Ke sä nA LE on alk an ut! s.
VERKKOKAUPPA
AUKI
24h
4
KUUKAUSILEHTI KUOPIO, HEINÄKUU 7/2015 s. 67
Kiva, että kesällä pystyy ”rentoutumaan mökkeillen
ja välillä kaupungissakin. Kuopiossa parasta ovat ihmiset. MIIA NUUTILA, NÄYTTELIJÄ, VILJO MESSUJEN JUONTAJA, S.48
KES ÄIS TÄ
EL IN VO IM AA
MAALTA JA METSISTÄ Vinkkejä kesään // Maa- ja metsätalous // Menot
ajanvaraus: pe 12.12.
i.
net
L
TIE ISÄ
TO
JA
tt can
Yleis- ja erikoisLääkäreiden vastaanotot Kuopiossa laboratorio ja työterveys
017-686 8609 Musiikkikeskuksella
Ajurinkatu 16, IsoCee 70110 Kuopio
METSÄ JA ERÄ
Kolme metsää,
TEKSTI NMT/RIETI JAUHIAINEN KUVA JOUKO RÄSÄNEN
kolme näkökulmaa Kaikille suomalaisille metsä ei ole kovin läheinen elementti ja asiaan vihkiytymättömät saattavat suhtautua siihen usein itsestäänselvyytenä. Lähempi tarkastelu nostaa heti esiin eriluonteisia metsiä ja niiden parissa toimivia tahoja. Jututimme kolmea eri lähtökohdista metsänomistukseen ryhtynyttä henkilöä.
M
inulle metsätilan hankkiminen oli unelmien toteuttamista, luonnehtii Liisa Mikkonen. - Olen aina ollut luontorakas ihminen ja vanhempieni suvuista löytyy metsäammattilaisia. 11 vuotta sitten ostamansa tilan taimikon- ja metsänhoitotyöt Mikkonen pyrkii tekemään itse. Järeämmät tarpeet hoidetaan metsäkoneiden voimin. Metsä ei ole hänelle kuitenkaan pelkkä taloudellinen sijoitus. - Tässä on mukana myös luonnonsuojelullisia ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja. Samalla tilalla metsää voi olla hyvinkin erilaista – osa merkittävää taloudellisesti osa henkisesti. Pohjois-Savo on Mikkosen mukaan kuusivaltaista aluetta, mutta hän haluaa panostaa metsiensä monipuolisuuteen. - Yhden puulajin varassa uhkana ovat taudit, tuholaiset ja halla, siksi tilallani kasvaa myös rauduskoivua ja mäntyä. Tarkoi-
tuksena on kokeilla pienessä mittakaavassa vielä muitakin lajeja. Eri puulajien menekki myös vaihtelee. Mikkonen on aina luottanut maamme vihreään kultaan ja biotalouden kasvun myötä hän uskoo Suomen seisovan yhä tukevammin puujalkansa varassa. - Viime vuonna suoritin metsänomistajille tarkoitetun metsätalousyrittäjätutkinnon ja suosittelen sitä lämpimästi muillekin.
- Mikään eläkepäivien turva metsä ei taida tällä hetkellä olla harvennuspuun huonon hinnan takia. Kuitupuulla olen saanut mitä saanut ja vaikka hakkuukypsää tukkiakin on, ei tämä työmäärään nähden kannata. Metsänomistukseen Miettinen suhtautuukin ehkä enemmän harrastuksena. - On palkitsevaa katsella kaunista ja hyvin hoidettua metsää.
LEO MIETTINEN on ollut metsänomistaja 56 vuoden ajan. - Ostin 15-vuotiaana perikunnalta pienen tilan, enimmäkseen korpea ja peltoa, muistelee Miettinen. - Korvet aikoinaan ojitin ja raivasin ja pellot istutin 20 vuotta sitten koivulle ja kuuselle. Eläkepäivinä olen pyrkinyt pitämään metsän lähes näyttelykuntoisena. Miettinen on tehnyt metsässään hakkuita tarpeen mukaan. Taimikonhoito raivauksineen työllistää ja vie paljon aikaa.
MAATILOILLA MAA- ja metsätalous tukevat perinteisesti toinen toistaan ja metsän omistamiseen suhtaudutaan usein varsin käytännönläheisesti. - Suurin osa metsästä on tullut omistukseeni sukupolvenvaihdoksessa, joten se on ollut kuvioissa mukana tilan noin sadan vuoden historian ajan, kertoo maatalousyrittäjä Tuomo Seppälä. - Puuta on monipuolisesti kaiken ikäistä, kasvamassa ja hakkuukelpoista - talousmetsäähän se on.
www.nmt.fi
22
heinäkuu 2015
Vaikka maailmanmarkkinoiden moniulotteisuus onkin tiedossa, niin kuitupuun nykyistä hintatasoa hänen on vaikea sulattaa. - Moniko tavallinen palkansaaja olisi valmis tekemään töitä vuoden -95 palkalla? Kritiikkiä Seppälä kohdistaa erityisesti kotimaisen metsäteollisuuden lyhytkatseisuuteen ja metsänomistajia vaikeista ajoista syyllistävään asenteeseen. - Teollisuuskin voi katsoa peiliin. Ei tuottajakaan halua, että isot toimijat tekevät tappiota, mutta kun ensin ajetaan tehtaita alas ja taas kohta puuhataan uutta, niin kyllähän sekin katetta syö. Tulevaisuuden odotukset ovat Seppälän mukaan kuitenkin nousupuolella. - Nythän teollisuus taas investoi lähialueella ja pienemmälläkin puulla saattaa jatkossa saada parempaa tuottoa.
METSÄ JA ERÄ
Puun käyttö
MONIPUOLISTUU TEKSTI NMT/RIETI JAUHIAINEN KUVA ARKISTOKUVA
Biotalous on hallitusohjelmassa merkittävässä roolissa. Metsien rooli korostuu kansantalouden kohottajana. Paikallinen osaaminen on kysyttyä.
P
uukauppa tunnetaan suhdanneherkkänä alana, johon vaikuttavat niin taloustilanne kuin ilmaston lämpötilakin. Kuluvan hallituskauden kärkihankkeita on puun käytön monipuolistaminen ja lisääminen ja sen jalostusarvon kasvattaminen. - Yhteiskunta tunnustaa vihdoinkin aidosti biotalouden mahdollisuudet, iloitsee Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Sahlman. - Vaaleissahan asiasta on kyllä puhuttu, mutta nyt näyttäisi jo tulevan konkreettisia tekojakin. Tärkeää onkin luoda edellytyksiä metsäteollisuuden pärjäämiselle ja puun käytön kasvattamiselle. Tähän liittyy tietysti koko maan kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Suomessa on Sahlmanin mukaan kestävästi kasvatetut metsät, joiden hyödyntäminen on kansallisvarojen järkevää ja kannattavaa käyttöä. Metsästä kaadetut tukit ja kuitupuu pitää kuitenkin saada kuljetettua jatkojalostukseen. Julkisia investointeja perustienpitoon kaivattaisiin. - Alempi tieverkosto on varsinkin
routa-aikana paikoin todella huonossa kunnossa, kun hoidosta on tingitty, harmittelee Sahlman. - Reitistöillä on iso merkitys esimerkiksi Finnpulpin kaltaisten laitosten raaka-aineen saatavuudelle. Teollisuuden suuret investointihankkeet ovatkin lisänneet kiinnostusta metsänomistukseen. Metsänhoidon ja puukaupan paikallisen asiantuntijuuden lisäksi Metsänhoito-
yhdistys tarjoaa jäsenilleen muitakin palveluja. - Varsinkin maksuton neuvonta on jäsenistön keskuudessa koettu erittäin tärkeäksi, toteaa Sahlman.
KANSALLISVARAT VAJAAKÄYTÖSSÄ LUONNONVARAKESKUS JULKISTI KESÄKUUN puolessa välissä uudet tilastonsa.
Hakkuukertymä, eli Suomen metsistä hakatun runkopuun kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 65 miljoonaa kuutiometriä. Määrä pysyi edellisen vuoden huippulukemissa. Hakkuukertymästä 56,3 miljoonaa kuutiometriä (86 %) oli kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi tai vientiin hakattua tukki- ja kuitupuuta. Loppu 9,0 miljoonaa kuutiometriä oli energiapuuta, eli pientalojen polttopuuna tai lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeena käytettävää runkopuuta. Luken tuoreimpien laskelmien mukaan suurin kestävä teollisuus- ja energiapuun hakkuumahdollisuus on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa, joten siitä on koko maan tasolla käytössä neljä viidesosaa. Puuston poistuma oli edellisen vuoden tapaan 79 miljoonaa kuutiometriä. Tämä puumäärä sisältää hakkuukertymän lisäksi myös metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. www.nmt.fi
23
heinäkuu 2015
ASIANTUNTEVAA TUKEA
MAATILAN RISKIEN HALLINTAAN JA ETUJA MTK:N JÄSENILLE. Ota yhteyttä! Iisalmi, Riistakatu 11 Kiuruvesi, Kukkomäentie 17 Lapinlahti, Asematie 8 Nilsiä, Nilsiäntie 71 p. 017 684 3800
Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy).
METSÄ JA ERÄ
Maailman suurin havuselluinvestointi
TEKSTI NMT/RIETI JAUHIAINEN KUVA FINNPULP
Finnpulp valmistelee 1,4 miljardin euron havusellutehdasinvestoinnin toteuttamista Kuopioon. Biotuotantolaitos kattaa oman energiakäyttötarpeensa ja tuottaa bioenergiaa myös valtakunnan markkinoille. Hankkeen työllistävä vaikutus on alueellisestikin merkittävä.
S
uomi on Luonnonvarakeskuksen mukaan Euroopan metsäisin maa ja metsävarat vain lisääntyvät edelleen. Puuvaroista noin 80 % on havupuuta, eli raaka-ainetta isonkin havusellutehtaan tarpeisiin pitäisi olla riittävästi. Näin uskoo myös Kuopion Sorsasaloon kaavaillun biotuotantolaitoksen tehtaanjohtaja Timo Piilonen Finnpulp Oy:stä. - Kyllä Suomessa puuta on, kiitos pitkäjänteisen metsiin ja niiden hoitamiseen investoimisen. Jos metsävaroja ei hyödynnetä, se on kansantaloudellinen tappio, ja näin suorastaan tuhottaisiin edellisten sukupolvien työ. Raaka-aineen saatavuuden lisäksi logistiikka on toinen keskeinen tekijä tehtaan Kuopioon sijoittumisen kannalta. - Puunhankintasektori on täydet 360 astetta. Täällä on myös päärata, valtatie, valtakunnan sähköverkko ja riittävät vesivarat. Tällaiset paikat ovat tosi harvassa - ne varattiin jo yli 100 vuotta sitten, kun puuteollisuus Suomessa alkoi.
