Vienti 2017

VIENTIOPAS KUOPIO 2017

Viennistä KASVUA

Osaamisen keskittymä HUIPPUTIEDETTÄ JA TUTKIMUSTA

RAHOITUSTA

4x

vientiin

yrityksen menestystarina

Tukea verkostoista Hankkeilla VETOVOIMAA

SOITA MEILLE HETI:

Smile Henkilöstöpalvelut sanoo ääneen sen, mitä muut eivät uskalla:

09 6899 9000

TYÖTTÖMYYDEN JA TYÖTARJONNAN VÄLINEN EPÄSUHTA ON ABSURDI Voimakkaalla kasvun tiellä marssiva Smile Henkilöstöpalvelut Oy haastaa toimialan keskustelua realistisempaan suuntaan – hyville tekijöille löytyy aina töitä, kunhan halua riittää. Työntekijöiden tarpeet moninaistuvat jatkuvasti, mihin henkilöstöpalvelutoimijoiden on ehdottomasti mukauduttava.

SMILE KAMPANJOI valtakunnallisesti tarpeesta ja halusta ravistella vallitsevaa yhteiskuntakeskustelua. Työttömyys on Suomessa tällä hetkellä suuri ongelma, mistä huolimatta monilla toimialoilla on työvoimasta huutava pula.

Smile Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Sami Asikainen halusi rakentaa kokonaisuuden positiivisen pääviestin ympärille: hyviä työmahdollisuuksia ja työpaikkoja on todella paljon tarjolla.

– Suomessa on todella paljon töitä tarjolla ja näin työvoiman tarve ja työttömyyden suhde tuntuu aika ajoin absurdilta. Erityisesti rakennusalan osaamisesta ja keittiöhenkilökunnasta on iso henkilöstövajaus: pelkästään meillä Smilella uupuu tällä hetkellä rakennusalan tekijöitä ympäri Suomea yhteensä yli 160 henkilön edestä. Maamme kasvukeskukset ovat täynnä suuria rakennustyömaita, jotka kaipaavat tekijöi-

tä – ja tämä toimiala on vain yksi esimerkki. Olen vahvasti sitä mieltä, että tässä maassa riittää töitä kunhan niitä haluaa tehdä, Asikainen julistaa.

Smile haluaa kampanjallaan herättää keskustelua myös työmarkkinoilla vallitsevista erilaisista odotuksista.

– Mielestäni jokainen työ on arvokasta ja pyrin aina viemään sitä ilosanomaa eteenpäin. Työnhakijoilla on toisinaan vanhanaikaisia ja epärealistisia odotuksia työtehtävistä tai palkkauksesta. Työnantajat puolestaan saattavat olla liian kärsimättömiä kouluttaakseen henkilöitä uusiin tehtäviin, kaikki pitäisi osata heti. Suomi pysähtyy kohta, ellei avoimiin työpaikkoihin saada tekijöitä. Vaikka kampanjamme kärjistää joitakin asioita, näistä on silti tärkeää puhua ääneen, Asikainen jatkaa.

Työmarkkinoilla on havaittavissa selkeä kulttuurimurros.

Työntekijät odottavat työnantajilta yhä enemmän ymmärrystä ja joustoa muuttuviin elämäntilanteisiinsa. Asikainen näkee tässä henkilöstöpalvelutoimijoilla suuren mahdollisuuden sekä suoranaisen vastuun.

– Nuorempi sukupolvi ei enää halua sitoutua pitkiin työsuhteisiin tai tiettyyn kaupunkiin liian aikaisessa vaiheessa uraansa, mikä on aivan ymmärrettävää. Meidän tehtävämme henkilöstö- ja rekrytointipalveluiden tarjoajana on suhtautua aina positiivisesti näihin tilanteisiin ja löytää ratkaisu.

Smilen kattava toimipisteverkosto välittyykin asiakkaillemme ja työntekijöillemme entistä parempana palveluna ja monipuolisina työvaihtoehtoina, hän sanoo.

SMILE HENKILÖSTÖPALVELUT Kauppakatu 48, KUOPIO www.smilepalvelut.fi

Ilon kautta töihin.

TÄSSÄ LEHDESSÄ

34

39

48

51

10/2017 5. vuosikerta LOKAKUU 2017 Digimag kustantaa sisältörikkaita erikoisaikakauslehtiä. Lehden jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehti on saatavilla ympäri kaupunkia vilkkailla liikennepaikoilla sijaitsevista jakeluasemista.

Verkossa digimag.fi tarjoaa paljon lisämateriaalia innovatiivisesti, toimien henkilökohtaisena oppaanasi oman kaupunkisi elämyksiin.

KUSTANTAJA Digimag Oy ja NMT Media Puijonkatu 9 B 15 70100 Kuopio kuopio.toimitus@digimag.fi kuopio.ilmoitukset@digimag.fi www.digimag.fi etunimi.sukunimi@digimag.fi PÄÄTOIMITTAJA/ TOIMITUSJOHTAJA Sari Jalkanen 040 555 3460 TUOTANTO, 040 130 4415 Eetu Ollikainen 040 130 4415 Mirka Happonen 040 130 4413 TOIMITUS, 040 130 4416 Heta Jyrälä 040 130 4416 Mirka Happonen 040 130 4413 Ilpo Lommi, Teemu Viemerö Sisko Korhonen, Kati Kulmala Marlene Sanoukian, Sara Pakarinen ILMOITUSMYYNTI Projektimyynti Saga Iinatti 040 130 4412 Projektimyynti Janne Kallio 040 130 4414 PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

KANNESSA Kuvanmuokkaus: Eetu Ollikainen Kuva: Shutterstock UEF kuvapankki/Raija Törrönen

KUMPPANI

HUOM! D-MERKILLÄ VARUSTETTU ARTIKKELI SISÄLTÄÄ MAINONTAA, TUOTESIJOITTELUA JA KUMPPANEIDEN KUSTANTAMAA SISÄLTÖÄ.

8 8 Kansainvälistyvä kaupunki 12 Tukea vientiin 18 Tuotekehitystä Valmistele tuote maailmalle 24 Kielimuureista eroon 26 Vaihtoehtoja rahoitukseen 29 Palautteen kerääminen Tunnista uudet mahdollisuudet 34 Uniikkeja vene-elämyksiä Bella-Veneiden matka maailmalle 36 Äänenlaatua arvostetaan Iisalmesta maailman huipulle www.digimag.fi

3

38 Elintarvikevienti Mitä meiltä viedään?

39 Positiivisesti suomalainen Itsenäisen panimon tarina 43 Koulutus ja tutkimus 48 Terveyden kärkimaa Hyvinvointia arvostetaan 50 Matkailun kärkimaa 51 Järvi-Suomen valtit Kuopio matkailukohteena 53 Kansainvälistä koulutusta Alueemme tapahtumat Vientiopas 2017

Suhdanteiden ”näkökulmasta

vientiin on nyt hyvä panostaa. Alueelta löytyy kovia valtteja vientimarkkinoille.

NAUTI STRESSITTÖMÄSTÄ ELÄMÄSTÄ

Positiivisesti erilainen painotalo

Suurkuvatulostus

Sähköiset julkaisut

Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

Painotuotteet

Päivärantaan on monta erityisen hyvää syytä suunnata ja pysähtyä.

Kauppakeskuksessa on kaupungin paras ruokakauppa ja toistakymmentä palvelevaa erikoisliikettä saman katon alla.

Yhdellä käynnillä saa hankittua kerralla kaiken tarpeellisen, joten aikaa jää elämästä nauttimiseen. Tervetuloa ostoksille!

JOENSUU | TAMPERE | NURMES | HELSINKI

p. 010 230 8400 www.punamusta.com

Vain yksi voi olla tällainen.

www.digimag.fi

KAUPPAKESKUS KCM PÄIVÄRANTA PÄIVÄRANNANTIE 18, 70420 KUOPIO | PALVELEMME MA–LA 8–21, SU 10–21

4

Vientiopas 2017

PÄÄKIRJOITUS

Vienti numeroin

+11,6 % Kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu 2017 Kuopion alueella

+17,7 % Pohjois-Savon alueen viennin kasvu

KASVUVOIMAA VIENNISTÄ TALOUSKASVUSTA KANTAUTUU hyviä uutisia. Ensimmäinen puolisko osoittaa hyvän kasvun jatkuneen. Viimeisimpien vuosien kotimaisen kysynnän talouskasvu on laajentunut viennin puolelle. Pohjois-Savon liiton tekemän tutkimuksen mukaan alueen viennin ja yritystoiminnan kehitys on ollut alueella parempaa kuin Suomessa keskimäärin.

SUHDANTEIDEN NÄKÖKULMASTA vientiin on

5 400 Yritystä Kuopion kaupunkialueella

200 Vientiyritysten määrä alueellamme

15 Kuopion kansainvälisten ystävyyskaupunkien määrä

552 milj. € Kuopion seudun viennin arvo

nyt hyvä panostaa. Alueelta löytyy kovia valtteja vientimarkkinoille. Luonto tarjoaa voimaa raaka-aineiden puhtaudella, terveellisyydellä, uniikilla pohjoisella ulottuvuudella ja rauhallisuudella. Alueemme tunnetaan lisäksi laadukkaista tuotteista ja palveluista. Innovatiivisuus, aktiivisuus ja luovuus synnyttävät lisäksi jatkuvasti uusia vientimme hittejä.

PONNISTELUJA VIENNIN lisäämiseksi täytyy

Yhteistyö eri yritysten, julkisten toimijoiden ja hankkeiden kanssa tarjoaa kaikille matalan kynnyksen mahdollisuuden. Alueeltamme löytyy osaajia ja apuja moniin eri vaiheisiin, kun vain hyppää rohkeasti mukaan.

INNOSTUIMME KERÄÄMÄÄN alan ammattilaisten kanssa viennin helpottamiseen tähtäävän oppaan, jonka toivomme herättävän lisää kipinää kansainväliseen kauppaan. Koostimme vinkiksi myös erilaisia menestyjien kasvutarinoita.

POSITIIVISEEN MAHDOLLISUUTEEN kannattaa tarttua kiinni, vaikka se vaatisi hyvää päätöksentekoa ja tervettä riskinottoa myös yrityksiltä.

YHDESSÄ OLLAAN ENEMMÄN JA ANNETAAN SEN NÄKYÄ MAAILMALLA.

tehdä aktiivisesti. Suomesta löytyy maailman korkealaatuisin maatalous, puhtain vesi ja ilma, mutta myynnissä, markkinoinnissa ja vientiosaamisessa on parantamisen varaa. Moni yhtiö on myös liian pieni yksin vientimarkkinoille.

Säväyttää

JUURI NYT Pohjois-Savon alueen kehitys ” ja kasvu on ollut ainutlaatuis-

ta. Kansainvälisyyteen panostetaan enemmän kuin koskaan ja meidät tunnistetaan jo kaikissa maailmankolkissa. Hyvä me.

Suomalainen ruoka tunnetaan ” puhtaana ja maistuu monissa

MARLENE SANOUKIAN, TOIMITTAJA

EETU OLLIKAINEN, AD

monipuolisten matkailupalveluiden ja kauniin luonnon ansiosta.

MIRKA HAPPONEN TUOTTAJA, VALOKUVAAJA

www.digimag.fi

Kuopiolla on paljon ” tarjottavaa kansainvälisesti

5

Vientiopas 2017

maissa. Suomen herkkuja löytyy jo ulkomaisten kauppojen hyllyistä ja ne ovat suosittuja tuliaisia.

Uniikki yhdistelmä laaja-alaista osaamista TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT KUOPION KAUPUNKI/SOILE NEVALAINEN

Osaava työvoima, laaja-alainen osaaminen, sitkeys ja uudet innovaatiot siivittävät Kuopiota maailman kartalle.

www.digimag.fi

6

Vientiopas 2017

KUOPIO

K

sa raikasta ilmaa sekä sijaintia uopion alue on vinvointiteknologian kasvavilla idän ja lännen välissä. uniikki yhdisteltoimialoilla.

– Kuopion ja Pohjois-Savon mä tiedettä, taiKaupungilla on laaja ystävyyskasvun vetureina ovat teollidetta, teknologiaa, kaupunkiverkosto, jota hyödynsuus, rakentaminen, kauppa ja teollisuutta ja turnetään aktiivisesti alueen vienmatkailu. Pohjois-Savon teolvallisuutta. Kaupunki tunnetaan tiponnistelujen edistämisessä. lisuus- ja rakennusyrityksillä kansainvälisestikin merkittävänä Viime vuosina on erityisesti pamenee maan keskiarvoa paremosaamiskeskittymänä. Kaupunki nostettu Shanghain Pudongiin, min. Terveysteknologiasta ja on koko Suomen laajuisesti hysillä Kiinassa on valtavat ja tasaihyvinvoinnista odotamme uutvinvointi-, terveys- ja turvallisesti kasvavat markkinat. Kuota kasvualaa Kuopioon, kertoo suusosaamisen edelläkävijä. Valpion delegaatio vieraili kaupunPitkänen. takunnallista kärkeä ovat myös gissa lokakuun puolessa välissä.

Teollisuuden uutta nousua elintarviketuotanto, -tutkimus ja povataan alueelle kaa-jalostus. Alueella vienvaillun Finnpulp Oy:n tiyrityksiä on yli 200.

Kuopion alue on Suomen biotuotetehtaan ja siihen – Kuopiolaiset yrihalutuimpia asumisen, elämisen ja verkostoituvan yritystykset toimivat momatkailun alueita muun muassa toiminnan myötä. Kuonialaisesti ja elinkeiluonnonläheisyytensä, puhtautensa ja pion alue toimii jo suunnotoiminta on rikasta. nannäyttäjänä energia- ja Monipuolinen elinkeihyvän palvelutarjontansa ansiosta. bioteknologiassa. Luonnorakenne kestää panonläheisyys ja raaka-ainevaremmin myös talouden tyrskyis– Matkalla Kiinassa mukanamrat ovat maakunnan merkittäsä, kertoo Kuopion elinkeinojohme oli delegaatio Kuopion alueen vä valtti. taja Jukka Pitkänen. yrityksiä ja liike-elämän edustaPitkänen kannustaa sekä tuoKuopio on koko Itä-Suomen jia kartoittamassa markkinaporeita että vanhempia yrityksiä kasvukeskus positiivisen väestentiaalia ja yhteistyön mahdollipitämään silmät auki maailmaltö- ja työpaikkakehityksensä ansuuksia muun muassa matkailusle. Uusia markkinoita kannattaa siosta. Kaupungin elintärkeitä sa, kertoo Pitkänen reissustaan. etsiä ennakkoluulottomasti, sillä vahvuuksia ovat vahva yliopisvaikka yksi tie ei veisikään peto ja vireä ammattikorkeakoulu, KUOPIO–TAHKO-MATKAILUrille, aina löytyy uusia polkuja. jotka kouluttavat osaavaa työKESKITTYMÄ ON savolaisen – Kaikki lähtee yritysten voimaa. Itä-Suomen yliopisto matkailuosaamisen kruununomasta aktiivisuudesta ja kunon maan laaja-alaisin yliopisto. jalokivi. Kuopion alue on Suonianhimosta, kun ne etsivät Oppilaitoksissa ja start up -yrimen halutuimpia asumisen, elävientituotteilleen potentiaalityksissä on potentiaalia synnytmisen ja matkailun alueita muun sia markkinoita. Joskus kautää uutta yritystoimintaa, liikemuassa luonnonläheisyytensä, punki voi kuitenkin tarjota veideoita, tuotteita ja palveluita. puhtautensa ja hyvän palvelutoapua avaamalla ovia, summaa Kuopion vahvaa terveysosaamistarjontansa ansiosta. EsimerkikPitkänen. ta hyödynnetään terveys- ja hysi kiinalaiset arvostavat Suomes-

”

www.digimag.fi

7

Vientiopas 2017

Kuopion elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen kannustaa pitämään silmät auki maailmalle.

Kansainvälistyvä

kaupunki TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki.

Alueen vahvuuksia ovat keskeinen sijainti, huippuosaaminen sekä maailman huippuluokkaan kuuluva yliopisto.

Suomen yhdeksänneksi suurimmassa kaupungissa, vuonna 1775 perustetussa Kuopiossa, on noin 118 000 asukasta, ja koko Kuopion vaikutusalueella elää 600 000 ihmistä.

Maakuntien välisissä talouskasvun vertailuissa Pohjois-Savo on kärkijoukoissa. Viime vuonna yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa 3,6 %, koko maassa 2,4 %.

Kuopio on yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista ja merkittävä yliopistokaupunki. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 75 %. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 31,7 %.

Pohjois-Savossa vienti kasvoi viime vuonna 3,7 %, kun se koko maassa väheni 0,64 %. Viennin kasvu kiihtyi loppuvuotta kohden. Viennin arvo Pohjois-Savosta on 1 828 miljoonaa euroa, mistä teollisuuden osuus on 1 475 miljoonaa euroa.

www.digimag.fi

8

Vientiopas 2017

KUOPIO

Kuopion lentoasemalla oli vuoden 2017 alusta saakka 169 076 matkustajaa. Lentoliikenteen tavaraliikenne kansainvälisesti oli 141 406 tonnia vuonna 2017.

Kuorma-autoilla valtakunnallisesti kuljetettu tavaramäärä vuoden 2017 toisella neljänneksellä yhteensä 60 miljoonaa tonnia.

Kansainvälinen rautateiden tavaraliikenne tonneittain vuonna 2016 oli 14 552.

Vuonna 2016 Saimaan kanavan tavaraliikenne oli kaikkiaan 1,2 miljoonaa tonnia. Ulkomaan liikenteen kuljetuksia oli 1,1 miljoonaa tonnia ja kotimaan liikenteen 0,1 miljoonaa tonnia. Metsäteollisuuden vientikuljetukset olivat yhteensä 233 000 tonnia.

1 2 3

Pohjois-Savossa teollisuuden vienti kasvoi vuoden 2017 alkupuoliskolla 17,7 prosenttia, koko maassa 10 prosenttia. Pitkällä ajalla Pohjois-Savon viennin kasvu on ollut aavistuksen koko maata parempaa.

Perinteisemmästä teollisuudesta puu- ja elintarviketeollisuus ovat tärkeimpiä, ja matkailulla on suuri merkitys Kuopion taloudelle. Palvelusektori on Kuopion suurin työllistäjä.

Kuopiossa on meneillään monia kansainvälisesti merkittäviä projekteja. Muun muassa maailman suurimman havupuubiotehtaan Finnpulpin 1,4 miljardin investointi sijoittuu Kuopion Sorsasaloon. Myös Kuopion kouluilla on laajaa kansainvälistä hanketoimintaa ja kontakteja.

Lähteet: Pohjois-Savon liitto, Finavia, Liikennevirasto, Tilastokeskus, Kuopion kaupunki

www.digimag.fi

9

Vientiopas 2017

KUMPPANI

TEKSTI JA KUVA DIGIMAG/SARA PAKARINEN

Startupit

kansainvälistymässä Aloittelevan yrityksen kansainvälistyminen vaatii työtä.

Hyvällä suunnittelulla ja ammattilaisten avulla pääsee kuitenkin pitkälle.

S

Startup Kuopion yritysneuvoja Risto Koiviston mukaan suomalaisilla on hyvä maine ulkomailla.

tart up -yritykset ovat innovatiivisia yrityksiä, jotka tavoittelevat nopeaa kasvua. Kansainvälistyminen on startupeille usein tavoitteena, sillä siten päästään suuremmille markkinoille, jolloin yrityksen liikevaihtoineen on helpompi kasvaa. Pohjois-Savossa kansainvälistyminen nähdään merkittävänä kasvunpaikkana.

– Suomesta on hyvä ponnistaa maailmalle, sillä meillä on ollut hyvä maine aina niistä ajoista, kun päävientituotteenamme olivat turkikset, Startup Kuopion yritysneuvoja Risto Koivisto sanoo hymyillen.

Oikeiden markkinoiden löytäminen omalle tuotteelle on ensimmäisiä askeleita kansainvälistymiseen. Kansainvälistyvän yrityksen on tärkeää tutustua myös kohdemaan kulttuuriin ja kaupankäyntitapoihin sekä ihmisiin. Maksu- ja toimitusajat voivat olla erilaisia kuin kotimaassa ja tuotteita voi joutua tullaamaan. Koko ketjun selvittäminen etukäteen ennen ulkomaille laajenemista on todella tärkeää.

– Kannustamme aina etsimään tuotteelle tai palvelulle markkinoita ja selvittämään, onko sille kysyntää. Jos jokin toiwww.digimag.fi

10

mii kotimaassa, yleensä se toimii myös ulkomailla, kertoo Koivisto.

KUOPION ALUEELLE perustetaan Koivis-

ton arvion mukaan vuosittain noin 500 yritystä, joista vajaa 10 prosenttia on start up -yrityksiä. Startup Kuopiolle esitetyistä liikeideoista noin kaksi kolmasosaa jää asiakkaiksi, ja tästä joukosta kaksi kolmasosaa perustaa yrityksen. Lähes kaikki saavat käyntiin menestyvän liiketoiminnan.

Startup Kuopio avustaa aloittavia yrityksiä selvittämällä heidän kanssaan liikeidean pärjäämismahdollisuuksia sekä auttamalla laajalla kokemuksellaan, näkökulmillaan ja erikoisosaamisellaan maksutta ja luottamuksellisesti. Organisaatiolla on myös laajat verkostot, joita yrittäjät voivat hyödyntää. Startup Kuopio tukee yrityksiä liiketoiminnan kasvussa, käynnistämisessä ja kehittämisessä, toimien heille keskustelukumppanina niin kotona kuin maailmalla.

STARTUP KUOPIO Microkatu 1, G-osa, 1. krs, KUOPIO Yritysneuvoja Risto Koivisto, p. 044 7182043 www.startupkuopio.fi

Vientiopas 2017

APUA kansainvälistymiseen

1 YritysKuopio-verkosto

Tarjoaa neuvontaa yrityksille esimerkiksi kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä erilaisia startup-, tuotekehitys- ja innovaatiopalveluita.

