Nova 6 2024

SUOMALAISTEN RAKASTAMAT

PINNALLA

Viikki Food Design Factory tähtää kohti kestävää ruokajärjestelmää

NÄIN MEILLÄ

Puskaradion avulla kakkukeisarinnaksi

Me Atrialla varmistamme, että löydät valikoimastamme aina tarpeisiisi sopivan kotimaisen, laadukkaan sekä eläinten ja ympäristön hyvinvointia kunnioittaen tuotetun vaihtoehdon. Kanssamme voit aina tarjota asiakkaillesi hyvää ruokaa, joka on paremman mielen puolella.

ATRIA FOODSERVICE

FS-asiakaspalvelu@atria.com

Myynti: 010 316 8712, 0800 198 500

atriafoodservicesuomi

atriafoodservice_suomi

Atria Foodservice

Perinteet velvoittavat samalla kun uudet tuulet puhaltavat

Muutama vuosi sitten kirjoitin pääkirjoituksen ruokamuistoista, niiden merkityksestä ja niiden muovautumisesta ajan myötä. Tuo teksti herätti jo silloin pohtimaan millaisia ruokaelämyksiä ja perinteitä nykypäivän lapset ja nuoret muistavat vuosikymmenten päästä juuri näistä ajoista. Onkin mielenkiintoista tarkastella muutaman vuoden välein, miten ruokakulttuuri ja ruokamuistot ovat kehittyneet, ja kuinka ne heijastavat yhteiskunnan trendejä ja arvoja.

Kun avaan Ruoka­Kalevalan eli makumuistoja Suomesta ­kirjan, huomaan, että vaikka uusia ruokatrendejä ja terveysnäkökohtia on noussut esiin, eivät perinteet ole unohtuneet. Ne edelleenkin muodostavat vahvan tunnesiteen menneisyyteen, olivatpa ne sitten peräisin sieltä mummolan herkkupatojen ääreltä tai kuten itselläni, 90-luvun ruokakaupan hyllyjen välistä. Ruoka-Kalevalaa selatessa nimittäin muistot omasta nuoruudestani nousevat väkisinkin mieleen, erityisesti ne ensimmäiset askeleet aikuisuuden maailmassa, kun pääsin opiskelujen ohessa töihin ruokakauppaan. Tuolloin opin tuntemaan ihan uudella tavalla ruoan monimuotoisuuden, mikä on rikastanut omia ruokamuistojani merkittävästi. Samalla kun tutustuin uusiin makuihin ja raaka­aineisiin, koin myös syvempää ymmärrystä ruoan alkuperästä ja valmistuksesta.

Meira Novankin perinteet ovat vahvat ja juuret syvällä, mutta samalla katseemme suuntautuu kohti tulevaisuutta. Haluamme kuunnella asiakkaiden toiveita ja tarpeita, seurata aikaa ja uudistua, ja siten varmistaa, että tarjoamme haluttuja, laadukkaita ja monipuolisia ruokaratkaisuja asiakkaillemme. Ja vaikka uudet tuulet puhaltavatkin yhä voimakkaammin, emme varmasti unohda perinteitä. Ne ovat kunnioituksen ja sitoutumisen lähde, joka ohjaa päätöksiämme ja toimintaamme joka päivä. Nyt kun maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen ja uudet trendit nousevat esiin, on entistäkin tärkeämpää pitää kiinni ruokaperinteistä, vaikka ne muuttavatkin ajassa muotoaan. Perinteet ovat vahvat juuremme, jotka antavat meille voimaa kasvaa ja kehittyä. Ota sinäkin hetki aikaa itsellesi ja pohdiskele: mitkä ovat sinun ruokaperinteesi ja mitä haluat niihin tallettaa tästä hetkestä?

Toivotan kaikille herkullisia hetkiä kesän makujen maailmassa!

Ps. Oma uusi kesäinen grilliherkkuni on maissintähkä, jota ensin grillataan 10–15 minuuttia ja sen jälkeen voidellaan sulalla voilla, johon on sekoitettu hyppysellinen suolaa, ripaus mustapippuria sekä hiukan korianteria. Tarjoillaan limeviipaleiden kera.

Mitkä ovat sinun ruokaperinteesi ja mitä haluat niihin tallettaa tästä hetkestä?”

Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!

NOVA TUOTEIDEAT JÄLLEEN SYKSYLLÄ!

Meira Novan asiakastapahtuma

Nova Tuoteideat järjestetään lokakuussa kahdella paikkakunnalla: Helsingissä 3.10. ja Oulussa 10.10. Lisätietoa tulossa!

Pasi Berggren toimitusjohtaja

SEURAAVASSA

NUMEROSSA:

Teema-palstalla vinkkejä valikoimamme valmissalaateista ja keitoista. Numero 7/24 ilmestyy 28.8.

Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae

16

TEEMA

Snacksien ja sipsien syöminen on suosiossa. Kokeile tuotteita myös ruoka­annoksiin!

12

PAREMPI PAIKKA

Osaava jätehuoltokumppani on tärkeä osa Meira Novan ympäristötyötä

JULKAISIJA: Meira Nova Oy

SOK-yhtymä

Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500

Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.

36 TRENDI

Kahvi juodaan entistä useammin kylmänä tai kofeiinittomana

PÄÄTOIMITTAJA

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

TOIMITUSNEUVOSTO

Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi

TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET

Leena Honkaniemi Puh. 010 76 86507 leena.honkaniemi@meiranova.fi

39 TUOTE

Perinteinen tai versioitu kesäkeitto aloittaa kesän

KONSEPTI JA TAITTO Avidly

PAINOPAIKKA Grano

OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi

ISSN 2323-9913 (Painettu) ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)

OHUKAINEN VAI PAKSUKAINEN?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä toteamus pitää todellakin paikkansa, kun puhutaan ohukaisista.

Terhi Paavola

Teksti:

Ohukaisia tai lettuja on syöty aina ja niitä syödään kaikkialla. Arkeologisten löydösten mukaan jo kivikaudella herkuteltiin lettujen kaltaisilla ruoilla.

POFFERTJES – HOLLANTILAINEN MINI

PANNUKAKKU

Hollantilaisten lettuherkku on pieni ja paksu. Makeat pannukakut tarjotaan tomusokerin ja voin kanssa. Poffertjesit maistuvat hollantilaisille erityisesti juhlapyhinä. Ne ovat suosittuja sekä kesäjuhlissa että talvimarkkinoilla. Herkkua saa ostaa myös valmiina kaupoista.

CRÊPES – RANSKALAISTEN PIKAHERKKU

Pienet crêperiet tarjoavat ranskalaisille suussa sulavia, ohuen ohuita crêpeslettuja. Kun Ranskassa kaipaa nopeasti jotakin hyvää, voi crêperien laajasta valikoimasta ottaa mukaansa juuri valmistetut lämpimän herkun – joko makealla tai suolaisella täytteellä. Erikoisherkku on suklaatäytteinen crêpes!

INJERA – SYÖ KUTEN ETIOPIALAISET

Etiopiassa lettumaista ohutleipää eli injeraa käytetään aterimena tai lautasena ruokailussa. Sen päälle kootaan erilaiset kastikkeet ja ruokalajit. Taitellun tai rullatun letun avulla ruoka on helppo syödä. Injera maistuu hieman happamalta ja ne valmistetaan teff-jauhoista.

KOHUPIIMPANNKOOGID – VIROLAISTEN SUOSIKKI

Virossa kauppojen einestiskillä on tarjolla pieniä kohupiimpannkoogideja. Ne ovat pieniä ja vähän paksumpia ohukaisia.

Niiden valmistuksessa on käytetty rahkan tapaista kohupiimaa, joka tekee letusta pehmeän ja mehevän.

CONG YOU BING –KIINALAINEN AAMIAINEN

Kiinalaiseen aamiaiseen kuuluu suolainen ja kerroksellinen cong you bing. Sen on lettu, joka maustetaan usein kevätsipulilla. Aamiaisen lisäksi herkku on myös suosittu välipala.

VIIKIN KAMPUKSELLA MUHII MUUTOS

Teksti: Mari Cadaut•Kuvitus: Shutterstock

Viikki Food Design Factory on Helsingin yliopiston Viikin kampuksella toimiva organisaatio, joka nimittää itseään uudenlaisen ruokainnovaatiotoiminnan kodiksi. Koti tarjoaa ekosysteemin, jossa eri toimijat voivat yhdistää osaamisensa kohti yhteistä päämäärää: kestävää ruokajärjestelmää.

Globaali ruokajärjestelmä on haasteiden edessä. Sitä uhkaa muun muassa ilmastonmuutos, väestönkasvu ja luonnonvarojen ehtyminen. Viikki Food Design Factoryn johtajan Laura Forsmanin mukaan tarvitaan systeeminen muutos, joka kattaa koko ruokaketjun tuotanto ­ ja jakelutapaan ja kulutustottumusten muutokseen.

Ruokasysteemin muuttaminen on välttämätöntä. Samalla kaikkiin suuriin muutoksiin tarvitaan aikaa, eikä Forsman ole täysin varma, että meillä on sitä riittävästi.

”Minua ei ole koskaan jostain syystä tällainen tuomiopäivän apostolin ammatti häirinnyt. Ongelmat ovat aina liiketoimintamahdollisuuksia, ja siksi olen tässä työssä. Yksi mahdollinen tulevaisuus on se kauhuskenaario, että mitään muutosta ruoan tuotannossa ei tapahdu ja ajelemme vain rotkon reunan yli, minkä jälkeen meillä ei ole enää ruokaa. Resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä tulevaisuudessa kaikille,” Forsman toteaa.

