÄÄLLE!

Ensihuoltoon suodatin ja 20 litraa Valtra Hydraulic 46

vain 50 € !

maaseutu

* Runni rocks! *

Pe 15.8. * Alexanderplatz

KOTITEOLLISUUS

* Elias Kaskinen & Päivänsankarit

*Jani Jalkanen

*Melrose

*Lauri Tähkä

*Haloo Helsinki!

Maa- ja metsätalous-

ammattilaiset

kokoontuvat Kiuruvedellä TEKSTI NMT/Noora Hyvönen kuvat viljomessut

Pohjois-Suomen suurin ammattimessutapahtuma Viljo maa- ja metsätalousmessut järjestetään 24.-26.7. Kiuruvedellä. Paikalla on monipuolisesti alan toimijoita tuotteineen sekä vastapainona viihteellisempää ohjelmaa myös tavallisille kuluttajille.

olmannen kerran Kiuruvedellä pidettävät Viljo -messut tarjoilevat kattavan paketin maa- ja metsätalouteen liittyen: paikalle on tulossa alan suurimmat ja merkittävimmät toimijat. Näytteillä on monipuolisesti maa- ja metsätalouteen liittyviä laite- sekä koneuutuuksia. Lisäksi messuohjelmaan kuuluu metsäaiheinen seminaari. - Messut ovat sidosryhmillemme ehdottomasti tärkeä tapahtuma. Mukana ovat muun muassa Valio, HK Scan, Tikkurila sekä eri metsäyhtiöitä ja konevalmistajia. Myös Suomen suurimmat maa- ja metsätaloustukut ovat paikalla. Lisäksi messuille saapuu pienkonetuottajia esittelemään sahoja, ruohonleikkureita, veneitä

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

LAURI TÄHKÄ HALOO HELSINKI!

La 16.8. *Redhill Rats *Sinmate *Freud Marx Engels & Jung

*Mamba *Janna Hurmerinta *Indica

*Dingo

*Kotiteollisuus

Juontaa

ILKKA VAINIO

LIPUT:

*Pe ennakko 30 € / portilta 35 € *La ennakko 30 € / portilta 35 € *Pe + La- lippupaketti ennakko 49 € / portilta 59 € Lisätiedot www.runni.fi

Katso myös Facebook

Runnin Kylpylä, p. 017-7687524, Runnintie 407 A, 74595 RUNNI

ja muita tavallisellekin messukävijälle tarpeellisia laitteita, esittelee Viljon myynnistä ja markkinoinnista vastaava Mikko Korvinen. - Pohjois-Suomessa ei ole toista vastaavaa alan ammattilaismessutapahtumaa. Messut ovat ennen kaikkea myyntitapahtuma: sinne tullaan ostamaan ja testaamaan laitteita sekä neuvottelemaan alan toimijoiden kesken. Näytteilleasettajien tuotteiden

lisäksi tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden päästä tutustumaan nykyaikaiseen tilaelämään käytännössä. Viime vuosien tapaan messukokonaisuuteen kuuluu työnäytöksiä sekä etäkohde, joka on tänä vuonna Kaisa Huttusen luomutila. Huttunen on keskittynyt maidontuotantoon ja lehmien kasvatukseen. Maatilan eläimiä on mahdollista nähdä myös itse messualueella. - Meillä on erikseen Lasten Viljo –alue, jossa ammattiohjaajat järjestävät lapsille askartelua, musiikkiohjelmaa ja heittopelejä. Lapset pääsevät pomppulinnaan ja karuselliin. Lisäksi Talli Taitavat Kaviot tuo nähtäväksi poneja, hevosia, lampaita, koiria, kanoja ja kaneja, kertoo Korvinen. Perjantai- ja lauantaipäivinä messukansa saa ihastella maaseutumaisemaa myös ilmasta käsin, sillä alueella järjestetään helikopterilennätystä. Viihteellisempää ohjelmaa tarjoilevat myös torstaina pidettävä Countrytyttö –kilpailu ja perjantain Maailman Vahvin Viljelijä –kilpailu. Lapset pääsevät testaamaan kykyjään potkutraktorien kanssa. - Ensimmäisenä vuonna lipun ostaneita oli 5400, viime vuonna jo 8500, mikä tarkoittaa käytännössä 10 000 kävijää, koska perhelippuja menee paljon. Tänä vuonna odotamme 11 – 12 000 kävijää, sanoo Korvinen. - Arviolta 85 % messukävijöistä on ammattilaisia, jotka tulevat messuille työn puolesta.

