Terveys ja hyvinvointi 2017

TERVEYS HYVINVOINTI & KUOPIO 2017

Terveysosaamisen keskittymä

HUIPPUTIEDETTÄ JA TUTKIMUSTA

PYSY TERVEENÄ

ja voi hyvin

Liiku ja TREENAA

2

selviytymistarinaa Marja-Leena Martikainen sekä Marko Turunen

LEMMIKKIOPAS

Katse kasviksiin

”Ravitsemuksesta

Supersyksyn MENOVINKIT

tuli koko kansan harrastus, hyvässä ja pahassa Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

SAMA SEURA, SAMAT LÄÄKÄRIT. Pidämme pelikunnossa sekä nykyiset että tulevat huiput.

Tervetuloa Terveystaloon.

Asemakatu 22-24, 70100 Kuopio Asiakaspalvelu ja ajanvaraus puh. 030 6000 palvelee 24/7

KOSKA KEHOSI JATKAA TREENIÄ SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEENKIN.

TÄSSÄ LEHDESSÄ

72

96

64

101

9/2017 5. vuosikerta LOKAKUU 2017 Digimag on sisältörikas erikoisaikakauslehti. Lehden jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehti on saatavilla ympäri kaupunkia vilkkailla liikennepaikoilla sijaitsevista jakeluasemista.

Verkossa digimag.fi tarjoaa paljon lisämateriaalia innovatiivisesti, toimien henkilökohtaisena oppaanasi oman kaupunkisi elämyksiin.

KUSTANTAJA Digimag Oy ja NMT Media Puijonkatu 9 B 15 70100 Kuopio kuopio.toimitus@digimag.fi kuopio.ilmoitukset@digimag.fi www.digimag.fi etunimi.sukunimi@digimag.fi PÄÄTOIMITTAJA/ TOIMITUSJOHTAJA Sari Jalkanen 040 555 3460 TUOTANTO, 040 130 4415 Eetu Ollikainen 040 130 4415 Mirka Happonen 040 130 4413 TOIMITUS, 040 130 4416 Heta Jyrälä 040 130 4416 Mirka Happonen 040 130 4413 Ilpo Lommi, Teemu Viemerö, Sisko Korhonen Emma Heinonen, Marlene Sanoukian Jessika Narkaus, Tuomas Ohtonen ILMOITUSMYYNTI Projektimyynti Saga Iinatti 040 130 4412 Projektimyynti Janne Kallio 040 130 4414 PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

KANNESSA Kuvassa: Hanna Partanen Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi, Shutterstock Kuvanmuokkaus ja kannen suunnittelu: Eetu Ollikainen

KUMPPANI

HUOM! D-MERKILLÄ VARUSTETTU ARTIKKELI SISÄLTÄÄ MAINONTAA, TUOTESIJOITTELUA JA KUMPPANEIDEN KUSTANTAMAA SISÄLTÖÄ.

54 TERVEYS

10 Hyvinvoinnin kärkikaupunki 14 Katse tulevaisuuteen 20 Hätätilanteessa toimiminen 24 Ortopedian osaaja 28 Rintasyövästä toipunut Mandi Martikainen kertoo

TIEDE JA TUTKIMUS

LIIKUNTA JA TREENI

LEMMIKIT

HYVINVOINTI

SYÖ JA JUO

54 Liike tekee onnelliseksi 64 Missä menet motivaatio?

66 Palautusjuomasta virtaa 70 Laihdutusleikkaus Mahdottomasta mahdolliseksi 72 Pysähdy hengittämään Mindfulnessista apua 74 Retriiteistä hyvinvointia

34 Terveysteknologiasta menestysresepti Kuopiossa huippuosaajia KAUNEUS JA HEMMOTTELU 39 KYSissä oma hiukkaskiihdytin 80 Hiusten superruuat 64 Lähiruoka juhlapöydässä HAMPAAT 46 Virtuaalinen hammasklinikka 83 Kauneus- ja hyvinvointi Toimijoita esittelyssä

SILMÄT

SENIORIT

49 Linssit yksilöllisesti

89 Pysy kunnossa kävelemällä

www.digimag.fi

7

Terveys & Hyvinvointi 2017

93 Lemmikistä seuraa 94 Koiran ja kissan ylipaino 96 Koiran pukeutumisopas 101 Menikö jo överiksi?

Kysyimme Hanna Partaselta 104 Kasvisten aikaa

TAHKO

112 Hyvinvointiviikonloppu Syysloma Tahkolla 118 Tahkon tapahtumat

KOE JA NÄE

121 Pikkujoulut lähestyvät Tilat ja ohjelmat yhdellä soitolla 122 Kuopion tapahtumat 126 Hyvinvointitapahtumat

Pyydä maksuton hoitoarvio!

PÄÄKIRJOITUS

Terveys numeroin

1958 KYSin perustamisvuosi

113 770 Kuopion väestön ennuste vuodelle 2017

19,8 mrd.

Terveydenhuoltomenot Suomessa vuonna 2015

Suomessa lääkäreitä vuonna 2015

2 400 synnytystä KYSissä per vuosi

75 -vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

KUOPIO ON äärimmäisen hyvä esimerkki kaupungista, jossa luodaan mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään ja panostetaan asukkaidensa hyvinvointiin.

Kuntalaisten hyvinvointia lisätään määrätietoisella työllä arjen, koulutuksen ja tutkimuksen tasolla. Kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen sanoo, että välittämällä kaupungista tehdään yhdessä onnellinen. Väittämään on helppo yhtyä, sillä terveysalan vahva osaaminen näkyy aidosti ihmisten arjessa tekoina eikä vaan markkinointipuheina ja lupauksina.

Perusajatus siitä, että tavallinen on riittävän hyvää, toimii. Kaupungin uudessa strategiassa hyvinvoinnin edistäjän rooli korostuu entisestään. Pienet teot arjessa poistavat esteitä ja auttavat eteenpäin.

Vahvat pärjäävät aina tai ainakin osaavat hakea apua ja heikoimmille ennaltaehkäisyllä ja asioiden tiedostamisella on suuri merkitys.

ten toimesta. Terveysteknologia kiinnostaa maailmalla ja olemme Kuopiossa äärimmäisen onnellisessa asemassa, kun meillä on koulutusta, osaajia ja huippuosaamista omasta takaa tarjolla. Tämä puolestaan takaa sen, että asemamme terveyden ja hyvinvoinnin keskuksena vahvistuu entisestään ja kuntalaisille se näkyy parempina sekä arkea helpottavina palveluina.

Kädessäsi on toinen tuottamamme terveyden ja hyvinvoinnin erikoisaikakauslehti. Julkaisu on tuotettu koko toimialan kokoavaksi oppaaksi, ja sisältö on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Digimag.fi -palvelun kautta artikkelit ovat helposti löydettävissä ja jaettavissa sähköisesti sosiaaliseen mediaan.

TOIVOTAN ANTOISIA lukuhetkiä elävästä ja kansainvälisestä yliopistokaupungista kertovien tarinoiden parissa. Kaupungissa on vahva yhdessä tekemisen meininki!

KUVA: EVELIINA IMMONEN/STUDIO LIISA

21 980

HYVINVOINNIN KEHTO

TULEVAISUUDEN JULKISET investointihankkeet keskittyvät kaupunkiympäristön kehittämiseen, liikuntapaikkoihin ja kulttuuriin. Käsillä on useita hankkeita niin kaupungin kuin yksityisten yritys-

Säväyttää

JUURI NYT

Tänä syksynä aion ottaa ai” kaa itselleni ja rentoutua kii-

KYSissä on meneillään pal” jon mahtavia juttuja, jot-

reen keskellä. Kuopiosta löytyy niin paljon erilaisia mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointia!

ka ovat ainutlaatuisia Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavassa. Oli hienoa päästä perehtymään näihin.

JESSIKA NARKAUS, VALOKUVAAJA

HETA JYRÄLÄ, TUOTTAJA

www.digimag.fi

9

Terveys & Hyvinvointi 2017

Kuopion alue tarjoaa monia ” mahdollisuuksia pitää huol-

ta omasta hyvinvoinnista. Itse virkistäydyn sekä kulttuurin parissa että ulkoilemalla kauniissa syksyisessä luonnossa.

MARLENE SANOUKIAN, TOIMITTAJA

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT KUOPION KAUPUNKI/SERRA VICENTE

Hyvinvoinnin KÄRKIKAUPUNKI

Kuopio on ihmisläheinen kaupunki, joka panostaa asukkaidensa hyvinvointiin tarjoamalla sekä palveluita että mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään.

Kuopion vahvuutena ovat myös terveys-, hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaaminen ja koulutus, jotka ovat maamme huipputasoa.

I

hminen voi hyvin, kun hän on tasapainossa sekä fyysisesti että psyykkisesti ja hänellä on on ympärillään hyvä tukiverkosto ja sosiaalisia suhteita. Kuopiossa edistetään kuntalaisten hyvinvointia sekä arjen että koulutuksen ja tutkimuksen tasolla. Kuopion kaupungin markkinointijohtajan Kirsi Soinisen mukaan kaupunki voi tukea yksilön hyvinvointia muun muassa

luomalla innostavan, liikkumisen mahdollistavan ja aktiivisuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustavan kaupunkiympäristön. Hyvinvoinnin mahdollistajana on myös työ.

– Usein unohdetaan, että jo perustoimeentulon mahdollisuudet ja työ ovat hyvinvoinnin peruselementtejä, Soininen muistuttaa. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja työpaikkoja lisäävä elin-

www.digimag.fi

10

keinopolitiikka on siten tärkeä osa hyvinvointia.

Soininen pitää tärkeänä sitä, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus elää merkityksellistä elämää muiden kanssa ja olla osa yhteisöä. Kuopio korostaakin viestinnässään kaveruutta. Tähän kampanjointiin kuuluu muun muassa kuopiolaisen draamakasvattaja Anni Marinin kirjoittama Kiitos kaveruudelle – vuorovaikutus- ja tunnetaitojen ohTerveys & Hyvinvointi 2017

jaajan käsikirja, joka on osa Kuopion kaupungin kiusaamisen vastaista toimintaa.

– Marraskuisin vietettävä Kuopio-viikko on korostanut välittämisen kulttuuria: tekemällä hyvää toiselle tuotetaan hyvää koko kaupungille, Soininen innostaa.

KUOPION ROOLI kuntalaisten hy-

vinvoinnin edistäjänä näyttää ko-

TERVEYS

JORMA PENTTINEN

KIRSI SOININEN

rostuvan kaupungin uudessa strategiassa entisestään.

– Tavoitteena on muotoilla hyvinvointipalveluita houkutteleviksi, innostaa ihmisiä huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja tukea aktiivisia toimijoita, kuten järjestökenttää, Soininen kuvailee. Tulevaisuuden investointisuunnitelmissa satsataan kaupunkiympäristön kehittämisen lisäksi sekä liikuntapaikkoihin että kulttuuriin. Liikuntainvestointeihin kuuluvat Puijon urheilualue, Savilahden liikunta- ja tapahtumaluolasto, Keskuskenttä ja Niiralan Monttu ja kulttuuri-investointeihin vuonna 2018 valmistuva Musiikkikeskuksen perusparannus, Kuopion museon ja pääkirjaston yhdistäminen uudisrakennuksella sekä taidelukio Lumit.

Kuopio on kärkisijoilla myös turvallisuuden suhteen, sillä se oli katuturvallisuusindeksin mukaan vuonna 2016 Suomen neljänneksi turvallisin kaupunki. Soinisen mukaan Kuopiossa on pienet sosiokulttuuriset erot ja kaupunginosat on suunniteltu hyvin, joten ongelmalähiöitä ei ole. Lähetimme liikkeelle keskustelua kovasti herättäneet suojatiesuojelijat – enkeleiksi puetut vapaaehtoiset, jotka

JUKKA KOPONEN

ovat muistuttaneet autoilijoita liikennekäyttäytymisestä ja nostaneet esiin suojateiden ylittäjien turvattomuuden.

POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOKSEN

pelastusjohtajan Jukka Koposen mukaan Kuopio on melko helposti hahmotettava ja helppokulkuinen ympäristö.

– Rikosten, ilkivallan ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi on tehty paljon työtä viime vuosina muun muassa viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kesken, Koponen lisää. Pelastustoimessa on Koposen mukaan lisätty painotusta ihmisten turvallisuuden parantamiseen ja erilaisten onnettomuuksien vähentämiseen.

Tämän vuoden alussa tapahtuneen muutoksen myötä vastuu Pelastusalan päällystötutkinnon järjestämisestä siirtyi Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Koulutusvastuun siirrosta huolimatta opetus säilyy Kuopiossa. Osaavaa henkilöstöä on Koposen mukaan Kuopiossa helppo rekrytoida.

Finnish Consulting Groupin tekemien asiakaskyselyiden perusteella kuopiolaiset olivat vuonna 2016 kokonaisuutena tyytyväisimpiä palo- ja pelastustoimeen 26 kaupungin ja kunnan vertailussa, vuonna 2017 toiseksi tyytyväisimpiä. Pewww.digimag.fi

lastuslaitoksen palveluverkko kattaa edelleen koko maakunnan ja kaikki kunnat.

Kuopiossa vahvassa asemassa oleva terveysalan osaaminen ilmenee myös ihmisten arjessa. Kirsi Soininen valottaa, että terveysteknologia kannustaa ihmisiä pitämään huolta hyvinvoinnistaan.

– Merkittävä osa Pohjois-Savon terveysteknologiayrityksistä toimii tällä hetkellä Kuopiossa. Terveysteknologian piiriin on tullut perinteisten alan yritysten lisäksi yrityksiä myös muilta toimialoilta, Soininen toteaa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen kertoo, että KYS on mukana virtuaalisairaalahankkeessa, jolla on jo laajaa palvelua kansalaisille.

– Kuopio on myös maan suurin lääkärikouluttaja, ja opiskelijoiden ideoista on syntynyt start up -yrityksiä, Penttinen jatkaa.

Itä-Suomen yliopistossa on monialaista tutkimusta ja koulutusta, ja myös Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Pelastusopisto kouluttavat terveydenhuollon ammattilaisia.

– Välittämällä toisistamme teemme tästä kaupungista yhdessä onnellisemman kaupungin, tiivistää Kirsi Soininen.

11

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

Tilastollista arkea KUOPIOSSA JA SUOMESSA TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN, TILASTOT KUVAT KUOPION KAUPUNKI/VICENTE SERRA

KUOPIO LUKUJEN VALOSSA

118 000

Väkiluku 1.1.2017, kun Kuopio ja Juankoski yhdistyivät

92 €

3 tähden hotellin keskimääräinen hinta, 5 tähden hotellin keskimääräinen hinta on 387 €

7 466

49 010

6 700

työpaikkaa

yliopisto-opiskelijaa

695

13

asukasta yhtä taksia kohden

53 536

koulutusalaa Itä-Suomen yliopistossa

kappaletta henkilöautoja

9 772

perusopetuksen oppilasmäärä

340 200

kävijää Kuopion hallilla vuonna 2016

1,27 milj. kävijää Kuopion kirjastoissa vuonna 2016

2 414 €

Kuopion alueen terveydenhuollon kustannukset vuonna 2015 per asukas

työtöntä, eli 13,3% väestöstä

www.digimag.fi

12

Terveys & Hyvinvointi 2017

TERVEYS

Tiedätkö miltä kaupunkimme näyttää terveystilastojen valossa, entä millainen on keskiverto ihminen? Kaivoimme ajankohtaisimmat tilastotiedot kaupungistamme esiin.

Selvitimme lisäksi millainen on tyypillinen kuopiolainen.

KESKIVERTO KUOPIOLAINEN Keski-ikä 42,3 vuotta

Asuu avo- tai avioliitossa

Asunto on noin 80 neliötä

KESKIVERTO SUOMALAINEN Eliniänodote vastasyntyneeltä pojalta on 79 ja tytöltä 84 vuotta.

Tuoreita kasviksia päivittäin sanoi syövänsä vuonna 2014 miehistä 34 % ja naisista 51 %.

Katsoo televisiota 3 tuntia päivässä

Kulkee töihin keskimäärin 14 km matkan Kahvia kuluu eniten maailmassa, raakakahvia 11-12 kiloa per suomalainen.

Lihaa syödään enemmän kuin koskaan, eli vuodessa 80 kiloa per henkilö.

Miehistä 70 % ja naisista 76 % sanoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa. Miehistä 31 % ja naisista 36 % taas kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa.

Suomessa on yli 2 000 000 saunaa.

Suomalaista työikäisistä miehistä 17 % ja naisista 14 % tupakoi päivittäin.

Saa palkkaa 3 500 euroa kuukaudessa

Harrastaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa

Lukee 43 minuuttia päivässä

93 % kuopiolaisista käyttää nettiä Ylipainoisten osuus on kasvanut Suomessa pitkällä aikavälillä. Vuonna 2014 miehistä 60 % ja naisista 43 % oli ylipainoisia.

58,9 % suomalaisista kokee elintasonsa olevan keskimäärin hyvä, 57,1 % kokee elintasonsa olevan keskimääräistä parempi.

Alkoholijuomista yleisin on olut.

64 % työikäisistä on Facebookissa Vuonna 2014 työssä käyvistä miehistä 32 % kertoi kävelevänsä tai pyöräilevänsä työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä, naisilla vastaava osuus oli 41 %. Vuonna 2014 sekä miehistä että naisista 15 % käytti vähintään 30 minuuttia työmatkoihin päivässä pyöräillen tai kävellen.

Lähde: THL

www.digimag.fi

13

Terveys & Hyvinvointi 2017

Kolmasosalla on lemmikki, joista yleisin on koira

Naisen pituus on 164 cm ja keskipaino 70,4 kg, miehen pituus 178 cm ja keskipaino 85,5 kg

Lähde: Tilastokeskus

KUOPIO

KUMPPANI

Sote-uudistus

tiivistää yhteistyötä TEKSTI DIGIMAG/ILPO LOMMI KUVAT SHUTTERSTOCK

Suomessa on valmisteilla historiallinen sote-uudistus, kun sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee jättimuutos.

V

uoden 2020 alusta koko Suomessa todennäköisesti voimaan tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon historiallisen uudistuksen lopullinen toteutus on yhä lukkoon lyömättä, mutta suuret linjat ovat selvillä. Pohjois-Savo on uudistusta valmistelevan sote-muutosjohtaja Leila Pekkasen mukaan valtakunnallisessa eturivissä, ei vähiten yliopistosairaalansa vuoksi. Pohjois-Savo on hakemassa ensi vuoden alusta pilottimaakunnaksi. Ylä-Savossa toimii hyvin edennyt ja laajeneva sote-valinnanvapauskokeilu.

– Olennaista on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä osin myös hyvinvointia ja

terveyttä edistävien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä, kuten Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä, uudelle maakuntahallinnolle. Maakuntahallinnolle menevät lisäksi monet viranomaistoiminnot muun muassa ELY-keskukselta sekä alueelliselta pelastustoimelta. Sote- ja maakuntahallintouudistukset tapahtuvat suunnilleen samaa tahtia, kertoo Pekkanen.

Iso muutos on hänen mukaansa myös sekä sosiaali- että terveyspalvelujen siirtyminen tiiviimmin saman järjestäjätahon ja osin samojen toteuttajienkin tehtäviksi. Tämän uskotaan lisäävän niiden keskinäistä koordinaatiota, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Palvelujen järjestäjäksi ja rahavirtojen ohwww.digimag.fi

14

jaajaksi tulee maakuntahallinto eli maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan tapainen toimielin.

MAAKUNTAJÄRJESTÄJÄ

MÄÄRITTÄÄ

muun muassa palvelujen laatukriteerit, asiakassetelien hinnat ja tahot, jotka kelpuutetaan valinnanvapauden piiriin otettavien palvelujen tuottajiksi. Asiakas saa oikeuden vaihtaa valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen palveluntuottajaa esimerkiksi puolen vuoden välein. Tämä ajanjakso on vielä määrittelemättä.

Kolmas merkittävä muutos on juuri yksityisten yritysten ja mahdollisesti niin sanotun kolmannen sektorin eli järjestöjen aseman Terveys & Hyvinvointi 2017

vahvistuminen palvelujen tuottajina. Sitä edellyttää nykyinen lakiesitys. Käytännössä tämä näkyy velvoitteena hankkia kasvava osuus asiakasseteleillä tuotettavista sote-palveluista julkisen sektorin ulkopuolelta. Tämä tähtää asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseen ja monopolien purkuun palveluissa, joissa se on mahdollista ja järkevää.

Suurin osa palveluista on silti jatkossakin julkisen sektorin tuottamia.

Julkisten sote-palvelujen ylin toteuttaja on johtokunnan johtama maakunnallinen liikelaitos, jota ei yhtiöitetä. Maakunnan tuottamia palveluja sen sijaan voidaan yhtiöittää. Vaativa erikoissairaanhoito, vuodeosastot, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto,

TERVEYS

neuvolatoiminta, kuntoutus ja eräät sosiaalihuollon palvelut pysyvät liikelaitoksen vastuulla. Valinnanvapauden piiriin tulevia palveluja, kuten vastaanotto- ja joitakin terapiapalveluja, voivat tarjota liikelaitoksen lisäksi yksityiset yritykset, järjestöt tai maakunnan oma palveluyhtiö. Työterveyshuoltokin on siirtymässä maakunnan järjestettäväksi.

– Kuntien ja maakunnan on yhdessä selvitettävä, tuotetaanko tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto, järkevimmin maakunnan omana vai ulkoistettuna toimintona. Talous- ja henkilöstöhallintoa varten on perustettu valtakunnallinen yhtiö Hetli Oy. Samoin toiminnassa on valtakunnallinen tilapalveluyhtiö Maakuntien Tilakeskus Oy. – Vaihtoehdot luovat toivottavasti tervettä ja markkinaehtoista kilpailua ilman suuria päällekkäisyyksiä. Aikaa myöten markkinat vakiintunevat ja laadukkaimmat sekä kustannustehokkaimmat palvelutuottajat menestyvät, korostaa Pekkanen.

Hänen mukaansa sote-keskuksia on Pohjois-Savossa ainakin uudistuksen alussa yli 20. Ne toimivat nykyisten terveyskeskusten ja -asemien vaikutusalueilla. Toimipisteitä voi olla useita. Osa palveluista tullee jatkossa digitaalisiksi ja etänä tarjottaviksi. Sote-keskuksia ei välttämättä yhtiöitetä eikä niillä ole omaa johtoa tai hallintoa. Maakuntajärjestäjä valvoo niin sote-keskustenkin palvelutuotannon laatua ja saavutettavuutta kuin sitä, vastaako se asiakkaiden tarpeita.

PEKKANEN MUISTUTTAA, että sote-keskuksilla voi

olla vaihteleva palvelukokonaisuus riippuen muun muassa väestörakenteesta. Esimerkiksi ikäihmispainotteisessa Koillis-Savossa se on erilainen kuin nuoren väestön Siilinjärvellä ja Kuopion Saaristokaupungissa.

– Pohjois-Savoon voi tulla lisäksi ainakin kolme laajennettujen palvelujen sote-keskusta Kuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen. Niissä on peruspalvelujen lisäksi erityispalveluja, kuten muun muassa erikoislääkärivastaanottoa ja muita erityisasiantuntijapalveluja.

Asiakkaat voivat hankkia sote-keskusten palveluja suoraan maakunnalliselta tuottajalta tai hyväksytyiltä palveluntuottajilta asiakasseteleillä. Ne eivät koske kaikkia sote-palveluja eikä niitä myönnetä automaattisesti kaikille maakuntalaisille. Asiakassetelit kuitenkin lisääntyvät olennaisesti kuntien nykyisiin palveluseteleihin verrattuna. Maakuntajärjestäjä määrittelee niiden arvot ja saantikriteerit vuosittain maakunnallisen sote-budjetin perusteella.

Pekkasen mukaan aivan uusi asia on myös henkilökohtainen budjetti runsaasti sote-palveluja käyttäville, useimmiten vammaisille, moniongelmaisille ja useita tukipalveluja tarvitseville ikäihmisille.

– Maakunnallinen liikelaitos määrittelee siihen pääsevät ja heidän asiakasseteliensä myöntämisperusteet.

Tällaisia henkilöitä on koko maassa noin 60 000. Asukaslukuun suhteutettuna se merkitsisi Pohjois-Savoon noin 3 000 henkilöä. Henkilökohtainen kuukausibudjetti voi olla jopa tuhansia euroja.

SOSIAALI- JA terveyspalvelujen julkinen rahoitus tulee jatkossa valtiolta, joten riippuvuus valtion budjetista kasvaa maakunnissa merkittävästi. Maailmanlaajuisestikin mullistavaa uudistusta on perusteltu miljardiluokan säästöillä sekä palvelujen laadun, kustannusten ja saatavuuden paremmalla tasapuolisuudella kautta maan. Sen vakiintuminen ja parhaiden palvelukäytäntöjen löytäminen vievät monia vuosia.

Kun maakuntahallintoon ei valita päättäjiä enää kuntakohtaisesti vaan suoran maakuntavaalin perusteella, jää nähtäväksi, keskittyykö sote-asioissa päätösvalta kaupungeista ja suurimmista kunnista tuleville luottamushenkilöille.

Vuoden lisäajan valmisteluunsa saanut sote-uudistus valmistunee lopulliseen muotoon ensi vuoden alkupuoliskolla.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

www.digimag.fi

15

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI DIGIMAG/ILPO LOMMI KUVAT SHUTTERSTOCK, KYS

UUTEEN SOTEEN

palvelustrategia, sairaalatilojen ja hoitovälineistön UUDISTAMISELLA KYSin hallinnollinen asema muuttuu suuressa soteuudistuksessa mutta nimi, palvelut sekä toimialue ja toimipisteverkosto säilyvät ainakin alkuvaiheessa kutakuinkin samoina.

K

YS siirtyy vuoden 2020 alusta lakkaavasta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä maakunnallisen järjestäjän alaisuuteen ja osaksi sen uutta liikelaitosta.

Sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen korostaa, että KYSin kehittyminen sote-uudistuksen ja ensi vuosikymmenen haasteisiin on jo alkanut palvelustrategian uusimisella vuodenvaihteessa sekä laajalla sairaalatilojen ja hoitovälineistön uudistamisella.

– Johtotähtenämme on erikoissairaanhoitopalvelujen laadun, vaikuttavuuden, saavutettavuuden sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Se hyödyttää ennen kaikkea asiakkaitamme mutta myös henkilöstön työmotivaatiota ja terveydenhuollon taloutta. Lisää rahaa tuskin on tulossa valtiolta, koska yksi sote-uudistuksen valtakunnallisista ta-

www.digimag.fi

16

Terveys & Hyvinvointi 2017

voitteista on miljardiluokan kustannussäästö pitkällä aikavälillä. Uskon, että palvelujemme parantaminen on mahdollista osaavien ammattilaisten tehdessä oikeita asioita hyvissä työskentelyoloissa, korostaa Miettunen.

Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnille palveluja tarjoava KYS on jatkossakin yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta.

– Meillä on perustehtäviemme eli vaativan erikoissairaanhoidon sekä tutkimus- ja opetustoiminnan lisäksi erityisvahvuuksia kuten epilepsiakirurgia sekä sydän- ja neurokeskus.

Miettunen ei näe uhkia siinä, että osa erikoissairaanhoidon palveluista voi siirtyä yrityksille.

– Ensi ja seuraavana vuotena ovat eräät kunnat tekemässä palvelusopimuksia sairaala- ja terveyskeskuspalvelujensa ulkoistamises-

TERVEYS

KUOPIO

Raskaustoive todeksi! ta. Nähtäväksi jää, miten ne järjestetään vuoden 2020 alusta sote-uudistuksen astuessa voimaan. Joka tapauksessa vaativien erikoissairaanhoitopalvelujen päätuottaja on maakunnan liikelaitos, johon KYS kuuluu. Kiireettömämmissä terveyspalveluissa valinnanvapaus kasvaa.

– On tärkeää huolehtia laadukkaiden ja kattavien lähipalvelujen säilymisestä sekä kehittämisestä Pohjois-Savossa, vaikka leikkaustoimintaa keskitetään Kuopion Puijonlaakson sairaalaan ensi vuoden alusta voimaan tulevalla asetuksella. KYSin henkilöstö ei lähtökohtaisesti vähene, jos ei kasvakaan sote-uudistuksen vuoksi. Toimenkuviin tulee joillekin muutoksia ja voimavarat kohdentuvat tarkemmin asiakastarpeiden mukaan. Moniammatillinen yhteistyö vahvistuu esimerkiksi työpareina eri ammattiryhmien kesken.

KYSiin muodostuu ensi vuonna kuusi palvelukeskusta. Ne jakautuvat osaamiskeskuksiin ja yli 60 asiakaslähtöiseen palvelulinjaan mukaan lukien 36 erikoisalaa.

– Uusi toimintamalli seuraa ja ohjaa potilaan kulkua nopeutuvassa sekä sujuvammassa hoitoprosessissa. Se ilmenee odotus- ja jonotusaikojen lyhenemisenä sekä toivottavasti myös hoitotulosten ja asiakastyytyväisyyden paranemisena, toteaa Miettunen.

Kaikki tutkimukset ja hedelmöityshoidot ilman lähetettä.

Inseminaatiohoidot myös viikonloppuisin Hormoniverikokeet ja sukupuolitautitestit Siemennestetutkimukset Lahjasukusoluhoidot hyvin tuloksin Varaa aika tai kysy lisätietoja puh. 017 263 1700 tai info@inova.fi Vastaanottoja myös iltaisin.

InOvassa on maksuton hedelmällisyysneuvola naisille ja miehille.

Suositellaan kaikille raskautta toivoville!

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

Tervetuloa! www.inova.fi Ajurinkatu 16, Kuopio www.digimag.fi

17

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUMPPANI

Valinnanvapautta ja tietoa TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY

Kiireettömässä hoidossa potilaalla on vapaus valita hoitopaikkansa.

S

osiaali- ja terveyspuolen valinnanvapauslaki on ollut voimassa jo useamman vuoden. Lain puitteissa oman terveyskeskuksen voi valita omasta kaupungista tai toisesta kunnasta kirjallisen ilmoituksen perusteella. Valinta on voimassa vuoden kerrallaan ja maksamisen hoitaa kotikunta.

TOINEN VALINNANVAPAUDEN mahdollisuus on kiireettömässä erikoissairaanhoidossa, jossa voi valita missä julkisen puolen yliopistollisessa sairaalassa haluaa tulla hoidettavaksi. Lääkärin tehtävä on varmistaa, että valitussa sairaalassa on hoidon edellyttämän erikoisalan osaaminen.

- Valinnanvapautta laajentava laki on tällä hetkellä eduskunnan uusintakäsittelyssä.

Nyt odottelemme lakiehdotusta, ja ehkä ensi vuoden puolella tulee päätöksiä lain hyväksymisestä. Perustuslailliset muutokset ja niiden käsitteleminen vievät aina aikaa, ker-

too Kuopion kaupungin terveysjohtaja Jari Saarinen.

Omakanta-palvelussa tapahtuu muutoksia, kun lokakuun lopussa suunterveydenhuolto siirtyi valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallentuvat tiedot 27.9.2017 jälkeen tapahtuvilta käynneiltä.

Järjestelmä on osa Omakanta-palvelua, josta

Omakanta on hyvä paikka ”arkistoida tietoja ja se

mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyötä. Sama järjestelmä on käytössä myös KYSillä.

asiakas voi itse käydä tarkastelemassa omia tietojaan.

- Omakanta on hyvä paikka arkistoida tietoja, ja se mahdollistaa eri toimijoiden yhteistyötä. Sama järjestelmä on käytössä myös www.digimag.fi

18

KYSillä, avaa Saarinen järjestelmämuutoksen hyötyjä.

ELOKUUN HOITOTAKUUTIEDOTTEEN

mukaan Kuopiossa hoitoon pääsee hoitotakuun mukaisesti. Vastaanottopalvelujen kiireetön hoito toteutuu keskimäärin kahden viikon sisällä. Hoidontarpeen arviointi toteutuu vastaanotoilla ja suun terveydenhuollossa lain mukaisesti kolmen vuorokauden sisällä. Suun terveydenhuollossa kiireellinen hoito toteutuu samana päivänä ja odotusaika jonosta tarkastukseen kestää noin viisi kuukautta.

Elokuun tilanteeseen vaikuttavat kesälomat, minkä takia lasten ja nuorten mielenterveysyksikössä ja Harjulan sisätautien poliklinikalla hoitoon pääseminen on hieman venynyt. Seuraava hoitotakuutiedote tulee joulukuussa 2017.

Terveys & Hyvinvointi 2017

Potilastiedot käden ulottuvilla KANTA-PALVELU ON KELAN hallinnoima julki-

sen ja yksityisen sektorin käyttämä sosiaali- ja terveydenhoidon palvelukokonaisuus, jossa yhdistyvät Omakanta, potilastietojen arkisto ja sähköiset reseptit. Palvelu tehostaa suomalaista terveydenhuoltoa, kun kaikki terveystiedot ovat ajan tasalla, ja hoitohenkilökunta pääsee tarvittaessa käsiksi tietoihin missä ja milloin vain.

Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelussa voi antaa suostumuksensa hoitohenkilökunnalle potilastietojen käyttöön, minkä ansiosta asiointi terveydenhuollossa nopeutuu ja potilasturvallisuus paranee.

Henkilökunta kirjaa potilastietoarkistoon käynnit, tehdyt tutkimukset, laboratoriokokeiden tulokset ja saadut hoidot. Terveystiedoista on luettavissa myös saadut diagnoosit ja potilaskertomukset.

Sähköisissä resepteissä näkyvät myös määrätyt lääkkeet, paljonko lääkettä on saamatta sekä reseptin voimassaoloaika. Palvelusta voi myös lähettää vanhentuvalle reseptille uusimispyynnön, ja uusimisesta saa halutessaan ilmoituksen tekstiviestillä. Reseptit näkyvät palvelussa 2,5 vuotta niiden kirjaamisesta. www.kanta.fi

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

TERVEYS

KUOPIO

KUMPPANI

Modernein

SAIRAALAKESKUS TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT KYS

Seuraavan vuosikymmenen aikana Kuopion yliopistollisen sairaalan tavoite on olla yksi Euroopan moderneimmista sairaaloista.

V

uonna 2015 valmistuneen Kaarisairaalan seuraaja on Uusi Sydän -rakennushankkeen käynnistäminen.

Rakennushankkeen yhteydessä peruskorjataan Puijon sairaalan vuodeosastot ja puretaan niin kutsuttu kirurgian torni. Rakennus on kärsinyt sisäilmaongelmista ja kosteusvaurioista, joten sen purkaminen käy edullisemmaksi kuin korjaaminen. Tilalle rakennetaan 9-kerroksinen rakennus. ‒ Hanke on edennyt kuluneiden kahden kuukauden aikana suurin harppauksin. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriöllä on lupahakemuksemme käsittelyssä. Päätöksen tultua haetaan marraskuun aikana kaupungilta rakennuslupaa, ker-

too hankejohtaja Harri Hyppölä hankkeen kuulumisia.

SUUNNITTELUTIIMI KOKOONTUU joka viikko kahden päivän ajaksi intensiivisiin palavereihin, joissa on huippusuunnittelijoiden lisäksi mukana sairaalan lääkäreitä ja hoitajia. Rakennushankkeessa otetaan huomioon modernit ratkaisut ja rakentamisen uudet tuulet. Tilaratkaisut on suunniteltu joustaviksi eri käyttötarkoituksiin. Tilojen helppokäyttöisyyttä lisätään esimerkiksi tekemällä eri osastoista yhdenmukaiset.

Vuodeosastojen huoneista 70 prosenttia tulee olemaan yhden hengen huoneita ja loputkin vain kahdelle potilaalle. Potilasviihtyvyyteen panostetaan tekemällä

www.digimag.fi

19

huoneista hieman keskiarvoa suurempia.

Aiemmat 4–5 hengen huoneet jäävät pois. ‒ Siten panostamme myös potilaiden yksityisyydensuojaan sekä minimoimme infektioiden leviämisen, Hyppölä kertoo.

RAKENNUKSEN ON määrä olla valmis

vuoden 2024 joulukuussa. Loput purkuja maisemointityöt jäävät vuoden 2025 puolelle, jolloin koko hankkeen on laskettu päättyvän. Hankkeen kustannusarvio on 164 miljoonaa euroa.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

Terveys & Hyvinvointi 2017

Valtakunnallinen Terveyskylä-hanke TERVEYSKYLÄ.FI ON YHDESSÄ potilaiden ja

sairaanhoidon asiantuntijoiden kanssa kehitetty virtuaalisairaalakokonaisuus. Se tarjoaa tietoa kansalaisille, kattavaa hoitoa potilaille ja työkaluja alan ammattilaisille. Terveyskylän tarjoamat verkkopalvelut täydentävät perinteistä sairaalahoitoa ja monipuolistavat terveydenhoitoalan työntekoa. Palvelut auttavat oireiden seuraamisessa ja antavat mahdollisuuksia henkilökohtaiseen hoitoon digitaalisten työkalujen avulla. Sisältö on maksutta kaikkien käytössä ja on auki ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. www.terveyskylä.fi

KUMPPANI

TAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISYLLÄ JA OIKEALLA ENSIAVULLA

pelastetaan ihmishenkiä TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, MERI TUOMANEN

P

Onnettomuudet eivät ole kohtalon kirjoittamia. Asenteilla, turvallisuusajattelulla sekä maalaisjärjen käytöllä on suuri vaikutus onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä, kun taas hätätilanteissa oikealla toiminnalla pelastetaan henkiä.

ohjois-Savon pelastuslaitosta työllistävät eniten ensivastetehtävät, automaattiset paloilmoitukset sekä liikenneonnettomuudet, kertovat tilastot.

Ensivastetehtävissä pelastustoimen yksikkö menee kohteeseen, johon on hälytetty kiireellistä ensiapua. Automaattisen paloilmoittimen hälyttäessä pelastuslaitoksen yksiköt lähtevät vasteen mukaisesti liikkeelle valmistautuen mahdollisen tulipalon sammutukseen. Varsinaisista onnetto-

muustyypeistä yleisimpiä ovat liikenneonnettomuudet. ‒ Ensivastetehtävät kulkevat väkiluvultaan pienissä kunnissa käsikädessä ensihoidon kiireellisten hälytysten kanssa. Ensihoidon tehtävien taustalla on useita eri syitä. Arjen turvallisuuteen huomion kiinnittäminen on yksi keino vähentää tapaturmia ja ensihoitoa vaativia onnettomuuksia, sillä lähes 80 % tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla.

Putoamiset ja kaatumiset ovat yleisin kuolemaan johtaneen tapaturman syy, joten esi-

www.digimag.fi

20

merkiksi tasoilta työskenneltäessä tulisi noudattaa huolellisuutta, jotta vakavilta onnettomuuksilta vältyttäisiin.

Alkoholi on myös luonnollisesti isossa roolissa tapaturmien synnyssä, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Petri Huttunen. ‒ Liikenneonnettomuuksia pystytään vähentämään kiinnittämällä huomiota ajovireyteen, kiireettömyyteen, ajoneuvon ja renkaiden kuntoon sekä ylipäätään hyvään liikennekäyttäy-

Terveys & Hyvinvointi 2017

tymiseen. Hyvä liikennekäyttäytyminen pitää sisällään liikennesääntöjen noudattamisen, auton turvavarusteiden oikeanlaisen käytön ja huomioimisen sekä muiden liikenteessä liikkuvien huomioon ottamisen, Huttunen jatkaa.

ONNETTOMUUSPAIKALLE SAAVUTTAESSA, tulee hälyttää apua soittamalla

112. Paikalle saapuneen tulisi myös mahdollisuuksien mukaan estää lisävahinkojen synty sekä aloittaa auttaminen omien

TERVEYS

KUOPIO

Alkoholi on myös isossa roolissa tapaturmien synnyssä, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Petri Huttunen.

kykyjensä mukaisesti, kuitenkaan vaarantamatta itse omaa turvallisuuttaan. ‒ Esimerkiksi, jos saavut ensimmäisenä liikenneonnettomuuspaikalle, hälytä apua soittamalla 112 ja varoita muita tiellä liikkujia lisävahinkojen ehkäisemiseksi. Mikäli onnettomuuden osallisena olleet tarvitsevat ensiapua, auta parhaasi mukaisesti. Henkeä pelastava toimenpide voi olla esimerkiksi runsaan verenvuodon tyrehdyttäminen paine- tai kiristyssiteen avulla. Myös peruselvytys- ja alkusammutustaidot tulisi jokaisella olla hallussa. ‒ Onnettomuuksia sattuu luonnollisesti kaikille ikäryhmille. Ei ole yllättävää, että esimerkiksi pienet lapset ovat alttiimpia erilaisille tapaturmille, kuten myrkytyksille, putoamisille sekä veden

varaan joutumisille. Kaiken kaikkiaan asenteella on suuri vaikutus onnettomuuksien ehkäisyssä. Esimerkiksi on yllättävää, että liikenneonnettomuuksia sattuu enemmän kesäisin kuin talvella. Tähän on varmastikin syynä ihmisten liikennekäyttäytyminen, Huttunen kommentoi.

Lopuksi Huttunen kehottaa jokaista pitämään huolta itsestään ja lähimmäisistään sekä muistuttaa huolehtimaan arjen häiriötilanteita varten kotitalouskohtaisen varmuusvaraston eli "kotivaran".

POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS Volttikatu 1 A, 70150 Kuopio Puh. 017 182 111 www.pspelastuslaitos.fi

www.digimag.fi

21

HAKEUDU OIKEAAN HOITOON PÄIVYSTYS • Erittäin kiireellistä apua tarvitsevat potilaat, joiden tila ei voi odottaa seuraavaa päivää, ympäri vuorokauden • Kova rintakipu • Isot vammat ja luunmurtumat • Äkillinen kova tai paheneva vatsakipu • Äkilliset halvausoireet • Voimakas hengenahdistus tai -vaikeus

AKUUTTIVASTAANOTTO • Kiireelliset, mutta ei henkeä uhkaavat ongelmat virkaaikaan sekä iltaisin ja viikonloppuisin • Pienet tapaturmat, äkillisesti alkaneet tuki- ja liikuntaelinvaivat • Infektiosairaudet (esim. korvatulehdus, silmätulehdus, nielutulehdus, virtsatietulehdus, ylähengitystietulehdus, vatsatauti, sukupuolitaudit, rokkotaudit) • Nopeasti kehittyneet mielenterveysongelmat • Lievät rintakivut ja rytmihäiriöt ilman tajunnan menetystä

Terveys & Hyvinvointi 2017

• Tiedossa olevien pitkäaikaissairauksien tai akuuttisairauksien pahenemisvaiheet

Tarkista oman kuntasi palvelut: www.psshp.fi/potilaat-ja-vierailijat/paivystys

SOITA 112 • Potilas ei hengitä tai häntä ei saa hereille • Äkilliset halvausoireet (käden ja/tai jalan voimattomuus, puheen häiriö, suupielen roikkuminen) • Voimakas hengenahdistus/hengitysvaikeus, potilas ei pysty puhumaan tai puhuu yksittäisiä sanoja • Voimakas rintakipu, oireena lisäksi kylmänhikisyys ja voimattomuus • Kouristuskohtaus, joka ei mene ohitse • Isojen vammojen aiheuttamat verenvuodot • Päähän kohdistuneet vammat, joita seuraa sekavuus tai tajuttomuus • Suurella nopeudella tapahtuneet liikenneonnettomuudet • Putoaminen korkealta

VASTUSTUSKYKYÄ koetellaan syksyllä TEKSTI DIGIMAG TOIMITUS KUVAT SHUTTERSTOCK

Yleinen syysflunssa voidaan välttää vahvistamalla omaa vastuskykyä ja ennakoimalla, sillä ratkaisevat valinnat tehdään jo terveenä ollessa.

Y

ksilölliset erot sairastavuudessa näkyvät esimerkiksi työyhteisössä tai tuttavapiirissä. Yksi ei sairasta koskaan, mutta joku toinen on jatkuvasti kipeänä. Suurin erottava tekijä voi olla vastustuskyky eli immuniteetti. Toisilla sitä on jo luonnostaan enemmän, mutta omaa vastustuskykyään voi myös parantaa järkevillä valinnoilla.

VASTUSTUSKYKY ON heikoimmillaan vau-

va- ja vanhusiässä, jolloin tartuntataudit ovat suurimmaksi vaaraksi. Pikkuvauvoilla vastustuskyky ei ole vielä ehtinyt kehittyä, mutta elämän aikana hankittu puolustusjärjestelmä oppii muistamaan muun muassa aiemmin sairastetut taudit, ja osaa puolustautua niitä vastaan. Ikääntymisen myötä immuunijärjestelmän toiminta heikkenee.

Hyvä kunto, positiivinen mieliala ja riittävä yöuni parantavat vastustuskykyä ja tekevät vääjäämättä joskus tulevaisuudessa iskevän flunssan odottelusta muutenkin mielwww.digimag.fi

22

Terveys & Hyvinvointi 2017

lyttävämpää. Tupakointi sen sijaan altistaa hengitystieinfektioille, vakavammista sairauksista puhumattakaan. Monenlaiset vitamiinilisät ovat kansanomaisia konsteja koetetun flunssan ehkäisyyn ja hoitoon, niillä ei kuitenkaan ole tieteellisesti todistettua toimivuutta.

Hyvä kunto, positiivinen mie”liala ja riittävä yöuni parantavat vastustuskykyä

MONI AVANTOUIMARI todistaa väkevästi ulkoisesti nautitun jääveden flunssaa ehkäisevästä voimasta. Avantouimareita on tutkittu esimerkiksi Oulun yliopistossa, jossa tehdyssä tutkimuksessa avantouimarit kuitenkin sairastivat flunssaa yhtä paljon kuivalla maalla kuin pysytelleisiin verrattuna, mutta kokivat olonsa muuten pirteämmäksi. Muu perimätieto väittää kylmettymisen pikemminkin aiheuttavan flunssaa.

TERVEYS

Mikäli kuitenkin yleinen nuhakuume, eli tavallisen viruksen aiheuttama flunssa, pääsee yllättämään kannattaa turvautua lepoon. Yleisimpien hengitystiesairauksien erot kannattaa tunnistaa, sillä flunssa ja influenssa menevät arkipuheissa usein sekaisin. Tavallinen flunssa on terveelle kiusallinen mutta vaaraton, eikä siihen ole rokotetta. Influenssa sen sijaan aiheuttaa osalle sairastuneista varsin vakavan sairaudenkuvan ja siihen liittyy sairaalahoidon tarvetta ja jopa kuolleisuutta. Siksi influenssarokotetta voi hyvin suositella etenkin riskiryhmiin kuuluville.

FLUNSSAA AIHEUTTAVIA viruksia on satoja erilaisia, jotka leviävät helposti pisara- tai kosketustartuntoina. Hygienia on siis avainasemassa, kun flunssan leviäminen halutaan pysäyttää. Flunssaa aiheuttavat virukset siirtyvät ihmisestä toiseen arkipäiväisessä kanssakäymisessä. Viruksia on eniten nenän eritteissä ja ysköksissä. Virukset siirtyvät ihmisestä toiseen usein käsien kautta. Flunssan välttämiseksi tai toisaalta sen leviämisen ehkäisemiseksi kannattaa siis välttää nenän kaivelua ja pestä käsiä etenkin ennen ruokailua. Toisia ihmisiä kohti ei saa yskiä tai aivastella, eikä niin kannata tehdä myöskään omaan käm-

5 VINKKIÄ VASTUSKYVYN PARANTAMISEEN

1 Syö hyvin

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio antaa elimistölle hyvät työkalut pysyä terveenä. Älä unohda kasviksia ja muita hyviä vitamiinilähteitä.

2 Liiku ja ulkoile

Säännöllinen liikunta lieventää stressiä, parantaa ilmanottoa ja pitää sinut kunnossa. Ulkoilu on talviaikaankin hyvästä, sillä sisäilma kuivattaa nenän limakalvoja. Muista kuitenkin kuunnella kehoasi, sillä äärimmäinen fyysinen ponnistelu voi koetella elimistöä ja altistaa sairastumiselle.

meneen. Aivastus ja yskänkohtaus kannattaa mieluummin suunnata kyynärtaipeeseen.

Tavallisen flunssan aiheuttamat oireet kestävät noin viikon, jolloin koetellaan sairastajan kärsivällisyyttä. Selvitimme, miten niistä pääsee nopeimmin eroon. Flunssaan ei ole parantavaa hoitoa. Niinpä flunssaan sairastuneen kannattaa keskittyä lepäämään vointinsa edellyttämällä tavalla ja lievittämään oireitaan. Kuumetta ja särkyä hoidetaan tavanomaisilla särkylääkkeillä, yskään saattaa auttaa höyryhengitys ja hunaja, ja nuhatipoista saattaa saada nenän tukkoisuuteen lyhytaikaisen avun. C-vitamiini saattaa hiukan lyhentää flunssan kestoa.

LÄÄKEKUURISTAKAAN EI ole apua flunssan paran-

tamiseen. Sillä antibiootti ei auta virusinfektioon, vaan saattaa jopa pahentaa flunssasta kärsivän oireita. Nykyään tiedetään, että antibioottikuuri muuttaa elimistöä suojaavan bakteeriston koostumusta merkittävästi ja varsin pitkäkestoisesti. Siksikin tarpeetonta antibioottien käyttöä tulee välttää. Flunssan paras hoitomuoto on siis lepo, mikä auttaa välttämään myös pahemmat jälkitaudit, kuten keuhkokuumeen.

3 Lepää riittävästi

Lyhyet yöunet rasittavat elimistöä, aikuinen tarvitsee unta noin 6–8 tuntia vuorokaudessa. Myös muu lepo on tarpeen, sillä stressaaminen laskee vastustuskykyäsi.

4 Tumppaa ja luovu alkoholista

Tupakanpoltto ja runsas alkoholinkäyttö heikentävät elimistön puolustuskykyä. Myös passiivisella tupakoinnilla on terveydelle negatiivinen vaikutus.

5 Pese kädet

Huolellinen käsienpesu estää virusten leviämisen, ja on erityisen tärkeää esimerkiksi julkisilla paikoilla käynnin jälkeen.

www.digimag.fi

23

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

KUMPPANI

Sairaalakoordinaattori Sari Rantanen, leikkaussalisairaanhoitaja Kaisu Halonen, ortopedian erikoislääkäri Tero Yli-Kyyny ja fysioterapeutti Kerttu Ikävalko.

Joustavalla tiimityöllä parhaaseen hoitotulokseen TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Ehjä hoitoketju on tärkeä osa laadukasta potilaskokemusta.

Mehiläisessä potilaat hoidetaan diagnosoinnista läpi hoitojen aina jälkiseurantaan saakka.

M

ehiläinen on ollut suomalaisten elämässä koko maan itsenäisyyden ajan – ja vähän ylikin.

Vuonna 1909 perustettu yksityinen lääkäriasema on hoitanut ja hoivannut sekä työllistänyt laajan joukon alan ammattilaisia. Pitkän iän mukana on kertynyt myös vahva ammattitaito sekä perinteiden arvostus. Historian aikana yritys on jo käynyt läpi lastentaudit ja ehtinyt kehittää hyvät, toimivat käytännöt. ‒ Iältämme olemme yli satavuotiaita, mutta ajatuksiltamme nuorekkaita kolmekymppisiä, hymyilee Kuopion yksikönjohtaja Anne Karttunen.

Elinvoimaisella toimijalla onkin vahva halu tehdä asioita nykyaikaisesti. Lääkäriasema menee vauhdikkaasti kehityksen muwww.digimag.fi

24

kana muun muassa kehittämällä digipalveluitaan. OmaMehiläinen-palvelu toimii verkossa ja mobiilissa kellon ympäri. Sen kautta voi muun muassa varata ajan, uusia reseptin tai ottaa yhteyttä digilääkäriin ja hoitajaan.

- Sovelluksen kautta voi esimerkiksi lähettää kuvan tulehtuneesta silmästä. Digilääkäri voi sen perusteella määrätä jatkohoidon, avaa Karttunen.

MEHILÄISEN ARVOPARI välittäminen ja vastuunotto näkyvät hyvin asiakaspalautteissa. Savolainen lupsakkuus yhdistettynä rautaiseen ammattitaitoon ja aitoon kuunteluun on toimiva yhdistelmä. Asiakastyytyväisyyttä mitataan reaaliaikaisesti suositteluindeksillä, ja Kuopion yksikön indeksi on päivittäin yli 90. ‒ Vahvuutemme on ehdottomasti asiak-

Terveys & Hyvinvointi 2017

kaan kokonaisvaltainen huomiointi ja asioiden hoitaminen kerralla kuntoon. Näistä meitä kiitetään jatkuvasti, kertoo Karttunen.

Kuopiossa yritys on toiminut jo 15 vuotta. Noin sadan ammatinharjoittajan joukossa on kaikkien lääketieteen erikoisalojen edustus. Lisäksi Mehiläisestä löytyy sairaala- ja työterveyspalvelut sekä laboratorioja röntgenpalvelut.

Työterveyspalveluissa panostetaan vahvasti työkyvyn ylläpitämiseen. Toiminnan keskipisteenä ovat asiakasyrityksen ja sen henkilöstön tarpeet. Palveluita tarjotaan niin yksilön, johtamisen kuin koko työyhteisönkin tueksi, Karttunen kertoo.

Lääkärikeskuksella on Kuopion alueella myös pitkät perinteet jalkakirurgiasta. Jalkakirurgia on ortopedian osa-alue ja siinä

TERVEYS

Kuopiolaisille olemme tuttu toimija, sillä olemme toimineet täällä jo 15 vuotta, kertoo Kuopion yksikönjohtaja Anne Karttunen.

perehdytään jalkaterän ja nilkan ortopedisten ongelmien tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Lääkärikeskuksesta löytyvät kaikki tarvittavat välineet aina alan asiantuntijoista moderneihin leikkaussaleihin ja kuntoutukseen. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Yli-Kyyny on asiastaan innostunut. ‒ Jalka on monimutkainen systeemi. Jos vaikka metsäpolulla mennessään kiinnittää huomiota, mitä kaikkea jalka tekee automaattisesti, voi hämmästyä. Tulee kivi, kuoppa tai kallistus, ja jalka muotoutuu niihin ajattelematta. Lisäksi jalassa on upeat joustomekanismit, Yli-Kyyny avaa.

Jalkaterän virheasennot voivat aiheuttaa ongelmia muuallekin alaraajoihin tai selkään. Samoin muualla alaraajoissa olevat virheasennot voivat aiheuttaa vääränlaisen kuormitusta ja kipua jalkaterän alueelle. Tavallisimmin jalkakirurgin vastaanotolle hakeudutaan vaivaisenluun, päkiäkivun, latta-

jalan tai erilaisien jänteiden ja muiden kudosten ylirasitustilojen vuoksi. ‒ Jos tietää mitä tekee, niin jalkaa ja nilkkaa voidaan tutkia huolellisella näppipelillä. Kuvantamista ja tekniikkaa käytetään diagnoosin tukena. Jalkakirurgin tulee arvioida jalan vaivoja aina osana laajempaa kokonaisuutta, hän jatkaa.

