Kevätseuranta: Perhosten siivillä kevääseen

PERHOSTEN

teksti henni korhonen kuvat antti salovaara

SIIVILLÄ

KEVÄÄSEEN

Vuoden 2020 Kevätseurannan teemana olivat perhoset. Kevään ystäviä kannustettiin keräämään havaintoja 41 vakiolajin lisäksi kahdeksasta teemaperhosesta. Uusia perhoslajeja seurannassa olivat lanttuperhonen, kangasperhonen, neitoperhonen, paatsamasinisiipi, ruostesiiven toukka sekä koivutyttöperhonen. Sitruuna- ja nokkosperhonen nostettiin esiin jokavuotisista vakiolajeista.

Nokkosperhonen (Aglais urticae) talvehtii aikuisena ja herää siten lentämään jo varhain keväällä heti, kun säät lämpenevät.

Perhoskevät alkaa yleensä aikaisin. Ruostesiiven toukkia pääsee näkemään jo kimaltelevilla keväthangilla. Aikuistalvehtijat, kuten sitruunaperhonen ja nokkosperhonen, lähtevät liikkeelle heti, kun säät lämpenevät. Viimeisimpänä lentoon lähtevät lanttuperhoset touko-kesäkuussa.

Varhainen kevät

Viime vuonna Etelä-Suomeen ei meinattu saada ollenkaan termistä talvea. Kun talvi helmikuun lopulla viimein saapui, se kesti vain vajaan viikon. Yhtä lauhaa tammikuuta kuin vuonna 2020 ei ole nähty sitten vuoden 1925. Lämpimän talven jälkeen myös kevät alkoi hyvin aikaisin, paikoin jo helmikuun puolella.

Pohjoisessa kevät seurasi hieman tavanomaisempaa rytmiä, mutta lähempänä kesäkuukausia tahti kiihtyi sielläkin. Lapissa nähtiin suuria tulvia, johtuen talven poikkeuksellisen suuresta lumimäärästä. Tulvahuiputkin saavutettiin keskimääräistä myöhemmin. Aivan pohjoisessa Lapissa lämpötilat nousivat termisen kevään puolelle toukokuun alun jälkeen.

Koko maassa monista Kevätseurannan lajeista saatiin havaintoja keskimääräistä aikaisemmin. Kun kevät alkaa erityisen aikaisin, uudet pakkasjaksot saattavat yllättää monta kertaa ja haitata varhain kevääseen herännyttä luontoa. Vaikka maaliskuun puolessa välissä oli eteläisessäkin Suomessa yöpakkasia, ei se onneksi näyttänyt kevättä hidastavan.

Moni muuttolintu saapui aikaisin. Ensihavaintoja esimerkiksi peipoista tuli Kevätseurantaan runsaasti jo helmi-maaliskuun vaihteessa ympäri Etelä-Suomen. Peipot palaavat Suomeen tavallisesti maaliskuun aikana, ja niiden laulua alkaa kuulua yleisemmin vasta huhtikuussa.

Sisiliskoista saatiin paljon havaintoja maaliskuun puolivälistä lähtien, ja pohjoisin havainto ilmoitettiin Puolangasta huhtikuun lopussa. Myös siilejä alkoi näyttäytyä maaliskuun aikana eteläisessä Suomessa. Pohjoisempana siilihavainnot yleistyivät vasta toukokuun lopulla. Pohjoisin siili havaittiin Simon korkeudella, lähellä lajin levinneisyysalueen pohjoisrajaa.

Vauhdilla kesään

Yöpakkasten jäätyä taakse ilmat lämpenivät taas koko Suomessa. Lämmön myötä tutut kevään kukat, sinivuokko ja valkovuokko, alkoivat kukkia sankoin joukoin. Ensimmäiset havainnot ilmoitettiin jo helmi-maaliskuun vaihteessa Salon ja Hyvinkään seudulta. Kokonaisuudessaan sinivuokoista saatiin havaintoja peräti 599 ja valkovuokoista 553.

Huhtikuun puolivälin jälkeen kevään merkit lisääntyivät myös Pohjois-Suomessa, mikä näkyi kasvavana ensihavaintojen määränä. Nokkosperhonenkin lenteli tuolloin jo Sodankylän korkeudella.

Äitienpäivän tienoilla koko Suomea hemmoteltiin lämpimällä säällä, jol-

Luonto-Liitto kiittää kaikkia viime vuoden Kevätseurantaan osallistuneita! Pidetään sama ilo yllä ja kerätään paljon havaintoja tänäkin keväänä. Osallistu Kevätseurantaan: kevatseuranta.fi

loin myöhäisemmätkin perhoset lähtivät lentoon. Esimerkiksi kangasperhosesta tuli kiitettävä määrä havaintoja. Uudellamaalla ilmoitettiin paljon ensihavaintoja myös tuomen ja mustikan kukinnasta. Oulussa päästiin näkemään sinivuokkoja.

Runsaasti havaintoja

Lienevätkö aikainen kevät ja pandemian muuttama arki lisänneet ihmisten intoa tarkkailla luontoa, sillä Kevätseurantaan saatiin kaiken kaikkiaan enemmän havaintoja kuin kolmena edellisenä vuotena. Havaintoja lähetettiin yhteensä peräti 15 317 kappaletta, kun vuonna 2019 Kevätseurantaan tuli 9 189 havaintoilmoitusta.

Teemalajien havaintosaldon ykkössijan saavutti sitruunaperhonen, jonka nähtiin lentelevän paikoin jo helmikuun aikana. Sitruunaperhoshavaintoja saatiin 579, mikä oli hyvää kasvua edellisen vuoden 344 havaintoon verrattuna.

Kaikista lajeista eniten havainnoitu oli leskenlehti, josta ilmoitettiin kaikkiaan 874 havaintoa ympäri maan. Hyvänä kakkosena oli laulujoutsen 831 havainnolla. Perhosten lisäksi hyönteisistä seurattiin ahkerimmin kekomuurahaisia, joiden liikkeellä olosta saatiin 718 havaintoa. Sammakonkutuakin löydettiin enemmän kuin edeltävänä keväänä.

Kangasperhosia (Callophrys rubi) havaittiin runsaasti äitienpäivän aikaan.

Katse perhosiin

Perhosteema innoitti monia kevään seuraajia tarkkailemaan siivekkäitä ystäviämme lähemmin. Perhoset eivät ole vain kauniita ja herkkiä hyönteisiä, joiden näkemisestä tulee hyvälle mielelle, vaan niitä havainnoimalla voi kerätä arvokasta tietoa ympäristön tilasta.

Perhoset ovat ilmastonmuutoksen indikaattoreita, koska ne reagoivat ympäristön muutoksiin nopeasti ja herkästi. Muutokset esimerkiksi niiden ensihavainnoissa ja levinneisyydessä kertovat ilmaston ja ympäristön tilasta.

Luonnonystävä voi auttaa perhosia kevään ja kesän mittaan esimerkiksi perustamalla pihalle perhosbaarin tai tarjoamalla sopivia mesikukkia ravinnoksi. Se on iloksi paitsi perhosille myös harrastajalle itselleen, kun hän pääsee havainnoimaan perhosia läheltä. *

Kirjoittaja toimi Luonto-Liiton vuoden 2020 Kevätseuranta-kampanjan koordinaattorina.