Suolaiset piirakat
ENTISTÄ PAREMMAT
SANTA MARIA VEHNÄTORTILLAT
Kestävät rullaamista ja taittelua rikkoutumatta.
Uudistuneissa Santa Maria vehnätortilloissa on vähennetty suolan määrää. Niissä ei ole lisättyä sokeria eikä palmuöljyä. Ne on valmistettu hiilineutraalissa tehtaassa.
Laatu lisää monikäyttöisyyttä. Tortillat, jotka kestävät käsittelyä, muuntuvat moneen tarpeeseen. Vähemmän rikkoutuvia tortilloja tarkoittaa vähemmän ruokahävikkiä.
Huomaa uudet tuotekoodit! Lue lisää: pauligpro.com
VANHA EAN-KOODI JA NIMI
UUSI NIMI
UUSI EAN
Teknologiamurros ravintola-alalla – milloin kokeiluista arkeen?
Uusi vuosi, uudet mahdollisuudet! Vuodenvaihde on aina hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä mennyt vuosi on tuonut tullessaan ja mihin suuntaan haluamme lähteä kuluvana vuonna. Myös ravintola-ala on ollut viime vuosina muutoksen keskiössä, ja teknologian kehitys, erityisesti tekoälyn, tarjoaa meille välineitä viedä toiminta uudelle tasolle.
Oletko koskaan miettinyt, miten voisit tehdä asiakkaittesi kokemuksesta vielä sujuvamman ja mieleenpainuvamman? Tekoälyn avulla voimme nyt analysoida asiakkaiden mieltymyksiä ja käyttäytymistä tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Esimerkkinä vaikka dynaamiset ruokalistat, jotka mukautuvat asiakkaan aiempien tilausten, allergioiden tai ruokavalion perusteella. Näin asiakas kokee saavansa aidosti yksilöllistä palvelua ja tulee todennäköisemmin takaisin.
Keittiön arki on tunnetusti kiireistä, joten voisiko robotiikka auttaa vähentämään kuormitusta? Monet ovat jo nähneet täysin automaattisia ratkaisuja, kuten robottihampurilaiskoneita, jotka valmistavat annokset alusta loppuun. Entä jos salin puolella robotti kuljettaisi annoksia keittiöstä asiakkaille tai veisi pöydästä astiat takaisin tiskiin, vähentäen samalla työntekijöiden fyysistä kuormitusta?
Toinen merkittävä kehitysaskel on älykkäät järjestelmät, jotka optimoivat ravintolan toimintaa. Ne voivat ennustaa ruuhkahuippuja ja auttaa varmistamaan, että oikeat raaka-aineet ovat käytettävissä, samalla vähentäen ruokahävikkiä. Nämä innovaatiot eivät pelkästään tehosta työtä, vaan myös tukevat kestävää kehitystä. Kaikkea tätä on jo pilotoitu, mutta milloin tästä tulee arkipäivää?
Tekoälyn ja uusien teknologioiden hyödyt ulottuvat varmasti tulevaisuudessa asiakaspalvelusta ja keittiöstä myös liiketoiminnan johtamiseen. Ennakoivan analytiikan avulla voimme tehdä fiksumpia päätöksiä esimerkiksi hinnoittelusta, henkilöstöresursoinnista ja kampanjoista. Kun käytössämme on parempaa dataa, voimme kohdentaa resurssejamme tehokkaammin ja parantaa kaikkien kannattavuutta, mikä on erityisen tärkeää näinä haastavina aikoina.
Näin uuden vuoden alkaessa kannustan teitä pysähtymään hetkeksi miettimään, mitä haluatte saavuttaa. Teknologian hyödyntäminen ei ole itseisarvo eikä vielä välttämätöntä kaikille, mutta sen avulla voimme kaikki jo lähitulevaisuudessa tarjota omille asiakkaillemme jotain ainutlaatuista ja erottua joukosta.
Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia!
MUISTA ENNAKOT!
Oletko koskaan miettinyt, miten voisit tehdä asiakkaittesi kokemuksesta vielä sujuvamman ja mieleenpainuvamman?”
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!
Muistathan tarkistaa kevään kausituotteiden ennakkotilausajat Tilaajainfosta tai Meira Novan yhteyshenkilöltäsi.
SEURAAVASSA NUMEROSSA:
Seuraavan lehden Teema-osiossa esittelyssä maistuvat tapasvalikoimat. Lehti 2/2025 ilmestyy 5.2.
Ilahdutetaan yhdessä lempiruoilla
Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae
18
TEEMA
Monipuoliset suolaiset piirakat sopivat arkiseksi lounaaksi, juhlahetkien tarjottavaksi ja kaikkeen siltä väliltä
24
KUMPPANI
Suolaiset lounastuotteet ovat Combifoodsin tarjonnan ydin
JULKAISIJA: Meira Nova Oy
SOK-yhtymä
Palkkitie 10, 04300 Tuusula
Puh. 010 76 86500
Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.
27
GALLUP
Onko kotimaan matkailu osana talven matkasuunnitelmia?
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
TOIMITUSNEUVOSTO
Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Laura Matilainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi
TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET
Leena Honkaniemi
Puh. 010 76 86507
leena.honkaniemi@meiranova.fi
30
TRENDI
Uudenlaiset teejuomat taipuvat moneen muotoon
KONSEPTI JA TAITTO Avidly
PAINOPAIKKA Grano
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET
Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi
ISSN 2323-9913 (Painettu) ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)
HERKKUJA YSTÄVÄLLE
Terhi Paavola
Teksti:
Ystävänpäivää juhlitaan 14. helmikuuta. Meille ystävänpäivä tai Valentine’s Day tuli ensin tutuksi lähinnä amerikkalaisista elokuvista ja sarjoista. 1980-luvulta lähtien
Suomessakin tuli tavaksi muistaa ystäviä niin postikorteilla kuin pienillä lahjoilla – usein makeisilla tai muilla herkuilla.
EUROOPPALAINEN PYHÄ VALENTINUS
Ranskassa ja Englannissa on Pyhän Valentinuksen päivää vietetty jo 300-luvulta asti. Romanttiseen rakkauteen päivä liitettiin 1300-luvulla, jolloin helmikuun 15. päivää juhlittiin esimerkiksi lemmenarpajaisilla. Vanhojen uskomusten mukaan myös linnut valitsevat parinsa nimenomaan 15.2. Nykypäivänä Keski- ja Etelä-Euroopassa Ystävänpäivää vietetään lähinnä yhdessä ystävien kanssa. Juhlaan kuuluvat suklaaherkut ja yhteiset illalliset sekä romanttiset kävelyretket.
BRASILIALAINEN RAKASTAVAISTEN PÄIVÄÄ
Brasiliassa on oma päivä rakastavaisille. Se on 12.6. Dia dos
Namorados -päivän viettoon kuuluvat herkut, romantiikka, kukkaset ja suklaa.
YHDYSVALTALAINEN KANSANJUHLA
1800-luvulla Valentinen päivä levisi Yhdysvaltoihin ja siitä tulikin siellä hitti. Sydämenmuotoiset suklaat ja suklaarasiat kuuluvat edelleen ystävänpäivän traditioihin. USA:ssa myös lähetetään paljon ystävänpäivän kortteja. Klassinen tapa viettää Ystävänpäivää on rusettiluistelu. Päivä on hyvin romanttinen ja siihen liittyy paljon uskomuksia myös siitä, miten löytää tuleva puoliso juuri 14.2.
KIINALAISTEN QIXI-JUHLA
Kiinassa vietetään omaa romanttista juhlaa nimeltään Qixi. Tätä juhlaa vietetään seitsemännen kuun seitsemäntenä päivänä. Juhla perustuu legendaan kutojatytöstä ja paimenesta, jotka tapasivat romanttisesti vain kyseisenä päivänä. Qixi-juhlan viettoon kuuluvat romanttiset treffit, kukkaset ja suklaa.
JAPANILAINEN
SUKLAAPERINNE
Japanissa naiset antavat ystävänpäivänä suklaata miehille. Velvollisuussuklaata eli giri-chocoa annetaan työkavereille ja tuttaville. Sen sijaan rakastetuille annetaan todellisen rakkauden suklaata eli honmei-chocoa.
vastuullisuustekoja kohti parempaa paikkaa.
Meira Novan vastuullisuuslupaukset vuosille 2025–2027
Meira Nova on uudistanut vastuullisuus- ja ympäristötyön teemat. Teemojen sisältö tuodaan konkretiaan vuosille 2025–2027 laaditussa tiekartassa, joka toimii vastuullisuus- ja ympäristötyön perustana.
Kohti kestävän kuluttamisen uutta normaalia Autamme asiakkaitamme tekemään terveellisiä ja vastuullisia valintoja. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa vastuullisuuden edistämisestä toimitusketjussamme. Huolehdimme eläinten hyvinvoinnin edistämisestä tuotevalinnoissa. Vastuullisuuslinjauksemme varmistavat tuotteiden vastuullisuuden ja huomioi eläinten hyvinvoinnin sekä kestävän kulutuksen.
Kohti kestävää kasvua – luonnonvaroja kunnioittaen
Otamme valinnoissamme huomioon luonnon ja ilmaston. Päätöksemme auttavat erilaisia elinympäristöjä ja lajeja
säilymään. Menemme kohti ruokahävikin puolittamista ja edistämme kiertotaloutta. Pyrimme vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä omassa toiminnassa. Parannamme energiatehokkuutta logistiikkakeskuksessamme.