Laaja tuotevalikoima kattaa maatalouden tuotantorakennukset lietekuiluista kattorakenteisiin, kalusteet, lypsy-, ruokinta- ja ilmanvaihtolaitteet sekä laakasiilot ja lietesäiliöt.

Ota yhteyttä niin räätälöidään juuri sinulle sopiva ratkaisu! Mestarifarmi Oy, puh. 0400 166 660 mestarifarmi@mestarifarmi.fi

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Maailman vahvin viljelijä -kilpailussa kokemus voi peitota nuoren voiman. Viime vuoden kilpailun voitti Eero Maalismaa.

Countrytyttö on maataloustaitaja

Maa- ja metsätalousmessujen takana

häärii Viljo Viljelijän Konemessut Oy, joka on vastikään avannut myös Viljo Tavaratalon ja on parhaillaan lanseeraamassa urakointipörssiä. - Urakointipörssi on asiakkaiden pyynnöstä kehitelty nettisivupalvelu, jonka kautta voi paikkakuntakohtaisesti etsiä maa- ja metsätalous- sekä rakennusurakoitsijoita. Tavaratalo avattiin 13.2. Siellä myydään maa- ja metsätalousalan tarvikkeita: koneita, laitteita, työkaluja ja lannoitteita, mutta myös lasi- ja rakennusalan tuotteita ja palveluita, esittelee Korvinen. Urakointipörssi avataan messujen jälkeen. Tavaratalon maataloustoimijat ovat ottaneet hyvin vastaan, ja myös uutta Ruokaketju –hanketta odotetaan mielenkiinnolla.

Viljo maa- ja metsätalousmessujen ohessa pidettävä Countrytyttö –kilpailu järjestettiin viime vuonna ensimmäisen kerran. - Valtakunnallista Maitopoika –kilpailua on pidetty jo yli 20 vuoden ajan. Meille tuli palautetta siitä, ettei naisille ole omaa vastaavaa kilpailua. Siitä tämä idea lähti, kertoo kilpailua järjestävien Kiuruveden Maaseutunuorten varapuheenjohtaja Marko Siponen. - Viime vuoden kilpailu järjestettiin kokeilumielessä. Siitä tulikin kysytty ja seurattu tapahtuma. Ensimmäisen Countrytyttö –kilpailun voitti Raila Immonen. Countrytyttö –kilpailussa testataan osallistujien maataloustietoja, -taitoja ja –osaamista. - Viime vuoden kilpailussa oli muun muassa hevostarvikkeiden kasaamista, peltokasvien tunnistamista ja joku pieni tanssikisa, kuvailee Siponen. - Yhden osuuden voittaminen ei riitä, vaan kokonaiskilpailu ja yleinen olemus ratkaisevat. Kilpailun voittajan tehtäviin kuuluu maaseudun sekä kotimaisen ruoan puolesta puhuminen ja edustaminen. Itse voittaja saa tavarapalkintoja ja lahjakortteja. Tänä vuonna kilpailu käydään torstaina 24.7. Siposen mukaan kilpailuun osallistuu puolenkymmentä Countrytyttö-ehdokasta.

Messut avoinna klo 10.00-16.00 Messujen avaus klo 11.00 Metsäseminaari klo 14.00 Maailman Vahvin Viljelijä 2014 klo 15.00-18.00 Näytteilleasettajien VIP-tilaisuus klo 19.00-00.30 LAUANTAI 26.7.2014 Messut avoinna klo 10.00-16.00

OLUSET • LIMUSET • ROKKISET 9.-12.7.

OLVIRETKI • SIKAMAISEN HAUSKA LAULUNÄYTELMÄ • 10.7.-10.8.

AUNOO 7.-9 IS

OTA SE LOMAN

äm

KANNALTA

LISÄTIETOJA: IISALMIJATIENOOT.FI SEKÄ IISALMI.FI/TAPAHTUMAT

PERJANTAI 25.7.2014

TUNNUS JA SLOGAN

tak

w w w. l i p p u t o i m i s t o . f i

MINUN IISALMENI -INFO KAUPPAHALLI, Kauppakatu 14 puh 017 272 3223 Avoinna ma-pe 10-17 kesällä myös la 10-14

Messut avoinna klo 10.00-16.00 Countrytyttö-kilpailu klo 13.00

4 201 .7.