Kartiokeilakuvantaminen on moderni jalan kuvausmenetelmä.

‒ Potilaan ei tarvitse itse osata oikeaan paikkaan. Jos jalkavaiva paljastuu esimerkiksi tuoreeksi reumavaivaksi, niin voimme hänelle varata suoraan ajan erikoislääkärille ja ohjata oikealle ovelle jatkotutkimuksiin, kertoo Ikävalko.

FYSIOTERAPEUTEILLA ON tärkeä rooli se-

ARVIOTA TÄYDENNETÄÄN tarvittaessa kuvan-

tamistutkimuksin, joita jalan ja nilkan alueella ovat seisten otetut röntgenkuvat, magneettikuvaus ja uutena tutkimusmenetelmänä kolmiulotteista kuvaa tuottava kartiokeilakuvaus. Kartiokeilakuvantaminen on edistyksellinen menetelmä, jolla saadaan perinteisiä keinoja tarkempaa informaatiota pienemmällä säderasituksella.

Fysioterapeutti Kerttu Ikävalko kertoo, että fysioterapeutit tekevät lääkäreiden kanssa paljon yhteistyötä. Kun samasta talosta löytyy kaikki potilaan hoitoon tarvittavat ammattilaiset, tekee se hoidosta nopeampaa ja joustavampaa. www.digimag.fi

25

kä ennen että jälkeen leikkauksen. Leikkauksen jälkeen fysioterapeutti ohjeistaa ja neuvoo kuntoutuksessa. Kuntoutuminen on pitkä prosessi, joka vaatii potilaalta motivaatiota ja tahtoa. Fysioterapeutin tuleekin olla kannustaja ja voimavara prosessin edetessä. ‒ Toivon aina, että potilas käy ennen leikkausta ohjauksessa, jossa käydään läpi mitä tuleman pitää. Näin potilas voi henkisesti varautua operaatioon ja tietää miten voi lähteä harjoittamaan jalkaa omatoimisesti kivun sallimissa rajoissa, Ikävalko havainnollistaa.

Karkeasti arvioituna pienemmissä operaatioissa, kuten vaivaisenluun leikkaukses-

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

sa, jalka alkaa olla toipunut noin 6-8 viikossa. Isommissa leikkauksissa, kuten jalan takaosan korjauksessa, parantuminen kestää 3-4 kuukautta. Toipumiseen vaikuttaa myös kehon tottuminen uuteen asentoon, mikäli koko kroppa on ehtinyt mennä virheasentoon.

Nykymenetelmin voidaan korjata varsin hankaliakin virheasentoja turvallisesti. Leikkauspäätös tulee tästä huolimatta tehdä kuitenkin harkiten ja aina yhdessä potilaan kanssa. ‒ Nykyaikainen jalkakirurgia on varsin monen ammattilaisen yhteistyötä. Jotta voimme tarjota potilaalle yksilöityä hoitoa, tarvitaankin tiimityötä, jossa jokaisen panos on korvaamaton, summaa Yli-Kyyny.

MEHILÄINEN KUOPIO Kauppakatu 39 A. Kuopio Ajanvaraus 010 414 00 www.mehilainen.fi

Hae hyvää oloa ja elämäniloa Rauhalahdesta

Liity kylpyläklubiimme, saat parhaat tarjoukset tekstiviestillä!

Lämpimässä kylpylässä viihtyy koko perhe Hemmottele hoidoissamme Rauhalahdesta löydät: • kosmetologilta monipuoliset kauneushoidot • hierojan palvelut, myös kuumakivihierontaa • kampaaja-parturin palvelut Todella monipuolinen hoitovalikoima ja kokonaisvaltaisia Day Spa -paketteja, esimerkiksi kasvo- tai jalkahoito 60 min. + kylpylä 2 h + ruokailu 76 €.

Varaa p. 030 608 3180.

Treenaa ja virkisty Lämmin kylpylä on miellyttävä paikka monipuolisille vesitreeneille, joita löydät viikottaisesta treenikalenteristamme todella edulliseen hintaan.

Aamuvesijumpat ma-la 6,50 €, iltavesitreenit ma-to 8 € / kerta, 10 kerran kortti 65 €.

Vesitreeni sopii myös ryhmille esim. tyhy-päiväksi.

Tarjous 33 € / henkilö sis. treenin, kylpylän ja lounaan tai päivällisen (min. 5 henkilöä).

Allasosasto ja kuntosali ovat avoinna ma-to klo 7.30-21.30, pe-la klo 8-22, su klo 8-20.

Kylpylälippu 13 € / aikuinen, 7,50 € / lapsi 4-14 v, perhelippu 34 €. Kylpyläpäivä-paketti 29 € / aikuinen, 15 € / lapsi 4-14 v, sisältää kylpyläkäynnin lisäksi lounaan tai -päivällisen.

Kylpylässä myös tilaussauna ja kabinetti Tilaussauna ja viihtyisä kabinetti 20 henkilölle illanviettoon. Hinta alkaen 130 € / 2 h, sisältää saunan, kabinetin ja allasosaston käytön sekä pyyhkeet. Kysy meiltä lisää!

Katiskaniementie 8 | 70700 KUOPIO | 030 608 30 myynti@rauhalahti.fi | www.rauhalahti.fi Lankap. 0,032 €/min. + 0,0835 €/puhelu, matkap. 0,192 €/min sis. alv 24 %.

TERVEYS

KUOPIO

KUMPPANI

Vakuuta terveytesi TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY

Terveysvakuutusten ottaminen on nouseva trendi. Elämänturvayhtiönä tavoitteena on vaikuttaa suomalaisten käyttäytymiseen: ennaltaehkäistä vahinkoja ja lisätä terveyttä.

V

akuutusyhtiöt ovat kiinnostuneet enemmissä määrin sairauksien ennaltaehkäisemisestä. LähiTapiola on etunenässä tukemassa ja tutkimassa terveellisten elämäntapojen ja hyvinvointisovellusten aluetta. Pelillistäminen on suuressa roolissa myös ihmisten hyvinvoinnin saralla.

Suomen ensimmäinen pelillistämisen profes-

sori Juho Hamari uskoo, että peleistä tutut positiiviset kokemukset ja kannustaminen auttavat tekemään arjessa terveellisempiä valintoja.

ENNALTAEHKÄISYYN JA nopeaan diagnoo-

siin tukea saa myös terveysvakuutuksesta.

Sen avulla pääsee nopeasti lääkäriin, kun on tarve, ja lisää valinnanvapautta saada terveys-

Älyhenkivakuutukset tulevat!

palveluja. Vakuutuksella sekä pääsee tutkimuksiin että saa diagnoosin heti. Terveysvakuutuksessa ei ole omavastuuta eikä korvaushakemuksia. Vakuutus sopii kaikille ikään tai terveydentilaan katsomatta, eikä terveysselvitystä vaadita.

MIELENRAUHAA TUOVAT ammattilaiset,

jotka ovat yhden puhelinsoiton päässä joka

Terve! on uusi tapa vakuuttaa terveyttä

päivä. Vaikka terveysvakuutuksessa ei korvata hoitoa tai lääkettä, käytössä on LähiTapiolan neuvottelemat ostoedut. Lisäksi käyttöön saa terveyssovelluksen, joka tukee tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

LÄHITAPIOLA Puutarhakatu 6, 70100 Kuopio puh. 017 684 4000 www.lahitapiola.fi

Nippu on vakuutusten supersankari

LÄHITAPIOLA ON TUONUT markkinoille Älyhenkivakuutuksen, jossa asiakkai-

ta kannustetaan edistämään itse omaa hyvinvointiaan ja ennaltaehkäisemään tulevia sairauksia, sillä se on vakuutusyhtiöllekin huomattavasti sairauksien hoitamista edullisempaa.

Vakuutuksen hankinta aloitetaan lähtötilanteen kartoittamisella. Sähköisessä terveystarkastuksessa saa esimerkiksi ennusteen omasta eliniästä ja terveistä elinvuosista. Seuraavaksi valitaan sopiva itsevalmennusohjelma, ja omaa edistymistään voi seurata Polarin aktiivisuusrannekkeen tai sykevyön mittaustulosten avulla Wellmo-sovelluksessa. Älyhenkivakuutukseen kuuluu myös Perusturva-vakuutuksen kuolemanvaravakuutus.

Asiakkailta saatua palautetta sekä terveys- ja elämäntapatietoja kerätään Älyhenkivakuutuksen kehittämiseen.

TERVE! -PALVELU SISÄLTÄÄ Terveysvakuutuksen sekä TerveysHelpin,

KULUTTAJAN KOLME TÄRKEINTÄ vakuutusta löytyvät yhdestä Nipusta.

jossa sinua auttavat aina terveydenhuollon ammattilaiset numerossa 0206 1000 joka päivä kello 7–23. Terveysvakutuus korvaa lääkärin diagnoosin ja tarvittavat tutkimukset. Paraneminen alkaa soitolla TerveysHelppiin. Laaja hoitoverkosto takaa, että jokainen saa hoitoa mahdollisimman läheltä itseään.

Puhelussa pääsee kertomaan terveydenhuollon ammattilaiselle mikä vaivaa ja saa saman tien toimintaohjeet ja neuvot, millaiselle lääkärille kannattaa mennä. Yhdellä soitolla hoituu niin ajanvaraus kuin korvausasioiden vireille laittaminenkin. Soittaminen maksaa normaalin puhelumaksun verran.

Pakettiratkaisulla suojataan tärkeimmät osa-alueet: koti, matkat ja tapaturmat. Tarvittavat palvelut hoituvat netin kautta kellon ympäri. Selkeästä paketista löytyy selkeä hinta ja ehdot, jotka välttävät ikävät yllätykset.

1. VÄLILLÄ TAPAHTUU kaikkea ärsyttävää. Ja kun tapahtuu, korvausten hakeminen hoituu sulavasti netissä kotivakuutusten kautta.

2. ISKIKÖ PÖPÖ tai pitkäkyntinen? Ei hätää, Nippu-matkavakuutus liikkuu mukana reissuillasi.

3. TEKEVÄLLE SATTUU. Välillä myös tapaturmia. Silloin kännykässä on hyvä Nippu. Hae korvausta kätevästi ja helposti verkossa.

www.digimag.fi

27

Terveys & Hyvinvointi 2017

V

uonna 2014 Suomessa todettiin noin 5 000 uutta rintasyöpätapausta. Noin 5–10 % kaikista rintasyövistä liittyy perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen. Keski-ikä taudin toteamishetkellä on yli 60 vuotta ja alle 30-vuotiailla se on hyvin harvinainen. ‒ Miehillä rintasyöpä on harvinainen, mutta silti vuosittain rintasyöpään sairastuu noin 15– 30 miestä, kertoo Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja Virpi Nissinen.

Hoitokeinot vaativat potilaalta sekä fyysisiä että henkisiä voimavaroja, sillä lääkehoidot, sädehoidot ja leikkaukset vievät veronsa. Jo pelkästään se, että saa tietää sairaudestaan, on henkisesti hyvin raskasta. Syövän laadusta riippuen hoidot voivat kestää kuukausia.

RAJUT HOITOMENETELMÄT ovat tuttuja myös

Elämä ei romahda syöpädiagnoosiin TEKSTI DIGIMAG/SISKO KORHONEN KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vuosittain moni sairastuu, mutta selviytymisprosentti on korkea. Omassa selviytymisessä liikunta ja huumori auttoivat jaksamaan. www.digimag.fi

28

Terveys & Hyvinvointi 2017

Marja-Leena Martikaiselle. Vuonna 2013 hän sai oireita, jotka eivät aluksi tuntuneet hälyttäviltä. Kainalossa tuntui ajoittain pistävää kipua.

Kun Martikainen sitten näki unta eturauhassyöpää sairastavasta ystäväperheen miehestä, tuntui olevan aika mennä lääkäriin. Tulokset tulivat silti yllätyksenä. Martikaisella todettiin ärhäkkä rintasyöpä. Löytöä seurasi leikkaus, jossa kasvaimet poistettiin rinnasta ja kainalosta. Kuuden viikon päästä alkoi rankka stytostaattihoito, ja Martikainen oli kolmen viikon välein tiputuksessa.

Syksyllä 2013 alkoi päivittäinen sädehoito.

Hoitokertoja tuli yhteensä 28. Itse toimenpide oli lyhyt, mutta lähteminen tuntui monesti raskaalta. Viimein joulukuun ensimmäisenä päivänä sädehoidot jäivät taakse. Nykyisin hoito jatkuu päivittäisen lääkekuurin muodossa, jolla varmistetaan, että kaikki syöpäsolut ovat varmasti kuolleita. Lääkehoidon pituudesta ei ole var-

TERVEYS

KUOPIO

Leikkaukseen nopeasti RINTASYÖVÄN

Kaikille hyväntekeväisyysmuotinäytöksen malleille syöpä on läheinen tai jopa henkilökohtainen asia.

muutta, mutta tutkimusten mukaan sitä olisi hyvä jatkaa 5–10 vuotta.

Diagnoosia odotellessaan ja vielä leikkauksen jälkeenkin aktiivinen yrittäjä ahersi töissä. Martikaisen omistama Mannekiiniklubi Mandi jatkoi toimintaansa ja koulutti malleja sekä opasti ihmisiä vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen kanssa. Yrittäjälle tauolle jääminen ei tuntunut tulevan kuuloonkaan, sillä kuka muukaan pitäisi pyörät pyörimässä.

Martikainen ei halunnut huolestuttaa tai pelotella kurssilaisiaan, joten sairaudesta ei puhuttu. Toisinaan työ sai olon ontoksi. ‒ Suhtauduin omaan työhön negatiivises-

HOITO

ALKAA

yleensä kirurgisella hoidolla, eli leikkauksella. Potilaalle tehdään joko säästävä leikkaus, eli rinnan osittainen poisto, tai koko rinnan poisto. Osittainen poisto on yleisin hoitokeino ja se tehdään aina, jos mahdollista. Mikäli rinta joudutaan kokonaan poistamaan, on se mahdollista rakentaa uudelleen samassa leikkauksessa tai myöhemmin.

Rinta joko muotoillaan uudelleen tai rakennetaan kokonaan uusiksi.

Hoitoon potilaat saadaan nopealla aikataululla.

– Jo poliklinikalle tullessa meillä on yleensä antaa potilaalle leikkausaika, kertoo KYSin plastiikkakirurgi Elina Laaksonen. Leikkausta seuraavat hoidot voivat aiheuttaa monia sivuoireita. Stytostaattihoito voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia ja hiustenlähtöä. Jokaiselle potilaalle suunnitellaan liitännäishoidot yksilöllisesti.

ti. Miksi muotia, kun elämässä on tärkeämpiä asioita, hän sanoo.

Myöhemmin hän kuitenkin oivalsi, miten tärkeää oman peilikuvan kohtaaminen ja itsekuvan rakentaminen on.

Leikkauksen lähestyessä Martikainen alkoi valmistautua epävarmaan tulevaisuuteen hoitamalla asioitaan, jotta mitään ei jäisi kesken.

Lopulta myös yritystoiminta sai jäädä tauolle ja 25 vuotta voimassa ollut sopimus toimitiloista irtisanottiin. Martikainen oli päättänyt keskittyä omaan ja läheistensä toipumiseen. ‒ Kun yksi perheessä sairastuu, se vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin, hän kertoo.

www.digimag.fi

29

SAIRASTUNUT MARTIKAINEN kävi läpi

laajan tunneskaalan rankan hoidon aikana.

Onneksi tiivis ja välittävä lähipiiri oli tukena vaikeuksien läpi. Perheen ja ystävien lisäksi myös kaukaisemmat tuttavat toivat lohtua.

Osa heistä oli itsekin rinta- tai muunlaisen syövän läpikäyneitä. ‒ Se antoi voimaa. Joku toinenkin on selvinnyt syövästä, joten miksen minäkin, Martikainen muistelee.

Myös liikunta ja huumori auttoivat jaksamaan. Martikainen ei halua määritellä itseään sairauden kautta, vaikka se onkin osa häntä itseään. ‒ Sanalla ”syöpä” on kalmankauhuinen

Terveys & Hyvinvointi 2017

kalskahdus. Sille pitäisi keksiä uusi nimi, sillä nykyisillä hoitomenetelmillä on suurempi mahdollisuus selviytyä, Martikainen tuumaa.

Hän itse puhuisi mieluummin pahanlaatuisesta kasvaimesta.

Vuonna 2014 tuli aika palata työelämään.

Vietettyään vuoden poissa työelämästä hän uhkui uutta työintoa ja motivaatiota. Martikainen totesi, että oli helppoa olla ilman vakituisia toimitiloja, ja nykyisin hänellä onkin oma kotikonttori. Malli- ja tyylikurssit hän järjestää kampaamo Foxyn tiloissa. Muissa tilaisuuksissa toimitiloina toimivat muun muassa vaateliikkeet ja hotellien kokoustilat.

KOKO KOETTELEMUS on antanut elämään laajempaa perspektiiviä.

Pienet vastoinkäymiset eivät tunnu enää niin suurilta ja Martikainen tuntee reagoivansa vaikeuksiin rauhallisemmin ja järkevämmin. ‒ Olen saanut lisää rohkeutta, vaikka olen ollut melko ujo koko elämäni. Olen myös päässyt kiltin naisen tarpeesta miellyttää ja sopeutua. Kaikkien mielipiteistä ei tarvitse aina välittää ja pitää uskaltaa olla oma itsensä omine mielipiteinensä.

Entisenä työnarkomaanina Martikainen on myös oppinut sanomaan ”ei” ja lataamaan omia akkujaan.

Elämässä on muutakin kuin työ.

MARTIKAINEN TOIMII Sokoksel-

la 13.10. pidettävässä Roosa-nauha hyväntekeväisyysmuotinäytöksessä juontajana. Näytös on Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen järjestämä ja se pidetään neljättä kertaa. Mukana on yhdeksän eri kuopiolaista yritystä ja ohjelmistossa on muun muassa tanssia ja laulua. Näytöksessä esiintyy sekä miehiä että naisia, joille kaikille syöpä on läheinen, jopa henkilökohtainen, asia. Mukana on myös muutama malli Mannekiiniklubi Mandista. Nuorin malleista on 20-vuotias ja vanhin lähenee seitsemääkymmentä ikävuotta. Tapahtuman teema on ”Rohkeudelle”. Martikaisen mukaan suomalaiset ovat monesti ujoja ja vaatimattomia, eivätkä tohdi pukeutua kuten oikeasti haluaisivat.

Tapahtuman tarkoituksena on levittää tietoa rintojen omatoimisesta tutkimisesta sekä tarjota muita neuvoja ja opastusta. Paikalla on sairaanhoitaja ja muuta asiantuntevaa väkeä, joten on pienempi kynnys kysyä, jos jokin askarruttaa mieltä. Aikaisemmin kävijöitä on ollut tuhatkunta ja näytökset ovat olleet ääriään myöten täynnä. Tälläkin kerralla odotetaan samankaltaista kävijämäärää.

Martikainen toivoo, että hän voi tämän haastattelun avulla olla jollekin, edes yhdelle henkilölle, jonkinlainen vertaistuki tai voimanlähde. Elämä ei romahda syöpädiagnoosiin tai muuhunkaan kriisiin, vaan se voi avata uusia mahdollisuuksia. ‒ Itselleni lääkärin lausuma syöpädiagnoosi oli aavisteluistani huolimatta suuri shokkiuutinen ja itku valtasi mieleni sillä sekunnilla. Ensimmäinen ajatus väistämättä oli, että minun elämäni oli sitten tässä.

Mieli oli herkillä koko pitkän sairausloman, itkukohtaukset yllättivät kesken iloisten juhlien ja takaraivossa kävi välillä ajatus, että nämä ovat varmaankin viimeiset juhlat, joissa saan olla mukana. Samalla jostain sisältäni löytyi kuitenkin valtava voimavara ja energia, usko ja toivo, että tästä selvitään.

Niinpä mottoni nykyään onkin Never give up, älä koskaan anna periksi.

Lauantaina 13.10. järjestetään ”sokoksella Roosa-nauha

hyväntekeväisyysmuotinäytös, jossa Marja-Leena Martikainen toimii juontajana.

MARJA-LEENAN TERVEYSVINKIT 1. Liiku paljon, mutta nuku myös paljon. Tasapainon löytäminen on tärkeää.

2. Syö monipuolisesti puhdasta suomalaista ruokaa ja vähemmän prosessoitua ruokaa.

3. Keksi mielelle virikkeitä. Elämässä pitää olla muutakin kuin vain yhtä asiaa, oli se sitten työ tai harrastus.

4. Kuuntele omaa kehoa. Jos et jaksa liikkua tai tehdä, lepää. Jos on nälkä, syö.

5. Muista, että haaste tai ongelma voi kääntyä hyväksi. Siitä voi jälkeenpäin löytää monta hyvää puolta.

www.digimag.fi

30

Terveys & Hyvinvointi 2017

TERVEYS

KUOPIO

KUNTOUTUKSEEN KUNNONPAIKKAAN!

KUNNONPAIKKA ON SUOMEN SUURIN JA MONIPUOLISIN KUNTOUTUSPALVELUIDEN TARJOAJA!

Kunnonpaikka toteuttaa mm. seuraavia Kelan järjestämiä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja: Mielenterveyskurssit Sydänkurssit Muistikurssit Syöpäkurssit Reumakurssit Hengityskurssit

Liikehäiriöisten kurssit Tules-kurssit Ikääntyneiden kuntoutus Omaishoitajien kuntoutus Ammatillinen kuntoutus

OTA YHTEYTTÄ:

Jani Heikkurinen p. 044 788 9493 jani.heikkurinen@kunnonpaikka.com www.kunnonpaikka.com

Kelan kuntoutus on osallistujille maksutonta.

HAE NYT!

Kurssitarjontamme jatkuu monipuolisena myös vuonna 2018.

Tutustu kuntoutuskurssitarjontaamme: www.kunnonpaikka.com

Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela www.kunnonpaikka.com www.digimag.fi

31

Terveys & Hyvinvointi 2017

KYLPYLÄHOTELLI

TERVEYS

KUOPIO

KUMPPANI

Puurakenteiset tilaelementit ovat

tärkeä osa terveellistä rakentamista TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVAT ELEMENCO

Uutiset homeisista kouluista ja laitoksista ponnahtavat pinnalle aika-ajoin. Ongelma on nykypäivänä harmillisen yleinen, ja se vaatii terveellisen rakentamisen ratkaisuja. Rakentamalla puurakenteisista tilaelementeistä voidaan estää homeongelmat nyt ja tulevaisuudessa.

V

uonna 2004 perustettu kaavilainen Elemenco Oy on erikoistunut rakentamaan tilaelementeistä muuan muassa päiväkoteja, kouluja, hoitokoteja, toimistoja ja urheilukenttien ulkorakennuksia. Asiakkaina ovat niin kunnat, kaupungit kuin myös yritykset. Tilaelementtiratkaisuillaan yritys ehkäisee kosteudesta johtuvien vaurioiden syntymisen. ‒ Home- ja kosteusvauriot pääsevät syntymään maasta nousevan kosteuden ansiosta, joka tunkeutuu perustuksien ja rakenteiden läpi. Tämän vuoksi rakentamissamme tilaelementtitaloissa on puurakenteinen alapohja, niin sanottu rossipohja, jossa on 300– 400 millimetriä lämpöeristettä ja lattialämmitys. Sen alla on 800–1200 milliä tuulet-

tuvaa ilmatilaa. Talot myös suunnitellaan ja valmistetaan kuivissa ja lämpimässä tiloissa Kaavin tehtaallamme. Valmiit tilaelementit kuljetamme rakennuskohteeseen, minkä jälkeen kokoamme ne valmiiksi rakennuksiksi, Elemenco Oy:n toimitusjohtaja Antero Vartiainen kertoo.

TILAELEMENTTITALOT ON Vartiaisen mu-

kaan myös mahdollista siirtää paikasta toiseen, ja ne ovat helposti muutettavissa käyttötarkoituksesta toiseen. Tehdasolosuhteissa valmistetut talot ovat pitkäikäisempiä kuin pitkän tavarasta, työmaalla rakennettava talo. Yritys ei rakenna kuitenkaan parakkeja, vaikka yritys käyttää varsin samankaltaista tekniikkaa. Puurakenteiset talot voidaan verhoilla niin puulla, tiilillä kuin myös te-

www.digimag.fi

33

räskatteilla. Betonia yritys ei käytä rakennelmissaan – hyvästä syystä. ‒ Betoni on homeongelmien päällimmäinen syy. Home- ja kosteusvauriot alkavat ilmentyä, kun betoni, vesi, puu, muovi ja villa yhdistyvät eikä rakenne pääse kuivumaan. Tämän takia on tärkeää, että talot rakennetaan siten, että niillä on tilaa hengittää. Betoni jatkuu kuivumistaan jähmettymisen jälkeenkin, Vartiainen kertoo. ‒ Hometalot rakennetaan yleensä betonilaatan päälle, joka on sijoitettu puolestaan soran päälle. Maasta nouseva kosteus ja radonkaasut tunkeutuvat betonin läpi puurakenteisiin. Olen tullut siihen tulokseen, että betoni on yksi niistä asioista, jotka ovat terveellisen rakentamisen vihollisia. Tuulettuva ala-

Terveys & Hyvinvointi 2017

pohja mahdollistaa rakennukselle pitkän iän, Vartiainen jatkaa.

VUODEN 2016 aikana yritys laajensi toimialuettaan ulkomaille rakentamalla Ukrainaan 1240-neliöisen, 350 oppilaan koulun Khersonin kaupunkiin. Koulu rakennettiin humanitäärisin perustein Ukrainan konfliktialueelle Suomen valtion rahoituksella. Yhtiö perusti kansainvälisien markkinoiden tavoittamiseksi sisaryhtiö Elemenco Internationalin, joka tekee pääsääntöisesti töitä Afrikan maihin, kuten Etiopiaan ja Sambiaan.

ELEMENCO OY Kirjekuorentie 1, 73600 KAAVI Ajanvaraus 010 414 00 www.elemenco.fi

Terveysteknologiasta

menestysresepti TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT SHUTTERSTOCK

Suomalainen terveysteknologia kiinnostaa maailmalla, ja Kuopiosta löytyy alan huippuosaamista. Paikalliset terveysalan yritykset puhaltavat yhteen hiileen kansainvälistä kasvua tavoitellessaan.

K

uopio tunnetaan kansallisesti terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskuksena. Kaupunki pyrkii edelleen vahvistamaan terveysteknologiaosaamista kehittämällä. Alueella kehitetään monenlaisia kuntalaisten arkea helpottavaa terveys- ja hyvinvointiteknologiaa, jolle on kysyntää myös maailmalla.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan terveysteknologia on toimiala, joka paitsi kehittää, myös valmistaa valtaosan tuotteistaan Suomessa. Suomi onkin nopeasti noussut terveysteknologian kärkimaaksi. Ja sen osuus huipputeknologian viennistä on lähes puolet. Terveysteknologian sanotaan olevan yksi nopeimmin kasvava vientiala Suomessa.

solle. Monet IT- ja teknologia-alan suuryritykset ovat laajentaneet toimintaansa trendikkään terveysteknologian saralle. Pienempien yritysten haasteena on löytää sopiva kasvustrategia sekä kumppaneita ja sijoittajia, joiden avulla kasvu ja tuotteiden kaupallistaminen onnistuvat.

Kuopion vahvuutena toimialalla on se, että se on sopivan kokoinen kaupunki, jossa ihmiset tuntevat hyvin toisensa. Yhteistyö on mutkatonta eri toimijoiden, kuten yritysten, kaupungin, yliopistollisen sairaalan ja oppilaitosten välillä. Nämä mahdollistavat nopean reagoinnin yritysten toiveisiin, ja tuotteiden testaus onnistuu kätevästi aidossa ympäristössä.

POHJOIS-SAVOSSA TERVEYSTEKNOLOGIAYRITYKSIÄ on yli 30, joista merkittävä osa

KYSILLÄ JA kaupungilla on yhteinen terve-

toimii Kuopiossa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2016 noin 60 miljoonaa euroa ja viennin määrä oli noin 20 miljoonaa euroa. Yhteensä alan vienti kasvoi Suomessa lähes 10 prosenttia 2,11 miljardiin euroon. Suomessa alalla toimii yli 300 yritystä, jotka työllistävät runsaat 10 000 ihmistä.

Aiemmin terveysteknologiatuotteista valtaosa vietiin Eurooppaan, mutta viime vuonna Yhdysvaltojen vientimäärä kohosi samalla ta-

ysteknologiahanke, jonka tavoitteena on myös lisätä yliopistollisen sairaalan innovaatioita sekä auttaa niiden kaupallistamisessa. Yksi osa hankkeesta on living lab -toiminta. Menetelmässä hyödynnetään elävää elämää ja aitoja ympäristöjä. Esimerkiksi uusia hyvinvointiratkaisuja kehittävät yritykset pääsevät menetelmän avulla testaamaan innovaatioitaan aidossa sairaalaympäristössä. Hankeprojektin tärkeänä osana on helpottaa paikallisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. www.digimag.fi

34

Suomalaisilla on kansainvälisesti hyvä maine, mikä edesauttaa kansainvälistymissuunnitelmissa. Monilla kuopiolaisilla yrityksillä on suuria haaveita kasvaa ja kehittyä.

Terveysalanyritykset puhaltavat yhteen hiileen muun muassa yhteisten kehitys- ja kansainvälistymishankkeiden sekä messumatkojen myötä. Messuja on niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

KYSillä tehdään paljon kansainvälisesti merkittävää tutkimustoimintaa. Tutkimus on keskittynyt lähinnä uusien lääkkeiden ja hoitomenetelmien kehittämiseen. Yliopistollinen sairaala on parin viime vuoden aikana ollut mukana monenlaisissa vetovoimaisissa hankkeissa, tutkimuksissa ja verkostoissa Euroopan laajuisesti.

Yliopistolliselle sairaalalle hankittiin toisena suomalaisena yliopistollisena sairaalana hiukkaskiihdytin, jonka avulla tehdään uusia radiolääkkeitä. Ensi vuonna puolestaan käynnistellään KYSille robottileikkauksen osaamiskeskusta, jonka myötä robotiikan saloja opetetaan eurooppalaisille kollegoille.

Näiden lisäksi maaliskuussa KYS hyväksyttiin Euroopan unionin kansainväliseen epilepsia- ja lasten syöpäverkostoon, joka hyödyntää etälääketieteen keinoja.

Kuopiossa on yliopiston myötä loistavat

Terveys & Hyvinvointi 2017

mahdollisuudet käyttää kasvun kärkenä nimenomaan terveysteknologiaa ja hyvinvointia. Itä-Suomen yliopistossa ja Savonia ammattikorkeakoulussa koulutetaan paikallisia osaajia. Terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntä.

Kuopion kampuksen terveystieteiden tiedekunta on terveydenhuollon tietotaidon kehto, jossa syntyy kaiken aikaa tarpeellista tutkimustietoa sekä uutta osaamista useille hyvinvoinnin sektoreille. Tiedekunnassa koulutetaan osaajia useille keskeisille terveydenhuollon aloille. Ammattinimikkeistä löytyvät muun muassa lääkärit, hammaslääkärit, ravitsemusterapeutit, farmaseutit ja proviisorit.

Korkeatasoinen tutkimus ja koulutus houkuttelevat Kuopioon osaajia ympäri Suomea, Eurooppaa ja maailmaa vahvistaen näin kaupungin asemaa terveystieteiden ja -teknologian huippuosaajana. Kuopiossa on myös valmiiksi lukuisia alan yrityksiä, joilla on kansainvälisen tason osaamista.

Terveysteknologia on globaali toimiala, jossa Suomi ja Eurooppa ovat vielä pieniä markkinoita. Tärkeää on tehdä joustavasti yhteistyötä, jotta todellisille kansainvälisille markkinoille on helpompi päästä.

TIEDE & TUTKIMUS

POHJOIS-SAVON ALUEELLA TOIMII yli 30 terveysteknolo-

gian yritystä. Poimimme luetteloon esimerkillisiä toimijoita toimialalta.

Anitest Terveystestit lemmikkieläimille ja karjalle, joiden tulokset saa suoraan kännykkään. www.evicetest.com Bene Power Korkeatasoiset lääketieteelliset mittaus- ja harjoituslaitteet erityisesti lihasvoiman mittaukseen. www.benepower.fi Bone Index Finland Luotettava ja turvallinen tapa todeta osteoporoosi perusterveydenhuollossa. www.bindex.fi Finvector Vision Therapies Maailman johtava viruslääkealan tutkimukseen ja vaativiin sopimusvalmistuksiin erikoistunut yritys. www.finvector.com Medfiles Farmaseuttinen tuotekehitys, laboratorioanalytiikka, kliiniset lääke- ja laitetutkimukset, terveystaloustieteelliset ja viranomaispalvelut. www.medfiles.eu Medikro Lääketieteelliset mittalaitteet, esimerkiksi keuhkosairauksien diagnosointiin ja seurantaan käytettävät spirometrit. www.medikro.fi Mega Elektroniikka Biosignaalien mittaamiseen käytettävät lääketieteelliset laitteet. www.megaemg.com Myontec Hyvinvointiteknologiaa sisältävät vaatteet, joilla voidaan mitata esimerkiksi lihasryhmien aktiivisuutta. www.myontec.com NewIcon Lääkehuollon automaatioratkaisut, lääkeannostelijat ja lääkevarastoautomaatit. www.newicon.fi Reagena Korkealuokkaiset diagnostiikkatuotteet infektioiden tunnistamiseen, reagenssit ja puskurit laboratoriokäyttöön sekä teollisuuden prosesseihin. www.reagena.com

Kuopiolaista tietoa ja taitoa tiedekunnasta TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN yliopiston Kuopion

kampuksella on terveydenhuollon tietotaidon kehto. Tiedekunta on Suomen suurin lääkärikouluttaja ja merkittävien kansansairauksien tutkimuksessa kansainvälistä kärkeä. Siellä koulutetaan osaajia useille keskeisille terveydenhuollon aloille.

Tiedekunnan monitieteinen tutkimus keskittyy yhteiskunnan kannalta merkittäviin hyvinvoinnin, terveyden ja ikääntymisen haasteisiin ja läpimurtoihin. Neurotieteiden, sydän- ja verisuonitautien sekä metabolisten sairauksien tutkimus on kansainvälistä huipputasoa. Vahvoja aloja ovat myös tukija liikuntaelinsairauksien tutkimus sekä translationaalinen syöpätutkimus, joka tähtää uusien hoitojen tuomiseen potilaiden ulottuville. Lisäksi panostetaan erityisesti hoidon vaikuttavuuden, silmälääkkeiden ja bioinformatiikan tutkimukseen.

Tiivis yhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa auttaa osaltaan selvittämään sairauksien syntyä ja tuomaan uusia keinoja niiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Korkeatasoinen tutkimus ja koulutus houkuttelevat Kuopioon osaajia ympäri Suomea, Eurooppaa ja maailmaa.

Lähde: Kuopion kaupunki www.digimag.fi

35

Terveys & Hyvinvointi 2017

Kasvua terveysmatkailusta FINNHEALTH ON KYSIN johtama hanke, jossa Kuopioon ja Pohjois-Savon alueelle kootaan kansainvälistä terveysmatkailun osaamiskeskittymää, ja luodaan uutta vahvaa palvelubrändiä.

Hankkeen tavoitteena on myös rakentaa KYSin nykyisen toiminnan rinnalle kansainvälinen palvelulinja, joka tuo toimintaan ulkoisia tulovirtoja.

KYS ja sen kumppanit tarjoavat potilaille räätälöidyn palvelukokonaisuuden joka sisältää korkeatasoisen lääketieteellisen avun lisäksi mm. elämyksellisiä matkailupalveluita. Hankeessa ovat mukana KYSin lisäksi Hammas Hohde Oy, Hotelli Puijonsarvi, Kunnonpaikka, Kuopion kaupunki, Mehiläinen Oy, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron ja Tahko Spa Oy. Terveysmatkailun kohderyhmänä ovat erityisesti Euroopan ja Venäjän lähialueiden potilaat, sillä vapaus valita hoitopaikka -säännös ja EU:n potilasdirektiivit antavat potilaille mahdollisuuden saada myös maan rajat ylittävää terveydenhuoltoa. FinnHealth-hankkeen kautta ulkomailta saapuvien potilaiden käytössä on satoja huippuosaajia kaikilta lääketieteen erikoisaloilta.

Lisätietoja: Finnhealth.fi

Shanghailaiset nauttivat luonnosta ja liikunnasta KUOPION YSTÄVYYSKAUPUNGIN SHANGHAI Pudongin delegaa-

tio oli tutustumassa Kuopioon 10.–12.9. ja syventämässä kaupunkien välistä yhteistyötä. Esille nousivat myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teemat.

Shanghailaiset arvostavat laadukkaita elintarvikkeita, kuten suomalaisia maitotuotteita, jotka ovat heidän näkökulmastaan luonnonmukaisesti tuotettuja.

Erityisen vaikutuksen tekivät Suomen luonto ja luonnon ja ihmisten välinen yhteys, sillä Shanghaissa maisema koostuu vain kaupungin rakennuksista.

Shanghailaiset kiinnittävät nykyisin yhä enemmän huomiota terveyteensä ja harrastavat pikakävelyä ja juoksua sekä etenkin ikäihmisten suosimaa yhteisliikuntaa, kuten tanssia ja voimistelua. Tehokasta kuntoilua tarjoaa myös erikoinen zongzi-pallo. Pallo on saanut nimensä kiinalaisen lohikäärmeveneiden juhlan aikana tarjottavien riisikakkujen mukaan, ja sitä on vaikeaa heitellä sen kolmiomaisen muodon vuoksi. Muutamakin pomputus on jo hyvä suoritus.

Kuopion delegaatio lähtee vastavierailulle lokakuun puolivälissä ja osallistuu Ritva-Liisa Pohjalaisen näyttelyyn. Samalla Kuopion seutua markkinoidaan kiinalaisille matkanjärjestäjille.

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN

Kuopion alueen terveysteknologiayrityksiä

KUOPIO

KUMPPANI

Uudet tekniikat edistävät lääketiedettä TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVAT PIXABAY

Teknologiaa kehittämällä voidaan lääketieteellisesti tutkia potilaita yksityiskohtaisemmin ja ennen kaikkea kehittää monipuolisempia menetelmiä.

Itä-Suomen yliopiston uudet hankkeet tuovat käyttöön teknologiaa, jolla voidaan analysoida kohteita jopa molekyylitasolla.

Y

liopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan infrastruktuuriyksikkö SIB Labsin aloittama hankekokonaisuus tulee edistämään Itä-Suomen alueella molekyylitason tutkimista kehittyneillä optisen spektroskopian menetelmillä. Optisilla tutkimusmenetelmillä kohteeseen suunnataan valoa ja analysoidaan kohteesta heijastunutta tai siihen absorboitunutta valoa, mikä kertoo näytteen kemiallisesta koostumuksesta. Menetelmiä voidaan hyödyntää lukuisilla eri tutkimusaloilla – aina lääketieteestä ympäristötieteeseen. ‒ Ensimmäinen hankekokonaisuutemme liittyy tutkimusluontoiseen kokonaisuuteen, jossa saamme perustietoa erilaisista materiaaleista tutkien niiden kemiallista koostumusta eri tutkimusalueilla, kuten hammaslääketieteen ja farmasian tutkimuskohteissa. Kansalaisia yleisemmin ajatellen teknologialla voidaan tutkia myös tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kuten analysoida esi-

merkiksi kudosvaurion etenemismekanismeja rustovaurioiden yhteydessä. Kokonaisuus on kahden hankkeen yhdistelmä, jossa hankitaan uusia tutkimuslaitteita ja hankkeen toiminnallisessa osassa tehdään laitteiden käyttöönottaminen ja pilotoidaan yhdessä muiden tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kanssa mihin uudet laitteet soveltuvat. Käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin laajat, yksikön johtaja Arto Koistinen kertoo. ‒ Toisessa juuri alkaneessa hankkeessa hammaslääketieteen tutkimuskohteet ovat erityisesti tarkastelun alla. Kehitämme uusia laitteistoja kliinistä potilastyötä varten, jotta hammaslääkärit voivat jatkossa tutkia suun alueen kudoksia muun muassa ikeniä, limakalvoja, hampaita (hammaskiveä, kariesta tai kehityshäiriöitä) ja sairauksien aiheuttamia muutoksia pehmytkudoksissa. Tämä kehittäminen on mahdollista vahvan hammaslääketieteellisen ja väritutkimuksen osaamisen ja yhteistyön myötä, Koistinen jatkaa. www.digimag.fi

36

Terveys & Hyvinvointi 2017

LÄÄKETIETEELLISTEN KÄYTTÖTARKOITUKSIEN lisäksi spektroskopialla voi-

daan tutkia myös muun muassa ilman pienhiukkasia, vedenpuhdistukseen käytettäviä materiaaleja sekä paljon keskustelua herättäneitä vesistöjen mikromuoveja. SIB Labs tekee hankkeissaan tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka voivat myös hyödyntää laitteistoja omissa tutkimus- ja tuotekehitystarkoituksissaan. ‒ Tutkimusemme ja kehitystyömme myötä useiden eri alojen tutkijat pystyvät parantamaan valmiuksiaan omissa tutkimuksissaan, sillä laitteemme ovat muidenkin tutkijoiden käytettävissä. Näin ollen meidän kauttamme saadaan yhteistyökumppaneidemme hankkeille ja paikallisille laitteita rahoittaneille tahoille moninkertainen hyöty, Koistinen kommentoi.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – SIB LABS PL 1627, 70211 Kuopio puh. 044 716 3260, arto.koistinen@uef.fi www.uef.fi/siblabs

TIEDE & TUTKIMUS

KUOPIO

KUMPPANI

SOTEN DIGIPALVELUT

UUSIKSI

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA ARTO HOLOPAINEN

Kuopiossa kehitetään edelläkävijänä digipalveluita, joilla helpotetaan asukkaiden elämäntilanteen arviointia ja yhteyttä ammattilaisiin.

D

igipalveluista haetaan apua lasten ja perheiden ongelmiin. Nyt vastaan tulee tilanteita, jossa osa koululaisista ei saa apua ongelmiinsa, sillä oikeita palveluita ei löydetä tai osata hyödyntää. Tuen saatavuutta edistetään entistä laajempien sähköisten palveluiden kautta. ‒ Lapsi on ilman erityistä syytä haluton lähtemään aamulla kouluun. Nuorella on toistuvasti selittämättömän päänsäryn takia asiaa kouluterveydenhoitajalle. Koululainen ei mene hammastarkastukseen kutsun saatuaan, eikä perhe reagoi mitenkään uuteenkaan kutsuun, taustoittaa projektisuunnittelija Katriina Kankkunen.

KUOPIOSSA TEHOSTETAAN peruskouluikäisten lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviä palveluja, joiden avulla pyritään tunnistamaan lapsen, nuoren tai perheen voimavarat paremmin.

Uudistuksen myötä Kuopion kouluterveydenhuollossa on tehty toiminnallisia muutoksia. Lisäksi yhteistyötä vahvistetaan suun terveydenhuollon, oppilashuoltopalveluiden, perhepalveluiden, lastensuojelun avohuollon sekä perhetyön kanssa.

Huolen ilmetessä terveydenhoitajat voivat koota moniammatillisen asiantuntijaryhmän oppilaan ja hänen perheensä tueksi. Lisäksi kouluterveydenhuollossa on laadittu yhteiset

ODA-hankkeen Kuopion osion projektisuunnittelija Katriina Kankkunen ja pääkäyttäjä Maiju Tirri.

kirjaamisohjeet sekä tehostettu säännöllisesti seurattavaa tilastointia. ‒ Nuoren ja perheen yhteydenotto ammattilaisiin sekä kaukanakin olevaan vertaistukeen mahdollistuu kellon ympäri. Näin peruskoululaisille pystytään tarjoamaan merkittävää helpotusta tuovia ennaltaehkäiseviä palveluja, Kankkunen kertoo.

SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA on jo otettu käyttöön suu-

hygienistin ja hammashoitajan tehostettu ennaltaehkäisevä vastaanotto. Alle 18-vuotiaille sekä asiakkaille, joilla on puutteita suunterveydenhoidossa, on kehitetty omahoidon vastaanoton työkaluja. Lisäksi osana Kuopion kuntakokeilua nuorille, peruskouluikäisille ja heidän perheilleen tulee käyttöön digitaalinen elämänhallinnan itsearviointityökalu.

Digipalveluiden pilotit alkavat vuoden 2017 aikana. ‒ Tavoitteena on, että kuka tahansa kuopiolainen voi arvioida omaa elämäntilannettaan ensi vuodesta alkaen ja hyödyntää tietoja esimerkiksi oman hyvinvointinsa seuraamisessa sekä tulevaisuuden suunnittelussa, Kankkunen havainnollistaa.

Painopisteenä on auttaa löytämään oikea tieto, toiminta ja palvelut. Pian asiakkaat voivat myös itse tallentaa hyvinwww.digimag.fi

37

Terveys & Hyvinvointi 2017

vointitietojaan palveluun, jolloin uudistuvat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työpäiväkin.

OMAT DIGIAJAN hyvinvointipalvelut (ODA) -hank-

keessa uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalleja. Kyseessä on hallitusohjelman sosiaali- ja terveysalan kärkihanke. Rakenteilla on sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa että asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa.

Hanketta toteuttavat Espoo (isäntäkunta), Helsinki, Porvoo, Lahti, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Kokonaisuus valmistuu vuonna 2018, jolloin se on kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien hyödynnettävissä.

ODA-HANKE www.kuntaliitto.fi

KUMPPANI

Hiukkaskiihdyttimellä omia

radiolääkkeitä TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT KYS

KYSin oma radiolääketuotanto mahdollistaa uudenlaiset lääketutkimukset.

K

uopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uumenissa on nyt reilun vuoden ajan valmistettu oman syklotronin eli hiukkaskiihdyttimen tuottamista isotoopeista radiolääkkeitä. Radioaktiivisia lääkeaineita käytetään PET-kuvantamisessa. Kyseistä kuvantamista käytetään monien sairauksien diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Kuvantamisen tarve lisääntyy koko ajan, sillä sen avulla saadaan muun muassa syövän hoito räätälöityä tarkemmin sekä voidaan arvioida taudin hoitovastetta. ‒ Edistystä on tapahtunut, sillä vielä vuonna 2011 sairaalan takana kävi joka toinen viikko rekka, jossa kuvauksia tehtiin. Silloin Kuopio- Jyväskylä- Joensuu-alueelta kuvauksissa kävi noin 360 potilasta. Tänä vuonna pelkästään KYSissä tehdään arviolta 1 100 kuvausta, koska radiolääkkeitä on paremmin saatavilla, taustoittaa dosentti ja apulaisylifyysikko Mikko Hakulinen.

Suomessa radiolääkkeitä valmistetaan Kuopion lisäksi ainoastaan Turun yliopistollisessa sairaalassa omiin tarpeisiin sekä Helsingissä kaupallisen toimijan toimesta. PET-kuvantaminen on hyvin nousujohteinen kuvantamismenetelmä, joten oman tuotannon myötä voitiin palvelurepertuaaria laajentaa hiili- ja happikuvantamisiin.

Tyytyväisen Hakulisen mukaan ensimmäinen vuosi syklotronin ja radiolääketuotannon parissa on mennyt odotuksia paremmin. Tavoitteena oli aloittaa fluori-18-FDG-radiolääkkeellä, mutta nyt radiolääkkeitä valmistetaan yhteensä viittä erilaista. Niiden puoliintumisaika vaihtelee 123 sekunnista 110 minuuttiin. Nopeimmin puoliintuva happi-15 siirretään radiovesihöyrynä suoraan kuvantamislaitteeseen, jossa potilasannos kerätään radiovesigeneraattorin avulla. Muita lääkeaineita kuljetetaan lyijysuojissa.

hyötyjä, sillä potilaiden ei enää tarvitse matkustaa Turkuun asti tutkimuksiin. Tuotannon myötä myös radiolääkkeen hinta on laskenut ja palvelun saatavuus on varmistettu.

Koska radiolääkkeitä ei voi varastoida, ne tuotiin aiemmin Helsingistä suoraan tutkimuksiin. Esimerkiksi sumuisella säällä lentokuljetus ei pääse matkaan, jolloin radiolääketoimitus myöhästyy tai peruuntuu ja hoitoaika joudutaan siirtämään. ‒ Tulevaisuudessa saamme käyttöömme uusia radiolääkkeitä, kuten hiili-11-metioniinin aminohappometabolian tutkimiseksi. Uutta radiolääkettä voidaan hyödyntää esimerkiksi lisäkilpirauhasadenoomien paikantamisessa tai aivokasvainten kuvantamisessa. Suunnitteilla on myös gallium-68-isotoopin valmistaminen syklotronilla. Oma gallium-68-tuotanto korvaa kalliin, puolivuosittain uusittavan gallium-generaattorin.

Tällä on varmasti vaikutus gallium-68-poh-

OMASTA TUOTANNOSTA on paljon selviä www.digimag.fi

38

Terveys & Hyvinvointi 2017

jaisten radiolääkkeiden ja kuvantamisen hintoihin ja saatavuuteen, Hakulinen kertoo.

HANKKEEN TULEVAISUUDEN visioina on

myös saada tuotettua radiolääkkeitä alueen muille toimijoille sekä mahdollisesti Joensuun ja Jyväskylän keskussairaaloiden PET-kuvantamista varten. Jo nyt yhteistyötä tehdään paikallisten tutkimusyksiköiden kanssa pieneläinten kuvantamisen osalta.

Jatkossa Hakulinen toivoo syklotronin vetävän alueelle uusia yrityksiä ja mahdollistavan uudenlaisen lääketutkimuksen tekemisen Itä-Suomen alueella.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

TIEDE & TUTKIMUS KUMPPANI

GEENEJÄ SUORAAN

sydämeen

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY

Geenihoidosta saatu lupaavia tuloksia sepelvaltimotaudin hoidossa potilailla, joilla on yhä rasituksessa rintakipuja, vaikka kaikki voitava sepelvaltimotaudin hoitamiseksi on jo tehty.

S

ydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi Suomen yleisimmistä kuolinsyistä. Sepelvaltimotauti, kuten muutkin valtimotaudit, johtuvat useiden riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Riskitekijöihin kuuluvat perintötekijöiden lisäksi ruuan rasvapitoisuus, rasvan laatu, korkea veren kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine sekä tupakointi. Parantuneet elintavat sekä kehittyneemmät ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmät ovat vuosien varrella vähentäneet sepelvaltimotaudin esiintyvyyttä.

KUOPION YLIOPISTOLLINEN sairaala (KYS) ja A. I. Virtanen -instituutti ovat kehittäneet sepelvaltimotaudille uuden hoitomenetelmän, jossa geenihoidon avulla kasvatetaan sydämeen uusia verisuonia. Tutkimuksen tulokset julkaistiin European Heart Journalissa elokuussa. Sen pohjalta ollaan KYSin johdolla käynnistämässä laajempaa EU:n rahoittamaa tutkimusta, jossa on mukana kuusi muuta sydänkeskusta eri puolilta Eurooppaa.

- Hankkeeseen etsittiin uskottavat kumppanit, joilla on jo osaamista, kokemusta ja tietotaitoa geenihoitoihin tarvittavan spesifin katetrilaitteen käyttämisestä, kertoo tutkimusryhmästä vastaava professori Juha Hartikainen.

Geenihoito on tarkoitettu sellaisille potilaille, joille on jo tehty kaikki muut mahdolliset hoitotoimenpiteet. Mutta siltikään veri ei kierrä joillakin sydänlihaksen alueilla, sillä verisuonet ovat joko tuhoutuneet tai muuten surkastuneet. Koska suonia ei ole, ei niitä voida myöskään operoida ja rintakivut haittaavat jokapäiväistä elämää, kertoo professori Seppo-Ylä-Herttuala.

- Hoidossa otetaan mallia luonnosta, sillä hapenpuutteesta kärsivä sydänlihas osaa kasvattaa itsekin uusia verisuonia. Tätä kasvutekijää tuottavaa geenilääkettä voidaan valmistaa teollisesti ja ruiskuttaa paikallisesti huonosta verenkierrosta kärsivälle alueelle, Ylä-Herttuala avaa.

Verenkiertohäiriön paikka selvitetään tekemällä potilaalle sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja sydämen verenkierron PET-kuvantaminen.

www.digimag.fi

39

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

GEENITOIMENPITEESSÄ VERENKIERTOHÄIRIÖN

paikka etsitään kolmiulotteisella kartoituslaitteistolla, joka on ikään kuin tietokonepeli. Katetrissa, jolla geeni ruiskutetaan sydänlihakseen, on anturi, jonka lähettämien koordinaattien perusteella toimenpiteen tekijä pääsee tarkastelemaan sydäntä kuin olisi itse sydämen sisällä. Näin geeni saadaan ruiskutettua oikeaan paikkaan. Hartikaisen mukaan yksi geenihoitokerta riittää ja viikon päästä sydämeen on kasvanut uusia verisuonia.

- Hoidon jälkeen ihmisen tulee lähteä liikkeelle, jotta veri alkaa kiertää. Kävelyn, hiihdon, vesijumpan tai muun rasituksen myötä elimistö saa signaalin, että näitä uusia suonia tarvitaan ja ne pysyvät auki, Hartikainen kertoo.

Tällä hetkellä sepelvaltimotautipotilaista, joilla lääkehoito ei tuo riittävää helpotusta, 90 prosenttia hoidetaan pallolaajennuksen avulla, jonka Hartikainen kertoo olevan noin tunnin mittainen toimenpide. Ohitusleikkauksella hoidetaan noin 10 prosenttia. Hän ei usko pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen jäävän historiaan uuden menetelmän myötä, sillä geenihoito on tarkoitettu täydentäväksi hoidoksi nimenomaan tilanteisiin, joissa potilas ei sovellu hoidettavaksi pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella.

- Käynnistyvässä EU-rahoitteisessa tutkimuksessa kukin keskus hoitaa 30 sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta. Kussakin tutkimukseen osallistuvassa sairaalassa potilaita hoidetaan arviolta vuosittain 10, jonka jälkeen on vielä vuoden seuranta. Tutkimusmateriaali tulee olemaan valmis 4–5 vuoden päästä, kertoo Ylä-Herttuala.

Potilas voi osallistua tutkimukseen kahta reittiä: joko oman hoitavan lääkärin lähettämänä tai ottamalla itse yhteyttä tutkimusryhmään. Vaikka potilas itse ilmoittautuisi, varmistetaan tämän hoitavalta lääkäriltä vielä kannanotto tutkimukseen osallistumiseen.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

KUMPPANI

Robottikirurgian osaamiskeskukseksi TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT SHUTTERSTOCK, KYS

Kuopion yliopistollisesta sairaalasta (KYS) kaavaillaan robottikirurgian osaamiskeskusta.