Kauhuskenaarion toteutumisen mahdollisuuden myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kannattaa tyytyä kohtaloon ja käpertyä odottamaan katastrofia. Siksi kestävää ruokajärjestelmää kehit­

tävässä Viikki Food Design Factoryssa rakennetaan ekosysteemejä, eli yhdistetään erilaisia toimijoita ja tuetaan osaamista sekä konseptien kehitystä niin, että ne saisivat tutkimus­ ja kehitysrahoitusta ja voisivat kasvaa käytössä oleviksi innovaatioiksi.

”Me teemme töitä sen eteen, että elintarvikealan keksinnöistä ja tieteistä lähtisi syntymään uusia yrityksiä, joista voi jonain päivänä syntyä tuote­ tai palveluinnovaatioita, jotka toimivat markkinoilla, ja joilla on käyttäjiä.”

Forsman huomauttaa, että yliopistolta löytyy syvä ymmärrys nykyisestä ruokajärjestelmästä ja tieteeseen perustuva tieto siitä, mihin suuntaan ruokajärjestelmää pitää viedä, jotta siitä saadaan kestävä. Yliopistolla on vankat verkostot, ja samalla se on riippumaton toimija, joka ei ole osa nykyistä ruokajärjestelmää.

Kaikkea Viikki Food Design Factoryn tekemistä yhdistää, että mukana olevat tiimit ja hankkeet on valittu EU:n Food 2030-agendan kriteeristön perusteella. Ne siis vievät jokainen eteenpäin EU:n agendassa määriteltyä kestävää ruokajärjestelmää. Portfoliosta löytyy niin alkuvaiheen idean testaustasolla olevia kokonaisuuksia kuin tukea jo valmiille ja markkinalla toimiville tai toimintaansa aloitteleville yrityksille.

Teknologia ei ole yksin ratkaisu

Tulevaisuuden kestävän ruoan kirkkaina airueina loistavat tällä hetkellä ruokateknologiayritysten keksinnöt ja innovaatiot. Vaikka ne saavat paljon palstatilaa ja mielenkiintoa – ja parhaimmat komeita rahoituksia – ne eivät Forsmanin mukaan kuitenkaan voi yksin ratkaista ruokaan liittyviä globaaleja ongelmia.

”Pelkkä teknologia ei tule ratkaisemaan tätä tilannetta, koska ruoka on ihmisille hyvin tunnepitoinen ja täysin fyysiseen olomuotoomme liittyvä tuote. Sillä on todella paljon väliä, miltä ruoka maistuu, näyttää, tuoksuu ja tuntuu, missä se on kasvanut ja kuka sen on tehnyt”, Forman huomauttaa.

” Tämä tavallaan alalla tiedostetaan, mutta kun puhutaan innovaatioista, mennään usein mukaan hypeen, ja samalla unohdetaan, että meidän tapamme toimia pitäisi muuttua samanaikaisesti. Kauramaito on hyvä esimerkki siitä, että jotain muutosta toimintatavoissa on tapahtunut, vaikka eihän sekään tavallista maitoa ole syrjäyttänyt.”

Forsman muistuttaa, että kuluttajat eivät ole olleet valmiita tuosta vaan ostamaan vaikkapa lihan kaltaisia tuotteita kestävän kehityksen nimissä. Vastaan on tullut muun muassa hinta: harva on valmis ostamaan tuntematonta kalliimpaa, kun tarjolla on myös samanhintaista tai halvempaa tuttua.

”Tämä on tämä iso systeeminen haaste, jota minusta ei aina teknologioista puhuttaessa ymmärretä. Tokihan me elämme markkinataloudessa ja liiketoiminnan tulee toimia, mutta on hyvä muistaa, että huomioon pitää ottaa muitakin arvoja,” Forsman sanoo.

Kauramaito on hyvä esimerkki siitä, että jotain muutosta toimintatavoissa on tapahtunut.”

Resurssit eivät kohtaa tarvetta

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin väheneminen on uhka ruoantuotannolle. Samalla tuotannon pitäisi yhä kasvaa valtavasti, jotta tulevaisuudessa voidaan ruokkia kaikki ihmiset.

”Olemme niin sanotusti pilanneet työkalumme, ja mahdollisuutemme pienenevät koko ajan. Tätä taustaa vasten mitään kiviä ei voi jättää kääntämättä ja kaikkia ratkaisumalleja pitäisi viedä yhtä aikaa eteenpäin. Samalla on valtava ero siinä, mitä meidän pitäisi tehdä ja mitä me pystymme tekemään siksi, että resurssit ovat suhteessa tarvittavaan muutokseen väärissä paikoissa.”

”Ennen kaikkea ehkä vähittäiskauppa tällä hetkellä tietynlaisena keskeisenä ruokaketjun vallanpitäjänä voisi omasta roolistaan pyrkiä kannustamaan tai jopa vähän pakottamaan koko ketjua, mutta sekään ei auta, jos muulla ketjulla ei ole rahaa investoida muutoksiin,” Forsman pohtii.

Ruokajärjestelmä ratkaisun keskiössä Arkipuheessa kestävästä ruoasta puhuttaessa keskitytään tyypillisesti yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin. Niistä puhuttaessa kokoluokka on kuitenkin liian pieni. Forsmanin mukaan Viikki Food Design Factory haluaa saada ihmiset havaitsemaan, mitä tarkoittaa ruokajärjestelmä ja millaisia uusia tapoja innovoida syntyy silloin, kun ajatellaan nimenomaan järjestelmää eikä vain toimitusketjun osasia, niiden tuotteita ja rahaa.

”Ruoantuotannon pitäisi olla paikallisempaa. Yksi globaalin ruokajärjestelmän ongelma on esimerkiksi se, että ravinteet eivät koskaan palaa kiertoon. Lisäksi nykyinen järjestelmä yksipuolistaa ihmisten ruokavaliota, kun kaikki perustuu tiettyihin perusraaka­aineisiin, mikä puolestaan vaikuttaa biodiversiteettiin. Soijan ja vehnän tieltä tapetaan koko ajan biodiversiteettiä ympäri maapalloa.”

Forsman sanoo, että hajautettu ja paikallisesti organisoitu ruoan tuotanto ja jakelu ovat ratkaisuja kestävyyteen ja tuovat sekä resilienssiä että ruokaturvaa.

”Todennäköisesti silloin saataisiin ihmiset myös maksamaan ruoasta pikkuisen reilumpaa korvausta, koska he ymmärtäisivät, että lähiruoka vaikuttaa omassa

ympäristössä olevien ihmisten talouteen positiivisesti. Lisäksi ravinteet saadaan paremmin kiertoon ja pystytään ikiaikaisen sosiaalisen liiman avulla tarjoamaan sellaista mentaalihyvinvointia, joka tulee ruokaan liittyvästä yhteisöllisyydestä”, Forsman pohtii.

Muutos ei tapahdu itsestään

Yhteisöllisyys, osallisuus, lähiruoka, kaupunkiviljely ja suoramyynti ovatkin keskiössä Viikki Food Design Factoryn luotsaamaa Food SystemiCity ­ ohjelmaa, joka pyrkii muokkaamaan niistä liiketoiminnallisia konsepteja yhdessä yritysten kanssa. Käsitteinä ne ovat aika kaukana teknologiapöhinän nopeita ratkaisuja lupaavasta maailmasta. Systeeminen muutos ei lupaakaan olla helppo vastaus monimutkaiseen ongelmaan, mutta Forsmanin mukaan sitä kohti on pyrittävä.

”Teknologinen näkökulma ruokaan on ollut nyt aika pitkään vallalla, ja minusta tuntuu, että tämän sektorin muutosta tekevillä ihmisillä on hiukan jo väsymystä siihen. Meidän täytyy hyväksyä, että käsillä oleva ongelma on kompleksinen, eikä siihen ole yhtä helppoa ratkaisua, uutta Nokiaa.”

Ratkaisu on jotain, joka parhaimmillaan kuulostaa uudelta uljaalta maailmalta, jossa ruokajärjestelmän muutoksella pystytään ratkaisemaan monta muutakin ongelmaa kuin vain maapallon resurssien riittävyys.

Nykyinen

järjestelmä yksipuolistaa ihmisten ruokavaliota, kun kaikki perustuu tiettyihin

mikä

”Järjestelmän muutos vaan ei tapahdu itsestään. Kaikkien alan toimijoiden pitää olla haluamassa sitä. Kyse on nyt siitä, halutaanko muuttua tai pystytäänkö muuttumaan riittävän nopeasti ja riittävän radikaalisti. Se ei ole kovin luonnollista ihmisille. Siksi muutos on pakko järjestää ylätasolta, politiikasta käsin. Tätä muutosta täytyy nimittäin tukea nykyistä nopeammin, ettei tule katastrofi vastaan.” Forsman sanoo.

Kuva: Shutterstock

Teksti: Krista Korpela-Kosonen•

RYPSI- VAI RAPSIÖLJYÄ?

Rypsi ja rapsi ovat toisilleen läheistä sukua. Molemmat ovat keittiössä yhtä hyviä valintoja.

Keltakukkaiset rypsi ja rapsi ovat öljykasveja, jotka kuuluvat Brassica-kasvisukuun. Ne ovat kasvitieteelliseltä perimältään hyvin samankaltaisia.

Rypsi (Brassica rapa oleifera) on läheistä sukua nauriille, kun taas rapsi (Brassica napus oleifera) on lantun lähisukulainen. Myös nauris ja lanttu ovat osa Brassica-kasvisukua.