LIPUT TAPAHTUMIIN:

TORSTAI 24.7.2014

FLAMENCO 12.7. IISALMEN KULTTUURIKESKUS

ISKELMÄVIIKKO 16.-20.7.

IISAL

LÄHDE LÄHI LOMALLE! w w w. l i p p u t o i m i s t o . f i

VILJON MESSUOHJELMA

a m in t a p

KOLJONVIRRAN KESÄSSÄ TAPAHTUU www.koljonvirta.fi

www.nmt.fi

heinäkuu 2014

IISALMIJATIENOOT.FI

ASTU ILOISEEN ROLL-LAIVAAN IISALMESSA • 12.7.-7.8.

maaseutu Teksti nmt/saara heiskanen kuva Jukka-Pekka Spets

Siemenviljelijä ja

voimamies

Matti Lappalainen on maanviljelijä kuudennessa sukupolvessa. Liikunnallinen mies harrastaa vapaa-ajallaan muun muassa kahvakuulailua. Lappalainen toimii myös heinäkuussa järjestettävän Maailman vahvin viljelijä -kilpailun taustajoukoissa sekä osallistuu itsekin kisaan.

iljelijäksi lähteminen oli luontainen jatkumo. Olen veljeksistä vanhin ja koulunkäynti ei ollut aikoinaan vahvin juttuni. Meitä on kaikkiaan neljä veljestä. Olemme syntyneet tiheällä aikavälillä viiden vuoden aikana. Tilan pyörittäjäksi lähtemiseen vaikutti myös kiinnostus maanviljelyä ja sen kehittämistä kohtaan. Viljelijänä aloitin vuonna 1990 ja sukupolvenvaihdos tehtiin vuotta myöhemmin. - Olen tehnyt töitä tilalla tosin jo lapsesta asti. 1970-luvun mukaisesti meidät otettiin mukaan jo pienenä maatilan hommiin. Olenkin todella kiitollinen

siitä, että minut on kasvatettu työntekon, Lappalainen toteaa. Lappalaisen maatila sijaitsee Kiuruveden Hautajoella ja se on erikoistunut siemenen sopimustuotantoon. Tilalla sijaitsee myös siemenpakkaamo ja perheen koti. - Perheeseeni lukeutuu Anna-vaimon lisäksi viisi lasta. Vanhin lapsista on 21-vuotias ja nuorimmainen 4 vuotta. Lapsenlapsia minulla ei vielä ole. Vapaa-ajallaan Lappalainen kertoo pitävänsä huolta kunnostaan. - Omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeää niin perheen kuin työssäjaksamisenkin kannalta. Treenaan kahvakuulalla ja käyn nyrkkeilemässä. Tutustuin kahvakuulaan viitisen vuotta sit-

ten ja ihastuin lajiin heti. Harrastuksiini kuuluu myös moottoripyöräily. Heinäkuussa Kiuruvedellä pide-

tään Maailman vahvin viljelijä -kilpailu, joka järjestetään osana Viljo 2014 -maatalousmessuja. Lappalainen toimii kilpailun taustajoukoissa sekä ottaa osaa myös itse kisaan. - Taustajoukoissa toimiminen tarkoittaa osaltani ilmoittautumisten vastaanottoa ja kisan tunnetuksi tekemistä. Kisa on nimensä mukaisesti tarkoitettu pääsääntöisesti meille maanviljelijöille. Ikärajaa ei ole. Kisoissa voi menestyä niin nuoret ja salskeat parikymppiset kuin esimerkiksi 1930-luvulla syntyneetkin. Oleellisessa osassa kisoissa onkin vahvuus ja sitkeys. Viljelijät tekivät ennen fyysistä työtä, kuten ojankaivuuta lapiolla ja lannan luontia käsipelin. Muutenkin hyötyliikuttiin nykyistä enemmän, joten iästä on pikemminkin etua. Kisan voitosta mitellään nostelemalla ja siirtelemällä niitä välineitä, joita viljelijät käyttävät ja ovat aikoinaan käyttäneet työssään. - Luvassa on esimerkiksi traktorin työntövarren nostamista, Lappalainen mainitsee. Lappalainen kertoo valmistautuvansa tulevaan kisakoitokseen kahvakuulatreenien avulla. - Sillä tavalla olen pysynyt kunnossa muutenkin, mies toteaa.