K

YSissä on kuluneen puolentoista vuoden ajan ollut ensimmäisenä Suomessa käytössä uusin Da Vinci Xi -leikkausrobotti, jolla on nyt tehty yli 400 toimenpidettä. Robottia käytetään pääsääntöisesti lantionpohjan sairauksiin urologian, gynekologian ja gastrokirurgian parissa.

Leikkausrobotteja on käytössä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. ‒ Olemme kaikki hyvin innostuneita, sillä robottia odotettiin monta vuotta.

Robotti helpottaa monia ahtaassa lantionpohjassa tehtäviä toimenpiteitä, ja jopa mahdollistaa sellaisia, joihin ei ole perinteisimmillä tekniikoilla mahdollisuuksia, kertoo gastrokirurgian robottitoiminnasta vastaava gastrokirurgian erikoislääkäri Anne Fagerström.

Robotin neljä käsivartta liikkuvat ja taipuvat kuten oikeat kädet ja ranteet, jolloin ne ovat perinteisiä pihtejä kätevämmät ahtaassa tilassa. Tällä hetkellä robottikirurgiaa hyödynnetään gynekologiassa kohtusyvän ja vaikean

endometrioosin hoidossa sekä osassa munasarjasyöpiä. Urologiassa eturauhassyövässä sekä munuaisten osapoistoissa ja gastrokirurgiassa paksu- ja peräsuolisyövän toimenpiteissä. Fagerström on ollut mukana kaikissa yli sadassa suolikirurgian robottileikkauksessa ja tehnyt niistä suurimman osan.

Ensi vuoden puolella esimerkillisestä KYSistä kaavaillaan robottikirurgian osaamiskeskusta. Robotti on instrumentti siinä missä muutkin, joten sen käyttäminen vaatii harjoittelua. Tavoitteena on pitää robotiikan kursseja sekä kotimaisille että eurooppalaisille osallistujille. Laite myös parantaa lääkärin työergonomiaa. ‒ Robotin valmistaja Intuitive Surgical on tässä ollut alullepanija ja eteenpäin vievä tekijä, Fagerström kertoo.

Robottiavusteisen tähystyskirurgian etuja ovat vähäisempi verenvuoto ja tarkempi näkyvyys. Vaikuttaa myös siltä, että potilaat ovat vähemmän kipeitä kuin perinteisellä tähystyskirurgialla leikatut.

Monet leikkaukset, jotka aiemmin vaativat avoleikkauksen, voidaan tehdä robo-

tin avulla tähystyskirurgisesti, jolloin myös potilaiden toipumisajat ovat lyhyempiä. Tästä esimerkkinä ovat reilusti ylipainoiset potilaat. ‒ Olen elänyt vanhanpolven kirurgian, joten ilolla seuraan robottileikkauksia. On tapahtunut dramaattinen muutos siinä, miten lantionpohjan rakenteita pystytään havannoimaan. Nyt robotin kanssa rakenteet näkyvät televisiotaululla ja operointi on helpompaa, iloitsee dosentti, urologian ylilääkäri ja kirurgian palveluyksikön johtaja Sirpa Aaltomaa.

Seuraavaksi robottileikkauksia laajennetaan paksusuolikirurgian ja vitsarakkosyövän operaatioihin. Jo nyt muun muassa paksu- ja peräsuolen kirurgiassa tehdään KYSissä muissa Pohjoismaissa ennennäkemättömiä robottiavusteisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi koliittipotilaiden J-pussileikkauksia. Muutamilla potilailla on voitu pysyvä avanne välttää ja näin parantaa potilaan elämänlaatua. Robotin tekemät tähystysreiät myöskin harvemmin tulehtuvat.

www.digimag.fi

40

Terveys & Hyvinvointi 2017

Kirurgian palveluyksikön johtaja Sirpa Aaltomaa ja gastrokirurgian erikoislääkäri Anne Fägerström.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

TIEDE & TUTKIMUS

KUOPIO

Osaamista yli rajojen TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT TUIJA HYTTINEN

V

Epilepsiakeskus on hyväksytty eurooppalaiseen osaamisverkostoon, jonka myötä huippuosaaminen, tietotaito ja menetelmät siirtyvät etävastaanottojen myötä yli rajojen.

altakunnallinen epilepsiaosaamisen keskus on ollut Kuopiossa aina 1800-luvun lopulta saakka. Aiemmin hoidon keihäänkärki on ollut epilepsiakirurgia. Viime vuosina on ymmärretty, että epilepsia on moninainen sairaus, jonka eri muotoja on tunnistettu yli 130 erilaista. Suomalaisista epilepsiaa sairastaa noin prosentti, joista noin kolmasosa on harvinaista tai vaikeahoitoista muotoa. ‒ Epilepsian hoito ja diagnostiikka on paljon muutakin kuin kirurgiaa. Koko ajan mennään kohti personoidumpaa hoitoa, avaa epilepsiakeskuksen ylilää-

tä tulee samaan aikaan kaikille, mikä tasa-arvoistaa potilaiden asemaa halki Euroopan, kertoo Kälviäinen.

Osaamisverkoston avulla suomalaiset potilaat saavat koko Euroopan parhaan epilepsiaosaamisen käyttöönsä ilman, että tarvitsee välttämättä itse matkustaa muualle. Vaikeissa tapauksissa KYS voi konsultoida verkoston moniammatillista ryhmää. Samoin eurooppalaiset hyötyvät KYSin asiantuntemuksen konsultaation tai etävastaanoton muodossa kuopiolaisesta erityisosaamisesta. ‒ Järjestelmällinen organisoituminen ja yhteen hiileen puhaltaminen vievät alaa ja osaamista hurjaa vauhtia eteenpäin. Verkosto tulee tukemaan myös tut-

käri Reetta Kälviäinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta (KYS).

KYSIN EPILEPSIAKESKUS on päässyt tiukan seulan läpi osaksi Euroopan laajuista osaamisverkostoa. Harvinaiset ja vaikeat epilepsiat -verkostossa, EpiCAREssa, on yhteensä 28 jäsentä. Pohjoismaista mukana on KYSin lisäksi Göteborgin yliopistollinen sairaala. Verkoston tavoitteena on parantaa harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden diagnostiikkaa ja hoitoa sekä sairauden syiden parempaan tunnistamiseen ja epilepsiakirurgian mahdollisuuksien laajempaan käyttöön. ‒ Verkoston avulla tieto uusista tutkimuksista, lääkkeistä tai hoitomenetelmis-

www.digimag.fi

41

Terveys & Hyvinvointi 2017

kimusta ja uusien ratkaisujen sekä hoitomenetelmien löytämistä, uskoo Kälviäinen.

MAALISKUUSSA TOIMINTANSA aloittaneen epilepsiaverkoston lisäksi Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät 23 eri alojen osaamisverkostoa, josta lähes kaikki keskittyvät harvinaissairauksien hoitoon.

Yhdessätoista verkostossa on mukana suomalaisia yliopistollisia sairaaloita. KYS on mukana epilepsian lisäksi Lasten syöpäosaamisverkostossa.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

N

KUMPPANI

euromodulaatiohoidossa tarkoitetaan yleisesti keskushermostollisten oireiden lievitystä lääkepumpun tai sähköstimulaattorin avulla.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on kroonista hermoperäistä kipua pystytty lievittämään kipusimulaation avulla 1990-luvun puolivälistä saakka. Kipustimulaattori on ihon alla piilossa oleva laite, joka voidaan asentaa selkäytimen päälle, aivojen tumakkeeseen tai hermojuureen. ‒ Tärkeää on tiedostaa, että laite ei poista kipua. Se vain häiritsee kivunvälitystä ja muuttaa tuntemuksen miellyttävämmäksi. Sitä kuvaillaan usein värinäksi tai muurahaisten kävelyksi, avaa neurokirurgian apulaisylilääkäri Mikael von und zu Fraunberg.

Mikael von und zu Fraunberg ja Tiina-Mari Ikäheimo.

KIPUSTIMULAATTORI SOVELTUU neuropaattiseen

Ryhmä kivunhoidon tukena TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Kuopiossa kroonisesta hermosärystä kärsivien tukena on Suomessa ainutlaatuinen moniammatillinen ryhmä.

kipuun. Tyypillisin kiputila on alaraajoihin tai selkään kohdistuva krooninen hermokipu, joka on voinut tulla esimerkiksi selkäleikkauksen jälkeen. Kipustimulaattori on viimeinen keino, kun aika, fysioterapia tai lääkitys eivät toimi.

Kivunlievityksen uusi ajanlasku alkoi vuonna 2015, kun KYSiin perustettiin moniammatillinen Kivun neuromodulaatioryhmä ja neuromodulaatiohoitajan pesti. Ryhmään kuuluu muiden erikoisalojen ihmisiä muun muassa Kipupoliklinikalta, fysiatrian, psykiatrian ja hammaslääketieteen puolelta.

Ryhmä aloitti kartoittamalla vanhojen stimulaatiopotilaiden tilanteen. Laajassa kyselyssä selvitettiin tyytyväisyyttä hoitoon, laitteeseen sekä kivun senhetkistä astetta. Samalla tiedotettiin neuromodulaatiohoitajan, jolla on aikaa, resursseja, taitoa paneutua potilaan asiaan ja hoitaa laitteen säännöt, olemassaolosta. ‒ Aiemmin stimulaattorin asennuksen jälkeen potilaat jäivät yksin, sillä heitä nähtiin usein vain paristojen uusimisen yhteydessä noin viiden vuoden välein. Heti toimesta tiedottamisen jälkeen yhteydenottoja tuli runsaasti, sillä aiemmin ihmiset eivät välttämättä tienneet kehen ottaa yhteyttä tai joutuivat asioimaan luukulta toiselle, neuromodulaatiohoitaja Tiina-Mari Ikäheimo kertoo.

www.digimag.fi

42

Terveys & Hyvinvointi 2017

Palaute hoitajan työstä on ollut todella positiivista. Ryhmän avulla tehdään tarkempaa potilasvalintaa sekä järjestetään tukihoito, sillä kipustimulaattori on vain yksi hoidon osa. Aiemmin potilaat tulivat stimulaattorioperaatioon satunnaisemmin kipupoliklinikan kautta. ‒ Huomionarvoista on, että hoito ei sovi kaikille, vaan nimenomaan kroonisesta hermosärystä kärsiville. Tässä pätee 50/50-sääntö, eli noin puolilla hoito auttaa ja lievittää noin puolet kivusta, täsmentää Fraunberg.

POTILASVALINTA ON merkittävässä osassa, sillä

kyseessä on lähtökohtaisesti koko elämäksi asennettava vierasesine. Kipusimulaattorin saa käyttöön viikon kokeilujaksoksi ja noin 90 prosenttia haluaa pysyvän simulaattorin. ‒ Kipu kuormittaa ihmisiä, joten heille on tärkeää päästä kysymään mieltä painavista asioista.

Usein asiat selviävät soittamalla, ja vastaanottoajan saa parhaimmillaan seuraavalle päivälle, kertoo Ikäheimo.

Ryhmän tutkimusten valossa kipustimulaattorista on hyötyä myös pitkässä juoksussa. Kaikille kipustimulaattoripotilaille tehtyyn kyselyyn vastasi noin puolet, joista 70 prosenttia koki hyötyneensä laitteesta merkittävästi ja 25 prosenttia jonkin verran. Laitteita on kaikkiaan asennettu alueella 500‒600 kappaletta ja vuosittain uusia tulee noin 40. ‒ Keräämme hyvin kattavasti tietoa ennen ja jälkeen leikkauksen sekä teemme kipukyselyitä. Tavoitteena on seurata hoidon laatua ja tehoa, valita jatkossakin oikeat potilaat sekä luoda julkaistavaa tutkimustietoa, summaa Ikäheimo.

Neurokirurgian klinikan neuromodulaatiotiimiin kuuluvat Ikäheimon ja ryhmänvetäjänä toimivan Fraunbergin lisäksi erikoislääkäri Jukka Huttunen ja erikoistuva lääkäri Mette Nissen.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (Kys) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

TIEDE & TUTKIMUS

KUOPIO

KUMPPANI

Kaatumatta paras TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT RAIJA TÖRRÖNEN

Kuopiossa aloitetiin vuoden 2016 huhtikuussa ainutlaatuinen kaatumisten ehkäisytutkimus.

S

uomessa yleisin tapaturmaisen kuoleman syy on kaatuminen tai putoaminen. Kaatumiset koskettavat varsinkin ikääntyneitä, sillä yli 65-vuotiaista kolmasosa ja yli 80-vuotiaista puolet kaatuu vuosittain pahasti. Lonkamurtumista yli 90 prosenttia ja aivovammoista 65 prosenttia tapahtuu kaatumisten seurauksena.

LAAJASSA OSTEOPOROOSITUTKIMUKSESSA on seurattu vuodesta 1989 lähtien yli 14

000 entisen Kuopion läänin alueen naista, jotka ovat syntyneet vuosien 1932-41 aikana. Heitä seurataan viiden vuoden välein postikyselyin ja osalle tehdään myös luuntiheys- ja lihasvoimamittauksia. Tutkimus on osa Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston laajaa OSTPRE-hanketta.

‒ Jo nyt on näyttöä siitä, että lihasvoimaa ja tasapainoa kehittämällä voidaan vähentää kaatumisia. Kaatumisen pelko voi jopa rajoittaa elämää, taustoittaa professori Heikki Kröger kaatumisen ehkäisytutkimuksen syitä.

Osteoporoositutkimuksen naisista on jo valmiiksi paljon tietoa. Muun muassa tästä joukosta valittiin 914 kuopiolaista naista kaksivuotiseen kaatumisten ehkäisytutkimukseen, joka alkoi vuoden 2016 huhtikuussa.

Nyt tutkimus on noin puolessa välissä. ‒ Kahden viikon välein laitamme osallistujille tekstiviestin, jossa kysytään, onko kaatumisia tullut sinä aikana. Vastauksia tulee noin 90 prosentilta osallistujista. Nyt reilun vuoden aikana kaatumisia on ilmoitettu tuhatkunta, kertoo Kröger.

OSALLISTUJAT JAETTIIN sattumanvaraisesti www.digimag.fi

43

kahteen ryhmään. Molemmille ryhmille annettiin informaatiota kaatumisten ehkäisemisestä, jonka jälkeen toista ryhmää pyydettiin jatkamaan elämää ennallaan. Toinen ryhmä puolestaan osallistuu puolen vuoden ajan kahdesti viikossa ohjattuun liikuntaan (kuntosali ja Taiji) sekä saa käyttöönsä vuodeksi maksutta Terve-Kuopio-kortin. ‒ Käytämme kunnallisia palveluita, jotta tulokset ovat mahdollisimman hyvin monistettavissa myös muihin kaupunkeihin.

Samalla lasketaan euroissa olisiko kunnan kannattavaa tarjota maksuttomia liikuntapalveluita ikäihmisille, valottaa Kröger.

Tutkimukseen sisältyy kolme käyntiä, joilla tehdään kehonkoostumis- ja luuntiheysmittauksia sekä arvioidaan mielialaa.

Kotiläksyinä pidetään kirjaa kaatumisista.

Seurannan aikana tietoa kerätään kaatumis-

Terveys & Hyvinvointi 2017

ten lisäksi sairaala- ja terveyskeskuskäynneistä ja lääkeostoista.

Viimeisten tutkittavien seuranta loppuu vuoden 2019 keväällä, jonka jälkeen tietoa analysoidaan. Loppuvuodesta on odotettavissa ensimmäisiä tuloksia. Toinen tärkeä tutkimusasia on, että voidaanko liikuntaryhmätoiminnalla vähentää yksinäisyyttä ja lisätä tyytyväisyyttä elämään. ‒ Olen positiivisesti yllättynyt miten hienosti tähän haluttiin mukaan, suomalaiset ovat hyvin tutkimusmyönteistä kansaa, iloitsee Kröger.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (Kys) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

N

KUMPPANI

TOIMINTAKYKY PAREMMAKSI

– arki helpommaksi TEKSTI DIGIMAG/SISKO KORHONEN KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Onnettomuudella tai vaikealla sairaudella voi olla kauaskantavia vaikutuksia ihmisen kykyyn toimia arjessa. Kuntoutuksen avulla on mahdollista palauttaa toimintakyky osittain tai kokonaan. www.digimag.fi

44

Terveys & Hyvinvointi 2017

euron on neurologiseen kuntoutukseen erikoistunut kuntoutuskeskus, joka myös kehittää ja tutkii uusia kuntoutusmuotoja. Keskukseen tullaan kuntoutukseen esimerkiksi aivovamman, aivoverenkiertohäiriön, muun neurologisen sairauden tai ikääntymisen mukana tulleiden haasteiden takia. Yhteistä kaikilla kuntoutujilla on se, että he tarvitsevat apua liikkumiskyvyn, kommunikoinnin tai arkielämän taitojen palauttamisessa.

Yrityksen palveluihin kuuluu laitoskuntoutusta, sopeutumisvalmennuskursseja ja Kuopion keskustan toimipisteessä avoterapioita, joita voi pian saada myös etäkuntoutuksena.

Jokaisen asiakkaan tilanne, tarpeet ja kuntoutumisen tavoitteet otetaan huomioon. ‒ Mikään päivä ei ole samanlainen, sillä asiakkaat ovat yksilöllisiä omine haasteineen. Terapeuttina on palkitsevaa nähdä, kun asiakas kuntoutuu ja pystyy toimimaan mahdollisimman itsenäisesti omassa arjessaan, sanoo Neuronin toimintaterapeutti Sari Pasanen.

Kuntoutuminen vaatii sitoutumista ja ymmärrystä omasta sairaudesta.

Yhtenä terapeutin tehtävänä on auttaa motivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä. ‒ Motivaatio on tärkeintä kaikessa kuntoutuksessa. Ilman sitä kuntoutuminen on hyvin haastavaa, Pasanen kertoo. Sairastumistilanteen vaikeudesta riippuen toisilla toimintakyky palautuu täysin ja toisille voi jäädä toimintakyvyn heikkoutta, eivätkä he pärjää kotioloissa ilman apua. Pitkäai-

kaissairaudet eivät parane kuntoutuksella, mutta terapia ja harjoitukset auttavat ylläpitämään toimintakykyä.

KUNTOUTUSKESKUKSESSA HYÖDYNNETÄÄN useita kuntoutusme-

netelmiä. Painokevennetyssä kävelykuntoutuksessa kuntoutujaa tuetaan tukivaljaiden avulla, jolloin harjoittelun voi aloittaa jopa ennen kuin henkilö edes hallitsee pystyasennossa liikkumisen. Myös digitaalisia pelejä ja ympäröivää luontoa hyödynnetään kuntoutuksessa.

Viime aikoina yritys on selvittänyt etäkuntoutuksen toimivuutta neurologisessa kuntoutuksessa. Nykyteknologian ja internetin avulla asiakas voi harjoitella luonnollisessa toimintaympäristössään eli kotona. Verkkopalvelun kautta terapeutti on yhteydessä kuntoutujaan ja ohjaa kotiharjoituksia. ‒ Kynnys kokeilla etäkuntoutusta voi olla korkea, sillä on totuttu tekemään toisin, kertoo projektipäällikkö Leena Korhonen. Hän on kuitenkin iloinen siitä, että etäkuntoutushankkeisiin on saatu ennakkoluulottomia osallistujia. ‒ Teknologian avulla myös vertaistuen saaminen on helpompaa.

Ihmiset voivat jakaa kokemuksia ja vinkkejä toisilleen netissä, Korhonen lisää.

NEURON Vehmersalmentie 735, Kuopio p. 050 4145 007 KUNTOUTUSPOLIKLINIKKA KUPOLI Itkonniemenkatu 9, Kuopio p. 050 324 0510 www.neuron.fi

TIEDE & TUTKIMUS

KUOPIO

KUMPPANI

TOIMINTAA TERVEYDEN HYVÄKSI

– tee talletus tulevaisuudelle!

TEKSTI ITÄ-SUOMEN BIOPANKKI KUVA ALIAS STUDIOT MARKUS ASPEGREN

Itä-Suomen Biopankki tallentaa ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja terveystieteellistä tutkimusta varten. Tavoitteena on luoda laajoja, laadukkaita näytekokoelmia tehostamaan ja laajentamaan terveystieteellisiä tutkimusmahdollisuuksia.

TUTUSTU BIOPANKIN TOIMINTAAN JA OSALLISTU TEKEMÄLLÄ SUOSTUMUS TUTKIMUKSELLE www.ita-suomenbiopankki.fi

I

tä-Suomen Biopankki liittyi valtakunnalliseen biopankkirekisteriin vuonna 2015. Toiminta Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä, yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja muiden omistajaorganisaatioiden kanssa, on käynnistynyt täydellä teholla. Biopankkisuostumuksia ja -näytteitä kerätään jo useissa KYSin yksiköissä ja tavoitteena on jalkauttaa keräys kaikkiin KYSin toimintayksiköihin. Ensi vuonna toiminta on laajenemassa myös Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueella. Suunnitelmissa on toiminnan aloittaminen myös Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella.

Biopankkisuostumuksen voi antaa kuwww.digimag.fi

45

ka tahansa täysi-ikäinen henkilö. Myöhemmin Biopankin toimilupa laajennetaan kattamaan myös alaikäiset suostumuksen antajat.

Suostumuslomakkeet löytyvät Itä-Suomen Biopankin verkkosivuilta tai lomakkeen voi pyytää Biopankista. Lomake voi tulla myös sairaalan poliklinikkakutsun mukana.

NÄYTTEITÄ –KUTEN veri- ja kudosnäytteitä ‒ ja tietoja voidaan kerätä Biopankkiin hoitoon liittyvän näytteenoton tai tieteelliseen tutkimukseen osallistumisen yhteydessä. Joskus näyte voidaan pyytää varta vasten Biopankkia varten. Biopankkiin voidaan siirtää myös aiemmin otettuja näytteitä. Uusien näytteiden otto vaatii aina näytteen antajan suostumuksen!

Näytteitä ja niihin liittyviä tietoja luovutetaan terveyttä edistäviin tutkimuksiin, joi-

Terveys & Hyvinvointi 2017

den avulla voidaan ymmärtää paremmin sairauksien syitä ja kehittää niihin toimivia hoitoja. Tutkimuksissa saatu uusi tieto palautetaan lopuksi Biopankkiin. Tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää yksilöllisiä, muun muassa perimän huomioon ottavia hoitomuotoja, joiden avulla potilaalle voidaan laatia juuri hänelle sopiva hoito ja lääkitys.

Biopankin näytemäärä kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Biopankin näyte- ja tietoaineistojen hyödyntäminen edistää tutkijoiden työtä, koska tutkimusta varten ei itse tarvitse kerätä uutta näyteaineistoa eikä siihen liittyvää tietoa.

ITÄ-SUOMEN BIOPANKKI info@ita-suomenbiopankki.fi puh. 017 173 311 www.ita-suomenbiopankki.fi

KUMPPANI

TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVA DIGIMAG ARKISTO

Virtuaaliklinikka

mahdollistaa uusia palveluja suun terveydenhuoltoon Digitalisaatio on nykypäivää sekä tulevaisuutta – kaikkialla yhteiskunnan osa-alueilla, kuten lääketieteessä. Myös suun terveydenhuolto ottaa uudella hankkeellaan kehittäviä askelia kohti digiaikaa, yhdistämällä monet toimijat ja luomalla muun muassa uusia palveluja Pohjois-Savon väestölle.

N

ykypäivän tietoyhteiskunnassa digitaaliset palvelut omaavat tärkeän aseman ja niiden merkitys korostuu päivä päivältä tarpeiden kasvaessa. Digitaalisuus on merkittävä astinlauta lääketieteen teknologioiden ja hoidon kehittymiselle. Savonian yliopettaja Kaarina Sirviö kertoi Savonia-ammattikorkeakoulun VIRSU-hankeen tuovan mukanaan suurta edistysaskelta suun terveyshuollon pariin uudella Virtuaaliklinikalla. ‒ VIRSUn tarkoituksena on luoda virtuaalista oppimisympäristöä ja palvelutoimintaa suun terveydenhuoltoon. Tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueelle virtuaalinen klinikka alalla toimivien palveluntuottajien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille yhteistyönä. Hankesuunnitelman mukaan klinikkaan tulee sisältymään neljä virtuaalista ympäristöä, joiden sisältöä suunnitellaan toteuttamaan väestön, työntekijöiden, opiskelijoiden ja yrityksien tarpeita, Sirviö kertoo. www.digimag.fi

46

HANKE MAHDOLLISTAA suutervey-

denhoitoon uusia ja parannettuja palveluja, tuotteita, tuotantomenetelmiä ja teknologioita. Hanke avaa ennen kaikkea opiskelijoille monipuolisen virtuaalisen oppimisympäristön ja Pohjois-Savon alueen väestölle virtuaalisia suuterveydenhuollon palveluja, kuten mahdollisuuden tutustua toimenpiteisiin ja hoitopelkoisille oman tukiklinikan. ‒ Useiden palvelujen lisäksi, virtuaalinen alusta tulee mahdollistamaan myös virtuaalisen vastaanoton, jossa asiakas voi esimerkiksi varmistaa suustaan ottamansa kuvan avulla, onko hänellä tarvetta varata aikaa suuhygienistille tai hammaslääkärille. SOTE-uudistuksen myötä väestö voi myös valita mieleisensä palveluntuottajan – tarjolla on palveluita niin perus- ,sekä että erikoistarpeisiin.

SUUN TERVEYDENHUOLLON ammatti-

laiset saavat hankkeella puolestaan tietoa niin uusien digitaalisten palvelumallien kehittämiseen ja voivat sen avulla

Terveys & Hyvinvointi 2017

kiihdyttää digitaalisten suun terveydenhuollon palveluiden markkinoiden kehittymistä Suomessa. Savonian hanke on saanut monet innokkaat tahot projektiin mukaan. ‒ Hankkeessamme ovat mukana sekä yksityiset yritykset, että julkisen sektorin suurimmat toimijat, kuten Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki ja KYS. Nämä tahot toimivat, sekä kouluttajina että myös palveluntuottajina, jotka tuovat vahvuutta kaksi vuotta kestävän hankkeen läpivientiin. Tarkoituksena on luoda vahva alusta, jota voimme ylläpitää ja kehittää jatkossakin, ja tulevaisuudessa alusta kokee myös kansainvälistymistä. Tällä hetkellä hanke on tarkkaan rajattu, ja se on kehittyessään avaa meille rajattomat mahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen, Sirviö jatkaa.

SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU Microkatu 1, 70210 KUOPIO VIRSU-hankkeen projektipäällikkö Kaarina Sirviö, kaarina.sirvio@savonia.fi p. 044 7856547 www.savonia.fi

SUU & HAMPAAT

P

KUMPPANI

Hammaslääkäriä ei tarvitse pelätä, hymyilevät hammashoidon ammattilaiset Leena Hyartt, Eija Hynynen ja Antti Suntio.

Hyvinvoiva suu on

TERVEYDEN KULMAKIVI TEKSTI DIGIMAG/SISKO KORHONEN KUVA STUDIO LIISA

Jos mysteeriset kivut pään alueella vaivaavat, saattaa hammaslääkäristä olla yllättävä apu. www.digimag.fi

47

urentaelimen alueella voi ilmetä epämääräistä korva-, kurkku- tai jopa silmäkipua. Leukaperiin voi koskea, kasvojen alue tuntuu väsyneeltä, eikä suuta saa kokonaan auki. Usein potilas kääntyy lääkärin puoleen, mutta syyt oireille voivat jäädä löytymättä. Tämän vuoksi onkin hyvä käydä myös hammaslääkärin juttusilla. Kyseessä voi nimittäin olla purentavika, jota ei kannata jättää hoitamatta. ‒ Pahimmillaan purentavian taustalla voi olla reuman tyyppistä nivelten kulumista, tai se voi aiheuttaa nivelten muutosta, kertoo hammaslääkäriasema Kuopion Hymyhampaan purentafysiologian ja protetiikan erikoishammaslääkäri Outi Huhtela.

Hoitokeinona käytetään purentakiskoa, ja lihaskipuja lievitetään fysioterapialla, hieronnalla tai lämpö- ja laserhoidolla. Jos purentavika on erittäin hankala, saatetaan leukaniveliä joutua jopa leikkaamaan. Hoidot auttavat samalla niska- ja hartiakipuihin. ‒ Ihminen on kokonaisuus, ja yhden ongelman oireet voivat heijastua koko kehoon, Huhtela huomauttaa.

YKSI KUOPION Hymyhampaan vas-

taanoton perustajista, iensairauksien erikoishammaslääkäri Leena Hyartt, pitää huolestuttavana sitä, että osalla väestöä hammaslääkärikäynnit ovat vähentyneet. Syinä hän näkee esimerkiksi hammashoidon korvauksien leikkaamisen sekä julkisen terveydenhuollon jonojen kasvun.

Hampaat olisi siitä huolimatta hyvä tarkastaa säännöllisesti, vaikka mitään oireita ei olisikaan. Suun alueen tulehduksilla on tutkitusti yhteyksiä moniin yleissairauksiin. ‒ Esimerkiksi hoitamattomat iensairaudet ovat iso riski ihmisen yleisterveydelle. Olemme alusta asti kiinnittäneet erityistä huomiota ienterveyteen ja iensairauksien ehkäisyyn, Hyartt kertoo.

HAMMASLÄÄKÄRIASEMA ON pitkän linjan asiantuntija suunterveydenhuollossa, sillä vastaanotto viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan.

Vuosien varrella yritys on laajentanut palvelujaan ja mukaan on tullut muun muassa erikoishammaslääkärien, suuhygienistien ja suukirurgien yksityisiä palveluita. Lisäksi yritys tekee Kuopiossa sujuvaa yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa aina hammaslääkäriasemista hammaslaboratorioihin. Asiantuntijat ovat asiakkaan apuna kaikissa suun alueeseen liittyvissä ongelmissa. Jos hammaslääkärillä käynti kuitenkin pelottaa tai suuhun tehdään suurempia toimenpiteitä, on mahdollista valita nukutus toimenpiteen ajaksi. ‒ Meillä on paljon asiakkaita, jotka ovat käyneet meillä hoidossa jopa 20‒30 vuotta. Olen kiitollinen siitä, että olemme saaneet asiakkaidemme luottamuksen, Hyartt kiteyttää. Kuopion Hymyhampaan taivalta onkin juhlistettu monin tavoin. Avoimien ovien päivien lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa tehtiin juhlaristeily.

PLUSTERVEYS OY KUOPION HYMYHAMMAS Tulliportinkatu 26 B 43, KUOPIO, Ajanvaraus: 017 261 7022 www.kuopionhymyhammas.fi Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

MEILTÄ HYMYHUULET + TERVE SUU!

Kehosi hyvinvoinnin ammattilaiset

Terveytenne ja toimintakykynne hyväksi Asiantuntevaa fysioterapiaa ja täsmäliikuntaryhmämme Lisätietoa palveluistamme yrityksemme nettisivuilla Ajanvaraus ja tiedustelu p. 017 265 7700 f. 017 265 7719 Suokatu 23, 70100 Kuopio www.kuopionomtkeskus.fi

Meillä Kuopion Hymyhampaassa työskentelee mukava joukko hammashoidon ammattilaisia. Huolehdimme suusi terveydestä yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Meiltä myös implantit ja proteesit ammattitaidolla. Lämpimästi tervetuloa!

KUOPION HYMYHAMMAS Tulliportinkatu 26 B 43, Kuopio | 017 261 7022 | www.kuopionhymyhammas.fi

www.digimag.fi

48

Terveys & Hyvinvointi 2017

SILMÄT

KUOPIO

KUMPPANI

Tapani Väisänen esittelee Kallavesi-nimisiä kehyksiä.

U

Linssit

HIOTAAN YKSILÖLLISESTI TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Aikanaan silmälasit maksoivat tonneja, mutta nykyään hyvät peruslasit voi saada muutamalla kympillä.

usien pokien hankinnassa pätevät samat periaatteet kuin muissakin tuotteissa. Optikon ammattitaito, paremmat materiaalit, nimekkään suunnittelijan design, laatumerkki ja lisäominaisuudet tuovat laseille lisää hintaa. Specsaversin lähtökohtana on tarjota apua näönkorjaamiseen kohtuuhintaan, sillä silmälasien materiaalit eivät itsessään ole kalliita.

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimialakatsauksen mukaan optisen alan vähittäiskauppa kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,4 prosenttia. Yli 80 prosenttia alan liikevaihdosta muodostuu silmälasien linsseistä ja kehyksistä. Tutkimuksessa yksitehoja moniteholasien yhteinen keskihinta on 248 euroa. ‒ Paketin kallein osa on linssit, sillä ne mitoitetaan yksilöllisesti omaan silmään sopiviksi, taustoittaa Tapani Väisänen, toinen Kuopion Specsaversin yrittäjistä.

Linssiin lisää hintaa tuovat heijastuksen esto, kova pinta sekä ohennukset. Mitä enemmän näkö-

www.digimag.fi

49

Terveys & Hyvinvointi 2017

virhettä on, sitä enemmän linssiä kannattaa ohentaa, jottei laseista tule liian painavat. Myös kehyksien valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon linssiä pitää loppujen lopuksi hioa. ‒ Kalliimmissa kehyksissä on enemmän tekniikkaa, kuten joustosaranat. Ne ovat usein myös kestävämmät ja monikäyttöisemmät kuin peruslasit, kertoo Väisänen.

Monille paras ratkaisu on hankkia kerralla hyvät moniteholasit, joissa on kauko- ja lähinäön korjaukset samassa linssissä. Uudet monitehot ovat laadukkaita ja sujuvia käyttää, sillä lähinäön alue on leveä, samoin kuin siirtymäalue linssin kaukonäön alueeseen. ‒ Laadukkaat monitehot ovat helppo ratkaisu - kuin sukka jalkaan! Silloin ei tarvitse pitää erillisiä laseja tai kannatella kirjaa käsivarren mitan päässä. Esimerkiksi kassatyöskentelyssä näkee sekä asiakkaan että työpöydän paperit ja näyttöpäätteen terävästi samoilla laseilla, Väisänen avaa.

SUOMALAISET SUOSIVAT yhä

silmälasien hankkimista optikko-

liikkeestä, sillä näkö pitää joka tapauksessa tutkia aluksi. Silmän terveydentilaa arvioidaan säännöllisissä tarkastuksissa, joissa mitataan myös silmänpaine sekä tehdään digitaalinen silmänpohjakuvaus. Optikon arvion pohjalta asiakas ohjataan tarvittaessa silmälääkärin pakeille. ‒ Myös ikä tuo mukanaan muutoksia näössä. Yli 60-vuotiaille tutkimus on Specsaversillä maksuton ja siihen sisältyy kaikki näön esitutkimuksesta silmälasireseptiin, vinkkaa Väisänen.

Liikkeessä digitaalinen mitoitus tehdään tarkasti ja yksilöllisesti, jolloin linsseistä tulee varmasti käyttäjälleen optimaalisimmat. Optikon ammattitaidon lisäksi myyjät toimivat asiakkaan stylisteinä, jolloin he osaavat vinkata parhaiten pukevan kehyksen. Kehyksien väreissä, malleissa, muodossa ja leveyksissä on paljon eroja, joista ammattitaitoiset myyjät osaavat auttaa valitsemaan sopivimmat.

SPECSAVERS KUOPIO Kauppakatu 26–30, KUOPIO Puh. 040 1360 914 www.specsavers.com

SILMÄT

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY

Syksyn viileys tuo mukanaan

kuivat silmät

Kuivasilmäisyys vaivaa joka kolmatta suomalaista, mutta se on onneksi helposti hoidettavissa sopivilla silmätipoilla. Hoidossa on tärkeintä säännöllisyys ja säilytysaineettoman tipan valitseminen.

K

uivasilmäisyys on ennemminkin oireiden joukko kuin pelkkä yksittäinen oire. Tarkkailtavia merkkejä ovat ajoittainen näön heikkeneminen, erityisesti iltaa kohden mentäessä, kutina ja hiekan tunne silmissä sekä niiden vuotaminen.

Ulkoillessa syksyn viileydessä tai saasteisessa kaupunkiympäristössä silmät vuotavat ja vetistävät. Sisällä puolestaan kuiville silmille altistaa ilmastointi. Kuivasilmäisyys voi ilmetä tekstien sumenemisena televisiota tai näyttöä katsellessa, jolloin edes uudet silmälasit eivät auta. Liiallinen ruutuaika aiheuttaa kuivasilmäisyyttä, sillä silloin voi unohtaa räpytellä silmiä. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi ikääntyminen, tietyt lääkeaineet, jokin sairaus tai alkoholi.

Kuivasilmäisyys on kyynelkalvon ja sil-

män pinnan sairaus, johon liittyy kyynelerityksen vähentyminen tai kyynelnesteen liiallinen haihtuminen. Haihtuessa kyynelneste voi muuttua liian suolaiseksi ja aiheuttaa silmän pinnalle tulehduksen. Kuivasilmäisyys jaetaan eri vaikeusasteisiin lievästä vaikeaan.

Lievimmillään se aiheuttaa epämukavuutta ja ärsytystä silmässä, jolloin piilolinssien käyttö voi olla hankalaa. Vaikeassa kuivasilmäisyydessä sarveiskalvo voi ohentua ja jopa vaurioitua.

KUIVUUTTA HOIDETAAN silmätipoilla. Poh-

joismainen hoitosuositus suosittelee valitsemaan säilytysaineettoman ja hypotonisen tuotteen. Säilytysaineet eivät ole hyväksi silmälle, ja ne voivat jopa lisäävät oireita. Säilytysaineettomia tippoja on nykyisin myös helppokäyttöisessä pullossa. Hypotonisuus

taas tarkoittaa sitä, että kuivien silmien suolapitoinen kyynelneste saadaan hypotonisella tipalla tasapainoon, jolloin sekin omalta osaltaan helpottaa kuivasilmäisyyttä.

Tippojen valintaan kannattaa käyttää aikaa, sillä ne ovat erilaisia. Viime vuosina markkinoille on tullut reseptivapaasti paljon uusia tehokkaita valmisteita, joita on saatavilla niin apteekeista kuin optikkoliikkeistä. Sopivan silmätipan löytää kokeilemalla.

Uusinta kuivasilmäisyyden hoidossa ovat kolmivaikutteiset tuotteet, jotka kosteuttavat ja suojaavat silmää. Yksi tälläinen ainesosa on trehaloosi, joka on luonnosta löytyvä sokeri.

Trehaloosi estää liuoksen kiteytymistä, jolloin sitä sisältävillä tipoilla saadaan yleensä pitkäkestoisempi vaikutus ja kestävämpi suoja kuivumista vastaan.

SILMIEN HOIDOSTA kannattaa tehdä itsel-

le rutiini, kuten hampaiden pesusta. Tutkitusti tehokkain hoitomuoto on kolmivaiheinen: aamulla puhdistetaan silmäluomet, päivällä käytetään silmätippoja tarpeen mukaan ja yöksi silmää kosteutetaan pitkäkestoisemmilla geelimäisillä tipoilla. Silmän ylä- ja alaluomissa olevien meibomin rauhasten puhtaanapito ehkäisee luomitulehdukselta ja auttaa kuivasilmäisyyden oireisiin.

Geelimäinen tippa sumentaa näköä joksikin aikaa, joten se sopii parhaiten säilyttämään kosteutta unien aikana. Mutta mikäli hetkellinen näön sumeneminen haittaa, geelitippaa voi käyttää myös päivisin. Tällöin ei tulisi käyttää piilolinssejä. Piilolinssin käyttöä helpottaa silmätipan tiputtaminen linssille ennen silmään laittamista. Lisäksi juoksevaa tippaa voi lisätä silmään pitkin päivää.

Lähteet: Pohjoismainen hoitosuositus, Nordic Guidelines 2016 for Dry Eye Disease Itsehoito: Käypä hoito -suositus, 2016. www.kaypahoito.fi www.digimag.fi

51

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUMPPANI

Nukkumisen hyvinvointiin voi panostaa laadukkailla patjoilla, tyynyillä ja kotihoito-sängyillä, kertoo myymälänhoitaja ja fysioterapeutti Outi Honkalampi.

Tuotevalikoimasta löytyvät myös tuet ja ortoosit.

KUPS:in edustusjoukkueen sekä LEKA-Volleyn pelaajat käyttävät Medin Active-sukkia harjoituksissa ja pelimatkoilla matkustaessa.

K

Jalkavaivat koskevat kaiken ikäisiä kulkijoita TEKSTI JA KUVAT DIGIMAG/TUOMAS OHTONEN

Mephisto-, Sioux- ja Leguano-kenkävalikoima sekä Pedag-pohjalliset auttavat jalkoja voimaan paremmin.

Niveltulehdukset aiheuttavat merkittävän määrän työ- ja toimintakyvyttömyyttä Suomessa. Taudin aiheuttaja jää useasti selvittämättä. Mikäli sairaus pääsee etenemään pitkälle, voi kuntoutuminen olla pitkä ja kivulias tie.

uopiolaisen Mediteam Terveyskaupan erityisosaamista ovat jalkojen hyvinvointi ja lääkinnällisten hoito- ja tukisukkien asiantuntijapalvelu. ‒ Sukkia käytetään laskimo- ja imusuonivajaatoiminnasta aiheutuvien vaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Sukat antavat ulkoapäin puristuksen eli kompression, joka tukee verisuonia. ‒ Laskimovajaatoiminnassa taustalla on laskimoläppien heikentynyt toiminta. Vaivoina ovat väsyneet jopa kipeät ja turvonnet jalat. Seurauksena ovat suonikohjut, las-

kimotukokset, säärihaavat ja toistuvat ruusutulehdukset. ‒ Imusuonivajaatoiminta taas on yleistä muun muassa isojen leikkausten jälkeen. Esimerkiksi rintasyöpäoperaatiossa voidaan joutua poistamaan imusolmukkeita ja seurauksena on turvotusta yläraajassa. Sitä hoidetaan kompressiohihalla, kertoo myymälänhoitaja, fysioterapeutti Outi Honkalampi.

HOITOSUKKIEN JA hoitohihojen käytössä on porrastetun kompression johdosta asiantuntijuus tärkeää hyvän verenkierron turwww.digimag.fi

52

vaamiseksi. Sukkien puristusluokissa on vaihteluita ja eroja. Sairaus ja yksilölliset tarpeet huomioidaan tuotteita hankkiessa ja kaikille asiakkaille opastetaan oikea käyttö. ‒ Turvotus vähenee tai jopa poistuu, kun käyttää sukkia tai hihoja. Jalat eivät ole niin kipeät ja väsyneet. Sukat helpottavat usein myös penikkatautia ja lihaskramppeja. Nämä vaivat ovat erittäin yleisiä, niitä on miehillä ja naisilla. Nuorillakin voi olla, koska perimällä on iso vaikutus. Raskausaikana ilmaantuvat usein ensimmäiset oireet, jatkaa Honkalampi.

Terveys & Hyvinvointi 2017

LIIKUNNAN AIKANA on hyvä käyttää kompressiosukkia. Paremman verenkierron lisäksi sukat pitävät lihakset lämpiminä. Ne ennaltaehkäisevät vammojen syntymistä ja nopeuttavat palautumista.

Urheileminen tai sairastaminen ei ole kuitenkaan edellytys sukkien käytölle, vaan sukat toimivat hyvin myös matkustaessa sekä töissä ennaltaehkäisevinä hoitajina.

MEDITEAM Puijonkatu 28, Kuopio p. 020 741 3456, kuopio@mediteam.fi ma–pe 10–17 www.mediteam.fi

APUVÄLINEET KUMPPANI

Apua niska-hartiaseudun

kipuihin TEKSTI DIGIMAG/SISKO KORHONEN KUVAT ERGOREST

Lähes kaikki työikäiset kärsivät niska-hartiaseudun kivut, sillä ne ovat toiseksi tavallisin kipuongelma alaselkäkivun jälkeen. Ongelma on myös yleinen syy sairauspoissaoloihin.

M

oderni toimistotyö edellyttää yläruumiin jatkuvaa kannattelua ja lihasjännitystä. Se kuluttaa energiaa, häiritsee verenkiertoa sekä aiheuttaa monia kroonisia, sairauspoissaoloihin johtavia vaivoja. Huonosta työ-ergonomiasta johtuvat tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat tavallisimpia työperäisiä vammoja toimistotyössä.

SIILINJÄRVELÄINEN ERGOREST OY

on maailman johtava kyynärvarsitukien valmistaja ja kehittäjä, jonka kaikki tuotteet ovat tutkitusti tehokkaita. Yritys pyrkii auttamaan työntekijöitä jaksamaan ja ehkäisemään työstä aiheutuvia vakavia terveysongelmia. Yrityksen kyynärvarsituet on

suunniteltu tukemaan käsiä ja ohjaamaan koko kehoa parempaan työasentoon, mikä ehkäisee näin myös alaselän kuormitusta. Kyynärvarsitukien avulla työntekijöiden niska- ja hartiakivuista johtuvia sairauspoissaoloja voidaan vähentää jopa 50 %, mikä lisää työtehoa ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Ergonominen työasento on erityisen tärkeä käsiä, niskaa ja selkää kuormittavassa toimisto- ja näyttöpäätetyössä. Se myös auttaa keskittymään työhön ja pitää mielen virkeänä.

Kyynärvarsitukien käyttö ennaltaehkäisee rannekanavaoireyhtymää ja jännetuppitulehdusta sekä tenniskyynärpään ja muiden kyynärpäävaivojen syntymistä, jotka kaikki ovat toimistotyössä yleisiä rasitusvaivoja.

Ergorest rentouttaa olkapäitä ja ehwww.digimag.fi

53

käisee lihasjännityksestä tai liikerasituksesta aiheutuvia vaivoja. Se myös vähentää niskaan kohdistuvaa rasitusta ja lihasjännityksestä aiheutuvia niskavaivoja.

Vuonna 1978 perustettu Ergorest on perheyritys, jonka toiminta käynnistyi Seppo Höltän keksiessä ensimmäisen kyynärvarsituen. Vuonna 1988 markkinoille tulleen tuen muotoili Sepon tuttava ja lapsuudenystävä, tunnettu teollinen muotoilija, Yrjö Wiherheimo. Sittemmin kansainvälistynyttä yritystä pyörittävät nyt Sepon lapset, Anne ja Jarmo Hölttä.

EKOLOGISUUS JA kestävä kehitys kuuluvat keskeisesti yrityksen arvoihin. Jatkuvana tavoitteena on vähentää ympäristövaikutusta sekä hyödyntää raaka-aineita ja energiaa te-

Terveys & Hyvinvointi 2017

hokkaasti. Myös käytetyt materiaalit ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä, ja työntekijät huomioivat ympäristön omassa toiminnassaan.

Ergorest-tuotteiden mallit on suunniteltu vastaamaan eri alojen tarpeisiin kuten toimistotyön, tarkkuutta vaativaan laboratoriotyöhön ja teollisuustyöhön. Paras tasapaino saavutetaan yleensä, kun tuki on molemmilla käsillä, ei pelkästään ”hiirikädellä”. Parhaan tehon tuet antavat, kun ne on asennettu oikein ja oikeaan työasentoon kiinnitetään huomiota. Kuopion alueella Ergorest-tuotteiden jälleenmyyjinä toimivat muun muassa Marski Data ja Stigel.

ERGOREST OY Yrittäjäntie 17, Siilinjärvi p. 020 740 1470 www.ergorest.fi

KUOPIO

LIIKUNTA TEKEE ONNELLISEKSI TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY

Kaikki hyötyvät liikunnasta. Liikkuminen lisää tutkitusti onnellisuutta, auttaa hallitsemaan stressiä sekä torjuu masennusta. Parhaimmat hyödyt saadaan kohtuullisesta rasituksesta ja maltillisesta liikkumisesta.

www.digimag.fi

54

Terveys & Hyvinvointi 2017

LIKUNTA & TREENI

L

iikunta on oivaa yleislääkettä useimpiin sairauksiin ja elintoimintoihin.

Perimä vaikuttaa jonkin verran siihen, mihin liikkumisesta on paras apu. Toiselle ulkona puuhaaminen tai salilla käyminen vaikuttaa alentavasti verenpaineesen, toisella puolestaan kakkostyypin diabeteksen riski pienenee. Kaikille liikunnasta on kuitenkin hyötyä, sillä sen hyödyt mentaaliterveyteen ovat tutkitut.

Geenit voivat myös vaikuttaa yleisesti siihen, kuinka aktiivinen ihminen yleensäkin on. Joillakin ihmisillä voi perimän kautta olla hitaampi palautuminen tai lihasten pahempi kipeytyminen, jolloin liikunta ei välttämättä ole kovin nautinnollista. Hyvältä tuntuva liikkuminen on mukavampaa, jolloin hyödytkin ovat suuremmat.

TERVEYSKIRJASTON MUKAAN eri liikuntamuodot vaikuttavat terveyteen hieman eri tavoin. Kestävyyslajit alentavat erityisesti verenpainetta ja kolesterolia sekä auttavat sietämään sokereita paremmin. Kuntosalilta puolestaan löytyy vahvistusta luustoon sekä tehostusta sokeriaineenvaihduntaan. Reagointikykyä tarvittavissa lajeissa kuten voimistelussa tai pallopeleissä puolestaan kehittyy luuston lisäksi tasapaino.

Terveysliikuntasuositukset kehottavat kohtuullisesti rasittavaan liikun-

taan, kuten reippaaseen kävelyyn, useana päivänä viikossa. Tällainen liikunta kohottaa kestävyyskuntoa, kun sitä tehdään 5–7 päivänä viikossa yhteensä 2,5 tuntia. Helpointa on kutsua ystävä mukaan ja piipahtaa lähimetsässä haukkaamassa happea. Päivittäisen liikuntamäärän voi myös pilkkoa pienempiin osiin, sillä kolmella 10 minuutin kertareippailulla saadaan samat tulokset.

Samaan pääsee myös kuormittavammalla liikunnalla kuten hölkällä.

Hölkkälenkillä tulisi suositusten mukaan käydä kolmesti viikossa 20–60 minuuttia. Rasittavampaa liikuntaa tulee viikossa kertyä yhteensä 90 minuuttia.

UKK-INSTITUUTIN MUKAAN iäkkäille terveysliikunta on erityisen tärkeää, sillä säännöllisellä lihaskunto- ja tasapainoharjoittelulla voidaan merkittävästi vähentää kaatumisia.

Tasapainon parantumisen lisäksi iäkkäiden toimintakyky pysyy yllä ja ihminen selviää pidempään itsenäisesti. Liikunta saattaa myös vähentää dementian tai Alzheimerin taudin esiintyvyyttä.

Tärkeintä on liikkua turvallisesti sekä välttää ylikuormittumista.

Säännöllinen liikunta ja itselleen sopivimman lajin löytäminen edistävät terveyttä koko elämän ajan. Liikkuminen tuo elämään onnellisuutta ja hyvää mieltä.

www.digimag.fi

Lasten liikunta- ja ravitsemustutkimus ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON lasten liikunta- ja ravit-

semustutkimus sai 120 000 euron rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoitus on vuodelle 2017, ja se on tarkoitettu lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden ja passiivisuuden syiden ja yhteiskunnallisten seurausten tutkimiseen. Kyseessä on viimeinen vuosi yhteensä 300 000 euron summasta.

Myös Kela on myöntänyt rahoitusta 100 000 euroa samalle tutkijaryhmälle. Rahoitus koskee vuosien 2017‒2019 aikana tehtävää tutkimusta, jossa käsitellään elämäntapojen, kroonisten sairauksien riskitekijöiden ja hyvinvoinnin osatekijöiden yhteyksiä terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttöön sekä terveydenhuollon kustannuksiin.

Tutkimus alkoi vuonna 2007, jolloin siinä aloitti yhteensä 512 lasta perheineen. Lapset olivat tuolloin 6‒8-vuotiaita, ja heidän elintapojaan seurataan aikuisuuteen saakka. Seurannan tavoitteena on tutkia ylipainon, tyypin 2 diabeteksen, verenkiertoelinsairauksien ja muiden yleisten kroonisten sairauksien riskitekijöitä, patofysiologisia mekanismeja ja riskiryhmiä. Tutkimus tuottaa myös uutta tietoa liikunnan ja ravitsemuksen pitkäaikaisista vaikutuksista edellä mainittuihin sairauksiin. Tietoa tuotetaan myös terveyspalveluiden käyttöön.

Yhtenä keskeisenä tavoitteena on tutkia lasten ja nuorten liikunnan, ravitsemuksen ja muiden elämäntapojen kansanterveydellistä sekä yhteiskunnallista merkitystä. Tutkimuksessa käsitellään myös lasten ja nuorten terveyspalveluiden sekä lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä.

Lähde: uef.fi

55

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

Painopiste on ollut pitkään ”lähiliikuntaolosuhteiden kehittämisessä, joka

tarkoittaa puistojen kehittämistä uusille asuinalueille sekä vanhojen peruskorjaamista.

TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVAT KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI

Liikuntahankkeilla NOSTETAAN KUOPION HYVINVOINTIA Liikunta on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ja terveellistä elämää – ja hyvinvoiva asukas on tärkeä osa elinvoimaista yhteisöä. Tulevien vuosien aikana Kuopion kaupunki edistää liikuntaolosuhteita uusilla liikuntahankkeillaan luoden yhteistä hyvää jokaiselle.

K

uopio on aina ollut mainio liikuntakohde ja urheilullinen kannuste sen asukkaille. Ympäristö kuin myös sisätilat tarjoavat monenmoista mahdollisuutta aktiiviselle liikkujalle ja kuntoilijalle. Ajan saatossa kaupunki on nähnyt tarpeen uudistaa ja kehittää liikuntaolosuhteita. Uusilla liikuntahankkeilla kehitään ja kunnostetaan alati kasvavan kaupungin ulko- ja sisätiloja.

‒ Painopiste on ollut pitkään lähiliikuntaolosuhteiden kehittämisessä, mikä tarkoittaa puistojen kehittämistä uusille asuinalueille sekä vanhojen peruskorjaamista. Olemme saaneet aikaiseksi eri puolelle kaupunkia todella viihtyisiä puistoja, joiden parissa työ jatkuu yhä. Viime aikoina painopistettä on käännetty sisäliikuntatiloihin, minkä taustalla on kaupungin ja käyttäjätarpeiden kasvu sekä ikääntyneet tilat, Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistä-

misen johtaja Janne Hentunen kertoo. ‒ Kaupunki kunnostaa olemassa olevia tiloja, rakennuttaa tai muuten mahdollistaa uudiskohteiden toteutumisen, Hentunen jatkaa.

KEHITTEILLÄ OLEVISTA hank-

keista tärkeimmiksi Hentunen mainitsee Puijon urheilulaakson, Lippumäen liikuntapuiston, Kuntolaakso-Hatsalan sekä Savilahden liikunta-alueet.

www.digimag.fi

56

Terveys & Hyvinvointi 2017

1

Puijon urheilulaakson

yleissuunnitelman kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2015.

