Roska päivässä – päivittäisiä ympäristötekoja jo 20 vuotta

Roska päivässä -liikkeen juhlavuoden kunniaksi tutustuimme liikkeen toimintaan ja haastattelimme myös Instagramin @roskapaiva-tilin Einoa roskaamisesta ja lähiluonnon merkityksestä.

teksti juuli lehtinen kuvat aino huotari

Toimittaja ja sosiaalipsykologi TuulaMaria Ahosen vuonna 2000 perustama Roska päivässä -liike on hieno esimerkki siitä, miten pieniä, mutta merkityksellisiä ympäristön hyväksi tehdyt teot voivat olla. Roskan poimiminen päivässä ei vie paljoa aikaa tai vaadi suurta vaivannäköä, mutta useiden ihmisten noudattaessa samaa toimintatapaa vaikutus lähiympäristöön kasvaa. Suomessa ja ulkomaillakin huomiota saavuttanut liike on saanut alkunsa juuri perustajan omasta lähiympäristöstä: Ahonen kauhisteli lastensa kanssa vuonna 2000 erästä roskaista kalliota Helsingin Pohjois-Haagassa. Samalla syntyi halu tehdä alueesta hieman siistimpi, vaikka sitten roska kerrallaan. Tuon hetken siivittämänä muodostui liike, joka kannustaa poimimaan luonnosta roskia sekä olemaan roskaamatta.

Positiivinen kierre

Roskaaminen on ollut länsimaissa jo pitkään yksi helpoimmin havaittavista ihmisen aiheuttamista ympäristöongelmista. Luontoon kuulumatonta materiaalia löytää lähes mistä tahansa ja sillä on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Yksi esimerkki vaikutuksista on maailman yleisimpien roskien, tupakantumppien, sisältämien myrkkyjen sekä muoviroskista jauhautuvan mikromuovin joutuminen kiertoon elollisessa luonnossa. Liikkeen filosofiaan kuuluu ajatus siitä, että siisti ympäristö vähentää roskaamista, joten positiivinen roskattomuuden kierre vain vahvistaa itseään, jos yhä useampi ihminen tarttuu toimeen lenkkipolun varrella. Liike pyrkii paitsi aktiivisesti poistamaan luonnosta sinne jo päätynyttä jätettä, myös ennaltaehkäisemään sen joutumista luontoon. Esimerkkinä tästä ovat liikkeen kulisseissa keksityt

purkalle, tumpeille sekä muille pienille roskille soveltuvat miniroskikset. Roskiksia ei välttämättä löydy kaikkialta, mutta persoonalliset ja kierrätysmateriaalista valmistetut miniroskikset mahtuvat kokonsa puolesta kulkemaan aina mukana taskussa tai repussa. Miniroskiksien ohella liikkeen nimissä on myös ehostettu rumista julkisista roskiksista kauniita ja ympäristöstään positiivisesti erottuvia, jotta roskat päätyisivät niihin luonnon sijaan.

Liikkeellä ei ole rajattua kohderyhmää, vaan tavoitteena on iästä, sukupuolesta, kulttuurista, uskonnosta, poliittisesta suuntautumisesta tai ammatista riippumatta aktivoida ihmisiä toimimaan ympäristön hyväksi. Tästä kertoo myös se, että liikkeen nettisivut on käännetty yli 20 eri kielelle, jotta mahdollisimman moni voisi omaksua osaksi arkeaan tavoitteen poimia edes yksi roska päivässä. Nettisivujen ja sosiaalisen median pyörittämisen lisäksi liikkeen aktiivit järjestävät roskien keräystempauksia eri puolilla Suomea. Tempaukset ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joiden tarkoituksena on innostaa mukaan uusia kasvoja vauvasta vaariin.