Matin tärkeät vuodet 1963 Synnyin Kiuruvedellä perheemme esikoiseksi.

1989 Tapasin tulevan vaimoni Annan.

1991 Sukupolven vaihdos tehtiin maatilalla ja yrittäjyys alkoi.

-93, -96, -01, -03 ja -09 Lapsemme syntyivät.

www.nmt.fi

2013 Juhlimme 50-vuotispäiviäni ja siemenpakkaamon 20-vuotista taivalta noin 700 vieraan kanssa.

heinäkuu 2014

Matti Lappalainen kamppailee Maailman vahvimman viljelijän tittelistä 25.7.

palvelukonsepti

Maatilan

rakennusratkaisuja TEKSTI NMT/Ulriikka Myöhänen KUVAT Mestarifarmi Oy, Ulriikka Myöhänen

Nykyisin lähes kaikki navetat ovat pihattoja, joissa lehmät saavat liikkua vapaasti.

Maatalousrakentamisen alalla arvostetaan nykyaikaisuutta ja automatisoituja järjestelmiä. Maatilan rakennusratkaisut voidaan toteuttaa jopa avaimet käteen -periaatteella.

Kuopio 96,7 Varkaus 92,7 Iisalmi 89,5

aatalouden betonielementtejä valmistava pihattoratkaisujen edelläkävijä Mestarifarmi Oy uskoo räätälöinnin voimaan. Nyttemmin Lapinlahdella toimiva yritys laajensi palvelukonseptinsa pihattojen kokonaisratkaisuihin vuonna 2007. Rakentamisen saralla yritys tuottaa kaikki rakenteet ja tuotteet perustuksista kattoon sekä pihaton www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Radio City Savo, Kuopiossa 102,0

Mestarifarmi

numeroin

1991 Perustettu.

Toimitusjohtaja Janne Myöhäsen mukaan maatalousrakentamisen allalla arvostetaan innovatiivisuutta ja automatisointia.

Henkilökunta.

Yrityksellesi mitattavaa kilpailuetua sosiaalisesta mediasta? Asiakkaamme ovat onnistuneet parantamaan työnsä tuottavuutta jopa 20%. Miten? Kysy lisää ja hae ilmaiset vinkit:

11-14 milj € Liikevaihto vuosina 2008-2013.

30-40

Projektikohdetta vuodessa.

100

Mukana jopa 100:ssa hankkeessa per vuosi.

20-25% Markkinaosuus vuositasolla.

Navettarakentamisen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Suomessa tarvitaan kotimaista ruokaa.

ilmanvaihtoon. Sen tarjoama tekniikka puolestaan kattaa ruokinta-, lypsyja lannanpoistojärjestelmät sekä eläinten paikantamiseen ja tuotantotehokkuuden seurantaan liittyvät tekniikat. - Tekniikan pääyhteistyökumppaneitamme ovat muiden muassa Saksalainen GEA Farm Technologies ja Arntjen Germany. Rakentamisen puolella yhteistyötä tehdään suomalaisten merkittävien elementti-, liimapuu- ja kattorakennetoimittajien kanssa, toimitusjohtaja Janne Myöhänen kertoo. Nykyisin lähes kaikki navetat ovat pihattoja, joissa lehmät saavat liikkua vapaasti. Mestarifarmin navettaprojekti saa ensisysäyksen asiakkaan tarpeista. Rakennushankkeen luonteesta riip-

puu se, mikä on yrityksen rooli projektin toteuttamisessa. - Yhtiöllä on lähes 20 erilaista pihattoratkaisua. Laajan toiminnan vuoksi tilaajalla on mahdollisuus tutustua valmiisiin navettoihin, jotta hän näkee millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Tarjolla on ratkaisu, olipa kysymyksessä rakentaminen tai tuotantorakennukseen kuuluva tekniikka, Myöhänen kuvailee. Helpoimmillaan asiakas voi tehdä suunnittelusopimuksen, jolloin tilaajan tehtäväksi jää erilaisten lupien hakeminen sekä rahoituksen järjestäminen. Kun luvat on hankittu ja tarjous hyväksytty, hiotaan työnkuvat, sovitaan hankkeen aikataulusta, aloitetaan

Aikajana

www.intosome.fi/nmt

1991 Mestarifarmi Oy perustetaan Iisalmessa. Päätuotteena maatalouden betonielementit.

2007 Yritys ostaa Maatalouskesko Oy:lta karjatalouskone- ja tuotantorakennuskaupan liiketoiminnan. Palvelukonsepti laajenee kokonaisratkaisuihin.