Kohti yhdenvertaista maailmaa – eriarvoisuutta poistaen
Meille kaikki ihmiset ovat yhtä tärkeitä ja tervetulleita. Huolehdimme siitä, että omia ja kumppaneidemme työntekijöitä kohdellaan reilusti niin Suomessa kuin maailmallakin. Kerromme myymiemme tuotteiden ja niiden pääraaka-aineen alkuperän, jotta ihmisoikeuksien toteutumista voi seurata. Olemme yhteinen, syrjimätön ja monimuotoinen S-ryhmä.
Teemoihin kytkeytyvä kehitystyö sisältää muun muassa
ISO 14001 sertifiointi Vesivastuullisuuden tiekartan tavoitteet
Energiatehokkuuden parantaminen toimipisteellä
Pakkausmateriaalien vähentäminen omassa toiminnassa
Metsäkatoasetuksen implementointi
Syntypaikkalajittelun nostaminen yli 85%
Teksti: Susanna Viitaniemi •kuvat: Shutterstock
Lindvall
• kuva: Juha
Tuovinen
Teksti: Sini
Meira Novalle kolmatta vuotta peräkkäin
Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustus!
Henkilöstökokemusta mittaava vuosittainen työyhteisötutkimus toteutettiin syksyllä 2024 yhteistyössä Eezyn kanssa. Henkilöstön vastausaktiivisuus nousi poikkeuksellisen korkealle, lähes jokainen työntekijä antoi palautetta kyselyssä.
Henkilöstökokemus mittaava PeoplePower-indeksi kehittyi myönteisesti edellisestä tutkimuksesta ja oli reilusti yli Suomen yleisnormin. Eniten edelliseen vuoteen nähden vahvistui omistautuneisuusindeksi, joka kertoo kuinka myönteistä ja horjumatonta on henkilöstön suhtautuminen omaan työhön, organisaatioon ja sen edustamiin arvoihin – miten valmiita ollaan tarvittaessa ylittämään odotukset, jotta saavutetaan asetetut tavoitteet.
Meira Novan vahvuutena verrattuna yleisnormiin on henkilöstön pysyvyys ja sitoutuminen, mikä näkyy muun muassa kokemuksessa töissä tarvittavien tietojen saatavuudesta ja töiden hyvästä järjestämisestä yksiköissä.
Oman työn kannalta vahvuuksina tutkimuksessa nousee henkilöstön tietämys oman työnsä tavoitteista, mitä työssä odotetaan, mistä tietoa saadaan ja kuka päättää mistäkin. Myös palautetta saadaan riittävästi, ja työkuorma koetaan kohtuulliseksi. Työmotivaatiota vahvistaa etenkin ammatilliseen kehittymiseen saatava tuki.
Tiimitasolla henkilöstö kokee, että toiminta on tehokasta, ja arvot näkyvät arjessa. Lähijohtamisessa on parantunut etenkin kokemus esihenkilön rohkeudesta tarttua ongelmiin tarvittaessa. Johtamis- ja toimintakulttuuri sekä työnantajakuva koetaan vahvoina. Hyvä strategiaviestintä, oikeudenmukainen palkitseminen, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja tasapuolinen kohtelu ovat selkeimpiä vahvuuksia Meira Novalla.
Kehitys näkyy työntekijäkokemuksessa
Meira Novan työntekijöiden suositteluindeksi eNPS nousi huikealle tasolle, 34, kun suomalaisissa yrityksissä yleisesti se on 18.
”Haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme aktiivisuudesta vastaamisessa – vastausprosentti oli peräti 98 %. Lisäksi Meira Novalla
tutkimukseen ovat aina osallistuneet myös vuokratyöntekijät, jotka ovat asiakaslupauksemme onnistumisen kannalta tärkeä henkilöstöryhmä. Tämä sitoutumisen ja osallistumisen taso osoittaa, kuinka merkityksellisenä henkilöstömme kokee oman roolinsa menestyksemme rakentamisessa,” toimitusjohtaja Pasi Berggren sanoo.
”Olemme kehittäneet toimintaamme Noste-strategiamme mukaisesti, ja tämä näkyy upeasti niin henkilöstö-, asiakas- kuin tavarantoimittajakokemuksessa. Syksyn kyselyiden tulokset kertovat, että olemme jälleen onnistuneet parantamaan useilla mittareilla –emme vain ylitä aiempia tuloksia, vaan myös normit ja referenssit.”
Meira Nova on voittanut viime aikoina useita asiakkaiden kilpailutuksia, mikä Berggrenin mukaan vahvistaa, että asiakkaiden silmissä Meira Nova on luotettava ja haluttu kumppani.
”Tulevan strategiakautemme suunnittelu on jo käynnissä, ja kyselytulosten palaute antaa arvokasta tietoa tulevan kehityksen suunnista. Iso kiitos jokaiselle asiakkaalle, työntekijälle ja yhteistyökumppanille – pitkäjänteinen kehitystyö ja luottamuksen rakentaminen kantavat hedelmää!”.
Yhdessä loistaviin tuloksiin jatkuvan parantamisen mukaisesti Työyhteisötutkimus antaa Meira Novan yksiköille ja tiimeille arvokasta tietoa vahvuuksien lisäksi kehityskohteista. Työyhteisön kehittäminen on yhteistä tekemistä, johon jokainen voi antaa oman panostuksensa. Esihenkilöille on tarjolla erilaisia valmennuksia ja tukimateriaalia tutkimuksen tulosten läpikäymiseen sekä toimenpiteiden suunnitteluun. Ensi vuoden tavoitteena on kohdata enemmän toimistolla ja se luo osaltaan otolliset olosuhteet yhdessä tekemiselle paremman työyhteisön eteen.
KOHTI KASVIPAINOTTEISEMPIA RUOKATOTTUMUKSIA
Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset korostavat kasviperäisten ruokien merkitystä ruokavaliossa. Ruokapalveluala on avainroolissa suositusten tavoitteiden toimeenpanossa.
Enemmän vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljoja, useammin kasvis- ja kalaruokia mutta kohtuullisemmin lihaa ja lihavalmisteita. Tällaisiin ruokavalintoihin kannustavat uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistiin marraskuussa. Suositusten tärkein tavoite on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla, mutta niissä huomioidaan nyt aikaisempaa laajemmin myös ruokavalintojen ympäristövaikutukset. Yksi suositusten pääsanomista on, että Suomessa tulisi ottaa askeleita kohti kasvipainotteisempia ruokatot-
tumuksia sekä terveys- että ympäristösyistä.
”Kasvipainotteisuus tarkoittaa, että kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljavalmisteista rakentuu ruokavalion pohja eli niitä on suositeltavaa syödä päivittäin runsaasti”, kertoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola, joka toimi ravitsemussuositukset laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
Lisää kasviksia ja täysjyväviljaa
Kasvisten puolen kilon päivittäinen käyttömäärä on jo tutuksi tullut tavoite, mutta uuden suosituksen myötä
Teksti: Krista Korpela-Kosonen• Kuva: Shutterstock
kasvisten osuutta ruokavaliossa olisi hyvä entisestään kasvattaa. Nyt suositellaan, että kasviksia, marjoja ja hedelmiä syötäisiin vähintään 500–800 grammaa päivässä.
Palkokasveja eli papuja, herneitä ja linssejä ei lasketa mukaan päivittäiseen kasvisten käyttösuositukseen, vaan niille on annettu oma suosituksena 50–100 grammaa päivässä. Myös peruna sopii hyvin osaksi terveyttä edistävää ja ympäristöystävällistä ruokavaliota, vaikka sen käytölle ei olekaan annettu erikseen määrällistä tavoitetta.
Täysjyväviljaa suositellaan syötäväksi vähintään 90 grammaa päivässä parantamaan muun muassa kuidun saantia.
”Täysjyväviljan terveyshyödyistä on vahva tutkimusnäyttö. Kun viljavalmisteet valitsee vähäsuolaisina ja runsaskuituisina, ne ovat terveyttä edistävä ruokaryhmä”, Erkkola sanoo.
Moniin muihin viljatuotteisiin verrattuna riisin ilmastovaikutus on suuri. Sen viljely kuluttaa runsaasti maapallon vesivaroja. Siksi riisiä suositellaan korvattavaksi
muilla viljoilla, kuten osaksi ateriaa hyvin sopivilla kaura- ja ohrasuurimoilla.
Kohtuullisemmin lihaa
Lihan kulutuksen kohtuullistaminen on tärkeä tavoite sekä terveys- että ympäristösyistä. Erityisesti punaisen eli naudan, porsaan ja lampaan lihan syöntiä pitäisi vähentää. Prosessoituja lihavalmisteita, kuten makkaroita ja leikkeleitä, tulisi käyttää mahdollisimman vähän.
Erkkolan mukaan on paljon tutkimusnäyttöä siitä, että runsas punaisen ja erityisesti prosessoidun lihan syönti on terveydelle haitallista. Ne lisäävät suolistosyöpien sekä sydänja verisuonisairauksien riskiä. Siksi punaisen ja prosessoidun lihan määrää ruokavaliossa suositellaan rajoittamaan korkeintaan 350 grammaan viikossa.
”Terveydelle on sitä parempi, mitä pienempi osuus tästä määrästä on makkaroita, leikkeleitä ja muita lihavalmisteita, sillä niistä saadaan paljon myös suolaa ja tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa”, Erkkola perustelee.
kasvisruokien tarjontaa ruokapalvelut voivat edistää kasvipohjaisen ruoan kulutusta. Ruokapalveluala ei toki lähde suositusten toimeenpanoon nollasta, vaan alalla on jo tehty erittäin hyvää työtä näissä asioissa”, Erkkola mainitsee.
