Muutos lähtee pienestä – uusia tuulia Luonto-Liiton strategiaan

Luonto-Liiton uuteen strategiaan vuosille 2020–2025 koottiin Luonto-Liiton tavoite, yhteiset arvot ja visio. Strategiaa ideoitiin strategiatyöpajoissa Luonto-Liiton piirien ja toimintaryhmien voimin ympäri Suomea.

Luonto-Liiton missiona on olla Suomen lasten ja nuorten ääni ja voima luonnon puolesta. Luonnossa oppiminen ja yhdessä vaikuttaminen ovat osa toiminta-ajatusta – ”Muutos lähtee pienestä”. Strategisiksi alueiksi nousivat ympäristökasvatus ja ympäristövaikuttaminen, hyvinvoiva vapaaehtoisverkosto, yhtenäinen linja ja imago sekä osaamisen kehittäminen. Arvoiksi nimettiin myötätuntoisuus, rohkeus, viisaus ja sinnikkyys. Tulevaisuuden visio Luonto-Liitolla on koota kaikki luonnosta ja ympäristövaikuttamisesta kiinnostuneet lapset ja nuoret toimimaan yhdessä. Tavoitteena on luonnon kanssa tasapainossa elävä ja luontoa kunnioittava yhteiskunta. Erityistä huomiota halutaan jatkossa kiinnittää yhdessä tekemiseen ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Myös sujuvaan viestintään keskustoimiston ja piirien välillä halutaan panostaa. Järjestöstrategian pohjalta Luonto-Liitolle laadittiin myös uusi viestintästrategia.

Moniääninen tekijäjoukko

Luonto-Liiton uutta järjestöstrategiaa oli mukana tekemässä kirjava joukko aktiiveista asiantuntijoihin. Luonto-Liiton uusi toiminnanjohtaja Anne Porthén toimi strategian rakenteen suunnittelijana. Porthénilla on aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta työstä neljästä eri ammattijärjestöstöstä. Terveystieteiden maisterina ja työhyvinvointipäällikkönä vapaaehtoisten hyvinvointi on lähellä Porthénin sydäntä. Hänen mukaansa strategiassa vapaaehtoiset ovatkin keskiössä. – Strategiaa on ollut iso joukko yhdessä tekemässä ja se kuvastaa nuorten ääntä, että on tarve uudistua, Porthén kertoo.

Strategia pyrittiin jalkauttamaan mahdollisimman hyvin, ja niinpä kaikki mahdolliset halukkaat henkilöstöstä

hallitukseen ja aktiiveista asiantuntijoihin kutsuttiin mukaan. Jokaisesta piiristä oli mukana vähintään kaksi henkilöä. Lisäksi kaksi ulkopuolista asiantuntijaa osallistui suunnitteluun. Strategiaa kehitettiin seitsemänä viikonloppuna, joista pienemmällä työryhmällä saatiin kasaan lopullinen runko. Strategian tekoon osallistui pääosin nuoria vapaaehtoisia ja aktiiveja. Nuorten ääni ja muutoksen palo näkyykin strategiassa kirkkaasti. – Luonto-Liiton rakenteiden täytyy uudistua, jotta järjestö voi entistä paremmin palvella lasten ja nuorten näkökulmaa luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjärjestönä, Porthén pohtii.

Mukana strategian suunnittelussa fasilitaattorin roolissa oli Luonto-Liiton pitkän linjan aktiivi ja vapaaehtoinen Ville Laitinen. Lisäksi Laitinen toimi järjestöpäällikön sijaisena ja veti kolmena viikonloppuna työpajaa. Ryhmänohjaajana hänellä oli tärkeä rooli avoimen ilmapiirin luomisessa strategiakokoontumisissa. – Tarkoitus oli, että vapaaehtoiset, työntekijät, hallituslaiset ja valtuustolaiset ovat kaikki samalla viivalla ja kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa, Laitinen kertoo.

Strategiapäivät olivat uniikki tapahtuma, joka kokosi Luonto-Liittolaiset yhteen pohtimaan ja ideoimaan järjestön tulevaisuutta.

– Strategiaa tehdessä muistettiin taas se järjestön yhteisön arvo ympäri Suomen ja että meillä on tämä iso verkosto todella osaavaa porukkaa, Laitinen sanoo.