Suunnitelman toteutus on käynnistynyt tänä vuonna kuntolenkin peruskunnostuksella. Puijon urheilulaakso kattaa kokonaisuudessaan Rypysuontien ja pesäpallostadionin välisen alueen. Tarkoituksena on kehittää asukkaiden ja muiden alueella liikkujien tarpeiden mukaisia palveluita. Haluamme alueesta monipuolisen kokonaisuuden, joka houkuttaa liikkumaan tai muuten viettämään aikaa viihtyisässä ympäristössä.

– Urheilulaakso käsittää liikuntapaikat ja kenttien uusimisen, mutta keskeisimmässä osassa laaksoa on nuorisopuiston kokonaisuus, jonne on tulossa muun muassa skeittipuisto ja rata-alue BMX-pyöräilylle. Alueelle nousisi myös Puijo Areena, joka on puolestaan yksityinen hanke, Hentunen lisää.

LIKUNTA & TREENI

2

Lippumäen liikuntapuiston

yhteyteen Tuplajäät Oy suunnittelee uutta kahden kaukalon jäähallia, joka puolestaan vapauttaisi Lippumäen uimahallin kaukalon sisäliikuntatilaksi.

3

KuntolaaksoHatsalan

hankkeessa puolestaan vanhaa uimahallia tulee korvamaan uusi, huomattavasti suurempi uimahalli. Uusi uimahalli oheisharjoittelutiloineen ja -toimintoineen rakennetaan Niiralan jäähallin yhteyteen.

– Hyvin palvellut, vanha uimahallimme on elinkaarensa päässä, joten tulossa on nykyiseen ja tulevaisuuden käyttäjätarpeisiin mitoitettu uusi uimahalli.

Kokonaisuuteen kuuluu myös Niiralan jäähallin peruskorjaus, jossa huomio kiinnittyy yleisöpalvelutilojen kehittämiseen, joita tarvitaan tapahtumissa. Tavoitteena on saada alueelle tilajärjestelyissä toimiva ja kustannustehokas toimintamalli, Hentunen kertoo.

www.digimag.fi

57

4

Savilahden alueen

kehittäminen on tuonut tulleessaan myös suunnitelmat liikunta- ja tapahtumakeskukselle jo Puolustusvoimien käytöstä poistettuihin kalliotiloihin.

– Savilahden luolaston uudelleen käyttöönotossa on parhaillaan meneillään hankesuunnittelu, joka viedään päättäjien käsittelyyn. Kyseessä on mielenkiintoinen suunnitelma, jonka keskeisenä lähtökohtana on oppilaitosten ja asukkaiden tarpeet. Tavoitteena on, että tämän vuoden lopussa tiedämme, pääsemmekö to-

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

teuttamaan suunnitelmaa. Luolastoon tulisi kaksi isompaa tilaa, jotka jakautuisivat parhaimmillaan kolmelle sisäpelikentälle sekä ryhmäliikuntatilaksi ja kuntosaliksi. Luolasto suunnitellaan korkeutensa ja kokonsa puolesta siten, että se mahdollistaisi eri lajien ottelutapahtumien, turnausten ja erilaisten muiden tapahtumien järjestämisen.

– Savilahden kuten myös kaikkien muiden esille nousseiden hankkeiden osalta toivomme niiden toteutuvan pääosin tämän valtuustokauden aikana vuoteen 2021 mennessä, Hentunen kommentoi.

KUMPPANI

Hyvää oloa pienin teoin TEKSTI DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS KUVAT KUOPION KAUPUNKI / VICENTE SERRA

Jokainen voi vaikuttaa hyvinvointiinsa omalla aktiivisuudella.

Yhteiskunta tukee hyvinvointia lisääviä puitteita. Kuopion kaupunki pyrkii edistämään asuinympäristöjä, fyysisen ja psyykkisen terveyden palveluja sekä sosiaalista ympäristöä.

O

matoimisen hyvinvoinnin palveluihin sisältyy kuntalaisen itsenäinen liikkuminen ja harrastaminen. Näitä palveluita ovat museo- ja kirjastopalvelut, liikuntapaikkapalvelut sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelut.

TAVALLISET JA arkiset asiat riittävät hyvinvoinnin edistämiseen. Tasapainoiseen arkeen riittää usein työmatkaliikunta, riittävät yöunet, monipuolinen ruokavalio ja mieleinen harrastus. Aina voi pysähtyä miettimään omaa hyvinvointia ja mitä sen edistämiseen voisi tehdä.

Kuopion alueella on paljon lähiliikuntapaikkoja ja leikkipuistoja. Niiden kunnosta ja riittävyydestä on pidetty huolta. Kuopiossa on kattava verkosto niin julkisia kuin yksityisiä hy-

vinvointialan ammattilaisia. He neuvovat ja auttavat hädän hetkellä. Harrastusmahdollisuuksia löytyy jokaiselle. Kuntoa on helppo harjoittaa monipuolisesti sisäliikuntapaikoilla, kuten Kuopio-hallilla, uimahallilla ja erilaisilla kuntosaleilla. Fyysistä, henkistä ja sosiaalista virikkeitä tarjoavat kansalaisopisto ja kulttuuripalvelut. Kuopion seudun luonnonympäristö, viheralueet ja vesistöt, ja ulkoreittien verkosto tarjoavat niin liikuntamahdollisuuksia ja rentoutumista luonnon lähellä sekä kesällä että talvella.

KUNTALAISTEN AKTIIVISUUTTA kaupunki pyrkii tukemaan ikä- ja kohderyhmille suunnatuin kampanjoin. Apua kuntoilun aloittamiseen saa liikunnanohjaajilta.

www.digimag.fi

58

Museot Kuopiossa kulttuuria pystyy kokemaan museoissa ja gallerioissa. Vaihtuvien teemojen ja pysyvien näyttelyiden ansioista löytyy kaikille kaikkea.

Kuopion museo Avoinna ti–la klo 10–17, su ja ma suljettu, Kauppakatu 23 puh. 017 182 603, kuopionmuseo.fi Kuopion korttelimuseo Avoinna ti-la 10-15, su ja ma suljettu, Kirkkokatu 22, puh. 017 182 625 korttelimuseo.kuopio.fi Kuopion taidemuseo Avoinna ti–la klo 10–17, su ja ma suljettu, Kauppakatu 35, puh. 017 182 633 taidemuseo.kuopio.fi Kuopion automuseo Avoinna ma-pe klo 9–15, la ja su suljettu, Hannes Kolehmaisenkatu 2 puh. 017 282 0550 kuopionautomuseo.fi

Terveys & Hyvinvointi 2017

J. V. Snellmanin kotimuseo Avoinna ryhmille sopimuksen mukaan Snellmaninkatu 19 puh. 017 182 625 snellmanmuseo.kuopio.fi Galleria G12 Avoinna ti–to klo 12–18, pe– la klo 11–16, Maaherrankatu 9 puh. 044 058 8434 www.galleria12.fi VB-valokuvakeskus Avoinna ti-su 12-18, ma suljettu, Kuninkaankatu 14 puh. 044 744 6424 vb-valokuvakeskus.fi Ortodoksinen kirkkomuseo RIISA Avoinna ti–la klo 12–16, su ja ma suljettu, Karjalankatu 1 puh. 0206 100 266 ortodoksinenkirkkomuseo.fi

Kirjasto Kirjasto on kuntalaisten oma olohuone.

Nykyaikainen kirjasto tarjoaa paljon muutakin kuin vain lainauspalveluja.

Pääkirjasto, Maaherrankatu 12 ma−pe 10−19, la 10−15 KUOPION SIVUKIRJASTOT Jynkän kirjasto, Maitotie 2 ma-to 7−21 Neulamäen kirjasto, Juontotie 6 ma, ti, to 13−19, ke, pe 10−16 Puijonlaakson kirjasto, Mailatie 2 ma−to 13−19, pe 10−16 Pyörön kirjasto, Jalkasenkatu 3 ma−ke 13−19, to−pe 10−16 KIRJASTOAUTOT Kirjastoauto Aulis hoitaa entisen Karttulan kunnan ja Etelä-Kuopion sekä Länsirannantien kirjastoautopalvelut.

Kirjastoauto Elina palvelee asiakkaitaan sekä Kuopion taajama-alueella, että maaseudulla.

Elinan ja Auliksen aikataulut ja pysäkit löytyvät Kuopion kirjaston verkkosivuilta alalehden Kirjastot alta.

LIKUNTA & TREENI

Kuntosalit

Frisbeegolfpaikat

Sisäpelipaikat

Ilmojen viilentyessä on mukava siirtyä liikkumaan sisätiloihin. Kuntosalilla on tarjolla on myös ryhmäliikuntatunteja.

Frisbeegolfista kiinnostuneille löytyy monenlaista rataa niin Kuopiosta kuin lähialueiltakin.

Monipuolisia liikuntamuotoja kaiken ikäisille ympäri Kuopiota.

Alfido Puistokatu 14−16 Element Studio Maaherrankatu 21 Fit Kuopio, Saarijärventie 9 Fitness24 Kuopion keskusta Minna Canthin katu 19 Fressi Kauppakatu Kauppakatu 33 Fressi Savilahti, Savilahdentie 14 Fressi Lippumäki Rauhalahdentie 68 Gym99, Niiralankatu 25 Hyvinvointikeskus Ryhti Luistelijantie 4 Kunnonsali Ajurinkatu 16 Huippu Center Siikaranta 9 Kuntokeskus Pyramidi Levänen Oppipojankuja 3 Kuntokeskus Pyramidi Keskusta Suokatu 16

Ruotsinkatu 35, Kuopio Rautaniementie 73, Kuopio Vehmasmäentie 71, kuopio Myllykuja, Siilinjärvi Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi Koulutie 3, Siilinjärvi Rinnepolku, Siilinjärvi Keitaankatu 1, Tahkovuori Peltolantie 12, Maaninka

Kuopio-halli Kuopio-halli tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille liikkujalle. Kuopio-hallissa onnistuu niin yleisurheilu kuin palloilulajit. Myös kuntosali sekä voimistelu- ja tanssialue mahdollistavat monipuolisen liikkumisen.

Opistotie 4, Kuopio

Bowld1ner, Ajurinkatu 16 Golfkeskus / Gamecenter Siikaranta 3 Hoplop Kuopio Siikaranta 9 B Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3 Kuopion keilahalli, Keilakatu 3 Kuopion skeittihalli Kellokuja 1 Kuopion Tenniskeskus Katiskaniementie 1 Rauhalahti Katiskaniementie 8 Rauhalahti Bowling Kartanonkatu 11 Supercorner Pitkälahti Vitostie 1771 Voema-kiipeilykeskus Kaivotie 23

Jäähallit Jäähalleissa voi ottaa varaslähtöä talven yleisöluistelun merkeissä.

Kuopion jäähalli Hannes Kolehmaisen katu 4 Lippumäen jäähalli Petosentie 8 Tuplajäät Tietäjäntie 2, Toivala www.digimag.fi

59

Kentät Ympärivuotiseen käyttöön Kuopiossa on monipuolinen kenttävalikoima erilaisiin harrastuksiin.

TEKONURMIKENTÄT Jalkapallostadion Kaartokatu 6 Keskuskenttä Kaartokatu 6 Lippumäen kenttä Rauhalahdentie 68 Litmasen kenttä Puistokatu NURMIKENTÄT Väinölänniemen kenttä Väinölänniemi Kettulanlahden kenttä Päivärannantie Rauhalahden kenttä Katiskaniementie Kurkimäen kenttä Kentäntie Puijon stadion Suurmäentie 85 Puijonlaakson kenttä Puijonrinteentie SORAKENTÄT Kuvelammen kenttä Pitkälahdentie Pirtin kenttä Pirtintie 21 Jynkänlahden kenttä Petosenkuja

Terveys & Hyvinvointi 2017

Sammallahden kenttä Särkiniementie Neulamäen kenttä Raiviopolku Koulupuiston kenttä Opistotie Tiihottaren kenttä Kullervonkatu Puijonsarven kenttä Keski-kaari 44 Kuopionlahden kenttä Vuorikatu Minna Canthin kenttä Ruotsinkatu Pyörön kenttä Pyörönaskel Lippumäen kenttä Rauhalahdentie Rajalan kenttä Sammakkolammentie Kelloniemen kenttä Lokikuja Kettulanlahden kenttä Koulukatu

Uimahallit Vesipedot saavat nauttia lämpimistä vesistä myös syksyn tullen Kuopion uimahalleissa.

Niiralan uimahalli Hannes Kolehmaisen katu 3 Lippumäen uimahalli Petosentie 8

KUOPIO

Kylpylät Kuopiossa ja sen lähistöllä on monia kylpylöitä, joissa niin paikallinen kuin matkailijakin voi rentoutua poreiden hellässä huomassa.

Rauhalahti Katiskaniementie 8 Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, Vuorela.

Fontanella Kuiluntie 2, Siilinjärvi Vesileppis Vokkolantie1, Leppävirta Tahko Spa Keitaankatu1, Nilsiä Kuntoranta Kuntorannantie 14, Varkaus Spa Hotel Runni Runnintie 407, Iisalmi Peurunka Peurungantie 85, Laukaa

KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu 31, Kuopio p. 017 182 111 www.kuopio.fi

KUMPPANI

Viihdy luonnon helmassa Alueen luonnonympäristö, viheralueet ja vesistöt ja ulkoreittien verkosto tarjoavat niin liikuntamahdollisuuksia kuin rentoutumistakin vuoden ympäri. Kuopiossa on paljon lähiliikuntapaikkoja ja leikkipuistoja.

LÄHINUOTIOPAIKAT

LEIKKIPUISTOT

Pakkaa eväät mukaan ja lähde nuotioretkelle. Lähimaastossa on paljon tulipaikkoja, joista valita.

Temmeltäjille löytyy leikkipuistoja laajasti koko kaupungin alueelta.

Sorsasalon keittokatos Valkeislahdentie 149 Julkulanmäen laavu Puijonsarventie 63 Iso-Valkeisen laavu ja tulipaikka Vanha Kallantie 12 Vuorilammen tulipaikka Pilpantie 6 Pölhön keittokatos Saaristokatu 12, Pölhönsaari Haminalahden grillikatos Leirikuja Savolanniemen tulipaikka Eteläranta 32

Brahen puisto, Brahenkatu 5, Keskusta Peikkometsän lähiliikunta-alue, Rautaniementie 73, Saaristokaupunki Hapelähteen lähiliikunta-alue, Hapelähteenkatu 1, Keskusta Lippumäenlähiliikunta-alue, Rauhalahdentie 66, Petonen Petkelkannan leikkipuisto, Rautokannantie, Saaristokaupunki Taimiston puisto, Pinokuja, Neulamäki Niiralan liikennepuisto, Huuhankatu 2, Keskusta (Niirala)

Matkustaja-sataman leikkipaikka, Matkustajasatama, Keskusta Lehtoniemen päiväkodin leikkipaikka, Lehtoniementie 107, Saaristokaupunki Valkeisenlammen leikkipaikka, Valkeisenkatu 7, Keskusta

PUISTOT Kuopion kaupunkialueella on kauniita ja rauhallisia puistoja, joissa voi viettää syyspäiviä.

Brahenpuisto, Brahenkatu 3 Hapelähteenpuisto, Hapelähteenkatu 2 Satamapuisto, Kauppakatu 1 Snellmaninpuisto, Kauppakatu 27 Valkeisenpuisto, Valkeisenkatu 7 Pölhön grillikota, Saaristokatu 12

www.digimag.fi

60

Terveys & Hyvinvointi 2017

LUONTOPOLUT Lähiseudulla on kattavasti luontopolkuja sekä lyhyempiin että pidempiin lenkkeihin.

Puijo Polun lähtöpaikat ovat Puijonrinteentien päässä sekä Puijon laella. Konttilan kierto käynnistyy Puijon laelta. Kokonmäen kierrolle voi lähteä Puijon laelta tai Antikkalan laskettelurinteen alaosasta.

Rauhalahti Luontopolku alkaa Rauhalahden hotellin takaa ja kiertelee Katiskaniemen rantoja myötäillen.

Neulaniemi Luontopolkukierroksen voi aloittaa Kolmisopen lammen luoteispäästä.

Neulamäen asuntoalueelta luontopolulle pääsee joko Juontotien päästä tai urheilukentältä. Neulamäen kierrolta on yhteys Vuorilammen luoteispäässä olevalle nuotiopaikalle.

Ranta-Toivala Halmejoen luontopolku Ranta-Toivalassa on vajaan kahden kilometrin mittainen polku lähes kokonaisuudessaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla suojelualueella. Patteripolulle pääsee Halmejoen luontopolulta.

KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu 31, Kuopio p. 017 182 111 www.kuopio.fi

LIKUNTA & TREENI

KUOPIO

SUOMEN SUURIN PAKOHUONE - jopa 20 pelaajalle KÄTTYY RIT KE EENNKÄ RIT KE KK KO KOSS RI T KEEKKKK KÄÄTTYYRI T K SEENNK OOS

KÄTY KKKOOSSEENNKÄTY KEKKKKOOSSEENNKKÄÄT Y IT KKEEK KE TYRRIT RRIT IT K K KEE ENK OSSEN K O K KEEKK K T I RRIT

KE KKO SEN YRITT KEKKOSE NKKÄÄTY KÄÄTTYRI TYRI RTIT ENN K OOSSE KKE K KKK EKKK K

OOSS

RRITI T

EENN

KKÄÄTTYR YRI IT T KKE EKKKO KO

TTY Y

ÄÄ

SSEENN

TKE KKOSE TTYYRRI ITKE KKOSNEN KKÄ ÄTTYY

KKÄÄ

Ke osen kä rit

Puh. 044 770 7702 Suokatu 16, KUOPIO

Hinta alk. 22€/hlö

www.tilitoimistovahtivuori.fi

Kaupungin valtaus

Yksityinen, kuopiolainen, palveleva

Lasertaistelupeli

Hinta alk.

20 /hlö

€

–17 vuotta– Palvelumme

Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela www.kunnonpaikka.com | p. 044 7476 560

Työterveyshuolto Erikois- ja yleislääkärit Laboratorio Ajurinkatu 16, 70110 KUOPIO

KYLPYLÄHOTELLI

www.digimag.fi

61

Terveys & Hyvinvointi 2017

työterveyshoitaja Sanna Patosalmi

Ajanvaraus 017 68 68 609

www.cantti.net

KUMPPANI

Ulkoile TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

A

lkusyksyssä ulkoillaan vielä kuoritakeissa ja vapaa-aikaa vietetään kevyissä untuvatakeissa. Ilmojen viilentyessä kuorivaatteille saadaan lisää käyttöikää kerrospukeutumisella. Oikeanlaiset ulkoilukamppeet pitävät tuulen ja kosteuden takin ulkopuolella. ‒ Ulkoiluvaatteet on tärkeää valita käyttötarkoituksen mukaan, sillä takeissa on valtavasti eroja tuulen- ja vedenpitävyydessä sekä hengittävyydessä, kertoo Intersportin asiantuntija Margit Leppänen.

Ammattilaisen apuun tukeutumalla on takkiviidakosta helpompi lähteä etsimään itselleen sopivaa vaatetusta. Takin valinta riippuu

Hengittäviin ja säänmukaisiin vaatteisiin pukeutuminen tekee ulkoilusta miellyttävämpää, kertoo Intersportin asiantuntija Margit Leppänen.

su

LIKUNTA & TREENI

säässä kuin säässä Raikkaassa syyssäässä on mielekästä ulkoilla kunnon varusteilla. siitä, aikooko se päällä hikiliikkua, seikkailla rinkka selässä vesisateessa vai ulkoilla kevyemmin esimerkiksi lasten tai koiran kanssa.

Aktiivisempaan liikuntaan, jossa tulee kunnolla hiki, passaavat parhaiten tuulta pitävät windstopperit.

Paksummat kuorituotteet puolestaan sopivat rauhallisempaan tahtiin. Retkeilyyn paras materiaali on gore-tex, joka kestää pitkätkin taipaleet reppu tai rinkka selässä. Materiaalissa on myös korkeimmat vedenpitävyysarvot, jolloin vesisadekaan ei haittaa. ‒ Kelistä riippuen on tärkeää myös kerrospukeutua oikein.

Ohuissa teknisissä vaatteissa kosteudensiirto ja nopea kuivuminen ovat tärkeitä ominaisuuksia. Laadukkaissa tuotteissa on myös anti-

bakteerinen käsittely, joten ne eivät ala haista kovassakaan käytössä, neuvoo Leppänen.

VÄLIVAATTEISSA

NOUSEVANA

trendinä ovat merinovillaiset tuotteet, jotka ovat jo itsessään antibakteerisia. Merinovilla sopii oivasti esimerkiksi retkeilyyn, sillä kosteanakin tuote lämmittää. Retkeilyolosuhteissa vaatteen huoltoon riittää pelkkä tuuletus, sillä harvoin laavulla tai retkimajalla on pyykkäysmahdollisuutta. Merinovillaisia vaatteita on ohuemmista paksumpiin, joista voi valita aktiivisuuden tason mukaan. Muita hyviä eristeitä ovat fleecet, joita on myös eripaksuisia ja -mallisia. Myös untuvatakkeja voi pitää sellaisenaan tai pukea kuoritakin alle tuomaan lisälämpöä. ‒ Pieneen tilaan menevät, ohuet

untuvatakit ovat käteviä taukotakkeja. Kun pysähtyy pidemmäksi aikaa, takin voi kaivaa taskusta tai repusta lisälämmöksi ja pakata takaisin, kun lähtee uudelleen liikkumaan, vinkkaa Leppänen.

Hybriditakki yhdistelee erilaisia materiaaleja optimaalisesti. Takin hihat voivat olla neulosta tai kangasta, mutta enemmän lämpöä tarvitsevien ruumiinosien kohdalle on lisätty lämpöpaneeleja. Kainaloissa puolestaan on hengittävämpiä materiaaleja, jotta hiki pääsee ulos. ‒ Hybriditakit sopivat sekä aktiivisempaan käyttöön että rennompaan oleiluun. Tuotteista löytyy todella kauniitakin takkeja, jotka menevät hyvin sport casual -muotiin, Leppänen kertoo.

ULKOILUVAATTEIDEN MATERIAALEISSA ajankohtainen trendi

on huomioida ympäristöystävälli-

syys ja eettisyys entistä paremmin.

Yhteiskuntavastuun myötä toimittajat kehittävät koko ajan ekologisempia vaihtoehtoja, jotta tuotteet kuormittaisivat vesistöjä vähemmän. Take Care -merkin tuotteet allergisoivat vähemmän ja tuotteiden elinkaaressa on huomioitu ympäristövaikutukset.

Trendikäs ulkoilija pukeutuu tällä kaudella syksyisiin sävyihin.

Naisten kuoritakeissa on paljon klassista mustaa, murrettuja keltaisen sävyjä sekä punaisen eri sävyjä, kuten burgundia, luumua ja pinkkiä. Miehet pukeutuvat syksyiseen oranssiin sekä erilaisiin sinisen väreihin kirkkaasta turkoosiin. ‒ Pääasia on pukeutua sään mukaan ja panostaa takin hengittävyyteen. Kun lenkille ei laita liian kylmää tai kuumaa takkia, niin liikkuminen pysyy mukavana, tiivistää Leppänen.

KUOPIO

Motivaatio mistä sen löytää?

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVAT PIXABAY

Intohimoisimmankin treenaajan into hiipuu välillä.

Motivaation löytäminen ei ole itsestäänselvyys, ja sen eteen kannattaa tehdä töitä.

www.digimag.fi

64

Terveys & Hyvinvointi 2017

LIKUNTA & TREENI

S

äännöllinen liikunta on terveellisen elämän edellytys, mutta jos motivaatio on hukassa, on vaikea lähteä treenaamaan. Ensimmäinen askel kipinän uudelleen löytämiseen on pohtia omia arvoja ja syitä miksi harrastaa. Jotta treeneihin jaksaa mennä myös säästä huolimatta, urheiluun pitää löytää painava syy. Oleellista on osata yhdistää liikunta osaksi omaa arkea ja miettiä mitä hyvää se tuo tavalliseen päivään.

LIIAN INNOKAS asenne on monien aloittelevien treenaajien ja liikkujien ongelma. Alkuhuuman hiivuttua liikkeellelähdöstä tulee hankalampaa, ja se alkaa kyllästyttää. Ratkaisuna tähän on keksiä itselleen uusia tavoitteita jatkuvasti, ja kun ne ovat kunnossa löydät jatkuvasti uusia etappeja joihin tähdätä. Suosi myös hyötyliikuntaa. Juoksemalla portaita useamman kerroksen verran rappukäytävässä, tai rivakka siivoaminen voi käydä treenistä päivinä, jolloin vakavamielinen jumppaaminen ei innosta. Laiskuuden iskiessä edes vähän tekeminen voi auttaa inspiraation palautumista, vähemmän on enemmän kuin ei ollenkaan.

Kokeile uusia lajeja, iänikuinen itseään toistava liikunta puuduttaa taatusti. Myös kehittymisen vuoksi kannattaa vaihtaa ja kokeilla liikunnanmuotoja, lisäksi sitä kuinka paljon ja miten liikkuu. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia kokonaan uutta lajia. Liikunnan parista voi löytää myös uusia ystäviä, jotka innostavat ja moti-

voivat. Myös kalenteriin sovitut treeniajat ja liikuntatreffit voivat nostaa treeni-intoa.

KIRJAAMALLA OMAT tavoitteet ja

välietapit ylös, voit helposti palata kalenterissa taaksepäin ja tarkastella tuloksiasi. Tuloksien ja kehittymisen näkeminen nostattaa itsetuntoa. Näin vältät myös matkan varrella tehdyt virheet ja osaat ehkäistä ne jatkossa.

Lisäksi apua voi olla askel- tai sykemittarista, josta näkee päivittäin sen hetkiset tulokset ja tavoitteet. Tähän tarkoitukseen on myös tarjolla useita mobiilisovelluksia, jotka auttavat sinua löytämään miellyttävät treenaamistavat ja päämäärät.

Kun tavoitteet täyttyvät, itsensä palkitseminen on tärkeää oman motivaation ylläpitämiseen osalta.

Palkitse itsesi, vaikka hieronnalla, uusilla treenivaatteilla tai teatteri-illalla. On vaikea treenata, jos väsymys iskee päälle. Silloin arjen irtiotot ja lepopäivät tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

MITEN RASVA PALAA? LIHAS KÄYTTÄÄ LIIKUNNAN aikana rasvaa

ja hiilihydraatteja energianlähteenä. Rasvat ovat tärkein energianlähde silloin, kun rasitus tuntuu enintään kohtuullisen kuormittavalta. Rasva palaa parhaiten, kun rasitus on kevyt tai kohtalainen.

Elimistö käyttää energianlähteenä pääosin hiilihydraatteja. Lyhytkestoisessa liikuntasuorituksessa keho käyttää lähteenään pääosin hiilihydraatteja, jolloin rasvaa ei pala. Rasvanpolttoliikunnaksi sanotaan matalalla teholla tehtyä liikuntaa, kuten esimerkiksi kävelylenkkiä tai pyöräilyä. Tällöin keho käyttää pääasiallisena energianlähteenään kehon rasvavarastoja. Mutta tällöin rasvanpoltto ei jatku suorituksen jälkeen. Toisin kuin korkeatehoisesta intervalli treenaamisessa, joka suoritetaan lyhyissä aikajaksoissa ja erittäin korkealla teholla.

Laihduttaessa ja kiinteytymisen alkuvaiheessa paino tippuu nopeammin, sillä ensimmäisten viikkojen aikana putoavasta painosta jopa 75 prosenttia on vettä ja vain 25 prosenttia rasvaa. Mutta noin kuukauden jälkeen rasvan osuus putoavasta painosta suurenee 85 prosenttiin.

LIIKUNTA VAPAUTTAA endorfiineja, joita tuottaa keskushermosto. Ne aiheuttavat ihmiselle suurta hyvänolon tunnetta ja lievittävät kipuja.

Liikunnan avulla voi myös ehkäistyä masennusta ja lievittää stressiä.

Kovan intervalli-tyyppisen harjoittelun on tutkittu vapauttavan hormoneja enemmän kuin tasapaksu suoritus. Endorfiinit voivat helpottaa rankan harjoituksen tuomaa fyysistä ja henkistä rasitusta elimistössä. www.digimag.fi

65

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

KUMPPANI

PALAUTUSJUOMISTA

POTKUA PÄIVÄÄN TEKSTI DIGIMAG/KATI KULMALA KUVAT EINO ANSIO, TIMO KETTUNEN

Palautuminen on oleellinen osa treeniä. Tutkimusten mukaan levon ja terveellisen ruokavalion lisäksi proteiinipohjaisten juomien avulla liikuntasuorituksiin voi saada parempia tehoja, lihaskasvua ja voimaa lisää.

P Palautumisjuomien hyödyt korostuvat mitä kovempaa ja raskaammilla painoilla harjoitellaan, kiteyttää terveystieteiden maisteri ja farmaseutti Timo Kettunen.

alautusjuomien ilmestyminen ruokakaupan hyllylle on saanut monet kuluttajat ostamaan tuotetta niin urheilun jälkeen kuin välipalana nautittavaksi.

Tetroihin pakatuissa juomissa houkuttelee helppokäyttöisyys, sillä niitä ei tarvitse itse sekoitella. Palautusjuomien tuomat hyödyt ja käyttötavat eivät kuitenkaan näy suoraan pullojen tai purkkien kyljestä.

TIMO KETTUNEN on terveystieteiden maisteri ja farmaseutti, jonka yritys Terveysmyrsky keskittyy terveyteen ja hyvinvointiin. Hän on perehtynyt laajalti ravitsemusasioihin muun muassa tuoreessa kirjassaan; Miksi syömisestä tuli niin hankalaa? ‒ Palautusjuomista on tieteellistä näyttöä, ero on lähinnä siinä, mitä palautumisjuoma sisältää ja millaisen treenin jälkeen se nautitaan.

Myös maidon ja maitokaakaon hyö-

www.digimag.fi

66

Terveys & Hyvinvointi 2017

dyistä palautumisessa löytyy paljon tutkimuksia, Kettunen kertoo. ‒ Palautumisjuomien hyödyt korostuvat mitä kovempaa ja raskaammilla painoilla harjoitellaan, sillä raskaan vastusharjoittelun jälkeen niistä on selkeää hyötyä voiman ja lihasmassan kasvussa. ‒ Käytännössä palautumisjuoman tärkein komponentti on proteiini, jota kannattaa kaikkien palautumisjuomaa käyttävien nauttia. Mitä pitkä-

kestoisempi tai raskaampi suoritus on ollut, sitä enemmän juomassa voisi olla myös nopeita hiilihydraatteja, jolloin elimistö saa nopeasti energiaa.

Neste on tärkeä pitkän tai intensiivisen suorituksen jälkeen, jolloin palautusjuoma auttaa nestetasapainon ylläpitoon. ‒ Voimalajien harjoittajan kannattaa sujauttaa palautusjuomaan vielä kreatiinia, jossa on selkeästi sekä palauttavia että voimatasoja nosta-

LIKUNTA & TREENI

Tärkeää on myös oikeanlainen ravinto ja riittävä ”lepo sekä harjoittelu, joka on järkevä omaan

ISOPOUSSU LUOTTAA PALAUTUSJUOMIIN

elämäntilanteeseen nähden. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, saa palautusjuomistakin paremman hyödyn.

via ominaisuuksia. Kreatiini on yksi tutkituimmista ravintolisistä, mainitsee Kettunen. ‒ Toki palautumisjuomalla voi olla myös psykologisia vaikutuksia, eli jos uskotaan palautusjuomasta olevan hyötyä, voi treenimotivaatiokin pysyä entistä paremmin yllä. Vitamiineilla ei yleensä ole mitään tekemistä palautumisen kanssa ja esimerkiksi C-vitamiini voi heti harjoittelun jälkeen jopa haitata täysin optimaalista palautumista.

Kettunen tietää, ettei palautusjuomilla voi kuitenkaan korvata perusruokaa. ‒ Tärkeää on myös oikeanlainen ravinto ja riittävä lepo sekä harjoittelu, joka on järkevä omaan elämäntilanteeseen nähden. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, saa palautusjuomistakin paremman hyödyn. Kaupallisissa palautusjuomissa kannattaa tarkkailla sokerin määrää, neuvoo Kettunen.

OLVIN TUOTEPÄÄLLIKKÖ Susanna Rintamäki kertoo palautusjuomamarkkinoiden voimakkaasta kasvusta viime vuosien aikana. ‒ Myös tavalliset liikkujat ovat löytäneet tämän segmentin, eivätkä palautusjuomat ja urheiluravinteet ole enää pelkästään suunnattu fitness- ja ammattiurheilijoille. TEHO Sport on varsin uusi merkki urheiluravinnesegmentissä, mutta kuluttajat ovat löytäneet hyvin nämä uudet juomat ja ottaneet ne osaksi omaa

KUOPIO

URHEILIJA LAURA ISOPOUSSU toimii ny-

kyään valmentajana lasten ja nuorten parissa CrossFit 8000-valmennuskeskuksessa. Lisäksi hän kilpailee CrossFitissa ja toimii valmentajana myös aikuisille.

Crossfitissa Isopoussua kiehtoo lajin monipuolisuus ja sen tuomat fyysiset haasteet.

Ennen Crossfitia hän saavutti maailmanmestaruuden joukkuevoimistelussa vuonna 2010.

– Kilpailemisen ja harjoitteluvolyymin nousemisen myötä olen huomannut palautusjuomien tehon. Nykyään otan treenin jälkeen palautusjuoman aina, ellen syö heti. Mielestäni palautusjuomat ovat hyvä lisä oikean kunnollisen ravinnon ohelle, mutta niitä ei tulisi kuitenkaan koskaan juoda oikean ruoan kustannuksella, Isopoussu kertoo.

– Käytän lähes päivittäin Teho Sportin palautusjuomia, jotka ovat valmiita ja nestemäisiä. Ne ovat helppokäyttöisiä kovankin treenin jälkeen, hän jatkaa.

Usein Isopoussu nauttii palautusjuoman myös nopeana välipalana.

– Kovan harjoituksen jälkeen on tärkeä saada kroppaan rakennusaineita mahdollisimman nopeasti ja silloin olen kokenut palautusjuoman olevan hyvä ratkaisu siihen minulle ja muillekin.

treeniä ja arkeaan. Arjessa palautusjuomat sopivat myös välipaloiksi, Rintamäki mainitsee. ‒ Tällä hetkellä kasvu palautusjuomamarkkinoilla on maltillisempaa, mutta segmentti on kuitenkin edelleen kasvussa.

TEHO Sport -palautusjuomien kulutus on viimeisten parin vuoden aikana kasvanut hurjaa vauhtia kasvavan kuluttajakysynnän sekä lisäarvollisten tuotteiden kautta, kertoo Rintamäki.

Palkittu palautusjuoma on syntynyt savolaisten osaajien yhteistyössä suonenjoella. Viisi vuotta sitten kehitetyn tuotteen suosion kasvu jatkuu tänäkin päivänä kohisten. ‒ Maidon jalostamisen ja tuotekehityksen innovatiivinen investointi, uskallus ja yhteistyö Olvin kanssa synnytti Maitomaalle yhtiön yli sata vuotisen historian suurimman investoinnin. Ravintosisältö suunniteltiin tarkkaan urheilijan tarpeita varten, mutta juoma sopii yhtälailla muuhunkin palautumiseen kuten sairaudesta tai leikkauksesta toipumiseen, lisää Maitomaan toimitusjohtaja Mikko Sairanen.

OLVI Olvitie I-IV 74100 IISALMI www.olvi.fi OSUUSKUNTA MAITOMAA Kuopiontie 2, 77600 SUONENJOKI www.maitomaa.fi

www.digimag.fi

67

Terveys & Hyvinvointi 2017

Palveluksessanne Markku, Ulla, Maija ja Sini

Liity kanta-asiakkaaksemme!

Hyödynnä samalla asiakasystävälliset tarjouksemme.

Ekologisen hyvinvoinnin asiantuntija jo 30 v.

Meillä jatkuvasti yli 350 tarjousta, tässä niistä joitakin!

Takuu luonnollisesta ja luonnonmukaisista ihonhoito- ja hiustenhoitotuotteista sekä kosmetiikasta, ympäristöä ja kuluttajaa kunnioittaen.

Muistin tueksi Fosfoser® Memory!

Ilon ja tanssin lähettiläs Aira Samulin täytti helmikuussa kunnioitettavat 90 vuotta.

— Minulla on menossa vauhdikas juhlavuosi.

Joka päivä tapahtuu jotain. Ja tässä iässä kannattaakin juhlia koko vuoden ajan!

Tammikuun 1. päivänä aloitin ja 31. päivään joulukuuta jatkan, hehkuttaa Aira.

Suomi 100 -juhlavuoden aikana Aira on ollut kysytty haastateltava.

— Koska olen kokenut suuret menetykset sotien seurauksena, tämä vuosi on minulle myös muistojen vuosi. Ja minua onkin haastateltu paljon.

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Aira Samulin:

REIPPAILE YLEISURHEILEMAAN!

Fosfoser® Memory Vahva muistikapseli

Ilmoittautuminen ryhmiin ja lisätietoja: www.KUOPIONREIPAS.fi

ITSENÄISYYSMARATON

Vitamar Omega-3 + Mustikka Omega-3 — mustikkauutekapseli Kalaöljyn omegat ja mustikan antosyaanit yhdessä — Aivoille, silmille ja verisuonille

Fosfatidylseriinikapseli soijasta Suositellaan ikääntyville ja opiskelijoille

36,90

21,90

3 KK KUNTOSALI

90 kaps. / 87 g (norm. 59,90)

100 kaps. / 163 g (norm. 29,90)

Vireyttä aivoille – Fosfoser® Memory Vahva muistikapseli

Aivoille ja silmille Vitamar Omega-3 + Mustikka

Aira on tutustunut Hankintatukun ravintolisiin ja ottanut niitä käyttöönsä. Airan suosikkituotteisiin lukeutuvat Fosfoser® Memory muistikapselit. Niiden vaikuttavat aineet fosfatidylseriini ja fosfatidihappo ovat soija-fosfolipidejä, jotka virkistävät muistia, lisäävät keskittymiskykyä ja vireyttä sekä kohottavat mielialaa.

— Olen käyttänyt Vitamar 1000 Omega-3 kapseleita jo pidempään. Hankintatukun uutuustuote Vitamar Omega-3 + Mustikka -kapseleista saa kalaöljyn omega-kolmoset ja mustikka-uutteen antosyaanit samasta kapselista. Käytännöllistä. Tämä tuote on hyväksi etenkin aivoille, verisuonille ja silmille.

Suosittelen!

TARJOUKSET VOIMASSA 16.11.–3.12.2017

6.12 VÄINÖLÄNNIEMI

TORINKULMA, Haapaniemenkatu 28 2. krs.

017 263 1249, 050 408 7213

www.terveyskauppaeko.fi

Uutuus!

Nyhet!

29,90 €/KK

ALOITUSMAKSU 29,90€. EI SITOUTUMISTA. VAIN UUSILLE ASIAKKAILLE.

Palvelemme ark. 9.30–18 la 9.30–15.30

www.digimag.fi

68

Niiralankatu 25 Terveys & Hyvinvointi 2017

www.gym99.fi

HYVÄÄ TEKEVIÄ

OSTOKSIA Itä-Suomen Yliopiston apteekki

Itä-Suomen yliopiston apteekin koko tuotto käytetään lyhentämättömänä tutkimukseen ja koulutukseen - kuten lääketieteelliseen tutkimukseen.

kistamme Verkkoaptee myös voit tilata nyt esi reseptilääkke sähköisellä reseptillä.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ

PUIJONKATU 23, kauppakeskus Sektorissa.

Suora kulkuyhteys myös toriparkista.

029 445 6000 (pvm/mpm)

Laihdutusleikkaus tuki

hyvinvoinnin

täyskäännöstä TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVAT MIKA MIKI KOLJONEN

Liikalihavuus on painolasti, joka on petollinen taakka niin koko ruumiille kuin myös henkiselle hyvinvoinnille. Vaikean liikalihavuuden hoidossa liikunta ja ennen kaikkea terveellinen ruokavalio, annoskoko ja säännöllisyys ovat tärkeitä avainsanoja, jota voidaan tukea myös laihdutusleikkauksella.

Y

lipaino oli ennen osa Marko Turusen elämää. Jo lapsesta asti lihavuuden kanssa paininut 44-vuotias Turunen ei ennen osannut edes kuvitella mitä olisi olla laiha, ja iän myötä tulivat myös liikalihavuudesta johtuvat lievesairaudet. Miehen elämä kuitenkin mullistui vastalaukun ‒ pienennysleikkauksen ja elämäntapamuutoksen myötä. Nykyisin Vantaalla asuva Turunen laihtui lähes 150 kilosta alle 90 kiloon ja voi paremmin kuin koskaan – eikä kadu päivääkään tehtyä loppuelämään vaikuttavaa suurremonttia. ‒ Olin koko pienen ikäni lihava ‒ aina alaluokilta lähtien. Toisen luokan valokuvia katsellessani näen pyöreän pojan, joka lihoi iän myötä epäterveellisen ruokavalion seurauksena. Elämäni käännekohta puolestaan juontaa siihen, miten suuresti olin kyllästynyt jojoilevaan painoon. Painon jojoilu alkoi 2000-luvun alusta ja jatkui aina 2010 vuoteen asti. Painaessani lähes 150 kiloa päätin lopulta hakeutua laihdutusleikkaukseen. Kyseessä oli suuri terveydellinen riski, jolle oli tehtävä jotain. Lihavuuden myötä

Nilsiästä kotoisin oleva Marko Turunen nauttii uudestä elämästään täysillä.

www.digimag.fi

70

Terveys & Hyvinvointi 2017

minulla kohosi verenpaineet ja kylkiäisenä tuli lievää uniapnea sekä diabetes, Turunen kertoo päätöksestään.

kimmoke päätökselleni ”oliLopullinen kohtaaminen tuttavalääkärini kanssa.

‒ Lopullinen kimmoke päätökselleni oli kohtaaminen tuttavalääkärini kanssa, joka mittasi verensokerini, järkytykseksi mittari näytti lähes 20 mmol/l. Luulin ensin, että tulos oli virheellinen, mutta toinen mittaus näyttikin entistä suuremman luvun. Se mikä jäi elävästi mieleeni oli tuttavani sanat: "Jos elämätapasi jatkuu tämänlaisena, et näe mitä tyttärelläsi on päällä omissa rippijuhlissaan." En nähnyt, että olin niin pahasti ylipainoinen ja huonokuntoinen, koska siihen oli tottunut ja elänyt sen kanssa, Turunen jatkaa.

TÄSTÄ ALKOI tapahtumakulku kohti leikka-

uspöytää, ja sen aikana Turunen kävi useam-

HYVINVOINTI man kerran lääkärin ja ravintoterapeutin konsultoinnissa. Turunen leikattiin tähystyksellä huhtikuussa 2011, josta hän toipui ilman komplikaatioita ja nopeasti - sekä laihtumisen jälkeisistä leikkauksista, joissa ylimääräistä nahkaa poistettiin kolmeen kertaan. ‒ Jotta leikkaukseen pääsy oli edes mahdollista, kävin lääkärin sekä ravintoterapeutin pakeilla useamman kerran, jotta he näkivät omistautumiseni ja motivaationi laihduttamisen suhteen eikä kyseessä ollut syömishäiriö. Näiden seikkojen ja pienen painonpudotuksen jälkeen sain lähetteen leikkaukseen. Tutkimukset aloitettiin Kuopiossa, mutta muuttoni vuoksi minut leikattiin lopulta Vantaan Peijaksen sairaalassa. Hoitavan henkilökunnan suhtautuminen koko prosessiin oli aivan ensiluokkaista. ‒ Leikkaus meni hyvin ja toivuin siitä nopeasti. Palasin töihin kuukauden päästä leikkauksesta, mutta olin työkykyinen jo parin viikon jälkeen. Leikkauksen jälkeen kesti oman aikansa tottua uusiin annosmääriin ‒ liian iso annosmäärä tuli luonnollisesti ulos. Haavan paranemisaikana söin vain soseutettuja keittoja, joista aloin vähitellen totuttelemaan kiinteään ruokaan. Vatsalaukkuni vetoisuus oli noin 2,5 desilitraa, mikä aikaa myöten hieman muuttui, mutta ei radikaalisti. Leikkauksen jälkeen, annokseni olivat aluksi samaa kokoa kuin tyttärelläni kuusivuotiaana, Turunen naurahtaa.

VAIN MUUTAMA kuukausi leikkauksen jälkeen Turusen paino oli

laskenut huomattavasti, mikä helpotti liikkumista ja mahdollisti asioita,joita hän ei pystynyt ennen tekemään. Uuden, terveellisemmän ruokavalion mukana tulivat kuvioihin aktiivinen liikkuminen ja suuri innostus hiihtoon ja polkupyöräilyyn. ‒ Ennen leikkausta jaksoin polkupyöräillä vain kolme - neljä kilometriä, mikä oli kunnolleni maksimimäärä. Matka vaati kunnollani käsittämättömän paljon aikaa, kun taas nykyisin jaksan ja ehdin samassa ajassa polkea 25 kilometriä. Laihtumisen myötä olen pystynyt harrastamaan monenlaisia lajeja ja oppinut nauttimaan liikunnasta, joka vahvistaa fyysisyyden lisäksi myös henkistä puolta. Huomattava muutos tapahtui myös vireystilassani. Olen töissäkin paljon tehokkaampi ja jaksan pidempään. Virtaa on kuin pienessä kylässä. ‒ Laihtumisen myötä olen päässyt eroon diabeteksestä, uniapneasta ja kohonneesta verenpaineesta sekä leposyke on laskenut merkittävästi. Näin jälkeenpäin sitä on pohtinut, miten julma sitä on ollutkin ennen itselleen ja leikkinyt omalla hengellään. Ennen hedelmän korvikkeena oli "nurmolainen banaani" eli takkalenkki, Turunen tuumaa.

Lihavuusleikkaus muuttaa elämää ja tuloksiin ollaan hyvin tyytyväisiä KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN gastrokirurgi Pirjo Käkelän mukaan KYSissä lihavuusleikatuista potilaista 97 prosenttia on ollut todella tyytyväisiä leikkaustulokseen. Potilaat ovat päässeet parhaimmillaan kokonaan eroon muun muassa sokeritaudista ja verenpainetaudista. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkitykset ovat poistuneet tai niitä on vähennetty todella huomattavasti painon putoamisen myötä.

– On olemassa erilaisia leikkausmenetelmiä, joista teemme mahalaukun ohitusleikkausta.

Parin litran kokoinen vatsalaukku erotetaan sen yläosasta, josta muotoillaan tulitikkuaskin kokoinen uusi vatsalaukku. Vanhaan mahalaukkuun ei näin ollen enää mene ravintoa ja uuden vatsalaukun saama ravinto ohjataan edemmäs ohutsuoleen. Vatsahappoja jää toki, joten ruoan sulaminen tapahtuu täysin normaalisti.

Riskit leikkauksessa ovat puolestaan pieniä ja leikkauksen hengenvaarallisuus on hyvin liioiteltua. KYSissä tehtyjen leikkausten seuranta-aineistojen perusteella, komplikaatiot ovat olleet vähäisiä, vaarattomia ja hyvin hoidettavissa.

– Joissakin tapauksissa potilaat ovat saaneet vatsahaavan, johtuen sauman verenkiertohäiriöstä tai vatsahappojen altistuksesta. KYSin aineistossa tämmöisen tapahtuman mahdollisuus vain kolmen prosenttia. Yleensä nämä saadaan hoidettua lääkekuurilla. Lihavuusleikkaus on riskittömämpi operaatio kuin sappirakon poistoleikkaus. Potilaat ovat toipuneet leikkauksesta todella hyvin, Käkelä rauhoittaa.

– Vatsalaukun ohitusleikkaukseen pääsevät ihmiset, joiden painoindeksi on yli 35. Leikkauksen ratkaisee myös se, onko potilaalla liitännäissairauksia, kuten 2. tyypin diabeteksen, verenpainetaudin, uniapnean tai kantavien nivelpintojen kuluman. Mikäli kehon painoindeksi ylittää 40, ei liitännäissairauksia tarvitse olla.

Leikkaukseen pääsevän täytyy myös osoittaa pystyvänsä painonpudotukseen, Käkelä kuvailee pääsykriteerejä.

www.digimag.fi

71

Terveys & Hyvinvointi 2017

Virtaa on kuin ” pienessä kylässä!

KUOPIO

MINDFULLNESISTA APUA ARKEEN

Hyväksy, salli ja pysähdy hetkeen TEKSTI DIGIMAG/KATI KULMALA KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Ulkona on kehno sää, näytän vanhalta, en kelpaa, en uskalla hakea haluamaani työtä…

Miten voisi rikkoa kielteisen ajattelun ja olla enemmän läsnä hetkessä? Onko paljon puhutusta mindfulnessista apua?

S

avon Psykiatripalvelussa työskentelevä psykiatrian erikoislääkäri Ilpo Kinnunen on perehtynyt mindfulnessiin sekä uskomusten voiman vaikutuksiin. ‒ Hyväksi kokemani mindfulness-ajatus on, että et ole yhtä kuin ajatuksesi. Aivot tuottavat arvioiden mukaan 60‒70 000 ajatusta vuorokaudessa, joten kaikkiin mieleen tuleviin ajatuksiin ei tarvitse heti reagoida. ‒ Toistuvat vastoinkäymiset, menetykset ja se, miten niihin suhtautuu, voivat johtaa kielteiseen ajatteluun, Kinnunen mainitsee.

Positiivinen ajattelu on kuitenkin jossain määrin opittavissa oleva taito. ‒ Kaikesta ei tarvitse ajatella positiivisesti: riittää, kun asioita hyväksyy eikä heti tuomitse itseään. Itse-

Psykiatrian erikoilääkäri Ilpo Kinnusen mukaan positiivinen ajattelu on jossain määrin opittavissa oleva taito.

Kaikesta ei tarvitse ajatella positiivisesti. Riittää, kun hyväksyy eikä heti tuomitse itseään.

www.digimag.fi

72

Terveys & Hyvinvointi 2017

tuntoasioissa myötätuntoharjoitteet voivat auttaa tässä paljonkin. ‒ Yksi mindfulnessin perusajatuksista on irti päästäminen. Takertuminen hyvään ja vimma päästä eroon negatiivisesta ovat ihmiselle ominaisia piirteitä. Silloin apua voi saada hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta, jota juuri mindfulness on. Tapahtuneen hyväksyminen auttaa, Kinnunen toteaa.

KIIREINEN JA tapahtumarikas elämä

sopii joillekin ihmisille. ‒ Kuitenkin olisi hyvä pysähtyä hetkeksi, ettei elä vain reagoiden seuraavaan ärsykkeeseen. Valintoja voi tehdä ja oppia kuuntelemaan omia tuntemuksia. ‒ Kiire on mielentila. Auttaa kun pysähtyy vaikkapa hengittämään hetkeksi 4 ‒ 7 ‒ 8-hengitystä tai oikein todella maistelemaan ja nautti-

HYVINVOINTI

Luonnossa voi pysähtyä aistimaan metsän värejä, ääniä ja tuoksuja, vinkkaa mindfulness-ohjaaja ja työyhteisövalmentaja Eeva Ojalehto

MINDFULNESS-OHJAAJA JA TYÖYHTEISÖVALMENTAJA

EEVA OJALEHDON VINKIT:

Irti menneisyyden lukoista – Anna anteeksi. Pystymme antamaan anteeksi rankkojakin asioita, ja tämä teko palvelee eniten anteeksi antajaa. Menneisyys lakkaa sitomasta, ja se vapauttaa energiaa.

– Pohdi, mitä hyvää tapahtumasta on ehkä seurannut pidemmällä aikavälillä.

– Ikävienkin asioiden kokemisesta voi lopulta olla kiitollinen.

– Kaikki mindfulness-harjoitteet vapauttavat parhaimmillaan menneestä, erityisesti sillä hetkellä kun harjoitusta tekee. Harjoituksen aikana ole läsnä juuri kyseisessä hetkessä: älä mieti menneitä asioita äläkä tuleviakaan.

Voit kiinnittää huomiota hengittämiseen. Voit huomata, mitkä osat kehossa liikkuvat, kun hengittää sisään ja ulos. Hengittäminen tapahtuu tässä hetkessä ja sen tarkkailu palauttaa läsnäolevaksi nykyhetkeen.

maan kupillista kahvia tai teetä vain siihen keskittyen.

Tietoisen syömisen ja ravinnon merkityksestä tietää myös Alfidossa työskentelevä ravitsemusterapeutti ja mindfulness-ohjaaja Maare Kauppinen. ‒ Niin keholle kuin mielelle on eduksi hengityksen seuranta ennen ruokailua ja ruoan nauttiminen kaikilla aisteilla. Tietoinen syöminen on oiva paikka pysähtymiseen. Ruoan makukin koetaan täydemmin kun ei näprätä pu-

Murehtimisesta eroon – Palveleeko murehtiminen itseäsi tai muita ihmisiä?

Useimmiten murehtiminen ei palvele ketään ja vain kuluttaa voimavaroja.

– Voitko vaikuttaa itse asioihin? Jos et, niin ei sitä voi muuttaa murehtienkaan. Jos taas voit, silloinkaan ei tarvitse murehtia, vaan voi käytännössä tehdä asialle jotakin.

– Pidä tietoisesti esimerkiksi 10 minuutin huolihetki ja anna silloin täysi huomio huolille. Ne voi vaikka kirjoittaa itselle ylös. Voit antaa itselle luvan palata niihin uudelleen seuraavana päivänä tai viikon päästä. Näin vapautat aikaa murehtimiselta muuhun.

– Kontrolloimisessa voi kysyä itseltään, kenen hyväksyntää, arvostusta tai rakkautta haen kontrolloimalla itseäni. Voinko olla rakastettu vaikka en kontrolloikaan itseäni? Päätä riittää itselle ja ajattele, että se saa luvan riittää muillekin.

– Syksyllä luonnossa: tarkkaile ruskan sävyjä ja pudonneita lehtiä. Aisti syksyn tuoksuja, sateen ja tuulen ääniä. Aisti ilman lämpötilaa ja tunnustele puiden runkoja ja pehmeää sammalta.

helinta tai suunnitella tulevaa työtehtävää, kertoo Kauppinen. ‒ Työssäni mindfulness-harjoitukset ovat auttaneet ihmisiä, jotka ovat tunnesyöjiä tai joilla on erilaisia vatsavaivoja.

Kauppinen myöntää, ettei säännölliseen mindfulnessin harjoittamiseen ja sisäistämiseen ole helppoa päästä hetkessä. ‒ Mindfulness ei ole pikakeino, se vaatii säännöllistä harjoittelua kuten liikuntakin, toteaa myös Kinnunen.

www.digimag.fi

73

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

Rauhoitu ja löydä itsesi retriitissä TEKSTI DIGIMAG/ILPO LOMMI KUVAT KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI

K

Kiireinen nykyaika on luonut tarvetta hiljentyä sekä rauhoittua omiin oloihin. Jotkut pystyvät siihen omatoimisesti vaikkapa mökkeilyllä, vaelluksilla tai muilla tavoin, toiset hakeutuvat järjestettyihin hiljentymistilaisuuksiin, retriitteihin. Niitä on hengellisiä ja maallisempia.

uopion seudulla evankelisluterilainen seurakuntayhtymä ja sen jäsenseurakunnat järjestävät tänä syksynäkin kristillisiä hiljaisuuden retriittejä. Rytkyn leirikeskuksessa Karttulassa on 20. ‒22.10.

