Ryoppy 2 2015 web by Leila Rannanjärvi

OULUN MERENKÄVIJÄT RY:N JÄSENLEHTI

2/2015

RYÖPPY Kohti uusia tuulia, s. 3  Vad är bra att notera om man seglar till sverige?, s. 14 Veneen myllyttäminen, s. 18  Ensimmäiset 1000 merimailiani, s. 22

RYÖPPY

Ω Ω sisältö

– ryöppy 2/2015, kesäkuu 2015

Pääkirjoitus Ruorin takaa Pullopostia Historiikki Ompun kausi 2015 Kilpailukausi ja junnukuulumisia Katsastukset Röytän kesä 2015 Vad är bra att notera om man seglar till sverige? Veneen myllyttäminen Veneeni Kuutti Ensimmäiset 1000 merimailiani Tulevia tapahtumia

Kansikuva: "Salainen särkkä" Tuovi Pasma.

Oulun Merenkävijät ry postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37, 90101 oulu pankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihh kotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.oulunmerenkavijat.fi kuva-arkisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . oulunmerenkavijat.kuvat.fi rekisteri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fi hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus@oulunmerenkavijat.fi

RYÖPPY

– petteri parhi, päätoimittaja

Kohti uusia tuulia

Ryöppy 2/2015 3 4 6 7 8 9 10 13 14 18 21 22 28

ΩΩ pääkirjoitus

ryöpyn toimitus. . . . . . . . . . . . . ryoppy@oulunmerenkavijat.fi venerekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisterit@oulunmerenkavijat.fi osoitteenmuutokset . . . . . . . . . . rekisterit@oulunmerenkavijat.fi

Veneilykausi on taas alkanut. Siksipä on jälleen kerran aika kertoa katsastuksen tärkeydestä ja katsastuksen sisällöstä. Samalla tutustutaan myös veneen kunnostuksen saloihin ja annetaan käteviä vinkkejä Ruotsissa matkustamiseen. Tutustumme tietysti myös kesän toimintaan Ompun, kilpapurjehduksen ja junioreiden osalta sekä käväisemme veneenhakumatkalla Saksassa. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni, sillä jätän tämän lehden ilmestymisen jälkeen Ryöpyn päätoimittajuuden. Luovun myös webmasterin tehtävästä ja näin päättyy vuonna 2006 alkanut seuraaktiivin kauteni. Satoja talkootunteja myöhemmin on aika tehdä jotain muuta. Lehden teko on ollut palkitsevaa ja olen sitä mielestäni saanut ohjattua oikeaan suuntaan. Tavoitteenani on ollut tehdä kiinnostava lehti, joka palvelee sekä seuran tiedotustarpeita että rakentaa ja ylläpitää seuramme kulttuuria. Hyvä lehti on mielestäni tasapainoinen yhdistelmä kevyttä ja painavampaa asiaa. Lehti jää hyvässä kunnossa seuraavalle päätoimittajalle. Viimeisimmän lukijakyselyn mukaan 96,5 prosenttia vastaajista oli lehteen joko erittäin tai melko tyytyväinen. Kehittämisideoitakin on entuudestaan jo nippu valmiina, kaikkea en ehtinyt tehdä mitä mielessä oli. Yhden idean kuitenkin lausun jo nyt – enemmän ihmisiä esiin. Joitakin saatesanoja tulevaisuuteen. Paperilehti on uhanalainen laji mutta epäilen, että pelkästään digitaaliseksi muutettuna Ryöppy jäisi lyhytikäiseksi. Rohkea liike olisi harkita Ryöppyä kaikkien oululaisten seurojen yhteislehdeksi. Sillä olisi merkittävä levikki ja todennäköisesti se olisi myös ilmoittajien silmissä nykyistä huomattavasti kiinnostavampi. Tosiasia on myös, että lehti olisi taloudellisesti omavarainen melko pienimuotoisellakin ilmoitusmyynnillä. Suomessa on ollut tapana ajatella, että hyvä tuote myy itse itsensä. Näin sitä voisi helposti ajatella seuratoiminnassakin - ”hyvä toiminta riittää”. Edustan itse eri koulukuntaa: on tärkeää, että asioita tapahtuu. Mutta on vähintään yhtä tärkeää kertoa muillekin, että asioita tapahtuu. Asioilla on tapana muuttua todeksi vasta, kun niistä on mustaa valkoisella. Toivottavasti merenkävijöillä on vahva äänitorvi jatkossakin! Kiitoksia lukijoille kuluneista vuosista ja hyviä lukuhetkiä. petteri parhi, päätoimittaja

issn-l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (painettu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (verkkojulkaisu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8739

RYÖPPY

Ω Ω kommodori

– matti ruokonen

Ruorin takaa Avovesikausi on käsillä ja pääsemme piakkoin suuntaamaan taas paattimme ulapalle. Vievätpä tuulet tutuille lähivesille tai etäämmälle uusille ennen kokemattomille laineille, on aika katsastaa veneen varusteet ja toimivuus sekä laatia huolelliset suunnitelmat, jotta alkavan kesän reissut onnistuvat ja niistä syntyvät hienot muistot kelattavaksi pimenevinä syysiltoina.

Lipunnoston yhteydessä avasi luukkunsa myös kesäkioski Ankkuri.

Uutta kalustoa Vuosikokouksen päätöksen mukaisesti hallitus on hankkinut seurallemme RIB -veneen STO:n ja RTO:n tarpeisiin. Vene hankittiin käytettynä Helsingistä yksityiseltä omistajalta. RIB -hankintaa suunnitellessamme huomioimme tarkoin STO:n päävalmentajan Laura Santalan ja kilpailupäällikkömme Jarkko Limnellin toiveet veneen koon ja mallin suhteen. Vene on malliltaan Ribcraft 5.3 professional. Veneen kunnon kävi hallituksen edustaja Tom Tallberg varmistamassa paikan päällä ennen kauppoja. Kaupanteon jälkeen vene saapui Ouluun kevättalvella. Lauran ensikommentit koeajon jälkeen olivat suorastaan mairittelevat. Vene soveltuu erinomaisesti juniorivalmennuksen ja varmaankin myös RTO:lle tuomari- sekä poijuveneeksi. Venettä ei ole ehditty vielä kastaa, mutta sekin tehtäneen ennen kesää.

Lipunnosto, kevättori -tapahtuma sekä kesäkioski Ankkurin avajaiset Veneilijöiden kevättori -tapahtuma 2.5.2015 vietettiin kohtalaisen kauniissa kevätsäässä. Väkeä oli saapunut mukavasti paikalle. Oulun Merenkävijöiden ja Oulun Purjehdusseuran liput nostettiin salkoihinsa perinteisin menoin seurojen kommodorien pönöttäessä käsi lipassa katseet kohti nousevia lippuja.

RYÖPPY

Veneilijöiden kevättori -tapahtuma on jo vakiinnuttanut asemansa rannan avovesikauden avaajana. Pullojen tarkastukseen muodostui aika ajoin jopa jonoa, meripelastajien veneisiin tutustuttiin ja kirpputorilla tavara teki kauppansa. Lipunnoston yhteydessä avasi luukkunsa myös kesäkioski Ankkuri. Useissa jäsenkyselyissä sekä rantaparlamentin viikkokatsauksissa on noussut esille, että rannassa pitäisi olla paikka, josta saa kahvia, teetä ja pikku purtavaa. Nyt se sitten on mahdollista: hallitus päätti kokeilla kesäkioskin pitoa Pookin mutterissa. Telakkasäätiöstä Aulan Reino ja Ahon Pekka ottivat haasteen vastaan ja rakensivat sekä sisustivat mutterin sellaiseen kuosiin, että siellä on mahdollista kioskitoimintaa harjoittaa. Seura palkkasi kesäseteliläisiä, eli peruskoulussa ja lukiossa opiskelevia nuoria kioskiin töihin. Joidenkin mielestä ei kioskin pito kuulu seuran ydintoimintoihin ja kyllähän se totta on, mutta tällä toiminnalla haluamme nimenomaan palvella jäsenistöämme, tarjota heille pienen rentoutushetken kölin hinkkaamisen ja veneen kylkien kiillotuksen lomassa, ja voimmehan tarjota muutamalle nuorelle mukavan kesäduunin ja näin olla osaltamme nostamassa Suomea taas uuteen nousuun. Avajaispäivänä kioskiluukulla kävi kahvittelemassa yli yhdeksänkymmentä asiakasta, ja munkkeja

ja jätskiäkin myytiin ihan mukavasti. Kokeilemme kioskin pitoa tänä kesänä juhannukseen asti, ja jos tulokset ovat lupaavia eikä tappioita hirveästi tule, niin varmaan myös ensi kesänä kioskin luukut avataan ja myyntipöydän takaa kuikkii innokas kesäseteliläinen. Kesäkioskin menestyminen on tietysti meistä itsestämme kiinni: jos kioskille on seuralaisten mielestä oikeasti tarvetta, kyllä se myynnissä näkyy. Poikkeahan kahville.

Seuralehti Ryöppy murroksessa Ryöppy -lehden pitkäaikainen päätoimittaja Petteri Parhi sekä lehden taittaja Juha Rissanen ovat ilmoittaneet etteivät he enää jatka tehtävissään. Uusi jäsenemme Unna Vuontisjärvi on lupautunut taittamaan lehden, mutta uusi päätoimittaja on vielä hakusessa. Petteri on tehnyt erittäin hienoa työtä kehittäessään jäsenlehtemme sellaiseksi kuin se nyt on. Siitä suurkiitos Petterille! Kiitokset myös taittaja Juha Rissaselle. Lehti on jäsenkyselyissä koettu tärkeänä/ erittäin tärkeänä seuramme toimintamuotona, eikä sitä haluta heti suoralta kädeltä lopettaa. Nyt kuitenkin olemme suuren haasteen edessä: mistä löydämme lehdelle uuden päätoimittajan?

