Nova 5 2024

MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE

KESÄN MAISTUVAT

liharuoat

PINNALLA

Eläkeläiset mahdollisuuksien kohderyhmänä TRENDI

Jäätelöjälkkäreiden kausi

Sisältää mehevää juustotäytettä sekä paahdettua sipulirouhetta.

Sisältää herkullisen juustoista täytettä ja palvattua kanaa.

Vastuullisuus ytimessä

Julkaisimme vastuullisuuskatsauksemme vuodelta 2023 maaliskuun lopussa, joten nyt on sopiva hetki pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin, arvioida kuljettua matkaa ja samalla suunnata katseemme kohti tulevaisuutta. Meira Novalle vuosi 2023 merkitsi vahvaa kehitystä ja uudistumista. Liikevaihtomme kasvoi ja palasi koronaa edeltävälle tasolle, saimme uusia asiakkaita ja vahvistimme markkina-asemaamme ja -osuuttamme. Tämä kehitys ei kuitenkaan ollut sattumaa, vaan se oli tulosta pitkäjänteisestä työstä ja sitoutumisesta.

Vastuullisuus on olennainen osa liiketoimintaamme. Laatu ja luotettavuus ovat foodservice-alan tukkukaupassa välttämättömiä ominaisuuksia, joista emme tingi. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali jo vuonna 2025, ja vuosi 2023 oli merkittävä askel kohti tätä tavoitetta. Siirryimme käyttämään fossiilitonta energiaa ja saavutimme päästöttömyyden tammikuussa 2024. Lisäksi olemme kehittäneet toimintatapojamme ja kouluttaneet henkilöstöämme varmistaaksemme, että voimme tarjota asiakkaillemme vastuullisia ja kestäviä vaihtoehtoja sekä nyt että tulevaisuudessa.

Toimintaympäristö on ollut viime vuosina haastava, mutta asiakkaamme ovat selvinneet haasteista kohtuullisesti ja katsovat nyt rohkeasti tulevaisuuteen. Meira Novalle tämä tarkoittaa entistäkin tiiviimpää yhteistyötä asiakkaidemme ja tavarantoimittajiemme kanssa sekä jatkuvaa kehitystä ja innovaatiota.

Vuoden 2023 keskeinen tavoitteemme oli asiakashyödyn kasvattaminen ja saavutimmekin tässä merkittävää edistystä. Asiakastyytyväisyys koheni havaittavasti ja myös tavarantoimittajakysely antoi meille entistä parempia arvosanoja. Olemme aktiivisella panostuksella kehittäneet asiakas- ja toimittajahallintamalliamme sekä uudistaneet koko asiakashallintajärjestelmämme, mitkä ovat osaltaan tukeneet näitä myönteisiä tuloksia.

Vastuullisuus ei ole ainoastaan yrityksemme velvollisuus, vaan se on yhteinen matka, johon kutsutaan kaikki mukaan. Tänä vuonna yhtenä painopisteenä on vastuullisuusraportoinnin edelleen kehittäminen, sillä vaatimustaso kasvaa merkittävästi. Vaikka kaikesta tekemisestä ei ole aina suoraa liiketoiminnallista hyötyä, teemme asiat niin hyvin kuin vain osaamme, sillä haluamme jatkossakin olla luotettava kumppani asiakkaillemme ja vastuullinen toimija yhteiskunnassa.

Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme, tavarantoimittajiamme ja henkilöstöämme hyvistä tuloksista ja menestyksestä. Matka on kuitenkin vielä kesken, joten tekemistä riittää.

Yhdessä voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta!

Vastuullisuus ei ole ainoastaan yrityksemme velvollisuus, vaan se on yhteinen matka, johon kutsutaan kaikki mukaan.” Pasi Berggren, toimitusjohtaja

Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!

NOVA TUOTEIDEAT LOKAKUUSSA

Meira Novan asiakastapahtuma Nova Tuoteideat järjestetään kahdella paikkakunnalla: Helsingissä 3.10. ja Oulussa 10.10. Merkkaa jo kalenteriin, lisätietoa tulossa!

SEURAAASSA NUMEROSSA:

Teema-palstalla esitellään poimintoja napostelutuotteiden valikoimasta. Numero 6/24 ilmestyy 5.6.

Ota tilanne haltuusi –lautasliina kerrallaan

MN 5002238 MN 5002232

Säästä aikaa ja vähennä jätemäärää Tork Xpressnapin avulla Tork Xpressnapin® yksi kerrallaan -annostelu vähentää lautasliinojen kulutusta vähintään 25 % verrattuna perinteisiin lautasliina-annostelijoihin. Aikaa kuluu vähemmän täyttämiseen, ja myös henkilöstön vaivaa säästyy tämän paremman, helppokäyttöisen annostelijan ansiosta. Käy lukemassa lisää osoitteessa tork.fi/xpressnap

Tork, an Essity brand

Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae

18

TEEMA

Lihalla on edelleen vankka asema suomalaisten ruokalautasilla

24 KUMPPANI

Jalofoods luo Suomeen tofukulttuuria

JULKAISIJA: Meira Nova Oy

SOK-yhtymä

Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500

Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.

29 GALLUP

Kerrotko ravintolakäynnistäsi somessa?

PÄÄTOIMITTAJA

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

TOIMITUSNEUVOSTO

Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi

TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET

Leena Honkaniemi

Puh. 010 76 86507 leena.honkaniemi@meiranova.fi

36

NÄIN MEILLÄ

Sokos Hotel Tapiola Garden uudistui raikkaasti

KONSEPTI JA TAITTO Avidly

PAINOPAIKKA Grano

OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET

Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586

tiina.liimatainen@meiranova.fi

ISSN 2323-9913 (Painettu)

ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)

Salaattipöydän

suosikit

Oletko tutustunut jo kattavaan salaattivalikoimaamme?

Löydät valikoimastamme sopivia vaihtoehtoja jokaiseen ruokailutilanteeseen.

Uusin salaattipöydän herkku Vihreä Coleslaw toimii grilliruuan kaverina, toastin välissä tai aamiaispöydän kunkkuna.

Salaattimme ovat valmiita tarjolle sellaisenaan. Kevyesti tuunaamalla saat lisää vaihtelua, väriä ja makua.

37504

Vihreä Coleslaw 2,0 kg G L LO

MILLOIN MAAILMALLA SYÖDÄÄN?

Teksti: Terhi Paavola

Espanjassa nousi kohu, kun ministeri suunnitteli muuttavansa ravintoloiden aukioloaikoja. Se kertoo siitä, että ruokailuajoilla ja niiden myötä myös ravintoloiden aukioloajoilla on pitkät ja syvät kulttuuriset perinteet. Mihin kellonaikaan eri puolilla maailmaa sitten syödään?

AIKAISTEN AIKOJEN YHDYSVALLAT

Yhdysvalloissa syödään illallista melko aikaisin eli kello 18–20 aikaan. Ravintolaillalliset voivat usein alkaa jopa kello 17. Viikonloppuisin Yhdysvalloissa on kuitenkin tyypillistä käydä ravintolassa sunnuntaibrunssilla, joita tarjoillaan usein kello 10–14.

SÄÄNNÖLLISTEN RYTMIEN POHJOISMAAT

Pohjoismaat ovat tunnettuja säännöllisestä ruokarytmistä. Aamiaista nautitaan varhain ja se on usein runsas. Lounaalle mennään niin työpaikoilla kuin koulussa kello 11 jälkeen. Illallinen nautitaan heti töiden päätyttyä eli klo 17 ja 18 välillä. Myös ravintolaillalliset nautitaan melko varhain eli tavallisin aika on kello 18–20. Kesä on Pohjoismaissakin rentoutumisen aikaa, jolloin myös ruoka-ajoista joustetaan. Pitkien kesäiltojen aikaan myös illallisaika siirtyy myöhäisemmäksi ja se saatetaan aloittaa vasta kello 20 jälkeen.

SIESTA SIIRTÄÄ ILLALLISAIKAA

Useissa Välimeren maissa vietetään iltapäivän kuumuudessa siestaa. Kun illan tullen viilenee, tehdään töitä ja niiden jälkeen nautitaan illallinen. Lounas nautitaan usein vasta kello 14 aikoihin ja tyypillinen illallisaika on kello 21 jälkeen. Ravintolat ovatkin pienemmillä paikkakunnilla usein kiinni kello 15–18.

MONINAINEN LATINALAINEN AMERIKKA

Etelä-Amerikka on pitkä mantere, joten ruokailuajat eri maissa ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi Argentiinassa illallinen aloitetaan usein vasta kello 21 jälkeen. Sen sijaan Meksikossa illallisestaan usein jo kello 18–20. Erityisesti viikonloppuisin ravintolaillalliset ovat suosittuja.

JOUSTAVA KATUKEITTIÖIDEN AASIA

Useissa Aasian maissa katukeittiöt ovat suosittuja. Ne tuovat myös joustavuutta ruokailuaikoihin. Kiinassa ja Japanissa ravintolaillallinen nautitaan tavallisesti kello 18–20. Viikonloppuisin perheet puolestaan suosivat ravintolalounaita, jotka alkavat tavallisesti puoliltapäivin.

PIHVITIMME PARHAAT PALAT

Pihvitimme parhaat palat perhetilojemme antimista, jotta sinä voit tarjota asiakkaillesi kunnon naudan sisäfileepihvejä.

Toimitamme sinulle laadukkaan kotimaisen lihan valmiiksi leikattuna ja putsattuna määräpainopihvinä. Sinun hoidettavaksesi jää lopulta se tärkein vaihe: pihvin paistaminen.