Ravintoarvoltaan rypsi ja rapsi ovat tasaveroisia, sillä niistä tehtyjen kasviöljyjen rasvahappokoostumus on käytännössä aivan sama. Ne ovat samankaltaisia myös maultaan ja niitä voi hyödyntää ruoanvalmistuksessa samalla tavalla.

Rypsi- ja rapsiöljy sisältävät sopivassa suhteessa terveydelle hyödyllisiä omega-3- ja omega-6rasvahappoja. Molemmat öljyt ovat erinomaisia välttämättömien rasvahappojen lähteitä: linolihappoa (omega-6) on noin 20 ja alfalinoleenihappoa (omega-3) noin 10 prosenttia.

Rypsiä voi kasvattaa suuressa osassa Suomea, kun taas rapsin viljely painottuu eteläiseen Suomeen, sillä se vaatii pitkän kasvukauden. Tarkkasilmäinen voi erottaa kasvit siitä, että rypsin kukinnossa aukeavat ensimmäisinä ylimmäiset ja rapsin kukinnossa alimmaiset kukat. Viime vuonna rypsi ja rapsi tuottivat Suomessa satoa yhteensä 41 miljoonaa kiloa.

TIESITKÖ?

Rypsin kukinnossa aukeavat ensimmäisinä ylimmäiset ja rapsin kukinnossa alimmaiset kukat.

Meiranovalaisia vastuullisuustekoja kohti parempaa paikkaa.

Uusi kumppani tuo tehoa jätehuoltoon ja kierrätykseen

Osaava ja osallistava jätehuoltokumppani on tärkeä osa Meira Novan ympäristötyötä. Remeo aloitti jätehuoltokumppaninamme maaliskuussa.

Meira Novalla on ollut vuoden 2024 aikana tarkoitus saavuttaa yli 80 prosentin kierrätysaste. Remeon kanssa tuo tavoite saavutettiin jo muutamassa kuukaudessa. Tässä apuna on ollut uuden kumppanin energiajätteen tehokas käsittely.

”Kierrätettävien jakeiden ohjautuminen oikein auttaa meitä onnistumaan syntypaikkalajittelussa ja auttaa kierrätysasteen korkeamman tason saavuttamisessa. Kierrätysasteen nostamiseksi muun muassa vähensimme sekajäteastioiden määrää ja lisäsimme lajitteluastioiden määrää, merkitsimme jätteiden lajitteluohjeistukset selkeästi jäteastioihin ja jätekeräyspisteisiin sekä järjestimme kierrätyskoulutusta henkilöstölle”, Meira Novan laatu- ja vastuullisuuskoordinaattori Heidi Soivio kertoo.

Tehokas kierrätyslaitos

Meira Nova pääsi toukokuussa tutustumaan Remeon korkean teknologian kierrätyslaitokseen. Laitos mahdollistaa rakennus- ja purkujätteen, tuottajavastuun alaisten muovi-

Verkkoseinien takana työskentelee robottikäsiä, jotka lajittelevat 3D-mallisia jätteitä kuten kiviainesta, puuta ja kovia muoveja.

Uudella kumppanilla on erittäin hyvät asiakkuuspalvelumallit ja tietotaitoa viedä Meira Novan kierrätysosaamista eteenpäin.

pakkausten sekä kaupan ja teollisuuden jätteiden erittäin tehokkaan kotimaisen käsittelyn. Käsitellyistä jätteistä tulee uusioraaka-aineita, joiden hyödyntäminen ja käyttö puolestaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, kun kiertoon on saatu riittävän puhdasta uusiomateriaalia.

”Saimme nähdä kuinka jätettä voidaan lajitella ja materiaalia saadaan kierrätettyä takaisin hyötykäyttöön – eilisen roskasta huomisen raaka-aineeksi, kuten Remeolla sanotaan”, Soivio kertoo käynnin annista.

Uudella kumppanilla on erittäin hyvät asiakkuuspalvelumallit ja tietotaitoa viedä Meira Novan kierrätysosaamista eteenpäin. Seuraavaksi panostetaan tehokkaaseen syntypaikkalajitteluun.

Kuva:

Remeo

Kolumni-palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista kolmen eri ruoasta kiinnostuneen kirjoittajan näkökulmasta.

Brittipubien uusi aika?

Kävin pääsiäisenä siskoni ja poikiemme kanssa pubillallisella Surreyn maaseudulla kauniissa vanhassa kylässä. Yleensä nämä paikat ovat erittäin perinteisiä, ja tarjolla on sesonkiin liittyviä ruokalajeja, kuten lammaspaistia. Tällä kertaa kuitenkin yllätyimme, sillä koko menu oli omistettu amerikkalaisaasialaiselle barbeque-ruoalle. Ravintolassa oli jopa oma savustusuuni, jossa lihaherkut valmistettiin autenttisella amerikkalaisella tyylillä. Ruokalistalla oli muun muassa teriyaki-nautaribsejä, nyhtöpossua, savustettua kalkkunaa, kanansiipiä ja lisäkkeinä mac & cheeseä, lohkoperunoita, coleslaw-salaattia ja pekonilla höystettyä parsakaalia.

Tästä tulikin mieleeni, että olen viime aikoina vieraillut yhä useammassa pubissa, joiden ruokatarjonta on erikoistunut muiden maiden keittiöihin. Tämä trendi on ollut näkösällä Lontoossa useita vuosia, mutta nyt se on alkanut levitä yhä enemmän myös maaseutupubeihin. Parin viime vuoden aikana olen vieraillut muun muassa pubeissa, jotka ovat erikoistuneet thai-ruokaan, pizzoihin ja ranskalaiseen keittiöön. Ruokakokemusta elävöitetään aiheeseen sopivalla sisustuksella ja juomavalikoimalla, mikä myös lisää ravintolavierailun elämyksellisyyttä.

Onko perinteisen brittipubin aika pian ohi? Enpä usko, mutta Englannin kansainvälistymisen myötä uusia trendejä ja ruokalajeja on rantautunut tänne pikavauhtia, ja pubit haluavat pysyä menossa mukana. Britit ovat kovia matkustamaan ja maassa toimii useita halpalentoyhtiöitä, joiden myötä jopa kaukomatkat ovat mahdollisia yhä useammalle. Kansainvälistyminen muokkaa brittienkin makutottumuksia, ja erikoistumalla voi vedota perinteiseen brittikeittiöön kyllästyneisiin. Kaikki ruokalajit, kuten hyytelöidyt ankeriaat, eivät enää kaikille maistu.

SATU DAHL

”KANSAINVÄLISTYMINEN

muokkaa brittienkin makutottumuksia, ja erikoistumalla voi vedota perinteiseen brittikeittiöön kyllästyneisiin.”

Vaikka olenkin perinteisen brittikeittiön ystävä, täytyy sanoa, että itsekin mielelläni vierailen näissä erikoistuneissa paikoissa, joissa voin vaikka muistella viimeisintä Amerikan reissuani tai kokeilla jotain uutta!

on Isossa-Britanniassa asuva freelancer-journalisti, jonka Lontoon-ura alkoi baarimikkona Thistle-hotellissa Barbicanin alueella vuonna 1999. Sen jälkeen hän on työskennellyt viestinnän ja julkaisemisen parissa. Kolumnissaan hän kirjoittaa hotelli- ja ravintola-alan ilmiöistä Isossa-Britanniassa ja Amerikassa.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

MERKKI KERTOO TUOTTEESTA

Onko tässä gluteenia? Miten ympäristö on huomioitu tuotteen valmistuksessa? Pakkausmerkit antavat monenlaista tärkeää tietoa tuotteesta.

SYDÄNMERKKI

Sydänmerkki kertoo elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta. Se osoittaa, että tuote on omassa tuoteryhmässään terveyden kannalta hyvä valinta. Sydänmerkkikriteerit ovat tuoteryhmäkohtaisia. Esimerkiksi leivässä oleellista on suolan ja kuidun määrä, kun taas rasvalevitteissä ratkaisevaa on pehmeän rasvan määrä. Sydänmerkki voidaan myöntää myös ravintolassa tarjottavalle aterialle, jonka rasvan määrä ja laatu sekä suolan ja kuidun määrä täyttävät sydänmerkkikriteerit.

GLUTEENITON TUOTE

Gluteenittoman tuotteen merkki on Euroopan laajuisesti rekisteröity tavaramerkki. Se voidaan myöntää gluteenittomalle elintarvikkeelle, joka sisältää gluteenia korkeintaan 20 mg/kg. Tuotteella täytyy olla tuotekohtainen omavalvontasuunnitelma ja siitä pitää olla tehtynä gluteenianalyysi. Suomessa merkin käyttöoikeuden myöntää Keliakialiitto. Koko Euroopassa merkkijärjestelmässä on mukana yli 23 000 tuotetta.

Vegaanisen tuotteen merkki

V-Label eli vegaanisen tuotteen merkki kertoo, ettei tuote sisällä mitään eläinperäisiä raakaaineita. Tämä kansainvälinen vegaanisen tuotteen merkki löytyy tällä hetkellä yli 50 000 tuotteesta. V-Label ei ole ainoa elintarvikkeen vegaanisuudesta kertova merkki, vaan sen lisäksi käytössä on myös muunlaisia sertifikaateja.

Hyvää Suomesta

Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki, joka viestii suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä. Kun tuotteessa on käytetty vain yhtä raaka-ainetta, sen on oltava alkuperältään kokonaan suomalaista. Monen raaka-aineen tuotteessa suomalaisuusaste on 75–100 prosenttia. Hyvää Suomesta -tuotteen liha, kala, muna ja maito ovat kuitenkin aina 100-prosenttisesti suomalaisia.

