3 minute read
JOHTAJUUSBAROMETRI NOSTAA ESIIN TYÖELÄMÄN KIPUKOHTIA
JOHTAJUUSBAROMETRI
nostaa esiin työelämän kipukohtia
Advertisement
TEKSTI: MARI MÄNNISTÖ JA SANNA KULMALA
Suomen Nuorkauppakamarit ry, Työterveyslaitos ja TYÖ2030-ohjelma ovat toteuttaneet yhdessä Suomen historian ensimmäisen valtakunnallisen riippumattoman Johtajuusbarometrin.
Barometri kartoittaa nuorten aikuisten mielipiteitä johtajuudesta sekä etsiä suuntaa sille, kuinka johtajuutta tulisi kehittää, jotta tulevaisuudessa ihmiset voisivat työpaikoilla paremmin ja yritykset tuottaisivat entistä enemmän hyvinvointia ja elinvoimaa Suomeen. Kyselyssä kartoitettiin nuorten aikuisten odotuksia liittyen tulevaisuuden johtamiseen, palkkatasaarvoon, vastuullisuusasioihin, talouden läpinäkyvyyteen ja diversiteettiin.
Johtajuusbarometriin vastasi 973 alle 40-vuotiasta nuorkauppakamarilaista ympäri Suomen. Verrattuna jäsenmääräämme, vastausprosentti oli huikeat 49 %!
Idea johtajuusbarometrin tekemiseen lähti jo vuonna 2020, kun silloinen viestintäjohtaja Mari Männistö selvitti pienimuotoisemmassa jäsenkyselyssä kamarilaisten asenteita johtajuutta kohtaan. Kyselyssä kävi ilmi, että kolme neljästä nuorkauppakamarilaisista eivät olleet tyytyväisiä siihen, kuinka johtajuus suomalaisessa yhteiskunnassa mielletään. Samassa kyselyssä johtajuus haluttiin nähdä vanhakantaisen valta-asemaan perustuvan position sijaan muutoksen aikaansaamisena – jokainen ihminen titteliin katsomatta voisi olla johtaja. – Suomalaisesta työvoimasta jo nyt yli puolet on milleniaaleja ja sitä nuorempia. Meidän jäsenistöstämme 100 % on tuota ikäluokkaa. Miksi emme toisi ääntämme kuuluviin? Paremmalla johtajuudella saadaan aikaan enemmän hyvinvointia ihmisille – sekä paremman työhyvinvoinnin että yritysten paremman kannattavuuden kautta. Huonon johtajuuden kustannus taas voi olla hirvittävä, sekä inhimillisesti että taloudellisesti, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n vuoden 2020 puheenjohtaja Mari Männistö, jota voidaan pitää myös barometri-idean äitinä, summaa.
Syksyllä 2021 Johtajuusbarometriin kumppaniksi lähti TYÖ2030-ohjelma ja Työterveyslaitos. – Johtajuus on työelämän kehittämisen ytimessä. Kuinka voisimme tehdä päätöksiä työelämän tulevaisuuteen liittyen, jos emme tiedä mitä nuoret – tulevaisuuden johtajat – ajattelevat. Alkuvuodesta teettämämme Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa työskentelyssä nuoria inspiroi ennen kaikkea paremman tulevaisuuden luominen. TYÖ2030 -ohjelmassa haluamme yhdessä nuorten kanssa edistää hyvinvointia lisäävää johtajuutta, joka tukee meitä työn murroksessa ja siihen liittyvissä uudistamistarpeissa. Johtajuusbarometri on hieno mahdollisuus tukea johtajuuteen liittyvää moniäänistä keskustelua kehityksen tukena sekä seurata siihen liittyvää muutosta, TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala taustoittaa yhteistyötä.
Barometrikysely toteutettiin maaliskuun 2022 aikana ja alustavat tulokset julkaistiin kansallisessa vuosikokouksessa
MIKÄ TYÖ2030?
TYÖ2030 on työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja että Suomessa on maailman paras työhyvinvointi.