Meira Novan Snellman pihvivalikoima:

Tuore

12101 Naudan sisäfileepihvi 5 x n. 150g

12102 Naudan sisäfileepihvi 5 x n. 180g

12103 Naudan sisäfileepihvi 5 x n. 200g Pakaste

1006780 Naudan sisäfileepihvi 5 x n. 150g

1006948 Naudan sisäfileepihvi 5 x n. 180g

1006949 Naudan sisäfileepihvi 5 x n. 200g

Katso lisätietoja tuotteista www.snellmanpro.fi

Suomen tykätyimmät ruuat

Kolumni-palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista kolmen eri ruoasta kiinnostuneen kirjoittajan näkökulmasta.

Yhteispeliä

oiraa ulkoiluttaessa kuljen usein pienen, sivukadulla sijaitsevan viinituvan ohitse. Lukaalin sisustustyyli on peräisin 60-luvulta ja askeettinen miljöö on houkuttanut sinne kautta vuosien TV-tiimejä kuvaamaan dekkarisarjojen kapakkakohtauksia.

Tuntui ikävältä, kun pitkään jatkuneet koronasulkutoimenpiteet uuvuttivat korttelikrouvin pitäjän ja paikka suljettiin. Taas hävisi pala omanlaista wieniläiskulttuuria, harmittelin. Pian kuitenkin löytyi uusi omistaja, joka uudisti Gasthaus-konseptin, mutta säilytti viinituvan hengen ja retrotunnelman. Nyt tiloissa soi iltaisin livemusiikki, tapahtumia ja tempauksia järjestetään ja merkkipäiviä juhlistetaan siinä missä karnevaalejakin. Viikonloppuisin Pubquiz-pubivisailut vetävät väkeä mitte -

Wienin krouveissa jyllää tällä hetkellä suoranainen tietokilpailubuumi. Kun kymmenet ravintolat tarjoavat aivojumppaa arviolta 10 000:lle ratkojalle, voidaan jo puhua ilmiöstä. Trendi on yllättänyt alan kehitystä kiinnostuneena seuraavan Österreichische Quiz-Verband-tietokilpailuyhdistyksenkin.

Vuosituhannen vaihteessa Englannista rantautui Manner-Eurooppaan uudenlainen idea: pubeissa ruvettiin järjestämään tietovisailuja ryhmille ja pöytäseurueille. Kilpailut pistivät vauhtia usein turhan mielikuvituksettomiksi jähmettyneisiin vapaailtoihin. Ikuisille kantapaikkojen huvituksille – TV-ruudulle, dartsille ja biljardille–

Itävallassa kilpailut otettiin innolla vastaan, vaikka täällä aluksi päästiinkin kisaamaan pelkästään englanniksi. Visailun formaatit olivat näet tuolloin vielä tuontitavaraa. Kieli vaihtui saksaksi vasta vuonna 2004, kun täkäläisiä, omiakin kilpailumuotoja ruvettiin kehittämään. Formaattien tiimityöhön ja yhteispeliin pohjaava perus-

Ensimmäiset pubivisailut olivat (kielitaitoisten) opiskelijoiden illanvietto-ohjelmaa. Uuden buumin tietokilpailut

kiinnostavat nyt kaiken ikäisiä ja peliporukkaan kelpuutetaan yhden asian ekspertit yhtä hyvin kuin besserwisseritkin. Mittelöiden palkinnot olivat – ja ovat yhä – muodollisen vaatimattomia, monesti pelkän oluttuopillisen tai leffalipun arvoisia lahjakortteja. Tiimit, jotka päihittävät kanssakilpailijansa huippupisteillä, saattavat tosin kahmaista kotiin parin sadan euron jättipottejakin.

Tuntuvista voittosummista haaveilevat tietoniekat ilmoittautuvat mieluummin ehdokkaiksi television kisoihin. Haluatko miljonääriksi -ohjelman saksalaisversio on pyörinyt sikäläisillä kanavilla jo neljännesvuosisadan. Juontajakin on pysynyt alusta asti samana. Itävallassa showta on vetänyt jo parikymmentä vuotta kotiseutunsa murteella puheleva, entinen alppihiihtotähti. Katsojia ohjelmilla riittää. Olohuoneen sohvaltahan oikeat vastaukset täräytetään alta aikayksikön.

Täkäläiset telkkarikanavat suoltavat ilmoille tietokilpailuja lähes päivittäin. On leikkimielisiä, alkuillan viihdevisailuja tai viikonlopun suurtuotantoja, joissa mittelöivät niin tavikset kuin julkkikset, keskenään tai toisiaan haastaen, miten milloinkin. Matit-ja-Maijat voivat ansaita nokkeluudellaan sievoisia summia arkisissakin TV-visailuissa. Voittoja haalivat kuuluisuudet lahjoittavat sen sijaan aina palkintorahansa valitsemiinsa, lähetyksissä mainittaviin hyväntekeväisyyskohteisiin.

Wienissä pohditaan, miksi pubivisailut ovat yhtäkkiä saavuttaneet niin suuren suosion. Syy on pandemiassa, sanotaan. Itävallan epätavallisen tiukat koronakiellot sulkivat yhteiskunnan kuukausiksi miltei kokonaan. Kaikki pysähtyi. Oli vain etätöitä, etäkoulua ja yksinäistä etäelämää. Nyt koetaan koronan jälkeistä riemua ja liikkumisen vapautta. Ravintolat, baarit, ja pubit ovat taas täyttyneet puheensorinalla, kun ihmiset istuvat nokakkain nauttimassa toistensa seurasta.

Wienin terassikesän avautuessa kilpailut pannaan jäähylle. Vasta lokakuussa, kun kellot siirretään takaisin talviaikaan, sisätiloissa ruvetaan taas visailemaan.

jyllää tällä

hetkellä suoranainen tietokilpailubuumi

KAARINA GOLDBERG

Itävallassa asuva kirjailija Kaarina Goldberg tarkastelee kolumnissaan Euroopan tapoja ja tuulahduksia.

LEIVÄN KOTIMAISUUS

KULUTTAJILLE

TÄRKEÄÄ

Yhä useampi kuluttaja kiinnittää leipää ostaessaan huomiota leivän alkuperään. Leipätiedotuksen alkuvuonna 2024 tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät leivän kotimaisuutta heti maun jälkeen toiseksi tärkeimpänä valintakriteerinä.

Leivän kulutus on ollut pitkään samalla tasolla. Leipätiedotuksen mukaan suomalaiset syövät leipää reilut 40 kiloa vuodessa. Tämä tarkoittaa päivässä noin 3-4 tuoreleipäviipaletta tai noin 10-11 viipaletta näkkileipää tai hapankorppua. Kotimaisen leivän osuus syödystä leivästä on reilu 80 prosenttia. leipatiedotus.fi

Viime vuoden luonnonmarjamarkkina pieneni

Vuoden 2023 luonnonmarjasato Suomessa oli keskinkertainen ja sienten sato erittäin vaihteleva, kertoo Ruokavirasto. Puolukkaa ja herkkutattia kerättiin myyntiin eniten. Rouskujen ja keltavahveroiden myynti kasvoi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2023 mustikkasato oli huono Lappia lukuun ottamatta. Puolukan sato oli kohtalainen ja lakkasato oli enintään keskinkertainen. Kaikkien luonnonmarjojen kilohinta nousi ja luonnonsienten kilohinta laski edellisvuodesta.

Luonnonmarjojen ja -sienten kokonaistulo romahti yli 46 prosenttia edellisvuodesta vajaaseen 12 miljoonaan euroon. Eniten väheni luonnonmarjojen poimintatulo. Vuosittain vaihtelevan satotason lisäksi tähän vaikutti ulkomaisten marjanpoimijoiden määrän väheneminen puoleen edellisvuodesta. Kaikilta toimijoilta ei myöskään saatu vastaustietoja. ruokavirasto.fi

Kuluttajat kannattavat omavaraisuutta, mutta lisähintaa ei haluta maksaa

Ruoan hinnan nopea nousu on muuttanut selvästi kuluttajien ostoja kulutuskäyttäytymistä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin tutkimushankkeessa toteutettu kuluttajakysely. Tutkimuksessa tehdyn kuluttajakyselyn mukaan iso osa kuluttajista arvostaa kotimaista ruoantuotantoa, pitää tärkeänä omavaraisuutta ja kantaa huolta oikeudenmukaisesta tulonjaosta ruokaketjussa. Aivan yhtä monet eivät kuitenkaan ole halukkaita maksamaan elintarvikkeista korkeampia kuluttajahintoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Peräti 77 prosenttia vastaajista piti tärkeänä sitä, että Suomi on mahdollisimman omavarainen ruoantuotannossa. Vastaajille ei myöskään ollut samantekevää, ovatko ostetut tuotteet suomalaisia vai tuontituotteita. Mutta vain 55 prosenttia hyväksyi, että ruoka voi maksaa enemmän, jos se varmistaa elintarvikkeiden saatavuuden kriisitilanteissa. Tätä mieltä olivat useammin vanhemmat kuin nuoremmat ikäluokat. ptt.fi

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA unohdetusta kohderyhmästä

Monet eläkeläiset ovat entistä parempikuntoisempia ja varakkaampia. Ravintolapalveluille tämä luo mahdollisuuksia uudenlaiseen asiakaskuntaan. Kohderyhmä on kuitenkin tunnettava, ennen kuin sen saa houkuteltua ravintolansa ovesta sisään.

Mari Cadaut • Kuvitus: Shutterstock

Kulutustutkija, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska muistuttaa heti aluksi, että eläkeläisiä ei voi niputtaa yhtenäiseksi kuluttajaryhmäksi. Eläkeläisskaalaan mahtuu kaikkea alle 65-vuotiaista hyvätuloisista ja -kuntoisista yli 90-vuotiaisiin hoivapalveluiden asiakkaisiin.