Alalla jatketaan kehitystyötä
Toiminnanjohtaja Marjut Huhtala Ammattikeittiöosaajat ry:stä sanoo, että uusissa ravitsemussuosituksissa korostuvat asiat eivät tulleet ruokapalvelualalle yllätyksenä. Kasviperäisen ruoan käytön lisääminen on ollut jo pidempään tavoitteena joukkoruokailussa.
Huhtala muistuttaa, että vielä 10–15 vuotta sitten kasvisruoka oli yksi erityisruokavalio muiden erikoisuuksien joukossa mutta nykyään se on tasaveroinen vaihtoehto päivän ruokatarjonnassa. Isoja harppauksia on siis jo otettu.
Alalla tehdään valtavasti töitä kasviperäisen ruokailun kehittämiseksi.
Myös siipikarjan lihan kulutusta on suositeltavaa vähentää nykyisestä määrästä ympäristövaikutusten vuoksi eikä punaista lihaa suositella korvaamaan siipikarjalla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että punaisen ja siipikarjan lihan käyttömäärä olisi yhteensä korkeintaan 350 grammaa viikossa.
Kasviperäiset proteiinin lähteet sekä kestävästi pyydetty tai kasvatettu kala ovat lihalle suositeltavia vaihtoehtoja, joiden tarjontaa myös ruokapalveluissa kannustetaan lisäämään. Kalaa suositellaan syötäväksi viikoittain 300–450 grammaa, josta rasvaisen kalan osuus on noin 200 grammaa.
Ruokapalvelut tärkeä toimeenpanija
Suomalaisten suurimmat terveyteen liittyvät ravitsemushaasteet ovat edelleen runsas suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti sekä kuidun vähäinen saanti. Rasvan määrälle ja laadulle sekä suolan ja kuidun määrälle on asetettu ravitsemussuosituksissa vähimmäislaatuvaatimukset ruokapalveluiden toteutusta varten.
”Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta saa liikaa suolaa ruoastaan. Saantisuositus on alle viisi grammaa päivässä. Siihen on vaikea omin voimin päästä, joten apua tarvitaan myös ruokapalveluilta ja elintarviketeollisuudelta.”
Erkkolan mukaan ruokapalveluilla on hyvin merkittävä rooli ravitsemussuositusten toimeenpanossa. Suosituksia tulisi käyttää elintarvikehankintojen, ruokalistasuunnittelun ja aterioiden koostamisen perustana.
”Kehittämällä uusia kasvipohjaisia reseptejä ja lisäämällä
”Alalla tehdään valtavasti töitä kasviperäisen ruokailun kehittämiseksi. Lihalle etsitään vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä ja reseptiikkaa muokataan suositusten mukaisesti.”
Huhtalan mukaan reseptiikan kehitystyössä on tarvetta vuoropuhelun tiivistämiselle ruokapalveluiden, elintarviketeollisuuden ja tavarantoimittajien välillä.
”Yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on tärkeässä roolissa ja sitä toivottaisiin jopa nykyistä enemmän. On tärkeää, että yritykset jo tuotekehitysvaiheessa huomioivat niitä haasteita ja tarpeita, joita ruokapalvelualalla on.”
Ensisijaisen tärkeää on myös ruokapalvelualan toimijoiden välinen yhteistyö. ”Toivoisin, että ideapankkia ja reseptiikkaa ei jätettäisi vain omaan käyttöön, vaan sitä jaettaisiin laajemmin alan toimijoiden hyödyksi”, Huhtala sanoo.
Asennemuutos vaatii aikaa
Jo ravitsemussuositusten julkaisun yhteydessä marraskuussa kävi selväksi, että suosituksissa linjatut tavoitteet herättävät osassa ihmisiä kiivaitakin tunteita. Mediassa nostatettiin muun muassa ”leikkeleraivoa”, kun kansa säikähti, että leivältä viedään kaikki kinkut ja makkarat.
Maijaliisa Erkkola sanoo hyvin ymmärtävänsä, miksi ravitsemussuosituksia myös kritisoidaan. Ruoka ja syöminen ovat ihmisille hyvin henkilökohtaisia asioita.
”Jos ravitsemussuositusten sanoma on hyvin erilainen kuin ihmisen oma arvopohja tai vaikkapa taloudelliset resurssit, voi helposti herätä tunne, että suosituksissa tullaan henkilökohtaiselle reviirille.”
Erkkolan mukaan ruokapalveluilla onkin ravitsemussuositusten toimeenpanossa myös hyvin merkittävä ruokakasvatuksellinen rooli.
”Alan ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa keskustelemassa ihmisten kanssa näistä asioista. Viestintä voi olla paitsi sanallista, myös valinta-arkkitehtuuriin pohjaavaa, kuten malliaterian tai tarjoilulinjaston sijoittelun keinoin vaikuttamista.”
Marjut Huhtala sanoo, että Suomessa on alueellisesti paikkoja, joissa on vielä melko suurikin vastustus kasvisruokia kohtaan. Tähän vaikuttaa muun muassa alueen elinkeinorakenne.
”Ruokapalvelut ovat asenteiden muokkaajina varsin isossa
roolissa, eikä se aina ole aivan helppoa. Esimerkiksi kouluruokailussa vastassa eivät ole vain oppilaiden asenteet, vaan myös asenteet, jotka kumpuavat kotien ruokakulttuurista.”
Sekä Erkkola että Huhtala huomauttavat, ettei tavoitellun ruokamurroksen ole tarkoituskaan tapahtua pikaisella aikataululla, vaan kyse on pidemmän aikavälin tavoitteista.
”Muutos ei tapahdu ruokapalveluissakaan yhdellä hyppäyksellä, vaan asteittain. Avainroolissa on hybridireseptiikka, jossa lihaa korvataan vähitellen kasviproteiinilla”, Huhtala sanoo.
POHJANA
POHJOISMAALAISET
SUOSITUKSET
Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024 pohjautuvat kesällä 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joita laadittaessa käytiin läpi uusin tieteellinen tutkimusnäyttö ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä sekä ruoantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutuksista. Suomessa ravitsemussuosituksista vastaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
Miten auttaa työssä jaksamista?
Hyvä ergonomia ja työhyvinvointi pitävät työvireen hyvänä ja auttavat jaksamaan puurtamisen keskellä. Työturvallisuuskeskus on koonnut napakan ja kätevän oppaan, josta löytyy hyviä ohjeita ravintolatyön ergonomiaan. Opas löytyy Työturvallisuuskeskuksen julkaisuista. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit helposti helpottaa työpäivääsi.
Kiitä ja kannusta työkavereita
Kannustus, kiitos ja positiivinen palaute auttaa oikeasti työssäjaksamisessa. Kiitosta ja kannustusta voi hyvin antaa työkavereille, vaikka ei itse olisi esihenkilöasemassa.
Työpaikan kannustava ja toisia arvostava ilmapiiri auttaa jaksamaan vaikeissakin tilanteissa. Muista kehua välillä myös itseäsi – se voi olla vaikeaa, mutta oikeasti se tekee hyvää!
Mukavat vaatteet – huomio kenkiin!
Useimmissa työpaikoissa työnantaja hankkii kaikille yhtenäiset työasut, mutta aina ei näin ole. Hyvä työasu on joustava, hiostamaton ja helppo pitää puhtaana. Koska ravintolatyössä tavallisesti ollaan paljon ”jalkojen päällä”, erityishuomio kannattaa kiinnittää jalkineisiin.
Työjalkineiksi kannattaa valita tilavat ja tukevat kengät, jotka ovat kärjestä umpinaiset. Kenkien pohja on turvallisuuskysymys eli sen pitää olla joustava ja pitävä.
Ravintolatyössä riittää kiirettä ja toimintaa. Työympäristöt vaihtelevat keittiöstä saliin, varastosta baariin ja välillä myös kassalle tai tietokoneen ääreen toimistotyöhön. NOPEA NIKSI: Työtason korkeutta voi säädellä eripaksuisilla leikkuulaudoilla.
Muista tauot!
Kiire on mukava juttu. Silti on muistettava pitää taukoja. Pienetkin tauot auttavat jaksamaan. Tauoilla kannattaa myös tankata vähän energiaa eli syödä ja juoda. Säännöllinen ruokailu on kaikille tärkeää.
Teemme hyvää ruokaa asiakkaille, mutta myös työntekijöiden pitää muistaa ja ennättää syödä.
Apuvälineet käyttöön
Ravintolatyössä joudutaan usein nostamaan ja siirtämään painavia esineitä. Oikea nostamistekniikka on hyvä muistaa, ja apuvälineiden käyttö on todellakin suositeltua. Tasokärryt ja pyöräalustat auttavat tavaroiden siirtämisessä – ja selkä kiittää.
Varastossa tikasjakkara on aina kurottelemista parempi vaihtoehto, sillä hartiatason yläpuolelta nostaminen kuormittaa olkapäitä ja niskaa.
Arjen apukeinoja
Usein arkista työtä saattaa kuormittaa arjen pienet kitkatekijät. Niihinkin voi löytyä helpotusta joko apuvälineiden avulla tai näppärillä vinkeillä.
Esimerkiksi varaston kynnyksen ylitys sujuu näppärämmin, kun sen päälle saa luiskan. Näin kuormat kulkevat kynnyksen yli sujuvasti. Myös apuväline, jonka avulla varaston oven saa pidettyä auki, helpottaa huomattavasti kuormien siirtelyä.
Hyvät käsineet ja patakäsineet ovat pieni, mutta tärkeä asia. Kunnollinen patakäsine estää palovammojen syntymisen ja edistää näin työturvallisuutta.
