Nova 3 2024

MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE

3

Pastaa

18 MONESSA MUODOSSA

PINNALLA Ruokakasvatuksella tasapainoinen suhde ruokaan

MARKKINAKATSAUS Sään ääri-ilmiöt haastavat ruokaketjua

Hurmaa aidolla maulla

valio.fi

Raikas keväinen jälkiruokarahka syntyy vain kolmesta raaka-aineesta.

HELPPO SITRUUNARAHKA

25 annosta

1,000 kg Valio pehmeä maitorahkaa laktoositon 1,000 kg Valio vispikermaa laktoositon 1,000 kg Valio lemon curd täytettä

Vatkaa kaikki raaka-aineet yhtä aikaa vaahdoksi yleiskoneessa. Anna vaahdon viilentyä kylmässä ennen tarjoilua.

Valio pehmeä rahka 5 kg laktoositon Meira Nova tnro 219025

Turvallisesti töissä

Meira Novalla tavoitteemme on, että jokainen tulee työhön terveenä ja myös kotiin lähdetään terveenä. Olemme käynnistäneet Työturvallisuuden Noste -kampanjan, joka korostaa työturvallisuuden merkitystä yksilöille, organisaatioille ja sidosryhmille. Uskomme, että turvallinen työympäristö parantaa työntekijöiden elämänlaatua, tehokkuutta ja tuottavuutta. Kampanjaan kuuluu koko vuoden ajan erilaisia teemakuukausia, joilla tuomme esiin työturvallisuuden perusteita, turvallista työskentelyä ja muita tärkeitä aiheita. Asia on aina tärkeä ja ajankohtainen, ja palaammekin tähän aiheeseen myöhemmin vuoden aikana.

Saatavuudesta puhutaan paljon ja sen varmistamiseksi teemme myös paljon työtä. Ilmaston ääri-ilmiöt, sodat, inflaatioja muut epävarmuustekijät ovat jo nyt vaikuttaneet tuotteiden saatavuuteen ja myös hintaan. Viimeiset vuodet eivät siis ole olleet helppoja, mutta olemme kuitenkin onnistuneet hyvin. Viime vuonna pystyimme tarjoamaan asiakkaillemme lähes 99 prosentin saatavuuden. Haluamme kuitenkin katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen, koska mielestämme on tärkeää kiinnittää huomiota jo nyt saatavuuden haasteisiin koko ruoantuotannossa. Uskomme siihen, että panostamalla tuotekehitykseen löydetään kyllä ratkaisut, mutta työtä on tehtävä jatkuvasti ja systemaattisesti. Ilmastonmuutos, terveyteen panostaminen ja muutkin trendit vauhdittavat muun muassa kestävän kasvipohjaisen ruoan kysyntää niin Suomessa kuin ulkomailla. Tämä muutos tarjoaa myös suomalaiselle ruokatuotannolle ja -innovaatioille vientimahdollisuuksia maailman markkinoilla. Myös Meira Novalla haluamme tukea osaltamme tätä siirtymää ja panostaa jatkuvasti syvempään yhteistyöhön asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa varmistaaksemme asiakkaillemme parhaan mahdollisen ja innovatiivisen tuotevalikoiman ja myös sen saatavuuden, niin nyt kuin myös tulevaisuudessa.

Meira Novan Vuoden Novatuote -kilpailu onkin jälleen käynnissä. Kilpailun avulla etsimme yhteistyökumppaneidemme kanssa innovatiivisia ja houkuttelevia uutuustuotteita. Tavoitteena on löytää tulevaisuuden trendituotteita, jotka tuovat lisäarvoa Meira Novan asiakkaille ja jotka saattaisivat muuten jäädä huomaamatta. Haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden tutustua edistyksellisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä osallistua valikoiman kehittämiseen myös itse äänestämällä suosikkejaan. Tämä on yksi tapa, jolla Meira Nova vastaa asiakkaiden toiveisiin ja edistää yhteistyötä.

Kiitos, että olette mukana tukemassa pyrkimyksiämme parantaa työturvallisuutta ja vastatessamme muuttuviin haasteisiin. Yhdessä luomme turvallisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.

Yhdessä luomme turvallisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan! 3

MUISTATHAN ENNAKOT!

Vapun ennakkotilattavien tuotteiden tilausaika on nyt käynnissä. Jäätelöiden toimitusajat alkavat pian. Lisätietoa Tilaajainfosta ja Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!

SEURAAVASSA NUMEROSSA:

Teema-palstalla esitellään poimintoja panimotuotteiden valikoimasta. Numero 4/24 ilmestyy 10.4.

Vastuullista ja ravitsevaa kalaruokaa saa pyytämällä.

Herkulliset kalatuotteemme maistuvat kaikille, ikään katsomatta. Maun lisäksi myös niiden ravitsemuksellisuus on kunnossa, kiitos hyvien rasvahappojen. Kalaa suositellaan syötäväksi vähintään kaksi kertaa viikossa – meillä riittää erilaisia vaihtoehtoja vaikka viikon jokaiselle päivälle!

Tutustu tuotteisiin: saarioinen.fi/foodservice

Saarioisten Sahalahden tehtaalle on myönnetty pyydetyn kalan MSC- ja kasvatetun kalan ASCvastuullisuussertifikaatit. Sertifiointi vahvistaa sitoutumistamme kalatuotteiden vastuulliseen raaka-ainehankintaan.

Saarioisten päivitetyn kalan vastuullisuuslinjauksen mukaan käyttämämme kalaraaka-aineet ovat joko MSC/ASC-sertifioituja tai WWF Suomen Kalaoppaan vihreällä (tai harkiten keltaisella) liikennevalolla olevia kaloja ja mereneläviä.

1007390

1007371

1026659

1026658

Kirjolohi-

Pieni

Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae

18 TEEMA

Pastaa on montaa muotoa ja moneen käyttötarkoitukseen

34 TRENDI

Vuoden 2024 kakuista löytyy jotakin uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä

JULKAISIJA: Meira Nova Oy

SOK-yhtymä

Palkkitie 10, 04300 Tuusula

Puh. 010 76 86500

Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.

36 NÄIN MEILLÄ

Hoivamme haluaa olla alansa paras hoivan tarjoaja

PÄÄTOIMITTAJA

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

TOIMITUSNEUVOSTO

Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi

TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET

Leena Honkaniemi

Puh. 010 76 86507

leena.honkaniemi@meiranova.fi

47 VASTAUS

Vuoden Novatuotetta etsitään jälleen

KONSEPTI JA TAITTO Avidly

PAINOPAIKKA Grano

Painotuote

4041 0955

OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET

Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586

tiina.liimatainen@meiranova.fi

ISSN 2323-9913 (Painettu)

ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)

Sulattaen valmiina sinulle!

Vaasan Valloittava Kardemummapulla

Kardemummatäytteinen pulla. Sulattaen valmis.

Pakkauskoko: 40x90g I Tuotenumero: 221110 I Meira Nova: 1007184

Vaasan Valloittava Kanelipulla

Kanelitäytteinen pulla. Sulattaen tarjoiluvalmis.

Pakkauskoko: 40x90g I Tuotenumero: 221111 I Meira Nova: 1006946

Vaasan Valloittava Toffeepulla

Toffeetäytteinen pulla. Sulattaen tarjoiluvalmis.

Pakkauskoko: 40x90g I Tuotenumero: 222070 I Meira Nova: 1007066

Vaasan Valloittava Voi-kristallipulla

Pulla voi-sokeritäytteellä ja kristallisokerilla. Sulattaen tarjoiluvalmis.

Pakkauskoko: 40x90g I Tuotenumero: 222068 I Meira Nova: 1007382

• Vaasan sulattaen valmiit pullat saat tarjolle helposti

• Voit reagoida menekkiin nopeasti

• Hallitset hävikkiä sulattamalla tarpeen mukaan

www.lantmannenunibake.fi

• Paistettu juuri oikein ja aina tasalaatuista

Teksti: Terhi Paavola

TIPATA VAI EIKÖ TIPATA?

Hyvästä palvelusta voi aina kiittää, joissakin maissa se tehdään tippaamalla.

Palveluraha- eli tippikäytännöt vaihtelevat paljon eri puolilla maailmaa. Joissakin maissa kuuluu tipata aina, joissakin maissa sitä voidaan pitää jopa epäkohteliaana. Tapa on osin kulttuuri-, osin palkkakysymys, sillä joissakin maissa esimerkiksi tarjoilijan palkka koostuu lähinnä asiakkailta saaduista erillisistä tippimaksuista.

Suomessa tippikulttuuri ei ole ollut vakiintuneena tapana, mutta se on yleistymässä maksupäätetippaamisen yleistyessä. Sama tilanne on muissakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole ollut tapana tipata, mutta maksupäätetippien antaminen on yhä yleisempää myös siellä.

USA:

VAHVA TIPPIKULTTUURI

USA:ssa tippaaminen on sääntö. Siellä osa ravintolatyöntekijöiden palkasta koostuu nimenomaan tipeistä. Tavallisin tippaussumma on 10–20 prosenttia loppulaskusta, mutta jos palvelu on erityisen hyvää, voidaan maksaa jopa 25 prosentin tippi.

KESKI-EUROOPPA:

TIPPAA HUOMAAMATTOMASTI Ranskassa ja Saksassa tipataan hyvästä palvelusta. Tavallisesti se tehdään pyöristämällä laskua ylöspäin. Peri-ranskalaisiin tapoihin on kuulunut se, että tippaus tehdään tahdikkaan huomaamattomasti.

VÄLIMEREN RANTA:

KULTTUURI VAIHTELEE

Espanjassa ja Italiassa palvelumaksu sisältyy tavallisesti loppusummaan. Se on myös usein merkitty ruokalistoihin. Hyvästä palvelusta näissäkin maissa voi tipata, esimerkiksi pyöristämällä laskua ylöspäin. Kreikassa sen sijaan tippiä on tapana jättää noin 5–10 prosenttia.