”Eläkeläisiä voi yhä vähemmän niputtaa stereotyyppiseen kategoriaan, jossa eletään säästäväisesti, ei kuluteta mihinkään ja annetaan rahaa lapsille ja lapsenlapsille. Iäkkäiden asenne kuluttamista ja säästämistä kohtaan ei eroa muun väestön asenteista. Siinä, mihin kulutetaan, on tietysti erilaisia painotuksia.”

Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeläisten tulotaso suhteessa työllisten tuloihin on 77 prosenttia, ja suhde on pysynyt melko ennallaan viime vuosikymmeninä. Muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin. Tulotaso kuitenkin luonnollisesti vaihtelee samalla tavalla kuin muussakin väestössä.

”Eläkeläisiin eivät välttämättä vaikuta enää esimerkiksi lainan korot, jotka muulla väestöllä saattavat vaikuttaa paljonkin. Yleisesti ottaen ikääntyvät kuluttajat kuluttavat paljon kotiinsa, mökkeihin, ajoneuvoihin ja veneisiin. Matkailuun ei käytetä yhtä paljon rahaa kuin esimerkiksi lapsiperheissä, eivätkä vanhemmat ikäpolvet oikein osaa ostaa palveluja erimerkiksi kotiin”, Wilska kertoo.

Uskollisia kuluttajia

Muuttuvat kulutustavat

Juuri aiempi tottumus on Wilskankin mukaan avainasemassa, kun mietitään tuleville eläkeläisille tarjottavia palveluita ja tuotteita.

”Se, millaista elämää on tähän saakka elänyt, vaikuttaa paljon siihen, miten elää tulevaisuudessa. Pian alkavat eläköityä vähitellen jo sellaiset ikäluokat, jotka ovat lähes koko ikänsä eläneet kulutusyhteiskunnassa. Eiväthän he sitä kulutustaan yhtäkkiä eläkkeelle jäädessään lopeta!”

Ikäluokkaan ja aiempiin tottumuksiin liittyvät myös eläkeikäisten tavat käyttää ravintolapalveluja. Vanhimmat ikäluokat eivät ole eläneet Suomen suhteellisen nuoren ravintolakulttuurin aikaa nuoruudessaan tai aktiivisimmassa työiässään. Samoin asenteeseen vaikuttaa myös asuinpaikka: Suomesta on puuttunut – ja puuttuu yhä – maaseudun ravintolakulttuuri. Ravintola oli pitkään synnin pesä ja juottola, ja vanhat asenteet näkyvät niiden parissa kasvaneiden kulutustavoissa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – samalla, kun ala kärsii nousseista kustannuksista ja asiakkaiden ostovoiman heikentymisestä.

Ikääntyvät eivät juokse trendien perässä, mikä tekee heistä hyvin uskollisia kuluttajia.

”Eläkeläiset kärsivät nousseista kustannuksista ja leikkauksista vähemmän kuin nuoret ihmiset ja lapsiperheet, joihin suuri osa tämän hetken leikkauksista kohdistuu. Tavallaan siis muuhun väestöön verrattuna iäkkäämmillä olisi nuoria enemmän varaa käyttää ravintoloissa. Mutta jos katsotaan taas tilastoja, niin aika hitaasti eläkeläisten ravintolakulutus on kasvanut verrattuna nuorempiin”, Wilska mainitsee.

Ikääntyvät unohdetaan monesti yrityksen tuotteita ja palveluja myytäessä ja markkinoitaessa. Samalla saatetaan menettää hyvin uskollinen asiakaskunta.

”Tosi moni tuntuu ajattelevan, ettei tähän ikäryhmään kannata panostaa, koska he eivät ole innovatiivisia ja trendikkäitä kuluttajia. Heihin panostaminen olisi kuitenkin tavallaan helpompaakin: ikääntyvät tietävät, mitä haluavat ja fakta on, lähitulevaisuudessa eläkeläiset ovat yhä vauraampia”, Wilska huomauttaa.

Wilskan mukaan se, että ikääntyvät eivät juokse trendien perässä, tekee heistä hyvin uskollisia kuluttajia. Niinpä myös ravintola- ja ruokapalveluita tarjoavien kannattaisi katsoa omaa tarjontaansa myös tämän kohderyhmän silmin. Esimerkiksi tietotyöstä eläköityvät ovat hyvin tottuneita käyttämään lounasravintolapalveluita, eikä eläkkeelle jääminen tarkoita välttämättä sitä, että lounaat syödään jatkossa oman ruokapöydän ääressä.

Iäkkäiden lifestyle-markkinat kuntoon

Yksi syy ravintolakulutuksen pienuudessa voi löytyä siitä, ettei eläkeläisiä pidetä kiinnostavana kohderyhmänä. Niin ravintoloiden kuin muidenkin tuotteiden markkinoinnissa ikäryhmä ohitetaan usein lähes kokonaan.

”He näkyvät yritysten kohdeyleisönä minusta todella vähän ottaen huomioon heidän ostovoimansa. Tuntuu, että yleensäkin ollaan tosi vähän kiinnostuneita siitä, mitä iäkkäät ajattelevat – kyselytutkimuksetkin loppuvat tyypillisesti ihan viimeistään 75-vuotiaiden ikäryhmään”, Wilska sanoo.

”Mainoksissakin vierastetaan ikääntyviä malleja, ellei kaupata tuotteita, jotka on nimenomaan kohdistettu ikääntyville. Kaikki tuntuvat olevan kiinnostuneita ainoastaan siitä, miten harvalukuinen Z-sukupolvi ajattelee asioista. Heitä on kuitenkin ihan äärettömän vähän verrattuna tähän isoon ikääntyvään sukupolveen.”

Teksti:

Wilska muistuttaa, että yli 50-vuotiaat haluavat nuorempiin identifioitumisen sijaan vertautua omanikäisiinsä. Siihen nähden markkinointi laahaa perässä. Jos haluaa hyvin toimeentulevia eläkeläisiä asiakkaikseen, tarvitaan viesti, joka houkuttelee juuri heitä.

Tarjonta kuntoon

Wilska sanoo, että järkevän hintainen, mutta laadukas ja palveleva ravintolatarjonta pitäisi saada iäkkäämmälle kohderyhmälle kuntoon.

”Minulla on tuntuma, että street food- ja pikaruokapaikat ovat erityisesti lisääntyneet ympäri maata. Uskoisin, että eläkeläisiä houkuttaisivat erityisesti hyvät ruokapaikat; tämä kuluttajaryhmä haluaa laatua. Olisi oltava laadukkaita matalan kynnyksen ravintoloita joka puolella.”

Lounastarjonnassa voisi Wilskan mukaan pärjätä hyvin, jos tarjoaisi ruokaa saavutettavasti ja kohtuullisen edullisesti. Myös erilaiset hävikkiruokatarjonnat puhuttelevat ikääntyneitä.

”Eläkeläisten keskuudessa ovat äärimmäisen suosittuja olleet esimerkiksi kouluruokailuylijäämät. Eläkeläiset saattavat tulla mielellään myös lounasravintolaan katsomaan, onko ruokaa jäänyt, mutta tarjonnan täytyy silloin olla hyvin kohtuuhintaista, kun kyseessä ei ole enää työsuhde-etu,” Wilska muistuttaa.

Wilska kertoo, että eläkeläisten ikäluokka on ekologisempaa kuin työikäiset. Niinpä esimerkiksi juuri hävikkiruoan tarjoaminen voisi olla hyvä tapa houkutella iäkkäämpiä asiakkaita. ”55–65 vuoden iässä näkyy jo ekologisen ajattelun nousu ja se kasvaa, mitä vanhemmaksi henkilö tulee.”

Palvelua ja tuotteistamista

Palvelun avulla ravintola voi erottautua edukseen.

”On ihan leimallinen piirre ikääntyneissä, että he haluavat palvelua. Siihen kannattaa mahdollisuuksien rajoissa panostaa. Aikamme on mennyt aika itsepalvelupainotteiseksi, sovellusten kanssa toimimiseksi. Totta kai ikääntyvissä on myös sellaisia, jotka ovat erittäin hyvin perillä kaikesta, mutta mitä vanhempaan ikäryhmään mennään, sitä vähemmän he ovat sisällä tässä digiyhteiskunnassa.”

Tällä hetkellä eläköityvät eivät ole vielä kasvaneet nopeasti vaihtuvassa ravintolakulttuurissa. Niinpä monet konseptit, kuten vaikka jaettavat pikkuannokset, sovellusten kautta ravintolassa tilaaminen tai patonkitäytteiden itse tuunaaminen eivät ole heille luontaisia, tai edes kiinnostavia valintoja. Tuotevalikoiman täytyy olla selkeä ja helppo.

”Eivät he ole tottuneet tee se itse -meininkiin, jossa vaikkapa kootaan ruoka erilaisista osasista itse. Heitä houkuttaa todennäköisemmin hiukan perinteisempi tarjonta ja helpot valinnat – se että ammattilainen on miettinyt annoksen valmiiksi,” Wilska pohtii.

Tilanne saattaa kuitenkin muuttua jo nopeastikin.

”Viiden vuoden päästä eläköityvät ovatkin jo sitten ihan eri juttu. 80-luvun kulutusjuhla tapahtui niin nopeasti ja 90-luvun loppu ja 2000-luvun alku oli ihan valtavaa matkailun ja ravintolakulutuksen kasvun aikaa. Kun 60-luvun loppupuolella syntyneet alkavat eläköityä, myös eläkeläisten ravintolapalveluiden käytössä voi tapahtua tosi iso murros.”