TEHTAAN VUOTUISEN tuotantokapasiteetin
arvioidaan olevan 1,2 miljoonaa tonnia sellua, mikä on tällä hetkellä 5 % maailman havuselwww.nmt.fi
24
heinäkuu 2015
lumarkkinoista. Lisäksi on tarkoitus tuottaa 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 1 TWh biosähköä valtakunnan verkkoon. Puuraaka-ainetta uusi tehdas tullee käyttämään 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. - Emme tarvitse toiminnassammekaan fossiilisia polttoaineita, koska kaikki saadaan puusta. Hanke etenee Piilosen mukaan aikataulussa ja kaikki tähtää siihen, että rakentamaan päästään 2017 alusta ja 2019 tehdas alkaa tuottaa markkinasellua. Töitä riittää sekä rakennustyömaalla että tehtaan ollessa toiminnassa. - Rakennusvaiheen huippu on arviolta 20002500 oman alansa ammattilaista, joista suurin osa tulee muualta, mutta Kuopion seudun osaamista hyödynnetään myös. Sellukoneet tehdään pääsääntöisesti Suomessa, koska näin muun muassa aikataulujen hallinta on helpompaa. Rakentajia palveleva toiminta on tietenkin paikallista. - Tuotantovaiheessa tehtaalla käy päivittäin töissä 240 henkilöä. Kun tähän lisätään suurin suora työllistävä vaikutus, joka tulee metsäpuolelta ja logistiikasta, saadaan arvioksi kaiken kaikkiaan 1500 työntekijää. Epäsuorasti töitä riittäisi tällöin 4000 hengelle.
METSÄ JA ERÄ TEKSTI NMT/RIETI JAUHIAINEN KUVA ANDREAS KRAPPWEIS
Metsätila on
kauaskantoinen
SIJOITUS Hyvin hoidettua metsätilaa pidetään varmana sijoituksena. Institutionaalisten suursijoittajien ja perinteisten maa- ja metsätalousyritysten katveessa metsää hankitaan esimerkiksi yhteisomistukseen. Teollisuuden viimeaikaiset suurinvestointi-ilmoitukset ovat tuoneet positiivista virettä tulevaisuuden odotuksiin.
S
uhdannetilanteissa metsän hinta vaihtelee monia muita sijoituskohteita rauhallisemmin. Tähän johtavat muun muassa sijoituksen luonteen pitkäaikaisuus, puun käytön pitkät perinteet ja metsän omistajalleen antamat muutkin kuin taloudelliset arvot ja hyödyt. - Metsätilakaupan markkinoilla ei ole tapahtunut niin isoja muutoksia kuin esimerkiksi rakennuskiinteistökaupoissa, vaikka tietynlainen alueellinen heijastuma tosin on, toteaa Laatumaan maakauppapäällikkö Perttu Finne. - Etelä-Suomessa tilanne on erittäin hyvä, mutta Kuopion seudulla aletaan olla vedenjakajalla kysynnän ja tarjonnan suhteen myyntiajat ovat hieman pidentyneet, mutta ostajia löytyy ja talous ei ole vaikuttanut hintatasoa alentavasti. Suurin kysyntä on kooltaan 20-50 hehtaarin tiloista.
Järjenkäyttö on sijoitustoiminnassa aina paikallaan, mutta metsäkiinteistöön saa myös ihastua.
Metsähallituksen osana toimivan Laatumaan uutena myyntiartikkelina ovat yhteismetsäosuudet, jotka ovat Finnen mukaan vaivaton ja helppo kohde sellaiselle metsäsijoittajalle, joka ei ole kovin aktiivinen metsänhoitopuolella. Järjestäytynyt yhteenliittymä hoitaa metsät ja puukaupat ja jakaa osingot sijoittajilleen. Lisäksi osakkeenomistaja pääsee nauttimaan metsätilan muista hyödyistä kuten metsästyksestä ja kalastuksesta. - Ministeriön tavoitteena on estää metsien omistuksen pirstoutuminen, jolle tässä mielessä yhteismetsäliittymät toimivat vastavoimana. METSÄTILAKAUPPA ON sekin
siirtynyt enenevässä määrin verkkoon. Finne neuvookin tutustumaan paikanpäällä myös kauempana sijaitseviin kohteisiin. - Kunnollinen tiestö perille asti www.nmt.fi
25
heinäkuu 2015
on tärkeä ja monella tapaa metsänomistamista helpottava tekijä. Nykyään myyntikohteiden tiedot ja kartat ovat netissä ja mobiilisovelluksilla pystyy hyvin liikkumaan itsenäisesti, jolloin metsäsijoittamiseen perustuvan järjen lisäksi tunteellekin voi antaa sijaa ostopäätöstä tehtäessä - metsäkiinteistöön voi myös ihastua. Myös Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Antti Mähönen kertoo metsätilakaupan käyvän kohtuullisesti. - Paljaaksi hakatut tilat menevät huonommin kaupaksi, mutta hyvin hoidetut ja monenikäistä puuta sisältävät metsät ovat tänäkin päivänä hyvin kysyttyjä. Mähönenkin on pannut merkille metsänomistuksen monet kasvot ja vaihtelevat syyt kiinteistöjen ja määräalojen hankintaan. - Suurimmaksi osaksi varsinkin isompia metsäkiinteistöjä ostavat ovat jo ennestään metsänomistajia.
UUDENKIN TILAN ostajalla on sil-
ti usein aiempaa kiinnekohtaa metsään. - Hän on kenties maaseudulta kotoisin tai haluaa lisää maata kesämökin ympäriltä. Jotkut hommaavat metsää päästäkseen metsästysseuraan ja toiset ihan vain saadakseen polttopuuta, listaa Mähönen. - Uudet ostavat yleensä pieniä tiloja, mutta on sellaisiakin, jotka myyvät firmansa tai muut osakkeensa ja sijoittavat metsänomistukseen kerralla enemmän. Viime vuosien mollivoittoiset sävyt metsäteollisuudessa ovat kirkastumassa uusien mittavien investointien myötä. Suuret panostukset biotalouteen alkavat Mähösen mielestä näkyä. - Lähialueen tehdashankkeet ovat lisänneet metsätilojen kysyntää. Voidaan taas sanoa, että Suomi elää metsästä.
Minna Kauppi tässä moi!
JO YLI 15 VUOTTA RESTYLANE-HOITOJA!
Yksilöurheilijakin tarvitsee rinnalleen hyvät taustajoukot. Metsänomistajan puolta tässä maassa pitää vain ja ainoastaan metsänhoitoyhdistys, josta saat kattavat jäsenedut ja palvelut. Oman metsänhoitoyhdistyksesi palvelut ja yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi
• MESOLANKAKOHOTUKSET • LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa maatilan raha-asioissa.
Metsänhoitoyhdistys Kiuruvesi • Niemistenkatu 24 • 74700 Kiuruvesi • www.mhy.fi/kiuruvesi
Asiantuntijamme auttavat sinua mm. • Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä • Sukupolvenvaihdoksissa ja metsätilakaupoissa • Rahoitusasioissa Ota yhteyttä – kartoitetaan yhdessä sinulle sopivimmat ratkaisut.
Martti Koponen, yritysrahoituspäällikkö 029 041 2627, 044 732 2627 Palvelemme ma-pe 9.30-15.30 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi Puh. 029 041 2600
Metsänhoitoyhdistys Savotta ry • Päiviönkatu 22 • 74100 Iisalmi • www.mhy.fi/savotta
www.metsanomistajat.fi
saastopankki.fi/optia www.nmt.fi
26
heinäkuu 2015
/saastopankkioptia
Puhelun hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo • Minna Canthin katu 11 B • 70100 Kuopio • www.mhy.fi/pohjois-savo
METSÄ JA ERÄ
Tehoa
SIILIN AUTOMYYNTI
taimikonhoitoon
Siilinjärvi
TEKSTI NMT/RIETI JAUHIAINEN KUVA LUONNONVARAKESKUS
Taimikonhoito on tärkeä osa metsänuudistamista ja -hoitoa. Perinteisesti homman ovat hoitaneet metsuri ja raivaussaha. Konekitkennällä on mahdollista leikata myös kustannuksia.
K
onekitkentä on uusi menetelmä, jossa taimikon kehitystä haittaava puusto poistetaan juurineen kitkemällä. Sahaamalla katkaistusta kannosta syntyy tyypillisesti useita nopeasti kasvavia vesoja, mutta kitkennässä taimikonhoitotarve ei yleensä uusiudu. - Taimikonhoitoon on ollut kehitteillä koneita jo vuosia, mutta kustannustehokkuutta ei ennen kitkentäkonetta saavutettu, toteaa tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta. - Aiemmat kokeilut ovat perustuneet sahaustyyppisiin ratkaisuihin, jolloin vesomisesta ei ole päästy eroon ja taimikolle on pitänyt palata parin vuoden jälkeen aina uudelleen. KONEKITKENTÄ TEHDÄÄN yleensä hakkuukoneella, jonka puomiin on liitetty kitkevä perkaaja, ja siihen soveltuvat parhaiten kivennäismaiden
4–6-vuotiaat istutuskuusikot ja -männiköt sekä 6–8-vuotiaat kylvömänniköt. Työpäivä riittää tyypillisellä kohteella reilun hehtaarin kitkentään, joten työn nopeus on verrattavissa metsurin suorittamaan varhaisperkaukseen. - Koneen ja kuljettajan tuntikustannus on toki 2,5- kertainen verrattuna raivaussahamieheen, mutta tutkimusten mukaan konekitkennän kustannukset ovat n. 10 % alhaisemmat kuin metsurityönä toteutetun varhaisperkauksen ja myöhemmän taimikonhoidon kustannukset yhteensä. On kuitenkin otettava huomioon, että noin 5 % taimista vaurioituu joka tapauksessa koneen renkaiden alle ja itse kitkentälaitetta käytettäessä. Myöskään alle puolentoista hehtaarin työmaille konetta ei kannata laittaa. Uotilan mukaan hyödyt näyttävät kuitenkin nykyisen tutkimustiedon perusteella ylittävän mahdolliset haitat.
Volvo V50 D3 R-Design man 2011 158 tkm
- Kohteenvalinnassa on oltava tarkka maaston ja ajankohdan suhteen. Jos esimerkiksi kasvatettava puusto on liian pitkää, kone katkoo sen ja eihän homma silloin kannata. Sopivissa olosuhteissa kuski pystyy kyllä valitsemaan parhaat ajolinjat ja mahdolliset vauriot voidaan paikata niin, ettei muutaman vuoden kuluttua haittaa ole. TUTKIMUSTULOKSET PUOLTAVAT
konekitkentää raivaussahatyöhön verrattuna myös lehtipuiden juuriston vähentämisessä. Juuristokilpailu, eli kilpailu kasvupaikan vedestä ja ravinteista, voi olla oleellisimmin tuotantopuuston kasvua rajoittava tekijä ja sen kitkentä poistaa lähes kokonaan. Tämän mainitsee myös Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman. - Kun vähäarvoinen lehtipuusto kitketään kuin rikkaruoho penkistä, www.nmt.fi
27
heinäkuu 2015
niin vaikutus varsinaisen tuotantopuuston kasvuun on siinäkin mielessä pitkäkestoisempi kuin sahalla taimikoita perattaessa. On hienoa, että koneellisen puunkorjuun rinnalle on nyt saatu kehitettyä koneellista metsänhoitoa. Konekitkentä on ollut tähän asti käytössä lähinnä suuremmilla metsäfirmoilla, mutta menetelmä soveltuu Uotilan ja Sahlmanin mukaan myös yksityisille metsänomistajille. Kitkennän etuna on lisäksi metsikön helppokulkuisuuden säilyminen taimikkovaiheen läpi. - Metsänhoitopalvelut ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostavan metsänomistajan kannattaa ehdottomasti kokeilla konekitkentää omien metsien hoitoon. Jos yhdellä taimikon käsittelykerralla päästään ensiharvennukseen asti, saadaan tulokseksi merkittävä kustannushyöty.