-viikonloppuna Männistön seurakunnan hiljaisuuden retriitti. Samaan aikaan Järvi ‒Kuopion seurakunta järjestää Nilsiän Aholansaaressa hiljaisuuden retriitin. Marras-joulukuun taitteessa Rytkyllä on Alavan seurakunnalla hiljaisen rukousmaalauksen adventtiretriitti.

Maallisemmat retriitit ovat esimerkiksi työyhteisöjen hyvinvointia parantavia tapahtumia. Jotkut sisältävät teemoja ja ohjelmaa, kuten rauhallista liikuntaa tai hiljentymis- ja rentoutusmenetelmiä kuten mindfullness’iä, joogaa, meditaatiota sekä hoitoja. Joissakin on varattu aikaa keskusteluihin retriittiohjaajan kanssa tai laajemmassa piirissä, joissakin ollaan pääosin omissa oloissa.

Retriittejä järjestetään etenkin suurissa kaupungeissa myös kohdejoukoille, kuten sureville, eronneille, työttömille, parisuhdetta pohtiville, päihdeongelmaisille ja jopa ammattiryhmille, kuten opettajille.

Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän koke-

nut retriittiohjaaja Ulla Turunen kertoo, että kristillinen hiljaisuuden retriitti on paikka pysähtymiseen, hiljentymiseen ja siinä itsensä sekä Jumalan kuuntelemiseen. -Tällaisten retriittien päivärytmi noudattaa kirkon varhaista rukoushetkiperinnettä: aamu-, päiväja iltarukous sekä rukous päivän päätteeksi.

Usein joku rukoushetki on korvattu messulla, mikä on sama kuin jumalanpalvelus. Lisäksi päivää rytmittävät ruokailut, omaehtoinen liikkuminen luonnossa ja lepo. Osallistuja voi myös lukea, kirjoittaa, värittää meditaatiokuvia tai maalata. Eri uskontokunnilla on omia retriittiperinteitä.

KUOPION HIIPPAKUNNASSA on mahdol-

lisuus viikonlopun kestävien tai pidempien hiljentymisretriittien lisäksi arkipäivän kotiretriittiin. Siinä henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ja raamattumietiskelyt tapahtuvat arkielämässä retriittiohjaajan kanssa.

Ulla Turusen mukaan selvästi suurin osa kristillisiin retriitteihin tulijoista on naisia mutta on miehiäkin joukossa. -Ikähaitari on laaja, opiskelijanuorista keski-ikäisiin ja eläkeläisiin. Etenkin työelämässä olevien kaupunkilaisten määrä on kasvussa.

www.digimag.fi

74

Retriiteissä osallistujat saattavat jäädä toisilleen melko tuntemattomiksi, koska heillä on omat huoneet takaamassa yksityisyyttä ja rauhaa. Yhteisöllisyyttä voi syntyä aterioilla.

Yleensä retriitit ovat täysihoidollisia, jotta arkiaskareisiin ei kulu aikaa.

Yhteistä kaikille retriiteille on arkielämän oravanpyörästä vetäytyminen työasioiden, älypuhelinten, tietokoneiden, uutisten ja muun hälyn ulottumattomiin oman ajan ottamiseksi vaikkapa mietiskelyyn. Keskeistä on kiireettömyys, stressittömyys ja tekemättömyyden salliminen itselle. Retriitissä ei tarvitse suorittaa.

Siellä voi oppia olemaan hiljaa ja yksin itsensä kanssa kuin löytöretkenä uuteen maailmaan.

Tämä taito ei ole hektisenä nykyaikana itsestäänselvyys. Sitä voi kuitenkin harjoitella.

RETRIITTEJÄ ON myös omatoimisia. Eräs pohjoissavolaisen palveluyrityksen johtaja käy vuosittain kotimaassa tai ulkomailla irrottautumassa arjesta ja työelämästä noin viikon jaksoilla matkakohteet ja -ohjelmat itse suunnitellen. ‒ Olennaista on lähteä matkaan yksin ja kohtuullisen seesteisellä mielellä sekä jättää kaikki työasiat ja kiireet taakse. Kännykkä pysyy kiinni enkä ota tietokonetta mukaan. En suunnitte-

Terveys & Hyvinvointi 2017

le ennakkoon tekemisiä. Ajankuluksi luen, kävelen tai neulon. En osallistu yhteisiin retkiin ja tapahtumiin tai etsi elämyksiä turistien tavoin. Niitä voi tulla omista ajatuksista ja kokemuksista, vaikkapa luonnosta. Retriitin onnistumisesta kertoo ilo palata kotiin levänneenä ja voimaantuneena.

Suomeen retriitit tulivat 1970-luvun alkupuolella pääkaupunkiseudun seurakuntien kautta. Retriittien suosio ja lukumäärä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Kuopioon niitä alkoi tulla 2000-luvun alussa seurakuntalähtöisesti. Nykyisin Kuopio ja Joensuu ovat Itä-Suomen keskeisimmät retriittipaikkakunnat.

VUONNA 1986 perustettu Hiljaisuuden Ystävät -yhdistys järjestää retriittejä sekä kouluttaa niihin ohjaajia. Heitä on Kuopion hiippakunnassa kymmenkunta. Suomeen on perustettu seurakuntatilojen lisäksi valtakunnallisia retriittikeskuksia. Pohjois-Savossa sellainen on Vieremällä Kyrönniemen vanhassa maalaispappilamiljöössä. Hiljaisuuden Ystävien nettisivustolla on kalenteri ja luettelo useimmista suomalaisista retriiteistä (www.hiljaisuudenystavat.fi).

HYVINVOINTI

KUOPIO

ASKELEET POSITIIVISUUTEEN

• Älä takerru pikkuasioihin, keskity niihin, joilla on oikeasti väliä.

• Aseta tavoitteet

Myönteisyys vaikuttaa

kehoon ja mieleen

K

NORMAALINKIN ELÄMÄÄN kuuluu valittaminen, mutta jos negatiivinen ajattelu alkaa vaikuttaa myös ihmissuhteisiin tai omaan tekemiseen, kannattaa kyseenalaistaa

www.digimag.fi

75

siin. Itse voi miettiä mitä tunteita kielteisten ajatusten alla oikeasti on, pohjautuvatko ne omaan elämääsi vai ärsyttävätkö muut?

Mikäli mieliala vetäytyy jatkuvasti maahan ,kannattaa rohkeasti hakeutua puhumaan esimerkiksi terapiaan, tai etsiä lähipiiristä luotettava henkilö, joka osaisi kehittää mielialaa pidemmällä aikavälillä.

RUOKA JA mieli kulkevat käsikädessä, syö hyvin ja monipuolisesti, liiku paljon ja lepää kunnolla. Keskitä aikasi ja tekemisesi niiden asioiden ympärille, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Tarkastele tunteita sellaisina kuin ne ovat ja anna muutoksille tilaa.

Terveys & Hyvinvointi 2017

Tukahduta raivopuuskat ja pidä malttisi tilanteessa, joka saa sinut kiehumaan.

Negatiivisuus on normaalia ja sitä kuuluu olla. Mutta aseta rajat, milloin liika on liikaa.

• Vietä aikasi onnellisesti

Omien ajatuksien ja uskomuksien korjaaminen vapauttaa ja lisää motivaatiota, sekä kohottaa mielentilaa pitkällä aikavälillä.

ja pysähtyä hetkeksi pohtimaan omia ajatusmalleja. Oman asenteen tunnistaminen on ensimmäinen askel sen muuttamiseksi. Yksinkertaisena vinkkinä on pohtia, millaista energiaa tuot mukanasi huoneeseen. Tuotko mukanasi myötätuntoa ja iloa vai kenties valittamista ja tiuskintaa?

Negatiivisuuteen liittyy yleensä myös krooninen väsymys ja uupumus. Henkisesti väsynyt ihminen ei jaksa töiden jälkeen tehdä ja liikkua, vaan jämähtää makaamaan sohvalle television ääreen. Uupuneena myös muille on helppo olla äkäinen ja kiukkuinen. Turhalla valittamisella ja kiukutellulla on tulehduttavat seuraukset ihmissuhtei-

• Malta • Rajoita valittamista

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVAT PIXABAY

ielteiset ajatusmallit ja itsensä rajoittaminen vaikuttavat mieleen ja kehoon. Sanotaan, että pessimisti ei pety, mutta jatkuva negatiivisuuteen varautuminen ei vie eteenpäin esimerkiksi työelämässä. Suomalaistutkimuksessa on tutkittu, että pessimisteillä on jopa kaksinkertainen riski menehtyä sepelvaltimotautiin kuin positiivisemmin ajattelevien.

Kehitä ajatteluasi pikkuhiljaa ja palkitse itsesi, kun koet onnistuneesi.

Vietä aikasi ihmisten ja asioiden seurassa, joiden kanssa tunnet itsesi onnelliseksi.

Jo puolen tunnin valitusvirren kuuntelu vaikuttaa mielialaasi ja aivoihisi. lähde: Työterveyslaitos

TYÖELÄMÄSSÄ JATKUVA itsensä epäily ja

pidättely voi hidastaa edistymistä. Omien uskomuksien ja ajatuksien tunnistaminen auttaa niiden vaihtamiseen parempiin. Mikäli ajattelet uusien haasteiden kohdatessa ”En pysty tähän” tai löydät itsesi jatkuvasti vertaamasta itseäsi muihin, ja niin ratkaisuna on löytää asiat, joissa itse olet hyvä, ja keskittyä siihen. Jos löydät itsesi jatkuvasti epämukavista tilanteista, saatat omalla toiminnallasi ajaa itsesi niihin. Muuttamalla ajattelu- ja käyttäytymismallia voit ajaa itsesi miellyttävimpiin tilanteisiin.

KUMPPANI

HYVINVOINTIA 1 HANKKEILLA TEKSTI DIGIMAG TOIMITUS KUVAT KUOPION KAUPUNKI, PIXABAY

Kuopion kaupunki koordinoi vuosittain useita projekteja ja hankkeita, joilla pyritään edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Esittelemme niistä tärkeimmät.

Suojatiesuojelija

Siivekkäät suojatiesuojelijat ilmestyvät vuosittain Kuopion katukuvaan koulurauhanjulistuksen yhteydessä. Kysymyksessä on kaupungin koordinoima pop up -tyyppinen kampanja, joka muistuttaa autoilijoita liikenneturvallisuuden tärkeydestä.

Kampanjaa jatketaan erilaisten tapahtumien yhteydessä. Innokkaita vapaaehtoisia rekrytoidaan kaiken aikaa suojatie-enkeleiksi www.vapaaehtoistyo.fi -verkkosivujen kautta.

www.digimag.fi

76

Terveys & Hyvinvointi 2017

2

Koulurauhan julistus

Valtakunnallinen koulurauha julistetaan vuosittain. Koulurauhan julistustekstin tarkoituksena on tuoda oppilailta oppilaille viesti ja muistutus siitä, että viihtyisä ja turvallinen koulu syntyy kaikkien oppilaiden yhteistyöllä. Julistustekstin on laatinut Koulurauha-ohjelman helsinkiläisistä pilottikoulujen oppilaista koottu työryhmä.

3

TOPI

TOPI - työelämään ohjaavat palvelut -hankkeen päämääränä on pitkäaikaistyöttömyyden hillitseminen. TOPI -hankkeen tavoitteena on luoda räätälöityjä työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia pidempään työttömänä olleille henkilöille sekä vahvistaa ja monipuolistaa työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteitä ovat henkilöasiakkaiden työhönvalmennus ja uravalmennus sekä hankkeen omana toimintana että ostopalveluna, ja työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö.

Hankkeeseen kuuluu myös rinnakkaishanke, jossa on palkkatukirahaa hankkeen asiakkaiden työllistymisen tueksi.

HYVINVOINTI

4

Omahoito ja digitaaliset palvelut – ODA

ODA-hankkeessa uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Rakenteilla on sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa että asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. ODAn myötä uudistuvat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sote-ammattilaisten työpäiväkin.

ODA on hallitusohjelman kärkihanke, jota toteuttavat Espoo, Helsinki, Porvoo, Lahti, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.

Hanke on käynnistynyt Kuntaliiton AKUSTI-yhteistyöfoorumin kautta. Kun ODA-palvelujen kokonaisuus valmistuu vuonna 2018, se on kaikkien kuntien ja sairaanhoitopiirien hyödynnettävissä.

5

Isaacus

Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen luotsaamassa hankkeessa kehitetään ratkaisu hyvinvointidatan kuvaamiseen yhteisillä käsitteillä. Tehdyt kuvaukset viedään julkiseen verkkopalveluun, josta ne ovat esimerkiksi tutkijoiden hyödynnettävissä. Keskeisiä yhteistyötahoja hankkeessa ovat Tilastokeskus ja Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Kuopion kaupungin hankkeessa pilotoidaan tietoaltaasta poimitun datan hyödyntämistä. Tavoitteena on ennustaa optimaalinen palveluprosessi nuorten, perhetyön ja kotipalvelun asiakkuuksissa.

www.digimag.fi

77

6

Valmuska

VALMUSKA-projektin tavoitteena on tutkia valaistuksen ja muiden jälkiasennettavien teknologioiden vaikutusta muistisairaan elämään ja käytösoireisiin sekä kehittää ja testata uusia, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita ratkaisuja muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen ja muun muassa käytösoireista johtuvan hoivatarpeen vähentämiseen.

Osallistuvilla kaupungeilla ja yrityksillä on vahva tahtotila pilotoida ja kehittää teknologioita osaksi palvelutuotantoa ja käyttää jälkiasennettavia laitteita ikääntyvien itsenäisen kotona asumisen tukena.

Terveys & Hyvinvointi 2017

7

TeKe

KUOPIO

Terveysteknologian kehityskeskus -hankkeen tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa alueen terveysteknologian osaamista ja kehitystoimintaa sekä nostaa alueen tunnettuutta ja houkuttelevuutta terveysteknologiakeskittymänä. Terveysteknologian kehityskeskus -hankkeen puitteissa yrityksiä valmennetaan kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämisessä, edesautetaan yritysten tuote- ja palvelukehitystä ja markkinoille pääsyä sekä edistetään terveysteknologiayritysten näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Julkisen terveydenhuollon, tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyötä tiivistää etenkin hankkeessa käynnistettävä Living Lab- toiminta, jonka avulla yritykset saavat palautetta tuotteistaan ja ratkaisuistaan aidossa käyttöympäristössä.

& N Ö T I S S E R ST

I T N I O I S HELPPO A

MAITTAVAA

KOTIRUOKAA MAIRELLASTA Päivärantaan on monta erityisen hyvää syytä suunnata ja pysähtyä, vaikkapa tankatessa matkalla kotiin tai töihin. Kauppakeskuksessa on kaupungin paras ruokakauppa ja toistakymmentä palvelevaa erikoisliikettä saman katon alla.

Päivärannan K-Citymarket on tunnettu kaupungin parhaista palvelutiskeistään ja laajasta valikoimastaan, joka kattaa yli 22 000 tuotetta. Yhdellä käynnillä saa hankittua kerralla kaiken tarpeellisen.

Marketista ja kauppakeskuksen lukuisista erikoisliikkeistä löytyvät herkulliset tarjoilut, arjen käyttötavarat, vaatteet sekä kampaamopalvelut, lemmikkejä unohtamatta.

Kahvilat ja pikaruokaravintolat tuovat avun akuuttiin nälkään ja mahdollisuuden virkistävään taukoon, tehden ostosreissusta paremman.

Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-14.30 Juhla- ja tilausruokapalvelut Yo-juhlat, valmistujaiset 24 hengen kabinettitila 120 asiakaspaikkaa Syntymäpäivät, muistotilaisuudet

Ruoka-annokset myös mukaan!

Puijonkatu 30, Kuopio | puh. 017 262 7595 | www.mairella.fi

KAUPPAKESKUS KCM PÄIVÄRANTA PÄIVÄRANNANTIE 18, 70420 KUOPIO | PALVELEMME MA-LA 8-21, SU 10-21 www.digimag.fi

78

Terveys & Hyvinvointi 2017

www.digimag.fi

79

Terveys & Hyvinvointi 2017

T

erveet hiukset tunnistaa niiden kiillosta, joustavuudesta ja ryhdikkyydestä. Uutta hiusta kasvaa ihmiselle keskimäärin 0,3 millimetriä päivän aikana, ja normaalisti hiuksia irtoaa noin sata kappaletta päivässä, mutta jos hiustenlähtö alkaa tuntua mahdottomalta, kannattaa tehdä katsaus omaan ruokavalioon. Ruokavalion uudistamisesta tuloksia ei kannata odottaa heti, sillä konkreettisesti ne näkyvät todennäköisesti noin neljän kuukauden sisällä tapamuutoksesta.

Nykyajan markkinoilta löytyy useita ravintolisiä ja tuotteita, jotka edistävät hiustesi kasvua ja terveyttä. Mutta myös elämäntavat ja ruokailutottumukset näkyvät hiuksien kunnossa ja kasvussa, sillä hiusten rakennusaineita ovat vain ravinto ja vesi. Vain kalliisiin hiustuotteisiin satsaaminen ei takaa kaunista tukkaa täytyy panostaa myös sisäisesti. Mikäli hiuksesi ovat elottomat ja kuivat, näillä vinkeillä voit lisätä niiden elinvoimaa.

TIE KAUNIISIIN HIUKSIIN

vie vatsan kautta TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY

Se, mitä syöt, vaikuttaa paljon hiuksiesi terveyteen. Mikäli tavoittelet kauniita kutreja, kannattaa katsoa mitä suuhusi pistät.

Kuivat hiukset Hiusten kuivuus on oire liian vähästä nesteytyksestä tai siitä, että et saa tarpeeksi rasvoja. Tällöin tulisi syödä enemmän hyviä öljyjä ja rasvoja, sekä juoda reilusti enemmän vettä. Aikuisen ihmisen vedensaannin suositus on noin 2 ‒3 litraa päivä nestetasapainon ylläpitämiseksi. Ruokavaliossa hyvien rasvojen lähteitä on esimerkiksi avokadot, kananmunat, pähkinät sekä kala. Hiuksien kuivuutta edistää muun muassa kahvin ja alkoholin juonti, sillä ne poistavat nestettä kehosta.

Rasvoittuvat hiukset Kun hiukset rasvoittuvat entistä nopeammin kannattaa tarkkailla kuinka paljon syö roskaruokaa.

Rasvaiset sipsit, ranskanperunat ja makkarat kannattaa jättää taakse, sillä ne edistävät epämiellyttävää rasvoittumista. Roskaruoka kannattaa korvata syömällä enemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Ruokavalio on myös muutenkin hyvä vaihtaa vähärasvaisempaan, suosimalla esimerkiksi vähärasvaista kalaa ja kanaa.

www.digimag.fi

80

Terveys & Hyvinvointi 2017

Ohenevat hiukset Hiukset ohenevat yleensä puutostilojen seurauksena. Tällöin ruokavalioon kannattaa lisätä kananmunia, kalaa ja hyvälaatuisia hiilihydraatteja pähkinöitä. Tässä tilanteessa kannattaa aloittaa esimerkiksi ravintolisien ja vitamiinien säännöllinen syöminen. Ruokavaliosta kannattaa tiputtaa pois vehnäjauhot, ylimääräiset sokerit kuten makeiset ja limonadit, tai vähentää niiden käyttöä.

Hiustenlähtö Hiustenlähtö voi olla oire muun muassa biotiinin, sinkin, raudan tai seleenin puutostilasta. Myös kova stressi ja tupakointi heikentävät hiusten kuntoa ja saattavat aiheuttaa niiden tippumista. Hiustenlähtö voi myös olla oire jostain vakavammasta sairaudesta, kuten kilpirauhasen sairauksista, diabeteksestä tai anemiasta. Psyykkisellä puolella stressin lisäksi raju laihduttaminen voi aiheuttaa tätä inhottavaa vaivaa. Hiustenlähtöä voi ehkäistä riittävällä veden juonnilla. Ruokavaliossa kannattaa välttää maitotuotteita ja puolestaan suosia vihanneksia ja kuituja.

RAVINTOLISÄLLÄ BOOSTIA KASVUUN HYVINVOIVIEN HIUSTEN SALAISUUS tulee ruo-

kavalion kautta, mutta joskus kaipaa myös lisätukea. Ravintolisät kuuluvat yhä useamman arkeen, mutta mitkä niistä edistävät hiuksien hyvinvointia ja miten?

• MONIVITAMIINIT kattavat kehon päivittäisen vitamiinien tarpeen • BIOTIINI auttaa säilyttämään ja ylläpitämään hiusten kuntoa • SINKKI suojaa hiuksia ja kynsiä stressiltä • KALAÖLJYKAPSELIT omega-3-rasvahapot vahvistavat hiuksiasi • MAGNESIUM rentouttaa ja tehostaa verenkiertoa hiustupessa, joka kiihdyttää hiuksien kasvua

KAUNEUS & HEMMOTTELU

Tunnista ihotyyppisi TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVAT SHUTTERSTOCK

Iho kaipaa ihotyypistään riippuen erilaista hoitoa ja huolenpitoa. Oman ihotyypin tunnistaminen auttaa valitsemaan oikeat tuotteet ja hoitotoimenpiteet.

Normaali iho Normaali iho on ihanteellinen tyyppi, jossa kaikki toimii tasapainoisesti ja ongelmia ei ole.

Muiden ihotyyppien hoidossa pyritään juuri tähän ihannetilaan, jossa iho on kimmoisa, pehmeä ja ihohuokoset ovat pienet ja miltei näkymättömät. Normaalissa ihossa ei ole rasvaisia eikä kuivia kohtia. Se pysyy puhtaana lähes vaivattomasti, ollen kuulas ja heleä.

Hoitoa ihotyyppi kaipaa hillitysti, koska normaalissa hoidossa ei pyritä korjaamaan ongelmia. Toki joskus vuodenaikaan katsoen voi ilmaantua pintakuivuutta tai pieniä näppyjä, näistä ei kannata huolestua. Ratkaisevinta normaalin ihon hoidossa on kosteutus, estää ikääntymistä ja suojata iho haitalliselta uv-säteilyltä.

Rasvoittuva iho Rasvainen iho on kiiltävä ja epäpuhdas. Ihohuokoset ovat laajentuneet ja talineritys on runsasta. Iho kuultaa epätasaisesti ja näyttää usein kalpealta ja kellertävältä. Rakenteeltaan se on paksu. Ihotyyppi luo helposti mustapäitä ja näppyjä otsan, nenän ja poskipäiden muodostamalle T-alueelle. T-alueen öljyisuus saa ihon kiiltämään erityisen paljon, jolloin helposti turvautuu puutereihin, jotka tukkivat ihosolukkoa entistä enemmän. Meikin pakkaaminen rasvai-

selle iholle ei kannata, vaan kannattaa mieluiten suosia kevyitä öljyttömiä tuotteita.

Hoidossa kannattaa panostaa hyviin puhdistustuotteisiin, mutta välttää liikaa jynssäystä.

Käytä kevyitä päivä- ja yövoiteita ja pidä huolta rutiineista.

Kuiva iho Kuivan ihon rakenne on ohut ja karhea, jolloin se myös voi tuntua kireältä. Kasvojen huokoset ovat tiivistyneet lähes olemattomiksi, ja silloin niissä ei myöskään näy epäpuhtauksia. Tällainen iho huutaa kosteutusta. Tähän ihotyyppiin ilmestyvät rypyt ja juonteet näkyviin helpoiten. Kylmiin vuodenaikoihin kuiva iho tarvitsee erityisen huolellista kosteutusta, koska kylmä kuivattaa ihoa entistä enemmän.

Kuivaa ihoa tulisi hoitaa runsaasti kosteuttamalla pesutuotteilla tai ihovoiteilla. Kuivan ihon omistavan kannattaa juoda päivittäin runsaasti vettä ja pyrkiä kosteuttamaan ihoa sisältäpäin. Öisin kasvoille kannattaa jättää paksu yövoide.

www.digimag.fi

81

Sekaiho Sekaiho voi olla sekoitus rasvoittuvaa, kuivaa ja normaalia ihoa. Ihossa voi olla sekä rasvaisia, normaaleja että kuivia alueita. Kasvojen T-alue kiiltää herkästi päivän mittaan, ja siinä voi esiintyä epäpuhtauksia. Sekaihossa kiilto ja öljyyntyminen keskittyvät kasvojen keskialueelle, ja se voi olla muualta jopa kuivan oloinen. Se on erittäin yleinen ihotyyppi Suomessa ja Pohjoismaissa.

Hoidossa kannattaa panostaa tasapainoiseen kosteuttamiseen, myös ongelma-alueilla. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmat ja hoitaa kasvoja kokonaisuutena.

Terveys & Hyvinvointi 2017

VIISI VINKKIÄ VAHVEMPIIN KYNSIIN 1. Käytä käsineitä, kun siivoat tai teet puutarhatöitä.

2. Viilaa kynnet reunoilta keskelle, ei edestakaisin.

3. Käytä kynsinauhaöljyä päivittäin hieroen se kunnolla kynsiin ja kynsinauhoihin.

4. Leikkaa kynnet vain kynsileikkurilla ja vähän kerrallaan.

5. Anna kynsien hengittää, älä lakkaa niitä jatkuvasti.

KUOPIO

5 nuoremmaksi vuotta

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY

Meikillä saa korostettua parhaita puoliaan, mutta liian raskas ja tunkkainen meikki voi tuoda kasvoille lisävuosia. Keräsimme helppoja vinkkejä, joilla ilmeesi pysyy freesinä koko päivän ajan.

1

Vältä tummaa ja raskasta silmämeikkiä. Musta tekee meikistä painavan ja kovan näköisen. Kannattaa mieluummin suosia vaaleita ja heleitä sävyjä liikkuvalla luomella. Luomiväri korostaa raskaitakin luomia ja saa katseesta avaran sekä kutsuvan. Korosta myös kulmaluuta vaalealla sävyllä, se kohottaa ilmettä.

2

Älä laita ripsiväriä alaripsillesi, sillä se vanhentaa ilmettäsi ja korostaa silmien juonteita ja ryppyjä. Mutta mikäli haluat ehostaa myös alaripsesi, kannattaa suosia esimerkiksi ruskeaa ripsiväriä, jonka kanssa tehoste ei ole niin raju.

3

Muotoile kulmasi. Huolitellut kulmat kehystävät kasvoja ja kohottavat ilmettä. Oikean mallisien kulmakarvojen muodon löytäminen voi käydä työlääksi, tällöin kannattaa turvautua ammattilaisen apuun.

www.digimag.fi

82

Kulmakarvojen värin tulisi yleensä olla saman sävyinen kuin tummimmat hiuksesi. Liian vaaleat kulmat näyttävät usein erityisen epäluonnollisilta, mutta liian tummat tekevät ilmeestä liian terävän. Yleensä kannattaa suosia sävyjä, jotka ovat lähellä kulmakarvojesi luonnollista sävyä.

Kulmia meikatessa kannatta pitää rutiini mahdollisimman yksinkertaisena. Mitä vähempi sen parempi, esimerkiksi yksi hyvä kulmatuote täyttöön ja kulmageeli on tarpeeksi.

4

Heleä ja kevyt meikkipohja. Liian paksu meikkivoidekerros tekee kasvoista tukalat ja korostaa ikäviä juonteita. Kannattaa suosia kevyitä nestemäisiä peitevoiteita, jotka tuovat kuulautta iholle. Muista myös suojautua auringolta, ja käyttää aurinkovoidetta meikkipohjan alla tai uv-suojalla varustettuja meikkivoiteita.

5

Terveys & Hyvinvointi 2017

Poskipuna ja nykypäivänä kovassa huudossa olevat korostuspuute-

rit tuovat eloa, sekä nuorekasta hehkua kasvoille. Punassa kannattaa suosia luonnollisia sävyjä ilman kimalteita, mutta sivistynyttä helmiäisyyttä kannattaa ja saa suosia. Korostuspuutereissa kannattaa muistaa, että vähän on tarpeeksi. Liika hohto poskipäillä luo luonnottoman ulkonäön. Korostusta kannattaa suosia poskipäillä, kulmaluulla, nenänpäässä sekä amorinkaarella.

6

Rajaa yläluomet. Yläripsien tyveen tehty simppeli rajaus tekee ihmeitä katseelle. Se avaa silmiä ja pidentää ripsiä. Valitse arkeen pehmeä tai geelimäinen rajauskynä, joka on myös vedenkestävä.

Tällöin meikki ei pääse leviämään ja näyttämään suttuiselta. Hieman näkyvämmän ja rajumman nestemäisen rajauksen voi jättää juhlatilaisuuksiin tai illanviettoihin, jolloin halutaan korostaa silmiä enemmän. Ripset kannattaa myös taivuttaa ylöspäin, jolloin ne lisäävät rajauksen tehoa ja katseestasi tulee vangitseva.

KAUNEUS & HEMMOTTELU

KUOPIO

KUMPPANI

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Kokemuksellista ekohoitoa

TEKSTI DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS JA HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

Tauko arjesta

RAUHALLISEN TUNNELMAN, LUONNONÄÄNIEN ja lempeän

Hektisen arjen ja työkiireiden keskellä on hyvä ottaa omaa aikaa.

Hemmotteluhetki piristää jokaisen kehoa ja mieltä.

S

yksyn kiireiden ja pimenevien iltojen saapuessa on hyvä vastapainoksi ottaa hemmotteluhetki vaikkapa rentouttavan kasvohoidon parissa. Lyhytkin kauneushoito auttaa unohtamaan arjen paineet.

Jokaiselle löytyy varmasti mieleinen kauneushoitola, sillä alueella on paljon ammattitaitoisia osaajia ja palveluvalikoima on laaja. Palveluista löytyy niin kevyempiä hemmotteluhoitoja kuin järeämpääkin puhdistusta ongelmaihoille. Kannattaa kokeilla esimerkiksi ultraääni- ja timanttimikrohiontapuhdistuksia.

KOKONAISVALTAISEEN HYVINVOINTIIN on monenlaisia hoitomuo-

toja, kuten perinteiset kasvo-, käsi- ja jalkahoidot sekä erilaiset rentouttavat hieronnat. Ammattilaisten käsissä onnistuvat ehostukset sekä ripsien, kulmien ja hiusten kestovärjäykset. Myös ihokarvat saavat kyytiä sokeroinnin tai vahauksen avulla.

Ekologisutta arvostavalle on omat hoitolansa, joissa käytetään ainoastaan luonnonkosmetiikkaa. Hoitolat on myös sisustettu luonnonmukaisuutta ja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.

Luonnonkosmetiikan avulla onnistuvat lähes kaikki perinteiset hoidot.

Myös miesten iho ja keho kaipaa-

vat kosketusta sekä kosteutusta. Monilla kauneushoitoloilla on räätälöidyt hoidot miesten ihon tarpeisiin. Nousussa ovat myös lapsille suunnattujen manikyyripalveluiden hyödyntäminen.

ARJEN RIKKOMISEEN ei tarvita kauko-

matkaa. Kuopiosta ja sen lähialueilta löytyy monenlaista tarjontaa hyvinvoinnin ja hemmottelun parissa. Esimerkiksi kylpylät tarjoavat upeita luksushoitoja, ja tuoksumatkojen myötä voi kuvitella olevansa maailmalla.

Koostimme tähän Kuopion hemmottelun, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä kauneuden parhaimpia osaajia.

www.digimag.fi

83

Terveys & Hyvinvointi 2017

kosketuksen tuoma yhteys vie ajatukset pois arjen hektisyydestä. Ekokosmetologi Marlenan hoitola on rauhoitettu tila, jossa palvellaan yhtä asiakasta kerrallaan. Ovi on lukittu ja puhelin kiinni, jotta hoitohetki ei keskeydy ylimääräisestä trafiikista.

Käynnin jälkeen iho voi hyvin ja mieli on rauhoittunut.

Ekokosmetologi tekee erilaisia kasvohoitoja, luonnollisia jalkahoitoja sekä rentouttavaa aromaattista vartalohierontaa. Karvat saavat kyytiä sokeroinnilla. Ripset ja kulmat laitetaan ojennukseen värjäyksien ja muotoilujen myötä. Hoitola tarjoaa myös mahdollisuudenmaksuttomaan konsultaatioon, jossa mietitään yhdessä sopivia luonnonkosmetiikan tuotteita.

Hoitolassa käytetään ainoastaan luonnonkosmetiikkaa.

Kosmetiikka on pääsääntöisesti suomalaista ja tuotteet val-

mistetaan Helsingissä. Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään ihon tyypin ja tarpeiden mukaan naamiot ja öljyt. Pipettipulloissa on erilaisia öljyjä ja vitamiineja, joista sekoitetaan yksilöllisiä seoksia asiakkaan tarpeisiin.

Yrittäjä, SKY- ja ekokosmetologi Marleena Väistölä tarjoaa läsnäoloa hetkessä. Hän on myös sitoutunut ekoeettisyyteen, jolloin kosmetiikka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Ekohoitolaan voi varata ajan verkkosivujen kautta. Hoitola on avoinna ainoastaan sopimuksen mukaan. Elämyksellisien hoitojen lisäksi luonnonkosmetiikkaa voi ostaa kotiin kaksi kertaa viikossa järjestettävillä shoppailutunneilla. Shoppailutunnit ovat keskiviikkoisin kello 11.30–12 ja torstaisin kello 16–17. Ajanvarauksesta voit myös varata maksuttoman shoppailuajan itsellesi.

EKOKOSMETOLOGI MARLENA Kauppakatu 48, Kuopio, p. 044 333 8917 www.marlena.fi /Ekokosmetologi-Marlena-352785291545129

KUMPPANI

Kohdistettua rasvanpolttoa

HIUSHUONE VIHREÄ TÄHTI on

HYPOXI-LAITE YHDISTÄÄ ALIPAINEHOIDON ja tavallisen rasvaa

kokonaisvaltainen ekokampaamo. Kampaamo pyrkii toimimaan kestävästi sekä luontoa että ihmistä kunnioittaen. Hiushuoneessa ei käytetä lainkaan synteettisiä tuotteita, vaan tuotteet ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Tuotteissa suositaan kotimaisuutta.

Luonnonkosmetiikassa käytetään luonnosta peräisin olevia raaka-aineita. Tuotteissa on huomioitu koko tuotteen elinkaaren vaikutus ihmisiin ja ympäristöön.

Hiusten värjäämiseen käytetään kasvien eri osia, jotka värjäävät hiuksen kestovärien tapaan.

Koulutetut ekokampaajat leikkaavat, värjäävät ja hoitavat hiukset kuntoon. Luonnolliset ehostukset ja parranleikkaukset kuuluvat palvelurepertuaariin.

Arjen kiireistä voi rentoutua esimerkiksi kokonaisvaltaisella päähieronnalla, jossa käsitellään yläselän, käsivarsien, hartioiden se-

kä niska- ja pääalueen pisteitä ja lihaksia.

Viihtyisässä ja raikkaassa ekokampaamossa näkyy paikallisen puusepän ammattitaito. Seinäpinnat on maalattu ekologisella kalkkimaalilla ja sisustuksessa on hyödynnetty ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleja. Ekokampaamossa on kaksi erillistä tilaa, jotka varmistavat rauhallisen hemmotteluhetken.

Hiushuoneella asiakasta palvelevat yrittäjä ja koulutettu ekokampaaja Katri Kotitie sekä pian ekokampaajaksi valmistuva parturi-kampaaja Laura Miettinen.

Asiakkailta toivotaan hajusteettomuutta, jotta paikka on saavutettavissa myös tuoksuyliherkille. Kampaamon verkkosivustolla ja sosiaalisen median kanavissa on lisätietoa paikasta, tapahtumista sekä ”nopeista ajoista”.

HIUSHUONE VIHREÄ TÄHTI Niiralankatu 19, Kuopio, p. 050 511 4100 www.vihreatahti.fi /ekokampaamovihreatahti

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, HYVÄNOLONKESKUS RELAX

KUVAT NOORA-MARIA TURUNEN, DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Ekologista ja luonnonmukaista kauneutta

Rentoutumista ja kosketuksen voimaa

polttavan, matalasykkeisen liikunnan. Kyseessä on luonnollinen menetelmä, jolla pystytään kohdentamaan rasvanpolttoa suoraan ongelmakohtiin. Laitteen vaihteleva ilmanpaine vähentää tehokkaasti selluliittia esimerkiksi lantiolta, reisistä, pakaroista ja vatsanseudulta.

Patentoidun menetelmän avulla pitkäkestoisia tuloksia saadaan jo neljässä viikossa. Yhdistelmämenetelmän avulla rasva palaa 70 prosenttia tehokkaammin, kuin pelkän liikunnan avulla. Ongelmakohtien ympärysmitan on puolestaan mitattu pienenevän jopa kolme kertaa enemmän.

Hypoxi-hoidolla on saatu myös selviä merkkejä erilaisten sairauksien, kuten nivelreuman, lihasreuman ja nivelrikkojen, kuntoutuksen tukena. Menetelmällä saadaan apua myös tukkoiseen oloon ja huonoon aineenvaih-

duntaan. Hoidossa ei ole riskejä tai haitallisia sivuvaikutuksia.

Kuopiossa Studio on toiminut jo kolme vuotta. Siellä käytettävissä on aina ammattitaitoinen ohjaaja, jolta saa henkilökohtaisia vinkkejä myös yleisesti ravintoon ja liikuntaan liittyen. Hoitoon pääsee tutustumaan maksutta varaamalla ajan.

Tyytyväinen studion asiakas, Pirjo, on saanut hoitojaksolta haluamiaan tuloksia sekä paremman aineenvaihdunnan. Kiinteytymistä ja kutistumista tapahtui reisistä ja lantio-vyötäröseudulta, joita hän piti ongelmakohtinaan. Tämän lisäksi jakso on tuonut arkeen positiivisia muutoksia myös aamupuuron syömisen, lisääntyneen vedenjuonnin, sokerinhimon loppumisen ja parempien yöunien myötä.

LOKAKUUN 2017 AJAN hoitojak-

soon saa kaksi ylimääräistä veloituksetonta kertaa.

HYPOXI-STUDIO KUOPIO Tulliportinkatu 25, Kuopio, p. 044 971 6330 www.hypoxi.fi /hypoxikuopio www.digimag.fi

84

Terveys & Hyvinvointi 2017

HYVÄNOLONKESKUS RELAX TARJOAA kokonaisvaltaista ihon-

hoitoa, kauneutta ja hyvää oloa.

Hektisessä yhteiskunnassa aistimme saavat runsaasti kokemuksia, mutta tuntoaistin ruokinta jää helposti vähemmälle.

Hyvänolonkeskuksessa panostetaan hierontaan ja kosketuksen tuomaan hyvään oloon.

Erilaisia hierontoja on useita aina kokohieronnasta rentouttavaan jalkahierontaan tai kosteuttavaan käsihierontaan. Hemmotteluun ja voimaantumiseen sopivat myös energisoiva intialainen päähieronta, kasvojen lymfahieronta sekä kevyt kuumakivihieronta. Hoitolan bravuureita ovat erilaiset Unelmapaketit, jossa korostuvat kosketuksen voima ja yrityksen slogan ”feel the touch and just relax”.

Keskus tarjoaa myös laajan skaalan suosittuja kasvohoitoja.

Monipuolisesta valikoimasta löy-

tyy niin luonnollisempaa kuin tehokkaampaakin hoitoa sekä kiinteyttäviä anti age -hoitoja. Jalkaja käsihoitojen lisäksi keskuksella on Studio, jossa tehdään erilaisia ehostuksia, kestovärjäyksiä, ripsien ja kulmien huoltoa sekä kynsien geelauksia.

Miehille keskus on räätälöinyt omat rentouttavat hieronnat sekä jalka- ja käsihoidot, sillä myös miehen iho kaipaa kosketusta ja kosteuttamista. Lapsille puolestaan on suunnitteilla manikyyripalvelua, jolla kynsien leikkuusta tehdään mukava kokemus.

Hyvänolonkeskus koostuu kahdesta tilasta. Kodikas Hoitola sijaitsee osoitteessa Savonkatu 20. Hoitola on rauhoitettu täysin ylimääräiseltä hälyltä, mikä varmistaa maksimaalisen rentoutumisen. Studio ja myymäläpalvelut löytyvät saman kadun varrelta numerosta 18.

HYVÄNOLONKESKUS RELAX Studio: Savonkatu 18, Hoitola: Savonkatu 20, Kuopio, p. 0400 577 380, www.hyvanolonkeskusrelax.fi /relaxkuopio

KAUNEUS & HEMMOTTELU

jalka- ja käsihoitojen pariin. Klassisessa hieronnassa tai kuumakivihieronnassa häviävät puolestaan arjen jumit ja stressit.

Kauneushuoneen uutuushoitona on kiinteyttävä ja kirkastava Laser Lifting -kasvohoito, joka raikastaa ihoa ja silottaa juonteita. Kasvoille tehdään myös peruspuhdistuksia, timanttihiontaa sekä ultraäänihoitoja. Palveluvalikoimassa ovat myös ehostukset, kestovärjäykset sekä kynsien kestolakkaukset.

Erikoisuutena ovat kotikäynnit, joita tehdään Siilinjärvi‒Kuopio-alueella. Kotikäynneillä tehdään eniten perinteisiä jalkahoitoja ja muutkin kauneushoitolapalvelut ovat mahdollisia. Varsinkin senioreille kotipalvelu on ollut toivottu tapa päästä rentoutumaan kosmetologin käsissä.

Kodikkaaseen hoitolaan on helppo tulla. Omakotitalon yhteydessä olevaan kauneushuonee-

seen johtaa oma sisäänkäynti, joka varmistaa rauhallisen hemmotteluhetken. Hoitolassa palvellaan vain yhtä asiakasta kerrallaan. Rentouttavassa ympäristössä päivän askareet voi unohtaa ja voi keskittyä ainoastaan irtiottoon arjesta.

Kauneushoitolaan on esteetön kulku ja tarvittaessa auton saa parkkeerattua oven eteen. Esteetön kulku varmistaa, että myös pyörätuolilla pääsee hemmotteluun. Bussipysäkki puolestaan löytyy Sorsasalon rampilta, josta on matkaa hoitolalle noin pari sataa metriä.

Yritys on toiminut toukokuusta 2015. Yrittäjänä toimii SKY-kosmetologi Jaana Leivo, jonka mottona toimii ”tule sellaisena kuin olet”. Hemmotteluhoidon voi lahjoittaa läheiselle lahjakortin muodossa. Hoitola palvelee sopimuksen mukaan maanantaista lauantaisin ja ilta-ajat palvelevat erityisesti työssäkäyviä asiakkaita.

Kauneushuoneelta voi ostaa ihonhoitotuotteita myös kotiin.

KALLAN KAUNEUSHUONE Leppälammentie 6, Kuopio, p. 044 9750 165 /KallanKauneushuone

KUVAT KAUNEUS- JA LASERKLINIKKA AIDA

RAUHAISASSA KOTIHOITOLASSA PÄÄSEE rentoutumaan kasvo-,

KUVAT OLLI JÄNTTI

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Hemmottelua hoitolassa ja kotona

KUOPIO

Tehokasta ihonhoitoa Särkilahdessa PIAN KUUSIVUOTIAAN KAUNEUSHOITOLA Beautyzonen eri-

koisosaamista ovat kasvojen laitehoidot. Kauneushoitolalla on paljon kokemusta niin teinien kuin aikuistenkin iho-ongelmien hoidosta.

Hoitolan suosituin ihonpuhdistusmenetelmä on nopea, tehokas ja kivuton HYDRAFACIAL, jossa ihosta imetään alipaineen avulla epäpuhtaudet, kuollut ihosolukko ja huokosiin kertynyt lika. Ihosta lähteneet epäpuhtaudet ynnä muut ovat nähtävissä laitteen ”jätesäiliössä” heti hoidon jälkeen.

Muita ihonpuhdistusmenetelmiä ovat ultraääni- ja timanttimikrohiontapuhdistukset. Puhdistushoitoja tehostetaan usein LED- tai laser-valohoidoilla ja kylmäotsonikäsittelyllä. Ikääntymismuutosten hoitoon käytetään pääasiassa Dermapen3-mikroneulausta ja/tai radiofrekvenssihoitoa.

Näiden lisäksi käytössä ovat stimulaatiovirta- ja ultraäänilaitteet.

Beautyzonen palveluihin kuuluvat myös perinteiset kasvohoidot, hemmottelu-, jalka- ja käsihoidot sekä ripsipermanentit ja kestovärjäykset. Ihokarvanpoistot tehdään laadukkailla PANDHY´S™-sokereilla ja -tekniikalla. Myös naisten brassisokeroinnit hoituvat näppärästi. Hoitolasta vinkataan, että haluttuja lahjaideoita ovat Hydrafacialin lisäksi kasvojen Medispa-hoidot sekä vartalon laavakivihieronnat. Kauneushoitola edustaa eteläafrikkalaisen plastiikkakirurgi Des Fernandesin kehittämää Environ-ihonhoitosarjaa, joka on suosiossa ikään katsomatta.

Kauneushoitolaan on hyvät liikenneyhteydet. Bussilla pääsee aivan hoitolan viereen ja auton saa pysäköityä maksutta vastapäätä yritystä. Hoitolassa palvelevat yrittäjä estenomi-SKYCidesco-kosmetologi Arja Meriranta ja SKY-kosmetologi Marianna Rönkkö. Beautyzone palvelee sopimuksesta myös arkiiltaisin ja lauantaisin.

KAUNEUSHOITOLA BEAUTYZONE Hauenkoukku 3, Kuopio, p. 0400 325 103, info@beautyzone.fi www.beautyzone.fi /beautyzonekuopio www.digimag.fi

85

Terveys & Hyvinvointi 2017

Ihon kauneutta ja terveyttä KAUNEUS- & LASERKLINIKKA

Aida on kliinisen ja esteettisen ihonhoidon keskus Kuopion keskustassa. Yrityksen palveluvalikoimasta löytyy laaja valikoima erikoishoitoja, kuten laserhoidot, Restylane-injektiohoidot, botuliinihoidot, mesolankahoidot, PRP sekä veitsetön kasvojen kohotushoito. Nämä ovat kevyempiä ja turvallisia vaihtoehtoja plastiikkakirurgialle.

Klinikalla asiakkaalle luodaan hoitosuunnitelma aina yksilöllisten hoitotarpeiden mukaisesti. Kosmeettisessa ihonhoidossa noudatetaan puhtaasti DMK Skin Revision -hoitoprotokollaa. Vastuulääkäri on myös tarvittaessa käytettävissä kaikissa laser- ja injektiohoitoihin liittyvissä tilanteissa.

Päivittäiset ihonhoitorutiinit on hyvä silloin tällöin käydä päivittämässä asiantuntijalla.

Esimerkiksi DMK-erikoishoidoilla voidaan tehokkaasti elvyttää,

puhdistaa ja auttaa ihoa toimimaan paremmin ja näyttämään upealta. Kauneus lähtee aina ensisijaisesti sisältä. Ihon kuntoon vaikuttavat eniten terveydentila, ruokavalio, elämäntapa ja liikuntatottumukset, ympäristötekijät sekä hormonit ja perimä.

Yrityksessä vietetään pian yrittäjä Marja-Leena Sutisen kauneuden- ja terveydenhuoltoalan yrittäjyyden 20-vuotispäiviä. Yrittäjällä on kosmetologin koulutuksen lisäksi sairaanhoitajan ja lymfaterapeutin koulutus. Hänellä on myös vaativan tason erikoiskoulutus injektio- ja laserhoitoihin. Nopeasti muuttuvalla alalla ammattitaitoa täydennetään ja ylläpidetään jatkuvasti.

Usein pienelläkin muutoksella on merkitystä. Saavutettu itsevarmuus heijastuu aina ympäristöön ja lisää positiivista energiaa.

KAUNEUS- JA LASERKLINIKKA AIDA Puijonkatu 22 B, 2. krs, Kuopio, Ajanvaraus p. 040 5276 465 www.kauneushoitolaaida.com /KauneusjaLaserklinikkaAida

KUNNONPAIKKA TOTEUTTAA KELAN järjestämiä sairausryhmä-

kohtaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja kaiken ikäisille. Kyseessä on käytännössä koko Suomen suurin Kelan palveluntarjoaja, joten kuntoutustarjontaa on todella monipuolisesti.

Kuntoutuksen palvelulinjoja on toistakymmentä ja kurssien vuosittainen määrä on noin 150 kappaletta. Suurimmat ryhmät ovat sydän-, hengitys-, mielenterveys- ja liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt. Kurssit kestävät 5, 10 tai 15 vuorokautta. Ryhmämuotoiset kurssit toteutetaan 10 hengen ryhmissä. Kurssit järjestetään viiden päivän kontaktijaksoina noin vuoden aikana.

Kuntoutukseen hakemisen ja kuntoutuskriteerien täyttymisen ehtona on, että hakijalla on diagnosoitu sairaus. Tärkeää on, että osallistujalle on herännyt oma halu ja tahto sitoutua kuntoutusprosessiin. Tavoitteet määrittyvät nii-

den haasteiden mukaan, missä tarvitaan muutosta.

Ensimmäisellä kontaktijaksolla kartoitetaan tilanne ja mietitään yksilöllisesti kuntoutuksen tavoitteet sekä keinot niihin pääsemiseksi. Seuraavalla kerralla tarkastellaan, miten ollaan edetty ja kolmannella katsotaan mistä lähdettiin liikkeelle ja miten tästä jatketaan tulevaisuudessa. Lähijaksojen ulkopuolella kuntoutuja tekee itsenäisiä harjoitteita tai esimerkiksi liikkuu henkilökohtaisesti räätälöidyn suunnitelman mukaan.

Yksin ei kenenkään tarvitse pärjätä, sillä jokaisen kuntoutujan tukena on moniammatillinen työryhmä. Merkittävässä roolissa on myös vastaavanlaisen tilanteen kokeneiden vertaistuki, joiden kanssa asioita pääsee käsittelemään.

LISÄTIETOJA KUNTOUTUKSESTA:

Jani Heikkurinen, puh. 044 788 9493 jani.heikkurinen@kunnonpaikka.fi

KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA Jokiharjuntie 3, Vuorela, p. 044 7476 531 www.kunnonpaikka.com /Kunttari

Ihonhoidon edelläkävijä

Kultaa ja luksushoitoja KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI ON täyden hemmottelun tyys-

sija. Erilaiset hemmotteluhoidot virkistävät kiireistä arkea ja hektistä elämää. Perinteisten kauneushoitojen lisäksi kylpylä tarjoaa todellisia luksushoitoja, joissa jokainen voi tuntea itsensä kuninkaalliseksi.

Monipuolisesta hoitovalikoimasta löytyy muun muassa Kuolleen meren mutahoito koko vartalolle, ja se rentouttaa, puhdistaa ja parantaa verenkiertoa. My Spa -vartalohoito puolestaan vie tuoksumatkalle Latinalaiseen Amerikkaan tai luksusmatkalle Dubaihin.

Tuoksumatkat sisältävät myös sokerikuorinnan ja rentouttavan hieronnan.

Kasvohoitojen erikoisuus on ihon väriä parantava sekä ravitseva ja kosteuttava Gold Mask -naamio, jossa käytetään 24 karaatin kultaa. Jalkojen

magnesiumhoito puolestaan auttaa raajojen turvotukseen, kramppeihin ja väsymykseen.

Hierontojen suosittu uutuus on imukuppihieronta, joka voidaan tehdä joko niska-hartia-seudulle tai reisille ja pakaroille. Hieronta auttaa lihasjännitykseen ja vilkastuttaa verenkiertoa. Pakaroissa hoito puree hyvin selluliittiin, joten se toimii apuna myös painonpudotuksessa.

Myös miesten iho kaipaa hemmottelua, joten kirkastava ja hemmotteleva kasvohoito toimii oivana lahjaideana isänpäivän lähestyessä. Kosmetologien ja hierojien lisäksi talosta löytyy parturi-kampaajia, jotka tekevät kampausten lisäksi hiushoitoja sekä päähierontoja. Lahjakortit ja muut hemmottelupaketit saa Rauhalahden hoito-osastolta.

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Katiskaniementie 8, Kuopio, p. 030 608 3180 www.rauhalahti.fi /rauhalahti www.digimag.fi

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARJAUS

KUVAT KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, ISTOCK

KUVAT KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA

Kuntoutuksella hyvinvointia arkeen

86

Terveys & Hyvinvointi 2017

KAUNEUSKESKUS KAUNISTELLAN TILAT ovat kodikkaat ja

luokseen kutsuvat. Hoitolan tiloista välittyy rauha ja harmoninen tunnelma. Hoitohetkessä pääsee mielikuvamatkaamaan pois arjesta suihkulähteen, rauhallisen musiikin ja luonnonäänien avulla.

Yritys on erikoistunut tehokkaisiin laitekasvohoitoihin. Ammattilaiset kouluttautuvat jatkuvasti lisää. Laitteissa ja tuotteissa hyödynnetään viimeisintä teknologiaa. Tuotteet ovat pääsääntöisesti tuoksuttomia, joten ne sopivat myös tuoksuyliherkille.

Hoitolan tavaramerkkituote on Tuhkimokasvohoito, joka tuo luksusta arkeen. Laitehoitoa voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaisesti kiinteyttämään tai puhdistamaan ihoa. Kun kasvot näyttävät hyvältä, jokainen vilkaisu peiliin tuo lisää itsevarmuutta.

Uutuutena hoitola tarjoaa Stella Face Fit -hoitoa, joka on kuin kiinteyttävä kasvojumppa.

Kasvohoito on nappivalinta kiireiselle, sillä se voidaan tehdä ruokatauon aikana. Sarjahoito sopii kaikenikäisille ja hoitolaite valitaan tarpeen mukaan. Koko vartalon Stella Body Fit -kavitaatiohoito sopii mainiosti ruokaremontin rinnalle. Tehokas ja turvallinen hoito poistaa rasvasoluja pysyvästi keskivartalolta ja reisistä. Tehdään sarjahoitoina kahden viikon välein.

Kuningatarkasvohoito on kuin botoxia ilman neuloja. Kyseessä on neulaton mesoterapia, jossa käytetään tuotantomenetelmistään Nobel-palkittua japanilaista tuotesarjaa. Hoidon kruunaa 3D Lift Mask, joka kosteuttaa ja kiinteyttää välittömästi.

KauniStella on pian 30 vuotta toiminut yritys, jonka mottona on olla ihonhoidon edelläkävijä.

Yrittäjänä toimii kosmetologi Ritva Hyvönen.