Yli 50-vuotiaat haluavat nuorempiin identifioitumisen sijaan vertautua omanikäisiinsä.

professori Terhi-Anna Wilska

Jutun lähteenä on käytetty myös julkaisua Eläketurvakeskuksen tutkimuksia : 06/2022. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo: kehitys vuosina 1995–2020.

TÄYTELÄISET PULJONKI KASTIKKEET HETI KÄYTTÖVALMIINA

Béarnaise Classic

1 l tetra

Meira Nova 1117122 EAN 6416796729720

Kermainen

Äyriäiskastike

1 l tetra

Meira Nova 35269 EAN 7613287534507

Cheddarjuustokastike

1 l tetra

Meira Nova 1117185 EAN 6416796727580

Luumutomaattikastike

1 l tetra

Meira Nova 111971 EAN 6416796729140

Hollandaise Classic

1 l tetra

Meira Nova 1117118 EAN 6416796729904

Madeirakastike

1 l tetra

Meira Nova 33415 EAN 7613039506226

Puljonki Oy

Vepsänjoentie 10, 83900 Juuka Asiakaspalvelu p. +358 (0)20 766 1160

Keittiömestarin

Punaviinikastike

1 l tetra

Meira Nova 111979 EAN 6416796728693

Pippurikastike

1 l tetra

Meira Nova 1117179 EAN 6416796727559

Kermainen

Paprikakastike

1 l tetra

Meira Nova 35249 EAN 7613287650696

Punaviinikastike

1 l tetra

Meira Nova 1119304 EAN 6416796727306

KESÄN HURMAAVAT UUTUUDET

Meiranovalaisia vastuullisuustekoja kohti parempaa paikkaa.

TYÖMATKAT PÄÄSTÖTTÖMIKSI

Meira Nova kannustaa henkilöstöään päästöttömään työmatkaliikenteeseen tarjoamalla tarvittavat olosuhteet matkan taittamiseen pyörällä tai sähköautolla.

Teksti: Sini Tuovinen

Parkkipaikkauudistuksen yhteydessä rakennettiin lukittava pyöräkatos, jossa henkilöstö voi turvallisesti säilyttää polkupyörän ja tarvittaessa ladata sähköpyörän tai -potkulaudan. Lataussähköstä ei veloiteta. Työmatkapyöräilyn jälkeen työntekijällä on käytössään sosiaalitilat, jossa on suihku ja lukittava kaappi.

Pysäköintialueelle on asennettu kymmenen latauspaikkaa sähkö- ja hybridiautojen lataukselle. Lataus toimii ABC-mobiilisovelluksella ja lataussähkö veloitetaan sovelluksen kautta.

Näillä toimilla pyritään vaikuttamaan scope 3 työmatkaliikenteestä aiheutuvien päästöjen vähenemiseen.

Sähköpyörän lataussähköstä ei veloiteta.

G rilliin lihaa ja makkaraa

Liharuoka maistuu edelleen suomalaisille. Grillissä lihoihin ja makkaroihin saa rapean pinnan ja herkullista makua.

Teksti ja ruoat: Sanna Maikkula Kuvat: Kristian Ahlroth

Lihalla näyttäisi olevan vakaa asema suomalaisten ruokalautasilla. Viimeisen vuoden aikana useamman julkaistun tutkimuksen mukaan asennoituminen lihaan on pysynyt ennallaan tai jopa siirtynyt viimeisen kolmen vuoden aikana takaisin lihaa suosivaan suuntaan. Siipikarja ja siitä valmistetut tuotteet taas jatkavat kasvuaan isojen trendien ajamina. Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa. Olipa kyse naudasta, lampaasta, riistasta tai porsaanlihasta, mahtuu sitä lautaselle siis 50 grammaa päivässä, jos lihaa söisi päivittäin. Siipikarjanlihalle ei ole määrällistä suositusta, mutta sen osuutta ei tulisi lisätä nykyisestä.

Siipikarja

ja siitä valmistetut tuotteet jatkavat kasvuaan.”

Suositusten mukaisesti nautittuna liha helpottaa ruokavalion koostamista monipuoliseksi, sisältäähän liha hyvälaatuista proteiinia, B-vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä. Siipikarjanlihassa rasvan laatu on lisäksi hyvä. Lihavalmisteet, kuten makkarat, leikkeleet ja pekoni kuuluvat suosituksissa ruokavalion sattumiin, joilla on paikkansa enemmän juhlassa kuin arjessa. Vastuullisuusnäkökulmasta lihavalmisteet ovat eläimen hyötykäyttöä, koska niissä hyödynnetään ruhonosia, joille on vähemmän kysyntää muuten.

Suomalaiset grillikansana

Grillaaminen ja avotulella paahtaminen ovat olennainen osa suomalaista kesää. Historiallisesti tarkasteltuna grillaus ei kuitenkaan ole kuulunut ruokaperinteeseemme. Grillit alkoivat yleistyä Suomessa vasta 1960- ja 1970-luvuilla, kun lehtien ruokakuvissa alkoi näkyä enenevissä määrin grillausta. Grillaaminen rinnastettiin Suomessa nopeasti nuotiolla paahtamiseen ja halstraamiseen, joita meillä oli tehty jo aiemmin. Nuotioita ei ole kuitenkaan juurikaan käytetty ruoanlaittoon metsäretkiä ja erätulia lukuun ottamatta. Tulta on toki käytetty ruoanlaitossa hellojen ja uunien lämmittämiseen, ja parilointikin on ollut tuttua. Suomalaiset ovat kuitenkin etupäässä keittäneet, eli olemme siis enemmän keittäjäkansaa kuin paistajakansaa.

Kypsyydellä on väliä

Grillin lämpö houkuttelee lihoista mehevät aromit esiin. Lihaa voi grillata vikkelästi tai haudutella pidempään. Pihvit ja vartaat kypsyvät grillissä nopeasti suoralla lämmöllä, kun taas entrecôte ja kassler viihtyvät pitkään miedossa epäsuorassa lämmössä. Lihan grillauksessa nyrkkisääntö on grillata ensin kunnon väri pintaan suoralla lämmöllä ja kypsen-

HYVÄN MARINADIN KAAVA

Grillimarinadin perusohje on helppo: yhtä paljon ruokaöljyä ja jotain hapokasta nestettä. Sitten maun mukaan makeutta sekä ripaus suolaa ja pippuria. Hyvässä marinadissa maistuvat viisi perusmakua.

• Suolainen: suola, soijakastike tai kaprikset korostavat ruoan makua

• Makea: sokeri, hunaja, siirappi tai makea balsamiviinietikka tasapainottavat muita makuja

• Hapan: sitrusmehu, raparperisose, viinietikka, olut, viini tai tomaattipyree korostavat makua

• Karvas: pippuri, sipuli, valkosipuli ja chili antavat ryhtiä

• Umami: ruokaöljyt pyöristävät makua ja mehevöittävät rakennetta

Raakamakkarat vaativat koosta riippuen noin 10–20 minuutin grillauksen.”

tää liha sitten haluttuun kypsyysasteeseen epäsuoralla lämmöllä. Siipikarjanlihan kanssa kannattaa toimia toisinpäin.

Naudanliha on kypsyydeltään medium, kun liha on kimmoisaa ja sen pintaan nousee lihasnestettä tai sisälämpötila on 53–56 astetta. Broileri ja porsas on syytä grillata kunnolla kypsiksi, mutta ei kuitenkaan rutikuiviksi. Kypsinä näiden lihojen pintaan tihkuva neste on kirkasta ja liha vaaleaa. Kypsä broileri on sisältä noin 75-asteista, porsas 70-asteista.

Makkaraa grillatessa on oleellista erottaa toisistaan kypsät ja raakamakkarat. Kypsille makkaroille riittää lämmitys ja kauniit grilliraidat, kun taas raakamakkarat vaativat koosta riippuen noin 10–20 minuutin grillauksen, jotta ne kypsyvät.

Mitä tahansa lihaa grillaakaan, on sen hyvä antaa vetäytyä hetki grillistä ottamisen jälkeen. Näin lihan ulkopinnan ja sisäosien lämpötila tasaantuu.

POIMINTA MEIRA NOVAN LIHATUOTTEIDEN VALIKOIMASTA:

Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme

1327

Broilerin paistileike miedosti suolattu n. 80g/n.3kg Atria

38782

Naudan bavette n.2kg Atria

16826

Amerikanpekoni viipale 12g/n.2,3kg HKScan

1319

Kanan sisäfilee miedosti suolattu 45-65g/n.3kg Atria

36048

Naudan jauhettu burgerliha 20% 2kg Atria

32967

Takuumurea naudan petite tender n.1kg HKScan

37033

Marinoitu kasslerpihvi n. 120g/2,4kg Atria

32730 Naudan entrecote n.2,6kg HKScan

1007398

Korpela porsaan lehtipihvi pakaste n.200g/8kg Landeli Group

NÄIN

KOOTAAN PIHVIANNOS

Pihvi ansaitsee paikkansa annoksen kruununa, joten hieno liha kannattaa laittaa esimerkiksi kastikkeen ja kasvisten päälle. Pihvistä valuva lihasneste on tummaa, joten perunasoseen tai muiden vaaleiden lisukkeiden päälle ei pihviä kannata asettaa. Lisukkeiden ja kastikkeiden tulee olla todella kuumia, sillä etenkään medium-kypsä pihvi ei koskaan ole kovin kuuma.

Tärkeää on myös, että lautanen on kunnolla lämmitetty.

Annokseen on hyvä lisätä myös rapeutta, kuten pekonia, leivänmuruja tai jotakin friteerattua, jotta pehmeä pihvi saa suutuntumassa vastapainoa.