2012 Toimitilat muuttavat Iisalmesta Lapinlahdelle.

www.nmt.fi

2013 Protan Oy:n tuotantorakennuksien kattoedustus yritykselle, Mestarin katto syntyy.

heinäkuu 2014

2013-2014 henkilökunta kasvaa viidellä hengellä.

2014 Uusia tuotteita, kannattavaa kasvua tiedossa.

lopullinen suunnittelu ja laitetaan navetta tuotantoon. - Valmiit tuotantorakennuksen rakenteet ja tekniikka toimitetaan ja asennetaan paikoilleen. Sitten eläimet voivat astella nykyaikaiseen navettaan. Mestaripihatto on kokonaistaloudellinen ratkaisu, ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat jo suunnitteluvaiheessa tarkasti tiedossa, Myöhänen vakuuttaa. Tänä vuonna 23 vuotta täyttävän

yrityksen omistajapohja on kotimainen. Sen hallinto ja rakentamisyksikkö sijaitsevat Lapinlahdella. Tekniikan ja maahantuonnin toimipaikat ovat Seinäjoella ja Loimaalla. Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu 21 työntekijää, mutta välillisesti yritys työllistää jopa sata henkilöä ympäri Suomen. Vuodesta 2012 toimitusjohtajana toiminut Myöhänen pitää asiakaspalvelun sujuvuutta tärkeänä. - Rakennus- ja asennusprojektin pitää edetä rivakasti, jotta navetta saadaan nopeasti tuottamaan. Tuotteiden tulee olla laadukkaita ja vakioituja niin, että niiden toimivuus on kokemuksella todettu. Esimerkiksi automaattinen ruokintajärjestelmä edistää

MESTARIFARMI OY, Tietokatu 1, 73100 Lapinlahti www.mestarifarmi.fi/

1. Pihattoratkaisun suunnittelua asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

2. Mallintamiskuvia, joilla asiakkaalle luodaan mielikuva tulevasta pihatosta tarjousvaiheessa.

3. Runkovaihe: pihaton rungon asennusta ja ritiläpalkit.

4. Hankkeen yleiskuva alkuvaiheessa. Pihattorakennus, laakasiilot, lieteallas.

5. Pihaton lehmien makuuparret asennettuna.

6. GEA:n automaattinen ruokintajärjestelmä, jolla määritetään, mitä lehmä syö ja milloin.

7. GEA:n Westfalia Lypsykaruselli, johon lypsettäviä mahtuu 20.

8. Valmis konseptinavetta.

Tuntuuko sinusta, että vaivalla ansaitsemasi rahat vain loikoilevat laiskoina tilisi lämmössä? Älä huoli, sillä SiSu auttaa sinua pistämään rahasi ruotuun. Tule juttelemaan, miten voisit säästää paremmin ja saada rahoistasi enemmän irti. Tehdään sinulle oma SiSu - sinun suunnitelmasi säästämiseen. Tutustu tarkemmin osoitteessa nordea.fi/sisu

Kuopio 96,7 Varkaus 92,7 Iisalmi 89,5

Teemme sen mahdolliseksi

Radio City Savo, Kuopiossa 102,0

Kauttamme tavoitat asiakkaat tehokkaasti, niin valtakunnallisen kuin paikallisesti kohdistetun mainonnan avulla! Lue lisää mainosmyynnistä: www.oikeaasema.fi www.nmt.fi

heinäkuu 2014

Mestaripihaton toteutuksen vaiheet

lehmän hyvinvointia ja ylläpitää sen tuotantotehokkuutta antamalla oikean määrän ruokaa säännöllisesti. Tämän päivän asiakas haluaa nykyaikaisen, laadukkaan ja automatisoidun pihaton, Myöhänen toteaa. Navettarakentamisen tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuonna 2013 päättynyt EU:n vanha investointitukikausi aiheutti tilojen keskuudessa rakentamisbuumin, koska uuden tukikauden ehdoista ei ollut varmuutta. Lisäksi tukea päätettiin myöntää siirtymäkauden ajan kansallisen rahan turvin. Vuosi 2014 on ollut vilkas. - Myös EU:n laatimat raamit tukikaudelle 2014–2020 lisäävät varmuutta alan tulevaisuudesta. Talouden taantumavaihe ei vaikuta maatalouden tuotantorakentamiseen, sillä Suomessa tarvitaan kotimaista ruokaa, Myöhänen muistuttaa.