16.750 €
YLI 40 AUTON VALIKOIMA. Toimitamme tilauksesta ajoneuvot Euroopasta. Kysy lisää myyjiltämme! puh. 050-438 8880 045-671 5558 Jukolantie 7 71800 Siilinjärvi Tehdaskatu 10 70620 Kuopio
siilinautomyynti.fi
METSÄ JA ERÄ
TEKSTI JA KUVAT NMT/SISKO OJAJÄRVI
Moottorisaha ja turvavarusteet
KUULUVAT YHTEEN
Moottorisaha, tuo joka pojan unelma on ehkä tärkein pienempiin metsätöihin tarvittava väline.
M
oottorisahan moottori on yleensä kaksitahtinen, mutta markkinoilla on myös sähkö- tai akkutoimisia moottorisahoja. Vaatimaton teho ja riippuvuus sähkövirran saannista rajaavat kuitenkin niiden käytön lähinnä rakennustyömaille kirvesmiesten käyttöön ja sähköistetyille kesämökeille. Sähkö- ja akkumoottorisahat eivät tuota pakokaasuja, joten ne soveltuvat myös sisätiloissa käytettäviksi toisin kuin polttomoottorilla toimiva saha, jonka pakokaasu sisältää runsaasti häkää. Nykyisten moottorisahojen paino vaihtelee 3,5 - 10 kilon välillä. Kevyimmät ovat puunhoitosahoja ja järeimmät on tarkoitettu erittäin suurten puiden kaatoon. RELLUNKULMAN KAUPPIAS Tuomo
Majuri kertoo, että puulämmityksen yleistyessä ihmiset ovat kiinnostuneet entistä enemmän metsistä, puista ja klapeista. Moottorisahojen oheen ovat ilwww.nmt.fi
28
heinäkuu 2015
mestyneet raivaussahat, mönkijät, peräkärryt ja tukkikärryt. Raivaussahalla raivataan metsää, pensaita ja aluskasvillisuutta. Lyhyehköllä runkoputkella varustettua raivaussahaa on helppo käyttää myös tiheässä metsikössä. Kulmavaihteen jyrkkä kulma helpottaa suunnatun kaadon hallintaa. Myös peukalokaasu helpottaa raivaustyötä. - Myös sellaiset vempeleet kuin klapisirkkeli ja halkomakone ovat monen omakotiasujan tarpeellisia tykötarpeita, kertoo 50 vuottaa kauppaa tehnyt Majuri. AVOIMESTA TERÄRAKENTEESTAAN ja
voimakkaasta voimanlähteestään johtuen moottorisaha on kätevyytensä lisäksi myös vaarallinen käyttäjälleen, joten aina pitää tutustua moottorisahan käyttöohjeisiin ja työturvallisuudesta on huolehdittava tarkasti. Moottorisahaan liittyy esimerkiksi vaarallinen takapotku, jota ei välttämättä tiedä, jos siitä ei ole kuullut tai lukenut. Sahaa käyttäessä tuleekin pukeutua
Mönkijä ja tukkikärryt ovat pettämätön yhdistelmä kotitarpeeseen puuta korjaavalle metsänomistajalle.
turvavarusteisiin. Laki ei tätä määrää, mutta onnettomuuksia tapahtuu ammattilaisillekin ja hyvissä varusteissa sahan käyttäminen vaativissa tilanteissa on turvallisempaa ja mukavaa. Saha on syytä valita käyttötarkoituksen mukaan. Valinta riippuu siitä, tehdäänkö metsätöitä harrastuksena vai ammatiksi, veistetäänkö hirsitaloja harrastuksena vaiko ammatiksi tai pätkitäänkö vain polttopuita. Yleinen virhe sahaa ostettaessa on ostaa tarpeeseen painava, ylimitoitettu saha, jotta siinä olisi kasvunvaraa vaativampiin töihin. Järkevämpää olisi ostaa malliston kevyemmästä päästä yleiskäyttöön ja vaihtaa suurempaan jos aihetta ilmenee. Toinen yleinen virhe on ostaa liian halpa saha, kun tarve on pieni. Moottorisahan luotettavuus ja hyvät käyttöominaisuudet vaativat kuitenkin aina jonkin verran panostusta valmistamisessa, mikä näkyy väistämättä hinnassa. Moottorisahojen hintahaitari on noin 100 eurosta noin 1000 euroon.
METSÄ JA ERÄ
Harvesteri korjaa puut
tehokkaalla tavalla TEKSTI NMT/SISKO OJAJÄRVI KUVA PONSSE
Metsätöissä, jos missä, ajat ovat totisesti muuttuneet sitten Kalle Päätalon kertomuksista, jotka ovat totisinta totta ajalta, joka ei ole kovinkaan kaukana nykypäivästä.
H
akkuukone eli harvesteri on metsätraktori, joka tekee kaikki hakkuun työvaiheet kaadosta pinoamiseen. Kun kansa puhuu hakkuukoneesta, käytetään usein nimitystä moto tai monitoimikone. Harvesteriin kuuluu hakkuulaite, nosturi, hytti, etu- ja takarunko. Harvesteripäätä kannatteleva nosturi ja hytti sijaitsevat eturungolla, kun taas moottori ja pääosa hydrauliikasta on sijoitettu takarungolle. Yleensä harvesteri on runko-ohjattu, jolloin runko taittuu akselien välistä. Harvesteripään tehtävänä on puun katkaisu, karsinta ja mittaus. Puun katkaisun aikana harvesteripäässä olevista suuttimista suihkutetaan väriainetta merkintää varten ja ureaa kannon lahon leviämistä vastaan. Harvesteripäässä on ketjusaha, jolla puut katkaistaan. Puun rungot katkotaan ennakkoon tiedossa olevan käyttötarkoituksen mukaisiksi tavaralajeiksi, niin että hukkatavaraa ei synny lainkaan. Eri tavaralajeja
ovat esimerkiksi sahatukki, sorvitukki, pikkutukki ja kuitupuu. Kukin tavaralaji pinotaan hakkuualueen läheisyyteen omiin pinoihin, joista tukkirekat kuljettavat kunkin tavaralajin omaan käyttökohteeseen. DIGITALISOINTI ON metsänkorjuussa-
kin ajan henki. Puita kaatava, katkova ja pinoava harvesteri on esimerkki huipputeknologian soveltamisesta. Harvesterissa on korjuutyön raportointi-, tiedonsiirto- ja työnhallintatyökalut, jotka tuottavat tiedon muun muassa käytetystä työajasta, kaadetuista puista, koneen käytöstä ja polttoaineen kulutuksesta. Harvesterin käyttäjä löytää hakattavan metsäpalstan ja kuorma-autonkuljettaja noudettavat puut digitaalisen navigointijärjestelmän avulla. Puutavaran loppukäyttäjän tarpeet määrittävät, miten rungot katkotaan jo metsässä. Harvesterin automatiikka helpottaa kuljettajan työtä ohjaamalla rungon katkontaa vaatimusten mukaisesti. Harvesterin tietojärjestelmä yhdessä
puita katkovan ja mittaavan harvesteripään kanssa takaa nopean puunkäsittelyn, tarkan mittauksen ja tuottavan hakkuutyön. METSÄENERGIAN KORJUUTA on verrattu öljyn etsimiseen. Mennään yhä vaikeampiin maastoihin, joihin koneiden on sovelluttava. Vaikeat korjuuolosuhteet jyrkissä rinteissä ja pehmeissä maastoissa, tiukkenevat vaatimukset korjuujälkien jatkuvasta parantamisesta sekä ergonomiaan liittyvät tuoteominaisuudet ovat selkeästi vaikuttaneet 8-pyöräisten harvestereiden ja 10-pyöräisten kuormatraktoreiden kysyntään. On myös kehitetty kävelevää kaatokonetta, mutta se ei ole edennyt sarjatuotantoon saakka. Kävelevän metsäkoneen ideana on maastovaurioiden ja kasvavien puiden vahingoittamisen välttäminen. Suomessa harvesterien markkinajohtaja on Ponsse, jonka markkinaosuus on noin 50 prosenttia. Ponssen lähimmät kilpailijat ovat John Deere ja Komatsu.
www.nmt.fi
29
heinäkuu 2015
METSÄOPIT VALTIMOLTA NUORISOKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja • harvesterinkuljettaja • kuormatraktorinkuljettaja • puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Kaksoistutkinto
Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!
Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailut ovat maksuttomia.
Tarjoamme ammattipätevyys- ja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille. Ota yhteyttä! AIKUISKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja 15.9.2015 - 2.12.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja 12.1.2016 - 21.4.2017 Joensuussa Metsäkoneasentaja 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla Mikko Saarimaa Puh: 050-3497172
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo
Katso nettisivujamme ja kysele alkavista aikuiskoulutuksista!
TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat Toimimme Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja KeskiSuomessa Nyt myynnissä mm. Kuopio, Niemisjärvi metsätila n. 51 ha. Hyvin hoidettu palsta. Hyvä tieyhteys. Kehitysluokat; taimikot 14,4 ha, nuori kasvatusmetsä 23,4 ha ja varttunut kasvatusmetsä 13,2 ha. Kangasmaita 41,4 ha ja turvemaata 9,6 ha. Kokonaispuusto n. 4350 m3. Hp/tarjous 30.7. mennessä 115 000 €. Mauri Säisä 040 760 0278 Maaninka Tuovilanlahti, rantatila n. 10 ha. Maaninkajärven rantaan rajoittuva kahdesta palstasta muodostuva
Elonkorjuujuhla 2015 Kuopion kauppatorilla 28.-29.8.2015 | pe klo 9-17 | la klo 9-15
tila. Tilalla on rantaviivaa noin 400 metriä. Rakennukset: 1950-luvun alussa rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus, joka on ollut vapaa-ajan asuntona. Sähköliittymä on voimassa. Taloa ei ole liitetty vesiosuuskunnan verkostoon. Pohjan ala on n. 64 m2. Rannassa on pienehkö lautarakenteinen n. 13 m2 sauna. Rakennusten kunto on välttävä. Maaninka järveltä on vesi-tie yhteydet Saimaan vesistön kautta aina Suomenlahdelle saakka. Metsät taimikkoa. Tilaan kuuluu n. 1,5 ha peltoa, joka on vuokrattu. Hp/tarjous 30.7. mennessä 98 000 €. Mauri Säisä 040 760 0278
Perinteinen Elonkorjuujuhla tuo maaseudun Kuopion sydämeen - torille! Elonkorjuujuhlassa juhlitaan syksyn satoa ja nautitaan markkinatunnelmasta. Markkinat tuovat torille runsaasti käsitöitä, elintarvikkeita, tuoreita vihanneksia ja marjoja ja muita maaseudun antimia! Mukana myös Satoa -katuruokatapahtuma, Olonkorjuutori sekä Poliisipäivät löytötavara-huutokauppoineen. Luvassa on siis torin täydeltä iloista markkinatunnelmaa, paikan päällä nautittavia ja kotiin vietäviä herkkuja sekä ohjelmaa kaikenikäisille. Tervetuloa Kuopion torille!
Katso esitetiedot ja myös muita kohteita: www.metsatilat.fi/jarvisuomi
Minna Canthin katu 11 B, Kuopio, puh. 045 341 6990
www.kuopiontori.fi
Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa www.nmt.fi
30
heinäkuu 2015
facebook.com/kuopiontori
METSÄ JA ERÄ
TEKSTI NMT/SISKO OJAJÄRVI KUVA METSÄKOULU
Itä-Suomessa tarvitaan nyt
METSIEN MIEHIÄ
Sekä Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas että Stora Enson investointi Varkauteen lisäävät paineita myös metsäkoneenkuljettajakoulutukseen.
