Suomi 100 Kuopio

JUHLAVUODEN ERIKOISNUMERO

SUOMI

100

KUOPIOSSA

Kuopio–Tahko historiasta nykypäivään Vaikutusvaltaisia henkilöitä

MENESTYSTARINOITA

YRITYSMAAILMASTA

Sata vuotta kuopiolaista ruokaa

JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT

”Kasvava Kuopio

Suomi 100 -juhlavuosi on yhteinen hanke

Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen

NMT MEDIA

Suussa sulavuutta, pitkään viipyileviä makuja ja ainutlaatuista aromikkuutta Isän ja ukin jalanjäljissä Vesa Lappi oppi kalastamaan jo ennen kävelytaitoa. Lukemattomien vesistöjen äärellä vietettyjen tuntien ja leppäsavun lumoavassa tuoksussa kasvamisen jälkeen hän halusi tarjota saman kokemuksen muillekin. Kala-Lappi syntyi intohimosta, osaamisesta ja tahdosta tehdä työtä paremman kotimaisen kalaruuan puolesta.

Kylmäsavustukseen Lappi hurahti jo 90-luvulla, jolloin hän valvoi öitä savustamisen äärellä parhaan maun takaamiseksi. Kala-Lapin tuotteiden valmistuksessa perinteistä käsityötä on täydennetty modernilla teknologialla. Uniikin valmistusprosessin kaikki ohjelmistot ja teknologia on suunniteltu sekä valmistettu itse.

Lapin suvussa on kalastettu ja valmistettu kalaa vähintään neljän sukupolven ajan. Tuotteiden makumaailmassa hyödynnetään vanhoja sukureseptejä sekä uusia, yllättäviä yhdistelmiä. Ideoita makuelämyksiin saadaan Suomen ainutlaatuisesta luonnosta. Päivästä toiseen puhtaiden vesistöjen kirjolohi koukuttaa yhä uudelleen.

Aito kalamiehen ote, ainutlaatuiset reseptit sekä valmistustavat ovat luoneet koko Suomen valloittaneen tuotesarjan. Kala-Lapin tuotteita on saatavilla kautta maan aina Hangosta Ivaloon. Nyt suomalaisten suosima kirjolohi hurmaa myös ranskalaisia gourmeekokkeja ja huippuravintoita. Seuraavaksi koukutetaan koko maailma.

Ongi eteesi Kala-Lapin ihastuttavat tuotteet. Aidolla tulella kypsytetty Lapin Tulisavu, käsityönä maustettu Lapin Graavi, rakkaudella savustettu Lapin Kylmäsavu sekä monipuolinen Lapin Lumous piristävät arkea ja juhlaa.

Joka vuosi Kala-Lappi tuo markkinoille uuden, ennennäkemättömän tuotteen.

KALA-LAPPI OY Takojantie 7, 70900 Toivala Puh. 045 1569 225 | asiakaspalvelu@kalalappi.fi

VAHVASTI SUOMALAINEN

KUOPIO | MIKKELI | JOENSUU SAVONLINNA | VARKAUS | IISALMI

carlson.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ NMTKUOPIO Avaa kaupunkisi

68

75

77

92

NMT Kuopio 3/2017 5. vuosikerta MAALISKUU 2017 NMT on sisältörikas erikoisaikakauslehti. Lehden jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehti on saatavilla ympäri kaupunkia vilkkailla liikennepaikoilla sijaitsevista jakeluasemista.

Verkossa nmt.fi tarjoaa paljon lisämateriaalia innovatiivisesti, toimien henkilökohtaisena oppaanasi oman kaupunkisi elämyksiin.

KUSTANTAJA New Media Table Oy / NMT Kuopio Puijonkatu 9 B 15 70100 Kuopio vaihde puh. 040 - 130 4416 kuopio.toimitus@nmt.fi kuopio.ilmoitukset@nmt.fi www.nmt.fi etunimi.sukunimi@nmt.fi PÄÄTOIMITTAJA/ TOIMITUSJOHTAJA Sari Jalkanen 040 - 555 3460 TUOTANTO 040 - 130 4415 Eetu Ollikainen, Mirka Happonen, Antti Voutilainen TOIMITUS 040 - 130 4416 Mirka Happonen, Emma Heinonen, Jouni Huttunen, Heta Jyrälä, Sirpa Korhonen, Jere Lehtonen, Ilpo Lommi, Sisko Ojajärvi, Marlene Snoukian MYYNTI 040 - 130 4412 Sari Jalkanen PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

KANNESSA Kuva: Pixabay ja Leena Koskela Kuvankäsittely: Eetu Ollikainen

KUMPPANI

HUOM! N-MERKILLÄ VARUSTETTU ARTIKKELI SISÄLTÄÄ MAINONTAA, TUOTESIJOITTELUA JA KUMPPANEIDEN KUSTANTAMAA SISÄLTÖÄ.

10 10 Kuopion lyhyt historiikki Kasvun ja kehityksen vuosisata 24 Seppo Karvisen teesit Sananvapaus alkoi Kuopiosta 25 Kulttuurin tähtitehdas 28 Oppimisen iloa Katsaus koulutukseen 30 Yliopistollinen sairaala Historiasta nykypäivään 32 Eläminen satavuotiaaksi?

36 Kuopion tulevaisuus?

Visioimassa Risto Linturi 38 Kapungin katse eteenpäin Kaupunkistrategian uusiminen www.nmt.fi

42 Poliittiset vaikuttajat Kuopion poliittinen historia 48 Laatua veneilyyn 50 Supisuomalainen pulla Hallmanien kauppiassuku 54 Lujaa rakentamista 56 Tavaratalon edelläkävijä 58 Kippis olutkulttuurille!

61 Sisua muotoilubisnekseen 62 Sijoittamisella elinvoimaa 64 Katsaus kuopiolaisen urheilun historiaan Menestyksen ja lajien kirjo 7

Suomi 100 Kuopio

68 Sata vuotta ruokaa Ruokakulttuurin muutos Lähiruualle kiitos 75 Maakuntalaulu uusiksi 77 Kuopion tapahtumat Juhlavuoden tapahtumakooste 86 Tuntematon sotilas 92 Tahkon menestystarina Hiihtokeskuksesta ympärivuotiseksi viihdekeskukseksi 96 Tahkon tapahtumat Pitsausta hiihtohississä ja Finnvitsejä kesäteatterilla

Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy – kaikki liikejuridiikan palvelut Käsityökatu 18 (3. krs), 70100 Kuopio Puh. 010 320 8472 kuopio@lrhto.fi

www.lrhto.fi SEURAAVA NUMERO

LUONTO &METSÄ 21.4.

KUOPIO

2017

NMT MEDIA www.nmt.fi

8

Suomi 100 Kuopio

PÄÄKIRJOITUS

Kuopion numeroita ennen ja nyt

YHDESSÄ SUOMEN SUURESSA VUODESSA

KUOPION VÄESTÖNTIHEYS 1920

2017

9,8 36

KULUVA VUOSI on suomalaisille ja kuopi-

asukasta/km2

KUOPION ASUKASMÄÄRÄ 1917

2017

18 106 118 000 KUOPION PINTA-ALA 1920-luvulla 2

4320 km

2

TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ KUOPIOSSA 1919

2017

1940 7454

79

Vossikoiden lukumäärä Kuopiossa vuonna 1923

1927

autolla sai ajaa kaupungissa 30 km/h ja pimeällä 20 km/h

JULKAISUN TEKEMINEN mahdollistui pääyhteistyökumppaneidemme Pohjois-Savon liiton ja Kuopion kaupungin, lukuisten yritysten ja upeiden toimittajiemme yhteisenä ponnistuksena. Mielenkiintoiset yritystari-

Säväyttää

nat ovat olennainen osa kaupungin historiaa ja tulevaisuuden kasvutekijöitä. Omalta osaltamme halusimme tuoda pienen panoksen historian taltioijana ja juhlavuoden esille nostajana. Koosteen avulla tarjoamme mahdollisuuden ymmärtää paremmin mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa tulevaisuuteen.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallisena teemana onkin osuvasti Yhdessä. Juhlavuotta vietetään lukuisten tapahtumien muodossa. Vuoden ohjelmasisältö syventää ymmärrystä koko itsenäisyyden ajasta, tarkastelee sitä kaupunkia, jossa juuri nyt elämme – sekä etsii ja luo uutta. Koko juhlavuosi on kaikkien meidän yhteinen hanke, johon jokaisella on mahdollisuus osallistua.

KUVA: EVELIINA IMMONEN / STUDIO LIISA

53 km

2017

olaisille historiallinen vuosi, sillä vietämme satavuotisjuhlavuotta. Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta 1917. Valtiomme syntyi esi-isiemme omasta vahvasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena.

Vaikeista ajoista huolimatta olemme pian sata vuotta rakentaneet omaa maatamme ja päättäneet asioista yhdessä.

Satavuotiaalta löytyy näköalaa katsoa vuosisata taaksepäin sekä nähdä eteenpäin ja tulevaisuuteen. Idea tämän numeron tuottamisesta syntyi yhteistyökumppaneidemme keskuudessa ja halusimme helpottaa kuntalaisen arkea keräämällä tähän mennessä tiedossa olevia juhlavuoteen liittyviä asioita yksiin kansiin. Ajankohtaisimmat ja tuoreimmat tiedot löytyvät Suomi 100 -tapahtumakalenterista, jota ylläpidetään osana menoinfo.fi -tapahtumapalvelua.

ON AIKA viedä yhdessä juhlien maamme ja kaupunkimme uudelle vuosisadalle sisulla ja sydämellä.

JUURI NYT

Minnan Päivät kiinnostavat! ” Hienoa päästä seuraamaan Min-

Kyllä Koirien Kalevala, ” tuo veijarimainen ooppera-

Ehdottomasti parasta juhla” vuodessa on Juankoskella kesä-

HETA JYRÄLÄ TUOTTAJA, TOIMITTAJA

EETU OLLIKAINEN GRAAFIKKO

MIRKA HAPPONEN VALOKUVAAJA, TOIMITTAJA

na Canthin teemojen, kuten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, perusteella tehtyä tapahtumaviikonloppua.

www.nmt.fi

tulkinta Mauri Kunnaksen kirjasta on paras keino juhlia puolison kanssa satavuotiasta isänmaata.

9

Suomi 100 Kuopio

kuussa järjestettävät suomenhevosten vetokilpailut. Tiesitkö, että suomenhevonen on jo 110 vuotias rotu!

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVAT AUG. SCHUFFERT/KUOPION KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO JA VELJ. KARHUMÄKI OY/KUOPION MUSEO

Kasvun ja kehityksen KUVA: AUG. SCHUFFERT/KUOPION KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO

VUOSISATA

Kuopion seudulla on asuttu jo tuhansia vuosia, ja Kuopion kaupungillakin on vuosisatojen historia. Itsenäisen Suomen aikana parinkymmenen tuhannen asukkaan maalaiskaupungista kasvoi yli sadantuhannen ihmisen yliopistokaupunki, joka toimii Savon sivistyksen keskuksena.

Sata vuotta sitten Kuopion kaupunki oli valtaosin puusta rakennettu.

K

uopion seudulla on merkkejä asutuksesta jo 10 000 vuoden takaa. Elinkeinoina olivat ennen 1500-lukua kalastus ja metsästys.

Kuopion Pohjois-Savon keskuksena voisi katsoa kuitenkin alkaneen kirkon ja nykyisen Pohjois-Savon kirkonpitäjän perustamisesta 1550-luvulla. Kirkonkylä sai kaupunkioikeudet jo 1653, mutta ne www.nmt.fi

10

Suomi 100 Kuopio

peruutettiin, kun kaupunki ei kasvanut toivotulla tavalla. Nykyinen Kuopio perustettiin 17. marraskuuta 1775. 1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikuttivat parantuneet liikenneyhteydet, kuten Saimaan kanavan avautuminen 1856 sekä Savon radan valmistuminen 1889.

SUOMEN ITSENÄISTYESSÄ vuonna 1917 Kuopio oli valtaosin puus-

ta rakennettu laaja, mutta tiivisytimellinen kaupunki Kuopion maalaiskunnan keskellä. Työt tuohon aikaan olivat yleisesti ottaen nykyistä fyysisempiä ja vain vähän koulutusta vaativia, kuten tehdastyötä ja kotiapulaisen, kuorma-ajutin tai talonmiehen töitä. Lapsia perheissä oli keskimäärin selvästi nykyistä enemmän, joskin kaupungissa oli maaseutua vähemmän varsinaisia suurperheitä.

HISTORIA

Kuopion kasvun myötä asumisolot alkoivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä olla ahtaat. 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun aikana kivestä ryhdyttiin rakentamaan enemmän ja korkeampia kerrostaloja sekä liikehuoneistoja. 1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi yli 20 000 asukkaan kaupungiksi. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon alueet kaavoitettiin. Asuinrakentaminen ja tilantarve oli väkiluvun kasvun takia kova. Samaan aikaan kodinkoneita alkoi ilmestyä koteihin. Autoliikenne valtasi sijaa perinteisiltä issikkakyydeiltä ja vuokrapirssejäkin alkoi ilmestyä. Modernin ajan huvielämä, urheilukilpailut, iskelmämusiikki ja

elokuvat alkoivat saada jalansijaa.

Esimerkiksi Väinölänniemen urheilukentät ovat 20-luvulta peräisin.

1930-LUVULLA OLI maailmanlaajuisen laman takia työttömyyttä ja kaupunkia rakennettiin vähemmän, mutta kehitystä tapahtui muualla.

20-luvulla pienyrittäjyydellä alkanut linja-autoliikenne saavutti todellisen joukkoliikenteen mitat.

Vuonna 1934 kaupungissa liikennöi 19 "onnikkaa" eli linja-autoa, kuusi postiautoa, 34 vuokra-autoa sekä 16 kuorma-autoa. Hevosiakin toki oli edelleen liikenteessä. Lisäksi lisääntynyt juna- ja laivaliikenne tekivät Kuopiota tunnetuksi suoma-

laisten keskuudessa. Entisen raviradan paikalle rakennettiin vuonna 1939 Kuopion keskuskenttä. Sähkön käyttäjäkunta kasvoi hiljalleen neljännekseen kaupungin asukkaista vuoteen 1940 mennessä. Kuopion sähköverkkoa muunnettiin edelleen vaihtovirralla toimivaksi; tämä työ saatiin päätökseen vuonna 1942.

Talvisodassa Kuopioon kohdistettiin viisi pommitushyökkäystä, ja kaupungissa annettiin 24 ilmahälytystä. Vaikutuksiltaan tuhoisin pommitus 3.2.1940 riisti 34 henkeä ja aiheutti mittavat vahingot. Kaikkiaan talvisodan pommituksissa tuhoutui tai vaurioitui 116 Kuopion rakennusta. Sota-ajan vahinkojen

korjaamisen lisäksi Kuopiota rasitti sotavuosien jälkeen kaupunkiin kohdistunut muuttoliike. Evakoiden lisäksi suuri syntyvyys aiheutti suoranaisen asuntopulan. Myös kouluja jouduttiin laajentamaan, ja 1940-luvun lopussa alettin tukea koulumatkoja ja tarjota ilmaista kouluruokaa.

1950-luvun alussa kunnallinen asuntotuotanto vauhdittui voimakkaasti asuntopulan lieventämiseksi.

Samaan aikaan kunnan talouskasvu uhkasi näivettyä Saimaan kanavan katkeamisen ja muiden liikenneväylien kunnon heikentymisen myötä.

Suuret ponnistukset, kuten keskussairaalan rakentaminen sekä korkea-

KUOPIO

kouluhanke 60-luvulla, auttoivat kasvua käynnistymään. Myös alueliitokset sekä koko Suomessa 1950ja 60-luvuilla vaikuttanut muuttoliike maalta kaupunkeihin vaikuttivat myönteisesti Kuopion kehitykseen.

Vuonna 1963 rakennettiin myös Puijon nykyinen, 75 metriä korkea pyörivällä näköalatornilla varustettu torni.

VUONNA 1972 avattu korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Yliopistoon ja yliopistolliseen sairaalaan nojannut kasvu kesti 70-luvun lopun talousvaikeudet sekä 90-luvun alun laman.

Valkeisenlampi Kuopion Niiralassa 1955

KUVA: VELJ. KARHUMÄKI OY/KUOPION MUSEO

www.nmt.fi

11

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

Kuopion aikajana

Kuopion teknologisen yrittämisen menestystarinoista, Savilahdessa si-

vuonna 1992. Ja Puijo sai tilaisuuden järjestää mäkihypyn maailmancupin osakilpailun vuoden 1995 helmikuussa leudon sään haitatessa Keski-Euroopan mäkiä. Siitä lähtien Puijo on ollut maailmancupin näyttämönä viime vuoteen, lukuun ottamatta vuosia 2001−2002, 2011−2012 sekä 2016−2017. K-120 mäki otettiin käyttöön tammikuussa 1998.

www.nmt.fi

12

Suomi 100 Kuopio

1921 – Oppivelvollisuuslaki, maalaiskouluja rakennetaan 1923 – Sähkövalo valtaosassa Kuopion asuinhuoneita 1925 – Tasavirrasta vaihtovirtaan, lisää katuvalaistusta 1929 – Ensimmäinen kaupunginjohtaja: Kaarlo Sallinen 1932 – Ensimmäinen postiauto 1935 – Nykyinen rautatieasema valmistui 1936 – Matkahuolto Oy 1939 – Itkonniemen vedenpuhdistuslaitos 1941 – Siilinjärven lentokenttä (siviilikäyttöön 1945) 1959 – Kuopion keskussairaala aloittaa toimintansa 1963 – Nykyinen Puijon torni valmistui 1963 – Kuopion kaupunginteatterin nykyinen teatterirakennus vihittiin käyttöön

VUOSITUHANNEN ALUSSA päi-

vänvalon näkivät vuosittain järjestettävä nykytaiteen festivaali ANTI Contemporary Art Festival, jota on pidetty Kuopiossa vuodesta 2002 alkaen, sekä kahdesta kolmeen päivään mittainen rockmusiikkifestivaali Kuopio Rockcock, jota on järjestetty joka vuosi heinä−elokuun vaiheessa vuodesta 2003 alkaen.

2000-luvulla nähtiin myös isoja rakennusprojekteja. Tiehallinto käynnisti lokakuussa 2009 hankkeen valtatie 5:n parantamiseksi moottoritieksi Kallansiltojen kohdalla noin viiden kilometrin matkalta. Hanke valmistui kesällä 2014. Nykyisellä paikallaan vuodesta 1818 sijainnut kuuluisa Kuopion tori sai maanalaisen 700-paikkaisen pysäköintihallin vuonna 1991. Vuonna 2010 käynnistyneessä alatori-hankkeessa pysäköintitilaa laajennettiin 1200-paikkaiseksi.

Samalla kauppahallin kalahallisiiven tilalle rakennettiin lasipaviljonki, ja torin alle syntyi kauppakeskus Apaja.

1915 – Hallintokonttori

1939 – Kuopion Liikenne Oy

1969 – Uimahalli avataan Niiralassa 1969 – Kuopion maalaiskunta liitetään Kuopioon 1970 – 1. Kuopio Tanssii -festivaali, myöhemmin Kuopio Tanssii ja Soi 1972 – Korkeakoulu aloittaa toimintansa 1976 – Kuopion Yhteisteatterista tulee Kuopion Kaupunginteatteri 1973 – Riistavesi liitetään Kuopioon

KUVA: KUOPION KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO

1980-LUVULLA SYNTYI myös yksi

jaitseva Technopolis Kuopio. Kuopion kaupunki perusti Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:n vuonna 1986. Bioteknia 1 ja 2 -rakennukset valmistuivat vuosina 1994 ja 1999. Microteknian rakennukset rakennettiin 2000-luvulla. Vuodesta 2008 lähtien teknologiakeskus on kuulunut Technopolis Oyj:hin.

Nykyään teknologiakeskuksessa sijaitseen noin 200 pääosin ICT- ja hyvinvointiteknologia-alan yritystä ja yhteisöä.

Urheiluhistoriassa 80-lukua merkkaavat vuoden 1983 nuorten MM-hiihtojen järjestäminen Puijolla, joita varten rakennettiin K-90 normaalimäki, sekä helmi−maaliskuussa vuosittain järjestettävän luistelutapahtuman Finland Ice Marathonin syntymä. Se tunnettiin ensimmäisenä tapahtumavuonnaan 1984 nimellä Kuopion luistelumaraton.

Kulttuurin puolella merkkitapahtuma oli radioasema Oikea Aseman perustaminen vuonna 1985.

Asema oli yksi Suomen ensimmäisistä paikallisradioista. Nykyinen Iskelmä Oikea Asema syntyi iisalmelaisen Radio Salmisen, varkautelaisen Radiovarkauden ja Oikea Aseman yhdistyttyä heinäkuussa 2008.

Kuopion kulttuurissa ja urheilussa tapahtui myös 90-luvulla. Ensimmäinen Kuopio Wine Festival järjestettiin vuonna 1997 Heurigen-nimisenä. Monikäyttöinen jalkapallohalli Kuopio-halli valmistui

Tekstiin on nostettu tiivistetysti poimintoja Kuopion 100 vuoden historiasta.

Tero Tuomisto kirjassaan Puutalokaupunki kasvoi arvioi, että Kuopion panostus hallintoon, oppilaitoksiin sekä kulttuuriin ja kaupunkiviihtyvyyteen on ollut kestävän kehityksen tukena. 1970-luvun kulttuuritapahtumia oli 40-luvulta saakka toimineen Kuopion Yhteisteatterin muuttuminen kunnalliseksi Kuopion Kaupunginteatteriksi ja ennen kaikkea Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin syntymä. Ensimmäinen festivaali vuonna 1970 oli pelkästään Kuopio Tanssii. Nykyistä nimeä on käytetty vuodesta 1971. Vuonna 1979 valmistui Kuopion jäähalli, missä KalPa pelaa kotiottelunsa.

Lähiörakentaminen Kuopiossa alkoi 1960-luvulla ensinnä Puijonlaakson ja sitten Särkiniemen rakentamisen myötä. 1970-luvulla vuorossa olivat Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen. 1980-luvulla rakennettiin Jynkän ja Neulamäen alueita. Suurempia rakennushankkeita olivat Petosen alueen rakentaminen, joka alkoi vuonna 1986, sekä Saaristokaupungin rakentaminen, joka alkoi vuonna 2003. Molemmat suuralueet asuttavat noin 14 000 ihmistä. Kaikkiaan Kuopion väkiluku kaksinkertaistui välillä 1960−1990, ja edelleen 2000-luvulla kaupunki kasvoi yli sadan tuhannen asukkaan kunnaksi.

1913 – Vesijohto

1979 – Kuopion jäähalli valmistui 1983 – Nuorten MM-hiihdot Puijolla 1984 – Korkeakoulusta tulee Kuopion yliopisto 1984 – Kuopion luistelumaraton, nykyään Finland Ice Marathon 1985 – Kuopion Musiikkikeskus avataan 1986 – Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, nykyään Technopolis Kuopio 1992 – Kuopio-halli valmistui 1995 – Mäkihypyn maailmancupin osakilpailu Puijolla 1997 – Heurigen, nykyään Kuopio Wine Festival 2002 – Ensimmäinen ANTI Festival 2003 – Kuopio Rockcock 2005 – Vehmersalmi liittyy Kuopioon 2010 – Alatorihanke käynnistyy 2011 – Karttula liittyy Kuopioon 2012 – Kauppakeskus Matkus ja IKEA avataan 2013 – Nilsiä liittyy Kuopioon 2014 – Nykyiset Kallansillat valmistuvat 2015 – Maaninka liittyy Kuopioon 2017 – Juankoski liittyy Kuopioon

HISTORIA

KUOPIO

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVA KUOPION KAUPUNKI

KUOPION

1969: MAALAISKUNTA

kuntaliitokset

Kuopio on haluttu kunta. Seitsemän kuntaliitosta ovat kasvattaneet niin pinta-alaa kuin väestöä. Nykyään Kuopiossa asuu noin 118 000 henkeä.

VÄESTÖ 1.1.2016

Nilsiä 2013

6 338 Maaninka 2015

3 717

Kuopion keskustasta 37 km idässä sijaitseva Riistaveden kunta perustettiin vuonna 1923. Viisikymmentä vuotta myöhemmin se liitettiin Kuopion kaupunkiin. Ylimmillään Riistaveden asukasluku oli 50-luvulla, jolloin siellä asui kolmisen tuhatta henkeä. Kuntaliitoksen aikaan Riistavedellä asui vajaat 2 300 henkeä, ja sen pinta-ala oli 201,5 km2. Tällä hetkellä Riistavedellä asuu noin 2 250 henkeä.

Vehmersalmen kunta itsenäistyi Kuopion maalaiskunnasta vuonna 1922.

Sen 550 km2:stä yli 200 km2 on vesistöjä. Vehmersalmesta tuli Kuopion 32. kaupunginosa, kun se liittyi Kuopioon vuonna 2005. Viidenkymmenen kilometrin päässä Kuopion keskustasta sijaitsevassa Vehmersalmessa asuu 1971 asukasta. Kunnassa on myös yli 1 500 vapaa-ajan asuntoa.

4 882 Riistavesi 1973

2 223 3 455

1973: RIISTAVESI

2005: VEHMERSALMI Juankoski 2017

Karttula 2011

Entinen Kuopion maalaiskunta ympäröi Kuopiota joka puolella. Alueita siitä liitettiin Siilinjärveen jo vuonna 1925. Vuonna 1969 Kuopion maalaiskunta lakkautettiin ja liitettiin Kuopion kaupunkiin Kehvon ja Väänälänrannan kyliä lukuunottamatta, jotka liitettiin Siilinjärveen. Liitos kasvatti Kuopion asukaslukua yli 7 500 hengellä ja pinta-alaa noin 600 km2:llä.

Kuopio ja Kuopion mlk 1969

92 510

2011: KARTTULA

Vehmersalmi 2005

Karttula liittyi Kuopioon vuonna 2011.

Karttulassa asuu noin 3 500 ihmistä ja sen pinta-ala on 589 km2. Viime vuosi-

1 925 www.nmt.fi

13

Suomi 100 Kuopio

na Karttulaan on muuttanut paljon lapsiperheitä varsinkin Kuopiosta, ja siksi väestön ikärakenne on suhteellisen nuori. Karttulassa on myös yli 1 300 vapaa-ajan asuntoa, sekä vuokramökkejä.

2013: NILSIÄ

Nilsiän liittyessä Kuopioon 1.1.2013 mukana tulivat myös upea Tahkovuori sekä muut matkailijoita vetävät luonnonalueet. Nilsiän osuus Kuopion väestöstä oli liitoshetkellä 6 528 henkilöä, josta Nilsiän kuntakeskuksessa asui noin 3 800 henkilöä. Matkaa Kuopion torilta Nilsiän palvelukeskukseen on 55 km.

2015: MAANINKA

Maaninka on ollut osa Kuopiota vuoden 2015 alusta lähtien. Alun perin kuntaliitosta kaavailtiin Siilinjärven kanssa, minkä oli määrä toteutua vuonna 2013. Vuonna 2011 Maaningan kunnanvaltuusto päätti kuitenkin nämä neuvottelut ja aloitti kuntaliitosselvitystyön Kuopion kanssa. Kuopioon liittämisen aikaan Maaningalla asui 3 748 ihmistä, ja Kuopion pinta-alaa se kasvatti 575 km2:llä.

2017: JUANKOSKI

Juankosken kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä Kuopioon elokuussa 2014.

Valtioneuvosto hyväksyi kaupunkien yhdistymisen kesäkuussa 2016. Juankoski liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Kuopion väestöä liitos kasvatti 4 731 hengellä ja pinta-alaa 586 km2:llä.

KUOPIO

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA KUOPION KAUPUNKI / VICENTE SERRA

Kuopion palkitut vuosittain Kuopion kaupunki palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä ja ryhmiä. Palkinnot jaetaan vuosittain marras–joulukuussa.

SAVONIA-PALKITUT 2003

2017

Asko Sahlberg: Höyhen

Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut

2002

Aila Meriluoto: Mekko meni taululle

2016

2001

Karo Hämäläinen: Yksin

Pekka Kejonen: Kevätpäiväntasaus

2015

J

aettavia tunnustuspalkintoja ovat Kuopio-mitali ja -stipendi, Kuopion kaupungin kultainen ja hopeinen kunniamerkki, esimerkillisten yksilö- tai ryhmäsuoritusten kunniakirjat sekä Nilsiä-kulttuuripalkinnot.

Näiden lisäksi vuosittain jaetaan kiertopalkinto asiakaspalvelussa kunnostautuneelle henkilölle tai ryhmälle. Savonia-kirjallisuuspalkinnolla huomioidaan savolaisen kirjailijan kaunokirjallinen teos, joka on julkaistu palkitsemisvuonna. Turvallisuusteko-palkintona myönnetään

Jouni Tossavainen: New Yorkin lentävä suomalainen

sekä kiertopalkinto että kunniakirja kuopiolaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisestä. Juho Rissasen stipendi myönnetään tunnustuksena ja kannustimena alle 35-vuotiaalle kuopiolaiselle kuvataitelijalle ja Martti Merenmaan stipendi puolestaan nuorelle kirjailijalle.

Merkittävimmät kaupungin jakamat palkinnot ovat Kuopio-mitali sekä kultainen ansiomerkki. Mitalin saajat ovat esimerkiksi vaikuttaneet myönteisesti Kuopion vetovoimaisuuteen, kuvanneet kuopiolaista elämää osuvasti tai vieneet maailmalle positiivista Kuopio-kuvaa.

2000

Eira Mollberg: Vakuuslapset

2014

Antti Heikkinen: Pihkatappi

1999

Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet

2013

Pirjo Hassinen: Popula

1998

2012

Sari Mikkonen: Pakkasyön odottaja

Marko Kilpi: Elävien kirjoihin

2011

Inka Nousiainen: Kiinalaiset kengät

2010

Pirjo Hassinen: Ennustaja

2009

Kari Hotakainen: Buster Keaton, elämä ja teot

1995

Jukka Itkonen: Laululinnun saarella

1993

Anna Krogerus: Kuin ensimmäistä päivää

1990

Lassi Nummi: Requiem

2008

1989

Markku Turunen: Löytötavara

Jukka Parkkinen: Osakkeet nousussa Osku ja Voittoa kotiin Osku

2007

Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika

2006 2005

Ilpo Tiihonen: Largo

2004

1988

Matti Rossi: Teko

Markku pääskynen: Tämän maailman tärkeimmät asiat

1987

Eino Säisä: Afrikan tähti

1986

Elina Karjalainen: Tärisevä enkeli ja muita juttuja

Jorma Ranivaara: Upseerin parempi elämä

www.nmt.fi

14

2016

Kuopion Setlementti Puijola.

Lisäksi Turvallisuustekopalkinnon kunniamaininnan sai Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta valmistunut opiskelija Enna Rissanen työstään kuopiolaisten savuttomuuden edistämiseksi.

Kuopion kristillinen yhtenäiskoulu, Kuopion Palloseuran junioreiden kannatusyhdistys, Kuopion Setlementti Puijola, Kuopion Steinerpedagogiikan kannatusyhdistys, Kuopion kaupungin perusopetuksen iltapäivätoiminnan suunnittelijat

2015

2013

Punaisen Ristin Kuopion osaston ensiapuryhmä ja henkisen tuen valmiusryhmä

2014

1997

Esko-Pekka Tiitinen: Kiven sylissä

TURVALLISUUSTEKOPALKINNON SAAJAT 2012-2016

Suomi 100 Kuopio

Koulujen iltapäivätoiminnan toteuttajat: Kuopion ev.lut. seurakuntien yhteinen lapsityö, Kuopion Juniori-KalPa,

Kallan Melojat ry

2012

Toiminnanjohtaja Pekka Matilainen / ViaDia Pohjois-Savo ry taideteollisuusoppilaitoksesta valmistunut opiskelija Enna Rissanen työstään kuopiolaisten savuttomuuden edistämiseksi

KUVA KUOPION KAUPUNKI / VICENTE SERRA

HISTORIA

PALVELUPALKINNON SAAJAT 1994-2016

KUOPIO-MITALIN SAANEET

2016

2016

Pohjois-Savon TE-toimiston palvelupiste Messi ja sen henkilökunta

2015

Paul Staufenbiel, elokuvateatteri Kuvakukko

2014

Torivalvoja Kari Laitinen, Mestar-liikelaitos

2013

2005

Veijo Savolainen, Torin Liha Ky

2004

Jätekukko Oy jätekeskuksen henkilökunta, Tunnustuspalkinto: Arja Savolainen Savon Kauppapalvelut T:mi Elvi Martikainen

2003

Erkki Laitinen, Eija Leinonen

2002

Senioreiden atk-yhdistys SAVONETTI ry

Pali-palveluautonkuljettajat

2012

2001

Savo Karjalan Liha Oy, yrittäjät Jouko ja Mari Koistinen sekä yrityksen työntekijät

2011

Vaateliike Henrin ja vaateliike Ninan henkilökunta sekä liikkeiden perustajat Urkki ja Maikki Keinänen

2010

Kirjastoauto Elinan henkilökunta

2009

Kyläkauppa M. Kauhanen ja farmaseutti Mirja Hyvärinen

2008

Ismail Alaoui ja Inga Angersaari

2007

Kanto Nuorten työpajat

2006

Pikku-Pietarin Torikuja

Pihkovan kaupunginjohtaja Ivan Tsetserskiy Kirjailija Sirpa Kähkönen

2015

Laamanni emeritus Juha Hyvärinen

2014

2000

Hotel-Scandic vastaanotto

2000

2011

1999

Lyömätön Kuopio -projekti

1998

Kukkosen leipomo, Kuopion Fotokellari

1997

Kurkimäen kylätoimikunta

1996

Peipposenrinteen toimintakeskus, Katupäivystys

1995

Kasarmin opetusyksikön henkilökunta

1994

Lentokenttäbussinkuljettaja Kalevi Kataja, Kuopion poliisilaitoksen kentällä toimivat partiomiehet

2001

2013 2012

Päätoimittaja Tapani Lepola

Taiteilija Pauno Pohjolainen

1987

Hans Ettrich

1986

1996

2008

Taiteellinen johtaja Jorma Uotinen

2006

KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo Akatemiaprofessori Markku Laakso

2005

Professori Jari Kaipio

2004

Kuopion Rouvasväen yhdistys ry Professori Seppo Ylä-Herttuala

József Zámbó, Györ

1998

2010

Hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg

1991 1988

Matti Pulkkinen

1997

2009

Åke Ågren Olli Hyönä Kauko Hjerppe Ossi V. Lindqvist Paavo Riekkinen Sirkka Sinkkonen Jörg Haase

Juhani Koskinen

1999

Emeritiusprofessori Jouko Tuomisto

Akateemikko Jorma Panula Professori Hilkka Soininen

2016

2002

Taiteilija Ritva-Liisa Pohjalainen

Musiikin tohtori Pekka Vapaavuori

Männistön TB-Huoltamo

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa

Kuopion kesäyliopiston rehtori Elina Kekäläinen

Opetusneuvos, toimitusjohtaja Eija Vähälä

KULTAISEN KUNNIAMERKIN SAANEET

2003

Pääministeri Paavo Lipponen Kirjailija Elina Karjalainen

1994 1993

Arkkipiispa Johannes

1992

Kuopion yliopisto Matti Mänttäri Edit Terästö Armas Kananen Eeva-Maija Jokela Eila Kaikkonen

15

1985

Olli Murtorinne

1983

O. J. Oksa Arkkipiispa Paavali Hugo Paulikat

1981

Herman Valfrid Gustafsson Antti J. Hyvönen Eino Luukkonen Erkki A. Mäkelä Tauno Rissanen Leo Tirri Pentti Tuomi Teodor Voutilainen Oiva Turunen

Osmo Jääskeläinen Matti Sihvonen

www.nmt.fi

Horst Pohl, Gera

Anatoli Vasiljev

Isabella Zhuraljova/Pihkova Esko Kilpeläinen Hänen ylhäisyytensä Helleenien tasavallan presidentti Konstantino Stefanopoulos Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari Aarne Sariola

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

Maakuntaneuvos Jussi Huttunen Toimitusjohtaja Raimo Sonninen

2015

Taiteilija Risto Vilhunen

2014

Professori Arto Urtti

2013

Musiikkineuvos Pertti Rusanen

2012

Toimitusjohtaja Matti Niiranen Professori Rainer Rauramaa

2011

Oopperalaulaja Jorma Hynninen

2010

Professori Riitta Ahonen Pelastusjohtaja Jorma Westerholm

2009

Professori Pentti Juhani Kalliokoski

2008

Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen Kaupunginvaltuutettu Toivo Yläjärvi

2006

Kaupunginjohtaja Mihail Horonen, Pihkova

2004

Suunnittelujohtaja Riitta Koskinen

Ministeri Jaakko Numminen A.I. Virtanen -instituutin dekaani, professori Juhani Jänne Professori Sirkka Sinkkonen

2002

2001

Piispa Wille Riekkinen

2000

Jukka Malmivaara

Juhani Koskinen

1999 1998

Kauko Heuru Osmo Jääskeläinen

Piispa Matti Sihvonen Ossi V. Lindqvist

1997 1994

Olli Castrén Juhani Kärjä

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT RAVINTOLA KUOPION KLUBI JA JUKKA ILVA

Herrainklubin tärkeä tehtävä

Kuopion Klubi perustettiin 1897 sivistyneistön seurustelua ja viihdytystä varten. Ajankohtaiset asiat ja ilmiöt kiinnostavat herrainkerhon jäsenistöä.

Juhlavuotena vietetään useampia suuria juhlia.

T

uohon maailman aikaan ruotsinkielisten herrainkerhojen lisäksi suomenkielisiä klubeja oli vain Helsingissä ja Oulussa.

Vielä 1800-luvun lopulle myös Kuopion sivistyneistön pääasiallinen kieli oli ruotsi. Kuopion klubi onkin yksi vanhimmista suomalaisista klubeista ja ainoa, joka toimii edelleen alkuperäisessä kiinteistössään.

1880-luku oli kuopiolaisen sivistyksen kulta-aikaa. Silloin perustettiin merkittävä määrä erilaisia kulttuuriyhdistyksiä ja -laitoksia, jotka kuuluvat yhä maan vanhimpiin. Kautta maailman klubit syntyivät hetkellä, jolloin maa eli monipuolista kehityskautta ja kansa alkoi olla uudella tavalla aktiivinen.

Klubi tarjosi herroille paikan, ja kokoontumiskutsun taustalla oli usein jokin peli. Kerholla pelattiin muun muassa skruuvia, pokeria ja biljardia sekä kokoonnuttiin muuten vain keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Keskusteluilla on ollut väljiä yhtymäkohtia myös kunnalliseen päätöksentekoon.

ja järjestämme kuukausittain klubi-iltoja, joissa on käynyt korkeatasoisia henkilöitä puhumassa. Kerhoista suurin on golf-kerho ja vanhimpia skruuvi- ja pokkakerhot, kertoo puheenjohtaja Jukka Ilva.

Klubilla on hyvä maine, jonka vuoksi klubi-iltoihin on helppo saada puhujia ympäri Suomen. Tilaisuuksissa käsitellään laaja-alaisesti erilaisia aiheita tieteestä, taiteesta, taloudesta ja kulttuurista. Tulevaisuutta Ilva pitää valoisana ja uskoo toiminnan jatkuvan helposti seuraavatkin 120 vuotta järjestäen jäsenistölle asiaa ja viihdettä sekä kiinteistöstä huolta pitäen.

NYKYISIN KUOPION Klubi huolehtii sa-

masta kiinteistöstä sekä tarjoaa klubi- ja kerhotoimintaa jäsentensä kohtaamiseksi.

Kuluvana vuonna klubilla on kahdet suuret juhlat tulossa: omat 120-vuotissyntymäpäivät sekä satavuotiaan Suomen juhlistaminen itsenäisyyspäivän juhlalla.

- Pitkäikäisen klubimme toiminta on todella aktiivista. Meillä on noin 650 jäsentä, www.nmt.fi

iltajuhla, johon ovat myös rouvat tervetulleita. Jäseneksi pääsee kahden, vähintään vuoden jäsenenä olleen suosituksesta. Lopullisen päätöksen tekee keväisin ja syksyisin pidettävä yhtiökokous, jossa jäsenyydestä äänestetään. Naiset pääsevät mukaan toimintaan avecillisten tapahtumien myötä.

RAVINTOLA KUOPION KLUBI Kuninkaankatu 10, KUOPIO Puh. 017 26 12 170, klubi.ravintolamestarit.net

JUHLAVUOTTA KLUBILLA vietetään per-

heen eli jäsenistön kesken. Kevään aikana on rennompi herrainilta sekä avecillinen 16

Suomi 100 Kuopio

Kuopion Klubin puheenjohtaja Jukka Ilva

VAIKUTTAJA

KUOPIO

KASVAVALLE KUOPIOLLE

Suomi 100 -juhlavuosi on yhteinen hanke

T

ämä on suuri juhlavuosi Kuopiolle ja koko maallemme.

Kuopio on eläväinen kaupunki, joten meille on luontevaa juhlistaa Suomen itsenäisyyden sataa vuotta monipuolisten tapahtumien merkeissä. Kaupunki tukeekin tänä vuonna tapahtumien järjestämistä muun muassa kulttuurin, liikunnan, taiteen ja musiikin saroilla.

Kuopion pitkästä historiasta kertoo, että kaupungistamme löytyy etsimättäkin lukuisia itsenäistä Suomea vanhempia rakennuksia. Torilla voi katsella vuonna 1902 valmistunutta Kauppahallia ja 1904 rakennettua Kansallis-Osake-Pankin taloa. Kuopion kaupungintalo rakennettiin 1882–1885.

HISTORIALLISEN

teen. Miltä Kuopio näyttää, kun täällä juhlitaan Suomen itsenäisyyden 200 vuotta?

Kovin tarkasti en uskalla lähteä arvailemaan, mutta jotakin voimme tulevaisuudesta ennakoida. Uskoisin, että Kuopion kasvu jatkuu tasaisena tulevaisuudessa, sillä kaupungissamme on kaikki kasvun edellytykset: osaavaa työvoimaa, opiskelupaikkoja, monipuolisesti eri alojen työpaikkoja, miellyttävä ja luova ilmapiiri, kaunista ja houkuttelevaa luontoa – vain muutamia mainitakseni.

MATKAILU TULEE jatkossakin olemaan

kasvava toimiala, ja elintason kasvaessa globaalisti yhä useammilla ihmisillä on mahdollisuus nähdä maailmaa. Euroopasta löytyy lukuisia kuuluisia kylpyläkaupunkeja, ja Islanti on osannut tehdä kuumista lähteistään matkailuvaltin. Voisiko Kuopio vetää matkailijoita saunoihin ja kesämökeille? ”Kuopio – cottage capital of the World”.

Kuopio ei ole vain kaupunki, vaan myös yhteisö. Sen yhteisön teemme me kaikki, yhdessä. Samoin Suomi 100 -juhla Kuopiossa on yhteinen hankkeemme, johon kaikki voivat osallistua, ja monista tapahtumista löytyy jokaiselle jotakin kiinnostavaa. Vietetään ikimuistoinen juhlavuosi. Yhdessä.

VIRSTANPYLVÄÄN

PETTERI PARONEN

kohdalla on kiintoisaa katsoa tulevaisuu-

KUOPION KAUPUNGINJOHTAJA

www.nmt.fi

17

Suomi 100 Kuopio

KUVA: KUOPION KAUPUNKI

KUOPION TARINA on kasvun tarina. Suomen itsenäistyessä Kuopiossa asui vajaat 20 000 ihmistä. Kivitalojen rakentaminen kaupunkiin ja autoliikenteen aloittaminen modernisoivat Kuopiota ja antoivat sille suuren kaupungin tuntua.

Koulutuksen ja opiskelijoiden kaupunki Kuopiosta tuli viimeistään 1972, kun kaupunkiin perustettiin yliopisto. Yliopisto on edelleen keskeisessä roolissa Kuopioon kasvaneessa hyvinvointi- ja terveysosaamisen keskittymässä ja tuo kaupunkiimme elinvoimaa ja uusia opiskelijoita kaikkialta Suomesta ja maailmalta.