metsä ja erä

TERVETULOA TÄRKEILYVAPAALLE VYÖHYKKEELLE KUOPIOON! Opastetut kiertoajelut ja kävelykierrokset

MARJASTUS

-jokamiehen oikeus, harrastus vai työ?

Kiertoajelut 25.6. - 8.8. ke, to, pe klo 11 - 13 15€/10€/5€, käteismaksu Hinta sis. pääsyn Puijon torniin

Kävelykierrokset keskiviikkoisin 2.7. - 30.7. klo 18, kesto n. 2h 5€, käteismaksu Lähdöt kaupungintalon edestä.

Lisätietoa ja varaukset p. 044 737 1449 Katso myös www.menoinfo.fi Lähdöt:

keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai klo 11.00 Maljalahdenkadulta, Kuopion kaupungintalon takaa

Liput:

10 € / 5 € (lapset 4–11 vuotta), vain käteisellä

Kesto:

n. 1,5 tuntia

Opastuskieli: suomi Tutustu Kuopioon kaupungin omien matkailuoppaiden johdolla. Näe ja koe Kuopion kauneimmat nähtävyydet sekä kuule kehittyvästä Kuopiosta. Reitti kulkee satamatorin ja tiedepuiston kautta uusille asuinalueille kiertäen upean Saaristokaupungin ja Saaristokadun siltojen kautta takaisin keskustaan. Varmista paikkasi kiertoajelulle ilmoittautumalla ennakkoon Kuopio-Infoon p. 017–182 585 tai tule Maljalahdenkadulle ennen kiertoajelun alkua.

Kuopion Oppaat ry

Yhteistyössä: Kuopion Oppaat ry Jääskeläisen Auto Oy Kuopion Matkailupalvelu Oy

Yhteistyössä: Kuopion Oppaat ry

Jääskeläisen Auto Oy

Suomen metsät ovat kesällä ja syksyllä pullollaan marjoja. Ne ovat maanomistuksesta riippumattomia luonnonantimia, joita voi poimia jokamiehenoikeuksien mukaan kuka vain – harrastuksena tai työkseen. TEKSTI nmt/Tarja Waltzer KUVA MAria li

aailmanmittakaavassa harvinaiset suomalaiset jokamiehenoikeudet ovat luonnonystävän puolella. Valtaosa Suomen pinta-alasta on käytettävissä ulkoiluun, virkistäytymiseen ja marjojen sekä sienten poimimiseen ilman erillisiä lupia tai maksuja. Samat oikeudet koskevat myös maassamme vierailevia ulkomaalaisia.

- Suomessa saa metsämarjoja kerätä jokamiehenoikeudella kaikkialla, mutta hyviin tapoihin toki kuuluu, ettei mennä poimimaan kenenkään tonteilta, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallituksen puheenjohtaja Seppo Helminen. Marjastusharrastus yhdistää mukavalla tavalla hyödyn ja huvin. Marjasadon kasvaessa keho ja mieli virkistyvät. Savon metsistä löytyy mustikoita, www.nmt.fi

heinäkuu 2014

puolukoita, vadelmia ja hyvällä tuurilla myös lakkoja. Helmisen mukaan kuitenkin valtaosa marjoista jää niin Savon alueella kuin koko Suomessakin poimimatta. - Suomessa poimitaan tällä hetkellä vain noin kymmenen prosenttia metsämarjasadosta. Arvioitu sato on vuositasolla noin 500 miljoonaa kiloa, josta poimitaan vain noin 45 miljoonaa kiloa. Tässä astuvat kuvaan ulkomaalai-

set marjanpoimijat ja heitä työllistävät yritykset, joiden toiminta on saanut viime vuosina osakseen myös kyseenalaista julkisuutta. Ammattimaisessa luonnonmarjojen poiminnassa liikutaan