Sirkkalehtimerkki

Sirkkalehti on suomalaisten puutarhatuotteiden eli vihannesten, ruokaperunan, marjojen ja

hedelmien tuotemerkki, joka takaa, että puutarhatuote on viljelty ja kasvatettu Suomessa. Merkki on tae myös korkeasta laadusta, sillä sitä saa käyttää vain ekstra- tai ykkösluokan tuotteissa.

Avainlippu

Avainlippu kertoo, että tuote on valmistettu ja palvelu tuotettu Suomessa. Tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Palveluyrityksellä on lisäksi oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin on sijaittava Suomessa. Merkin käyttöoikeuden myöntää Suomalaisen Työn Liitto.

EU:n luomutunnus eli eurolehti

EU:n luomutunnuksen käyttö on pakollista kaikissa EU:ssa valmistetuissa valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Merkki takaa, että tuotteen maataloudesta peräisin olevista ainesosista vähintään 95 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettuja. Tunnusta käyttävän elintarvikealan toimijan täytyy kuulua luomuvalvontaan.

Aurinkomerkki

Aurinkomerkkiä voi käyttää luomutuotteissa pakollisen EU:n luomutunnuksen rinnalla, kun tuotteen maataloudesta peräisin olevista ainesosista vähintään 95 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettuja. Aurinkomerkki ei ole tae luomutuotteen suomalaisesta alkuperästä, vaikka merkin käyttäjä kuuluukin suomalaiseen luomuvalvontaan.

Joutsenmerkki

Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki, jonka voi saada ympäristökriteerit täyttävä tuote tai palvelu. Kriteereissä huomioidaan ympäristövaikutukset tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Ne on laadittu yli 50 eri tuote- tai palveluryhmälle. Merkki voidaan myöntää myös hotellille tai ravintolalle.

EU:n ympäristömerkki

EU:n ympäristömerkillä merkityn tuotteen tai palvelun koko elinkaari täyttää tiukat ympäristö-, turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Merkin voi saada esimerkiksi

Suojattu alkuperänimitys voidaan myöntää tuotteelle, jonka laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan sen

maantieteellisestä alueesta.

astianpesuaine, WC-paperi tai tekstiilituote, mutta myös hotelli, jonka toiminnassa ympäristö huomioidaan EU:n ympäristömerkin kriteerit täyttävällä tavalla.

Reilu kauppa

Reilun kaupan merkki on kansainvälinen sertifikaati valvotusta tuotantotavasta, joka ottaa huomioon sekä ihmisoikeudet että ympäristön. Reilun kaupan merkistä on erilaisia versioita, jotka kertovat tuotteen sisältävän joko kokonaan tai sovittujen sääntöjen mukaisesti osittain Reilun kaupan sertifioimi vastuullisia raaka-aineita. Tavallisimpia Reilun kauan tuotteita ovat mm. banaanit, kahvi, tee ja suklaa.

MSC-merkki

MSC-merkki osoittaa, että luonnonvaraiset kalat ja äyriäiset on pyydetty vastuullisesti kestävistä kalakannoista minimoiden vaikutukset muihin lajeihin ja ympäristöön.

MSC:n toimitusketjustandardi varmistaa, että sertifioiduista kalastusyriyksistä tulevat tuotteet ovat jäljitettävissä ja ne pidetään erillään sertifioimatomista tuotteista.

ASC-merkki

ASC-merkki on sertifikaati vastuullisesta kalankasvatuksesta. Sertifikaati takaa, että kalankasvatus noudattaa tiukkoja ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kriteerejä.

ASC-merkittyjen kalatuotteiden alkuperä on jäljitettävissä läpi koko tuotantoketjun.

UTZ-sertifiaatti ja Rainforest Alliance

-sammakkomerkki

Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen sertifiointiohjelma UTZ ja ainforest Alliance ovat yhdistyneet. UTZ-merkin käyttö on päättymässä ja sen korvaa Rainforest Alliance

-sammakkomerkki. Sammakkomerkki on osoitus siitä, että tuote on valmistettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti työntekijöiden oikeudet huomioiden. Tavallisimpia sammakkomerkittyjä tuotteita ovat mm. kahvi, tee, kaakao, banaani ja suklaa.

EU:n nimisuojamerkinnät EU:ssa toimii maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä, jonka tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa sekä suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä. Kuluttajille nimisuoja on tae siitä, että tuotteen alkuperä ja valmistustapa tunnetaan.

Suojattu alkuperänimitys (SAN) voidaan myöntää tuotteelle, jonka laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan sen maantieteellisestä alueesta. Kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava kyseisellä alueella. Esimerkiksi Lapin puikula on SAN-tuote.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) voidaan myöntää tuotteelle, jonka tietty laatu, maine tai muu ominaispiirre johtuu pääosin sen maantieteellisestä ympäristöstä. Tuotantovaiheista ainakin yhden on tapahdut tava kyseisellä alueella. Esimerkiksi Puruveden muikku on SMM-tuote.

Aito perinteinen tuote (APT) voidaan myöntää tuotteelle, jolla on perinteinen koostumus tai tuotantotapa. Tuotetta voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella, mutta tuote on valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän ja ainesosaluettelon mukaisesti. Esimerkiksi karjalanpiirakka ja kalakukko ovat APT-tuotteita.

snackspussilla RAPINAA

Erilaisten snacksien syöminen on trendikästä. Klassikkomakujen rinnalla maistuvat nyt chili ja kermaviiliin yhdistetyt maut. Snacks-tuotteet sopivat myös ruoanlaittoon.

Teksti ja ruoat: Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth Kuvausastiat: E.Ahlström ja studion rekvisiitta

Suomalaiset rakastavat sipsejä. Me olemme niiden suhteen suorastaan intohimoisia”, Orklalla snacks­tuotteiden tuoteryhmäpäällikkönä toimiva Tobias Gustafsson sanoo innoissaan. Rakkautemme perunalastuihin kuulemma välittyy kuluttajien yhteydenotoista, joissa muun muassa ehdotetaan uusia sipsimakuja.

Suomalaisilla on kuitenkin sipsiensyöjinä vielä kiinniotettavaa esimerkiksi ruotsalaisiin ja norjalaisiin verrattuna. Me syömme kansainvälisen markkinatutkimuksia tekevän Mintelin mukaan perunalastuja neljä kiloa vuodessa henkilöä kohden, kun ruotsalaiset syövät 6–7 kiloa. Snacks-kulttuuri ylipäätään ei ole meillä yhtä kehittynyttä kuin vaikkapa juuri Ruotsissa, mutta Gustafssonin mukaan Taffel uskoo snacksien syömisen lisääntyvän Suomessa.

”Esimerkiksi ravintola­alalla on paljon potentiaalia lisätä snacksien tarjontaa, välipalasyöminen on noussut jälleen korona­ajan mentyä ohi ja erilaisten snacksien syöminen on nyt suosiossa”, Gustafsson sanoo.

Klassikoita ja trendiherkkuja

Taffelin mukaan suomalaisten suosikkisipsit on maustettu kermaviilillä ja sipulilla tai ihan vain suolalla. Myös juustonaksut kuuluvat suosikkeihin. Näiden klassikoiden lisäksi nachomaustetut maissisydämet ovat löytäneet snacksien syöjät hyvin.

”Klassikot ovat aina pinnalla, mutta niiden ohessa voi nähdä piikkejä erilaisten makujen suosiossa. Luulen, että snacksien trendit liittyvät paljolti juuri siihen,

Snacksien syöminen on trendikästä.”

kuinka erilaisia makumaailmoja suositaan”, Gustafsson sanoo. Hänen mukaansa suomalaiset ovat löytäneet chilin snacksien maustajana, ja näyttää siltä, että polte on tullut jäädäkseen. Ainakin tällä hetkellä maistuvat myös erilaiset kermaviiliin yhdistetyt snacksmaut.

Dippaaminen on ollut trendikästä jo pidempään, ja esimerkiksi valkosipuli­, sweet chili­, ranch­ ja tacomaustetut dipit ovat suosittuja. Dippejä ja snackseja yhdistelemällä voi luoda helposti erilaisia makukomboja, ja tämä on huomattu myös ravintoloissa.

Vielä pari vuotta sitten menivät hyvin kaupaksi nyt jo myynniltään tasaantuneet vähemmän rasvaa sisältävät linssisipsit.

Tällä hetkellä halutaan takaisin perussnacksien maailmaan ja herkutella kunnolla silloin, kun herkutellaan. Annoskoko on kuitenkin usein pienempi kuin ennen, mikä sopii edelleen jylläävään terveellisyyden trendiin. Oikean kokoinen snacksannos tietyllä hetkellä on nyt ja tulevaisuudessa iso trendi.

Vegaaniset snacksit näyttävät tulleen jäädäkseen. Niihin on helppo tarttua myös valitsematta varta vasten vegaaniseksi nimettyä tuotetta, sillä moni tavallinen snacks on jo valmiiksi vegaaninen. Esimerkiksi Taffelin valikoimassa näitä ovat ainakin Sips­, Grills­ ja Hot Rod ­tuotteet.

Sipsit syntyivät vahingossa

Yksi tarina perunalastujen synnystä kertoo, että yhdysvaltalainen pikaruokalan kokki George Crum keksi ne vahingossa vuonna 1853. Uskomuksen mukaan Crum ärsyynnyttyään liian paksuista perunoista valittavaan asiakkaaseen, viipaloi perunat ohuiksi siivuiksi, paistoi ne ja huomasi näin keksineensä perunalastun.

AVAA SNACKSPUSSI MYÖS KEITTIÖSSÄ

Tässä muutamia vinkkejä, kuinka snackseja voi käyttää ruoanlaitossa.