BRITIT:

TARKISTA LASKU

Iso-Britanniassa tippauskäytännöt vaihtelevat. Periaate on ollut, että ravintolassa jätetään noin 10 prosentin tippi. Nykyisin kuitenkin ravintolat saattavat veloittaa palvelumaksun suoraan laskussa. Tieto on tarkistettava kuitista. Brittipubeissa ei tippikulttuuria tunneta – toki hyvästä palvelusta voi kiitoksen lisäksi aina maksaa myös vähän ekstraa.

AASIAN MAAT:

TIPPAAMINEN ON HARVINAISTA

Perinteisesti esimerkiksi Japanissa ja EteläKoreassa tippaamista on pidetty epäkohteliaana. Samanlainen kulttuuri on ollut vallalla aikaisemmin myös Thaimaassa, mutta nykyisin suosituissa turistikohteissa on tapana jättää noin 10 prosentin palveluraha.

Aloita kevät Raman kanssa

Täydellisiä tuloksia keittiössä ja taloudessa!

Kolumni-palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista kolmen eri ruoasta kiinnostuneen kirjoittajan näkökulmasta.

Katoavia aarteita

Caff, eli perinteinen Lontoon kuppila, on nostalginen paikka vierailla. Caffien suosio lisääntyi Lontoossa suuresti 1900-luvun alussa ja sotien jälkeen.

Minusta on ihanaa käydä näissä paikoissa syömässä aina kun vain ehdin. Ehkä syynä tähän on se, että caffit eivät ole ylellisiä paikoja, kuten monet nykyravintolat Lontoossa. Caffien ennossa tunnelmassa on hyvä ladata akkuja viikonloppuisin tai ennen pitkää työpäivää. Caffien omistajat ovat usein mutkattomia ja ystävällisiä ravintoloitsijoita, jotka toivottavat asiakkaat sydämellisesti tervetulleeksi. Ruokalajien hinnat eivät myöskään päätä huimaa, ja vatsan saa takuulla täyteen.

ehtoina caffeissa usein tarjotaan myös edullisia perinteisiä ruokalajeja kuten gammon, egg and chips, johon kuuluu iso viipale savustettua kinkkua, paistettu kananmuna ja paksuja englantilaistyylisiä ranskalaisia.

Long live the caff!

Caffien miljöö oostuu usein yhdestä 60- tai 70-luvulla sisustetusta pienestä huoneesta, joka on täytetty lattiaan kiinnitetyillä loosityylisillä muovituoleilla ja pöydillä. Vaikka kasvoinkin Suomessa, tuo tämän tyylinen sisustus mieleeni muistoja lapsuudesta –tyylivaikutteet olivat kai samoja täälläkin silloin. Olen huomannut, että nostalgiset paikat miellyttävät minua sitä enemmän mitä vanhemmaksi tulen.

Caffeja kutsutaan toiselta nimeltään “greasy spoon” -paikoiksi. Tämä nimitys onkin tosiaan sopiva, sillä caffit tarjoilevat pääasiassa perinteistä englantilaista aamiaista pekonilla, kananmunilla, makkaroilla, paistetulla tomaatilla, pavuilla tomaattikastikkeessa, paistetuilla sienillä ja isolla annoksella paahtoleipää. Niistä saa toki vaikka minkälaisia erilaisia yhdistelmiä tilaamalla, ja usein vaihtoehdoista löytyy myös black pudding, jota itse kuvailisin verilettujen ja mustan makkaran yhdistelmäksi. Omat suosikkini ovat munakokkeli paahtoleivän päälle kasattuna sekä perinteinen pekonisämpylä, molemmat ketsupilla höystettynä tietenkin.

Caffit, jotka sulevat ovensa usein jo iltapäivällä, tarjoilevat yleensä myös lounasta. Lounasvaihto-

SATU DAHL

Lisäkkeillä ei näissä paikoissa hienostella – pöydiltä löytyvät yleensä HP-kastike, etikka, ketsuppi, suola ja pippuri. Pyytämällä saa toki esimerkiksi majoneesia ranskalaisten seuraksi. Mielestäni nämä mausteet riittävät mainiosti tällaiseen ruokaan. Yksinkertaista, mutta hyvää ja täyttävää! Monta Lontoon caffia on suljetu vuosien varrella. Näin on käynyt varsinkin lähiaikoina gentrifikaation työntäessä työväenluokkaa ja perinteisiä kaupallisia toimijoita kauemmas keskustan alueilta. Myös ruokavalioiden terveellistyminen verottaa caffien asiakaskuntaa. Se on ikävää, sillä samalla katoaa tärkeä osa historiaa ja Englannin ravintolakulttuuria. Caffit olivat osaltaan käynnistämässä avintolaruokailua Englannissa, joten niitä pitäisi mielestäni pitää arvossa ja juhlia alan uranuurtajina.

Long live the caff!

on Isossa-Britanniassa asuva freelancer-journalisti, jonka Lontoon-ura alkoi baarimikkona Thistle-hotellissa Barbicanin alueella vuonna 1999. Sen jälkeen hän on työskennellyt viestinnän ja julkaisemisen parissa. Kolumnissaan hän kirjoittaa hotelli- ja ravintola-alan ilmiöistä Isossa-Britanniassa ja Amerikassa.

Näissä pöydissä eletään, koetaan ja tunnetaan.

Lautasliina on paljon enemmän kuin pieni pala paperia.

Se on yksityiskohta, osa kokemusta. Missä pöytä, tunteet ja ihmiset, siellä myös lautasliina.

Fiblon – Lautasliinatehdas on oman alansa muurahainen –kokoonsa suhteutettuna ylivoimaisen vahva tekijä.

Tuotteet valmistetaan Suomen Porissa vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Lähituotanto varmistaa läpinäkyvän tuotantoketjun ja vähentää hiilijalanjälkeä. Tarpeen mukaan mukautuvat valmistuserät ja personoinnin yksilöllisyys takaavat, että luonnon resursseja käytetään viisaasti ja asiakkaan rahoja kustannustehokkaasti.

Meira Novan asiantuntijat tekevät katsauksen markkinoihin ja pohtivat toimintaympäristön tulevaisuutta.

SAATAVUUTTA METSÄSTÄMÄSSÄ

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt haastavat ruoan tuotantoketjua ja sitä kautta saatavuutta ja hintaa.

Tämän päivän sään ääri-ilmiöt laittavat ruoantuotannon koville. Vanhat ja totutut viljelymenetelmät eivät enää tuota satoa kuten ennen. Kuivat ja helteiset kesät hidastavat kasvua ja syksyn rankkasateiden aiheuttamat homeitiöt heikentävät itävyyttä. Poikkeuksellisen kylmät pakkassäät vaurioittavat syysviljoja paikoissa, jossa lumi ei suojaa peltoja. Paikoitellen veden vähyys haastaa peltojen kastelua.

On yhä vaikeampaa ennustaa miltä tuleva sato näyttää ja kysynnän jatkuvasti kasvaessa heikko saatavuus vaikuttaa suoraan tuotteen hintaan. Esimerkkinä vehnä ja ohra, joiden hinnat viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin tuplaantuivat kesän 2022 huippuhintaan, ja ovat nyt laskunkin jälkeen edelleen 20–40 prosenttia korkeammalla, kuin vuoden 2021 alussa.

On hyvin todennäköistä, että hintojen heilahtelua tapahtuu jatkossakin epävarmassa markkinassa, jota synkentää Venäjän hyökkäyssota, inflaati, vientikiellot, sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat saatavuushaasteet ja maatalouden inves-

tointikyvyn puute.

”Tulevaisuuden saatavuus on paljolti tuotekehityksen varassa.”

Terhi Liukkonen, Hankintajohtaja Meira Nova

Tulevaisuuden saatavuus on paljolti tuotekehityksen varassa. On kehittävä uusia tapoja ja ratkaisuja, jotka toimivat paremmin muuttuneissa olosuhteissa. Tarvitaan myös uusia viljelykasveja ja lajikkeita, jotka pärjäävät paremmin vaihtelevassa sääilmastossa. Pakko on paras motivaattori.

Kaikkien muuttuvien tekijöiden keskellä Meira Novan hankinnan asiantuntijat pitävät sormensa jatkuvasti sykkeellä ja linjat avoinna tavarantoimittajakumppanuuksien verkostoon. Viime vuonna Meira Nova pystyikin tarjoamaan asiakkaille lähes 99 prosentin saatavuuden ja tavoitteemme tälle vuodelle on parantaa entisestään. Avoin ja kehittävä yhteistyö tavarantoimittajakumppaniverkoston kanssa takaa meille parhaan mahdollisen lähtökohdan vastata markkinan esittämiin haasteisiin jatkossakin.

Kuvitus: Shutterstock

Teksti: Mari Cadaut •

RUOKAKASVATUS LUO JOUSTAVAA RUOKASUHDETTA

Joustava ruokasuhde tarkoittaa kykyä nauttia monipuolisesta ruoasta ilman turhia rajoituksia. Sen omaksuminen voi auttaa torjumaan häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä, lihavuutta, syömishäiriöitä ja vääristynyttä kehosuhdetta. Joustavan ruokasuhteen syntymistä voi tukea muun muassa painottamalla ruokailun moniaistisuutta, iloa ja rentoutta.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukussa ruokakasvatuksen asiantuntijana työskentelevä ravitsemusasiantuntija Aliisa Hyvönen kertoo, että ruokakasvatus on keskiössä lapsen ja nuoren opastamisessa terveelliseen ja tasapainoiseen ruokasuhteeseen.

”Ruokakasvatus ei ole vain tietoa ravintoaineista, vaan se on myös suhteen rakentamista ruokaan – syömisen iloa, maistelunautintoa ja uusien makujen rohkeaa kokeilua.”

Tasapainoinen ja joustava suhde ruokaan voi vähentää nuorten altistumista syömishäiriöille ja negatiiviselle kehosuhteelle. Kaikilla nuoria ja lapsia kohtaavilla aikuisilla on rooli nuorten ruokasuhteen tukemisessa.

Ruokasuhteeseen vaikuttavat monet asiat mediasta ruokaympäristöömme. Aikakauslehtien laihdutusjutut ovat tuttuja kaiken ikäisille ja nuoret kohtaavat monenlaista ruoka- ja kehopuhetta sosiaalisen median kanavissa. Jatkuva altistuminen epärealistisille kehoihanteille ja paineelle olla tietynlainen, vääristää helposti käsitystä terveestä kehosta.