KAUNEUSKESKUS KAUNISTELLA Käsityökatu 10 D 33, Puh. 017 261 2189 ja 0400 802 862 www.kaunistella.fi /KauniStella

KAUNEUS & HEMMOTTELU

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

KUVAT HOITOHUONE CEDRUS, TARJA RIEKKINEN

KUVAT SPORT & SPA VESILEPPIS

Mukana koko elämän LEPPÄVIRRAN SPORT & Spa Ho-

tel Vesileppis on mukana kaikissa elämän hetkissä. Hotellin pihapiiristä löytyy muun muassa kylpylä, kauneushoitola ja hierojan palvelut, ryhmäliikuntaa, kaksi kuntosalia, maanalainen hiihtoputki, ulkoseikkailupuisto, jäähalli sekä monitoimihalli, jossa on mahdollisuus kaikkiin palloilulajeihin.

Saman katon alta löytyvät avaimet kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi erilaisille ryhmille kokous- tai koulutuspäivien kylkeen voidaan järjestää terveellinen ja ravitseva aamupala, lounas, hyvinvointiluento sekä erilaisia aktiviteetteja koko porukalle.

Enimmillään on liikutettu jopa 200 ‒ 300 henkeä kerralla, esimerkiksi järjestämällä lajikokeiluna 10 erilaista pistettä, joita ryhmät kiertävät.

Täyden palvelun henkilökunta järjestää tilaisuuden kuin ti-

laisuuden periaatteella, että kaikki on mahdollista toteuttaa. He myös pyytävät asiakkaita haastamaan erikoisillakin haaveilla. Tiloissa onnistuvat niin pienet kokoukset, intiimit palaverit kuin tuhannen hengen seminaariviikonloputkin.

Kaikki toiminnat järjestetään turvallisessa ympäristössä, jossa aikaa ei kulu välimatkoihin.

Monipuolisten aktiviteettien lomassa näkee värikkään joukon lapsiperheitä, urheiluseuroja ja lomalaisia.

Puuhaamisen lisäksi voi keskittyä myös rauhoittumaan. Irtioton arjesta voi ottaa kylpylän poreissa, yrttikylvyssä, ihanassa hemmotteluhoidossa tai pelkästään nauttimalla yöpymisestä hotellihuoneessa. Lyhyemmän visiitin tai pidemmän loman jälkeen arkeen palaa levänneenä ja virkistyneenä.

SPORT & SPA HOTEL VESILEPPIS Vokkolantie 1, Leppävirta, p. 029 170 0170 www.vesileppis.fi /Vesileppis

Rentoudu turvesaunassa HOITOHUONE CEDRUKSESSA RENTOUTUU keho ja mieli. Hoito-

lassa tehdään klassista urheiluhierontaa, aromaterapiaa, suklaa- ja turvevartalohoitoja sekä intialaista päähierontaa. Uutuushoitona tarjotaan ohjattua turvesaunahoitoa 3–10 hengen ryhmille.

Turvesaunahoito on ainutlaatuinen elämys. Hoito auttaa niin lihasärkyihin, nivelvaivoihin, turvotuk-

seen, reumaattisiin vaivoihin, stressiin kuin iho-ongelmiinkin. Hintaan sisältyy pyyhkeet, pesuaineet, saunan suojaaminen sekä loppusiivous. Turvesaunahoito tehdään mökin tai huoneiston saunassa.

Hoitola sijaitsee TAHKOcomkeskusvaraamon viereisen talon sisäpihalla. Ajanvaraus verkkosivujen kautta, paitsi turvesaunahoidoista kysy tarjous puhelimitse.

HOITOHUONE CEDRUS Tahkolaaksontie 4 B, Tahkovuori, p. 050 3061 844 www.hoitohuonecedrus.com /hoitohuonecedrus

Kauneutta ja hyvää oloa KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA Hy-

vän Olon Salonki palvelee Petosen Pyörönkaarella. Kauneushoitola täyttää ensi keväänä pyöreät 20 vuotta.

Seesteisessä ympäristössä haihtuu stressi sekä rentoutuu niin keho kuin mielikin. Hoitolan palveluihin kuuluvat ihanat hemmotteluhoidot niin kasvoille, käsille kuin jaloillekin. Ylimääräiset karvat

KAUNEUSKEIDAS WELLPLACE TARJOAA erityyppisten jalka-, kä-

si- ja kasvohoitojen lisäksi muun muassa kestovärjäyksiä, ripsipermanentteja sekä poistaa ylimääräiset karvat lämminvahalla. Kasvojen kohotusta tehdään täyteaineinjektioilla, joilla freesataan ja kohotetaan juonteita luonnollisesti.

Hoitolan erikoisuus on Colonic-suolihuuhtelu. Koneellinen

huuhtelu vaikuttaa paksusuolen hyvinvointiin. Kuopiossa ainutlaatuiseen hoitoon tullaan kauempaakin.

Lämminhenkiseen hoitolaan on helppo tulla niin henkisesti kuin fyysisestikin, sillä yritys toimii katutasossa. Pitkän kokemuksen yrittäjä SKY-kosmetologi Jaana Pulliainen on ollut alalla 20 vuotta, joista puolet hän on toiminut Kuopiossa.

KAUNEUSKEIDAS WELLPLACE Torikatu 24, Kuopio, p. 045 128 1606 www.wellplace.net /kauneuskeidaswellplace.pulliainen www.digimag.fi

87

Terveys & Hyvinvointi 2017

huulista, kainaloista tai jaloista siistitään vahan avulla. Salongissa onnistuvat ripsien pidennykset sekä ripsien ja kulmien värjäykset. Arjen kiireistä voi rentoutua intialaisen päähieronnan parissa.

Hoitolaan on helppo tulla niin bussilla kuin henkilöautolla, sillä parkkipaikka sijaitsee hoitolan edessä ja bussipysäkki parin sadan metrin päässä.

HYVÄN OLON SALONKI Pyörönkaari 1, Kuopio, p. 044 355 5730 www.kauneushoitokuopio.fi /hyvanolonsalonki KUVAT DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, KAUNEUSKEIDAS WELLPLACE

Hemmottelua sopuhintaan

KUOPIO

Tukena elämäntaparemontissa KJ-TRAINING ON MONIPUOLINEN personal training -palveluita

tarjoava yritys, jota pyörittää pariskunta Jukka Podduikin ja Katja Hyvärinen. Yritys tarjoaa yksilöettä ryhmävalmennusta, ryhmäliikuntaa ja ruokavalion suunnittelua yksityishenkilöille ja yrityksille. Normaalien PT-palveluiden lisäksi yritys tarjoaa tehokkaita verkkovalmennuksia.

Liikunnalle ajan löytäminen on vain organisointikysymys. Yksi yrityksen uusista toimintamalleista on Facebookiin lisättävät treenivideot. Videoiden tahdissa asiakkaat voivat treenata kiireisessäkin aikataulussa tai jumpan voi tehdä kotosalla vaikka televisiota katsellessa.

KJ TRAINING Suokatu 41, Kuopio, p. 044 582 3848 www.kjtraining.fi /kjtraining

Liikunta iäkkään arjessa TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Säännöllinen liikunta on tärkeää läpi elämän, mutta terveyden merkitys korostuu kun ikää alkaa kertyä. Suurin osa iäkkäistä kuitenkin liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.

85

85 ikävuoden jälkeen enää alle 10 % on lääketieteellisen tutkimuksen jälkeen kliinisesti terveitä.

Säännöllisesti liikuntaa harrastavilla liikunnalla saavutetut terveydelliset hyödyt ovat olleet liikkumattomiin verrattuna useita kymmeniä prosentteja.

Lähde: UKK instituutti, Terve.fi www.digimag.fi

88

Terveys & Hyvinvointi 2017

Vi i

Noin 80 % 65-74 -vuotiaista selviytyy 500 metrin kävelystä oman arvionsa mukaan vaikeuksitta, mutta yli 85-vuotiaista enää vain noin 20 %.

Lihasvoimaa

Tasapainoa

2–3 krt vko

Notkeutta

Rasittavasti 1t 15 min vko

lle ää

Lihasmassa pienentyy ikääntyessä, 50-vuotiaalla 10 % ja 70-vuotiaalla jo 40 %.

Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä.

k äk

60 % 65‒84-vuotiaista miehistä ja 57 % naisista liikkuu vähintään neljä kertaa viikossa noin puolen tunnin kävelylenkkejä.

n liikuntapiira kk ine a a itt i o Kestävyyskuntoa k 2 t 30 min vko

SENIORIT

KUOPIO

8 lisäämiseen arkeesi

VINKKIÄ KÄVELYN

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY

Liikuntaa tulisi harrastaa noin puoli tuntia päivässä. Säännöllistä ja pitkäaikaista arkiliikuntaa harrastavilla on havaittu monipuolisia terveyshyötyjä. Keräsimme kahdeksan vinkkiä kävelyn lisäämiseksi arjessa.

1 2 3

Jätä auto kauemmas ovesta

Helppo tapa lisätä kävelyä omassa arjessa on olla ajamatta autoa aivan ovelle saakka, tai jäädä muutama pysäkki aikaisemmin pois linja-auton kyydistä. Myös työmatkat taittuvat näppärästi kävellen.

Muista portaat

Valitse aina portaat ennemmin kuin hissi tai rullaportaat.

Voit myös yrittää hölkätä portaita tai astua suurempia porrasvälejä kerralla, mikä lisää haastetta ja nostaa sykettä.

Hyötykävely kannattaa

Usein sanotaan, että jos matka on pidempi kuin taksi – niin otetaan taksi. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä. Kulje mieluummin aina kävellen, jos etäisyys sen vain sallii. Voit myös valita tietoisesti pidemmän reitin kuin jota yleensä kulkisit.

4 5 6

Sauvat mukaan

Kävelyn voi myös muuttaa tehotreeniksi nappaamalla lenkille mukaan esimerkiksi sauvat. Sauvakävely kehittää erityisesti keskivartaloa sekä käsivarren ja yläselän lihaksistoa.

Liiku metsässä

Vain 20 minuutin kävelyretki metsäpoluilla kehittää tasapainoa ja todistetusti alentaa verenpainetta. Pehmeämpi polku ei myöskään rasita jalkojasi samalla tavalla kuin asfaltilla astelu.

Vaihtelu pitää mielenkiinnon yllä

Jos kävely tuntuu tylsältä, kannattaa lenkkiin lisätä vaihtelua. Kokeile erilaisia reittejä, muuta kävelytempoa tai vaikka hölkkää lyhyitä matkoja. Matkatunnelmaa parantaa myös menevän musiikin kuuntelu. Kannattaa myös houkutella lenkille mukaan kaveri juttuseuraksi.

www.digimag.fi

89

Terveys & Hyvinvointi 2017

7

Hikoilun voi pitää kurissa

Mikäli tekosyysi olla kävelemättä töihin on se, että et halua olla hiestä märkä perille saapuessasi, on ratkaisu simppeli: kävele matalammalla tempolla ja pukeudu sään mukaan. Varaa myös työpaikalle deodorantti ja hieman ehostautumistarpeita, kuten hiusharja ja meikkejä, jolloin kevyt hiki ei haittaa.

8

Panosta varusteisiin

Hyvät varusteet lisäävät motivaatiota lähteä liikkumaan. Hyvät kävelykengät löytyvät asiantuntevasta urheiluliikkeestä.

Kävele rauhallisesti ja lämmittele lihaksesi, ennen kuin lähdet rehkimään nopeammalla tahdilla. Muista myös antaa jalkojesi levätä kunnolla.

KUMPPANI

KUVAT KOIVUMÄEN KARTANO JA DIGIMAG ARKISTO

Viikoittaisia tapaamisia historiallisessa miljöössä

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA ISTOCK

Hyvä paikka olla

KOHTAAMISPAIKKANA KARTANO ON kuin museon ja ravinto-

Kuopiossa ikäihmisille on monenlaisia mahdollisuuksia yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja toimintakunnon ylläpitämiseksi.

E

nnusteiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs kuopiolainen on yli 65-vuotias. Kuopion kaupunki on varautunut vanhusväestön ja heidän palvelutarpeidensa kasvuun kokonaisvaltaisella Ikäystävällinen Kuopio 2009–2030 -ohjelmalla.

IKÄYSTÄVÄLLISYYS ON konkreettisimmillaan katujen hiekoitusta, puistoja ja hyviä puistonpenkkejä, esteettömyyttä, joka alkaa kaupunkisuunnittelusta. Kaiken perusta on ikäystävällinen strategia, jolle raken-

tuvat ihmisten toimintakykyä ja terveyttä tukevat palvelut.

Yhtenä ohjelman tavoitteena on, ettei vuonna 2030 kukaan kuopiolainen vanhus joudu elämään laitoksessa eli sairaalassa tai palvelukeskuksessa. Tavoitteena on taata senioreille mahdollisuus asua laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja hyvinvointia edistäen.

Käytännössä tämä tarkoittaa laitosasumisen minimointia, kotiasumisen tukemista mahdollisimman pitkään ja ikäihmisten palvelujen järjestämistä lähipalvelualuemallilla.

Kaupungilla on toimintakeskuksia, joiden tavoitteena on tukea ja edistää kotona asuvan seniorin toimintakykyä

ja toimia kohtaamispaikkana. Keskuksissa on erilaisia tiloja ikäihmisten harrastustoimintaan. Varattavien tilojen lisäksi toimintakeskuksissa järjestetään paljon avoimia tilaisuuksia, kuten yhteislauluhetkiä tai päivätansseja.

VUONNA 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan päiväryhmätoimintaan oltiin erittäin tyytyväisiä. Kaikkein eniten kiitosta sai erilainen sosiaalinen toiminta, kuten muiden kanssa keskustelu-, muistelu- ja ateriointihetket. Osallistuminen koettiin henkireikänä ja viikon hartaasti odotettuna hetkenä, josta riittää juttua vielä seuraaviksikin päiviksi.

www.digimag.fi

90

Terveys & Hyvinvointi 2017

lan yhdistelmä, sillä paikan historia on vahvasti esillä kuvien ja esineiden muodossa. Hyvän ruuan lisäksi Koivumäen kartanon historialliset maisemat lisäävät henkistä hyvinvointia. Vuonna 1907 rakennettu jugendtyylinen hirsikartano viettää tänä vuonna 110-vuotisjuhliaan.

Kartanolla on vahvat perinteet seurojen ja yhdistysten kokouspaikkana. Jo kauppaneuvos Gustaf Ranin vaikutti aikanaan merkittävästi sosiaalisessa elämässä esimerkiksi perustamalla monenlaisia yhdistyksiä. Nämä luonnollisesti kokoustivat kartanon tiloissa.

Kartanon ammattitaitoinen henkilökunta toivottaa lämpimästi tervetulleeksi viikoittaisia tai kuukausittaisia kokouksia pitävät yhdistykset, seurat ja yritykset. Kokousten asiantuntijana ti-

lat, tarjoilut ja ohjelmat voidaan räätälöidä jokaiselle tarpeelle sopivaksi. Kartanolle voi rohkeasti esittää omia toiveitaan, sillä kohteen monipuolisuuden ansiosta asioita on helppo toteuttaa.

Paikka sopii mainiosti niin pieniin kuin suuriin tapahtumiin.

Monipuoliset tilat sopivat karonkkajuhliin ja säännöllisiin tapaamisiin. Kartanosta löytyy viisi 10–50 hengen salia, joista yleensä varataan seurueelle yhdestä kahteen salia kerrallaan tilaisuuden koosta riippuen. Huoneita yhdistämällä rakennukseen mahtuu yhteensä 150 henkeä.

Lisäksi kartanon kellariin on entisen pakaritupaan rakennettu sauna, jonne mahtuu 10–20 kylpijää kerrallaan. Saunakabinettia voi käyttää kokous- ja ruokailutilana. Paikan erikoisuus on Finlandia-sauna, joka on höystetty nimensä mukaisella musiikilla ja juomalla.

KOIVUMÄEN KARTANO Koivumäenkuja 18, Kuopio, p. 017 3614 291 www.koivumaenkartano.com /koivumaenkartano

SENIORIT

Yhteisöllinen kohtaamispaikka

VUONNA 2006 PERUSTETTU Fy-

INKERI & EELIS on aivan uuden-

Fysioterapiaan voi hakeutua myös ilman lähetettä. Neuvoa kannattaa hakea nopeasti, jos huomaa arjessa ongelmia lihasvoimassa tai tasapainossa. Erilaiset harjoitteet tuovat apua, jotta liikkuminen on mielekästä ja turvallista. Yritys on kehittänyt kotikuntoutuspalveluita sekä tekee monipuolisesti koti- ja hoitokotikäyntejä. Nivelrikosta kärsivät harjoittelevat HUR-ilmanpainelaitteella Mäntykampuksen kuntosalilla, missä voi harjoitella myös itsenäisesti.

Yritys työllistää kahdeksan ikääntyvien ja muistisairaiden kuntoutukseen erikoistunutta fysioterapeuttia. Lisäksi useimmilla on erikoisosaamista esimerkiksi neurologiasta ja lymfaterapiasta.

Yrittäjänä toimii fysioterapeutti Marja Korhonen. FysioSenior toimii Kuopiossa Mäntykampuksella ja Siilinjärvellä Palvelukeskus Akuliinassa.

FYSIOSENIOR KUOPIO Melankatu 10 B, Kuopio, p. 044 224 0031 www.fysiosenior.fi /fysiosenior

KUVA DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, ALINA HOIVATIIMI

KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, INKERIJAEELIS.FI

KUVAT FYSIO SENIOR

Liikkuminen parantaa elämänlaatua sioSenior on erikoistunut ikääntyvien fysioterapiaan. Asiakkaiden ikä tai jokin sairaus on heikentänyt fyysistä toimintakykyä.

Kuntoutukseen hakeudutaan mahdollisten liikkumisen tai toimintakyvyn haittojen ennaltaehkäimiseksi. Työtä tehdään ikääntyvän väen hyväksi, jotta omatoimisuus ja liikkumisen ilo olisi mahdollista ikääntymisestä huolimatta.

Kuntoutus on yleisimmin viikoittaisia tapaamisia ja yhdessä harjoittelua. Vaihtoehtoisesti asiakas harjoittelee itsenäisesti ja kunto-ohjelman etenemistä seurataan kontrollikäynneillä. Asiakkaan tavoitteet mietitään yhdessä asiakkaan sekä mahdollisen läheisen kanssa. Tavoite voi olla esimerkiksi saada lisää lihasvoimaa, jotta asiakas pääsisi omatoimisesti tuolista ylös tai marjametsään ilman kaatumisen pelkoa.

KUOPIO

lainen ikääntyvien paikka. Syksyllä avattu yritys koostuu kolmesta osa-alueesta: elämäntilasta, erilaisista ryhmätuokioista ja ryhmäliikunnasta. Elämäntila on kuin olohuone, jonne voi tulla kohtaamaan muita, lukemaan, jutustelemaan, pelaamaan tai vain olemaan.

Arkipäivisin tiloissa järjestetään aamukahvit kello 10–11 ja päiväkahvit kello 13–15. Kahvitteluiden yhteydessä on aamuisin vapaamuotoisempaa ryhmätoimintaa ja iltapäivisin esimerkiksi erilaisia pajoja tai asiantuntijaluentoja. Luennoilla käsitellään terveyden ja hyvinvoinnin teemoja.

Liikuntaa löytyy laidasta laitaan. Päivittäin järjestetään neljä erilaista ryhmäliikuntatuntia, joissa pääsee liikkumaan oman tasonsa mukaisesti. Tuntitasoissa on huomioitu sekä ne, joille

Ammattilaiset palveluksessasi – kotonasi tavallinen liikunta tuottaa haasteita, että kovakuntoisemmatkin asiakkaat.

Toiminta on suunnattu eläkeläisille, sillä ohjelmaa järjestetään arkipäivisin kello 9–17. Alaikärajaa ei ole: myös vuorotyöläiset, eläkeikää lähestyvät sekä osa-aikaeläkeläiset ovat tervetulleita toimintaan. Kuukausijäsenyydellä saa käyttöön tilat, asiantuntijaluennot ja ryhmätuokiot sekä kahvitarjoilut. Päiväpassilla tai 10 kerran kortilla saa käyttöön kaikki yhden päivän aktiviteetit.

Elämäntilan myötä yrittäjät haluavat tarjota ikäihmisille ajanviettopaikan sekä keinon ehkäistä yksinäisyyttä. Yrittäjinä toimivat sosiaalityöntekijä Katja Tahkola ja liikunnanohjaaja Eveliina Markkanen, joka vastaa myös ryhmäliikuntatuntien vetämisestä.

INKERI & EELIS Lapinlinnankatu 14, Kuopio, p. 044 761 7337 www.inkerijaeelis.fi /inkerijaeelis www.digimag.fi

91

Terveys & Hyvinvointi 2017

ALINA ON KUOPIOLAINEN, alun

perin vuonna 1993 perustettu yksityisen kotihoidon palvelu, joka on sittemmin laajentunut valtakunnalliseksi ketjuksi. Kuopiossa toimipisteitä on Puijonlaaksossa ja keskustassa. Pääasiassa asiakkaita ovat ikäihmiset ja lapsiperheet.

Yrityksen vahvuutena on vahva ja laadukas ammattitaito, monialainen osaaminen sekä nopea reagointikyky ja joustavuus. Apua saa nopeasti: jopa samana iltana tai viimeistään seuraavana päivänä. Asiakkaalle varataan vähintään 30 minuuttia, mutta tarvittaessa seurassa ollaan kahdeksan tuntia tai vaikka koko viikonloppu.

Yrityksellä on runsas kotipalvelun valikoima. Kotityöpalvelun puitteissa hoitajat esimerkiksi siivoavat, kokkaavat ja lähtevät asiointiavuksi kauppaan tai seuralaiseksi konsert-

tiin. Hoivapalveluihin kuuluvat muun muassa kylvetykset, saunottamiset, omaishoidon palvelut ja lääkkeiden jakamiset.

Käynnin yhteydessä voidaan myös auttaa muissa pienissä arjen askareissa.

Apua voi tarvita tilapäisesti ikkunanpesuun tai pidempiaikaisesti kotiarkea helpottamaan. Pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet yli toistakymmentä vuotta. Myös erilaiset hoitotarvikkeet, kuten vaipat, vuodesuojat ja puhdistuslaput, järjestyvät yrityksen kautta.

Hoitopalvelut järjestetään aina asiakkaan tarpeen mukaan.

Työn jälki pidetään laadukkaana ja asiakaslähtöisenä jatkuvan kouluttautumisen myötä.

Hoitoa yksilöidään omahoitajajärjestelmällä, jossa asiakas aina tietää oman hoitajansa. Tällöin asiakasta voidaan palvella parhaiten.

ALINA HOIVATIIMI Kiekkotie 4 (Puijonlaakso), Maaherrankatu 15 (keskusta), Kuopio p. 044 355 5451, www.alinahoivatiimi.fi /alinahoivatiimi

MATKOJA • VARKAUDEN TEATTERIIN • TEATTERIMATKA JOENSUUHUN • KAAMOSAJAN HIIHTOMATKA SAARISELÄLLE ”MANILLAKÖYSI” 14.10.2017. ”HARMONY SISTERS” 24.11.–1.12.2017 Hinta: 56 €.

11.11.2017. Hinta: 68 €.

Kaamosjazzit Saariselällä • TEATTERIMATKA HELSINKIIN • OULUUN KÄDENTAITO- JA Hinta: 525 €. ”PALVELIJA” 11.–12.11.2017.

HYVINVOINTIMESSUILLE Roolissa Martti Suosalo.

14.10.2017.

Mahd. käydä ELMA-messuilla • TEATTERIMATKA HELSINKIIN Hinta: 56 €, sis. pääsylipun. ”MYRSKYLUODON MAIJA” Hinta: 168 €, messulippu 25.–26.11.2017. Mahd. käydä • SOTKAMO, HUOVISHUONE, lisämaksusta.

Ateneumissa, jossa Veljekset VUOKATTI, KAJAANI JA von Wrightin näyttely.

• TEATTERIMATKA HELSINKIIN PALTANIEMI 16.10.2017.

Hinta: 216 €. ”KOIVU JA TÄHTI” Hinta: 85 €.

11.–12.11.2017.

• SYYSLOMALLA RISTEILY SILJA Mahd. käydä ELMA-messuilla • TEATTERIMATKA TAMPEREELLE EUROPALLA TALLINNAAN Hinta: 180 €, messulippu ’’CATS-musikaaliin’’ 16.–17.10.2017 lisämaksusta.

25.-26.11.2017. Hinta 196 € Bussi mukana Tallinnassa • TAMPEREELLE SUOMEN Hinta: 63 €/hlö/B4, 68 €/hlö/B2, • PIKKUJOULUMATKA KÄDENTAITOMESSUILLE 66 €/hlö/A4, 73 €/hlö/A2.

KIVENNAVALLE 28.11.2017 17.11. ja 18.11.2017.

Hinta: 48 €.

Hinta: 56 €, sis. pääsylipun.

• SYYSLOMALLA HELSINKIIN 18.–19.10.2017 • JOULUMARKKINOILLE Mahd. käydä Linnanmäen TALLINNAAN 17.-19.11.2017 • TEATTERIMATKA JOENSUUHUN Valokarnevaaleilla ja ”TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN 2 yötä hotellissa. Hinta: 180 €.

Heurekassa.

ALLA” 2.12.2017 Hinta: 68 €.

Hinta: aik. 122 €, lapset 80 €. • TAMPEREELLE SUOMEN KÄDENTAITOMESSUILLE • OOPPERAMATKA TAMPEREELLE • SYYSLOMALLA TALLINNAAN 18.–19.11.2017. ” VELJENI VARTIJA” 1 yö laivassa ja 1 yö hotelli Mahd. lähteä Ritva Oksasen 24.–25.2.2018. Hinta: 220 €.

Virussa 18.–20.10.2017. konserttiin Ilm. viimeistään 5.10.2017.

Laivalla esiintyy Antti Tuisku. ”Älä jätä sinua yksin” Hinta: aik. 137 €, lapset 84 €.

Hinta: 144 €.

• HELSINKIIN MAMMA MIA Lisämaksusta messu- ja • TEATTERIMATKA HELSINKIIN -musikaaliin. Esitys suomeksi. musikaalilippu. ”MYRSKYLUODON MAIJA” 10.-11.5., 19.-20.5. ja 21.–22.10. ja 28.–29.10.2017. • TALLINNAAN 1 yö laivassa 26.-27.5.2018 Hinta: 228 €.

22.10. mahdollisuus käydä ja 1 yö hotelli Virussa I Love Me -messuilla.

21.–23.11. ja Bussireitit ja hinnat Kuopiosta.

29.10. mahdollisuus käydä 11.–13.12.2017.

Ei palvelumaksua. kirjamessuilla. Hinta: 210 €.

Hinta: 123 €.

KYSY LISÄÄ MATKOISTA! Messulippu lisämaksusta.

• TEATTERIMATKA VARKAUTEEN ”SATAVUOTIAS JOKA KARKASI • KYLPYLÄLOMA PÄRNUUN Lapsen hinta edellyttää majoittumista lisävuoteella IKKUNASTA JA KATOSI” VIIKING SPA-HOTEL kahden aikuisen kanssa 24.11. ja 9.12.2017 22.–26.10.2017. samassa huoneessa.

Hinta: pe 54 €, la 56 €.

Hinta: 355 € täysihoito.

Pieni, mutta Palveleva Kurkimäentie 1130, 71480 Kurkimäki 044 056 4400 | info@viiksi.fi | www.viiksi.fi

LINJA-AUTOLIIKE E. AHONEN KY 017 3686 800 • www.eahonen.com

www.digimag.fi

92

Terveys & Hyvinvointi 2017

Eläinten Erikoisliike Pieni Eläinkauppa palvelee iloisella mielellä kaikenlaisia lemmikkejä ja lemmikin omistajia.

Akvaariokalat ja eläimet Ruoat, herkut, tarvikkeet Trimmauspalvelu Pienten lemmikkien lomahoito Kysy myymälästämme myös apua hoitotiimiin kotona.

Haapaniemenkatu 4, Kuopio (Musiikkikeskuksen vieressä) Puh. 044 359 2222

PALVELEMME: Arkisin klo 10-19 Lauantaisin klo 10-16

www.pienielainkauppa.fi /pienielainkauppa

LEMMIKIT

K

Kumppaniksi lemmikki

hamsterit ovat yksi suosituimmista lemmikkieläimistä Suomessa. Ne ovat helppohoitoisia, mutta vaativat kuitenkin sitoutumista ja säännöllistä huolenpitoa. Jyrsijöiden kanssa voi harrastaa esimerkiksi näyttelyitä tai opettaa niille temppuja. Näidenkin eläinten kohdalla tulee huolehtia häkin siisteydestä sekä eläimen oikeanlaisesta ravitsemuksesta ja virikkeellisyydestä.

RODUILLA JA niiden ominaisuuksilla on suuria eroja. Kotona viihtyvän henkilön tuskin kannattaa hommata itselleen metsästykseen tarkoitettua koirarotua, kuten ajokoiraa, ja toisaalta taas ulkoilukaveria etsivälle henkilölle kiinanharjakoira ei ole hyvä vaihtoehto. Koiran kouluttamisesta tulee ottaa selvää välttääkseen muun muassa eläimen käytösongelmat. Tarjolla on monenlaisia käytös- ja koiranomistajakursseja. Koira vaatii ulkoilua vähintään 2‒3 kertaa päivässä pelkästään tarpeiden tekemistä varten. Riittävä ulkoilu ja tekeminen pitävät koiran sekä kunnossa, että tyytyväisenä. Liian vähäiset aktiviteetit voivat johtaa ei-toivottuun käytökseen. Koira ei pärjää yksin pitkiä aikoja. Koira on hyvä valinta seura- ja harrastuseläimeksi ja jotkin rodut sopivat myös työkäyttöön, esimerkiksi metsästykseen, opas- tai poliisikoiraksi.

ALLERGIKOILLE HYVÄ vaihtoehto voi olla

pärjää koiraa paremmin sisätiloissa. Oikealla hoidolla ja elinolosuhteilla kissa on hyvin seurallinen lemmikki. Kuten koiratkin, myös kissat tarvitsevat virikkeitä. Kyllästyneestä kissasta voi tulla hyvin arka tai häiriökäyttätyvä lemmikki. Tärkeää on siis eläintä hankkiessa selvittää, mitä kaikkea kyseessä olevan eläimen hoito ja tyytyväisenä pito vaatii.

Lemmikistä saa uskollisen ystävän pitkäksi aikaa, ja se tuo arkeen tekemistä ja iloa.

Ennen eläimen hankkimista tulisi kuitenkin perehtyä eläinlajin ja -rodun tarpeisiin, jotta asianmukainen hoito on taattu. www.digimag.fi

oiraa hankkiessa kannattaa selvittää rotujen tärkeimmät ominaispiirteet, mikä mahdollistaa hyvät elinolosuhteet.

Lemmikin tulee olla sopiva omaan elämäntilanteeseen, perheeseen ja elämäntyyliin. Eläimen hankkiminen on vuosia kestävä päätös, sillä siitä on valmistauduttava huolehtimaan koko sen elämän ajan.

KEHRÄÄVÄ KATTI sopii monelle, sillä kissa

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK

SUOSITTUJA LEMMIKKEJÄ ovat myös pie-

net jyrsijät ja muut häkkieläimet, kuten kanit, marsut, hamsterit ja rotat. Esimerkiksi 93

KUOPIO

Terveys & Hyvinvointi 2017

terraariossa asuva lemmikki, kuten vesikilpikonna, lisko- ja matelijaeläin. Nämä eläimet eivät tarvitse aktiivista seuraa, mutta niiden touhuja ja tekemisiä mukava seurailla.

Terraarioeläinten kanssa ei tarvitse varsinaisesti viettää aikaa, mutta niiden tarpeellisesta ruokinnasta ja terraarion puhtaanapidosta huolehtia samalla tavalla kuin muidenkin lemmikkieläinten.

5 VINKKIÄ LEMMIKIN HANKINTAAN 1.Lemmikkiä harkitsevan tulee ensin miettiä mitä haluaa eläimeltä ja kuinka paljon aikaa sen kanssa olemiseen on käytettävissä.

2.Ennen lemmikin hankkimista pitää hankkia kyseisestä eläimestä tietoa. Lemmikit eivät ole heräteostoksia tai eivätkä sovi missään tapauksessa yllätyslahjaksi.

3. Hanki tietoa kasvattajista. Ensimmäistä vastaantulevaa tai halvinta lemmikkiä ei kannata välttämättä ostaa. Muista, että kalliskaan hinta ei takaa luotettavaa ja hyvää kasvattajaa.

4. Ensimmäiseksi lemmikiksi lapselle sopii esimerkiksi hamsteri tai pieni jyrsijä.

Vanhempien pitää kuitenkin muistaa, että vaikka lemmikki hommataan lapselle, on vastuu sen hoitamisesta kuitenkin viime kädessä aikuisella.

5. Hoida perusasiat kuntoon, valmistaudu maksamaan rokotus-, eläinlääkäri- ja rekisteröintikuluja. Valmistaudu myös ikäviinkin yllätyksiin.

Normaalipainoinen

lemmikki

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA HURTTA

Asiantuntijoiden mukaan lemmikkien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi lemmikkieläin on ylipainoinen tai lihava.

Liika elopaino huonontaa eläimen elämänlaatua ja hyvinvointia.

voi hyvin

L

emmikin lihavuuden syynä on usein epätasapainoinen ruokavalio, ja siihen pitää aina suhtautua vakavasti.

Lemmikki ei voi hyvin, ellei se ole normaalipainoinen. Ylipainosta voi seurata nivelrikkoja, sydänvikoja, iho-ongelmia sekä esimerkiksi sokeritautia. Sairaudet huonontavat lemmikin elämänlaatua ja lyhentävät sen elinikää.

NORMAALIPAINOISELLA LEMMIKILLÄ näkyy selvästi uuma ja kylkiluut tuntuvat, mutta eivät näy. Kylkiluita voi tunnustella itse, mutta kissalla kokeilu ei aina kerro koko totuutta, sillä sille rasva ei kerry tasaisesti. Alipaino on eläimillä harvinaisempi ilmiö, ja se kielii yleensä muusta sairaudesta. Jos painossa tapahtuu äkillinen muutos ilman ruokavalion muuttamista, niin lemmikki pitäisi kiidättää lääkäriin.

Lemmikin painoa voi mitata eläinlääkärikäynneillä esimerkiksi rokotusten yhteydessä, mutta myös kotivaa’alla niin, että punnitsee itsensä eläin sylissä ja vähentää tuloksesta oman painonsa.

Lihavuus myös laiskistaa lemmikkiä, eikä se jaksa liikkua normaaliin tapaan. Tällöin nivelrikon riski kasvaa. Pitkälle menneitä vikoja ei voi enää korjata. Siksi asioihin pitäisi kiinnittää huomiota pentuvaiheesta asti.

Ennen lemmikin valintaa kannattaa pohtia myös omaa aktiivisuuttaan. Kotihiiren ei kannata valita metsästyskoiraa ja ulkoilukaveria haikailevalle ei sovi kiinanpalatsikoira. Kissasta taas harvoin saa kaveria juoksulenkille. Koiraa valitessa roduista kannattaa lukea etukäteen ja valita itselleen sopivin. Ulkonäön perusteella ostaminen tuottaa vain harmia. www.digimag.fi

94

Terveys & Hyvinvointi 2017

Lihomisalttiita koirarotuja ovat esimerkiksi labradorinnoutaja, cockerspanieli sekä pienet terrierit. Sterilointi tai kastraatio lisää lihomisriskiä sekä kissalla että koiralla. Monipuolinen liikunta on tärkeintä, esimerkiksi koiralle huippu-urheilua on lumihangessa peuhaaminen ja uiminen.

KISSAN LIIKUNTAA on hankalampi lisätä. Pienet liikuntahetket, kuten ulkoilu valjaissa, sopivat kissan luonteelle, sillä se tykkää juosta kiinnostavien asioiden perässä. Erilaisilla leluilla ja kiipeilypuulla voi innostuttaa kissaa kiipeilemään ja hyppimään.

Oikeanlainen lemmikin ravinto sisältää välttämättömiä ravintoaineita, vitamiineja ja mineraaleja. Vertailemalla pussien ravintosisältöä ja syöttämällä lemmikilleen juuri sille tarkoitettua ruokaa on oikeilla jalanjäljillä.

Lemmikille ei sopisi antaa liikaa ruokaa eikä ruoantähteitä. Laihdutuskuurin aikana makeiset ovat ehdottomasti pannassa. Ihmiset osoittavat väärin rakkauttaan antamalla makupaloiksi Oltermannia pöydästä tai juottamalla kissalle kermaa.

Sillä kissaa on vaikeampi laihduttaa. Ruokavaliota ei saa pienentää radikaalisti, sillä kissan maksa ei kestä sitä.

KOIRAFAKTOJA: • Suomessa asuu noin 800 000 koiraa • Niistä puhdasrotuisia on noin 80 prosenttia

• Koiranäyttelyt ovat suosituimpia koiratapahtumia

• Suomalaisia koirarotuja on 5 kpl

LEMMIKIT

KUOPIO

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA SHUTTERSTOCK

Lemmikin kanssa kaupungilla Koira tai kissa on ihmisen hyvä ystävä, jonka seurassa on mukava tassutella sekä ulkoilualueilla että kaupungilla. Lemmikin kanssa liikkuvan täytyy kuitenkin noudattaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaavia sääntöjä, joista tässä kooste.

J

ärjestyslain 14. pykälän mukaan koiran tai kissan omistajan tai haltijan on pidettävä koira tai kissa taajamassa aina kytkettynä, myös kuntopoluilla. Tämä ei koske suljettua piha-aluetta, koirien harjoituspaikkaa eikä aidattua jaloittelualuetta, joissa lemmikin tulee silti olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle ei lemmikkiä saa viedä lainkaan. Sama pätee esimerkiksi kirjastoihin, sillä allergisten asiakkaiden kirjastossakäynti ei saa estyä kirjastoon tuotavien lemmikkieläinten vuoksi. Sylikoiraa sylissä pitäen kirjoja voi yleensä kuitenkin käydä nopeasti palauttamassa. Poikkeuksena on lasten lukutaitoa edistävä lukukoiratoiminta, jossa opetetulle lukukoiralle on varattu oma huone.

ELINTARVIKEHUONEISTOASETUKSEN MUKAAN lemmikkieläimiä saa

toimijan suostumuksella tuoda elintarvikehuoneiston tarjoilutiloihin, mistä on ilmoitettava asiakkaille sisäänkäynnin yhteydessä. Lemmikkejä saa tuoda ravintoloiden terasseille ja kauppakeskusten sisätiloihin, joissa ei ole säännöllistä elintarvikkeiden vähittäismyyntiä. Koiraystävällisiä ravintoloita ja terasseja on lueteltu esimerkiksi Tassut kartalla -sivustolla (www.tassutkartalla.fi).

Edellä mainitut kiellot eivät kuitenkaan koske virantoimituksessa käytettävää koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eivätkä näkövammaisen opaskoiraa.

Vapaana koira voi temmeltää koirapuistossa, mutta sielläkin vain valvottuna.

Lähde: kennelliitto.fi

MIHIN KATOSI KOIRAVERO? KOIRAVERON PERIMINEN ON ol-

lut kunnille vapaaehtoista vuodesta 1979 asti. Nykyisin koiraveroa peritään ainoastaan Helsingissä ja Tampereella, jotka ovat tiiviisti asuttuja ja siten kustannuksiltaan korkeita kaupunkeja. Koiraverolain mukaan koiraveroa ei kuitenkaan suoriteta esimerkiksi apu- ja opaskoirista.

Koiraveron palauttamista on perusteltu sillä, että koirat aiheuttavat kaupungille kustannuksia jätehuollon järjestämisen vuoksi.

Koiraveron perimiseen ei muissa kunnissa, kuten Kuopiossa, ole ryhdytty muun muassa asukkaiden voimakkaan koiraveron vastustamisen vuoksi ja siksi, ettei veron tuotto ole kannattavaa sen perimiskustannuksiin suhteutettuna.

www.digimag.fi

95

Terveys & Hyvinvointi 2017

Vinkki:

HOTELLI LEMMIKILLE Lemmikkikeskus Viiksi on lemmikkien täyden palvelun lomahotelli Kuopion Kurkimäessä.

Tarjoamme myös hyvinvointipalveluita.

Lemmikkikeskus Viiksi Kurkimäentie 1130, 71480 Kurkimäki Puh. 044 056 4400, info@viiksi.fi www.viiksi.fi

KUMPPANI

H채nn채nheiluttajan pukeutumisopas TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVAT HURTTA

Koirille on tarjolla monenlaista vaatetta ja varustetta syksyksi ja talveksi. Kovalla pakkasella isokaan karvakuono ei viihdy kauaa ulkona ilman l채mmikett채.

www.digimag.fi

96

Terveys & Hyvinvointi 2017

LEMMIKIT

KUOPIO

3.

2.

TAKIT JA HAALARIT. Keskiruumis on

PÄÄN JA KAULAN SUOJAKSI. Kaula

hyvä suojata pakkasilla ja sadekeleillä. Takkeja ja loimityyppisiä ratkaisuja löytyy monipuolisesti, kaikkiin sääolosuhteisiin.

ja pää voidaan suojata tuubimallisilla ratkaisuilla, jotka suojaavat koiran kaulaa ja päätä viimalta ja kylmältä.

Varsinkin pienet koirat palelevat korvistaan helposti, minkä takia ne on syytä suojata.

4.

HEIJASTIMET JA VALOT. Iltojen pi-

1.

metessä on tärkeä näkyä. Koirille löytyy niin heijastinliivejä kuin pantoja joihin on asennettu muun muassa LED-valoja. Pimeässä liikkuva koira on vaikea havaita. Myös taluttajan on tärkeä näkyä!

TOSSUT JA JALAT. Koirien tossuja ja

sukkia löytyy kaikenkokoisina, sekä kaikkiin olosuhteisiin. Tossut suojaavat tassuja kylmältä ja pitävät ne puhtaina. Suojaamalla jalat lialta niin sanottu eteisrumba helpottuu.

K

oirien vaatteet suunnitellaan koirien hyvinvointia ajatellen.

Kuopiossa sijaitseva Hurtan tuotekehitystiimi ammentaa inspiraatiota pohjoisesta ilmastosta ja omista koiraharrastuksistaan. Tuotekehitystiimiin kuuluu ihmisten lisäksi useita eri kokoisia ja näköisiä koiria. Ihmistä on ajateltu siinä, että tuotteiden värivalikoima on laaja: omistaja voi valita omaan tyyliinsä sopivan kappaleen lemmikilleen. Myös helppokäyttöisyys ja pitkä käyttöikä ovat tärkeä ominaisuus omistajia ajatellen. Tänä syksynä suositaan tummia murrettuja sävyjä, kuten violettia, sinistä ja punaista. Keväällä taas nautitaan raikkaammasta värimaailmasta. ‒ Koiria puetaan tarpeen mukaan, esimerkiksi kovalla pakkasella haetaan lisäsuojaa, jotta liikkuminen olisi mukavaa, kertoo Katja Eskelinen Hurtta tuotekehitystiimistä.

TUOTTEISTA LÖYTYY malleja ja kokoja chi-

huahuasta niin tanskandogin kokoisille koirille. Varsinkin pienet seurakoirat ovat arkoja

kylmälle, eivätkä pärjää talvisin ulkona ilman kunnollisia vaatteita. Karvattomat koirat kaipaavat lämmintä ylleen jo silloin, kun mittarilukema laskee viiteen. Vinttikoirilla puolestaan ei ole juurikaan rasvaa, ja siksi niiden lihakset kylmenevät helposti.

Useita rotuja ei ole alun perin tarkoitettu Suomen ilmastoon. On paljon pohjavillattomia ja lyhytkarvaisia koiria, jotka palelevat ulkona. Vaikka pakkasta ei olisi, jo tuuli tekee kylmyyden. Silloin tuulensuojaava asu on paikallaan.

Kun pakkanen hipoo kolmeakymmentä, ei juuri mikään kotikoira viihdy enää ulkona. Siksi myös isommat ja tuuheaturkkisemmat lemmikit pääsevät pukeutumaan, vaikka yleensä kestäisivätkin viimaa paremmin kuin pienet rodut.

Joillakin roduilla vaatteita käytetään alkusyksystä kevääseen asti. Nykyään koirien jaloissa näkee paljon tossuja, varsinkin kaupunkialueella, sillä tassut kärsivät teiden suolauksesta, ja siksi tarvitaan suojaa. Myös sora voi tuntua koirasta pahalle, ja koira alkaa kulkea www.digimag.fi

97

pientareella. Tossut ovat siis hyviä myös hiekoituksen takia. Lisäksi kaupungissa on aina lasinsirujen vaara.

Myös tossuista löytyy kokoja ja malleja niin, että joka koiralle ja eri olosuhteisiin on omansa. Osa tossuista on sukkatyyppisiä suojia, osassa taas on paksummat pohjat. Tossut suojaavat tassua ja pitävät sen lämpimänä ja puhtaana.

Jos tassujen lisäksi koiran jalat kaipaavat lämmintä, on valikoimissa erilaisia säärystimiä. Pään puolestaan saa kätkettyä pakkaselta pipomaisten villatuubien avulla, jotka muistuttavat ihmisten putkihuiveja, mutta pitävät kaulan lisäksi myös koiran pään lämpimänä.

loskassa, osa taas lämmittää enemmän, jotkut toimivat vain tuulensuojina.

Vaatteet ovat tärkeitä myös koiraurheilussa.

Kentän laidalla omaa vuoroa odotellessa lihakset on pidettävä lämpiminä.

Myöskään heijastimia ei saa unohtaa. Koirille on heijastinliivejä, jotka pystytään pukemaan hyvin muiden varusteiden päälle. Koira on vielä ihmistäkin vaikeampi nähdä pimeässä, joten heijastin on tärkeä. ‒ Näkyminen on tärkeää. Tuotteissamme heijastimet pyritään asettelemaan niin, että ne näkyvät hyvin ja turvaavat koiraa, Eskelinen korostaa.

KOIRA TÄYTYY opettaa käyttämään vaattei-

KOIRAN KESKIRUUMIIN suojaksi on tarjolla

loimityyppisiä mantteleita, huppareita ja haalareita. Mantteli kattaa koko keskivartalon.

Hupparimalleista löytyy huppu ja mahdollisesti hihat etujalkoja varten. Haalari peittää näiden lisäksi myös takajalat. Valinnanvaraa löytyy niin räntäkeleihin kuin koviin pakkasiin. Osa on tarkoitettu turkin suojaksi syksyn

Terveys & Hyvinvointi 2017

ta. Se tottuu niihin, kun huomaa, että ulkona on aiempaa mukavampaa eikä enää pakkanen haittaa. Rakkaan hännänheiluttajankaan ei tarvitse kärsiä pakkasesta, sen pystyy pukemaan ihan kokonaan, päästä tassuihin.

HURTTA www.hurtta.com

P. 017 442 3900 Päivystys 24/7 0600 306 088

TERVETULOA NUUSKIMAAN! Jos lemmikki sairastaa, sen omaihminenkin on huolesta kipeä. Ja kun lemmikki on terve ja tyytyväinen, sen omaihminenkin voi hyvin. Siksi meillä Kuopion Omaeläinklinikalla huolehditaan pienistä ja suurista lemmikeistä taidolla ja myötäeläen: tiedämme, että hyvinvoiva eläin tuo paljon

Palvelumme

hyvää omistajansa elämään.

Tiedämme myös, että eläinten

Eläinlääkintä

hyvinvointia voi tukea

Hyvinvointi

esimerkiksi laadukkaalla ravinnolla, ennaltaehkäisevällä

Hammashoidot

Sisätaudit

terveydenhuollolla ja aktiivisuuteen

Laboratoriotutkimukset

Ultraäänitutkimukset

innostavilla tarvikkeilla. Sen vuoksi

Neuvonta ja ennaltaehkäisy

Viralliset tutkimukset ja lausunnot

meillä on eläinlääkäripalvelujen

Rokotukset

Kirurgia

Pentutarkastukset

Kardiologia

Lemmikkieläinpassi

Hoitajakäynnit

Röntgenkuvaukset

Eutanasia ja tuhkauspalvelu

Myymälä Omaeläinklinikka Kuopio Pallokatu 3, 70620 Kuopio www.omaelainklinikka.fi

lisäksi tarjolla iso valikoima osaamista, tietoa ja käytännön ratkaisuja yhteisen arjen iloksi.

LEMMIKIT

Koti kodittomalle

TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY

Vuosittain valtakunnallisesti ihmisten hylkäämäksi jää satoja, jopa tuhansia lemmikkejä.

Löytöeläinsuojista onneksi suurinosa näistä eläimistä saa uuden pysyvän kodin.

K

uopion löytöeläinsuojassa käy vuosittain satoja kissoja ja kymmeniä koiria. Eksyneitä lemmikkejä löytää tiensä suojalle kausittain, mikä aiheuttaa ruuhkatilanteita. Syksyllä luonnossa viihtyneet kissat, alkavat hakeutumaan ihmisen luo viileän sään saapuessa. Jos omistajaa ei 15 vuorokauden sisällä kuulu, niin eläimille pyritään löytämään uudet pysyvät kodit.

ELÄIMET PÄÄTYVÄT löytöeläinsuojaan monesti yksityisten ihmisten tuomina. Joskus harvoin ne tulevat poliisin kautta. Suurin osa asukeista on karkumatkalaisia tai hylättyjä. Huostaanotettuja eläimiä tuodaan vähän.

Eksoottisimpia vieraita ovat olleet joutsen ja liito-orava. Pääsääntöisesti luonnoneläimiä ei kuitenkaan oteta vastaan. Menneinä vuosina myös eksoottisia punakorvakilpikonnia on löytynyt paljon luonnosta.

TILASTOT KERTOVAT surullista tarinaa. Vain noin kaksikymmentä prosenttia kissoista haetaan takaisin omaan kotiin. Koirien tilanne on hieman parempi, niistä vain kahdellekymmenelle prosentille joudutaan etsimään suojan kautta uudet kodit.

Kuopiossa on kuitenkin hyvä tilanne, sillä löytöeläinsuoja löytää yleensä kodit eläimille. Kuopiossa ei myöskään ole samanlaista kesäkissailmiötä kuin muilla maalaispaikkakunnilla. www.digimag.fi

99

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPION LÖYTÖELÄINSUOJALLE voi ilmoit-

taa pihapiirissä harhailevasta eläimestä soittamalla tai tekstiviestillä. Moni koira onkin löytänyt kotiinsa jo ennen eläinsuojaan tuomista ihmisten ilmoittamien havaintojen perusteella.

Mikäli olet löytänyt eläimen, on sen tuonnista hyvä ilmoittaa etukäteen soittamalla. Tai jos haluat tarjota kodin kodittomalle, soittamalla suojalle voit sopia näyttöajan.

Kuopion kaupungin pieneläinsuoja ottaa eläimiä vastaan joka päivä kello 8-18. Suoja sijaitsee savisaaressa niuvantien varressa.

KUOPION KAUPUNGIN PIENELÄINSUOJA Savisaari 61, 70200 Kuopio.

Puh. 0400 564 662 www.kuopio.fi/loytoelaimet-ja-elainsuojelu

KUOPIO

SYÖ JA JUO

Nautinnollisia makuja vuodesta 1965

Me tiedämme mitä

Ma–pe klo 7.30–15.30 (kesä–elokuu 7.30–16) La klo 8.00–13.00 Su suljettu

Kuopiossa syödään tänään!

ERIKOISOLUET hanassa ja pullossa

Leipomo Puustellin herkut nyt myös gluteenittomina!

Tarjouksia opiskelikortilla

Katso parhaat ravintolalounaat

Avoinna Ma–to 10–22, Pe–la 9–24, Su 9–21 Pyörönkaari 3, Kuopio Puh. 044 077 5000

digimag.fi

TERVETULOA MAISTUVALLE LOUNAALLE!

950 40 Keittolounas 8 Lounas

Lounaslistat löytyvät: www.hyvahuomen.fi 044 243 6039

SUOLAISET JA KONDITORIATUOTTEET MAKEAT KAHVILEIVÄT • leivokset • pikkuleivät • kääretortut • piirakat • pullat ja pitkot

Lounas tarjolla 10.30-13.30 Toimimme myös tilausravintolana iltaisin ja viikonloppuisin!

Bioteknia, Neulaniementie 2 Kolmisoppi, Kolmisopentie 1 Helenan Soppa, Takojantie 17 Pohjolasairaala, Leväsentie 1

Kaikki tuotteet valmistetaan itse Pielavedellä.

• kahvi- ja täytekakut

SÄMPYLÄT JA LEIVÄT • sämpylät • patongit • rieskat ja leivät

Tuotteita saa leipomon myymälästä Pielavedeltä sekä vähittäismyyntipisteistä. Voit tiedustella saatavuutta myös myymälästä tai kauppiaalta!

Puh. 020 792 4775

Leipomo ja kahvila I www.leipomopuustelli.com Puistotie 9, 72400 Pielavesi I Puh. 020 792 4775 www.digimag.fi

100

Terveys & Hyvinvointi 2017

SYÖ & JUO

KUOPIO

R

Hanna Partanen MENTIINKÖ JO ÖVERIKSI, HELPOMPAA SYÖMISTÄ

avitsemusterapeutti Hanna Partanen haki teini-ikäisenä Hanna Partasen kalakukkoleipomoon kesätöihin. Hän koetti puhua itselleen kukkomyyjän pestiä sillä, että täten yrityksellä olisi jälleen aito Hanna Partanen torilla myymässä. Partanen ei saanut pestiä. Hän luulee, että haastattelijat eivät uskoneet häntä. ‒ Odotan edelleen hyvitystä, hän nauraa.

Hanna Partanen on laillistettu ravitsemusterapeutti, ja hänen ravitsemusasiantuntemusta tarjoava yrityksensä on nimeltään Nutrifilia. Partasen työhön kuuluu tällä hetkellä ravitsemusterapian vastaanotto Terveystalossa, erilaiset luennot ja koulutukset yrityksille sekä erään välipalatuotteen tuotekehitystä. Tämä energinen ja sanavalmis savolainen on myös tuttu vuoden 2005 ohjelmasta Olet mitä syöt.

Partanen kuvaa itseään savolaiskälättäjäakaksi. Savolainen, rempseä ja realistinen ote elämään kuuluukin heleän naurun värittämänä äänestä. Partanen asuu tällä hetkellä Klaukkalassa, mutta Kuopio vetää puoleensa useamman kerran vuodessa ystäviä ja sukulaisia tapaamaan. Ainoa asia, mihin hän ei vieläkään ole Kuopiossa tottunut, ovat keskustan kadut, jotka ovat muuttuneet yksisuuntaisista kaksisuuntaisiksi. Hän pyyteleekin omituisia kaistanvaihdoksiaan naurahdellen kuopiolaisilta anteeksi.