Neljän numeron toimittaminen vuodessa on aikamoinen rypistys, niin juttujen keräämisen kuin juttujen kirjoittamisenkin suhteen. Lehden tuottaminen on seuramme yksittäisistä menoista suurin; lehti maksaa seuralle paino- ym. kuluineen n. 7000€ vuodessa eli kyse ei ole mistään pienestä summasta. Olemme keskustelleet hallituksessa lehden tulevaisuudesta. Yksi vaihtoehto on, että lehti julkaistaisiin kotisivuillamme nettiversiona ja niille, jotka haluavat paperilehden, se tulostettaisiin. Tällä tavalla kustannuksia saataisiin tiputettua roimasti. Toisaalta taas lehti on meitä kaikkia seuralaisia yhdistävä ja yhteisöllisyyttä lisäävä tekijä, ja ainakin osan jäsenistömme mielestä paperilehti on ainoa oikea julkaisutapa. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty ja nettiversio/paperilehti -suunnitelmat edellyttävät mielestäni laajaa keskustelua seurassa, ehkä teemmekin jonkinasteisen jäsenkyselyn asian tiimoilta. Jotta voimme jatkaa entiseen malliin, tarvitsemme päätoimittajan lehdellemme. Jos olet kiinnostunut pestistä, ota yhteyttä hallitukseen. Oikein hyviä kesälomapurjehduksia kaikille ja juonikkaita tuulia, minne ikinä seelaattekin. matti ruokonen

RYÖPPY

ΩΩ pullopostia

– kuulumisia meiltä ja maailmalta

Uusia jäseniä

Valokuvauskilpailu

Seuramme uusiksi jäseniksi on hallituksen kokouksissa alkaneen vuoden aikana hyväksytty Roope Aarnikare, Jari Martti, Hannu Savolainen, Immi Kormi, Maarit Tihinen, Helmi Inget, Akseli Kurttio, Jari Keskimaula, Lea Isopoussu-Koponen, Petrus Kemiläinen, Teemu Himanen, Arttu Honkanen ja Unna Vuontisjärvi. OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisesti tervetulleiksi!

Julistamme jälleen Oulun merenkävijöiden valokuvauskilpailun, jonka salaisena tavoitteena on tietenkin saada tasokkaita tuoreita kuvia tuleviin Ryöppyihin. Kilpailussa on neljä sarjaa: Ω Ω A kilpailut Ω Ω B retki/matkaveneily Ω Ω C juniorit Ω Ω D seuran tapahtumat

Kevätkokous Seuran kevätkokoukseen osallistui noin kaksikymmentä seuran jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja keskusteltiin seuran menneestä toimintavuodesta. Seuramme koulutustoiminnan junioreiden valmennuksessa, purjehduskoulussa ja kouluvene Ompulla todettiin saaneen tunnustusta, kun Suomen purjehdus- ja veneily ry palkitsi Oulun Merenkävijät vuoden kouluttajaseurana. Kaikelle koulutustoiminnalle toivottiin yhtä menestyksellistä jatkoa.

Toivomme tuoreita ja maukkaita tilanne- tai uutiskuvia sekä näyttäviä taidekuvia erityisesti seuran järjestämissä tapahtumissa. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulee toimittaa sähköisesti osoitteeseen ryoppy@ oulunmerenkavijat.f i syyskuun loppuun mennessä. Luonnollisesti kuvan lähettäjällä tulee olla täydet oikeudet kuvaan. Tulokset julkaistaan vuoden viimeisessä Ryöpyssä ja parhaita kuvia katsellaan kauden päätösillallisella. Parhaat palkitaan.

Jäsenrekisteri Muutitko tai muuttuiko sähköpostiosoite? Pidä yhteystietosi ajan tasalla seuran jäsenrekisterissä http://rekisteri.oulunmerenkavijat.f i.

Oulun Merenkävijät ry:n hallitus nimi ja titteli

puhelin

sähköpostiosoite

Matti Ruokonen, kommodori

040 480 9955

kommodori@oulunmerenkavijat.f i

Tom Tallberg, i varakommodori

040 555 0436

tom.tallberg@oulunmerenkavijat.f i

Leila Saari ii varakommodori

050 355 0504

leila@oulunmerenkavijat.f i

Laura Santala

050 521 2697

laura.santala@oulunmerenkavijat.f i

Jarkko Limnell, kilpailupäällikkö

040 777 6599

kilpailupaallikko@oulunmerenkavijat.f i

Sanna Viinonen, omppu

040 724 2012

sanna.viinonen@oulunmerenkavijat.f i

Saku Wennerstrand

040 550 9633

saku.wennerstrand@oulunmerenkavijat.f i

Markku Hurskainen

0400 485 322

markku.hurskainen@oulunmerenkavijat.f i

Ari-Pekka Salovaara

050 487 2575

ari-pekka.salovaara@oulunmerenkavijat.f i

Janica Ilola, taloudenhoitaja

040 571 3113

taloudenhoitaja@oulunmerenkavijat.f i

Jari Keskimaula, junioripäällikkö

040 565 4523

junioripaallikko@oulunmerenkavijat.f i

RYÖPPY

Auta Oulun Merenkävijöiden historiikin valmistumisessa

rvoisat Oulun Merenkävijöiden jäsenet. Nimeni on Sami Tommilammi ja olen saanut kunnian kirjoittaa Yhdistyksenne 90-vuotishistoriikin. Olen 37-vuotias kirjallisuuden opiskelija Oulun Yliopistosta ja työkseni kirjoitan käsikirjoitusta seuraavaan suureen oululaiseen mobiilipeliin. Historiikin ensimmäisen version on tarkoitus valmistua kesäksi 2016, jonka jälkeen teokseen tehdään mahdolliset muutokset ja lisäykset. Lopullinen versio tullee myyntiin vuoden 2016 loppupuolella. Tämän kesän tulenkin käyttämään taustatietojen keräämiseen. Tarkoituksena on käyttää hyväksi eri arkistojen antamia tietoja. Ainakin Maakunta-arkiston syövereistä uskoisin jokin löytäväni, myöskään unohtamatta Kalevan runsaita tietoja. Tässäkin asiassa myös pyydän Teidän tietojanne. Siis jos tiedät paikan mistä kannattaa taustatietoja etsiä niin ota ihmeessä yhteyttä jutun lopussa olevaan osoitteeseen. Syksyllä, kun purjehduskausi on tältä vuodelta ohi, on tarkoitus kerätä Teidän ääntänne teokseen. Tarkoitus on haastatella mahdollisimman montaa Teistä joilla on muistoja menneistä. Varmasti muistoja on kaikilla. Kaikkia tarinoita en tietenkään pysty historiikkiin

mahduttamaan, mutta mitä enemmän saan Teidän tarinoita, sitä kattavampi historiikki on luvassa. Jos mielestäsi juuri Sinulla on jokin ”herkullinen” tarina menneistä vuosista niin ota rohkeasti yhteyttä alla olevaan osoitteeseen. Historiikin kirjoittaminen on toki muutakin kuin pelkkää omaa tekstiä ja tarinaa. Historiikki on hyvinkin pitkälle Teidän tarinaa. Siis sitä mitä Te olette kokeneet yhdessä yhdistyksessänne toimiessanne. Niinpä pyydänkin Teiltä mahdollisimman paljon materiaalia mitä vain Teiltä löytyy. Siis kuvia, lehtiartikkeleita, omia tarinoita, ihan mitä mieleen tulee. Tarvittaessa voin muuttaa vanhatkin materiaalit historiikkiin sopivaan muotoon, ilman että alkuperäinen kuva/lehtiartikkeli siitä mitenkään kärsii. Sähköpostiosoite jonne haluaisin Teidän yhteydenottojanne on historiikki@oulunmerenkavijat.f i Tarkoitus on siis tehdä loistava historiikki Teidän kanssanne, Teidän hienosta purjehdusseurastanne.

Kevätterveisin, sami tommilammi

RYÖPPY

ΩΩ ompun

kesä

ΩΩ kilpailukausi

Ompun kesä 2015 Ompun kesä 2015 käynnistyy perinteisesti purjehduskoululla. Kesällä 2015 kipparijoukon tavoitteena on pitää Omppu vesillä keskimäärin jokaisena kesän päivänä. Siinä on tavoitetta! Pitkä yhteistyö Oulun Korkeakoululiikunnan kanssa jatkuu tänäkin kesänä ja keväällä Ompputoimintaa onkin kohdemarkkinoitu opiskelijoille Korkeakoululiikunnan ja eri ainejärjestöjen avulla. Tällekin kesälle odotamme runsasta joukkoa innokkaita opiskelijoita osallistumaan toimintaamme. Toiveenamme olisi myös seuralaisten saaminen mukaan Ompulle sekä kippareina että miehistönjäseninäkin. Vene on seuralaisten, tervetuloa! Purjehduskoulun kipparit jatkavat Ompulla kipparointia. Tällä kaudella heidän osaamistaan kohdennetaan erityisesti kippareiden ja edistyneempien purjehtijoiden koulutuspurjehduksiin.

Viikko-ohjelma pyörii vanhaan malliin ja viikonlopuille pyritään saamaan säännöllisiä päiväpurjehduksia. Retkipurjehduksia on myös päätetty vihdoin järjestää. Ompun tavoitteena saavuttaa yöreissuina Röyttä ainakin kahdesti ja Hailuoto kerran. Uusina kippareina Ompulle on toukokuuhun mennessä varmistunut Kurttion Arttu ja Lappalaisen Toni. Vanhoista tekijöistä mukana jatkavat Ilkka V, Nurmen veljekset Matias ja Tuomas, minkä töiltään ehtivät, Antti G, Sanna M ja V sekä Emmi K. Lisää kippareita kaivataan. Mikäli tiedät sopivan tyypin, vinkkaa heidät meille omppu@oulunmerenkavijat.f i Myös entiset kipparit ovat tervetulleita toimintaan mukaan! sanna viinonen

& junnukuulmisia

Sananen kesän kisoista Kilpailukausi lähenee kiivaasti, joten muutama sananen tulevasta kaudesta lienee paikallaan. Tämä kesä tuo tullessaan perinteisten kisojen lisäksi myös uutta. Ensimmäisenä mainittakoon tiistikset, jotka purjehditaan perinteisen kaavan mukaan. Poikkeuksena on neljä kilpailukalenterissa mainittua tiististä, jotka purjehditaan yhteislähtönä ja joista lasketaan tulokset. Nautilus Cup palaa myös kisaohjelmaan. Elojuhlien yhteydessä lauantaina purjehditaan Röytän edustalla ratakisat ja syksyllä järjestetään syyskisat, jossa purjehditaan sekä rata- että matkakisa saman päivän aikana. Pohjanlahden Regatta kisaillaan tänä vuonna Oulussa ja optirankkarit kesäkuun lopussa Kellonmerellä. joten onhantuossa varmaan jokaiselle jotain. Tänä vuonna kokeillaan myös kipparikokousten pitämistä netissä, joka tarkoittaa käytännössä seuraavaa: viikko ennen kyseistä kisaa avataan OM:n keskustelusivuilla palsta, jossa voi esittää kysymyksiä kyseisestä kisasta ja yritän vastata niihin parhaani mukaan riittävän SELKEÄSTI. Kysymyksiä voi lähettää kisoja edeltävään iltaan asti. Henkilökuntaa on koulutettu talven aikana, joten sillä saralla ollaan menty hieman eteenpäin. Toivottavasti se näkyy myös kisajärjestelyissä. Mukaan mahtuu kyllä lisää henkilöstöä mikäli tämmöiset hommat kiinnostaa. Jarkko Limnell, kilpailupäällikkö.