jokamiehenoikeuksien ja joskus myös maanomistajan kärsivällisyyden äärirajoilla. Jokamiehenoikeudet koskevat kuitenkin myös marjojen kaupallista keruuta eikä siihen tarvita erillisiä lupia. Oikeuksiin liittyy toki aina vastuu. Kaikenlainen vahingonteko ja häiritseminen on luonnossa ja toisen maalla liikuttaessa kiellettyä. Muita luonnossa liikkujia, ihmisten kotirauhaa sekä luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lajeja ja alueita on kunnioitettava. Niin kuin kaikessa työssä, myös luontoon liittyvässä yritystoiminnassa ja marjanpoiminnassa pätevät inhimilliset ja työntekijän oikeudet. Helminen näkee kaupallisessa ja ulkomaalaistyöntekijöiden marjastuksessa positiivisen puolen. - Suomessa jäisivät marjat poimimatta, ellei meillä olisi ulkomaalaisia poimijoita. Savossa ovat niin metsämarjojen kuin puutarhamarjojen poimijat suurimmalta osin ulkomaalaisia. Helminen itse on innokas marjastaja, joka poimii marjoja sekä sukunsa marjatilalla Lamperilassa että metsissä luonnon helmasa. - Kyllä parasta on olla hillastamassa Sallassa. Myös mustikoiden poimiminen on hauskaa. Mansikka on suosikkimarjani.

metsä ja erä

Vapaasti luonnossa

Jokamiehenoikeudet lyhyesti: Saat:

TEKSTI noora hyvönen KUVA jouko räsänen

Jokamiehenoikeudet antavat meille mahdollisuuden käyttää luontoa vapaasti huolimatta siitä, kuka alueen omistaa tai sitä hallinnoi. Tarkistimme, millainen toiminta kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin.

arjastus, sienestys ja keräily kuuluvat monen suomalaisen mieliharrastuksiin. Luonnossa tykätään liikkua ja onkin hyvä tietää, mitä saa kerätä ilman maanomistajan lupaa esimerkiksi asetelmien koristeeksi. Marjanpoiminnan kaupallistaminen ja ulkomaalaisryhmien ryntääminen metsiimme nostattaa tunteita. Rikoslain mukaan marjojen poiminta kaupallisessa mielessä kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin riippumatta toimintaa harjoittavan ryhmän koosta. Oikeudet kuuluvat kaikille kansallisuudesta riippumatta, eikä kotimaisilla kerääjillä ole mitään etuja verrattuna tänne saapuviin poimijoihin. Poimijaryhmien, niin kotimaisten kuin ulkomaisten, merkitystä on päinvastoin korostettu, sillä niistä huolimatta metsiin jää joka vuosi suuret määrät marjoja ja sieniä mätänemään. Sato ei lopu kesken, vaikka sitä hyödynnettäisiinkin kaupallisesti. Sisäasianministeriön työryhmän tekemän selvityksen

mukaan tiedottamista elinkeinotoiminnan vaatimuksista olisi kuitenkin hyvä lisätä, jotta nämä saavuttaisivat toimintaa harjoittavat ryhmät. Marjoja saa poimia sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Pihapiiriin talon välittömään läheisyyteen ei saa mennä keräilemään. Yksityisyydensuojavyöhyke on vaihteleva käsite, joka täytyy päätellä tilanteen mukaan: poimijan on itse pohdittava, kuinka lähelle taloa on hyvän tavan mukaista mennä ja missä pihapiiri alkaa. Myös luonnonsuojelualueilla voi olla marjastamista koskevia rajoituksia. Rauhoitetuillakin alueilla saa yleensä kerätä marjoja – poikkeuksena alueet, joilla liikkuminen ylipäätään on kielletty. Tällaisia alueita on Suomessa erittäin vähän. Rikoslain mukaan myöskään kasvavasta tai tuulen maahan kaatamasta tuoreesta puusta ei saa napata mukaan oksia, käpyjä, terhoja, tuohta tai muita osia, joiden irrottaminen voi vahingoittaa puuta. Metsän-

omistajan luvalla vihreitä, tuoreita oksia voi kuitenkin kerätä. Esimerkiksi kääpiä saa myös poimia puista vapaasti. Sammalta ja jäkälää ei saa kerätä muun muassa niiden hitaan kasvuvauhdin vuoksi. Rikoslain hallinnanloukkaussäännös kieltää myös toi-