TEKSTI DIGIMAG/EMMA HEINONEN KUVAT MIKKO MÄNTYNIEMI

PARTANEN ON kirjoittanut myös neljä kir-

Ruokakeskustelu on muuttunut osin tunneherkäksi ja ruoka merkitseekin monelle erilaisia arvoja.

www.digimag.fi

101

Terveys & Hyvinvointi 2017

jaa ravitsemuksesta. Niistä uusin on Puurot ja vellit sekaisin ‒Miksi syömisestä tuli niin vaikeaa. Idea kirjan kirjoittamiseen lähti siitä, että Partanen kiertelee ympäri Suo-

mea paljon työssään. Ihmiset kysyvät häneltä usein samoja asioita, jotka liittyvät yleensä siihen, mitä media nostaa esiin jutuissa.

Hän halusi kertoa lukijoille siitä, minkälainen median maailma on. ‒ Olen vastaillut eri toimittajien kysymyksiin nyt kahdentoista vuoden ajan. Tiedän, miten rikkinäinen puhelin -efekti saattaa joskus syntyä tai miten kärpäsestä tulee härkänen, kun otsikoidaan ja näin saattaa syntyä vääriä mielikuvia, Partanen valottaa.

Hän avaa kirjassaan myös sitä, keitä media käyttää asiantuntijoina ja onko näillä henkilöillä virallista asiantuntijuutta asioista. Kirjassa käydään myös läpi Suomen ruokahistoriaa, ruokatrendejä sekä syömisen psykologiaa ja mainontaa. Suomessa tapana on esimerkiksi syödä lautanen tyhjäksi, mutta monessa muussa kulttuurissa tällaista ei tunneta. ‒ Kirja on saanut positiivista palautetta erityisesti siitä, että se on selventänyt ihmisten ajatuksia tietotulvan ja ristiriitaisen tiedon keskellä, Partanen kertoo.

PARTANEN ON valmistunut ravitsemus-

terapeutiksi ja terveystieteiden maisteriksi nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa. Hän myöntää ravitsemustieteen olevan tieteenä ristiriitainen. Jostakin asiasta voidaan saada erilaista näyttöä, esimerkiksi riippuen siitä, tutkitaanko asiaa rotilla vai suurella väestöjoukolla. Tutkimuksen tausta päätyy harvoin uutiseen, eikä uutta tutkimusta osata suhteuttaa jo olemassa oleviin. Partanen osoittaakin syyttävää sormea suurelta osin median suuntaan, klikkaushakuisen ravitsemusuutisoinnin vuoksi. ‒ Tiedemaailmassa saatetaan käydä debattia siitä, miksi tämä tutkimus näytti erilaisen tuloksen kuin kolmetoista aiempaa.

Pohditaan esimerkiksi, poikkeaako tutkimusväestö geneettisesti verrattuna edellisiin

tutkimuksiin, onko tutkimus tehty tarpeeksi laadukkaasti tai tulisiko toisenlaisilla laskentamenetelmillä erilaisia tuloksia. Sellaista ei toimittaja osaa debatoida eikä se kuulukaan uutiseen, Partanen pohtii.

Suomessa ruokaympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa ja vallitsevan keskustelun valossa vaikuttaa siltä, että syömisestä on tullut hankalampaa. Partasen mukaan muutaman sukupolven aikana ruoan saatavuus ja maittavuus ovat kuitenkin monipuolistuneet. Ruoka on hänen mukaansa myös halvempaa nyt, kuin 60‒70-luvuilla.

90-luvun vaihteen sekä Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ruoan valikoimat laajenivat Suomessa. Se lisäsi valinnanvapautta.

Partasen mukaan vaurauden myötä ihmiset voivat nyt sanoa ruoalle ei, kun ennen syötiin sitä mitä oli. Esimerkiksi aatteiden, ekologisuuden tai arvojen vuoksi pystymme valitsemaan jotakin toista.

Partasen mukaan yksi lähtölaukaus ruokakeskusteluun saattaa olla vuosien 2006‒2007 karppausbuumi sekä voi-sota. Karppauksessa välteltiin hiilihydraatteja ja voi-keskustelussa pohdittiin, onko parempi syödä voita vai margariinia. Ravitsemuksesta tuli kahvipöytien keskustelunaihe.

Olisi kiinnostavaa tietää, ”ovatko ihmiset keskustelleet

80-luvulla päivittäin töissä ravitsemuksesta. Nyt se on koko kansan harrastus, hyvässä ja pahassa.

‒ Olisi kiinnostavaa tietää, ovatko ihmiset keskustelleet 80-luvulla päivittäin töissä ravitsemuksesta. Nyt se on koko kansan harrastus, hyvässä ja pahassa, Partanen naurahtaa. www.digimag.fi

102

Terveys & Hyvinvointi 2017

SYÖ & JUO RUOKA ON herkkä asia. Ruokakeskustelu

HANNAN VINKIT TERVEELLISEEN RUOKAVALIOON 1. Syö säännöllisesti.

2. Pidä annoskoot järkevinä 3. Löydä oma tapasi lisätä kasviksia ruokavalioon 4. Herkuttele harkiten 5. Nuku tarpeeksi. Uni vaikuttaa myös ruokahimoihin

on muuttunut osin tunneherkäksi, ja ruoka merkitseekin monelle erilaisia arvoja. Partasen mukaan ihmisillä on kova tarve itse päättää syömisestään. Esimerkiksi ravitsemussuositukset koetaan usein ahdistaviksi säännöiksi. ‒ Eivät ravitsemussuositukset ole laissa kirjoitettuja, jokainen päättää lopulta itse, miten haluaa syödä, Partanen herättää.

Häneltä kysytään usein, minkälaisia ongelmia hänellä itsellään on ollut terveyden kanssa. Partasen mukaan ravitsemuksesta puhuttaessa pakkaa sekoittavatkin usein niin sanotut kokemusasiantuntijat. Nämä henkilöt ovat kokeneet jonkin ruoan tai ruokavalion parantavan ja mullistavan koko elämän ja haluavat julistaa sitä muillekin. Ravitsemusterapeutit taas ovat opiskelleet ja tutkineet sekä päätyneet alalle aivan kuten esimerkiksi lääkäritkin omalle alalleen. ‒ Kun kysyn, montako viipaletta juustoa henkilö laittaa leivän päälle tai miten suolisto toimii päivittäin, siinä mennään aika lähelle ihmisen ydintä. Ihmisen arvot ja koko elämän valinnat tulevat vastaanotolla keskusteluissa ilmi. Monille on myös yllätys, miten ihon alle henkilökohtaisten valintojen puiminen vastaanotolla menee, Partanen kertoo.

ERILAISET RUOKABUUMIT valtaavat nykyään usein keskustelut ja uutispalstat. Tällä hetkellä Suomessa käydään proteiinibuumia. Partanen uskoo buumien rantautuvan Suomeen usein Yhdysvalloista. Hyvin kirjoitetut amerikkalaiset lehtijutut innostavat myös suomalaisia toimittajia kirjoittamaan aiheista. Samalla myös elintarviketeollisuus reagoi nopeasti trendeihin ja sitä kautta kuluttajien tarpeisiin. Tälläkin hetkellä kaupasta voi ostaa mitä erilaisempia proteiinituotteita, kuten esimerkiksi maitoa, johon on lisätty proteiinia. www.digimag.fi

103

Terveys & Hyvinvointi 2017

Partasen mukaan joillekin hänen vastaanotollaan käyville ihmisille tulee pettymyksenä se, että ravitsemusterapeutti ei kerrokaan tarkkoja ohjeita esimerkiksi siitä, montako leipäviipaletta saa syödä. Ihmiset toisaalta haluavat valinnanvapautta, mutta samalla myös johdatusta ja tarkkaa syyniä. ‒ Mietin, että onko syntynyt Kekkonen takaisin -tyyppinen reaktio, jossa ihmiset tarvitsevat tarkat säännöt syömiseen ja pettyvät, jos ohjeita ei annetakaan, Partanen hymyilee.

Keskustelu ruoasta on tällä hetkellä hyvin terveyskeskeistä. Partasen mukaan perusterveellinen ruokavalio ei vaadi kuitenkaan jatkuvaa viilausta. ‒ On hyvä, että ihmisiä kiinnostavat terveelliset elämäntavat. Kuitenkin perusterveyden kannalta ultimaattiseen terveellisyyteen ei ole tarvetta. Onko menty jo överiksi, Partanen pohtii.

Ateriointi järjestykseen, vaikka puhelimen avulla RAVITSEMUSTERAPEUTTI HANNA PARTANEN

vinkkaa laittamaan puhelimeen muistutuksen siitä, milloin pitää syödä. Hänen mukaansa ateriarytmin löytäminen voi olla aluksi vaikeaa, jos siihen ei ole tottunut. Partanen kertoo myös, että välipalat kannattaa ostaa koko viikoksi jo maanantaina ja viedä mukana töihin mennessä.

– Välipalat kannattaa laittaa myös näkösälle.

Poissa silmistä, poissa mielestä toimii myös päinvastaisesti tässä, hän avaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatiman Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 -julkaisun mukaan olisi hyvä syödä 5­‒6 kertaa päivässä. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena, hillitsee nälän tunnetta ja suojaa hampaita reikiintymiseltä.

KUOPIO

KUMPPANI

Ruuan värillä on väliä TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT KESKO

Puoli kiloa päivässä -hokema on mennyt suomalaisille hienosti perille, sillä kauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen sekä salaattibaarien valikoimat ovat laajentuneet vuosien varrella.

K

asvisten, hedelmien ja marjojen saannissa monipuolisuus on valttia. Suomalaisen terveyttä edistävän ruokavalion mukaan niitä tulee syödä viisi kourallista eli 500 grammaa päivässä. Perunaa ei lasketa tähän mukaan.

Yhdeksi annokseksi kasviksia on määritelty kourallinen. Käytännössä mitta vastaa yhtä keskikokoista tomaattia tai porkkanaa, yhtä desilitraa marjoja tai 1,5 desilitraa vihersalaattia.

KASVISPAINOTTEISEN RUOKAVALION

on todettu vähentävän riskiä sairastua moniin erilaisiin sairauksiin. Kuitenkin

varsinkin yksin asuvat ja eläkeikäiset miehet syövät muuta väestöä harvemmin kasviksia.

Kasvikset pitävät terveydestä huolta monin tavoin, sillä niiden runsaalla käytöllä ruuasta tulee vähemmän energiaa, mikä auttaa esimerkiksi painonhallinnassa. Kuidun määrän lisääntyessä myös kylläisyyden tunne säilyy pidempään.

Tutkimukset ovat osoittaneet runsaalla kasvisten syönnin ja flavonoidien saannilla olevan ehkäisevä vaikutus sydän- ja verisuonitauteihin. Kun ruuan mukana saa runsaasti antioksidantteja, esimerkiksi C-vitamiinia ja beetakaroteenia, elimistö pystyy puolustautumaan solujen hapettumista vastaan. Myös aivohalvauksen ja erilaisten syöpien riskiä, www.digimag.fi

104

diabetesta, korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia vähentää runsas kasvisten syönti.

Osa päivittäisistä kasviksista kannattaa syödä kypsentämättöminä. Toisaalta joidenkin kasvisten, kuten tomaatin ja porkkanan, terveelliset ainesosat imeytyvät elimistöön paremmin kypsentämisen jälkeen. Esimerkiksi perunat ja omenat on hyvä syödä kuorineen aina kun mahdollista, sillä tärkeät ravintoaineet ovat kuorien yhteydessä. Peruna on muutenkin oiva kasvis, sillä siinä on kohtuullisesti energiaa ja useita kivennäisaineita.

LAUTASELLE SUOSITELLAAN kasattavan

kaikkia sateenkaaren värejä. Kannattaa kokeilla myös rohkeasti kauppojen vihanneshylTerveys & Hyvinvointi 2017

lyille ilmestyneitä erikoisen värisiä kasviksia. Violetit porkkanat ja muut räikeän väriset kasvikset sisältävät huomattavasti enemmän terveellisiä ainesosia kuin kalpeammat serkkunsa. Värien runsaus takaa myös mahdollisimman monipuolisten ravintoaineiden saannin.

Tutkimusten mukaan kasvien eri värit vaikuttavat terveyteemme eri tavoin. Väriaineiden sisältämät antioksidantit toimivat yhdessä kasviksien sisältämien vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa. Kasvisten ominaisuuksissa on kuitenkin vielä paljon tutkittava, sillä kaikkia niiden vaikutustapoja ei vielä tunneta.

SYÖ & JUO

Näin värit toimivat: Punainen – sydämen hyvinvointiin Punaisen värin lykopeeni auttaa ehkäisemään eturauhassyöpää sekä sydän- ja verisuonitauteja. Lykopeeniä löytyy muun muassa tomaatista, verigreipistä, vesimelonista sekä punaisista marjoista. Punainen väri tehostaa myös muiden värien terveysvaikutuksia.

Keltainen ja oranssi – hoitaa ihoa Keltaisen ja oranssin värin muodostaa beetakaroteeni, joka on A-vitamiinin esiaste. Pirteän väriset kasvikset sisältävät runsaasti virkistäviä vitamiineja. Beetakaroteeni parantaa ihon ja limakalvojen kuntoa sekä vaikuttaa positiivisesti näkökykyyn.

Vihreä – puhdistaa kehoa Mitä tummempi vihreä, sen terveellisempi kasvis. Voimakas vihreä väri kertoo kasvin sisältävän runsaasti viherhiukkasia ja rautaa.

Vihreän värin luteiini edistää terveyttä sekä parantaa luuston kuntoa.

PÄHKINÄNKUORESSA • Vihreä = Puhdistaa kehoa • Keltainen = Hoitaa ihoa • Punainen = Vaalii sydämen terveyttä • Violetti = Lisää elinvoimaisuutta • Valkoinen = Torjuu tulehduksia

Violetti – pidentää elinikää Sinisen ja purppuran sävyt vaikuttavat positiivisesti ikääntymiseen. Sinisyyden flavonoidit hidastavat vanhentumista sekä parantavat muistia.

Valkoinen – torjuu tulehduksia Valkoiset ja ruskeat kasvikset edistävät terveyttä monin tavoin muun muassa torjumalla bakteerien ja viruksien hyökkäyksiä. Sipulikasveja popsimalla saa flavonoideja, kaaleja syömällä värittömiä sulfidiyhdisteitä ja sieniä syömällä saa terveyttä edistävää lentinaalia.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600, Ma–la 8–21, su 10–21 www.k-citymarket.fi

Väriä lautaselle!

MAAILMALLA INTOILLAAN NYT super-

värikkäästä (ja superterveellisestä) ruoasta. Vanha hokema, syö kaikkia värejä, on siis ajankohtaisempi kuin koskaan.

Jos sateenkaaren sävyinen ruokavalio tuntuu äkkiseltään liian terveelliseltä, aloita vaikka sateenkaaripizzasta.

Katso resepti: k-ruoka.fi

www.digimag.fi

105

Terveys & Hyvinvointi 2017

KUOPIO

KUMPPANI

Metsiemme marjat TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVAT PIXABAY

Marjat ovat kotimaista superruokaa, ne sisältävät roimat määrät erilaisia vitamiineja ja kuituja. Selvitimme marjojemme arvot ja hyödyt simppeliin oppaaseen.

L

uonnonvaraisia marjalajeja Suomessa on noin 50 kappaletta, joista 37 lajia on syötäviä. Esittelemme niistä maukkaimmat, sekä suosituimmat. Muistettava on, että luonnossa kasvaa myös myrkyllisiä marjoja, joista osa on tappavan myrkyllisiä. Mitä tahansa marjoja ei siis pidä mennä maistelemaan.

VUOTUINEN METSÄMARJASATO

on noin 500 miljoonaa kiloa, ja harmiksemme noin puolet metsässä kasvavista herkuista jää poimimatta. Tästä kerätystä sadosta suurin osa koostuu puolukasta, variksenmarjasta ja mustikasta. Keskiverto

suomalainen nauttii vuodessa noin kahdeksan kiloa marjoja.

Marjoja tulisi nauttia pari desiä päivässä, mikä on helppo ja tehokas tapa pitää huolta hyvinvoinnista. Nykyään marjoja saa vaivattomasti kerättyä mukaan kaupan hyllyltä maukkaana smoothiena, kuivattuna, pakastettuna sekä mehuna.

MARJAT SISÄLTÄVÄT runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä polyfenoleja, jotka ehkäisevät todistetusti muun muassa haitallisten suolistobakteerien kasvua, estävät syöpäsolujen kasvua sekä ehkäisevät tehokkaasti influenssaviruksen toimintaa. Lisäk-

www.digimag.fi

106

Terveys & Hyvinvointi 2017

si marjoilla on monia muita fyysisiä hyötyjä terveyden edistämiseen.

MARJAT KANNATTAA nauttia tuoreiltaan satoaikaan, mutta herkkuja voi myös säilöä myöhempään käyttöön. Parhaiten ne säilyvät pakastettuna, hilloina, mehuina, kuivattuina ja tuoresurvoksena. 1 desilitra kuivattua marjaa vastaa noin 5 desilitraa tuoretta marjaa, sekä 1 teelusikallinen marjajauhetta vastaa noin 1 desilitraa tuoretta marjaa.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600, Ma–la 8–21, su 10–21 www.k-citymarket.fi

Puolukka Punainen puolukka maistuu monessa muodossa ja sisältää E- ja C-vitamiineja, kivennäisaineina muun muassa mangaania, joka on ravintokuidun lähde. Suomen marjoista puolukka on suurisatoisin, ja parhaimmillaan marjaa löytää jopa 500 kilogrammaa hehtaarilta. Poiminta-aika sijoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun saakka. Yleisimmin puolukkaa käytetään ruokien lisäkkeenä, marjakeitoissa ja puuroissa. Se säilyy erittäin hyvin muun muassa pakasteena, sillä luonnonmarjat sisältävät bentsoehappoa, joka edistää niiden säilyvyyttä viileässä varastoituneena. Yksi litra puolukoita painaa noin 600 grammaa.

Pihlajanmarja

Lakka Suolla viihtyvä herkullinen lakka marjoo parhaiten Pohjois-Suomessa, mistä sitä voi poimia elokuun alusta eteenpäin. Sato vaihtelee reilusti vuosittain, mihin vaikuttaa kukinta, yöhalla ja kasvin elämää haittaavat hillakuoriaiset. Ravintoarvoltaan marja on erittäin hyvä C- ja E-vitamiinin lähde. Reilu desilitra päivässä kattaa päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Kuitua lakka pitää sisällään eniten luonnonvaraisista marjoista.

Käytössä lakat ovat parhaimmillaan tuoreena ja mahdollisimman luonnollisina ilman ylimääräistä käsittelyä. Lakasta voi myös valmistaa muun muassa hilloja, jälkiruokia tai mehuja. Lakka säilyy hyvin pakastettuna tai hillona, omassa mehussaan viileässä säilytettynä. Yksi litra lakkoja painaa noin 700 grammaa.

Runsassatoinen pihlaja on monesta pihapiiristä tuttu punertava marja, joka kasvaa puussa. Sen tyypillisiä luonnonvaraisia kasvupaikkoja ovat lehdot ja kuivat kangasmetsät. Satoa laji tuottaa noin kymmenen kiloa puuta kohden, parhaimmillaan jopa satoja kiloja. Maultaan marja on voimakas, mutta sisältää paljon kuituja sekä C-vitamiinia saman verran kuin soilta tuttu lakka. Pihlajanmarjoista saadaan tehtyä maukkaita hilloja ja hyytelöitä, sillä sen maku pehmenee kun sitä yhdistetään muihin makeampiin marjoihin. Yksi litra pihlajanmarjoja painaa noin 500 grammaa.

Tyrni

Mustikka

Karpalo

Mustikka on kaikille tuttu herkku, jonka tunnistaa marjan tummansinisestä värityksestä. Se kasvaa yleisesti koko Suomen havumetsissä. Mustikan satokausi alkaa heinäkuun viimeisinä päivinä ja jatkuu syyskuuhun saakka. Parhaan sadon saa kerättyä noin kahden viikon ajan marjojen tummansiniseksi muuttumisen jälkeen. Tämä marja on runsas E-vitamiinin ja kuitujen lähde. Luonnonmustikka sisältää jopa neljä kertaa enemmän antosyaaneja viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna. Perinteisesti antosyaniineja sisältävillä uutteilla on hoidettu kudosten tulehtumisia sekä parannettu hiusverisuonten ja maksan toimintaa. Yksi litra mustikoita painaa noin 650 grammaa.

Syyskuun loppupuolella sadossaan olevaa karpaloa voi kerätä koko Suomen alueelta, joko pikku- tai isokarpalon muodossa. Marjaa voi poimia syyskuun lopusta lumentuloon saakka sekä myös keväällä, jolloin muuten happamen makuinen marja on vähemmän kirpeämpi ja maultaan makeampi. Kuten monet luonnonmarjat myös karpalo on hyvä C-vitamiinin lähde.

Perinteisesti karpaloa on käytetty myös virtsatieinfektioiden hoitoon ja ehkäisemiseksi. Yksi litra karpaloita painaa noin 600 grammaa.

www.digimag.fi

107

Luonnonvaraisista marjoista ravintorikkain tyrni on oranssi suuressa pensaassa kasvava herkullinen marja. Tyrni esiintyy luonnonvaraisena kuitenkin vain Pohjanlahden rannikkoalueilla sekä Ahvenanmaalla. Sadon keruun voi aloittaa lokakuussa, mieluiten ensimmäisten pakkasten jälkeen. Marja sisältää runsaasti vitamiineja, ravintokuitua sekä elimistön terveyttä edistäviä rasvahappoja. C-vitamiinia se sisältää 165 milligrammaa 100 grammaa marjoja kohden. Tyrnimarjoja käytetään niin ruokana kuin kosmetiikassakin. Ruokana se sopii sellaisenaan tai esimerkiksi puuron kanssa nautittavaksi.

Terveys & Hyvinvointi 2017

Tuoreiden mar”jojen lisäksi

luonnonherkkuja on saatavilla kaupasta maukkaana smoothiena, kuivattuna, pakastettuna sekä mehuna.

KUMPPANI

Lounaasta puhtia

loppupäivään TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Lounashetki on päivän tärkein tauko. Silloin annetaan ajatuksien levätä työasioista ja kerätään virtaa iltapäivän puuhiin.

L

ounaalla kannattaa syödä terveellinen ja ravitseva ruoka-annos. Kun annoksen koostaa oikein, mieli pysyy virkeänä koko iltapäivän. Ravintolalounas on usein terveellisempi vaihtoehto kuin omien eväiden tuominen. Tämä johtuu suositusten mukaisesti valmistetusta ruuasta ja siitä, että salaattipöydästä on helppo kerätä tuoreita kasviksia annosta täydentämään.

Italialainen lounaskahvila Caffe Momento on tervetullut uutuus Kuopion lounasmaailmaan. Arkisin tarjottava lounas on maukas ja täyttävä, muttei tipauta loppupäiväksi koomaan. Toinen ravintolan omistajista on

italialainen ja kokki espanjalainen, joten yllätyksiä tai uusia makuja ei ruokalistalta puutu. ‒ Vastikään esimerkiksi maistoin herkullista venussimpukkapastaa ensimmäisen kerran, havainnollistaa kahvilaa pyörittävä Lotta Niemi menua.

KAHVILAN LOUNAS on kokonaisuus,

joka sisältää lounasannoksen, salaattibuffetin sekä jälkiruokakahvin ja -jäätelön. Ruuaksi voi valita keittotai annoslounaan. Lounasajan jälkeen tarjotaan tilauksesta annospastoja ja -salaatteja sekä pizzapaloja. ‒ Teemme mahdollisimman paljon itse ja samalla vältämme ylimääräisiä

esansseja ja säilöntäaineita. Tämän kanssa käsi kädessä kulkevat simppelit italialaiset autenttiset maut sekä välimerelliset ruuat, kertoo Niemi.

Kirsikkana lounaan päällä on paikan päällä tehty italialainen jäätelö eli gelato. Se tehdään tuoreista marjoista ja hedelmistä, mikä tekee mausta aidon ja täyteläisen.

Lounaalla jäätelön kaveriksi voi valita kahvin tai haudutetun teen.

Lounaskahvilassa on monipuolinen valikoima helsinkiläisen paahtimon haudutettuja teelaatuja. Kuten muissakin tuotteissa, teejuomissakin korostuvat aidot maut.

KAHVILASSA ON huomioitu erikois-

www.digimag.fi

108

Terveys & Hyvinvointi 2017

ruokavaliot hyvin. Aina vähintään toinen lounasruuista on kasvisruokaa ja pyydettäessä pasta voidaan vaihtaa gluteenittomaan. Annoksia räätälöidään myös muiden toiveiden mukaisesti esimerkiksi juustottomiksi. ‒ Kokoukset ja koulutukset voi järjestää näppärästi kahvilan kokoushuoneessa. Tilauksesta tehdään kokoustajille myös aamupalat, lounaat ja välipalat tässä vieressä, vinkkaa Niemi.

CAFFE MOMENTO Haapaniemenkatu 18, Kauppakeskus Minna Puh. 044 241 3833 www.caffemomento.fi

SYÖ & JUO

KUOPIO

Terveellinen välipala

pitää vireänä TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Smoothiet ja raakakakut ovat uuden ajan välipaloja ja terveellisempi vaihtoehto perinteisille kahvileiville.

S

uositeltuun ruokarytmiin kuuluvat aamiainen, kaksi isompaa ateriaa sekä kaksi välipalaa. Ateriasta riittää energiaa 3–4 tunniksi, minkä jälkeen välipala siirtää nälkää seuraavaan ateriaan. Välipalat myös hillitsevät napostelua ja pitävät virkeänä koko päivän.

Varsinkin lounaasta päivälliseen voi mennä monella useita tunteja. Lounasta syödään usein puolenpäivän aikaan ja työ- tai koulupäivän jälkeen lähdetään suoraan harrastuksiin, jolloin päivällinen venyy pitkälle iltaan. Menoissa jaksaa paremmin terveellisen välipalan voimalla. Sokeriherkut piristävät hetkellisesti, mutta verensokeri myös laskee yhtä nopeasti.

Hyvä vaihtoehto on napata matkaan ravitseva smoothie. Smoothiessa saa nautittua kätevästi osan päivittäisistä vitamiineista juotavassa muodossa. Juoma voi olla tehty erilaisista kasviksista, hedelmistä tai marjoista.

KESÄN AJAN Kuopion torilla ihas-

tuttanut Raikkaan Ravinnon pop up -koju tarjosi kansalle smoothieita ja raakakakkuja. Syksyn tullen yritys siirtyi sisätiloihin lounaskahvila Caffe Momenton suojiin Kauppakeskus Minnaan. Yritystä luotsaava Matias Kurppa tekee omin käsin terveelliset välipalat hyvästä mausta tinkimättä. ‒ Meillä on kahvilan kanssa yhteinen näkemys terveellisestä ruuas-

www.digimag.fi

109

Terveys & Hyvinvointi 2017

NELJÄ SYYTÄ SYÖDÄ VÄLIPALAA 1. Pitää verensokerin tasaisena, jolloin vältät väsymyksen ja nälkäkiukun.

2. Hillitsee näläntunnetta, jolloin aterioilla ei tule ahmittua liikaa.

3. Vähentää napostelua, minkä ansiosta ruuansulatuselimistö saa levätä ja karkkihammasta ei kolota.

4. Auttaa jaksamaan ja piristää päivää.

ta, joten tähän oli luontevaa siirtyä, Kurppa hymyilee.

Terveellinen ruoka ei ole aina ollut yrittäjälle itsestäänselvyys.

Aiemmin vakavasta ylipainosta ja terveysongelmista kärsinyt Kurppa teki suuren elämäntaparemontin, jonka myötä hän haluaa suoda muillekin mahdollisuuden nauttia puhtaammasta ravinnosta. ‒ Smoothien voi helposti napata mukaan matkalla töihin tai treeneihin. Suosituin juoma on ollut raikas vihersmoothie, jonka voimin jaksaa puuhata, Kurppa kertoo.

TRENDIKÄS RAAKAKAKKU on se

parempi kahvileipä. Tuhti kakkupala sisältää paljon hyviä ravintoaineita, kuten hyviä rasvoja, pähkinöitä ja marjoja. Ravintoaineet säilyvät,

sillä kakun ainesosia ei kypsennetä lainkaan. Raakakakuissa ei myöskään käytetä viljaa, valkoista sokeria tai hiivaa. Kakkujen maut vaihtelevat sesonkien mukaan: yleensä tarjolla on marjaisa ja suklainen versio.

Yrityksen kautta saa tilattua terveelliset välipalat myös kokouksiin tai illanistujaisiin. ‒ Tuotteet ovat maidottomia, gluteenittomia ja vegaanisia, joten nämä sopivat lähes kaikille, Kurppa vinkkaa.

RAIKAS RAVINTO Haapaniemenkatu 18, Kauppakeskus Minna Puh. 050 4010 755 Facebookissa: Raikasravinto

KUMPPANI

Syö mitä haluat TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/EETU OLLIKAINEN, PIXABAY

Yksi tarvitsee laktoositonta ruokaa, toinen on kasvissyöjä ja kolmannen tekee mieli nauttia tänään kalaa. Työ- tai kaveriporukkojen ikuisuuskysymys onkin, mistä saada kaikille sopivaa ruokaa?

T

erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa ruoka-aineallergioita on noin 10– 15 prosentilla imeväis- ja leikki-ikäisistä, peruskoululaisista 5–10 prosentilla ja aikuisista noin 3–5 prosentilla. Laktoosi-intoleranssi löytyy viidesosalta, ja Keliakialiiton mukaan keliakiaa sairastaa noin kaksi prosenttia eli 100 000 henkilöä.

Erikoisruokavalioiden lisäksi trendit ja mielihalut määrittelevät, sitä mitä halutaan syödä. Ruokapaikan valintaa helpottamaan on luotu Dinersville-sovellus, johon ravintolat voivat lisätä ruokalistat ruokavaliomerkintöineen, aukioloajat ja tarjoukset muutamassa minuutissa. Asiakas löytää nopeasti kaikki kaupungin itselleen sopivat ruoka-annokset.

LOUNASRAVINTOLA CAWAN lounasbuffetissa on paljon erilaista syötävää eri ruokavalioihin, joten sille sovellus on avannut uuden väylän tiedottaa menustaan. ‒ Varsinkin kasvissyöjät ovat löytäneet tä-

män avulla paremmin meille. Käyttäjät voivat luoda oman profiilin, johon saa merkattua valmiiksi ruokavalionsa, iloitsee ravintolan yrittäjä Caroliina Wallenius.

Walleniuksen ravintola hyödyntää sovellusta myös nopeiden erikoistarjouksien sekä virtuaalisen lounaspassin muodossa. Lounaspassilla joka kuudes lounas on maksuton, kun ruuan tilaa ja maksaa sovelluksen kautta. ‒ Sovelluksella maksaminen myös nopeuttaa kassatyöskentelyä ja jonot liikkuvat ripeämmin. Kassalla vain näytetään sovellus ja kuitataan valmiiksi, kertoo Wallenius.

Lounassovellus on kuluvan vuoden ajan ollut testikäytössä muutamilla hyvin erityyppisillä kuopiolaisilla ravintoloilla, joiden palautteiden perusteella sovellusta jatkokehitetään. Mukana on työpaikka- ja pikaruokaloita sekä lounas- ja a´la carte -ravintoloita. ‒ Ei tarvitse olla allergikko käyttääkseen sovellusta. Jos tänään tekee mieli kalaa, niin applikaatio näyttää mistä ravintoloista sitä saa, hymyilee Dinersvillen toimitusjohtaja Abidemi Orebiyi. www.digimag.fi

110

Ravintoloitsija näkee reaaliajassa sovelluksen kautta tehdyt tilaukset ja pystyy näin ennakoimaan paremmin ruuan kulutusta.

Wallenius uskoo, että tämä vähentää hukkaruokaa varsinkin annoslounaspaikoissa. Hän itse on pyrkinyt vähentämään hävikkiä esimerkiksi tarjoamalla perjantain loput salaatit tarjoushinnalla.

SUOMEN JÄLKEEN sovellus on valmis maailmanvalloitukseen, sillä ulkona syöminen on globaali ilmiö. Tavoitteena on jatkossa helpottaa myös lomailijoiden ruokapaikan metsästämistä. Kun taskussa kulkee mukana reissukohteen ravintoloiden tiedot, turisti löytää näppärästi haluamaansa sapuskaa. Tällä hetkellä applikaation saa ladattua uusimpiin Android- ja iOS-käyttöjärjestelmiin. Syksyn aikana markkinoille lanseerataan myös web-versio. ‒ Tarkoituksemme on saattaa ihmiset syömään yhdessä sekä vähentää ruokapaikan etsimiseen kuluvaa aikaa, kiteyttää sovelluksen markkinointijohtaja Asko Hämäläinen.

Terveys & Hyvinvointi 2017

DINERSVILLE Lataa Dinersville puhelimeesi Google play kaupasta tai Applestoresta.

www.dinersville.com

SYÖ & JUO

Tahko Farmi

KUOPIO

AKTIVITEETTIKESKUS

Tahko Spa Hotellin syystarjous

R AT S A S T U S - E L Ä I N P I H A - M Ö N K I J ÄT

Tervetuloa virkistymään ihanien eläintemme seurassa!

Avoinna joka päivä!

Syksyn superedulliset

Minilomat

Puustilan huviloissa:

Alk. 39,-/1 vrk kahdelle Alk. 69,-/1 vrk neljälle

KIIPEÄ HUIPULLE

VARAUKSET JA TIEDUSTELUT: Puhelin 045-1110060 tahkofarmi@puustila.com • info@puustila.com Katso lisätiedot: www.tahkofarmi.fi • www.puustila.com

www.pehku.com • 0440 481 488

Standard Suite 4 hlöä

Vuori Apartment 4 hlöä

Superior Suite 6 hlöä

2 vrk 40,00 €/hlö/vrk 3 vrk 35,00 €/hlö/vrk 4 vrk 30,00 €/hlö/vrk

DJ VÄ IN Ö IL LA A N TO N U K SY YS LO M A LL A le vaikka

) kipua huipul a pitkin! uusia rappuj

Junior Suite 2 hlöä 2 vrk 70,00 €/hlö/vrk 3 vrk 65,00 €/hlö/vrk 4 vrk 60,00 €/hlö/vrk

LUE LISÄÄ: www.tahkospa.fi

Ollaaunloplala! ku www.digimag.fi

(4 hlöä)

(voimassa 1.9.–30.11.2017, pois lukien 29.9.–1.10.2017) * Hinnat edellyttävät täysiä majoituspaikkoja/huoneisto

Golf Apartment 3 hlöä

2 vrk 45,00 €/hlö/vrk 3 vrk 40,00 €/hlö/vrk 4 vrk 35,00 €/hlö/vrk

4 -1 7

(bussi ei kulje

30€

HINNAT: voimassa 1.9.– 30.11.2017, pois lukien 29.9.–1.10.2017

r e t f a a k s u R ä ja Pientä sytuöotäp..vä. tu nteita! suuria

Parhaat syyslomat VARATAAN NYT! * alk. hlö / vrk

ja tule nauttimaan Tahkon upeasta luonnosta, aktiviteeteista ja uusista portaista!

TAHKOVUORI - 045 111 0060 - www.puustila.com

klo 1 7 1 0 2 .

0 .1 1 2

Vielä ennätät! Varaa pian!

111

Terveys & Hyvinvointi 2017

2 vrk 52,00 €/hlö/vrk 3 vrk 47,00 €/hlö/vrk 4 vrk 42,00 €/hlö/vrk 2 vrk 45,00 €/hlö/vrk 3 vrk 40,00 €/hlö/vrk 4 vrk 35,00 €/hlö/vrk

Hinnat sisältävät: - Majoituksen Tahko Spa Hotellissa - Kylpyläliput majoittujille (1 lippu/hlö/vrk) - Liinavaatteet ja loppusiivous

Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, 73310 TAHKOVUORI Myyntipalvelu 0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm) sales@tahkospa.fi www.tahkospa.fi

KUMPPANI

TAHKON HYVINVOINTIVIIKONLOPPU

Elämyksellistä aikaa itselle TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, PIXABAY

Arjen kiireiden keskellä on hyvä välillä pysähtyä ja suoda aikaa omalle hyvinvoinnille. Tähän tarjoaa tilaisuuden esimerkiksi Tahkolla marraskuussa järjestettävä hyvinvointiviikonloppu, joka on tarkoitettu ruuhkavuosiensa keskellä eläville naisille. www.digimag.fi

112

Terveys & Hyvinvointi 2017

NÄE & KOE

K

uka minä olen ja mitä haluan elämältä? Vaikka nämä kysymykset askarruttavat meistä monia, emme välttämättä malta antaa itsellemme aikaa syventyä niihin kunnolla. Tämän on tiedostanut hyvinvointiohjaaja ja maajoukkuesuunnistaja Hannu Airila, joka on ideoinut nyt ensimmäistä kertaa Tahkolla järjestettävän naisille tarkoitetun hyvinvointiviikonlopun.

– Viikonlopun aikana on kerrankin aikaa pysähtyä oman elämän ja elämäntilanteen äärelle ja pohtia ohjatusti, kuka minä olen, mitkä asiat ovat elämässäni tärkeitä ja pystynkö toteuttamaan niitä arjen keskellä, Hannu Airila sanoo. Miettiä voi myös, miten jatkossa voi antaa tärkeille asioille enemmän aikaa. Airila tähdentää, että kun pysähtyy ja antaa ajatuksille ja unelmille tilaa, ne mitä todennäköisimmin alkavat toteutua.

– Personal trainereiden mukaan ihmiset ovat niin kuormittuneita ja stressaantuneita, että he kaipaavat fyysisen valmennuksen sijasta pikemminkin hyvinvointivalmennusta, sitä, että saavat keskustella mieltä painavista asioista, Airila kertoo. Tiiviin viikonlopun aikana ehtii oikeasti paneutua asioihin rentoutumisen, liikkumisen ja itsensä hemmottelun ohella. Airilan lisäksi paikalla on viikonlopun aikana life coach -ohjaaja, joka johdattaa osallistujia itsetutkiskelun äärelle.

OHJELMAAN KUULUU sekä rauhallista että reippaampaa liikuntaa ja kehonhuoltoa Method Putkisto -menetelmän avulla sekä keskusteluja ja kiireetöntä yhdessäoloa.

Osallistujat pääsevät myös valloittamaan Tahkovuoren, jonka huipulla kilistetään kuohuvaa. Vuorelta alas laskeuduttaessa tulevat tutuiksi Tahkon uudet portaat, jot-

ka ovat noin kilometrin pituiset ja siten Suomen pisimmät. Lisäksi osallistujilla on käytössä kylpylä, ja he voivat käydä kuntosalilla ja vaikkapa pelata sulkapalloa. Viikonloppua voi täydentää pienellä hemmottelulla, kuten hieronnalla tai kasvohoidolla.

LIIKUNNALLISEN HARJOITTELUN ohella

osallistujat voivat istahtaa valmiiseen ruokapöytään: päivä käynnistyy hyvin hotellitason buffet-aamupalalla, lounaaksi on terveellistä kotiruokaa seisovasta pöydästä ja illallinen koostuu kolmesta ruokalajista. Majoitus puolestaan on järjestetty huipputason huoneisiin.

VIIKONLOPUN ON Airilan mukaan tarkoitus

olla lähtölaukaus oman elämän ohjaamiselle ja unelmien tavoittelulle. Tavoitteena on, että osallistujat kävisivät puolen vuoden välein Tahkolla tilannekatsauksessa ja että heillä syttyisi kipinä oman hyvinvoinnin jatkuvaan edistämiseen.

– Viikonlopun jälkeen osallistujat ovat latautuneita ja energisiä ja ovat saaneet itsevarmuutta itsensä näköisen elämän toteuttamiseen, Airila lupaa.

HYVINVOINTIVIIKONLOPPU JÄRJESTETÄÄN marraskuussa Tahko Spa Hotellis-

sa. Valittavana on kaksi ajankohtaa: 10.11.– 12.11. tai 17.–19.11. Viikonloppu alkaa perjantaina kello 18 ja päättyy sunnuntaina kello 13. Viikonlopun hinta on 199 euroa, ja se sisältää ohjelman, ruokailut ja majoituksen.

Ilmoittaudu 31.10.2017 mennessä Tahko Spalle, 0600 550 148, info@tahkospa.fi Tahkon uudet portaat syyslomaviikolle ylhäältä alaspäin ensimäiseen nousuun asti. Portaat lähtevät Ravintola Tirolin terassilta ja valmistuttuaan ne ovat Suomen pisimmät portaat.

TAHKO SPA puh. 0600 550 148 info@tahkospa.fi www.tahko.com www.tahkospa.fi www.digimag.fi

113

Terveys & Hyvinvointi 2017

TAHKO

KUMPPANI

Syksyn lumoa

TAHKOLLA TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI

Tahkon syksy tarjoaa monipuolista tekemistä sekä aikuisille että lapsille.

Liikunnan ohella voi nauttia kauniista syksyisestä luonnosta ja rentoutua kylpylässä ja hoidoissa. Tässä vinkkejä virkistävään lomailuun.

T

ahkon sijainti Syvärin rannan läheisyydessä Tahkovuoren kupeessa luo elämykselliset puitteet irtiottoon arjesta joko viikonlopuksi tai vaikka koko viikoksi.

– Tahkolla on upeat, luonnossa liikkumiseen sopivat retkeilymaastot varsinkin nyt ruskan saapuessa, kertoo Tahko Spa Hotellin myyntipäällikkö Anna-Reeta Sauvola.

Alueen monipuolinen reitistö tar-

joaa jokaiselle sopivan pituisen ja tasoisen reitin.

SAVOLAISTA VAARAMAISEMAA

voi ihastella Tahkovuoren huipulla, jolle johtavat uudet Suomen pisimmät portaat. Salmien ja saarten lomaan järvelle johdattaa syysloman melontaretki intiaanikanootilla. Maisemista voi nauttia hevosen selästä käsinkin Tahko Farmin hevossafarilla tai talutusratsastuksen muodossa. Eritasoisia lähtöjä on 1–6 ratsastajalle, ja isommille ryhmilwww.digimag.fi

114

le on tarjolla omat räätälöidyt ohjelmat. Syksyn uutuutena ovat ilta- ja sunnuntaisafarit sekä ratsastustunnit. Tarvittavat varusteet voi lainata Farmin tallilta. Tahkon maastoon voi tutustua myös mönkijäsafareilla asiantuntevassa opastuksessa.

Lokakuussa, 21.10., Tahkolla juostaan Vuorijuoksu. Matkavaihtoehtoina on 2 km, 12 km, 21 km ja 42 km. Matkaa voi tehdä joko retkeilymielessä tai rahapalkinnoista taistellen. After Run -tapahtumat viihdyttävät yömyöhälle saakka. Päiväl-

Terveys & Hyvinvointi 2017

lä juhlitaan rinneravintoloissa ja illalla yökerhojen puolella. Viralliset jatkobileet pidetään Piazzalla, ja rytmittäjinä toimivat energinen ja raikas Mofo Jones ja takuuvarma Eeverest Dj’s.

TALVEEN VOI jo virittäytyä Tahkolahdelle 13.10. avattavalla ensilumen ladulla. Latu kulkee Tahkolaakson pohjukasta Tahkolaakson tunnelille, ja sen pituus on suuntaansa noin 800 metriä. Latu on valaistu klo 22 saakka.

NÄE & KOE

TAHKO

TAHKO KIDS -RANNEKE SYYSLOMAVIIKOLLA 42 ELI 16.–22.10. on

myynnissä lapsille oma Tahko Kids -ranneke, jolla saa monenlaisia etuja Tahkon yrityksistä.

Rannekkeella pääsee talven ensimmäiseen lumiliukumäkeen lähiliikuntapuistossa. Lumiliukumäki on avoinna 19.–21.10. klo 11–15, jolloin Tahkon rinteiden hiihtokoulu järjestää mäessä monenlaisia kilpailuja. Mäenlaskuvälineitä voi lainata paikan päältä. Tahkon ensilumenlatu avataan 13.10. klo 10.00. Lapset pääsevät rannekkeella hiihtämään syyslomaviikolla ma–su 16.–22.10. ilmaiseksi klo 11–13. Rannekkeella saa veloituksetta lainaksi myös hiihtovälineet SkiMac Promenadesta. Myös ohjatut ja hauskat lasten liikuntatunnit ovat 19.– 20.10. klo 14 rannekkeella maksuttomia.

Ranneke-etuna myös Tahkovuoren uusien portaiden valloitusretki koko perheelle pe 20.10. klo 9.30. Kylpylään rannekkeella pääsee 5 €:n alennettuun hintaan/lapsi, mukana oleva aikuinen 10 €:lla. Tahko Farmin minimönkijäajelulle pääsee kaksi lasta yhden hinnalla ranneketta näyttämällä. Ranneketta myyvät muun muassa Break Sokos Hotel Tahkovuori ja Tahko Spa. Lisää tietoa eduista sivuilta www.tahkokids.fi

LIIKUNTAA VOI Tahkolla harrastaa sisätiloissakin. – Tahko Spa Hotellilla voi harrastaa sisäliikuntalajeja monitoimihallissa ja keilata kuusirataisessa keilahallissamme.

Ohjelmassa on myös hohtokeilausta, Anna-Reeta Sauvola kertoo.

Hotellin uusittu kuntosali on ollut suosittu myös ryhmäliikuntaa harrastaville.

Kylpylän allasalueella on tarjolla vesiliikuntaa ohjattujen vesijumppien muodossa. Kylpylässä

voi myös nauttia hieronta- ja kauneudenhoitopalveluista.

KOKO PERHETTÄ viihdyttää 27.10.

uusi taikashow, Jokeri Pokeri Box 40-vuotisjuhlashow, jossa nähdään vaativia sorminäppäryystemppuja ja hämmästyttäviä illuusioita, hulvatonta vatsastapuhumista, imitaatiota ja ajatusten lukua maailmanmestaritaikuri Simo Aallon tapaan.

LAPSILLE TAHKOLLA on puuhaa runsain mitoin. Tahko Farmilla voi-

vat pienemmät lapset ajaa ohjatusti minimönkijöillä ja isommat lapset radalla traktorimönkijällä oppaan tai oman vanhemman kanssa.

Kotieläinpihalla perheen pikkuväki pääsee ruokkimaan ja rapsuttamaan kotieläimiä. Tahko Spa Hotellin viereisessä leikkipuistossa viihtyvät kaikenikäiset lapset, ja lähiliikuntapuistossa voi harrastaa vaikka frisbeegolfia. Kylpylässä on lapsille iso liukumäki ja Wibit-seikkailurata. www.digimag.fi

115

Terveys & Hyvinvointi 2017

TAHKO SPA Hotellilla on syyslomien aikana saatavana monenlaisia majoituspaketteja. – Majoituksemme on huoneistomuotoista, joten se sopii täydellisesti perheille ja ryhmille. Meillä on perhelippuja kylpylään ja palveluihimme, Sauvola kuvailee. Suosiossa ovat nykyisin etenkin hyvinvointiin ja jaksamineen painottuvat palvelut. Kävijöitä Tahkolle tulee sekä sekä lähialueilta että muualta maasta, pääsääntöisesti Etelä-Suomesta.

TAHKO SPA HOTEL Keitaankatu 1 73310 TAHKOVUORI Myyntipalvelu 0600 550 147 sales@tahkospa.fi Vastaanotto 0600 550 148 info@tahkospa.fi (0,8 €/min+pvm/mpm) TAHKO.COM Tahkolaaksontie 4 a, 73310 TAHKOVUORI 017 481 400, booking@tahko.com www.tahko.com www.tahkospa.fi www.tahkofarmi.fi www.tahkokids.fi www.syyshiihtoloma.fi

Portaita pitkin Tahkonrinteille TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI

Tahkovuoren voi valloittaa nyt portaita kapuamalla, sillä Tahkolla otetaan syyslomalla käyttöön uudet, Suomen pisimmät portaat. Ne tarjoavat upeat puitteet kuntoiluun ja maisemien ihailuun.

T

ahkon maisemallisesti hienot uudet portaat sijaitsevat Tahkonrinteillä luonnon keskellä, ja niiltä avautuu upea näkymä Syvärille. Portaat kiemurtelevat metsässä liito-oravien puita ja muita luontoesteitä väistellen luonnollisena jatkumona Tahkon sillalle, jolta rinteelle pääsee kesäisin Tahkolahden rannasta Tirolin terassin luota.

– Idea Tahkon portaiden tekemisestä syntyi jo jonkin aikaa sitten, ja nyt se konkretisoitui rahoituksen saamisen myötä tänä kesänä, kertoo Tahkonrinteiden liiketoimintajohtaja Pasi Martikainen. Portaat ovat tulleet maksamaan yli 200 000 euroa, ja niiden rakennuttajana on ollut Savon Kuljetus

Oy. Portaita rakentamassa olleen tahkolaisen yrittäjän ja monitoimimiehen Jouko Liinamaan mukaan projekti on edennyt sujuvasti, ja se on ollut hyvin manuaalista ja fyysistä työtä. – Rakennustyö alkoi murskeiden levittämisellä metsäkoneella, ja sitten lapiolla ja rautakangilla kaivettiin montut, Liinamaa kuvailee. Sen jälkeen kaivettiin pilarimontut ja runkolinja ja tehtiin rappuslankut ja kaiteet.

PORTAAT AVATAAN syyslomia varten 13.10., jolloin valmista osuutta pitkin voi ensimmäiseltä tasanteelta vauhtirinteen hissilinjalta alkaen kävellä ylös saakka. Viimeinen, noin 70 metrin pituinen alaosuus valmistuu muutaman viikon kuluessa. Portaiwww.digimag.fi

116

den kokonaispituus on noin 800 metriä, ja niiden lomassa on tasaisia murskeosuuksia.

Portaat ovat kuntoliikunta- ja urheilukäytössä vapaasti maksutta. Talvikunnossapitoa niillä ei ole, joten talvisin ne ovat suljetut.

– Portaisiin tulee hyvä opastus sekä kuntoettä huippu-urheilijoille, joten kaikenkuntoiset voivat kehittää kuntoaan niiden avulla, Pasi Martikainen kertoo. Suunnitteilla on Martikaisen mukaan myös porrasjuoksukisoja ja mahdollisimman monipuolista toimintaa tulevaisuudessa ehkä jopa ympäri vuoden.

TAHKOVUORTA VALLOITTAESSA voi sen huipulla sijaitsevan Panorama Bar & Cafén pihapiirissä sammuttaa janonsa syyslomaviikolta 42 lähtien Tahkon rinteiltä aikoinaan löyTerveys & Hyvinvointi 2017

tyneestä vanhasta myllykivestä pulppuavalla lähdevedellä. Baariin tuleva lähdevesi on peräisin noin 300 metriä alempana rinteessä sijaitsevasta kaivosta. Vesi pumpataan kaivosta putkia pitkin ylös ja myös myllykiveen, jonka keskelle Panoraman yrittäjä Harri Jokela on porannut reiän. Myllykivi sijaitsee kävely- ja pyöräilyreitin varrella, ja se on jatkossa käytössä vedenlähteenä Tahkon kesäkaudella.

Vastakkaisessa suunnassa on maineikas ravintola Pehkubaari, joka on syyslomaviikolla auki lauantaista lauantaihin. 21.10. syysloma huipentuu Pehkun perinteiseen Ruska-afteriin. Ponttoonisillan alkupäässä kannattaa myös pistäytyä rannalla sijaitsevaan Ravintola Kaislaan.

NÄE & KOE

TAHKO

KUMPPANI

TAHKO CHALET

UUSIIN KÄSIIN TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS

Syyskuun alussa PNT Activen liiketoiminnanjohtajana aloitti Vesa Kokkonen.

K

okkosella on monipuolista kokemusta matkailualalta, ja hän on ollut menestyksekkäästi kehittämässä hotelli- ja ravintolatoimintaa sekä Suomessa että ulkomailla. Hänellä on vahvaa kokemusta palvelukonsepteista sekä tuloksellisesta johtamisesta. Suomessa Kokkonen toimi viimeisimmäksi helsinkiläisen Palace Kämp Hotellien varatoimitusjohtajana ja tulosvastuullisena hotellinjohtajana.

ULKOMAILLA KOKKONEN on johtanut esimerkiksi virolaisen Hotel Virun transformaatioprosessia nykyaikaiseksi ja tuottoisaksi kokous-, liike- ja vapaa-ajan hotelliksi. Hän on myös toiminut ravintoloitsijana ja osakkaana Vilnan johtavassa fine dining-, lounge-, catering- ja jokilaivaristeilyihin erikoistuneessa yrityksessä Literatu Svetaine UAB:ssa. Kokkosen kansainvälinen tausta tuo lisäarvoa Tahkon alueelle.

Tahkolla Kokkonen antaa oman panoksensa koko Tahkon alueen kehittämiseen.

Uudessa pestissään hänen keskeisiä toiminta-alueitaan ovat kaikkien toimipisteiden palveluprosessien sekä majoitus- ja ravintolatoiminnan kehittäminen.

www.digimag.fi

117

Terveys & Hyvinvointi 2017

‒ Olen todella innoissani tästä uudesta haasteesta. Olen hiljattain muuttanut Suomeen, ja on todella miellyttävää päästä työskentelemään juuri Tahkon alueelle.

Alueella on mahtava historia, kaunis luonto ja laadukkaita palvelukeskittymiä. Tahko Chaletilla kuten koko Kuopio-Tahko alueella on paljon potentiaalia myös kansainvälisesti, Kokkonen toteaa.

Kokkonen on 52-vuotias Executive MBA Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta. Hän muutti Tahkolle 18.9.

Olen todella innoissani tästä ”uudesta haasteesta.

PNT ACTIVE Oy on perinteikäs Tahkovuo-

rella, Nilsiässä toimiva majoitus- ja ravitsemusalan perheyritys. Yritys tunnetaan paremmin nimellä Tahko Chalet, ja sen liiketoimintaan kuuluvat viihdekeskus Piazza, ravintola Mosquito ja Ukko sekä Golden Resortin huvila- ja tilausravintolatoiminnot. Se toimii myös korkeatasoisena kokous- ja juhlapaikkana sekä kesäkaudella golfaajien klubiravintolana. Yritys on perustettu vuonna 1991.

KUVAT RAVINTOLA PIAZZA

TAHKON

NÄYTÖS

SYKSYN MENOT

JA TÄHTIVIERAAT 21.10.

Tahkovuori

VUORIJUOKSU 2017 KOULULAISTEN SYYSLOMAVIIKON PÄÄTEEKSI järjestetään jo nel-

jännen kerran Tahkon Vuorijuoksu 2017 -tapahtuma, jossa tarjoillaan haastetta kaiken kuntoisille juoksijoille.