Teksti: Terhi Paavola • Kuva: Shutterstock
Kannustava ja toisia arvostava ilmapiiri auttaa jaksamaan!
NÄILLÄ
KEINOIN TORJUT TAPATURMIA:
1. huolellisuus ja järjestys
2. asianmukaiset työvälineet ja suojaimet
3. turvalliset työmenetelmät
4. vaaratilanteiden raportointi ja käsittely sekä niistä oppiminen
5. tarkoituksenmukainen työasu ja työjalkineet
6. riittävä valaistus etenkin kulkureiteillä ja portaissa
7. sovittujen työtapojen ja annettujen ohjeitten noudattaminen.
Lähde: Työturvallisuuskeskus
Talven helpot sesonkiherkut
Piristä tarjoiluja sulattaen valmiilla
Runebergin tortulla ja laskiaispullalla
tai loihdi itse laskiaispullat helposti
Vaasan Kotipullasta.
Myllyn Paras Runebergin Torttu
Pakkauskoko: 54x90g Meira Nova: 1074047
Myllyn Paras Gluteeniton
Runebergin levykakku
Pakkauskoko: 1x2kg Meira Nova: 1074046
Vaasan Laskiaispulla
Pakkauskoko: 16x100g Meira Nova: 1007365
Vaasan Kotipulla, nostatettu
Pakkauskoko: 40x80g
Meira Nova: 1073933
Bergamotti
Kukapa ei tuntisi Earl Grey -teetä, joka saa aromikkaan tuoksunsa ja makunsa bergamottiöljystä.
Teksti: Krista Korpela-Kosonen • Kuva: Shutterstock
Bergamotti (Citrus bergamia) on sitruspuu, jota viljellään pääasiassa Italiassa ja Pohjois-Afrikassa. Kasvin pienet, päärynänmuotoiset sitrushedelmät eivät ole erityisen maukkaita syötäviksi sellaisenaan, sillä ne ovat melko hapokkaita ja karvaita. Bergamottia viljelläänkin erityisesti hedelmien kuorista saatavan bergamottiöljyn takia. Sitä hyödynnetään muun muassa kosmetiikassa, aromaattisena öljynä sekä maku- ja aromiaineena.
Bergamottiöljyn aromikas tuoksu ja maku ovat tuttuja erityisesti Earl Grey -teestä, joka on eräs maailman suosituimpia teesekoituksia. Perinteinen Earl Grey on alkujaan kiinalainen musta tee, jota tuotetaan nykyään ympäri maailmaa.
Earl Grey -tee on saanut nimensä Britannian pääministeriltä, jaarli Charles Greyltä (1764–1845), joka ihastui bergamotilla maustetun teen makuun saatuaan sitä lahjaksi kiinalaisilta. Vuonna 1831 teetalo Twinings kehitti jaarlin ohjeella teesekoituksen, josta syntyi alkuperäinen Earl Grey -tee.
Earl Grey -teehen käytetään tavallisimmin mustaa assam-, ceylon- tai darjeelingteetä, joka maustetaan bergamottiöljyllä. Perinteiseen tapaan valmistetun mustan Earl Grey -teen lisäksi saatavilla on myös bergamotilla maustettua vihreää Earl Grey -teetä.
Parfyymiteollisuudessa bergamottiöljy on suosittu raaka-aine raikkaan, sitruksisen tuoksunsa vuoksi. Esimerkiksi perinteikäs Eau de Cologne eli kölninvesi saa tuoksunsa bergamotista. Aromaterapiassa bergamottiöljyä hyödynnetään rentouttavien vaikutustensa ja ihonhoitotuotteissa antimikrobisten ominaisuuksiensa takia.
Suolaiset piirakat
TAIPUVAT MONEEN
Suolaiset piirakat ovat todellisia leivonnaisten moniottelijoita. Piirakat sopivat arkiseksi lounaaksi, juhlahetkien tarjottavaksi sekä kaikkeen siltä väliltä.
Teksti ja ruoat: Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth Astiat: E.Ahlström ja studion rekvisiitta
Harva ruoka toimii yhtä hyvin kuin suolainen piirakka niin juhlatarjottavana kuin arkisena lounaana. Piirakat sopivat myös kokous- ja kahvitarjoiluihin, illanistujaisiin, väli- ja iltapalaksi sekä paistopisteisiin.
Tarjolla olevista piirakoista tuttuja suosikkeja ovat ainakin lihapiirakat, karjalanpiirakat, pasteijat ja monenlaiset avonaiset, eri tavoin täytetyt piirakat. Vaihtelua tarjontaan tuovat esimerkiksi erilaiset kierteet, rullat, kolmiot ja nyytit sekä piirakoiden kasvisversiot. Lihapiirakoiden vegeversioissa jauhelihan voi korvata vaikkapa herneproteiini tai erilaiset kasvikset. Ruokakauppojen suosituimpien paistopistetuotteiden listat kertovat jotain siitä, minkälaiset suolaiset piirakat suomalaisille maistuvat. Listoille ovat kivunneet riisi-, peruna- ja lihapiirakka, liha- ja kinkku-juustopasteija sekä fetajuustokolmio. Monen suosikkeja juhlaan ovat erilaiset lohi-, kinkku-kasvispiirakat. Juhlissa piirakka saa olla maultaan ja koostumukseltaan tuhdimpi. Piirakan voi myös koristella näyttäväksi. Arjessa taas voi maistua esimerkiksi lihapiirakka vaikkapa sen perinteisten lisukkeiden, sinapin, ketsupin ja kurkkusalaatin, kanssa.
Piirakoita keskiajalta asti
Piirakat ovat tulleet Suomeen pääosin Venäjältä, Karjalan kautta. Piirakoiden valmistuksen aloittamisajankohtaa ei ole voitu tarkasti määrittää, mutta niiden leipomiseen tarvittavan leivinuunin tiedetään kotiutuneen Karjalaan varhaiskeskiajalla.
Karjalan alueille kehittyi vuosisatojen kuluessa monenlaisia piirakoita. Leivottiin sultsinoita, supikkaita ja savokkapiirakoita kuin kalittoja ja vatruskoitakin. Piirakkamallit vaihtelivat alueen, kylän ja jopa talon mukaan.
Monet suurimpien kaupunkien leipomot alkoivat valmistaa karjalanpiirakoita 1900luvun alkukymmeninä. Maaseudun väestö tutustui piirakoihin varsinaisesti vasta talvi- ja jatkosodan aikana ja niiden jälkeen, kun siirtokarjalaisia asutettiin kantaväestön keskuuteen. Vähitellen karjalanpiirakoista ja sen kumppaneista tuli osa koko Suomen ruokakulttuuria.
Karjalanpiirakan lisäksi tunnetuimpia piirakoita Suomessa on varmasti lihapiirakka. Sen syntyä ei ole kyetty varmasti selvittämään, mutta siinä yhdistyvät Pietarin kautta kiertänyt keskieurooppalainen piirakkaperinne ja Länsi-Suomessa suositumpi kypsennystekniikka. Varsinaisen läpimurtonsa lihapiirakka teki 1950luvulla. Vuosikymmenten kuluessa menestys vei sen toreilta nakkikioskien kautta massatuotetuksi valmisruoaksi.
Keskieurooppalaista piirakkaperinnettä edustavat esimerkiksi ranskalaiset quichet. Tunnetuin lienee Quiche Lorraine eli kinkkujuustopiirakka, jonka perinteisessä versiossa on täytteenä kananmunia, kermaa ja pekonia tai kinkkua, mutta ei juustoa. Quicheen voi kuitenkin lisätä periaatteessa mitä tahansa. Quiche Lorraine tuli tunnetuksi muualla kuin Lorrainen alueella 1900luvun puolivälissä. Piirakkaa on kuitenkin alettu leipoa jo 1500luvulla.
Valitse sopiva valmistusaste
Ammattilaisten pakkaseen leipoma piirakka on nopea ja helppo tapa tuoda tarjolle tuoreita ja tasalaatuisia piirakoita. Niitä saa ennen paistoa sulatettavina, jäisenä paistettavina ja sulattaen valmiina. Valmistustavoista kannattaa valita itselle sopivin.
MITÄ LISUKKEEKSI PIIRAKOILLE?
Salaattipeti on suosittu lisuke erilaisille piirakoille. Usein peti tehdään ainoastaan salaatista, mutta joukkoon voi hyvin lisätä esimerkiksi siemeniä, pähkinöitä tai vaikkapa puolikkaita kirsikkatomaatteja tai kauden kasviksia. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Salaatin voi asetella myös piirakan päälle. Esimerkiksi sekoitus vinegretissä pyöräytettyä rucolaa ja pinaattia toimii hyvin lähes piirakan kuin piirakan kruununa. Ideoita lisukkeeksi voi napata piirakan täytteistä. Sienipiirakan päälle voisi sopia paistetut sienet, poropiirakan päälle esimerkiksi lusikallinen porotuorejuustoa, savulohipiirakalle vaikkapa katkaraputuorejuusto. Annoksen viimeistely vielä yrtinoksalla ja herkullinen ja näyttäväkin piirakka on valmis tarjottavaksi.
Ennen paistamista sulatettavista piirakoista saa kätevästi tarjottavaa, kun sulatus rytmitetään osaksi työtä ja paistetaan pitkin päivää. Sulattaminen ennen paistamista saa paiston onnistumaan parhaiten. Vastineeksi esimerkiksi kahvilaan saa ihanan tuoksun ja lämmintä tarjottavaa, joka houkuttelee asiakkaita ostamaan.