”Olipa kyse lehtien laihdutuspuheesta tai somekuvastosta, viesti on, että et ole hyvä sellaisena kuin olet. Vaikka laihdutuksesta puhuminen on viime hiukan laimentunut ja sanavalinnat muuttuneet, eri tavalla puhuminen ei poista sitä, että on kyse täysin samasta asiasta”, Hyvönen muistuttaa.

”Meidän viestimme nuorille on, että sinulla on yksi keho, johon kannattaa suhtautua hyväksyvästi niin, että haluat pitää siitä huolta. Meidän pitäisi aikuisina osata löytää keinot, joilla lapsi hoksaisi, että keho ja ruoka ovat kavereita eivätkä vihollisia.”

Media ja ruokaympäristö vaikuttavat ruokasuhteeseen

Mutkikas ruokasuhde ja sen sivuvaikutukset eivät ole varsinaisesti uusi asia. Moni on oppinut elämään laihduttelemalla: ”ottamaan itseään niskasta kiinni”, ”retkahtamaan” ja pitämään lakkoja. Vaikka mediassa näkyy nykyisin monenlaisia kehoja ja yhä useampi voi löytää samaistuttavuutta julkisuudesta, sosiaalinen media on korostanut paineita näyttää tietynlaiselta.

”Lapset ja nuoret kohtaavat satoja tai tuhansia kuvia päivässä ja monet niitä on kehoista. Kuviin mahtuu paljon viestiä siitä, miltä kuuluu näyttää. Somessa on paljon hyviäkin puolia, eikä se ole ainoa pahis tässä, mutta kyllä sosiaalinen media kärjistää tilannetta. Se näkyy ihan tutkimustuloksissakin.”

”Kun nuorilta erityisesti koronan jälkeen on kysytty, miten tyytyväisiä he ovat omaan kehoonsa, vastauksista huomataan, että tyytymättömyys on kasvanut”, Hyvönen selventää.

Jos terveys- ja laihdutuspuhe sellaisenaan toimisi, lihavuusluvut eivät olisi kasvussa. Hyvönen huomauttaa, että ruokaympäristöllä on osansa asiaan.

mukaan vuonna 2022 runsaalla neljänneksellä 2–16-vuotiaista pojista ja vajaalla viidenneksellä samanikäisistä tytöistä oli ylipainoa tai lihavuutta. Samalla julkisuudessa on alettu puhua kehopositiivisuudesta.

”Tämä on dilemma, jonka vuoksi kehopositiivisuus usein tyrmätään täysin. Kehopositiivisuus tulkitaan helposti niin, että siitä puhuvat eivät suostu edes näkemään, millaisia terveyshaasteita ylipaino voi tuoda”, Aliisa Hyvönen sanoo.

Kehopositiivisuudessa ei kuitenkaan ole kyse ylipainon ihannoinnista. Ajatus kaikenkokoisissa kehoissa elävien ihmisten yhtäläisestä arvostuksesta voi auttaa terveellisten elämäntapojen omaksumisessa, eikä kehon koon korostamisella ole mitään hyötyä hyvinvoinnille. Erityisesti lasten kanssa on tärkeää herättää ruokakasvatuksen avulla halu pitää omasta kehosta huolta. Sisäsyntyinen motivaatio edistää jokaisen terveyttä.

Kouluruoka on keino totuttaa lapsia monipuoliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon.

”Niin sanottu ruokaympäristö tarkoittaa sitä, millainen vaikkapa ruokakauppa on ja millaisia ruokia mainostetaan. Lapsetkin altistuvat sille, miten ruoat on sijoiteltu kaupoissa. Ruokakauppa ei tietenkään voi olla ainoa terveyden edistämisen toimija, mutta asialle voisi tehdä kaupoissa paljon.”

Ruokaympäristöä ovat myös sosiaalisen median persoonien mainoskampanjat ja sisällöt, joilla vaikutetaan siihen, mitkä tuotteet ovat lasten silmissä haluttuja. Fitness-sisällöllä elantonsa ansaitsevat saattavat esiintyä ravitsemuksen asiantuntijoina, vaikka kaikilla ei ole hyviä terveystaitoja. Nuorten medialukutaidon tukeminen on siis ruokasuhteen tukemista.

Kehopositiivisuus ja terveellisyys janan vastakkaisissa päissä?

Lasten ja nuorten lihavuus on länsimaissa ongelma. THL:n

”Ylipaino on olemassa oleva ongelma, mutta se kaventuu usein ikään kuin yksilön valinnaksi, jolloin pitää syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Fakta on kuitenkin se, ettei kaikkien ihmisten tarvitse olla samankokoisia”, Hyvönen huomauttaa.

”Keho ohjautuu tavallaan omaan ihannepainoonsa, kun ihminen oppii luottamaan kehonsa kylläisyyden ja nälän viesteihin ruokailutilanteissa.”

Kouluruokailu tukee tervettä ruokasuhdetta Hyvönen muistuttaa kouluruokailun tarjoavan mahdollisuuden opetella terveellisiä ruokailutottumuksia ja maistaa uusia ruokia. Kouluruoka on myös keino totuttaa lapsia monipuoliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon.

Hyvönen korostaa, että kun lapset pääsevät vaikuttamaan kouluruokailuun, se lisää heidän kiinnostustaan ja motivaatiotaan kouluruokaa kohtaan.

”Kouluissa ajatellaan helposti, että jos lapsilta kysytään, millaista kouluruokaa he haluaisivat, vastaukseksi saadaan hampurilaisia. Viimeksi, kun kysyimme toiveita alakoulussa, siellä oli toki muutama toive hamppareista, mutta muuten toiveet liittyivät esimerkiksi ravintolatilan meluisuuden vähentämiseen tai liian lyhyeen ruoka-aikaan. Nämä asiathan ovat sellaisia, joihin voitaisiin vaikuttaa.”

Hyvönen on myös saanut monesta eri koulusta yläkouluikäisiltä teineiltä toiveen, että kouluruokailussa olisi hyvä olla mukana enemmän aikuisia.

”Kun tällainen toive tulee nuorilta itseltään, minusta olisi fisua miettiä, miten tämä voisi olla mahdollista meidän koulussamme.”

Hyvösellä on työkalupakissaan keinoja myös siihen, miten hampurilais- ja pizzapyyntöjä voi vähentää. Hän ehdottaa, että kouluruokailun henkilökunta saisi kertoa koululaisille, miten ruoka valmistetaan. Näin voisi selittää, että vaikkapa sushi on kouluympäristössä täysin mahdotonta ja kaikki kappaleruoat ovat hankalia. Osallistumisen voi siten ohjata niihin asioihin, joissa toiveet ovat mahdollisia, vaikkapa kastikkeisiin, laatikkoruokiin ja keittoihin. Näin toteutettu osallistuminen myös palkitsee.

Aikuiset tukemassa joustavaa ruokasuhdetta

Aikuiset ovat avainasemassa nuorten joustavan ruokasuhteen syntymisessä. Tilanne ei välttämättä ole aina helppo aikuisellekaan: monet työikäiset ovat kasvaneet ajassa, jossa omaa kehoa on katsottu hyvin kriittisesti, ja aikuisellakin voi olla ruokia, joita ei halua syödä.

Hyvönen ymmärtää, että kaikki nuorten kanssa työskentelevät ovat aikamoisessa ristipaineessa. Uutisointi ylipainoisuuden kasvusta voi ahdistaa, ja ammattilaiset voivat kokea,

LUE LISÄÄ:

Lisää tietoa ruokakasvatuksesta löydät osoitteesta: ruokakasvatus.fi/mita-ruokakasvatus-o

että heidän pitäisi tehdä asialle jotain työssään. Samalla voi tulla tunne, että asiaan on mahdoton vaikuttaa. Miten tällaisessa tilanteessa esimerkiksi ravitsemispalvelujen työntekijä voisi parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia?

”Lapsi voi paremmin, kun hän ei halua jatkuvasti muuttaa omaa kehoaan. Yksittäinen ruokapalvelutyöntekijä voi tukea tätä yksinkertaisesti kohtaamalla jokaisen lapsen samalla tavalla kehon koosta riippumatta: suhtautumalla kaikkiin yhtäläisesti toivottaessaan hyvää ruokahalua tai reagoidessaan siihen, jos lapsi hakee lisää ruokaa.”

Hyvönen nostaa esiin myös nälän ja kylläisyyden säätelyn merkityksen. Lasten ruokailun kanssa tekemisissä olevat aikuiset voivat lempeästi ohjata lapsia kuuntelemaan kehoaan siinä, onko se jo kylläinen.

Yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Keho vaatii aikaa nälän ja kylläisyyden hahmottamiseksi, ja sitä koulun arjessa harvoin on. Hyvösen mukaan kouluruokailutilannetta ei arvosteta tarpeeksi. Jos sen arvo nähtäisiin sekä ruokakulttuurille että nuorten hyvinvoinnille, voitaisiin toimintatapoja muuttaa kohtuullisen helposti esimerkiksi ravintolan rauhoittamiseksi. Lisäksi oltaisiin valmiimpia tarttumaan hankalampiin muutoksiin, kuten lukujärjestyssuunnitteluun.

”Kouluruoka ei saisi olla tehokkuusmassaruokintaa. Sen arvo on siinä, että ihmiset ovat valmistaneet ruoan ja laittaneet sen tarjolle, ja kaikilla on mahdollisuus syödä tätä ravitsevaa ruokaa. Kun siihen olisi enemmän aikaa, se tukisi vielä paremmin joustavan ruokasuhteen syntymistä.”