Verkostoon kuuluvat Kuopion kaupungin yrityspalvelu, Kuopion Uusyrityskeskus, Kuopion Yrittäjät ry, Savonia, Itä-Suomen yliopisto sekä SAKKY, ja se toimii yhteistyössä TE-palveluiden kanssa. Maksuton Yrittäjän Pika-apu toimii tiistaisin kello 8–10 Kauppakeskus Aapelissa.

Puh. 017 182 089

Entrepreneurship 2 Kuopio Society – KuopioES

Neuvoja, näkökulmia, taitoja ja yhteyksiä yrittäjämielisille uusien yritysten perustamisen auttamiseksi sekä tapahtumien järjestämistä verkostoitumiseen. www.kuopioes.fi

3 Startup Kuopio

Rakentamassa yhdessä alku- ja kasvuyrittäjäasiakkaiden kanssa heille omanlaista polkua. Tukena liiketoiminnan kehityksessä, käynnistämisessä ja kasvussa. www.startupkuopio.fi

KUOPIO KUMPPANI

TEKSTI POHJOIS-SAVON LIITTO/JARI SIHVONEN KUVAT POHJOIS-SAVON LIITTO, SHUTTERSTOCK

Rauta on nyt kuumaa POHJOIS-SAVOSSA

Pohjois-Savon talouden vetureita ovat olleet jo pitkään kone- ja energiateknologiateollisuus, puutuoteteollisuus ja elintarvikeala.

Myös tuoreet vientiluvut kertovat niiden vahvasta merkityksestä maakunnan aluetaloudelle.

K

aikkein voimakkainta pohjoissavolaisen vientiteollisuuden tilausten kasvu oli alkuvuoden 2017 aikana metalliteollisuudessa, jossa päästiin peräti yli 20 prosentin kasvulukuihin. Myös metsä- ja puutuoteteollisuudessa vienti lisääntyi lähes 15 prosenttia.

– Maakunnan pk-yritysten vienti on juuri nyt todella vahvassa kasvussa. Meillä on kasvua miltei tuplasti verrattuna koko maan lukuihin, sanoo aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Pohjois-Savon liitosta.

TULEVAISUUDESSA UUTTA veto-

apua aluetalouteen odotetaan erityisesti hyvinvointi- ja terveysalalta sekä matkailusta. Myös vesiteknologiassa ja biotaloudessa on näkyvissä hyvää liiketoimintapotentiaalia.

Vehreävesan mukaan kasvulukujen taustalla näkyy myös Pohjois-Savon kehittämisstrategiassa tehdyt valinnat kohdentaa julkista kehittä-

misrahoitusta yhteisesti valittuihin kärkialoihin. Se on synnyttänyt tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteisiä oppimisympäristöjä ja osaamiskeskittymiä. Niistä on muotoutumassa kokonaisia innovaatioekosysteemejä, joissa uudet innovaatiot ja palvelut syntyvät yritysten, tutkimuslaitosten, kuluttajien ja muiden toimijoiden tiiviissä vuorovaikutuksessa. Julkisella sektorilla on tärkeä rooli niiden rakentamisessa ja kehittämisessä.

POHJOIS-SAVON LIITTO myön-

tää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea kärkialoille vuosittain noin 10 miljoonan euron edestä.

Alueellisesti toimiva ja kansainvälisesti verkottunut innovaatioekosysteemi tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös investointitoiminnalle. Kasvuyrittäjyyden tueksi Pohjois-Savossa on suunnitteilla uusi pääomasijoitusrahas-

to, johon on tavoitteena kerätä yhteensä 10 miljoonaa euroa kuntien, Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja yksityisten sijoittajien rahaa.

– Kansainvälisyyden edistäminen kaikessa toiminnassa on yksi keskeinen keino tukea maakunnan kasvua ja kehittämistä. Siksi siihen halutaan kohdentaa rahoitusta sekä yritysryhmille että julkisille toimijoille, Vehreävesa toteaa.

Lisäksi Pohjois-Savo tarvitsee lisää muuttajia paikkaamaan eläkkeelle jäävien työpanosta sekä täyttämään kasvavien yritysten osaamistarpeita. Erityisesti teollisten alueiden vetovoimaa on parannettava. Uusia osaajia pitää houkutella yhdessä yritysten ja oppilaitosten kansainvälisten verkostojen avulla myös ulkomailta.

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, KUOPIO Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

www.digimag.fi

11

Vientiopas 2017

Tukea vientiin T TEKSTI DIGIMAG/ILPO LOMMI KUVA DIGIMAG ARKISTO

Vientimarkkinoille ei pidä eikä tarvitse lähteä yksin tarpomaan. PohjoisSavon alueella ovat hyvin edustettuina sekä julkiset tahot, yksityiset konsultointiyritykset että erilaiset hankkeet, joista saa apua kansainvälistymiseen.

www.digimag.fi

avaroiden tai palveluiden viennin käynnistäminen ei ole pikkujuttu edes kotimaan markkinoilla vakiintuneille toimijoille. Pienemmille ja nuoremmille kasvuhakuisille yrityksille se on vielä haasteellisempaa mutta ei mahdotonta, jos valmistautuminen on kunnollista ja vientiartikkelit kilpailukykyisiä sekä ulkomaisten markkinoiden kysyntää vastaavia.

Peruslähtökohdat ovat siten samanlaiset kuin pyrittäessä kotimaan markkinoille. Asiakkaan tunnustama kilpailukyky on löydyttävä. Lisänä ovat muun muassa vientikohdemaiden erilaiset lait ja muut normit sekä käytännöt, kielikysymykset ja logistiikka. Haasteet yleensä kasvavat, mitä kauemmas vientiä suunnataan. Euroopan unionin sisämarkkina-alueelle ja etenkin naapurimaihin vienti on vaivat-

12

Vientiopas 2017

tomampaa kuin muihin maanosiin. Lähtökohtaisesti kaikkialla muualla on markkina-alue runsaan viiden miljoonan asukkaan Suomea suurempi. Jos tuotteet ja palvelut ovat kilpailukykyisiä, on suurin haaste rakentaa toimivat myyntikanavat vientimarkkinoille.

Yksin ja umpimähkään ei vientiä kannata eikä tarvitse suunnitella. Siihen löytyy monenlaista apua, asiantuntemusta sekä rahoitusta. Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi suosittaa kääntymään monen vienninedistäjäorganisaation muodostaman Team Finlandin puoleen. Sillä on Pohjois-Savossa alueelliset asiantuntijat. Team Finlandin kautta vientiä aloittava saavuttaa laajasti julkiset kansainvälistymispalvelut. ‒ Kannattaa kääntyä suoraan kauppakamarin, ELY-keskuksen, Finnveran, Tekesin, alueellisten kehitysyhtiöiden

VIENNISTÄ KASVUA

KUOPIO

3 ensiaskelta vientiin

KESKEISINTÄ

KOKOSIMME POHJOIS-SAVON KESKEISTEN

ja Kuopion kaupungin yrityspalvelun puoleen riippuen siitä, millaisesta vientiprojektista on kyse ja missä vaiheessa suunnitelmat ovat. Ulkoministeriön suurlähetystöt, edustustot ja muu kansainvälinen verkosto voivat myös antaa apua ulkomailla. ‒ Pohjois-Savo on Suomen eturivissä alueellisessa viennin edistämisessä, sillä täällä on ollut jo ennen Team Finlandin perustamista hyvä ja laaja yhteistyöverkosto. Siinä ovat varsinaisten vienninedistämisorganisaatioiden lisäksi mukana muun muassa oppilaitokset, kehitysyhtiöt, Kuopion kaupungin yrityspalvelu ja elinkeinoelämän järjestöt. Lisäksi maakunnan vientiyrityksistä löytyy paljon opastusta ja kokemusta sudenkuoppien kiertämiseksi. Tässäkin asiassa Pohjois-Savossa vallitsee hyvä yhteistyöhenki, selvittää Huhtiniemi.

Hänen mukaansa viennin suunnittelussa ja käynnistämisessä pitää olla pitkäjänteinen, realistinen ja varata tarpeeksi voimavaroja eli aikaa, rahaa ja osaamista markkinaselvityksineen. ‒ Kyse on investoinnista kasvuun.

Ulkomaankaupan riskejä ei pidä pelätä, jos ei väheksyäkään. Hyvin tärkeää on löytää oikeat yhteistyökumppanit

kohdemaissa ja asiantuntijaverkosto avuksi kotimaassa.

Finnvera Oy:n rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen allekirjoittaa Huhtiniemen hyvät ohjeet ja näkemykset. Oman organisaationsa palveluista hän mainitsee vientitakuut saatavien varmistamiseksi jopa 90 prosenttiin asti, ulkomaisen ostajan tai hänen pankkinsa rahoittamisen isoimmissa kaupoissa, vientiin suuntautuvan

Viennin suunnittelussa ja ”käynnistämisessä pitää olla

pitkäjänteinen, realistinen ja varata tarpeeksi voimavaroja eli aikaa, rahaa ja osaamista markkinaselvityksineen.

valmistustuote-erän rahoittamisen sekä ulkomaisen asiakkaan taustojen selvittämisen muun muassa kansainvälisistä luottotiedoista.

Team Finlandin valtakunnalliseen johtoryhmään ja alueelliseen verkostoon kuuluva Nousiainen kehottaa ottamaan yhteyttä ensi alkuun Team Finlandin aluekoordinaattori Markku Koposeen, koska hänen kanssaan on

hyvä alkaa selvittää seuraavia askelia viennin suunnittelussa ja edistämisessä.

FINPRON POHJOIS-SAVON senior advisor Seppo Tossavainen kertoo, että ensi vuoden alusta Team Finlandin ydintaustan muodostavat Finpron ja Tekesin yhdistämisellä syntyvä uusi Business Finland -organisaatio sekä Finnvera ulkoministeriön kanssa. ‒ Vienti on keskeisimpiä valtion elinkeinopoliittisia panostuskohteita, koska tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten nykyinen noin seitsemän miljardin euron vienti jo vuoteen 2020 mennessä. Kun Suomen kokonaisvienti on noin 80 miljardia euroa, on siitä suurin osa suuryritysten varassa. Tämä trendi on nyt muuttunut pk-yritysten merkityksen kasvaessa, ja sitä halutaan vahvistaa.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen yrityspalvelupäällikkö Jari Vitikainen toteaa, että ELY-keskus voi rahoittaa viennin käynnistämistä valmistelevia toimenpiteitä, kuten markkinatutkimuksia, messuosallistumisia sekä kansainvälisen asiantuntemuksen hankintaa ostopalveluna tai henkilöitä palkkaamalla.

vienninedistämisorganisaatioiden asiantuntijoilta kolme ohjetta viennin suunnitteluun ja käynnistämiseen toimialasta riippumatta.

SILJA HUHTINIEMI Toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari 1. Tee kotiläksyt huolella. Huolellinen tutustuminen markkinaan maksaa itsensä takaisin ajassa sekä rahassa.

2. Varmista, että yritykselläsi on kansainvälisen liiketoiminnan osaamista ja kokemusta. Jos sitä ei vielä löydy omsta henkilöstöstä tai hallituksesta, on osaamista tarjolla myös useista viennin edistämis- ja tukipalveluista.

3. Sitoudu ja ole valmis panostamaan. Kansainvälisesti kasvavia yrityksiä leimaa lähes poikkeuksetta luja tahto onnistua.

HEIDI NOUSIAINEN Rahoituspäällikkö, Finnvera Oy 1. Tee kasvu- ja vientisuunnitelma liiketoimintasuunnitelman

lisäksi.

2. Vahvista tiimisi osaamista ja muita voimavaroja.

3. Suunnittele rahoitus, sillä kasvuun tarvitaan usein omaa

pääomaa vieraan pääoman lisäksi.

SEPPO TOSSAVAINEN Senior advisor, Finpro 1. Laita yrityksen perusasiat kuntoon: strategiatyö hallituksessa ja operatiivinen johtoryhmässä, samoin avainhenkilötiimit ja johtaminen. Avainhenkilöillä pitää olla innostunut asenne ja hyvä kommunikaatiokyky vähintään englanniksi.

2. Tutki ja valitse potentiaalisimmat vientimarkkinat ammattimaisesti. Suunnittele ja valmistaudu hyvin potentiaalisten asiakkaiden ja kumppanien kohtaamiseen, koska ensivaikutelma on tärkein. Kehitä myyntikanavat, johda niitä ja paranna markkinaasemaasi jatkuvasti. Kommunikoi ulkomaisten kumppaniesi kanssa säännöllisesti ja laadukkaasti.

3. Talouden hallinta on tärkeää, erityisesti kassan suojelu. Jos siellä on rahaa, liki kaikki on mahdollista – jos ei, niin haasteita riittää.

Kansainvälistymiseen pitää investoida. Kokemuksen mukaan rahaa menee keskimäärin noin kaksi vuotta enemmän kuin tulee.

JARI VITIKAINEN Yrityspalvelupäällikkö, Pohjois-Savon ELY-keskus 1. Varmista, että tuotteesi tai palvelusi on sopiva kohdemarkkinalle, 2. Varaa riittävästi voimavaroja eli aikaa, rahaa ja osaavia henkilöitä, 3. Hyödynnä kokeneita kansainvälisen kaupan asiantuntijoita. www.digimag.fi

13

Vientiopas 2017

KUMPPANI

KANSAINVÄLISTYMINEN

AVAA UUSIA URIA

Markku Koponen aloitti Pohjois-Savon Team Finland -kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattorina 1. marraskuuta.

TEKSTI DIGIMAG/SISKO KORHONEN KUVAT DIGIMAG/SARA PAKARINEN

K

Kansainvälisille markkinoille ei tarvitse lähteä yksin – asiantuntijat auttavat yritystä eteenpäin.

un kustannukset kasvavat ja lähimarkkinoilta ei löydy kasvamismahdollisuuksia, voivat ulkomaanmarkkinat auttaa yritystä laajentumaan ja menestymään.

Kansainvälistymistä suunnittelevan on aivan ensimmäiseksi huomioitava yrityksen tilanne. Ilman kunnossa olevaa taloudellista tilannetta kotimaassa on vaikea haaveilla kansainvälisille markkinoille lähtemisestä. ‒ Vahva pohjatyö antaa paremmat mahdollisuudet onnistua, sanoo Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yrityspalvelupäällikkö Jari Vitikainen. Kun perusasiat ovat kunnossa, on aika ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin. Taustatyön tekeminen on avainasemassa kansainvälisille markkinoille lähtiessä. ‒ Suomalaisille yrityksille tyypillinen ongelma on se, että mennään tuote edellä, eli uskotaan liikaa tuotteen menevän itsestään kaupaksi. Pitäisi tutkia markkinoita ja selvittää

asiantuntijoita hyödyttämällä, onko tuotteelle kysyntää, Vitikainen neuvoo.

ELY-KESKUS TARJOAA yritysten kehittämispalveluja. Alkuvaiheen konsultointipalvelussa ulkopuolinen asiantuntija auttaa yritystä laatimaan strategian sekä liiketoimintaja kansainvälistymissuunnitelman.

Jos yrityksellä on tarvetta isommalle kansainvälistymiseen tähtäävälle hankkeelle, kannattaa siitä laatia kattava suunnitelma.

Yrityksen kehittämisavustuksen tai Tekesin rahoitusten avulla yritys voi saada rahoitusta kansainvälistymiseen tai toiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Vuoden tai kahden pituisen hankkeen aikana yritys voi tehdä erinäisiä toimenpiteitä, kuten käydä messuilla tapaamassa ja etsimässä mahdollisia asiakkaita ja jälleenmyyjiä sekä luomassa kontakteja.

Laajempaa kansainvälistymisapua tarjoava Team Finland on eri yrityspalvelutoimijoiden www.digimag.fi

14

muodostama verkosto. Esimerkiksi Finnvera voi järjestää yritykselle lainarahoitusta, kun taas Finpro tarjoaa neuvontaa vientiin liittyviin kysymyksiin. Alueen toimijat, kuten Kauppakamari ja kuntien elinkeinopalvelut, sekä ulkoministeriön kautta myös lähetystöt, ovat käytettävissä yritysten apuna. Mukana ovat lisäksi TE-toimisto, Savon Yrittäjät, oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt. Yritys voi ottaa yhteyttä mihin tahansa mukana olevaan organisaatioon, jolloin kysymyksille etsitään oikea taho vastaamaan. Jokaisessa maakunnassa on oma Team Finland -koordinaattorinsa. Pohjois-Savossa aloitti 1.11. uusi Team Finland -kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Markku Koponen.

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta 11, KUOPIO Puhelinvaihde 0295 026 500 Asiakaspalvelu avoinna arkisin klo 8–16.15 www.ely-keskus.fi

Vientiopas 2017

VINKKILISTA – Kartoita yrityksesi nykytilanne; vahvuudet ja heikkoudet.

– Ota selvää yrityksesi palveluiden, osaamisen tai tuotteiden kysynnästä maailmalla.

– Hyödynnä asiantuntijoiden palveluita verkostumisessa, rahoituksessa ja strategian luomisessa.

– Ota huomioon tuotteiden ja palvelujen sopeuttaminen kohdemarkkinoille.

– Päätä, toimiiko yrityksesi Suomesta käsin vai kohdemaassa paikallisesti.

– Seuraa markkinoiden kehitystä ja analysoituja tietoja. Ennakoi ja opi tunnistamaan mahdollisuudet ja vaikeudet.

VIENNISTÄ KASVUA

KUOPIO

KUMPPANI

Markkinatutkimuksella

suuntaviivoja kansainvälistymiseen TEKSTI DIGIMAG/SIRPA KORHONEN KUVAT PIXABAY

Yrityksen laajentaessa kansainvälisille markkinoille ei kannata lähteä kokeilemaan hakuammuntaa, vaan kartoittaa kohdemaan markkinoita ennakkoon ja kerätä tietoa päätösten tueksi.

M

arkkinatutkimus on olennainen osa yrityksen lähtemisessä kansainvälisille markkinoille. Yrityksen kasvusuunnitelmat tarvitsevat ensin tietoa pohjakseen, jotta niitä päästään toteuttamaan menestyksekkäästi ja päämäärätietoisesti. Markkinatutkimuksen avulla kansainvälistymissuunnitelmia tekevä yritys saa tietoa kohdemaan markkinoista kattavasti.

Tutkimuksella arvioidaan kohdemarkkinoita ja asiakassegmenttejä, jotka osaltaan tukevat yrityksen kasvua tehokkaasti. Tutkimuksessa kerätään tietoa muun muassa kilpailutilanteesta ja markkinoiden toimintatavasta sekä kartoitetaan asiakkaita, jälleenmyyjiä ja jakelukanavia ja muita tuotteen tai palvelun reittejä yritykseltä asiakkaalle.

KANSAINVÄLISTYMINEN VAATII yri-

www.digimag.fi

16

tykseltä panostusta sekä henkisesti, ajallisesti että taloudellisesti. Panostamalla laatuun ja oikeiden asioiden selvittämiseen välttyy sudenkuopilta. Feelback Groupin asiakkuusjohtaja Marko Hietala korostaa, että investointi markkinoiden tutkimiseen kannattaa. ‒ Markkinatutkimus maksaa moninkertaisesti itsensä takaisin. Se kertoo suunnitelman jatkuvuudesta, monesti asiat ovat yksinkertaisempia ja saadaan

Vientiopas 2017

kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Markkinatutkimuksella saadaan tietoa, jolla voidaan enemmän jalostaa käsitystä siitä, onko kohdemaahan tai useampaan kannattavaa tehdä jatkotoimenpiteitä. Tutkimuksella saa oikeita työkaluja, tietoa kilpailijoista, asiakkaasta ja niiden oikeasta potentiaalista sekä siitä millaisella hankintamenettelyllä tehdään hankintoja ja konkreettisesti tietoa hintatasosta. On tehty tutkimuksia jois-

MARKKINATIETOA

KUOPIO

TIEDONKERUU JA KOHDERYHMÄT

TUTKIMUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSIA

• Desk-Study kohdemarkkinasta • Haastattelututkimukset otantana syvällisemmän tiedon hankkimiseksi • Maatiedot, vientituontitilastot, viranomaislähteet yms.

• Asiakkaat • Jälleenmyyjät • Jakelukanavat • Yhteistyökumppanit

• Uusien asiakassegmenttien tai kohdemaiden potentiaalin arviointi •Markkinointi-/ myyntitoimenpiteiden kohdentamisen tueksi • Kasvun- ja/tai kansainvälistymisen tukeminen

Feelback Groupin asiakkuusjohtaja Marko Hietala korostaa, että investointi markkinoiden tutkimiseen kannattaa.

sa on siirrytty ulkomaille, mutta hankkeita on myös lyöty jäihin, Hietala kertoo.

Markkinatutkimuksen tulokset toimivat päätöksenteon tukena, joten tutkimus ei anna absoluuttista ratkaisua, kuinka tulisi edetä. Taidokkaasti tehty markkinatutkimus antaa suuntaviivat ja kokonaiskuvan tilanteesta, johon yritys on suuntaamassa. Tutkimuksen antamat tiedot antavat eväät myös riskien hallintaan.

MITEN YRITYKSEN sitten kannattaa toimia, kun kansainvälistyminen häämöttää mielessä? ‒ Kun yritys on päättänyt tavoitteista, kannattaa ottaa yhteyttä markkinatutkimusjohtajaan melko alkuvaiheessa. Tutkimusajat riippuvat tutkimuksen luonteesta ja laajuudesta, ja sitä mitä ja kuinka paljon maita tutkitaan. Aikaikkuna on yhdestä kahteen kuukauteen, maksimissaan kolme kuukautta, jolloin tulos-

ta voi hyödyntää. Neljässäkin viikossa saa tulosta aikaa. Olemme kokeneita, ja meillä on valmiit prosessit toiminnoille.