7962

Englannin pekoni viipale 17-21g/n.1,6kg Atria

34072

Kariniemen kanan koipireisi luuton n.220g/n.4kg HKScan

1005226

Porsaan poskiliha ylikypsä pakaste 5 x n.2kg Snellman

11080

Takuumurea naudan ulkofilee marmori n.4kg Atria

2511

Viljaporsas ylikypsä kylki n.2,5kg HKScan

1006780

Naudan sisäfileepihvi pakaste 5 x 5 x n.150g Snellman

1006064

Porsaan ribs BBQ kypsä pakaste 4kg Vehmaan Maut

5274

HK Maakarit Huberin huilu grillimakkara n.110g/n.2kg HKScan

38751

Wotkin’s Hampurin grilleri 5 x 350g

Lihatukku Veijo Votkin

1007423

Smokehouse spicy chicken pakaste 4 x n.1,8kg Veljekset Mattila

6444

HK Maakarit Baijerin Günther grillimakkara 2kg HKScan

38752

Wotkin’s mustaleima valkosipuli raakamakkara 2 x 240g Lihatukku Veijo Votkin

1007422

Smokehouse brisket kokonainen pakaste 2 x n.4kg Veljekset Mattila

1007011

Merguez raakamakkara pakaste 80g/12kg Roslund

13275

All natural bratwurst 3 x 230g Snellman

36049

Wilhelm perinteinen grillimakkara 10 x 400g Atria

38749

Sörkän chorizogrilleri 5 x 350g

Lihatukku Veijo Votkin

1007104

Lagerwurst kypsä pakaste 2 x 30g/2kg Wursti

35502

Wilhelm Kukko perinteinen broilerigrillimakkara 5 x 350g Atria

38750

Wotkin’s hirvigrilleri 5 x 350g

Lihatukku Veijo Votkin

Urbaanin ja uteliaan ruokakulttuurin rakentaja

Teksti: Minna Hiidensaari • Kuvat: Jalofoods

Suomalaisen tofun pioneeri ja Suomeen tofukulttuuria luonut Jalofoods kisaa lautaspaikasta kaikkien ruokien kanssa.

Monikäyttöinen, ravintorikas kasviproteiini muuntuu mille vain aterialle ja kaikkiin makumaailmoihin.

Olemme tofujen Apple, sanoo Jalofoodsin toimitusjohtaja Jouko Riihimäki. Mitä sellainen tarkoittaa, kun kyse on ruokabrändistä?

”Jalofoods puhuttelee urbaaneja kuluttajia. Olemme moderni, korkealaatuinen ja läsnä ihmisten arjessa.”

Apple-vertaus toimii myös siten, että Jalofoodsissa moni asia, kuten vastuullisuus, on tiiviisti integroitu eli sisällytetty toimintoihin – ei jotakin jälkikäteen lisättyä tai erillistä. Kasvisproteiinin saaminen lautasille on Jalofoodsin tavoite. Veganismitaloksi yritys ei kuitenkaan tunnustaudu.

”Kilpailemme lautaspaikasta kaikkien ruokien kanssa. Haluamme olla yksi vaihtoehto. Haluamme myös, että ihmiset syövät monipuolisesti. Värikästä ruokaa, jossa on vaihtelua.”

Yrityksessä tiedetään hyvin myös se, että vaikka ihmiset sanovat arvostavansa ympäristöystävällisyyttä, kuluttajat eivät pääsääntöisesti kuitenkaan tee ruokavalintoja ensisijaisesti ilmasto edellä. Maku on tärkein kriteeri. Tuttua on sekin, että ihmiset muuttavat ruokatottumuksiaan hitaasti, maltillisesti ja johdonmukaisesti.

Maltin kanssa linjassa on myös Jalofoodsin bisnesfilosofia, japanilainen kaizen-ajattelu. Se tarkoittaa jatkuvaa muutosta kohti parempaa. ”Pieniä askelia, suuria vaikutuksia.”

Luomusoijapavuista tofua valmistava Jalofoods täyttää tänä vuonna kolmekymmentäviisi vuotta. Suomeen tofukulttuuria luonut yritys on tehnyt monessa pioneerityötä. Se on innovoinut suomalaisen tofun, mutta ei itse tofua, kuten toimitusjohtaja luonnehtii.

Soijapavuista tehtävällä, valmistustavaltaan juustoa muistuttavalla ruoalla on runsaat, pitkät perinteet aasialaisessa ruokakulttuurissa. Merkintöjä löytyy vuodelta 121 ennen ajanlaskua alkua. Tofua on syöty maailman väkirikkaimmilla alueilla yli kahdentuhannen vuoden ajan.

Muun muassa pitkäikäisestä väestöstään tunnetulla Okinawan saarella Japanissa syödään paljon tofua.

Pisarasta meressä pisaraksi joessa Kestävästi tuotettu, terveellinen kasvisruoka on ollut alusta asti Jalofoodsin johtotähti. Yrityksen syntytarinakin kytkeytyy terveyspulman ratkaisemiseen. Yksi perustajista, Henrik Nyberg, oli löytänyt tofua sisältävästä, makrobioottisesta ruokavaliosta apua krooniseen suolistosairauteensa.

Halu kehittää kasvipohjaista ruokakulttuuria johti neljän ihmisen päätökseen: perustetaan Suomeen tofutehdas.

Ensimmäiset, juoksuttamalla valmistettavan tofun tuottamiseen tarvittavat laitteet saapuivat Japanista. Mukana oli vain japaninkieliset käyttöohjeet. Tuotanto oli alkuaikoina käsityölähtöistä.

Viisi vuotta perustamisen jälkeen tofu saatiin vähittäiskaupan suuriin ketjuihin. Liikevaihto on kymmenkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Nyt yrityksen Tammisaaren automatisoidulla tehtaalla tuotetaan kolme miljoonaa pakkausta vuodessa. Tuotteilla on muun muassa avainlippu ja Luomumerkki.

”Alussa olimme pisara meressä, nyt ehkä pisara joessa”, toimitusjohtaja kuvailee.

Vuonna 2021 kasvusuunnitelmiin ja riskinkantokykyyn saatiin leveämmät hartiat, kun ruotsalainen Humble Group osti Jalofoodsin. Humble Groupilla on 47 tytäryhtiötä. Riihimäki kertoo konsernin panostavan yrittäjäpohjalta toimiviin, itseohjautuviin yrityksiin.

Kahden raaka-aineen ravintorikas ruoka Jalofoods on pääosin käyttänyt luomuraaka-aineita. Luomusoijapavut tilattiin ensin Yhdysvalloista, sitten Brasiliasta. Nyt Jalofoods käyttää sertifioituja itävaltalaisia luomupapuja.

Palkokasvien, kuten soijapapujen, viljely säästää energiaa. Soijapavut sitovat typpeä maaperään ja lisäävät sitä kautta ruokajärjestelmän kestävyyttä sekä pienentävät hiilijalanjälkeä.

Valmistusprosessin sivutuotteina syntyvän kuituaineksen ja heran Jalofoods syöttää tehdaskiinteistössään sijaitsevaan biokaasulaitokseen, jonka höyry puolestaan hyödynnetään tuotannossa.

Haluamme myös, että ihmiset syövät monipuolisesti. Värikästä ruokaa, jossa on vaihtelua.

”Biokaasulaitos käyttää omia sivuvirtoja. Tavoitteemme on olla sataprosenttisesti omavarainen”, Riihimäki kertoo.

Soijapavut liotetaan yön yli, murskataan ja kuumennetaan. Kuidut ja maito erotetaan prosessissa. Merisuolasta tiivistettyä suolaa eli nigaria käytetään teknisenä apuaineena. Kiinteä, maustamaton tofu sisältää vain soijaa ja vettä. Ravintorikkaassa tofussa on paljon proteiinia, kuituja, vitamiineja ja hivenaineita.

Rutiinit rikki ja uteliaisuutta maisteluun Jalofoodsilla on kuudessa vuodessa nelinkertaistettu myynti foodservice-asiakkaille. Maustamatonta tofua myydään eniten. Tofu muuntuu monikäyttöisyydessään päivän mille vain aterialle ja mihin tahansa makumaailmaan.

”Keittiöammattilaiset haluavat itse maustaa ja olla ylpeitä omasta kädenjäljestään. Se on heidän ydinosaamistaan.”

Asiakkaina on niin yksityisen kuin julkisen puolen toimijoita, cateringia, työpaikkaruokaloita, teollisuusasiakkaita.

Etenkin nuoremmat sukupolvet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia makuja ja laajentamaan syömistään. Se näkyy Jalofoodsin tuotteiden suosiona esimerkiksi yliopistoruokaloissa.

Jalofoodsilla opetellaan foodservice-kentän osaamista ulkopuolelta hankitun kumppaniyrityksen kanssa. Ammattikeittiöasiakkaiden kanssa käydään avointa dialogia. ”Kokeilemme, mikä toimii. Joskus jalostaminen ja maustaminen on fiksuinta tehdä keittiössä.”

Käyttötilanne määrää, millainen tuote toimii parhaiten. Maustamattoman tofun rinnalla myydään paljon Paahtopalaa, jota saa sekä maustamattomana että maustettuna.

”Se on tuote, josta on otettu kuutioajattelu pois. Revitty, paahdettu, käyttövalmis, rapea tuote sopii monikäyttöisenä

buffet-pöytään, salaatteihin ja bowleihin, niin kylmänä kuin lämpimänä.”

Riihimäki toivoo ruokakulttuurin yhteiseen kehittämiseen jatkuvaa oppimista ja uteliaisuutta, rutiinien rikkomista, omien näkemysten kyseenalaistamista.