Ilmastovaikuttamista ja kampanjoita

Strategiaan luotiin strategiset alueet, niiden tavoitteet ja kehitysohjelmat. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittaisilla jäsenkyselyillä ja erilaisilla palautteilla. Ympäristövaikuttamisen strategisen alueen tärkeimmäksi painopisteeksi nousi ilmastotoiminta seuraavalle viidelle vuodelle. Tavoitteena on kehittää ilmastotoiminnan vapaaehtoistoimintaa ja panostaa viestintään erilaisin vaikuttamiskampanjoin. Ilmastoryhmän 200 kirjettä eduskuntaan -kampanja on esimerkki ilmastoryhmän vaikuttavasta toiminnasta. Lisäksi toiveena on saada ilmastoryhmälle oma osa-aikainen työntekijä. Ympäristöohjelma päivitetään ja luonnonsuojelutoimintaa sekä asiantuntijaosaamista kehitetään. Ympäristökasvatuksen tavoitteeseen luotiin kehitysohjelmia, joissa pyritään muun muassa lisäämään yhteistyötä lasten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Myös kouluvierailukoulutusta sekä leiri- ja kerhotoimintaa halutaan kehittää. Lisäksi pilotoidaan ilmastotoimintakoulutus, jonka suunnittelu alkaa jo tänä vuonna.

Ympäristövaikuttamisesta kiinnostunut metsäryhmän puheenjohtaja ja aktiivi, 29-vuotias Laura Vuoksenmaa oli mukana strategiaviikonlopuissa. Oulussa asuva Vuoksenmaa löysi Luonto-Liiton biologian opintojen kautta. Liittovaltuustossa toimineena hän halusi tuoda strategiaan ympäristönsuojelunäkökulmaa ja herätellä henkiin Luonto-Liiton mainetta vanhana metsätoiminnan järjestönä. Lisäksi matalan kynnyksen suoraa toimintaa voisi Vuoksenmaan mielestä tuoda järjestöön rohkeammin, ettei se jäisi vain tietyille järjestöille. Ilmastotoiminnan rinnalle strategian keskiöön Vuoksenmaa toivoisi myös muuta ympäristövaikuttamista, kuten metsien tuntemusta ja lajiosaamista. – Toivoisin, että toiminta pysyisi ajan mukaisena, mutta ei menisi liikaa trendikkyyden mukana, Vuoksenmaa pohtii.

Vuoksenmaan mielestä tärkeää olisi säilyttää kokonaisvaltainen käsitys

Vapaaehtoiset edellä

Toinen tärkeä tavoite on laajan, monimuotoisen ja tasavertaisen vapaaehtoisverkoston kehittäminen. Ilmastoryhmän aktiivi, 29-vuotias Milla Aalto oli mukana viestintästrategian suunnittelussa ja osallistui kehittämisviikonloppuihin. Nuoresta iästä Luonto-Liiton toiminnassa mukana seikkaillut Aalto toimii tällä hetkellä liittohallituksessa. Strategiaa tehdessä hän oli innokas ja inspiroitunut, vaikka strategian käytännön toteutuminen jännittääkin. Aallon mukaan Luonto-Liitossa on monia syvälle juurtuneita ongelmakohtia, jotka kaipaavat uutta tuulahdusta.

Strategiauudistuksella pyritäänkin saamaan vanhoja ja jumiutuneita ongelmia vietyä eteenpäin. Uudistuksessa nähtiin mahdollisena, että sekä keskustoimistolla että paikallistasolla olisi henkilö, jonka ensisijainen tehtävä olisi vapaaehtoisten tukeminen. Aallon mukaan vapaaehtoisten resurssit tehdä asioita ovat heti suunnattu tehokkaammin itse tekemiseen ja jaksaminen riittää paremmin, kun piiriin on palkattu järjestötyöntekijä. Vapaaehtoisverkon kehittämisessä pyritään edistämään toiminnan jatkuvuutta ja toisaalta ehkäisemään vapaaehtoisten uupumista. – Pienemmissä toimintayksiköissä käy helposti niin, että ihmiset katoavat ja toiminta lopahtaa. Vapaaehtoisverkon kehittämisessä pyritään löytämään keinoja, kuinka toiminta vetäisi puoleensa ja sitouttaisi niin paljon porukkaa, että toiminta jatkuisi säännöllisemmin ja tasaisemmin, Aalto kertoo.

Tarkoituksena on yhdenmukaistaa järjestön toimintatapoja ja koota työvälineitä helpottamaan byrokratian käytäntöjä. – Piirien byrokratian vähentäminen on todella tärkeää. Sitä kautta saadaan uusia aktiiveja ja piiriaktiiveille saadaan enemmän aikaa tehdä itse toimintaa hallinnon pyörittämisen sijaan, Laitinen kertoo.