Feelback Groupin markkinatutkimukset antavat ajankohtaista tietoa kohdemarkkinoista ja vaikka toiminnassa säilytetään asiakkaan anonymiteetti, niin voidaan halutessa edistää kontakteja. ‒ Takaamme anonymiteetin ja sen toteutumisen kokonaisuudessaan. Emme kuitenkaan rakenna hidasteita kansain-

www.digimag.fi

17

Vientiopas 2017

väliseen kasvuun, vaan osapuolten niin halutessa voidaan edistää yhteyksiä. Tämä on ketteryyttä toimintamalleissa. Jos ulkomailla on potentiaalinen kohde, voidaan mennä suoraan kontakteihin.

FEELBACK GROUP Asiakkuusjohtaja Marko Hietala Puh. +358 40 749 6110 marko.hietala@feelback.com

Toimivalla tuotteella

läpimurtoon TEKSTI DIGIMAG/SARA PAKARINEN KUVAT PIXABAY

Kansainvälistymisessä on paljon asioita, jotka yrityksen tulee ottaa huomioon. Kotimaasta lähtiessä verkostojen tulee olla kunnossa. Myös kohdemaan ostos- ja kulutuskulttuuri tulee tuntea kielen ja liiketoimintatapojen lisäksi. www.digimag.fi

18

Vientiopas 2017

KV-TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN

KUOPIO

Kehosi hyvinvoinnin ammattilaiset

T

uotekehityksessä tulee ottaa huomioon maakohtaiset asiat, kuten lakivaatimukset, vaaditut luvat, tuotteen ja sen nimen sekä mahdollisen brändin herättämät mielikuvat. Tuotteen käyttötarkoitus ja käyttötapa ovat myös tärkeitä asioita. Tuotetta pitää pystyä tuottamaan sellaisena siinä muodossa, missä asiakas haluaa.

Kansainvälistymiseen yritys itsessään tarvitsee toimivan tuotteen lisäksi paljon osaamista, tietoa ja kärsivällisyyttä. Kansainväliset markkinat ovat kokonaan uusi painopiste liiketoimintaan, joten sitä tulee rakentaa sekä kehittää kärsivällisesti. Yritys voi täydentää puuttuvaa osaamistaan, kokemustaan ja tietotaitojaan rekrytoimalla, kouluttautumalla tai ostamalla palveluita.

HINNOITTELUSSA TULEE huomioida paikallisen kulutuskulttuurin lisäksi hyvän hinta-laatusuhteen tarjoaminen ja se, että asiakas saa nettohyötyä tuotetta ostaessaan. Nettohyöty tarkoittaa hinnan ja asiakkaalle tuotteesta tulevan hyödyn suhdetta, kuten esimerkiksi elämyksiä tai arjen helpottumista. Asiakkaan tulee kokea saavansa käyttämälleen rahalle vastinetta.

Hinnoittelu voi olla joko aggressiivista tai puolustavaa, riippuen esimerkiksi kilpailun määrästä. Joskus tavoiteltaessa esimerkiksi suurempaa markkinaosuutta

Terveytenne ja toimintakykynne hyväksi uusi tuote voidaan myydä halvemmalla. Puolestaan joskus yritys voi hyödyntää takuulupauksia tavoitellessaan lisää uskottavuutta ja asiakkaita.

Riskinä tosin on, että yleensä yritys joutuu palauttamaan asiakkaalle rahat, mikäli lupaus ei toteudukaan. Kermankuorinta-tyyppisessä hinnoittelussa tuotetta myydään korkealla hinnalla pieniä määriä tai vain pienille asiakasryhmille.

KOHDEMARKKINAT ON valittava kohdemaas-

sa tarkasti. Jos yritetään tarjota kaikille kaikkea, viesti ei osu oikeaan paikkaan vaan menee hukkaan.

Sopivan markkina-alueen valintaan ja selvittämiseen kannattaa käyttää apuna niin asiantuntijoiden kuin koeasiakkaidenkin palautetta. Kohdemaan markkinoiden mahdollisia muita kilpailijoita ja tuotteen todellista kysyntää kannattaa selvittää. Tulee myös miettiä, onko yritys valmis sopeutumaan mahdollisiin markkinahintojen muutoksiin, johtuivatpa ne kysynnän vaihtelusta, brändin arvostuksesta tai materiaalien resurssipulasta.

Kaiken kaikkiaan kansainvälistyminen vaatii yritykseltä valmiutta muutoksiin ja kykyä sopeutua uusille markkinoille. Hyvin suunniteltuna vienti antaa valtavasti tilaa kasvaa.

www.digimag.fi

19

Vientiopas 2017

VINKIT 1. Varmista toimivuus. Ota markkinat haltuun toimivalla tuotteella ensin kotimaassa.

2. Muokkaudu markkinoiden mukaan. Kotimaassa toimiva tuote saattaa kaivata pieniä maakohtaisia muutoksia.

3. Tutustu kohdemaan kulttuuriin. Kulttuurilliset erot saattavat yllättää. Joissakin maissa uskonnolliset asiat tai erilaiset uskomukset kannattaa huomioida erikseen.

4. Löydä oikea kohderyhmä.

Oikean asiakassegmentin valitseminen on merkittävä osa kansainvälistymistä.

5. Huomioi hintataso. Valuuttojen kurssit ja eri maiden hintatasot vaihtelevat, mikä tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelussa.

Asiantuntevaa fysioterapiaa ja täsmäliikuntaryhmämme Lisätietoa palveluistamme yrityksemme nettisivuilla Ajanvaraus ja tiedustelu p. 017 265 7700 f. 017 265 7719 Suokatu 23, 70100 Kuopio www.kuopionomtkeskus.fi

Lisätietoja alkavista koulutuksistamme, mm. johtaminen, taloushallinto, markkinointi ja pätevyys- ja korttikoulutukset:

www.sakky.fi/koulutushaku Kysy lisää: Satu Ahonen, 044 785 4915 satu.ahonen@sakky.fi

KV-TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN

KUOPIO

KUMPPANI

Kansainvälisille markkinoille ei ole vain yhtä tapaa mennä, kertoo FINTRA Oy:n Senior Consultant Sonja Antell.

Valmentaja Jenni Rissanen sparraa yrittäjiä ja tiimejä muutostilanteessa.

Kasvua

Hallitse kokonaisuudet ja PÄÄSE TAVOITTEISIIN

KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA TIINA HARING / ROUVA MUSTA

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA FINTRA OY

Kansainvälistymisen tuomissa muutoksissa ja paineissa life coaching voi olla työkalu, joka auttaa hallitsemaan monia osa-alueita yhtäaikaisesti.

Finnish Trade Organisation FINTRA Oy auttaa yritystä oikeiden ratkaisujen löytämisessä ja niiden toteuttamisessa kohdemarkkinoilla.

KANSAINVÄLISTYMINEN EDELLYTTÄÄ YRITYKSELTÄ suunnittelu- ja kehitystyötä sekä verkostoi-

tumista. Se tuo yritykselle myös paljon uusia mahdollisuuksia kasvun tiellä.

– Yrityksen täytyy ensin miettiä tarkkaan, mihin omat resurssit riittävät ja millä kärjellä kilpailuun kannattaa lähteä, neuvoo Sonja Antell yritysten kansainvälistymiseen keskittyvästä FINTRA Oy:stä.

Kansainvälisille markkinoille ei Antellin mukaan ole vain yhtä tapaa mennä, vaan markkinoille meno ja strategia ovat riippuvaisia siitä, mitä yritys tuottaa, millaisia sen resurssit ja markkinarakenteet ovat ja millaisia tarpeita tulevilla asiakkailla on. Markkinatutkimuksen kautta yritys löytää oikean paikan arvoverkossa ja oikeat vaikutuskanavat. Hyvä valmistautuminen vähentää väärien investointien tekemistä.

FINTRAn Navigator-tuoteperhe sisältää palveluita kansainvälistymisen polun eri vaiheisiin. Jokaisen tuotteistetun palvelun takana on FINTRAn pitkä kokemus, valmiiksi mietityt tehokkaat prosessit ja tuloksellinen tapa toimia.

KANSAINVÄLISTYMINEN ON MUUTOS, jossa ulko-

puolinen apu voi olla tarpeen. Life coaching -valmennuksessa on tavoitteena siirtyä laatikon ulkopuolelle tarkkailemaan omaa toimintaa ja ajattelua. Kansainvälistyminen on suuri askel, jossa on hyvä miettiä ja linjata muun muassa ajanhallintaa ja tavoitteitaan.

– Valmentaja kyseenalaistaa, esittää kysymyksiä ja auttaa tunnistamaan erilaisia ajatusmalleja. Uskomukset siitä, että johonkin ei pysty tai ei osaa, voivat olla vain oman ajattelun rajoitteita, life ja business coach Jenni Rissanen havainnollistaa.

Coaching on ratkaisukeskeistä toimintaa. Kansainvälistymisprosessin aikana esille voi tulla erilaisia haasteita sekä stressiä ja sen hallintatarpeita, joissa valmentajan apu voi tuoda hyviä tuloksia.

FINTRA on yksityinen yritys, jolla on pitkä historia. Nykyinen FINTRA muodostuu Finprosta vuonna 2014 irrotetusta konsultointiliiketoiminnasta.

FINTRA tekee eri toimialat kattavia asiakastoimeksiantoja ympäri maailmaa. Verkosto on laaja: yli 150 ulkomaista partneriyritystä, yli 60 maassa. Lisäksi kotimaisia asiantuntijapartnereita käytetään laajasti eri toimialojen konsultointitoimeksiannoissa. FINTRAn toimistot sijaitsevat Helsingissä ja Tukholmassa.

FINTRA OY Eteläinen Makasiinikatu 4, HELSINKI Puh. 040 668 6366 Senior Consultant, Tommi Reinikainen

Kun tavoitteena on muutos, valmentaja sparraa ja kannustaa pääsemään tavoitteisiin.

– Suomessa on hyvää ja laadukasta designia, tuotteita ja palveluita. On tärkeää tiedostaa, että kansainvälistyminen on ennemminkin maraton, kuin pikapyrähdys. Sitkeys, sisukkuus ja keskittyminen oleelliseen tuovat tuloksia, kannustaa Rissanen.

Rissanen on tehnyt työuran IT-maailmassa ja ollut aina kiinnostunut organisaatiosta, johtamisesta ja viestinnästä. Valmentajan rooli oli luonteva askel päästä auttamaan sekä tukemaan yrittäjiä ja tiimejä muutoksen tai kriisin keskellä.

PAJU CONSULTING Kasarmikatu 2, KUOPIO, Puh. 0400 910 300 www.pajuconsulting.fi

Vinkit muutoksen läpivientiin

Karlavägen 108, STOCKHOLM Puh. 050 462 3317 Senior Consultant, Sonja Antell

1. Mitä uutta? Pohdi, mitä uutta ja erilaista pitää tehdä, jotta kansainvälisille markkinoille pääsee.

2. Mistä luovut? Mieti, mistä pitää luopua, jotta resurssit riittävät ja keskityt varmasti olennaiseen.

info@fintra.fi, fintra.fi

www.digimag.fi

21

Vientiopas 2017

3. Mitkä ovat nykyiset vahvuudet? Vaali ja kehitä olemassa olevia vahvuuksia.

4. Mitä keskeneräistä voit hyväksyä?

Maailmalle mennään yksi kärki edellä, kaikkea ei voi muuttaa kerralla.

KUMPPANI

TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVA DIGIMAG/SARA PAKARINEN

MESSILIVE ON TEHOKAS ja vuorovaikutteinen rekrytointikanava valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. www.messilive.fi

Yritys voi kansainvälistyä myös

Suomen sisällä

Vesa Liesivuori auttaa Pohjois-Savon alueella yrityksiä hakemaan ammattilaisia ulkomailta sekä kouluttaa kansainvälistyviä yrityksiä tehokkaaseen tiimityöhön.

K

ansainvälistyminen on osa yrityksen kehittämistä. Sanana kansainvälistymiseen liitetään muun muassa osto- ja jakelukanavien rakentaminen, alihankintaa ulkomailta ja verkoston rakentaminen rajojen yli, mutta se pitää myös sisällään ihmisläheisemmät tekijät. Kansainvälistymistä voidaan tehdä myös Suomen sisällä niin vieraiden kielten, kulttuurin ja kauppatapojen opiskelulla kuin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisella ja perehdyttämisellä omaan maahamme ja työkulttuuriin.

KANSAINVÄLISTÄVÄÄ KOULUTUSTA ja rekrytointipalveluita tarjoava EURES on Euroopan talousalueen julkisten työnvälityspalveluiden verkosto, johon kuuluu lähes tuhat asiantuntijaa. Suomen haaran useat asiantuntijat toimivat TE-toimistoissa ympä-

Kansainvälistyvä yritys vaatii ennen kaikkea paljon työtä ja resursseja, mutta myös perehtymistä sekä uuden asioiden oppimista kouluttautumisen merkeissä. Kansainvälistä koulutusta tarjoava EURES on auttanut useita Pohjois-Savon kansainvälistyviä yrityksiä. ri maan, ja sen toimintaa ohjaa työ- ja elinkeinoministeriön Laura Perheentupa. Pohjois-Savon TE-toimiston asiantuntija Vesa Liesivuori auttaa Pohjois-Savon alueella yrityksiä hakemaan ammattilaisia ulkomailta sekä kouluttaa kansainvälistyviä yrityksiä tehokkaaseen tiimityöhön. ‒ Yritykset voivat kansainvälistyä kahdella tapaa – niin ulkomailla vienti- ja tuontimarkkinoilla kuin myös kotimaassakin työyhteisöllisin tavoin. Ensimmäisessä tapauksessa voimme olla ulkomaille laajentavan yrityksen apuna monin erilaisin tavoin, jotta löydämme ja saamme aikaiseksi tarvittavan ja toimivan työyhteisön.

Tässä suhteessa EURES on tehokas verkosto, jolla voimme olla yhteydessä muiden maiden asiantuntijoihimme. Kansainvälistyvät yritykset yleensä hakevat osaajiltaan paikallista kielitaitoa ja tuntemusta niin paikallisista tavoista kuin myös yhteyksistä, Liesivuori kertoo. www.digimag.fi

22

‒ Kotimaan kansainvälistymisessä tarjoamme rekrytoinnin ohella muun muassa Työpaikkasuomi-koulutusta ja kansainvälisiä työyhteisövalmennuksia, joihin lukeutuu esimerkiksi suomen kielen kielikoulutus yritysten ulkomaalaistaustaisille työntekijöille.

Jokaista koulutusta voidaan räätälöidä yrityksen, sen palveluiden ja valmistettavan tuotteiden tarpeen mukaan. Yritys maksaa vain 30–50 % valmennusten ja koulutusten kokonaishinnasta. Loppuosuus on de minimis -tukea, josta vastaa Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) -hanke. Kansainväliset yritykset saattavat laajentaessaan kohdata kotimaassa työvoimakapeikkoja, jolloin tarvittavaa erikoisosaajaa täytyy hakea ulkomailta. Näissä tilanteissa palvelumme ovat yrityksille erittäin tärkeää, Liesivuori jatkaa.

KOULUTUKSEN ALKUVAIHEISTA lähtien Vientiopas 2017

opettaja on mukana arvioimassa ja räätälöimässä henkilökunnalle tarvittavaa koulutusta aina laitekohtaisesta opetuksesta kieliopetukseen. Kielitaidon karttuessa työntekijät kehittyvät ammatissaan nostaen työmotivaatiota ja -tehokkuutta sekä integroituvat yhteiskuntaan muodostaen samalla pitkäaikaisen työsuhteen. Koulutuksilla voidaan kouluttaa myös esimiesten valmiuksia toimia monikulttuurisissa työympäristöissä.

TE-TOIMISTO / EURES-PALVELUT Kallanranta 11, KUOPIO www.te-palvelut.fi/eures www.eures.europa.eu

KV-TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN

Markkinointiviestintä TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG ARKISTO

Markkinointi aloitetaan kohderyhmämäärittelyllä, tavoitteen asettamisella ja kiinnostavan viestin luomisella. Oikeaa välinettä käyttämällä viesti näkyy ja kuuluu kauas.

M

arkkinoinnin ja viestinnän toimenpiteiden tulee olla huolella suunniteltuja. Tärkeää on miettiä mitä, miten ja miksi halutaan viestiä sekä mille kohderyhmille viesti suunnataan. Markkinointi ei ole vain tuotteen myymistä, vaan myös yrityksen ja brändin esittelyä.

Kaksi tärkeintä asiaa ovat myyntiväittämän määrittäminen sekä hissipuheen suunnittelu. Näiden avulla jokaisella yrityksen ja jakeluverkoston jäsenellä tulee olla selkäytimestä faktat siitä, mikä on yrityksen kilpailuetu.

JOKAISESSA MARKKINOINTITOIMENPITEESSÄ pitää kiinnittää asiakkaan huo-

mio, herättää kiinnostus, vakuuttaa asiakas tuotteen sopivuudesta sekä kehottaa

häntä toimimaan. Varsinkin toimintakehotus saattaa usein jäädä pois uutiskirjeestä tai muusta materiaalista.

Markkinointimateriaalien suunnittelu kannattaa antaa ammattilaisten käsiin.

Laadukkaat materiaalit ja kielellisesti sujuvat tekstit sekä brändiä tukeva visuaalinen ilme viestivät yhtenäistä ja luotettavaa kuvaa yrityksestä.

Verkkosivusto on yrityksen käyntikortti, ja sen ulkoasun tulee olla linjassa muiden markkinointimateriaalien kanssa.

Uutiskirjeistä, sosiaalisen median kanavista tai verkkobannereista kannattaa ohjata kaikki liikenne kotisivuille, sillä se on yrityksen verkkokivijalka ja aina omassa hallinnassa. Nykyaikaisisilla raportointityökaluilla on helppo seurata viestien vaikuttavuutta siitä, mistä liikenne sivustolle tulee. www.digimag.fi

MAASSA MAAN kanavat – myös sosiaalisessa mediassa. Useimmissa läntisissä maissa voi hyödyntää Facebookin ja YouTuben mahtavia markkinointityökaluja sekä tarkkaa kohdentamista oikeille kohderyhmille.

Sen sijaan esimerkiksi venäläiset ja kiinalaiset tavoittaa omien palveluidensa kautta. Kannattaa olla siellä, missä kohderyhmäkin on.

Kansainvälisillä markkinoilla kannattaa huomioida eri kielialueet. Esimerkiksi Aasiaan, Venäjälle tai Espanjaan tai muille suurille kieliryhmille kannattaa markkinoida heidän omalla kielellään. Englanti ei toimi niin hyvin, kun kansa on tottunut asioimaan omalla kielellään. Tämä kannattaa huomioida myös verkkosivuston kieliversioissa sekä asiakaspalvelukielissä.

23

Vientiopas 2017

KUOPIO

VINKIT 1. Sitoudu pitkäjänteiseen toimintaan.

Luo markkinointisuunnitelma, johon sitoudut. Yksityiskohtia voi hioa matkan varrella, mutta suuret linjat pitävät, jolloin toiminta on systemaattista.

2. Hyödynnä alan messut.

Yritystä, brändiä ja tuotetta voi esitellä alan tapahtumissa. Samalla pystyy tarkastelemaan kilpailijoiden puuhia, verkostoitumaan sekä löytämään uusia yhteistyökumppaneita.

3. Varmista verkkosivuston mobiilitoimivuus. Internet kattaa lähes koko maailman, ja ihmiset surfaavat koko ajan enemmän mobiililaitteilla.

Optimoidut sivut tekevät lisätiedon hankkimisesta tai ostamisesta helpompaa.

4. Opettele hissipuhe ulkoa.

Selkäytimestä tuleva hissipuhe sujuu myös kohdemarkkinoiden kielellä. Puheella vakuutat nopeasti potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit tuotteen hyödyistä.

5. Luota ammattilaisiin Ammattimaisen näköiset verkkosivut ja muut markkinointimateriaalit tukevat brändiä ja luovat yrityksestä luotettavan kuvan. Yhtenäinen viestintä ja visuaalinen ilme luovat muistijälkiä.

6. Viesti valtakielillä. Suuret kieliryhmät ovat tottuneet asioimaan omalla kielellä, jolloin englanti ei toimi niin hyvin. Ota avuksi osaava kääntäjä.

Varmista myös, että verkkosivustolla on kohdemaassa tarvittava kieliversio.

KUMPPANI

Toimitusjohtaja Anne Pääkkönen on luotsannut yritystä vuodesta 1989 lähtien

Iloiset ammattilaiset Konjunktuurin 25-vuotisjuhlahumussa

TEKSTI JA KUVAT KONJUNKTUURI OY

Hyvästi kielimuurit Kansainvälisessä yritysmaailmassa on hyvä olla tukena monialainen tiimi, jolta sujuu kääntäminen, tulkkaus sekä erilaiset viennin paperityöt. Savolaisen eläväinen mualimanluokan porukka auttaa asiakkaitaan kansainvälisen yritysmaailman arkisissa haasteissa ja yllättävissä käänteissä.

K

onjunktuuri Oy:n palvelupaletin kolme merkittävintä osa-aluetta ovat kielipalvelut, taloushallintopalvelut ja henkilöstövuokraus. Yrityksen moniammatillinen asiantuntijoiden joukko tekee asiakaskohtaisesti sitä, mitä tilataan.

Vientiin suuntautuneita yrityksiä yritys auttaa laatimalla erilaisia vientiasiakirjoja, kuten proformia ja pakkalistoja. Väliaikaista vientiä varten yritys myöntää kauppakamarin valtuuttamana myös tulliasia-

kirja ATA Carnet’n. Kielimuurit ratkaistaan ammattikääntäjien ja -tulkkien avulla lähes 40 eri kielellä.

MONIKIELISYYDELLÄ ON erittäin

suuri rooli yrityksen arjessa ja historiassa, sillä toimitusjohtajalla Anne Pääkkösellä on yli 30 vuoden kokemus unkarin kielen tulkkaamisesta. Konjunktuuri sanana tarkoittaa suhdanteita. Se on kansainvälinen nimi, joka sopii suomalaisen suuhun ja tarkoittaa kaikilla kielillä samaa.