P
ätevistä kuljettajista on pulaa ja oppilaitokset pyrkivät omalta osaltaan vastaamaan huutoon kouluttamalla lisää ammattiväkeä, kertoo koulutuspäällikkö Ari Puustinen Savon koulutuskuntayhtymästä. Metsäkoneenkuljettajaa voi verrata suuren jumbojetin pilottiin. Suuren koneen puikoissa vaaditaan älliä, nopeita päätöksiä, hyvää havainnointikykyä ja tarkkoja liikkeitä. Ja tietysti myös huolellisuutta. Metsäkoneenkuljettajan työ on itsenäistä – työskentelet sitten joko puutavaran hakkuutai ajokoneella. Hakkuukone kaataa, karsii ja katkoo rungot metsässä. Ajokone kuljettaa puutavaran metsästä välivarastoon. Täytyy myös osata työskennellä ympäristö huomioiden sekä huoltaa ja tarvittaessa vieläpä korjata koneet. Työ on pääosin istumatyötä metsäkoneen ohjaamossa ja yleensä päivä- tai kaksivuorotyötä. Puustinen kertoo, että opiskelijoita on tulossa riittävästi, koska metsäala on tällä het-
kellä paljon julkisuudessa. Ala houkuttelee varman työn saannin vuoksi. - Tosin haittapuoli on se, ettei töitä ole aina tarjolla ympäri vuoden, joten aika monet siirtyvät metsäkoneelta muihin ammatteihin. Meidän kouluttajien yksi päätehtävistä onkin houkutella mahdollisimman monet metsäkoneenkuljettajat jäämään ammattiinsa.
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on parhaillaan lisähaku käynnissä ja se kestää 17. heinäkuuta saakka. Opintosihteeri Eija Sorjosen mukaan myös metsäkoneenkuljettajakoulutukseen on vielä muutama paikka vapaana. Metsäammattilaisten työtilanteeseen on kiinnitetty huomiota myös valtiovallan toimesta. Työllistymismahdollisuuksista ja metsäkoneenkuljettajatarpeesta on lähivuosina tehty selvityksiä valtakunnallisesti. Energiapuun korjuu kasvaa nopeasti lähivuosina ja ELY-keskuksella onkin parhaillaan menossa tarjouskilpailu lisäkoulutuksen saamiseksi Itä-Suomeen.
Koulutusta tarjolla METSÄKONEENKULJETTAJAN AMMATTITUTKINTO NÄYTTÖKOKEIN. Kesto noin 10 kuu-
kautta. Koulutettu pystyy työskentelemään itsenäisesti hakkuukoneenkuljettajana sekä energiapuun korjuussa sekä huolehtimaan koneen toimintakunnosta. Painopisteinä ovat talousmetsien oikea käsittely ja oikea työtekniikka ja työn laatu. Koulutus on käytäntöpainotteista. Hakkuun ja lähikuljetuksen käytännön osuus on noin 80 prosenttia kokonaisajasta. Koulutuksen suunnittelussa työelämäkytkentä on otettu huomioon mm. siten, että koulutuksessa pääpaino on käytännön työharjoituksissa, jotka toteutetaan normaaleilla hakkuutyömailla.
METSÄKONEENKULJETTAJA TYÖSKENTELEE yleensä metsäkoneyrityksen palveluk-
sessa tai sitten itsenäisenä metsäkoneyrittäjänä. Savon koulutuskuntayhtymässä opiskelee vuosittain reilu 40 nuorta ja saman verran aikuiskoulutuksessa metsäalan perustutkintoa. - Aikuisista alan vaihtajista meille pääsee opiskelemaan joka kolmas ja nuorista joka neljäs. Silti rohkaisen kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä, niin me autamme parhaamme mukaan elämässä eteenpäin, kertoo Puustinen. Vaativaa työtä ei voi tehdä ilman koulutusta. Hän kannustaa ihmisiä opin tielle. - Ilman koulutusta on vaikeaa päästä alalle, koska työ on niin vaativaa. www.nmt.fi
31
heinäkuu 2015
Kotimainen konevuokraamo palveluksessanne o.fi
www.martikaisenkonevuokraam
Toimipisteet:
Henkilönostimet
Generaattorit
Kuopio Puh. (017) 465 3011 ma-pe 7.30-16.30 la 9.00-13.00 Juankoski Puh. (017) 613 999 Lapinlahti Puh. (017) 731 234
Muuttolaatikot nopea toimitus!
Pielavesi Puh. (017) 465 3021 Suonenjoki Puh. (017) 465 3031
Hihnakuljettimet vuokralle
Nestekaasut
Elinvoima Ter veys Hyvä kasvu
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
METSÄ JA ERÄ
PUUSTA ON
MONEKSI TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT KATJA PETHMAN, SANNA LOUNA
Puun ei tarvitse maistua puulta, kun sitä osaa käyttää taitavasti ruuanlaitossa. Kevät ja alkukesä tarjoavat runsaasti villiruokavaihtoehtoja ruokapöytään. Vain mielikuvitus on rajana.
M
onelle pettuleipä on ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen puun käytöstä ruokana. Pula-aikana jauhojen jatkoksi käytetty männyn nilasta saatu pettu onkin palaamassa ruuanlaittoon, koska sillä on huomattu olevan terveysvaikutuksia. Villiruuasta kiinnostuneen kannattaa olla valppaana ennen juhannusta, jolloin luonto tarjoaa vuoden ensimmäisen kerättävän satonsa. Havupuiden vuosikasvannainen eli kerkkä tulee kerätä sen vielä ollessa vaaleanvihreä ja pehmeä. - Villiruuat ovat nyt hitti ja niitä käytetään yhä enemmän ja monipuolisemmin. Esimerkiksi kuusen-, männyn- ja katajankerkät voi keittää siirapiksi tai käyttää sellaisenaan salaateissa tai mausteena. Kerkkien keruussa, kuten muussakin puiden käytössä on muistettava maanomistajan lupa, kertoo Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja elintarvikeasiantuntija Sanna Louna. www.nmt.fi
32
heinäkuu 2015
SAVUSTUKSESSA JOKAISELLA puu-
lajilla on oma tyypillinen makunsa ja vivahteensa, ja omaan makuun sopivan puulajin löytää kokeilemalla. Tavallisin savustuksessa käytetty puu on leppä. Siitä saadaan mieto aromaattinen savun maku niin kala- kuin liharuokiinkin. Myös muut korkealaatuiset lehtipuut käyvät savustustarkoitukseen. Tuohi tulee kuitenkin poistaa ennen käyttöä, sillä se muodostaa nokea. Havupuut eivät kelpaa savustukseen, sillä niiden sisältämä pihka antaa ruualle kitkerän maun. Kataja puolestaan on riistalihalle sopiva mauste. Sen oksia voi käyttää savustuksessa lisänä, sekä marjoja ja kerkkiä mausteena ruuanlaitossa. - On kuitenkin muistettava, että joitakin nämä luonnonantimet voivat allergisoida. Esimerkiksi koivunlehtiä käytettäessä sen siitepölylle allergiset voivat oireilla. Koivunlehti sopii mainiosti porkkanan kanssa esimerkiksi salaattiin. Mukaan voi lisätä vielä puolukkaa, niin maukas salaatti on valmis tarjoiltavaksi, Louna vinkkaa.
Koivunlehtiporkkanasalaatissa on runsaasti vitamiineja.
- Tuoreissa lehdissä on melko paljon c-vitamiinia, rauduskoivussa hiukan enemmän kuin hieskoivussa. Lehdillä on kuitenkin myös diureettisia vaikutuksia. Niitä ei suositella jatkuvaan käyttöön, Louna muistuttaa. ENNEN VANHAAN pakurikääpää, eli lehtipuiden lahottajasientä, on käytetty monenlaisiin vaivoihin kansanlääkkeenä. Terveysvaikutuksia ei kuitenkaan ole tieteellisesti todistettu. Pakurikäävästä voi valmistaa muun muassa pakuriteetä. - Pakurikäävällä on väitetty olevan esimerkiksi adaptogeenisiä vaikutuksia, joiden ajatellaan suojaavan elimistöä stressiltä. Mielestäni pakuria voi käyttää, jos sen mausta pitää tai kokee saavansa siitä jotain hyötyä, mutta sairauden hoitoon sitä ei voi suositella. Koska tutkittua tietoa on niukasti ja ei tiedetä tarkasti sen vaikutuksia pitkäaikaisessa käytössä, en suosittelisi säännöllistä jatkuvaa käyttöä, Louna täsmentää.
GRILLIKAUSI ON PARHAIMMILLAAN Kesällä ruokaa laitetaan ulkona yhdessä perheen kanssa. Grillissä voi kätevästi valmistaa huikeita kesäruokia niin arkeen kuin juhlaan. Monipuolisesta valikoimista ja palvelutiskeiltä löytyy kalaa, lihaa, vihanneksia, hedelmiä ja makkaroita. Vaihtoehtoja löytyy niin marinoituna tai naturellina.
Vinkkejä KALALLE
Niksejä LIHALLE
Neuvoja KASVIKSILLE
1. Kalaa ei kannata maustaa liian voimakkaasti, sillä kala maistuu itsessään hyvältä. Perusmausteilla pärjää eli suolalla ja erilaisilla pippureilla, kuten sitruunapippurilla. Sitruuna, tilli ja hunaja korostavat kalan makua.
1. Grilliauksen ikisuosikkeja ovat marinoidut porsaan pihvit, porsaan ulkofilee ja kassler. Naudasta eniten käytetään entrecôtea ja erilaisia lihavartaita. Yhä enemmän grillataan myös broilerinlihaa.
1. Grillaa polttamatta. Muista juuresten kanssa, että liian kova lämpötila polttaa ne pinnalta, mutta jättää sisuksen raa’aksi. Aloita kuumalla grillillä ja alenna lämpötilaa grillauksen edetessä.
2. Tuoreeksi suosikiksi on noussut revitty possunliha. Se onkin nouseva trendi. Osa asiakkaista haluaa valmiiksi maustettua lihaa, mutta toki on niitäkin, jotka haluavat marinoida itse. Tiskiltä löytyy valmiiksi marinoituja herkkuja, mutta marinaadin voi tehdä myös itse netistä löytyvillä ohjeilla.
2. Esikeitä perunat ja muut juurekset. Käytä lopuksi grillissä väriä saamassa.
2. Grilliin sopii erinomaisesti kuha, siika ja tuore tonnikala. Medaljonkeja tehdään lohesta ja etenkin isokokoisesta Norjan lohesta. Fileointi poistaa ruodot ja rasvat, jolloin laatu on paras. Medaljonkeja voi varovaisesti marinoida. 3. Lohifilee kypsyy grillissä nopeasti. Grillin ollessa kuuma riittää, että kypsentää molemmin puolin muutamia minuutteja. Pinta saa olla rapsakka, mutta sisältä kala voi olla pehmeä. Tällöin kala on mehukas. Nykyisin grillataan paljon pelkästään nahan puolelta, jolloin pinta jää punaiseksi.
3. Muista paistaa porsaanliha aivan kypsäksi. Naudan entrecôte-fileet voi jättää mediumiksi. Monille asiakkaille lihojen rasvaprosentti on yksi valintakriteeri. 4. Valitse vartaisiin kasvikset ja vihannekset lihan mukaan.
3. Muista käyttää öljyä, jotta kasvikset eivät kuivu. 4. Kasvikset kypsyvät nopeammin, kun ne ovat leikattu pieniksi. Huomioi erilaiset kypsymisajat. Kovat vihannekset kypsyvät hitaammin. 5. Pieniä grillattavia on vaikea käännellä ritilällä, joten pujota ne grillitikkuihin. Vartaassa vieri vieressä kasvikset eivät myöskään kuivu. 6. Folionyytit helpottavat grillausta.
PÄIVÄRANTA PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, puh. 010 537 9600 MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-18 Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv.)
HERKULLISET ELÄMYKSET
Maukkaita leikke leitä
Monipuolinen valik oima makoisia leikk eleitä. Tule, maista ja os ta haluamasi määrä .
Omasta leipomost a
Vain meillä saat ka upassa leivottua uu nituoretta leipää ja herkkuja joka päivä .
Vastuullisuus
Tuoretta kalaa
Suomesta pyydystet ty kala on tuoretta korkealaatuista rav intoa ja sitä saa ym päri vuoden.
Makuja juustois
Lihaisia vaihtoeh toja
Lihaosasto on erityi sen tunnettu laajas ta valikoimasta, tuoreu desta ja monipuolis uudesta.
ta Kaupungin laajimma sta juustovalikoimas ta löytyy suomalaise t herkut ja kansainvä lisiä erikoisuuksia.
Kesätori
Kuopiolaiset Citymarketit ovat tunnettuja hyvistä palvelutiskeistään.
Taatusti tuoreet ma rjat ja sienet saa helposti mukaan ke sätorilta.
MAKUSHOPPAILLAAN
Suomalainen ruoka on puhdasta. Pitkä omavaraisuuden perinne takaa lähiruoan tarjonnan. Maista ja vie kotiin.
Perinteinen ruisleipä Ruisleipä valmistuu kotimaisista täysjyväjauhoista ja se myydään tuoreena omasta leipomosta.
Kalakukko
Karjalanpiirakat
Tämä suomalainen perinneruoka on savolaista perinnettä parhaimmillaan. Herkullisen ruistaikinakuoren sisään leivotaan yleisesti kalaa sekä possun kylkeä.
Karjalanpiirakoista on tullut erottamaton osa suomalaista ruokaperinnettä hienona herkkuna. Ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisään riisipuuroa, ohraryynipuuroa tai perunamuusia.
Kylmäsavu- ja graavilohi herkut
Poron Suomalainen kylmäsavupaisti suklaa
Kylmäsavulohen kalastuksessa tuore kirjolohifile pintasuolataan ja savustetaan leppäpurulla. Graavilohi valmistetaan kypsäksi suolaamalla ja marinoimalla ilman kuumentamista.
Eksoottisen, ainutlaatuisen ja ympäri maailman tunnetun herkun paras puoli on jäljittelemätön maku. Kylmäsavustuksessa lähes rasvattomaan lihaan syntyy hieno riistan ja savun maku.
Salmiakki
Suomalainen suklaa pärjää maailmalla aitoudella, uniikkuudella ja erityisyydellä. Maista ja innostu.
Salmiakki on ammoniumkloridilla maustettua lakritsia. Se on maultaan sekä suolaista että makeaa.
Kauppias Pasi Toppari
PÄIVÄRANTA
Päivärannantie 18, puh. 010 537 9600 Katso valmistusvideot tabletista tai pirkka.fi/reseptit
MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-18 Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv.)
Kaikki saman katon alta:
700 PARKKIPAIKKAA
TUORETTA AAMUSTA ILTAAN Päivärannan Citymarketin omassa leipomossa leivotaan uunituoretta leipää ja herkkuja joka päivä. Käsin leivotuissa tuotteissa näkyy leipurin kädenjälki. Laajasta tuotevalikoimasta löytyy varmasti jokaiselle omat suosikkituotteet. Kaupassa on panostettu aina erittäin hyvään ja runsaaseen leipäosastoon. Uutuutena kaupasta löytyy näyttävä leipävitriini, jossa esillepano on hyvä ja tuotteet pysyvät tuoreina. Asiakkaat ovat ottaneet uuden vitriinin tuotteineen loistavasti vastaan, iloitsee kauppias Pasi Toppari.
Vastuullisuus
Leipäosaston yleisvaikutelma pidetään siistinä ja järjestyksessä. Henkilöstö on asiantuntevaa ja palvelualtista. Tutkimusten mukaan kuluttajat arvostavat leivässä eniten tuoreutta ja makua, joten niistä huolehtiminen on kaupan ja leipurin yhteinen asia. Tärkeitä arvoja ovat myös valikoiman monipuolisuus, valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomotuotteiden saatavuus sekä erikoisruokien valikoima. Tule ja ihastu!
METSÄ JA ERÄ Kaikkihan haluavat ”syödä oman maakunnan
Suomalaista superfoodia suoraan luonnosta. Metsään jää vuosittain valitettavan paljon poimimatonta marjaa.
marjoja!
det viljelijät ovat tervetulleita, kertoo myös Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva Leppänen. SUONENJOEN SEUTU on mansikanviljelyn
TEKSTI NMT/TIIA PITKÄNEN KUVA MARIA LI
OMA MAA
MANSIKKA ja mustikka myös Suomalaiset metsät pullistelevat syksyn tullen herkullisia marjoja ja sieniä, mutta kysyntää riittää kasvatettavaksi saakka.
T
ällä hetkellä marjanviljely on täysin ammattimaista toimintaa. Marjatilojen keskikoko on vuosien saatossa kasvanut, ollen nyt 2,7 hehtaaria. Marjatiloilla viljellään eri marjakasveja, millä varmistetaan tasaisempi tulo, jos joku kasvi epäonnistuu, selittää Seppo Helminen Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Kuopion piiristä.
Hänen mukaansa vanhan Kuopion läänin alueella tuotetaankin esimerkiksi noin kolmannes Suomen mansikoista, mikä tarjoaa asukkaille kausitöitä, ja muodostuu osalle tiloista suurimmaksi tulonlähteeksi. - Suomalaisilla marjoilla on nykyisin hyvä menekki, joten uusia yrittäjiä ja viljelijöitä tarvitaan marjatuotannossa. Marjatiloilla tarvitaan myös sukupolvenvaihdoksia, joten uuwww.nmt.fi
37
ydinaluetta, ja siellä tuotanto onkin erittäin tehokasta. - Pohjois-Savossa on maamme marjapinta-alasta vain 20 %, mutta satomäärästä alueelta tulee yli 30 %. Suonenjoen alueella saadaan maamme korkeimmat hehtaarikohtaiset sadot, ja tilakohtaisesti mansikkapinta-alat ovat lähes kaksinkertaiset maamme tilojen keskipinta-alaan. Kaikkihan haluavat syödä oman maakunnan marjoja! Leppänen huomauttaa. Toisaalta esimerkiksi sieniä löytyy metsistämme roppakaupalla kasvattamattakin – suomalaisella herkkutatilla herkutellaan ulkomaita myöten. DallaValle Oy:n Zelia Dalla Valle kertoo luonnontuotteiden toimialan auttavan luomaan positiivista ja arvokasta brandiä Suomesta ulkomailla. - Luonnonsienet ovat yrityksemme toiminnan elinehto ja perusta – se on myös perheemme intohimo. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että Suomesta saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon talteen sieniä, erityisesti herkkutattia. Luonnosta löytyy niin paljon upeita, terveellisiä raaka-aineita hyödynnettäväksi. Tulevaisuuden kannalta tärkeää on saada keräämiskulttuuri ja näiden luonnon raaka-aineiden hyödyntämisen mahdollistaminen säilytettyä, hän selittää. DALLAVALLEN MUKAAN sienten ja mar-
jojen keräämisestä saatu verovapaa tulo on
heinäkuu 2015
myös taloudellinen panostus yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Haasteita toimialalle asettaa kuitenkin Suomen vaihtelevat sääolosuhteet, joiden suopuisuuteen koko toiminta perustuu, ja hän korostaakin yrityksen toiminnassa joustavuutta, toimintavalmiutta ja reagointiherkkyyttä erityisen tärkeinä tekijöinä. Tulevaisuuden kannalta välttämättömänä hän näkee keräyskulttuurin siirtymisen sukupolvelta toiselle. - Luonnonsienten ja -marjojen hyödyntämisen edellytyksenä on niiden talteen kerääminen, ja tähän tarvitaan kerääjäkuntaa. Keräämiseen tarvitaan jatkossakin intohimoista, harrastusmielistä otetta.
MARJOJA RIITTÄÄ KAIKILLE MYÖS ULKOMAALAISTEN POIMIJOIDEN
määrä Suomessa lisääntyy jatkuvasti, mikä jakaa suomalaisten mielipiteitä. Ammattimaisille kasvattajille heistä on kuitenkin suuri apu. – Viljelijöinä yritämme pitää ulkomaisista työtekijöistä hyvää huolta, että saamme seuraavinakin vuosina marjat poimittua. On tosi hienoa, että he tulevat meille töihin, muuten mansikat ja vadelmat jäävät peltoon, Leppänen kommentoi. Dalla Vallen mukaan suomalaisten joukosta löytyy myös epäileväisempiä, vaikka suurin osa ihmisistä suhtautuukin ulkomaalaisiin poimijoihin melko neutraalisti. – Suomessa riittää metsiä ja luontoa kaikille edelleenkin, ja valitettavasti paljon sieniä ja marjoja jää metsään. Suomalaiset ovat tarkkoja metsien siisteydestä, varjelemisesta sekä erityisesti omasta rauhasta. Tällaisia asioita kunnioittamalla ulkomaalaiset kerääjät mahtuvat hyvin joukkoon, hän tarkentaa.
KESÄKISA
Äänestä kesän paras ravintola! VOITA 100 EURON kahvia
B-oikeudet
A-oikeudet
1
pikku purtavaa
karaokea
ruokaa
live-musiikkia
tanssia
2
3
m/s Ukko | Matkustajasatama Puh. 017 266 2466 info@roll.fi Katso aikataulut ja aukioloajat www.roll.fi
Minna Canthin katu 44 Puh. 017 369 9880 www.kummiseta.com ravintola@kummiseta.com
Kuopion kauppatori Puh. 044 564 1413 facebook.com/RavintolaMualimanNapa palaute@kaskynkka.net
4
5
6
PARASTA RUOKAA KALLAVEDELLÄ JO 35 VUOTTA
Kartanon kesälounas 1.5.-30.8.2015
LAHJAKORTTI! Kuopiossa on runsas ja monipuolinen ravintolatarjonta. Kaupungista löytyy tunnelmallisia illallispaikkoja, vauhdikkaita yökerhoja ja viihtyisiä terasseja. Mikä on sinun suosikkipaikkasi nauttia kesästä ja ravintolan antimista? NMT Kuopio -lehden lukijat pääsevät valitsemaan ”Kesän paras ravintola 2015” -kilpailun voittajan. Heinäkuussa äänestäneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen lahjakortti kisassa mukana olevaan ravintolaan. Arvonta suoritetaan 31.7. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja nimi julkaistaan seuraavassa NMT Kuopio-lehdessä. ÄÄNESTYS Tekstiviestillä numeroon: 0401304416 Sähköpostilla osoitteeseen: kuopio.kilpailut@nmt.fi Postitse osoitteeseen: NMT Kuopio, Puijonkatu 9 B 15, 70100 Kuopio Facebookissa www.facebook.fi/nmtkuopio
Matkustajasatama, 70100 Kuopio Avaamme klo 11:00, sulkemisaika vaihtelee (säävaraus) www.cafesatama.fi info@cafesatama.fi
Koivumäenkuja 18 Puh. 017 361 4291 www.koivumaenkartano.com kartano@koivumaenkartano.com
Kauppakatu 2 Puh. 017 261 1110 www.satamanhelmi.fi Avoinna: ma-to 11-23, pe 11-02, la 12-02, su 12-20
7
8
9
10
Makasiininkatu 1 Puh. 010 271 4703 www.ravintolaalbatrossi.fi juho.rissanen@ravintolaalbatrossi.fi
Kauppakatu 16 Puh. 010 271 4716 www.gloriakuopio.fi Facebook.com/gloriakuopio
Kauppakatu 16 Puh. 010 271 4701 www.alepupi.fi/kuopio Facebook.com/alepupikuopio
Kauppakatu 20 Puh. 017 5810 430 www.ravintolaintro.fi ravintola@ravintolaintro.net
www.nmt.fi
38
heinäkuu 2015
Liitä viestiin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi sekä ravintolaehdokkaasi numero ja lyhyt perustelu valinnallesi.