Lue lisää hyvatyo.ttl.fi/tyo2030
Tampereella. Tulosten mukaan nykyisellään nuoret aikuiset kokevat johtajuuden Suomessa edelleen hierarkkisena, vanhanaikaisena ja asiakeskeisenä. Hälyttävintä on, että jopa 93 % naisista ja 85 % miehistä on kokenut työurallaan huonoa johtamista esimerkiksi johtajan osaamattomuuden tai vuorovaikutusongelmien vuoksi. Asiaan puuttuminen on tärkeää, sillä jopa 64 % yhdisti huonoon johtamiseen negatiivisia työhyvinvointivaikutuksia, kuten työuupumusta. – Tämä suomalaisissa organisaatioissa piilevä ongelma on tuotava laajaan tietoisuuteen, jotta mahdollisimman moni yritys herää todellisuuteen tarkastelemaan omia toimintamallejaan. Uskallan väittää, että useassa yrityksessä kuvitellaan johtamisen olevan paremmalla tolalla kuin se todellisuudessa onkaan. Haluamme edistää ratkaisukeskeistä keskustelukulttuuria aiheen ympärillä ja rohkaista suomalaisia keskustelemaan avoimesti johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista, Männistö haastaa.
Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kaipaavat johtamiseen nykyistä ihmisläheisempää otetta, jossa vuorovaikutustaidot, joustavuus ja työhyvinvointi pääsevät arvoonsa. Johtamiskulttuuriin kaivataan tasa-arvoa ja monimuotoisuuden vaalimista. Paikalliset nuorkauppakamarit voivat olla yritysten kumppanina ratkomassa näitä haasteita. – Tulosten käsittely jatkuu pureutumalla entistä syvemmälle dataan. Analyysista saadaan arvokasta lisätietoa taustamuuttujiin peilaten. Samaan aikaan TYÖ2030ohjelmassa mahdollistamme johtajuuden kehittymistä oikeaan suuntaan. On mukava huomata, että myös nuorkauppakamarit ovat aktiivisesti lähteneet tarttumaan ensimmäisiin tuloksiin ja pohtivat omissa paikallisyhteisöissään projekteja, joita voisivat yhteistyössä yritysten kanssa aiheeseen liittyen tehdä, Sanna Kulmala summaa.
Tilaa alustavat tulokset sekä lopullinen barometri sähköpostiisi: nuorkauppakamarit.fi/ johtajuusbarometri/
Ilmoittaudu Johtajuusbarometrin julkistustilaisuuteen Työelämäfoorumissa 31.8.: www.tyoelamafoorumi.fi/ Paikkoja on rajoitetusti!
KUTSU JOHTAJUUSVERKOSTOON
TYÖ2030-ohjelma koordinoi kansallista johtamisuteliaista henkilöistä koostuvaa avointa verkostoa, johon kaikki nuorkauppakamarilaiset ovat enemmän kuin tervetulleita osallistumaan. Verkoston LinkedIn-ryhmässä voimme avata keskustelua Johtajuusbarometrin esiin nostamista haasteista, ja pohtia yhdessä ratkaisuja.
Johtajuusverkoston tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden johtamista: edistää johtamista, joka kantaa tulevaisuudessa, uudistaa työelämää ja luo puitteet oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Verkoston tarkoituksena on jakaa kokemuksia johtamisesta sekä ideoida suomalaisen työelämään työkaluja, jotka mahdollistavat jatkuvan positiivisen kehityksen.
Verkosto kokoaa yhteen johtamisuteliaat, jotka haluavat omalla panoksellaan olla rakentamassa Suomeen tulevaisuuden johtajuutta. Verkosto pyrkii luomaan vuorovaikutusta, keskustelua ja ymmärrystä eri sukupolvien välille, jolloin työelämässä pidempään olleiden kokemukset ja onnistumiset yhdistyvät nuorempien, työelämään tuorein silmin katsovien osaamiseen, näkemyksiin ja innovointiin.