Olin itsekin töissä yliopistolla ennen valintaa kaupunginjohtajaksi.

1972 myös KYSistä tuli yliopistollinen sairaala, kun yliopistossa käynnistettiin lääketieteen opetus. Yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta sijaitsee Kuopiossa, mikä korottaa kaupunkimme profiilia terveysosaamisen saralla. KYS on myös yli 4 000 työntekijällään merkittävä työllistäjä ja siksikin tärkeä osa Kuopion kasvua.

Kasvu loi tarpeen rakentaa uusia asuinalueita. Ensimmäisenä Puijonlaaksoon, sen jälkeen asuinalueita on kaavoitettu ja rakennettu kaikkiin ilmansuuntiin. Ja rakennetaan jatkossakin. Saaristokaupungin valmistumisen jälkeen seuraava Kuopion tiikerinloikka on Savilahti. Savilahdesta tulee nykyaikainen osaamisen keskus kivenheiton päässä keskustasta. Siellä yhdistyvät miellyttävä ja turvallinen asuminen, työnteko ja opiskelu.

Välipalana uusien asuinalueiden rakentamisen välillä käynnistämme niin sanotun keskustan renesanssin. Se tarkoittaa useiden rakentamis- ja uudistuskohteiden liikkeelle lähtöä aivan Kuopion torin tuntumassa. Nykyaikaisella ja elämää pöhisevällä torilla yhdistyvätkin hienosti mennyt, nykyinen ja tuleva.

KUOPIO

”

TEKSTI NMT/JOUNI HUTTUNEN KUVA NMT MEDIA

Elämä on taistelua, ihanaa taistelua.

- Minna Canth

Minna Canth

Soihdunkantaja ja ikoninen edelläkävijä Minna Canth oli paljon enemmän kuin töittensä ja tekemistensä summa. Hän oli kirjailija, lehtinainen ja liikenainen, näytelmäkirjailija, yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä ikonisena tasa-arvon taistelijana naisten ja köyhien puolestapuhuja.

U Kirjailija Minna Canth oli aikansa merkittävä vaikuttajapersoona.

lrika Wilhelmina Johnsson – sillä nimellä maailmaan maaliskuussa 1844 Tampereella ponnistanut myöhempien vuosien uranuurtaja ja aikakautensa sovinnaisuussääntöjen rajoja säälimättä ravistellut Minna Canth alkujaan tunnettiin.

Isä Gustaf Vilhelm Johnsson työskenteli Finlaysonin puuvillatehtaalla. Äiti Lovisa Ulrika oli kotiapulainen. Lapsikatraaseen kuuluivat myös isänsä mukaan nimetty Gustaf Wilhelm ja toinen tytär Augusta Katharina.

www.nmt.fi

18

Suomi 100 Kuopio

Johnssonin perhe kuului köyhälistöön, mutta elämä pysyi kutakuinkin mallillaan eikä varsinaista kurjuutta tarvinnut kokea. Perheen taloudellinen tila koheni, kun isä Gustaf Wilhelm sai vuonna 1853 hoitaakseen Kuopiossa Tampereen Lankakaupan.

KUOPIOSSA MIINU Johnsson meni työväen tyt-

tökouluun ja alkoi kutsua itseään Minaksi. Myöhemmin tie vei syntyperästä huolimatta ruotsinkieliseen Frouvasväen kouluun sivistyneimpäin (herraisten) vanhempain tyttäriä varten. Koulu-

VAIKUTTAJA

paikka järjestyi kauppias Gustaf Johnssonin hyvän taloudellisen menestyksen vuoksi.

Herraisten tyttökoulussa tyttöjä varjeltiin liialta tiedolta. Puolet viikkotunneista omistettiin käsitöille. Tuolloisen aikalaiskäsityksen mukaan naiset eivät olisi kestäneet pitkiä koulupäiviä ja korkeaa vaatimustasoa, vaan olisivat sairastuneet ennen pitkää hermoheikkouteen.

Miinu unelmoi kuitenkin itsenäisen naisen urasta ja hakeutui Jyväskylään opiskelemaan kansakoulun opettajaksi. Opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin, päätteli Miinu. Opettajaseminaarin kautta naisilla oli ensimmäisen kerran mahdollisuus hankkiutua muuhunkin kuin kätilön ammattiin.

Minä vähät välitän siitä, ”mitä ihmiset sanovat!

- Minna Canth

Kansakoulunopettajaa Miinusta ei silti tullut. Hän keskeytti opintonsa kahden lukukauden jälkeen hyväksyessään seminaarin luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan. Seminaarissa jo jonkin aikaa Minaksi itseään kutsunut Canth alkoi käyttää etunimeä Minna.

Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka ja Lyyli. Canth kirjoitti miehensä toimittamiin Keski-Suomi- ja Päijänne-sanomalehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja raittiuteen ja naisiin liittyvistä aiheista. Samalla hänestä tuli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.

MINNA CANTHIN kirjallinen ura alkoi vuonna 1878 julkaistulla teoksella Novelleja ja kertomuksia.

Puoliso Johan Ferdinand Canth menehtyi pitkään sairastettuaan vuonna 1879. Samana vuonna Canth kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä Murtovarkaus.

Maaliskuussa 1880 Canth muutti lapsiensa kanssa takaisin Kuopioon. Canth ryhtyi hoitamaan kolme vuotta aiemmin kuolleen isänsä lankakauppaa, joka oli vajonnut kehnoon kuntoon. Hän sai kuitenkin kaupan taas kannattavaksi ja otti myöhemmin hoitaakseen myös veljen-

sä omistaman sekatavarakaupan. Onnistuneet liiketoimet takasivat sen, että Minna Canth pystyi keskittymään olennaiseen: kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen.

KUOPIOSSA MINNA CANTH kokeili sovinnaisuuden ra-

joja. Muun muassa maallista kirkkoa kritisoinutta naista pidettiin ääriradikaalina persoonana. Poliittisessa kentässä hänet sijoitettiin ”vapaamieliseksi nuorsuomalaiseksi”.

Canth joutui törmäyskurssille muun muassa Kuopion piispan Gustaf Johanssonin kanssa. Johansson vastusti naisten koulutusta ja edellytti naisten tyytyvän luonnonjärjestyksen asettamaan asemaan. Välit kärjistyivät siihen pisteeseen, etteivät Canth ja Johansson edes tervehtineet toisiaan. Hankausta Canthilla oli myös lukuisien muiden pastoreitten kanssa.

Nainen pysyköön lestissään -filosofia ei kuitenkaan Minnan ajatusmaailmaan istunut. Kuopiossa Canthin ympärille kokoontui kulttuuripiirien laaja-alaisia osaajia ja seuraajia. Kanttilaan syntyi Minnan salonki, jossa vieraili monia myöhemmin tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia Suomesta ja ympäri Eurooppaa. Uusia aatteellisia virtauksia paheksuneet konservatiivisuuden lipunkantajat eivät tietenkään moista menoa hyväksyneet, sillä Minnan salongissa tuoksuivat tulevaisuuden tuulet.

KUOPIO

SUOMALAISEN KULTTUURIN NOUSU KUOPIOLLA OLI MERKITTÄVÄ rooli 1800-luvulla suoma-

laisen kulttuurin nousussa. Vuosisadan loppupuolelle asti Suomessa ja Kuopiossa puhuttiin sivistyneistön kesken lähinnä ruotsia, sillä suomen kieltä puhui rahvas. Suomalaista identiteettiä kehittivät suomen kielen aseman vahvistuminen, parantunut koulutus ja elinkeinoelämän kehittyminen.

Koulutuksen ja kulttuurin kehittäjinä toimi kuopiolainen kulttuuriväki, toimittajat sekä varakkaimmat liikemiehet kuten Gust. Ranin ja H. Saastamoinen.

Ruotsinkielinen, kuopiolainen rehtori, J. V. Snellman alkoi julkaista suomenkielistä sanomalehteä Maamiehen ystävää vuonna 1844 ja ajoi vahvasti suomen kielen aseman parantamista. Minna Canth puolestaan edesauttoi ensimmäisen suomenkielisen kauppakoulun perustamisessa.

Kuopio oli suomalaisen kulttuurielämän keskus 1800-luvun loppupuolella. Musiikki, kirjallisuus ja kuvataide kukoistivat. Kuopion kulttuurielämän suuria vaikuttajia olivat kirjailijat Minna Canth, Juhani Aho ja Maria Jotuni sekä von Wrightin taiteilijaveljekset, Järnefeltin kulttuuriperhe ja taiteilija Juho Rissanen.

Kaikkea muuta, kunhan ei Kaikki se innostus länsimaisiin ”vaan ” nukkuvaa, puolikuollutta aatteisiin, joka silloista nuorisoa elämää.

- Minna Canth

ROMAANIT JA NOVELLIT. Proosat, näytelmät ja perfor-

manssit. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Naisasianainen. Tasa-arvon puolestapuhuja. Eurooppalaisen naturalismin soihdunkantaja. Suomenkielisen koulutuksen ja suomalaisen realismin pioneeri ja paljon muuta.

Minna Canth oli ihminen, persoona ja suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen liekkinsä sammui 53-vuotiaana 12.5.1897. www.nmt.fi

19

Suomi 100 Kuopio

elähdytti, kokoontui hänessä ja hänen teoksissaan polttopisteeseensä ja heijasi sitä hänen temperamenttinsa värittämänä kauas Kuopion Kirkkokadun kulmatalosta – pimeään maailmaan.

- Juhani Aho

KUOPIO

TEKSTI NMT/JOUNI HUTTUNEN KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN, KUOPION KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO

Kanttila on sydämen asia Minna Canthin kotitalon säilyttäminen on Anja Lapille sydämen asia

K

anttila. Ei kahta sanaa, etteivätkö Minna Canthin kotitalo ja aikakautensa merkittävän vaikuttajapersoonan perimä ole tärkeitä asioita Anja Lapille.

- Kyseessä on niin iso kulttuurihistoriallinen perintö, että sitä on syytä vaalia, summaa viime syksynä perustetun Minna Canthin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja.

- Onneksi on asialle vihkiytyneitä ihmisiä ja onneksi vihdoin ja viimein Kanttilan suhteen on tapahtumassa myös konkreettisia asioita.

Yhdistyksen perustajina olivat Lapin ohella Paavo Lipponen, Atte von Wright, Harry Dunkel, Pekka Kantanen ja Seppo Karvinen.

YHDISTYKSEN TAVOITTEENA on

kunnostuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa kulttuurihistoriallinen rakennus.

Projekti toteutetaan mielenkiintoisella konseptilla.

- Mukana ovat yhteistyökumppaneiden ohella Savonia ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto, valottaa Lappi.

- Kunnostus ja sisällöllinen suunnittelu etenevät rinnakkain.

Yhdistyksen ja rakennuksen omistajan Bonavan välillä allekirjoitettiin joulukuussa esisopimus kohteen ostamisesta.

Minna Canthin kotitalo on ollut vuosien mittaan niin purku-uhan alla kuin myynnissäkin. Tyhjillään olevassa kiinteistössä on pidetty lämmitys päällä, mutta muuten rakennus on ollut hoitamattomassa tilassa.

Talon kohtalosta on taitettu peistä vuosia.

- Ikuisuuden, huokaa Lappi lawww.nmt.fi

20

Suomi 100 Kuopio

konisesti. Hän muistuttaa, ettei ihmeitä tapahdu jatkossakaan salamatahtiin.

- Kunnostusvaiheesta tulee vuosien mittainen projekti. Tavoitteena on, että rakennukseen saadaan sekä toimitilakäyttöä että mahdollisesti vuokra-asuntoja, valottaa Lappi.

- Rakennuksen liittyvän toiminnan on tarkoitus limittyä ainakin osittain yleishyödyllisiin kulttuuritarkoituksiin. Käynnistimme myös yhteisöllisen suunnittelumallin talon palvelusisällön toteuttamisesta.

Siihen on voinut osallistua kuka tahansa ideoillaan.

Ensimmäiset ideat julkistetaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.

VB-VALOKUVAKESKUKSEN TOIMINNANJOHTAJANA maaliskuus-

sa aloittanut ja Anya Productions Ky:n luovana johtajana työskentelevä Lappi näkee koko Kuninkaandun historiallisen puutalokorttelin kulttuurin kehtona.

- Kanttila, valokuvakeskus ja Korttelimuseo ovat helmiä kaupungin ytimessä.

HISTORIA

KUOPIO

KANTTILAN KORTTELIN VAIHEET 1780-LUKU: Kanttilan tontti oli kirjansitoja Skotten omistuksessa.

1897: Minna Canth kuolee. Perilliset ottavat liiketoiminnan haltuunsa.

1790-LUKU: Tontti siirtyi lääninrahastonhoitaja Edbomin haltuun.

1909: Kanttilassa elettiin suurten restaurointien aikaa, Muun muassa isäpihan puoleinen kuisti rakennettiin umpeen ja julkisivu sai jugend-sävyisen leiman.

1800-LUVUN ALKU: Tontti oli muun muassa asessori Saloniuksen kasvimaana.

1819: Kehvolaiselle talonpoika Petter Wäänäselle myönnettiin kirjakaupanpito-oikeus. Wäänänen pystytti tontille useita rakennuksia.

1930-LUKU: Talo muutettiin arkkitehtuuriltaan nykyasuiseksi. Vuonna 1939 rakennettiin kivinen torniosa porttikäytävän tilalle ala- ja yläkäytävän rakennusten väliin.

1820: Minna Canthin kadun varrella sijaitsevaan rakennukseen rakennettiin ensimmäinen kerros.

Kuninkaankadun varrella sijaitsevaan asuinrakennukseen työstettiin runko, joka oli aluksi maalattu punamullalla.

1947: Rakennukseen työstettiin pihasiipi ja lankakaupan osuus liiketalosta korotettiin kaksikerroksiseksi

1828: Nykyisen Minna Canthin kadun puoleinen talo vuorattiin valmiiksi.

1974: Minna Canthin erilliset Oy lopetti liiketoiminnan ja Kanttilan tilat siirtyivät valtion omistukseen ja korjattiin virastokäyttöön.

1846: Kirjakauppias Wäänänen kuoli ja kauppias Klementij Guseff osti talon.

1849: Lankapuodin talo maalattiin keltaiseksi.

1850: Varsinaiseen asuinrakennukseen lisättiin vinkkeliosa.

1853: Gustav Vilhelm Johnsson (Minna Canthin isä) tuli Tampereelta Finlaysonin puodin hoitajaksi Kuopioon vuokratiloihin.

1856: Koko Kuninkaankadun puoleiseen asuintaloon rapattiin reunaan kaavakuva kalkkilaastilla.

1860: Gustav Vilhelm Johnsson osti talon Klementij Guseffilta.

1865: Liike siirtyi Gustav Vilhelm Johnssonin haltuun.

1881: Tampereen lankakaupan lisäksi kokonaisuutta täydensi sekatavarakauppa, joka siirtyi Minna Canthin omistukseen.

1955: Konttoritiloja muokattiin.

1980-LUKU: Kanttilan tiloissa operoivat muun muassa Työvoimapiiri ja Geologinen tutkimuslaitos.

Skruuvipeli Kanttilassa 1890-luvun alussa

1989: Kuopion Taiteilijaseura teki aloitteen Kanttilan saamiseksi kulttuuri- ja ystävyysseurojen käyttöön.

1999: Valtion kiinteistölaitos myy Kanttilan korttelin Valtion vaihto-omaisuusyhtymälle (vuodesta 2000 lähtien Kapiteeli Oy).

1991: Perustettiin Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys, jonka tavoitteiksi otettiin muun muassa Kanttilan säilyttäminen Kuopion katukuvassa. Samana vuonna tehtiin Kanttilan suojelupäätös, joka raukesi, koska rakennushallitus ei toimitanut asemakaavamuutoksen edellyttämiä asiakirjoja.

2003: Asemakaavamuutoksen mukaan osa työväentalosta ja koko Kanttila on säilytettävä ulkoasultaan, mutta käyttötarkoitusta ei määritelty.

2004: Kapiteeli Oy myy Kanttilan korttelin NCC:lle.

1993: Kuopion läänin taidetoimikunta (nykyisin Pohjois-Savon taidetoimikunta) muutti Kanttilan tiloihin.

2006: Punatiilinen paahtimo sekä Piispankadun suuntainen osa Työväentalosta puretaan, ja tilalle rakennetaan asuinkerrostalo. Kanttilan kunnostaminen ei etene lukuisista aloitteista huolimatta.

1994: Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys vieraili Helsingissä neuvottelemassa rakennushallituksessa Kanttilan kohtalosta. Rakennushallitus ehdotti neuvotteluja Kuopion kaupungille tonttien vaihdosta (Harmaalinna-Kanttila).

www.nmt.fi

2016: Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys muuttaa nimensä Minna Canth Kuopio ry:ksi. Minna Canthin talo ry perustetaan kunnostamaan Kanttilaa, ja se tekee rakennuksen ostamisesta esisopimuksen Bonava Suomi Oy:n (aiemmin osa NCC:tä) kanssa.

2017: Suomi täyttää 100 vuotta ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopistot ja lukuiset yhteistyökumppanit aloittavat rakennuksen mittavan kunnostuksen. Yhdistys käynnistää myös yhteisöllisen suunnittelumallin talon palvelusisällön kehittämiseksi.

2015: Veijo Balzar suunnittelee ostavansa ja kunnostavansa Kanttilan, mutta vetäytyy hankkeesta alkuvuodesta 2016.

21

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVAT NMT MEDIA JA KUOPION KAUPUNKI/SOILE NEVALAINEN

KUVA: SOILE NEVALAINEN

SNELLMAN

vahvan vaikuttajan tarina J.V. Snellman oli filosofi ja valtiomies, jonka vaikutus Suomen kulttuuriin ja kansallishenkeen oli erittäin merkittävä. Yhteiskuntakriittisyytensä takia vallanpitäjien kanssa toistuvasti kahnauksiin joutunut Snellman toimi myös Kuopiossa, mistä käsin hän vaikutti sanomalehtien kautta.

J

ohan Vilhelm Snellman oli filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies sekä yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista, eli Suomen kansallismielisyyden herättäjistä.

Snellmania pidetään Suomen kansallisfilosofina, ja hänen syntymäpäiväänsä 12.5. liputetaan suomalaisuuden päivänä. Snellmanin saavutuksiin kuuluvat muun muassa suomen kielen käyttöönotto virallisissa yhteyksissä sekä Suomen markan käyttöönotto Suomen suurruhtinaskunnan ainoana laillisena rahayksikkönä.

SNELLMAN SYNTYI vuonna 1806 Tukholmassa, jonne hänen vanhempansa olivat muuttaneet Pohjanmaalta. Perhe muutti takaisin

Suomeen vuonna 1813, ja kymmenvuotiaana Snellman aloitti opintonsa Oulussa. Syksyllä 1822 hän ryhtyi opiskelemaan Turun Akatemiassa papin uraa varten, mutta vaihtoi myöhemmin filosofiaan valmistuttuaan liian nuorena papintutkintoa varten. Samaan aikaan Akatemiassa aloittivat myös Johan Ludvig Runeberg ja Elias Lönnrot, joiden kanssa Snellman oli jäsenenä suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittymiselle merkityksellisessä Lauantaiseurassa.

Snellman suoritti filosofiapainotteisen kandidaatintutkinnon vuonna 1831. Snellmanin filosofia pohjautuu tuolloin vallalla olleeseen hegeliläiseen idealismiin, korostaen kuitenkin valtion asemesta käsitettä kansalaisyhteiskunnasta, missä kansallinen tietoisuus ja identiteetti

saavat yksilön toimimaan yhteiseksi hyväksi. Hän korosti myös kielen asemaa paitsi ajattelun välineenä, myös kansakunnan ajattelun rakentajana.

SNELLMANIN URA filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa kariutui yliopiston hallintoa koskeviin periaatteellisiin ristiriitoihin. Vuodet 1839−42 hän vietti Ruotsissa ja Saksassa keskittyen tieteelliseen tutkimustyöhön ja julkaisutoimintaan. Tuona aikana muotoutui myös Snellmanin kansallinen ohjelma, joka painotti suomenkielisen rahvaan henkistä kehitystä.

Suomeen palattuaan Snellman muutti Kuopioon vuonna 1843 toimiakseen yläalkeiskoulun rehtorina. Viran ohessa hän toimitti vuosina 1844−46 suomalaisen sivistyswww.nmt.fi

22

Suomi 100 Kuopio

elämän valveuttajana merkittävää Saima-lehteä, joka kuitenkin lakkautettiin yhteiskuntakriittisyyden vuoksi.

Vuonna 1845 Snellman avioitui kuopiolaisen apteekkarin tyttären Johanna Lovisa Wennbergin kanssa. Pariskunta asui Kuopion lääninsairaalan taloudenhoitajalta O. E. Oppmanilta vuokraamassaan talossa vuoteen 1849 saakka, jonka lopussa he muuttivat Helsinkiin. Suunnitelmat kauppaopiston perustamiseksi Helsingissä kuitenkin kariutuivat viranomaisvastustukseen.

ALEKSANTERI II:N valtakaudella yhteiskunnalliset olot Suomessa vapautuivat, ja Snellman kutsuttiin 1856 Helsingin yliopiston siveysopin ja tieteiden järjestelmän professoriksi. Vuonna 1863 Snell-

Snelmanilla on oma puisto Kuopiossa ja se sijaitsee Kuopion tuomiokirkon kupeessa

man nimitettiin senaatin jäseneksi.

Senaatissa Snellman toteutti kielija rahapoliittiset saavutuksensa, ja hänet aateloitiin vuonna 1866 tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. Snellman erosi senaattorin virastaan parisen vuotta myöhemmin ajauduttuaan kiistaan kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin kanssa Riihimäen−Pietarin rautatiestä.

Senaattorin uran jälkeen Snellman toimi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana. Lauantaiseurasta syntyneen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehenä Snellman toimi vuosina 1870−74.

Snellman kuoli 4.7.1881 Danskarbyn maatilalla Kirkkonummella.

Lähteet: J.V. Snellmanin kotimuseon kotisivut; Majamaa, Raija & Tiirakari, Leeni: J. V. Snellman: Valtioviisas vaikuttaja

VAIKUTTAJA

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVA YLEN ELÄVÄ ARKISTO

E.Y. Pehkonen

KANSAMME POLIITIKKO E.Y. Pehkonen oli laajalti kunnioitettu ja aikaansaapa vaikuttaja Suomen valtakunnanpolitiikassa, maakuntapolitiikassa sekä eri valtuuskuntien ja järjestöjen toiminnan kautta. Hänen sukulaisensa kirjailija Kirsi Pehkonen pitää puheen sananvapaudesta ja tasa-arvosta Naisen ääni -konsertin yhteydessä 19.3.

E

ero Yrjö Pehkonen (1882−1949) oli maalaisliittolainen poliitikko, niin kutsutun itsenäisyyssenaatin eli Svinhufvudin ensimmäisen hallituksen jäsen, Oulun maaherra sekä yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Virkansa ohella hän ehti osallistua muun muassa Oulun läänin talousseuran, Maataloustuottajien keskusliiton valtuuskunnan, Suomen Punaisen Ristin sekä lukuisten valtion komiteoiden toimintaan.

Pehkonen valittiin vuonna 1914 kansanedustajaksi Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä maalaisliiton edustajana. Syksyllä 1917 hänestä tuli jäsen P. E. Svinhufvudin hallitukseen, jota tuolloin vielä kutsuttiin senaatiksi, ja hän jatkoi edel-

leen Paasikiven senaatissa 17. elokuuta 1918 saakka.

Pehkosen merkittävin tehtävä vuonna 1917 oli valmistella esitys torpparivapautuslaiksi. Lex Pehkosena tunnettu lakiesitys tuotiin eduskuntaan tammikuussa 1918, mutta sisällissodan puhkeaminen pysäytti sen käsittelyn. Sodan jälkeen lakiesitys hyväksyttiin lievennettynä Pehkosen alkuperäisestä esityksestä.

Vuonna 1918 Pehkonen, samoin kuin puoluetoveri Kyösti Kallio, erosi Paasikiven senaatista valtiomuodosta syntyneen kiistan takia.

Maalaisliittolaiset kannattivat ehdottomasti tasavaltalaista valtiomuotoa, kun taas oikeistopuolueet olivat tuolloin kääntyneet kuningasvallan suuntaan.

Eero Pehkonen nimitettiin Oulun läänin maaherraksi vuonna 1925,

ja hän omisti loppuelämänsä Pohjois-Suomen olojen kehittämiselle.

Erityisesti maatalouden kehittäminen ja kansanterveystyö olivat hänelle tärkeitä.

Henkilökohtaisesti raskas isku Eero Pehkoselle oli hänen ainoan poikansa, 1912 syntyneen Ossi Pehkosen kaatuminen talvisodan viimeisinä päivinä. Tapahtuma jätti Pehkoseen syvät arvet. Hän jaksoi hoitaa maaherran tehtäviään sodan jälkeen vielä muutaman vuoden, mutta vuoden 1948 loppupuolella hänelle myönnettiin ero 66-vuotiaana.

YKSI E. Y. PEHKOSEN sukulaisista on vehmersalmelainen kirjailija Kirsi Pehkonen, joka pitää puheen sananvapaudesta ja tasa-arvosta Naisen ääni -konsertin yhteydessä 19.3.

- E. Y. Pehkosella ei ole jälkeläisiä www.nmt.fi

23

Suomi 100 Kuopio

suoraan alenevassa polvessa, mutta meitä hänen kaikkiaan yhdentoista sisaruksensa jälkeläisiä on toki paljon ympäri Suomea, Pehkonen kertoo.

- Olen lapsesta saakka ollut tietoinen Eero-sedän merkityksestä, Rauha-mummoni Oulussa puhui hänestä meille lapsenlapsille. Näin jälkeenpäin katsottuna hänen vaikutuksensa suomalaiseen yhteiskuntaan oli silti yllättävän laaja. Se tunnustettiin myös hänen elinaikanaan, hän on yksi harvoista Suomessa valtioneuvoksen arvon saaneista.

- Eero asui Kuopiossa ymmärtääkseni kaikkiaan reilut kymmenen vuotta, joten pohjalaislähtöinen luonteeltaan vähäpuheinen mies on ainakin jossain määrin sopeutunut savolaisten sekaan. Hän asteli Kuopion katuja, osallistui aktiivises-

ti politiikkaan ja muuhun sosiaaliseen elämään, retkeili ympäristössä ahkerasti.

- Itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumat ovat itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajasukujen jäsenille kaiken kaikkiaan sykähdyttävä, kerran elämässä kokemus. Jokaisen senaattorin syntymäpäivänä liputetaan, E. Y. Pehkosen kohdalla siis toukokuussa. Sukujen juhlavuosi huipentuu pääjuhlaan Helsingin Säätytalolla joulukuun alussa, sinne olen minäkin menossa, Pehkonen sanoo.

NAISEN ÄÄNI -KONSERTTI on osa Minnan Päivät -tapahtumakokonaisuutta. Katso koko ohjelma ja tapahtumapaikat netistä! www.minnanpaivat.com Ohjelmahanke on saanut Suomi 100 -aluetukea Pohjois-Savon liitolta.

TEKSTI NMT/JOUNI HUTTUNEN KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN, KUOPION KAUPUNKI/VICENTE SERRA JA LEENA KOSKELA

Seppo Karvinen

Sananvapauden sielu on Kuopiossa Kuopion tori on oikeasti maailman napa ja Suomen sananvapaus on alkanut Kuopiosta. Siinä asianajaja Seppo Karvisen täräkät teesit, joille miehellä on myös vankat perusteet.

T

orin suhteenhan tarina juontuu jonnekin 1940–50-lukujen taitteeseen ja väitteeseen, jonka pakinoitsija Aapeli eli Simo Puupponen oli heittänyt ilmoille, selventää Seppo Karvinen. Mutta mitkä ovat ne perusteet?

- Jonkun väitteen perusteellahan maailman napa on Irkutsk, koska se muodostaa lentoteitse useimman miljoonakaupungin keskiön.

Hyvä perustelu sinällään. Ei siinä mitään.

KARVISEN OMA teoria lähti liikkeelle, kun Kuopiossa pidettiin muistotilaisuus pariisilaisen satiirilehden Charlie Hebdon terrori-iskun uhrien muistolle.

Terroriteko tapahtui 7. tammikuuta 2015, kun aseistautuneet miehet hyökkäsivät lehden toimitukseen. Konetuliasein varustautuneet hyökkääjät surmasivat 12 ihmistä. Kahdeksan kuolleista oli lehden toimituksen jäseniä, kaksi poliiseja, yksi talonmies ja yksi vierailija.

- Muistotilaisuus pidettiin Snellmanin patsaan juuressa. Minäkin pääsin siellä sitten ääneen ja tote-

sin, että olemme nyt koko maailman sananvapauden keskiössä, valottaa Karvinen.

- Kuopiohan on sananvapauden mielessä maailman tärkein kaupunki. Viime vuonna Suomessa vietettiin sananvapauden eli painoasetuslain 250-vuotisjuhlavuotta. Lakihan on suurin piirtein samanikäinen kuin Kuopion kaupunki. Yhdysvaltain vastaava lakisäädös täytti viime vuonna vasta 50 vuotta.

- Ja Snellman tuli aikanaan Kuopioon pakoon Saima-lehteään kohtaan kohdistettujen sananvapauteen liittyvien asioitten vuoksi. www.nmt.fi

24

Suomi 100 Kuopio

Asianajaja Seppo Karvinen on innokas historian ja kulttuurin harrastaja

KARVINEN MUISTUTTAA myös

Snellmanin puiston ympärillä olevasta kulttuuriperimästä.

- Minna Canthin henki on läsnä vahvasti. Ja Ahon veljesten.

Karvinen on mukana Kanttilan restaurointia ajavassa yhdistyksessä.

- Jos minä saisin nyt päättää, niin sinne yläkertaan vuokra-asuntoja ja alakertaan ravintola. Se paikkahan on aivan upea. Ja on jo korkea aika tehdäkin sille projektille jotain.

Karvinen on paneutunut historiaan ja kulttuurin ilmiselvällä innokkuudella.

- Historia on sen suhteen mielen-

kiintoinen elementti, että se antaa aina mahdollisuuksia spekulaatioille ja tulkinnoille.

Asianajaja muistuttaa myös Suomen juhlavuoteen liittyvästä yksityiskohdasta.

- Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta, mikä on todellakin kunnioitettava ja juhlanarvoinen asia. Mutta Suomen historiallinen aikajana on paljon laajempi ja monisävyinen kokonaisuus.

KOULUTUS

KUOPIO KUVA: SHUTTERSTOCK

Lumit on kulttuurin

t채htitehdas TEKSTI NMT/JOUNI HUTTUNEN KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN, WARNER MUSIC, NIGHTWISH, ERJA LYYTINEN, SHUTTERSTOCK

Kuopion taidelukio Lumit saavuttanut vakaan ja arvostetun aseman suomalaisessa kulttuuriel채m채ss채.

www.nmt.fi

25

Suomi 100 Kuopio

KUVA: WARN

ER MUSIC LIV

KUVA: WARN

ER MUSIC LIV

E

E

Jenni Vartiainen on suosittu laulajalauluntekijä.

KUVA: NIGHTWISH

Paula Vesala tuli tunnetuksi PMMP-yhtyeestä ja on nyt soolouralla.

LUMITISSA VALITAAN VUOSITTAIN Vuoden

taidelukiolainen. Valinnan kriteereinä on, että henkilö on käynyt Kuopion Musiikkilukion tai Minna Canthin lukion ja tämän jälkeen luonut merkittävää kansallista tai kansainvälistä uraa taiteen tai tieteen parissa. Vuoteen 2014 asti valittiin Vuoden musiikkilukiolainen.

Basisti-laulaja Marco Hietala musisoi Tarotissa ja Nightwishissä.

Erja Lyytinen on blueskitaristi sekä laulaja-lauluntekijä. Musiikkilukiosta hän valmistui 1995.

VUODEN TAIDELUKIOLAISET 2016: Tanssitaiteilija, koreografi ja rock-muusikko Elina Pirinen 2015: Näyttelijä, suomentaja Jussi Lehtonen 2014: Säveltäjä, pianisti, musiikkipedagogi Jouni Kuronen 2013: Toimitusjohtaja Pauliina Ahokas 2012: Muusikko Aija Puurtinen 2011: Oopperalaulaja Ville Rusanen 2010: Laulaja Paula Vesala 2009: Tanssitaiteilijat Johanna Keinänen ja Liisa Ruuskanen

www.nmt.fi

26

Suomi 100 Kuopio

EN KUVA: TINA KORHON

2008: Muusikko Anna-Mari Kähärä 2007: Muusikko Marco Hietala 2006: Näytelmäkirjailija Anna Krogerus 2005: Ohjaaja-koreografi Minna Vainikainen 2004: Muusikko Erja Lyytinen 2003: Pianotaiteilija Mikael Kemppainen 2002: Tanssija-koreografi Jyrki Karttunen 2001: Muusikko Sari Kaasinen

TUNNETTUJA entisiä opiskelijoita Kristiina Brask, laulaja

Olli Krogerus, rumpali

Outi Heiskanen,

Timo Kämäräinen,

taidegraafikko

kitaristi, laulaja ja

How Many Sisters -yhtyeen lauluntekijä jäsenet

Antti Lötjönen, jazz-basisti

Niko Kokko, basisti

Ilkka Paananen,

Kristiina Komulainen,

toimitusjohtaja

radio- ja tv-juontaja

Mikko Pöyhönen, rumpali

Pentti Kotiranta, pianisti

Jenni Vartiainen, laulaja

KOULUTUS

M

eillä on neljä eri linjaa. Musiikki- ja tanssilinja ovat valtakunnallisia erikoislukioita, ilmaisutaitolinjalla on oma opetussuunnitelma ja yleislinjalla opiskellaan yleisen opetussuunnitelman mukaan, valottaa rehtori Ilkka Raninen.

- Opiskelijoita meillä on yli 500.

Lumit toimii keskellä kaupunkia Yhteiskoulun rakennuksessa ja Puistokoululla.

- Sijaintihan on toiminnan kannalta erinomainen. Musiikkikeskus on ihan vieressä, eikä teatterikaan ole kaukana, summaa Raninen.

Kuopion Yhteiskoulun musiikkilukio oli musiikkiin ja tanssiin erikoistunut oppilaitos, joka perustettiin musiikin erikoislukiona vuonna 1968. Tanssi tuli mukaan vuonna 1983. Se toimi itsenäisenä erikoislukiona heinäkuuhun 2015 saakka.

Elokuussa 2015 erillinen musiikkilukio lopetti, ja uusi Kuopion taidelukio aloitti toimintansa aiemmissa musiikkilukion tiloissa. Kuopion taidelukio muodostettiin Kuopion yhteiskoulun musiikkilukion ja Minna Canthin lukion pohjilta.

KUOPIO

TAIDELUKION SIIPIEN suojissa on opis-

kellut melkoinen joukko suomalaisen kulttuurielämän nykyisiä kärkitekijöitä näyttelijöistä koreografeihin ja tanssitaitelijoita musiikkielämän tähtiin.

Muun muassa nimet Paula Vesala, Marco Hietala, Jenni Vartiainen, Ville Rusanen ja Elina Pirinen ovat tehneet vaikuttavaa uraa omissa genreissään.

Kyllähän täältä on moni ”menestyvä taitelija maail-

malle polkaissut. Se kertoo paitsi lahjakkuuksista niin myös siitä, että opetuksessa on tehty asioita oikein, iloitsee Raninen.

- Ja hyvä henkihän täällä on. Väki on idearikasta ja ahkeraa.

REHTORI NÄKEE Lumitin toiminnan arvokkaana osana kulttuurikaupunki Kuopiota.

- Vetovoimainen tekijähän tällainen oppilaitos on. Meillehän on tullut paljon opiskelijoita vuosien varrella Kuopion ulkopuolelta. Ja osa heistä jäänyt kaupunkiin muun muassa jatkamaan opintojaan yliopistossa.

Taidelukio Lumitin rehtori Ilkka Raninen.

www.nmt.fi

27

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

Oppimiseniloa

KUMPPANI

KUOPIOSSA TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVA KUOPIO-TAHKO KUVAPANKKI

K

Kuopion koulutuskenttä on monipuolinen kokonaisuus aina varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta korkeakouluihin. Opiskelussa yhteistyötaitojen ja sosiaalisuuden merkitys lisääntyy yhteiskunnan ja työelämän monimutkaistumisen myötä.

Digitalisaation myötä oppimista voi tapahtua missä vain ja milloin vain.

uopion perusopetus on alueellisesti laajaa ja kuntaliitosten myötä alue on edelleen laajentunut. Lukioita Kuopiossa on yhteensä kuusi. Savon ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa ammattiopintoja sekä nuorille että aikuisille. Toivalassa Ingmanedu kouluttaa kulttuurialan osaajia. Korkeakoulutuksesta vastaavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

Koulujen opetusmentaliteetti on muuttunut vuosien varrella suuresti.

Kuopion kaupungin opetusjohtajan Leena Auvisen mukaan kouluissa on nykyään monen tason vuorovaikutusta ja tulevaisuuden koulussa tehdään töitä yhdessä innostuen. Opetuksen näkökulma on muuttunut sisällön oppi-

misesta taitojen kehittämiseen ja tietopainotteisuudesta siirrytään oppimisen palon ruokkimiseen.

- Opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden, henkilökunnan, vanhempien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Tulevaisuuden koulussa on enemmän rakentavaa kuin kilpailevaa vuorovaikutusta, enemmän hyväksyntää kuin tyrmäystä. Empatiataito nähdään tulevaisuuden koulun tärkeänä taitona, sillä vuorovaikutuksellinen ohjaaminen ja opetuskulttuuri tulevat entisestään lisääntymään. Vuorovaikutuksen onnistumisella on huikean iso merkitys hyvinvoinnille koulussa, Auvinen kertoo.

Perusopetuksen päätavoite on antaa oppilaille ainekset laaja-alaiseen osaamiseen. Opetuksessa korostuvat tiimitaidot

ja sosiaalisuus, sillä oppiminen tapahtuu eri-ikäisten oppijoiden erikokoisissa ryhmissä.

- Vuosiluokkiin sitomaton oppiminen lisääntyy, jolloin oppilaiden yksilölliset tarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin. Tämä lisää kouluviihtyvyyttä ja oppimismotivaatiota, kun kaikkien oppilaiden ei tarvitse edetä samaa opettajan määräämää tahtia.

Koulussa ei voida opettaa kaikkia tulevaisuuden tietoja ja taitoja, joten lasten ja nuorten ohjaaminen tiedon etsintään ja sen kriittiseen suhtautumiseen ja soveltamiseen on tärkeää. Digitalisaatiota hyödynnetään monipuolisesti oppimisen välineenä.

- Tulevaisuuden koulussa on entistä vähemmän perinteistä kaikille yhteistä luokkaopetusta. Kouluissa on muunneltavat, monipuoliset oppimiswww.nmt.fi

28

ympäristöt. Koulu käsitteenä ja oppiminen laajenevat yhä enemmän lähiympäristöön ja yhteistyötä tehdään aiempaa enemmän ulkopuolisten tahojen, kuten yliopistojen, työpaikkojen ja yritysten kanssa.

Uudet opetussuunnitelmat edellyttävät kouluilta toimintakulttuurin uudelleen tarkastelua. Ruotsin kielen opiskelu aloitetaan nykyään kuudennella ja ohjelmointi toisella luokalla.

- Asennemuutosta tarvitaan opetushenkilöstön lisäksi oppilailta ja vanhemmilta.

Yhteistyöllä koulunkäynnistä voi tulla entistä mielenkiintoisempaa ja hauskempaa, Auvinen lisää.

KUOPION KAUPUNKI

Kasvun ja oppimisen palvelualue perusopetus Vuorikatu 27, 70100 Kuopio kasvujaoppiminen@kuopio.fi www.kuopio.fi

Suomi 100 Kuopio

KOULUJEN HISTORIA ENSIMMÄINEN TRIVIAALIKOULU KUOPIOON

perustettiin vuonna 1788 ja toimi Kuopion ensimmäisenä lukiona vuodesta 1844. Sen rehtorina toimi muun muassa J.V. Snellman ja nykyään koulu tunnetaan Kuopion Lyseon lukiona. Kallaveden lukio aloitti tyttökouluna 1879.

Kuopioon perustettiin 1800-luvun lopulla kolme ammatillista koululaitosta; teollisuuskoulu (1886), kauppakoulu (1887) ja sairaanhoitajakoulu (1896) sekä Kuopion maalaiskunnan Hiltulanlahteen Pohjois-Savon opisto 1875. Kuopion suomalainen yhteiskoulu perustettiin 1892 Minna Canthin aloitteesta.

Oppivelvollisuuslain tullessa voimaan vuonna 1921 Kuopion jakamattoman maalaiskunnan alueella oli 35 kansakoulua. Koulu perustui opettajan ja yhteiskunnan auktoriteettiin ja luokissa oli kova kuri. Lain alkuaikana maalaiskuntaan perustettiin seitsemän koulua lisää. Tuolloin Kuopiossa sekä Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden alueen kansakouluissa oli oppilaita noin 3000.

KOULUTUS

KUOPIO

KUMPPANI

YLIOPISTO

Y

liopistoa kaivattiin Kuopioon jo 1920−30-luvuilla. Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta saivat kuitenkin jakaa suunnitellun yliopiston. Kuopion korkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1972. Tuolloin lääketieteen, lääketieteellisen fysiikan ja biokemian opetus toimi eri puolilla kaupunkia, kunnes 1978 valmistui Savilahden rannalle Canthiaksi nimetty rakennus. 1973 Kuopioon saatiin proviisorin, hammaslääketieteen ja ympäristöhygienian koulutukset. Koulutusalojen lisääntyessä myös opetustiloja oli saatava lisää, joten 1980-luvulla valmistuivat Snellmania ja Studentia ja opetusaloiksi tulivat myös sosiaaliala ja kliininen ravit-

luo elinvoimaa niin kasvukeskuksissa on lähes aina yliopisto. Yliopistokaupungeissa syntyy paljon osaamista, ja se tuo vireyttä, elinvoimaa ja nuoria. Vaikutus on hyvin moniulotteinen, kertoo Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

Itä-Suomen yliopisto on maan suurimpia tiedeyliopistoja, jossa on laaja-alainen koulutus. Yliopisto jatkaa vahvaa toimintaansa ja pysyy kilpailukykyisenä johtavien yliopistojen joukossa.

Vuorovaikutus yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa on nykyään tiiviimpää. Yliopiston ympärille on syntymässä ekosysteemin tyyppisiä kokonaisuuksia, alueellista vaikuttavuutta ja vahvuutta luodaan yhteistyössä muiden kanssa. Yliopisto vahvistaa

www.nmt.fi

kaupungin ja koko Itä-Suomen elinvoimaa.

- On tärkeää, että meillä on Itä-Suomessa jatkossakin maailmanluokan yliopisto. Näin pystytään pitämään Itä-Suomi elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto sisältäen 13 koulutusalaa ja yli sata pääainetta. Yliopistolla työskentelee 2 700 henkilöä, 15 000 perustutkinto-opiskelijaa ja 20 000 aikuisopiskelijaa. Itä-Suomen yliopiston tavoite on olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä. Savilahti tulee olemaan osaamisen, asumisen ja tekemisen keskittymä, jossa yliopiston rooli on suuri.

- Ylipäänsä meidän pitää pystyä vastaamaan muutok29

Suomi 100 Kuopio

tulevaisuus.

Savonia on vahvasti mukana rakentamassa ainutlaatuista juhlavuotta 100-vuotiaalle Suomelle.

savonia.fi KUOPIO / IISALMI / VARKAUS

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT UEF KUVAPANKKI

semustiede. Nykyään Kuopin kampukseen kuuluu lisäksi Melania, Mediteknia ja Medistudia.

1969 perustetussa Joensuun korkeakoulussa painopiste oli opettajankoulutuksessa. Sekä Kuopion että Joensuun korkeakouluista tuli yliopistoja vuonna 1984.