MAASEUTU
Puhdasta evästä
luontoa
TEKSTi NMT/ NOORA HYVÖNEN KUVAT ANETA BLASZCZYK, RIETI JAUHIAINEN
säästäen
Eettisyys ja puhtaus ovat luomumaailman arvoja. Suomessa melkein jokaisesta tuotekategoriasta löytyy nykyisin luomuvaihtoehto, ja muun muassa luomulakritsi on noussut suosituksi vientituotteeksi.
L
uotettavuus. Puhtaus. Turvallisuus. Eettisyys. Syitä suosia luomua on yhtä monta kuin kuluttajiakin – kyse voi olla niin omasta terveydestä kuin arvomaailmas-
takin. - Herkistymme koko ajan monille vieraille aineille, ja yliherkkyyksiä ja allergioita esiintyy jatkuvasti entistä enemmän. Joskus voi olla, että herkkyys aiheutuu lisä- tai säilöntäaineesta eikä itse tuotteesta. Silloin luomuvaihtoehto voi edelleen olla ihan käypä tuo-
te, kuvailee Suomen Luomuliiton asiantuntija Jaana Elo. Elo kuvaa luomua asetuksella säädetyksi standardijärjestelmäksi. - Se on tapa viljellä, tuottaa ja kasvattaa. Luomueläimille mahdollistetaan lajille tyypillinen elämä ja käytös: niillä on enemmän tilaa ja ne saavat mennä ulos kun haluavat. Viljelyssä korostuu tasapaino luonnon ja tuotannon välillä. Peltoa ei pumpata kerralla tyhjäksi tehotuotannolla, hän selventää. - Kaikki on tarkoin säänneltyä. EU-mais-
• Issikkavaelluksia • Ratsastustunteja • Talutusratsastusta • Ratsastusleirejä • Karsinavuokrausta
sa toimintaa ohjaa asetus, johon jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. Kolmansista maista tulevat tuotteet eivät pääse noin vain markkinoille, vaan tulli tarkastaa ja tutkii ne. Kaikesta valvonnasta ja näytteidenotosta vastaavat viranomaiset. LUOMUSSA GEENIMUUNTELU on kiellet-
ty ja lisä- ja säilöntäaineita käytetään huomattavasti vähemmän kuin ei-luomu –tuotteiden tuotannossa. Luomussa sallitut lisäaineet koostuvat luonnonmukaisista, luonnossa
RIDING CLUB TAHKO AREENA Puh. 040 752 2260 tarja.arminen@tahkoriding.fi Sääskiniementie 388, 73310 Tahkovuori
WWW.TAHKORIDING.FI www.nmt.fi
39
heinäkuu 2015
Kuopion NYKYAIKAISIN PESUKATU Shine Tecs® vahaus
Shine Tecs pesun ostajalle: -Alustan huuhtelu veloituksetta -Pesupassilla joka 7:s pesu ilmainen -Henkilökunta opastaa aina pesuun ajettaessa
29,-
PESU -esipesuaine -korkeapainepesu -pehmoharjapesu
LUOMUN SUOSIOTA selittää sen luotet-
tavuus. Kuluttajat eivät halua tulla huijatuksi ja ovat nykyään kiinnostuneita siitä, mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu. Valvonta on tarkkaa vielä markkinoillakin: kauppojen ja ravintoloiden on pystyttävä todistamaan luomuna markkinoimansa tuotteen alkuperä sitä kysyttäessä. Elo toteaakin, että kaikki luomu ei ole lä-
Shine Tecs -KÄSITTELY ®
-Shine Tecs-pinnoitteen levitys -Shine Tecs-pinnoitteen kiinnitys harjaamalla
Kaupan päälle 2 X Olvin Jaffa
muutenkin esiintyvistä aineksista. Torjunta-ainejäämiä on luomutuotteissa vähemmän, ja tuotteiden värit ovat peräisin luonnosta. Makeus taas saadaan aikaan luomusokerilla tai -hunajalla. - On vaikea sanoa, onko kyse sitten terveellisyydestä vai turvallisuudesta, naurahtaa Elo. - Luomutuotannossa periaatteena on, että ongelmat ennaltaehkäistään. Pelto käännetään, etteivät rikkaruohot kasvaisi siihen, kun taas tavallisessa viljelyssä ne hävitetään jälkikäteen myrkyillä.
(0,95 l)
KUIVAUS
Tarjous voimassa heinäkuun 2015 loppuun saakka.
-kuivausaine -puhallinkuivaus
MEILTÄ PARHAAT RENGASMERKIT
Leväsen Huoltamo Laiturit Ay (017) 2647 100 Mika Laituri 0400-372221
Rauhalahdentie 2, Kuopio Jouni Laituri 0400-671734 www.nmt.fi
mumarjat ovatkin jo suosittuja suomalaisia vientituotteita.
hiruokaa, mutta parhaimmillaan lähiruoka on myös luomua. Myös luomuvalikoimat ovat kasvaneet vuosien saatossa. Tuotteita on saatavilla niin useimmista kauppaketjuista kuin niihin erikoistuneista luomumyymälöistä sekä erilaisista ruokapiireistä ja -ringeistä. - Nykypäivänä lähes jokaisesta tuotekategoriasta löytyy luomuvaihtoehto. Ainoastaan vaaleissa kahvileivissä luomu ei ole vielä oikein pinnalla – toisaalta mehujen ja hillojen kanssa oli sama tilanne kymmenen vuotta takaperin. Myös viennissä luomu on mahdollisuus: luomukaura sekä luomumarjat ovatkin jo suosittuja suomalaisia vientituotteita, huomauttaa Elo.
Luomumarjat ovat suosittu suomalainen vientituote.
-rengaskauppiaasi
Marko Laituri 040-5586952
Viennissä luomu on mahdol”lisuus: luomukaura sekä luo-
40
heinäkuu 2015
MAASEUTU
Tuoretta hyvää läheltä TEKSTI NMT/NOORA HYVÖNEN KUVA ZSUZSANNA KILIAN
Lähiruoassa olennaista on jäljitettävyys: ostaja tai välittäjä tietää, kuka lehmän kasvatti tai missä pellossa mansikka kypsyi. Lähiperiaate takaa sen, että pöytään saadaan puhdasta ja tuoretta syötävää, jonka alkuperä on tiedossa.
L
ähiruoka on kiinnostanut ja puhututtanut jo pitkään. Sen ympärille on syntynyt liikkeitä ja ruokarinkejä. Outi Reinikainen ja Anna Säisä pyörittävät Lähiruoka TullinTupaa; myymälää, joka on erikoistunut nimenomaan paikallisuuteen. - Lähiruoalla on nimi ja sen tuottajalla kasvot. Reitti on selvä: suoraan tuottajalta välittäjälle tai ostajalle. Sinällään lähiruoan käsitteelle ei ole olemassa virallisia kilometrirajoja, mutta meillä tuotteista 90 prosenttia tulee 150 kilometrin säteeltä. Ideana on, että ruoka hankitaan niin läheltä kuin mahdollista, he kertovat. - Tärkeää on jäljitettävyys. Voi olla, että tietyn tuotteen lähin tuottaja tulee vaikkapa Varsinais-Suomesta. Emme sulje tällaista tuotetta valikoimamme ulkopuolelle.
TORIKAUPPIAS JUHA MYLLYSELLE
lähiruoka ei ole mikään uusi juttu. - Oli hauska seurata, kun ilmiö käynnistyi täällä noin viisi vuotta sitten. Naureskelimme, että lähiruoka-ajatus on ollut meillä voimissaan niin kauan kuin torikauppaa on tehty, kauan ennen kuin siitä tuli mikään ilmiö.
- Tuotteet ovat hyviä ja tuoreita. Torikauppiaille kyseessä on myös kustannuskysymys: on tietysti edullisempaa kuljettaa tuotteet mahdollisimman läheltä. REINIKAINEN JA SÄISÄ kertovat, että lähiruokatuotteita on saatavilla aivan laidasta laitaan: myymälästä löytyy muun muassa lähellä tuotettua yrttiteetä. Vain kaukomaista saatavat tuotteet kuten kahvipavut tai eksoottiset hedelmät eivät tietenkään lähiruoan tunnusmerkkejä täytä, eikä niitä siksi ole tarjolla myöskään lähiruokamyymälässä. - Ajatus toimii hieman kuten ennen vanhaan: kesällä syödään sitä mitä maasta saadaan ja talvella sitä mikä säilyy. Perusrunko on kuitenkin aika pysyvä. Marjat, kotimaiset hedelmät ja sienet ovat sitten enemmän kausijuttuja. Toisaalta esimerkiksi gluteenittomissa ruoissa löytyy paljon lähiruokavaihtoehtoja, kertovat Reinikainen ja Säisä. Lähiruokaan liitetään olennaisena osana myös terveys ja puhtaus. Kauppiaat toteavat ruoan olevan luonnollisesti sitä tuoreempaa mitä lähempää se on – ja samalla myöskään säilöntäaineita ei suuremmissa määrin tarvita. Ruoka on puhdasta, ja sitä ostaessa tukee samalla
paikallisia tuottajia ja vahvistaa pienillä teoilla työpaikkojen pysymistä seudulla. - Kyllä lähiruokainnostus on vaikuttanut asiakkaisiin. Ihmisiä kiinnostaa, mistä tuotteet tulevat. Laatu ja hinta toki ratkaisevat, toteaa Myllynen. Reinikaisen ja Säisän mielestä lähiruokabuumi on rauhoittunut, mutta tullut silti jäädäkseen. He toivovat, että ilmiö jalkautuisi vielä paremmin väen tietoisuuteen. - Lähiruoka auttaa pieniä tuottajia pääsemään paremmin esille, he lisäävät. - Kiuruvesi on oikea edelläkävijä Suomessa. Siellä kouluruoassakin suositaan lähellä tuotettua!
MenSe leikkuupäällä
UUSI 8K "farmari"
LIPSUUKO LIIKAA? IRTOAAKO KUORI?
www.nmt.fi
41
heinäkuu 2015
Nyt poistetaan esittely- ja vaihtoveneet!
laitteet Välineet ja noon! e moneen m
Volttikatu 5, Kuopio, puh. 017 368 6111 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, www.yamaha-center.fi/kuopio
www.nmt.fi
42
heinäkuu 2015
Monipuolinen valikoima pihan- ja metsänhoitoon
ät öit,yped l ä surit, t l i Me t, trimmer ja hakkurit it saha eikkur imet,l puhalt
Huoleton valinta!
Oksat hakkeeksi!
