1 minute read
VAIKUTTAMINEN KUULUU KAIKILLE
Suomi on parhaillaan valmistautumassa kansanvallan juhlahetkeen, kansallisiin parlamenttivaaleihin. Ehdokkaat ja puolueet ovat vaalikentillä kilvoitelleet teemoillaan ja arvoillaan äänestäjien suosiosta. Kansakunnalla on ratkaistavanaan monia tärkeitä, jopa kohtalokkaita kysymyksiä, joita ratkaisemaan se valitsee kansanedustajat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Se kuuluu edustukselliseen demokratiaan.
Ohikiitävän hetken vaaliuurnalla äänestäjä voi tuntea olevansa kuningas ja päättämässä jostakin. Onneksi yhteiskunnallisesti voi ja täytyy vaikuttaa myös muilla tavoin kuin puoluepolitiikalla ja valtiollisilla vaaleilla, joilla niilläkin tietysti on oma elintärkeä roolinsa. Se on Johtaja-lehden vuoden 2023 ensimmäisen numeron teema ja keskeinen sanoma.
Advertisement
Sellaiset asiat kuin kansainvälinen siivouspäivä, peruskoululaisten TET-harjoittelu tai vaikkapa Vuoden Nuori Johtaja ovat tulosta yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä nuorkauppakamarissa. Nuorkaup- pakamarijärjestön yhteiskunnallinen alue on aktiivinen ja laaja-alainen aina paikallistasolta kansainvälisiin mittoihin. On Vaikuttaja-akatemia ja paljon muita keskusjärjestötoimintotason toimintoja, mutta yhtä lailla ansiokkaita, näkyviä ja vaikuttavia paikalliskamareiden projekteja, joista tämän lehden sivuilla on artikkeleja muutamasta. Henkilökohtaisen eleen halusta edistää parempaa maailmaa antoi myös nuorkauppakamarilainen Antti O. Vau alkuvuonna valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittäneellä sala-auraamisella.
” KESTÄVÄ MOTIIVI MENESTYVÄN YRITYKSEN PERUSTAMISEKSI EI OLE UNELMA RIKKAAKSI TULEMISESTA, VAAN HALU MUUTTAA MAAILMAA.
Eittämättä nuorkauppakamari on tärkeä väylä yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle, mutta laaja järjestökenttä tarjoaa aktiiviselle kansalaiselle paljon muitakin hyviä yhteisöjä tärkeiksi kokemiensa asioiden edistämiseen. Kansalaisjärjestötoiminnan eri muotoja ovat esimerkiksi edunvalvonta, vapaaehtoistyö tai aktivismi.
Unohtaa ei pidä myöskään tutkimusta, tuotekehitystä ja elinkeinoelämää, jotka innovaatioillaan ovat saaneet aikaan merkittäviä parannuksia hyvinvointiin. Joku voisi sanoa liike-elämän kiittelyä kliseiseksi, mutta kuten viime vuoden toisessa numerossa kerroimme, on myös liikeyrityksille merkityksellisyys ja vastuullisuus entistä kiinteämpi osa liiketoimintaa. Ja oivalsihan jo Applen perustaja Steve Jobskin, että kestävä motiivi menestyvän yrityksen perustamiseksi ei ole unelma rikkaaksi tulemisesta, vaan halu muuttaa maailmaa.
Olkoon aktiivinen kansalainen missä roolissa tahansa, on hänellä monia paikkoja vaikuttaa siihen, että maailmasta tulee parempi paikka elää. Äänestäkäämme siis eduskuntavaaleissa, mutta hyödyntäkäämme myös muut yhteiskunnan tarjoamat tavat vaikuttaa.