Valmistelutyö Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymiseksi alkoi 2006. Valmistelut sujuivat joutuisasti, ja jo vuonna 2010 syntyi Itä-Suomen yliopisto. Ennen yhdistymistä Kuopiossa toimi viisi tiedekuntaa ja Joensuussa annettiin perusja jatkotutkintokoulutusta kahdeksalla koulutusalalla.

- Yliopiston merkitys Kuopiolle on erittäin suuri. Jos katsotaan yleisesti kaupunkeja Suomessa ja maailmalla,

Hae

seen, jossa opettajan rooli muuttuu enemmän luennoitsijasta oppimisen ohjaajaksi.

Digitalisaation myötä tietoa on saatavilla, joten edessä on oppimisympäristöjen ja -tapojen muutos. Nykyään opiskellaan monialaisemmissa kokonaisuuksissa ja saatavissa olevaa tietoa täytyy osata hyödyntää. Koulutus on se, millä Suomi pärjää seuraavatkin 100 vuotta.

KUOPION KAMPUS Yliopistonranta 1, 70211 KUOPIO www.uef.fi

KUMPPANI

KYS - historiasta

nykypäivään TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA JA KYS SAIRAALAMUSEO

Jo lähes 60 vuotta sitten Kuopion keskussairaala oli suomalaisten sairaaloiden johtava esimerkki, ja se on pysynyt kehityksen aallon harjalla alusta lähtien.

www.nmt.fi

30

Suomi 100 Kuopio

TERVEYS

S

uomen valtio hyväksyi lain keskussairaaloista vuonna 1943, ja Kuopion keskussairaalan perustamisesta päätettiin 15.4.1947 pidetyssä kokouksessa. Kaupunki luovutti sairaalan rakentamiselle maa-alueen Savilahden maalaismiljööstä ja rakennustyöt aloitettiin keväällä 1955. Arkkitehtien Jaakko Paatelan ja Veikko Larkaksen suunnitteleman Kuopion keskussairaalan harjannostajaisia vietettiin 11.2.1956.

Muuttovalmiina rakennus oli 11.12.1958, ja jo ennen vuodenvaihdetta kaikki potilaat vanhasta lääninsairaalasta oli siirretty upouuteen 464 vuodepaikkaiseen ja 10 kerroksiseen keskussairaalaan. Jyhkeää rakennusta tituleerattiin sen ajan pilvenpiirtäjäksi. Avajaispäivänä 1.1.1959 KUKSissa suoritettiin ensimmäinen leikkaus modernissa leikkaussalissa. Synnytysosastolla taas päästiin tositoimeen 20. tammikuuta. Vastavalmistuneeseen sairaala-alueeseen kuuluivat myös ajan hengen mukaan henkilökunnan asuinrakennukset, lääkäreiden rivitalo, hoitajien pistetalot ja muun henkilökunnan kolmikerroksiset asuintalot. Työpaikkoja sairaalassa oli yhteensä 554.

Maan ensimmäinen teho-osasto avautui KUKSissa vuonna 1964. Anestesiaosasto avattiin 1966, fysikaalinen osasto 1967 ja keinomunuaisosasto 1970. Myöhemmin sairaalaan liitettiin Savon lasten linna, Tarinaharjun parantola ja kaupungin synnytyssairaala.

ratiloissa. KYKS kasvoi noin 4 000 työtekijän huippusairaalaksi, jossa oli noin 1 000 vuodepaikkaa.

80-luvulla alkoivat sairaalan mittavat laajennukset vanhan sairaalan ympärille ja Kuopioon saatiin maan ensimmäinen päiväkirurgian yksikkö. Laajennuksessa valmistui myös puitteet opetustoiminnalle. 1990 Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri aloitti toimintansa ja Puijon sairaalasta tuli Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS). Sairaalan tehokkuutta parannettiin johtamisjärjestelmän muutoksella ja uudella teknologialla.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen sairaalaympäristö on kasvanut entisestään. Uusia tiloja rakennettiin päivystykselle, opetukselle ja hallinnolle. Myös pysäköinnille valmistui näyttävä parkkitalo.

- KUKSin tulemisella Kuopioon aikoinaan on ollut valtava merkitys. Se on ollut iso onnenpotku sekä hoidon laadun kannalta että alueen maineen tekijänä. KYS on lisäksi aina ollut iso työllistäjä, dosentti ja KYS uudistuu -hankkeen projektipäällikkö Harri Hyppölä kertoo.

KYS uudistuu -hankkeen ensimmäiset uudiskohteet ja peruskorjaukset saatiin valmiiksi.

Keväällä 2015 valmistui sairaalan ydintoiminnot sisältävä Kaarisairaala, joka kasvatti KYS:n tiloja kolmanneksella, ja syksyllä avasi ovensa Sädesairaala.

Nykyteknologiaan nojaavien uusien tilojen valmistuttua alkoi vanhan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaihe vaiheelta. Nykyään yli 4 000 työpaikan KYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta ja koko maan suurin lääkärikouluttaja.

- Tulevaisuuteen mennään jatkuvalla uudistamisella ja kehittämisellä. Uudistuksessa varaudutaan myös sote-uudistukseen.

KYS on houkutteleva sairaala sekä potilaille että työntekijöille, Hyppölä hehkuttaa.

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Kuopion yliopistollinen sairaala (Kys) Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO, p. 017 173 311 www.psshp.fi

Savupiipun

tua Kuopioon vuonna 1972 keskussairaalasta tuli Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYKS). Vuonna 1975 alussa alkoi kliininen opetus KYKSin sisätautien ja kirurgian klinikoilla, mutta muu opetus toteutettiin vuokKys sairaala-alue vuonna 1958 www.nmt.fi

31

Suomi 100 Kuopio

muurausta

KYS LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1958 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 4 700 HOIDETTUJA POTILAITA 90 000 vuodessa LEIKKAUKSIA 22 000 / vuosi SYNNYTYKSIÄ 2 400 vuodessa POLIKLINIKKAKÄYNTEJÄ 360 000 vuodessa

SAIRAANHOIDON HISTORIA KUOPIO SAI PIIRILÄÄKÄRIN vuonna

RAKENTAMISEN SUUNNITTELUN lähtökohtana on työn ja hoidon tehokkuuden parantaminen. Vuonna 2013 valmistui ruoka- ja logistiikkapalvelukeskus ja 2014 sairaala-apteekin rakennus. Vuosi 2015 toi tullessaan runsaasti tilaa ja uudet hoitoympäristöt, kun

YLIOPISTON JA lääketieteen opetuksen tul-

KUOPIO

vuonna 19

56

1776. Lääninlasaretti rakennettiin 1794 Maljalahden rannalle, josta toiminta siirtyi 1822 Lahdentaan sairaalaan, lääninvankilan viereen. Uuden valtion ylläpitämän lääninsairaalan punatiilinen rakennus Valkeisenlammen rantaan valmistui 1877. Se piti sisällään 88 sairaansijaa. Lääninsairaalan kolmikerroksinen laajennus valmistui näyttävälle paikalle Kauppakadun päähän 1910.

Lääninsairaalan naapurissa aloitti toimintansa kaupunginsairaala (Valkeisen sairaala) vuonna 1885. Se tunnettiin parhaiten nimellä Kuumela, sillä puolet 24 sairaansijasta oli tarkoitettu kuumetautisille. 1900-luvun alussa sairaalaa laajennettiin noin 20 sairaansijalla. Kuumelan paikalle rakennettiin uusi kaksikerroksinen 66 sairaansijan sairaala. Yksityinen synnytyssairaala Kuopioon perustettiin 1893, jonka toiminnot siirrettiin myöhemmin Valkeisen sairaalaan.

Edelleen toimivan Harjulan sairaalan historia alkaa vuodesta 1873. Niuvanniemen psykiatrinen sairaala aloitti toimintansa 1885.

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVA PIXABAY Kehosi hyvinvoinnin ammattilaiset

Terveytenne ja toimintakykynne hyväksi Asiantuntevaa fysioterapiaa ja täsmäliikuntaryhmämme Lisätietoa palveluistamme yrityksemme nettisivuilla Ajanvaraus ja tiedustelu p. 017 265 7700 f. 017 265 7719 Suokatu 23, 70100 Kuopio www.kuopionomtkeskus.fi

Kuinka Suomessa voi elää 100-vuotiaaksi Suomalaisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt itsenäisen Suomen aikana rutkasti. Elinikään vaikuttaa perimä, elämäntavat ja hyvä asenne.

S

uomen itsenäisyyden alussa miesten keskimääräinen eliniän odote oli 45 vuotta ja naisten noin 50 vuotta, nyt naiset voivat odottaa elävänsä Suomessa noin 83-vuotiaiksi ja miehet lähes 77-vuotiaiksi. Pidentyneen eliniän myötä vanhuusiän terveys ja toimintakyky ovat tärkeitä kansanterveyden ja yleisen hyvinvoinnin tekijöitä.

- Eliniän ennusteet ovat edelleen kasvamassa. Tällä hetkellä meillä on ikäpolvi jo syntynyt, joista monien voi olettaa elävän satavuotiaiksi, jos ei sotia ja katastrofeja tule. Samalla vanhusten toimintakyky on parantunut, ja nykyään kuusissa kymmenissä eläkkeelle jäävät ovat vireitä. He matkustelevat paljon ja käyttävät palveluita, dekaani Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta kertoo.

ta tulevat voivat odottaa itsekin elävänsä pitkään. Vaikka geenit ovat tärkeitä, omin elintavoin voi ehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja sydän- ja verisuonisairauksien kaltaisten ongelmien kehittymistä.

- Voi sanoa, että terveyden edistäminen pitkälle vanhuusikään asti on elinikäinen projekti, joka alkaa jo sikiönä ja lapsuusiässä, Soininen sanoo.

- Omaa terveyttään ja tulevaa terveyttään voi nuorena ja keski-ikäisenä edistää ihan tavallisin asioin. Oikeaoppinen ja monipuolinen ravinto, riittävä liikunta ja painonhallinta ovat tärkeitä tekijöitä. Ylipainon välttäminen ja hyvän sokeritasapainon ylläpito ehkäisevät sydän- ja verisuonisairauksia. Tupakointi vanhentaa sisältä ja ulkoa ja liiallinen alkoholinkäyttö rasittaa kehoa ja mieltä, joten näitä tulee välttää.

ELINIKÄÄN JA vanhuusvuosien kuntoon vaikuttavat erityisesti perimä ja elintavat. Vaikka lääketiede tarjoaa hoitoja ja lääkkeitä sairauksien hoitoon, elintapojen ja perimän merkitys on huomattavasti suurempi. Pitkäikäisistä suvuis-

VANHUUSVUOSINA AKTIIVISUUS on olennaista toimintakyvyn ja elämisen laadun ylläpidolle. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys tukevat toisiaan. Sosiaalinen aktiivisuus virkistää mieltä ja tuo virikkeitä, ehkäis-

www.nmt.fi

32

Suomi 100 Kuopio

ten masennusta ja tylsistymistä. Tätä kautta liikuntakin on mielekkäämpää.

- Jos ihminen on kunnossa, niin viimeisetkin elinvuodet voivat olla hyvinkin antoisia, Soininen toteaa.

- Pään käyttö vanhuusiällä on tärkeää. Kulttuurin harrastaminen, lukeminen ja ihmisten tapaaminen ovat myönteisiä asioita. Tietotekniikka ja robotiikka voivat tuoda myös apuvälineitä vanhuusiälle. Esimerkiksi navigaattorien kaltaiset sovellukset tekevät elämästä helpompaa, kun niitä opettelee käyttämään. Tulevaisuudessa voidaan myös nähdä enemmän sovelluksia aivotoiminnan elvyttämiseksi.

Vanhuusiän terveydelle myös asenne on tärkeää.

- Haluan sellaisen positiivisen viestin antaa, että vaikka vanhuudessa ei aivan kaikki olisikaan priimaa, niin hyvää elämää voi elää, ja hyvään elämään pitää pyrkiä. Kun raihnaisuutta alkaa tulla, niin pistetään vain sellainen vaihe päälle, että eletään täysillä. Positiivinen asenne vaikuttaa, Soininen sanoo.

KUOPIO

NYKYTILA

KUOPIO TÄNÄÄN TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN

Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka työssäkäyntialueella asuu yli 175 000 ihmistä.

K

uopion kaupunkistrategia pohjaa vahvaan ja monipuoliseen elinkeinoelämään, Kuopion asemaan yliopisto- ja innovaatiokaupunkina sekä myönteiseen kuvaan Kuopiosta kaupunkiyhteisönä.

Kuopion väkiluku vuoden 2017 alussa oli noin 118 000 henkeä. Väkiluku kasvoi vuonna 860 hengellä, pääosin kaupunkiin muuttaneiden ansiosta. Suurin osa kaupun-

15 vuotta täyttäneiden koulutusaste Keskiaste

kiin muuttaneista on opiskelijoita.

Kaupunki kasvaa myös kuntaliitosten myötä. Kun Juankoski liittyi vuoden alusta Kuopioon, kasvoi väkiluku samalla 4 800 hengellä. Kuopiossa asuu noin 2 700 ulkomaalaista edustaen noin sataa eri kansallisuutta. Vuonna 2016 94 kuopiolaista sai Suomen kansalaisuuden. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on noin 2,3 % koko Kuopion väkiluvusta.

KUOPION ASUKKAAT myös voi-

vat hyvin. Pienituloisten kotitalouksien osuus on Kuopiossa pienempi kuin vertailukunnissa. Kuopiolaiset ovat asuinalueensa oloihin keskimäärin tyytyväisempiä kuin muualla Suomessa.

Kuopion työttömyysaste on 13,8 prosenttia, kaksi prosentin kymmenystä maan keskiarvoa korkeampi. Työttömien määrä kääntyi laskuun vuonna 2016. Kaikkiaan työpaikkoja Kuopiossa on noin 49 000

kuu vireänä. Vuonna 2016 rakennettiin lähes 1 000 asuntoa. Kasvun keskuksia ovat pääasiassa keskusta ja Saaristokaupunki. Vuonna 2018 käynnistyy asuntorakentaminen myös Savilahden, Valkeisen ja Mölymäen alueilla.

Väkiluku: noin 118 000 henkeä

24,5 %

Yli 65-vuotiaita

21 354

Ylempi korkea-aste tai tutkijakoulutus

10,9 %

KUOPION RAKENTAMINEN jat-

Perusaste

43,8 %

Alin korkea-aste

ja Kuopion seudulla noin 56 000.

Suurimpia työllistäjiä ovat Kuopion kaupunki, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto.

Alempi korkea-aste

9,8 %

Veronalaiset tulot henkeä kohden

Bruttokansantuote asukasta kohden

26 836 €

34 739 €

0–18-vuotiaita

21 881

11,1 %

www.nmt.fi

33

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

Tavallinen

KORHONEN TEKSTI NMT/JOUNI HUTTUNEN KUVA NMT/MIRKA HAPPONEN, KUOPION KAUPUNKI/VICENTE SERRA

Itä-Suomen yliopiston tutkijaprofessori Rami Korhonen, 42, ei ylläty kovinkaan suuresti kuullessaan sukunimensä olevan Pohjois-Savon yleisin.

www.nmt.fi

34

Suomi 100 Kuopio

NYKYTILA

N

o ei ihan puskista tuleva fakta ole. Kyllähän meitä Korhosia tuntuu näillä kulmilla riittävän, naurah-

taa mies.

- Isän puolelta juuret ovat täällä, mutta itse olen syntynyt Virolahdella.

Korhosten ohella Pohjois-Savon yleimpiä sukunimiä ovat Miettinen, Räsänen ja Savolainen.

- Ei sekään nyt varsinaisesti yllätä.

Korhonen saapui Kuopioon puolisonsa Sannan kanssa jo 2000-luvun alussa. Väiteltyään tohtoriksi mies teki välillä parin vuoden ajan tutkimustyötä Calgaryssa, kunnes tie toi taas takaisin Savon sydämeen. Professuuri tuli viime vuoden lopulla.

- Hankimme Kanadan keikan jälkeen asunnon Hiltulanlahdesta. Siellä on jo toistakymmentä vuotta vierähtänyt.

KUOPIOSSA PERHE on viihtynyt hy-

vin.

- Ei täältä kiire ole pois. Kaupunki on sopivan kokoinen ja ystäväpiirikin on aika vakiintunut, summaa elämäntapajoukkue FC Tarzanissa jalkapalloa, sählyä ja tennistä harrastava mies.

- Se on mahtava porukka. Ei siinä ryhmässä ainakaan tylsää ole.

Hiltulanlahden asunnon hankkimiseen liittyy mielenkiintoinen piirre.

- Ostimme sen netti-ilmoituksen perusteella.

Isossa omakotitalossa on riittänyt rempattavaa.

- Ainahan siellä jotain täytyy korjailla. Rannassa on savusauna, joka oli palaa muutama vuosi sitten.

KORHONEN ON itse asiassa koko Suo-

KUOPIO

Keskivertosuomalainen

men yleisin sukunimi.

- Aha. No se on kyllä mielenkiintoinen tieto.

Perheessä on kaksi lasta, joka istuu sekin savolaisen keskivertoperheen kokonaislukuun.

- Niin taitaa istua myös tämänhetkinen ikäni, hymähtää professori.

Totta. Ihan valtakunnallisestikin.

Keskivertosuomalainen on 42,3 vuotias, harrastaa liikuntaa kolme kertaa viikossa ja katsoo tv:tä kolme tuntia päivässä.

- No joo, jos sieltä tulee urheilua.

Kahvia keskiverto Korhonen juo 2,8 kuppia päivässä ja syö lihaa viikossa 1,5 kiloa.

- Ei kauas tottumuksista heitä.

juo kahvia 2,8 kuppia päivässä

on iältään 42,3-vuotias

mies tienaa 3 271 euroa kuukaudessa

lukee 43 minuuttia päivässä

harrastaa liikuntaa 3 kertaa viikossa

syö lihaa viikossa 1,5 kg vuodessa 80kg

KORHONEN PERUSMUOTO tulee sa-

nasta ”korho”, joka tarkoittaa huonokuuluista tai isoa raavasta miestä.

- Niitä määreitä en itsestäni kyllä tunnista, naurahtaa professori.

Eli ei sittenkään ihan tavallinen ole tämä Korhonen.

kolmasosalla on lemmikki, joista yleisin on koira

93% käyttää nettiä 64% työikäisistä on Facebookissa

Lähde: Tilastokeskus, Väestörekisteri, Terveyden ja hyvinoinninlaitos

Kuopiossa

Yleisimmät sukunimet Kuopiossa

on henkilöautoja 53 536 kappaletta

1. Korhonen 1758 kpl 2. Miettinen 1736 kpl

työttömyysaste on 13,4%, työttömien määrä 7454

3. Savolainen 1059 kpl 4. Räsänen

1043 kpl

5. Rissanen

958 kpl

jatkokoulutukseen sijoittuminen 8% ei jatkanut 41% ammatillinen koulutus 51% lukio

Lähde: Väestörekisteri

perusopetuksen oppilasmäärä 9 772

Lähde: Trafi, Kuopion kaupunki

www.nmt.fi

35

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVAT SHUTTERSTOCK, NMT MEDIA

MILLAINEN ON

tulevaisuuden Kuopio?

Kehittyvä teknologia muuttaa elämäntyyliä. Tulevaisuuden Kuopiossa robottiliikenne, lähellä tapahtuva pienvalmistus ja urbaani viljely sekä vahva nettitiedon ja tekoälyn käyttö tekee elämästä yksilöllisempää ja toimintavapaampaa.

www.nmt.fi

36

Suomi 100 Kuopio

TULEVAISUUS

T

ulevaisuuden ennustaminen on haastavaa, koska maailman kehitykseen vaikuttavat niin monet ja arvaamattomatkin tekijät. Tietokonealan pioneeri, tulevaisuuden tutkija, konsultti ja kouluttaja Risto Linturi painottaa tulevaisuuden arvioinnissa teknologian kehittymistä, uusien teknologioiden yhteisvaikutuksia ja näistä syntyviä mahdollisuuksia ja toisaalta muistuttaa siitä, että yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat siihen, miten näistä mahdollisuuksista joko hyödytään tai ei.

- Teknologista kehitystä voi ennustaa. Se, mikä on 2020-luvulla mahdollista ja pioneerien käytössä, on todennäköisesti yleisessä käytössä 25 vuoden päästä. Poliittisen kehityksen ennustaminen on vaikeampaa. Toisaalta politiikallla on suuri vaikutus siihen, miten teknologian mahdollisuudet yhteiskuntaa muuttavat, Linturi sanoo.

Valtiovarainministeriön tuore julkaisu Pilkahduksia tulevaisuuteen − digitalisaation ja robotisaation mahdollisuudet sisältää myös Linturin tekstin Teknologiamurroksesta hallinnon toimenpiteiksi, missä hän listaa kymmenen todennäköistä kehittyvän teknologian

mukanaan tuomaa murrosta. Näillä muutoksilla on tuntuva vaikutus työnkuvaan, yksilön vaikutusmahdollisuuksiin ja siihen, miten maantieteellinen sijainti ja etäisyys koetaan. Nämä vaikutukset tuntuvat myös Kuopion kaltaisessa kaupungissa.

MUUTAMIA LINTURIN ennustamia

teknologisia muutoksia lähivuosikymmenten aikana ovat liikenteen robotisoituminen, lisääntyvä aurinkoenergian käyttö, yksilöllinen lähivalmistus ja urbaani bioviljely.

Näillä kehityksillä on suora vaikutus ja keskinäinen yhteisvaikutus, joka tekee haja-asutusalueista ja pienemmistä, pääkaupunkiseudusta kauempana sijaitsevista kaupungeista kilpailukykyisempiä.

Esimerkiksi robottiliikenne tekee jakelulogistiikasta edullisempaa ja jouhevampaa muuttaen esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden jakelujärjestelmiä ja mahdollistaen vaikkapa lähikauppojen kotijakelun radikaalin lisääntymisen. Robotisaatio mahdollistaa myös edullisen liikkumisen palveluna ja voi jopa johtaa yksityisomisteisesta autoilusta luopumiseen. Tämä merkitsee myös parkkitilojen vapautumista muuhun käyttöön.

Samalla kaupunkien väliselle lii-

kenteelle suunniteltu testausvaiheessa oleva hyvin nopea Hyperloop-sukkula yhdistää nyt etäältä tuntuvia kaupunkeja yhdeksi työssäkäynti- ja asiointialueeksi. Etäisyyksien merkitystä poistaa myös jo nyt USA:ssa useiden valmistajien toimesta markkinoilla oleva etiäisteknologia, missä virtuaalilasien ja -hanskojen avulla voi kokea olevansa etäällä olevan robotin asemassa ja ohjata tämän toimia omin liikkein.

BIOVILJELY tarkoittaa eri kasvilajikkeiden sisäviljelyä kaupunkialueella. Salaattien ja itujen sisäviljely on LED-valojen kehittymisen ansiosta jo nyt kannattavaa. Teknologian kehittyessä lajikkeet monipuolistuvat ja robotisoituvan liikenteen ansiosta tyhjilleen jääviä parkkitiloja voi ottaa viljelykäyttöön. Tämä parantaa ruoan tuoreutta ja vähentää logistiikkatarvetta.

Yksilöllinen lähivalmistus viittaa 3D-tulostimien kaltaisiin tuotantovälineisiin, jotka voivat valmistaa monenlaisia tuotteita digitoitujen ohjeiden mukaan. Kun pientuotannon kustannukset laskevat, on tuotantovälineet kannattavampaa tuoda lähemmäksi kuluttajaa ja siirtyä pienempiin tuotantosarjoihin sen sijaan, että luotettaisiin suuriin

URBAANI

www.nmt.fi

37

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

keskusvarastoihin ja pitkiin logistiikkaketjuihin.

niterveydenhuollosta tapahtuu kotoa käsin.

AURINKOENERGIA ON halventu-

VOISIKIN AJATELLA, että 25 vuoden päästä Kuopiossa eletään nykyisestä näkökulmasta yksilöllisesti hyvin toimintavapaata elämää: liikkuminen paikasta ja kaupungista toiseen on helppoa ja edullista, ja matka-ajan voi käyttää hyötyyn tai huviin, sikäli kuin liikkeelle edes tarvitsee lähteä, tuotanto on pääosin paikallista ja jopa kotikohtaista, työtä ja oppimista tehdään paljon etäältä käsin, terveyspalvelut ovat henkilökohtaisia ja paljolti omassa kodissa ja jokaisella on välitön pääsy niin kehittyneisiin tietojärjestelmiin, että jokainen on oman elämänsä asiantuntija.

- Hyötyjen saaminen uudesta teknologiasta riippuu kuitenkin paljolti siitä, miten paljon poliittisen päätöksenteon luoma sääntely sallii sitä käytettävän. Nopea tarttuminen uuteen teknologiaan tuottaa hyötyjä, Linturi sanoo.

- Käytettävissä oleva pinta-ala sekä luonto ovat Kuopion vahvuuksia. Tällä hetkellä voitettava haitta on etäisyys. Robottiliikenne ja lähivalmistustekniikka auttaa suhteessa pääkaupunkiseutuun enemmän Kuopion kaltaisilla seuduilla, Linturi sanoo.

nut jo 30 vuoden ajan, ja tämän kehityksen voi olettaa jatkuvan edelleen. Vuonna 2040 aurinkoenergia saattaa kustantaa enää sentin murto-osia kilowattitunnilta. Tällöin valoisana aikana aurinkoenergian ylituotannolla voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita pimeitä aikoja varten, mahdollistaen irtautumisen sähköverkosta.

Kun nämä kehityssuunnat lyödään yhteen, ja mukaan otetaan vielä myös trendinä oleva jakamistalous, josta Uberin ja AirBnB:n kaltaiset palvelut ovat esimerkkeinä, tarkoittaa tämä hajautetumpaa elämisen muotoa, jossa lähituotanto ja pienuuden ekonomia ovat vallalla.

Tämä helpottaa haja-asutusalueilla ja pääkaupunkia pienemmissä kaupungeissa elämistä.

Muita trendejä ovat tiedon verkkokäytön ja tekoälysovellusten lisääntyminen ja näiden hyödyntäminen jokapäiväisessä elämässä laajennetun todellisuuden kautta.

Mahdollisuuksia ovat myös opetuksen yksilöllistyminen ja muutto verkkoon sekä itsediagnoosilaitteiden ja sovellusten yleistyminen niin pitkälle, että suurin osa rutii-

KUOPIO

TEKSTI NMT/ILPO LOMMI KUVAT SHUTTERSTOCK, PIXABAY, ILPO LOMMI

Kaupunki katsoo kohti TULEVAISUUTTA Uudet p채채tt채j채t viitoittavat kaupunkilaisten tulevaisuutta vuoteen 2030. Kuopio on tarkistamassa ja uusimassa kaupunkistrategiaansa.

www.nmt.fi

38

Suomi 100 Kuopio

TULEVAISUUS

K

uopio on tarkistamassa ja uudistamassa tänä vuonna kaupungin strategiaa eli tavoitteita ja niiden saavuttamisen pääkeinoja kohti vuotta 2030. Nykyinen vuoteen 2020 ulottuva strategia on laadittu 2009, joten tehdyistä päivityksistä huolimatta nyt on strategian uusimisen aika.

9. huhtikuuta valittavat uudet kaupunginvaltuutetut pääsevät päättämään Kuopion kaupunkistrategiasta ensi loka−marraskuussa - samoin aikoihin kuin hyväksyvät ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

KUOPION STRATEGIAJOHTAJA Sirpa Lät-

ti-Hyvönen ja vt. elinkeinojohtaja Unto Juutinen kertovat, että strategiauudistusta puoltavat myös sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kunnilta maakuntahallinnoille sekä Kuopion useat kuntaliitokset. Niissä on kaupungin asukasluku kasvanut yli 118 000:een ja

KUOPIO

maapinta-ala suurentunut suhteellisesti asukasmäärää enemmän.

Vehmersalmen, Karttulan, Maaningan, Nilsiän ja tämän vuoden alusta Juankosken liittyminen Kuopioon vaikuttaa merkittävästi kaupungin strategiaan siinä kuin palveluverkostoonkin.

Lätti-Hyvösen ja Juutisen mukaan kaupunkistrategian uudistaminen alkaa maalis−huhtikuussa nykystrategian arvioinnilla sekä toimintaympäristön analyysillä.

- Strategiapäivitykseen halutaan virkamiesten ja luottamushenkilöpäättäjien lisäksi yritysten ja yhteisöjen edustajia sekä kansalaisia.

Laaja osallistuminen mahdollistuu tilaisuuksilla, tapaamisilla ja sähköisillä kanavilla. Tavoitteena on saada uusi strategia voimaan ensi vuoden alusta.

VUODEN 2019 alkuun tähtäävä suuri sote- ja

maakuntahallintouudistus tuo epävarmuuksia www.nmt.fi

39

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

Kuopion kaupunkistrategiaan, vaikka paljon kaupungin ja kaupunkilaisten elinvoimaan vaikuttavia asioita, kuten opetustoimi, varhaiskasvatus, maankäyttö kaavoituksineen sekä yritys-, vapaa-ajan- ja ympäristöpalvelut jäävät jäljelle. Noin 60 prosenttia budjettimenoista ja 40 prosenttia työntekijöistä siirtynee pois. Todennäköisesti uusittu kaupunkistrategia ei kuitenkaan mullistu ainakaan peruspilareiltaan järin erilaiseksi kuin nykyinen.

Yritysmaailmasta on kiirinyt näkemyksiä, joiden mukaan uusi strategia saisi olla nykyistä rohkeampi ja kunnianhimoisempi, esimerkiksi tavoitella 200 000 asukasta vuonna 2040. Nykyisessä on tavoitteena 150 000 asukasta kuntaliitoksilla sekä luontaisella väestönkasvulla eli tulomuutolla ja syntyvyyden enemmyydellä kuolleisuuteen nähden. Elinkeinoelämä on myös toivonut kaupungilta vahvempaa panostusta terveysteknologiaan, joka nähdään Kuopion voimakkaana kasvualana. Yritysten ja yhteisöjen merkitys kasvanee sote-palvelujen tuottamisessa, vaikka ne järjestyvät uuden maakuntahallinnon ohjauksessa.

UNTO JUUTINEN tähdentää kaupungin voivan myötävaikuttaa jatkossakin olennaisesti alueensa elinvoimaan ja asukkaidensa hyvinvointiin. -En väheksy kaupan, hallinnon, koulutuksen ja muiden kotimarkkina-alojen merkitystä.

Kuopiolla on yksi suurten kaupunkien monipuolisimmista elinkeinorakenteista. Se on puskuroinut suhdanteita ja toimialojen murroksia.

Kansainvälistymiseen ja vientiin on toki saatava vauhtia. Siitä on onneksi lupaavia merkkejä.

www.nmt.fi

40

Suomi 100 Kuopio

Kuopio on säilytettävä ” parhaana kasvuympäristö-

nä lapsille, koska se tukee selkeästi elinkeinopoliittista kilpailukykyä ja vireyttä.

- Kuopiossa on suunnittelupöydällä puolentusinaa kehityshanketta yhteensä neljän miljardin euron arvosta seuraavalle vuosikymmenelle. Ne merkitsevät viisinumeroista työpaikkamäärää sekä tuhansia asuntoja.

Investointieuroista läheskään kaikki eivät tule kaupungilta vaan niitä heruu myös valtiolta, yrityksiltä sekä muilta rahoittajilta. Suuria investointikohteita ovat muun muassa Savilahden kampus, Asemanseutu eli Kuopion portti, Hatsalan Kuntolaakso, Sairaalakadun ja Mölymäen asuntorakennushankkeet sekä Kuopionlahden taidekampus unohtamatta Tahkon matkailuhankkeita ja Finnpulpin sellutehdasprojektia Sorsasalooon, kertoo Juutinen.

Hänen mielestään kaupungin vetovoimasta kertoo hyvää, että Kuopioon on viime vuosina tullut monia keskisuuria rakennusliikkeitä kaikista ilmansuunnista. − Olemme ylittäneet 700−800 uuden asunnon vuositavoitteen selkeästi. Asuntoja valmistuu yli tuhannen vuosivauhtia. Vuoteen 2030 mennessä on arvioitu tarvittavan 13 000 uutta asuntoa Kuopioon väestönkasvun jatkuessa.

- Asuntopolitiikalla on suuri merkitys kaupungin vetovoimalle uusien yritysten ja asuk-

TULEVAISUUS

KUOPIO

NYKYINEN KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA 2020 kaiden saannissa. Asukasvirtaa tulee kaupunkiin läheltäkin, mikä nostaa haasteeksi maakunnan sekä kuntaliitosalueiden elinvoiman ja palvelurakenteen säilyttämisen. Ne on pyrittävä turvaamaan hyödyntäen muun muassa matkailua, vapaa-ajan asumista ja puhtaiden elintarvikkeiden tuotantoa, sanoo Juutinen.

KUOPION VISIO 2020: Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki.

STRATEGIASSA OVAT VETOVOIMAN, KILPAILUKYVYN JA KASVUN ELEMENTTEINÄ 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä 2. Kuopio innovaatio- ja opiskelukaupunkina 3. Kuopio-kuva on paras kaupunkiyhteisöistä 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne 5. Asiakaslähtöiset, omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut 6. Tasapainoinen talous 7. Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky sekä kustannustehokkuus 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen

KUOPION MARKKINOINTIJOHTAJA Kirsi Soininen muistuttaa, että yritysten toimintaedellytysten kehittäminen on tärkeää, mutta eriarvoistumisen, hyvinvointiaukkojen sekä nuorten työttömyyden ja koulupudokkuuden haasteisiinkin on vastattava. Näissä ja muissakin asioissa on yhä kehitettävä hyvää kumppanuuden ja yhteistyön ilmapiiriä kaupungin virkamiesten, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten kesken.

Sote-uudistus lisää yhteistyön vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Kunnan, tulevan maakuntahallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset rajapinnat ovat ratkaisevia kumppanuuskohteita tavoitteiden toteutumisessa.

- Kuopio on säilytettävä parhaana kasvuympäristönä lapsille, koska se tukee selkeästi elinkeinopoliittista kilpailukykyä ja vireyttä.

Maailman terveysjärjestön mukaan alueet, joissa lapsilla on hyvä olla, houkuttelevat myös osaajia, yrityksiä ja investointeja.

- Uutena tärkeänä asiakokonaisuutena pidän digitalisaatiota ja sen mahdollisuuksia kaupunkilaisten palvelujen kehittämiseksi varsinkin syrjäalueille. Kuopiolla on kurottavaa sähköisten palveluiden kehittämisessä verrattuna moniin suuriin kaupunkeihin. Siinäkin tarvitaan yhdessä tekemistä, korostaa Kirsi Soininen.

KUOPION ARVOT

1 Rohkeus 2 Asiakaslähtöisyys tekeminen, 3 Yhdessä sitoutuminen ja luottamus 4 Luovuus www.nmt.fi

41

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

TEKSTI NM

T/ILPO LO

MMI KUV AT PIXAB AY, POLIIT IK

PUNAIST A , VALKOIS TA & VIHRE ÄÄ KUOPIOSS A OT

Kuopion p oliittinen väri on sä den aikan vyt a monta k ertaa kunn tynyt Suomen itsen vaaleissa, äisyyallisissa ja mutta kok valtakunn onaiskuva allisissa on kuitenk in melko t asainen.

www.nmt.fi

42

Suomi 100 Kuopio

POLIITIIKKA

E

rityispiirteitä on ollut viime sotien aikana ja myös niitä edeltäneitä vuosina. Suomen poliittiset muutokset ja trendit ovat yleensä tulleet Kuopioon viiveellä ja usein laimentuen.

Ominaispiirre on ollut poliittinen vakaus etenkin sotien jälkeisen jälleenrakennuksen vuosikymmeninä.

Ensimmäiset itsenäisyyden ajan kunnallisvaalit pidettiin Kuopiossa loppuvuodesta 1918. Niissä oli yleinen ja yhtäläinen kunnallinen äänioikeus kaikille, ensi kertaa myös naisille. Kuopiotakin

”

KUOPIOSSA JA muuallakin Pohjois-Savossa äärivasemmistolla oli vaaleista toiseen suurempi kannatus kuin esimerkiksi Etelä-Savossa. Toisaalta Kuopiossa myös kokoomuksella on ollut vahvaa kannatusta. Niinpä Kuopion poliittinen värikartta erosikin selvästi ympäröivien maaseutukuntien maalaisliitto/keskustapuolue -voittoisista voimasuhteista. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa erot alkoivat tasoittua, kun teollisuustyöpaikkojen määrä supistui ja vasemmiston kannatus väheni. Keskustan kannatus puolestaan nousi kuntaliitosten myötä.

Kuopiossa vallitsee nykyisin hyvä poliittinen päätöksentekokulttuuri.

kouraisseen kansalaissodan seurauksena osa äänestysikäisestä työväestöstä oli ilman äänioikeutta. Silti näissä vaaleissa vasemmisto eli samalla listalla olleet sosialidemokraatit ja kommunistit saivat niukan enemmistön 29-jäseniseen valtuustoon.

Kuopio oli siten punainen heti kansalaissodan jälkeisenä vuotena 1919. Val-

KUOPIO

tasuhteet tasoittuivat jo seuraavissa vaaleissa porvarilliseksi ja samanlaisena ne pysyivät pääsääntöisesti sen jälkeenkin, kun Kuopio alkoi kasvaa voimakkaasti 1920-luvulta. Runsas teollisuus piti kaupungissa pitkään yllä vasemmistolaisuutta, niin maltillista sosialidemokratiaa kuin äärivasemmistoakin Varkauden kaupungin tapaan.

MARKKU ROSSI

KYSYIMME POLIITIKOILTA

1

Mitä itsenäinen Suomi merkitsee sinulle?

Mitkä paikat Kuopiossa merkitsevät sinulle eniten ja miksi?

2

Mitä Kuopio on antanut sinulle ja poliittiselle urallesi?

3

Miten aiot juhlistaa Suomen juhlavuotta / omat juhlavuoden kokokohdat?

4

Millaisissa juhlavuoden toiminnassa olet mukana?

5

KANSANEDUSTAJA KESKUSTA

1

Itsenäinen Suomi on hyvin konkreettisesti isiemme ja vanhempien sukupolvien luoma kansallinen perintö. Itsenäisyys on perusta äidinkielelle, kulttuurille ja perinteillemme – Suomi ei olisi mitään ilman suomalaisia!

2

Kallavesj´, Tuomiokirkko ja Puijo sekä Kuopion kaunis kauppatori tuovat jatkuvasti omaan elämääni runsaasti sykettä ja elämän sisältöä. Uuden kodin myötä Puijonlaakso on muodostunut nopeasti rakkaaksi asuinalueeksi.

3

Kuopio on merkannut minulle aina työtä ja elämää. Paikallisradio Oikea Asema ja toimitustyöt pysyvät aina mieluisimpina tehtävinä elämässäni. Elämän eliksiiriä tarjoavat erityisesti urheilun saralta KalPa, KuPs, Leka-Volley sekä PuPe ja kulttuurin puolelta Kuopion Teatteri, Musiikkikeskus sekä Kuopio tanssii ja soi viikko.

Kuopio on vahvistanut työtäni kansanedustajana ja

www.nmt.fi

43

Suomi 100 Kuopio

luonut mahdollisuuden toimia maakuntakeskuksen korkeimmassa luottamustehtävässä eli kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

4

Juhlistan maamme juhlavuotta työskentelemällä kansanedustajana ja luottamushenkilönä mahdollisimman hyvin.

Juhlavuoden kohokohtia ovat Talvisodan päättymisen muistokonsertti Tuomiokirkossa, tasavallan presidentti Niinistön vierailu Kuopiossa, Suomi 100 istutustapahtuma Helsingin Paloheinässä, Puolustusvoimain lippujuhlapäivä ja itsenäisyyspäivän juhlallisuudet, mm. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän paraati Kuopiossa ja Linnan juhlat.

5

Kansanedustajana osallistun lukuisiin valtiollisiin juhlavuoden tapahtumiin. Luottamushenkilönä osallistun myös lukuisiin koulujen, kansalaisjärjestöjen ja kuntien järjestämiin juhlatapahtumiin.

KUOPIO

Erikoisimpia jaksoja kaupunginvaltuuston historiassa olivat sotavuodet.

Valtuusto pysyi samana kaikki sotavuodet eli yhdeksän vuotta 1937−45. Sen yksituumaisuus oli poikkeuksellisen vahva.

Valtuuston koko oli tuolloin 41 henkilöä, kun se nykyisin on 59. Valtuutetuista kuusi ehti kuolla normaalista neljästä vuodesta pidentyneellä kaudella.

Pitkään Kuopion valtuusto jakautui poliittisesti oikealle, vasemmalle ja keskustaan.1990-luvun alussa uusi, ideologisen kolmijaon ulkopuolella ollut ympäristöpuolue vihreät rynni valtakunnallisesti varhain ja voimalla Kuopion valtuustoon.

Sittemmin se vakiintui keskikokoiseksi

”

Kuopiossa astuu voimaan ensi kesänä lähidemokratiamalli, jossa vanhoihin kuntakeskuksiin perustetaan pitäjäraateja.

Kolme selvästi suurinta valtuustoryhmää keskusta, kokoomus ja SDP ovat pitkään olleet voimasuhteiltaan tasaiset. Lukuisat kuntaliitokset ovat lisänneet viime vuosikymmeninä keskustan kannatusta ja valtaa. Vasemmiston, etenkin vasemmistoliiton ja sen edeltäjien, kannatusta on vähentänyt menneistä vuosikymmenistä ennen muuta teollisuustyöväen väheneminen.

tai pieneksi valtuustoryhmäksi ja laajeni ohjelmaltaan yleispuolueeksi. Myös kristillisdemokraatit ja viime vaaleissa kannatustaan valtakunnalliseen tapaan Kuopiossa nostanut perussuomalaiset ovat pienehköjä tai keskisuuria puolueryhmiä.

Ruotsalaisella kansanpuolueella ei ole ollut kaupungissa merkitystä viime sotien jälkeen.

ITSENÄISYYDEN AJAN alussa oli erityisesti valtuuston puheenjohtajista kovia äänestyksiä. Vanhoina aikoina vaalit käytiin enemmistövaaleina eikä niissä kunnioitettu suhteellista vaalitulosta kuten nykyisin. Suurin puolue saa herrasmiessopimuksella valita, ottaako valtuuston vai kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden. Kakkonen ottaa jäljelle jäävän.

Muutkin valtuusto- ja lautakuntapaikat menevät vaalitulosta kunnioittaen valtuustopaikkojen suhteessa.

Kaupunginhallituksen nykyinen puheenjohtaja Pekka Kantanen pitää tällaista vaalitapaa hyvänä ja oikeudenmukaisena.

SARI RASSINA

KIMMO KIVELÄ

KANSANEDUSTAJA KOKOOMUS

KANSANEDUSTAJA PERUSSUOMALAISET

1

1 2 3

Suomi on isänmaa, koti. Itsenäisyys on lunastettu kalliisti ja sen säilymisestä pitää huolehtia taitavalla ulkopolitiikalla ja diplomatialla.

2

Valkeisen lampi: Sen rantoja olen kävellyt Kuopioon muuttamisen jälkeen jo yli 30 vuotta. Minua on kosittu sen rannalla, parhaat ajatukset ovat siellä syntyneet ja surut ja murheet ovat sen rannoille haihtuneet.

Metsät Kaupungin ympärillä, sienipaikat, lahdelmat, kalliot.

Kuinka etuoikeutettua on asua kaupungissa, jossa ihan äärellä on mahdollisuus sukeltaa koskemattomaan luontoon.

Muailman napa - ei liene tarvetta selittää!

3

Kaiken: kodin, koulutuksen,ammatillisen ja poliittisen kokemuksen, ystävät- lista olisi loppumaton. Olen elänyt täällä koko aikuisen elämäni, Kuopio on minulle kovin rakas!

4 5

Kuopio tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikkumiseen, erityisesti uimahallissa käyn usein.