PULJONGIN LAADUKKAAT LIEMET

PUHTAISTA RAAKA-AINEISTA

LÄMMIN KALAKASTIKE RUSKISTETUSTA VOISTA

Ainekset

Esivalmistelut

1 l PULJONKI® SIGNATURE KALALIEMI

1,5 dl valkoviiniä

5 kokonaista pippuria

2,5 dl kuohukermaa

6 kananmunankeltuaista

200 g suolatonta ruskistettua voita dijonsinappia

1 sitruunan mehu

Puljonki® Kalaliemi

1 l tetra

Meira Nova 1105002

EAN 6 4167 9672 7702

G L

Puljonki Oy c/o Nestle Finland Oy

Keilasatama 5, 02150 Espoo

Asiakaspalvelu p. +358 (0)20 766 1160

www.nestleprofessional-nordic.com/fi

VINKKI: Kastikkeen voi tarjoilla sifonista

1. Keitä PULJONKI® SIGNATURE KALALIEMI, valkoviiniä ja pippureita, kunnes jäljellä on puolet. Siivilöi liemi.

2. Lisää kerma ja saosta miedolla lämmöllä keltuaisten avulla.

3. Lisää voi. Mausta sinapilla ja sitruunamehulla.

4. Kastiketta ei saa enää tämän jälkeen keittää, mutta se on juoksettumisen estämiseksi pidettävä lämpimänä.

Puljonki® Kanaliemi

1 l tetra

Meira Nova 1105004 EAN 6 4167 9668 2162

Puljonki® Kasvisliemi

1 l tetra

Meira Nova 35843 EAN 7 6132 8743 1745 V

Puljonki® Lihaliemi

1 l tetra

Meira Nova 1105050

EAN 6 4167 9672 8013

Kantolan Keksilajitelma

Kokoelma erilaisia maukkaita Kantolan täytekeksejä.

2 x Ballerina Nougat 205 g 4 x Kantolan Suklaa-kaurakeksi 200g

3 x Ballerina Mustikka 190 g 4 x Kantolan Kaurakeksi 300 g

3 x Ballerina Toffee 190 g 4 x Ballerina Vadelma 190 g

ME 1 x 20 kpl EAN ltk MN 33359

FELIX GRILLISALAATTI

Kesäkurpitsapohjainen maukas salaatti liha-, makkara- ja grilliruokien lisukkeeksi sekä salaatteihin. Kokeile myös sekoittaa vaikka majoneesin tai crème fraîchen kera, ja käytä sandwichien ja patonkien herkullisena täytteenä.

ME 1 x 8,5 kg EAN

MN 944008

Meiranovalaisia vastuullisuustekoja kohti parempaa paikkaa.

INVESTOINTI, JOSTA EI TINGITÄ

Työturvallisuus on tärkeää niin yksilöille, organisaatiolle kuin sidosryhmillekin. Meira Novalla käynnistettiin vuoden alussa Työturvallisuuden Noste.

Työturvallisuus on erittäin tärkeä asia, ja sen merkitys ulottuu niin yksilöihin, koko organisaatioon sekä sidosryhmäkumppaneihin. Työturvallisuus varmistaa, että työntekijät voivat työskennellä turvallisessa ympäristössä ja pääsevät myös terveenä kotiin. Vähentyneet tapaturmat ja sairastumiset parantavat työntekijöiden elämänlaatua ja terveyttä.

Turvallinen työympäristö edistää myös tekemisen tehokkuutta ja tuottavuutta. Kun työntekijät voivat keskittyä työhönsä ilman turvallisuusriskejä, työteho paranee. Turvallinen työympäristö myös edesauttaa positiivisen työilmapiirin tunnetta, kun työntekijät tuntevat olonsa arvostetuiksi ja turvallisiksi.

Meira Novalla käynnistettiin vuoden 2024 alussa Työturvallisuuden Noste. Olemme jakaneet vuoden teemakuukausiin. Kuukausien sisällä kampanjointi jaetaan viikkotasoille. Jaamme tietoa, osallistamme työntekijöitä ja sidosryhmäkumppaneita ja palkitsemme työturvallisuuden parannuksista.

Työturvallisuus on siis investointi, josta ei tingitä, missään olosuhteissa.

TEEMAKUUKAUDET VUONNA 2024:

1. Työturvallisuuden perusteet

2. Turvallisesti liikenteessä

3. Työskentelen turvallisesti

4. Autan kaveria

5. Pelastusturvallisuus, osa 1

6. Pelastusturvallisuus, osa 2

7. Toimenpiteiden väliarviointi

8. Paikat siistinä

9. Mielen hyvinvointi

10. Kuljetusten turvallisuus

11. Auditoinnit ja tarkastukset

12. Tilinpäätös, miten työturval lisuus parani vuoden aikana

Teksti: Susanna Viitaniemi

MONEN MUODON

pasta

Vaikka moni pastaresepti on klassikko, on pastan historia epävarma. Pastaruoka onnistuu parhaiten, kun valitsee lukuisista vaihtoehdoista sopivimman pastan muodon ja keittää pastan oikein.

Sanna Maikkula

Teksti ja ruoat:

Kuvat: Kristian Ahlroth• Kuvausastiat studion rekvisiitta

Erilaisia pastalajeja on olemassa useita satoja. Niiden syntyyn on johtanut italialaisten pastatehtaiden ajoittainen kova kilpailu. Meillä tunnetuin pitkä pasta lienee spagetti, lyhyistä pastoista makaroni ja nauhapastoista lasagne. Muita pitkiä pastoja ovat esimerkiksi ohut ja litteä bavette sekä erittäin ohut, poikkileikkaukseltaan pyöreä vermiselli. Lyhyitä pastoja ovat esimerkiksi kierteinen fusilli, perhosta tai rusettia muistuttava farfalle, sukkulamainen, samannimistä mykyä muistuttava gnocchi sekä jyvän muotoinen orzi. Nauhapastoja taas ovat esimerkiksi litteät, usein kananmunaa sisältävät tagliatelle ja fettuccine sekä jopa kaksi senttimetriä leveä pappardelle.

Ainoaa oikeaa luetteloa pastamuodoista ei ole mahdollista tehdä. Lähes jokaisella italialaisella lienee oma käsityksensä kunkin muodon oikeasta nimestä ja kirjoitustavasta. Erilaisten pastanauhojen leveys mitataan jopa alle millin tarkkuudella ja nimi muodostuu leveyden mukaan, mutta silti eri paikkakunnilla eri tavoin.

Pastan muodolla on syöjän kannalta tärkeä merkitys. Yleensä ajatellaan, että kastikkeen tulisi tarttua pastan pintaan. Epätasaisia pintoja suositellaan, jos kastike on pääasia. Sileään pintaan kastike ei juurikaan tartu, joten esimerkiksi hyvin ohuet, kiiltäväpintaiset langat sopivat parhaiten keittoihin. Pitkät, kapeat nauhat, kuten spagetti, maistuvat parhailta kermaisten tai vaikkapa jauhelihaa sisältävien kastikkeiden kanssa. Jos kastikkeessa on

lihapaloja tai muita selkeitä palasia, kannattaa valita suunnilleen samankokoinen pasta, jotta sopiva määrä lihaa seuraa haarukassa pastaa. Pienet, esimerkiksi jyvämäiset, pastamuodot sopivat esimerkiksi keittoihin.

Keitä pasta oikein

Pastan keittäminen ei ole tähtitiedettä, mutta omia tapoja on välillä hyvä tarkistaa. Katso keittoaika pakkauksesta, ja keitä pasta aina runsaassa vedessä ilman kantta. Usein suositellaan, että keitinveteen lisätään suolaa. Anna veden kiehua ennen kuin lisäät pastan kattilaan. Sekoita kunnolla, kunnes vesi porisee uudelleen, niin pasta ei takerru toisiinsa.

Öljyä keitinveteen on melko turha lisätä, sillä se jää pääasiassa veden pinnalle eikä estä pastaa liimautumasta toisiinsa keitettäessä. Öljyä ei myöskään kannata sekoittaa kypsennetyn pastan joukkoon eikä huuhdella pastaa kylmässä vedessä, sillä ne estävät kastikkeen tarttumisen pastan pintaan. Huuhtelu kannattaa vain siinä tapauksessa, jos tarkoituksesi on käyttää pastaa kylmässä salaatissa. Keitä pastaa minuutti vähemmän kuin pakkauksessa sanotaan, sillä pasta jatkaa kypsymistä vielä sen jälkeen, kun se on otettu pois keitinvedestä.

Lasagnen taas saa parhaiten onnistumaan, kun paistaa sitä 40–50 minuuttia ja antaa sen vetäytyä vähintään 15 minuuttia ennen tarjoamista. Tänä aikana lasagnelevyt imevät itseensä lisää nestettä ja muuttuvat pehmeämmiksi. Onnistut myös helpommin, kun valkokastike ei ole kovin paksua ja jauhelihakastikkeessa on runsaasti nestettä pastaa varten.

Pasta ei tulekaan Italiasta

Pastan keksijästä tai sen historiasta ei ole olemassa tarkkaa merkintää, joten aiheesta on monia näkemyksiä. Ensimmäisten nuudelien tiedetään olevan peräisin yli 4000 vuoden takaa Kiinasta, mutta on epävarmaa, voiko nuudelilajiketta suoranaisesti kutsua pastaksi. Marco Polon kerrotaan tuoneen pastan Italiaan vuonna 1295 palattuaan löytöretkeltä Kiinasta. Joidenkin historioitsijoiden mukaan pasta oli tuolloin jo iso osa italialaista ruokakulttuuria. Durum-jauhoista valmistettua kuivapastaa olisi ollut olemassa Italiassa jo vuonna 800 jälkeen ajanlaskun alun, ja pastaa olisi hyödynnetty kaupankäynnissä Sisiliassa ja Sardiniassa jo satoja vuosia ennen Marco Polon aikaa.

GNOCCHIN JA PASTAN ERO ON HÄILYVÄ

Gnocchi on italialainen pastaa muistuttava taikinamyky, joka valmistetaan useimmiten perunasta. Gnoccheja voi tehdä myös kurpitsasta, punajuuresta, porkkanasta tai vaikkapa maa-artisokasta. Mukaan voidaan leipoa myös juustoa, lihaa tai erilaisia mausteita. Italiassa gnocchit tarjoillaan useimmiten omana ruokalajinaan antipaston jälkeen, mutta ne sopivat myös lihaja kalaruokien lisukkeeksi. Perinteisin tapa valmistaa gnoccheja on keittää ne suolalla maustetussa vedessä. Gnocchit voi myös paistaa pannulla tai uunipellillä tai sujauttaa uunivuokaan sellaisenaan kastikkeen kanssa.