Osaamisen jakamista ja kehittämistä

Yhtenä ideana on perustaa itsenäinen nuortenkerhoverkosto. Verkoston kautta kerhot saavat verkostoitumismahdollisuuden ja Luonto-Liiton materiaaleja käyttöönsä. Toinen tärkeä idea on järjestää helppoa, matalan kynnyksen ”sisäänheittotoimintaa”, joka tavoittaisi eri kohderyhmät. Uusien illoille suunnitellaan yhteinen, toiminnallinen konsepti. Näin saadaan tavoitettua ja sitoutettua uusia vapaaehtoisia. Lisäksi nettisivuille perustetaan osaajapankki, johon kuka tahansa voi ilmoittaa taitonsa ja näin päästä osaksi Luonto-Liiton vapaaehtoistoimintaa. – Osaajapankki on pitkään ollut puheissa, mutta tavoitteen kautta asia konkretisoituu ja toteutuu, Laitinen sanoo.

Osaajapankkiin ilmoittautuneet vapaaehtoiset saavat perehdytystä erilaisiin tehtäviin. Näin vapaaehtoiset pääsevät oma-aloitteisen kiinnostuksensa kautta hyödyntämään tietojaan ja taitojaan järjestön hyväksi. Osana vapaaehtoistoiminnan saatavuutta uudistetuille verkkosivuille luodaan testipatteristo ”Mitä sinä voisit tehdä Luonto-Liitossa?”, jossa visualisoidaan vapaaehtoistoiminnan eri tehtäviä. Osallistujien ja tapahtumien määrää seurataan toimintalaskurilla ja osaajapankin aktiivisuutta seuraamalla. Vapaaehtoisten hyvinvoin-

nista ja yhteishengen vahvistamisesta huolehditaan virkistyspäivien ja hyvinvointivastaavan tehtävän perustamisen myötä. Myös häirintäyhdyshenkilö valitaan ja koulutetaan.

Osaamisen kehittämisen strategisena tavoitteena on vapaaehtoistoimijoiden osaamisen lisääminen. Kehitysohjelmana on luoda avoin koulutuskalenteri Luonto-Liittolaisille. Koulutusmateriaalien levitystä monipuolistetaan videoin ja striimauksin. Myös etämahdollisuudet toisen paikkakunnan koulutuksiin huomioidaan. Kattavammille materiaaleille ja koulutuksille, joihin strategiassa panostetaankin, on ilmastoaktiivi Aallon mukaan tarvetta. – Näin vapaaehtoiset saisivat valmiina käteen sen, mitä pitää tietää ja osata sekä käyttöönsä erilaisia työkaluja, Aalto avaa.

Porthénin mukaan piireissä on jo valtavaa asiantuntemusta. – Jokainen pystyy kouluttamaan ja jokainen pystyy vastaanottamaan koulutusta, Porthén kertoo.

Järjestössä toimiessa tukena on verkosto ja sen resurssit, joita ilman aikaansaaminen olisi huomattavasti haastavampaa. – Yksin toimiessa on todella rajalliset resurssit. Kun kuuluu ryhmään, on heti useampi ihminen jakamassa tehtäviä ja isompi verkosto ympärillä, Aalto kertoo.

Aallon mukaan ilmastoryhmän uudenlaisena toimintana haluttaisiin yrittää kehittää matalan kynnyksen paikallisia toimintaryhmiä.

Yhtenäinen linja ja viestintä

Luonto-Liiton uusi viestintäpäällikkö Anna Stenius aloitti työnsä helmikuussa strategiatyöpajojen temmellyksessä. Stenius laati aktiiveista koostuvan työryhmän kanssa Luonto-Liitolle viestintästrategian, joka pohjautui uuteen järjestöstrategiaan. Viestintästrategia pyrkii tukemaan järjestöstrategian toteutumista ja lisäämään Luonto-Liiton näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Steniuksen mielestä Luonto-Liitto tarvitsee vahvan imagon, jotta järjestö erottuu yhtenäisenä kokonaisuutena yksittäisten kampanjoiden sijaan. – Toiveena olisi se, että saataisiin tuotua Luonto-Liittoa imagollisesti ihmisten tietoisuuteen niin, että ymmärretään kaiken takana olevan yksi ja sama järjestö, Stenius sanoo.