• Sipsimurskalla paneroitu broileri tai kala

• Sipsit lisukkeena pihville, burgerille, hodarille tai fish&chipsiin

• Sipsimurska burgerin tai hodarin välissä

• Sipsit pizzan päällä

• Sipsipelti nachopellin tapaan

• Juustosnacksmuruilla paneroitu broileri

• Popcornit alkunaposteltavina

• Popcornit leivonnaisten ja jäätelöannoksen koristeena

• Pähkinät salaateissa, padoissa ja wokeissa

• Pähkinämurska lihan, broilerin ja kalan kuorrutteissa

• Pähkinät leivonnaisissa ja jäätelöannoksessa sekä niiden koristeena

MUISTA!

Juoma ja snacks

kombot, kuten lasi viiniä ja pieni pussi perunalastuja tai gin&tonic ja kippo maissisnackseja.

Niin tai näin, ainakin suomalaisten sipsien historia tunnetaan. Ahvenanmaalainen kaverikolmikko, Lars ja Knut Mattsson sekä Per-Olof Böckelman, päättivät maistettuaan Kalifonian matkallaan ensimmäistä kertaa perunalastuja aloittaa niiden valmistamisen kotimaassa. Ahvenanmaan Haraldsbyhyssä, Godbyn kylässä, vuonna 1969 aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen perunalastutehdas. Samassa paikassa valmistetaan edelleen Taffelin sipsejä ja muitakin perunatuotteita.

Perunalastujen syöminen oli Suomessa 1960- ja 70-luvuilla vielä outoa. Joku oli ehkä saattanut maistaa niitä esimerkiksi Ruotsissa, jossa avattiin sipsitehdas pari vuotta ennen Taffelin tehtaan avaamista. Vähitellen perunalastujen suosio kuitenkin kasvoi, ja nyt voidaan siis sanoa, että suomalaiset rakastavat sipsejä.

POIMINTA MEIRA NOVAN NAPOSTELUVALIKOIMASTA:

Tarkemmat tuotetiedot nettikaupastamme ja valmistajilta.

Hedelmät ovat hyvä lisä suolaisiin naposteltaviin.”

68450

Taffel Popcorn merisuola 12 x 140g Orkla Suomi

68191

Taffel Nacho Cheese Balls 16 x 60g Orkla Suomi

37870

Snack Base Lentil Waves 3 x 2,5kg Santa Maria

37729

Taffel Zuusto Snacks vegan 15 x 200g Orkla Suomi

68449

Taffel Hearts 16 x 60g Orkla Suomi

37944

Chickpea Tortilla Chips 12 x 80g Santa Maria

33933

Earth Control omenalastut 10 x 75g System Frugt

32211

Maissinaksu luomu gluteeniton 11 x 90g Suomen Laatupaakari

38699

Tortilla Chips Salted 12 x 475g Santa Maria

38700 Nacho Chips 12 x 475g Santa Maria

38696

Taffel Sips suolattu perunalastu 35 x 35g

Orkla Suomi

38865

Pipers Sweet Chili perunalastu 24 x 40g Zeberas Food Company

68302

Taffel Suolapähkinä 18 x 175g

Orkla Suomi

68314

Taffel Chili Nuts 11 x 150g

Orkla Suomi

38764

Kuivattu karpalo 12 x 150g Besana

34348

Emily Rainbow juureslastu 12 x 30g Zeberas Food Company

68405

Taffel Micropopcorn Original 10 x 90g

34937

Emily Chipotle kasvissipsi 12 x 23g Zeberas Food Company

38740

Casa Gourmet kikhernepopcorn 4 x 500g E.Gavrielides

86929

Biokia kuivattu mustikka luomu 12 x 50g

38822

Pringles Original 19 x 185g

68393

Taffel Kartanon pähkinähedelmäsekoitus 15 x 60g Orkla Suomi

38964

Pringles Paprika 19 x 200g

Nordisk Kellogg Finland

68513

Taffel Ranch dippikastike 24 x 20g Orkla Suomi

38820

Pringles Sour Cream & Onion 19 x 185g

Nordisk Kellogg Finland

38185

Salysol suolapähkinä 24 x 60g Arho Foods

38184

Salysol pähkinälajitelma 24 x 50g Arho Foods

Nordisk Kellogg Finland

Orkla Suomi

Kiantama

Nova-lehden gallupissa tiedustellaan ravintolaasiakkaiden mielipiteitä ja mieltymyksiä.

Onko jäätelö kesäherkkusi?

Kysyimme Tampereella mielipiteitä perinteisestä kesäherkusta eli jäätelöstä.

Jenni Päily

Tykkään paljon jäätelöstä. Ostan sitä nykyään useimmiten jäätelöautolta taikka kaupasta, jos se on tarjouksessa. Kesällä jäätelönsyönti on paljon mukavampaa kuin talvella, ja jos on vaikka kurkku kipeä, auttaa jäätelö siihenkin. Jäätelöä voi itsekin tehdä kotona, oman maun mukaan. Ja nykyään sitä saa myös gluteenittomana tai kasvipohjaisena. Ravintolassa syön jäätelöä, jos sitä on tarjolla esimerkiksi leivonnaisen kanssa. Jäätelö on kovin kaloripitoista, joten sitä ei voi syödä jatkuvasti. Mutta itsensä voi vaikkapa palkita sillä siivouksen tai liikuntasuorituksen jälkeen. Suosikkini on laatikossa myytävä nougatjäätelö. Ennen oli myös saatavilla kolanmakuista tähtimehujäätä, mutta sitä ei enää kaupoista löydy

Nina Onnela

Jäätelö on meillä suurherkkua. Kesällä ostamme mieheni kanssa joskus tuutteja tai jäätelöpuikkoja kioskista tai kaupasta. Talvella jäätelöä kuluu jopa enemmän kuin kesällä. Hamstraamme isoja tarjouspakkauksia pakkaseen ja nautimme herkuista kotosalla. Mieluisimpia ovat suklaa- tai nougatpohjaiset jäätelöt, sekä sellaiset, joissa on marjojen makuja. Kesällä maistuu välillä myös mehujää. Ravintoloissa tai kahviloissa tulee harvoin valittua jäätelöä listalta. Minulla puhkesi vastikään keliakia, mutta se ei ole vähentänyt jäätelön syömistä. Tarkempana saa toki olla jäätelöä valitessa. Olemme miettineet myös muiden makeiden herkkujen vähentämistä ja korvaamista jäätelöllä. Vaikka jäätelö on nykyään kallista, ei hintakaan ole vähentänyt kulutusta, sillä se on vaan niin hyvää.

Hannu Lehtisalo

Tottahan toki tykkään jäätelöstä. Ostamme sitä kotiin useimmiten vastapäisestä marketista. Mehujäitä emme nauti ja pehmistä ostamme hyvin harvoin. Hyllystä tulee valittua litran pakkauksia ja makuna on yleensä toffee. Muovirasiassa jäätelö säilyy pakkasessa hyvänä. Talvella jäätelöä tulee syötyä jopa enemmän kuin kesällä. Puolison kanssa vietämme pitkiä aikoja Espanjassa ja sielläkin maistuu välillä kylmä jäätelö. En osaa sanoa, kummassa maassa jäätelö on parempaa, ehkäpä menee tasoihin. Ravintolassa jälkiruoaksi riittää kahvi.

S-Business on vaivaton, kuititon ja yrityskorttikotimainen

Teksti: Minna Hiidensaari

Kuvat: S-Business

Yritysten tarpeisiin mietitty

S-Business on kätevä, kotimainen maksukortti yrityksille. Ravintolaalan asiakkaat arvostavat etenkin kortin automaattista raportointiominaisuutta ja kuitittomuutta.

Miltä kuulostaa kotimainen, turvallinen, maksuton ja kuititon yrityskortti, jolla saa etuja ja alennuksia? Nämä ominaisuudet kuuluvat S­Business­korttiin, jota käyttää tällä hetkellä 50 000 tyytyväistä yritysasiakasta.

“Yritysasiakkaat pitävät varsinkin siitä, että kuitin rivitiedot näkyvät automaattisesti korttilaskulla omilla riveillään, jolloin asiakas saa valmiin alv­vähennyskelpoisen korttilaskun”, kertoo S­Businessin toimitusjohtaja Jenni Kuisma. Kuitteja ei siis tarvitse napata talteen eivätkä ne voi kadota.

Kortti käy S-ryhmän 1800 toimipaikassa, eli muun muassa 400 S-Marketissa ja 40 Prismassa, Saleissa ja Alepoissa, ABC­asemilla, rautakaupoissa ja Sokos­tavarataloissa.

“Jos yritys ostaisi laskulle, sen olisi tehtävä laskutussopimus erikseen jokaiseen alueosuuskauppaan, jonka alueella asioi.

S-ryhmällä on Suomessa 19 alueosuuskauppaa.

S­Business­kortilla saa yhdellä luottopäätöksellä pääsyn ja edut S­ryhmän kattavaan toimipaikkaverkostoon”, Kuisma kuvaa kortilla maksamisen koko maan kattavaa vaivattomuutta.

Jokaisesta kortilla tehdystä market­ ostosta saa kahden prosentin alennuksen jo valmiiksi edullisten hintojen päälle.

S­Business­kortin käyttämiseen ei liity minkäänlaisia kuukausi­ tai palvelumaksuja, ja myös kortit ovat maksuttomia.

S­Business­kortilla on kolmenkymmenen päivän koroton maksuaika. Luotto ­ ominaisuutta siinä ei ole.