Junnukuulumisia Sailing Team Oulun kausi käynnistyi toukokuun ensimmäisellä viikolla ja harjoitukset jatkuvat aina syyskuun loppuun asti. Viikkoharjoitusten lisäksi Sailing Team Oulu järjestää alkaneella kaudella purjehduksen alkeiskursseja, nuorisokurssin sekä yhteistyössä Racing Team Oulun kanssa Optimistijollien rankingkilpailut. 8-14-vuotiaille tarkoitetulla purjehduksen alkeiskurssilla opetellaan purjehduksen perusteita sekä yleisiä merimiestaitoja. Sailing Team Oulun alkeiskurssi on ehdottomasti hauskin, turvallisin sekä helpoin tapa päästä mukaan purjehdusharrastukseen. Alkeiskurssin suoritettua purjehtija on taidoiltaan valmis jatkamaan purjehdusharrastusta viikkoharjoituksissa. Kauden 2015 uutuutena Sailing Team Oulu järjestää purjehduskurssin myös yli 14-vuotiaille nuorille sekä aikuisille. Kurssilla käydään läpi kevytvenepurjehduksen perusteita, eikä aiempaa purjehduskokemusta vaadita. Kurssilla opetuksessa käytetään seurojen Zoom8 -jollia. Kesän suurin tapahtuma on ehdottomasti kesäkuun 27.-28. Oulussa järjestettävät Optimistijollien ranking- sekä kadettikilpailut. Viime vuonna Oulussa järjestettyihin rankingkilpailuihin otti osaa yli 70 optimistijollapurjehtijaa. Tänä vuonna kilpailuihin odotetaan saapuvaksi vähintäänkin saman verran purjehtijoita. Lisää tietoa Sailing Team Oulun toiminnasta sekä ilmoittautumiset kursseille löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.sailingteamoulu.com. laura santala RYÖPPY

KATSASTUKSET Katsastusten tarkoituksena on edistää turvallisuutta veneilyssä. Kaikki seuran lipun alla kulkevat veneet katsastetaan ja ilmoitetaan liittojen venerekistereihin. Telakka-alueellamme kaikkien veneiden tulee olla katsastettuja saadakseen laituripaikan. Vain katsastetulla veneellä on oikeus käyttää seuran perälippua.

eruskatsastus tehdään veneille viiden vuoden välein sekä aina kun seuraan tulee uusi vene. Normaali vuosikatsastus tehdään sitten välivuosina. Oulun Merenkävijöissä veneiden runkokatsastukset alkavat toukokuussa ja veneitä käydään runkokatsastamassa rannalla. Vuosikatsastukset alkavat kesäkuun alkupäivinä ja katsastusvarauslista tulee huoltorakennuksen seinään muutamia päiviä ennen ensimmäisiä katsastuspäiviä. Tarkoitus olisi, että kaikki veneet saataisiin katsastettua kesäkuussa, mieluummin vielä ennen juhannusta.

Runkokatsastuksista Katsastuksen tulee tapahtua yhteistyössä veneen omistajan kanssa. On hyvä, että omistaja katsastuksen yhteydessä näkee veneensä kunnon. Samalla katsastaja voi opastaa omistajaa itse seuraamaan veneensä kuntoa. Ei ole pahitteeksi, jos omistaja vuosittain käy itse rungon läpi vaikkapa kevätkunnostuksen yhteydessä. Runkokatsastusta varten tulee veneen olla maissa. Seuraavat valmistelevat toimet ovat tarpeen ennen katsastusta: Ω Ω Ylimääräisen tavaran poisto veneestä Ω Ω Turkkiluukkujen yms. avaus ja/tai poisto Ω Ω Läpivientien letkujen ja mahdollisesti venttiilien irrotus Ω Ω Mahdollisten ”mustaa rautaa” olevien akseleiden ulosveto. Omistajan tulisi saattaa vene katsastuskuntoon ennen katsastusta. Tavoitteena on mahdollisimman moneen rungon kohtaan käsiksi pääsy.

RYÖPPY

Vuosikatsastuksista Ω Ω Huolehdi katsastusmaksun maksamisesta etukä-

teen seuran tilille. Laskut postitetaan keväällä. Ω Ω Varaa aika katsastukseen huoltorakennuksen kuis-

tilla olevaan listaan. Muista ilmoittaa myös puhelin numerosi ja veneesi sijainti. Katsastuksessa menee noin puoli tuntia. Kaikkina katsastuspäivinä voi suorittaa runko (rannalla) tai vuosikatsastuksen (vesillä) Ω Ω Ilmoittaudu katsastuspäivänä kello 18.00-20.00 huoltorakennuksella katsastajalle tai odota veneessäsi kunnes katsastaja tulee paikalle. Huomioi että katsastusjärjestys ei välttämättä ole se missä järjestyksessä varaukset ovat listalla. Ω Ω Ota etukäteen esille katsastusvarusteet, katsastuspöytäkirja edelliseltä vuodelta, tämän vuoden katsastusmaksukuitti sekä vakuutusmaksukuitti. Ω Ω Veneestä tulee esittää vakuutustodistus ja veneen vakuutusnumeron tulee olla kirjattuna venerekisterin tietoihin

Ota valmiiksi esiin veneessäsi seuraavat asiat: Ω Ω Venepaperit Ω Ω Sammutin (tarkastettu 2015) Ω Ω Hätäraketit (valmistusvuosi 2010, tai uudempi) Ω Ω Heittoliina Ω Ω Merkkikuviot Ω Ω Ensiapuvälineet Ω Ω Käsivalaisin

Katsastajat

Katsastusluokka 1: Avomeri

Ω Ω Katsastuspäällikkö: Kimmo Väärälä 045 2300682 Ω Ω Heikki Koivurova 050 412 5872 Ω Ω Jorma Lämsä 0400 844 236 Ω Ω Juha Kinnunen 040 7716486 Ω Ω Pekka Niiranen 0400 678 646 Ω Ω Timo Pukari 0400 384438 Ω Ω Juha Ranta 050 4140905 Ω Ω Ari-Pekka Taskila 040 5630171

Avomeriolosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri). Purjeveneet

Katsastuskriteerit Suurin osa Oulun Merenkävijöiden veneistä katsastetaan luokkaan 3. Kuitenkaan luokan 3 veneellä ei olisi suotavaa ajaa/purjehtia esim. Oulusta suoraan meren yli Luulajaan. Luokan 1 ja 2 veneillä se on ok. Nyt näiden 3 luokkaan katsastettavien veneen omistajien tulisikin harkita olisiko syytä katsastaa vene luokkaan 2. Purjeveneissä se tarkoittaa VHF:n + radioluvan, radiolupakirjan, tutkaheijastimen hankkimista sekä tuplamäärän hätäraketteja ja punasoihtuja sekä käsivalonheitintä. Myös myrskykeulapurje tai sitä korvaavana rullakeulapurje ja isopurjeen reivausjärjestely vaaditaan. Moottoriveneissä VHF:n, tutkaheijastimen rakettien ja soihtujen lisäksi vielä vaaditaan kiinteä valonheitin ja käsivalonheitin. Molemmissa sekä purje- että moottoriveneissä 2. luokassa vaaditaan myös 2 sammutinta.

Katsastusluokkakohtaiset vaatimukset Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviin luokkiin:

Veneet on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin pitkille matkoille. Veneen tulee kestää ylimurtuvat aallot ja oltava itse oikaiseva suuristakin kallistumista monirunkoveneitä lukuun ottamatta. Rungon, kannen ja kajuutan on aukkoineen ja luukkuineen oltava riittävän vesitiivis kokonaisuus. Kulkuaukko avotilasta kajuuttaan tulee voida sulkea pääkannen tasolta, ja kaikki luukut on kiinnitettävä siten, että ne pysyvät kiinni veneessä mahdollisessa kaatumistilanteessakin. Kaikki aukot täytyy pystyä tarvittaessa sulkemaan. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itse tyhjentyvä. Moottoriveneet

Veneet on tarkoitettu avomeriolosuhteisiin pitkille matkoille. Veneen on oltava täysin katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis, ja sen rakenteiden on kestettävä ylimurtuvat aallot. Veneen tulee kestää suuretkin kallistumat. Kulkuaukot ja -ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea vesitiiviisti. Kynnyskorkeuden on oltava vähintään 200 mm. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Ulkolaidoituksessa olevat ilma- tai muut aukot pakoputkea lukuun ottamatta on voitava sulkea vesitiiviisti, ja ilmaottoaukoissa on oltava vesiloukut. Veneessä on oltava vähintään 35 kW kulkukoneisto, joka ei saa olla perämoottori. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet.

Katsastusluokka 2: Rannikko Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Pohjan- ja Suomenlahden, Riianlahden, Itämeren rannikot ja vain suotuisissa olosuhteissa Selkämeren ja Itämeren aavat keskustat (näillä alueilla voi, jos paikallinen matalapaine kehittyy äkkiä, olla nopeasti nousevan myrskyn vaara ja suojaan pääsy kyseenalaista).