28-vuotisen taipaleensa aika-

na Konjunktuuri Oy on kehittänyt palveluitaan yritysten tarpeita vastaaviksi, oli kyseessä sitten pieni pk-yritys tai suuri monikansallinen yhtiö. Asiakkaat ja heidän liiketoimintansa tunnetaan hyvin, jolloin palvelu on joustavaa ja monipuolista. Lisäksi yrityksille tarjotaan muun muassa palkanlaskentaa, osto- ja myyntireskontran hoitoa, laskutuspalvelua, projektiosaamista ja sihteeripalveluita.

KONJUNKTUURI OY on perustet-

tu Varkauteen vuonna 1989. Yritykwww.digimag.fi

24

Vientiopas 2017

sen viisi perustajajäsentä valitsivat Pääkkösen yrityksen osakkaaksi, toimitusjohtajaksi ja ensimmäiseksi työntekijäksi. Tuolloin työvälineinä toimivat ainoastaan lankapuhelin, laskukone ja sähkökirjoituskone.

Pääkkönen ryhtyi yrittäjäksi synkällä lamalla alkaneen 90-luvun alussa, jolloin teollisuuskaupungin yritykset turvautuivat yhä useammin vuokratyövoimaan.

Uuden vuosituhannen nousukauden myötä vaurastuneet yritykset tarvitsivat entistä enemmän käännös- ja tulkkauspalveluja. Moni-

puolinen ja aikakauden haasteisiin sopeutuva yritys löysi paikkaansa yritysmaailmassa, mutta oli myös mukana synnyttämässä ja vahvasti taustavaikuttamassa uusia toimijoita alueelle. Nykyisin yrityksessä työskentelee useita eri alojen ammattilaisia, joita voi tavata asiakasyrityksissä tai yrityksen omassa toimistossa.

KONJUNKTUURI OY Wredenkatu 2 (Navitas 2) VARKAUS Puh. 0207 290 760 www.konjunktuuri.fi

KV-TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN

KUOPIO

Jakelukanavat TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG ARKISTO

Pääsääntöisesti kansainvälistyessä tuotteiden jakelulle on kaksi tapaa. Joko se hoidetaan itse suoramyynnin tai oman yhtiön kautta tai se uskotaan jälleenmyyjälle.

Kansainvälistyessä on tärkeää tuntea eri jakeluteiden mahdollisuudet ja toimintatavat.

K

ansainvälistyessä jakeluyhteistyö on merkittävässä asemassa.

Jokaisessa maassa on omat toimintatapansa kanavien määrässä ja merkityksessä. Kanava, joka Suomessa toimii hyvin, voi olla toisessa maassa täysin merkityksetön. Maiden jakelukanavaverkostot voivat olla hyvin suoria tai monimutkaisia.

JOIHINKIN KANAVIIN pääseminen saattaa

olla isojen rahojen takana. Esimerkiksi ison brändin suuren volyymin viestintäkanaviin tai tuotekatalogiin pääseminen voi maksaa huomattavia summia. Pienille yrityksille suuret investoinnit voivat olla mahdottomia, mutta jokaiseen budjettiin löytyy varmasti ratkaisu.

Kansainvälinen jakelu on kaikkien ulottuvilla internetin myötä. Ensiaskeleita voi ottaa online-kanavien kautta. Oleellista on myös, että omat verkkosivustot ovat kunnos-

sa. Verkkosivusto on yrityksen käyntikortti ja huonosti hoidetut tai olemattomat sivut heikentävät luottamusta yritykseen. Kannattaa varmistaa, että yhteystiedot ovat oikein ja yhteydenotto sujuu sitä kautta mutkattomasti.

Suoramyynnin etuna on se, että hinnoittelu pysyy omissa käsissä ja kaikki tulot tulevat suoraan myyjälle. Jakelukanavan kautta myytäessä kanava määrittää hinnan ja kustannuksia tulee maksettavasta myyntiprovisiosta. Toisaalta markkinointia tehdään kanavan kanssa yhteistyössä, ja myös asiakaskontaktointi on kanavan hoidettavana.

Tunnettu jälleenmyyjä voi edesauttaa tuotteen myyntiä omalla hyvällä brändillään. Toisaalta suoramyynnissä ei ole pelkoa siitä, että kanavasta jäisi asiakkaalle huono mielikuva.

JAKELUTEIDEN VALINTA voi vaikuttaa suoraan jopa tuotteen imagoon. Mikäli jälleenmyyjä tai -myyntikanava toimii huonosti, saa www.digimag.fi

25

tuote helposti kuluttajien silmissä huonon maineen. Ostamisen tulee olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista. Jakeluyhteistyö myös vaikuttaa suoraan viivan alle eli myyntiin, tulokseen ja asiakassegmentin rakentumiseen. Jokaisella kanavalla on oma asiakaskuntansa, joten on tärkeää kohdentaa jakelu oikealle yleisölle. Tuotetta voidaan joutua sopeuttamaan kanavan ja asiakkaiden tarpeisiin.

TÄRKEÄÄ ON hyödyntää useaa jakelukanavaa riskien minimoimiseksi. Mikäli jokin kanava ei toimi tai irtisanoo sopimuksensa, ei myynti jää tyhjän päälle. Liikaa ei kuitenkaan kannata hamstrata, sillä useiden kanavien hallinnointiin menee enemmän aikaa. Pääsääntönä on aloittaa yhdestä hyvästä jälleenmyyjästä ja jatkaa siitä pikkuhiljaa markkinoiden valloittamista.

Ajan kuluessa jokainen yritys löytää itsellensä sopivan verkoston.

Vientiopas 2017

VINKIT 1. Perehdy erilaisiin jakelumahdollisuuksiin. Selvitä miten tavoita kohdemarkkinoiden asiakkaat. Samat kanavat eivät toimi kaikkialla.

2. Päätä kuinka paljon teet itse.

Internetin aikakaudella suoramyynti on helpompaa kuin koskaan. Mieti missä tilanteessa jakelu on kuitenkin parempi ulkoistaa.

3. Tee sopimukset kirjallisesti.

Kirjallisilla sopimuksilla vältyt ikäviltä yllätyksiltä ja varmistat pitkäjänteisemmän toiminnan. Sovi myös miten raha liikkuu.

4. Huomioi lainsäännölliset kommervenkit. Jokaisessa maassa on omat lakipykälänsä, joihin kannattaa perehtyä huolella. Esimerkiksi kuluttajansuojalaki vaihtelee maittain.

5. Ole pitkäjänteinen.

Suunnitelmallinen ja reilu toiminta lujittavat suhteita puolin ja toisin.

Luottamus rakentuu ajan kanssa.

6. Monista toimintamallit.

Toimivia toimintamalleja kannattaa hyödyntää uusilla alueilla. Ota kuitenkin markkinoiden omat erityispiirteet huomioon.

TEKSTI DIGIMAG/SAGA IINATTI JA SARA PAKARINEN KUVA SHUTTERSTOCK

Vinkkejä kasvun rahoitukseen Yritykset tarvitsevat usein ulkopuolista rahoitusta laajentaessaan toimintaansa uusille liiketoiminnan alueille. Nykyään yrityksille on tarjolla paljon erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ja -tahoja auttamaan ja vauhdittamaan kasvua.

1

Finnvera tarjoaa yrityksille rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin. Finnveran pk-yrityksille suunnattu Vientikaupan rahoitus -ohjelma tutustuttaa yritykset viennin rahoitusmahdollisuuksiin ja tarjoaa työkaluja vientikaupan käynnistämiseen. Painopisteenä ovat konkreettiset vientihankkeet ja näiden rahoitusratkaisut. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa.

2

Tekes tarjoaa useita rahoitusmalleja kansainvälistymiseen, kasvuun ja yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tärkein kohderyhmä ovat kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset, joilla on kykyä ja tahtoa menestyä. Tekes tarjoaa kolmenlaista rahoitusta: lainoja, avustuksia ja rahastosijoituksia.

ELY-keskukset ovat valtion aluehallinnon yksiköitä, joiden yksi tehtävä on antaa yrityksille rahoitus- ja kehittämispalveluita. ELY-keskuksesta yritykset voi-

3

vat hakea avustus- ja tukirahoitusta kehittämishankkeidensa rahoitukseen. Kehittämisavustuksen tarkoitus on tukea yrityksen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä sekä luoda parempia edellytyksiä liiketoiminnalle. Avustuksen tärkeimpänä painopisteenä on yritysten kansainvälistyminen.

TeamFinland kokoaa yhteen yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkoston. Kansainvälistymisen verkosto tarjoaa yrityksille sujuvan

4

palveluketjun aina neuvonnasta rahoitukseen. Laaja verkosto kerää yhteen monipuoliset rahoituspalvelut, avustukset, lainat, takaukset ja pääomasijoitukset.

Pankkirahoituksella on perinteisesti ollut merkittävä rooli yritysten rahoittajana. Pankkien myöntämät yrityslainat ovat perinteinen ja tunnettu rahoitusmuoto. Yritykset voivat saada pankista pitkä- tai lyhytaikaista lainaa erilaisiin rahoitustarpeisiinsa.

5

MUITA RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE STARTTIRAHA TE-palveluiden tarjoaman starttirahan tarkoituksena on edistää uutta yritystoimintaa sekä työllistymistä.

Raha turvaa yrittäjän toimeentulon siltä ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistäminen kestää, mutta kuitenkin maksimissaan vain 12 kuukauden ajalta.

INNOVAATIOSETELIT Tekesin valtakunnallinen innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää tuotteita ja palveluitaan, tai hankkia uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa osaamista ja tietoa.

Innovaatiosetelin arvo on 6 200 euroa ja sen avulla voi hankkia palveluita esimerkiksi yrityksiltä, tutkimusorganisaatioilta ja yliopistoilta.

JOUKKORAHOITUS JA JOUKKOLAINARAHOITUS Verkossa toimii useita joukkorahoitus palveluita- ja alustoja, joiden tavoite on saattaa rahoituksen hakija ja sijoittaja yhteen. Tutustu esimerkiksi seuraaviin: www.invesdor.com www.kickstarter.com www.kansalaisrahoitus.fi www.mesenaatti.me www.indiegogo.com www.fundedbyme.com

ENKELISIJOITTAJAT Bisnesenkelillä tarkoitetaan yksityishenkilöä, joka sijoittaa listaamattomaan potentiaaliseen kasvuyritykseen. Sijoituksen lisäksi enkeli auttaa yritystä myös henkilökohtaisella osaamisellaan ja verkostoillaan. Vastineeksi hän odottaa yrityksen menestystä ja tuottoa sijoittamalleen rahalle.

Lisätietoja www.fiban.org www.businessangels.fi

www.digimag.fi

26

Vientiopas 2017

Myös useita joukkolainarahoituksiin keskittyviä palveluita löytyy verkosta.

Tutustu seuraaviin: www.vauraus.fi www.lainaaja.fi www.fixura.fi www.fellowfinance.fi Fundu Oy:n tarjoama Siltalaina on joukkolainapohjainen lisärahoitus julkisen rahoituksen saaneille yrityksille.

PÄÄOMASIJOITUS Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kasvu- ja kehitysmahdollisuudet.

Tutustu esimerkiksi: www.tesi.fi www.panostaja.fi

RAHOITUSTA KANSAINVÄLISTYMISEEN

KUOPIO

TEKSTI DIGIMAG/SIRPA KORHONEN

ESIR mahdollistaa mittavat investoinnit Rahasto aloittelevien yritysten avuksi POHJOIS-SAVON ALUEELLE SYNTYY

vuosittain runsaasti uusia yrityksiä eri toimialoille. North Savo Startup Fund -hankkeessa perustetaan pääomasijoitusrahasto aloittavien yritysten pääoman tarpeeseen. Rahastoon tarvittava selvitystyö on jo käynnissä. Tällä hetkellä hanke odottaa hyväksyntää Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Alkuselvityksien ja -suunnitelmien perusteella kymmenvuotisella toiminta-ajallaan rahasto tekee vuosittain ensisijoituksia 5–15 kappaletta Pohjois-Savossa toimiviin yrityksiin.

Jatkosijoituksia tehdään kehittymisen mukaan.

Rahoitusta hankkeelle suunnitellaan yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kunnilta tulee noin 2,1 miljoonaa euroa ja Pohjois-Savon ELY-keskukselta runsaat 5 miljoonaa euroa. Yksityisiltä toimijoilta odotetaan noin 3 miljoonaa euroa hankkeeseen.

Odotusten mukaan hanke käynnistyy ja ensimmäiset sijoitukset tehdään alkuvuodesta 2018.

Lisätietoja: Yritysasiantuntija Juha Heikkinen Pohjois-Savon ELY-keskus juha.e.heikkinen@ely-keskus.fi

Euroopan strategisten investointien rahasto tähtää Euroopan talouden nousuun laittamalla rahan liikkumaan ja mahdollistamalla suuret hankkeet takausjärjestelmällä.

T

akausjärjestelyn tavoitteena on saada ensimmäisessä vaiheessa heinäkuuhun 2018 mennessä investointeja Euroopassa liikkeelle 315 miljardin euron edestä. Jatkossa takausjärjestelyn koko on tarkoitus kasvattaa 500 miljardiin euroon ja toiminta-aika vuoteen 2020 asti.

Marraskuussa 2014 Euroopan komissio käynnisti investointiohjelman, jonka tarkoituksena on saada raha liikkeelle ja Euroopan talous nousuun. Osa investointiohjelmaa 2015–2017 on Jyrki Kataisen johtama Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), josta yritykset voivat hakea rahoitusta ja takausjärjestelyjä uusiin, innovatiivisiin ja muuten vaikeasti rahoitettaviin hankkeisiin.

PÄÄASIALLISESTI ERILAISET rahoituslaitokset ja pankit välittävät alle 25 miljoonan euron hankkeiden rahoitusta ESIRin piirissä. Yli 25 miljoonan hankkeet menevät suoraan Euroopan investointipankin kautta.

Suomessa EU-rahoituksen välittäjäorganisaatioina toimivat tällä hetkellä yksityiset www.digimag.fi

27

pankit, kuten OP, Nordea sekä Oma Säästöpankki. Välittäjiksi voivat ryhtyä erilaiset rahastot ja rahoituslaitokset.

ESIRin tavoittelemista investoinneista 75 prosenttia kohdistetaan infrastruktuuriin ja uudistuviin teollisiin investointeihin ja loput 25 prosenttia pk-yrityksille.

ESIR mahdollistaa takauksen yrityksien suuriin investointeihin. Rahoitusta voi hakea taloudellisesti kannattavien investointien toteuttamiseksi. Rahoitus on vastikkeellista, ja hankkeen täytyy sisältää myös yksityistä rahoitusta. ESIRin takaamaa rahoitusta voivat hakea kaikenlaiset ja -kokoiset suomalaiset yritykset ja muut yhteisöt sekä julkisyhteisöt, julkisoikeudelliset laitokset ja julkisia palveluita tuottavat yhtiöt. ‒ Suomi on hyötynyt takausjärjestelystä varsin hyvin. Syyskuuhun 2017 mennessä EIP oli hyväksynyt suomalaisia hankkeita 1,3 miljardin euron edestä, ja komissio odottaa tämän käynnistävän investointeja Suomessa yhteensä 5,1 miljardin euron edestä, kertoo Finnveran ohjelmapäällikkö Valtteri Vento.

Vientiopas 2017

METSÄ GROUPIN Äänekosken biosellutehdas on ensimmäisiä suomalaisia ESIR-rahoituksella käynnistettyjä hankkeita. Maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotetahtaan kokonaisinvestointi on 1,2 miljardia euroa. Tehdas käynnisti toimintansa elokuun 2017 puolessa välissä. ‒ ESIRin takausjärjestelyä on tähän mennessä hyödynnetty Äänekosken hankkeen lisäksi Suomessa muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä laajasti isoihin teollisiin investointeihin ja pk-yritysten rahoitukseen. Huomionarvoista on, että suhteessa väkilukuun Suomi on hyötynyt takausjärjestelystä kesään 2017 mennessä eniten ja suhteessa bruttokansantuotteeseen viidenneksi eniten Euroopassa, Vento lisää. ‒ Neuvontaa eurooppalaisesta rahoituksesta annetaan puhelinpalvelussa, sähköpostitse ja tapaamisissa. Lisätietoa löytyy esir.fi-nettisivuilta, joilla asiakas voi muun muassa tehdä soveltuvuusarvion hankkeensa sopivuudesta ESIRin piiriin. Kiinnostus ESIR-rahoitusta kohtaan on jatkuvassa kasvussa. Nettisivut tavoittavat kuukaudessa noin 300 uutta kävijää.

KUMPPANI

Toimitusjohtajat Tuija Keinonen, Medfiles Oy ja Pekka Hoffrén, Servicepoint Oy

Rahoitukset

kansainvälistymisen apuna TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVAT DIGIMAG/SARA PAKARINEN

Näkyvin tarve kansainvälistymisessä on rahoitus. Kansainvälistyminen vaatii yritykseltä monenlaista taustavoimaa, joista rahoitus tutkimukseen sekä kehitystyöhön ovat ensisijaisessa asemassa kansainvälistymisen mahdollistamisessa.

R

esurssit, mukaan luettuna rahoitus, ovat yksi tärkeimmistä onnistuneen kansainvälistymisen tekijöistä. Haasteet ja näin ollen myös tarpeet ovat suuret, ja niihin maailman markkinoille valmistautuvat yritykset saavat apua erilaisilla rahoitusratkaisuilla. Näihin tarpeisiin Tekes tarjoaa yrityksille niin avustusta kuin myös lainapohjaista rahoitusta, joka mahdollistaa tuotekehitystutkimuksen sekä kehitystyön. Tekes myös sparraa yrityksiä kansainvälisyyttä varten kymmenien tuhansien rahoitusprojektien kokemuksella, jotta tavoitteet kehityshankkeissa toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla ja yritykset olisivat valmiita ottamaan entistä mittavempia askeleita. ‒ Tuotekehitysavustus kohdistuu tutkimukselliseen toimintaan, jolla luodaan pohja varsinaiselle tuotekehitykselle. Rahoitta-

mamme hankkeet ovat keskittyneet joko kansainvälistymisen kartoittamiseen ja juridiseen tutkimukseen. Käytännössä avustusprosentti on puolet projektin kuluista. Projektin rahoituskelpoisuudessa arvioimme haasteellisuutta, tutkimuksellisuutta sekä tuotteen potentiaalia kansainvälisillä markkinoilla, Tekesin asiantuntija Harri Kivelä kommentoi. ‒ Tuotekehityslainalla voidaan puolestaan tehdä hyvin konkreettista kehitystyötä esimerkiksi prototyyppien suunnittelun ja toteuttamisen suhteen sekä tehdä tarvittavat testaukset myös asiakkaan päässä. Tämän luontoiset lainahankkeet saattavat paisua hyvinkin isoiksi, jolloin kokonaisprojektin budjetti saattaa olla monia miljoonia euroja. Rahoitamme totta kai myös pienempiä hankkeita. Tuotekehityslainoissa on lainan osuus on 70 prosenttia kokonaiskustannuksista, joista saa heti puoltavan lainawww.digimag.fi

päätöksen jälkeen 30 prosenttia ennakkoa.

Hyvänä puolena myös mainittakoon, että laina on pienkorkoista eli puhutaan prosentin korkotasosta ja laina-ajat ovat pitkiä seitsemästä aina kymmeneen vuoteen ja tilanteista riippuen jopa 20 vuoteen, Kivelä jatkaa.

Kivelä painottaa kokonaisrahoituksen tärkeyttä kansainvälistymisessä, jossa Tekesin sekä muiden rahoitusyhtiöiden, kuten Finnveran, ja pankkien sekä pääomasijoitusten rooli nousee tärkeään asemaan. Kokonaisrahoitus täytyy selvittää jo tuotekehitysvaiheessa, jotta yritys on kilpailukykyinen maailmankaupassa. Maailman markkinat vaativat myös myyntitaitoisen henkilökunnan, joka tietää, tuntee ja osaa tarvittavat toimintatavat.

TEKESIN RAHOITTAMISTA esimerkkihank-

keista Medfilesin, Servicepointin ja NewIconin yhteishanke mahdollistaa lääkkeen ket28

Vientiopas 2017

jun turvallisen tuotteistamisen. (tutkimuksesta kuluttajalle).Tekesin myöntämä innovaatiorahoitus on ollut merkityksessään erittäin suuri Servicepoint Kuopio Oy:n kehityspolussa perinteisestä kunnossapitoalan yrityksestä korkean teknologian yritykseksi, turvallisen pakkaamisen ja jäljitettävyyden ratkaisujen toimittajaksi ja markkinajohtajaksi sekä serialisointiteknologian toimittamisessa lääke- ja elintarviketeollisuuteen.

– Muutos ei olisi ollut mahdollinen ilman Tekesin mukana oloa uusien innovaatioden tuottamisessa ja kehittämisessä kaupallisiksi tuotteiksi. Tavoitteenamme on kehittyä Meditrio-verkoston kolmen yrityksen ryppäänä johtavaksi pohjoismaiseksi ja merkittäväksi globaaliksi lääkkeen ketjun turvallistajaksi vuoteen 2022 mennessä, kommentoi Servicepointin toimitusjohtaja Pekka Hoffrén.

TEKES, KUOPION TOIMIPISTE Kallanranta 11, KUOPIO, puh. 029 505 5000 www.tekes.fi

SEURANTA

KUOPIO

Vientiprosessin

SEURANTA TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

Viennin käynnistämisen jälkeen on tärkeää myös muistaa seurata tuloksia.