Kortin hyödyt mietitty asiakkaiden tarpeisiin

Kortin omistaa kotimainen S­ryhmä. Yrityksille suunnattu korttihanke käynnistyi S-ryhmässä 2010. Kuisman mukaan ensimmäisessä vaiheessa korttia ajateltiin erityisesti polttonesteasiakkaiden tarpeisiin.

Uusi vaihde yrityskortin kanssa otettiin 2017, jolloin S­Busineksen strategiaa ja toiminnan tarkoitusta uudistettiin.

”Määrittelimme toimintamme tarkoituksen uudelleen, selvitimme mitä yritysasiakkaat tarvitsevat ja mietimme, millaista lisäarvoa yritykset voisivat kortista ja S­ryhmän palveluista saada.”

Yritysasiakkaiden tarpeisiin perehtyminen uudistuksessa on kannattanut: S­Business­kortin tuoma liikevaihto on tämän jälkeen yli kolminkertaistunut.

“S­ryhmän alueosuuskauppojen tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille.” Moni asiakasomistaja on töissä yrityksessä tai toimii yrittäjänä, ja vihreä kortti on heille jo tuttu, joten saman talon tarjoama yrityskortti on luonteva ottaa käyttöön.

Ostamisen helppoutta ravintoloille

S­Business­kortin voivat hankkia niin yritykset kuin yhteisöt, toimialasta riippumatta. S­Business­kortteja on käytössä

Suomessa yhteensä noin 160 000. Monessa yrityksessä hyödynnetään yhteiskäyttökortteja.

Myös moni ammattikeittiö on ottanut kortin käyttöön. Kuisma kertoo, että korttia käyttää tällä hetkellä noin 3000 ravintola­asiakasta. Yrityksiin kuuluu toimijoita kaikista kokoluokista niin yksityiseltä kuin julkiselta puolelta.

“Ostamisen prosessin helppous korostuu ravintolaasiakkailla. Hyvinvointialueille ja muille julkisen puolen asiakkaille kortin tehokkuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä. Pienemmät ravintolat käyttävät korttia tukkukortin tapaan.”

Ravintola­asiakkaiden ajankäyttöön vaivattomuutta ja tehokkuutta tuo ruuan verkkokauppa. Myös toimipisteiden kattava, maanlaajuinen verkosto, laajat valikoimat ja laajat aukioloajat ovat tärkeitä ammattikeittiötoimijoille.

Tarpeen tullen täydentäviä ostoksia voi käydä kätevästi tekemässä vaikkapa S­marketeissa.

Ruokaostosten ohella ravintola­asiakkaat tekevät hankintoja myös S­ryhmän pisteiden laajoista käyttötavaravalikoimista. “S­ryhmän toimipaikoista voi hankkia esimerkiksi astioita, ruuanlaittovälineitä, pöytäliinoja ja ravintolan muita sisustustarvikkeita.”

Ostorajoituksia ei ole, mikä sekin helpottaa hankintojen tekemisessä. “Toki silloin, jos on isompi tilaus mielessä, kannattaa tehdä se etukäteen, jotta varmasti saa haluamansa.”

Kivijalkatoimipisteissä maksamiseen on oltava fyysinen kortti, mutta S­Business­kortista voi hankkia myös pelkän virtuaaliversion, jos tahtoo hyödyntää vain verkkokauppaa.

Kortin palvelut kirjanpidon avuksi

S­Business­kortti on täysin kuititon. Ostotiedot näkyvät S­Business Manager ­palvelussa heti ostotapahtuman jälkeen. Lisäksi kuittitiedot tulostuvat kuukausittaiselle korttilaskulle.

“Kirjanpitäjä kiittää, kun tarvittavat kuittitiedot löytyvät kuukausittaiselta korttilaskulta ja paperikuitteja ei tarvita.”

S­Business Manager ­palvelun raportointiominaisuus on suosittu. Ostojen seuraamisen lisäksi asiakas voi luoda palvelussa erilaisia raportteja. Raportit voi ladata Excel­muodossa, mikä tekee niiden jakamisesta ja analysoinnista entistä helpompaa.

Palvelussa voi kytkeä päälle automaattitiliöinnin. Asiakas voi yhdistää S­ryhmän tuoteryhmäkoodeihin omat kirjanpidon tilit, jolloin laskut tulevat myös valmiiksi tiliöitynä. Mikäli yrityksessä on käytössä S­Busineksen kanssa yhteenso­

piva ostolasku­ tai taloushallintajärjestelmä, voi kulujenhallintaa automatisoida entisestään. Tällöin kaikki laskulla olevat kulutiliöinnit lähetetään ennalta määritellyille kirjanpidon tileille automaattisesti. Tämä tehostaa kirjanpitoa huomattavasti.

“Tilitoimiston lasku pienenee, kun S­Business­kortin laskulta löytyvät tiedot ovat valmiiksi tiliöityinä ja omissa kategorioissaan”, Kuisma vinkkaa.

Vaivattomuutta lisää S­Business­mobiilisovellus, jonka avulla kulujen selitteet tai projektikoodit voi lisätä heti ostohetkellä. S­Business­mobiilista voi myös tarkistaa kortin PIN­koodin. Sovelluksen kartalta näkee kaikki lähimmät S­ryhmän toimipaikat ja sen avulla voi vastaanottaa erikoistarjouksia.

Edut myös Prepaid-kortilla Kortista on saatavilla myös kaikille suomalaisille yrityksille ja yhteisöille soveltuva ennakkomaksukortti S­Business Prepaid. Se on kätevä esimerkiksi silloin, kun on juuri aloittanut yrittäjänä tai ei muusta syystä halua kolmenkymmenen päivän maksuaikaominaisuutta.

Kaikki S­Businesskortin edut ja ominaisuudet saa käyttöön myös Prepaid­kortilla.

Tarpeen tullen täydentäviä ostoksia voi käydä kätevästi tekemässä vaikkapa S-marketeissa.

Kuisma kertoo, että ensi vuoden alussa otetaan käyttöön tällä hetkellä pilotoitava S­ ostokortti, joka on digitaalinen maksusitoumuskortti.

“Se poistaa eriarvoisuutta asioinnissa.”

Aika on kaikille rahaa. Tuota kallisarvoista valuuttaa saa käyttöönsä lisää S­Business­yrityskortin ominaisuuksien ansiosta. “Vaikkapa sunnuntaisin voi kuittirumban sijasta käyttää muutaman tunnin johonkin mieluisampaan.”

Tiesitkö miten perinteikäs ruoka-annos on kehitetty tai mistä se on saanut nimensä? Nova-lehti selvittää ruokaklassikoiden taustoja.

Salaperäinen Brita

Kun leivonnaisen nimi on Brita­kakku, voisi luulla, että sen historia johtaa tiettyyn, tunnistettavaan henkilöön. Mutta samalla tavalla kuin itse kakku koostuu erilaisista kerroksista, myös sen nimen takana on monenlaisia selityksiä. Varmaa on vain se, että kakku on tullut Suomeen Ruotsista – ja se, että kakku on todella herkullinen.

Marenkia, kermavaahtoa, kakkutaikinaa, marjoja ja hedelmiä – tästä syntyy vastustamaton herkku. Se maistuu kylmässä pohjolassa erityisesti kesällä, kun sen voi koristella tuoreilla ihanilla marjoilla. Brita­kakku on suosittu kesäherkku ja siitä on olemassa useita variaatioita. Myös sen nimen alkuperästä riittää tarinoita. Yksi niistä kertoo Brita­nimisestä keittäjättärestä. Suomenruotsalaisessa kartanossa työskennellyt Brita oli ihastunut perinteiseen ruotsalaiseen Pinocchio­kakkuun. Hänen mielestään itse kakku oli herkullinen, mutta sen nimestä

tuli mieleen surullinen tarina puusepästä ja tämän veistämästä nukesta. Niinpä hän päätti antaa kakulle oman nimensä.

Toisen teorian mukaan kakkuresepti löytyy ruotsalaisen Brita Olssonin keittokirjasta ja on yksinkertaisesti saanut nimensä näin.

Kolmas legenda onkin monimutkaisempi. Sen mukaan kakun reseptin osti norjalainen kondiittori Tanskasta 1920-luvulla. Hänen kakustaan pidettiin kovin ja se nimettiin hänen kotipaikkakuntansa mukaan. Kakusta tuli suosittu, kun toimittaja Brita Edland kirjoitti siitä useampia juttuja Norsk Ukeblad ­lehdessä ja kakku sai nimensä toimittajan mukaan.

Tanskassa samankaltainen kakku ei siis ole nimeltään Brita­kakku, vaan siitä käytettään nimeä isoisän parta.

Brita­kakkua maistellessa voi mielessään päättää, mikä tarinoista on paras ja uskoa siihen.

VINKKI

Brita-kakun koristeiden – tuoreiden marjojen tai hedelmien –ansiosta jälkiruokaherkkua voi muunnella eri sesonkeihin sopivaksi.

Liitteestä löydät yhteistyökumppaneidemme uutuustuotteita tulevalle kaudelle. Tutustu ja kysy lisätietoa Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!

TULOSSA-LIITE 6/2024

Huomaa, että kaikkia tuotteita ei ole vielä Meira Novan valikoimassa.