RYÖPPY

Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu meriolosuhteisiin rannikkojen läheisyydessä. Veneen on oltava itse oikaiseva monirunkoveneitä lukuun ottamatta, ja kohtuullisen vesitiivis. Kulkuaukko kajuutasta avotilaan pitää voida sulkea pääkannen tasolta roisketiiviisti. Ilma- ja muut aukot on sijoitettava suojaiseen paikkaan ja niissä on oltava vesiloukut. Istuinkaukalon tulee olla nopeasti itse tyhjentyvä. Moottoriveneet

Veneen on oltava katettu, vahvasti rakennettu ja vesitiivis. Kulkuaukot ja ovet kansilta kajuuttoihin on voitava sulkea kohtuullisen vesitiiviisti. Umpireelingeissä on oltava vuotoportit. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- tai muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja rakenteeltaan sellaiset, ettei vesi pääse sisään suurillakaan kallistumilla. Ilmanottoaukoissa on oltava vesiloukut. Perämoottorin ohjauskaapelien ja letkujen läpivientien on oltava tiiviit. Sisätiloista on oltava varapoistumistiet. Kynnyskorkeus vähintään 150 mm.

Katsastusluokka 3: Saaristo Saaristoon ja sisävesille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet. Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, , Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Saimaan kanavan, sekä suotuisissa olosuhteissa Ahvenanmeren, Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna. Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu saaristo-olosuhteisiin ja sisävesistöihin. Veneen rakenteiden pitää olla siten toteutettu, ettei niistä aiheudu veneen uppoamisvaaraa. Istuinkaukalon ei tarvitse olla itse tyhjentyvä, mutta se on suositeltavaa.

Katsastusluokka 4: Suojaiset vesialueet Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuvien purjehdustapahtumien veneet. Purjeveneet

Veneet on tarkoitettu suojaisille vesialueille tai veneilytapahtumiin, esim.ratapurjehduskilpailuihin, joissa on jatkuva valvonta ja pelastus valmius. Moottoriveneet

Veneen on rakenteeltaan, asennuksiltaan ja kunnoltaan suojaisille vesialueille soveltuva. Vene voi olla HT-, tuulilasi- tai avovene Katsastajien säännöt ovat selkiytyneet ja selviä ohjeita katsastuksen keskeyttämiseen ja hylkäämiseen on annettu. Tässä joitain poimintoja katsastusvaatimuksista: Ω Ω Palonilmaisin on pakollinen kaikissa veneissä,

joissa yövytään. Veneisiin, joissa on nestekaasutoimisia laitteita, suositellaan kaasuhälytintä. Ω Ω Palosammuttimien paikat tulisi merkitä, jos ne ei ole suoraan näkyvissä. Ω Ω Suoranaiset turvallisuuteen vaikuttavat varustepuutteet aiheuttavat katsastuksen keskeyttämisen välittömästi. Katsastus jatkuu, kun puutteet on korjattu. Esim. pelastusvälineet; ankkurit, airot tai melat, tarkastetut sammuttimet, sammutuspeite, hätäraketit, nestekaasujärjestelmän tarkastus, kulkuvalot, vedentyhjennysjärjestelmä ja vastaavat asiat pitää olla kunnossa. Ω Ω Septitankkia ei enää saa tyhjentää veteen, imutyhjennys täytyy olla vuoden 2005 alusta. Puutteet merkitään katsastuspöytäkirjaan ja niiden tulee olla kunnossa seuraavaan katsastukseen mennessä.

Moottoriveneet

Veneen on oltava rakenteeltaan saaristokäyttöön soveltuva joko kajuutallinen tai HT-vene,jossa on yöpymis mahdollisuus tai runkopituudeltaan vähintään 5 metriä, jonka koneteho on vähintään 35 kW. Yöpymistilat pitää voida sulkea sade- tai roiskevesitiiviiksi kuomulla tai jollain muulla menetelmällä. Ulkolaidoitukseen tehtyjen ilma- ja muiden aukkojen on oltava rungon puolivälin perän puolella ja siten sijoitettuja, ettei vesi pääse niistä sisätiloihin.Perämoottorikaivon on oltava rakenteeltaan sellainen, ettei vesi pääse sieltä veneeseen. Kaapeli- ja letkuläpivientien on oltava tiiviit.

Röytän kesä 2015

ämän veneilykauden kohokohta ensisijaisen veneilykohteemme kesäohjelmassa on Röytän kesäkeittiön avajaisjuhla kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.6. Samalla juhlistetaan lukuisten kutsuvieraiden läsnä ollessa Röytän toimijoiden operoiman ELY-projektin valmistumista. Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita ja tarjolla on juhlallisuuksien ohella lohisoppatarjoilua ja kahvit. Tarkempaa informaatiota on tarjolla toukokuun aikana Iin Röytän toimijat ry:n kotisivuilla www.iinroytantoimijat.f i Samalle viikonlopulle ajoittuvat myös oman majamme kesäkauden avajaiset, jolloin maja ja ympäristö valmistellaan käyttökuntoon ottamaan vastaan veneilijöitä. Suositeltavaa on saapua paikalle jo perjantaina 5.6. Mikäli talkooväkeä saapuu riittävästi, niin tarkoituksena on siivoustöiden ohella rakentaa puuvarastoon uusi lattia vanhoista kuistilaudoista ja siirtää kuivamassa olleet polttopuut suojaan sateelta. Mikäli aika ei riitä kaikkien kesävalmisteluiden tekemiseen, niin hommia jatketaan seuraavana viikonloppuna.

Aiemmin toukokuussa pienempi talkooryhmä suunnittelee ja rakentaa merenkävijöiden majan saunaan uudet lauderakenteet ja viimeistelee uuden kiukaan hormiliitännät ja laatoitukset. Röytän juhannuksena ei ole tänä vuonna järjestettyä ohjelmaa, mutta totuttuun tapaan riemuliiterissä lienee jotain pientä hulinaa tarjolla. Sen sijaan jokavuotinen elokuun alussa järjestettävä Röytän elojuhlat on toistuvasti vetänyt satama-altaan täyteen juhlivia venekuntia. Järjestelyvuorossa on tänä vuonna OTPS. Kauden loppuhuipentumaksi vuosien varrella muodostunut Räntä-race kisaillaan syyskuussa, jonka päätteeksi majan after sailissa karkeloidaan viimeisen päälle. Kannattaa tulla mukaan vaikka kilpapurjehdus ei kiinnostakaan. Tarpeen mukaan majaisäntä kutsuu lisätalkoita kokoon kauden aikana esiin tulleiden remonttien tai polttopuuhankintojen toteuttamiseen. seppo parhi, majaisäntä

Kommodorit Heikki Laitinen (OPS) ja Matti Ruokonen (OM) Johteenpookin edustalla hetkeä ennen lipunlaskua 4.10.

RYÖPPY

pudota rauhassa ankkuri ja jää odottelemaan sumun hälvenemistä. Kelin seljettyä monet veneet lähtevät jatkamaan matkaa ja mahdut laituriin. Enslinja, väylälinja. Ruotsin puolella linjatauluja

ei juuri ole ja väylätkin voivat olla kaarevia! Femmor. Ruotsissa on käytössä edelleen oma valuutta, Ruotsin kruunu, SEK, ei eurot. Käteistä pitää olla mukana ainakin ensimmäisten satama- ja suihkumaksujen verran. Monessa vierassatamassa suihku toimii viiden kruunun kolikolla. Näitä kannattaa matkan alussa pyrkiä keräämään. Nykyään joissakin satamissa vesiautomaattiin tarvitaan jo kymmenen kruunun kolikko, tio. Gas, kaasu. Ruotsin puolella kaasupullojen suukap-

Ankare, ankkuri. Tyypillisin kiinnittymistapa on

VAD ÄR BRA ATT NOTERA

OM MAN SEGLAR

TILL SVERIGE?

peräankkuri, jolloin keula kiinnitetään laituriin - tai kallioon. Jokamiehenoikeudet sallivat vapaan rantautumisen tietysti kunnioittaen luonnonsuojelualueita ja mökkiasukkaiden elinpiiriä. Boj, poiju. Satamissa peräpoijut ovat harvinaisia. Svenska kryssarklubben on laittanut jäseniään varten poijuja jonkin verran Perämeren luonnon satamiin. Etelämpänä niitä on tiheämmässä. Cykel, polkupyörä. Taittuva pienikokoinen polkupyörä suurentaa ”reviiriä” sataman ympäristössä. Pyörällä pääsee kätevästi mm kauppaan. Joissakin satamissa paikallinen kauppias tarjoaa lainaksi polkupyöriä (jopa peräkärryllä). Luonnollisesti lainapyörässä on kartta tai ainakin opaste, jonka avulla kauppa löytyy

Mitä kannattaa tietää, kun purjehtii Pohjanlahden länsirannalle?

vuorella on ryövärinluolan lisäksi maailman korkeimmalla oleva entinen vesiraja, 258 metrin korkeudessa. Vuoren huipulle pääsee tuolihissillä. Luolaa voi lähteä etsimään meren puolelta rannalta lähtevää polkua seuraten.

en lisäksi kannattaa kokeilla luonnonsatamia ja kalliokiinnitystä. Vesirajan läheisyyteen piirretty huussin kuva tarkoittaa parhaimmillaan laiturin lisäksi nuotiopaikkaa, huussia ja jopa saunaa. Vierasvenesatamassa palvelut ovat toki monipuolisemmat. Hamn avgift, satamamaksu. Satamamaksu maksetaan joka paikassa. Se on useimmiten varsin kohtuullinen. Maksu jätetään luonnonsatamissa yleensä peltilaatikkoon, joka löytyy laiturin tuntumasta. Kannattaa varata kruunuja tähän tarkoitukseen

Merellä äänimerkinantolaitteena toimivat paremman puutteessa vaikka kattilat tai niiden kannet ja kapusta. Jos satama on täynnä saapuessasi, niin

RYÖPPY

Grotta, luola. Korkealla rannikolla Skulebergetin

Gästhamn, vierasvenesatama. Vierasvenesatami-

Dimma, sumu. Saattaa yllättää kesken hellekauden.

pale on erilainen, joten Ruotsiin lähtiessä kannattaa ottaa mukaan suomalainen (täysi) varapullo. Suomalaisen pullon täyttö ei onnistu. Toinen vaihtoehto on hankkia ruotsalainen venttiili ja paineenalennin.

Höga kusten, korkearannikko. Höga Kusten sijaitsee Ruotsin itärannikolla Örnsköldsvikin ja Härnösandin välisellä rannikon osalla. Alueella on korkeita saaria ja rantakallioita silmänkantamattomiin.