Kuopiossa tykkään myös lupsakkaasta meiningistä. Poliittisena päättäjänä arvostan sitä, että ihmiset tulevat juttelemaan

Vierailen monenlaisissa tilaisuuksissa, urheilu ja musiikki ovat päällimmäisinä

5

Minkäänlaisissa valmisteluryhmissä en ole, mutta pyrin osallistumaan hyvin erilaisiin tilaisuuksiin

Olen mukana 100- tasa-arvotekoa hankkeen johdossa.

100-tasa-arvotekoa on yksi virallisista juhlavuoden hankkeista.

44

Luonnollisesti Vehmersalmi, Väinölänniemi, tori

4

Tapahtumia on paljon, lähes viikoittain tapahtuu jotain.

www.nmt.fi

Iloa itsenäisyydestä, mutta myös vastuuta tulevaisuudesta

Suomi 100 Kuopio

POLIITIIKKA

- Enemmistö/vähemmistövaaliratkaisut saattoivat tuoda valtuustotyöskentelyyn hallitus-oppositioasennetta, mikä sopii huonosti kunnalliseen päätöksentekoon ja asioiden yhteistyöhenkiseen hoitoon.

- Kuopiossa vallitsee nykyisin hyvä poliittinen päätöksentekokulttuuri. Täällä ei liene koskaan ollut merkittävää määrää vakiintuneisiin puolueisiin sitoutumattomia tai ns. yhden asian liikkeen valtuutettuja. Puolueisiin sitoutuminen on tuonut jatkuvuutta poliittiseen päätöksentekoon ja yhteistoimintaan. Yksittäisiä loikkareita ja oman ryhmän perustajia on ollut jonkin verran, mutta nämä

levat kaupunginhallituksen kanssa. Tämä on uutta Kuopion poliittisessa historiassa.

Valtakunnallisessa politiikassa keskeisesti vaikuttaneita merkittäviä kuopiolaispoliitikkoja ei ole kovin monia. SDP:n pitkäaikainen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on merkittävimpään asemaan Suomessa noussut kuopiolaislähtöinen poliitikko, vaikka ei vaikuttanutkaan kotikaupunkinsa kunnallispolitiikassa. Myös kokoomuksen Osmo P. Karttunen ja keskustan Toivo Yläjärvi ovat olleet ministereinä.

Kokoomuksen Juuso Häikiö oli valtakunnallisesti vaikutusvaltainen kuopiolaispoliitikko, vaikkei edennyt ministe-

tapaukset eivät ole huojuttaneet valtuuston toimintaa, toteaa Kantanen.

Hänen mukaansa uudehko piirre on, että ideologisten rajalinjojen sijaan jakolinja tahtoo mennä kaupunki- ja maaseutupolitiikan välillä. Tämä piirre voi vielä vahvistua liitoskuntien edustajien ajaessa omien alueidensa asioita.

KUOPIOSSA ASTUU voimaan ensi kesä-

nä lähidemokratiamalli, jossa vanhoihin kuntakeskuksiin perustetaan pitäjäraateja. Niille annetaan määräraha, jota ne voivat käyttää harkintansa mukaan pieniin paikkakunnan hankkeisiin ja asioihin. Lisäksi pitäjäraadit raportoivat ja keskuste-

KUOPIO

riksi. SDP:n Lasse Lehtinen on toiminut valtakunnan politiikankin taustoilla merkittävästi, mutta ei tehnyt eduskunnassa suurta uraa.

Eduskuntavaaleissa kuopiolaiset ehdokkaat ovat jääneet yllättävän usein Pohjois-Savon muista kunnista ja kaupungeista tulleiden ehdokkaiden jälkeen.

Tämä johtunee äänten hajaantumisesta monille kuopiolaisehdokkaille sekä toisaalta pienempien kuntien ja kaupunkien äänten keskittämisestä omille tutuille ehdokkaille. Sama ilmiö saattaa näkyä jatkossa kunnallisvaaleissakin liitoskuntien asukkaiden äänestyskäyttäytymisessä.

PENTTI OINONEN

LASSE LEHTINEN

KANSANEDUSTAJA PERUSSUOMALAISET

POLIITIKKO, KIRJAILIJA JA TOIMITTAJA SDP

1

Itsenäinen Suomi on arvo sinänsä.

Suomi ei ole milloinkaan itsenäisempi kuin nyt, tasavertaisena europpalaisena valtiona ilman Venäjän painostusta.

1

Minulle itsenäinen Suomi merkitsee muun muassa, että kansalaisilla on oikeus päättää omista asioistaan, elää maassa jossa on hyvä terveyden huolto sekä sosiaaliturva, maailman parhaimpiin kuuluva koulujärjestelmä sekä turvallinen asuinympäristö.

2 3

2 3

Puijon torni, josta Kuopio tunnetaan.

Kuopion vaalipiiri valitsi minut kolme kertaa Suomen eduskuntaan.

Se oli suuri luottamuksen osoitus.

Poliittinen urani alkoi Kuopiosta, kun tulin valituksi Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin puheenjohtajaksi.

4

Kirjoitan elämäkerran suuresta suomalaisesta demokraatista Väinö Tannerista. Ilmestyy syyskuussa.

4

Suomen satavuotisjuhlavuotta juhlistan osallistumalla puolisoni kanssa Itsenäisyyspäivän juhlaan presidentinlinnassa.

5

5

Olen Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.

www.nmt.fi

Kuopion vanha palokunnantalo.

Asuin siellä 13 vuotta elämästäni.

45

Suomi 100 Kuopio

Luennoin poliittisesta historiasta eri puolella Suomea.

KUOPIO

Vain yksi voi olla tällainen.

E JA !

L U T STU U T TU

SUOMALAISTA PALVELUA

Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

PARHAIMMILLAAN!

Suurkuvatulostus Painotuotteet Sähköiset julkaisut

JOENSUU | TAMPERE | NURMES | HELSINKI

p. 010 230 8400 www.punamusta.com

KAUPPAKESKUS KCM PÄIVÄRANTA PÄIVÄRANNANTIE 18, 70420 KUOPIO PALVELEMME MA-LA 8-21, SU 10-21

Positiivisesti erilainen painotalo.

www.nmt.fi

46

Suomi 100 Kuopio

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

KUOPIO KASVAA

yritysten mukana TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVA KUOPION KAUPUNKI/VICENTE SERRA

Kuopiossa elinkeinorakenne on monipuolinen ja oppilaitokset takaavat suhteellisen helpon työvoiman rekrytoinnin. Kaupungin aktiivinen toiminta yrityskenttään päin takaa myös kaupungin kasvun.

K

eskeisenä menestystekijänä Kuopion kaupungin vt. elinkeinojohtaja Unto Juutinen pitää sitä, että kaupunki tiedostaa yritysten arvon ja huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä. Uuden toimijan on helppo päästä joukkoon mukaan, kun verkostot ovat kohdillaan. Juutisen mukaan liike-elämän tulevaisuus näyttää valoisalle.

- Tämä vuosi on alkanut todella vilkkaasti. Pienessä Neulamäessä on mielenkiintoisia yritysinvestointeja ja useilla tonteilla kuokka lyödään maahan. Mikä mielenkiintoisinta, niin parissa niissä tuotteet menee kansainvälisille markkinoille, Juutinen kertoo.

Kaupunki kuuluu Team Finland -verkostoon, joka auttaa yrityksiä kansainvälisille markkinoille.

- Panostamme itse Startup-palvelui-

hin. Minulla on sellainen tunne, että nyt on syntymässä uusi sukupolvi, joka menee suoraan maailmalle. On olemassa yllättävän iso joukko, joka on kuin kala vedessä maailman markkinoilla.

He ovat kumppaneita keskenään ja yhteen hiileen puhaltamisella on iso merkitys. Kansainvälisyys on itsestäänselvyys heille.

muassa rahoitusneuvonnassa ja kontaktien etsimisessä.

- Nyt on vasta muutamat kuukaudet uudella kokoonpanolla takana. Fuusio näyttää onnistuneelta.

Kuopion Savilahti on ja tulee olemaan vieläkin isompi työpaikkakeskittymä, jossa myös kaikki oppilaitokset ovat lähellä. Tästä syntyy synergia, jolla on positiivisia vaikutuksia. Juutisen mukaan Savilahti on viimeisen päälle hyvä ja nykyaikainen alusta yritystoiminnalle ja tulee olemaan yksi keskeinen kaupungin kehityksen kasvun moottori.

- Savilahti houkuttelee älykkäillä ratkaisuillaan ja vetää yrityksiä puoleensa. Se on keskustan kyljessä ja edesauttaa myös ydinkeskustan kehittymistä, minkä eteen kaupunki tekee muutoinkin paljon työtä.

Ajankohtainen aihe on nyt Finnpulp. Jos ja kun tämä jättihanke toteu-

ALLA on monia hankkeita, kuten Puijo Areena, joiden myötä Kuopioon saadaan liikuntaan liittyviä kansallisia ja kansainvälisiäkin tapahtumia. Vuoden vaihteessa käynnistettiin Kuopio Convention Bureau Oy, jonka tehtävä on tukea ja mahdollistaa alueen kokous- ja kongressimäärien kasvu.

Samaan aikaan Kuopio Innovation yhdistettiin yrityspalveluihin, ja nyt kaupungilla on entistä parempi kokonaisuus palvelemaan yrityksiä muun

TYÖN

www.nmt.fi

47

Suomi 100 Kuopio

tuu, alue nousee aivan eri tasolle viennin suhteen ja heijastuu näin ollen positiivisesti muihin asioihin. Parin vuoden päästä maakunta- ja sote-uudistus tuo mukanaan haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia.

- Silloin tulee 400 miljoonan markkinat, joita maakunta järjestää, mutta yritykset tuottavat. Se on iso haaste, mutta mahdollisuus vallata markkinoita. Mukana tulee olemaan paljon yksityisyrityksiä, jotka ovat kilpailutusten kautta saaneet palveluita tuottaakseen. Se on mahdollisuus meidän alueen yritykselle tarttua avautuvaan ikkunaan mahdollisimman pian. Parhaimmassa tapauksessa oman alueen yritykset tuottavat palveluita oman alueen ulkopuolelle.

KUOPIO

KUMPPANI

Veneilyssä arvostetaan laatua ja helppoutta

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA NMT/MIRKA HAPPONEN, BELLA-VENEET OY

Kuopion keskeinen sijainti ja ympäröivät vesistöt tarjoavat venetehtaille oivan kotisataman. Bellan menestystarina perustuu veneilijöiden kuuntelemiseen sekä malliston aktiiviseen kehittämiseen.

Y

ritystoiminta on limittänyt yhteen Raimo Sonnisen rakkaan harrastuksen ja intohimon veneitä kohtaan. Ensimmäisen kanootin Sonninen rakensi 12-vuotiaana, kun isä ei ostanut hänelle venettä. Vanerikanootissa oli kuitenkin materiaaliongelmia. Seuraavana vuonna hän rakensi uuden kanootin, joka toimi hyvin.

Ennen täysi-ikäistymistä Sonninen harrasti kilpaveneilyä ja halusi rakentaa itse veneen, joka kestäisi silloisia veneitä paremmin aallokkoa ja kulkisi osittain ilmassa.

Tuumasta toimeen ryhdyttyään Sonninen alkoi kasata kilpaveneitä autotallissaan. Yhden kilpaveneen myymisestä hän sai maksuksi lasikuituveneen muotit. Muoteilla oli tarkoitus rakentaa vain vene itselle, mutta naapuri

roopan maat. Kaukaisimmat maat ovat Kiina ja Grönlanti.

- Vuonna 2003 mukaan tulivat amerikkalaiset, kun maailman suurin venealan konserni Brunswick osti 36 prosenttia Bella-Veneistä, kertoo Sonninen.

ostikin hyvin onnistuneen ajokin. Vasta vene numero 24 jäi Sonniselle.

Pojan harrastuksesta ja intohimosta veneilyä kohtaan syntyi Bella-Veneet Oy – Bella Boats vuonna 1970. Pari vuotta myöhemmin yritys muutti Kuopioon. 1977 vientiin lähtivät ensimmäiset Bella-malliston veneet.

Vuonna 1992 Sonninen osti ensin Flipperin ja vuonna 2000 Aquador-malliston. Flipperillä oli kiinnostava brändi, joka nosti yrityskauppojen myötä jälleenmyyjien silmissä myös Bella-veneiden imagoa.

Tällä hetkellä yrityksen veneitä valmistetaan Kuopiossa ja Pohjanmaan Luodossa. Liikevaihdosta noin 80 prosenttia tulee viennistä. Jälleenmyyntiä on 25 eri maassa, joista tärkeimpiä ovat Pohjoismaat sekä Keski-Euwww.nmt.fi

VENEMARKKINOILLA KANSAINVÄLISTYMINEN on käytännössä elinehto, sillä pelkät

kotimaan markkinat eivät riitä kattamaan kaikkia tuotekehityskustannuksia. Inspiraatiota uusiin mallistoihin on Sonninen on hakenut vierailemalla venetehtailla ahkerasti pitkin maailmaa.

- Vaimo aina tuskaili, että ainako niitä pitää kiertää. Toisaalta sillä tavoin päästiin yhdessä reissuun moniin maihin, joissa ei ehkä muuten olisi tullut käytyä. Venetehtais48

Suomi 100 Kuopio

Bella-Veneet Oy:n toimitusjohtaja Raimo Sonninen

MENESTYSTARINAT ta on tullut nähtyä lähes kaikki tärkeimmät Pohjoismaiset tehtaat ja Keski-Eurooppa on koluttu tarkkaan. Näiden lisäksi on käyty muun muassa Uudessa-Seelannissa, Australissa, Kiinassa, Japanissa ja jopa parissa Afrikan mantereen tehtaassa, Sonninen kertaa.

Viimeisimmän kahdeksan vuoden aikana venemarkkinat ovat Sonnisen mukaan muuttuneet huomattavasti. Ennen lähdettiin matka-asuttavalla veneellä koko perheen voimin viikoksi reissuun. Nyt lapset eivät enää halua samalla lailla rauhoittua reissuun, vaan pysyä oman nuorisoelämänsä äärellä. Nykyään lyhytkestoisempi päiväveneily avo- ja dc-veneillä on lisääntynyt.

- Markkinoiden lisäksi myös kuluttajat ovat muuttuneet. Ennen vene myytiin ja toivotettiin onnea matkaan, Sonninen pohtii.

Nyt koko myynti- ja asiakasprosessin tulee olla kunnossa, jotta veneen hankkiminen on asiakkaalle mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, hän lisää.

Veneen ostoprosessiin sisältyy nykyään asiakkaan ”täysihoito”. Myynnin jälkeen asiakkaalle pidetään veneen luovuttamisen yhteydessä käyttökoulutus ja käydään yhdessä koeajelulla. Syksyn tullen jälleenmyyjä huolehtii veneen huoltamisesta ja talvisäilytyksestä. Keväällä asiakas saa siistin, huolletun veneen takaisin käyttöön. Jälleenmyyjä on muutenkin koko ajan tavoitettavissa ja valmiina auttamaan.

Vaikka veneen ostopäätös perustellaan järjellä, on kaiken takana silti tunne. Veneen pitää olla niin hyvä, että se sykähdyttää. Ennen vene hankittiin kulkemiseen, nykyisin

enemmänkin nautintoihin ja elämyksiin.

Yhteisiä hetkiä vietetään koko perheen voimin ja ajamisen riemusta nauttivat niin miehet, naiset kuin lapsetkin.

- Veneilijät ovat hyvää porukkaa, sillä he tykkäävät olla luonnossa ja tehdä asioita yhdessä. Tästä hyvä esimerkki on Kuopion pursiseura, jossa tehtiin uuden satama-hankkeen yhteydessä jopa 10 000 tuntia talkootöitä. Kun veneilijät pääsevät yhteisen harrastuksen pariin, tittelit tippuvat pois ja hommia tehdään yhteisen hyvän eteen, Sonninen kertoo.

KUOPIO ON yksi Suomen sisävesien suurimmista satamakaupungeista. Kaupungin satama on kesäisin vilkas paikka ja täällä veneilijän on hyvä olla. Kuopiolaisia Sonninen kuvaa enimmäkseen matkaveneihmisiksi.

Hän myös kehuu kaupunkia hyväksi paikaksi yrittää. Jo Bella-Veneiden alkuaikoina kaupunki näki yrityksen potentiaalin ja tuki Sonnista monin tavoin.

Vuonna 2001 Bella-Veneiden myynti nousi räjähdysmäisesti ja edelleenkin menestyksen eteen tehdään valtavasti töitä. Vuonna 2010 aloitettiin Bella- ja Flipper-mallistojen uudistaminen ja Aquadorin puolestaan vuonna 2015. Yritys tähtää huipulle, venemarkkinoiden kärkipaikalle.

- Ennen haluttiin olla kärkiviisikossa, mutta nyt ei enää tyydytä kakkospaikkaan.

Laadussa halutaan olla premium-luokkaa hinnan ollessa medium plus, kertoo Sonninen.

Parhaat veneet vaativat täydellisen de-

KUOPIO

signin, käytettävyyden sekä toimivan varustelun ja hydrodynamiikan. Sonnisen mukaan yritys rakensi ennen hyviä perusveneitä, mutta maailman muuttuessa on pyrittävä olemaan muita parempia. Tähän vaadittiin lisää suunnitteluosaamista, jota saatiin norjalaiselta Espen Thorup Desingilta.

Autoala näyttää usein mallia mihin suuntaan muotokieli kehittyy.

Menestyvillä veneillä tulee olla teknisten ominaisuuksien lisäksi myös omat persoonallisuus. Sonninen kuvailee Bellaa lempilapsekseen, Volkkarin kaltaiseksi perheveneeksi. Flipper puolestaan on sporttinen, vauhdilla kulkeva vene, jota voi verrata BMW:hen. Kalliimman hintaluokan Aquador on korkeamaineinen kuten Mercedes.

TULEVAISUUDEN VENEET voivat olla täy-

sin kuskittomiksi automatisoituja. Sonnisen mielestä se kuitenkin poistaa ajamisen ja vauhdin ilon. Sen sijaan jo nyt on veneitä, joissa hyödynnetään satelliitteja skyhook-teknologiassa. Tämä taivasankkuri pitää veneen paikallaan esimerkiksi rantautumista suunnitellessa. Joystick-ohjaussauvalla veneen ohjaamisen hienosäätö on helpottunut.

- Yrityksen pyörittämisessä tärkeintä on ollut matka, aivan kuten veneilyssä muutenkin. Mukavaa on tehdä, kun ympärillä on mahtavia ihmisiä, tiivistää Sonninen.

BELLA-VENEET OY Väliköntie 10, 70700 KUOPIO Puh. 017 288 3800 www.bellaboats.fi

BELLA LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1970 HENKILÖSTÖ noin 155 LIIKEVAIHTO noin 27 miljoonaa euroa VENEMALLISTOT Bella, Flipper ja Aquador

Bellan aikajana 1970 Yhtiö perustettiin.

1977 Ensimmäiset Bellaveneet vientiin.

1989 Väliköntie 10 -tehdas valmistuu.

1992 Flipper-tuotemerkki ostetaan.

2000 Väliköntie 8 B -tehdas valmistuu, Aquadormallisto ostetaan kokonaisuudessaan .

2003 Brunswik-konserni ostaa Bellasta 36 prosenttia.

www.nmt.fi

49

2005 Väliköntie 8 A -tehdas valmistuu.

Suomi 100 Kuopio

2009 Oma testisatama valmistuu Siikaniemeen.

2010 Bella- ja Flippermallistojen uudistaminen alkaa.

2016 Aquadorin uudistaminen alkaa.

2017 Uusi Aquadormalli AQ 35 esitellään.

KUMPPANI

SUPISUOMALAINEN

pulla on ikuista TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT TRUBE, NMT/MIRKA HAPPONEN

Kuopion historiaa tarkastellessa kuuluu sen olennaisimpiin osiin Truben leipomon tuotteet. Karjalankannakselle aikoinaan perustettu, sittemmin kuopiolaistunut yritys on valloittanut koko Suomen ja kasvattaa myyntiään jopa terveystrendien jyllätessä. www.nmt.fi

50

Suomi 100 Kuopio

MENESTYSTARINAT

H

allman-yhtiöt ostivat F. K. Trube Oy:n vuonna 1974.

Laatupullaleipomo on nähnyt monet metkut itsenäisen Suomen ajalta.

Truben leipomon tarina ulottuu Karjalankannaksen Kuokkalaan, jonne Karl Trube perusti leipomo- ja konditorialiikkeen vuonna 1913.

Trube siirsi liikkeensä vuonna 1924 Kuokkalasta noin 10 kilometrin päähän Terijoelle, miltä ajalta leivonnaisten laadukkuuskin on peräisin. Terijoella kävi paljon kansainvälisiä, laatutietoisia ihmisiä, jotka halusivat vain parhaita leivonnaisia.

Kuopioon liike siirtyi Karl Truben pojan, Fredrikin, mukana vuonna 1933.

- Isoisäni osti Frederik Truben konditoriatoiminnan ja lupasi pitää toiminnan ennallaan. He olivat hyviä ystäviä keskenään, taustoittaa nykyinen omistaja Jukka Hallman.

- Silloin Truben pieni konditoria oli kuopiolaisen hienoston paikka. Siitä se on lähtenyt kasvamaan, ja nyt Truben pullia saa valtakunnallisesti kaikkien kauppo-

jen kaikista ketjuista Hangosta Utsjoelle, Hallman kertoo.

1980-LUVULLA LEIPOMON

toiminta laajentui ja monipuolistui. Silloin yrityksellä oli Kuopiossa kaksi leipomoa, konditoriamyymälä, kauppahallin herkkupuoti ja kolme kahvilaa. Näiden lisäksi Joensuusta löytyivät leipomo, myymälä ja kahvila.

Viimeiset viisi vuotta on

paras ratkaisu, jotta tarjolla on vain parasta. Leipomon pitkoista kanelikierre ja voipitko myyvät niin Kuopiossa kuin valtakunnallisesti kaikkein eniten.

Viime talvena lanseerattiin perinteinen paistettu murokakkupohjalla oleva juustokakku. Juustokakku on aiemmin ollut valikoimissa jo 30ja 70-luvuilla. Paistettu versio kestää tuorejuustokakkua paremmin pitkätkin logistiset matkat. Kakut ovat saaneet todella hyvän vastaanoton.

Nousukiidosta kertoo sekin, että yrityksen konttori ja tuotantotilat siirtyivät vuoden alussa Kelloniemeen uusiin tiloihin. Itkonniemelle jäi enää leipomo-myymälä, joka on toiminut siellä vuodesta 1978 saakka. Myös Kauppahallissa sijaitseva Halli-Kahvila jatkaa ihmisten kohtaamispaikkana.

- Pulla ei kuole koskaan!

Ehkä vielä joskus saadaan digipullaakin, visioi Hallman tulevaisuutta.

ikuista. Ja täysin supisuomalaista! Samanlaista pullaa ei löydy mistään muualta maailmasta, Hallman valistaa naureskellen.

Tällä hetkellä leipomo tuottaa lähinnä makeita leivonnaisia. Suolaisista leipomotuotteista valikoimassa on ollut ainoastaan voileipäkakut. Tulevaisuudessa valikoimaa laajennetaan suolaisilla piirailla. Piirakoissa otetaan

Pulla ei kuole koskaan! Ehkä vielä joskus ”saadaan digipullaakin, visioi Hallman tulevaisuutta.

ollut Truben leipomolle melkoista nousukiitoa, jota eivät edes terveystrendit ole haitanneet. Hallmanin mukaan leipomon myynti kasvaa, sillä heidän tuotteensa on se herkkupulla, johon panostetaan kiristelyiden jälkeen. Reseptit ovat alkuperäisiä, ja niitä on nykyaikaistettu vastaamaan tämän ajan vaatimuksia ja makumieltymyksiä. Makumaailman salaisuus löytyy reilusta määrästä sokeria ja voita. Leipomo voittaa puolueettomia makutestejä vuodesta toiseen.

- Vaikka pulla ei ole digitalisoitunut, niin se on kyllä

pullia enemmän vapauksia ruokatrendien seuraamisessa ja niistä tehdään esimerkiksi kasvisversioita.

ON käytössään noin 400 reseptin kirja, joista haetaan inspiraatiota ja makumaailmoja uusiin tuotteisiin. Tuotannossa on kokoelmasta noin 20 tuotetta, sillä koko valikoiman tulee pystyä olemaan valtakunnallisessa jakelussa. Pitkissäkin jakelumatkoissa tulee huomioida muun muassa säilyvyys. Trubella uskotaan keskittämisstrategian olevan

LEIPOMOLLA

TRUBE Kellonkärki 8, 70460 KUOPIO Puh. 044 7668 366 www.trube.fi

KUOPIO

F. K. Trube Oy:n omistaja Jukka Hallman

TRUBE LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1913 ERIKOISTUNUT pulla- ja konditoriatuotteisiin HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 40 LIIKEVAIHTO 5 miljoonaa euroa SUOSITUIMMAT PULLAT ovat kanelikierre ja voipitko

Truben aikajana 1913 Karl Trube perusti leipomo- ja konditorialiikkeen Kuokkalaan Karjalankannakselle.

1924 Liikkeen muutto Kuokkalasta 20 kilometrin päähän Terijoelle.

1933 Fredrik Trube, Karl Truben poika, avasi oman konditorialeipomon Kuopioon Puijonkadulle.

1940-luku Sotavuosien jälkeen erityisesti konditoriatuotteiden valmistusta.

1956 Muutto Kuopion torin varteen, missä vuoteen 1974.

www.nmt.fi

51

1974 Tuotantomenetelmät ja nimi HallmanYhtiöille, Fredrik Trube eläkkeelle.

Suomi 100 Kuopio

1980-luku Toiminta laajentui ja monipuolistui, liiketoimintaa myös Joensuussa.

1992 Truben omistajan, Hallman-Yhtiöiden viides sukupolvi otti vetovastuun.

2008 Erikoistuminen pullatuotteisiin, valtakunnalliseksi toimittajaksi.

2013 Trube juhlii 100-vuotista taivaltaan.

KUMPPANI

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN

Kauppiassuku

viidennessä polvessa

Kaupungin historiaa värittää Hallmanien monitahoinen liiketoiminta.

Jokainen sukupolvi on vuorollaan uudistanut koko yrityksen toimialasta lähtien, jonka vuoksi yhtiö porskuttaa vielä 140 vuoden jälkeenkin. Nyt katseet ovat tulevaisuudessa ja digitalisaatiossa.

H Hallmanin suvun ensimmäinen kauppias oli Birger Hallman.

allman-yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1875, jolloin Birger Hallman sai tarpeekseen urastaan apteekissa ja päätti alkaa kauppiaaksi. Kauppiaaksi päästäkseen 15-vuotias Hallman lähti kauppa-apulaiseksi Kokkolaan ja kerryttämään lisää ikää, taitoa ja kokemusta. Sen jälkeen hän opiskeli vielä Oulun kauppakoulussa ennen kuin suuntasi takaisin kotimaakuntaan ja Kuopioon.

Kuopiossa Birger Hallman toimi melkein pari vuotta puotilaisena, ennen kuin lopulta pisti Kauppatorin kulmalle oman kaupan pystyyn vuonna 1875. Toimintaa rahoittamassa olivat muun muassa Gust. Ranin ja Iisalmen rovasti Joh. L. Lagus.

Vuosien saatossa kaupasta kasvoi merkittävä vähittäismyynti- ja tukkukauppaverkosto.

Uusia aluevaltauksia Hallman teki ostamalla tulitikkutehtaan vuonna 1880 ja perustamalla huomattavan mylly- ja sahalaitoksen vuosina 1893– 1986. Tulitikkutehdas muuttui Hallmanin käsittelyssä nopeasti käsityöpajasta kunnon tehtaaksi, joka parhaimmilla kausillaan työllisti puolet kau-

www.nmt.fi

52

Suomi 100 Kuopio

pungista. Sahalaitos puolestaan sahasi enimmillään melkein 50 000 tukkipuuta ja mylly jauhatti yli 82 000 hehtolitraa. Suurin osa puutavarasta myytiin ulkomaille.

Vuonna 1914 Tmi Birger Hallman muutettiin osakeyhtiöksi samalla, kun Birgerin poika Lauri Hallman otti yhtiön pääasiallisen komennon.

Lauri alkoi kehittää tukkukauppaa määrätietoisesti. Hän esimerkiksi perusti Pietariin oman konttorin, jonka kautta pyrittiin suoraan kontaktiin tuottajien kanssa. Sekatavaran vähittäiskauppa puolestaan sai jäädä.

Tulitikkutehtaan tuotantoa kasvatettiin vastaamaan koko Suomen markkinoiden kokonaiskulutusta. Silti tavara ei tahtonut riittää Venäjän markkinoille, vaan vientiä piti täydentää Ruotsista ostetuilla tikuilla. Tulitikkujen jälkeen seuraava mullistava tuote oli Halltex-levy. Levyä tuotettiin ensin runsaasti 1940-luvun puolivälissä sotakorvauksina, jolloin levyä ei voitu vielä viedä ollenkaan ulkomaille.

- Isoisäni Kai Hallman toi tuoreen teknologian Amerikasta. Halltex oli uudenlainen lastulevy, jo-

MENESTYSTARINAT

ta käytettiin paljon asuntojen eristämisessä 50- ja 60-luvuilla, kertoo Jukka Hallman, jo viidennen polven Hallman-yhtiöiden omistaja.

Parin vuoden päästä sotakorvausvienti päättyi, mutta levyjen tuotanto jatkui. Ylimääräisille levyille oli äkkiä keksittävä uudet markkinat. Uusi käyttötarkoitus löytyi vanhojen talojen kunnostamisesta, jossa lastulevy toimi sekä eristävänä että sisustuksellisena elementtinä samalla tavalla kuin maali tai tapettikin. Halltex-levyä tehdään vieläkin sen oman yhtiön alla.

Helsingistä asti tultiin ”ihmettelemään, mikä ihmeen klubi tänne on oikein avattu, muistelee Hallman naureskellen.

Kai Hallmanin poika Matti Hallman päätti lopettaa teollisuuspuolen kokonaan 1970-luvun alussa. Seuraavat parikymmentä vuotta menivät pitkälti tukku- ja SPAR-päivittäistavarakaupan tiimellyksessä. 1974 mukaan kuvioihin tuli Truben konditoria.

80-luvulta lopulta saakka Hallmanit ovat panostaneet erityisesti ravintola-alaan. Kun klubien ja pubien suosion huomattiin alkavan kasvaa, perustettiin sellaisia. Legendaarisin torin kulmalla ollut Tramps, johon vievät jonot olivat perjantai-iltaisin jopa 110-metrisiä. Tramps oli Kuopion ensimmäinen monitoimiklubi, jossa oli kaksi isoa baaritiskiä ja hyvää musiikkia koko illan.

- Helsingistä asti tultiin ihmettelemään, mikä ihmeen klubi tänne on oikein avattu, muistelee Hallman naureskellen.

Diskojen kultakauden mentyä ohi Hallman-yhtiöt päätti panostaa ruokaravintolaan, jolloin syntyi Viikinkiravintola Haraldin konsepti. Ensimmäinen avattiin Tampereelle ja nyt ravintoloita löytyy kahdeksalta paikkakunnalta. Päivittäistavarakaupat Jukka Hallman myi S-ryhmälle ja tukkukaupan

KUOPIO

Keskolle 90-luvun puolivälissä. Samaan aikaan Truben leipomotoimintaan panostettiin ahkerasti.

- Vähän ennen 2010-lukua aloin miettiä, että nyt kaivattaisiin jotain uutta ja mukaan digitalisaatioon. Pulla kun ei vielä ole digi, Hallman kertoo.

Inspiraationa uuteen toimialaan toimi New Yorkin innovaatioseminaari, josta Hallmanille jäi mieleen etsiä toimiala, joka on pysynyt muuttumattomana 20–40 vuotta. Valaistuminen tapahtui, kun hoksattiin, että autopesualalle ei ole tapahtunut yhtään mitään viimeiseen neljäänkymmeneen vuoteen.

Autopesulaan asennettiin digilaitteet ja kamerat, jotka tunnistavat pesuun tulevan auton. Asiakas puolestaan lataa mobiiliapplikaation, jolla valitaan haluttu pesu ja maksutapa. Nyt moderneja autopesuloita on 24 ympäri Suomen ja lisäksi teknologiaa hyödynnetään jo Keski-Euroopassa ja pian myös Australiassa, Pohjoismaissa sekä Aasiassa.

Hallman-yhtiöt ovat myös Suomen suurimman eläinlääkäreille tarkoitetun laboratorion, Movet Oy:n, taustalla. Bioteknialla sijaitsevan laboratorion käyttöön on valjastettu kaikki uusi teknologia, joten eläinlääkärit saavat näytteiden tulokset 24 tunnin sisällä lähettämisestä. Kaikki toiminta tapahtuu tietokoneiden välityksellä, joten tuloksia ei lähetetä paperilla edestakaisin.

- Näihin kahteen on nyt laitettu leipomotoiminnan lisäksi kovasti panoksia, summaa Hallman.

TIESITKÖ ETTÄ?

SAVOSSA KUOPIO ON perinteisesti ollut vahva tukkukaupan keskus, jossa jo 1800-luvulla toimi useita tukkuliikkeitä. Tunnettuja kuopiolaisia kauppiassukuja ovat Ranin, Lignell, Piispanen sekä Saastamoinen, Hallmanien lisäksi.

www.nmt.fi

53

Suomi 100 Kuopio

Fredrik eli Ukko Trube myi Truben leipomokonditorian Hallman-yhtiöille vuonna 1974.

KUOPIO

KUMPPANI

KESTÄVÄSTI JA LUJAA betoni- ja rakennusbisnekseen 100-vuotiaassa Suomessa juhlitaan tänä vuonna myös 64-vuotiasta Lujaa.

Vuonna 1953 Feliks Isotalo perusti Siilinjärvelle sementtivalimon, josta myöhemmin muotoutui perheyritys Luja.

TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVAT LUJA-YHTIÖT

Y

ritys panostaa tänä päivänä niin henkilöstön kuin asiakkaidensa kanssa yhdessä suunnittelemiseen sekä kestävään kasvuun. Luja-yhtiöihin kuuluvat rakennusliike Lujatalo Oy, betonialan yritys Lujabetoni Oy sekä rakentamisen kuivatuotteita valmistava Fescon Oy. Lujan perustaja Feliks Isotalo käytti tehtaansa ja tuotteidensa kehitystyössä ”nokka-

1958 Lujabetoni sai merkittävän tilauksen Siilinjärven lentokentän uuden kiitoradan alle tulevista viemäriputkista.

vainua”, joka oli hänen terminsä asiakkaiden tarpeiden kartoitukseen. Nokkavainu-ajatusta on yrityksessä jatkettu tähän päivään saakka. Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja sekä vuorineuvos Hannu Isotalon mukaan asiakkaiden, alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä kehittäminen onkin Lujan valttikortti myös tulevaisuudessa.

Aktiivisen myyntityön ansiosta jo vuonna www.nmt.fi

1960-LUVUN LOPUSSA Siilinjärvelle valmistui asuinrakennuselementtitehdas, joka oli yksi Suomen nykyaikaisimmista elementtitehtaista. Koko 60-luku oli Lujabetonille suurta kasvun aikaa, ja sen markkina-alue laaje-

54

Suomi 100 Kuopio

ni Kuopio-Iisalmi-Joensuu-akselilta Ouluun ja Kajaaniin saakka.

Kuopion Haapaniemelle Luja perusti valmisbetonitehtaan, sillä kaupungissa sijainneet lukuisat rakennusliikkeet muodostivat laajan markkina-alueen. Kuopiossa Lujabetonilla oli käytännössä monopoli valmisbetonimarkkinoilla, joten kaupungin rakennusliikkeet perustivat oman valmisbetoniasemansa.

Feliks Isotalon vastaveto tähän oli ryhtyä ta-

MENESTYSTARINAT

lonrakennusbisnekseen. Syntyi Lujabetonin rakennusosasto, joka myöhemmin muuttui Lujatalo Oy:ksi. Rakentamisen aloittamiseen yrityksessä vaikutti myös se, että 1970-luvun alkupuolella asuntoja tarvittiin valtava määrä maalta kaupunkiin muuttaville ihmisille.

70-luvulla Lujabetoni kehitti myös maanviljelijöiden kanssa uuden tuotteen, Lujafarmi-maatalouselementit. Lujafarmi-järjestelmästä tuli edelläkävijä maatilarakentamisessa.

1980-luvulla isot rakennusliikkeet lähtivät levittäytymään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Lujabetoni lähti vastavetona levittäytymään Itä-Suomen ulkopuolelle, ostamalla ja perustamalla itsenäisinä tytäryhtiöinä toimivia rakennusliikkeitä ympäri Suomea.

Näin yhtiön liikevaihto kasvoi 150 miljoonasta markasta miljardiin markkaan.

Myös korjausrakentamisen kysyntä kasvoi 80-luvulla. Lujatalolle perustettiin tuolloin korjausrakentamiseen erikoistunut yksikkö, Remonttiluja. Remonttilujan käynnistämästä toiminnasta on sittemmin tullut koko Lujataloon strategisesti tärkeä liiketoiminta-alue.

1990-LUVUN LAMAN aikana Luja jäi hen-

kiin korkean omavaraisuutensa ansiosta. Laman jälkeen Suomessa alkoi voimakas sisäinen muuttoliike Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin. Myös Lujan painopiste toiminnassa siirtyi vähitellen etelään. Lujabetoni perusti tuolloin Helsinkiin ensimmäisen ja hyvin uudenaikaisen valmisbetonitehtaansa. Vuonna 1991

rakennustoiminta ja betoniteollisuus eriytettiin omiksi yhtiöikseen. Yhtiöittämisen kautta syntyivät Lujabetoni Oy ja Lujatalo Oy. Helsinkiin perustettiin Lujatalon alueyksikkö, joka lähti hitaaseen kasvuun. Vähitellen Lujatalon maine on kehittynyt Etelä-Suomessakin alan kärkikastiin, ja yritys on saanut hoidettavakseen isoja urakoita Vuosaaren satamasta aina Espoon sairaalan 123 miljoonan euron hankkeeseen.

2000-luvulla Lujabetoni laajensi toimintaansa muun muassa Tukholmaan ja Pietariin.

2010-luvulla Lujabetonissa vaihtuivat omistussuhteet ja kolmannen polven Isotalo valittiin yrityksen johtoon.

Mikko Isotalon johdolla Lujabetoni lähti voimakkaaseen tuotekehitystyöhön. Lujabetoni onkin tuonut markkinoille vuosittain useita tuotteita, kokonaisvaltaisia järjestelmiä ja ratkaisuja. Kolmannen sukupolven aikana Lujabetoni on myös laajentanut toimintaa entistä vahvemmin Ruotsiin ja Venäjälle.

- Perheyhtiöissä jatkuvuus toimii liiketoiminnan johtamisen punaisena lankana. On tärkeämpää varmistaa yrityksen säilyminen pitkällä tähtäyksellä, kuin ottaa suuria riskejä tai pyrkiä nopeaan kasvuun, Hannu Isotalo kertoo.

LUJABETONI OY Harjamäentie 1 71800 SIILINJÄRVI

LUJATALO OY Maaherrankatu 27 70101 KUOPIO

FESCON OY Hämeenkatu 9 05800 HYVINKÄÄ

LUJA-YHTIÖT Puh. 020 789 5111 www.luja.fi

KUOPIO

LUJA-YHTIÖT LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1953 KOLMANNEN POLVEN perheyritys ja Suomen suurimpia rakennusalan konserneja HENKILÖSTÖÄ noin 1 600 LIIKEVAIHTO 434 miljoonaa euroa KONSERNIIN KUULUU Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy, Fescon Oy

Luja-yhtiöiden aikajana 1953 Perustettu.

1968 Asuinrakennuselementtitehdas valmistui.

1969 Lujabetonin rakennusosasto syntyi.

1976 Ensimmäiset Lujakodit valmistuivat.

1984 Perustetiin Fescon Oy.

1991 Rakennustoiminta ja betoniteollisuus omiksi yhtiöikseen (Lujabetoni Oy ja Lujatalo Oy).

2001 Ostettiin SuurTukholmasta teollisuustontti.

www.nmt.fi

55

2004 Osti Tervakosken Betoni Oy:n.

Suomi 100 Kuopio

2005 Lujapalvelut Oy perustettiin.

2007 Ostettiin valmisbetonitehdas Pietarista.

2011 Lujapalvelut Oy myytiin.

2012 Ostettiin elementtitehdas Ruotsista.

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT NMT/MIRKA HAPPONEN

RAUTAKAUPASTA

tavaratalojen edelläkävijäksi

Rautakaupasta aikojen saatossa laaja-alaiseksi täyden palvelun tavaratalo- ja rautakauppaketjuksi kehittynyt Oy Carlson on nähnyt kaikki Suomen historian vaiheet. Valikoimia on muokattu kysynnän ja aikakausien mukaan reippaasti.

Y

ritys perustettiin vuonna 1859 rautakaupaksi ja nimensä se sai omistajansa John Carlsonin mukaan. Nykyinen torin laidalla oleva Carlsonin tavaratalo valmistui vuonna 1929. Yritys toimi alallaan usein edelläkävijänä ja toi Kuopion

Karhunen uskoo, että Suomi ”säilyy itsenäisenä ja kilpailu-

markkinoille tuotteita, joita muut eivät vielä olleet tuoneet. Lähes 160 vuoden jälkeen yritys on edelleen merkittävä keskusliikkeistä riippumaton vähittäis- ja tukkukaupan yritys.

- Konkreettinen esimerkki edelläkävijyydestä on se, että Kuopion ensimmäiset liukuportaat 1960-luvulla olivat meidän nykyisellä kenwww.nmt.fi

kykyisenä, kun jokainen tekee parhaansa omassa työssään ja on siitä ylpeä.

56

Suomi 100 Kuopio

käosastolla. Niitä käytiin kauempaakin hämmästelemässä, valottaa toimitusjohtaja Kyösti Karhunen.

Nykyisen perheomistajuuden yritys sai vuonna 1964, kun Kalle Halonen osti yhtiön kaikki osakkeet. Perheyrityksen tämänhetkiset omistajat ovat Kalle Halosen lapset Pekka

MENESTYSTARINAT

ja Liisa Halonen. Haloset ovat uudistaneet tavarataloa ahkerasti ja tuoneet valikoimiin muun muassa tekstiilit ja kengät. Liiketoiminta on kasvanut vuosien mittaan, ja toimintaa on nykyään kuudella paikkakunnalla yhdeksän myymälän voimin. Liikkeet kattavat koko itäisen Suomen.

ALUSTA ASTI Kuopio on ollut Carlsonin koti-

paikka ja niin tulee olemaan jatkossakin.

- Yritys on säilynyt tässä samalla paikalla niin pitkään, että ollaan vaikutettu varmasti monen kuopiolaisen elämään ja tuotu paljon hyviä muistoja, kertoo Karhunen.

Tämän vuoden kantava teema on Suomi 100 -juhla. Juhlavuotta vietetään monin tavoin muun muassa tuomalla esiin yhteistyökumppaneiden Suomi 100 -juhlamallistoja.

Carlsonin syntymäpäivien sekä omien paikkakuntien syntymäpäivien yhteydessä juhlitaan samalla satavuotiasta Suomea. Karhunen pitää vielä salassa tarkemman ohjelman, mutta lupaa ainakin perinteitä kunnioittavia, suomalaisuuteen liittyviä asioita sekä esiintyjiä.

Karhunen uskoo, että Suomi säilyy itsenäisenä ja kilpailukykyisenä, kun jokainen tekee parhaansa omassa työssään ja on siitä ylpeä.

- Piskuinen Suomen kansa tarvitsee jokaisen panosta yhteisen hyvän rakentamiseen.

Tämä on myös yksi Carlsonin yhtiön kantavista arvoista. Perheyrityksessä tämä näkyy siten, että omistaja-Haloset ovat aina lähellä,

KUOPIO

osallistuen myös operatiiviseen toimintaan, Karhunen sanoo.

SEURAAVA ASKEL Carlsonilla on lähteä mukaan sähköiseen kaupankäyntiin. Yrityksellä ei vielä ole käytössään verkkokauppaa, mutta uudenlaisen sähköisen kaupankäynnin malli on jo kehitteillä. Karhusen mukaan yrityksen ei ole tarkoitus hypätä digitaalisuuden kelkkaan siinä, mitä se on nyt, vaan tähdätä suoraan siihen, millaista kaupankäynti on parin vuoden kuluttua.