TULE KÄYMÄÄN LIIKKEESSÄMME! Yamaha Center -myymälöistä saat nyt Plussa-peruspisteitä tarvikkeista, varaosista ja huollosta. www.nmt.fi 43 heinäkuu 2015
Volttikatu 5, Kuopio, puh. 017 368 6111 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, www.yamaha-center.fi/kuopio
MAASEUTU
PUHTAITA, LÄHELLÄ TUOTETTUJA KOTIMAISIA ELINTARVIKKEITA KUOPION KESKUSTASSA! Tervetuloa! PIENTUOTTAJAT Tarvitsetteko jakelukanavan Savon sydämessä? Ottakaa yhteyttä!
Outi ja Anna www.tullintupa.fi
Avoinna ma–pe 9–17, la 9–14
Haapaniemenkatu 30, Kuopio (kaupungintalon vieressä) p. 045 149 8400
Kesäpalstalla viljelijäksi TEKSTI NMT/TIIA PITKÄNEN KUVA NMT/ARKISTOKUVA
Kesäviljelypalstat alkavat olla pullollaan innokkaita viljelijöitä valmiina kasvattamaan tuoreita kesäherkkuja omaan pöytään. Viljelypalstoilla opitaan uutta, tutustutaan vieruskaveriin ja opitaan yhteisöllisyydestä.
S
uuri osa viljelijöistä on eläkeläisiä tai keski-ikäisiä työssäkäyviä, mutta nyt mukaan on saatu myös nuorempaa väkeä. - Viime vuosina nuorempien osuus on lisääntynyt varsinkin opiskelijoiden ja maahanmuuttajien ansiosta, maaseutuasiamies Vesa Nerg toteaa. Joissakin yliopistojen ylioppilaskunnissa on järjestetty opiskelijoille viljelypalstoja, joilla viherpeukalon taitojaan pääsee kokeilemaan. Kokemusta ei välttämättä tarvitse olla, sillä aloittelijat autetaan alkuun. Sosiaalinen kanssakäyminen, neuvot ja avunanto ovatkin Nergin mielestä asioita, jotka erottavat kesäviljelypalstat tavallisista, yksityisistä palstoista. - Varsinkin nuorille viljelijöille on tärkeää, että he voivat ottaa mallia ko-
www.nmt.fi
44
heinäkuu 2015
keneempien viljelijöiden työtavoista, hän kertoo. NERGIN MUKAAN kesäviljelypalstoil-
la työskentely yhdistää mukavalla tavalla vapaa-ajanvieton, ulkoilun ja hyötyliikunnan. Viljelyn avulla pääsee myös helposti nauttimaan luonnonläheisyydestä keskellä kaupunkielämää ja maistamaan itsekasvatettua ruokaa, jolla on erityistä tunnearvoa. Myös yhteisöllisyys on osa toiminnan viehättävyyttä, sillä pelloilla häärii kasvattajia vierivieressä. - Viljelypalstat sijaitsevat siten, että aina on lähellä toinen palstaviljelijä. On siis otettava huomioon myös naapurit, huomauttaa Kari Andronoff Kuopion kaupungiympäristön asiakaspalvelusta. Tämän kesän hän kertoo olevan kiinnostava erityisesti uutuustuotteiden,
VILJELYPALSTAT - Kuopion kaupungilla on noin 300 viljelypalstaa eri puolilla kaupunkia. - Palstan koko on noin yksi aari eli 10x10m. - Palstan vuokra on 21,50 euroa / aari. - Palstat on raivattu ja merkitty kaupungin puolesta, mutta vuokraajan tulee itse muokata palstansa. - Kasteluvesi on saatavissa lähellä palstoja. - Lisätietoa ja vuokrapalstoja voi tiedustella kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta. Puh. 0800 918511, kaupunkiymparisto(at) kuopio.fi
erikoiskasvien ja yrttien suhteen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuten missä tahansa viljelyssä, myös kesäpalstoilla, ollaan pitkälti sääolojen armoilla. - Tänä vuonna ongelmana oli kevään märkyys, joka hidastutti traktoriäestysten suorittamista, sekä alkukesän koleus, mutta onneksi hallaöitä ei ole ollut, Nerg toteaa. Kuopiossa multasormen taitojaan pääsee harjoittamaan kymmenellä eri alueella ympäri kaupunkia, esimerkiksi Petosella, Julkulassa ja Niuvassa. Kesäviljelypalstojen lisäksi kaupungista löytyy myös neljä ryhmäpuutarha-aluetta eli siirtolapuutarhaa Päivärannassa, Majaniemessä, Virraniemessä ja Kolmisopella. Näillä alueilla sijaitsee yhteensä noin 400 puutarhamökkiä palstoillaan, joiden koko on 300 neliömetriä. Vuosivuokra on noin 90 euroa.
MAASEUTU
MERKITTÄVIÄ TOIM IJOITA ALUEELLA KARTTULASSA: Eevan talo www.eevantalo.fi/index.h tml Marjakartano Hussola www.marjakartanohussola .fi/
Majoitusta
KAAVILLA: Jokelan maatilamatkailu www.jokelanmaatilamatkail u.fi/main. site?action=siteupdate/view &id=2 Viljamaan kartano http://majakartanoviljamaa.fi
TEKSTI NMT/ULRIIKKA MYÖHÄNEN KUVA RUUD DIRKS
Pohjois-Savossa on paljon kohteita, jotka tarjoavat majoituspalveluita luonnon helmassa, idyllisten maalaismaisemien äärellä. Maaseutumatkailussa toteutuu myös suosi suomalaista –ajatusmalli.
P
Valokuitu mahdollistaa jo nyt jopa 1000 megan siirtokapasiteetin – tätä et saa 4G:llä.
/
MAASEUDUN SYLEILYSSÄ
ohjois-Savon kauniit maisemat soveltuvat mainiosti maaseutumatkailuun. Seudulla voi yöpyä todellisissa maalaiskohteissa, sillä majoitusta tarjotaan muun muassa perinteisissä piharakennuksissa, aitoissa, rantasaunan ylisillä ja mökeissä. Valinnanvaraa on sekä hotellitasoiseen että vaatimattomampaan majoitukseen. Maaseutumatkailussa korostuu luonnosta nauttiminen. Osa majoituskohteista sijaitsee vesistöjen äärellä, jolloin uiminen, veneily, melominen ja muut veden mahdollistamat harrastukset tekevät matkailusta erityisen. Luonnon syleilyssä myös metsissä samoilu, pyöräily, marjastaminen ja sienestäminen takaavat perintei-
Kaikki maailmassa ei ole langatonta!
sen, suomalaisen matkailutunnelman kaupunkilomailun sijaan. Lisäksi moni kohde sopii erilaisten juhlien viettoon ja kokousten pitämiseen. Maaseudulla yöpyvillä matkailijoilla on usein tietynlaisia odotuksia majoittumisen suhteen. - Matkailijat odottavat hyvää hinta-laatusuhdetta ja aitoja paikallisia elämyksiä, mukaan lukien lähiruokaa. Monet eivät osaa sijoittaa maaseutumatkailua oikein mihinkään lokeroon: aikanaan varsinaisesta maatilamatkailusta lähtenyt kotimaan matkailun osa-alue sisältää nykyään niin monipuolista tarjontaa, että vierailijoiden odotukset voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia, kertoo Satu Viljamaa-Dirks Viljamaan kartanosta.
OVAT tunnetusti mökkeilykansaa, ja mökkimatkailu nähdäänkin Viljamaa-Dirksin mukaan usein selkeänä kokonaisuutena, jota osataan etsiä omien mieltymysten mukaan. - Aamiaismajoitustyyppinen kysyntä ei ole Suomessa oikein koskaan yleistynyt. Toisaalta retkeilymaja tai hotelli jo niminä herättävät heti voimakkaita mielikuvia esimerkiksi varustelun osalta. Meillä asiakaskunta muodostuu pääosin erilaisista perheja sukutapaamisista, joiden yhteydessä halutaan palata suvun juurille. Yritysasiakkaissa taantuma on ollut nähtävissä, samoin ulkomaalaisten matkailijoiden määrässä. Viljamaa-Dirks toivoo, että maaseutumatkailua osattaisiin tulevai-
SUOMALAISET
www.nmt.fi
45
heinäkuu 2015
JÄNNEVIRRALLA: Uudistalo www.uudistalo.fi/index.ht ml SIILINJÄRVELLÄ: B&B Kotikallio www.bbkotikallio.fi/ MAANINGALLA: Rissalan tila www.rissala.fi/ Lisätietoja Kuopio-Tahko-siv uilta: www.kuopiotahko.fi/etusiv u/
suudessa markkinoida paremmin, sillä kauniit maalaismaisemat ja luonnon läheisyys olisivat mielikuvamarkkinointia parhaimmillaan. Myös kuntien huono taloustilanne näkyy paikallisten matkailuyritysten tukemisessa. - Maaseutuyritykset ovat yhteistyössä pyrkineet kehittämään sopivia työkaluja. Yksi näistä on Koillis-Savon Matkailun yhteinen Slow Life Country eli suomennettuna Kalakukkokantri-hanke. Kaiken kaikkiaan maaseutumatkailussa olisi vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Toivoisin, että suosi suomalaista -ajattelu kattaisi tulevaisuudessa myös matkailun vahvemmin kuin nykyään, Viljamaa-Dirks toteaa.
www.savonkuitu.fi Asiakaspalvelu 017-815 500 Löydät meidät myös facebookista
MAASEUTU
Katso esiintyjät QR-koodilla.
KUOPIO p. 030 608 30 www.rauhalahti.fi
TEKSTI NMT/RIETI JAUHIAINEN KUVAT VILJO MESSUT
Enemmän elämyksiä Rauhalahdessa
Pohjois-Suomen suurimmat
ammattimessut
Kiuruvedellä
Jo neljännen kerran järjestettävä Viljo-messut kokoaa Kiuruvedelle maa- ja metsätalouden sekä rakentamisen ammattilaiset. Heinäkuun 23.-25. pidettävä tapahtuma tarjoaa monipuolisen kattauksen toimijoita, tuotteita ja tietysti viihdettä. Oman lisänsä tuo Suomen suurin karjanäyttely.
Rosvopaisti- ja savusaunaillat
Jätkänkämpällä tiistaisin ja torstaisin klo 16-23. Savusauna, tukkilaisnäytöksiä, hanurimusiikkia, perinnepäivällinen (pääruokana rosvopaistia).
T
orstaiaamusta lauantai-iltapäivään kestävät Viljo Maa- ja metsätalousmessut tuovat tänäkin kesänä näytille uusinta konepuolta. Raskaansarjan ammattikaluston lisäksi messuvieraat voivat tutustua pienempiinkin työkoneisiin ja muihin tavallisille tallaajille tarpeellisiin laitteisiin. Tietojaan ja taitojaan voi kohentaa osallistumalla seminaareihin ja seuraamalla Viljotar Karjanäyttelyä. - Karjanäyttely on tämän vuoden messuilla isointa uutta, kertoo Viljon myynti- ja markkinointivastaava Mikko Korvinen – Esillä on yli 130 päätä lehmiä ja nuorta karjaa.
Tanssia ja karaokea
Elävää musiikkia ja esiintyjiä ke, pe, la. Ke suositut naistentanssit. Karaokeillat ma-la.
Kylpylä ja hemmottelua
Kylpylä on avoinna ma-la klo 8-21.30, su 8-20. Hoitoja ma-pe 9-20, la 9-16, kylpyjä joka päivä.
Herkullista ruokaa
Viihtyisä ruokaravintola avoinna joka päivä. Á la Carte, lounas- ja päivällisbuffet, pizzat, ScanBurger.
Uudistetut hotellin huoneet
Kylpylähotellin huoneet ja kokoustilat on uusittu. Käytössäsi myös huoneistohotelli ja hostelli.
www.nmt.fi
46
heinäkuu 2015
Löydät meidät Kiuruveden VILJO Maa- ja suilta! Metsätalousmes (23.-25.7.2015)
Tule kysymään messutarjousta!