RYÖPPY

Suojaisia lahdenpoukamia löytyy aina, oli tuulen suunta mikä tahansa. Täällä sijaitsee myös Ruotsin korkein saari Mjältö 236m. Rannikon korkeimmat kohdat kohoavat lähes 300 metriin. Korkealle rannikolle on ominaista merestä kohoavat jyrkät graniittiseinämät ja kallioiset saaret. Täällä maa on kohonnut meren pintaan nähden eniten koko maailmassa – ja maisema muuttuu yhä. I, Information. Paikallisia neuvontapisteitä kannat-

taa hyödyntää. Sieltä saa karttoja, esitteitä, matkamuistoja ja jopa vinkkejä päiväretkille.

ruotsalaiset harvemmin laskevat lippuaan kesken veneilykauden. Luleå skärgård, Luulajan saaristo. Luulajan saaristo koostuu 1 312:sta kooltaan yli 20 m² kokoisesta saaresta ja luodosta. Saaristo rajoittuu etelässä Västerbottenin läänin merialueisiin ja koillisessa Suomeen. Useilla saarilla on matkailijoille suunnattuja satamia ja retkeilypolkuja. Satamissa on tyypillisesti laituri, huussi ja sauna. Saarista voi nauttia jopa ilman omaa venettä, sillä saarien välillä kulkee turbåt, vuorolaiva. Katso http://www.bottenviken.se/lulea/ oar/index.html Motvind. Vastatuuli, suunta johon Ruotsissakin

kannattaa (ehkä joskus) ajaa koneella.

SXK, Svenska kryssarklubben, Ruotsissa veneilevien veneilykerho. Kuningaskunnan kattava veneilijöiden liitto, johon kuuluu ruotsalaisten lisäksi veneilijöitä yli neljästäkymmenestä maasta. Jäsenmaksun maksamalla saa oikeuden käyttää SXK:n poijuja, På kryss –lehden, Ruotsin vierassatamakirjan sekä vuosittain vaihtuvalta alueelta koostetun satamakirjan (vuonna 2014 Åbo skärgård och Finska Bottenviken). http://www.sxk.se/

WLAN, Wi-Fi. Yhä useammassa satamassa on tarjolla langaton internetyhteys. Se voi olla avoin tai suojattu, maksullinen tai maksuton. Monessa kahvilassa on asiakkaille vapaa Wi-Fi. Myös monesta kirjastosta saa vierailijatunnuksen, kun käy kysymässä ja mukana on ajokortti tai jokin muu henkilöllisyystodistus. tarvitaan. X-SS,De tio öarna segelsällskap, Kymmenen

saaren purjehdusseura Toa, huussi. Merikortissa oleva huussin kuva tar-

koittaa yleensä laituria ja huussia. Joskus myös grillipaikkaa ja saunaa. Kunta tai veneilyseura huolehtii jopa polttopuista. Tänä vuonna, 2015 myös Ruotsissa on tullut veneissä pakolliseksi septitankit ja ne voi tyhjentää tyhjennysasemilla (toatömninsstationer).

Naturstig, luontopolku. Monessa satamassa on

Yxa, kirves. Oma terävä kirves kannattaa ottaa

mukaan; sitä tarvitaan saunapuiden pilkkomiseen Kunnan ylläpitämien satamien saunapuut voi olla pilkkomatta ja sahat/kirveet tylsiä. Hamarapuolella voi hakata tarvittaessa vaikka pihvit mureiksi. Zink, sinkki. Apteekista saatava sinkkipasta saattaa pelastaa nenän ja poskipäät auringolta.

laiturin ja huussin lisäksi luontopolku, jonka varrella on tyypillisesti mielenkiintoista nähtävää; kiviasetelmia, rakennuksia tai maisema.

Åska, ukkonen. Ruotsinkielistä säätiedotusta kuun-

nellessa tai lukiessa kannattaa tämä sana huomioida!. Olycka, onnettomuus, tapaturma. Jos tarvitset

Jatulintarha, labyrint. Jatulintarha on suomalai-

seen kansanperinteeseen pohjaava nimitys eri puolilla Eurooppaa esiintyvälle kivistä kootulle labyrinttikuviolle eli kiertokäytävälle. Muista labyrinttikuvioista poiketen jatulintarhassa ei yleensä ole umpikujia. Jatulintarhan kehien välissä kulkevaa mutkittelevaa polkua pitkin voi kävellä kuvion reunalta keskustaan. Jatulintarhat ovat saattaneet liittyä johonkin rituaaliin, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.

lääkärin apua Ruotsissa, niin soita valtakunnalliseen puhelinnumeroon 1177 hoidon tarpeen määrittelemiseksi. Nettisivuilta 1177.se löytyy lisainformaatiota. Kiireelliset hätätapaukset hoituvat Ruotsissakin kansainvälisen hätänumeron kautta 112. Onhan sinulla eurooppalainen ssairaanhoitokortti, joka takaa sinulle Ruotsissa samanlaisen julkisen terveydenhoidon kun maan omille kansalaisile.

Äventyr. Seikkailu Ruotsin saaristossa kannattaa. Nämä aakkoset yrittävät omalta osaltaan hiukan jakaa kokemuksia purjehduksesta Ruotsin puolella ja sitä kautta rohkaista merenkävijöitä käymään (kesälomalla) korkearannikolla ja/tai Luulajan saaristossa. Överfart, ylitys. Ylitys(ajan)kohta kannattaa valita U-båt, sukellusvene. Toivottavasti et törmää (venä-

Papperpengar, paperirahaa, seteleitä. Ruotsilla on edelleen oma valuutta, Ruotsin kruunu, SEK. Suomesta lähtiessä kannattaa ottaa jonkin verran kruunuja mukaan, jotta voi tarvittaessa maksaa ensimmäiset satamamaksut käteisellä. Kruunuja voi nostaa pankkiautomaateilta (luottokorteilla tai joidenkin pankkien korteilla), mutta saaristossa ei pankkiautomaatteja ole.

läiseen) sukellusveneeseen edes harjoituksissa.

huolellisesti. Purjeveneillä on mukavampi purjehtia, jos tuulee  Tuulen suuntaa ja voimakkuutta kannattaa arvioida kriittisesti. Myös aallonkorkeusennuste ansaitsee huomiota. Tyypillisimpiä ylityspaikkoja ovat Marjaniemi ja Tankar. Merenkurkun korkeudella vaihtoehtoja on vielä enemmän. Örnsköldsvik on hyvä bunkrauspaikka, kun lähtee

retkeilemään Ruotsin korkearannikolle. Kaupungin vastikään laajennettu vierasvenesatama on lähellä keskustaa ja kaupat lähes kävelyetäisyydellä. Ö-vikin edustalla Malmö-saaressa on sauna, jonka voi lämmittää itse pilkotuilla puilla.

Parlör, pieni sanakirja. Taskukokoinen suomiruotsi –sanakirja voi olla mukava, kun yrittää puhua paikallisväestön kanssa esim. veneteknisistä asioista.

tuomo riekki, leila saari ja ari-pekka salovaara

Panorama. Luontopolun varrella on yleensä myös

panoraama, hieno näköala.

Kohteliaisuuslippu, eli pienikokoinen Ruotsin

lippu nostetaan oikeaan saalinkiin, kun jätetään Suomen ranta ja lähdetään kohti Ruotsia. Kohteliaisuuslippu lasketaan päivittäin ennen perälipun laskua ja nostetaan perälipun noston jälkeen. Kohteliaisuuslippu kannatta ostaa Suomesta, sillä Ruotsin puolelta niitä ei löydy. Ruotsissa liputussäännöt ovat samat kuin Suomen venekerhoilla, vaikka käytännössä

RYÖPPY

Quiltad jacka, tikkitakki, tikattu jakku. Kevyt untuvatoppatakki on oiva kapistus kylmänä kesäiltana. Se kulkee kätevästi mukana ja mahtuu pikkuruiseen pussiin. Räddä, pelastaa. Meripelastus (Sjöräddningen)

toimii myös Ruotsin vesillä. Trossi-jäsenyys turvaa veneen hinauksen lähimpään satamaan myös Ruotsin puolella.

Vind, tuuli. Tuuliennusteet kannattaa kuunnella

tarkkaan vaikka purjehtisi saariston suojassa. Merisään saa halutessaan Ruotsin puollellakin suomenkielisenä tekstiviestillä puhelimeen. ”Meri 19” numeroon 16161. Katso merialueet http://ilmatieteenlaitos. fi/euroopan-merialueet. Nettiyhteyden päässä vaihtoehtoja on useampia esim. Båtvädret http://www. foreca.se/båtvädret/vind/haparanda-bjuröklubb tai norjalaisten www.yr.no

RYÖPPY

painavan koneen hylkäsin heti ensitunnustelujen jälkeen; painoero oli huomattava. Lisäksi asiantunteva myyjä kertoi halvan koneen kestävän kokemusten mukaan joskus puoli autoa, mutta yleensä pitkäänkin. Toki lupasivat vaihtaa koneen uuteen yksilöön, mikäli se olisi heti hajonnut. Riittävästi jatkojohtoa, sillä töpseli voi olla kaukanakin eikä johto saa käydä liian lyhyeksi

VENEEN MYLLYTTÄMINEN eli koneellinen gelcoatin kiillotus

okeilin viime keväänä elvyttää veneemme gelcoatpintaa kiiltävämmäksi koneellisin menetelmin. Koska myllytys oli vaikeustasoltaan paljon oletettua helpompaa, ajattelin jakaa kokemukseni muiden samaa hommaa harkitsevien kannustamiseksi. Tästäkin urakasta selviää oikeilla varusteilla ja tietämällä muutaman perusjutun. Työmäärä oli tosin oletettua suurempi, enkä enää ihmettele miksi yhden veneen myllyttänyt autofixari kieltäytyi urakasta. Youtube-videoiden perusteella jopa etelän auringon polttamasta, pinnaltaan pulverimaiseksi hapertuneesta gelcoatista saadaan uuden veroisesti kiiltävää pintaa. Erittäin huonoon kuntoon mennyt gelcoatpinta voidaan ensin hioa koneellisesti hiomapaperilla, jonka jälkeen jatketaan villalaikalla ja oikean karkeuksisella hionta-aineella. Ammattitermistössä varsinaisesta hionta-aineesta käytetään nimeä leikkaava aine. Pinnan viimeistelevästä hienohionta-aineesta käytetään nimeä pinnan sulkeva aine tai hologrammin poistoaine. Viimeistelyaine poistaa silmälle näkymättömät mikronaarmut, jotka hajottavat heijastuvan auringonvalon spektreihin ja näkyvät silmälle auringonvalossa pinnan ”hologrammikuvioina” erityisesti tummilla pinnoilla. Useat autokäyttöön tehdyt aineet sisältävät silikonia, jonka sanotaan imeytyvän huokoiseen gelcoatiin huomattavasti auton maalipintaa helpommin. Pintaan imeytynyt silikoni on ongelma maalauksessa

RYÖPPY

aiheuttaen maalipintaan kraaterimaisia kuvioita. Tämän vuoksi veneenhoitosarjat eivät sisällä silikonia. Jos joku on maalattuun veneeseensä käyttänyt silikonipitoisia vahoja, peli ei ole menetetty, sillä pinta voidaan maalata erikoisaineita käyttäen. Aloittelijan pelkoja hionnan suhteen vähentää kun tietää veneen gelcoat -pinnan olevan huomattavan paksu (luokkaa 1mm) verrattuna auton maalipintaan (joka on luokkaa 0.1 – 0.2mm). Tämän vuoksi tehokkaillakaan hionta-aineilla ei käytännössä voi kovin helposti saada hiottua gelcoatpintaa puhki.

Tarvikkeet Hyvä kiillotuskone on kallis, mutta keveitä ja vahvasti vääntäviä koneita on saatavana. Vahvaa vääntöä tarvitaan sitä enemmän mitä huonommassa kunnossa pinta on. Nopeilla kierroksilla ja voimakkaasti hiovilla aineilla pinnan kuumeneminen on voimakasta ja riskinä on hionta-aineen kiinnipalaminen. Hitailla kierroksilla pinta ei kuumene liikaa eikä vaha roiski ympäriinsä, mutta voimakkaasti hiovilla aineilla laikka pyrkii leikkaamaan pintaan kiinni. Tällöin koneelta kysytään vahvaa vääntöä, jotta laikka ei lakkaa pyörimästä. Itse päädyin paikallisen automaalikaupan myymään vahvavääntöiseen 3M:n kiillotuskoneeseen, joka lienee markkinoiden kevein. Veneen kylkiä työstettäessä työasento ei varsinaisesti ole kovin ergonominen, joten kevyt kone säästää muutenkin lujille joutuvia hartioita. Saman kaupan halvan ja

Hionta- ja vahausaineet. Oman kymmenvuotiaan veneen kohdalla en katsonut tarpeelliseksi aloittaa työtä hiomapaperikäsittelyllä enkä kaikkein karkeimmilla hionta-aineilla. Päädyin valinnassani kotimaisiin silikonittomiin Mirkan ammattilaistenkin käyttämiin aineisiin. Itseä miellytti Mirkan helppotöinen kaksivaiheratkaisu, jossa on erikseen varsinainen kevyesti hiova keskikarkea kiillotusaine (Polarshine T10) sekä hienohionta-aine + vaha (Polarshine UF3). Tilasin Mirkan aineet pohjanmaalaisesta automaalikaupasta (Storen Väri Oy) matkahuollon välityksellä. Samaan pakettiin otin paljon muitakin tarvikkeita. Kannattaa ehdottomasti tutustua valmistajien nettisivujen tuotetietoihin, jotta osaat valita aloitukseen oikean karkeuksisen hionta-aineen. Hox: ainakaan 3M:n hionta-aineita ja vahaa ei saa toimittaa lentorahtina, joten ulkomaisista venetarvikeliikkeistä niitä ei suostuta toimittamaan. Litran pullo Polarshine T10 –kiillotusainetta riittää hyvin yhteen isompaankin veneeseen. Villalaikat (min 3-4kpl) + aluslautanen. Riippuen pinnan kunnosta menee villalaikka hiontajäämistä tukkoon ennemmin tai myöhemmin. Homma jatkuu sujuvasti kun puhtaita laikkoja on varustepakissa riittävästi odottamassa. Villa- ja vaahtomuovilaikat voi pestä. Itse liotin niitä pesuaineliuoksessa, jonka jälkeen pesin painepesurilla.

Suihkepullollinen vettä Hiontasuojateippiä 3 rullaa, tämä on olemukseltaan kuin klassinen ilmastointiteippi mutta heikolla liimapinnalla. Teipillä suojataan KAIKKI pinnat joita ei haluta käsitellä hionta-aineella. Kuulosuojaimet, mieluusti radiolla Suojalasit vaharoiskeita varten Ohuita kertakäyttöisiä nitriilihanskoja yksi laatikollinen käsien suojaksi Työskentelytaso veneen kylkien kiillotusta varten. Itse käytin niveltikkaita työskentelytasolevyillä. Rullallinen roskapusseja/säkkejä, johon laitat esim. käytetyt hiontasuojateipit Pari isoa kannellista laatikkoa joissa koko settiä on kätevä säilyttää ja kuljettaa työmaalle Iso termospullollinen kuumaa kahvia. Tunnit kuluvat rattoisasti tässä hommassa, joten tauot ovat paikallaan.

Vaahtomuovilaikat (min 2-3kpl) + aluslautanen. Tässä kohti suosittelen vahvasti paksua joustavaa aluslautasta, joka on todella kätevä veneen kannen monimuotoisten pintojen käsittelyssä. Itse hankin paikallisesta automaalikaupasta 3M:n kennopintaiset vaahtomuovilaikat 3M:n paksulla aluslautasella. Käsinkiillotukseen tarkoitettuja vaahtomuovisieniä ahtaiden paikkojen käsin kiillotukseen. Näitä saa joka autotarvikemyymälästä. Mikrokuituliinoja (paljon) sekä pintojen puhdistukseen että hioma-aineen ja vahan poispyyhintään. Mikrokuituliinojen olisi hyvä olla eri värisiä, jotta eivät mene sekaisin hionta-aineessa ja vahassa olevat mikrokuituliinat. Laadukkaat mikrokuituliinat puhdistuvat hyvin pyykinpesukoneen korkeassa lämpötilassa (90 astetta). Halvoissa mikrokuituliinoissa saumat vedättävät pesun jäljiltä, mikä heikentää käytettävyyttä.

Työvaiheet Pese käsiteltävät pinnat huolellisesti. Jos pesit veneen jo edellisenä päivänä, pyyhi pölyt ja mahdollinen ilman mukana laskeutunut hienojakoinen hiekka pois kostealla mikrokuituliinalla Suojateippaa KAIKKI pinnat joita ei haluta käsitellä, mutta ovat vaarassa joutua laikan sipaisemaksi. Suojaus kannattaa tehdä kunnolla vaikka teippaukseen menee paljon aikaa.

RYÖPPY

Lopputulos on todellakin vaivan arvoinen

Pursota villalaikkaan hieman hionta-ainetta (Polarshine T10) ja myllytä korkeintaan 0.8m x 0.8m alue kerrallaan. Tämä siksi, että voit siirtää konetta vartalollasi ja pitää kädet liikkumatta. Kun laikka leikkaa kunnolla, niin koneessa todellakin on kiinni pitelemistä, eikä käsillä kurottaminen ole varsinaisesti mikään vaihtoehto. Ja minä käytin vain hienojakoisinta hiontaainetta! Aja säännönmukaista kuviota, jotta varmistut tasaisesta lopputuloksesta. Esimerkiksi ensin vaakaan edestakaisin ylhäältä alas ja sitten pystyyn edestakaisin vasemmalta oikealle. Tarrat eivät olleet ongelma Polarshine T10:n kanssa ja niiden yli pystyi ajamaan koneella huoletta (rekisteri-, nimi- ja veneen valmistajan omat tarrat). Vaihda laikka uuteen sen mennessä tukkoon hiontajäämistä. Pyyhi pinta puhtaaksi mikrokuituliinalla. Sumuta tarvittaessa hieman vettä pinnalle työtä helpottamaan. Kiillota pinta hienohioma-aineella (Polarshine UF3) ja vaahtomuovilaikalla. Tämä poistaa silmälle näkymättömät mikronaarmut, jotka hajottavat auringonvalon spektreihin ja näkyvät auringonvalossa ”hologrammeina”. Erillistä vahausta ei tarvita, koska UF3 sisältää myös vahan. Viimeistelyaineella laikka pyörii lähes ilman vastusta ja työ sujuu edelliseen vaiheeseen verrattuna oikein kevyesti. Liian isoilla kierroksilla ja/tai vahamäärillä saa mukavasti roiskeita aikaiseksi, joten suojalasit todellakin ovat tarpeen. Vahan kuivuttua pyyhi pinta kiiltäväksi mikrokuituliinalla Jos haluat lisäsuojan valmiille pinnalle, niin levitä suoja-aine (Itse käytin Autogylm Extra Gloss Protection) ja kiillota mikrokuituliinalla sen kuivuttua. Huom! Erityisesti kevätviileillä ja illasta kosteillakin keleillä tämä aine vaatii todella pitkän kuivumisajan! Käytännössä jätin aineen kuivumaan yöksi. Kiillota kuivunut pinta mikrokuituliinalla ja nauti hienosta lopputuloksesta