Paistovalmiista piirakoista saa valmista helposti ja nopeasti. Tuotteet otetaan vain pakastimesta, laitetaan esilämmitettyyn uuniin ja paistetaan. Paistovalmiit tuotteet sopivat esimerkiksi ammattikeittiöille, joille tulee lyhyellä varoitusajalla paljon asiakkaita.
Sulattaen valmiit tuotteet eli kypsäpakasteet ovat helppo ja nopea ratkaisu. Piirakat on paistettu valmiiksi, joten ne vain sulatetaan ja tarjoillaan. Sulattaen valmiilla tuotteilla saa valikoimaan helposti monipuolisuutta ja aikaa jää muille tekemisille. Uuni ei ole välttämätön eikä jälkisiivousta tarvita. Kysynnän vaihteluun on mahdollista reagoida nopeasti ja hävikkiä syntyy vähän.
POIMINTA MEIRA NOVAN SUOLAISTEN PIIRAKOIDEN VALIKOIMASTA:
Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme
1075025
Vaasan fetajuustokolmio 90gx60
Lantmännen Unibake Finland
8524
Saarioinen porkkanagrahampiirakka 70gx50 Saarioinen
1006981
Vaasan pinaatti-juusto twist 70gx60
Lantmännen Unibake Finland
39535
Saarioinen grahambroilerpiirakka 70gx50 Saarioinen
1007374 Fazer cheddarkierre n.96gx60 Fazer Leipomot
PIIRAKOITA MAAILMALTA
• Quiche Lorraine – ranskalainen kinkkujuustopiirakka
• Pissaladière – ranskalainen sipulipiirakka
• Spanakopita – kreikkalainen fetapinaattipiirakka
• Empanada – espanjalainen ja eteläamerikkalainen liha-, kana- tai kasvispiiras
• Hatsapuri – georgialainen juustopiiras
• Kulibjaka – venäläinen lohi-riisipiirakka
• Samosa – intialainen liha-, kana-, kala- tai kasvispiiras
107119
Kymppi mini kinkkupiiras 35gx60 kypsä laktoositon Kymppi-Maukkaat
1071813 Fazer snack juusto&sipuli pasteija 84gx48 Fazer Leipomot
107120
Kymppi mini lihapiiras 35gx60 Kymppi-Maukkaat
1007497
Fazer snack palvattu kana pasteija 84gx48 Fazer Leipomot
1006896
Vaasan maukas kinkkupasteija 70x65g Lantmännen Unibake Finland
1007536 Unlimited piirakka herneproteiini 110gx50 Unlimited Foods
1071143
Fazer kinkkunyytti 110gx40 Fazer Leipomot
1071813
SBS foccaccina kinkku-juusto 130gx30 Lantmännen Unibake Finland
1071144
Fazer parsakaalinyytti 110gx40 Fazer Leipomot
1071238
Vaasan kinkkujuustokolmio 60x90g Lantmännen Unibake Finland
1071200
Amica kylmäsavulohiquiche 140gx27 Combifoods
1006896
Vaasan maukas kinkkupasteija 70x65g Lantmännen Unibake Finland
1071175
Amica feta-pinaatti quiche 27x140g Combifoods
1059085
Amica kinkku-juustoquiche 140gx27 Combifoods
1071837
Kanavan vuohenjuustopasteija 80gx24 gluteeniton Kanavan Kotileipomo
1071836
Kanavan kinkkuquichepiiras 120gx24 gluteeniton Kanavan Kotileipomo
Maukasta ruokaa nopeasti ja räätälöidysti
Combifood valmistaa laadukkaita suolaisia ja makeita ruokia tarvittaessa pienemmissäkin erissä. Tuotekehitys sujuu ketterässä yhteistyössä.
Teksti: Minna Hiidensaari • Kuvat: Shutterstock ja Combifood
Virolaisen Combifoodin keittiöt järjestetään uuden päivän alkajaisiksi kulloisenkin asiakkaan mukaan. Tallinnan lähistöllä sijaitsevan yrityksen yksi merkittävimmistä vahvuuksista on, että se voi valmistaa myös pienempiä eriä.
”Meillä ei ole isoja tuotantolinjoja. Valmistamme ruokaa sarjatuotantona, mutta voimme lähteä liikkeelle vaikkapa 200 kilon tuotantoerästä”, tehtaassa päällikkönä toimiva Lauri Liipa kertoo.
Viidenkymmenen työntekijän yritys on pieni ja ketterä, mutta sen tausta ja historia kytkeytyy elintarvikealan jättiin. Combifoodin käytössä olevat tuotantotilat rakennutti vuonna 2007 Fazer, joka vielä tuolloin pyöritti henkilöstöravintoloita myös Virossa.
Kiinteistön suurtalouskeittiötilat suunniteltiin keskitetyn noutoruoan valmistamiseen.
”Henkilöstöravintolat tekivät meille tilauksia, ja keittiömme toimivat seitsemänä päivänä viikossa. Valmistimme kylmätuotteita, täytettyjä take away -leipiä ja -salaatteja, sekä annoksia, jotka sopivat esimerkiksi buffet-pöydässä tarjottaviksi.”
Fazer myi Virossa sijainneet ravintolansa vuonna 2011, mutta tuotantokeittiö jatkoi tuotteiden valmistusta Fazerin
Suomen henkilöstöravintoloille. Vuonna 2020 Tallinnan keittiö siirtyi yrityskaupan myötä Compass Groupille, joka puolestaan myi liiketoiminnan vuonna 2023 virolaiselle sijoitusyhtiölle. Liipa kertoo, että käytännössä toiminta on ollut vuodesta 2007 samanlaista, kyltti talon seinässä on vain vaihtunut. Yhtiön arvot ja toiminta on kuitenkin pysynyt samanlaisena.
Yli sata tuotetta suolaisen ja makean nälkään
Keskeinen käänne Combifoodin bisneksessä oli kymmenen vuotta sitten tehty päätös keskittyä pitkään säilyviin, pakastettuihin ruokiin. Tuotteet on alusta asti suunniteltu sellaisiksi, että ne säilyttävät rakenteensa ja makunsa lämmitettyinä.
”Hyödyllisin seuraus päätöksestä on, että tuotteemme ovat nyt erittäin tasalaatuisia ja valmistuksen tehokkuus on korkealla tasolla.”
Combifoodille on myönnetty ISO 22000 tuoteturvallisuussertifikaatti. Liipan mukaan yritys satsaa paljon työtunteja siihen, että tuotteet ovat turvallisia, ja kehittää laatujärjestelmää koko ajan.
Ensimmäinen pakastettavaksi valmistettu ruoka oli jauhelihalasagne, joka kuuluu yhä talon suosituimpiin.
”Sarjatuotantona valmistettuja ruokia on kätevä tarjoilla, ja ne auttavat hallitsemaan hävikkiä. Asiakkaamme voivat laittaa suurempiakin määriä ruokia tarjolle lyhyessä ajassa ja keskittyä esillepanoon ja asiakaspalveluun, kun työaikaa ei kulu ruokien työlääseen valmistamiseen.”
”Combifoodin suurimman kategorian muodostavat suolaiset lounastuotteet.”
Vuosien mittaan karttuneesta osaamisesta ja toiminnan hengestä kertoo, että henkilöstön vaihtuvuus on hyvin pientä.
”Miltei kaikki nykyiset työntekijät ovat olleet meillä töissä vähintään kymmenen vuoden ajan. Yhtiöllä on vahva kulttuuri. Ihmiset ottivat Fazerinvuosilta mukaan tekemiseen hyvän mindsetin, tuotteiden korkean laadun ja tuoteturvallisuuden.
Combifoodilla on tällä hetkellä valikoimassaan reilut sata tuotetta. Suurimman kategorian muodostavat suolaiset lounastuotteet. Niihin kuuluu erilaisten lasagneiden ohella muun muassa pihvejä, pyöryköitä, quicheja ja kaalikääryleitä.
Kysyttyjä ovat myös erilaiset majoneesit ja esimerkiksi hampurilaisille ja salaateille loihditut kastikkeet. Konditoriaosastolla valmistetaan muun muassa levykakkuja, moussekakkuja, macaronseja ja muffinseja.
Nopeassa tahdissa maistuvaa pöytään ”Hyvä maku ja hinta-laatusuhde ovat asiakkaillemme tuotteiden tärkeimmät ominaisuudet. Suurin ”kilpailijamme” on edelleen ravintoloissa paikan päällä ruoan valmistaminen”, Liipa sanoo.
Tiedossa on, että tekeviä käsiä ei ole alalla riittävästi. Combifoodin liiketoiminnan erottuvuus onkin juuri tähän liittyvässä tehokkuudessa. Keskitetyn tuotannon etuna on tasainen laatu, pitkä käyttöaika ja se, että kaikki kulut sisältyvät tuotteen hintaan.
Combifoodin asiakkaisiin kuuluu erityisesti henkilöstöravintoloita, samoin liikenneasiakkaita maalla ja merellä.
”Kahviloiden osuus asiakaskunnassamme on kasvamassa. Tuotteemme sopivat hyvin myös esimerkiksi vähittäiskauppojen palvelutiskeille.”
Yhtiö havittelee tällä hetkellä uusia asiakkaita ja asiakasryhmiä. Millaisia olisivat Combifoodin uudet toiveasiakkaat?
”Kaikki sellaiset, joiden on saatava nopeassa tahdissa esille maistuvaa ruokaa”, Liipa tiivistää.