- Tarkoituksena on palata Carlsonin alkulähteille olemalla jälleen se edelläkävijä, joka yritys alun perinkin oli, tiivistää Karhunen.

Yritys haluaa jatkossa olla entistä enemmän suunnannäyttäjä. Silti tuttu, paikallinen ja kotimainen yhtiö, joka ei ole tavarataloketjulle enää nykyään itseisarvo. Yhtiölle tärkeää on edistää yrittäjyyttä ja vastuullista työnantajuutta. Näihin arvoihin on perustunut koko tavaratalon historia ja niihin tulee perustumaan yhtiön tulevaisuuskin.

- Carlson on nähnyt koko itsenäisen Suomen kaupallisen kehittymisen ja haluaa nähdä sen jatkossakin, summaa Karhunen.

CARLSON LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1942 PERUSTETTU vuonna 1859 CARLSON on Veljekset Halonen Oy:n sisaryhtiö ja Järvi-Suomen suurin yksityinen tavarataloketju. Tavaratalot sijaitsevat Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa ja rautakauppoja on Kuopiossa, Iisalmessa, Mikkelissä, Joensuussa, Varkaudessa ja Savonlinnassa.

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ on yli 400 MYYNTI lähes 100 miljoona vuosittain OMA TUOTEBRÄNDI kodin sisustamisen alueella CREATE HOME

CARLSON TAVARATALO Kauppakatu 36 / Haapaniemenkatu 22, 70110 Kuopio p. 020 742 7040 www.carlson.fi

Carlsonin aikajana 1859 Rautakaupan myyntipiste sai kaupankäyntioikeudet.

1899 Siirtyminen satamasta torin varrelle.

1929 Tori-Carlson valmistui.

1964 Kalle Halonen osti yrityksen.

1974 Kodin Carlson rakennettiin.

1977 Varkauden rautakauppa avattiin.

1980 Mikkelin tavaratalon avajaiset.

www.nmt.fi

1982 Savonlinnan rautakauppa avattiin.

57

Suomi 100 Kuopio

1987 Rautakaupan laajentuminen Joensuuhun.

1989 Iso Carlson valmistui.

1998 Kuopion rautakaupalle alan suurin ja nykyaikaisin myymälä.

2002 2007 Mikkelin rauta- Joensuun tavakauppa avattiin. ratalo avattiin.

2014 Iisalmen rautakauppa avattiin.

KUMPPANI

Kippis suomalaiselle

OLUTKULTTUURILLE TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVAT OLVI

Olvi on ainoa suomalainen 1800-luvulta asti itsenäisenä säilynyt panimo. Iisalmelaisyritys heiluttaa savolaisuuden lippua ylpeydellä ja luo intohimoisesti uusia positiivisia makunautintoja.

O

lvi on kasvanut paikallisesta panimosta kansainväliseksi menestysyhtiöksi 139 vuoden aikana. Vuonna 1878 panimomestari William Gideon Åberg perusti rouvansa kanssa panimon Iisalmeen juoppouden poistamiseksi. Tuon ajan 78 panimosta itsenäisenä on säilynyt ainoastaan Olvi.

Panimon vaikutus Pohjois-Savoon on huomattava, ja se on jopa korostunut viime vuosina. Olvi on alueensa suurimpia työllistäjä sekä maksaa merkittävän määrän veroja Suomelle. Olvin pääomistaja on vuonna 1955 perustettu OLVI-säätiö, joka tukee erilaisin avustuksin ja palkinnoin yleishyödyllisiä asioita. Sen perustamisasiakir-

jaan on kirjattu muun muassa kotiseututyön avustaminen. Säätiö tukee esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoa.

- Olville pitkät työsuhteet ovat tyypillisiä. Meillä työskentelee ihmisiä joiden vanhemmat ja jopa isovanhemmat ovat aikoinaan olleet yhtiön palveluksessa, kertoo markkinointijohtaja Olli Heikkilä.

Nykyään tuotteetkin tar-

vitsevat juuret ja tarinan taustakseen. Savolaiset juuret ovat hyvät ja toimivat – Olvi onkin alkanut viime aikoina korostaa Iisalmen merkitystä tuotteidensa nimeämisessä ja etiketeissä. Heikkilä kertoo Iisalmi Pale Alen olevan Suomen ylivoimaisesti suosituin pintahiivaolut, mikä kertoo hyvän maun lisäksi savolaisuuden taiasta.

Olvin aikajana 1878 Olvin perustaminen.

1879 Ensimmäisten oluiden valmistuminen.

1906 Ensimmäisen limun valmistuminen.

1932 Kieltolaki ja siitä selviäminen. Laki päättyi 5. huhtikuuta 1932 klo 10.

1952 Olvi-nimen ostaminen Helsingissä toimineelta Olvilta.

1955 OLVI-säätiön perustaminen.

1987 Pörssilistaus

www.nmt.fi

58

1992 Valtakunnallisen jakelupeiton saavuttaminen kesällä.

Suomi 100 Kuopio

1997 Etabloituminen Baltiaan.

2008 Etabloituminen Valko-Venäjälle.

2010 Liikevoitto ylitti ensimmäisen kerran 30 miljoonan euron rajan.

2015 Yhteistyö Pepsin kanssa Valko-Venäjällä.

MENESTYSTARINAT - Savon ehdottomia vahvuuksia ovat puhdas vesi, luonnonläheinen sijainti, ruuhkien puuttuminen sekä tietysti mahtavat ihmiset, Heikkilä kehuu.

Heikkilän mukaan juomissa on nyt vallalla samanaikaisesti useita erilaisia trendejä. Oluissa ALEjen suosio on ollut kasvussa pari vuotta. Näiden pintahiivaoluiden suosio ei näytä laantuvan, sillä nyt kuluttajat kaipaavat olueltaan enemmän makua. Sekä siidereissä että lonkeroissa puolestaan kaivataan nyt vähemmän karkkimaisuutta ja makeutta.

SIIDEREISSÄ

OMENALINJA

jatkuu. Omena kaikenlaisissa uusissa, raikkaissa ja luonnollisissa muodoissaan maistuu nautiskelijoille. Olvi on vastannut kysyntään mustalla Sherwood Black Cider -omenasiiderillä.

Musta väri tulee maltaasta, joka samalla täyteläistää omenan makua. Musta siideri on myös monen oluenkuluttajan mieleen.

- Lonkeroissa näkyy tuoteryhmien rajojen hämärtyminen,

johon Olvi vastaa tuomalla tietääksemme maailman ensimmäisen humaloidun lonkeron, Crook’s Head Hoppy Bitterin.

Siinä yhdistyvät vallalla oleva lonkero- ja humalabuumi sekä vähemmän makea bitter-maku.

Maailmalla humalaa on lisätty jo melkein kaikkeen vedestä lähtien, voidaan vain kysyä miksi tätä ei keksitty aiemmin, Heikkilä miettii.

YHTIÖ SAA jatkuvasti ideoita

niin asiakkailta, henkilökunnalta kuin kaikilta muiltakin ihmisiltä. Niitä syntyy niin runsaasti, ettei kaikkia millään ehditä toteuttamaan. Terveystrendit yhtiö ottaa huomioon käyttämällä luontaisia aromeita sekä lanseeraamalla hyvinvointijuomiensa sarjaan chian-siemeniä sisältävän juoman. Alkoholittomiin oluisiin sekä energia- ja virvoitusjuomiin on tuotu raikkaita uutuuksia.

- Savon lisäksi myös koko Suomi on paras paikka meille suomalaisille. Saamme nauttia neljästä vuodenajasta sekä yrit-

tää vakaissa yhteiskunnallisissa oloissa. Suomi ja suomalaisuus on sydämenasia kaikille olvilaisille, hehkuttaa Heikkilä.

Panimo kunnioittaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta tyylilleen ominaisesti: jatkamalla määrätietoisesti Suomen olutkulttuurin kehittämistä vieläkin paremmaksi. Heikkilän mukaan Suomi on jo maailman TOP kymmenessä ja tavoitteena on päästä kolmen parhaan joukkoon. Juhlavuotta kippistellään myös spesiaalilla Juhlaoluella ja Juhlamaljalla.

- Päätöksenteko on lähellä suomalaisia ja tuotteemme ovat Suomessa suomalaisille kehitettyjä. Siksi tuotteitamme arvostetaan ja ne liikkuvat hyvin ulos kaupasta, paljastaa Heikkilä positiivisen makunautinnon salaisuuden.

OLVI Olvitie I-IV 74100 IISALMI www.olvi.fi

OLVI LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1878 OLVI OYJ on konsernin emoyhtiö. Olvin tytäryhtiöt sijaitsevat Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ: lähes 2000 OLVI-KONSERNIN VUOSITUOTANTO: n. 600 miljoonaa litraa KONSERNIN LIIKEVAIHTO vuonna 2016 oli 321,5 miljoonaa euroa TUOTEMERKKEJÄ: OLVI, Sandels, A. Le Coq, FIZZ, Sherwood, Kane´s, Health LAB, TEHO Sport, TEHO ja KevytOlo

Markkinointi & Mainonta ”-lehden Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan Olvi-brändi oli Suomen arvostetuin olutbrändi vuosina 2008–2009, 2011–2013.

Samassa tutkimuksessa Sandels oli arvostetuin 2014–2016.

TIESITKÖ ETTÄ:

PANIMO VUONNA 2030:

OLVIN HISTORIASTA LÖYTYY paljon hauskoja sattumuksia, vaikka kir-

SUOMALAINEN PANIMO VUONNA 2030 on entis-

jaksi asti. Yksi oli tietenkin jäätelön valmistaminen, sitä tehtiin vuodesta 1949 aina 60-luvun lopulle. Vilpo-jäätelö oli kermaisaa ja hyvää. Pihapiirin lapsilla oli ”jäätelöoikeus” eli he saivat oman jäätelöannoksensa joka päivä klo 13.30.

täkin ympäristöystävällisempi. Oluttottumukset ovat silloin muuttuneet ja pintahiivaoluen uskotaan muodostavan ainakin 20 prosenttia tuotannosta. Viennin määrä kasvaa yli nykyisen 16 maan.

Tulevaisuudessa myös alkaa olla kova pula juomavedestä, joten puhtaiden vesien Suomesta on hyvä ponnistaa maailmalle.

HAUSKA TARINA OLI myös autoistuminen. Kun Kajaanintiellä oli tietyö-

maa ja renkaat vielä varsin kehittymättömiä, piti Kajaanin matkalle kuorma-autossa olla viidet tai kuudet vararenkaat.

www.nmt.fi

59

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

Markkinointijohtaja Olli Heikkilä KUOPIO

MENESTYSTARINAT KUMPPANI

KUOPIO

TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVAT SAURUM

SAVOLAISTA SISUA

korun muodossa

E.

Räsänen Oy perustettiin vuonna 1942. Perheyrityksenä aloittanut jalometallituotteiden valmistaja oli kokea tuhon, kunnes nyt jo hyvin tunnetut Lumoava-korut pelastivat yrityksen. Nykyään yritys kantaa nimeä Saurum Oy. Saurum Oy lanseerasi Lumoava-korut vuonna 2008. Vuoteen 2015 mennessä sarjan korujen myynti oli kirinyt jo yli kolmeen miljoonaan euroon, joka on puolet koko yrityksen liikevaihdosta.

Yritys on onnistunut kasvamaan ja voittamaan markkinaosuutta itselleen viimeiset kymmenen vuotta.

Lumoava on designkorusarja, joka yhdistää suomalaisen muotoilun ja koruvalmistuksen. Lumoavan vahvuuksia ovat brändin henkilökohtaisuus ja helposti lähestyttävyys. Jokaisella korulla on oma tarinansa, jota tukevat pakkaukset, somisteet ja myymälänäkyvyys.

- Pyrimme löytämään brändiä täydentäviä muotoilijoita aika-ajoin. Suunnittelijoiden muotokielellä on keskeinen merkitys ja erilaisilla muotoilun lähtökohdilla haetaan mallistolle lisäarvoa ja kuluttajille erilaisia tuotedesigneja, Saurum Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pessi avaa.

MIKKO PESSIN isoisä Eino Rä-

säsen perustaman yrityksen alkutaival oli haasteiden värittämä.

1910-luvulla nuori mies pestautui suutarin oppipojaksi, jossa hänen ensimmäinen työtehtävänsä oli riisipuuron keitto. Puuro kiehui yli ja Räsänen lusikoi ylimennyttä riisiä roskikseen. Tämän seurauksena

Pyrimme löytämään brändiä täydentäviä muotoilijoita ”aika-ajoin.

Suunnittelijoiden muotokielellä on keskeinen merkitys ja erilaisilla muotoilun lähtökohdilla haetaan mallistolle lisäarvoa, Pessi avaa.

Jalometallien muotoilu kiinnostaa Pessin mukaan entistä enemmän kuluttajia. Yrityksen tavoitteena onkin erottautua kilpailussa korkeatasoisen suomalaisen korumuotoilun tekijänä.

Kaikki Lumoava-sarjan korut valmistetaan Saurumin perinteikkäässä, jo vuodesta 1942 saakka toimineessa tehtaassa Kuopiossa.

Pääraaka-aineena käytetään hopeaa.

hän sai lopputilin. Näin hän päätyi kultasepän oppipojaksi ja jäi alalle loppuelämäkseen. Sodan jälkeen Räsänen perusti unelmiensa kultaseppäverstaan, jossa valmistettiin pöytähopeita.

Jo Eino Räsäsen ajan kunnianhimo on säilynyt Saurum Oy:ssä. Yritys on yksi harvoista kotimaisista koru- ja kelloalan toimijoista, joka kasvaa tällä hetkellä.

- Olemme menneet kymmenen

vuotta vahvasti vastavirtaan. Jos kasvulla mitataan, niin olemme ykkösiä. Siinä mielessä olemme tällä hetkellä markkinajohtajia. Viiden vuoden päästä liikevaihto on jossain 8−9 miljoonan euron välillä, Pessi pohtii.

Saurum Oy:ssä työskentelee viisikymmentä ihmistä. Moni kultaseppä on viihtynyt Saurumilla lähes koko työikänsä.

- Meillä on monia, useamman kymmenen vuoden työsuhteita.

Työntekijät ovat nähneet yrityksen menestyksen, nousun, taantuman, melkein tuhonkin ja lopulta uuden alun, Pessi kertoo.

Muita Saurum Oy:n brändejä ovat muun muassa Citizen-kellot, Muumikorut ja -kellot ja Saurum-tuotemerkin korut. Yrityksellä on tällä hetkellä vientiä Ruotsiin, Tanskaan, Viroon, Saksaan ja Japaniin. Saurum Oy on Pessin mukaan kuitenkin vielä vahvasti kotimarkkinabrändi.

- Kasvustrategia keskittyy erit-

SAURUM LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1942 AURUM on latinaa ja tarkoittaa kultaa, Saurum-nimessä oleva S merkitsee sisua, Savoa ja Suomea HENKILÖSTÖ 50 työntekijää LIIKEVAIHTO 6,3 miljoonan euron PERUSTAJA Eino Räsänen KÄRKIBRÄNDIT ovat Lumoava-korut, Citizen-kellot sekä Muumikorut ja -kellot

täin vahvasti Lumoavan tunnettuuden kasvattamiseen ja brändin myynnin kasvuun. Citizenissä kyse on enemmän tunnettuuspohjan laajentamisesta. Nyt merkin tietävät 50−60-vuotiaat, mutta meillä on tavoitteena laajentaa kohderyhmää 30−40-vuotiaisiin, hän kertoo.

SAURUM Kultakuja 4, 70151 KUOPIO www.saurum.fi

Saurum aikajana 1910-luku Eino Räsänen pestautuu suutarin oppipojaksi. Saatuaan lopputilin, hän pestautuu kultasepän oppiin.

1938 Eino Räsänen on joutunut rintamalle talvisotaan.

1990 Lama lähes kaataa yrityksen.

2006 Yritys vaihtaa omistajaa. Pääosakkaiksi tulevat Eino Räsäsen lapsenlapsi MikkoPessi ja Meini Terho, heidän isänsä Reijo Räsänen sekä edellisten serkku Ari Räsänen,yrityksen muotoilujohtaja Heikki Hartikainen, RLP-Design Oy ja pitkäänsukuyritykselle jalometalleja toimittanut Johan Gärkman. www.nmt.fi

61

Suomi 100 Kuopio

2008 Yritys lanseeraa Lumoavakorusarjan.

2014 Saurum Oy alkaa maahantuoda Citizen, Lacoste, Rhythm ja Reebok-kelloja. Tuolloin alkaa myös Muumi-korujen valmistus ja Muumi-kellojen valmistuttaminen lisenssioikeuksin.

2017 Yrityksen liikevaihto on kirinyt 6,3 miljoonaan euroon.

KUMPPANI

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVA NMT/MIRKA HAPPONEN

MENESTYKSEN

mahdollistaja

Pitkäjänteiseen ja vastuulliseen omistajuuteen tähtäävä Osuuskunta KPY on kuopiolainen sijoittaja ja omistaja, jolla on pitkät yhteiset juuret kuopiolaisten kanssa. Omistusyhtiöidensä kautta KPY on monialainen ja pohjoismainen toimija, jolle alueellisuus on kuitenkin tärkeää.

E

moyhteisö Osuuskunta KPY on kuopiolainen sijoittaja ja omistaja, jonka toimintaa alleviivaavat pitkäjänteisyys ja alueellisuus. Sen merkittävimmät yrityssijoitukset ovat 86 prosenttia Enfo Oyj:ssä, sata prosenttia Voimatel Oy:ssä ja Vetrea Terveys Oy:ssä sekä kiinteistösijoitus Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteenissa. Tytäryhtiö KPY Sijoitus Oy:n kautta osuuskunta omistaa lisäksi 40 prosenttia Technopolis Kuopio Oy:n osakkeista ja tuoreimpana 15 prosenttia Ropo Capitalista. KPY-konserni työllistää kaikkiaan yli 1 900 henkeä.

- KPY on suoraan ja alueellisten toimijoiden kumppani. Etsimme jatkuvasti myös uusia kehityskohteita, kertoo hallituksen puheenjohtaja Tarja Tikkanen.

KPY LYHYESTI KPY:N omistukset koostuvat yrityssijoituksista, kiinteistösijoituksista ja finanssisijoituksista TASESUBSTANSSI eli pääoman kirjanpidollinen arvo 207 milj. euroa YRITYSSIJOITUKSET 108 milj. euroa KONSERNI työllistää yli 1 900 henkilöä.

LIIKEVAIHTO välillä 1/2016−6/2016 126,1 milj. euroa OSUUDEN korkotuotto välillä 1/2016−6/2016: 6,1%

www.nmt.fi

62

Suomi 100 Kuopio

KPY:n omistavat noin 22 000 jäsentä, joilla on yhteensä yli 5,5 miljoonaa osuutta. Suoraan ja tytär- tai osakkuusyhtiöidensä kautta tapahtuvalla liikeja sijoitustoiminnalla KPY tuottaa voittoa yhtiön osuuksien omistajille ja lisää Itä-Suomen elinvoimaa. Vastuullisen omistajuuden periaatteena on pitkän aikavälin arvonluontiedellytysten parantaminen kehittämällä KPY:n omistamien yritysten liiketoimintaa ja omistaja-arvoa pitkäjänteisesti.

OIKEANTYYPPISTEN LIIKETOIMINTOJEN ja omaisuuserien omistaminen on

konsernin riskienhallinnan kannalta kekeistä. KPY:n varallisuus pyritään sijoittamaan maltillisella riskiprofiililla kuitenkin niin, että omaisuudelle saadaan

MENESTYSTARINAT

YRITYSSIJOITUKSET PÄHKINÄNKUORESSA ENFO OYJ, JONKA osakkeista KPY omistaa 86 prosenttia, tuottaa tietotekniikka- ja talousprosessipalveluja Suomessa ja Ruotsissa. Sen liiketoiminta-alueisiin kuuluvat muun muassa taloushallinnan digitalisointi ja avainasiakkuuksien hallinta ja kehittäminen. Lisääntyvä digitalisaatio ja talousprosessipalvelujen muuttuva dynamiikka ovat yrityksen keskeisiä kysyntäajureita. Enfolla on henkilöstöä noin 900 ja liikevaihtoa 141 miljoonaa euroa.

VOIMATEL OY, JONKA osakkeista KPY omistaa 100 prosenttia, rakentaa, ylläpitää ja operoi tieto- ja sähköverkkoja ja tuottaa sähkönjakelulaitteiden huolto-, korjaus- ja asennuspalveluita teollisuuden tarpeisiin. Dataliikenteen kasvu, uusiutuvan energian lisääntyvä tuotto ja käyttö sekä näihin liittyvät yhteiskunnalliset investoinnit luovat yritykselle kysyntää. Liikevaihtoa yrityksellä on 82 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 500.

VETREA TERVEYS OY:N osakkeista KPY omistaa 100 prosenttia. Yrityksen liikevaihto on 37 miljoonaa ja työntekijöitä 500. Vetrea tuottaa terveys- ja hyvinvointipalveluita Itä- ja Keski-Suomen alueilla. Yrityksen toimialoja ovat muun muassa hoiva-, koti-, asumis- ja kuntoutuspalvelut. Väestön ikääntymisen, erityisryhmien hoivatarpeen ja sote-uudistuksen odotetaan ajavan Vetrean kysyntää tulevaisuudessa.

kohtuullinen tuotto ja sen arvo säilyy inflaationkin aikana.

- KPY:n sijoitusstrategia on hankkia tytäryhtiöiksi vakiintuneita ja kannattavia yrityksiä, joilla on todistetusti johdonmukainen voitonluonti usean vuoden ajalta. KPY arvostaa palvelusektorin tai infrastruktuurin kaltaisia vakaita toimialoja, eikä ole halukas sijoittamaan esimerkiksi merkittäviä teknologiariskejä sisältävään toimintaan, toimitusjohtaja Lauri Kerman avaa.

Kerman jatkaa, että päivitetty sijoitusstrategia antaa KPY:lle mahdollisuuden tehdä myös vähemmistösijoituksia.

Ja, että kaikissa yrityssijoituksissa toimivan johdon kyvykkyydellä on keskeinen merkitys.

Paikallinen asiantuntijuus on KPY:lle etu markkinoilla toimimisessa.

KPY:n juuret ovat syvällä Savossa ja sillä on alueella laaja suhdeverkosto. Tämä tarkoittaa kykyä saada tietoa houkuttelevista kohteista ja muutoksista alueella.

KPY on myös luotettu paikallinen toimija, joka painottaa alueellisuutta. Konsernin toiminta on kuitenkin omistusyritysten kautta monialaista ja pohjoismaista.

Osuuskuntamuotoinen omistajapohja nähdään KPY:ssä myös yhtenä voimavarana. 18 500 Kuopion alueella asuvaa omistajaa ovat KPY:n omistamille yrityksille potentiaalinen asiakaskunta.

Tytäryhtiöt puolestaan tuottavat omistajille tärkeitä palveluita.

- Asiat ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti. Vaikka olemme suuri organisaatio, niin etunamme on nopeus ja ketteryys, joilla reagoida muuttuviin tilanteisiin, Tikkanen kertoo.

SIJOITTAJALLE KPY on vakaa ja tasa-

painoinen kohde. KPY:n omistuksista 55 prosenttia on yrityssijoituksia, matalariskisiä kiinteistösijoituksia 27 prosenttia ja finanssisijoituksia 18 prosenttia. Minkään yksittäisen omistuksen osuus kokonaisomistusten arvosta ei ylitä 33 prosenttia. Pitkäjänteiseen yritysten arvon ja liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävä toiminta tuottaa pitkällä aikavälillä. Vuosina 2011−16 keskimääräinen vuosittainen korkotuotto osuuden markkinahinnalle laskettuna oli 9,7 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä, eli taloussyklien yli tarkasteltuna, KPY tavoittelee 5 prosentin vuotuista kokonaistuottoa, joka koostuu tasesubstanssin muutoksesta ja omistajille maksetusta osuuskorosta.

KPY hakee kasvua nykyisistä tytäryhtiöistä ja niiden kanssa synergisistä toimialoista. KPY harkitsee myös laajentumista yhdelle uudelle toimialalle ja se arvioi aktiivisesti uusia sijoituskohteita ja omistustensa arvonluontivaihtoehtoja.

KUOPIO

KPY:N HISTORIAA YLI 130 VUODEN ajan yhtiö on nä-

kynyt ja kuulunut sekä vaikuttanut suuresti ympäröivän yhteiskunnan elämään. Nykyisen KPY:n esi-isä, Kuopion Telefonaktiebolag -yhtymä, perustettiin vuonna 1883. Silloin yhtiö rakensi puhelinyhteyksiä Kuopiossa ja maakunnissa.

Ensimmäinen puhelinkeskus aloitti toimintansa Kauppaneuvos Raninin talon vuokrahuoneesta, ja ensimmäinen yleispuhelin järjestettiin parturi Eckertin liikkeeseen.

Kaupungin rahatoimikamari varasi kaksi puhelinta, jotka sijoitettiin poliisiasemalle sekä kirkon torniin.

1909 Kuopion Telefooniosakeyhtiö lakkautettiin ja tilalle perustettiin Kuopion Telefoniyhdistys, josta nykyinen Osuuskunta KPY on muodostunut vuonna 2006.

Vuonna 2008 KPY osti urakointiyritys Voimatel Oy:n. Silloin yrityksellä oli 20 miljoonan euron liikevaihto toiminnan keskittyessä sähköverkkojen rakentamiseen.

Tänä päivänä yhtiön toiminta on siirtynyt sähköverkkourakoinnista telesektorille ja liikevaihto on noussut 100 miljoonaan euroon.

Voimatel on kasvanut Suomen kärkitoimijaksi, joka operoi myös valtakunnan rajojen ulkopuolella.

OSUUSKUNTA KPY Kauppakatu 18 70100 KUOPIO www.kpy.fi

Kasvutarina aikajanalla 2000 KPY osti Enfo Oyj:n (entinen Tietosavo Oy).

2007 Mukana perustamassa DNA Oy:ta.

2008 Voimatel Oy:sta tuli konserniyhtiö.

2010 KOy Siilinjärven Lentokapteeni valmistui.

www.nmt.fi

2013 DNA:n osakkeet myytiin, Vetrea Terveys Oy ja Hoivakymppi Oy ostettiin konserniin.

63

Suomi 100 Kuopio

2015 Technopolis Kuopio Oy:stä ostettiin 40 prosenttia.

2017 Ostettiin 15% Ropo Capitalista (entinen Trust Kapital).

KUMPPANI

Poimintoja savolaisesta URHEILUHISTORIASTA TEKSTIT NMT/JOUNI HUTTUNEN JA SISKO OJAJÄRVI KUVAT KUOPION KAUPUNKI/VICENTE SERRA, POHJOIS-SAVON URHEILUGAALA -JUHLAJULKAISU 2017

Siinä kun Kuopio tunnetaan monipuolisen kulttuurin kehtona, niin yhtä lailla kaupungissa on kannettu menestyksekkäästi soihtua urheilun saralla. Lajien kirjo on laaja ja maailmalla menestyneitä kuopiolaisia on laidasta laitaan. Onko voimavaroja jaettu liiankin laajalle kentälle? Se jääköön savolaiseen tapaan kuulijan – tai lukijan – vastuulle. Ainakin kaikkien kukkien on annettu kukkia.

www.nmt.fi

64

Suomi 100 Kuopio

URHEILU

KUOPIO

K

uopion urheilua leimaa monipuolinen menestyksen ja lajien kirjo.

Hannes Kolehmainen juoksi aikanaan Suomea ja Kuopiota maailman kartalle. Arto ”Tintti” Tiainen puolestaan on menestynyt hiihtäjä ja olympiamitalisti, joka edusti Savonlinnan Jyryä, Kuopion Poliisiurheilijoita ja Mikkelin Hiihtäjiä. Hän osallistui neljiin olympiakisoihin voittaen Innsbruckissa vuonna 1964 olympiahopeaa viestissä sekä pronssia 50 kilometrillä.

Mäkihyppääjistä olympiavoittoa ovat juhlineet vuonna 1992 PHS:n Ari-Pekka Nikkola, Risto Laakkonen, Mika Laitinen ja Jaakko Tallus.

MM-kultaakin kaikkien palkintokaapista löytyy. Maailmanmestareiksi ovat leiskauttaneet myös Matti Pietikäinen, Arttu Lappi ja Matti Hautamäki.

Puijo oli pitkään myös olennainen osa mäkihypyn maailmancupia. Nykyisin cupia ei enää Kuopiossa hypätä. Vanhentuneet olosuhteet eivät enää kelvanneet maailmanluokan kisojen järjestämiseen.

Jonnekin menneisyyteen on kadonnut myös ennen niin loisteliaitten ”Puijon peipposten” menestys. Sama pätee toki myös koko suomalaiseen mäkihyppyyn.

KALPAN JUURET juontavat vuoteen

1929 ja Sortavalaan. Sortavalan Palloseuran ja Sortavallan Pallon lajikavalkadiin kuuluivat alun alkaen jääkiekon ohella pesäpallo, jääpallo ja jalkapallo.

Jatkosodan jälkeen Sortavala jäi osaksi Neuvostoliittoa ja SPS:n siipien alla olleet lajit pelaajineen päätyivät evak-

Mäkihyppääjä Risto Laakkonen.

KalPan Sami Kapanen.

koon Kuopioon. Vuonna 1945 nimeksi tuli nykyinen Kalevan Pallo.

Muistatteko, että jääkiekko kuului aikanaan myös Kuopion Palloseuran lajivalikoimaan? KuPS luopui jääkiekosta vuonna 1956. Varusteet ja pelaajat siirtyivät KalPan kilven alle.

Pääsarjaan KalPa nousi ensimmäisen kerran 1957. Vuosien varrella turbulenssia on riittänyt välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Kahden mitalin vastapainoksi organisaatiossa on koettu kovia kahden konkurssin myötä. Yksilötasolla menestyneitä kiekkoilijoita KalPassa on kasvatettu kiitettävästi.

Ensi kaudella päävalmennuksen vastuulleen ottava Sami Kapanen, Kimmo Timonen ja Olli Jokinen nousivat pitkillä urillaan NHL:n tähtitasolle.

Kuopiolainen Kapasen suku on todellista kiekkosukua. Ensin isä Hannu Kapanen loi mittavan jääkiekkouran www.nmt.fi

sekä pelaajana että valmentajana, sitten oli poikien, Sami ja Kimmo Kapasen vuoro. Nyt Kapasten valtikkaa kantaa Samin poika Kasperi Kapanen. Myös Hannun veli Jari Kapanen loi pitkän pelaajauran.

Kimmo Timonen pääsi kruunaamaan uransa ikimuistoisesti Stanley Cupin voittajana. Kuopiolaislähtöinen Jarmo Kekäläinen teki puolestaan historiaa nousemalla ensimmäisellä eurooppalaisena NHL-organisaation (Columbus Bluejackets) toimitusjohtajaksi.

VUONNA 1923 perustettu Kuopion Palloseura on niin olennainen osa kuopiolaisten joukkuelajien perimää kuin olla ja voi.

KuPS on voittanut Suomen mestaruuden viisi kertaa, Suomen Cupin kaksi kertaa ja Liigacupin kerran. KuPS pelasi parhaimmillaan peräti 51 kautta putkeen pääsarjatasolla. Nykyinen pääsar-

65

Suomi 100 Kuopio

Antti Ruuskanen.

jataival on kestänyt kaudesta 2008 lähtien.

Kuopiosta löytyi 1980-luvulla parhaimmillaan peräti kolme pääsarjaseuraa (KuPS, Koparit, Elo). Keskinäinen kilpailu aiheutti kuitenkin lopulta kaikille pahoja taloudellisia ongelmia. Katkerinta kalkkia nieltiin, kun KuPS käväisi hakemassa vauhtia aina Kakkosdivisioonasta saakka.

KuPSin kautta on kasvanut pelaajia maajoukkueeseen ja maailman pelikentille runsaasti. Aulis Rytkösen viitoittamalle tielle on tulossa jatkajia myös nykypolven pelaajista.

SAVOLAISET LENTOPALLOILIJAT ovat niittäneet mainetta ja heitä on lähtenyt ammattilaiseksi ympäri maailmaa. Joukkueista ovat pärjänneet SM-tasolla KuPS Volley ja Varkauden Tarmo. KuPS Volleyn valmentaja Timo Hoivala nousi myös Suomen KUOPIO

maajoukkueen valmentajaksi ja vaikuttaa yhä lentopallon asiantuntijana Ylellä.

Kuopiolaisissa joukkuelajeissa on rakennettu menestystarinoita myös monessa muussakin lajissa kuin jalkapallossa ja jääkiekossa.

Myös Suomen kansallislajilla pesäpallolla on vahva harrastuspohja Savossa. Pesäpallon ykkköspesiksessä pelaavat Siilinjärven Pesis (SiiPe) ja Puijon Pesis (PuPe).

Siilinjärven Pesis (SiiPe) on 1987 perustettu, tunnettu siilinjärveläinen pesäpalloseura, joka perustettiin jatkamaan aikaisemman Siilinjärven Ponnistuksen pesäpallojaoston toimintaa. SiiPen naiset voittivat Suomen mestaruuden kaudella 1999. SiiPen miesjoukkue on pelannut Ykköspesiksessä kaudelta 2014 alkaen.

Puijon Pesis syntyi vuonna 1999 Kuopion Kelta-Mustien ja Siilinjärven Pesiksen miesten edustusjoukkueiden yhdistyttyä. Seu-

ran paras saavutus on pronssi Superpesiksessä kaudella 2006.

KUOPIOLAINEN INNOVAATIO, johon on taidettu ottaa oppia Hollannista, on vuodesta 1984 alkaen luisteltu Kuopion Luistelumaraton – Ice Marathon, johon osallistujia tulee myös Euroopasta.

Marjaana Heikkinen on vammaisurheilija, joka kilpailee keihäänheiton F34-luokassa. Hän edustaa Siilinjärven Ponnistusta.

Aiemmin hänen seuransa oli Kuopion Reipas.

Häntä valmentaa Kimmo Kinnunen. Hän voitti keihäänheiton pronssia Lontoon ja hopeaa Rion paralympialaisissa.

Nykyinen kansanedustaja ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah voitti urheilu-uransa aikana kilpakävelyn maailmanmestaruuden ja teki seitsemän edelleen voimassa olevaa Suomen ennätystä.

Kilpaurallaan hän edusti Lapinlahden Vetoa.

Tämänhetkisistä huippu-urheilijoista Suomen kansan sydämen on voittanut puolelleen keihäänheittäjä Antti Ruuskanen.

Pielaveden Tarmoa edustavan Ruuskasen ensimmäinen arvokisamitali oli 19-vuotiaiden EM-pronssi Tampereelta vuonna 2003 suomalaisten saavuttaessa kolmoisvoiton.

Vuonna 2012 Ruuskanen sijoittui Lontoon olympialaisissa hopealle. Hän sai hopeamitalinsa vasta Lahden MM-hiihtojen yhteydessä tänä vuonna, kun paljastui alun perin toiseksi sijoittuneen ukrainalaisheittäjän dopingin käyttö. Vuonna 2014 Ruuskanen voitti Zürichin EM-kilpailussa 2014 kultaa uudella ennätystuloksella. Vuonna 2016 Ruuskanen heitti karsinnassa EM-kilpailujen historian pisimmän karsintatuloksen 88,23 ja sai loppukilpailussa pronssia tuloksella.

Niskasen sisarukset tulevat Vieremältä.

Tuore hiihdon MMjau-kultamitalisti ja olympiamitalisti Iivo Niskanen asuu Kuopiossa,

Aulis Rytkösen katu vihittiin Kuopiossa vuonna 2010.

mutta on tällä hetkellä seuratasolla Vuokatti Ski Teamin edustaja. Iivo Niskanen voitti Sotshin olympialaisissa vuonna 2014 parisprintin olympiakultaa yhdessä Sami Jauhojärven kanssa. Tänä vuonna Lahden MM-kisoissa Niskanen voitti MM-pronssia perinteisen tyylin parisprintissä ja kultaa 15 kilometrin perinteisellä matkalla.

Hänen sisarensa Kerttu Niskanen on kaksinkertainen olympiamitalisti. Vuonna 2014 Niskanen voitti Sotshin olympialaisissa hopeaa naisten viestijoukkueessa sekä parisprintissä hopeaa yhdessä Aino-Kaisa Saarisen kanssa. Kerttu Niskanen edustaa Vieremän voittoa.

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Arkisin klo 8.00–15.30 www.pohjois-savo.fi

Palkintopöydän ääressä mm. Hannes Kolehmainen ja hänen isoveljensä Viljam Kolehmainen. www.nmt.fi

66

Suomi 100 Kuopio

URHEILU

KUOPIO

POHJOIS-SAVON URHEILUGAALAN VIIMEISIMMÄT PALKINNOT

TEKSTI NMT/SISKO OJAJÄRVI KUVA RISTO KOVANEN

Vuoden urheilija 2016: Esapekka Lappi, ralliautoilu.

Vuoden joukkue 2016: Iisalmen Peli-Karhujen jääkiekon miesten edustusjoukkue Vuoden valmentaja 2016: Pekka Virta, KalPa. Elämänura-palkinto 2016: Seppo Pelli Kansainvälisyys-palkinto 2016: Sari Essayah Vuoden nuori urheilija 2016: Kiira Väänänen Vuoden nuorisourheiluseura 2016: Salibandyseura Welhot Savolainen urheiluteko 2016: Marjaana Heikkisen paraolympiahopea Taustavoima 2016: Warkauden Pallo-35:n junioritoiminta Veikkauksen Jokeri-palkinto: Kari Saastamoinen Sinettiseura-palkinto: Siilinjärven Pesis KUNTIEN VUODEN LIIKUTTAJAT 2016: Siilinjärvi: Tarinagolf ry Varkaus: Varkauden Seutuliiga ry Suonenjoki: Hannu Pakarinen Keitele: Marja Saastamoinen Lapinlahti: Lapinlahden Luistin -89 ry Rautalampi: Riders Cup Tuusniemi: Hengitysyhdistys Kaavi: Kaavin Kaiku ry Pielavesi: Pielaveden Sydänyhdistys ry Kiuruvesi: Jaakko Pehkonen Vieremä: Vieremän Lentopallo -92 ry Kuopio: Minna Canthin koulun Välkkäri-toiminta Leppävirta: Ilkka Mannila Vesanto: Vesannon Urheilijat ry juniorilentopallo Tervo: Vesa Hanhijoki Juankoski: Juankosken Punnerrus ry Iisalmi: Iisalmen Peli-Karhut ry & Iisalmen Peli-Karhut juniorit ry Sonkajärvi: Hannu Heiskanen Rautavaara: Rautavaaran Nuorisovaltuusto

ARKILIIKUNNAN MERKITYS KASVAMASSA POHJOIS-SUOMEN LIIKUNNAN ALUEJOHTAJA Risto Kovanen tähyää luottavaisena alueensa liikunnalliseen tulevaisuuteen. – Meillä on tarjolla monipuolinen valikoima kuntoliikkujille, ja kilpaurheilussa on monta näkyvää joukkuetta ja yksilöurheilijaa.

Nuorison keskuudessa on useita nousevia lajeja kuten lumilautailua, parkouria ja fresbeegolfia. – Aivan viimeisin tulokas on alamäkiluistelu.

Savolainen maastonmuodostus tarjoaa hyvät eväät liikkujille – on se sitten organisoitua tai yksinään tapahtuvaa kuntoliikuntaa tai hyötyliikuntaa. Esimerkiksi pyöräily on Kovasen mukaan nostanut suosiotaan viime vuosien aikana arkiliikuntamuotona.

Kovasen mielestä yhä useammat ihmiset ovat ymmärtäneet liikkumisen merkityksen hyvinvoinnin kannalta. – Tässä välillä nuorison keskuudessa tapahtui polarisointia eli osa liikkui todella paljon ja jotkut eivät lainkaan. Nyt se on mielestäni tasoittumassa.

Nyt neljännen kerran Pohjois-Savon Urheilugaalassa jaettuja kunnianosoituksia Kovanen pitää merkityksellisinä, koska ihmisten ja järjestöjen kautta eri lajien tunnettavuus lisääntyy ja monipuolisuus korostuu.

Sari Essayah sai pronssia naisten 5 000 metrin kilpakävelykisassa Kajaanissa 1984 www.nmt.fi

67

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

100 vuotta

KUMPPANI

SUOMALAISTA RUOKAKULTTUURIA TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVAT KESKO, PIXABAY

Ruokakulttuuri oli sata vuotta sitten vahva luokkailmiö, sivistyneistö ja virkamiehet söivät työväestöä paremmin.

Suomalainen perinteinen ruoka pitää pintansa, vaikka arjen ruokailu muuttuu.

R

avitsemus- ja elintarvikebiotekniikan emeritusprofessori Atte von Wrightin mukaan maailmansotien jälkeinen aika toi mukanaan kansainvälisiä ruokatrendejä. Muun muassa hedelmäja vihannestiskien tarjonta monipuolistui ja muuttui ympärivuotiseksi sekä einekset ja pakasteet tulivat suomalaisiin kauppoihin.

- Yleinen kansainvälistyminen on vaikuttanut, globaalit ruokatrendit näkyvät välittömästi Suomessakin, hän kertoo.

Kaupungistuminen, teollistuminen sekä niihin liittyneet elintapojen muutokset muuttivat suomalaisten ruokailukulttuuria monipuolisemmaksi.

www.nmt.fi

68

SATA VUOTTA sitten ruokatrendit virtasi-

vat Suomeen säätyläisperheiden kautta. Von Wrightin mukaan esimerkiksi kuopiolaisten kauppaliikkeiden mainoksista voi nähdä, että tarjolla oli muun muassa hedelmiä, juustoja, säilykkeitä sekä viinejä. Ne omaksuttiin säätyläisperheiden herkkuruuiksi. Leivonnaiset, pikkuleivät ja leivokset tulivat säätyläiskotien pitoruuiksi.

- Kun palvelusväki oppi laittamaan pitoruokia, ne levisivät sitten laajemmallekin, von Wright avaa.

Ruokakulttuuri oli sata vuotta sitten vahva luokkailmiö, sivistyneistö ja virkamiehet söivät työväestöä paremmin. Von Wrightin mukaan luokkailmiö on nähtävissä Suomessa edelleen.

Suomi 100 Kuopio

- Nythän trendi on se, että koulutetut, sivistyneet ja varakkaat ihmiset syövät hyvälaatuista ja terveellistä ruokaa ja kiinnittävät huomiota siihen, mitä syövät. Vähemmän onnekkaat syövät kaikenlaista mättöä, hän pohtii.

ITSENÄISYYDEN AJAN alkupuolen ra-

vitsemusvalistus vaikutti suomalaisten ruokailuun. Neuvolatoiminnan myötä kiinnitettiin huomiota äitien ja lasten terveelliseen ravitsemukseen. Myös kansakoulut vaikuttivat väestön ravitsemukseen opettamalla muun muassa puutarhanhoitoa.

Kansalaissodan ja maailmansotien jälkeinen itsenäistyminen ajoi Suomen

SYÖ & JUO

elintarvikepulaan. Von Wrightin mukaan ruokapöydissä oli lähinnä perunaa, leipää ja maitotuotteita, ja niitäkin usein niukasti.

- Elintarvikepula nousi huippuunsa vuoden 1918 aikana, silloin Kuopiossa on viimeksi syöty pettua, hän kertoo.

Kuopiolainen söi 100 vuotta sitten von Wrightin mukaan pääkaupunkiseudun työväestöä paremmin. Pääkaupunkiseudulla asumisolot olivat huomattavan kurjat ja kovin monella ei ollut esimerkiksi kunnollista liettä. Vaikka Kuopiossakin asumisolot olivat puutteelliset, asunnoissa oli silti yleensä hella.

Pääkaupunkiseutu teollistui nopeasti ja heikkotasoisia asuntoja rakennettiin kiireellisesti.