Lopputulos on todellakin vaivan arvoinen. Koska huonoon kuntoon päässeen pinnan myllyttäminen on varsin työlästä, koetan jatkossa pitää pinnan hyvän UV-vahan suojassa ja kokeilla tarvittaessa kevyesti työstettäviä hiovia vahoja (esim. Autoglym Super Resin Polish) ennen kuin pinta pääsee huonoon kuntoon. Kymmenvuotiaan veneen kyljistä Polarshine T10 teki melko lailla uuden veroiset. Peräpeilin vanhan nimitarran alta paljastunut uudenveroinen pinta kavalsi hyvin valoa vasten katsottaessa karkeamman hionta-aineen tarpeen. Kannen kiiltoonkin olin toki erittäin tyytyväinen, erityisesti sprayhoodin suojaamilla alueilla joilla tulos oli kiistatta uudenveroinen. Viereisen laituripaikan vuoden vanha Jeanneau tarjosi hyvän vertailukohteen, ilman sitä lopputuloksen tarkka arvostelu olisi ollut haastavaa. Sen verta hieno lopputuloksesta tuli. Kylkien ja sprayhoodin suojaamien alueiden lopputuloksesta voisi hätäinen päätellä auringon olevan syyllinen ajan kanssa tapahtuvaan gelcoatin kiillon menetykseen. Ehkä myös ilmasta käsin laskeutuvat ja sadeveden mukana tulevat epäpuhtaudet pinttyvät paremmin vaakasuoriin suojaamattomiin pintoihin. Niin tai näin, oikeilla työkaluilla ja aineilla pinnan uudenveroisen kiillon saa halutessaan palautettua. Samat työvälineet, aineet ja menetelmät käyvät myös auton maalipinnan käsittelyyn. Maalipinta on vain huomattavasti ohuempi, joten varovaisuus on tarpeen vahvasti hiovilla aineilla. Itse käsittelin mielestäni kohtuullisen hyväpintaisen autoni autoglymin hiovalla vahalla (Super Resin Polish) ja vaahtomuovilaikalla. Lopputulos koneella tehtynä on huomattavasti parempi kuin aiemmin käsin tehtynä. Venemessuilla näin Mirkan osaston työnäytöksessä kuinka kiiltäväksi lakattu puupinta ensin hiottiin himmeäksi ja kiillotettiin sen jälkeen Polarshine T10 -aineella vaahtomuovilaikkaa käyttäen. Ei tule ajatelleeksi mihin kaikkeen kiillotukseen nuo samat välineet ja aineet oikein käyvätkään. Uskaltaisikohan kokeilla naarmuisten veneen luukkujen, ikkunoiden ja oviaukon pleksimuovien kirkastamista? ari-pekka salovaara

RYÖPPY

veneeni

Kuutti

Kuvat otti Alli Ruottinen

Vanha luotsivene Kuutti laskettiin ensi kertaa veteen vuonna 1904. Tämän vuoden vesillelasku oli ehkä Kuutin sadas. Nykyisellä omistajallaan vene on ollut vuodesta 1995, jonka jälkeen Kuutti on entisöity ja rakennettu takaisin purjehduskelpoiseksi. Kuutti on osallistunut useisiin purjehduskilpailuihin Näsijärvellä.

Kun koko 200 m2 purjeisto nostetaan ylös, on näky suorastaan tyrmäävä! Mesaanimastossa on mesaanipurje, latvapurje ja väliharuspurje. Isossamastossa on isopurje, fokka ja klyyvari. Omistaja sairastui vuonna 2010 MS-tautiin, jonka takia vene on ollut kuivilla viisi vuotta. Sairauden edettyä suurin haave oli nähdä Kuutti vielä vedessä mastot pystyssä. Nyt se on toteutunut! johanna valoma

RYÖPPY

ENSIMMÄISET 1000 MERIMAILIANI ”Hei, minä täällä. Pääsin just perille tänne satamaan. Istun nyt täällä meidän uudessa veneessä kahvilla.”

s/y Stella Polariksessa on 6 punkkaa, erillinen vessa suihkulla ja kaikkialla seisomakorkeus.

Ensimmäinen yö omassa veneessä Trave-joella ankkurissa.

ästä Bad Schwartausta Saksasta soitetusta puhelusta käynnistyi meidän perheen veneseikkailu toukokuussa 2014. Ostimme kuukautta myöhemmin tämän Vancouver 32 –merkkisen veneen sen ensimmäiseltä omistajalta, saksalaiselta professorilta, joka oli seilannut sillä neljällä mantereella. Vene sai nimekseen s/y Stella Polaris. Veneen ostohetkellä pisin merimatkani siihen mennessä oli yhden yön reissu Marjaniemeen. Ensimmäiseen 1000 merimailiini olin kuitenkin valmistautunut OM:n purjehduskurssilla, s/y Sunitan, s/y Ledan ja s/y Ompun opissa sekä kuluttanut syksyn kansalaisopiston penkkiä.

Veneen etsintää ympäriinsä Saksalaisessa satamassa tehty veneen ostopäätös ei ollut mikään äkkipikainen ratkaisu. Syksyn 2012 ja kesän 2013 aikana ajoimme yhteensä tuhansia kilometrejä katsomassa ja koepurjehtimassa veneitä akselilla Oulu-Kööpenhamina, Porvoo-Göteborg. Ei vain löytynyt sitä oikeaa. Ihastuimme kuitenkin Vancouver Tayana 42 – veneeseen Porvoossa loppukesästä 2013. Myynnissä oleva yksilö oli kuitenkin meille liian iso ja olisi vaatinut reilusti työtä ennen kuin olisi ollut purjehduskunnossa. Sitä ei voinut harkitakaan. Sitten Google kertoi meille, että lähin sopivan kokoinen, myynnissä oleva Vancouver-mallinen vene löytyy Bad Schwartzausta Saksasta. Veneen myyntiilmoitus löytyi englantilaisesta verkkokaupasta, jossa se oli välitettävänä.

Veneen osto Saksasta Minut lähetettiin venettä katsomaan Saksaan, koska olin jo muutenkin menossa Helsinkiin. Siitähän olisi vain yksi hujaus Saksaan. Kävin yksin tonkimassa veneen aluksi hieman epäuskoisen myyjän kärsivällisesti vastaillessa kymmeniin ja kymmeniin kysymyksiini. Otin satoja valokuvia. Nukuin yön yli ja palasin vielä seuraavana päivänä venettä tutkimaan. Alustava

Kapteeni ja Gustav.

ostopäätös syntyi kuitenkin heti veneeseen saapuessani kun soitin kotiin. Vene valitsee ostajansa? Lopullinen ostopäätös tehtiin kotona seuraavalla viikolla. Juhannuksen alla minä, mieheni Saku ja poikamme Anton (4v.) lensimme Oulusta Kööpenhaminaan 6 jättikassin kanssa, joiden paino oli optimoitu äärimmilleen. Kööpenhaminasta jatkoimme junalla Lübeckiin, jonka lähellä lähtösatama sijaitsi. Tässä vaiheessa veneen tuleva kapteeni ei ollut edes venettä nähnyt. Voiko veneen ostaa pelkästään vaimon suosituksesta? Voi. Juhannusaaton aattona huolellisen tarkastuksen, ainakin sadan uuden kysymyksen, koepurjehduspäivän ja veneessä nukutun yön jälkeen maksoimme sovitun kauppahinnan verkkopankkimaksuna – kuinka kätevää. Kaupanteon jälkeen irrotimme köydet ja purjehdimme parin tunnin matkan Trave-jokea pitkin ankkuriin yöksi. Kuuntelimme illan lampaiden määkimistä ja katselimme Suomeen matkalla olevia rahtilaivoja.

Reitti kotiin Reittimme Saksassa Ruotsiin oli: Bad Schwartau – Trave-joki, Travemünde – Burg, Fehnmar –Gedser*, Møn – Smygehamn*, Ruotsi. Ruotsin eteläisimmästä kärjestä jatkoimme kohti pohjoista kulkien reittiä: Smygehamn – Rønne, Bornholm – Hammerhavne*, Bornholm –Utklippan* Kristianopel* - Kalmar* - Sandvik, Öland – Figeholm – Idö* - Haradskär* - Öxelösund –Kolnäsviken*, Örnö – Rödlöga* - Maarianhamina. Reittimme Suomessa oli: Maarianhamina – Notviken*, Bomarsund – Havsvidden***** – Vaasa, WSF – Djupkastet* – Mikkelinsaaret* – Flaskskäret*, Tolvmangrundet – Maakalla* – Raahe, Lapaluoto – Marjaniemi – Hietasaari. Mielestäni erityisen mukavat satamat tai ankkuripaikat merkitty tässä tähdellä.

RYÖPPY s/y Stella Polaris on pitkäkölinen matkavene. Kuva Hammerhavne, Bornholm, Tanska.

Havsviddenin satamamaksuun kuuluu saunojen, uima-altaan ja ulkoporealtaan käyttö. Upea paikka!

Mønin kalkkikalliot aamuauringossa.

Tukholman saaristossa Sandhamnin edustalla kapea luonnonväylä.

Figeholmin satamassa huoltorakennus oli niin kaukana, että pyörä oli tarpeen mutta grilli oli aivan veneen vieressä. Aivan Hammergavhin satamasta lähtee Bornholmin saaren pohjoiskärjen kiertävä luontopolku sekä polku, joka vie Hammarshusin linnaan.

RYÖPPY

Chillailua riippumatossa matkalla Tukholman väylää pitkin Maarianhaminaan.

Kovaa tuulta ja isoja aaltoja

Viimeinkin Bornholmiin

Isolla merellä tuulee, tuuli nostattaa aaltoja. Monta päivää jatkunut 16-28 solmun länsituuli Tanskan yli Itämerelle testasi meidät heti purjehduksen alkupäivinä. Gustav (tuuliperäsin) osoittautui tarkaksi ja luotettavaksi miehistön jäseneksi kelissä, jossa pinnapilotti ei olisi jaksanut ohjata. Ensimmäinen viikko Saksasta Tanskan kautta Ruotsin eteläisimpään kärkeen meille uudella veneellä ei ollut ehkä se helpoin aloitus pitkälle kotimatkalle. Se oli kovaa tuulta, isoja vasta- tai sivuaaltoja, reilu kallistuskulma tai ryskytystä, melkoisen kylmää, minun merisairautta, tavarat hukassa ja konerikon korjausta vasaralla (solenoidi jumissa). Minulta tämä viikko vaati mielenlujuutta ja uskoa siihen, että purjehtiminen on yleensä hauskaa ja rentouttavaa ajanvietettä. Toisaalta samainen viikko oli nopeasti tekemisen kautta kehittyvä tunne siitä, että oikeasti osaa purjehtia, paikallisten kutsu juhannuskokko juhliin, onnettomalla saksan kielen taidolla selviämistä satamissa, Mønin valkoiset kalliot aamuauringossa ja alkavan seikkailun kutinaa. Bunkraus Ruotsin eteläisimmässä kärjessä Alun kurjien kelien jälkeen vietimme hyvin tarpeellisen bunkrausviikon sukulaisten luona Ruotsin eteläisimmässä kärjessä Smygehamnissa. Sen aikana vene sai kaipaamansa uuden kompressorin jääkaappiin ja vanha, maailmansodista muistuttava retkijääkaappi sai lähteä. Tyhjensimme ja siivosimme veneen vaikka ihan jokaiseen luukun sisältöön emme ehtineet paneutua –niitä on nimittäin matkaveneessä ihan jokaisessa mahdollisessa paikassa. Inventaarion päätteeksi kirjasimme ylös, että veneen varustukseen kuului mm. ylimääräinen hella-uuni, kaikkia purjeita 2kpl, taittopyörä, useita pakillisia työkaluja ja varaosia, karttoja puolen maapallon verran, sekstantti, hätävara vesikone, hyllyllinen satama- ja purjehdusoppaita, vinssiin kiinnitettävän ruuvipenkki ja älyttömästi kaikkia muuta suurempaa ja pienempää enemmän tai vähemmän tarpeellista. Ennen matkan jatkamista haimme ICA:sta 9 kassillista ruokatarvikkeita ja Ikeasta uudet petivaatteet. Vene ja miehistö oli nyt huollettu ja odottelimme tuulen tyyntymistä. Saksan sääennusteissa tuuli oli ilmoitettu solmuina ja Ruotsissa metreinä sekunnissa. Noviisipurjehtija pohti miksi pitää olla kaksi eri asteikkoa kun juuri ehti solmuihin tottua.