sen maan kaivamisen ja maa-ainesten siirtämisen, jos siitä aiheutuu haittaa ja alue muuttuu ulkoisesti. Pienissä määrissä esimerkiksi kukkia voi napata mukaan juurineen ja siirtää kasvamaan vaikkapa omaan kukkapenkkiin. Geologisia näytteitä saa ottaa. Toisen omistamilta vesialueiltakaan ei saa siirtää maa-aineksia, kuten hiekkaa tai kiveä. Jokamiehenoikeudet perustuvat useampiin eri lakeihin. Tärkeimmät näistä ovat rikoslaki ja vesilaki. Metsässä liikkuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla juristi: jokamiehenoikeudet ovat pääasiassa maalaisjärjellä pääteltävissä. Käyttäydy luonnossa liikkuessasi siten, kuin toivoisit muiden käyttäytyvän omalla maallasi! www.nmt.fi

heinäkuu 2014

- liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset) - oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista) - poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia - onkia ja pilkkiä - kulkea vesistössä ja jäällä Et saa: - aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle - häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä - kaataa tai vahingoittaa puita - ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta - häiritä kotirauhaa - roskata - ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa - kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Lähde: www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/ Jokamiehenoikeudet(16989)

SUT OUSMES L A T Ä S T ME VESI MAA- JA 14 KIURU 0 .2 .7 6 2 24.-

WWW.VILJO.FI

ANN A M L L I A MAA

N I V AH Ä

V VILJELIJ 014 2 ODOTETTAVISSA VILKASTA KAUPANKÄYNTIÄ Rehun teon välissä

Kesä, kärpäset ja Viljo ovat pian täällä!

VILJO 2014 Maa- ja metsätalousmessut VILJO 2014-messuilla on enemmän koneita kuin koskaan! Uutuutena metsäosasto, jolla ovat kaikki johtavat metsäkonevalmistajat sekä metsätalouden toimijat. Tule kokemaan aito maa-ja metsätalousmessutunnelma vaikka koko perheen voimin!

LASTEN VILJO

Torstai 24.7.2014

Messut avoinna klo 10.00 -16.00 klo 13.00 Countrytyttö-kilpailu - MTK Nuoret järjestävät yhteistyössä VILJOn kanssa maaseutuhenkisen kilpailun nuorille ja nuorekkaille countrytytöille

Yleisöllä on mahdollisuus päästä korkeuksiin katsomaan messualuetta helikopterilennätyksen kautta, samalla näet ja koet Kiuruveden kauniit maaseutumaisemat!

Perjantai 25.7.2014

Messut avoinna klo 10.00 – 16.00 klo 11.00 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen avaa messut klo 14.00 Kiuruveden kaupungin huomionosoitukset kolmelle nuorelle yritykselle ja tuottajalle

Lasten Viljossa 2014 Christer´s Tivoli mukanaan mm. pomppulinna, karuselli, erilaisia pelejä ym! Lasten Viljossa uutena myös yrittäjäpohjainen lapsiparkki! Taidehuoltamo Lenn-Art klo 14.00 Metsäseminaari hoitaa pientä korvausta vastaan lapsiparkkia apureidensa kanssa samalla kun vanhemmat klo 15.00 Maailman Vahvin Viljelijä tutustuvat VILJOn messutarjontaan. - Viljelijä, tule testaamaan kuntosi ja osallistu kestovoimaa vaativaan kilpailuun! Lasten Viljossa mukana myös Talli Taitavat Kaviot ja ihanat ponit ja karitsat, koirat, Ilmoittautumiset/lisätietoja: kanat ja pupu! Mahdollisesti tarjolla on Matti Lappalainen puh 0500 541 491 tai myös aitoa, vanhan ajan vossikkakyytiäkin. matti.lappalainen@jyvajemmari.fi

Lauantai 26.7.2013

Messut avoinna klo 10.00 – 16.00

www.viljo.fi

KOE VILJO 2014 ja Kiuruvesi helikopterista!

MESSUOHJELMA

Tulukeehan messuille! Pääsylippu 15 € - eläkeläiset, työttömät, opiskelijat 12 € Perhelippu 25 € (2 aik.+2 alle 12-vuotiasta lasta) Ryhmät yli 10 henkilöä 10 € / lippu