Stella Polaris suuret (90-130/lb) kuoritut ja pakastetut katkaravut ovat saatavilla kahden ja puolen kilon pusseissa. Ne ovat nopeita ja helppoja käyttää, ulkonäöltään näyttäviä ja sopivat vaikkapa salaatteihin, wok- tai pasta-annoksiin.

www.stellapolaris.no

Hyväkakku

menestyy alku- peräisellä reseptillä

Ruusa-Mari ”Mammu” Höyhtyä ryhtyi leipomaan kakkuja lisätienestiksi vanhempainvapaan aikana. Ensimmäiseksi puskaradiossa ja Reko-lähiruokapiirissä suosiota kerännyt leipomo myi vuonna 2023 kakkuja miljoonalla eurolla. Teksti ja kuvat: Juha-Pekka Honkanen

Kokkolan kirkonmäellä perinnepihapiirien lomasta löytyy pieni rivitalo, jonka päädyssä sijaitsee asunnon sijasta leipomo. Kiinteistön omistavat perhetutut olivat remontoimassa asuntoja, kun Höyhtyä kertoi haluavansa laajentaa toimintaa kotikeittiöstään vuonna 2018.

”Meillä alkoi olemaan jääkaappeja vähän jokaisessa huoneessa, joten omat tilat ja laajentuminen tulivat tarpeeseen.”

Nyt Hyväkakulla on leipomot Tampereella, Oulussa ja Kokkolassa. Kakkuketjun kasvutarina on yllättävä ja epätodennäköinenkin. Höyhtyä sanoo, ettei hän ennen kakkujen tekemistä äitiyslomalla ollut harrastanut leipomista. Taustaltaan hän on toimistotöitä tehnyt merkonomi. Tosin sellainen, jonka kakkuihin asiakkaat rakastuivat välittömästi.

Olen tehnyt joka ikisen kakun mitä minulta on tilattu, vaikka se olisi vienyt vuorokauden jokaisen tunnin.”

”Etsin lisätienestiä myymällä Reko­lähiruokaringissä pieniä leipomuksia ja kakkuja. Aika äkkiä se lähti kasvamaan puskaradion kautta ilman markkinointia.”

Liian hyvä päästettäväksi käsistä Nykyisin Hyväkakku keskittyy yksinomaan kakkuihin. Niiden reseptiikka on pysynyt samana kotikeittöstä asti. Höyhtyä sanoo, että valmisteita tai puolivalmisteita ei käytetä. Marjat ovat kotimaisia aina, kun saatavuus sen sallii.

”Ilman muuta kate olisi parempi, jos tarttuisimme konsulttien tarjoamiin puolivalmisteisiin. Maku kuitenkin muuttuisi.”

Mammu ja Hyväkakku ovat pitäneet periaatteista kiinni, vaikka toiminta on kasvanut yhden hengen kotileipomosta 15 työntekijän kakkuketjuksi. Hän pohtii, että välillä täytyy pysähtyä, että pää pysyy mukana.

”Olemme kasvaneet luontaisesti, sillä kakuille on kysyntää ja tämä on liian hyvä juttu päästettäväksi käsistä.”

Höyhtyä sanoo, ettei hän ollut suunnitellut yrittäjyyttäkään.

”Mutta olen tehnyt joka ikisen kakun mitä minulta on tilattu, vaikka se olisi vienyt vuorokauden jokaisen tunnin. Haluan tehdä kakkuja, sillä osaan, ja ihmiset pitävät niistä.”

Uusia keksintöjä

Ilman pitkää historiaa leipomona Hyväkakulla ei myöskään ole ollut vakiintuneita leipomoalan käytäntöjä

rasitteenaan. Menestyksen yksi kivijalka on Hyväkakun verkkosivuilta löytyvä kakkukone, jonka yritys kehitti ensimmäisenä Suomessa. Sen teki Höyhtyän veli ja Hyväkakun osakas Ville Laitila

”Kakkutilausten kirjaaminen puhelimessa ja sähköpostissa oli todella työlästä. Isoveljeni Ville on diginero, joka teki meille jo varhaisessa vaiheessa verkkokaupan.”

Niin ikään Höyhtyän sanoin ”omasta laiskuudesta” on peräisin myös Hyväkakun ympärivuorokautinen noutopalvelu: asiakkaat saavat ovikoodin, jolla pääsevät hakemaan kakkunsa leipomon jääkaapista.

”Kotileipomon aikana kakkujen noudot sitovat todella paljon aikatauluja. Monella ei ole ylimääräistä tilaa jääkaapissa, joten kakkuja haetaan suoraan juhlapöytään.”

Menestyksen yksi kivijalka on verkkosivuilta löytyvä kakkukone, jonka yritys kehitti ensimmäisenä

Suomessa.

Laajentuminen alkoi koronavuosina

Höyhtyä sanoo, että visio kakkuketjusta oli syntynyt jo kaksi–kolme vuotta ennen Oulun leipomon avaamista. Oululaiset pääsivät noutamaan kakkunsa ovikoodilla keskellä koronapandemian tuomia rajoituksia vuonna 2021.

”Oulu oli plussalla toisesta kuukaudesta lähtien, mihin emme olleet osanneet varautua. En ollut koskaan käynyt missään muussa leipomossa, enkä tosin ole vieläkään käynyt kuin näissä omissamme.”

Myös keväällä 2023 avatun Tampereen leipomon myynti on kasvu­uralla. Höyhtyä näkee, että kotimaisuudesta ollaan valmiita maksamaan enemmän Etelä­Suomen suurilla paikkakunnilla. Nyt pandemian sijaan haasteena on taantuma ja kuluttajien ostovoiman hiipuminen.

”Kakku on luksustuote, jota kukaan ei pakosti tarvitse. Olemme kuitenkin löytäneet kasvua yritysmyynnistä ja useat suuremmat pitopalvelut ovat nyt kumppaneitamme.”

Perheyritys on tuore leipomoalalla, mutta liiketoimintaosaamista on omasta takaa: Höyhtyän perheessä on nyt neljä toimitusjohtajaa. Tämä näkyy esimerkiksi ulkopuolisten jäsenten kutsumisena hallitustyöhön.

”Hallitukseemme kuuluvat myös Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola ja kanssani samanlaisen polun kulkenut lastenvaateyrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Miia Riekki.”

Yksilöllistä käsityötä

Valmisteita tai puolivalmisteita

ei käytetä, mikä lisää jokaiseen kakkuun käytettävää aikaa.

Hyväkakun tuotteet ovat sataprosenttisesti käsityötä. Tämä näkyy, kun seuraa Kokkolan kirkonmäen leipomon koristelutuokiota. Lemmikkikoiran muistojuhlaan tilatun kakun koristekoira muotoutuu varmoin ottein. Kirsu näyttää kirsulta ja silmiin tulee tuiketta muutaman millimetrin kokoisella sokerimassanokareella.

Työntekijät ovat Hyväkakun suurin kuluerä. Valmisteita tai puolivalmisteita ei käytetä, mikä lisää jokaiseen kakkuun käytettävää aikaa. Automaatio loistaa poissaolollaan, mutta käsityölle on myös kysyntää. Höyhtyä sanoo, että somessa juuri nyt trendaavat vintagekakut näkyvät myös Hyväkakun tilauksissa. Vahvin kakkutrendi on kuitenkin yksilöllisyys. Laajasta kakkumallistosta huolimatta Hyväkakun suosituin tuote on kakkukonekakku.

Leipomon työntekijät ovat olleet töissä sen perustamisesta ja uusien leipomoiden perustamisesta saakka. Kahta lukuun ottamatta, Höyhtyä lisää: ”Ensimmäinen perusti oman yrityksen, toinen lähti opiskelemaan. Työntekijöiden pysyvyys on ensiluokkaista.”

Hyväkakun työajat ovat leipomoalalla harvinaista herkkua; kakkuja tehdään virastotyöaikana kahdeksasta neljään. Yrityksen työpaikoista ei ole koskaan tehty virallista työpaikkailmoitusta. Kakkuleipurit löytyvät, kun avoimista paikoista tehdään somepostaus. Tampereen leipomon kakkuleipurin paikkaan tuli 40 hakemusta.

Höyhtyä sanoo että Hyväkakkuun hakeutuu leipureita, jotka haluavat nimenomaan tehdä kakkuja.

” Työntekijämme pääsevät tekemään tuotekehitystä ja ovat muutenkin mukana kaikessa tekemisessä. Heidät esitellään somessa ja verkkokaupassa kuvilla ja nimillä – kyllä meidän leipurimme seisovat näiden tuotteiden takana.”

kylmää, kofeiinitonta ja komboa KAHVITRENDEISSÄ

Teksti: Laura Hujanen Kuvat: Meira

Kahvilla on nyt monta roolia: se matkaa mukaan, toimii välipalana, ja juodaan entistä useammin kylmänä tai ilman kofeiinia. Kahvitrendeistä kertovat Meiran markkinointitiimin innovaatio- ja kehityspäällikkö Jenni Huusko ja asiakasmarkkinointipäällikkö Susanna Koroma-Nyström.

1 KYLMÄT KAHVIT KASVUSSA

Kylmien kahvijuomien rooli kasvaa, erityisesti kesällä. Jos esimerkiksi espressopohjaisen jäälatten valmistamiseen ei ole mahdollisuutta, onnistuvat kylmäkahvit myös suodatinkahvista, johon voi lisätä kondensoitua maitoa ja makusiirappia. Jäälatten saa tehtyä nopeasti myös valmiista ready­to ­ drink ­kylmäkahvista ja jäistä. Kesällä ihmiset nauttivat mieluusti kylmiä kesäjuomia, ja kylmiä kahveja voi pitää tarjolla säästä riippumatta.

2 SUOLAKINUSKIA JA VANILJAA

Jäälatte sellaisenaan on jo kestosuosikki. Lisämakuna menestyy nyt suolainen kinuski, jota näkyy myös jäätelöiden ja jälkiruokien tähtenä.

Klassinen vanilja sopii niin ikään jääkahviin.