J

atkuvalla ja säännöllisellä asiakaspalautteiden keräämisellä voidaan tarkkailla laatua ja selvittää tavoitetaanko oikeat kohderyhmät. Palautteen keräämisen jälkeen ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin. Uusien toimenpiteiden toimivuutta puolestaan tarkkaillaan uudella asiakaspalautekierroksella. Ym-

VINKIT SEURANTAAN pyrä sulkeutuu ja toiminta kehittyy jatkuvasti.

• Ole suunnitelmallinen. Mieti mitä haluat palautteen avulla selvittää ja miten saat sen selville.

• Käytä oikeita kanavia. Mieti miten toteutat palautteen keräämisen ja missä tavoitat

kohderyhmäsi parhaiten.

YRITYSTEN TULEE pitää tarkkaa tilastoa

• Kehitä toimintaa. Hyödynnä kerätty tieto toiminnan kehittämisessä.

• Julkaise tulokset. Kiitä asiakasta ja kerro, miten palaute on huomioitu ja mitä konkreettisia

viennin avulla saaduista myyntituotoista.

Tuottoja tulee verrata käytettyihin panoksiin. Näitä summia ja toimenpiteitä tarkastellaan yleisen kehityksen valossa, jolloin nähdään, ollaanko menossa oikeaan suuntaan.

www.digimag.fi

vaikutuksia sillä oli. Muista kertoa palautekyselyn tulokset myös yrityksen sisällä.

• Älä tee kaikkea itse. Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen on taitolaji. Mikäli et itse osaa tai ehdi tehdä sitä kunnolla, hyödynnä ammattilaisten osaaminen.

29

Vientiopas 2017

MATKOJA

Parcat

• OULUUN JA KÄYNTI KEMIN • JOULUMATKA RUNNILLE SPA HOTELLIIN 23.–26.12.2017. LUMILINNASSA 9.–10.3.2018.

Mahd. käydä Oulussa Hinta: 330 €.

Tietomaassa tai teatterissa ”My Fair Lady”-musikaalissa.

• TEATTERIMATKA HELSINKIIN • JOULUMARKKINOILLE Hinta: 156 €. Tietomaa- ja ”MYRSKYLUODON MAIJA” TALLINNAAN 17.–19.11.2017 musikaaliliput lisämaksusta.

20.–21.1.2018.

2 yötä hotellissa. Mahd. käydä Martin markkinoilla. Hinta: 180 €. Mahd. käydä matkamessuilla • TEATTERIMATKA TAMPEREELLE 21.1. Hinta: 216 €, messulippu ”KEVYTKENKÄINEN NAINEN” lisämaksusta.

• TAMPEREELLE SUOMEN 17.–18.3.2018. Hinta: 172 €.

KÄDENTAITOMESSUILLE 18.–19.11.2017.

• TEATTERIMATKA TAMPEREELLE • HELSINKIIN APASSIONATA Mahd. lähteä Ritva Oksasen ”PRESIDENTTI JA TYTTÖ” -hevosshow 3.–4.2.2018. konserttiin ”Älä jätä sinua Hinta: alk. aik. 202 €, lapset 130 €. 17.–18.3.2018. Hinta: 170 €. yksin” Hinta: 144 €. LisämakIlm. viim. 30.11.2017.

• HIIHTOMATKA SAARISELÄLLE susta messu- ja musikaalilippu.

7.–14.4.2018. Hinta: 480 €.

• TEATTERIMATKA VARKAUTEEN • HELSINKIIN DISNEY ON ICE • HIIHTOMATKA YLLÄKSELLE ”SATAVUOTIAS JOKA KARKASI -jääshow 10.–11.2.2018.

Hinta: alk. aik. 185 €, lapset 129 €. 12.–18.4.2018. Hinta: alk. 530 €.

IKKUNASTA JA KATOSI” Ilm. viim. 30.11.2017.

24.11. ja 9.12.2017.

• HAMINA TATTOO, PORVOO Hinta: pe 54 €, la 56 €.

VERLAN TEHDASMUSEO • TEATTERIMATKA HELSINKIIN 2.–3.8.2018. Hinta: 215 €.

• TEATTERIMATKA TAMPEREELLE ”MYRSKYLUODON MAIJA” ”CATS”-MUSIKAALIIN 3.–4.2. ja 10.–11.2.2018.

• POHJOIS-NORJA JA 25.–26.11.2017. Hinta: 196 €.

Mahd. käydä Ateneumissa, SATUMAINEN SAARIVALTA jossa Veljekset von Wrightin • TEATTERIMATKA HELSINKIIN LOFOOTIT 27.8.–1.9.2018. näyttely. ”MYRSKYLUODON MAIJA” Hinta: 695 €.

Hinta: 216 €.

25.–26.11.2017. Mahd. käydä Ateneumissa, jossa Veljekset von HELSINKIIN Wrightin näyttely. Hinta: 216 €.

• TEATTERIMATKA HELSINKIIN MAMMA MIA -musikaaliin. ”SUOMEN HAUSKIN MIES” Esitys suomeksi.

• PIKKUJOULUMATKA 10.–11.2.2018. Rooleissa mm.

10.–11.5., 19.–20.5. ja KIVENNAVALLE 28.11.2017.

Martti Suosalo, Risto Kaskilahti.

26.–27.5.2018.

Hinta: 48 €.

Hinta: 182 €.

Hinta: 228 €.

• TEATTERIMATKA JOENSUUHUN Ilm. viim. 8.12.2017. ”TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN • OOPPERAMATKA TAMPEREELLE ALLA” 2.12.2017. Hinta: 68 €. ” VELJENI VARTIJA” Lapsen hinta edellyttää 24.–25.2.2018. Hinta: 220 €. majoittumista lisävuoteella • TUURIIN OSTOKSILLE Ilm. viimeistään 7.12.2017. kahden aikuisen kanssa 9.12.2017. Hinta: 42 €. samassa huoneessa.

• TAMPEREELLE SUOMEN KÄDENTAITOMESSUILLE 17.11. ja 18.11.2017.

Hinta: 56 €, sis. pääsylipun.

• TALLINNAAN 1 yö laivassa ja 1 yö hotelli Virussa 11.–13.12.2017.

Hinta: 123 €.

• TEATTERIMATKA TAMPEREELLE ”JYKEVÄÄ ON RAKKAUS”: AGENTS-MUSIKAALIKOMEDIA 24.–25.2.2018. Hinta: 175 €.

Sortimo ajoneuvokalusteet Hyötyajoneuvovarustelut Alihankinta työt Tarvike myynti

Bussireitit ja hinnat Kuopiosta.

Ei palvelumaksua.

KYSY LISÄÄ MATKOISTA!

Puh: 050 361 0570 Jorma / 0500 274 449 Pasi

www.parcat.com

LINJA-AUTOLIIKE E. AHONEN KY 017 3686 800 • www.eahonen.com

www.digimag.fi

30

Vientiopas 2017

MENESTYSTARINAT TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA VESA TOIVANEN

Kansainvälinen osaamiskeskittymä Monipuolinen elinkeinorakenne ja huippuosaaminen tukevat kuopiolaisten yritysten menestystarinoita maailmalla. Suomalaiset ovat uskottavia kumppaneita hyvän maineen, ahkeruuden sekä luotettavuuden ansiosta.

K

uopio on Kallaveden ympäröimä noin 118 000 asukkaan innovaatiokeskittymä ja tärkeä korkeakoulukaupunki.

Kaupunki tunnetaan kansainvälisesti merkittävänä osaamiskeskittymänä, josta esimerkkinä Kuopion tiedepuistossa sijaitsevien Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS), Itä-Suomen yliopiston ja muiden alueen tutkimuslaitosten merkittävä tutkimus- ja kehitystyö. Merkittävä määrä maan turvallisuusosaajia koulutetaan Kuopion Pelastusopistossa.

Kuopio toimii useiden huipputeknologia- ja palveluyhtiöiden kotina. Kansainvälisiä huipputason tutkimusalueita Kuopiossa ovat neurotieteet, kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet sekä aerosolit, ilmastonmuutos ja ihmisen terveys. Valtakunnallista kärkeä ovat myös muun muassa translationaalinen syöpätutkimus, hoidon ja palveluiden vaikuttavuuden

tutkimus sekä vesitutkimus, elintarviketuotanto, -tutkimus ja -jalostus.

tilanne ovatkin tehneet Kuopiosta oikean taivaan start up -toiminnalle.

KUOPION JA Pohjois-Savon teollisuuden liikevaihto kasvoi muuta maata enemmän. Alueen suurimmat vientialat ovat teollisuus, rakentaminen, kauppa ja matkailu. Yhteensä Pohjois-Savossa vienti kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2016. Viennin arvo oli 1 828 miljoonaa euroa, joista teollisuudella on suurin osuus 1 475 miljoonaa euroa.

Itä-Suomen kasvukeskuksena Kuopio houkuttelee monenlaisia osaajia. Vuosittain kaupunkiin rakennetaan noin 850 uutta asuntoa. Sen lisäksi Kuopion korkeakoulut kouluttavat uusia ammattilaisia ja synnyttävät uusia liikeideoita, start up -yrityksiä sekä tuotteita ja palveluita.

Suomen hyvä koulutustaso, alhainen eriarvoisuus sekä yritysystävällinen talous-

KAUPUNGISSA ON laaja valikoima erilaisia tapahtumia, ostosmahdollisuuksia sekä hotelleja, joista voi valita mieleisensä. Erilaiset liikunta-, taide- ja kulttuuritapahtumat vetävät puoleensa vuoden ympäri. Ice Marathon järjestetään Kallaveden jäällä alkuvuodesta, Kuopio Dance Festival tarjoaa tanssia kesällä ja vaihtoehtoinen kulttuuritapahtuma ANTI Festival hurmaa syksyllä. Näiden lisäksi tunnettuja tapahtumia ovat esimerkiksi Puijon Kisat, Kuopio RockCock -festivaali ja Kuopion Viinijuhlat sekä Kuopio Juhlii. Kuopio-Tahko-matkailukeskittymä on savolaisen matkailuosaamisen kruununjalokivi. Alueelta löytyvät kaikki samat palvelut, kokemukset ja ihmeet, kuin Suomen Lapistakin, lisättynä monipuolisemmilla kulkuyhteyksillä.

www.digimag.fi

31

Vientiopas 2017

KUOPIO

Poimintoja alan merkittävistä yrityksistä Bella-Veneet Oy Suomen ja Pohjoismaiden johtava lasikuituveneiden venevalmistaja.

Betonimestarit Oy Runko- ja elementtitoimittaja, joka valmistaa ja myy betonielementtejä suurien ja vaativien tilojen rakentamiseen.

Cross Wrap Oy Maailman johtava automaattisten pakkauskoneiden ja paalin purkajien valmistaja.

Huipputeollisuutta

ja -teknologiaa

T

ALUEEN SUURYRITYKSET ovat erikoistu-

neet muun muassa kone- ja energiateknologiaan. Kuopion alue on merkittävä bioteknologian ja -energian osaamiskeskittymä, sillä

Genelec Oy Merkittävä äänentoistolaitteita valmistava perheyritys.

Hydroline Oy Suomen johtava hydrauliikkasylintereitä valmistava perheyritys.

Keitele Forest Oy Vie maailmalle sahatavaraa ja puunjalostustuotteita.

Myontec Oy Kehittää ja valmistaa hyvinvointiteknologiaa sisältäviä urheilushortseja, jossa sensorit mittaavat lihaskuormitusta ja väsymysastetta.

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

eknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Alan yritykset vastaavat yli puolesta Suomen viennistä. Perinteisesti pitkään metsästä eläneen Kuopion vahvimpien alojen joukkoon kuuluu puunjalostus, jonka paperi- ja sahateollisuus on muuttumassa enemmän biojalostukseen ja puuhun pohjautuvan ympäristö- ja energiateknologian kehittämiseen.

Elemenco Oy Valmistaa ja rakentaa tila- ja tasoelementeistä asuntoja sekä julkisia rakennuksia.

alueen vahvuus on ympäristö- ja terveystutkimuksen yhdistäminen. Kuopion kansainvälistä teknologiamenestystä ammennetaan metsästä. Teknologiateollisuudessa painotetaan tuottavuuden ja valmistusmenetelmien parantamista tietotekniikan avulla.

POHJOIS-SAVOSSA SUURIN vientiala on

metalliteollisuus, joka kasvoi vuonna 2016 yli viisi prosenttia. Metalliteollisuudessa suurin osuus oli koneilla ja laitteilla, ja se kasvoi 6,2 prosenttia. Pohjois-Savossa teollisuusviennin arvo oli suurin Ylä-Savon seudulla, jossa se kasvoi melkein 10 prowww.digimag.fi

32

senttia. Kasvua alalle odotetaan Sorsasaloon perustettavasta biotuotetehtaasta.

Normet Oy Maanalaisessa kaivos- ja tunnelitoiminnassa käytettävien laitteiden ja kemikaalien valmistaja.

HYVINVOINTI- JA terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista koko Suomessa. Kuopion alueella toimii yli 30 terveysteknologiayritystä. Terveysteknologiasta uumoillaan merkittävää uutta kasvualaa. Pelillisyys ja digitaaliset palvelut tulevat olemaan merkittävä osa terveydenhuollon kilpailukykyä. Vuonna 2016 Kuopion vientialoista eniten kasvoi terveysteknologia, joka kasvoi jopa 12,3 prosenttia.

Ponsse Oyj Maailman johtavia metsäkonevalmistaja.

Vientiopas 2017

Powerflute Oyj Aiemmin Savon Selluna tunnettu aallotuskartonkia valmistava tehdas.

Simetek Works Oy Koneasennuksiin ja kunnossapitoon erikoistunut yhtiö.

Yara International Lannoitteita ja fosforihappoja valmistava tuotantolaitos.

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

KUMPPANI

Elementtirakentamisen

BM-RYHMÄ LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1988 LIIKEVAIHTO noin 60 miljoonaa euroa / vuosi HENKILÖSTÖ noin 210 BM-TOIMIPAIKAT Iisalmi, Haapavesi, Kuopio, Nastola, Vantaa, Turku, ja konsernin muut yksiköt Tukholma, Tarto, Riika RYHMÄ Betonimestarit Oy, BMS Engineering Oy sekä Invest Saarelainen Oy

MESTARIT TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

Perheyrityksen menestystarinaa siivittää joustavuus ja nopea mukautuminen muuttuviin tilanteisiin. Menestyksen takana on hyvä henkilökunta, huippuosaaminen, oikea tuotevalikoima ja oikeanlainen johtaminen.

M

enestynyt perheyritys Betonimestarit Oy perustettiin vuonna 1988, jolloin omistaja Seppo Saarelainen osti kumppaninsa kanssa iisalmelaisen konkurssipesän. Yritys tunnetaan tuottamistaan ratkaisuista, rakennusosista, betonielementeistä sekä niihin liittyvistä palveluista. Ensimmäisenä vuonna yritys teki viiden miljoonan markan liikevaihdon.

Synkimpinäkin lamavuosina toimintaa laajennettiin rohkeasti. Liikevaihto koki hurjan kasvun ja peräti 40-kertaistui 10 vuodessa.

Laajeneminen tapahtui yritysostoin sekä vuokraamalla konkurssiin menneitä yrityksiä.

Toimintaa laajennettiin myös Ruotsin puolelle Haaparantaan. Vuoden 2000 alussa yhtiö myi kolme yritystään ja lähti kilpailukiellon päätyttyä vuonna 2002 tekemään uusia investointeja, jolloin yritys lähti jälleen nopealle kasvu-uralle. ‒ Vaikeinakin aikoina yritys pärjäsi sopeuttamalla toimintojaan. Perheyrityksellä oli kevyempi rakenne, jolloin joustaminen ja mukautuminen tilanteeseen on ollut suuryrityk-

siä helpompaa. Tällä hetkellä yrityksellä on useita toimipisteitä sekä tytäryhtiö Suomen laajuisesti, kertoo hallintojohtaja Sirkku Saarelainen.

KUOPIOLAISILLE YRITYKSEN kädenjälki näkyy muun muassa Kuopio-hallin, Ikean sekä Prisman muodossa. Toimimme näiden suurrakennusten elementtitoimittajana. ‒ Parhaimmillaan olemme isojen ja vaativien kohteiden elementtirakentamisessa. Esimerkiksi liiketilat, kauppakeskukset ja areenat ovat meidän heiniämme, Saarelainen jatkaa.

Kansainvälisyyttä yritys on rakentanut määrätietoisesti. ‒ Intian markkinoille haluttiin mennä sijoitusyhtiö Invest Saarelaisen kautta. Yhtiöllä on osuus paikallisesta tehtaasta, Saarelainen kertoo.

Kehittyviä markkinoita, kuten Afrikkaa, puolestaan tutkii konsernin BMS Engineering Oy. Tämän yhtiön toiminta painottuu koulutusvientiin ja paikallisten apuna elementtitehtaan toiminnan käynnistämisessä. Lisäksi yhtiö voi toimia vähemmistöosakkaana, konsultwww.digimag.fi

33

tina tai esimerkiksi rakentaa elementtitehtaan avaimet käteen -periaatteella. ‒ Kehittyvien maiden markkinat ovat haasteellisia, sillä siellä on monenlaisia ongelmia korruptiosta osaamisen puutteeseen. Pidämme kuitenkin ovia auki ja haluamme viedä maailmalle oman osaamisemme elementtirakentamisesta, Saarelainen kertoo.

BETONIMESTARIT OVAT keskittyneet ainoastaan betonielementtien valmistukseen, suunnitteluun, asentamiseen ja myyntiin Skandinavialla. Tällä hetkellä yritys painottaa Suomen ja Ruotsin markkinoille sekä tähyää Venäjän suuntaan. Iisalmen tehtaan pihalla on oma ratapiha, mikä mahdollistaa isojen toimituskokonaisuuksien viemisen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, niin kotimaan sisälle kuin ulkomaillekin. ‒ Kaiken kaikkiaan rakentamisen alalla menee todella hyvin. Viimeisimmäksi saimme ison tilauksen Ruotsiin, jossa rakennamme valtavaa nestekartonkisellutehdasta. Sinne kuljetetaan noin 80 000 tonnia elementtejä, joten hommia riittää, kiteyttää Saarelainen.

Vientiopas 2017

Saarelaisen vinkit vientiin • Perheyritys voimavaraksi Pienempi mittakaava ja kevyt kulurakenne auttavat menestymään ja sopeuttamaan liiketoimintaa.

• Kymmenottelijan taidot ja laaja verkosto Laulamalla ja leikkimällä eivät hommat tapahdu. Pärjäämiseen tarvitaan paljon eri taitoja. Laaja kumppanuusverkosto mahdollistaa isompien kokonaisuuksien viemisen sekä antaa uskottavuutta.

• Riittävästi aktiivisuutta Jos halutaan saada liike aikaan, narua pitää vetää, sillä työntäminen ei onnistu.

• Nopea kasvu Paras yhdistelmä kasvuun on hyvä henkilökunta, oikea tuotevalikoima ja oikeanlainen johtaminen. Lopuksi tarvitaan vielä hitunen onnea.

BETONIMESTARIT OY Ahmolantie 3, IISALMI puh. 020 743 3900 www.betonimestarit.fi

KUMPPANI

POHJOISMAISTA KESTÄVÄÄ DESIGNIA TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA BELLA-VENEET OY

Venealalla kansainvälistyminen on käytännössä elinehto, sillä tuotekehityskustannukset ovat niin suuria. Suomen ja Pohjoismaiden johtavan venevalmistajan menestystarina on kovan työn tulos.

www.digimag.fi

34

Vientiopas 2017

MENESTYSTARINAT

K

uopiolaisen Bella-Veneet Oy:n tarina lähti liikkeelle autotallista ja pikkupojan harrastuksista. Yrityksen perustaja Raimo Sonnista kiehtoivat kaikki, millä pääsi lujaa. Vesielementin kiehtoessa syntyi innostus päästä vesille.

Haave toteutui nopeasti 12-vuotiaana itse tehdyn kanootin ja kilpaveneilyn myötävirrassa. Sonninen rakensi ensin autotallissaan kilpaveneitä. Yhden kilpaveneen myymisestä hän sai maksuksi lasikuituveneen muotit ja näin yrityksen tarina sai alkunsa vuonna 1970. ‒ Minulla oli monia oppi-isiä, joiden avulla päädyin lopulta tekemään lasikuituveneitä. Yritys perustettiin vuonna 1970 ja vuonna 1977 lähtivät jo ensimmäiset veneet vientiin. Totesin jo hyvin varhain, että pelkät kotimaan markkinat eivät riitä kattamaan tuotekehityskustannuksia, Sonninen avaa.

LASIKUITUVENEET OLIVAT yrityksen alkuaikoina markkinoilla uusi juttu. Niitä oli halvempi valmistaa ja helpompi hoitaa. Kuluttajat innostuivat hyvästä hinta-laatusuhteesta. Inspiraatiota uusiin mallistoihin Sonninen haki vierailemalla alan messuilla sekä eri venetehtailla ahkerasti pitkin maailmaa.

Ensimmäisenä veneitä vietiin Ruotsiin 70-luvulla ja seuraavana vuosikymmenenä Saksaan.

Sonninen oli opiskellut koulussa pitkän saksan ja käynyt maassa myös opiskelijavaihdossa. Kielitaidosta oli etua potentiaalisia yhteistyökumppaneita tavatessa. ‒ Yrittäjänä on pitänyt olla riittävän rohkea ja mennä tapaamaan suoraan päälliköitä. Ensin myin Ruotsissa veneitä 1977, sitten Norjassa ja minkä jälkeen solmittiin saksalaisia suhteita. Vuonna 1986 kiersin Italiassa hakemassa oppia tärkeimmiltä venetehtailta. Samalla pääsin kilpaveneidolini Renato Molinarin puheille. Hänestä tuli sittemmin Bellan Falcon-veneen suunnittelija, kertoo Sonninen.