Kierros kierrokselta makutavoitteeseen
Combifood kehittää tuotteita aina yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
”Jos maku ja hinta kohtaavat jo valikoimassa olevien tuotteiden kanssa, niitä pääsee ostamaan samantien. Jos asiakas taas toivoo muutoksia tuotteen makuprofiiliin tai vaikkapa annoskokoon, muokkaamme tuotetta tarpeen mukaan. Hiljattain räätälöitiin esimerkiksi yhtä levykakkutuotetta ultraäänileikkurilla asiakkaan toivomaan kokoon.”
rissa tapahtumissa. ”Olemme taitavia järjestämään tuotannon ja logistiikan asiakkaan tarpeiden mukaan siten, että tuotteet ovat saatavilla juuri oikealla hetkellä ja ne on nopeaa laittaa esille.”
Kalan, kasvisruokien ja proteiinin kysyntä kasvussa
Asiakkaat toivovat etenkin erityisruokavalioihin sopivia, kuten gluteenittomia ja laktoosittomia, tuotteita.
Myös kalaa kysytään paljon, mutta Liipan mukaan raaka-aineiden saatavuudessa on kalan kanssa haasteita. Combifoodin kirjolohituotteet, kuten pihvit, valmistetaan Suomessa kasvatetusta kirjolohesta. Merikalojen osalta noudatetaan vastuullista linjaa. ”Riianlahdelta vastuullisesti pyydetty silakka on yksi esimerkki.”
Tuotekehittelyssä nyt näkyviä trendejä ovat myös proteiinin lisääminen sekä kasvispihvien ja -pyöryköiden suosion kasvu. Kasviksiin perustuvien ruokien suosiminen näkyy myös vegaanimajoneesin kysyntänä. Välillä mietitään asiakkaan kanssa uuden annoksen kehittämistä tietyn raaka-aineen, kuten härkäpapurouheen, pohjalta. Ideoita voi tulla monesta eri suunnasta.
Kun asiakkaalle luodaan uutta tuotetta, ideaa kehitellään ensin sarjatuotantoon sopivaksi. Seuraavassa vaiheessa asiakkaalle lähetetään koe-erä testattavaksi. Näitä kierroksia on yleensä kaksi tai kolme. Tuotekehitysprosessi viedään tyypillisesti läpi kolmessa-neljässä viikossa.
Yksi
tuotekehittelyssä näkyvä trendi on kasvispihvien suosion kasvu.
”Järjestämme asiakkaille myös tuotemaistatuksia silloin, kun asiakas etsii uusia suuntia.”
Suomalaisille asiakkaille valmistetaan sekä perinteisiä klassikoita, kuten joululaatikoita ja runebergintorttuja, että erilaisista trendeistä ammentavia annoksia.
”Kehitämme esimerkiksi maailman keittiöiden annoksista omia versioitamme. Sellaisia ovat muun muassa enchiladat, kanavartaat ja wokit. Aasialaisten ja amerikkalaisten vaikutteiden rinnalla makumaailmat voivat tulla yhtä lailla muualta Euroopasta. Esimerkkinä tiramisu-levykakkumme, joka on lähtenyt hyvin myyntiin.”
Yritykselle on satanut kehuja myös onnistumisista suu-
Tuotetietous korostuu alalla koko ajan enemmän.
”Varsinkin tuotteiden alkuperä kiinnostaa asiakkaita ja kuluttajia. Asiakkaamme ovat asettaneet itselleen tavoitteita, esimerkiksi häkkikanojen munista tai palmuöljystä luopumisen, sekä hiilijalanjäljen mittaamisen. Mukautamme toimintaamme näiden tavoitteiden perusteella.”
Pandemia toi omat haasteensa ja Venäjän hyökkäyssota on tuonut pulmia muun muassa raaka-aineiden saatavuuteen. Liipan arvion mukaan markkina näyttää tällä hetkellä hieman vakaammalta.
”Uskomme, että kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu kasvaa. Samoin tilausruoan suosio. Ihmiset haluavat syödä nopeasti ja helposti.”
Yhtä lailla syömiseen kytkeytyvä tunnekokemus on tärkeä. ”Maku on tärkeä asia, mutta se ei yksin ratkaise. Kyse on kokonaisuudesta. Pienet yksityiskohdat luovat hyvän mielikuvan.”
Aiotko matkailla kotimaassa talvella?
Kysyimme Helsingin Malmilla, mitkä asiat vaikuttavat talvimatkakohteen valintaan kotimaassa.
Teksti ja kuvat: Laura Hujanen
Pirkko Jakoila
Enole nyt viime vuosina matkustellut kotimaassa muuten kuin sukulaisten luo. Jouluksi mentiin Leppävirralle, missä tyttären perhe asuu. Paikkana se oli entuudestaan tuttu.
Viihdyn kotona, eikä oikeastaan juuri mikään saisi minua matkailemaan kotimaassa talvisin nykyistä enempää. En ole matkustellut edes ulkomaille koronan jälkeen. Minulle ei tule mieleen mitään aktiviteetteja, joita kaipaisin kotimaan matkakohteilta. Jos lähtisin matkalle, olisi kuitenkin ruoalla ja ravintoloilla varmasti merkitystä matkakohteen valinnassa.
Heidi Westerlund
Täksi talveksi minulla ei ole suunnitelmissa matkoja kotimaassa muuten kuin sukulaisten luo. Tuoreena yrittäjänä minulla on aika vähän lomaa. Jos sitä olisi enemmän, tulisi ehkä matkustettua useammin. Lähialueella voisin kyllä tehdä päiväreissuja, jos olisi joku mielenkiintoinen ja koko perheelle sopiva kohde tai ohjelma. Joku tapahtuma tai erikoinen talvileikkipuisto voisi saada meidät liikkeelle. Pienen lapsen kanssa toiveena olisi kokonaisvaltainen paketti, jossa olisi kaikki ruokailuista ja majoituksista lähtien mukana.
Kotimaassa matkaillessa matkakohteen valintaan vaikuttaa totta kai sijainti, ja myös ympäristö eli mitä sieltä kohteen läheltä löytyy. Myös netistä löytyvät arvostelut ja muiden kokemukset kyseisestä paikasta vaikuttavat valintaan. Ruoalla ja ravintoloilla on suuri rooli matkakohteen valinnassa, ne ovat osa sitä elämystä. Kotimaassa matkaillessa arvostan erityisesti paikallisia erikoisuuksia ruoassa.
Minulla ei ole suunnitelmissa pidempiä matkoja kotimaassa nyt talvella, mutta Tampereelle olen lähdössä yhteen konserttiin. Matkakohteeksti Tampere valikoitui juuri siksi, että siellä on minua kiinnostava tapahtuma. En ole kovin kova matkailemaan. Olen syntynyt Stadissa ja viihdyn täällä. Olen toki käynyt muuallakin, mutta täällä on hyvä.
Jos täällä Helsingissä ei tule ollenkaan hiihtokelejä, niin pitää lähteä pohjoisemmaksi hiihtämään. Muuten minut saisi matkailemaan enemmän kotimaassa, jos tarjolla on joku hyvä näyttely, esitys tai konsertti. Hyvät museot ja historia kiinnostavat, miksei taidemuseotkin. Aina kun lähden reissuun niin valitsen reitin, jonka varrelle osuu tämmöinen kohde.
Ruoalla ja ravintoloilla puolestaan ei minulle ole oikeastaan merkitystä kotimaassa matkustaessa. Kyllä Suomesta saa hyvää ruokaa joka puolelta. Olen kaikkiruokainen eli sekään ei vaikuta, en ole nirso ruoan suhteen.
Heikki Rausmaa
TULOSSA-LIITE 1/2025
Liitteestä löydät yhteistyökumppaneidemme uutuustuotteita tulevalle kaudelle. Tutustu ja kysy lisätietoa Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!
Voit kypsentää tuotteet uunissa, pannulla tai rasvakeittimessä.
lisää leikkeisiimme
Huomaathan, että kaikkia tuotteita ei ole vielä Meira Novan valikoimassa.
ELOVENA KAURARUOKA
Täyteläinen kasvipohjainen – käytä ruokakerman tapaan
Suomalaisesta gluteenittomasta kaurasta valmistettu Elovena Kauraruoka sopii erinomaisesti ruokakerman tapaan kastikkeisiin, keittoihin, uunija jälkiruokiin. Rypsiöljyn ansiosta tuote sisältää tyydyttynyttä, kovaa rasvaa vain 1,2 g/100 g. Valmistettu Raisiossa.
Elovena Kauraruoka 15% ME: 10
Hieman erilainen
kuppi teetä
Teksti: Terhi Paavola Kuvat: Shutterstock
Erilaiset kahvijuomat ovat olleet suosiossa jo pitkään, mutta juuri nyt trendaavat myös uudenlaiset teejuomat. Teestä saa niin hauskan, juhlavan, lämmittävän kuin virkistävänkin kupillisen – sekä kuumana että kylmänä.
1 KOHOTA MALJA KUPLIVALLA TEELLÄ
Kupliva tee eli sparkling tea muistuttaa kuohuviiniä. Alkoholiton tuote on rypälemehuun uutettua teetä. Se maistuu mukavasti tanniiniselta, joten makuyhteys kuohuviiniin on ilmeinen. Kupliva tee sopii maljan kohotuksen lisäksi makupariksi myös useille ruokalajeille – kuohuviinin tapaan.
Kuplateessä on usein makua ja väriä!
2
HIENOSTUNEET TEE-COCKTAILIT
Kahvipohjaisia cocktaileja on harrastettu jo pitkään, mutta nyt tulevat myös teepohjaiset cocktail-juomat. Maistuisiko Earl Grey -martini tai pina colada -tee? Teepohjaiset mocktailit ovat myös yhä suositumpia.