VILJOTAR karjanäyttelystä povataan yhtä messujen vetonauloista. Hyvä näyttelysijoitus nostaa lehmän markkina-arvoa.
Tori Ma – La 8-15
Tuoreet kalakukot, piirakat ja muut leivonnaiset joka päivä. Kauppahallista ja torilta!
VILJON MESSUOHJELMA: Torstai 23.7.2015 Messut ja karjanäyttely avoinna klo 10.00-16.00 Biotalousseminaari klo 13.00
Uutuus
Mahtava Nakkipiirakka 2,50 eur / kpl Uudistettu Lihapiirakka 2,00 eur / kpl. 5,00 eur / 3 kpl Munkkipossu 1,50 eur / kpl. 2,50 eur / 2 kpl Tuoreet muikku- ja ahvenkukot Riisipiirakka 0,85 eur / kpl. 7,50 eur / 10 kpl
Perjantai 24.7.2015 Messut avoinna klo 10.00-18.00 (Karjanäyttely 10.00-16.00) Maitoseminaari klo 13.00 Esitelmä: Kanadan maatalous tänään n. klo 15.00 Maailman Vahvin Viljelijä –kilpailu klo 15.00-18.00 Näytteilleasettajien VIP-ilta klo 19.00 - 00.30
Kaikki tuotteemme ovat laktoosittomia!
Lauantai 25.7.2015 Messut ja karjanäyttely avoinna klo 10.00-16.00 Ylä-Savon neidot esittäytyvät klo 13.00
www.irenepartanen.fi www.nmt.fi
Kauppahalli Ma – Pe 8-17
47
heinäkuu 2015
p. 050 370 4979
KOLMIPÄIVÄISESSÄ VILJOTAR Karjanäyttelyssä on omat päivänsä Ayrshire-, Holstein- ja Junior handler kilpailijoille. Näyttelyn käytännön toiminnasta vastaavat Suomen Ayrshire Kasvattajat ry, Suomen Holstein Klubi sekä Junior handler kisan osalta Pohjois-Savon Karjakerho. Lasten Viljo on huomioitu myös karjanäyttelyssä. - Junior handler –sarjan alaikäraja on 7 vuotta. Jos ikä ei vielä riitä viralliseen sarjaan, voi tulla esittelemään ikioman pehmolehmänsä, lupaa Korvinen. Lisäarvoa karjanäyttelylle antaa sen kanadalainen päätuomari, Marc Charpentier, joka myös pitää perjantaina esitelmän kotimaansa maatalouden nykytilasta. - Hän on erittäin arvostettu kansainvälinen tuomari, jolla on paljon sananvaltaa näyttelylehmän tulevaisuuden suhteen. Hyvin sijoittuvan lehmän jalostus- ja myyntiarvo kasvavat, muistuttaa Korvinen. Messujen yhteydessä liikuntahallissa pidettävät seminaarit ovat Korvisen mukaan myös ehdottomasti osallistumisenarvoiset. - Torstain biotalousseminaari on Pohjois-Savon liiton ja Kiuruveden kaupungin yhteistyössä järjestämä. Perjantaina vuorossa on maitoseminaari, jossa MTK, Valio, HKScan, Atria sekä viljelijät yhdessä keskustelevat maatalouden nykytilasta.
HUSQVARNA RIDER 214TC LIMITED EDITION
3.790 € (norm. 4.290 €)
VILJO-tarjous: ajoleikkurin ostajalle Husqvarna trimmeri 122 c kaupan päälle ÅF ADRESS
ARVO 175€
HUSQVARNA AUTOMOWER ® 220 AC
1.990 €
PERJANTAI-ILTAPÄIVÄLLÄ MESSUALUEELLA kisataan Maailman Vahvin Vilje-
lijä –tittelistä. Perinteisen koitoksen lajit ovat uusiutumassa ainakin maitoauton vetämisen verran. Ilman maataloustaustaa voi osallistua kirittäjien sarjaan ja tällä kertaa naisillekin on oma sarjansa. - Katsotaan nyt, että tuleeko naisia kilpailemaan, pohtii kilpailujen lajivastaava Terho Nousiainen. - Ainakin Pohjanmaalla pidetyissä mai-
METSOLA ON METSÄTARVIKKEIDEN JA -PALVELUJEN YKKÖSPAIKKA! www.metsola.info
AVOINNA MA-PE 9-16.30, Nivankatu 5, KIURUVESI, puh. 020 718 1400 www.nmt.fi
48
heinäkuu 2015
nosluontoisissa karsinnoissa naisia oli puolenkymmentä. Runsaan näyttelytarjonnan ohella koko perheen viihtyvyyttä palvelee urheilukentän päässä sijaitseva FUN FUN Park, josta löytyy muun muassa rodeoratsastusta, pomppulinna ja muuta mukavaa. - Urheilukentällä pidetään joka päivä klo 14 ja 15 radio-ohjattavien helikoptereiden näytös. Multihelikoptereistahan on tullut suosittuja kuvausvälineitä, joita käytetään uutistuotannossa, mainoskuvauksissa, matkailunedistämiseen ja myös perhejuhlien kuvauksessa, Korvinen luettelee. - Myös Puolustusvoimat on ensimmäistä kertaa mukana ja Kainuun prikaati esittelee muun muassa ekoammuntaa. Lauantaina kannattaa olla urheilukentän liepeillä myös silloin kun Ylä-Savon Neito -kilpailijoita haastatellaan, vinkkaa Korvinen.
MIIA NUUTILA JUONTAA VILJO MESSUT MAAJUSSILLE MORSIAN -OHJELMASTAKIN
tuttu Miia Nuutila on tulossa Kiuruvedelle innostunein mielin. - Toivottavasti tulee paljon väkeä - nyt kun hellekesäkin ilmeisesti pikkuhiljaa alkaa. Nämä ovat aina mukavia tapahtumia, varsinkin kun ohjelmaa on koko perheelle. Nuutila on kaupungin kasvatti, mutta vietti lapsena kesät maalla, koska hänen vanhempansa ovat maanviljelijäperheistä. - Minulla on aina ollut hyvin luonteva suhde maa- ja metsätalouteen. TV- ohjelman myötä tieto alasta on lisääntynyt ja arvostus näitä työteliäitä ja ahkeria ihmisiä kohtaan on kasvanut entisestään. Maatiloilla tehdään kaikille suomalaisille tärkeää työtä. Nuutilan kesään kuuluu muutamia juontokeikkoja ja kesälomaa ennen elokuussa jälleen alkavia teatteritöitä ja tv-kuvauksia. - Kiva, että kesällä pystyy rentoutumaan mökkeillen ja välillä kaupungissakin. Paljon vietän aikaa lasteni kanssa.
MAASEUTU
TEKSTI NMT/ULRIIKKA MYÖHÄNEN KUVA CYLONKA BSG
kyisännät ja – emännät ovat teknisesti valveutuneita ja osaavia. Käytössä on lypsyrobottinavettoja, jolloin nopean nettiyhteyden merkitys korostuu toiminnassa. Nettiä tarvitaan myös maatilan perustoimintaan, esimerkiksi erilaisten tukien hakemiseen, Laukkarinen muistuttaa.
NOPEAT
NETTIYHTEYDET
maaseudun arjessa Valokuituverkko mahdollistaa nopean verkkoon pääsyn useassa savolaisessa kunnassa. Nopea nettiyhteys on ensiarvoisen tärkeää myös maaseudun jokapäiväisessä elämässä.
P
ohjois- ja Ylä-Savon alueella on viimeisen viiden vuoden aikana suunniteltu ja rakennettu haja-asutusalueen nopeita laajakaistayhteyksiä. Savon Kuituverkko Oy on tehtaillut nettiyhteyksiä muun muassa Siilinjärven, Keiteleen, Maaningan ja Kiuruveden seuduilla. Lapinlahdella, Iisalmessa, Vieremällä ja Sonkajärvellä verkkoa on rakennettu Kaisanet Oy:n toimesta. Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunta on puolestaan tuonut nettiyhteyksiä Rautavaaran ja Varpaisjärven suuntaan. - Meillä merkittävä osa verkosta on Kiuruvedellä, jossa on paljon maaseutuasutusta. Oman käsitykseni mukaan Pohjois- ja Ylä-Savon maaseudulla on pari tuhatta kotitaloutta, joilla on valokuituverkko käytössä. Käyttömahdollisuus on toki useammallakin taloudella, kertoo Savon Kuituverkko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen.
VERKON TOIMIVUUS on Laukkarisen mukaan osoittautunut vähintään ennakko-oletusten mukaiseksi. Toiminnallisia häiriöitä ei ole juurikaan ollut, ja käyttäjät ovat tyytyväisiä valintaansa. Maaseudulla asuvia on erityisesti miellyttänyt se, ettei verkon toimivuus ole sidoksissa siihen, kuinka kaukana keskustasta asuu. Joidenkin kohdalla investoinnin hinta on kuitenkin jarruttanut hanketta. - Liittyminen verkkoon on ollut Savon alueella valtakunnan keskitasoa: noin joka neljäs rakentamisreitin varrelle osuva talous on ottanut valokuituliittymän käyttöönsä. Maaseudulla asuville valokuituverkko tarjoaa helppoutta ja varmuutta arkeen. Maatiloilla harjoitetaan isoakin yritystoimintaa, ja nykyaikaiset tilat tarvitsevat toiminnassaan sujuvia, nopeita nettiyhteyksiä. - Esimerkiksi Kiuruveden suunnalla on nykyisin vain keskisuuria ja suuria maatiloja. Nywww.nmt.fi
49
heinäkuu 2015
MAASEUDULLA NOPEA nettiyhteys hanki-
taan usein myös lapsiperheisiin ja sellaisiin talouksiin, joissa työtä tehdään etänä. Laukkarinen uskoo, että suurimmat aluevaltaukset valokuituverkon osalta on Savossa jo tehty. - Kysyntää ja tarvetta verkolle on, mutta monessa kunnassa liittyjiä on valitettavasti liian vähän, jotta verkon rakentaminen olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Viimeisen vuoden aikana myös 4G-verkko on kiinnostanut kuluttajia. Valokuituverkon etu kuitenkin on, että se toimii kaikissa olosuhteissa ja antaa aina saman nopeuden ja palvelutason, Laukkarinen päättää.
MISTÄ ON OIKEASTAAN KYSE? - Valokuituverkko on nopea tietoliikenneverkko. Nopeus on käytännössä rajaton. Tällä hetkellä käytetyin nopeus kuituliittymissä on 100 Mbit/s. - Valokuitukaapeli asennetaan maahan 50– 70 cm:n syvyyteen pääasiassa auraustekniikkaa käyttämällä. - Valokuitu tekee jokaisesta kiinteistöstä ”tukiaseman”, jonka kapasiteettia ei tarvitse jatkossa kasvattaa tai jakaa muiden käyttäjien kanssa.
Kehosi hyvinvoinnin ammattilaiset
Terveytenne ja toimintakykynne hyväksi Asiantuntevaa fysioterapiaa ja täsmäliikuntaryhmämme Lisätietoa palveluistamme yrityksemme nettisivuilla Ajanvaraus ja tiedustelu p. 017 265 7700 f. 017 265 7719 Suokatu 23, 70100 Kuopio www.kuopionomtkeskus.fi
edellyttävät
MUISTA MYÖS KYLPYLÄLOMATARJOUKSET alk. 35