Historiallisten asiakirjojen ja reseptien perusteella pasta ei kuitenkaan ole italialaisten keksintö. Välimeren maiden sijaan sen alkuperän arvellaan olevan Arabiassa. Egyptiläisten kerrotaan valmistaneen ensimmäisenä pastaa kamutviljasta. Joidenkin lähteiden mukaa pastaa tarjoiltiin ennen Italiaa myös Kreikassa.

Vaikka Marco Polo ei luultavasti ollut vastuussa pastan esittelemisestä italialaisille, saattoi hän jollain lailla vaikuttaa pastan suosion kasvuun. 1300-luvulla pasta tunnettiin jo laajalti Italiassa, ja sitä pidettiin arvokkaana elintarvikkeena sen ravintosisällön ja pitkän säilytysiän ansiosta. Pastateollisuus alkoi kehittyä ja pastaa alettiin kaupata eri muodoissa. Nykyään pastaa syödään ympäri maailman.

POIMINTA MEIRA NOVAN PASTATUOTTEIDEN VALIKOIMASTA:

Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme.

36600

78135

789936

78142

78918

78127

AASIALAISEN KEITTIÖN KULMAKIVI

Perinteisestä japanilaisesta keittiöstä, mutta myös monista muista aasialaisista ruokakulttuureista löytyy jokaiseen ateriaan sopiva nuudelilaji. Erilaisia nuudeleita on valtava määrä. Niitä tehdään erilaisista jauhoista ja jauhosekoituksista ja niillä on erilaisia muotoja ja omat käyttötarkoitukset. Esimerkiksi vermisellit sopivat erinomaisesti salaatteihin, riisinuudelit keittoihin ja vokkeihin, munanuudelit voimakkaiden kastikkeiden kanssa ja ramen-nuudelit erityisesti japanilaiseen ramenkeittoon. Soba- ja somennuudeleita taas syödään usein kylminä dippien kanssa.

78503

78544

78164

1059267

Spice Up pätkitty täysjyvänuudeli 3 x 4kg Fine Foods

Surgital Maccheroni al Torchio kierrepasta pakaste 1,5kg Haugen-Gruppen

35345 Filos Orzo jyväpasta 12 x 500g E.Gavrielides

Myllyn Paras tumma makaroni 10kg Lantmännen Cerealia

Kungsör lasagnette täysjyvä 5kg Lantmännen Cerealia

781012 Myllyn Paras makaroni 10kg Lantmännen Cerealia

Myllyn Paras täysjyvä raketti spagetti 10kg Lantmännen Cerealia

Rummo mezzi rigatoni 4 x 3kg Prescott

Torino täysjyvälasagne piccolo 8kg Ravintoraisio

Torino täysjyvä cappelli 10kg Ravintoraisio

Torino tumma minispagetti 10kg Ravintoraisio

Torino kuitusarvimakaroni 10kg Ravintoraisio

78937

Torino 3-väri simpukkamakaroni 10kg Ravintoraisio

1007038

Surgital musta nauhapasta pakaste 1,5kg Haugen-Gruppen

32163

D’lis pesämunanuudeli pakaste 50g/5kg Haugen-Gruppen

1007309

Surgital spaghetti tuorepasta pakaste 2kg Haugen-Gruppen

1006664

789922

1059519

789041

789020

789030

1059520

789913

105907

78960

789917

789044

781001

110984

Zini gnocchi boscone peruna pakaste 10 x 1kg Multicatering

Zini pappardelle esikeitetty pakaste 3kg Multicatering

Zini tagliatelle esikeitettu pakaste 3kg Multicatering

789021 De Cecco Gnocchi di Patate 12 x 500g PNM-Chipsters

Penne esikeitetty pakaste 4 x 2kg Ardo

Mama täysjyväriisifusilli 8 x 500g Inex

Abez pastitsio putkimakaroni 12 x 500g E.Gavrielides

Mama kananmakuinen nuudeli 22 x 55g Inex

De Cecco linguine 4 x 3kg PNM-Chipsters

De Cecco bucatini 12 x 1kg PNM-Chipsters

Knorr munanuudeli 3kg Unilever

Spaghetti 2 x 5kg Dobeles Dzirnavnieks

Penne rigate 2 x 5kg Dobeles Dzirnavnieks

Fusilli kokojyvä luomu 3 x 4kg Pasta Lensi

IsoMitta lasagnelevy GN 48x28cm 50kpl/10kg GB Foods

KOTIMAISEN JYVÄN ASIALLA

• Kuvat: Raisio

Teksti: Minna Hiidensaari

Raisio on aina ammentanut suomalaisilta viljapelloilta.

Yhtiö kirittää ympäristön ja ihmisen kannalta kestävän kasvipohjaisen ruoan voittokulkua myös ulkomailla.

Kun brändi on niin luotettu, tunnettu ja rakastettu kuin ensi vuonna sata vuotta täyttävä Elovena, sen päälle on kelpo rakentaa uutta liiketoimintaa.

Äskettäin Raisio lanseerasi Elovenaproteiinivälipalatuotteet, ja hieman aiemmin kauppojen hyllyille ilmestyi mokkapalan makuisia puurohiutaleita. Raision Suomen ja Baltian toimintojen maajohtaja Jouni Aura kertoo, että kuluttajat ovat ottaneet uudet tuotteet innolla vastaan, samoin kuin kasvipohjaiset Elovena-vanukkaat ja lusikoitavat gurtit.

Kasvipohjaisten tuotteiden valikoimaansa runsaasti kasvattavan Raision toimintaa siivittävät terveellisyys ja vastuullisuus. Auran mukaan on myös kilpailuetu, että arvot ovat kestävällä pohjalla.

Yhtiön tuotteita valmistetaan kolmella paikkakunnalla. Pääkonttori sijaitsee nimikaimapaikkakunnallaan, missä on myös jauho- ja pastamylly. Kesällä 2021 valmistui Raisionkaaren tehdasalueelle uusi tehdas, jossa valmistetaan juomat ja lusikoitavat tuotteet.

Nokialla sijaitsevalta myllyltä taas lähtee liikenteeseen hiutaleita ja puurotuotteita. Kauhavalla puolestaan tuotetaan kasviproteiinipohjaisia tuotteita.

Raisiolla on tehty systemaattisesti töitä sen eteen, että yrityksen oma tuotanto on hiilineutraalia. Tämä tavoite saavutettiin viime vuoden lopussa, kun viimeinenkin omista tehtaista eli Kauhavan tehdas siirtyi hiilineutraalin energian aikaan.

Raision tehdasalue on ollut hiilineutraali jo vuodesta 2018 lähtien, sillä alueen lämpö ja höyry saadaan tehdasalueen omasta bioenergialaitoksesta. Nokialla puolestaan otettiin 2021 käyttöön lämpölaitos, joka hyödyntää myllyn sivujakeita eli kauran kuorta lämmön ja höyryn tuotannossa.

Kasvipohjaisen syömisen trendiä ajatellen yhtiö on ollut edelläkävijä.

”Kasvutarina alkoi, kun Raisio päätti kaksikymmentä vuotta sitten keskittyä terveellisiin, ympäristön kannalta kestäviin tuotteisiin. Tällä hetkellä tavoitteemme on, että vähintään kahdeksankymmentä prosenttia tuotteista on omissa tuoteryhmissään terveellisiä”, Aura sanoo. Peräti 140 Raision tuotteella on Sydänmerkki. Herkuttelullakin on roolinsa vaihtelevia makuelämyksiä kaipaavien syöjien lautasilla, joten mokkapalan makuinen kaurapuuro solahtaa luontevasti Raision strategiaan.

Lähiviljan jauhantaa

Helmikuun alussa 85 vuotta täyttäneen Raision ydin on aina tiivistynyt kotimaiseen viljaan. Kaikki lähti aikoinaan myllystä.

Raisio käyttää tehtaillaan pääsääntöisesti kotimaista viljaa. Sen osuus on tällä hetkellä yhdeksänkymmentäviisi prosenttia yhtiön hyödyntämästä viljasta.

”Investoimme juuri uuteen pastalinjaan. Kotimaisuus on myös huoltovarmuustekijä”, Aura sanoo.

Suurin osa Raision ja Nokian myllyille raaka-aineita tuottavista sopimusviljelijöistä työskentelee sadan kilometrin säteellä. Elovena-tuotevalikoiman ohella merkittäviä yhtiölle ovat myös Torino-täysjyväpastat ja täysjyväohra.

Vuonna 2021 Raisio vahvisti kasvipohjaista tuotantoaan ostamalla Härkistä valmistavan Verso Foodin.

Vuosikymmenien varrella bisnesloikkia on yhtiössä tehty muun muassa naudanrehun ja makeisten valmistamiseen, molemmista on niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvointiin keskittymisen myötä luovuttu. Venäjän-toiminnoista taas luovuttiin maan aloitettua hyökkäyssodan.

Aura toteaa kuluttajakäyttäytymisen olevan murroksessa.

”Kokonaisvaltainen hyvinvointi on yksi iso trendi. Esimerkiksi mukaan napattavia, helposti nautittavia, terveellisiä välipaloja suosiville kuluttajille maistuvat kasvipohjaiset välipalapatukat, -keksit ja juomat, kuten gurtit. Kasvipohjaisten juomien valmistajana olemme uusi toimija.”

Reseptit syntyvät yhteistyönä

Ammattikeittiöiden yhteistyökumppanina toimii Raisio Food Solutions -tiimi ja -tuotevalikoima. Elovena-kuluttajatuotteet ovat laajasti tarjolla myös ravintoloille, esimerkiksi välipalatuotteita löytyy niin deli-vitriineistä, kokoustarjoiluista, automaateista kuin kahviloista.

Julkisen sektorin asiakkuuksissa Raisio Food Solutions toimii tiiviissä yhteistyössä niin koulujen, sairaaloiden, hoivasektorin kuin puolustusvoimien kanssa. Kaupallisella puolella yhteistyötä taas tehdään muun muassa ravintoloiden, kahviloiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa.