Nykyisin liikevaihdosta 80 prosenttia tulee

viennistä. Jälleenmyyntiä on 25 eri maassa, joista tärkeimpiä ovat Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, sekä Keski-Euroopan maat. Kaukaisimmat maat ovat Kiina ja Grönlanti. Yhteensä kaikkia veneitä on vuosin varrella valmistettu lähes 100 000 kappaletta. ‒ Eri maihin menevissä veneissä on hyvin pieniä eroja. Esimerkiksi Grönlannin veneisiin tehdään yksi ylimääräinen lasikuitukerros, jotta se kestää paremmin jäätyvissä vesissä, Sonninen selvittää.

SONNISEN MUKAAN tärkeintä on yllättää asia-

kas, tunnistaa heidän tarpeensa ja tehdä niitä vastaavia tuotteita. Kun kotimaassa on tehty toimiva tuote ja opittu ymmärtämään markkinoita, on maailmalle helpompi mennä. Vientimarkkinoille mentäessä tulee olla myös nöyrä oppimaan uutta, muttei nöyristelevä. Menestykseen tarvitaan koko tuotantoketjun hyvinvointi ja usko asiaansa. ‒ Jos työntekijä tai jälleenmyyjä voi huonosti, hän tekee työnsä huonosti ja veneen laatu kärsii. Silloin myös myynti laskee. Kaikkien pitää olla mukana. Lopuksi asiakkaan pitää tuntea, että hän sai rahalleen vastinetta ja on tyytyväinen hankintaansa, Sonninen havainnollistaa.

Brändin uskottavuus hankitaan kovalla työllä.

Kun asiat hoitaa säntillisesti, maksaa laskunsa ja kohtelee muita tasavertaisesti, pääsee jo pitkälle.

Oman tuotteensa taso pitää tietää, muille se todistetaan käytön kautta – yliampuvat mainokset ja pintakiillotus kannattaa Sonninen mukaan unohtaa. Tarinat, koukuttava design ja toimivat ominaisuudet puhuvat puolestaan. ‒ Nyt ollaan tutkimassa uusia kaukomarkkinoita, kuten Hongkongia, Australiaa ja USA:ta.

Materiaalipuolella jatkamme alumiinisen Falconin kehittämistä. Ennen oltiin veneentekijöitä, nyt tehdään brändiä, Sonninen kiteyttää.

BELLA-VENEET OY Väliköntie 10, 70700 KUOPIO Puh. 017 288 3800 www.bellaboats.fi www.digimag.fi

35

Vientiopas 2017

KUOPIO

Sonnisen vinkit kansainvälistymiseen • Ole innostunut

• Uskalla rohkeasti

Tee työsi intohimoisesti, mutta realistisesti.

Voit mennä suoraan päättäjien puheille.

• Uudista ja uudistu Tee asioita, joita ei ole ennen tehty.

Etsi aluksi yksi hyvä jälleenmyyjä, jonka kanssa hommat luistavat, ja laajenna sitten verkostoa.

• Luo tarina

• Toimi reilusti

Pelkällä tuotteella pärjääminen on vaikeampaa.

Rehellisyys ja onnistumiset lähtevät kiertämään.

• Uskalla haastaa

• Älä luovuta

Sparraa kansainvälisten parhaiden osaajien kanssa.

Jos yksi polku ei johda eteenpäin, niin etsi toinen.

• Hanki kumppani

Dynaamisia ajonautintoja JATKUVA TUOTEKEHITYSTYÖ ON varmistanut sen, että veneistä

löytyy aina huippuomaisuudet ja koukuttavin design. Jokainen yksityiskohta on suunniteltu huolella parantamaan veneen käytettävyyttä ja ominaisuuksia.

– Suunnittelun keskiössä on aina veneilijä. Tarkoituksenmukaiset ja viimeistellyt yksityiskohdat tekevät veneilystä hauskaa, taloudellista ja turvallista, kertoo Raimo Sonninen. Näin innovatiivisten ratkaisujen vanavedessä syntyi nykyinen venemallisto, joka on sekä dynaaminen että turvallinen.

Runkoratkaisuja on useaan makuun. Bella on kerskailematon yleisvene, joka on mukava ja turvallinen. Flipperin sielu on nopeissa veneissä, ja siitä löytyy huikeat ajo-ominaisuudet. Konservatiivisempi Aquador tarjoaa laatua, tilaa ja asuttavuutta. Malliston uusin tulokas on alumiininen Falcon, joka soveltuu niin mökkiveneeksi, kalastukseen kuin tavaroiden kuljettamiseen ja vesihiihtoon.

Tuotekehityksestä on vastannut viime vuodet norjalainen huippusuunnittelija Espen Thorup Design, jonka kädenjälki näkyy raikkaina malliuudistuksina. Perheen uusin tulokas Falcon on kuitenkin suunniteltu täysin kotimaisin voimin.

BELLA LYHYESTI PERUSTETTU vuonna 1970 HENKILÖSTÖ noin 155 LIIKEVAIHTO noin 27 miljoonaa euroa VENEMALLISTOT Bella, Flipper, Aquador ja Falcon VIENTIMAAT Pohjoismaat, Keski-Eurooppa, Venäjä, Kiina, Grönlanti. Tutkitaan Hongkong, Australia, USA.

KUMPPANI

KAIUTTIMILLA KANSAINVÄLISEKSI TEKSTI DIGIMAG/SISKO KORHONEN KUVA GENELEC OY

V

• Intohimo Anna intohimon näkyä ja kuulua kaikessa tekemisessä.

• Heti vientiin Suunnittele tuotteet ja palvelut alusta alkaen vientiin sopivaksi.

• Palvelut Kehitä tuotteen ympärille myös palvelukonsepti.

Äänentoistoalalla on paljon kilpailua, mutta suomalainen Genelec Oy on onnistunut valtaamaan maailman markkinat. uonna 1978 perustettu Genelec Oy on perustamisestaan alkaen valmistanut tarkkailukaiuttimia äänentoistoalan ammattilaisille. Yrityksen taival alkoi perustajien, Ilpo Martikaisen ja Topi Partasen, intohimosta elektroniikkaan. Yleisradion rakentaessa uutta radiotaloa Helsingin Pasilaan vuonna 1976 valmistivat Partanen ja Martikainen YLElle aktiivisen tarkkailukaiuttimen prototyypin.

Prototyyppi ei ollut täydellinen, mutta herätti suurta kiinnostusta. Kahta vuotta myöhemmin syntyi Genelec Oy, joka esitteli ensimmäisen aktiivisen tarkkailukaiutinmallinsa S30:n. Vientimarkkinoille suuntaaminen oli itsestäänselvä valinta alus-

VINKIT KANSAINVÄLISYYTEEN

ta alkaen ja ensimmäinen tilaus toimitettiin Italian yleisradiolle, RAIlle ja seuraava toimitus meni Suomen Yleisradiolle.

YRITYS VALMISTAA ja kehittää suorituskykyisiä ja toistoltaan neutraaleja kaiutin- ja alabassokaiutinjärjestelmiä. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana toiminta on laajentunut myös kuluttajien käyttöön, ja tuotteita löytyy nykyään myös kodeista ja julkisista tiloista. Yritys on vuosien varrella poikinut itselleen useamman palkinnon, joista esimerkkinä vuoden 1995 Tasavallan presidentin vientipalkinto ja 1999 Kultainen avain -palkinto. Sittemmin kansainväliseen johtoasemaan noussut yritys tarjoaa asiakkailleen tuotteidensa lisäksi myös kalibroinwww.digimag.fi

tipalveluita, akustiikkaneuvontaa ja teknistä huoltoa. Syksyllä 2017 Ilpo Martikaiselle myönnettiin postuumisti Avita ry:n AV-alan elämäntyöpalkinto.

TUOTTEET VALMISTETAAN kestävän kehityksen ja ympäristön ehdoilla ja niiden pitkä käyttöikä pyrkii vähentämään kulutuskulttuuria. Yritys saa edelleen huolto- ja varaosapyyntöjä jopa 1980-luvun alussa valmistetuista tuotteista, joihin yrityksen laaja varaosavarasto pystyy vastaamaan.

GENELEC OY Olvitie 5, IISALMI p. 017 83 881, genelec@genelec.com www.genelec.fi

36

Vientiopas 2017

GENELEC OY PÄHKINÄNKUORESSA GENELEC OY:N LIIKEVAIHTO oli vuonna 2016 21,1 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa oli noin 140 henkilöä.

YRITYKSELLÄ ON NYKYÄÄN vientiä yli 80 maa-

han. Tärkeimpiä niistä ovat Kiina, Yhdysvallat sekä Länsi-Eurooppa, kuten Saksa, Englanti ja Ruotsi. Genelecin tuotteita on käytössä kaikissa maissa, missä on TV/Radio lähetyksiä ja/tai musiikki- ja elokuvatuotantoa.

Vain Ruotsin ja Tanskan markkinat hoidetaan Suomesta käsin, muuten toimitaan tytäryhtiöiden kautta tai tehdään yhteistyötä maahantuojayritysten kanssa. Yrityksellä on tytäryhtiöt Kiinassa ja Yhdysvalloissa ja vuodesta 2017 alkaen yhteisyritys Japanissa. Myynnin ja markkinoinnin tukihenkilöitä toimii myös Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Lontoossa, Madridissa ja Intian Mumbaissa.

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

KUMPPANI

Jyri Wuorisalo kollegansa Miika Kajanuksen kanssa Luoteis-Sambian Lumwanan kylässä neuvottelemassa yhteistyöstä paikallisen heimopäällikön Chief Mumenan kanssa.

TEKSTI DIGIMAG/KATI KULMALA KUVA SAVONIA

Pohjois-Savossa hyvät edellytykset

kaivostoimintaan ja yhteistyöhön Afrikassa Kaivosteollisuudella on parhaillaan keskeinen rooli olla kasvun moottorina eri puolilla maailmaa.

Erityisesti nyt kehitysmaissa kaivosyhdyskuntien lisääntyminen luo nopeasti kehittyvät markkinat.

S

avonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo on ollut Kestävän kehityksen arvoverkot -hankkeessa vetäjänä vuodesta 2015.

– Hankkeessa rakennetaan kestävää kaivostoimintaa tukeva vientiverkosto, joka edistää pohjoissavolaisten pk-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä kehittyville markkinoille erityisesti Afrikassa, Wuorisalo kertoo.

Pääkohteena ovat tällä hetkellä Sambian kaivosalueet Kongon rajaseudulla. Muita kohteita ovat Namibia, Mosambik ja Etelä-Afrikka.

– Tarjoamme yrityksille sparrausta kehittyvillä markkinoilla toimimiseen ja ra-

keakoulu ovat vuosina 2013–2015 valmistelleet yhteistyötä kuparivyöhykkeellä, joka on yksi maailman suurimmista kaivostoiminnan alueista.

Hankkeen lähtökohtana on näkemys, että kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat kilpailukykyä vahvistavia tekijöitä. Uusia liikekumppanuuksia rakennetaan co-creation-menetelmillä.

– Co-creation eli yhteiskehittäminen tarkoittaa sitä, että etsimme yhdessä afrikkalaisten kumppaniemme kanssa ongelmiin ratkaisuja, joita ovat toteuttamassa yritykset. Ongelmat liittyvät esimerkiksi ympäristöön, terveyteen ja ruokatuotantoon.

– Haluamme mukaan yrityksiä, jotka voivat tehdä yhteistyötä muiden suomalaisten

hoitusneuvontaa siihen, miten markkinoille pääsyä voi rahoittaa, sekä paikallisia kumppanuuksia ja pilotointimahdollisuuksia Sambiassa, hän jatkaa.

Yrityksiä on nyt mukana noin kymmenen ja mukaan mahtuu vielä lisää.

– TÄLLÄ HETKELLÄ Afrikassa markkinat kasvavat nopeimmin koko maailmassa, mutta suomalaiset yritykset ovat liian passiivisia. Haluamme lisätä yritysten ymmärrystä Afrikasta ja helpottaa niiden pääsyä markkinoille. Afrikan talouselämä on kuin Kiina 20 vuotta sitten tai Intia 10 vuotta sitten, kertoo Wuorisalo.

– Sambia on pääkohde, koska siellä Kuopio Innovation Oy ja Savonia-ammattikorwww.digimag.fi

37

Vientiopas 2017

yritysten kanssa, koska yhdessä pystymme paremmin ratkaisemaan afrikkalaisten kanssa jo tunnistettuja tarpeita.

Hanke kehittää tällä hetkellä muun muassa vesiturvallisuutta Sambian pääkaupungissa Lusakassa ja valmistelee laajaa asuntotuotantoa Kongon rajaseudulla.

– Toivomme mukaan erityisesti terveysteknologiayrityksiä sekä ympäristöongelmiin keskittyneitä yrityksiä, koska ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää uusia luovia ratkaisuja, Wuorisalo toteaa.

KESTÄVÄN KAIVOSTOIMINNAN ARVOVERKOT -HANKE Projektipäällikkö Jyri Wuorisalo p. 044 785 6914, jyri.wuorisalo@savonia.fi www.savonia.fi

Palkittua ruokaosaamista TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

K

uopio on Suomen suurin maidontuottajakunta, ja laadultaan savolainen maito on Euroopan huippua. Alueella tuotetaan lisäksi paljon naudanlihaa sekä valmistetaan juustoja, maitopohjaisia juomia sekä herajauheita. Luomu- ja lähiruuantuotantoa painotetaan vahvasti.

toon, juomien valmistukseen sekä erikoiskasvituotantoon. Uusimpana alana alue on panostanut kalanjalostamiseen sekä kalatuotteisiin. Elintarvikeosaaminen kulkee rinta rinnan bioteknologiakehitystyön kanssa. Ympäristöteknologian osaajat puolestaan ovat maitotilojen tärkeitä yhteistyökumppaneita.

roopan gastronomiseksi maakunnaksi vuodeksi 2020. Tunnustuksen myötä Pohjois-Savosta tehdään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ruokamaakuntaa.

ELINTARVIKEVIENNIN KOKONAISARVO oli Pohjois-Savossa vuonna

2016 noin 47,7 miljoonaa euroa.

POHJOIS-SAVON RUOKAOSAAMISTA

POHJOIS-SAVON MAAKUNTA on perin-

teisesti erikoistunut myös marjantuotan-

arvostetaan myös ulkomailla, sillä alue valittiin ensimmäisenä suomalaisena Eu-

Poimintoja alan merkittävistä yrityksistä Savon Taimen Oy Hanka-Taimen Oyn ja tytäryhtiöiden kalanviljelyalan yhtiöryhmä.

Osuuskunta Maitomaa Meijeriosuuskunta ja Itä-Suomen ainoa nestemaitoa pakkaava meijeri.

K. F. Trube Perinteikäs pulla- ja konditoriatuotteita valmistava leipomo.

Pakkasmarja Oy Valmistaa kotimaisia, turvallisia ja terveellisiä marjatuotteita.

VIP-Juicemaker Oy Täysmehujen, virvoitusjuomien, mehutiivisteiden ja sesonkituotteiden valmistaja.

Lignell & Piispanen Alkoholijuomia valmistava yritys.

Olvi Oyj Valmistaa panimotuotteiden lisäksi energia-, virvoitus- ja palautusjuomia.

Kala-Lappi Oy Kylmäsavustettuja kalatuotteita valmistava yritys.

www.digimag.fi

38

Vientiopas 2017

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

KUMPPANI

Positiivisia

makunautintoja TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT OLVI

Suomen vanhimman itsenäisen panimon kasvutarina perustuu suomalaisen juomakulttuurin paremmaksi kehittämiseen sekä sitkeään savolaiseen luonteenlaatuun ja periksiantamattomuuteen. Menestystä on syntynyt aitojen ihmisten rennolla otteella tuotekehitykseen ja oluen panemiseen, mikä välittyy herkullisessa maussa.

S

uomen vanhin itsenäinen panimo on perustettu Pohjois-Savon Iisalmeen lähes 140 vuotta sitten. Vuonna 1878 panimomestari William Gideon Åberg perusti rouvansa kanssa panimon Iisalmeen juoppouden poistamiseksi. Yritys tarjosi miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Vastuullisuus on kulkenut Olvi Oyj:n mukana aina näihin päiviin saakka.

Yritys on selvinnyt monista vaikeista ajoista, kuten kieltolaista ja oluenmyynnin erilaisista rajoituksista. Panimo on mullistanut olutmarkkinoita kerta toisensa jälkeen.

Vuonna 1997 se toi ensimmäisenä markkinoille 6-packin oluen ja pari vuotta myöhemmin nykymallisen mäyräkoiran.

– Historian varrelle mahtuu paljon hauskoja sattumia ja kokeiluja. Ennen nykymuotoisia virvoitusjuomia yritys on tehnyt erilaisia

limppareita, mehuja ja jopa valmistanut jäätelöä. Myös miedompaa ja halvempaa olutta kokeiltiin, mutta se ei suomalaisille maistunut, nauraa Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä.

Terveystrendit yritys on huomioinut tuomalla markkinoille lisää alkoholittomia ja sokerittomia vaihtoehtoja. Energia- ja virvoitusjuomapuolelle on synnytetty raikkaita uutuuksia. Valikoimista löytyy myös erilaisia urheilijoiden suosimia palautusjuomia.

– Haluamme kehittää koko panimoteollisuutta vastuullisempaan suuntaan ja tarjota myös alkoholittomia vaihtoehtoja, kertoo Heikkilä. Myös vuonna 1955 perustettu OLVI-säätiö tukee erilaisin palkinnoin ja avustuksin yleishyödyllisiä asioita.

Panimo listautui pörssiin 1987 ja saavutti koko valtakunnan kattavan jakeluverkoston kesällä vuonna 1992.

KANSAINVÄLISTYMINEN ALOITETTIIN vuonna 1996 ostamal-

la 15 prosentin osuus virolaisesta AS Tartu Ölletehtaasta, joka siirtyi seuraavana vuonna kokonaan Olvin omistukseen. Vuonna 1999 yritys hankki enemmistöosuudet latvialaisesta A/S Cesu Alus -yhtiöstä sekä liettualaisesta Volfas Engelman -yhtiöstä. Askel itään päin otettiin vuonna 2008, kun yritys osti yli puolet valkovenäläisestä Lidkoje Pivo -panimosta.

Tuoreimpana kansainvälisyys-hankkeena Olvi lähti suomalaisten panimoyritysten mukaan Kiinan markkinoille. Juomatuotteet odottavat parhaillaan jakelua kiinalaisille digitaalisen kaupankäyntialusta Suppilog:in kautta.

Ensimmäisenä vientiin valikoituvat panimotuotteet, sillä panimoilla on aito halu kansainvälistyä.

Suomalaisten puhtaat elintarvikkeet ovat Kiinassa myyntivaltti.

Vientiin lähdettiin tuotteilla, kuwww.digimag.fi

39

Vientiopas 2017

ten oluilla, jotka sopivat kiinalaiseen makumaailmaan. Sillä olut on universaali tuote, joka sopii hyvin myös kiinalaisten arkeen. He eivät kuitenkaan ole kovin kokeilunhaluisia, joten Olvin sanomaa lähti viemää varma valinta: Sandels.

– Olemme ylpeästi iisalmelainen ja savolainen yritys. Myös tuotteiden juuret ovat vuosi vuodelta vahvemmin savolaisessa maaperässä, kertoo Heikkilä.

Positiivisten makunautintojen salaisuus löytyy Iisalmen puhtaasta vedestä ja luonnonläheisestä sijainnista Poroveden rannalla, jossa ruuhkattomuus ja neljä vuoden aikaa takaavat raikkaan ilman.

– Vahva taloudellinen tilanne, tehdyt investoinnit ja toiminnan kehittäminen sekä hyvä markkina-asema ja brändien vahvuus tarjoavat positiivisia makunautintoja jatkossakin, tiivistää Heikkilä.

Vastuullisuus ja terveystrendit ovat tärkeää panimoteollisuudelle, kertoo markkinointijohtaja Olli Heikkilä.

Heikkilän vinkit vientiin • Ota verkostot avuksi.

Hyödynnä verkostoja, jolloin saat käyttöösi lisäresursseja.

•

Panosta raaka-aineisiin.

Suomalaisten myyntivaltti on elintarvikkeiden puhtaus, jota arvostetaan maailmalla.

• Muista aito halu.

Jos alalla on tarve ja halu kansainvälistyä, älä jää matkasta.

• Tee oikeita tuotevalintoja.

Valitse tuotteet, jotka istuvat hyvin kotimaan tarpeeseen ja markkinoille.

• Alkuperä esiin.

Esimerkiksi Aasian markkinoilla tuotteen alkuperä kannattaa merkitä esiin, jotta tuote tunnistetaan aidoksi.

OLVI Olvitie I-IV, IISALMI www.olvi.fi

KUMPPANI

HERKKUJA SAVOSTA

maailmalle

TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVAT LIEPUSKAN HERKKUPAJA OY

Savolaiset herkut maistuvat meillä ja maailmalla. Elintarvikkeet ovat yksi tärkeimmistä vientiartikkeleista Suomessa.

Venäjän tuontipakotteista elpyvä vienti on suunnannut myös Pohjois-Savon yritykset viemään elintarvikkeita ympäri maailman.

www.digimag.fi

40

Vientiopas 2017

J

okunen vuosi takaperin suolattomat voit ja juustot täydensivät kauppojen hyllyjä ale-hinnoin.

Erikoisten meijerituotteiden myynti lähikaupoissamme johtui vuonna 2014 Venäjän asettamista tuontipakotteista, jotka loivat koko Suomen elintarvikeviennille ison loven. Koko maan 430 miljoonan euron elintarvikevienti Venäjälle putosi reiluun 113 miljoonaan euroon, joka toi uudet haasteet saaden pohjois-savolaisten kuin myös koko suomalaisen elintarviketeollisuuden laajentamaan katsettaan muuhun maailmaan.

Näkökulman avartuessa, yritykset oppivat uutta ja asenteet muuttuivat luoden yhteistyön ilmapiirin. Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Pia Pohja on nähnyt muutoksen positiivisena kehityksenä, joka on mahdollistanut elpyvän viennin.