- Pääasiassa helsinkiläinen työväestö eli kahvilla ja kuivalla ruualla, von Wright hämmästelee.

Tavallinen työväki söi Kuopiossa paljon hapatettua ruisleipää, maitotuotteita, perunaa, juureksia, herneitä, papuja sekä kalaa.

- Reseptit eivät olleet kovin hienostuneita, mutta ruumiillisen työn tekijä sai niistä tarvitsemansa kalorit, jos ruokaa oli tarpeeksi, von Wrigth kertoo.

EU AVASI ovet maailmalle ja Euroopan

Unioniin liittyminen vuonna 1995 vaikutti myös osaltaan Suomen ruokakulttuuriin. Hedelmä-, juusto- ja vihannes-

hyllyjen tarjonta monipuolistui von Wrightin mukaan merkittävästi. Energiaravitsemuksessa pasta ja riisi ovat alkaneet korvata Suomessa perinteistä vilja- ja perunapohjaista ruokavaliota.

Eksoottiset ruokalajit ovat tulleet osaksi tavallista keittiötä, tavalliset ihmiset valmistavat sushia ja kokeilevat Kaukoidän reseptejä.

Von Wrightin mukaan viime vuosien aikana kasvissyönti on muuttunut trendiksi ja se on tuonut mukanaan uutta ruokakulttuuria. Nyhtökaura ja härkis ovat tästä hyviä esimerkkejä suomalaisista keksinnöistä. Von Wright kertoo myös hyönteisproteiinin olevan yksi mielenkiintoisista kehitysaihioista, joita syntyy koko ajan.

Von Wright muistuttaa myös suomalaisen perinteisen ruoan pitävän pintansa suomalaisten ruokapöydissä. Tammikuussa 2016 valittiin Suomen kansallisruoka, joka on ruisleipä. Kansallisruokaäänestyksen järjesti ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

KUOPIO

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ

ARJEN RUOKAILU MUUTTUU KEITTIÖ ON MUUTTUNUT äidin tai emännän valtakun-

nasta yhteiseksi ja jaetuksi tilaksi. Siellä perheet ja ystävät kokkaavat sekä ruokailevat yhdessä. Aterioilla istuu viikoittain vaihteleva määrä perheenjäseniä ja teknologia on monin tavoin mukana.

Myös perheissä on tapahtunut muutoksia, sillä ruokapöydässä voi istua ydinperheitä, uusioperheitä sekä perheitä, jonka jäsenet vaihtuvat joka toinen viikko. Kaupunkiasumisesta yhä suurempi osa on yhdenhengen talouksia, kommuuneja tai muuta yhteisöllistä asumista.

Arjen rutiinit vaihtelevat viikoittain ja haasteena on saada koko porukka syömään samaan aikaan.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Avoinna Ma-La 8-21, Su 10-21 www.k-citymarket.fi

RUOKAILU ON MUUTTUNUT entistä visuaalisemmaksi

sosiaalisen median myötä. Ruuasta inspiroidutaan, sitä kuvataan ja tuotokset halutaan jakaa muiden kanssa.

Some-maailman myötä ruokailu voi olla sosiaalista, vaikwww.nmt.fi

69

Suomi 100 Kuopio

ka jokainen istuisi yksin kotona. Sosiaalinen jakaminen myös kannustaa laittamaan pöydän koreaksi ja kiinnittämään huomiota mitä lautasella on.

Arjen ruokahetkiä kannattaa vaalia vuorovaikutteisena tapahtumana. Tekniikan myötä ruokapöytään istuu usein seuralaisen lisäksi myös hänen puhelimensa. Toisaalta älypuhelimien aika mahdollistaa kohtaamisia, joita ei muuten olisi. Kuvat ja videot yhdistävät kaukana asuvat perheet ja ystävät saman ruokapöydän ääreen.

Lisää arjen ruokailutottumuksiin voi tutustua kevään Re-set the Table -näyttelyssä 23.4.2017 asti Helsingissä Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa.

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/JERE LEHTONEN KUVAT PIXABAY, SHUTTERSTOCK

Mitä ruokaa me tuotamme?

Pohjois-Savossa on pitkät perinteet karjatalouden, maidontuotannon ja marjanviljelyn osalta. Tuotteita tehdään monipuolisesti vientiin asti tänäkin päivänä, ja tuotanto on monipuolistunut vuosien varrella.

Selvitimme tunnetuimpia ruokiamme ja menestyneitä valmistajia.

K

aikki tietävät Kuopion kalakukon. Kalakukko on saavuttanut valtakunnallisen menestyksen ja tunnettuuden siinä missä muut Pohjois-Savon perinneruoat, kuten leipäressu, pannurieska, talkkunakset tai uunijuusto ovat kamppailleet suosion kanssa.

Riisipiirakoistakin karjalanpiirakka tulee ensimmäisenä mieleen.

Pohjois-Savo on kuitenkin voimakasta ja kehittyvää maaseutuyrittäjyyden aluetta. Maito, liha ja marjat ovat alueen vahvoja raaka-aineita. Juustot, marjamehut sekä kala-, liha- ja kasvistuotteet ovat Suomessa tunnetuimpia elintarvikkeita. Maidontuotannossa Pohjois-Savo häviää täpärästi vain Pohjois-Pohjanmaalle. Kuopio ja Kiuruvesi ovat kaksi Suomen suurinta maidontuottajaa. Naudanlihaa meillä tuotetaan 13,5 prosenttia koko Suomen tuotannosta. Pohjois-Savo onkin perinteistä karjatalousaluetta, ja korkeatasoinen

kotieläintalous on edelleen alueen maatalouden vahvuuksia.

Koko Savon alue vastaa leijonanosasta Suomen marjatuotantoa. Marjojen viljelyalasta peräti 31 prosenttia, eli miltei kolmannes, löytyy Pohjois-Savosta. Suonenjoen mansikka onkin tunnettuudeltaan kalakukon luokkaa.

Mansikanviljelyllä Suonenjoella on satavuotinen perinne. Viljely myyntiin alkoi ensimmäisen maailmansodan aikoihin, kun opettaja Olavi Leskinen Seppälän tilalta Halolanmäeltä sai pärevakkaansa kaksitoista mansikan tainta, istutti ne koulun tontille ja aloitti oman viljelyn, joka laajeni aina kolmeen hehtaariin saakka. Leskisen esimerkki innosti koululaisia ja naapureita, ja mansikan viljely levisi koko kuntaan. Nykyisin Suonenjoella mansikkaa viljellään runsaalla 60 tilalla noin 300 hehtaaria; eniten Suomessa yhden kunnan alueella.

Karjatalouden ja marjanviljelyn ohella Pohjois-Savosta löytyy toki myös monenwww.nmt.fi

70

laista muuta ruoantuotantotoimintaa mehiläistiloista yrttipuutarhoihin. Luomun ja lähiruoan tuotanto on myös lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Monipuolinen ja virkeä maatalous ruokkii myös erilaisia elintarvikeyrityksiä, joista monet ovat kasvaneet valtakunnallisesti merkittäviksi yrityksiksi.

ProAgria Pohjois-Savon vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan Pohjois-Savon elintarvikevienti vastaa 11 prosenttia Suomen koko elintarvikeviennistä. Alueen elintarvikeyrityksistä noin puolet käytti pohjoissavolaisia raaka-aineita.

MAKUJA JA tuotteita löytyy jokaiselle asti.

Runsas ja laatutietoinen tuotanto, sekä elinvoimainen elintarvikeyrityskanta pitävät Pohjois-Savon aluetta jatkossakin merkityksellisenä osana Suomen ruokakulttuuria. Paikallisesti tuotetulla ruoalla on myös kysyntää.

- Ihmiset matkustavat ja haluavat tuotteita maailmalta, mutta toisaalta ruoan jäljiSuomi 100 Kuopio

tettävyys koetaan tärkeäksi. Oman kunnan tuotteet ja suomalaiset tuotteet ovat täkeitä, K-Citymarket Päivärannan kauppias Pasi Toppari sanoo.

- Isojen osastojen ja satojen tuottajien joukkoon mahtuu pieniäkin tuottajia ihan parilla tuotteella, ja näitä lähituottajia etsitään tuotevalikoimaan aktiivisesti. Kiinnostus ja suosio varmistavat sen, että tuotteet pysyvät valikoimassa ja ihmisiä voidaan palvella lähituottajien tuotteilla.

- Toisaalta isotkin tuottajat pitävät huolta siitä, että ruoka on kotimaista. Suomalaisesta ruokahuollosta ja suomalaisesta maanviljelyksestä tuleekin pitää huolta. Meillä on valtavan upea ja hieno luonto ja kehittynyt maataloustekniikka, mutta Suomen erikoisolosuhteet on huomioitava myös hinnassa. Ruoantuottajillakin pitää olla mahdollisuus elämään. Suomen maataloutta on arvostettava. Suomalainen ruoantuotanto on kaiken muun pohja, Toppari sanoo.

SYÖ & JUO

KUOPIO

KUOPION SEUDUN

TUOTTAJIA

P

ohjois-Savon alueelta löytyy kaikkiaan 190 elintarvikeyritystä pientiloista suuryrityksiin. Isojen vientiyritysten lisäksi Pohjois-Savossa kasvatettua ruokaa löytää myös pientilojen omista myymälöistä. Savolaista perinnettä ovat esimerkiksi maatilan yhteydessä toimivat leipomot, joista saa oman tilan viljasta leivottua leipää. Toiset yritykset vievät tuotteitaan vientiin asti.

Esimerkiksi Suonenjoella hyvin vahvasti kotimainen Pakkas-Marja pakkaa ja markkinoi puutarha-, metsä- ja luomumarjoja koko Suomeen. Samasta kunnasta löytyy myös osuuskunta Maitomaa, jonka meijerituotteita löytyy joka puolelta maata. Suonenjokelainen yritys on myös Peltolan juustola, joka vie juustoa, voita, jäätelöä ja sorbetteja ympäri Suomen.

Kiuruvedellä Milletti pakkaa kuivatuotteita, joista herneet kokonaisena ja rouheena valtaavat alaa. Arctic Milkin kaikki meijerituotteet, joihin kuuluu yrttimaustettuja juustoja, cheddaria ja leipäjuustoja, valmistetaan myös Kiuruvedellä.

Joroisessa sijaitsevan Järvikylän kartanon ruukkusalaatit ovat varmasti tuttuja kaikille tuoresalaatin ja yrttien ystäville. Kartano itse on osa savolaista kulttuurihistoriaa. Se on ollut Grotenfeltin suvun hallussa jo 1600-luvulta lähtien. Nykyään se on Suomen laajimman yrtti- ja salaattivalikoiman koti.

Kala-Lappi Toivalassa Siilinjärvellä, valmistaa itse kehitetyllä menetelmällään kotimaisesta kirjolohesta graavi- ja kylmäsavutuotteita.

Siilin Mylly puolestaan valmistaa jauhoja. Toivalassa toimii myös Salaattitori, jonka lähiviljasta ja kotimaisista raaka-aineista valmistamat salaatit, patongit ja leivät löytyvät ruokakaupoista ympäri maan.

Nilsiäläinen Korpiahon Hunaja paitsi pakkaa itäsuomalaista hunajaa noin 80 000 kg vuodessa, se myös valmistaa hunajapohjaisia kosmetiikka- ja muita tuotteita, joita saa jälleenmyyjiltä, yrityksen verkkokaupasta tai sen omasta myymälästä Nilsiän keskustan tuntumassa.

Paikallista maatalous- ja puutarhatuotantoa myös jalostetaan alkoholijuomiksi.

Kuopiolaisen Lignell & Piispasen laadukkaat tuotteet maistuvat ulkomaita myöten. Tässäkin on kyseessä jo pitkä perinne: yrityksen ensimmäinen likööri, Mesimarjalikööri vuodelta 1882, palkittiin kultamitalilla Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Avoinna Ma-La 8-21, Su 10-21 www.k-citymarket.fi

Lähteinä käytetty MTK:n ja LuKe:n verkkosivuja, jutussa mainittujen yritysten kotisivuja, kuntien kotisivuja, sekä ruokatieto.fi- ja aitojamakuja.fi-sivustoja.

www.nmt.fi

71

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

TEKSTI NMT/ILPO LOMMI

KUMPPANI

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA ISTOCK

POHJOIS-SAVOSTA EUROOPAN GASTRONOMINEN MAAKUNTA?

SUOMALAISILLE

POHJOIS-SAVO TAVOITTELEE AINOANA

alueena Suomesta Euroopan gastronomisen maakunnan (European Region of Gastronomy) arvonimeä. Kyseessä on Euroopan laajuinen 11 maata tai maakuntaa käsittävä verkosto, jonka toiminta-ajatuksena on kehittää jäsenalueidensa gastronomiaa eli ruoka-alan yrityksiä, kulttuuria, koulutus- ja yhdistystoimintaa sekä tapahtumia.

Verkosto myöntää gastronomisten kriteerien täyttyessä ERG-statuksen vuodeksi kerrallaan. Tänä vuonna sen ovat saaneet Latvian Riga-Gaujan sekä Tanskan Aarhusin alueet.

- Titteli on verrattavissa tunnetumpaan Euroopan Kulttuuripääkaupunki -titteliin.

ERG-status tuo alueelle uusia matkailijavirtoja, tapahtumia ja liiketoimintaa, kertoo yritysasiantuntija Marjatta Räsänen ProAgria Pohjois-Savosta.

Hänen mukaansa Suomi on Pohjois-Savon myötä toinen ERG-verkostoissa vaikuttava Pohjoismaa Tanskan lisäksi.

- Haemme ERG-statusta Pohjois-Savolle vuodelle 2020. Sitä varten on tekeillä hakemuskirja, joka esittelee maakunnan ruoka- ja kulttuurialan toimintaa laajasti koulutuksesta yrittäjiin, yhdistyksiin ja tapahtumiin. Kirja valmistuu kesäkuussa 2017. Sitä koostavat päätekijöinä ProAgria Pohjois-Savon Ruokasavo -hanke, Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

tuottajille kiitosta

Suomalaiset kuluttajat haluavat ostaa kotimaista ruokaa ja varmistaa, että ruuantuottajat saavat korvauksen työstään. Kesko vastasi kysyntään toteuttamalla Tuottajalle kiitos -kampanjan, joka näkyy kaikissa K-ryhmän ruokakaupoissa.

Kampanjassa kuluttajat pääsevät helposti tukemaan suomalaisia ruuantuottajia.

T

ärkeintä ei ole ainoastaan lisäeurojen tilittäminen tuottajille vaan myös konkreettisesti näyttää suomalaisten osoittama arvostus ruuan kotimaisuutta kohtaan, sanoo kauppias Pasi Toppari K-Citymarket Päivärannasta.

Kampanjatuotteisiin kuuluu Pirkan maito- ja lihatuotteita.

Monet merkin alta löytyvät tuotteet ovatkin lähiruokaa, sillä niitä

tuotetaan eri puolilla Suomea. Lähiruoka on maistuva keino tukea paikallista ruuantuotantoa. Lähituottajat ovat äärimmäisen tärkeitä kumppaneita kauppiaille ja heidän työtään arvostetaan tuntuvasti. Tuottajat voivat ylpeydellä tuoda omaa osaamistaan ja tarjontaansa esille lähikaupassa.

Asiakkaalle toiminta näkyy taatusti tuoreina tuotteina ja nopeina toimituksina.

Tuottajalle kiitos -tuotteista maksetaan tuottajille lisätukea, www.nmt.fi

72

Suomi 100 Kuopio

joka on sisällytetty hintaan. Tuen määrä on noin viisi prosenttia eli 3–30 senttiä. Kampanjan yhteistyökumppani Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK hoitaa lisätuen tasaisen jakamisen tuottajien kesken.

- Kampanja on otettu hyvin vastaan. Viime vuonna tuotteita ostettiin 3,5 miljoonaa kappaletta, joista tuottajille tilitettiin noin 260 tuhatta euroa, kertoo Toppari.

Kaupoille on tärkeää sitoutua vastuulliseen ruuantuotantoon ja

ympäröivän yhteiskunnan rakentamiseen. Koko K-ryhmä haluaa varmistaa, että kotimaisten ruuantuotannon elinvoimaisuudesta pidetään huolta.

Suomen juhliessa itsenäisyyttään myös MTK viettää satavuotisjuhliaan. K-ryhmä on kumppanina liiton juhlavuodessa. Suomalaisella maa- ja metsätaloudella on aina ollut huomattava rooli maamme historiassa. Yhteistä juhlavuotta vietetään erilaisten tapahtumien ja tempausten muodossa.

SYÖ & JUO

Maa-artisokkakeitto

Mustikkajäädykettä ja valkosuklaakastiketta

4 ANNOSTA 600 g maa-artisokkaa (500 g keittoon ja 100 g chipseihin) 8 dl täysmaitoa 50 g voita suolaa rypsiöljyä tarjoiluun ruohosipulia muikunmätiä 25 g / hlö

4 ANNOSTA

ARTISOKKACHIPSIT Pese 100 g maa-artisokkaa huolellisesti. Kiehauta kattilassa 3dl vettä ja 1 tl suolaa.

Nosta sivuun jäähtymään.

MUSTIKKAPYRE Mittaa mustikat ja sokeri kattilaan. Kiehauta. Soseuta sauvasekoittimella ja siivilöi. Anna jäähtyä.

1

2

Siivuta artisokat ohuiksi siivuiksi, esim kuorimaveitsellä.

Laita artisokkasiivut maustumaan suolaliemeen 5 minuutiksi. Nosta artisokkasiivut pois liemestä ja kuivaa huolellisesti, esim talouspaperilla.

3

Lämmitä rypsiöljy kattilassa 160 C asteeseen. Nostele kuivatut artisokkasiivut varovasti kuumaan öljyyn.

4

Friteeraa artisokkia, kunnes siivut ovat kullankeltaisia ja nostele reikäkauhalla valumaan talouspaperin päälle.

KUOPIO

MAA-ARTISOKKASOSEKEITTO Kuori 500 g maa-artisokkaa huolellisesti, siten että artisokkiin ei jää tummia pilkkuja.

1

2

Kiehauta kattilassa 1dl vettä, lisää maito ja kuoritut artisokat.

Lämmitä kiehuvaksi, sekoitellen, ettei maito pala. Pienennä lämpöä ja anna artisokkien hautua kypsäksi.

Siivilöi puolet maidosta ja säilytä se ohentamista varten.

3

MUSTIKKAPYRE 300g mustikoita 30g sokeria VALKOSUKLAAKASTIKE 150g täysmaitoa 35g glukoosisiirappia 200g valkosuklaata

1

MUSTIKKAJÄÄDYKE Liota liivate kylmässä vedessä.

Mittaa sokeri ja valkuainen kattilaan. Lämmitä varovasti, kokoajan sekoittaen, kunnes seos on 50 C asteista.

1

Soseuta artisokat tehosekoittimessa voin kanssa, anna tehosekoittimen pyöriä, kunnes keitto on samettisen sileää. Ohenna tarvittaessa talteen otetulla

2

4 5

3

artisokkamaidolla. Mausta suolalla.

Tarjoile artisokkachipsien, hiennontetun ruohosipulin ja muikunmädin kera.

MUSTIKKAJÄÄDYKE 125g sokeria 75g valkuaista 1 kpl liivatelehti 250g mustikkapyrettä 250g kuohukermaa

Nosta liotettu liivatelehti vedestä ja valuta ylimääräinen vesi pois ja taputtele kuivaksi talouspaperilla. Sekoita liivate lämpimään sokeri-valkuaisseokseen.

4

Kaada jäädykemassa tuorekelmulla vuorattuun vuokaan ja peitä vuoka kelmulla.

5

Laita pakkaseen ja anna jäätyä yön yli. Kumoa vuosta ja leikkaa annospaloiksi.

VALKOSUKLAAKASTIKE Mittaa valkosuklaa sekoituskulhoon. Mittaa maito ja glukoosi kattilaan ja kiehauta.

1

2

Kaada maito-glukoosiseos valkosuklaan päälle ja anna suklaan sulaa 20 sekuntia. Sekoita kastike tasaiseksi sauvasekoittimella.

3

Anna kastikkeen jäähtyä huoneenlämpöiseksi, välillä Sekoita mustikkapyre joukkoon sekoitellen. Tarjoile huoneenlämpöija anna jäähtyä huoneenlämsenä mustikkajäädykkeen kanssa. pöiseksi. Vatkaa kerma löysäksi Kastike säilyy jääkaapissa noin vaahdoksi. Kääntele kermavaahto viikon. Voit lämmittää kastiketta varonuolijalla jäädykepohjan sekaan vasti mikrossa. kolmessa erässä. Kääntele seos tasaiseksi. www.nmt.fi

73

Suomi 100 Kuopio

SUOMI 100 MENU MAA-ARTISOKKAKEITTOA friteerattua maa-artisokkaa ja ruohosipuliöljyä PAISTETTUA KUHAA kukkakaalia, talkkunaa ja tillikermaa FINN ANGUS -KUVETTA spelttiä, sieniä ja kuusikastiketta Kotimaisten pienjuustoloiden juustoja MUSTIKKAJÄÄDYKETTÄ valkosuklaakreemiä ja ruista Kahvi/haudutettu tee

Suomi 100 -menua tarjoillaan Ravintola Kuopion Klubissa 50 euron hintaan.

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ

EUROOPPA LAUTASELLA

-ruokafestivaali

a p p o o Eur

Kuopio on Euroopan ruokapääkaupunki kahden päivän ajan. Toukokuun 9.–10. päivä juhlitaan yhdessä Eurooppa lautasella -ruokafestivaalia.

R

uokafestivaali on uusi kaksipäiväinen ruokakulttuuritapahtuma. Kuopiolaiset ravintolat on haastettu mukaan luomalla omat Eurooppa-aiheiset menunsa.

Eurooppalaisittain ravintoloita kannustetaan elävöittämään arkea tunnelmalla, joka kannustaa ihmisiä kohtaamaan toisiaan ruokapöydän ääressä.

Festivaali on yhdessä syömisen ja eurooppalaisen ruuan juhlaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Tapahtumassa kannustetaan rentoon yhdessäoloon sekä tutustumaan muihin ihmisiin, sillä Suomessa vietetään Euroopan mittapuulla vähiten aikaa yhteisten ruokahetken ääressä.

Päivän ohjelmassa on ruuan lisäksi ohjelmaravintolassa järjestettävä yleisötapahtuma, jossa on asiantuntijoiden puheenvuoroja ja juontajana toimii stand up -koomikko Ali Jahangiri. Nuorille on puolestaan suunnattu meet-and-greet-ta-

LAUTASELLA EUROPEAN

Cuisine

F E S T I VA L

9.-10.5.2017

KUOPIO

www.nmt.fi

74

Suomi 100 Kuopio

pahtuma, jossa on Suomen suosituimpia tubettajia sekä Jonas And I -yhtyeen keikka. Päivän päättävät yhteislauluiltamat kaupungintalolla sekä yhteistyöravintoloiden ohjelmat.

TAPAHTUMA ON Eurooppa-päivän val-

takunnallinen päätapahtuma sekä osa suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön (ELO) Syödään yhdessä -kokonaisuutta.

Eurooppa Lautasella -ruokafestivaali kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden hankkeisiin.

Tapahtuman tuottaa Taustamarkkinat Oy. Eurooppa-päivän valtakunnallista päätapahtumaa tukevat Pohjois-Savon liitto, Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, Eurooppalainen Suomi ry ja ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ -HANKE Tuottaja Tarja Anunti Puh. 040 184 8488, tarja@bgmt.fi www.syodaanyhdessa.fi Ohjelmahanke on saanut Suomi 100 -aluetukea Pohjois-Savon liitolta.

NÄE & KOE

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVA NMT/MIRKA HAPPONEN

SAVON MAAKUNTALAULU UUSIKSI Kuopiolainen folk-poppia soittava yhtye Jonas and I modernisoi Savon maakuntien Savolaisen laulun.

U

usi kappale on nimeltään Savo’s Song. Perinteinen maakuntalaulu on 165-vuotias, ja sitä pidetään Suomen ensimmäisenä maakuntalauluna. Versio on englanninkielinen. Siinä on käytetty samoja sanoja kuin Savolaisen laulussa. Sanat on kääntänyt taide- ja kulttuurialan käännöksiin erikoistunut Liisa Muinonen-Martin. Savolaisen laulun kääntäminen oli englannin kielellä esiintyvälle Jonas and I -yhtyeelle luonnollinen valinta.

- Siitä saa myös suomea taitamattomat käsityksen, mitä alkuperäisessä laulussa lauletaan, yhtyeen toinen keulahahmo Jonas Ursin avaa.

- Kyllä nykypäivänä voi suomalaista identiteettiä korostaa laulamalla englanniksi, koska nyt eletään niin kansainvälistä aikaa, missä kaikki on lähellä, laulaja Roope Hakkarainen jatkaa.

URSINIA JA Hakkaraista inspiroi

kappaleessa sen sanat ja melodia.

Heidän mukaansa kappaleen sanoma on kunnianosoitus omille juurille. Ursinin mukaan erityisen hienoa oli päästä uudistamaan aiemmin koskematonta kappaletta, joka on hänelle tuttu jo alakoulusta.

- Moni kaveri on sanonut, ettei tiedä sitä alkuperäistä biisiä. Jos nuoret kuulevat tämän uuden version, niin luultavasti heitä alkaa kiinnostaa myös se alkuperäinen.

Tämä on sen vanhan biisin herättä-

mistä henkiin ja kuljettamista, hän pohtii.

Alkuperäisessä Savolaisen laulussa on yksitoista säkeistöä, eikä lainkaan kertosäettä. Yhtye koki haastavaksi kappaleen muuttamisen folk-pop-genren muotoon. Lopulta kappaleesta muotoutui Hakkaraisen mukaan syvällinen, ja siinä on vaikutteita suomalaisesta tarinankerronnasta ja kansanlauluperinteestä. Savo’s Song -kappaleessa laulaa myös Nightwish-yhtyeen Marco Hietala.

Savo’s Song -kappaleen tekeminen kesti lähes vuoden. Ursinin mukaan sitä haluttiin lähteä tekemään tarkasti ja kunnioituksella. Alkuperäinen laulu liittyy vahvasti Suomen historiaan ja kansalliseen heräämiseen. www.nmt.fi

75

Suomi 100 Kuopio

KAPPALE JULKISTETTIIN 7. maa-

liskuuta, ja sitä voi kuunnella muun muassa Spotifysta. Kappaleeseen on tehty myös musiikkivideo, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Jukka Tallinen. Hän kuvaa videota vanhan ja uuden kohtaamiseksi, jossa luonto tarjoaa yhteisen pohjan. Videon voi katsoa YouTube-palvelusta. Savo’s Song -kappaleen ja musiikkivideon ovat tuottaneet Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien liitot yhteisenä Suomi 100 -tekona.

JONAS AND I -yhtyeeseen kuuluu

Hakkaraisen ja Ursinin lisäksi Juho Väliaho, Santeri Laitinen sekä Antti Alvasto. Yhtye julkaisi These Days -debyyttialbuminsa vuon-

Jonas and I -bändi Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhosen kanssa.

na 2016. Yhtyeen ensimmäinen albumi kuvaa liikettä ja matkustamista.

- Savo’s Song jatkaa hienosti tätä matkateemaa, mutta nyt reissataan ajassa, Hakkarainen pohtii.

Jonas and I esittää kappaleen ensimmäisen kerran livenä 19. maaliskuuta, Minna Canthin päivän Naisen ääni -musiikkikavalkadissa. Sinfoniaorkesteri AmKo-Sinfonia on mukana esityksessä.

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Arkisin klo 8.00–15.30 www.pohjois-savo.fi

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT MARKUS LAAKSO

ICE CAVE

Viileää toimintaa ja taidetta maan alla Leppävirralla Vesileppiksen uumenissa riittää nähtävää ja koettavaa toiminnallisen jäätaiteen parissa koko kevään ajan.

I

ce Caven avajaisia vietettiin 18.2. ja luolajääveiston MM-kilpailun tuotokset on ihailtavissa 14.5. saakka.

Veistokset tarjoavat elämyksen niin perheen pienemmille kuin vanhemmillekin. Musiikki ja valot ovat osa taiteellista ja toiminnallista elämystä. Kilpailuteemana oli Suomi 100 vuotta ja veistoksien aiheita on haettu muun muassa kirjallisuudesta, historiasta, taiteesta ja luonnosta. Kaikki kilpailutyöt ulottuvat yli kolmen metrin korkeuteen. ‒ Aihe annettiin etukäteen ja oli hienoa huomata, kuinka kilpailijat ovat ensin lähteneet tutustumaan Suomen historiaan ja kulttuuriin.

Veistoksissa on nähtävillä muun muassa Kalevela-aiheita, sauna ja

Sibelius, luettelee Leppävirran elinkeinoasiamies Anu Häiväläinen.

KILPAILUSSA OLI mukana yhteen-

sä 12 kahden hengen joukkuetta eri maista. Huippujäänveistäjät loihtivat kukin kolmen veistoksen kokonaisuuden, joista yksi on lapsille tarkoitettu jääliukumäki. Yhteensä liukumäkiä on 13, mukaan lukien Euroopan pisin, noin 30 metriä pitkä, jääliukumäki. Näyttelyalue sisältää myös muita rakenteita, kuten muureja, kappelin, baarin ja torneja, jotka yhdessä muodostavat Jäälinnan. Virallisena kilpailuorganisaationa toimi Jäälinna ry.

Kilpailun tuomaristo pisteytti veistokset arvioiden teosten taiteellista näkemystä, teknistä toteutusta

ja Suomi 100 vuotta -aiheen näkyvyyttä. Näin voittajaksi nousi mongolialaisen joukkueen veistämä teos, jossa pääosassa on Suomen vaakuna. Avajaisviikolla järjestettiin veistosnäytös, jossa yleisö pääsi seuraamaan taiturien työskentelyä.

IDEA JÄÄMAAILMASTA syntyi vuosi sitten, kun hiihtoareenalle haluttiin lisää sisältöä. Talvisin hiihtoareenan sesonki on hiljainen, sillä luonto tarjoaa liikkujille oivat puitteet hiihtoon. Hiihtoareenalla on mahdollisuus jokavuotiseen jäämaailmaelämykseen ja toiminnallisuutta tullaan lisäämään.

- Mietittiin matkailualan konsultin kanssa millaista uutta vetovoimaa hiihtoareenalle voisi kehittää. www.nmt.fi

76

Suomi 100 Kuopio

Siitä lähdettiin järjestämään ainutlaatuista jäämaailmaa ja jääveiston MM-kisoja yhteistyökumppaneiden kanssa. Puitteet olivat jo valmiiksi ihanteelliset ja esimerkiksi auringon valo ei pääse vahingoittamaan jääveistoksia luolassa. Kesää kohden areenan lämpötila nousee lähemmäksi nollaa, joten katsotaan, kuinka kauan veistokset säilyvät.

Ihanteelliset olot säilyvät ainakin toukokuun puoleen väliin asti, Häiväläinen kertoo.

Jääproduktiossa ovat olleet mukana Leppävirran kunta, Vesileppis, Jäälinna ry, Savon Sanomat, Savon Voima, Pohjois-Savon liitto ja Cramo.

- Näyttelyä kannattaa tulla katsomaan pidemmänkin matkan pääs-

tä ja samaan käyntiin voi liittää kylpylässä rentoutumisen, yöpymistä ja ruokailua sekä liikuntaa. Tilauksesta ryhmille järjestetään toimintaa myös jääkappeliin ja -baariin. Jäämaailma on esteetön kohde, sillä lipunmyynnistä pääsee suoraan hissillä alas luolaan.

Lauantaina 29.4. kylpylän viereen avautuu uusi Seikkailupuisto Leppis, jossa pääsee seikkailemaan kiipeily- ja köysiradoille puiden lomaan.

SPORT & SPA HOTEL VESILEPPIS Vokkolantie 1, LEPPÄVIRTA Puh. 029 170 0170 www.icecave.fi Ohjelmahanke on saanut Suomi 100 -aluetukea Pohjois-Savon liitolta.

NANNA HÄNNINEN

KULTTUURIA VIIHDETTÄ JA TALVEN RIEMUJA

NÄYTTELY

03

>Maaliskuu 17.3.

Satutunti klo 9.30, Pyörön kirjasto Palvelija (Martti Suosalo) klo 19, Maxim Antti Lahti & Gruppen Fyra: Pitkät Piuhat klo 19, Sotku Gospel Covertajat: Virsikirjan lisälehdillä -konsertti klo 19, Puijon kirkko Suomen hevonen klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Yksi halusta, toinen rakkaudesta klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Papa`s Paradise, King's Crown Pepe Enroth ja kylpylässä opiskelijoiden allasbileet feat.

Amanda Harkimo, Kunnonpaikka Anna Puu, Puikkari Tangokuningatar 2016 Erika Vikman yhtyeineen, Kylpylähotelli Rauhalahti Turmion Kätilöt, Henry's Pub

18.3.

Savon murremestaruuskilpailu klo 12, Pohjois-Savon liitto, maakuntasali Ooppera encore: La Traviata klo 12, Finnkino Scala Asiantuntijaopastus Dreamnäyttelyssä: kirjailija Virpi Rautsiala klo 13, Kuopion taidemuseo Turinateatteri: Naisena 100-vuotiaassa Suomessa klo 13, VB-valokuvakeskus Sukuvika klo 13, Kuopion kaupunginteatteri Leskikullat klo 13.15, Kuopion kaupunginteatteri LEKA – Sampo klo 17, Studentia Frida klo 18, Kuopion kaupunginteatteri Hyvä Paimen klo 18, Nukketeatteri Satuaarre

19.3.

Hyvä Paimen klo 15, Nukketeatteri Satuaarre Neljän torven tiellä -konsertti klo 16, Alavan Kirkko Mikko Kuustonen klo 19, Musiikkikeskus Minnan päivät 2017, Kuopion alue

20.3.

Ravintolateatteria: Huttuset mualimalla klo 19.30, Kunnonpaikka Iltamaohjelma Humut kylässä, Kylpylähotelli Rauhalahti

21.3.

Tiistaitanssit: Marko Jolkkonen ja Marko Tuovinen klo 12–16, Raittiustalo Suomen askeleet – kansalaiskeskustelu klo 17–20, Kuopion kansalaisopisto Baletti: Nykytanssin ilta, klo 18, Finnkino Scala Savusauna- ja perinneilta Jätkänkämpällä, Kylpylähotelli Rauhalahti

22.3.

Satutunti: Avaruuden ihmeitä klo 10, Kuopion kaupunginkirjasto Filosofiakahvila: Oikeusvaltion idea klo 17–19, Kuopion kaupunginkirjasto Pohjantien puhallinorkesterit ja Junior Big Band: Elokuvamusiikin viemää klo 18, Musiikkikeskus Yleisöluento: Uniapnean hoito tänään 18.30–20, Kuopion kansalaisopisto

TAPAHTUMA

19.3 asti. Now is now

© Nanna Hänninen: The Gre en hous e E f fe c t ( e ar t h on t he op er at ion t able) , From t he s er ies Now is Now 2017

KONSERTTI

19.3. Minnan päivät 2017

24.3. Indiedisco

TEATTERI

1.4. Koirien Kalevala

NOW IS NOW

KUOPIOSSA TAPAHTUU Palvelija (Martti Suosalo) klo 19, Maxim Antti Lahti & Gruppen Fyra: Pitkät Piuhat klo 19, Sotku Band of Shysters, Pannuhuone Papa`s Paradise, King's Crown Duo Seija Irmeli, Kunnonpaikka FBI Beat, Hotelli IsoValkeinen Minnan päivät 2017, Kuopion alue

KUOPIO

NÄE & KOE

Lucy Guerin: I'm trying to tell you – Ymmärrätkö? klo 19, Tanssiteatteri Minimi, Sotku Viikingit klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Marita Taavitsainen & Koivu, Kylpylähotelli Rauhalahti

23.3.

Terve Kuopio -kioski: Ravitsemusneuvontaa klo 8-12, jalkojen hyvinvointipäivä klo 10-13, Kauppakeskus Apaja Päivämatinea III, Kuopion kaupunginorkesterin avoin harjoitus klo 14, Musiikkikeskus Sinfoniasarja VI klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Hans Fallada - Mikko Roiha: Yksin Berliinissä - Annan ja Oton tarina klo 19, Tanssiteatteri Minimi, Sotku Viikingit klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Tuoretta lihaa Stand Up Kiertue klo 19, Pannuhuone Tiisu, Henry’s Pub

24.3

.

Autiotalossa-rockmusikaali klo 19, Musiikkikeskus Hans Fallada - Mikko Roiha: Yksin Berliinissä - Annan ja Oton tarina klo 19, Tanssiteatteri Minimi, Sotku Sukuvika klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Leskikullat klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Mikko Alatalo, Kunnonpaikka Pawe Band, King's Crown Indiedisco: DJ This Charming Man, Pannuhuone Markku Aro & Diesel, Kylpylähotelli Rauhalahti Suvi Teräsniska, Puikkari

25.3.

Hans Fallada - Mikko Roiha: Yksin Berliinissä - Annan ja Oton tarina klo 13, Tanssiteatteri Minimi, Sotku Annie Mestariampuja klo 13, Kuopion kaupunginteatteri Vaimoni Casanova klo 13.15, Kuopion kaupunginteatteri Treffit Korttelimuseossa klo 15–17, Korttelimuseo Suomen hevonen klo 18, Kuopion kaupunginteatteri

Yksi halusta, toinen rakkaudesta klo 18.15, Kuopion kaupunginteatteri J. Karjalainen -konsertti klo 19, Musiikkikeskus Pawe Band, King´s Crown Funk Lounge: Dj A.Lahti and friends klo 21, Pannuhuone Suomi 100: Viihdytysjoukotkonsertti, solistina tangokuningas Jouni Keronen & tanssit, tahdittajana Keidas, Kunnonpaikka Metal Folk Night Rauhalahti: Korpiklaani, Metsatöll (EST), Crimfall, Dj. Ismo, Kylpylähotelli Rauhalahti 60´s NIGHT! Jiri Nikkinen Beatles Tribute & DJ Nite, Hotelli IsoValkeinen

26.3.

Markku Aro: Etsin kunnes löydän sun, klo 16, Kuopion Musiikkikeskus Suomalaisten laulut -yhteislauluilta: Suomalainen rakkaus klo 18, Kuopion Kaupungintalon juhlasali

27.3.

Kasvonsa menettänyt mies, vierailu klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri

28.3.

Tiistaitanssit: Seija Irmeli Trio klo 12-16, Raittiustalo Suomen Kirjailijaliiton luento: Miten kirjani ovat syntyneet klo 18-20, VB-valokuvakeskus Ooppera encore: Idomeneo klo 18, Finnkino Scala Luentokonsertti: Louis Viernen fantasiakappaleet, Jaana Ikonen klo 19–20.30, Kuopion tuomiokirkko Savusauna- ja perinneilta Jätkänkämpällä, Kylpylähotelli Rauhalahti

30.3.

Live-Karaoke klo 20–24, Kylpylähotelli Rauhalahti

31.3.

Koirien Kalevala klo 18.30, Kuopion kaupunginteatteri Saikkua, kiitos! (Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen ja Ville Keskilä) klo 19, Maxim Pauliina Aladin - Eevi Tolvanen: Taidekahvila - Kehon tarina klo 19, Sotku Live-Karaoke klo 22, Pannuhuone JVG, Puikkari Dry Capri Duo, Kunnonpaikka Oi mikä ihana ilta!

-yhteislauluja Pyykkipoikien siivin, Kings Crown Saija Tuupanen & eXmiehet, Kylpylähotelli Rauhalahti Popeda, Sport & Spa Hotel Vesileppis Kallavesj´-messut Kuopio-halli

04

>Huhtikuu 1.4.

29.3

.

Satutunti: Mansikin mietteitä klo 10, Kuopion kaupunginkirjasto

www.nmt.fi

Suomi 100 vuotta -keskustelusarja: Yhdessä klo 17.30, Musiikkikeskus ”Sininen ja valkoinen”, 100 vuotta suurta suomalaista viihdettä klo 19, Musiikkikeskus Viikingit klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Leif Lindeman & Rosette, Kylpylähotelli Rauhalahti

Ooppera encore: Idomeneo klo 12, Finnkino Scala Koirien Kalevala klo 13, Kuopion kaupunginteatteri

77

Suomi 100 Kuopio

Pauliina Aladin - Eevi Tolvanen: Taidekahvila - Kehon tarina klo 14, Sotku Annie Mestariampuja klo 18, Kuopion kaupunginteatteri Saikkua, kiitos! (Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen ja Ville Keskilä) klo 19, Maxim Catie Fleming Levyjulkkarit, King's Crown Poets of the Fall, Puikkari Olavi Uusivirta, Kylpylähotelli Rauhalahti Maj Karma, Henry's Pub Tomi Markkola & Fernet, Hotelli IsoValkeinen Kallavesj´-messut Kuopio-halli

Sukuvika klo 12, Kuopion kaupunginteatteri Leskikullat klo 12.15, Kuopion kaupunginteatteri Waltteri Torikka klo 19, Kuopion Musiikkikeskus SM-Karaokestara osakilpailu klo 20, Kylpylähotelli Rauhalahti

7.4.

2.4.

Kallavesj´-messut Kuopio-halli Päivätanssit: Kolibri klo 14-17, Kylpylähotelli Rauhalahti Aika–Avaruus: Kuopion Konservatorion tanssin perusopetuksen kevätnäytös, klo 16, Kuopion Musiikkikeskus

Satutunti klo 9.30, Pyörön kirjasto Koirien Kalevala klo 10, Kuopion kaupunginteatteri Halun viemää (Minna Kivelä) klo 19, Maxim Henna Hartikainen: Nolo olo klo 19, Sotku Suomen hevonen klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Yksi halusta, toinen rakkaudesta klo 19.15, Kuopion kaupunginteatteri Joose Keskitalo, Pannuhuone Neljänsuora, Kylpylähotelli Rauhalahti

3.4.

8.4.

Iltamaohjelma Humut kylässä, Kylpylähotelli Rauhalahti

4.4.

Frida klo 12, Kuopion kaupunginteatteri Savusauna- ja perinneilta Jätkänkämpällä, Kylpylähotelli Rauhalahti

5.4.

Satutunti: Tärkeä päivä klo 10, Kuopion kaupunginkirjasto Kulttuurikahvila 60+: Nukketeatteri klo 13, Kuopion Musiikkikeskus Frida klo 19, Kuopion kaupunginteatteri Georg Ots: Muuttuvat laulut klo 19, Kuopion Musiikkikeskus Jazz Klubi: Kari Ikonen Trio, Kings Crown Jouni Keronen & Keidas, Kylpylähotelli Rauhalahti

6.4.

Henna Hartikainen: Nolo olo klo 19, Sotku

Asiantuntijaopastus Dreamnäyttelyssä: kapellimestari Atso Almila klo 13, Kuopion taidemuseo Koirien Kalevala klo 13, Kuopion kaupunginteatteri Viikingit klo 13.15, Kuopion kaupunginteatteri Kuopion Kansalaisopiston 100-vuotisjuhla klo 15, Kuopion Musiikkikeskus Annie Mestariampuja klo 18, Kuopion kaupunginteatteri Hyvä Paimen klo 18, Nukketeatteri Satuaarre Rock the Club: Stam1na klo 19, Kulttuuriareena 44 Halun viemää (Minna Kivelä) klo 19, Maxim Henna Hartikainen: Nolo olo klo 19, Sotku Black magic six, Pannuhuone Ellinoora, Ilona Jonas and I, Henry's Pub Yölintu, Hotelli IsoValkeinen LäpiValaisu , Kylpylähotelli Rauhalahti

9.4.

Hyvä Paimen klo 15, Nukketeatteri Satuaarre

10.4

.