Ammattikeittiöyhteistyössä korostuu tuotteiden toimivuus eri ruoanvalmistusmenetelmissä, tuotteiden saa-

Kasvipohjaisten tuotteiden valikoimaansa runsaasti kasvattavan Raision toimintaa siivittävät terveellisyys ja vastuullisuus.

tavuus ja toimitusvarmuus. Kuluttajien rakastamat Elovenabrändituotteet ovat myös toivottu lisä mukaan otettavien tuotteiden valikoimissa. Innovatiiviset ja herkulliset uutuudet piristävät ravintoloiden ja kioskien impulssituotteiden myyntiä. Tarpeita julkisella puolella määrittelevät myös säännöllisesti päivitettävät ravitsemussuositukset ja varhaiskasvatuksen linjaukset. Auran mukaan Raisiolla ja sen asiakkailla on myös hyvin samanlainen näkymä vastuullisuustavoitteista.

Raisio Food Solutions -tuotevalikoimasta kehitetään jatkuvasti uutta, eri asiakastarpeisiin räätälöityä reseptiikkaa Espoon toimiston demokeittiöllä. Asiakkaiden kanssa tehdään yhteistyössä myös koulutuksia ja tuotetestauksia. Erityisesti koulujen kanssa on toteutettu teemapäiviä, ja palautetta uusista ruuista on kerätty suoraan oppilailta.

Kestävää hyvää myös kansainvälisesti Viljatuotteiden ja -ainesosien rinnalla Raision kasvua ajaa myös vahva Benecol-brändi. Yhtiön kehittämän kasvistanolin on tutkitusti todettu vaikuttavan suotuisasti veren kolesteroliarvoihin, ja EU on myöntänyt raaka-aineelle terveysväittämän. Kasvistanoliraaka-ainetta viedään myös ulkomaisille asiakkaille, ja Benecol-tuotteet, kuten jugurtit ja jugurttijuomat maistuvat muun muassa Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa.

”Viennissä kilpailutekijät ovat samat kuin kotimaassa, eli terveellisyys, kasvipohjaisuus, korkea laatu ja vastuullisuus. Kestävät valinnat ovat kuluttajille tärkeitä.”

Myös gluteenittomien tuotteiden kysyntä on kasvussa niin Suomessa kuin maailmalla. Raisiolla pohjustetaankin kauratuotteiden kansainvälistä kasvua. Aura huomauttaa, että kuluttajamarkkinat ovat erittäin kilpaillut, joten se vaatii paljon työtä. Yhtiössä uskotaan, että Elovena tulee kiinnostamaan myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Kotimaisella maratonilla maapallon hyväksi Kriisistä seuraavaan siirtyvässä ajassamme haasteet ovat alan toimijoille yhteisiä, Aura toteaa.

”Erityisesti ilmastonmuutos vaikuttaa lisääntyvien satovaihteluiden kautta saatavuuteen. Tässä yhtälössä kotimaisen maatalouden ja elintarviketuotannon elinvoimaisuus on monella tapaa ratkaisevan tärkeää.”

Auraa innostaa alalla etenkin se, että kasvipohjaisia tuotteita pystytään kehittämään yhä paremmiksi ja niiden tarjontaa voidaan monipuolistaa. Tuotekehitys on markkinassa hyvin voimakasta, mikä luo uskoa tulevaisuuteen.

Terveyteen panostaminen tarkoittaa jatkuvaa kehitystyötä esimerkiksi rasvan laadun parantamisen, suola- ja sokeripitoisuuden vähentämisen ja kuitupitoisuuden lisäämisen osalta.

”Haastamme itseämme koko ajan. Tämä ei ole sprintti, vaan maraton.”

Lähitulevaisuudessa koittavista lanseerauksista Aura ei luonnollisesti voi vielä hiiskua, mutta antaa Raision tekemiin investointeihin liittyvän vihjeen.

”Uusi tehdas mahdollistaa uudenlaiset tuotteet.”

ARJA LIIMATAINEN RÔTISSEURSJÄRJESTÖN JÄSENEKSI

Meira Novan kaupallinen johtaja Arja Liimatainen on installoitu La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs -järjestön jäseneksi arvonimellä Dame de la Chaîne. Installointi tapahtui helmikuun alussa Helsingissä järjestön talvikapitulissa.

Tapahtuman installoijana toimi Rôtisseurs-toiminnan ylin johtohahmo, presidentti Yam Atallah Ranskasta.

Chaîne des Rôtisseurs on kansainvälinen, yli 75 maassa toimiva gastronominen järjestö, joka yhdistää intohimoiset ruokaharrastajat ja ravintola-alan ammattilaiset. Järjestö myöntää laadukkaille ravintoloille ja myymälöille vuosittain Chaîne des Rôtisseurs -kilpiä. Lisäksi se vastaa Jeunes Chefs ja Sommeliers SM- ja MM-kilpailuista. rotisseurs.fi

Vasemmalta Meira Novan myyntijohtaja, Vice-Chargé de Missions Honoraire Jukka Rintala, kaupallinen johtaja, Dame de la Chaîne Arja Liimatainen ja toimitusjohtaja, Chevalier Pasi Berggren.

Vaikuttaako hintojen ravintolakäyttäytymiseesi?nousu

Kysyimme ohikulkijoilta Espoossa, onko heidän ravintolakäyttäytymisensä muuttunut hintojen mukana.

Katja Kinanen

Ruokailu ravintoloissa ei ole minulle jokapäiväistä. Lähinnä jos kavereiden kanssa tulee lähdettyä ulos, niin silloin usein käydään yhdessä illallisella ravintolassa. Ravintolakäyntini ovat vähentyneet enemmänkin keskustasta poismuuton yhteydessä kuin hinnanmuutoksista johtuen. Illallista lähdetään syömään erityisesti Helsingin ravintoloihin. Etätyöpäivinä saatan käydä nauttimassa lounaan ravintolassa.

En ole kiinnittänyt huomiota siihen, että ravintoloiden hinnat olisivat nousseet, kulutustottumukseni ravintoloissa ei ole juurikaan muuttunut – silloin kun lähtee ravintolaan niin hinnat eivät ole keskiössä.

Irja Krooks

Ensyö usein ravintoloissa, lounaalla tulee käytyä illallista enemmän. Olen eläkeläinen, joten sekin vaikuttaa että en saa lounasetuja. Lähtisin ravintolaan illalliselle juhlapäivänä.

Olen huomannut, että ravintoloiden hinnat ovat ehkä hieman nousseet, mutta eivät mielestäni kuitenkaan kovin paljoa. Mennessäni ravintolaan tilaan todennäköisesti edelleen samaan tapaan kuin muutama vuosi sitten, joten hintojen muutos ei oikeastaan vaikuta siihen, mitä tilaan mennessäni ravintolaan illalliselle.

Mikko Anttila

Syön usein ravintoloissa. Erityisesti lounasta, sillä saan työnantajaltani lounasedun ja hyödynnän sitä. Syön ravintolalounaan noin neljä kertaa viikossa.

Illalliselle lähden ravintolaan lähinnä juhlapäivinä, arkena en käy ravintoloissa iltaisin. Käyn ulkona illallisella sen verran harvoin, että silloin kun tulee mentyä, niin hintojen nousu ei vaikuta ostopäätöksiini.

Olen huomannut korotuksen joidenkin ravintoloiden hinnoissa, en tosin kaikkien. Erityisesti korotus on näkynyt lounaan hinnassa. En ole vähentänyt ravintoloissa käyntiä hintojen nousun myötä, koska lounasetu on jatkunut työnantajaltani kuten aiemminkin.

Huomaathan, että kaikkia tuotteita ei ole vielä Meira Novan valikoimassa.

KYLMÄVALMISTUS

Kylmävalmistus on tehokas tapa valmistaa ruokaa ja sillä on monia etuja. Se voi parantaa ruoan laatua, joustavuutta ja tehokkuutta keittiössä.

Kylmävalmistus on ruoanvalmistusmenetelmä, jossa ruoka valmistetaan kypsistä tai esikypsennetyistä kylmistä tai jäisistä raaka-aineista. Valmistustapa soveltuu hyvin ympäristöön, jossa komponentit annostellaan esimerkiksi keskuskeittiössä ja josta ne toimitetaan jakelukeittiöihin kuumennettavaksi.

Kylmävalmistuksella valmistettu ruoka mahdollistaa ruoan joustavan kuljettamisen kylmänä ja turvallisen kuumentamisen keittiössä. Oikein kylmävalmistettu ruoka säilyy useita päiviä kylmässä ennen valmistusta.

Kylmävalmistuksessa herkät raaka-aineet, kuten kasvikset ja kala, säilyttävät rakenteensa ja makunsa paremmin vähäisen käsittelyn ja kuumennuksen ansiosta. Ruoka voidaan esivalmistella päiviä ennen tarjoilua, mikä auttaa jakamaan työn tasaisesti ja vähentämään ruuhkapiikkejä. Valmistustapa myös säästää energiaa kylmänä varastoinnin ansiosta. Ruokahävikkiä voidaan vähentää kuumentamalla vain tarvittava määrä.

Kylmävalmistus sopii erityisesti vuokaruokiin, patoihin, kastikkeisiin ja keittoihin. Sitä käytetään usein rinnakkain perinteisemmän cook & serve -valmistuksen kanssa.

Lähteinä käytetty mm. Amko, GB Foods, Unilever.

Kakkutrendeistä

löytyy kaikille suosikki

Teksti: Terhi Paavola

Kuvat: Shutterstock

Vuoden 2024 kakkutrendit sisältävät morsiuspuvun tapaan jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja jotakin sinistä. Trendikakuista jokainen löytää varmasti suosikkinsa, sillä vuonna 2024 kakuissa satsataan nimenomaan makuun.

1 JOTAKIN UUTTA

Pistaasi, pistaasi ja pistaasi –katsoopa mitä tahansa kakkutrendeistä kirjoittavaa lehteä tai sometiliä, kaikki hehkuttavat nyt pistaasia kakuissa. Ja vain mielikuvitus on rajana, miten pistaasin makua saa kakkuun. Sitä voi käyttää taikinassa, täytteessä tai koristelussa. Pistaasirouheella voi peittää – vaikka koko kakun. Koristeluun sopivat myös vaikkapa pistaasi-macaronit. Pistaasi saa makuparikseen usein suklaan.