Katujen roskasankari

Inspiraation mukaan lähtemiseen voi löytää myös sosiaalisen median kautta. Esimerkkiä näyttää Instagramissa @roskapaiva-tiliä ylläpitävä Eino, joka kuvaa ja kerää arjessaan ulkoa löytämiään roskia. Hän sai idean perustaa anonyymin Instagram-tilinsä muutettuaan Helsingin keskuspuiston läheisyyteen. Roskien suuri määrä yllätti ja kiinnitti hänen huomionsa esimerkiksi koiran kanssa lenkkeillessä. – Ajatus Roskapäivä-Instagram-tilin perustamiselle oli alun perin se, että halusin näyttää ihmisille, minkälaisia roskia omilta asuinalueiltamme ja muualta luonnosta löytyy. Muille on helppo toimia esimerkkinä, etenkin, kun kyse on niinkin helposta asiasta kuin roskan maasta pois poimimisesta, hän toteaa.

Einolle lähiluonnon merkitys on suurin syy siihen, miksi hän tarttuu löytämiinsä roskiin kerta toisensa jälkeen ja vie ne roskiin. Hänestä luonto ja siitä huolehtiminen on tärkeää yksinkertaisesti siksi, että maapallo on meidän kotimme ja kaikki elämä on yhtä arvostettavaa. Hän kertoo, ettei ole koskaan ymmärtänyt tahallista roskaamista, sillä siitä aiheutuu haittaa luonnolle, merille ja eliöille.

Mediassa käydään jatkuvasti kiivasta keskustelua erilaisista ympäristöaiheista. Roskaaminen on ollut aiheena esillä kauan, ja samalla ympäristökeskustelujen keskiöön ovat nousseet muun muassa ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä vesistöjen tila. Roskaongelma on myös globaalilla tasolla suuri ja siihen etsitään ratkaisuja kuumeisesti. Se saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa entistä enemmän esimerkiksi vesiekosysteemien toimintaan, joten keskustelua aiheesta olisi tärkeää ylläpitää. Kysyimme Einolta, onko roskaaminen jäänyt hänen mielestään muiden aiheiden varjoon ympäristökeskustelussa viime vuosina. – Aiemmin olin sitä mieltä, että roskaamiskeskustelu jäi muiden keskustelujen varjoon. Nyt kuitenkin olen tehnyt sellaisen havainnon, että viimeisen vuoden aikana roskaamisesta on puhuttu enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi korona-aikana on puhuttu paljon hengityssuojain- ja muovihanskaroskista. Aiheesta voisi silti puhua vieläkin enemmän, etenkin kouluissa, missä puhumisella olisi valistava vaikutus, hän avaa ajatuksiaan.

Roskien poimiminen on hyvin konkreettinen tapa osallistua ympäristön suojelemiseen ja ehkäistä roskien luonnolle aiheuttamia haittoja. Roskia poimiessaan Eino on paitsi tehnyt hyvää ympäristölle, myös oppinut jotakin ja tehnyt uudenlaisia havaintoja. – Roskien poimiminen on tuonut minut entistä lähemmäs luontoa. Kun roskatutka on koko ajan päällä, sitä tekee samalla muitakin havaintoja luonnosta enemmän ja enemmän, hän painottaa.

Mitä enemmän tiedämme luonnosta ja mitä läheisempi suhde meillä sen kanssa on, sitä paremmin ymmärrämme sen merkityksen ja haluamme huolehtia siitä. Kuten Eino on omassa elämässään huomannut, roskien poimiminen on yksi tapa lähentää suhdettaan luonnon kanssa myös kaupunkiympäristössä. Kaikki, mitä hän on tästä harrastuksesta oppinut, ei kuitenkaan ole vain positiivista. – Ihmisistä olen oppinut sen, että moni täällä on todellakin välinpitämätön ja luonto ei merkkaa heille ilmeisesti paljoakaan, koska he turmelevat sitä roskaamalla, hän harmittelee.

Meidän ei kuitenkaan tarvitse jatkaa välinpitämättömyyden kierrettä, vaan voimme yhdessä saada suuria muutoksia aikaan. Kun kysyimme häneltä, miksi jokaisen kannattaisi poimia edes yksi roska päivässä, vastaus oli motivoiva ja selkeä. – Se on helppoa ja siitä tulee itselle aina hyvä fiilis. *

Heräsikö kiinnostus liikettä kohtaan? Voit jatkaa tutustumista esimerkiksi seuraavien lähteiden avulla:

roskapaivassa.net FB: Litter Movement (Roska päivässä -liike) IG: @roskapaiva