– Viime vuosina kilpailu on selkeästi muuttunut. Aiemmin suomalaiset yritykset näkivät toisensa enemmän kilpailijoina vientimarkkinoilla. Yhä enemmissä määrin olemme menneet yhdessä markkinoille ja muun muassa selvittäneet kohdemarkkinoita ja tehneet markkinatutkimuksia sieltä minne olemme milloinkin menossa.

Osallistumme yhdessä messuille ja näyttelyihin sekä muihin vientitapahtumiin, joissa olemme nähneet suomalaisten ponnistelevan yhdessä viennin eteen. Suomi on kuitenkin pieni maa, joten vientimarkkinoita kannattaa lähteä hakemaan yhteistyössä. Finpron elintarvikealan "Food from Finland" -kasvuohjelma on yksi tärkeimmistä vientiä eteenpäin työntävistä voimista, Pohja mainitsee.

– Kokonaisuudessaan Suomi on elpy-

nyt todella hyvin Venäjän tuontipakotteista. Pakotteiden voimaanastuessa starttasimme viennin kehityksen ja vaihtoehtoisten kohdemaiden etsimisen nopeasti käyntiin yhteistyössä Finpron kanssa. Tapahtuma oli shokki monille aloille, kuten meijerialalle, joka vaati nopeaa toimintaa.

Ensi vuoteen mennessä olemme kuroneet pakotteista aiheutuneen kuilun umpeen, Pohja jatkaa tyytyväisenä.

TÄMÄN HETKEN tärkeimpiä vientimaita ovat Ruotsi, Viro, Saksa, Alankomaat, Espanja sekä yhä Venäjä, joka ei asettanut tuontipakotteita kaikkiin tuotteisiin. Viennin elpymisen myötä myös Kiina on osoittautunut tärkeäksi kauppakumppaniksi myyntilupien avauduttua, ja markkinoita haetaan niin Etelä-Afrikasta, Etelä-Koreasta, Lähi-idästä sekä Aasiasta. ProAgrian vuoden 2014 tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon vientimaihin kuuluvat muun muassa Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Venäjä, Ruotsi, Norja ja Espanja, USA, Aasia, Norja, Kiina, Balttian maat, Ranska sekä muut Pohjoismaat ja EU-alueen maat.

– Näissä alueissa on kysyntää suomalaisille elintarvikkeille, joiden vahvuus on puhtaus, laatu ja ruokaturvallisuus. Meillä on maailman puhtain ilma ja maaperä.

Eläimistä pidetään huolta ja antibiootteja käytetään vähän. Laatukriteerit ovat todella korkeat, mikä saa muut maat kiinnostumaan tuotteistamme, Pohja kertoo lopuksi.

suklaa. ProAgrian vuoden 2014 tietojen mukaan monista Pohjois-Savon tuotteista ulkomaille viedään esimerkiksi voita ja meijerituotteita (Maitomaa ja Valio), KalaLapin kalatuotteita, Lignell & Piispasen liiköörejä ja vodkaa ja suonenjokelaisen Keski Oy:n tekemiä rinkeleitä, Karelian Caviarin kitasammen kaviaaria sekä Liepuska Herkkupaja Oy:n leipomotuotteita.

– Tämän vuoden puolella aloitimme viennin Iso-Britanniaan, jossa Lontoo on meidän päävientialue. Teemme siellä ravintolakauppaa useille yksiköille, jotka haluavat tarjota skandinaavista ruokaa ja leivonnaisia. Vienti ei ole vielä suurta, mutta se on meille todella merkittävää liiketoimintaa. Näkymät ovat erinomaiset, koska maassa arvostetaan laatua, aitoja tuotteita ja aitoja makuja. Maassa on korkea elintaso ja halu sijoittaa hyvään ruokaan, Liepuskan toimitusjohtaja Timo Turunen kommentoi.

– Vientiä meillä ei ole vielä muihin maihin. Koemme tärkeäksi keskittyä yhteen juttuun ja tehdä sen todella hyvin. Vaikka käytämme tukkureita ja jälleenmyyjiä, vientimarkkinat silti vaativat, että liiketoiminta pidetään omissa käsissä. Nämä ovat tärkeitä vinkkejä kaikille vientiä suunnitteleville yrityksille, Turunen jatkaa.

SUOMALAISISTA ELINTARVIKKEISTA koko maailman mittapuussa viedyim-

mät elintarvikkeet ovat voi ja muut meijerituotteet, alkoholijuomat, sokerikemian tuotteet, tuore kala, sianliha, kaura ja

www.digimag.fi

41

Vientiopas 2017

– Vientiin meneviin herkkuihin on mahdollista tutustua paikallisessa Päivärannan K-Citymarketissa, jossa lähituotetut ruoat ovat ykkössijalla kaupan valikoimissa. Tunnetut vientituotteet sopivat erinomaisesti liikelahjoiksi maailmalle mennessä, lisää kauppias Pasi Toppari.

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600, Ma–la 8–21, su 10–21 www.k-citymarket.fi

KUMPPANI

MAST-hanke

kokoaa hyvää hyötytietoa maidontuottajille TEKSTI DIGIMAG/ILPO LOMMI KUVA PIXABAY

Suomessa tuotetaan Euroopan laadukkaimpiin kuuluvaa lehmänmaitoa. Tämä johtuu tuottajien ammattitaidosta, maidontuotannon vahvoista tutkimus- ja tilaneuvontaperinteistä, laadukkaasta rehusta, hyvästä eläinterveydestä, suotuisista luonnonolosuhteista sekä tiukasta laadunseurannasta.

S

uomessa tuotettavasta noin kahden miljardin litran lehmänmaidosta lähes kaikki kulkee meijerien ja suurempien maidonjalostusyksiköiden laaduntarkkailun sekä käsittelyn kautta.

Keskeisimpiin maitomaakuntiin kuuluvassa Pohjois-Savossa kehitetään maidontuotantoa muun muassa Euroopan unionin rahoittamilla hankkeilla. Yksi niistä on vuoden 2017 lopussa päättyvä MASTeli maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen tehostamishanke. Se on monien kapea-alaisempien kehitysprojektien ”sateenvarjohanke”. MAST on parantanut ProAgria Pohjois-Savon, Luonnonvarakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja MTK Pohjois-Savon yhteistyötä www.digimag.fi

42

Vientiopas 2017

maitotalouden kehittämiseksi hankkimalla uutta tietoa tuottajille ulkomailta ja Suomesta.

Hankkeen projektipäällikkö Mika Repo ProAgria Pohjois-Savosta kertoo, että osallistumiset moniin kansainvälisiin tilaisuuksiin sekä asiantuntijaverkostojen rakentaminen ovat tuoneet hyötyinfoa esi merkiksi maidontuotannon ja yleisemminkin maatalouden huolena olevaan tilojen omistajanvaihdospulmaan.

– MONELLE elinkelpoiselle maatilalle ei tahdo löytyä jatkajaa omasta tai lähipiiristä. Ongelmaan on saatu ulkomailta vinkkejä ostajien ja myyjien tehokkaampaan kohtaamiseen sekä tilojen lunastuksiin samoin kuin johtamisjärjestelmiin. Suoma-

laisen maitotalouden korkea laatu, tuotantoeläinten hyvinvointi, laatuketjuajattelu sekä perheviljelmämalli kiinnostavat ulkomailla. Myös maitotalouden laaja kehitystoiminta on uutta ulkomaisille kumppaneillemme, kertoo Repo.

Hänen mukaansa MAST-hankkeen tulokset jäävät sen päättymisen jälkeen muun muassa internetiin. Lisäksi ProAgria hyödyntää niitä neuvonnassaan.

Hankkeen nettisivuilla on toistakymmentä suomenkielistä videota, joissa kerrotaan esimerkiksi Tanskan hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista.

PROAGRIA POHJOIS-SAVO Kehitysjohtaja Mika Repo, p. 043 825 2679 mika.repo@proagria.fi www.masthanke.fi

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

Arvostettua

koulutusta ja tutkimusta TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

S

uomen koulutusjärjestelmä on maailman parhaita. Alueen oppilaitokset toimivat useissa kansainvälisissä osaamisverkostoissa niin Euroopassa kuin venäläisten, kiinalaisten ja japanilaistenkin kanssa.

Itä-Suomen yliopisto on Suomen suurimpia ja monialaisimpia yliopistoja. Kansainvälistä huippua on muun muassa metsien ja biotalouden, ilmastonmuutoksen ja kansantautien tutkimus. Yliopisto kouluttaa Suomessa eniten lääkäreitä sekä monipuolisesti terveyden asiantuntijoita.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLA ON

PELASTUSOPISTOSSA

merkittävä rooli tekniikan korkeakoulutuksessa. Se kouluttaa vuosittain satoja insinöörejä Kuopion alueelle. Lisäksi koulutetaan laajasti asiantuntijoita sekä tuotetaan tutkimus- ja kehittämispalveluita koko elintarvikeketjun käyttöön.

osaajia muun muassa kotimaan pelastustoimeen sekä kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin. Kyseessä on valtakunnallinen osaamiskeskus, jossa koulutetaan suurin osa maamme hätäkeskuksen ja pelastustoimen turvallisuusammattilaisista.

SAVON AMMATTI- ja aikuisopistolla on laaja-alaisesti erilaisia koulutus- ja kehittämispalveluita. Valtaosa suorittaa ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon monimuoto-opintoina työn ohessa.

KUOPION YLIOPISTOLLISEN sairaalan tut-

www.digimag.fi

KOULUTETAAN

kimustoiminta on kansainvälisesti arvostettua. Sairaala on edelläkävijä muun muassa neurologiassa sekä geenihoidoissa. Muita vahvoja kliinisiä tutkimusalueita ovat myös

43

Vientiopas 2017

diabetes, valtimonkovettumataudit ja Alzheimerin tauti.

KUOPION

YLIOPISTONKAMPUKSELLA

opiskelee parhaillaan lähes 7 000 tutkinto-opiskelijaa, UEF:issa voi opiskella 13 eri koulutusalaa. Kuopion yliopistollinen sairaala kouluttaa vuosittain noin tuhat lääkäriopiskelijaa, sekä tuhat terveystieteiden ja hoitotyön opiskelijaa. Yhdellä Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, Savonialla, on tarjota yhteensä seitsemän eri koulutusalaa.

KUMPPANI

KANSAINVÄLISYYS VOIMAVARANA TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT UEF KUVAPANKKI JA DIGIMAG/SARA PAKARINEN

Itä-Suomen yliopisto (UEF) on monitieteinen ja opiskelijakeskeinen tiedeyliopisto, jolle kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälistyminen ovat ensisijaisen tärkeitä. lähestulkoon missä oppiaineessa tahansa, Mönkkönen painottaa.

KANSAINVÄLISIÄ MAISTERIOHJELMIA UEF:issa on noin 20 ja toh-

toriohjelmia 15. Niissä opetus on täysin englanninkielistä, ja ohjelmat ovat avoimia sekä ulkomaalaisille että suomalaisille opiskelijoille.

Keinäsen mukaan kansainvälisyys korostuu myös UEF:in arjessa.

Ulkomaalaisten tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden lisäksi yliopistossa on vuosittain satoja kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Myös omia opiskelijoita käy runsaasti vaihdossa ulkomaisissa kumppaniyliopistoissa. Keinänen tähdentää, että kansainvälinen jakso opintojen aikana tuo opiskelijalle myös sellaisia henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia, joita on vaikea mitata opintopisteillä. Esimerkiksi moniwww.digimag.fi

44

Vientiopas 2017

puolinen kielitaito ja kyky toimia itsenäisesti kansainvälisessä yhteisössä ovat työnantajienkin arvostamia asioita.

Mönkkösen mielestä kansainvälisyys antaa todella paljon.

– Tutkimukseen saadaan osaajia, jotka vahvistavat tutkijakuntaamme. Lisäksi yhteistyö jo sinänsä johtaa yleensä parempiin tuloksiin kuin vain omissa porukoissa tekeminen. Yliopiston tavoitteena on entisestään vahventaa kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja sekä lisäksi kasvattaa lähivuosina myös ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Tahto voimakkaaseen kansainvälistymiseen on vahva.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yliopistonranta 1, KUOPIO Puhelinvaihde 0294 45 1111 www.uef.fi

UEF:in rehtori Jukka Mönkkönen

UEF:in kansainvälisten asioiden johtaja Riitta Keinänen

KUVA: DIGIMAG/SARA PAKARINEN

kimys parempaan ja vaikuttavampaan tutkimukseen, tähdentää UEF:in kansainvälisten asioiden johtaja Riitta Keinänen.

UEF:in vahvuutena on myös koulutusvienti, johon kuuluvat maisteriohjelmien lisäksi tilauskoulutukset. Tilauskoulutuksista esimerkkeinä ovat parhaillaan meneillään olevat saudiarabialaisten ja namibialaisten opettajien koulutukset. Koulutusvientiyhteistyötä tehdään UEF:in, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin muodostaman Finland University Oy:n kautta.

– Suomalainen koulutus on kansainvälisesti erittäin korkeatasoista ja kilpailukykyistä. Pystymme Suomessa tarjoamaan mitä parhainta koulutusta kenelle tahansa ja mistä tahansa kotoisin olevalle

KUVA: UEF KUVAPANKKI

K

ansainvälisyys on yliopistojen toiminnalle luontaista, sillä tutkimus ja koulutus edellyttävät maailmanlaajuista verkostoitumista ja yhteistyötä yliopistojen kesken.

UEF:in rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan tutkimus on jo pitkään ollut toimintaympäristöltään kansainvälistä. – Tutkijamme tekevät yhteistyötä muiden alansa tutkijoiden kanssa kansainvälisissä verkostoissa. Yliopistoon rekrytoidaan kansainvälisiä tutkijoita, ja omat tutkijamme käyvät ulkomaisissa yliopistoissa tekemässä tutkimustyötään, Mönkkönen kuvailee. UEF:illa onkin kansainvälisen huipputason tutkimusalueita.

– Tutkimusyhteistyö lähtee liikkeelle tutkijoista ja heidän intresseistään. Keskiössä on aina pyr-

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

KUMPPANI

TUKEA

Puolentoista vuoden mittainen Yritysten kansainvälistymisen aktivoiminen -hanke toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion alueen kauppakamarin yhteistyönä.

Hankkeeseen pohjautuva toiminta jatkuu edelleen ja seuraava Sawosta maailmalle -tapahtuma järjestetään ensi keväänä.

VERKOSTOILLA KANSAINVÄLISTYMISEEN

Y

TEKSTI DIGIMAG/SIRPA KORHONEN KUVAT MIKAEL RUTONEN JA MARCO RIGANO

ritysten kansainvälistymisen aktivoiminen -hanke alkoi tammikuussa 2016 ja päättyi kesäkuussa 2017. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hankkeen tuloksena syntyi toimintamalliehdotus, jossa Pohjois-Savon yrityskenttää aktivoidaan kansainväliseen kasvuun ja ohjataan potentiaaliset asiakkaat Team Finland -palveluiden pariin. ‒ Tarve tällaiselle hankkeelle on alun perin lähtöisin yrityksiltä. Hankkeessa haettiin tälle alueelle toimintamallia ja selkeää yhteistä tapaa, jolla aktivoida yrityksiä kansainvälistymiseen. Yhtenä tavoitteena oli luoda mallinnusta aktivointikeinoista ja että siitä tulisi jokavuotinen ratkaisu, kertoo hankkeen projektipäällikkö Minna Tarvainen Savonialta.

Taina Jutila ja Minna Tarvainen koordinoivat hanketta ja Sawosta Maailmalle -tapahtumaa.

HANKKEEN AIKANA Kuopiossa toteutet-

tiin kahdesti Sawosta maailmalle -tapahtuma. Toisella kerralla ennen Kuopion päätapahtumaa järjestettiin myös pienemmät tapahtumat Varkaudessa ja Iisalmessa. Vuonna 2016 Sawosta maailmalle -päätapahtuma keräsi noin 200 osallistujaa ja noin 350 osallistujaa vuonna 2017. Tapahtumat ovat saaneet paljon positiivista palautetta. ‒ Tällaiselle aktivointi- ja verkostoituwww.digimag.fi

45

Vientiopas 2017

mistapahtumalle oli selkeästi tilausta. Yleisesti toivottiin, että toimintaa jatketaan. Tapahtumissa edistetään verkostoitumista ja aktivointia. Tiedonjako on tärkeässä roolissa. Isot yritykset viestivät, että ne haluaisivat kumppaneita, mutta niiden etsimiseen ei ole aikaa.

Sawosta maailmalle -kansainvälistymistapahtuma järjestetään seuraavan kerran torstaina 31.5.2018 Kuopiossa Ravintola Wanhassa Satamassa. ‒ Pääpuhujat alkavat olla sovittuina. Ensi vuonna tapahtumaan tulee olemaan pääsymaksu. Edelleen tapahtuma on tarkoitettu kasvu- ja kansainvälistymishakuisille yrityksille startupeista pidempään toimineille.

Tulossa on kiinnostavia puheenvuoroja sekä tältä alueelta että muualta. Verkostoituminen ja kumppaninhaku ovat tärkeitä fokusalueita. On myös toivottu työvälinettä, josta näkisi millaista kumppania kukin on hakemassa.

MINNA TARVAINEN Yritysten kansainvälistymisen aktivoiminen -hanke 1.1.2016–30.6.2017 (projektipäällikkö) Savonia-ammattikorkeakoulu 044 785 6981 JOHANNA HAAPAKORVA Koulutuspäällikkö/Sawosta maailmalle 2018 (projektipäällikkö) Kuopion alueen kauppakamari 050 379 4795

KUMPPANI

Johtajuutta

YLI RAJOJEN TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT KUOPION NUORKAUPPAKAMARI, SHUTTERSTOCK

Johtajuutta, kansainvälisyyttä ja muita tarvittavia työelämätaitoja pääsee kehittämään myös harrastuksena. Samalla syntyy parhaimmillaan koko eliniän kestäviä bisnessuhteita.

K

uopiossa järjestetään tänä vuonna Suomen Nuorkauppakamarien valtakunnallinen Johtajuusakatemia 17.– 19.11.2017. Kyseessä on jokavuotinen koulutusviikonloppu, jossa koulutetaan yhdistyksen seuraavan vuoden johtajat. ‒ Akatemiassa ollaan tänä vuonna johtajuuden jäljillä ”Yes and” -teemalla, mikä kuvaa tarvittavaa asennetta, kertoo projektipäällikkö Mari Jäntti. Kyseessä on modernin johtajan ajatusmalli, jolla mennään eteenpäin. ”Kyllä ja” heittää hyvästit ylei-

selle mutta-sanan epäröinnille. Tämän asenteen ja työkalun kautta ympäröivä yhteisö valjastetaan kehityksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

Koulutus tarjoaa keinoja strategian jalkauttamiseen paikallisissa kamareissa, mahdollisuuksia oman johtamisen kehittämiseen ja tiimijohtamistaitojen hiomiseen.

Merkittävä osa viikonloppua on verkostoituminen koko Suomen kamarilaisten kesken. Samalla syntyy uusia ystäviä ja yhteistyökuvioita.

KUOPION NUORKAUPPAKAMARI on ahwww.digimag.fi

kera kouluttaja ja aktiivinen kokousjärjestäjä. Erilaiset, monipuoliset koulutukset ovat olennainen osa nuorkauppakamaritoimintaa.

Yhdistys järjestää suurempia ja pienempiä kokouksia ympäri vuoden. Samalla tuodaan Kuopiota tunnetuksi ympäri maata ja maailmaa. Koulutuksia järjestetään niin kamaritasolla paikallisesti ja lähialueilla kuin myös kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa.

Uuden oppimisen lisäksi koulutuksissa verkostoidutaan ja saadaan uusia työkaluja kehittämään omaa toimintaa niin kamarissa, muissa harrastuksissa kuin työelämässäkin.

Nuorkauppakamarissa tehdään myös erilai46

Vientiopas 2017

sia projekteja, joissa opitaan tekemällä käytännössä.

KANSAINVÄLISYYS ON kiinteä osa nuorkaup-

pakamarin toimintaa ja mahdollisuuksia kansainvälistymiseen on lukemattomia. Aktiivisia nuorkauppakamareita löytyy yli 120 maasta ja yhteensä jäseniä on yli 200 000. Kuopion Nuorkauppakamari on myös osa kansainvälistä Junior Chamber International (JCI) -organisaatiota.

Kansainvälinen toiminta käsittää maailmanlaajuisia kokouksia, koulutuksia, projekteja ja tapahtumia, joihin kuka tahansa kamarilainen voi osallistua. Vuosittain järjestetään Euroop-

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

SÄHKÖINEN TALOUSHALLINTO Säästää rahaa ja aikaa Tehostaa yrityksesi toimintoja Helpottaa johtamista

PALVELEMME PAIKALLISESTI, KUOPIOSSA. Haluatko lisätietoja?

Soita minulle tai laita sähköpostia Harri Kankkunen P. 040 641 1060 harri.kankkunen@administer.fi Viestikatu 7 B (2.krs), Kuopio www.administer.fi

Baselin Eurooppa kokouksessa Kuopion Nuorkauppakamari juhli yhdessä Aalstilaisten kanssa.

pa- ja maailmankokoukset, jotka ovat osa kansainvälistymistä ja keräävät suurimmat suomalaisdelegaatiot ulkomaanmatkoille.

Tänä vuonna Kuopio edusti Baselissa Suomea väittelytaidon Euroopan mestaruuskisoissa, mikä on innostanut kamarilaisia kouluttautumaan debatissa ympäri maata. Marraskuun alussa joukko kuopiolaisia suuntaa Amsterdamiin maailmankokoukseen, jossa tähtäimessä on tapaaminen Kofi Annanin kanssa.

Kotikansainvälisyyttä kasvatetaan ja Kuopiossa toivotetaan tervetulleeksi toimintaan kaikki. Eri kansallisuuksien edustajia löytyy

kotikamaristakin. Nuorkauppakamarin toimintaan voivat liittyä kaikki alle 40-vuotiaat, jotka ovat kiinnostuneita itsensä johtamisesta ja kehittämisestä sekä haluavat sankoin joukoin uusia ystäviä ympäri maailmaa.