Toinen uutuusmaku on blonde-suklaa, jonka hieman kermainen ja toffeinen maku sopii mainiosti kakkuihin.

2 JOTAKIN VANHAA

Nyt on niin sanottujen vintage-kakkujen aika. Ne tehdään perinteisestä sokerikakkutaikinasta ja täytetään hilloilla ja perinteisellä kermavaahdolla. Myös kuorrutus tehdään joko kermavaahto-övereillä tai klassisella voikreemillä.

3 JOTAKIN LAINATTUA

Erilaisilta drinkeiltä lainatut maut ovat nyt suosittuja kakuissa. esimerkiksi Pina colada -kakku saa makunsa kookoksesta ja ananaksesta, kun taas Negroni-kakussa maistuu katkero ja appelsiini. Espresso martini -kakku tai Irish Coffee on aikuiseen makuun kahvin ja alkoholin yhdistelmä.

4 JOTAKIN SINISTÄ

tai voi se kakkutrendeissä olla myös punaista, sillä syötävien kukkien käyttäminen kakkukoristeina on vuonna 2024 erittäin trendikästä.

+ VIELÄ JOTAIN PIENTÄ

Pienet yhden hengen minikakut ovat trendin harjalla. Pikkukakuissa voi toteuttaa jokaisen oman unelman. Pikkukakuissa on useita kerroksia ja runsaasti täytettä. Myös koristelu on näyttävä, tosin minikoossa. Yhden hengen kakkuja kuvaillaankin niin, että ne ovat kuin pieniä taideteoksia, jotka jäljittelevät suurempien kakkujen monimutkaisuutta pienemmässä koossa.

Hyvän hoivan mahdollistajat

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

• kuvat:Tomi Setälä

Hoivamme haluaa olla alansa paras hoivan tarjoaja. Työhönsä sitoutunut henkilöstö tuo asukkaille turvan ja tuttuuden tunnetta. Päivittäisillä ruokahetkillä on tärkeä merkitys hoivakotien arjessa.

Ruvetaanko leipomaan pullaa?” Palvelupäällikkö Jaana Isoahon kysymys saa innostunutta liikehdintää aikaan nurmijärveläisessä Hoivamme-hoivakodissa. Hoivakodin ikääntyneet asukkaat kokoontuvat ruokasalin pöytien äärelle odottamaan leivontahetken alkamista. On taikinatiistai, kuten kuukauden jokaisena tiistaina.

Pian pöytiin kannetaan pullataikina, jonka koordinoiva kokki Päivi Tupala on vaivannut valmiiksi leivontahetkeä varten. Hanskat käteen, myssyt päähän ja sitten aloitetaan! ”Ensin leivotaan ja sitten syödään. Saa tehdä juuri sellaisia pullia kuin tykkää”, hoitajat ohjeistavat.

On taikinatiistai, kuten kuukauden jokaisena tiistaina.

Nurmijärvellä sijaitseva Hoivamme-koti on tällä hetkellä 41 ikääntyneen ihmisen loppuelämän koti. Hoivakotiin tullaan asumaan yleensä siinä vaiheessa, kun terveys ja toimintakyky eivät enää mahdollista itsenäistä asumista omassa kodissa.

”Tarjoamme ikääntyneille ympärivuorokautista ja yhteisöllistä palveluasumista. Suurin osa asukkaista tulee Hoivamme-kotiin hyvinvointialueen ostopalvelusopimuksella”, Isoaho kertoo.

Yhdeksäs hoivakoti kevään aikana

Hoivamme on suomalainen asumis- ja hoivapalvelualan yritys, jonka ensimmäinen hoivakoti avattiin Mäntsälässä syksyllä 2022. Nurmijärven yksikkö aloitti toimintansa tam-

mikuussa 2023, ja kaikkiaan Hoivamme-koteja on tällä hetkellä kahdeksan. Kevään aikana avataan vielä yhdeksäs hoivakoti Lahteen. Kaikki ketjun hoivakodit ovat uudiskohteita.

”Tavoitteemme on avata tulevina vuosina lisää hoivakoteja ympäri Suomea. Hoivamme haluaa tarjota Suomen parasta hoivaa”, Isoaho sanoo.

Isoahon mukaan Suomen parhaan hoivan mahdollistaja on sitoutunut henkilökunta. Hoivamme pyrkii ratkomaan hoiva-alaa yleisesti haastavaa henkilöstöpulaa uudenlaisella toimintakulttuurilla. Jokaisella työntekijällä työtehtävästä riippumatta on vuoden vakituisen työskentelyn jälkeen mahdollisuus päästä yrityksen osakkaaksi. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee noin 150 vakituista työntekijää.

”Meillä ei ole juurikaan vaihtuvuutta. Osaava ja sitoutunut henkilöstö pystyy tarjoamaan hyvää hoivaa. Asukkaillemme tuo turvaa, että opimme tuntemaan heidät hyvin ja tulemme puolin ja toisin toisillemme tutuiksi.”

Isoaho kertoo, että työyhteisön pysyvyys, uudenlainen toimintamalli ja mahdollisuus yrityksen osakkuuteen ovat olleet rekrytointivaltteja. Avattaviin hoivakoteihin on saatu hyvin henkilökuntaa, sillä hakijoita on ollut runsaasti.

”Hoivakotien toimintaa on alusta asti kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Hoitajat ovat olleet kehitystyössä aktiivisesti mukana. Samaan tapaan kuuntelemme myös asukkaittemme toiveita muun muassa säännöllisissä asukaskokouksissa. Silloin arjesta tulee yhteistä ja omannäköistä.”

Ruokahetket rytmittävät arkea

Päivittäisillä ruokahetkillä on tärkeä merkitys hoivakotien arjessa. Ne rytmittävät asukkaiden päivää tarjoten seuraa ja kohtaamisen mahdollisuuksia. Hoivakodeissa tarjotaan päivittäin aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala. Nurmijärven Hoivamme-kodin keittiössä päivän lounasta valmistelee koordinoiva kokki Päivi Tupala.

”Ruokalistoja on rakennettu pikkuhiljaa asukkaiden toiveita kuunnellen. Käytössämme on nyt kuuden viikon kiertävä ruokalista. Erityisen suosittuja ovat kala- ja liharuoat. Esimerkiksi kalakeitto, lihakeitto, karjalanpaisti, tilliliha, kaalilaatikko, maksalaatikko, läskisoosi ja lihapullat maistuvat. Tänään ruokalistalla on liha-kasvispataa, keitettyjä perunoita, rakuunaporkkanoita ja salaattia”, Tupala kertoo.

Parasta täällä on hyvä ilmapiiri ja hyvät työtehtävät.

Markus Nelis

Kolmen viikon välein vietetään pizzapäivää, jolloin Tupala tekee asukkaiden toiveiden mukaista pizzaa. Suosituimmat täytteet ovat kinkku, jauheliha ja ananas. Jos pizza ei maistu, vaihtoehtona voi valita kinkkukiusausta.

”Kasviksia on tarjolla joka aterialla ja ne maistuvat mainiosti lisäkkeinä, salaateissa, keitoissa, pihveinä ja muun ruoan joukossa. Kukkakaali on erityisen pidetty joko keittona tai uunivuokana. Linssejä olen välillä lisännyt kasviskeittoihin ravintoarvoja kohottamaan.”

Yhteisiä syntymäpäiväjuhlia Tupala tekee ison osan ruokalajeista käsityönä hoivakodin keittiössä. Keittiön uuni lämpenee päivittäin leivonnaisia varten. Tänään siellä paistuvat asukkaiden itse leipomat pullat, joista nautitaan iltapäivän kahvihetken aikaan. Tupala leipoo lähes joka päivä päivälliselle tuoreita sämpylöitä. Päivällisellä asukkaat saavat aina myös jälkiruokaa, kuten rahkaa tai talkkunahyvettä.

Erityisiä tähtihetkiä hoivakodin arjessa ovat asukkaiden syntymäpäivät. Silloin kaikki kokoontuvat joukolla ruokasaliin ja tarjolle leivotaan täytekakku, josta päivänsankari saa leikata ensimmäisen palan.

”Pidämme sankarille pienen puheen ja laulamme yhdessä onnittelulaulun”, Tupala kuvailee.

Täsmätyökykyisille työmahdollisuuksia

Päivi Tupalan kanssa hoivakodin keittiössä työskentelee kolmena päivänä viikossa Markus Nelis. Tuetusti työllistyvän, täsmätyökykyisen Neliksen työtehtävät on räätälöity sopiviksi yhdessä työvalmentajan kanssa.

Koordinoiva kokki Päivi Tupala ja palvelupäällikkö Jaana Isoaho.

”Parasta täällä on hyvä ilmapiiri ja hyvät työtehtävät. Saan esimerkiksi tiskata, siivota ja hyllyttää tuotteita”, Nelis kertoo.

Nurmijärven Hoivamme-koti tekee täsmätyökykyisten työllistämisessä yhteistyötä Keusoten hyvinvointialueen vammaispalveluiden kanssa. Tupalan mukaan kokemus on ollut hyvä.

”Nyt olemme työllistämässä myös toisen henkilön kahtena päivänä viikossa. Tuetusti työllistyminen on nykypäivää ja antaa täsmätyökykyisille mahdollisuuden osallisuuteen työelämässä. Monimuotoisuus rikastuttaa työyhteisöä”, Tupala sanoo.

Hoivakotien toimintaa on alusta asti kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Samaan tapaan kuuntelemme myös asukkaittemme toiveita. Silloin arjesta tulee yhteistä ja omannäköistä.”

Jaana Isoaho

Liekki-tuotesarja

LOIMUTETTU AIDOLLA TULELLA!

kalaneuvos.fi

Kalaneuvos

Myyntierä 4 kpl

Kalaneuvos

Myyntierä 4 kpl

Liekki Loimutettu kirjolohifilee n. 700 g (vak)

Tuonenumero 37775

Liekki Loimutettu lohifilee n. 900 g (vak)

Tuonenumero 37776

Me Atrialla varmistamme, että löydät valikoimastamme aina tarpeisiisi sopivan kotimaisen, laadukkaan sekä eläinten ja ympäristön hyvinvointia kunnioittaen tuotetun vaihtoehdon. Kanssamme voit aina tarjota asiakkaillesi hyvää ruokaa, joka on paremman mielen puolella.