”Kukaan ei synny lihansyöjäksi tai kasvissyöjäksi. Sellainen riippuu kulttuurista ja ympäröivistä tottumuksista. Myös maku on opittu asia.”

Riihimäki soisi ravintoloiden panostavan kokonaiskonseptiin. Halpuuttaminen ei kannata, hän sanoo. Ihmiset ovat valmiita maksamaan lounaasta enemmän, jos se on hyvä ja laadukas. Vastaavasti huonot kokemukset eivät saa asiakasta palaamaan.

Enemmän vaihdantaa myös ruokaideoihin

Riihimäki sanoo, että suomalaisia yrityksiä vaivaa usein teknologiaa painottava tuotantolähtöisyys.

”Pusketaan tuote edellä. Elämyksellisyys, viihtyminen, sosiaalisuus ja nauttiminen kulkevat taustalla. Kuluttajamarkkinatarinoiden menestyksestä tunnetussa Ruotsissa ne taas korostuvat.”

Riihimäki haluaisi nähdä luovuudelle avautumista. Hän huomauttaa, että Suomessa eletään yritysajattelussa kuplassa. Kaikki muualta tuleva nähdään herkästi uhkana.

”Pitäisi nähdä, että elämme vaihdantataloudessa. Se koskee myös ruokaideoiden vaihdantaa.”

Jalofoodsin suunnitelmissa on nyt palata vientimarkkinoille kumppanin vaihtumisesta juontuneen tauon jälkeen. Myös viennissä on lähtökohtana asiakaslähtöisyys eli kysyntä. Yritys haluaa myydä pohjoista puhtautta.

”Pohjoinen puhdas vesi ja puhdas ilma, ne ovat meidän kilpailuetujamme. Uskon, että luonnollisuus ja puhtaus tulevat korostumaan.”

Kestävä arjen teko

Bioska kehittää biomateriaaleja ja -tuotteita, jotka tukevat foodserviceammattilaisten työn ja arjen sujuvuutta eri ympäristöissä ravintoloista suurtalouskeittiöihin.

Valmistamme tuotteemme kotimaisessa hiilineutraalissa tuotannossa muuttuvien asiakastarpeiden ja EU:n kompostoitumisstandardin EN 13432 mukaisesti. Bioskan yli 20 vuoden kokemus näkyy ruokatuotteiden elinkaaren joka vaiheessa, mutta ympäristöön ei siitä jälkiä jää.

Kestävä Helppokäyttöinen Kustannustehokas 100%:sti kompostoituva

497601 497646 497655 497657 497628 497630 497631

Bioska ruokanäytepussi 2 L 10 x 50 kpl

Bioska 30 L biojätepussi 15 x 20 kpl

Bioska 75 L biojätesäkki 20 x 10 kpl

Bioska 150 L biojätesäkki 20 x 5 kpl

BioskaPlus 75 L ruskea 20 x 10 kpl

BioskaPlus 140 L ruskea 25 x 7 kpl

BioskaPlus 240 L ruskea 15 x 7 kpl

Helpolla hyvää

Valio Viola® on raikas ja täyteläinen tuorejuusto, joka sopii arkeen ja juhlaan, ruuanlaittoon sekä suolaiseen ja makeaan leivontaan. Kaikki Valio Viola® tuorejuustot ovat laktoosittomia, ja valikoimasta löydät suolaiset, makeat ja kevyet vaihtoehdot.

Uuniperunan täytteeksi

Kylmäsavulohitäyte (8 annosta)

0,400 kg Valio Viola® ruohosipuli tuorejuustoa

0,400 kg kylmäsavulohiviipaleita sulatettuna

0,015 kg limemehua

0,005 kg sokeria

suolaa valkopippuria

Meira Nova tnro

Valio Viola® 3,5 kg maustamaton tuorejuusto laktoositon 23569

Valio Viola® 1,5 kg maustamaton tuorejuusto laktoositon

Valio Viola® 1,5 kg chili-paprika tuorejuusto laktoositon

Valio Viola® kevyt 3,5 kg maustamaton tuorejuusto

Viola®

Kuvaatko ravintolassa annoksia, ja kerrotko käynneistä somessa?

Kysyimme Helsingin keskustassa, mistä syistä puhelin kaivetaan esiin annoksen kuvaamista varten, ja miten kuvia käytetään.

Kuvaan

ravintolassa ruoka-annoksia silloin tällöin. Kuvaan niitä kauniin esillepanon takia, jos haluan itse toistaa sen kotona tai se jollain muulla tavalla miellyttää silmää. Ehkä haen ideoita, tai haluan vain fiilistellä sitä estetiikkaa.

Kuvattua tulee enemmän illallisravintoloissa. Mitä enemmän on nähty vaivaa annoksen kokoamisen eteen, sen todennäköisemmin päädyn sen kuvaamaan. Kiinnostavat makuyhdistelmät tai inspiroiva juttu, jonka haluaisin toistaa kotona, saavat minut kuvaamaan.

Jaan kuvia, mutta en julkisesti vaan yksityisissä ryhmissä perhepiirissä, kaveriporukoissa tai puolisolle. Sosiaaliseen mediaan en käyntejäni jaa. Käyn tosi paljon ravintoloissa perheen ja ystävien kanssa, ja tuntuisi hassulta julkaista joka käyntiä. Jos julkaisen someen ravintolasta, kyseessä on joku merkityksellinen tapahtuma kuten vuosipäivä tai illanvietto kavereiden kanssa.

Jasmiina Parta

Enkoskaan ota ravintolassa kuvia annoksista. Ravintolassa syödään, ei kuvata. Muuten kyllä valokuvaan, mutta en ravintolassa. Jos haluan muistaa, missä olen käynyt, otan ravintolasta kuvan ulkopuolelta. Ylipäänsä en keksi yhtään sellaista syytä, miksi minulla olisi ravintolassa kamera, enkä käytä siellä puhelimenkaan kameraa.

Minulla ei ole tapana kertoa ravintolakäynneistä sosiaalisessa mediassa, koska en harrasta somea käytännössä lainkaan. Ravintolakäynneistä saatan kertoa tutuille ihan suullisesti keskustellen. Suosituksia en myöskään etsi sosiaalisesta mediasta. Saatan kysyä tutuilta suoraan kasvotusten.

Kyllä minulla on tapana ottaa ravintolassa kuvia annoksista. Siitä on tullut tapa. Välillä postaan sosiaaliseen mediaan, ja välillä otan kuvan hyvästä ruoasta muistoksi itselle. Illallisravintoloissa tulee kuvattua ehkä enemmän. Kuvaan annoksen, jos se on nätti ja kivan näköinen.

Sosiaaliseen mediaan postaan ravintolakäynneistä, koska postaan muutenkin arkijuttuja. Postaan kaikenlaisista paikoista, mutta ehkä en ihan pikaruokapaikoista, vaan vähän hienommista. Postaan erityisesti Instagramin Storiesiin. Laitan sinne yleensä lähinnä kuvan, en kerro juuri mitään muuta käynnistä. Jaan ravintoloista vaan kivoja juttuja, en negatiivisia kokemuksia. Muiden somepostaukset eivät hirveästi vaikuta ravintolavalintaani. Ehkä jonkun vinkin saattaa joskus saada.

Heikki Salminen

Elena Fabricius

TULOSSA-LIITE 5/2024

Liitteestä löydät yhteistyökumppaneidemme uutuustuotteita tulevalle kaudelle. Tutustu ja kysy lisätietoa Meira Novan yhteyshenkilöltäsi!

Väriä jäätelökesään

Nicin kevät on täynnä värikkäitä uutuuksia. Kokeile esimerkiksi superkirpeitä Fizzy-helmiä, makeansuolaista

Pop 'n Corn crunch:ia tai Passionkastiketta kookoshiutaleilla! Tutustu kaikkiin uutuuksiin osoitteessa www.nicice.fi

Kookosmaito - Täyteläinen maku ja vaivaton käyttö!

Luonnollinen ja lisäaineeton tuote, jonka kookospähkinäpitoisuus vähintään 75 %. Nyt saatavilla 5 litran Bib-pakkauksessa.

Delibon kookosmaito 5l

EAN: 6417941540313 Meira Nova: 38885

Huomaathan, että kaikkia tuotteita ei ole vielä Meira Novan valikoimassa.

Avattavissa Meira Novan valikoimaan

Lisätietoa uudistuneesta tuotevalikoimastamme www.godeli.fi

GO!DELI-VALIKOIMA UUDISTUU TOUKOKUUSSA!

Nämä uutuustuotteet toimituksissa 2.5.2024 alkaen

38866 Chili-BBQ kolmioleipä (vegaani) 205 g x 6 kpl

38872 Kana-avocado-jalapeno kolmioleipä 210 g x 6 kpl

38867 Bibimbap Kanasalaatti 320 g x 4 kpl

38868 Jap Chae Tofusalaatti 300 g x 4 kpl

38871 Beef Bulgogi Naudanlihasalaatti 300 g x 4 kpl

38869 Kylmäsavulohileipä 200 g x 4 kpl

38870 Katkarapuleipä 215 g x 4 kpl

Kesän herkulliset välipalauutuudet

Täyteläistä kreikkalaista jogurttia, jossa raikas hillokerros pohjalla

Valio kreikkalainen jogurtti 150 g raparperi laktoositon kausimaku

Nova tnro 38679

joka sisältää rasvatonta

maitorahkaa ja marjakeittoa

Kesän kynnyksellä herkulliset nuudelit saavat rinnalleen juustoisen makaronin.

Mac and Cheese -ateriapohja hurmaa jokaisen ruokailijan Tarjoile sellaisenaan lisäkkeenä tai yhdistä kasvisten ja broilerin kanssa.