3 HUPAISA KUPLATEE
Kuplatee eli bubble tea on hauska virvoitusjuoma. Taiwanista lähtöisin oleva pallerotee on valloittanut maailmaa nopeasti. Kuplateessä on mukana syötäviä pehmeitä kuulia, jotka tekevät juoman suutuntumasta hauskan. Kuplateetä voi nauttia niin kylmänä kuin kuumana. Tässä teessä on usein makua ja väriä, sillä juomassa on mukana usein hedelmämakuja ja väriainetta.
4 LÄMMITTÄVÄ TEELATTE
Japanilaiset macha ja hojicha ovat suosittuja juomia sellaisenaan. Molemmista teelaaduista valmistuu myös herkullinen teelatte. Matcha-latte syntyy helposti yhdistämällä macha-jauhetta, vettä ja maitoa. Hojicha-latte on nousemassa matchan rinnalle. Hojicha on paahdettu teelaatu, jossa mukana on tiettyä pähkinämäisyyttä. Niinpä se sopii erinomaisesti juuri lattetyyppiseen juomaan.
5
TUTTU JÄÄTEE
Jäätee on klassikko, joka on tehnyt taas paluun. Kun kesä koittaa ja tarvitaan virkistävää juomaa, ei ole jääteen voittanutta. Jäätee maistuu sellaisenaan, mutta se on myös erinomainen pohja niin alkoholittomille mocktaileille kuin kesäisille cocktaileille.
Pitkään pärjännyt perheyritys
Teksti: Krista Korpela-Kosonen • Kuvat: Rauman Hovi Oy
Rauman Hovi Oy on monipuolinen matkailu- ja ravintola-alan toimija, joka taitaa niin hotellin, ravintolan, juhlien kuin ydinvoimalankin ruokapalvelut. Yli 30 vuotta alalla olleessa yrityksessä vietiin äskettäin läpi sukupolvenvaihdos.
1,3
miljoonaa euroa. Niin paljon myyntiä hävisi maaliskuussa 2020 vain kolmessa päivässä, kun koronapandemiasta johtuvat rajoitustoimet aloitettiin Suomessa. Raumalaisen perheyritys Rauman Hovi Oy:n yrittäjä Iiro Ignatius ja toimitusjohtaja Anne Ignatius-Helander muistelevat vieläkin kauhulla vuosia, jolloin korona kuritti kovalla kädellä matkailu- ja ravintola-alan toimijoita.
Vaikeista ajoista selvittiin kokemuksen tuomalla ketteryydellä, olihan Rauman Hovin yrittäjille kertynyt kokemusta bisneksen pyörittämisestä jo vuodesta 1992 saakka.
”Korona otti koville ja sen jäljet ovat pitkät. Mutta se opetti meille, että mitä tahansa tapahtuukin, nopeat ratkaisut ovat meille mahdollisuus”, Anne Ignatius-Helander sanoo.
Rauman Hovin tarina sai alkunsa vuonna 1992, kun raumalainen hotelli Kalliohovi siirtyi yrittäjä Juhani Ignatiuksen omistukseen. Juhani Ignatius on Rauman Hovin nykyisen yrittäjän Iiro Ignatiuksen isä ja Anne Ignatius-Helanderin veli.
”Yrityksessämme toteutettiin äskettäin sukupolvenvaihdos, jota alettiin miettiä jo ennen koronavuosia. Osakkaita ovat nyt lisäkseni Anne sekä veljeni Lasse. Isä on toiminnassa edelleen mukana hallituksen jäsenenä”, Iiro Ignatius kertoo.
Työmatkustajan toinen koti
Rauman Hovissa työskentelee noin 60 matkailu ja ravintolaalan ammattilaista, jotka ovat yritykselle merkittävä voimavara.
”Meillä on kasassa loistotiimi ja olemme iloisia siitä, että henkilöstömme vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä”, Anne Ignatius-Helander sanoo.
Hotellit ovat Rauman Hovin toiminnan vahva kivijalka, joka tuo ison siivun liikevaihdosta. Hovi Hotels -hotelliperheeseen kuuluvat Kalliohovin lisäksi hotelli Raumanlinna sekä hieman huokeampaa majoitusta tarjoava Linnanpiha Bed & Breakfast. Kalliohovissa huoneita on 46, Raumanlinnassa 72 ja Linnanpihassa 13.
Korona otti koville ja sen jäljet ovat pitkät. Mutta se opetti meille, että nopeat ratkaisut ovat meille mahdollisuus.”
– Anne Ignatius-Helander
”Hotelleissamme käy paljon työmatkalaisia, jotka viettävät pitkiäkin aikoja Raumalla. Olemme heille tietynlainen toinen koti. Tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme kaupungin paras sänky, nettiyhteys ja aamiainen. Tätä kolmen kärkeämme asiakkaat tuntuvat arvostavan”, Iiro Ignatius kuvailee.
Sesonkiruokaa ja hiiligrillin antimia
Rauman Hovi on pitkäaikainen toimija myös ravintola-alalla. Hotelli Kalliohovin yhteydessä toimii sisutukseltaan merihenkinen Ravintola Kapteeninhuone, joka palvelee sekä hotelliasiakkaita että muita ruokailijoita. Arkilounaalla on tarjolla salaattipöytä sekä kolme pääruokavaihtoehtoa pöytiin tarjoiltuna. Iltaisin panostetaan à la carte -listan antimiin.
”Ruokalistaamme päivitetään sesonkien mukaan. Esimerkiksi blineille ja sinisimpukoille on omat teemaviikkonsa. Talon pippuripihvi on suosituin annoksemme, jota ei voi ottaa pois listalta. Erikoisuutemme on hiiligrilli, joka tuo annoksiin oman erityisen makunsa”, Ignatius kuvailee.
Hotelli Kalliohovin kokoustiloja hyödyntävät erityisesti yritysasiakkaat. Jos kokous alkaa aamulla, kokoustarjoiluksi toivotaan usein hotellin monipuolista aamiaista. Myös Kapteeninhuoneen lounaat maistuvat kokouksissa.
”Viinereitä kokouksissa ei sen sijaan enää juurikaan syödä. Ennemmin suositaan pientä suolaista ja hedelmiä”, Anne Ignatius-Helander kertoo.
”Meille vastikään palkatun leipurin osaamista on jatkossa tarkoitus hyödyntää myös uudenlaisten kokoussyötävien tarjolle tuomisessa”, Iiro Ignatius jatkaa.
Tavoitteemme on tarjota kaupungin paras sänky, nettiyhteys ja aamiainen.”
Monipuolisia juhlatiloja
Rauman Hovin palvelutarjontaa täydentävät juhlatilat Juhlahovi ja Johtola, jotka toimivat tilausravintoloina yritysten ja yksityishenkilöiden juhlissa ja tapahtumissa.
Tiloista suurempaan, Juhlahoviin, mahtuu jopa 300 vierasta. Puistoympäristössä sijaitsevassa muunneltavassa ja monikäyttöisessä juhlatilassa järjestetään esimerkiksi häitä ja muita perhejuhlia, pikkujouluja, illallisia sekä kulttuuri- ja yritystapahtumia.
”Marraskuu oli todellista pikkujoulusesonkia ja Juhlahovissa oli tilaisuuksia enemmän kuin moneen vuoteen”, Ignatius iloitsee.
Aikaisemmin edustusasuntona toiminut yli 100vuotias juhlatalo Johtola siirtyi Rauman Hovin omistukseen kesällä 2017. Sen yhteydessä on myös toinen rakennus, jossa on sauna ja uima-allas. Johtolassa voi järjestää tilaisuuden korkeintaan 60 vieraalle.
”Johtolassa järjestetään esimerkiksi perhejuhlia, illallisia ja yritystilaisuuksia. Juhlatilojen lisäksi rakennuksessa on viisi majoitushuonetta, johon juhlien ja tilaisuuksien osallistujat voi tarvittaessa majoittaa”, Ignatius-Helander kertoo.
Ruokapalveluita ydinvoimalaan
Rauman Hovin monipuoliseen palvelukokonaisuuteen lukeutuvat lisäksi ruokapalvelut, joista yritys on jo useamman vuoden ajan huolehtinut Olkiluodon ydinvoimalassa. Olkiluodossa toimii ympärivuotisesti kaksi lounasravintolaa, joissa ruokailee päivittäin yhteensä noin tuhat lounastajaa. Ydinvoimalan vuosihuoltojen aikaan ruokailijamäärä kasvaa ja tarjolle tulee vielä kaksi muutakin ruokapaikkaa.
”Meidät valittiin Olkiluodon ruokapalveluiden toteuttajaksi kilpailutuksessa vuonna 2017. Sen jälkeen olemme saaneet jo pari jatkoaikaakin lisää”, Anne Ignatius-Helander taustoittaa.
”Toimimme Olkiluodossa kumppanuusperiaatteella Teollisuuden Voiman yhteistyökumppanina. Olemme saaneet kiitosta siitä, miten kuuntelemme asiakkaan tarpeita ja miten pystymme niihin vastaamaan”, Iiro Ignatius toteaa.
Vaikka Olkiluodon ruokapalvelut tuovat Rauman Hoville merkittävän osan liikevaihdosta, yrityksellä ei Iiro Ignatiuksen mukaan ole tällä hetkellä suunnitelmissa tavoitella lisää asiakkuuksia ruokapalveluliiketoimintaan.
”Juuri nyt haluamme keskittyä kokonaisuuteen, joka toiminnassamme jo on”, Ignatius perustelee.
Vastuullisuustyö on alan perusarkea
Anne Ignatius-Helander ja Iiro Ignatius kertovat asiakkaittensa antavan paljon arvoa sille, että Rauman Hovin on taustaltaan perheyritys.