FS-asiakaspalvelu@atria.com

atriafoodservice.fi

Myynti: 010 316 8712, 0800 198 500

atriafoodservicesuomi

atriafoodservice_suomi

Stella Polaris kylmän veden katkaravut ovat peräisin arktisen alueen kylmistä vesistä. Kylmä vesi takaa katkarapujen hyvän maun ja koostumuksen. Tämän lisäksi yli 50 vuoden kokemus tuotannosta takaa tuotteiden korkean laadun.

Stella Polaris tekee jatkuvasti töitä tuotantoprosessin kehittämiseksi ja on mukana työssä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

www.stellapolaris.no

Katkaraputacot

Sriracha-marinoidut katkaravut ovat street foodia parhaimmillaan! Testaa tätä maukasta katkarapu-taco reseptiä.

AINEKSET • 4 ANNOSTA

300 g kuorittuja pakastekatkarapuja

2 valkosipulinkynttä

3 tl sriracha-kastiketta

2 tl soijakastiketta (vähäsuolaisempaa)

Rapsiöljyä

Kaalisalaatti:

Puolikas punakaali

2 rkl tuoretta korianteria

1 lime

0.5 tl sesamöljyä

0.5 tl akaasiahunajaa

0.5 tl suolaa

Marinoitu punasipuli:

1 punasipuli

0.75 dl vettä

0.25 dl etikkaa

0.5 dl sokeria

Kastike:

Puolikas lime

4 rkl kermaviiliä

2 tl sriracha-kastiketta

VALMISTUSOHJE

Pilko valkosipuli pieniksi paloiksi ja sekoita sriracha-kastikkeen ja soijakastikkeen kanssa. Lisää sulatetut katkaravut kastikkeeseen ja anna marinoitua jonkin aikaa.

Paista katkarapuja rapsiöljyssä noin kaksi minuuttia koko ajan sekoittaen. Varothan paistamasta katkarapuja liikaa.

Kaali:

Leikkaa kaalista ohuita suikaleita, pilko korianteri ja purista limen mehu. Sekoita sesamöljy, akaasiahunaja, korianteri, limen mehu ja suola kaalisuikaleiden kanssa.

Marinoitu punasipuli:

Pilko punasipuli suikaleiksi. Lisää vesi, etikka ja sokeri kattilaan ja kiehauta seos. Laita punasipuli ja vesietikkaseos kannelliseen lasipurkkiin tai kulhoon, joka peitetään muovikelmulla. Anna seoksen hautua vähintään puolitoista tuntia.

Kastike

Purista limen mehu ja sekoita se sriracha-kastikkeen ja kermaviilin kanssa. Lämmitä tortillaletut kuivalla paistinpannulla. Täytä kaalilla, marinoidulla punasipulilla ja marinoiduilla katkaravuilla sekä kastikkeella.

VINKKI: Marinoidun punasipulin voi valmistaa edellisenä iltana.

Teksti: Taija Kivimäki • Kuva: Shutterstock

Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.

Pashassa

maistuu rahka ja rusina

Perinteinen pasha sulaa suussa ja täyttää vatsan.

Perinteinen pääsäisen ruokalaji pasha valmistetaan rahkasta ja voista, keltuaisista, sokerista ja smetanasta tai kermasta. Massan sisään upotetaan rusinoita ja pähkinätai mantelirouhetta. Pasha ei valmistu hetkessä, sillä ensin valutetaan rahka huolellisesti, mieluiten vuorokauden ajan. Rakenteeltaan liian pehmeä rahka ei sovi pashan valmistukseen, mikäli lopputulos halutaan jämäkkään muotoon. Annosmaljassa tarjotussa versiossa ei haittaa, vaikka rahka olisi pehmeää. Valamon pasha-ohjeessa neuvotaan vaahdottamaan voi, jolloin se sekoittuu rahkaan tasaisesti. Valmis pashamassa valutetaan vielä painon alla yön yli.

Painava historia

Venäjäksi ja kreikaksi pääsiäinen on pashka. Mikael Agrikola antoi kristittyjen juhlalle suomenkielisen nimen pääsiäinen. Pasha jäi suomen kieleen alun perin ortodoksiseen perinteeseen kuuluneen rahkaisen jälkiruoan nimenä. Pasha levisi Venäjältä Karjalaan ja yleistyi 1970-luvulla koko Suomessa.

Perinteinen puinen pashamuotti on pyramidin muotoinen ja sen kerrotaan olevan muistutus Egyptin orjuuden

VINKKI!

Tuoreet hedelmät sopivat tarjottaviksi niin perinteisesti valmistetun pashankin kaverina kuin sekoitetun pashan kanssa, vaikka kerroksittain.

päättymisestä. Muottiin on kaiverrettu ortodoksinen risti ja XB, ”Kristus on ylösnoussut”. Tuohus, ohut ortodoksinen kirkkokynttilä, on osa perinteistä pashan koristelua. Pashan kanssa syödään kulitsaa, rusinoilla ja manteleilla koristeltua pääsiäispullaa.

Kevyemmin kera hedelmien

Rusinoiden lisäksi tavallisia pashan mausteita ovat appelsiinin ja/tai sitruunan mehu, sitruunan raastettu kuori, pomeranssinkuori, korintti ja sukaatti. Korintti on kuivattu pienestä siemenettömästä rypälelajista, jota on viljelty Korintin alueella Kreikassa. Sukaatti on kandeerattu, eli sokeriliemessä kyllästetty, sukaattisitruunan tai appelsiinin kuoren palanen. Muutkin kuivahedelmät, kuten ananas ja papaija, sopivat jälkiruokaan. Kerrospasha syntyy esimerkiksi pashamassasta ja lemon curdista.

Kevyempi pasha valmistetaan ilman voita esimerkiksi rahkasta ja vaahtoutuvasta vaniljakastikkeesta ja saa muotonsa liivatteen avulla. Nopea ja kevennetty pasha syntyy annosmaljoihin, jolloin ainekset sekoitetaan yhteen ilman rahkan valuttamista.

RUOKALISTA, josta voit olla YLPEÄ

TEHDÄÄNSUOMALAISISTA RAAKA-AINEISTA

37821 Kariniemen Kananpojan kypsä filee miedosti suolattu 3 kg (HK 7464)

Ean 6409100074647

34072 Koipireisi, luuton nahalla miedosti suolattu n. 4 kg (HK 2471)

Ean 2391247100003

1006328 Kariniemen Kananpojan Rapea paneroitu sisäfilee kypsä pakaste 2 kg (HK 7941)

Ean 6409100074647

1993 HK Ylikypsä Naudan rinta n. 2 kg (HK 7619)

Ean 6409100176198

”Huolellisella suunnittelulla helpotetaan myös keittiöiden työprosesseja, vähennetään valmistusaikoja ja parannetaan henkilökunnan työtehokkuutta.”

Sami Rekola, keittiömestari, kehityspäällikkö

Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.

Meira Nova etsii jälleen trendituotettatulevaisuuden

Toista kertaa järjestettävässä innovaatiokilpailussa asiakkaat pääsevät valitsemaan voittajan eli Vuoden Novatuotteen. Kaikki finaaliin valitut tuoteet avataan Meira Novan valikoimaan.

Mikä on Vuoden Novatuote?

Meira Novan lanseeraaman Vuoden Novatuote -kilpailun avulla haetaan yhteistyökumppaneittemme innovatiivisimpia ja houkuttelevimpia uutuustuotteita. Vuoden Novatuotteeksi valittava tuote on tulevaisuuden trendituote, joka antaa lisäarvoa Meira Novan asiakkaille. Kilpailu järjestetään tänä vuonna toista kertaa ja lopullisen voittajan Novatuote-kilpailun finalisteista valitsvat Meira Novan asiakkaat. Ensimmäinen Vuoden Novatuote 2023 oli E.Ahlströmin ja Astiakorjaamon Ainia®- astioiden kiertotalouspalvelu ja -astiasarja.

Miksi kilpailu järjestetään?

Kilpailun ajatuksena on mahdollistaa asiakkaiden arkea helpottavien innovaatioiden pääsy Meira Novan valikoimaan uudenlaisen kanavan kautta. Suomessa tehdään paljon innovaatioita, jotka jäävät ajatuksen tasolle, koska kaupallistaminen ei onnistu. Siksi Meira Novalla haluttiin tarjota asiakkaille tilaisuus tutustua edistyksellisiin tuotteisiin ja palveluihin, sekä mahdollisuus äänestää suosikkiaan. Äänestys oli yksi niistä tavoista, joilla Meira Nova pyrkii vastaamaan asiakkaiden toiveeseen päästä mukaan valikoiman kehittämiseen.

Miten kilpailu etenee?

Tavarantoimittajat voivat ilmoittaa kilpailuun tuotteita, joiden toivotaan jollakin tavalla tuovan lisäarvoa foodservice-alan toimijoille esimerkiksi tarjoamalla uusia vaihtoehtoja reseptiikkaan, työn toteuttamiseen tai vastuullisuuteen. Tuotteiden ilmoittaminen on käynnissä kesäkuun loppuun saakka.

Ehdokkaiden joukosta Meira Novan valikoimaraati valitsee finalistit elokuussa ja finaalii valitut tuotteet esitellään lokakuussa Nova Tuoteideat -asiakastapahtumissamme Helsingissä ja Oulussa. Tapahtumissa asiakkaat pääsevät tutustumaan tuotteisiin, kuulemaan tarinoita niiden taustalta sekä äänestämään omaa suosikkiaan. Eniten asiakkaiden ääniä saanut tuote valitaan Vuoden Novatuotteeksi 2024.

Vuoden Novatuote saa näkyvyyttä Nova-lehdessä sekä Meira Novan somekanavissa ja nettisivuilla. Kaikki finalistituoteet avataan Meira Novan valikoimaan.

Lisätietoa kilpailusta ja tuotteiden ilmoittautumiset meiranova.elintarvike@meiranova.fi

VASTAAMASSA

Kati Korhonen Valikoimahallintapäällikkö

Meira Nova

Tuotteiden ilmoittaminen on käynnissä kesäkuun loppuun saakka.