Koukuttavan herkulliset ateriapohjat – tarjoile annoksina tai linjastosta Mac and Cheese 2,0 kg Markkinoilla 2.5.2024 alkaen.

Kesän helpoimmat drinkit syntyy

Modo The Virgin Series siirapeilla!

Luo laadukkaat cocktailit ja mocktailit hyvillä kate-euroilla.

Raikas uutuus Limoncello Spritz syntyy yhdistämällä:

4 cl Virgin series Limoncello Spritz siirappia

2 cl vodkaa (alkoholiton versio jättämällä tämä pois)

12 cl kuplavettä

Täytä viinilasi (32 cl) jäillä ja mittaa ainekset lasiin. Sekoita kevyesti ja koristele sitruunan kuorella. Nauti!

Kurkkaa sarjan muut reseptit

*Tuote avattavissa Meira Novan valikoimaan.

Myynti ja markkinointi

Jäätelöjälkkäreiden

kesän 2024 trendit

Jäätelö sopii monenlaisiin jälkiruokiin.

Erityisesti kesällä se tuo mukavaa viilennystä. Sen avulla jälkiruokiin saadaan myös erilaisia aromeja ja täyteläistä rakennetta.

Millaisia ovat kesän 2024 trendit?

1

TUUNAA CROISSANT JÄÄTELÖLLÄ

Erilaiset croissant-tuunaukset ovat nyt suosittua Instagramkuvastoa. Kesällä croissantin voi täyttää jäätelöllä, lisätä hieman strösseliä ja kastiketta – ja näyttävä tuunattu jälkiruoka on valmis.

2 VOILEIPÄJÄÄTELÖ

Jäätelö-sandwichin voi tehdä jälkiruoaksi helposti myös omassa keittiössä. Kun kahden keksin väliin puristaa pallon suosikkijäätelöä voi loihtia huikeita makuyhdistelmiä. Jäätelövoikkari kannatta käyttää pakastimessa ja sen jälkeen kastaa reunat suklaaseen tai strösseliin. Helposti syötävä jälkiruoka on valmis nopeasti.

3

JÄÄTELÖ KRUUNAA HEDELMÄSALAATIN

Klassinen hedelmäsalaatti on palannut kesän 2024 trendijälkiruoaksi. Klassikkoon saa mukaan uutta twistiä, kun tuoreeseen hedelmäsalaattiin lisää jäätelöpallon. Erilaisia jäätelömakuja voi kokeilla hedelmien mukaan. Hyvä yhdistelmä on erimerkiksi mangojäätelö troppisen hedelmäsalaatin kanssa.

4

KUUMAA – JA KYLMÄÄ

Kuuman ja kylmän yhdistäminen toimii aina. Näin myös kesällä 2024. Tarjoile jäätelöpallo lämpimän vohvelin päällä ja kaada päälle vielä suklaakastiketta, siirappia tai marjoja. Nostalginen jälkiruoka tuo mummolan mieleen ja maistuu kaiken ikäisille.

5

JUOTAVAA JÄÄTELÖÄ

Jäätelö tekee smoothiestä kermaisen jälkiruoan. Marjat ja hedelmät maistuvat paremmilta, kun ne ajetaan yhdessä jäätelön kanssa kylmänviileäksi juomaksi. Tuloksena on taattu hellejakson jälkiruoka.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

Kuvat: Toimi Setälä

Valoisasti uudistunut espoolainen

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Original Sokos Hotel Tapiola Garden on käynyt talven mittaan läpi raikkaan uudistuksen.

Viisikymppinen Original Sokos Hotel Tapiola Garden huokuu uudenlaista valoisuutta ja raikkautta. Joulukuusta huhtikuuhun kestäneiden uudistustöiden näkyvimmät muutokset ovat sisustuksellisia. Niitä on tehty erityisesti huoneissa, käytävillä, aula- ja vastaanottotiloissa sekä Grill it! -ravintolassa.

Vuonna 1974 valmistuneen Tapiola

Gardenin on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi, jonka tunnetuimpiin töihin Tapiolan keskustasuunnitelma lukeutuu. Hänen käsialaansa ovat monet Tapiolan keskuksen keskeiset rakennukset sekä näyttävä Keskusallas, jonka äärellä hotelli sijaitsee.

Hotellinjohtaja Mari Blomqvistin mukaan Tapiola Gardenin uudistus tuo entistä paremmin esille Ervin suunnittelutyön.

”Uudistuksessa saimme hotelliympäristön puhumaan entistä vahvemmin samaa kieltä historian ja Aarne Ervin alkuperäisten ajatusten kanssa. Ihan kaikkea ei ole uudistettu, vaan hotelliin on jätetty kerroksellisuutta vuosien varrelta. Yksi säästetty yksityiskohta on esimerkiksi hotellin vastaanottotiski.”

Blomqvist kertoo, että Tapiola Garden on tunnettu sydämellisestä tunnelmastaan, joka huokuu sekä ihmisistä että talosta ja sen historiasta. Uudistuksen kuluessa hotellissa jännitettiin, miten mahtaa käydä tykätyn tunnelman. Mutta huoli oli turha.

”Tapiola Gardenin sydämellinen fiilis on vain vahvistunut uudistuksen myötä. Olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta. Vaikuttaa siltä, että uudistus on ollut odotettu ja pidetty muutos.”

Pikkukaupungin tunnelmaa

Blomqvistin mukaan 50-vuotias Tapiola Garden on aina ollut tapiolalaisten omanaan pitämä kohtaamispaikka, jonne tullaan mielellään viettämään perhejuhlia, nauttimaan lounasta tai illallista tai vaikkapa juhlistamaan vappua ja kevään tuloa.

”On ollut ihana kuulla paikallisten asiakkaiden tarinoita hotellista vuosien varrelta ja huomata, että he ovat ottaneet myös uudistuneet tilat omakseen”, Blomqvist sanoo.

Paikallisten asiakkaiden lisäksi Tapiola Garden palvelee sekä työ- että vapaa-ajan matkustajia. Arkisin hotelli on erityisesti bisnesmatkustajien suosiossa, sillä Espoo on monien suurten yritysten kotipaikka. Viikonloppuisin hotelli hou-

kuttelee vapaa-ajan matkustajia, jotka saattavat saapua lähilomalle pääkaupunkiseudulta viettämään rentouttavaa staycationia. Tapiolan urheilupuisto ja Metro Areena tapahtumineen tuovat hotelliin urheiluryhmiä.

”Tapiola on aivan omanlaisensa kohde, jossa on tietynlaista pikkukaupungin tunnelmaa. Tänne on hyvät kulkuyhteydet ja täällä on paljon kulttuuritarjontaa, urheilutapahtumia ja Ainoan kauppakeskus, jotka kiinnostavat vierailijoita.”

Aamukahvit omalla parvekkeella

Tapiola Gardenissa on 154 hotellihuonetta, jotka ovat saaneet raikkaan päivityksen uudistuksen yhteydessä. Huoneiden sängyt, valaisimet ja tekstiilit on uusittu. Hotellin erikoisuuksiin kuuluu, että lähes jokaisessa huoneessa on oma parveke. Sen merkitys korostuu kesäaikaan.

”On mahtava aloitus päivälle, kun lämpimänä kesäaamuna voi istuskella parvekkeella kahvikupin kanssa. Mutta kyllä parveke on hyvin pidetty lisä huoneissa myös muina vuodenaikoina”, Blomqvist kuvailee.

Asiakkaat arvostavat myös hotellin kuntoiluhuonetta, uima-allasta ja saunatiloja. Saunat Otso ja Honka saivat uudet lauteet ja paneelit uudistuksen aikana.

”Saunan ja uima-altaan yhdistelmä on monille asiakkaille tärkeä kriteeri hotellin valinnassa. Etenkin työmatkailijat tykkäävät myös kuntoilumahdollisuudesta. Vaikka hotellin ympäristössä on kuntoiluun hyvät maastot, kuntosalikin on kiva lisä.”

Tapiola Gardenin yhteydessä toimii ravintola Grill it!,

Tapiola Gardenin sydämellinen fiilis on vain vahvistunut uudistuksen myötä.”

Hotellinjohtaja Mari Blomqvist

On ollut ihana kuulla paikallisten

asiakkaiden tarinoita hotellista vuosien varrelta ja huomata, että he ovat ottaneet myös uudistuneet tilat omakseen.”

Mari Blomqvist

joka tarjoilee arkipäivisin buffetlounasta ja muina aikoina á la carte -annoksia. Ruokalistalta löytyy muun muassa salaatteja ja burgereita sekä grillattua lihaa ja kalaa erilaisten lisukkeiden kanssa. Kevään kohokohtia ovat parsaviikot, vappubrunssi ja äitienpäivälounas.

”Kesäksi ravintolan yhteyteen saadaan iso terassi, jossa voi nauttia pientä syötävää esimerkiksi oluen, viinin tai mocktailien kanssa.”

Uusia osaajia alalle

Blomqvist on mielissään siitä, että Tapiola Gardenissa työskentelee osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Yhteistyön merkitys korostuu, sillä hotellin vastaanotto, ravintola ja keittiö ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

”Työkulttuurimme on tosi avoin ja keskusteleva. Siitä haluamme pitää kiinni.”

Koko työyhteisö pääsi alkuvuodesta iloitsemaan, kun Grill it! -ravintolan tarjoilijana työskentelevä Lotta

Kärmeniemi nappasi ravintola-alan ammattilaisten

PRO-gaalassa vuoden tulokkaan palkinnon. Vasta pari vuotta alalla ollut Kärmeniemi päätyi lukion jälkeen töihin Tapiola Gardeniin, koska uusi opiskeluputki ei heti houkutellut.