”Yksi yrityksemme arvoista on välittäminen, joka kumpuaa tästä perheilmapiiristä. Se heijastuu hyvällä tavalla myös työntekijöihimme ja asiakkaisiimme.”
Rauman Hovi nojaa toiminnassaan vahvasti myös vastuullisuuteen. Se on yrittäjien mukaan edellytys sille, että voi toimia kansainvälisillä hotellimarkkinoilla.
”Vastuullisuus on tänä päivänä perusosa liiketoimintaa eikä mitään erillistä tekemistä. Kansainvälinen hotellimarkkina tuo vastuullisuustyöhön vielä oman vaatimustasonsa.”
Sekä Raumanlinnalla että Kalliohovilla on kestävän matkailun Green Key ympäristösertifikaatti. Hotelleissa on sitouduttu ympäristörasituksen pienentämiseen muun muassa tehostamalla veden- ja energiankäyttöä sekä vähentämällä syntyvän jätteen määrää.
”Myös oman paikallisen yhteisömme tukeminen on meille osa vastuullisuustyötä. Tuemme Raumalla muun muassa urheilutoimintaa erilaisin kumppanuussopimuksin”, Iiro Ignatius sanoo.
Tiesitkö miten perinteikäs ruoka-annos on kehitetty tai mistä se on saanut nimensä? Nova-lehti selvittää ruokaklassikoiden taustoja.
Vatruskaa vai
SULHASPIIRAKKAA?
Karjalaisilla piirakoilla on monta muotoa ja nimeä. Nykypiirakoiden nimet poikkeavat hieman perinteisistä nimistä. Sulhaspiirakkaakin on alun perin tarjottu nimenomaan kosioreissulla olleille sulhasehdokkaille.
Kun Karjalassa taloon odotettiin sulhaskandidaatteja kylään, heille piti saada nopeasti tarjottavaa. Uunin lämmityksessä meni aikaa, joten klassisten karjalanpiirakoiden tekemiseen ei välttämättä ollut aikaan. Sen sijaan pannulla paistaminen sujui nopeasti. Esimerkiksi tällaiseen tarpeeseen on voinut syntyä klassinen karjalainen piirakka eli sulhaspiirakka.
Sulhaspiirakka on umpinainen ruiskuorinen piirakka, joka siis tosiaan paistetaan pannulla kypsäksi runsaassa rasvassa. Puolikuun muotoinen piirakka kätki sisäänsä riisiä tai ohraa – ei
VINKKI!
puuroa. Eihän puuron keittämiseen ollut aikaa, riisi tai ohra sen sijaan kypsyi nopeammin.
Perunapohjainen vatruska Vatruska on hyvin samannäköinen kuin sulhaspiirakka, mutta aivan toisenlainen herkku. Vatruskan taikina tehdään survotuista perunoista. Myös vatruskoiden täytteenä on riisiä tai ohraa, mutta vatruskat paistetaan uunissa eikä pannulla. Täytteessäkin on eroja. Ilomantissa vatruskoiden täytteenä on tavallisesti riisiä, Karjalassa on käytetty riisipuuroa ja Laatokan-Karjalassa on herkuteltu mannapuurotäytteisillä vatruskoilla. Lue lisää suolaisista piirakoista lehden sivulta 18
Jos haluat hieman erilaista makua, kokeile lisätä puuroon muskottipähkinää tai valkopippuria. Voitele valmiit piirakat paiston jälkeen voisulalla, johon voi lisätä hieman maitoa tai kermaa.
RUOKA-
Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.
JUURIKKAAT loistavat kauniissa väreissä
Puna-, kelta- ja raitajuuri hurmaavat makealla maulla ja monipuolisuudella.
Juurikkaita ovat punajuuren lisäksi kelta-, raita- ja valkojuurikas sekä näiden muunnokset. Juurikkaat ovat vanhoja Välimeren viljelykasveja ja Suomeen ne rantautuivat 1800-luvulla.
Punajuuri saa voimakkaan sinertävän punaisen värinsä betaliinista ja betaksantiinista, keltajuuri taas sisältää vain betaksantiinia. Raitajuuri sisältää valkoista ja aniliininpunaista väriainetta, jotka raidoittavat juurikkaan.
Keltajuuri on maultaan punajuurta makeampi ja hieman miedompi. Keltajuuren väri säilyy ja voimistuu kypsennyksen aikana syvänkeltaiseksi. Keltajuuren muoto ei ole yhtä tasainen kuin punajuuren ja siitä löytyy pitkulaisiakin muotoja.
Raitajuuri on maultaan puna- ja keltajuurta miedompi. Sen kuori on vaaleamman punainen kuin punajuuren, ja värit haalistuvat kypsennettäessä vaaleanpunaisen sävyiksi.
Punajuuri tarjoillaan kunnolla kypsennettynä Juurikkaat sisältävät monipuolisesti kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja sinkkiä. Juurikkaissa
on myös karotenoideja, C- ja E-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia, jota suomalaiset saavat liian vähän. Juurikkaat keräävät maaperästä nitraatteja, joten niitä ei suositella alle yksivuotiaille lapsille. Punajuurta suositellaan käytettäväksi vain kunnolla kypsennettynä, sillä raakana tarjottu punajuuriraaste on aiheuttanut useita ruokamyrkytysepidemioita.
Parhaimmillaan paahdettuna
Parhaimmillaan juurikkaat ovat uunissa yrttien kanssa paahdettuina, erityisesti rosmariini ja timjami sopivat juurikkaiden makeuteen. Suolaiset juustot sopivat erinomaisesti juurikkaiden kavereiksi. Juurikkaat sopivat patoihin, muhennoksiin, keittoihin ja pihveihin. Keltajuuret voi kypsentää kokonaisina uuniperunan tapaan.
Keitettäessä punajuuren ja raitajuuren värit säilyvät paremmin, kun ne keitetään kantoineen ja juuren päineen. Keitetyistä juurikkaista saa kaunista raastetta tai sosetta.
Kypsennetyt juurikkaat sopivat mainiosti salaatteihin, joko osana salaattia tai salaatin pääraaka-aineeksi. Juurikkaat loistavat myös etikkasäilykkeinä ja marinoituina. Perinteisen punajuuren etikkaliemen maustavat neilikka, kaneli ja piparjuuri. Japanilaistyylinen marinadi raitajuurelle syntyy soijakastikkeesta, riisiviinietikasta ja hunajasta.
Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.
Uudistunut tuotehaku helpottaa tilaamista
Teemme Meira Novalla jatkuvaa kehitystyötä verkkokauppamme osalta. Marraskuussa päivitimme verkkokaupan hakuominaisuuksia helpottamaan tuotteiden löytämistä ja tilaamista entisestään.
Mikä on helpoin tapa etsiä tuotteita
Meira Novan verkkokaupasta?
Tuotehaun hakukenttään on suositeltavaa kirjoittaa Meira Novan tuotenumero tai tuotteen nimi lyhennettynä. Mikäli teet haun hakusanalla, laita haussa %-merkki sanojen alkuun, loppuun tai väliin. Näin löydät tuotteen helpommin. Pidemmän nimen yhteydessä esimerkkinä makaronilaatikko, hakusanan voi lyhentää muotoon maka%laa. Voit aloittaa tuotehaun myös valitsemalla ensin Tarkennettu haku -valikon ja valitsemalla sen jälkeen halutun tavararyhmän Tavararyhmä -valintaikkunasta.
Mikäli haluat rajata pois hausta esimerkiksi tietyt allergeenit tai hakea tuotteita erityisruokavaliotiedolla, on hyvä valita halutut rajausehdot ennen tuotehaun aloittamista. Aluksi kannattaa aktivoida haluttu allergeenivalinta, esimerkiksi gluteeniton tai laktoositon. Kirjoita hakuikkunaan haluamasi allergeenitieto. Voit valita useamman allergeenitiedon hakemalla ne yksitellen.
Tilaajainfot ovat hyvä tapa etsiä ohjeita sekä seurata yleisiä ja tärkeitä ajankohtaisia tiedotteita. Tilaajainfo avautuu Nettikauppaan kirjautuessa suoraan etusivulle. Verkkokaupan sisältä löydät myös opetusvideot muun muassa tilauspohjien tekemiseen.
Millaisia parannuksia tuotehakuominaisuuksiin on tehty?
Parannuksia tuotehakujen sujuvoittamiseksi tehtiin erityisesti täydentämällä Ravitsemuksellinen ominaisuus- ja Tietoa ruokavaliosta -vetovalikoita. Huomioimme verkkokaupan tuotehakuominaisuuksissa entistä paremmin myös eri kieliversiot (ruotsi ja englanti). Tavarantoimittajan pitkä nimi mahdollistaa sen, että vaikka hakukenttään kirjoittaisi tuotenimen lyhyen version suomeksi, niin hakutulos antaa eri kieliversiovaihtoehdot automaattisesti. Esimerkiksi tuotteita kött-hakusanalla haettaessa suomenkielinen versiohaku löytää myös ruotsinkieliset vaihtoehdot, mikäli sana kött tai kott on mainittu tuotteen pitkässä tuotenimessä.
Millä tavoin tuotevalikoimaa kehitetään ja miten se näkyy verkkokaupan tuotehauissa?
Tuotetiedot uivat GS1:sen kautta omiin järjestelmiimme ja verkkokauppaamme. Tämän vuoksi tuotetietojen oikeellisuus on erittäin tärkeää. Kehitämme jatkuvasti tuotevalikoimaamme vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin entistä paremmin ja verkkokaupan kehitystyö kulkee sen kanssa tiiviisti käsi kädessä.
VASTAAMASSA
Anne Sandberg
Tuotepäällikkö
Meira Nova