Tarkoituksena on yhtenäistää viestintää ja Luonto-Liiton visuaalista ilmettä. Uudistetun ilmeen pohjalta luodaan uusi logo, värimaailma ja graafinen ohjeistus, joiden pohjalta päivitetään verkkosivustot. Viestintästrategia ei ole kuitenkaan kiveen hakattu, vaan se elää ja muuttuu ajan myötä. Steniuksen mukaan ilmeen ja tyylin tulee kuitenkin olla sen verran vapaata, että piirit ja toimintaryhmät saavat toteuttaa itseään. Verkkosivujen lisäksi Luonto-Liiton sosiaaliseen mediaan panostetaan niin, että kaikki toiminta tukee toinen toistaan ja näkyy eri kanavissa. Vaikuttamis- ja varainhankintakampanjoita varten pohditaan yhteistyötahoperiaatteet ja perustetaan varainhankintatiimi. Myös järjestön sisäisen viestinnän tiedon kulkuun panostetaan.

Luonto-Liiton yhtenäinen linja ja imago on herättänyt paljon keskustelua Luonto-Liitossa. – Isona haasteena on järjestön ja sen toiminnan moninaisuus. Joissain tapauksissa toimintatavat ja tavoitteet saattavat olla ristiriitaisia ja vastakkaisia, fasilitaattorina toiminut Laitinen pohtii.

Laitisen mukaan yhteisymmärrykseen strategiapäivillä päästiin kuitenkin sujuvasti. Yhtenä strategisena tavoitteena onkin yhtenäisen linjan kartoittaminen yhteistyökumppaneihin. Toisena tavoitteena työryhmä pyrkii linjaamaan yhteneväiset käytännöt muun muassa leireillä kalastusta, metsästystä, ruokatarjoiluja ja alkoholinkäyttöä koskien. Yhtenäisten ruokatarjoilukäytäntöjen myötä esimerkiksi leireillä tarjoiluihin osataan varautua paremmin.

Nuorten ääni kuuluviin

Uudistetut arvot näkyvät myös viestinnän arvomaailmassa. Arvojen näyttäytymistä pohdittiin Luonto-Liiton siililogossa – kuinka siili puolustautuu tai näyttää myötätuntonsa? Verkkosivustojen uudistuksen tarkoituksena on ilmeuudistuksen lisäksi helpottaa tiedon löytymistä ja selkiyttää mielikuvaa järjestöstä. Tavoitteena on tuoda kaikki sivustot samalle alustalle sekä yhtenäistää piirien ja toimintaryhmien verkkosivuja. Uudistusta varten perustetaan viestintätyöryhmä, joka ideoi raamit. Steniuksen mukaan viestintästrategian tarkoituksena on tukea strategian visiota ja missiota mahdollisimman kuvaavasti. – Viestinnän tehtävänä on saada viesti uusille, mahdollisille aktiiveille ja jo olemassa olevien jäsenten – lasten ja nuorten – ääni kuuluviin, Stenius kertoo.

Yhtenä viestinnän strategisena tavoitteena on selkiyttää kohderyhmä, jotta järjestö tavoittaa laajemman yleisön. Viestintästrategian teossa mukana olleen Aallon mielestä kohderyhmän selkiyttäminen on tärkeää. – Viestintästrategiassa on hyvä, että on rajattu, ketä yritetään tavoitella. Ei yritetä viestiä koko maailmalle, vaan pääasiassa Luonto-Liitosta jo alustavasti kiinnostuneille nuorille, Aalto pohtii.

Luonto-Liitossa on kuitenkin värikäs joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, mikä täytyy ottaa huomioon viestinnässä. Jokaiselle kanavalle päätetään sopiva sisältö ja viestinnän tavoite. Tavoitteita voi olla esimerkiksi luontosuhteen vahvistaminen tai yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Suomen ainoana lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestönä Luonto-Liitto erottuu muista ympäristöjärjestöistä. Viestinnässä tulisikin Steniuksen mukaan panostaa järjestötoimintaan ja sen esille tuomiseen.

Yhteistyö eri piirien ja ryhmien välillä on Steniuksen mukaan olennaista, jotta tieto kulkee ja uudet jäsenet löytävät perille. – On tärkeää, että puhutaan toisistamme, tehdään yhdessä jäsenhankintaa ja tiedetään, mitä muut tekevät, Stenius sanoo.

Kun järjestön sisäinen viestintä toimii, toimii myös ulkoinen viestintä. Viestimällä saadaan nuorten ääni kuuluviin. *