”Palkinto on hieno saavutus, ja olemme Lotasta todella ylpeitä. Hänellä on asennetta ja potentiaalia alalle tosi paljon. Lotta aloitti meillä aamiaistarjoilijana ja eteni pian á la carten puolelle. Nyt hän haaveilee restonomin opinnoista. On mahtavaa, että saamme olla mukana kasvattamassa uusia, nuoria tekijöitä alalle.”

Blomqvist kertoo, että Tapiola Garden tekee mielellään yhteistyötä hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten kanssa. Hotelli tarjoaa alan opiskelijoille säännöllisesti harjoittelupaikkoja.

”On ollut tosi mukava nähdä, että täällä harjoittelussa olleet tulevat myöhemmin meille esimerkiksi kesätöihin. Haluamme tehdä töitä sen eteen, että työntekijät viihtyvät ja haluavat olla meillä. Siten saadaan houkuteltua myös uusia tekijöitä alalle.”

MARI BLOMQVIST

Hotellinjohtaja, Original Sokos Hotel Tapiola Garden ”Minulle hyvä palvelu on aina ollut sydämen asia ja syy siihen, miksi tällä alalla työskentelen. Siksi kiinnitän itsekin hotellivieraana erityistä huomiota palveluun ja siihen, miten minut otetaan hotellissa vastaan. Aitous puhuttelee. Olen valmis antamaan monessa asiassa paljonkin anteeksi, jos palvelu on priimaa.”

Teksti: Laura Hujanen • Kuva: Shutterstock

CONSOMMÉ

Kirkastamalla liemi consomméksi luodaan asiakkaalle elämys.

Yllätys syntyy, kun eleettömän näköinen neste onkin täynnä makua.

Consommé on kirkastettu liemi, joka voidaan valmistaa niin lihasta, merenelävistä kuin kasviksista.

Kirkastamiseen käytetään yleensä kananmunanvalkuaista, ja lisänä tarvittaessa myös hienoksi jauhettua lihaa. Valkuaisesta muodostuu liemen pinnalle lautta, johon kiinteä aines tarttuu, ja näin liemi saadaan kirkastettua. Valkuainen imee itseensä myös makua, eli kirkastettavan liemen tulee olla voimakas, jotta lopputuloksesta ei tule valju.

Kasvipohjaisen liemen saa tehtyä myös ilman eläinperäisiä tuotteita valuttamalla karkeaksi soseutetuista raaka-aineista nesteen harsoliinan läpi jääkaapissa, jolloin saadaan eroteltua kirkas liemi. Kasvipohjaisen consommén voi tehdä esimerkiksi tomaateista, paahdetuista sipuleista tai sienistä. Consommén juuret ovat keskiajalla, jolloin se yhdistettiin luksukseen ja hienostuneisuuteen,

koska pienen liemimäärän valmistamiseen tarvittiin paljon kallista lihaa. Kirkas liemi tarjoiltiin usein ohueksi leikattujen kasvisten tai lihasta ja kermasta valmistetun vaahtomaisen moussen kera. Sana consommé tulee ranskankielisestä sanasta consommer, jonka alkuperä viittaa latinan kielen termiin consummāre. Suomeksi se tarkoittaa loppuun kuluttamista.

Kirkastettua lientä kannattaa tehdä kerralla iso määrä, jotta valmistuksen aikana syntyvä hävikki pysyy pienenä suhteessa lopputuotteen määrään. Kirkastettu liemi säilyy jääkaapissa useamman päivän, ja sen voi myös pakastaa. Luista tai ruodoista valmistettu consommé hyytyy jäähtyessään, koska se sisältää gelatiinia. Kuuma consommé voidaan tarjoilla sellaisenaan alkuruokana, tai esimerkiksi täytettyjen pastanyyttien kuten ravioleiden kera.

Lähteet: MasterClass, Great British Chefs, Collins English Dictionary: HarperCollins Publishers, Kasvisreseptit

Keronen

Teksti: Taija Kivimäki • Kuva: Jyri

Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.

Lehtikuohu

valmistetaan mustaherukan lehdistä

Suosittu alkoholiton Lehtikuohu hurmaa tuoksulla ja maulla.

Nimensä

mukaisesti KontioMehun Lehtikuohu on mustaherukan lehdistä valmistettu alkoholiton kuohujuoma. Puolimakean ja keskihapokkaan Lehtikuohun valtti on raikkaan, mustaherukkaisen ja sitruksisen maun lisäksi herkullinen mustaherukan tuoksu.

Juoma sai alkunsa, kun joensuulaisen perheyrityksen nykyinen toimitusjohtaja Pasi Kiiskinen pohti tuotekehitystä vuonna 2008.

”Muistin hyvänmakuisen herukkajuoman ja pyysin äitiä tekemään erän omalla reseptillään. Olimme samaan aikaan hankkineet hiilihapotuslaitteet ja erän valistuttua hiilihapotimme juoman. Pidimme lopputuloksesta ja siitä syntyi idea alkoholittomasta kuohujuomasta”, Pasi Kiiskinen kertoo.

Pensaasta pulloon

Kiiskinen sai kannustusta Lehtikuohun tuotekehitykseen, kun hän pääsi paikallisen hankkeen kautta maistattamaan keittiömestareille juomaa ja he pitivät siitä.

”Reseptin viilauksen lisäksi oli varmistettava, että raaka-ainetta

VINKKI!

Lehtikuohu sopii hyvin tarjoiltavaksi alkumaljaksi; se kuplii pitkään, joten se voidaan kaataa hyvissä ajoin.

on riittävästi. Meillä on omia herukkaviljelyksiä 15 hehtaarin verran ja yhteensä sopimusviljelijöiden kanssa 30 hehtaaria.”

Lehdet kerätään kesäkuussa, minkä jälkeen pensaat eivät enää tuota marjasatoa.

Monikäyttöinen kuohujuoma

Ensimmäiset jälleenmyyjät olivat lähiruokaan erikoistuneet kivijalkamyymälät, joihin tuote sopi mainiosti. Suosio kasvoi nopeasti kauppojen ja ravintoloiden kiinnostuksen myötä. Lehtikuohun tulo markkinoille osui myös hyvään aikaan, alkoholittomien juomien suosion kasvun alkuun.

Lehtikuohun rinnalle on tullut vuosien mittaan myös karpalo-, mustikka- ja puolukkakuohut sekä uusin tulokas, keväinen raparperikuohu. Kuohujuomien lisäksi KontioMehu valmistaa kylmäpuristettuja marjamehuja.

Lehtikuohu sopii hyvin tarjoiltavaksi alkumaljaksi, se kuplii pitkään, joten se voidaan kaataa hyvissä ajoin. Juoma toimii hyvin läpi aterian. Esimerkiksi juustot, sushi, simpukat ja osterit toimivat lehtikuohun kanssa loistavasti.

”Raikkaus, aito maku ja tuoksu ovat saaneet hyvää palautetta asiakkailta”, Kiiskinen summaa.

RUOKALISTA nopeaan SYÖMISEEN TEHDÄÄNSUOMALAISISTA

RAAKA-AINEISTA

”Ensiluokkaiset, suomalaiset raaka-aineet näyttäytyvät ikonisina annoksina ruokalistallasi. Rakenna burgereiden kylkeen houkuttelevat lisämyyntituotteet, kuten pirteät pikkelssit, rapeat lisäkesalaatit, tuunatut ranskalaiset tai herkulliset kastikkeet.”

Sami Rekola, keittiömestari, kehityspäällikkö

FOOD SERVICE

Asiakaspalvelu 010 570 130, hkscanpro.fi #hkscanfoodservicesuomi

Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.

Vastuullisuus yksissä kansissa

Meira Novan vastuullisuuskatsaus 2023 on ilmestynyt. Järjestyksessään neljäs katsaus on entistä informatiivisempi.

Mikä on Meira Novan vastuullisuuskatsaus?

Vastuullisuuskatsaus kokoaa yhteen Meira Novan vastuullisuus- ja ympäristötyön painopistealueet. Katsauksessa on omat osionsa Meira Novan, toimitusketjun ja henkilöstön osa-alueille, ja toimintaa avataan taustoittavalla tekstillä ja informatiivisilla luvuilla.

Katsauksen tietojen avulla asiakkaamme ja sidosryhmämme saavat kattavan näkemyksen kaikkeen Meira Novan vastuullisuustyöhön, osana S-ryhmää. Asiakkaamme voivat varmistua, että raaka-aineiden toimitusketju on kunnossa ja asiakas voi keskittyä omaan toimintaansa. Katsaus kertoo viime vuodesta, mutta kuvaa myös tulevaisuuden painopisteitä tiekartan avulla.

Työ vastuullisuuden lisäämiseksi kohti parempaa paikkaa on jatkuvaa.

Miten katsaus on uudistunut edellisestä vuodesta?

Kyseessä on neljäs vastuullisuuskatsauksemme ja joka vuosi olemme kehittäneet katsauksen sisältöä ja rakennetta. Uusin katsaus on entistä informatiivisempi ja lukuja on enemmän. Päähankkeet on tuotu uudella tavalla nähtäväksi ja kytketty entistä paremmin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Mukana on ensimmäistä kertaa myös scopeluokkien mukaiset laskelmat.

Uudistimme myös ulkoasua entistä raikkaammaksi ja nykyaikaisemmaksi.

Vastuullisuuskatsauksen löydät nettisivuiltamme: www.meiranova.fi/ meira-nova/ vastuullisuus-2

VASTAAMASSA

Susanna Viitaniemi Laatu- ja vastuullisuuspäällikkö (kuvassa oikealla)

Heidi Soivio Laatu- ja vastuullisuuskoordinaattori