KUOPION NUORKAUPPAKAMARI RY DP 2017 Sari Mielonen Puh. 040 592 1343 www.jckuopio.fi #jckuopio /Kuopion-Nuorkauppakamari-ry

www.digimag.fi

Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys. Tuotamme kaikki tarvittavat kiviainekset tie- ja raiderakentamiseen, talonrakentamiseen, betonituotteisiin sekä vaativiin päällysteisiin. Tuotevalikoimaamme kuuluvat murskeet, sorat, hiekat ja sepelit eri kokoluokissa. Myymme kiviainesta sekä noutopisteistä että haluttuun kohteeseen toimitettuna.

Ota yhteyttä:

www.destia.fi

Keski-Suomi Taina Tuhkanen, 040 630 2675, taina.tuhkanen@destia.fi

Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Hannu Vainikainen, 0400 276 020, hannu.vainikainen@destia.fi Mikko Soininen, 050 568 6011, mikko.soininen@destia.fi Etelä-Savo Hannu Koponen, 0400 259 876, hannu.koponen@destia.fi Antti Laapio, 040 758 0224, antti.laapio@destia.fi

Etelä-Karjala Harri Liimatainen, 040 758 4335, harri.liimatainen@destia.fi

47

Vientiopas 2017

Tehtävänä terveys TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA SHUTTERSTOCK

K

uopiolaisista hyvinvointiteknologia- tai lääkekehitystuotteista 97 prosenttia menee vientiin. Alueella on pitkät perinteet ja verkostot niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Sektorin suurin työllistäjä on Kuopion yliopistollinen sairaala, jonka lisäksi Kuopion tiedepuistossa sijaitsee yli 30 hyvinvointipalveluyritystä. Kemianteollisuutta edustavat noin kaksikymmentä yritystä, jotka työskentelevät lääke- ja bioalalla. Kuopiolaisten lääketurvallisuusosaaminen kiinnostaa kansainvälisesti. Tulevaisuudessa savo-

laisia yrityksiä nähdään paljon varsinkin kehittyvissä maissa, joissa lääketurvallisuusosaamisen lisäksi avainasemassa ovat ruoka-, vesi- ja ympäristöosaaminen.

KUOPION ALUE on uniikki ja jatkuvasti kas-

vava turvallisuusalan ydin. Alueen turvallisuusalan yritykset ja tuotteet ovat maailmalla tunnettuja. Kuopiossa keskitytään arjen turvallisuuden sekä yhteiskunnallisten häiriötilojen hallintaan. Arjen turvallisuutta ovat äärisääilmiöihin varautuminen ja sopeutuminen, puhtaan veden ja energian saatavuus, jätevesien hallinta, logistiikan sujuvuus sekä kriisiviestintä.

IHMISLÄHEINEN KUOPION kaupunki pitää huolta asukkaistaan ja tarjoaa heille harrastusmahdollisuuksia, helposti lähestyttäviä palveluita ja työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Hyvinvointi näkyy kaupungin arjessa terveysalan vahvana osaamisena, rentona elämänmenona ja onnellisina asukkaina.

SUOMEN TERVEYSTEKNOLOGIAN vienti

kasvoi vuodesta 2016 jopa 9,7 prosenttia eli yhteensä 2,11 miljardiin euroon. Pohjois-Savossakin kasvua tuli yhteensä 12,3 prosenttia. Koko maassa terveysteknologian viennin arvo on kasvanut energiateknologiaa suuremmaksi.

www.digimag.fi

48

Vientiopas 2017

Poimintoja alan merkittävistä yrityksistä NewIcon Oy Lääkehuollon automatisointiin liiketoimintansa keskittänyt yritys.

Reagena Oy Kliinisen diagnostiikan, biotekniikan ja kemianalan yritys.

Medfiles Oy Lääkealan yritys, jonka palveluihin kuuluu muun muassa lääkekehitys, analytiikkapalvelut ja farmaseuttinen kehitystyö.

Movet Oy Eläindiagnostiikkalaboratorio, joka palvelee eläinlääkärikunnan lisäksi myös eläinten omistajia ja kasvattajia.

Galena Pharma Oy Sopimusvalmistukseen ja -pakkaamiseen erikoistunut lääketehdas.

Medikro Oy Suunnittelee ja valmistaa keuhkosairauksien diagnosointiin ja seurantaan käytettäviä lääketieteellisiä järjestelmiä.

MENESTYSTARINAT

KUOPIO

KUMPPANI

Kasveen asiantuntijat: Elias Haapakorva, Miia Eskelinen-Fingerroos, Jani Hopia, Hanna Kumpulainen, Timo Kettunen ja Nina Vartiainen.

Asiantuntijoilta apua

hyvinvointi- ja terveysalalla kansainvälistymiseen TEKSTI DIGIMAG/TEEMU VIEMERÖ KUVA KASVE OY/JUHANI LEHTOMÄKI

Kansainvälistyminen on reipasta tekemistä, mutta kokemus on osoittanut, että ennen tekemistä kannattaa tietää mitä ja miksi tekee sekä minne on menossa.

M

onilla aloilla kansainvälistyviä yrityksiä kohtaavat myös regulatoriset kiemurat eikä kansainvälisen markkinan ja liiketoiminnan tuntemuskaan pahasta ole. Onneksi apu löytyy Kasve Oy:n asiantuntijoilta.

Kansainvälistyminen vaatii huolellista suunnittelua ja resursointia, sekä tietenkin kestävää budjettia ja pitkäaikaista sitoutumista toiminnan laajentamiseen. Kansainvälistyminen on kärsivällisyyttä vaativa prosessi, joka vie paljon työtunteja sekä resursseja, alalla kuin alalla. Kun siirrytään terveys- ja hyvinvointialan piiriin, mukaan voivat

nopeasti tulla myös muun muassa alaan liittyvät regulatoriset vaatimukset. Toiminnan skaalautumisen haasteet ilmenevät yllättävän usein.

Terveys- ja hyvinvointialalla toimiva liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijapalveluyritys Kasve on auttanut useiden eri alojen yrityksiä kansainvälisille markkinoille – aina kosmetiikka-alan yrityksistä elintarvikealaan sekä lääketeollisuudesta terveysteknologiateollisuuden yrityksiin. Kasve on tarjonnut kansainvälistymiseen liittyviä palveluita sekä laadunhallinta- ja regulaatioasiantuntijuutta jo lähes kuuden vuoden ajan. ‒ Terveys- ja hyvinvointialalla liikumme hyvin reguloidulla toimi-

alalla, jota säätelevät kansalliset lait sekä direktiivit ja asetukset EU-tasolla ja joita täydentävät puolestaan standardit. Monella toimialalla esimerkiksi laatujärjestelmä on enemmän tai vähemmän pakollinen, ja voimme auttaa rakentamalla toimivan järjestelmän.

Erityisesti terveysteknologia-alalla regulaatiot näyttelevät voimakasta roolia. Nämä säädökset ovat edelleen tiukentumassa, koska vanhat direktiivit ovat jo 10–20 vuoden takaa, ja siten monilta osin vanhentuneita. Näiden tekijöiden vuoksi moni kokeekin tarpeen ulkoiselle asiantuntijuudelle, ja tässä kohtaa yrityksemme voi olla avuksi, Kasven toimitusjohtaja Elias Haapakorva kommentoi.

www.digimag.fi

49

Vientiopas 2017

REGULAATIOIDEN TARKOITUS on

taata ennen kaikkea tuotteiden tehokkuus ja turvallisuus, mikä vaatii kansainvälistyvältä yritykseltä tarkkuutta ja malttia. Maailman markkinoille pääseminen on pitkä prosessi, joka vaatii resurssien ohella myös paljon sitoutumista sekä ennen kaikkea ennakkoluulotonta asennetta. ‒ Kaikki mitä teemme asiakkaidemme projekteissa tähtää kansainvälisyyteen tavalla tai toisella.

Näin myös yritykset voisivat ajatella omassa liiketoiminnan suunnittelussaan. Lähes jokainen tuote on suunniteltavissa alusta saakka kansainvälisille markkinoille, ja miksipä ei? Kansainvälistymistä kannattaa lähteä suunnittelemaan niin, että

mietitään mikä yrityksen kilpailuetu on ja minkälaisilla resursseilla maailmanvalloitus pystytään toteuttamaan. On tärkeää myös pohtia miten kilpailuetuja voidaan korottaa sekä mitkä ovat tuotteen potentiaalisimmat kohdemarkkinat ja resursointi niin henkilövuosina kuin ihan investointeinakin, Kasven liiketoiminnan kehityspäällikkö Miia Eskelinen-Fingerroos kertoo kansainvälistymisen ensiaskeleista.

KASVE OY Suokatu 36 A 32 70110 Kuopio, Finland www.kasve.fi

Puhdas luonto KUTSUU

K

uopio on Järvi-Suomen alueen pääkaupunki, joka hurmaa upeilla maisemilla, monipuolisilla aktiviteeteilla ja elämää sykkivällä menollaan. Matkailu on Kuopion alueen tärkeimpiä ja voimakkaimmin kasvavia palvelualoja. Elinvoimainen Kuopion alue on helposti kävijöidensä saavutettavissa ja tutkittavissa.

KUOPION ALUE on vahva taiteen, kulttuurin ja designin keskus, joka on useiden vaikuttavien suomalaisten brändien ja suunnittelijoiden koti. Alueen

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI

osaaminen on saanut tunnustusta myös maailmalla, tästä esimerkkinä lokakuussa 2017 järjestetty taiteilija ja muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen taidenäyttely Kiinan Shanghain Pudongissa.

MONIPUOLINEN TARJONTA jatkuu läpi kesän, jolloin Tahko tarjoilee mahdollisuuden meloa, golfata, kalastaa ja vesihiihtää. Vauhdikkaiden lajien lisäksi Tahko tarjoaa kävijöilleen myös rentoutumista hyvinvointi- ja kylpyläpalveluiden muodossa. Vuonna 2016 Kuopio oli Suomen kuudenneksi vilkkain matkailukaupunki. Yöpymisiä oli 550 000, joista 115 300 yöpymistä tapahtui Tahkolla.

Työmatkalaisten osuus vuonna Kuopion alueen matkustuksesta oli 31 prosenttia.

50-VUOTIAS TAHKON lomakeskus on

suosittu matkailukohde, joka tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia ympäri vuoden. Talvisin Tahkolla voi lasketella, moottorikelkkailla, luistella, hiihtää ja nauttia talven ihmemaasta monessa muussakin muodossa.

TAMMI–KESÄKUUSSA 2017 Tahkon yö-

pymismäärä kasvoi edelliseen vuoteen www.digimag.fi

50

Vientiopas 2017

verrattuna 12 prosenttia. Uusia matkustuksen seurantamaita ovat Japani ja Kiina, joiden yöpymismäärät ovat vielä pieniä, mutta joiden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on ollut suurta.

SUOMI ON usein rankattu maailman

parhaiden konferenssikohteiden joukkoon. Tapahtuman järjestäjinä suomalaiset ovat kokeneita, joten suuretkin tapahtumat etenevät sujuvasti ja ovat laadultaan priimaa. Johtavat yliopistot, erikoistuneet sairaalat ja tutkimuslaitokset houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä konferensseja.

MENESTYSTARINAT KUMPPANI

Järvi-Suomen

VALTTEINA KESÄ JA JÄRVILUONTO TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA PIXABAY

Järvi-Suomen alue ja sen pääkaupunki Kuopio tarjoavat ulkomaisille matkailijoille ainutlaatuisia kokemuksia kauniiden järvimaisemien keskellä. Aluetta markkinoidaan nyt matkailukohteena etenkin Aasiasta saapuville matkailijoille.

S

uomi on tunnettu kauniista luonnostaan. Järvi-Suomen erikoisuutena ovat järvet ja kaikki se, mitä niiden äärellä voi kokea ja tehdä. Järvi-Suomen alueen ja Kuopio–Tahkon alueen matkailua onkin nyt alettu tuotteistaa matkailuyrittäjien kanssa.

KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI Oy

on saanut ELY-keskukselta Euroopan aluekehitysrahastosta toimintaympäristön kehittämisavustuksen, jonka tavoitteena on kansainvälisen ja erityisesti Kiinasta suuntautuvan matkailun kehittäminen. Hankkeen nimi on ”Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin action plan”, ja sen toteuttajaksi eli toimintaa koordinoivaksi

DMC-yritykseksi valittiin kokenut ja laaja-alaisesti Suomessa toimiva Wild Nordic Finland, jolla on jo merkittävää liiketoimintaa kiinalaisten matkailijoiden parissa.

– Alamme luoda DMC-toimintaa sekä tuotteistaa matkailua matkailuyrittäjien kanssa ja miettiä, miten Kuopio–Tahko-aluetta voi kehittää Aasiasta saapuville matkailijoille sopivaksi, kertoo Wild Nordic Finlandin Järvi-Suomen toiminnoista vastaava Sisko Hirvonen. Koska aasialaiset lomailevat kesäisin, kansainvälisille markkinoille lähdetään kesä edellä. Sesonki alkaa jäiden lähtiessä eli huhtikuun lopulla ja kestää marraskuun alkuun asti. Matkailijat voivat oleskella Kuopio–Tahko-alueella muutaman päivän tai sitten liikkua www.digimag.fi

koko Järvi-Suomen alueella. Asiakkaina voivat olla kaikenlaiset ihmiset kiinalaisista leirikoululaisista eläkeläisiin.

Kuopio–Tahko-alueen etuina ovat Hirvosen mukaan järvien ja luonnon lisäksi kansainvälinen lentokenttä, teknologiaosaaminen, kansainväliset yritykset sekä Kuopion ja Shanghai Pudongin välinen ystävyyskaupunkisuhde.

SHANGHAISSA JÄRJESTETTIIN Kuo-

pion ja Shanghai Pudongin ystävyyskaupunkitoiminnan juhlistamiseksi lokakuussa kuopiolaisen Ritva-Liisa Pohjalaisen lasiveistoksia esittelevä näyttely, joka on myös osa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Juhlanäyttelyn yhteydessä pidettiin ensimmäistä kertaa Kuopio-Tahko Mark51

Vientiopas 2017

kinointi Oy:n organisoima kiinalaisille matkanjärjestäjille suunnattu Kuopio – Capital of Lakeland -myyntitilaisuus.

– Näyttely oli matkailuväelle valtava etu, ja sen Suomi 100 -teema on hyvä matkailuvaltti. Teimme Shanghaissa Kuopio–Tahko-aluetta tunnetuksi.

Nyt keskitymme myytäviin tuotteisiin ja haemme uusia asiakkaita. Ystävyyskaupunkitoiminta ja yhteistyö joka sektorilla ovat matkailualalla tärkeitä, Hirvonen kiteyttää.

WILD NORDIC Joulumaantie 10 96930, NAPAPIIRI ROVANIEMI www.wildnordic.fi

KUOPIO

Naisten hyvinvointiviikonloput Tahkolla 10.–12.11. ja 17.–19.11.2017

LA 18.11.

H ALLSTARS IG H G IN V O O R G A K IS SUVI TERÄSN LA 2.12.

PE 1.12. . .11 25 LA .

Y COLA PE 24.11 M M JI I B U L IK N U IX M ANSSI KELA RE LA 9.12.

PE 8.12. t e is vaja ANNA PUU ELASTINEN lvikauden a

PE 17.11.

199€*

Vain

Istu kerrankin valmiiseen pöytään!

Ta

SU 31.12.

LA 30.12.

STAGLAMOUR EEVEREST DJ’s KASMIR IN

PE-SU 29.-31.12.

LA 20.1.

Highlights

LA 3.2.

TAMMIKUU HELMIKUU Highlights

LA 27.1.

MAALISKUU

LA 10.2.

Viikonloppuna ehdit ladata akkuja, ja saat eväät tehdä tulevasta vuodesta itsesi näköisen. Viikonlopun liikunnallisesta inspiraatiosta vastaa maajoukkuesuunnistaja Hannu Airila ja ajatusten mylläämisestä life coach Jenni Rissanen.

LA 7.2.

U STIG JONNE AARON TIIS TO 29.3.

* Viikonlopun hinta 199 € sisältää ohjelman, ruokailut ja

majoituksen Tahko Spa Hotellin laadukkaissa huoneistoissa.

Oma makuuhuone huoneistossa yhdelle henkilölle sekä pariskunnalle mahdollisuus varata oma huoneisto lisähintaan 60 €.

LA 31.3.

N LA 17.3.

U EGOTRIPPI ELASTINE SS RE & I SS JU A IN IR JVG

LA 10.3. TO 15.3.

Ilmoittaudu 31.10.2017 mennessä Tahko Spa Hotelliin

Varaa pimenevän syksyn keskelle aikaa itseäsi varten.

Hyvinvointiviikonlopun aikana pohdit rauhassa mennyttä ja tulevaa, koet liikunnan tuoman endorfiinin ja nautit ruuasta, jonka joku muu on valmistanut sinulle.

INGO RETKUE & LOHKARE D EN M IE IN H AN H LI PAU

Highlights

Katso hyvinvointiviikonlopun tarkempi ohjelma osoitteesta www.tahkospa.fi

hlö / vkl

0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm), tai sales@tahkospa.fi

OHJATTUA LIIKUNTAA Method Putkisto ja Tahkon portaat MUIDEN TEKEMÄÄ RUOKAA Ruokailut sisältyvät hintaan KUPLIVAA HEMMOTTELUA Poreallas ja lasi kuohuvaa UNELMIEN KIRKASTAMISTA Life coach sparraamassa Sinua

Talven 2018 esiintyjät päivittyvät osoitteessa

piazzatahko.fi /ravintolapiazza |

piazzatahko

LUE LISÄÄ: www.tahkospa.fi

A PIAZZAN NA APURISS

mosquitotahko.fi www.digimag.fi

52

Vientiopas 2017

Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, 73310 TAHKOVUORI Myyntipalvelu 0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm) sales@tahkospa.fi www.tahkospa.fi

KOE & NÄE TEKSTI DIGIMAG TOIMITUS KUVA DIGIMAG ARKISTO

YRITYS- & KOULUTUS-

TAPAHTUMIA

Kuopion alueella on tarjolla monipuolisia tapahtumia ja koulutuksia, joista voi hakea tukea yrityksen kansainvälistymiseen sekä omaan henkilökohtaiseen kehitykseen.

Poimimme parhaimmat vaihtoehdot päästä oppimaan uutta.

ADUCATE 9.11. Medical Devices – miten uusi EU-asetus vaikuttaa

CE-merkintään?

2017 Coaching by Walking, aloitusajankohta joustavasti

sopimuksen mukaan 2017 30.11. ASTI Future Leadership

SNELLMAN-KESÄYLIOPISTO 10.12.2017ASTI Life Coach® -koulutus 31.5.2019 ASTI Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 2017–2019 31.12. ASTI Moniammatillinen hanketyöskentely 31.12. ASTI Sosiaalialan asiantuntijuus ja ammatti-identiteetti 19.5.2018 ASTI Rorschach-erikoistumiskoulutus

www.snellmankesayliopisto.fi

31.10.2018 ASTI Ennakoiva johtaja 16.2.2018 klo 9–15.30 EU-tietosuoja-asetus-lakikoulutus

www.uef.fi/fi/web/aducate/kuopio

YRITTÄJÄT 2.11. klo 9.30–10.45 Vie yritys facebookiin -webinaari

KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI

3.11. klo 9.30–10.45 Yrityksen arvonmääritys -webinaari 9.11. klo 9.30–11.15 Tietosuoja-asetuksen velvoitteet ja vastuut -webinaari

1.11. Ruotsin markkinat haltuun, Iisalmi

22.11. klo 15–16 Miten hankin työterveyshuollon palvelut -webinaari

1.11. Ruotsin markkinat haltuun, Kuopio

24.11. klo 9.30–10.45 Hakukoneoptimointi -webinaari

2.11. Ainutlaatuinen asiakaskokemus Savossa | Parasta

palvelua -koulutus 8.11. Kauppakamarin Tilinpäätös- ja Veropäivä, Kuopio 14.11. Kauppakamarin Tilinpäätös- ja Veropäivä, Varkaus 16.11. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi, Varkaus 21.11. Kauppakamarin Tilinpäätös- ja Veropäivä, Iisalmi 28.11. Rytminmuutos: Asiantuntijan sosiaalisen median taidot,

osa 2: videot 30.11. Huippu Lean-johtamiskoulutus maailmalta 15.12. Ennakkoperintä 2018

www.kuopiochamber.fi

28.11. klo 12–15.45 Tietosuoja-asetus tutuksi, Suomen Yrittäjät, Helsinki 15.–17.11. Virkisty verotuksesta! Yrittäjän veroseminaari, Helsinki–Tukholma–Helsinki

www.yrittajat.fi

SAWOSTA MAAILMALLE 30.5.2018 Sawosta maailmalle -tapahtuma, Ravintola Albatrossi

www.sawostamaailmalle.fi

TAHKO SKI LIFT PITCH 13.4.2018 Tahko Ski Lift Pitch, Tahko

www.tahkoslp.com

www.digimag.fi

53

Vientiopas 2017

KUOPIO

www.kolari-co.fi

www.digimag.fi

54

Vientiopas 2017

HYVÄÄ TEKEVIÄ

OSTOKSIA Itä-Suomen Yliopiston apteekki

Itä-Suomen yliopiston apteekin koko tuotto käytetään lyhentämättömänä tutkimukseen ja koulutukseen - kuten lääketieteelliseen tutkimukseen.

kistamme Verkkoaptee myös voit tilata nyt esi reseptilääkke sähköisellä reseptillä.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ

PUIJONKATU 23, kauppakeskus Sektorissa.

Suora kulkuyhteys myös toriparkista.

029 445 6000 (pvm/mpm)

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.

Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia.

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.