3 MUKAAN NOPEASTI JA HELPOSTI

Ihmiset ovat kiireisiä, ja siksi kahvi ostetaan yhä useammin mukaan. Tarjolla kannattaakin olla sekä tilauksesta valmistettavia Take away ­kahveja että valmiita tuotteita vitriinissä. Kaikilla ei ole aikaa jäädä jonottamaan, ja silloin ready to drink ­tuotteet ovat hyvä valinta valikoimaan. Samaan aikaan tiukka taloustilanne ja ruokailun välipalaistuminen saavat ihmiset arvostamaan juomia, jotka toimivat samalla myös jälkiruokana tai välipalana.

Kuva: Shutterstock

4

KOFEIINITON KIINNOSTAA

Meiran vähittäiskaupan myynnissä kofeiinittoman kahvin myynti kasvoi alkuvuonna kolmanneksella verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Erityisesti kaupunkilaiset nuoret naiset ovat kiinnostuneita kofeiinittomasta kahvista: he haluavat nauttia kahvin mausta, mutta aina tavanomainen kahvi ei ole sopivin vaihtoehto. Meiralla uskotaan, että kofeiiniton kahvi

lisää edelleen osuuttaan. Kofeiinittoman kahvin voi valmistaa esimerkiksi pressopannussa tilauksesta, jolloin sen tarjoilusta syntyy elämys, eikä hävikkiä tule. Vaihtoehdosta kannattaa mainita myyntipuheessa ja viestiä kahvipisteessä. Asiakas ei aina osaa kysyä kofeiinitonta, vaan voi epätietoisuudessaan jättää koko kahvin tilaamatta.

KOKEILE, VEDÄ ÖVERIKSI JA VIESTI

Sosiaalisessa mediassa syntyy trendejä yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Viime kesänä TikTokissa villitsi appelsiinimehulla jatkettu espresso. Kokeiluja kannattaa tehdä avoimella mielellä, sillä koskaan ei tiedä, voisiko oma kombo nousta hitiksi. Kestovalikoiman lisäksi tarjolla kannattaa pitää vaihtuvaa kausijuomaa, jonka voi viedä hyvinkin överiksi. Ne ovat usein sisäänvetotuotteita, joista kannattaa viestiä ulkona, liiketilassa ja sosiaalisessa mediassa. Kahvituotteiden myyntiä voi vauhdittaa myös aktivoimalla tuoteviestit vastaamaan asiakkaan vuorokauden ajan tarpeita: aamulla latte ja sämpylä, päivällä jälkiruokakahvi pullan kera ja työpäivän päätteeksi erikoiskahvi kotimatkalle.

Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.

Uutta mukavuutta ja turvallisuutta työvaatetukseen

Meira Novalla otettiin keväällä käyttöön uudet työvaatteet logistiikassa. Millaiset uudet vaatteet ovat ja miten ne otettiin vastaan työntekijöiden keskuudessa?

Miksi Meira Novan logistiikan työvaatteet uudistettiin?

Vanhat työvaatteet olivat olleet käytössä jo pitkään. Niitä oli uusittu osittain vuosien mittaan ja ne tulivat useammalta eri vaatetoimittajalta, jolloin huolto- ja vaihtoprosessi oli haastava ja sitä haluttiin helpottaa.

Millaisia ominaisuuksia uusissa vaatteissa on?

Uusiin vaatteisiin haluttiin kaikkiin huomioväri vahvistamaan työntekijän turvallista liikkumista tiloissa. Asujen ulkonäkö päivitettiin nykyaikaisiksi ja mukavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Myös vaatevaihtoehdot lisääntyivät, uutena tuli esimerkiksi huppari. Uudet vaatteet mahdollistavat myös kerrospukeutumisen, mistä on hyötyä esimerkiksi työskentelylämpötilan muuttuessa päivän aikana.

Uusia vaatteita esittelee laaduntarkkailija Inari Ranta

Uudet vaatteet ovat nyt nimikoidut eli kaikki työntekijät saavat omat, henkilökohtaiset työvaatteensa. Pesula noutaa vaatteet pestäviksi kerran viikossa ja tuo samalla puhtaat vaatevarastoon, josta työntekijät voivat noutaa nimikoidut vaatteensa. Uusien vaatteiden käyttöönoton myötä tehostui siis myös niiden huoltoprosessi.

Miten uudistusprosessi eteni?

Uusien työvaatteiden suunnittelu aloitettiin noin vuosi sitten kartoittamalla sopivat vaatetoimittajat. Niistä mukaan valikoitui kolme, joista vaatevalikoimiin tutustumisen jälkeen jatkoi kaksi. Vaatteiden käyttöä testattiin eri lämpötiloissa

Meira Novan logistiikan työntekijöiden toimesta. Myös niiden toimivuutta pesussa testattiin. Testaajilta kerättiin palautetta, jonka perusteella toimittaja valikoitui. Muutamien mallinvaihdosten jälkeen uudet työvaatteet saatiin käyttöön huhtikuussa.

Vanhat, käytöstä poistetut työvaatteet pyritään hyödyntämään esimerkiksi varavaatteina tai hyväntekeväisyyteen. Rikkinäiset ja käyttökelvottomat vaatteet toimitetaan kierrätykseen.

Millaista palautetta uusista vaatteista on tullut työntekijöiltä?

Uudet vaatteet on otettu ilolla vastaan, ne ovat ulkonäöltään ja käytettävyydeltään tykättyjä. Etenkin huomiovärit ovat saaneet kiitosta.

VASTAAMASSA:

Timo Juvonen

Kunnossapidon suunnittelija

Petri Kanerva

Tuotantopäällikkö

Heidi Soivio

Laatu- ja vastuullisuuskoordinaattori

Oona Puranen

Logistiikkatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu

Teksti: Taija Kivimäki • Kuva: Shutterstock

Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.

KESÄKEITTO on varma kesän merkki

Tuoreet kesäkasvikset maistuvat kesältä täyteläisessä keitossa.

Perinteinen, maitopohjainen kasviskeitto oli Suomen suosituimpia kotiruokia 1940-luvulla. Pula-aikana keiton ainekset peruna, porkkana, kukkakaali ja herneet saatiin omalta kasvimaalta. Suomenruotsalaiset kutsuvatkin keittoa nimellä snålsoppa (snål = pihi). Tämän päivän erilaiset kesäkeittoversiot kutkuttelevat makuhermoja, mutta ydin on edelleen sama eli mahdollisimman tuoreet kesäkasvikset.

Keittojärjestys takaa napakat kasvikset Kesäkasvikset kypsyvät nopeasti ja ne kannattaakin valmistella keittovalmiiksi heti alkuun. Ensimmäiset kattilaan hyppääjät, peruna ja sipulin valkoiset osat, voidaan pyöräyttää voissa ennen nesteen lisäämistä. Porkkanat, kukkakaali ja retiisi ovat seuraavat jonossa, viimeisenä herneet, jotka voi pilkkoa palkoineen, ja tuore pinaatti.

Yksi tapa varmistaa kasvisten sopiva kypsyys, on keittää kaikki kasvikset erikseen, jäähdyttää kukin erä nopeasti, jotta kypsyminen pysähtyy ja koota keitto lopuksi, kun kaikki on valmista.

VINKKI!

Kesäkeitosta saat proteiinirikkaamman version kun lisäät keittoon kikherneitä tai papuja.

Liemi ja yrtit kruunaavat keiton

Keitto voidaan suurustaa lisäämällä vehnäjauhoa maidon joukkoon. Suurustetta ei välttämättä tarvita ja maidon sijaan voidaan liemi maustaa kermalla tai vaikka sulatejuustolla. Osan voista voi säästää lisättäväksi keittoon juuri ennen tarjoilua. Suosittu lisä on myös murustettu sinihomejuusto.

Maukkaat kasvikset eivät kaipaa mausteita suolaa ja musta­ tai valkopippuria enempää. Kasvisfondilla voi täydentää liemen makua, jolloin suolaa ei välttämättä tarvita lainkaan.

Persilja, tilli ja ruohosipuli viimeistelevät keiton niin maun kuin ulkonäön puolesta ja tuore leipä on keiton paras seuralainen.

Tuunaten uusiin makuihin

Retiisi ja pinaatti ovat oiva lisä perinteiseen reseptiin, samoin esimerkiksi parsakaali. Proteiinia saa lisää keittoon kikherneiden tai papujen muodossa.

Sitruunainen kesäkeitto syntyy lisäämällä keittoon sitruunan mehua ja/tai sitruunan kuorta. Savuisuuden ystävä voi tuunata keiton savupaprikalla ja savutofulla. Thaityyliseksi kesäkeitto muuntautuu kookosmaidon, currytahnan ja korianterin avulla.

NOVA TUOTEIDEAT 2024 -ASIAKASTAPAHTUMA

TO 3.10.

Sokos Hotel Tripla, Helsinki

TO 10.10.

Radisson Blu, Oulu

Tule iltapäivän ajaksi maistelemaan herkullisia tuotteita, saamaan inspiraatiota uutuuksista ja viihtymään loistavassa seurassa kollegoiden, yhteistyökumppaneiden ja meiranovalaisten kanssa!

Tapahtumissa on lisäksi äänestys

Vuoden Novatuote -kilpailun voittajasta sekä

Meira Novan oma paviljonki, jossa mukana nettikauppaklinikka ja vastuullisuusinfo. Iltapäivän aikana kuullaan myös mielenkiintoinen tulevaisuusseminaari.

Merkkaa jo päivät kalenteriin, kutsu ilmoittautumislinkillä tulossa alkusyksystä! Tervetuloa mukaan!