Luontopolulla: Tähtitaivaan alla

ALLA

Tähtitaivaan katseleminen voi olla paitsi tunnelmallista ja romanttista ajanvietettä myös monipuolinen harrastus, joka on helppo aloittaa.

Jonnan piirroshavainto kaukoputkella nähdystä tähtitaivaasta.

Jonna Rintamäki on ollut tähtiharrastaja jo kahdeksan vuoden ajan. Tähtitaivaan ja avaruuden vaikuttavuus ja ihmeellisyys saivat hänet alun perin kiinnostumaan tähdistä. – Se, kuinka vahvasti me itse ihmisinä liitymme avaruuteen, kuun ihailu ja seuraaminen jo alaasteikäisenä, sekä tietysti kaikki jännät avaruusfaktat, Jonna kuvailee tähtiharrastuksensa alkukipinää.

Nykyään Jonna myös työskentelee Tähtieteellisessä yhdistyksessä Ursassa. – Olen planetaario-ohjaaja, eli kuljetan pientä kasattavaa planetaariota koululta toiselle ja käyn pitämässä tähtitaivasesityksiä. Olen lisäksi tähtinäyttäjänä Kaivopuiston tähtitornilla, jossa näytän yleisölle kohteita taivaalta kaukoputkella, Jonna kertoo.

Taivaan tarkkailua ympäri vuoden

Tähtiä voi katsella kaukoputkella tai paljain silmin. Jonna tekee ajoittain myös piirroshavaintoja: kohteita katsotaan kaukoputkella ja näkymä piirretään paperille.

Tähtiharrastuksessa havaitseminen tapahtuu usein iltaisin tai yöaikaan, ja kokonaisia öitäkin voi vierähtää tähtitornilla valvoessa. – Ei kuitenkaan kannata unohtaa, että myös päivätaivaalta löytyy kaikenlaista kiinnostavaa! Jonna muistuttaa.

Kesäaikaan Suomessa on niin valoisaa, että tähtiharrastus vaikeutuu, mutta kesäisinkin voi parhaimmillaan tarkkailla esimerkiksi aurinkoa, erilaisia ilmakehän ilmiöitä, yöpilviä ja planeettoja. – Taivaalla voi nähdä joskus päivisin myös upeita haloilmiöitä. Talvisin jääkiteet saattavat saada aikaan valorenkaita ja -kaaria taivaalle, Jonna kertoo

Tähtitaivas muuttuu meidän näkökulmastamme maapallon liikkeen myötä eri vuodenaikoina, joten tähdistöt näyttävät vaihtavan paikkojaan. Osa kohteista näkyy paremmin syksyllä, osa keväällä. Myös sää vaikuttaa todella paljon siihen, miltä taivaalla ja ulkona ylipäänsä näyttää. – Kannattaa vilkaista tähtikartasta taivaan tilanne esimerkiksi Ursan sivuilta, jos haluaa lähteä etsimään jotain tiettyä kohdetta taivaalta, Jonna sanoo.

Valosaaste pilaa pimeyden

Pohjolan talven pimeyttä pidetään usein ikävänä asiana, mutta tähtiharrastajan kannalta pimeys on hyvä juttu. Mikä tahansa ylimääräinen valo häiritsee taivaan katselua. Joskus jopa kuun kirkas valo häiritsee harrastajia, jotka yrittävät havaita muita kohteita.

Paras havaintoaika tähtitaivaan katselulle pimeyden puolesta onkin usein loppusyksystä ennen lumentuloa. Lumihanki heijastaa valoa taivaalle ja vaikeuttaa tarkkailua.

Valosaasteella viitataan yleensä ihmisen tekemään, jollain tavalla tarpeettomaan, häiritsevään tai haitalliseen keinovaloon. – Voi olla lamppuja, jotka ovat tarpeettoman kirkkaita tai ne on suunniteltu huonosti niin, että valoa pääsee turhan paljon taivaalle päin.

Valosaaste on tähtiharrastajien kiusa, ja se vaikuttaa myös eläinten elämään. Onneksi Suomesta löytyy yhä suhteellisen paljon pimeitäkin paikkoja.

Ryhmässä harrastuksen alkuun

Tähtiharrastus voi usein olla melko yksinäistä, mutta onneksi Suomessa on myös paljon paikallisyhdistyksiä, jotka järjestävät ohjelmaa. Ursalla on erilaisia tapaamisia ja kursseja sekä myös joitain kerhoja ja leirejä lapsille ja nuorille. – Alaikärajaa ei harrastukseen varsinaisesti ole, mutta joillekin Ursan kursseille on tietyt ikärajat sekä vaatimukset. Toivomme kuitenkin aina uusia nuoria jäseniä Ursaan, ja kannustamme tutustumaan myös lähimmän tähtiyhdistyksen toimintaan.

Tähtiharrastuksen ei tarvitse maksaa tähtitieteellisiä summia. Omat silmät ovat tietenkin oleellisemmat kuin mikään väline, mutta kiikari tai kaukoputki on mainio lisä. – Kiikareita saa vähän halvemmalla kuin kaukoputkia, ja niilläkin pääsee havaitsemaan hyvin. Kannattaa myös vilkaista esimerkiksi Ursan harrastustorilta, jos sieltä sattuisi löytymään käytettynä jokin sopiva väline, Jonna suosittelee.

Hän kannustaa myös tutustumaan lähimpään tähtiyhdistykseen ja sen toimintaan. Suurimmalla osalla yhdistyksistä on jokin oma tähtitorni tai ”tukikohta”, jossa pääsee tekemään havaintoja kaukoputkella. – Rohkeasti vain tutustumaan! *

Tutustu syvemmin tähtiharrastukseen:

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: ursa.fi Stellarium-sovellus: stellarium.org/fi

Lue lisää pimeydestä:

Lyytimäki & Rinne (Gaudeamus 2013): Valon varjopuolet – Valosaaste ympäristöongelmana Pajunen & Leppänen (Gummerrus 2017): Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto