TYÖELÄMÄN TASA-ARVO JA MONIMUOTOISUUS KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ – KOHTAAMISEN TASA-ARVOSTA PITÄISI PUHUA ENEMMÄN

TYÖELÄMÄN TASA-ARVO JA MONIMUOTOISUUS KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ

– kohtaamisen tasa-arvosta pitäisi puhua enemmän

Mistä työelämän tasa-arvossa on kyse? Laajentamalla käsitystä monimuotoisuudesta, voidaan tehdä parempia päätöksiä.

TEKSTI: MIIA-TATJAANA SALAKKA

Puhuttaessa työelämän tasa-arvosta puhutaan usein naisten ja miesten palkkaeroista, maahanmuuttajien syrjinnästä tai asiaa hahmotetaan jonkin muun yksittäisen esimerkin kautta. Aalto ylipiston työelämäprofessori ja Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, mistä työelämän tasa-arvosta oikeastaan on kyse? – Työelämän tasa-arvosta puhuttaessa keskitytään usein ulkoisiin, helposti nähtäviin ilmentymiin kuten sukupuoleen, ikään, tai etnisyyteen, Sami Itani sanoo. – Näissä puitteissa organisaatioiden tasa-arvoteot jäsentyvät usein tarkoittamaan materialistiseen tai mahdollisuuksien tasa-arvoon liittyviä tekoja – eli esimerkiksi, että naisille maksetaan samoista tehtävistä samaa palkkaa kuin miehille tai samoja mahdollisuuksia tarjotaan erilaisille ihmiselle.

Tutusta lähestymistavasta unohtuu kuitenkin jotain oleennaista. Sami huomauttaa, että kognitiivinen monimuotoisuus ei näy ulospäin. – Tämä tarkoittaa, että huomioitaisiin myös elämänkokemukset kuten sosioekonominen tausta, ulkomaan kokemukset ja uskomukset. On siis täysin mahdollista, että johtoryhmä, joka koostuu keski-ikäisistä miehistä on kognitiivisesti monimuotoisempi kuin johtoryhmä, jossa jokaisen etninen tausta on erilainen, Sami huomauttaa.

Työelämän tasa-arvossa onkin pitkälti kyse monimuotoisuudesta, kyvystä kohdata ja arvostaa erilaisuutta sekä taidosta hyödyntää monimuotoisuutta. – Uskon, että edellä mainittujen rakenteelllisten tasa-arvotekojen rinnalle tarvitsemme enemmän kohtaamisen tasa-arvoa – eli jokainen sosiaalisesta statuksesta riippumatta kohdataan mahdollisimman samankaltaisesti, Sami sanoo. – Se voimaannuttaa ja antaa tilaa sellaiselle kulttuurille ja johtamiselle, joka pystyy hyödyntämään monimuotoisuuden potentiaalin.

Hyväntahtoisuus ilman tekoja ei muuta mitään

Sami Itanin mukaan organisaatiossa on helppo aloittaa tasa-arvoteot siitä, mikä näkyy. Esimerkiksi Sami nostaa johtamansa Urheiluliiton, jossa on ollut jo parikymmentä vuotta vilpitön tahtotila lisätä naisten osuutta päätöksentekijöiden joukossa. – Tätä on tahdottu siksi, että tutkimuksista tiedetään monimuotoisten tiimien tekevän parempia päätöksiä. Hyvä tahto ei ole kuitenkaan tuottanu tuloksia syvälle juurtuneiden traditioiden ja kulttuuristen tekijöiden vuoksi. Aloitteestani vuonna 2019 otimme käyttöön sukupuolikiintiöt. Kiintiöt voi myöhemmin poistaa, kun organisaatio on ymmärtänyt, ettei johtaminen ole sukupuolikysymys, kuvailee Sami.

Syvään juurtuneet traditiot ja kulttuuri ovat toisin sanoen piirtäneet mieleemme hyvän tahdon ohittavia mielikuvia. – On todella tärkeää, että päätöksentekijöistä ja johtajista jokainen opettelee tunnistamaan ja haastamaan omia tiedostamattomia ennakko-oletuksiaan, Sami painottaa.

Muka-rationaalinen päätöksenteko ylläpitää valtarakenteita

Tiedostamattomat ennakko-oletukset vaikuttavat jokaisen päätöksentekoon. Esimerkkinä Sami käyttää tilannetta, jossa 80-prosenttisesti miehistä koostuva hallitus rekrytoi uutta toimitusjohtajaa ja loppusuoralle pääsee kaksi yhtä pätevää kandidaattia. Kumpi valitaan? – Se, josta tulee se “hyvä tunne” on se, joka on päätöksentekijöille samaistuttavampi ja tutumpi vaihtoehto. Tämä on täysin inhimillistä – jos pystymme samaistumaan, luotamme helpommin toiseen, taustoittaa Sami.

Kyseessä on siis työelämän muna–kana-ongelma: Kokemusta monimuotoisuudesta tulisi olla, jotta siihen voi päätöksentekijänä luottaa, mutta monimuotoisuudesta ei saa samaistumispintaa tai kokemusta, jos siihen ei uskalla luottaa. – Me ajattelemme edelleen olevamme rationaalisia ja objektiivisia – ja tätä ajatusta pitäisi haastaa. Todellisuudessa olemme erittäin subjektiivisia ja emotionaalisia. Jos uskaltaa luopua rationaalisesta ihmiskuvasta, alkaa myös nähdä ja ymmärtää miksi valtarakenteet suosivat tietyntyyppisiä ihmisiä ja miksi ne ovat juurtuneet niin tiukkaan, Sami sanoo. – Samalla huomaamme, että se miten kohtaamme erilaisuuden on tasa-arvoteko, johon voimme jokainen vaikuttaa itse niin työelämässä kuin sen ulkopuolella. 

“Jos uskaltaa luopua rationaalisesta ihmiskuvasta, alkaa nähdä ja ymmärtää miksi valtarakenteet suosivat tietyntyyppisiä ihmisiä.”

Kuka?

SAMI ITANI

→ Kansainvälisesti menestynyt moniottelija → Kauppatieteiden maisteri, Jyväskylän Yliopisto, 2011 tieteenalansa paras Pro Gradu –tutkielma → Kauppatieteiden tohtori, Aalto Yliopisto → Pörssiyhtiö Adeccon toimitusjohtaja –2021 → Urheiluliiton puheenjohtaja → Aalto Yliopiston työelämäprofessori → Sami Itani valittiin Suomen Adeccon CEO for

One Month -kesätoimitusjohtajaksi vuonna 2016, jonka jälkeen hän toimi yhtiön HR-johtajana, PK-seudun aluepäällikkönä ja varatoimitusjohtajana, kunnes tammikuussa 2020 Itani nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi.

Adeccon “CEO for One Month”-konsepti sekä Suomen Nuorkauppakamareiden Pä1vä Johtajana –projekti molemmat antavat nuorille mahdollisuuden tutustua johtajien työhön sekä edistävät nuorten uramahdollisuuksia uniikilla tavalla.

Joidenkuiden muiden lehdessä haastateltujen tapaan Sami Itanin voidaan sanoa tehneen epätyypillisen uravalinnan hypätessään pörssiyhtiön toimitusjohtajan tehtävästä vapaampaan työelämäprofessorin tehtävään antaakseen enemmän aikaa perheelleen sekä suomalaiselle yleisurheilulle.