Pitkin Tahkon nousuja riittää juoksukilometrejä alkaen kahden kilometrin juoksumatkasta 42 kilometriin. After Run -tapahtumia on tarjolla iltapäivästä myöhään yöhön saakka kun päivällä juhlitaan rinneravintoloissa ja illalla yökerhojen puolella. www.vuorijuoksu.tahkorun.fi

10.10. Taikanäytös ”Tuhat ja yksi ihmettä”

Tahko Farmi

FARMILLA KIVAA JOKA PÄIVÄ KOKO SYKSYN AJAN Tahko Farmilla pääsee nauttimaan luonnos-

ta ja eläimistä hevossafarien, mönkijöiden ja Farmikierroksen parissa. Eritasoisille ryhmille järjestetään opastettuja hevossafareita ja talutusratsastusta. Aiempaa ratsastuskokemusta ei tarvita.

Farmin eläimiin tutustutaan omatoimisella Farmikierroksella. Aitojen hevosvoimien lisäksi myös mönkijöillä pääsee radalle pöristelemään.

Tahko Farmi on auki päivittäin vuoden ympäri kello 10–17. www.tahkofarmi.fi

TAHKOLLA TAPAHTUU

09

17.10.

Taikanäytös ”Tuhat ja yksi ihmettä”, klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

19.10.

>Syyskuu

Taikanäytös ”Tuhat ja yksi ihmettä”, klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

29.9.

21.10.

Tahko Oktoberfest, Piazzan ja Break Sokos Tahkon piha-alue

Tahko Oktoberfest Oktober After, klo 14-17, Pehkubaari

10 >Lokakuu 3.10.

Taikanäytös ”Tuhat ja yksi ihmettä”, klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

7.10.

Harry messut, klo 10-14, Nilsiän Liikuntatalo

10.10.

Piazza

PIAZZAN PIKKUJOULUT VOL 1

30.9.

Joka päivä

17.-18.11.

Taikanäytös ”Tuhat ja yksi ihmettä”, klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

Tahko Vuorijuoksu, klo 1017, Tahkon alue Ruska After Ski, klo 14-17, PehkuBaari Mofo Jones – Tahkovuori After Party, Ravintola Piazza

24.10.

Taikanäytös ”Tuhat ja yksi ihmettä”, klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

26.10.

Taikanäytös ”Tuhat ja yksi ihmettä”, klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori

27.10.

Jokeri Pokeri Box 40-vuotis juhlashow, Nilsiän Manttu

11

18.11.

Grooving High Allstars Ravintola Piazza

24.11.

PIAZZAN PIKKUJOULUKAUDEN RÄJÄYTTÄÄ käyntiin pe 17.11. estradien kiintotähti Suvi Teräsniska ja la 18.11. lavalle nousee ehdottomaan eliittiin kuuluva bileorkesteri Grooving High Allstars.

www.piazzatahko.fi

Anssi Kela Ravintola Piazza

25.11.

REMIX Ravintola Piazza

12

24.-25.11.

Piazza

>Joulukuu

PIAZZAN PIKKUJOULUT VOL 2

1.12.

PIAZZAN PIKKUJOULUKAUDEN TOISEN viikonlopun tähtenä pe

2.12.

24.11. suurempan kuin koskaan Anssi Kela ja la 25.11. lavalle nousee rehelliselle Rockmusiikkile uskollinen bilebändi REMIX. www.piazzatahko.fi

Uniklubi Ravintola Piazza Jimmy Cola Ravintola Piazza

8.-9.12.

Tahkon talvikauden avajaiset Ravintola Piazza

>Marraskuu 17.11.

Suvi Teräsniska Ravintola Piazza

1.-2.12.

Piazza

PIAZZAN PIKKUJOULUT VOL 3 PIAZZAN PIKKUJOULUKAUDEN KOLMAS viikonloppu: pe 1.12. pa-

luun parrasvaloihin isosti tekevä Uniklubi ja la 2.12. lavalle nousee bilebändien ehdottomaan eliittiin kuuluva kestosuosikki Jimmy Cola. www.piazzatahko.fi

www.digimag.fi

118

Terveys & Hyvinvointi 2017

NÄE & KOE

Naisten hyvinvointiviikonloput Tahkolla 10.–12.11. ja 17.–19.11.2017

199€*

Vain

Istu kerrankin valmiiseen pöytään!

Varaa pimenevän syksyn keskelle aikaa itseäsi varten.

Hyvinvointiviikonlopun aikana pohdit rauhassa mennyttä ja tulevaa, koet liikunnan tuoman endorfiinin ja nautit ruuasta, jonka joku muu on valmistanut sinulle.

Viikonloppuna ehdit ladata akkuja, ja saat eväät tehdä tulevasta vuodesta itsesi näköisen. Viikonlopun liikunnallisesta inspiraatiosta vastaa maajoukkuesuunnistaja Hannu Airila ja ajatusten mylläämisestä life coach Jenni Rissanen.

* Viikonlopun hinta 199 € sisältää ohjelman, ruokailut ja

majoituksen Tahko Spa Hotellin laadukkaissa huoneistoissa.

Oma makuuhuone huoneistossa yhdelle henkilölle sekä pariskunnalle mahdollisuus varata oma huoneisto lisähintaan 60 €.

Katso hyvinvointiviikonlopun tarkempi ohjelma osoitteesta www.tahkospa.fi

LUE LISÄÄ: www.tahkospa.fi

Ravintola Kaisla

OSTA OMATAHKOTM OSAKE

~ Avoinna joka päivä klo 9-17 ~

JÄRKEVÄ JA EDULLINEN!

Lämminhenkinen ravintola Tahkolahden rannalla, vain 500m portaiden juurelta.

Tasokkaita Lomahuoneistoja hyvillä paikoilla

hlö / vkl

Ilmoittaudu 31.10.2017 mennessä Tahko Spa Hotelliin 0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm), tai sales@tahkospa.fi

OHJATTUA LIIKUNTAA Method Putkisto ja Tahkon portaat MUIDEN TEKEMÄÄ RUOKAA Ruokailut sisältyvät hintaan KUPLIVAA HEMMOTTELUA Poreallas ja lasi kuohuvaa UNELMIEN KIRKASTAMISTA Life coach sparraamassa Sinua

www.digimag.fi

LOMA-ASUNTOA ETSIMÄSSÄ?

SUOSITTELEMME SEURAAVIA KOHTEITA

Tahkolahdenkuja 2, A 1 ja D 11 Kiljusenkaari 1, Ateljee 3 Pointintie 2 A 6

119

Kelomökintie 10 Ukontie 6 B + lukuisia muita kohteita!

Yksityisiä loma-asuntoja kompaktista tilavaan, myös isommille ryhmille. Kaikki keskustan alueella, autoa ei tarvita. Online varaustilanteen, tarjoukset, esittelyt ja muut tiedot löydät www.marinetti.fi. Henkilökohtaista palvelua myös iltaisin ja viikonloppuisin!

1/6 osakkeella lomat joka kuudes viikko n. 9 viikkoa vuodessa Ym. loma-asuntoja ja tontteja.

Esittelyt myös iltaisin ja viikonloppuisin.

0400 890 750, maria@marinetti.fi

SOITA 050 584 5121

www.marinetti.fi

www.tahkonkiinteistot.net

Tahkolla jo vuodesta 1991

Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, 73310 TAHKOVUORI Myyntipalvelu 0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm) sales@tahkospa.fi www.tahkospa.fi

TAHKO

Terveys & Hyvinvointi 2017

Katso kaikki kohteet

HULLUNA TEKEMISTÄ!

Alk.

39,50

Rentoudu kylpylän poreissa, nautiskele kauden herkuilla ja vietä aikaa yhdessä. Ihan hulluna tekemistä koko perheelle! Tule viettämään hauska loma!

ST DJ’s 21.10. MOFO JONES& EEVERE TY

/ hlö

TAHKO VU0RIJOUKSU AFTER PAR

PIKKUJOULUPAKETIT BUFFET SIS. MAJOITUS, ILLALLIS Y JA PIAZZAN SISÄÄNPÄÄS

Vietä vauhdikas Alk.

126,-

/ 2 aik+ 2 lasta

PERHELOMA KYLPYLÄSSÄ

hlö/vrk

STARS L L A H IG H G IN V O O R G SUVI TERÄSNISKA 1. PE 1.12.

LA 2.12. .1 25 LA COLA Y PE 24.11.

M IM J I B U L IK N U IX ANSSI KELA REM

Katso syyslomien ohjelmat: Peurunka.fi/syysloma

11.11. Happoradio 25.11. Remu & Hurriganes 02.12. Erin 08.12. Lauri Tähkä

85 €

LA 18.11.

PE 17.11.

jaiset

n ava Talvikaude

VIIHDY KEIKALLA, NAUTI KYLPYLÄSTÄ - JÄÄ YÖKSI! 14.10. Jari Sillanpää 28.10. Ellinoora (ikärajaton) 04.11. Laura Voutilainen 10.11. Jean S

alk.

PE 8.12.

LA 9.12.

ANNA PUU ELASTINEN

Bileyö alk.

64,50 /hlö

LA 30.12.

SU 31.12.

STAGLAMOUR EEVEREST DJ’s KASMIR IN

PE-SU 29.-31.12.

LIIKUNNAN RIEMUA

LÄHELLÄ

Elämyksiä jokaiselle

Laukaassa, vain 1 h 50 min. Kuopiosta!

MAKUNAUTINTOJA

POLSKI KYLPYLÄSSÄ

Monipuolinen ravintolamaailma

aina majoituksen yhteydessä

tyjät Talven 2018 esiintee ssa päivittyvät osoit

piazzatahko.fi

VARAUKSET & TIEDUSTELUT

KYLPYLÄHOTELLI PEURUNKA

myynti@tahkochalet.fi 017 483 200

PEURUNGANTIE 85, 41340 LAUKAA

PEURUNKA.FI www.digimag.fi

120

Terveys & Hyvinvointi 2017

/ravintolapiazza piazzatahko

A PIAZZAN NA APURISS

mosquitotahko.fi

KOE & NÄE

KUOPIO

KUMPPANI

YHDELTÄ LUUKULTA TILAT JA OHJELMAT TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/JESSIKA NARKAUS, RIKU JOKINEN

P

Pikkujoulukausi lähestyy ja parhaiden paikkojen varauskalenterit alkavat täyttyä kovaa vauhtia.

Nyt on oikea aika varata tilat ja ohjelmat.

ikkujoulut ovat edelleen henkilöstölle tärkeä asia. Vuosien saatossa juhlapäivästä on tullut aiempaa toiminnallisempi. Pikkujoulujen järjestämisessä päävastuu kannattaa antaa yhdelle henkilölle. Vielä vähemmällä stressillä pääsee, jos ohjat luovuttaa ammattilaiselle. Kun kekkereiden vierasmäärä, budjetti ja yleiset suuntaviivat halutulle ohjelmalle on olemassa, täyden palvelun ammattilaiset huolehtivat kaiken valmiiksi ja juhlakansa voi keskittyä olennaiseen. ‒ Oli kyse sitten pikkujoulusaunasta, koko päivän kestävästä koulutuksesta tai kokouksesta, niin yhteyttä ottamalla järjestyvät paikka, tarjoilut, ohjelma ja loppusiivous yhdeltä luukulta, vinkkaa Bowld1nerin toimitusjohtaja Miika Keihänen.

YRITYKSEN TAKAA löytyy pikkujouluoh-

jelmaksi keilausta ja jenkkityylistä ruokaa IsoCeen viihdekeskuksesta, kaksi uutta saunatilaa, Lumihiutale ja Kummunsauna, sekä mittava määrä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Jos firman porukalla lähdetään ratkomaan mysteerihuoneen arvoituksia, voi ohjelman kruunata Bowld1nerin järjestämällä mysteerimenulla.

Saunominen ohjelmanumerona on säilyttänyt suosionsa. Kuopion uusimmat saunatilat yllättävät varusteluillaan.

Kummunsauna sijaitsee Kallaveden rannalla Haapaniemen perukoilla. Saunatilalla on täysvarusteltu keittiö, valtavat kylmätilat, 12–15 hengen sauna sekä mahdollisuus paljuun pulahtamiselle. Tiloja voi muokata joustavasti noin 40 hengen tilaisuuksiin. Valtavalla pihalwww.digimag.fi

121

la on mahdollisuus monenlaisiin aktiviteetteihin ja talvella järvenjää tarjoaa lisätilaa, vaikka hankifutiksen tai jääpesäpallon pelaamiseen. Muutaman sadan metrin päästä löytyvät väliaikaohjelmaksi Bellanrannan liikuntapalvelut.

RENTOON ILLANVIETTOON sopii myös Le-

väseltä löytyvä uusi saunatila Lumihiutale.

Suurelta näköalaterassilta on suora näkymä Puijon tornille, jota voi ihailla poreammeessa loikoillen. Kokouspöydän ääreen mahtuu kerralla 10 henkeä, löylyihin 15 ja yhteensä tilaan jopa 30 kaveria. ‒ Paikkaa ja ohjelmaa suunnitellessa on tärkeää olla ajoissa liikenteessä ja ilmoittaa nopeasti mahdollisista henkilömäärän muutoksista, Keihänen kertoo.

Terveys & Hyvinvointi 2017

MOLEMPIIN SAUNATILOIHIN saa tuoda

omat virvokkeet. Mikäli kokkaaminen ei innosta, voi ruokahuollon jättää Bowld1nerin ja Lounashuone Voltin henkilökunnan käsiin. Kokit kokkaavat ruokaa tarvittaessa aamupalasta, lounaasta ja kahvittelusta aina iltapalaan saakka. ‒ Ohjaamme tarvittaessa myös aikataulujen rukkaamisessa, ruokailun suunnittelussa tai oheisaktiviteettien keksimisessä. Asiakas kysyy, me toteutetaan toiveet, tiivistää Keihänen.

BOWL D1NER Ajurinkatu 16, KUOPIO, p. 050 513 3300 www.bowld1ner.fi

KULTTUURIA VIIHDETTÄ JA

SYKSYN ILOJA 3.10.–8.12.

Kuopio

SATA LASISSA -KIERTUE KUOPION KONSERVATORIO TOTEUTTAA Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi laajan elävän suomalaisen musiikin ja tanssin esityskiertueen Kuopiossa. Sata lasissa -kiertueella oppilaitoksen oppilaat ja opiskelijat esiintyvät opettajiensa ohjaamana kahdeksassa kuopiolaisessa palvelutalossa ja toimintakeskuksessa sekä Kuopion kaupunginkirjastolla. Loka–marraskuussa järjestettävälle kiertueelle osallistuu lähes 200 esiintyjää.

Lokakuussa kiertue juhlistaa valtakunnallista Vanhustenviikkoa. Tiistaina 3.10. ja perjantaina 6.10. esityksiä voi seurata keskustan Suokadun toimintakeskuksessa, Puijonlaakson palvelu- ja toimintakeskuksessa, Palvelutalo Lepolassa, Melankadun toimintakeskuksessa, Pyörön palvelutalossa, Mehiläisen Mainiokoti Kallavedessä sekä Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Näiden päivien ohjelmassa on muun muassa kansanlauluja ja -musiikkia, klassisen pianomusiikin helmiä sekä rakastetuimpia laulelmia ja elokuvamusiikkia.

Kiertue huipentuu perjantaina 8.12. klo 18 Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävään juhlavaan Sata lasissa -päätöskonserttiin.

Tapahtumiin on vapaa-pääsy.

www.kuopionkonservatorio.fi 3.11.

Niiralan monttu

SAMI HEDBERG ON ICE SYKSYN HALLIKIERTUEELLA SAMI HEDBERG venyy

taas uusiin ulottuvuuksiin. Tällä kertaa tapahtumapaikoiksi on valittu suurhallit ja kiertueen keskiössä on puhtaasti stand up -komiikka. Sami pistää itsensä täysillä peliin ja todistaa, että lämpimän tunnelman saa aikaan myös isoihin halleihin!

Liput: 35,50 €

TEATTERI

TAPAHTUMA

25.9.–7.10. Pop-Up Kuopio

KUOPIOSSA TAPAHTUU

10 >Lokakuu 10.10.

Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä, klo 16-22, Kylpylähotelli Rauhalahti Sellojen suurajot, klo 18, Kuopion Musiikkikeskus

11.10.

Satutunti: Kävitkö Sirkuksessa? klo 10, Kuopion Kaupunginkirjasto Naistentanssit: Teuvo Oinas & Kiintotähti, klo 20-0.30, Kylpylähotelli Rauhalahti As i May, Henry’s Pub Karaoketanssit, Kylpylähotelli Kunnonpaikka

12.10.

Päivämatinea I: Kuopion kaupunginorkesterin avoin harjoitus, klo 12, Kuopion Musiikkikeskus Sinfoniasarja III ”Lohtua suruun ja valoa varjoon”, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Cilla Back: Elämä, klo 19, Sotku Vuorohakutanssit, Kylpylähotelli Kunnonpaikka

13.10.

Satutuokio, klo 9.30, Pyörön kirjasto Tukiivitotut satutunti, klo 9.30, Kuopion kaupunginkirjasto Cilla Back: Elämä, klo 19, Sotku Viulunsoittaja katolla, klo 19, Kuopion Kaupunginteatteri Luolamies, klo 19.15, Kuopion Kaupunginteatteri Tanssit: Benjamin Enroth & Veijarit, klo 21-2.30, Kylpylähotelli Rauhalahti Zanna, klo 22, Ravintola Kummisetä

14.10.

Viulunsoittaja katolla, klo 13, Kuopion Kaupunginteatteri Luolamies, klo 13.15, Kuopion Kaupunginteatteri Cilla Back: Elämä, klo 14, Sotku Suomen Hevonen, klo 18, Kuopion Kaupunginteatteri Rock The Club: Mäkki + Niko Nova & Valona, klo 19, Kulttuuriareena 44 Vesala, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Juju, Henry’s Pub Satellite Stories, Pannuhuone Blockbuster, Ottopoika Tangokuningas Jouni Raitio Duo, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Pyykkipojat, King’s Crown

15.10.

Sinitaivas: 30-vuotisjuhlakonsertti, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus

16.10.

Mielensäpahoittaja ja poika: Esko Roine ja Aimo Räsänen, klo 17, Kuopion Musiikkikeskus

17.10.

www.digimag.fi

122

20.10.

Satutuokio, klo 9.30, Pyörön kirjasto Tukiivitotut satutunti, klo 9.30, Puijonlaakson kirjasto Mari Kortelainen: Hatelikko, klo 19, Sotku From Russia with Dance – Gzhel, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Patriarkka ennakko, klo 19.15, Kuopion Kaupunginteatteri Tanssit: Jarkko Honkanen & Taiga, klo 21-1.30, Kylpylähotelli Rauhalahti Urkki Orkestereineen, klo 22, Ravintola Kummisetä Asa & Band, Henry’s Pub Teuvo Oinas & Kiintotähti, Kylpylähotelli Kunnonpaikka

21.10.

Mari Kortelainen: Hatelikko, klo 14, Sotku Kivikasvot-juhlashow: Satumaani Suomi, klo 17, Kuopion Musiikkikeskus Patriarkka ensi-ilta, klo 18.15, Kuopion Kaupunginteatteri Tanssit: Onnentähti, klo 21-1.30, Kylpylähotelli Rauhalahti Crimfall, Henry’s Pub Pirjo Tossavainen Duo, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Herra Heinämäki ja Latoorkesteri: Laulava latokoulu, klo 15, Kuopion Musiikkikeskus

Satutunti: Dinosaurustarinoita, klo 10, Kuopion Kaupunginkirjasto Naisten kielikahvila, klo 11.30, Pyörön lähikirjasto Kielikahvila, klo 17, Kuopion Kaupunginkirjasto Naistentanssit: Marita Taavitsainen & Koivu, klo 200.30, Kylpylähotelli Rauhalahti The Hirvi, Tyrantti & Perpetual Rage, Henry’s Pub Karaoketanssit, Kylpylähotelli Kunnonpaikka

www.onice.fi

Vuorohakutanssit, Kylpylähotelli Kunnonpaikka

22.10.

Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä, klo 16-22, Kylpylähotelli Rauhalahti

18.10.

14.10. Viulunsoittaja katolla

19.10.

Tangokuningatar Tiina Räsänen, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Pelastakaa Lapset, kauppatori Pyykkipojat, King’s Crown

KONSERTTI

23.10.

Huttuset Satasella musiikkiiltama, klo 19.30, Kylpylähotelli Rauhalahti

24.10.

Luolamies, klo 12.15, Kuopion Kaupunginteatteri Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä, klo 16-22, Kylpylähotelli Rauhalahti Korsuorkesteri: Suomi 100 vuotta, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Rauhanturvaajat, kauppatori

Terveys & Hyvinvointi 2017

6.10. Herra Ylppö & Ihmiset

25.10.

Satutunti: Aarteenetsijöitä, klo 10, Kuopion Kaupunginkirjasto Patriarkka, klo 12.15, Kuopion Kaupunginteatteri Kulttuurikahvila 60+, klo 13, Kuopion kaupunginkirjasto Naistentanssit: Finlanders, klo 20-0.30, Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoketanssit, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jazz Klubi – Laura Annika Quartet, King’s Crown

26.10.

Cilla Back: Elämä, klo 19, Sotku Fantastic Fantasy, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Patriarkka, klo 19.15, Kuopion Kaupunginteatteri Kohtaamisia - erityisryhmien disco, Kylpylähotelli Rauhalahti Vuorohakutanssit, Kylpylähotelli Kunnonpaikka

27.10.

Kulttuuriketto: Iiro Näkki: provide, klo 12, Sotku Luolamies, klo 13.15, Kuopion Kaupunginteatteri Kamarista Kajahtaa – Syötävät Sävelet, klo 18, Kuopion Klubi Provide + Spesiaali-iltamat, klo 19, Sotku Viulunsoittaja katolla, klo 19, Kuopion Kaupunginteatteri Ismo Alanko - Yksin, klo 20, Kuopion Musiikkikeskus Tanssit: Marco Lundberg & Liekki, klo 21-1.30, Kylpylähotelli Rauhalahti On The House, klo 22, Ravintola Kummisetä Janne Tulkki & Tulinen Sydän, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Henna ja Tomi -duo, King’s Crown

28.10.

Viulunsoittaja katolla, klo 13, Kuopion Kaupunginteatteri Luolamies, klo 13.15, Kuopion Kaupunginteatteri Suomen Hevonen, klo 18, Kuopion Kaupunginteatteri

Kari Tapio – Sinivalkoinen ääni, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Tanssit: Rakkauden Ammattilaiset, klo 21-1.30, Kylpylähotelli Rauhalahti Santa Cruz & The Empire Strikes, Henry’s Pub Egotrippi, Viihdemaailma Ilona Arvi Leskinen Duo, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Henna ja Tomi -duo, King’s Crown

29.10.

Kamarista Kajahtaa Aikamatka, klo 16, Kuopion kaupungintalo

30.10.

Huttuset Satasella musiikkiiltama, klo 19.30, Kylpylähotelli Rauhalahti DJ Joniveli, klo 20, Intro

31.10.

Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä, klo 16-22, Kylpylähotelli Rauhalahti Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri -vierailu, klo 18.15, Kuopion Kaupunginteatteri

11

>Marraskuu 1.11.

Suun terveyspäivä, Terve Kuopio -kioski Lasse Hoikka & Souvarit -naistentanssit, Kylpylähotelli Rauhalahti Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri -vierailu, klo 10.15, Kuopion kaupunginteatteri Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri -vierailu, klo 12.15, Kuopion kaupunginteatteri

TAPAHTUMA

13.10. Pelastakaa Lapset!

2.11.

Kulttuurivartti, Kuopion museo Opiskelijaravit, Kuopion ravirata Kuulopäivä, Terve Kuopio -kioski Kuopion kaupunginorkesterin Sinfoniasarja IV, Kuopion Musiikkikeskus Patriarkka, klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Sinfonisarja IV, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Tasha Taylor & Blues band, klo 20, Ohjelmaravintola Maxim

3.11.

Sami Hedberg On Ice, klo 20, Kuopion Jäähalli Henna Hartikainen: Nolo olo, klo 19, Sotku Hurma -tanssit, Kylpylähotelli Rauhalahti Uhkapelurit, klo 22, Ravintola Kummisetä Luolamies, klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Viulunsoittaja katolla, klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Olavi Uusivirta, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Soul Train ja mahtavat pikkujoulubileet, klo 20, Ohjelmaravintola Maxim

4.11.

Henna Hartikainen: Nolo olo, klo 19, Sotku Uhkapelurit, klo 22, Ravintola Kummisetä Semmarit: 20 sinkkua, Kuopion Musiikikeskus Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty, Hotelli Isovalkeinen Rokkia poikaporukalla: Pauli Hanhiniemen retkue, Pelle Miljoona United & Lohkare, Kylpylähotelli Rauhalahti Badding, klo 14 ja 19, Ohjelmaravintola Maxim

5.11.

Henna Hartikainen: Nolo olo, klo 17, Sotku

KOE & NÄE 16.–20.10.

KUOPIO

Kuopio alue

SUPERSYYSLOMA

NÄYTTELY

SUPERSYYSLOMA TULEE JÄLLEEN, tarjoten hauskaa ja monipuolis-

4.5.–6.1.2018 Metsiemme tuntematon aarreaitta

6.-11.11.

Savon sukututkimusharrastajien näyttely, Kuopion kaupunginkirjaston ala-aula

6.11.

Maakuntalauluilta, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus

7.11.

Fragile – Särkyvää, klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Siipirikko ja matriakkoja ennakko, klo 19, Kuopion kaupunginteatteri

8.11.

Sanomalehtikahvila, Ravintola Kallavesj Joona Toivanen trio, King’s Crown Heikki Koskelo & Taivaankaari – naistentanssit, Kylpylähotelli Rauhalahti Fragile – Särkyvää, klo 12.15, Kuopion kaupunginteatteri Siipirikkoja ja matriarkkoja ensi-ilta, klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Fragile – Särkyvää, klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri

9.11.

Patriarkka, klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Päivämatinea II: Kuopion kaupunginorkesterin avoin harjoitus, klo 12, Kuopion Musiikkikeskus Sinfoniasarja V, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Showhat – The Queens, klo 19, Ohjelmaravintola Maxim

10.11.

Suomen hevonen, klo 12, Kuopion kaupunginteatteri Viulunsoittaja katolla, klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Luolamies, klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Showhat – The Queens, klo 19, Ohjelmaravintola Maxim

11.11.

Luolamies, klo 18.15, Kuopion kaupunginteatteri Dingo: Autiotalon aarteita -kiertue, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus

12.11.

Suomen Onni -musiikkiiloittelu, klo 19, Kuopion Musiikkikeskus

14.11.

Siipirikkoja ja matriarkkoja, klo 12, Kuopion kaupunginteatteri Patriarkka, klo 12.15, Kuopion kaupunginteatteri St Petersburg Festival Ballet: Pähkinänsärkijä, klo 19.30, Kuopion Musiikkikeskus

Näyttelyt:

Salonkielämää Kuopiossa ja Helsingissä, 7.4.–21.10.2017, Kuopion korttelimuseo Kaunista Kauhua, 16.9. alkaen, Kuopion taidemuseo Metsiemme tuntematon aarreaitta, 4.5.2017–6.1.2018 Kuopion museo Terike Haapoja ja Jarmo Husso, 16.9.–5.10.2017, G12 Kuopio Bremer x Bremer = Suomi, 1.9.–29.10.2017, VBvalokuvakeskus Victorin ateljeessa, 15.6.– 29.10.2017, VB-valokuvakeskus Marjatta Vilhunen ja Eeva Kirilin-Helenius, 7.– 26.10.2017, G12 Kuopio Elina Luukanen, 28.10.– 16.11.2017, G12 Kuopio

21.10.

Kuopion kaupunginteatteri

PATRIARKKA KUOPION KAUPUNGINTEATTERIN HULVATON perhedraama näytelmä Patriarkka saa ensi-iltansa 21.10. Näytelmä kertoo, mitä tunteista ja asioista puhumattomuus voi saada aikaan. Miten virheet siirtyvät tuleville sukupolville ja minkälaista tuhoa ja katkeruutta ne voivat pahimmillaan aiheuttaa. Se kertoo myös ajankohtaisesti sukupuolten vastakkainasettelusta. Patriarkka on hyvin inhimillinen, satiirinen ja terävä komedia meistä ihmisistä. Se on kuin peili, josta voi tunnistaa monia itselleen tuttuja asioita.

Näytelmän on ohjannut Olli-Matti Oinonen.

23–31€ peruslippu 20–28€ eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet, lapset (alle 16-vuotiaat) 23–26€ ryhmät (väh. 20 hlöä), pyörätuolit www.kuopionkaupunginteatteri.fi

13.–14.10.

Ohjelmaravintola Maxim

JOPE SHOW KOOMIKKO, IMITAATTORI, MUUSIKKO ja näyttelijä Jope Ruonansuu astuu lavalle

koko illan show:ssa, joka ei jätä ketään kylmäksi. Luvassa on Jopea parhaimmillaan: hahmoja ja biisejä huumorilla tarjoiltuina. www.maximkuopio.fi/jope-ruonansuu-show

www.digimag.fi

123

Terveys & Hyvinvointi 2017

ta tekemistä lapsille sekä nuorille Kuopion alueella. Luvassa on niin kulttuurisia kuin liikunnallisiakin aktiviteetteja ilmaiseksi tai alennushintaan. Nuorisotaloilla on paljon erilaisia tapahtumia, yhteistä tekemistä ja työpajoja. Muun muassa teatterikursseja on tarjolla Latarilla ja Riistaveden nuorisotilassa ja animaatio-kurssi Kulttuuriareena 44:lla. Kädentaitoja voi kokeilla eri paikoissa kivenhionnasta heijastinten tekemiseen.

Kuopion museoihin pääsevät aina alle 18-vuotiaat ilmaiseksi ja museoissa on tarjolla monipuolisia näyttelyitä, opastuksia ja työpajoja eri-ikäisille lomailijoille. Kuopion kaupunginkirjastossa ja Kauppakeskus Matkuksessa voi osallistua Sanataidekoulu Aapelin satupäivään, kirjastoissa on muun muassa kitaransoiton ohjausta, Kuopion Musiikkikeskuksessa on Herra Heinämäki -konsertti ja Riuttalan talonpoikaismuseo kutsuu seikkailuun.

Supersyyslomaan kuuluu myös liikkumisen iloa. Niiralan ja Lippumäen uimahalleihin pääsevät alle 18-vuotiaat uimaan ja kuntosalille maksutta 16.–20.10. klo 8–16 välisenä aikana. (Kuntosalille alaikäraja on 13 vuotta turvallisuussyistä ja 13–15-vuotiaat pääsevät kuntosalille vain aikuisen kanssa.) Kuopio-hallille pääsevät alle 18-vuotiaat ilmaiseksi juoksemaan tai kuntosalille samaisena ajankohtana. Lippumäen jäähalliin pääsevät alle 18-vuotiaat myös ilmaiseksi luistelemaan loman arkipäivinä klo 12–15.

Eri liikuntapaikoissa on tarjouksia lapsille ja nuorille viikon aikana. Muun muassa Kuopion keilahalli ja Rauhalahti Bowling tarjoavat keilailua edullisempaan hintaan nuorisolle. Tahko Spa tarjoaa alennuksia kylpylään, ja Voema-kiipeilykeskuksessa voivat nuoret kokeilla kiipeilyä 5 eurolla. Niin Puijon Jousi ry kuin Kuopion Reippaan Voimistelijatkin järjestävät syyslomalla leiritoimintaa.

Alle 16-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi KalPa-KooKoo -peliin Niiralan Monttuun perjantaina 13.10. klo 18.30 (liput noudettava ennakkoon KalPa Pro Shopista 1.10. alkaen). Gyostage 5 -pelitapahtumaa vietetään Savonia AMK:n tiloissa viikonloppuna 13.–15.10.

Perheen pienimmille on Mimmit-lastenkonsertti Kulttuuriareena 44:lla sunnuntaina 15.10. Liput konserttiin 10 €. www.kuopio.fi/fi/supersyysloma

14.10.

KOE JA NÄE

Kuopion Musiikkikeskus

VESALA KUOPION MUSIIKKIKESKUKSELLA VESALA ILAHDUTTAA KEIKKAILEMALLA syksyllä konserttisaleissa.

Vesala julkaisi nimeään kantavan debyyttialbuminsa kesäkuussa 2016. Albumi oli kriitikoiden ja kuulijoiden ylistämä ja tuotti monta hittisingleä. Vesalalle myönnettiin kesällä 2016 Juha Vainio -sanoituspalkinto, ja helmikuussa 2017 Vesala palkittiin neljällä Emmalla. Tulevasta musiikista saatiin ensimmäinen maistiainen 4.5. ”Muitaki ihmisii” -singlellä, joka nousi heti kärkilistojen huipulle.

KOKEA KUOPIO

LIPUT: 38,40 € permanto rivit 1–7 / 36 € / 33,40 € takaparvi viim. rivi

www.kuopionmusiikkikeskus.fi

28.10.

112 100 TAPAA

Kuopion Musiikkikeskus

KARI TAPIO – SINIVALKOINEN ÄÄNI KONSERTISSA SINIVALKOISEN ÄÄNEN sinivalkoisia lauluja sekä tositarinoita elämästä ja urasta artisti- ja muu-

sikkoystävien kudelmana. Hänen Orkesterinsa Jiri Jalkasen johdolla Solisteina muun muassa Janus Hanski, Anna Hanski, Mika Lappalainen, Katja Lukin, Ilkka Vainio, Kulkuriveli Jami ja Sakari Kuosmanen. Illan Isäntänä Joona Jalkanen Liput: 35 € www.kuopionmusiikkikeskus.fi

20.–22.10.

Tervon lohimaa

HAUKKU-OTTELU 2017 SUOMEN KANSALLISKOIRALLE, SUOMENPYSTYKORVALLE, on järjestetty valtakunnallinen mestaruuskilpailu

Haukku-Ottelu vuosittain jo vuodesta 1950 lähtien. Kyseessä on Suomen Kennelliitto -Finska Kennelklubben ry:n valtakunnallinen linnunhaukkuottelu, jossa mitataan koirien valmiuksia ja metsästystaipumuksia ilman että riistaa ammutaan. Ottelussa kilpaillaan linnunhaukun mestaruudesta vahvistettujen lajin koesääntöjen ja -ohjeiden mukaisesti.

Ottelu järjestetään Pohjois-Savon Kennelpiirin alueella. Tapahtuman suojelijaksi on lupautunut kansanedustaja Markku Eestilä. Tapahtuma on liitetty mukaan valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan.

Koirien ollessa metsässä on paikan päällä olevalla yleisöllä mahdollisuus tutustua muun muassa suomenpystykorviin ja niiden kanssa metsästämiseen.

ALUEEN ELÄMYKSELLISIN TAPAHTUMAKALENTERI. digimag.fi DIGIMAG.FI

DIGIMAG

www.digimag.fi

124

Terveys & Hyvinvointi 2017

KOE & NÄE

KUOPIO

Lasten ja nuorten SUPERSYYSLOMA Kuopiossa 14.-22.10.2017 Liikuntaa, taidetta, kulttuuria, leirejä, työpajoja ja retkiä eri puolilla kaupunkia.

Hyppää mukaan!

LMA KATSO OHJE upersyysloma /s www.kuopio.fi a #kiitoskaveruudelle m #supersyyslo

www.kuopio.fi

HYVINVOINTISPORTTI

HYVINVOINTI SEKÄ SOTE-ALAN

KALENTERI KALENTERI

TAPAHTUMAKALENTERI 2017 SEURAAVAAN KALENTERIIN ON koottu hy-

vinvointi- sekä sosiaali- ja terveysalan merkittävimpiä tapahtumia Kuopiosta ja lähiseudulta loka–marraskuulta 2017. Kaupallisten tilaisuuksien merkintä on (K). Listaa päivitetään seuraaviin Digimag-lehtiin ja verkkosivuille (www.digimag.fi). Uutta sisältöä otetaan vastaan sähköpostilla: i.lommi@gmail. com Maksuttomasti julkaistaviin yksittäisiin tapahtumiin on sisällytettävä aika, nimi tai teema, paikka, järjestäjä, mahdollinen www-kotisivu ja mahdollinen muu huomionarvoinen tieto. Tapahtuma kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian. Voitte ostaa lisätilaa tai suurikokoisemman noston tapahtumalle.

Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia ja niitä voi puuttuakin.

UUTTA!

KUOPION SEUDUN HYVINVOINTITAPAHTUMAT

10

13.10.

>Lokakuu

15.10.

Infoa ja koulutusta:

10.10.

Lääkäri Sandra Rangelin luento suoliston mikrobiomista.

Kunnonpaikka, klo 18-20. (K) Avoin yleisöluento osteoporoosista, kaatumisista ja murtumisista. Heikki Kröger.

Kuopion kaupungintalo, klo 16.30.

Terveydeksi-luento. Ehjin nahoin muutoksesta. Sirkka Santapukki. Siilinjärven kunnantalo, klo 18.

11.10.

Kuopion Perheentalon aamukahvit: Viiniä ruoalla lapsiperheissä. Apaja, klo 10-12.

Arjen avun lähteelle – johdatus ikääntyneiden etuuksiin ja palveluihin. Kaupungintalo, klo 12-15.

Tukipilarin Infokahvila:

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo -esittely, klo 14-16.

Terveysoivalluksialuento elämänlaadun ja hyvinvoinnin kohentamisesta.

Kansalaisopisto, klo 18.30-20.

Huolehdi sisäilmasta -luento.

Kansalaisopisto, klo 18.30.

Cultura Nova: Katsomusten ja kulttuurien kohtaaminen -luento, lääninhallitus, klo 17.

12.10.

Kuntoutusta ja palveluja – kuka niitä saa ja miten?

Kuopion invalidit ry.

Kaupunginkirjasto, klo 13-16.

Muuta:

Tietoa omatarkkailusta ja rintojen terveydestä Rosanauha -päivänä. Kuopion seudun omaishoitajat ja läheiset ry, klo 13-14.30.

Reformaation haasteita tämän päivän yhteiskunnalle ja kirkolle -luento. Alavan seurakuntasalissa (piispa emeritus John Vikström), klo 14.

22.10.

Tunnustuskirjat reformaation ilmentäjinä -luento (kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen) Alavan seurakuntasalissa, klo 14.

24.10.

Kaatumisten ehkäisy -kampanjan I teemapäivä.

Kaupunginkirjasto, klo 10-15.

25.10.

Kuopion Perheentalon aamukahvit: Keho ja liikunta odotuksen aikana ja synnytyksen jälkeen. Apaja, klo 10-12.

Lääkäri Ville Pöntysen luento: Kilpirauhanen ja lihaksisto.

Kunnonpaikka, klo 18.

Elintavat ja hengitysterveys -luento. Kansalaisopisto, klo 18.30.

10.10.

Hoiluuhumpat raittiustalolla, klo 12-15.

Pariskuntien ilta Keskusseurakuntatalolla klo 17.

11.10.

Eläkeläisten virkistyspäivä ja raamattutunti Keskusseurakuntatalolla.

Omaiset ja läheiset -liitto. (K), klo 11.

12.10.

Järvi-Kuopion seurakunnan miesten saunailta Nilsiän Tahko Spassa klo 18.

13.10.

Pallojumppa. Avointa ja maksutonta matalan kynnyksen liikuntaa, Kansalaisopiston Puistokartanon liikuntasali, Kuopion kaupungin hyvinvointipalvelut, klo 9-9.45.

15.10.

Tuomiokirkon kamarikuoron 40v-juhlakonsertti Tuomiokirkossa (K), klo 15.

20.-22.10.

31.10.

Hiljaisuuden retriitti Nilsiän Aholansaaressa, Järvi-Kuopion seurakunta, klo 15-.

Hiljaisuuden retriitti – ”Sinun lepoosi – Sinun valoosi” Rytkyn seurakuntakeskuksessa Karttulassa klo 17-.

Yhdistystoimintaa:

Järvi-Kuopion seurakunnan sururyhmä alkaa Juankoskella virastotalolla, klo 18.

Yhdistykset esittäytyvät, Kompassi, Tukipilari, klo 12-14.

Avoin vuoropuheluilta kansalaisjärjestöille ja yhdistyksille. Suokatu 6:n toimintakeskus, klo 17.

Eläkeläisten virkistyspäivä ja raamattutunti Keskusseurakuntatalolla.

Kuopion kaupunki. (K), klo 11.

Hiljaisuuden messu.

Tuomiokirkkoseurakunta, klo 18.

Turvallisia vuosia senioreille kotona ja liikenteessä.

Kansalaisopisto, klo 13-16.

25.10.

www.digimag.fi

126

24.10.

25.10.

Terveys & Hyvinvointi 2017

Perheilta Keskusseurakuntatalolla, klo 18.

Kaupungintalo. Itä-Suomen yliopisto, klo 14-17.

27.10.

21.11.

Niskan hyvinvointi. Avointa ja maksutonta matalankynnyksen liikuntaa, Puistokartanon liikuntasali, Kuopion kaupungin hyvinvointipalvelut, klo 9-9.45.

28.10.

Jumppapäivä. Kunnonpaikka, klo 10-15. (K)

11

>Marraskuu

Kaatumisten ehkäisy -kampanjan II teemapäivä.

Kaupunginkirjasto, klo 10-15.

22.11.

Kuopion Perheentalon aamukahvit: Lapsen oikeudet Suomessa (lapsiasiamies Tuomas Kurttila), Apaja, klo 10-12.

23.11.

Tietopäivä psykoosista. KYS auditorio, (AA-ovi), klo 8.30-15.

28.11.

Kuopion omaishoidon verkoston luentotapahtuma – Terveesti itsekäs.

Kaupunginkirjasto, klo 1314.45.

29.11.

11.11.

Kuopion Perheentalon aamukahvit: Satuhierontaa.

Apaja, klo 10-12.

15.11.

Siilinjärven omaishoidon verkostotapahtuma.

Seurakuntasali, klo 13-15.

Infoa ja koulutusta: Vapaaehtoisjohtamisen peruskurssi. Steinerkoulu.

Opintokeskus Visio, klo 12-18.

Kuopion Perheentalon aamukahvit: Some ja pelaaminen lapsiperheissä.

Apaja, klo 10-12.

Diagnoosina keuhkoahtaumatauti -luento.

Kansalaisopisto, klo 18.30.

16.11.

Work Goes Happy -työhyvinvointitapahtuma.

Yliopistokampus, klo 9.15-17.

Vapaaehtoistyön koulutuspäivä Tukipilarissa.

Tukipilari, klo 9.30-15.30.

20.11.

Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnan vastuu – 100-vuotiaan Suomen lapset.

Muuta:

3.11.

Vesijuoksu. Avointa ja maksutonta matalan kynnyksen liikuntaa. Niiralan uimahalli (allasmaksu) Kuopion kaupungin hyvinvointipalvelut, klo 9-9.45.

4.-5.11.

Metsän huuto, koko perheen syystapahtuma. Kunnonpaikka.

10.11.

Asahi. Avointa ja maksutonta matalan kynnyksen liikuntaa, Puistokartanon liikuntasali.

Kuopion kaupungin hyvinvointipalvelut, klo 9-9.45.

12.11.

Tanssilavojen Suomi -yhteislaulutilaisuus.

Kaupungintalo. Lauluklubi Maestra, klo 18.

17.11.

30.11.

Lantionpohjalihasten harjoittelu. Avointa ja maksutonta matalan kynnyksen liikuntaa, Puistokartanon liikuntasali, Kuopion kaupungin hyvinvointipalvelut, klo 9-9.45.

Yhdistystoimintaa:

Salainen metsäni -elokuva.

Kuvakukko, klo 12-15.

9.11.

Kuopion yhdistysten ja järjestöjen ilta.

Kaupunginkirjasto, klo 17.30.

14.11.

Vapaaehtoistoiminnan info – yhdistysten vapaaehtoistoiminnan esittelyä. Kaupunginkirjasto, klo 16.30-19.

21.11.

Yhdistystoiminnan historiaa -tarinailta. Kuopion museo, klo 15-17. Tukipilari.

21.11.

26.11.

Omaishoitajien kirkkopyhä.

Siilinjärven kirkko, klo 10.

30.11.-3.11.

Hiljaisen rukousmaalauksen retriitti Rytkyn leirikeskuksessa Karttulassa. Alavan seurakunta.

KOE & NÄE

SPORTTI KALENTERI

KUOPIO

TEATTERI Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa Kuopiossa:

JÄÄKIEKKO

SUOMEN TAITEEN TARINA 25.11. Vaimoni Casanova

28.10. Kalpa - Jukurit

6.10.2017– 4.3.2018 Kuopion taidemuseo

KUOPION SEUDUN URHEILUTAPAHTUMAT

10 >Lokakuu 1.10.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – HPK Hämeenlinna, Naisten liigaa Niiralan jäähallissa klo 12.30 LENTOPALLOA: Mahti – Nurmon Jymy, miesten ykkössarjaa Maaningan urheilutalolla klo 16 LENTOPALLOA: Puijo Wolley – Etta Oulu, naisten ykkössarjaa Pohjantien koululla klo 16

4.10.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Stavanger Oilers, CHL-liigaa Niiralan jäähallissa klo 19

5.10.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – SaiPa, Lappeenranta, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 18.30

7.10.

LENTOPALLOA: Mahti – Kuortane, miesten ykkössarjaa Maaningan urheilutalolla klo 18

8.10.

LENTOPALLOA: LEKA Volley – Lakkapää Rovaniemi, miesten lentopalloliigaa Studentialla klo 17 LENTOPALLOA: Pielaveden Sampo Volley – Tiikerit, Kokkola, miesten mestaruusliigaa Siilinjärvellä Ahmon koululla klo 17

12.10.

JALKAPALLOA: KuPS – RoPS, Rovaniemi Veikkausliigaa Kuopion keskuskentällä klo 18.30

13.10.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – KooKoo Kouvola, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 18.30

14.10.

LENTOPALLOA: Puijo Wolley – Kuortane, naisten ykkössarjaa Pohjantien koululla klo 17 LENTOPALLOA: LEKA Volley – VaLePa Sastamala, miesten lentopalloliigaa Studentialla klo 17

15.10.

LENTOPALLOA: Sampo Volley – Isku Tampere, miesten mestaruusliigaa Pielaveden urheilutalolla klo 17

20.10.

JALKAPALLOA: KuPS – JJK Jyväskylä, Veikkausliigaa Kuopion keskuskentällä klo 18.30 JÄÄKIEKKOA: KalPa – JYP Jyväskylä, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 18.30

21.10.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Ilves Tampere, Naisten liigaa Niiralan jäähallissa klo 14.45 YLEISURHEILUA: Tahkon vuorijuoksu Nilsiän Tahkovuorella

22.10.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Lukko Rauma, Naisten liigaa Niiralan jäähallissa klo 12.30 SALIBANDYÄ: Welhot – SPV Seinäjoki, miesten salibandyliigaa Kuopiohallissa klo 18.30

28.10.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Jukurit Mikkeli, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 17 LENTOPALLOA: Sampo Volley – VaLePa Sastamala, miesten mestaruusliigaa Siilinjärven Ahmolla klo 17

29.10.

SALIBANDYÄ: Welhot – Classic Tampere, miesten salibandyliigaa Kuopiohallissa klo 18.30

11

>Marraskuu 4.11.

LENTOPALLOA: LEKA Volley – Etta Oulu, miesten lentopalloa Studentialla klo 17 JÄÄKIEKKOA: KalPa – Tappara Tampere, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 17 LENTOPALLOA: Mahti – KyKy Betset Kyyjärvi, miesten ykkössarjaa Maaningan urheilutalolla klo 18

11.11.

PUIJON ENSILUMEN LATU avautuu hiihtostadionilla klo 11 (säävaraus) SALIBANDYÄ: Welhot – TPS Turku, miesten salibandyliigaa Kuopio hallissa klo 16 LENTOPALLOA: Sampo Volley – Team Lakkapää Rovaniemi, miesten mestaruusliigaa Pielaveden urheilutalolla klo 17

12.11.

LENTOPALLOA: Puijo Wolley – Nice Team Joensuu, Pohjantien koululla klo 16 SALIBANDYÄ: Welhot – Indians Espoo, miesten salibandyliigaa Kuopio hallissa klo 18.30

15.11.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Lukko Rauma, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 18.30

18.11.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Ilves Tampere, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 17 LENTOPALLOA: LEKA Volley – Ducks Vantaa, miesten lentopalloliigaa Studentialla klo 17

19.11.

LENTOPALLOA: Sampo Volley – LEKA Volley, miesten mestaruusliigaa Siilinjärven Ahmolla klo 17

22.11.

SALIBANDYÄ: Welhot – KooVee Tampere, miesten salibandyliigaa Kuopiohallissa klo 18.30

25.11.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Ilves Tampere, Naisten liigaa Niiralan jäähallissa klo 12.45 JÄÄKIEKKOA: KalPa – Pelicans Lahti, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 17 LENTOPALLOA: LEKA Volley – Tiikerit Kokkola, miesten lentopalloliigaa Studentialla klo 17 LENTOPALLOA: Mahti – Karhulan Veikot Kotka, miesten ykkössarjaa Maaningan urheilutalolla klo 18

26.11.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Espoo United, Naisten liigaa Niiralan jäähallissa klo 15

12 >Joulukuu 1.12.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Ässät Pori, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 18.30

2.12.

LENTOPALLOA: Sampo Volley – Vantaa Ducks, miesten mestaruusliigaa Pielaveden urheilutalolla klo 17

5.12.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – HPK Hämeenlinna, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 18.30

6.12.

YLEISURHEILUA: Kuopion Itsenäisyysmaraton Väinölänniemellä klo 9/10

8.12.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – SaiPa Lappeenranta, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 18.30

9.12.

16.12.

LENTOPALLOA: Sampo Volley – Akaa Volley, miesten mestaruusliigaa Siilinjärven Ahmolla klo 17 LENTOPALLOA: Mahti – Lempäälä, miesten ykkössarjaa Maaningan urheilutalolla klo 18

17.12.

ti–la 10–17, su-ma suljettu, Kauppakatu 35 www.taidemuseo.kuopio.fi

LENTOPALLOA: LEKA Volley – Akaa, miesten lentopalloliigaa Studentialla klo 17

20.12.

LENTOPALLOA: Sampo Volley – Etta Oulu, miesten mestaruusliigaa Iisalmessa klo 18.30

26.12.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Kärpät Oulu, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 17

30.12.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – Pelicans Lahti, SM-liigaa Niiralan jäähallissa klo 17

31.12.

YLEISURHEILUA: Maaningan Uudenvuodenjuoksu (5 km) Maaningan keskustassa klo 18

LENTOPALLOA: Puijo Wolley – JyLe Jyväskylä, Pohjantien koululla klo 17

10.12.

JÄÄKIEKKOA: KalPa – HPK Hämeenlinna, Naisten liigaa Niiralan jäähallissa klo 15.45

13.12.

SALIBANDYÄ: WelhotLaSB Lammi, miesten salibandyliigaa Kuopio hallissa klo 18.30

Puuttuuko tapahtumasi kalenterista.

Lähetä meille siitä tietoa: Kuopio.toimitus@digimag.fi www.digimag.fi

Ateneumin taidemuseon kokoelmien klassikot rantautuvat Kuopioon. Näyttely johdattaa läpi Suomen taiteen kehityskulun 1800-luvulta 1960-luvulle kytkien Suomen taiteen tarinan kansainväliseen kehitykseen ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin.

Maamme vanhimmasta ja laajimmasta taidekokoelmasta kootussa näyttelyssä ovat esillä muun muassa Wäinö Aaltonen, Fanny Churberg, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Essi Renvall, Tyko Sallinen, Ellen Thesleff ja Sam Vanni.

127

Terveys & Hyvinvointi 2017

KAMERA ASEENA 3.11.2017–7.1.2018

VB-valokuvakeskus

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelman osana VB-valokuvakeskus esittelee tunnetun Jänisten kuvaajasuvun rintamakuvia. Kamera aseena -näyttely on ainutlaatuinen kuvaus suomalaisesta sotavalokuvauksesta, sen tarkoituksesta, tekniikasta ja kuvaajien omasta kokemuksesta. Samalla se avaa näkymän sotamiesten elämään rintamalla.

Kuninkaankatu 14–16, 70100 Kuopio www.vb-valokuvakeskus.fi

GRAMOFONIN KONSERTIT KUOPION MUSIIKKIKESKUKSESSA KLO 19

konserttikiertueen 30. juhlavuosi

su 15.10.

www.gramofoni.fi www.finlanders.fi

la 16.12.

FINLANDERS & 7 SEINÄHULLUA Gramofoni OHJELMAMYYNTI - ÄÄNIMAINONTA - STUDIO - TAPAHTUMATUOTANTO Rieskalähteent. 70, TURKU www.gramofoni.fi - fb: gramofoni - insta: gramofonioy www.digimag.fi

128

Terveys & Hyvinvointi 2017

LIIKENNEOPISTO AVE Olemme nykyaikainen ja nuorekas autokoulu.

Tule meille autokouluun, onnistut varmasti!

Meiltä saat ystävällistä palvelua ja ammattitaitoisen opetuksen. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa oman opetuksen aikatauluun.

Nykyaikaiset opetusvälineet ja ajoneuvot takaavat häiriöttömän opiskelun.

Sijaitsemme Kuopiossa Kirkkokadun ja Puistokadun kulmauksessa, lähellä ammattiopistoa ja kahta lukiota. Ja mikä parasta, koulun omasta pihasta on helppo lähteä ajotunnille ja et ole heti keskellä vilkkainta kaupunkia.

TiliMEMO Oy

20

B-kurssi

TERVETULOA AUTOKOULUUN! Mopo-, kevari- ja B-kurssit.

Ilmoittaudu mukaan netissä!

990 € + viranomaismaksut

Kirkkokatu 61, Kuopio | Puh. 040 170 6000 | www.liikenneopistoave.fi |

-vuotias taloushallinnon

HANNES KAPANEN SUOSITTELEE

asiantuntija TULE TUTUSTUMAAN

www.tilimemo.fi

SATOJA

UPEISIIN TONTTEIHIN JA EKOLOGISEEN ASUMISEEN

TONTTEJA

MATKUKSEEN

TERVOSSA

LUE LISÄÄ kotirannalla.fi tervo.fi www.digimag.fi

129

Terveys & Hyvinvointi 2017

Kysy tarjousta tehokkaasta suorarekrytointipalvelustamme.

Lisätietoja antaa Jukka Räsänen 045 136 4877.

Positiivisesti erilainen painotalo

Suurkuvatulostus

Sähköiset julkaisut

Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

Painotuotteet

JOENSUU | TAMPERE | NURMES | HELSINKI

p. 010 230 8400 www.punamusta.com

Vain yksi voi olla tällainen.

www.digimag.fi

130

Terveys & Hyvinvointi 2017

HUOLEHDI TERVEYDESTÄSI, NIIN SE HUOLEHTII SINUSTA Pihlajalinna Iten lääkärikeskuksessa ja sairaalassa toimii lähes 70 terveydenhuollon asiantuntijaa.

Kuopiossa tarjoamme laajan valikoiman yleis- ja erikoislääkäripalveluja sekä monipuolisia tutkimus-, toimenpide- ja leikkausmahdollisuuksia.

KUOPIO, Koljonniemenkatu 2, AJANVARAUS 017 263 1200 • pihlajalinna.fi