"Rakkauden ateria" -kirkkooopperan kantaesitys, Kuopion Tuomiokirkko Amaranthe, Henry's Pub

NÄYTTELYT:

Marjalea Hahtala ja Liisa Jormalainen: Maalauksia ja grafiikkaa 11.3. asti, Kuopion kaupunginkirjasto Kestävän kehityksen työryhmä: Kierrätä – kasvata – suojele 13.18.3., Kuopion kaupunginkirjasto Kuvataideseura Arttiimi ry: Veden lumo 20.3. alkaen, Kuopion kaupunginkirjasto Pakkaspäivät 11.3. asti, Kuopion Taidemuseo Dream, Kuopion taidemuseo Flooran päivät 18.3. alkaen, Kuopion taidemuseo Toiveretki, Kuopion museo Sata vuotta – sata kuvaa, Kuopion museo Ihmisen ihmeellisiä jälkiä – Retkellä Pohjois-Savossa, Kuopion museo Metsän mestarikokki, Kuopion museo Haminalahden maalaiskartanon elämää 11.3. asti, Kuopion Korttelimuseo Pyhyyden portailla - Stairway to Sanctity Riisa, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Taivaallista Valoa - Ekumeeniset ikonit, Riisa, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riikka Latva-Somppi: Elintärkeä 16.3. asti, G12 Markus Pitkänen 16.3. asti, G12 Outi Heiskanen ja Janne Laine 18.3. alkaen, G12 Nanna Hänninen: Now is Now 19.3. asti, VB-valokuvakeskus Iiu Susiraja: Happy Hour 19.3. asti, VB-valokuvakeskus Weston – 4 sukupolvea 24.3. alkaen, VB-valokuvakeskus

KUMPPANI

TEKSTI JARI SIHVONEN KUVA ILONA NOPONEN

JUHLAVUODEN

VIIHDETTÄ &

KULTTUURIA

KOKO SUOMI TANSSII -KAMPANJA

TAITEKOHDASSA Suomalainen lauluntekijä Samuli Putro laulaa kolmisen vuotta vanhalla levyllään, että me olemme ihmisiä elämämme taitekohdassa. Rohkeita ja pelokkaita.

T

aitekohtiin ei voi yleensä valmistautua etukäteen.

Useimmiten ne tulevat yllättäen. Ne ovat hetkiä, joissa täytyy pysähtyä, ottaa vastaan tuleva sellaisena kuin se on, ehkä unohtaa mennyt ja katsoa eteenpäin.

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on erilainen taitekohta.

Se on aikamme merkittävin käännekohta, johon jokainen meistä voi valmistautua ja varautua. Sen halutaan vievän Suomea kansakuntana yhdessä eteenpäin.

Jos et ole vielä osallistunut Suomen suureen vuoteen, ehdit hyvin mukaan. Juhlat ovat vasta alkaneet. Hyvä hetki on esimerkiksi elokuun viimeinen viikonloppu 25.–27.8. Se toimii viralli-

2017

Kuopion alue

KOKO SUOMI TANSSII -kampanja kutsuu nauttimaan tanssin ilosta. Haastamalla ih-

miset tanssimaan ja kuvaamaan oman tanssi esityksensä ja jakamalla sen sosiaalisessa mediassa. Koko Suomi tanssii -kampanja on käynnissä koko vuoden 2017 ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Koko Suomi tanssii -kampanja on mukana Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla. www.suomitanssii.fi

YLEN KIRJOJEN SUOMI 2017 2017

Kuopion kaupunginkirjasto

101 KIRJAA SATA vuotiaalle Suomelle. Ylen kirjojen Suomi on television, radion ja

sena lähtölaukauksena kohti juhlavuoden huipentumaa, itsenäisen Suomen satavuotissyntymäpäivää.

Viikonloppuna käynnistyy lähtölaskenta ”sadasta sataan”. Pohjois-Savossakin järjestetään tapahtumia, jotka saavat ihmiset liikkeelle ja jotka liikuttavat. Mikä hienointa, Suomi liputtaa silloin luonnolle virallisesti ensimmäisenä maana maailmassa. Sisäministeriö on antanut itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi liputusmääräyksen Suomen luonnon päivälle, jota vietetään lauantaina 26. elokuuta.

Siniristilippujen hulmutessa sinäkin voit aloittaa laskeutumisen joulukuun kuudenteen tekemällä oman Suomi 100 -päätöksesi. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Päätös tai idea voi olla pieni ja henkilökohtainen. Se voi johtaa te-

koon, jonka pidät omana tietonasi tai sitten kerrot sen kaikille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100päivää ja haastat ystäväsikin mukaan. Pieneltä tuntuvista muutoksista kasvaa yhdessä helposti suuria tekoja.

Mikä on sinun Suomi-tekosi, jolla otat vastaan aikamme merkittävimmän juhlapäivän ja teet historiaa? Historiaa, joka ei koskaan toistu.

netin laajuinen ohjelmakokonaisuus, jossa esitellään kirja jokaiselle Suomen itsenäisyydenvuodelle. Kaikki kirjat löytyvät ilmaisina e-kirjoina Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjaston kautta. Televisiossa kirjojen Suomi näkyy lähetyksinä, jotka alkavat 10.1 ja jatkuvat 6.12 asti. Ohjelmat löytyvät myös Yle Areenasta.

PYHYYDEN PORTILLA – NÄYTTELY 2017

RIISA Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

PYHYYDEN PORTAILLA -KOKOELMANÄYTTELYSSÄ bysanttilainen traditio ja karja-

lais-ortodoksinen uskonnollisuus kohtaavat. Perusnäyttelyssä tarkastellaan ortodoksisuutta osana arkea ja kirkkovuoden kulussa.

KIRJA-ALAN KIRJA-SUOMI 2017 2017

Kuopion kaupunginkirjasto

YMPÄRI JUHLAVUODEN KUOPION kaupunginkirjastolla pyörivät teemaviikot, jossa

JARI SIHVONEN,

Tiedottaja, Suomi 100 -aluekoordinaattori POHJOIS-SAVON LIITTO

on nähtävillä suomalaisen kirja-alan yhteistyötä 100-vuotiaan Suomen hyväksi. Erityisesti esiin tullaan nostamaan tietokirjallisuutta.

LAULUKLUBI MAESTRAN LAULUILLAT 2017

Kuopion alue

KUOPIOLAISIA LAULATTAA LAULUKLUBI Maestran kahdeksassa julkisessa laluluil-

lassa. Iltamissa tuodaan esille laulumuistoja itsenäisyyden ajalta, niin kirkkoveisuista poppiin ja raskaampaan Nightwishiin. Muistoja itsenäisyyden ajalta viedään myös palvelutaloihin ja lopuksi kootaan laulukirjaksi.

KUOPIO www.nmt.fi

78

Suomi 100 Kuopio

NÄE & KOE KUMPPANI

KUOPIO

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT TITUS VERHE, HALOSTEN MUSEOSÄÄTIÖ

TAIDETTA

JA UUSIA TUULIA

Eemil Halosen museo ja Lapinlahden taidemuseo yhdistyivät Taidemuseo Eemiliksi siirryttyään saman katon alle täysin uudistettuun museorakennukseen vuoden alussa. 100-vuotias Suomi on näkyvillä kaikissa avajaisvuoden näyttelyissä.

L

apinlahden taidemuseo Eemil avasi ovensa yleisölle 22.2.2017 täysin uudessa miljöössä. Ensimmäiset juhlavuoden näyttelyt, Taiteilijan tie, Materian kans(s)a ja Suuria suomalaisia, ovat kokonaisuus, jossa näkyy kuvataiteen ja suomalaisuuden historia.

- Uudistuneissa tiloissa pystytään esittelemään Eemil Halosen teoksia entistä paremmin, ja Halosen noin 600 veistoksesta 80 on nyt konservoitu. Rinnalla on aina myös yksi tai kaksi vaihtuvaa näyttelyä. Kaikki avajaisvuoden näyttelyt ovat osa Suomi 100 -teemaa, kertoo Taidemuseo Eemilin tutkija Jaana Luttinen.

TAITEILIJAN TIE -kokoelmanäyttelyssä on esillä kuvanveistäjä Eemil Halosen teoksia varhaisista 1890-luvun veistoksista aina taiteilijan viimeisten vuosien tuotantoon. Mukana on muotokuvia kansallisesti merkittävistä vaikuttajista, kalevalaisia naisia ja kan-

sanhahmoja Eemil Halosen kotiseudulta Lapinlahdelta. Uudet tilat mahdollistavat veistosten konservoinnin ja asianmukaisen säilytyksen. Konservointihanke on vuonna 1971 perustetun Halosten Museosäätiön lahja 100-vuotiaalle Suomelle.

Materian kans(s)a -näyttely on toteutettu viiden taiteilijan voimin, ja se kuvaa kuinka kuvanveisto on muuttunut itsenäisen Suomen aikana. Toteuttamassa on ollut mukana Suomen Kuvanveistäjäliitto. Perinteisten veistosten lisäksi näyttely sisältää valoteoksia, installaatioita ja videoita, joissa digitaalinen ja aineeton nykytaide hyödyntää tilaa.

Suuria suomalaisia -näyttely nostaa esille lapinlahtelaisten lasten ja nuorten näkökulman taiteeseen. Nuoret taiteilijat paneutuivat asiaansa yksin ja ryhmissä ja lopputuloksena oli noin 164 veistosta, joista 64 valittiin taidemuseon näyttelykokonaisuuteen. Lasten ja nuorten taiteessa näkyy niin perinteisiä, kuin tällä hetkelläkin vaikuttavia suuria suomalaisia, joita ovat

muun muassa Marsalkka Mannerheim, Suomi-neito, Räikkösen Ferrari, vlogitähti Lakko, Cheek ja iloinen Elastinen.

UUDISTUKSEN MYÖTÄ taidemuseon näyttelyt hyödyntävät teknologiaa ja muun muassa lisätietoja näyttelyistä löytää useilta av-laitteilta.

- Lisäksi opastus antaa kävijälle aina enemmän. Jatkossa meillä tulee vierailemaan myös opetusryhmiä ja suunnittelemme opetuspaketteja. Taidemuseon alakerrasta löytyy Sohvin soppi, jossa voi pitää kokouksia sekä koululuokkien opetusta ja samalla hyödyntää opetuksessa näyttelyitä. Museo on hauska oppimisympäristö, Luttinen kehuu.

Suunnitteilla on tapahtumia kouluille ja muille vierailijoille. 5.4. Taidemuseolla järjestetään Musiikkiopiston konsertti ja alkuvuoden näyttelyt ovat nähtävillä 21.5. saakka. Viimeisenä näyttelypäivänä juhlistetaan myös Eemil Halosen syntymäpäivää taidemusewww.nmt.fi

79

Suomi 100 Kuopio

on tapahtumassa. Syksyllä on tiedossa luentoja Taiteilijan tie -teemaan liittyen.

KESÄN AIKANA Eemil Halosen veistokset saavat rinnalleen uudet vaihtuvat näyttelyt. Taidegraafikko Kirsi Neuvosen näyttely, Luontoäidin helmassa, on nähtävillä kesän ajan 8.6.‒17.9. Loppuvuodesta esillä on Seppo Väänäsen Hiljaiset virrat -näyttely. Hänen maalaustensa aiheena on Vuoksen vesistöalueen luonto. Teoksissaan hän pohtii vesistön olemusta maisemassa.

Taidemuseo Eemilin näyttelyitä tukemassa ovat muun muassa Ylä-Savon Veturi, Pohjois-Savon liitto, Fia ja Kerttu Kääriäisen säätiö, Lapinlahden Koneistus, Poppia Lapinlahti sekä Lapinlahden, Iisalmen ja Vieremän kunnat.

TAIDEMUSEO EEMIL Suistamontie 3, 73100 LAPINLAHTI Puh. 040 187 2678 www.eemil.fi Ohjelmahanke on saanut Suomi 100 -aluetukea Pohjois-Savon liitolta.

KUOPIO

KUMPPANI

Minnan päivät HAASTAA AJATTELEMAAN TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA MIRA MYKKÄNEN

Minnan päivät järjestetään jo kahdeksatta kertaa tänä vuonna Kuopiossa Canthin perinnettä ja aatteita kunnioittaen.

T

apahtumaa vietetään tänä vuonna Suomi 100 vuotta -juhlahengessä. Juhlavuoden kunniaksi halutaan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja toimijoita. Minnan päivät järjestetään 18.3.‒19.3.2017 Minnan päivät on tiivistetty viidestä päivästä kahden päivän mittaiseksi kokonaisuudeksi. Vaikka Minnan päiviä on lyhennetty, kokee tuottaja Heidi Kotikumpu asian vain positiiviseksi. Tänä vuonna odotetaan ennätyksiä rikottaviksi.

- Minna Canth on sellainen hahmo, jonka kaikki tietävät Suomessa, toteaa Kotikumpu. Kuopiolaisten keskuudessa hänet koetaan ”meidän Minnaksi”, ja siitä uskalletaan jopa olla ylpeitä.

Tapahtumassa noudatetaan perinteisesti teemoja joita Minnakin arvosti: tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus, mutta niiden rajois-

sa sisältö on monipuolista ja luovaa.

- Minnan päivien tavoitteena on saada ihmisiä osallistumaan ja ajattelemaan, kuvailee Kotikumpu LAUANTAINA LUVASSA on paljon ylei-

söä osallistavia työpajoja. Kaupunginkirjastolla luodaan yhteisötaideteoksena osa Minna Canth -katunukkea. Kulttuurikeskus 44:ssä Amnesty järjestää sarjakuvatyöpajan, jossa taiteillaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen kampanjaan liittyen. Tarjolla on myös Turinateatterin esitys- ja keskustelutilaisuus VB-valokuvakeskuksessa, jossa kerrotaan millaista on olla naisena 100 -vuotiaassa Suomessa. Lisäksi lauantaina on luvassa monipuolista ohjelmaa muun muassa ravintola Sammossa, Sotkulla ja kaupunginkirjastolla.

SUNNUNTAINA 19.3. tapahtumapäi-

Naisen ääni -konsertti

patsaan seppelöinnillä ja liputuksella. Yleisö pääsee päivän aikana tutustumaan Kanttilaan, eli Minna Canthin kotitaloon. Kanttilan ovet avaa sen kunnostusprojektia eteenpäin ajava Minna Canthin talo Ry. Kanttilassa päästään myös tarkastelemaan miltä Minnan salonki näyttää 3D:nä. Musiikkikeskuksella on luvassa Naisen Ääni -konsertti.

Erityiseksi ohjelmassa Kotikumpu kuvailee Naisen ääni -konserttia, kaikille avoimia monipuolisia luentoja ja tietenkin tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailua.

MINNAN PÄIVÄT Katso koko ohjelma ja tapahtumapaikat netistä! www.minnanpaivat.com Ohjelmahanke on saanut Suomi 100 -aluetukea Pohjois-Savon liitolta.

80

Suomi 100 Kuopio

savolaisuudesta.

Konsertin aloittaa juhlallinen Suomi 100 -alkusoittofanfaari, jonka ilmoille kajauttaa Kalakukko Wind Band. Lisäksi luvassa on Naiskuoro FC Sawotan tulkinta Pasi Lyytikäisen uudesta sävellyksestä Minna Canthin novelliin ”Eräs Puijolla Käynti” Äidin Ääni -kuoro esittää herkät tulkintansa Egotripin Mestaripiirroksesta sekä Tuure Kilpeläisen sävellyksestä Helise taivas. Konsertissa nähdään myös katkelmia keväällä Kuopion kaupunginteatterin oopperatulkinnasta Koirien Kalevala. Joka nähdään ensi-illassa 1. päivä huhtikuuta. Lisäksi luvassa on myös Savonia-ammattikorkeakoulun sinfoniaorkesteri ja Kuopion Nuorisokuoro.

KONSERTTI KESTÄÄ NOIN tunnin ja kavalkadiin on

vapaa pääsy, mutta pääsylippu on pakollinen. Lipun voi noutaa kauppakeskus Apajan Kuopio Infosta sekä Musiikkikeskuksen lippukassalta. Maksimimäärä 4 lippua/henkilö.

Naisen ääni -konsertin järjestäjänä toimii Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion konservatorio.

Konserttiin tullessa paikalla täytyy olla ajallaan, ainakin 15 minuuttia ennen kavalkadin alkua.

19.3.2017 klo 12–13, Musiikkikeskus www.minnanpaivat.com

vä alkaa perinteisesti Minna Canthin www.nmt.fi

MUSIIKKIKESKUKSELLA JÄRJESTETTÄVÄ MONIPUOLINEN musiikkikavalkadi suomalaisuudesta ja

KUOPIO

NÄE & KOE

KUOPIO

KUMPPANI

Suomen Askeleet

-KANSALAISKESKUSTELU TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN

SUOMEN HEVONEN 26.1.–13.5.

Kuopion kansalaisopistolla pohditaan ”millaisen haluamme Suomen olevan sadan vuoden kuluttua?”

100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeen nimissä.

K

eskustelun alustaa kansanedustaja Merja MäkisaloRopponen ja itse keskustelussa kuullaan tavallisia kansalaisia eri elämän aloilta monipuolisesti.

Keskustelussa avataan aiheita muun muassa hyvästä elämästä tulevaisuuden Suomessa yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Lisäksi pohditaan miten tasataan mahdollista eriarvoisuutta ja rakennetaan siltoja erilaisten ihmisryhmien välille. Samalla pyritään luomaan ratkaisuja tavallisten henkilöiden tarpeista ja näkökulmista sekä ideoidaan

kuinka voidaan pitää huolta, jotta kaikilla on hyvät lähtökohdat elämiseen ja elämään.

- Tavoitteena on saada konkreettisia ehdotuksia ja ratkaisuja ihmisten tarpeista, toteaa Marjo Markkanen Kuopion kansalaisopistolta.

Lopuksi keskustelussa heränneet ideat luovutetaan keskustelupaikkakuntien ja koko maan poliittisille päätöksentekijöille.

KESKUSTELU

KÄYDÄÄN

varsinkin Saksassa suositulla World Cafe -menetelmällä, jossa keskustelu käydään vuorovaikutteisesti pöytäkunnittain. Vaikka menetelmä on Suomessa nuori, han-

ketta johtava Kansanvalistusseura suosinut sitä jo hetken.

- Keskusteluja on ollut jo muilla paikkakunnilla ja menetelmästä on saatu hyvää palautetta, kertoo Markkanen.

Tulevaisuudessa Kuopion lisäksi Suomen Askeleet -keskusteluja tullaan näkemään vielä noin 30 kappaletta ympäri Suomea eripaikkakuntien kansalaisopistojen tai kansalaisjärjestöjen isännöimänä.

Lisäksi järjestetään yksi keskustelu ulkomaalla asuville suomalaisille Fuengirolassa.

- Mielenkiintoista seurata minkälaisia näkökulmia ympäri Suomen tulee ja mitä eroja niissä on, Markkanen sanoo. www.nmt.fi

KANSALAISKESKUSTELUN TOTEUTUMISEEN vaaditaan

kuitenkin minimissään 12 henkilöä, ja jos tämä määrä ei täyty valitettavasti tapahtumaa ei tulla näkemään Kuopiossa näiltä osin. Markkanen pysyy kuitenkin positiivisena ja uskoo, että tarvittava osallistujamäärä saadaan kasaan.

Markkanen kokee, että nykySuomessa tarvitaan avointa ja parempaa keskusteluilmapiiriä, jossa tuodaan mielipiteitä esille rohkeasti.

Kuopion keskustelu järjestetään 21.3.2017 klo 17‒20 Kuopion kansalaisopistolla.

81

Suomi 100 Kuopio

Kuopion kaupunginteatteri

SIRKKU PELTOLAN JO klassikoksi noussut Suomen hevonen on absur-

din hauska ja hulvattoman terävä kuvaus Suomen maaseudun rippeistä. Näytelmä kertoo kuvitteellisessa Kimasen kylässä asuvasta persoonallisesta uusioperheestä. He ovat hulluudessaan rakastettavia ja tekevät epätoivoisina hetkinään epätoivoisia tekoja.

Ohjaaja Olli-Matti Oinonen suosittelee näytelmää kaikille hyvän teatterin ystäville ja toteaa, että kun tämä hillitön ja sekalainen seurakunta laitetaan saman katon alle, niin aika ei taatusti käy pitkäksi. www.kuopionkaupunginteatteri.fi

EKUMEENISET IKONIT 21.1.–29.4.2017

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

TAIVAALLISTA VALOA -EKUMEENISET ikonit näyttely avaa RIISAn 60-vuotisjuhlavuoden.

Ikoni on pyhä kuva, ja ikonitaide yhdistää maailmankatsomuksesta riippumatta. Ikonimaalaus edistää lisäksi merkittävästi ekumeenista ajattelua ja kanssakäymistä. Taiteilija Eeva Zittingin maalaamissa ikoneissa katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen kirkon pyhät käyvät vuoropuhelua.

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, Karjalankatu 1

100 PIENYHTYEKEIKKAA MAALISKUU

Kuopion kaupunginteatteri

TAMMI-MAALISKUUN AIKANA MUSIIKINYSTÄVIÄ hemmotellaan yllät-

tämällä kansalaisia ammattimuusikoiden voimin konserttisalien ulkopuolella. Kuopion Kaupunginorkesteri järjestää sata pienyhtyekeikkaa maaliskuun aikana eri puolilla Kuopion aluetta.

Seuraa ja ylläty!

KUOPIO

SAVON MURREMESTARUUSKILPAILU 18.3.2017

Pohjois-Savon liiton maakuntasali

KILPAILLAAN SAVON MURREMESTARUUDESTA. Esityksenä kolmen minuutin pituinen puhe, jonka saa miet-

tiä etukäteen. Lisäksi myös tuomariston haastattelu. Parhaasta savon huastajasta tulloo mestari!

SUOMI 100 VUOTTA -KESKUSTELU 29.3.217

Kuopion Musiikkikeskus

KUOPION KAUPUNGIN MARKKINOINTIJOHTAJA Kirsi Soinisen vetämä keskustelusarja Suomi 100 vuot-

ta -hengessä. Keskusteluissa pohditaan Mitä on hyvinvointi ja onnellisuus 100-vuotiaassa Suomessa?

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Klo 17.30 Kuopion Musiikkikeskus, Valohalli, vapaa pääsy.

SININEN JA VALKOINEN 29.3.217

Kuopion Musiikkikeskus

SATAVUOTIAAN SUOMEN KUNNIAKSI Kuopion kaupunginorkesterin johdattamana tehdään muistoja

herättävä matka Suomen musiikkiviihteen historiaan. Konsertissa kuullaan monipuolinen kattaus kotimaisen elokuvan rakkaimpia lauluja, sota-ajan merkittäviä iskelmiä ja sodanjälkeisen Suomen jälleenrakennuksen lauluja ja päädytään 2000-luvun meille suomalaisille rakkaisiin iskelmiin.

Keskiviikko 29.3.2017 klo 19 Konserttisali Liput: 35 € permanto / 30 € parvet ja ryhmät vähintään 20 hlöä.

TAIDEKAHVILA – KEHON TARINA 31.3.- 1.4.2017

Sotku

MAALISKUUN VAIHTEESSA SOTKULLE rakentuu Taidekahvila, joka on on kahden Kuopiossa työskente-

levän tanssija-koreografin, Pauliina Aladinin ja Eevi Tolvasen luoma elävä taideteos. Taidekahvilassa asiakkaat saavat tilata taideannoksia, joihin voi osallistua haluamallaan tavalla katsojana tai tekijänä. Tapahtuma kuvaa paikallisten nuorten kokemuksia 100-vuotiaasta Suomesta.

Esitykset 31.3. ja 1.4.2017 liput 18/10e www.itak.fi

KALLAVESJ' -MESSUT 31.3.-2.4.2017

Kuopio-halli

KALLAVESJ’-MESSUT OVAT KUOPION Pursiseuran vuosittain järjestämä veneilyn, matkailun ja va-

paa-ajan suurtapahtuma. Messut järjestetään jo 54. kerran. Tarjontaa löytyy muun muassa veneilykauden uutuuksia, kalastukseen ja erilaisiin vesiurheiluaktiviteetteihin liittyviä tuotteita sekä matkailualan palveluntarjoajia. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi messuille rakennetaan Veneilyn 100 vuotta -valokuvanäyttely.

Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. www.kallavesj.fi www.nmt.fi

82

Suomi 100 Kuopio

NÄE & KOE KUMPPANI

KUOPIO

TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA MAURI KUNNAS/DOGHILL PRODUCTIONS OY

SALONKIELÄMÄÄ KUOPIOSSA

Koirien Kalevala

7.4.−21.10.2017

Kuopion korttelimuseo

NÄYTTELY ON SEIKKAILU vapauden tuulissa Minna Canthin, Juhani Ahon ja

Elisabet Järnefeltin kanssa. Se kertoo ajasta kauan sitten mutta aiheista, jotka ovat ikuisia. Keskustelua käydään päivänpolttavista kysymyksistä kuten kulttuurista, vapaudesta ja rakkaudesta. Kaiken keskellä ovat intiimit kirjeet 1800-luvun kahdelta viimeiseltä vuosikymmeneltä. Näyttelyn aikana tarjotaan myös spiritistisiä istuntoja Minna Canthin hengessä ja korttipeli Vistin pelaamista. Työpajoihin varaukset etukäteen.

Kirkkokatu 22, 70100 Kuopio

myötäilee kansalliseeposta oopperatulkintana

1.4.2017 Kuopion kaupunginteatterissa ensi-iltansa saava koko perheen Koirien Kalevala on veijarimainen oopperatulkinta Mauri Kunnaksen kirjasta.

K

oirien Kalevala on huima sankaritaru vailla vertaa. Tarina kertoo Kalevan mailla asuvasta villistä ja vapaasta koirien heimosta, jonka naapurina pimeässä Pohjolassa elelee häijy susien kansa. Koirien ja susien heimojen välissä elelee pieni ja sitkeä kissojen kansa. Kiivailta kahinoilta ei voida välttyä.

ENSIMMÄISEKSI OOPPERAKSEEN ohjaaja Virpi

Rautsiala kuvailee teosta tapahtumarikkaaksi ja mittavaksi kokonaisuudeksi. Rautsiala kokee suureksi kunniaksi päästä ohjaamaan suurta teosta, jossa ei mennä sieltä missä aita on matalin.

Esitys on Kuopion kaupunginteatterin, Kuopion konservatorion ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyö.

Rautsialan mukaan lavalahjakkuus tulee vahvasti opiskelijoilta. Kuopion vahvuus on nimenomaan rohkeassa yhteistyössä, taiteessa ja kulttuurissa.

Vaikka oopperaa on tehty ennenkin Kuopiossa, uusi perheooppera nivoutuu mehevänä herkkuna Kuopion kaupunginteatterin ohjelmistoon.

LISÄTIEDOT 20 € / peruslippu 15 € / eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet, lapset (alle 16-vuotiaat) 12 € / ryhmät (väh. 20 hlö) kuopionkaupunginteatteri.fi

TOIVERETKI 1.4. ASTI

KOIRIEN KALEVALA on ikä-

Kuopion museo

NÄYTTELY JOKA PERUSTUU kirjailija Katri Tapolan ja kuvittaja Sanna Pelliccio-

rajaton koko perheelle suunnattu esitys. Oopperan kesto on noin 70 minuuttia ilman väliaikoja, joka kannattaa ottaa huomioon pienimpien katsojien kohdalla. Esitys kutsuu koko perheen nauttimaan ja juhlistamaan sata vuotiasta Suomea kansalliseepoksen maisemissa.

- Olen yrittänyt tehdä teoksesta niin höpsön ja innostavan, ettei kukaan ainakaan pääse nukahtamaan, naurahtaa Rautsiala.

nin Toiveretki-nimiseen kirjaan. Näyttelyn sisältö on saatavilla arabian, persian, kurdin ja suomen kielellä. www.kuopionmuseo.fi

KANSALAISOPISTON 100V. - JUHLA 8.4.2017

Kuopion Musiikkikeskus

KUOPION KANSALAISOPISTO JUHLII sata vuotiasta taivaltaan lauantaina 8.4.

Musiikkikeskuksella. Luvassa on monipuolista ohjelmaa, musiikkia ja esityksiä historiasta tähän päivään. Klo 15, Kuopion Musiikkikeskus. Vapaa pääsy, ilmainen lippu noudettava ennakkoon Kuopion kansalaisopiston asiakaspalvelusta (Puistokatu 20) maaliskuusta lähtien.

www.nmt.fi

83

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

METSÄN MESTARIKOKKI 15.4. ASTI

Kuopion museo

LUONNONTIETEELLISEN MUSEON ELÄIMELLISEN hu-

6.7.-7.8.2017 – IISALMI

moristinen näyttely kilpailee Metsän mestarikokin arvonimestä.

KAIKKIEN RUOKA 27.4.-9.9.2017 Kuopion museo SUOMALAISTA JA KANSAINVÄLISTÄ ruokakulttuuria esillä Kuopion museolla. Näyttelyn työpajoihin osallistuvat kertovat itse tarinansa, suunnittelevat ja rakentavat näyttelyn yhdessä museon henkilökunnan kanssa. Näyttely elää vielä aukioloaikanaan! www.kuopionmuseo.fi

SATA VUOTTA SATA KUVAA 6.5. ASTI

KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ la klo 11.30 alkaen, sekä ekumeenisella hartauksella ja juhlalla klo 13.

METSIEMME TUNTEMATON AARREAITTA

HOI-YHTEISLAULUTAPAHTUMA

Kuopion Musiikkikeskus

KUOPIOSSA MUISTETAAN VETERAANEJA juhlakahvituksel-

4.5.2017-6.1.2018

Kuopion museo

NÄYTTELY ESITTELEE JOUKON metsiemme omituisimpia eliöitä upeina valokuvina ja hupaisina piirustuksina. Luvassa värejä ja kimallusta! www.kuopionmuseo.fi

84

VALOKUVATAITEILIJOIDEN JA AMMATTIVALOKUVAAJIEN kuvat luovat rikkaan

panoraaman suomalaisen maaseudun vaiheisiin ja maisemiin. Näyttely koostuu sadasta valokuvasta, jotka ajoittuvat vuosien 1916-2016 välille. www.kuopionmuseo.fi

27.4.2017

www.nmt.fi

Kuopion museo

Suomi 100 Kuopio

13.5.2017

Kuopion kaupungintalo

SOINTUSAVON HYVÄNOLON ILTAPÄIVÄ, HOI-yhteislaulutapahtuma lauan-

taina klo 12.30-16 Kuopion kaupungintalon juhlasalissa.

NÄE & KOE

KUOPIO

KUMPPANI

HYVINVOINTIA

teatteritaiteella

LIHAA JA VERTA -NÄYTELMÄ KESÄ 2017

JANNE PUUSTISEN KÄSIKIRJOITTAMA ja ohjaama Lihaa ja verta -näy-

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ KUVA VICENTE SERRA

Kaupunginteatterilla on tärkeä rooli Kuopion teatteritaiteen ja kulttuurin lippulaivana. Suomi 100 -juhlavuosi näkyy ohjelmistossa läpi vuoden.

T

eatterin juuret ulottuvat aina vuoteen 1902, jolloin perustettiin Kuopion Näytelmäseura.

Vuonna 1910 nimi muuttui Kuopion Työväen Teatteriksi. Teatterin rinnalle perustettiin vuosien varrella muutamakin harrastelija- tai ammattiteatteri. Vuonna 1940 Työväen teatteri ja silloinen amatööriteatteri Savon näyttämö yhdistyivät Yhteisteatteriksi.

YHTEISTEATTERI SIIRTYI kun-

nalliseksi toimijaksi 1.1.1967 ja sai silloin nimekseen Kuopion Kaupunginteatteri. Nykyisellään Kuopion kaupunginteatteri on Suomen suurimpia ja koko Itä-Suomen suurin ammattiteatteri. Teatterissa tehdään töitä in-

nostuneesti ja laadukkaasti, mikä näkyy myös ulospäin. Esitykset tehdään pääasiassa oman henkilökunnan voimin.

SUOMEN ITSENÄISYYDEN juhlavuotta juhlitaan teatterilla monin tavoin läpi vuoden. Nyt ohjelmistossa on hulvaton Suomen Hevonen sekä eeppinen Koirien Kalevala.

- Ohjelmistomme koostuu lähinnä suomalaisista näytelmistä ja juhlavuotta vietetään useamman ensi-illan myötä. Kaiken perustana on korkea laatu. Syksyllä julkaistavaan uuteen kantaesitykseen haemme myös virallista Suomi 100 -statusta, kertoo teatterinjohtaja Pekka Laasonen.

Kaupunginteatterissa aiotaan jatkaa yhtä laadukkaalla ohjel-

Kuopion korttelimuseo

mistolla kuin tähänkin asti. Teatterissa käy kaikenikäisiä lapsista eläkeläisiin. Laasosen mukaan tulevaisuudessakin varmistetaan, että ohjelmistossa on kaikille jotain. Siten kaupunginteatteri edistää myös jatkossa kuopiolaisten hyvinvointia luomalla teatteritaidetta ja elämyksiä, jotka tuovat väriä arkeen.

KAUPUNGINTEATTERI ON yk-

si Vuoden Teatteri 2017 -palkinnon finalisteista. Kilpailu ratkeaa Maailman teatteripäivänä 27.3.

Helsingissä.

KUOPION KAUPUNGINTEATTERI Niiralankatu 2, 70600 KUOPIO Puh. 0600 96 100, Ma-La 9-19 www.kuopionkaupunginteatteri.fi

telmä kertoo kurotuksesta kohti elävää ihmistä. Nuori ohjaaja tutkii Minna Canthia, Juhani Ahoa ja Järnefeltien perhettä. Hän haluaa tavoittaa historian lehdiltä elävän ihmisen. Kun todellisuutta ei tiedä enää kukaan, jää mahdollisuus kuvitella - ehkä hiukan huvitellakin.

Esitykset Kuopion korttelimuseolla kesällä 2017 Kirkkokatu 22, 70100 Kuopio

SAWOSTA MAAILMALLE -SEMINAARI 1.6.2017 klo 11.30-18

Ravintola Albatrossi

VUOROVAIKUTTEINEN VERKOSTOITUMISTAPAHTUMA KANSAINVÄLISEEN kasvuun tähtääville yrityksille ja osaajille. Tapahtumassa pohjois-

savolaiset jo kansainvälistyneet ja kansainvälistymistä suunnittelevat yritykset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. klo 11.30-18.00 www.sawostamaailmalle.fi

KIELONPÄIVÄN TAPAHTUMA 9.6.2017

Kuopion Musiikkikeskus

KIELONPÄIVÄN TAPAHTUMASSA LUENTOJA, näytteilleasettajia ja päät-

teeksi juhla.

KUOPION MURRETORI 20.-22.7.2017

Kuopion kauppatori

ESIINTYMISLAVALLA JUONNETTUA HUUMORI- ja musiikki-

ohjelmaa, esiintyjät ovat eri puolilta Savoa.

www.nmt.fi

85

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

KUMPPANI

TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN KUVAT MAINOSTOIMISTO TKD OY

Tuntematon sotilas -spektaakkeli

KOLJONVIRTA TEATTERISSA Sota-ajan kalustoa, elokuvateatterin äänimaailma, erikoistehosteet sekä Nightwishin mahtipontinen musiikki luovat elämyksen kesällä Iisalmen Mansikkaniemeen.

K

oljonvirta Teatteri ry:n jäsenistöstä valtaosa on miehiä. Kun yhdistyksessä kaksi vuotta sitten alettiin pohtia kesän 2017 näytelmää, Suomi 100 -juhlavuosi, teatterin miesvaltaisuus sekä Väinö Linnan Tuntematon sotilas sopivat luonnollisesti yhteen. Näytelmän ohjaa Ismo Apell ja Antti Heikkinen on tehnyt näytelmäsovituksen. Tekijät ovat kunnioittaneet alkuperäisteosta näytelmän teossa.

KOLJONVIRTA TEATTERI on Apellin mukaan jo valtakunnallisesti huomioitu kesäteatteri ja se saavutti viime vuonna 14 000 katsojan ennätyksen. Tänä vuonna Koljonvirralla kavutaan vielä korkeammalle. Muun muassa Oulusta saakka on nyt jo tulossa kuusi linja-autollista esitystä katsomaan.

- Emme yhtään ujostele haaveilla siitä, että olisi hienoa tavoittaa Iisalmessa katselijamääränä asukasluku. Se on matemaattisesti mahdotonta ja tyytyväisiä ollaan 15 000 kävijäänkin, Apell naurahtaa.

Myös esityksen kustannusrakenne on huima. Apellin mukaan ensi-iltaan saakka budjettia on kulunut yhtä paljon, kuin normaalisti on kulunut esityksen päättyessä.

Muun muassa Pohjois-Savon liitto on tukenut esityksen budjettia. Apellin mukaan rahoituksilla näytelmän visuaalinen ja efektillinen maailma saadaan nostettua korkeammalle tasolle kuin mitä normaalibudjetilla olisi mahdollista. Erikoistehosteista vastaa Pyroman Oy. Näytelmässä on panostettu erityisesti kolmiulotteiseen Dolby Surround 7.1 -äänentoistojärjestelmään.

- Tolsan Janne rakentaa sellaisen miljöön korville, jossa lentokoneet ja luodit lentävät oikealta vasemmalle ja tykinkuulaa viuhuu eestä takkaa, Apell avaa.

Esiintymisalueelle on tarkoituksena tuoda muun muassa sodanaikaiset tankki ja kuorma-auto. Jo pelkästään esityspaikka ja miljöö luovat tunnelmaa sota-ajas-

www.nmt.fi

86

ta. Iisalmen Mansikkaniemi on historiallisesti merkittävä paikka, sillä siellä käytiin Koljonvirran taistelu vuonna 1808. Tapahtuma-alueelle järjestetään myös ensi kertaa Suomessa nähtävä Miitri Oikarisen Suomi 100 sota-ajan näyttely, joka sisältää muun muassa tykkejä ja aseita. Rukajärven suunnan historiayhdistys ry järjestää valokuvanäyttelyn ja Juhani Ahon museo järjestää oman näyttelynsä. Alueella on tänä vuonna myös ravintola.

VIELÄ LUKKOON lyömistä vaille on myös

esityksen oheen suunniteltu höyryjunamatka. Suunnitteilla on muun muassa reitti Kouvolasta, Kuopion kautta Iisalmeen. Juna ottaisi matkan varrelta katsojia kyytiin, kuljettaisi katsomaan esitystä ja takaisin.

sen elokuvamaisten äänimaailmojen ja tunnelatausten vuoksi. Tuntemattoman Sotilaan Koskelan roolissa nähdään Tatu Siivonen, Rokkaa esittää Antti Heikkinen ja Hietasena esiintyy Santeri Niskanen.

- On hienoa nähdä, miten pieteetillä näyttelijät rooleja rakentaa. Monelle jätkälle on ollut haave näytellä näytelmässä, jonka on pikkupojasta asti elokuvana nähnyt, Apell pohtii.

KOLJONVIRTA TEATTERI Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 0400 669 184 www.koljonvirtateatteri.fi Ohjelmahanke on saanut Suomi 100 -aluetukea Pohjois-Savon liitolta.

SPEKTAAKKELIN TUNNELMAA luo Nightwishin

musiikki. Erityisesti Imaginaerum-albumi on inspiroinut ohjaaja Ismo Apellia

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

NÄE & KOE

KUOPIO

VAPPUKONSERTTI Kuopion Musiikkikeskus

1.5.2017

MUSIIKKIKESKUKSEN PERINTEINEN VAPPUKONSERTTI tulee jälleen tänä vuonna kapellimestari Atso Almilan johdattamana ja Kuopion kaupunginorkesterin soittamana. Ennen konserttia tarjotaan vappubuffet kello 13 valohallissa. Itse konsertti alkaa kello 15. Laulajina esiintyy muun muassa YLEN SuomiLove-ohjelmasta tuttuja laulajia, Johanna Iivanainen ja Osmo Ikonen. Suomen 100-vuotisjuhlan teemasta inspiroituneena konsertissa esitetään yleisöäänestyksellä valittuja kappaleita.

100

päivää sataan TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA MIRA MYKKÄNEN

Kuopio juhlii -viikonloppuna 25.-27.8., jolloin juhlistetaan myös itsenäistä Suomea.

T

apahtuma järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa, ja erikoiseksi sen tänä vuonna tekee se, että tapahtuma viikonlopusta tasan sata päivää Suomen itsenäisyyspäivään. Kuopio juhlii viikonloppu on perinteinen kaupunkifestivaali, jonka ohjelmaan kuuluu paitsi kulttuuritarjontaa, myös liikunta-, luonto-, ruoka-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluja Kuopiossa.

100 päivää sataan on valtakunnallisesti vietettävä juhla kyseisenä elokuisena viikonloppuna, ja sen tiimoilta järjestetään paljon tapahtumia ympäri suomen. Kuopiossa tapahtuma integroitiin Kuopio juhlii -viikonloppuun.

Yhtenä osana 100 päivään sadassa on Syödään yhdessä -hanke, joka haastaa suomalaiset saman ruokapöydän ääreen. Myös Kuopion kirkoilla on luvassa monipuolista ohjelmaa juhlaviikonlopulle, muun muassa seminaareja ja muita erilaisia tapahtumia.

Kuopio juhlii -viikonlopun ohjelmisto on pääosin maksuton. Tarkempi ohjelma julkaistaan heinä-elokuussa 2017. www.kuopiojuhlii.com

KOHTAAMISIA - USKO MESTARIN JÄLKI 12.5.-30.12.17

SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN kunniaksi RIISA tarjoaa näyttelyn

suomalaisesta uskosta. Näyttelyssä on esillä muun muassa Maria Wiikin, Albert Edelfeltin, Juho Rissasen ja Ina Collianderin kristillisaiheisia teoksia.

Kohtaamisia-näyttelyllä RIISA juhlistaa 60-vuotista historiaansa ja 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Juhlanäyttely on avoinna vuoden 2017 loppuun.

KUOPIO TANSSII JA SOI 14.-20.6.2017

Kuopion alue

KUOPIO TANSSII JA Soi on vanhin ja moni-

KALEVALA KORU 80 VUOTTA 13.5.-26.8.2017

KUOPIO JUHLII Puh. 044 241 2170 info@kuopiojuhlii.com www.kuopiojuhlii.com

RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

Kuopion museo

KALEVALA KORU OY täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden kunniak-

si yritys esittelee Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin koru 80 vuotta -näyttelyn. Näyttely rakentuu kuuden teeman kautta, jotka avaavat innostavalla tavalla yrityksen toiminnan vuosikymmeniä suomalaisena korutalona sen alkutaipaleelta tulevaisuuden visioihin asti. Enemmän kuin korunäyttely, kyseessä on tarina Kalevala Korun roolista suomalaisessa yhteiskunnassa kautta vuosikymmenten.

Kauppakatu 23, 70100 Kuopio, ti-la klo 10-17, su-ma suljettu www.nmt.fi

87

Suomi 100 Kuopio

puolisin kansainvälinen tanssitaidefestivaali Pohjoismaissa. Se on perustettu vuonna 1970, ja se järjestetään vuosittain kesäkuussa. Viikon mittainen festivaali esittelee niin tuoreita tanssin virtauksia kuin vanhoja tuttavuuksiakin eri puolilta maailmaa. Festivaaliviikko koostuu noin sadasta pääesityksestä, tanssikurssista, toritapahtumasta, taiteilijahaastattelusta ja muusta tanssillisesta ohjelmasta.

Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellisena johtajana toimii taiteilijaprofessori Jorma Uotinen. www.kuopiodancefestival.fi

KUOPIO

KUMPPANI

PUOLUSTUSVOIMIEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN PARAATI

ANTI – CONTEMPORARY ART FESTIVAL 18.-24-9.2017

Kuopion alue TEKSTIT NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK

VUOSITTAINEN ANTI-FESTIVAALI JÄRJESTETÄÄN Kuopiossa. Ympäri maailmaa tu-

levien taiteilijoiden teokset ottavat haltuunsa kaupungin julkisia tiloja - koteja, kauppoja, toreja, yrityksiä, metsiä, järviä. Yleisö ja erilaiset yhteisöt pääsevät arjen keskellä osaksi teoksia - tekemään ja kokemaan niitä. Tapahtuma on esittänyt ja tilannut teoksia maailman kiinnostavimmilta taiteilijoilta Euroopasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Meksikosta, Japanista ja johtavilta taiteilijoilta Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Islannista. www.antifestival.com

2X BERMER = SUOMI 1.9.-29.10.2017

VB-valokuvakeskus

KAHDEN SUOMALAISEN VALOKUVAN mestarin ainutlaatuinen yhteisnäyttely: Caj

Bremerin ja Stefan Bremerin, isän ja pojan, näyttely 2 x Bremer = Suomi. Kuvien kaari ulottuu vuodesta 1955 aina vuoteen 2017 saakka, ja kokonaisuus on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttely koostuu kolmesta osiosta: Kotialbumeista, kuvia Suomesta ja sosiaalisesta mediasta. www.vb-valokuvakeskus.fi

SUOMEN LUONTO 21.9.2017-27.1.2018

Luonnontieteellinen museo

MIKÄ TEKEE LUONNOSTAMME suomalaisen? Suomen luonto näyttelyssä, pe-

rehdytään lalulujoutsenesta kuikkaan ja kotipihlajaan. Tutkien Suomen luontoa pohdiskellen mitkä ovat juuri meidän maallemme ominaisia elementtejä. www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Puolustusvoimat järjestävää perinteisen Paraatikatselmuksen ja ohimarssin Kuopiossa itsenäisyyspäivänä 6.12.2017

I

loisena yllätyksenä kaupungille Suomi 100 -juhlavuotena perinteinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään Kuopiossa. Järjestäjänä paraatissa on Ilmavoimat ja vastuussa on Karjalan Lennosto.

Poikkeukselliseksi Kuopion Kaupungin Markku Lind kuvailee sitä, miten nopeasti tieto paraatista tuli kaupungille. Erityistä myös on se, että mitään hakuprosessia järjestämiseen ei ollut tai tarvittu. Eli jokin asia merkitsi erityisen paljon, jonka takia on kunnia järjestää paraati Kuopiossa.

- Edellinen paraati meni niin hyvin Kuopiossa, joten ehkä siksi näin juhlavuotenakin, Lind arvelee iloisesti. www.nmt.fi

88

Suomi 100 Kuopio

Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati järjestettiin viimeksi 2010 Kuopiossa.

TILAISUUS ALKAA Savon Sano-

mat areenalta klo 12.00 paraatikatselmuksella, josta joukot lähtevät marssille päämääränä ohimarssi tulliportinkadulle klo 13.15. Joukkojen vastaanottopaikka sijaitsee kaupungintalon edessä.

Lisäksi päivän ohjelmaan kuuluu aamulla klo 9 Seppeleenlasku Sankaripuistossa, jonka jälkeen Tuomiokirkossa järjestetään jumalanpalvelus. Torilla nähdään kalustonäyttely klo 10-15.00.

Karjalan lennosto järjestää myös ylilennot, jolle Lind toivoo kirkasta taivasta. Lisäksi marssissa nähdään

Suomen puolustusvoimien kalustoa monipuolisesti.

Liikenteen katkeamiseen on syytä varautua. Bussi- ja taksiliikenteeseen tulee paraatin aikana väliaikaisia muutoksia. Tulliportinkadun bussipysäkit väliaikaistetaan muualle ohimarssin ajaksi. Lind arvelee kuitenkin liikenteen pysähtymistä noin kahden tunnin mittaiseksi. Lisäksi liikenteenohjausta järjestetään keskustan alueelle. Mitään suurempia häiriöitä ei liikenteeseen odoteta. Mikäli mielesi tekee lähteä itsenäisyyspäivänä keskustaan kruisailemaan, kannattaa huomioida paraati liikenteessä.

KUOPION KAUPUNKI Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut Tulliportinkatu 31, 70101 KUOPIO Puh. 044 718 2020 www.kuopio.fi

NÄE & KOE

KUOPIO

SUOMEN TAITEEN TARINA 6.10.2017- 4.3.2018

Kuopion taidemuseo

ATENEUMIN TAIDEMUSEON KOKOELMIEN klassikot ran-

tautuvat Kuopioon. Näyttely johdattaa läpi Suomen taiteen kehityskulun 1800-luvulta 1960-luvulle kytkien Suomen taiteen tarinan kansainväliseen kehitykseen ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Maamme vanhimmasta ja laajimmasta taidekokoelmasta kootussa näyttelyssä ovat esillä mm.

Wäinö Aaltonen, Fanny Churberg, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Essi Renvall, Tyko Sallinen, Ellen Thesleff ja Sam Vanni. ti - la 10 - 17, su-ma suljettu, Kauppakatu 35 www.taidemuseo.kuopio.fi

Kuopion kaupungin

itsenäisyyspäivän juhla TEKSTIT NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA SUOMI 100/LEENA KOSKELA

Juhlavuoden kunniaksi järjestetään perinteinen kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla Kuopion Musiikkikeskuksella.

KAMERA ASEENA 3.11.2017-7.1.2018

VB-valokuvakeskus

SUOMEN ITSENÄISYYDEN SATAVUOTISJUHLAVUODEN oh-

jelman osana VB-valokuvakeskus esittelee tunnetun Jänisten kuvaajasuvun rintamakuvia. Kamera aseena -näyttely on ainutlaatuinen kuvaus suomalaisesta sotavalokuvauksesta, sen tarkoituksesta, tekniikasta ja kuvaajien omasta kokemuksesta. Samalla se avaa näkymän sotamiesten elämään rintamalla.

Kuninkaankatu 14-16, 70100 Kuopio www.vb-valokuvakeskus.fi

K

uopion kaupunki järjestää kaikille kuntalaisille avoimen itsenäisyyspäivän juhlan Kuopion Musiikkikeskuksella 6.12.2017. Suomi 100 - vuonna itsenäisyyttä juhlistetaan erityisillä tavoilla.

Aamupäivällä nähdään puolustusvoimien ja Karjalan Lennoston

www.nmt.fi

89

Suomi 100 Kuopio

mittava itsenäisyyspäivän juhlaparaati ja ohimarssi, jonka takia itsenäisyyspäivän juhla Musiikkikeskuksella alkaa normaalia myöhemmin.

Perinteisessä ohjelmassa juhlassa nähdään kaupungin tervehdys sekä juhlapuhe ja lukuisia musiikkinumeroita.

JUHLASSA PYYDETÄÄN käyttämään tummaa pukua ja kunniamerkkejä. Juhlan järjestää Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualue. Vastaanotto alkaa klo 13.30 yleisön kahvituksella, joka kestää 14.30 saakka, ja itse juhla alkaa klo 14.30

KUOPIO

KUMPPANI

STUDIA GENERALIA -LUENTOSARJA 20.11.2017 klo 14

Kuopion kaupungintalo

VIIDEN TAPAHTUMAN LUENTOSARJA, jossa käsitellään yleisölle yli-

opiston merkittävää tutkimusta 1970-luvulta nykypäivään ja tulevaisuuteen. Tavoitteena nostaa esiin itäsuomalaisen tieteen merkkikohtia ja peilata niitä tulevaisuuteen. Studia Generaliaan kuuluu viisi tapahtumaa, joista kaksi Kuopion kampuksella ja kolme Joensuun.

Huhtikuussa: Aistisuuden maalauksellisia otteita Marraskuussa: Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnan vastuu – 100-vuotiaan Suomen lapset.

Tapahtumat on avoimia ja maksuttomia.

SATATUHATTA EUROA: KPY:n lahja Suomelle TEKSTI NMT/MIRKA HAPPONEN KUVA VICENTE SERRA

SUURI LUKUSEIKKAILU Joulukuu 2017

Kuopion kaupunginkirjasto

JOULUKUUSSA KUOPIOON SAAPUVA Lukukeskuksen ja Lasten-

kirjainstituutin tapahtumakiertue, jonka tavoitteena on luoda uusia ideoita ja malleja lasten ja nuorten lukutaidon tukemiseksi. www.suurilukuseikkailu.fi

SATA LASISSA -KIERTUE 8.12.2017

Kuopion Musiikkikeskus

2017 SYKSYN AIKANA toteutetaan Sata lasissa -kiertue, jossa

Kuopion konservatorion oppilaat vierailevat Kuopion palvelutaloissa ja toimintakeskuksissa ilahduttaen vanhuksia tanssilla ja musiikilla. Ohjelmassa on muun muassa kansanmusiikkia, rytmimusiikkia, klassista ja tanssia Suomi –teemassa.

Kiertue huipentuu Kuopion Musiikkikeskuksella kamarimusiikkisalissa 8.12.2017 Sata lasissa -päätöskonserttiin.

Satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi KPY antaa lahjan Suomelle lahjoittamalla 100 000 euroa käytettäväksi hyvään tarkoitukseen.

N

ykymuotoinen Osuuskunta KPY on tarjonnut jo 135 vuoden ajan työtä sekä monenlaisia muita hyviä asioita. Suomen itsenäisyyden kunniaksi yhtiö haluaa lahjoittaa satatuhatta euroa käytettäväksi erilaisiin hankkeisiin, kampanjoihin tai tapahtumiin.

- Ideana on lahjoittaa tuhat euroa itsenäistä vuottamme kohti. KPY on sen velkaa Suomelle, kuvailee edustajiston puheenjohtaja Pekka Kantanen.

www.nmt.fi

90

Kantanen kuvailee hanketta ainoaksi Suomen mittakaavassa. KPY:n monimuotoisuus ja yritysten yhteiskuntavastuu ovat myös hankkeen avainasioita.

LAHJOITUSTA VOI hakea kuka vain, mihin tarkoitukseen vain. Kantasen mukaan liiallinen rajaaminen ei ole hyvästä, sillä silloin voidaan jättää parhaat ideat ulkopuolelle. Joten rahoitusta voi hakea mikä tahansa hanke, yhdistys tai tapahtuma, joka on jotenkin kytköksis-

Suomi 100 Kuopio

sä Suomi 100 -juhlavuoteen ja sijaitsee Kuopion alueella.

HAKUAIKAA ON perjantaihin 28.4.2017 asti ja lomakkeen voi täyttää Osuuskunta KPY:n nettisivuilla sähköisesti. Lahjoituksien saajat julkaistaan maanantaina 8.5.2017 OSUUSKUNTA KPY Kauppakatu 18, 70100 Kuopio Puh. 017 369 7800 www.kpy.fi

KUOPIO

KUOPIO

NÄE & KOE

Esitykset Tahko Spa Areenalla 4.7. | 5.7. | 6.7. | 11.7. | 12.7. | 13.7. | 18.7. | 19.7. | 20.7.

aina klo 19.00, LIPUT: 24,50 € Tahko Spa Hotel

www.tahkospa.fi Suomi

100 v. juhlaesitys

Tahkon Kesäteatterishow

"Uudet kujeet"

JÄRJESTÄ IKIMUISTOISET JUHLAT

GOLDEN RESORTISSA

MUKANA MM:

Donald Trump Saara Aalto Honey G

UNELMIESI JUHLAT SINULLE, HÄNELLE JA JOPA 2OO VIERAALLE KESKELLÄ TAHKON KAUNEINTA LUONTOA

Golden Resortin kaunis juhlatila ja tilava ulkoterassi toimivat halutessanne tilaisuuden estradina. Upean juhlatilan suurista ikkunoista tulvii valoa ja näkymät avautuvat vehreään ja rauhalliseen ympäristöön. Juhlaohjelma, ruokailu ja majoitus onnistuvat kaikki paikan päällä ja voitte keskittyä nauttimaan elämänne juhlasta. Onnistuneeseen juhlaan kuuluu myös herkullinen tarjoilu, jonka voitte valita monipuolisesta ja tasokkaasta juhlamenuistamme.

KÄSIKIRJOITUS:

Juha Laitila

OHJAUS:

Otto Kanerva

Info@goldenresort.fi | Puh. 017 483 210 | Kultapallo 1, 73310 Tahkovuori |

/goldenresort

goldenresort.fi

NÄYTTELIJÄT:

Juha Laitila Sheila-Antti Taipale Jukka Laaksonen

U 7.4. ANDjTTsI TUISK Eeverest

EDUSTELE

TI GOLDEN RESORTA -BILEPAKETTEJ

Lisäksi aina klo 16.00 MAUKKA, VÄYKKÄ JA SYNTYMÄPÄIVÄ Hyvän tuulen lastennäytelmä! LIPUT 9,50 € tai KIDS-ranneke Tahko Spa Hotellista www.nmt.fi

91

Suomi 100 Kuopio

VE BILEET 8.4. YSÄvimRImLO at Ysäribileet Savon Ko & Deittisirkus

ÄINEN PIAZZAN PÄÄSI

ISUUS 13.4. KakOerTI-TEBMOWLLxDrive AfterSki Dj Prob

ECIAL 15.4. RÄHINÄ SjaPUniikki Spekti, erBrädi Dj Probak

MAT HIGH ALLSTARS 16.4. SAVON KOVIM 14.4. GRerOOVING YSÄRIBILEET Dj Probak

KUMPPANI

TAHKO

– VÄRIKÄS MENESTYSTARINA

ympärivuotiseksi viihdekeskukseksi

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVAT KUOPIO-TAHKO KUVAPANKKI, TAHKO CHALET

Kuopion Nilsiä on tunnettu jyhkeistä vuoristomaisemista ja maaperän kvartsiitista. Aikoinaan Tahkonmäkenä tunnettu alue sai nimensä louhitusta kivestä, jota käytettiin tahkojen valmistamiseen. Jo Tahkovuoren perustajilla oli kiikarissaan ympärivuotisen matkailukeskuksen luominen. www.nmt.fi

92

Suomi 100 Kuopio

KUOPIO

NÄE & KOE

T

ahkovuoren historia on sikäli ainutlaatuinen, että se on tiettävästi ainoa hiihtokeskus Suomessa, joka on rakennettu kahteen kertaan.

Vuonna 1967 Nilsiän Matkailu Oy rakensi Tahkonmäen tulipalon jälkeiselle aukealle hiihtohissin ja -majan. Varsinainen Tahkon tarina alkoi vuodesta 1968, jolloin avattiin ensimmäinen laskettelurinne nilsiäläisten toimesta.

Kolme vuotta myöhemmin 1971 muualta tulleet liikemiehet innostuivat rakentamaan Tahkon nykyiset rinteet. Nämä rinteet olivat Nipasen rinteitä suuremmat. Aikansa molemmat rinteet toimivat rinnakkain, kunnes uusi laskupaikka vakiintui. Nipasen rinteet olivat auki vuoteen 1992 asti.

PÄÄOMISTAJAT ovat kautta aikain olleet värikästä väkeä.

70-luvulla tunnetut liikemiehet Kalevi Keihänen, Urpo Lahtinen ja Jörn Donner tekivät Tahkovuoren suhteen suuria suunnitelmia. Samalla vuosikymmenellä valmistuivat ensimmäiset hotellit ja mökit.

Parin seuraavan vuosikymmenen aikana majoitus- ja ohjelmapalvelut kehittyivät merkittävästi.

Seuraava suurempi kehitysvaihe

TAHKON

oli, kun Lehtimiehet Oy osti Tahkovuori Oy:n osakkeet vuonna 1978.

Yrityksen mielenkiinto alueeseen kuitenkin hiipui ja kilpailevat laskettelukeskukset menivät 1990-luvulla Tahkon ohitse. 2000-luvun lähestyessä seuraavat ammattilaiset ottivat ohjat käsiinsä, minkä jälkeen Tahkolle lähti kehittymään elinvoimainen, useiden pienien matkailuyritysten verkosto.

Penttien perheen tarina liittyy Tahkon historiaan 80-luvun alussa, jolloin he viettivät loma-aikansa Tahkon maisemissa. Erkki "Ekku" Pentti (1948-2006) ihastui Tahkon alueeseen, savolaiseen meininkiin sekä mahtaviin ihmisiin. Hän myös oivalsi ympärivuotisten aktiviteettien mahdollisuudet ja innostui toden teolla alueen matkailupotentiaalista 90-luvulla. Silloin käynnistyi määrätietoinen Tahkon muuttaminen hiihtokeskuksesta ympärivuotiseksi viihdekeskukseksi.

Ensimmäisenä projektina oli Chalet-huoneistot, jotka seisovat vieläkin tanakasti Tahkon keskustassa. Seuraavana Pentti lähti mukaan yhdessä kumppaneidensa kanssa Hotelli ja Ravintola Ukkotahkon liiketoimintaan sekä osti Hotelli Tahkon. Näiden projektien myötä Tahkolla alettiin rakentaa to-

TAHKO

Heppu Pentti on innokas lumilautailija.

Tahkon aikajana 1966 Nilsiän kunta kiinnostuu mäen hyödyntämisestä.

1967 Nilsiän Matkailu Oy perustetaan.

1968 Ensimmäiset rinteet avataan.

1970 Lomahotelli Sieraniemeen.

1971 Tahkovuori Oy avaa nykyiset rinteet.

www.nmt.fi

1972 Hotelli Ukkotahkon valmistuminen, myöhemmin Hotelli Tahkovuori.

93

Suomi 100 Kuopio

1980 Lomakylien rakentaminen alkaa.

1981 Rinneravintola valmistuu.

1983 Tahkon ensimmäiset lumitykit.

1988 Sierraniemen ja Sääskiniemen loma-asuntorakentaminen alkaa.

1990 Tuolihissi ja uusi rinnealue käyttöön, uusi Hotelli Ukkotahko avataan.

den teolla. Pentin aloitteesta alueella alettiin kehittää myös erilaisia tapahtumia. Ensimmäisenä järjestettiin lumilautailun EM-kisat vuonna 1995. Golfia Tahkolla pääsi pelaamaan ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa.

Perinteinen hiihtokeskus oli muuttunut aikaisempaa enenevissä määrin tapahtuma- ja viihdekeskukseksi. Nykyisellään Tahko Chalet on alueen merkittävä majoitus- ja ravintola-alan yritys sekä tapahtuma- ja kilpailujärjestäjä. Perheyrityksen hallituksen puheenjohtaja, Heppu Pentti, visioi Tahkon tapahtumavalikoiman lisääntyvän entuudestaan.

- Lähdemme edelleen hyvin mielellämme mukaan hakemaan ja käynnistämään uusia tapahtumia Tahkolle yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tuoreimpia tapahtumia ovat Tahko Juhannus, Tahko Triathlon sekä Tahko Vuorijuoksu.

Omana vahvuusalueenamme ovat Piazzan tapahtumat, joita kertyy vuosittain noin 50. Jokainen Piazzan aukiolopäivä on oma tapahtumansa, Pentti kertoo.

Piazza on Itä-Suomen suurin yökerho 1 200 asiakaspaikallaan. Paikan nimi tulee italian kielestä ja tarkoittaa toria, perinteistä kohtauspaikkaa. Kohtaamisia Tahkon ytimessä tapahtuu ympäri vuoden.

1991 Uusittu Hotelli Tahko valmistuu, 1. tuolihissi.

1992 Panorama Bar.

- Slogan “Tuhat ja yksi kohtaamista” kuvastaa Piazzan olemassaolon perustaa, eli Piazza tarjoaa viihtyisän paikan kohtaamisille. Ihmiset saapuvat Tahkolle kohtaamaan toisia ihmisiä, yrityksiä ja asioita. Ei ole salaisuus, että jo pelkästään ystäväpiirissämme on lukuisia avioliittoja ja yli tusinan lasta, jotka ovat saaneet alkunsa nimenomaan Tahkolta, ja paikan varsinaiselle kohtaamiselle on tarjonnut Piazza. Yökerhon sisällä on käynnistynyt lukuisten yritysten yhteistyö ja onpa siellä taidettu isoja kauppojakin lyödä lukkoon.

TAHKON TULEVAISUUS monipuolistuu yritysrintamalla. Suunnitteilla on uusia investointeja sekä yrittäjiä ja sitä mukaa myös työpaikkoja. Ympärivuotinen lomakeskus ja Syvärin järvimaisema houkuttelee paikalle enemmissä määrin myös vakituisia asukkaita.

- Tahkon tulevaisuus näyttää valoisalta ja ennen kaikkea mielenkiintoiselta. Tulevaisuuden Tahkon uskotaan tarjoavan kaikki palvelut ympärivuotiseen asumiseen. Toivotamme kaikki uudet yrittäjät lämpimästi tervetulleeksi Tahkolle, Pentti sanoo.

Pentti kertoo, että satavuotiasta Suomea juhlitaan luonnollisesti kaikkien muiden tahkolaisten mukana.

1994 Nilsiän alppilukio ja valmennuskeskus, Tahko Chalet vuokraa Hotelli Tahkon ja ostaa Hotelli Ukkotahkon.

1995 Lumilautailun EMkilpailut, länsirinteet avataan.

1995 Maastopyöräilyn ja alamäkiajon SM- ja PM-kisat.

1996 Tahkon keskusvaraamo perustetaan, Hiihtokoulusta itsenäinen osakeyhtiö.

www.nmt.fi

94

1997 Tahko Golf Oy aloittaa golfkentän rakentamisen.

Suomi 100 Kuopio

1998 Ratsastuskeskus Tahko-Areena avataan.

1999 Golfkentän ensimmäiset yhdeksän väylää avataan.

2000 Koko golfkenttä avataan.

2002 Vesireitti Tahkolle, Hotelli Tahkon vanha päärakennus puretaan.

NÄE & KOE

TAHKON ETUIHIN luetaan eri-

tyisesti lyhyet välimatkat ja suuren kaupungin läheisyys. Tahko on keskellä kaikkea niin Suomen kuin maailman mittakaavassa. Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Wille Markkasen mukaan erityisesti kiinalaismatkailun potentiaali on suuri. Ensimmäinen kiinalaisten matkanjärjestäjien tutustumiskäynti Tahkolle on huhtikuun alussa ja lisää matkanjärjestäjien kontaktointia on tiedossa lähitulevaisuudessa.

- Tahko on hyvin asemoitunut olemaan mukana kiinalaismatkailun pääaallon tullessa seuraavien vuosien aikana Eurooppaan ja Suomeen. Parhaillaan kerätään kasaan toimijoita ja tuotteita kiinalaismatkailua ajatellen sekä aloitellaan sen kehittämiseen tähtäävää hanketta.

He ovat tässä vaiheessa ratkaisevassa roolissa, sillä 70-80% kaikesta kiinalaisten matkailusta ulkomaille tapahtuu matkanjärjestäjien kautta, kertoo Markkanen.

Markkanen visioi, että Kuo-

2003 Tahko Chalet Oy:n Ravintola Piazzan avajaiset .

2004 Huoneistohotelli avataan.

Hotelli Tahkovuoresta Sokos Hotel Tahkovuori.

2005 Liikuntakeskus Tahko Span avajaiset, Suomen Hiihtokeskusyhdistys nimeää Tahkon vuoden hiihtokeskukseksi Huoneistohotellin 2. laajennusosa.

2006 Ravintola Promenade ja Tahko Spa Suites Orange valmistuu, suksivuokraamo SkiMacin avajaiset .

pio-Tahko alue on vuoteen 2020 mennessä Suomen nopeimmin kasvava tapahtuma- ja matkailualue ja nykyiset palvelut ja aktiviteetit toimisivat laatutasolla, joka kestää maailmanlaajuisen vertailun.

- Jos tuosta ajatellaan eteenpäin vielä viisi vuotta, niin oma toiveeni olisi, että Tahko olisi kannattava ja aktiivinen matkailukeskus vuoden jokaisena päivänä. Erityisenä vetovoimatekijänä Tahkolla olisivat monimuotoiset ja osittain tällä hetkellä vielä havaitsemattomat uudet aktiviteetit. Tämä johtaisi luontaiseen investointihalukkuuteen, minkä johdosta Tahko koettaisiin yhtenä Suomen kiinnostavimmista investointikohteista, mikä puolestaan takaa Tahkon jatkuvan kehityksen eteenkinpäin.

TAHKO-CHALET OY Kultapallo 1, 73310 TAHKOVUORI Puh. 017-483 200 www.tahkochalet.fi Lähde: Tahkon Aika -historiakirja Kirjan tilaukset: jukka.pelkonen@tahko.com

2007 Liikekeskus Tahkon Tähti, toinen tuolihissi, Tahko Safarien safaritalo, El Monte -ravintola ja Tahko Spa Huoneistohotelli White valmistuvat. www.nmt.fi

95

2008 Golden Resort, uusi 18-väyläinen golfkenttä, Tahko Spa Huoneistohotelli Black ja kävelysilta Tahkolahden yli valmistuvat. Tahko-Tours -lomakylä Lakeford.

Suomi 100 Kuopio

TEKSTI NMT/HETA JYRÄLÄ

- Itsenäisen Suomen jokainen päivä on juhlapäivä. Hiihtokeskuksen talvikauden avajaiset osuvat itsenäisyyspäivän tienoille ja erityistä ohjelmaa on luvassa Tahkon muiden toimijoiden kanssa, paljastaa Pentti.

TAHKO

Tahko Spa – kokonaisuutta täydentävä vetonaula TAHKON HISTORIAAN LIITTYY olennaisena osana Tahko Span monitoimikeskus. Se sai alkunsa, kun Nilsiän kaupunki ja Erkki Pentti perustivat Tahkon Liikuntakeidas Oy:n vuonna 2000. Myöhemmin omistus siirtyi Kuopion kaupungille. Monitoimikeskus sisältää liikuntahallin, kuntosalin, uimahallin, kokoustilat, kappelin, keilahallin sekä useita ravintoloita. Siellä voi järjestää myös konsertteja, näyttelyitä ja messuja.

Legendaaristen salibandypelaajien Heikki Vienolan ja Jarmo Perttilän Arena Center Oy:n tytäryhtiö Tahko Spa valittiin hoitamaan liikuntakeskuksen liiketoimintaa. Liikemiehet pyörittävät pääkaupunkiseudulla useita liikuntakeskuksia kannattavasti. Molemmilla yrittäjillä on intohimoa ja osaamista yritystoimintaan liikunnan parissa.

Vienola ja Perttilän ovat tuttu näky Tahkolla, sillä molemmat viettävät siellä vapaa-aikaansa urheillen.

- Kylpylä rakennettiin yhteistyössä Nilsiän kaupungin, Jorma Aution ja Pekka Tiihosen kanssa. Oli hienoa tehdä toimivaa ja kehittävää yhteistyötä osaavien ja kuuntelevien virkamiesten ja politikkojen kanssa, kertoo Heikki Vienola. Projekti toimi oivana esimerkkinä kaupungin ja yrittäjien yhteistyöstä.

Tahko Spa on investoinut Tahkolle viimeisimpien 10 vuoden aikana yli 40 miljoonaa euroa. Yrittäjäkaksikon toimesta Tahko sai ensimmäisen modernin kerrostalon, kun Tahko Spa Suites Orange valmistui vuonna 2006. Jatkoa huoneistohotellien värisuora sai kun White valmistui 2007, Black 2008 ja Red 2015. Tuoreimpana investointina yritys osti Tahko Span kylpyläkiinteistön kaupungilta tänä vuonna. Nykyisin Tahko Span liiketoiminnassa on mukana osuudella Vanajalinna Group.

- On hienoa, että lukuisten yksityisten toimijoiden lisäksi myös Kuopion kaupunki on investoinut Tahkolle. Näistä parhaimpia esimerkkejä ovat uusi Event Park ja Lasten aktiviteettipuisto, Vienola lisää.

2014 Ortodoksinen tsausouna, Ravintola Lakeford ja Aktiviteettipuisto avattiin.

2015 Tahko Spa Huoneistohotelli Red ja Event Park avattiin.

2016 Uusi hissi ja rinnealue Lännen Helppo.

2017 Laajennettu Panorama 180 Bar avattiin

TAHKON

SPORTTI

KALENTERI KUOPION SEUDUN URHEILUTAPAHTUMAT

LUMISET MENOT

JA TÄHTIVIERAAT TAHKOLLA TAPAHTUU

03 04 03 >Maaliskuu

>Huhtikuu

18.3.

1.4.

LENTOPALLOA: miesten SM-liigaa Leka Volley – Pielaveden Sampo, Kuopio Studentia klo 17

19.3.

MÄKIHYPPYÄ: Siilinjärven Ponnistuksen Kuilun kisat Siilinjärven Kuilun urheilupuistossa

18.-19.3.

MÄKIHYPPYÄ: Normaalija suurmäen Suomen mestaruuskilpailut Puijolla (PHS)

HUOMIOITHAN!

Jääkiekon SM-liigan, lentopallon SM-liigan ja ykkössarjan sekä salibandyn ykkösdivisioonan play off -pudotuspelejä maaliskuussa.

Tahko Winter Extreme Run Nilsiän Tahkovuorella

8.4.

MAANTIEJUOKSUA: 10. Kolmen Kylpylän Kirmaisu (RRR) Siilinjärven Fontanellalta Kunnonpaikan kautta Kuopion Rauhalahden kylpylään (n. 30 km) -kuntoilutapahtuma klo 12

8.4.

MAANTIEJUOKSUA: Ranesportmaantiejuoksukilpailu Leppävirralla

17.4.

JALKAPALLOA: KuPS – Inter, Turku, Veikkausliigaa Keskuskentällä klo 16

29.4.

KuPS – Ilves Tampere, Veikkausliigaa Keskuskentällä klo 16

KEIKKA

TAPAHTUMA

>Maaliskuu 17.3.

Pehkun After Ski klo 13.30 16.30, Pehkubaari Grooving High Allstars & Dj Probaker - BMW xDrive AfterSki, Piazza Kunkku After Ski & Petri Nygård, Kunkku 16. Tietoniekka tietokilpailu klo 19.00, Ravintola Pisa

18.3.

Pehkun After Ski & Pöytätanssin SM-karsinta 2 klo 13.30-16.30, Pehkubaari Taikanäytös "Tuhat ja yksi ihmettä" klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori Jukka Poika feat. Jam Original Band & Dj Probaker, Piazza Kunkku After Ski & Tapani Kansa, Kunkku

22.3.

Karaoke-keskiviikko, Kunkku

23.3.

Kunkku Aftesr Ski & DJ Kunkku, Kunkku Stig & Everest x Skywalk Djs, Piazza

25.3.

Pehkun After Ski & Pöytätanssin SM-karsinta 3 klo 13.30-16.30, Pehkubaari Taikanäytös "Tuhat ja yksi ihmettä" klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori TangoMaestro 2017 alkukarsinta klo 20, Ravintola Dooris JVG & Everest x Skywalk Djs, Piazza Kunkku After Ski & Samantha Fox, Kunkku Yhdessä jäällä -perhetapahtuma klo 14:00, Nilsiän satama-alue

26.3.

Nilsiän harrastajateatteri: Lumikit – kohtauksia naisen elämästä klo 14 ja 19, Nilsiän Manttu

29.3.

Karaoke-keskiviikko, Kunkku

30.3.

Kunkku After Ski & DJ Kunkku, Kunkku Neljänsuora & Dj Probaker, Piazza

31.3.

Pehkun After Ski klo 13.30 16.30, Pehkubaari Disco Inferno & Dj Probaker, Piazza Kunkku After Ski & Raappana, Kunkku

04

8.-9.4.

Suomi Slalom -finaali

8.4.

>Huhtikuu 1.4.

Tahko Winter ExtremeRun, Tahkonrinteet Pehkun After Ski & Pöytätanssin SM-karsinta 4 klo 13.30 - 16.30, Pehkubaari Kunkku After Ski & Movetron, Kunkku Pete Parkkonen & Dj Probaker, Piazza

5.4.

Karaoke-keskiviikko, Kunkku

6.4.

Taikanäytös "Tuhat ja yksi ihmettä" klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori Kunkku After Ski & DJ Kunkku, Kunkku

7.4.

25.3. JVG

24.-25.3. Kunkku-Pilkki

Pehkun After Ski klo 13.3016.30, Pehkubaari Antti Tuisku & Dj Probaker, Piazza Kunkku After Ski & Anssi Kela, Kunkku

Pehkun After Ski & Pöytätanssin SM-karsinta 5 klo 13.30 - 16.30, Pehkubaari Savon kovimmat ysäribileet, Piazza Kunkku After Ski & Steve N’ Seagulls, Kunkku Nilsiän kevätmarkkinat, Nilsiän tori

12.4.

Karaoke-keskiviikko, Kunkku

13.-16.4.

Tahkon pääsiäinen

13.4.

Taikanäytös "Tuhat ja yksi ihmettä" klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori Roope Salminen & Koirat, Piazza Kunkku After Ski & Klamydia, Kunkku

14.4.

Pehkun After Ski & Pöytätanssin SM-semifinaali ja SM-finaali klo 13.30 - 16.30, Pehkubaari Grooving High Allstars & Dj Probaker - BMW xDrive AfterSki, Piazza Kunkku After Ski & Telaketju, Kunkku

15.4.

Pehkun After Ski klo 13.30 16.30, Pehkubaari Taikanäytös "Tuhat ja yksi ihmettä" klo 17, Illuusioteatteri Taikavuori Rähinä Special: Brädi, Spekti & Uniikki + Dj Probaker, Piazza Kunkku After Ski & Evelina, Kunkku

16.4.

Lasten naamiaislasku klo 12, Tahkonrinteet Rinnepiknik klo 12-15, Tahkonrinteet Härvelikisa klo 14, Tahkonrinteet Savon kovimmat ysäribileet, Piazza Popeda, Kunkku

21.-22.4.

Tahko Happy Ending

21.4.

DJ Kunkku, Kunkku

22.4

Happy Ending & Hausmylly, Kunkku klo 20, K-18 klo 23.30, Kunkku

24.-25.3.

MÄKIHYPPYÄ

18.-19.-3 Suomen mestaruuskilpailut

Kunkku Pilkki

24.3.

Pehkun After Ski klo 13.30 16.30, Pehkubaari Nilsiän harrastajateatteri: Lumikit – kohtauksia naisen elämästä klo 19, Nilsiän Manttu Jimmy Cola & Everest x Skywalk Djs, Piazza Kunkku After Ski & Telaketju, Kunkku

KEIKKA

7.4. Antti Tuisku

www.nmt.fi

96

Suomi 100 Kuopio

TAPAHTUMA

13.-16.4 Tahkon pääsiäinen

TAPAHTUMA

16.4. Lasten naamiaislasku

NÄE & KOE KUMPPANI

PITSAUSTA

TAHKO

Esitykset Tahko Spa Areenalla 4.7. | 5.7. | 6.7. | 11.7. | 12.7. | 13.7. | 18.7. | 19.7. | 20.7. aina klo 16.00, LIPUT: 9,50 € tai KIDS-ranneke Tahko Spa Hotel

HIIHTOHISSISSÄ

www.tahkospa.fi

TEKSTI NMT/EMMA HEINONEN

Tahko Ski Lift Pitch -tapahtuma järjestetään Tahkolla 21.huhtikuuta. Tapahtumassa startup- sekä startagain-yritykset kertovat myynti-ideansa hiihtohississä sijoittajille.

T

ahko Ski Lift Pitch on kansainvälinen matchmaking -tapahtuma startup -yrityksille ja pääomasijoittajille. Tapahtuman keskiössä on Battle -kilpailu, jossa 20 kilpailuun valittua startup -yritystä pyrkii myymään liikeideansa sijoittajalle 15 minuutin matkan aikana Tahkon hiihtohississä. Kahdesta kilpailijasta sijoittaja päättää kumpi kilpailijoista pääsee jatkoon seuraavalle kierrokselle.

KUUSI PARASTA yritystä pääsee jatkoon iltafinaaliin ravintola Piazzaan. Loppukilpailussa idea pitsataan yleisölle ja tuomaristolle, joka päättää voittajan. Tuomaristoon kuuluvat Osuuskunta KPY:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tikkanen, Icecapital Securities Ltd:n toimitusjohtaja Ari Lahti, Rocsole Oy:n perustaja Anssi Lehikoinen, FiBAN bisnesenkeli Jari Osmala sekä Nordean liiketoimintajohtaja Sampsa Laine.

Iltatapahtumaan sisältyy myös kiinnostavia puheita ja standupia.

Maukka Timo Julkunen

Väykkä Mona Lehtola

Kana von Got Kaisa Sorri

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ Kuopion alueen kauppakamari, ja se on suunniteltu yhdessä Finnish Business Angels Networkin kanssa. Voittaja saa palkinnoksi yhden vuoden selviytymispaketin Kuopioon, joka pitää sisällään 5 000 euron arvosta toimistotilaa Kuopion Technopolikselta, paikan Nordea Venture Funding -tapahtumaan, 4 000 euron arvon konsultointipaketin, jonka sponsoroi LukanderRuohola, Talentree, CalltoAction ja DataGroup sekä 1 900 euron arvosta koulutusta Kuopion alueen kauppakamarilta.

- Yritysidea on parhaimmassa tapauksessa nopeasti skaalattavissa kansainvälisille markkinoille ja sillä on hyvä tiimi, jolla on osaamista viedä yritys markkinoille, kasvuyritysvaliokunnan puheenjohtaja Kari Voutila kertoo.

KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI Microkatu 1, 70210 Kuopio Puh. 017 266 3800 Liput tapahtumaan: Startup ticket 99€, Investor ticket 149€, Event ticket 149€ www.tahkoslp.com

Lisäksi aina klo 19.00 LIPUT 24,50 € Tahko Spa Hotel

Suomi 100 v. juhlaesitys Tahkon Kesäteatterishow

www.nmt.fi

97

Suomi 100 Kuopio

"Uudet kujeet"

KUMPPANI

TEKSTI NMT/SIRPA KORHONEN KUVA TAHKON KESÄTEATTERI

Kesäteatteria

Tahkolla

Tahkon kesäteatterissa on nähtävää sekä lapsille, että aikuisille.

Finnvitsit – ”Uudet kujeet” teatterishow tarjoaa viihdettä aikuisempaan makuun ja lapsia ihastuttamaan saapuvat ystävykset Maukka ja Väykkä.

U

usia kujeita onkin luvassa, sillä Finnvitsien Suomi 100 - juhlaesityksessä kietoutuvat yhteen päivän polttavat uutisaiheet -politiikka, musiikki ja urheilu. Noin 40 hahmon tv:stä ja lehdistä tuttu joukko herisyttää nauruhermoja sekä kotimaisilla että kansainvälisillä vierailla. Esityksissä nähdään klassikkohahmojen lisäksi muun muassa maailmankuulu presidentti Donald Trump, oman maan kansainvälinen kuuluisuus Saara Aalto sekä brittiläinen räppäri Honey G.

HUIKEISTA

ROOLISUORITUKSISTA

vastaavat Juha Laitila, Jukka Laaksonen sekä Antti Taipale, alias Sheila, säihkysäärineen. Yhdessä näiden kolmen herrasmiehen ja -naisen kanssa vietetty ilta takaa tunneskaalan laidasta laitaan. Esityksen käsikirjoitus on lavalla

nähtävän Laitilan käsialaa ja ohjauksesta vastaa rautainen ammattilainen Otto Kanerva.

UUDET KUJEET ovat varsin tuoreita

niin ajankohtaisen aiheen, kuin esitystenkin näkökulmasta. Teatterishow ottaa paikkansa Tahko Spa Areenalla heinäkuussa 4.-20. päivä aina tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin.

- Idea Finnvitseistä on kypsynyt kauan pääkopan sisällä ja Juhan ja Antin kanssa tätä tehdään nyt toista kesää.

Finnvitsit – ”Uudet kujeet” on tulevana kesänä ensi-illassa Tahko Spa Areenalla.

Esitys on tietyllä tapaa juhlallisempi ja mukaan on houkuteltu enemmän kansainvälisiä hahmoja suomalaisten tähtien sekaan. Tarjolla on laadukasta ja vähän erilaista viihdettä, itse taiteilija Jukka Laaksonen hehkuttaa.

Finnvitsien kanssa samoina päivi-

nä, muutamaa tuntia ennen, Tahko Spa Areenan näytelmäkattaus viihdyttää lapsiyleisöä. Hyväntuulen näytelmää tarjoaa kaikenkarvaiset tassuttelevat ja hassuttelevat ystävykset Maukka-kissa ja Väykkä-koira. Maukka, Väykkä ja Syntymäpäivä on tarina ystävyydestä ja sen merkityksestä. Esityksien pituus on noin yksi tunti, jonka aikana ystävykset jättävät taatusti tassunjälkensä niin pienimpien kuin isompienkin katsojien sydämeen.

TIMO PARVELAN suosittuihin lasten-

kirjoihin perustuvassa esityksessä lavalle nousevat Maukan roolissa Timo Julkunen ja Väykkänä Mona Lehtola. Kana von Gotin roolissa lapsia ihastuttaa myös Raisa Sorri. Ohjauksesta ja dramatisoinnista vastaa Seppo Välinen.

www.nmt.fi

98

Suomi 100 Kuopio

ESITYSPÄIVÄT JA -AJAT Esityspäivät: 4.7., 5.7., 6.7., 11.7., 12.7., 13.7., 18.7., 19.7. ja 20.7.

Esitysajat: Maukka ja Väykkä klo 16.00 Finnvitsit klo 19.00

Liput: Maukka ja Väykkä 9,50 €/hlö Finnvitsit 24,50 €/hlö Liput myynnissä ennakkoon Tahko Spa Hotellin vastaanotossa p. 0600 550 148 (0,8 €/min+pvm/mpm) tai info@tahkospa.fi TAHKO SPA HOTEL Keitaankatu 1, TAHKOVUORI Puh. 0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm) www.tahkospa.fi

NÄE & KOE

TAHKO

VOLVO S60/V60 classic.

Täydellinen kokonaisuus.

Volvo S60/V60 Classic yhdistää korkealuokkaisen vakiovarustelun mieleiseesi Summum- tai R-Design -varustetasoon ilman lisähintaa. Elegantti, monipuolinen sekä aina joukosta erottuva S60/V60 Classic -mallisto kattaa myös Cross Country -mallit.

VOLVO S60 CLASSIC ALKAEN 38 160 € VOLVO V60 CLASSIC ALKAEN 40 063 € KATTAVAAN CLASSIC-VAKIOVARUSTELUUN KUULUVAT MM: SENSUS CONNECT AUDIO HIGH PERFORMANCEÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ, AKTIIVISET XENONA JOVALOT, AVAIMETON A JO -JÄRJESTELMÄ, SENSUS-NAVIGOINTIJÄRJESTELMÄ, SÄHKÖTOIMINEN KULJETTA JAN ISTUIN MUISTILLA (SUMMUM) SEKÄ VOLVO ON CALL –PALVELU

VOLVO S60 CLASSIC SUMMUM/R-DESIGN alkaen: autoveroton hinta 30 000 €, autovero 7 559,89 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 38 159,89 €. EU-yhd. 3,9-6,9 l/100 km, CO2 102-161 g/km.

VOLVO V60 CLASSIC SUMMUM/R-DESIGN alkaen: autoveroton hinta 31 100 €, autovero 8 362,93 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 40 062,93 €. EU-yhd. 3,9-7,0 l/100 km, CO2 104-163 g/km.

Kuvan auto erikoisvarustein.

KUOPIO

Automyynti Kaivotie 40 puh. 010 5228 525 ma-pe klo 9.00-17.00 la klo 10.00-14.00

Kaivotie 29 Huolto puh. 010 5228 550 Varaosat puh. 010 5228 540 Vauriokorjaamo puh. 010 5228 687 ma-pe klo 7.30-16.30

facebook.com/hameenautovaruste

avainvaunu.fi

Hyvä Suomi!

Haukkaa päälle.

Juhlistetaan 100-vuotiasta Suomea syömällä ja juomalla entistäkin enemmän suomalaisia tuotteita.

Niin Suomi voi entistäkin paremmin.

VALIO

MARJAKEITOT 750 G-1 KG

2

19

ELOVENA

KAURAHIUTALE 1 KG

TLK

1

(2,19-2,92/kg)

39

PKT

(1,39/kg)

VALIOJOGURTTI

JOGURTTI

VAASAN

1 KG, myös rasvaton,

RUISPALAT 660 G, 12 KPL

ei Eila, A+ eikä Luomu

1 59

1

TLK

(1,59/kg)

VALIO

3

PS

(2,56/kg)

SNELLMAN

POLARJUUSTO 300-350 G

99

69

BROILERIN- TAI KALKKUNANFILEE LEIKKELE 250 G

KPL

3

(11,40-13,30/kg)

HK

ATRIA

HERKKUMAKSAMAKKARAT 300 G

1

99

GOTLER VIIPALEET 200-300 G

1

KPL

(6,63/kg)

Edut voimassa 3.5.2017 saakka.

75

PKT

(5,83-8,75/kg)

29

PKT

(13,16/kg)