Smygehamnista lähdimme vielä kertaalleen Tanskan maalle. Vihdoin pääsimme Tanskalle kuuluvaan Bornholmiin – saareen josta olemme useana kesänä Etelä-Ruotsin reissuilla haaveilleet. Matkalla testasimme spinnua ensimmäisen kerran vaikka eivät ne aallot viikossa olleet juuri madaltuneet. Nyt sentään matkattiin myötäiseen. Anton pysytteli sisätiloissa, koska näki ”laskettelurinteitä joka puolella.” Saavuimme vaahtopäiden keskeltä Rønneen, jonka täpötäyteen satamaan mahduimme kylkiparkkiin viidenneksi veneeksi. Paljon rauhallisempaa oli Hammerhavnen uusitussa pikkusatamassa, jonne saavuimme sinnekin vaahtopäiden sisään heittämänä uskomattoman kapeasta satama-altaan portista. Vaelsimme Bornholmin pohjoiskärjessä hienon luontopolun tuulta uhmaten ja tutustuimme Sandvigin kylään. Koko Bornholmissa viettämämme ajan tuuli kovaa lännestä ja saaren itäpuoli olisi ollut huomattavasti miellyttävämpi purjehtia. Itärannikko ja meitä kovasti kiinnostanut Christiansö jäivät kuitenkin seuraavaan kertaan. Lähdön hetkellä tuuli tietenkin tyyntyi. Ennen leppoista moottorointia Ruotsin Utklippanille kävelimme Hammarshusin linnaan syömään piknikaamupalaa. Todella hieno linna! Ruuhkaa Tukholman saaristossa ja Ahvenanmaalla Utklippanin mielenkiintoisten kallioiden, monen muun mukavan sataman ja Kalmarin city-elämän jälkeen vuorossa oli Tukholman saaristo ja Ahvenanmaa, jonne saimme odotettua purjehdusseuraa. Totesimme, etteivät aikataulut sovi purjehtimiseen ja jouduimmekin kiiruhtamaan pari päivää epämiellyttävässä kelissä ehtiäksemme Öxelosundiin vieraitamme vastaan. Kalmarin ja Öxelösundin välisillä pienillä saarilla olisi viihtynyt pidempäänkin. Ne olivat kuin suoraan Astrid Lindgrenin Saaristonlapsista. Oli kuitenkin mukava saada seuraa ja purjehdusapua. Kahden aikuisen voimin purjehtimisen ja lapsen hoidan jälkeen chillailulle ei juurikaan jäänyt aikaa. Mukaan otetut kirjat palasivat kotiin lähes koskemattomina. Olin myös onnellisesti irtautunut puhelimeni kahleista –se oli 3 viikkoa jossain käsilaukun pohjalla pistopunkan perimmäisessä nurkassa. Tukholman saaristossa odotimme innolla Sandhamnia, jossa olimme päättäneet vierailla. Sandhamnin satamassa pyöri ympyrää useita kymmeniä veneitä odottamassa satamapaikkaa. Satamavahti kävi moottoriveneellä tarjoamassa meille kyllä jonotusnu-

RYÖPPY

meroa samalla kuitenkin vihjaten, ettei laituripaikka irtoaisi enää sille päivälle. Kello oli silloin noin 13.00. Kävimme kapeaa väylää pitkin tarkistamassa myös viereisen saaren sataman, joka oli sekin täyteen ahdettu. Ruuhkan takia päätimme mennä seuraaviksi öiksi luonnonsatamiin ja löysimmekin Tukholman saaristosta muutaman kivan ja suojaisan paikan. Myös muut olivat löytäneet nämä poukamat, joissa rannat olivat täynnä ja ankkuripaikkaakin piti hakea. Yhdessä poukamassa laskimme veneitä olevan yli 50 kpl. Yksityisyydestä ei siis ollut tietoakaan edes luonnon satamissa. Suomea kohti lähdimme Tukholman sisääntuloväylää pitkin. Tuuli oli kadonnut ja edessä oli moottorointipäivä peilityynen meren yli. Nautimme helteestä ja chillasimme riippukeinussa etukannalla kun Antonin merikapteeni-pappa luotsasi purttamme tottuneesti Ruotsinlaivojen seassa. Maarianhaminan länsisatamasta saimme tuurilla melkein sen viimeisen paikan. Väljemmille vesille pääsimme kun siirryimme Bomarsundin saaren pikkulaituriin ja sieltä edelleen vuorokauden luksuslomalle Havsviddenin satamaan. Suosittelen lämpimästi tätä satamaa ja sen kylpylähotellia savusaunoineen ja porealtaineen mutta kannattaa soittaa sataman vene opastamaan väylältä, koska hiljattain ruopattua reittiä ei ainakaan meidän karttoihin ollut merkitty.

Purjehtijakurssi 2015

Ensimmäisen tuhannen merimailini jälkeen saavuimme läpimärkinä mutta huippufiiliksissä Hietasaareen.

Autio Perämeri Mihin kaikki hävisivät? Lähdimme yönselkään kohti Vaasaa Havsviddenin satamasta, Ahvenanmaan pohjoisosasta. Moottoripurjehdimme syvillä vesillä suorinta linjaa yön udussa näkemättä yhtään ketään tai mitään. Legin pituudeksi tuli 178 nm ja se oli meidän pisin yhtäjaksoinen purjehdus. Perillä Vaasassa kuulimme, että juurikin samoilla aalloilla sinä yönä oli kellunut myös oululainen s/y Lady A. Vaasasta jatkoimme WSF:n ankkuripoukaman ja Mikkelinsaarten kautta kohti pohjoista. Vaasasta saimme jälleen seuraa, kun Antonin mummo lähti mukaamme ensimmäiselle purjehdusmatkalleen ja samalla saimme lisäkädet hoitamaan poikaa ja ruokapuolta. Nautimme helteistä ja rohkeimmat (en minä) uivat veneestä köyden perässä. Eräänä iltana ankkuroiduimme poikamaan, josta soudimme rantakallioille uimaan ja grillaamaan. Pistäydyimme myös kokemassa entisajan vieraanvaraisuutta saunoineen ja savukaloineen Maakallan itsehallintoalueella. Suuret kiitokset Saaren perheelle lämpimästä vastaanotosta. Kotisatamaan kesän hurjimmassa ukkosmyrskyssä Luontoäiti huomasi viime maileilla, ettemme olleet saaneet vielä niskaamme koko matkalla kunnon ukkosta.

RYÖPPY

Matka Marjaniemestä Hietasaareen alkoi lupaavasti mutta Kattilankallan jälkeen ukkonen salamoi jo lähellä. Laskimme purjeet ja moottoroimme varman päälle isoa väylää kotiin taivaalle huolestuneita katseita luoden. Saavuimme kotisatamaan kaatosateesta läpimärkinä mutta huippu fiiliksissä. Purjehdusta ajatellen koko matkan vallitsi tuulien ja sään puolesta ääriolosuhteet: kylmää, tuulista ja isoja aaltoja tai hellettä ja dieseltuulta. Montaakaan päivää en muista, että tuuli olisi ollut suotuisa. Sellaisiakin päiviä kuulemma on. Nämä olivat minun ensimmäiset 1000 merimailiani. Matkaa Lubeckistä OM:n rantaan kertyi tarkalleen 1016 merimailia. Matkasimme 41 päivää ja 27 legiä.

Kuvat: Markku Vimpari

Lue lisää blogistamme osoitteessa www.systellapolaris.wordpress.com Seuraavaa 1000 merimailia innolla odotellen, sanna wennerstrand s/y stella polaris paapuurin puolen omistaja, 1. perämies, kansinainen, navigaattori, provisiovastaava

RYÖPPY

Tulevia tapahtumia 5.–6.6. röytän majan talkoot ja kesäkauden avajaiset 6.6. röytän kesäkeittiön avajaisjuhla 9.6. tiistai-ranking, yhteislähtö, oulu 10.6. oulu ranking 1, oulu 13.6. toppila ocean race, (optimisti kadettisarja) 13.–14.6. toppilan meripäivät 17.6. oulu-ranking 2. 27.-28.6. pekanpäivän kisa, raahe 4.-5.7. kemin regatta, kemi (optimisti kadettisarja) 18.-19.7. vuosipäiväpurjehdus, raahe (optimisti kadettisarja) 23.7. tiistai-ranking, yhteislähtö, oulu 25.-26.7. oulun regatta, kevytveneet ja yksityyppiluokat, oulu 24.-26.7. pohjanlahden regatta/ bottenhavs regatta, oulu 31.7. nautilus cup, oulu 1.8. elojuhlat, iin röyttä 1.-2.8. refanutan regatta, raahe 1.8. röyttä cup, 2 ratalähtöä röytän edustalla, oulu 4.8. tiistai-ranking, yhteislähtö, oulu 8.-9.8. kello-open, haukipudas (optimisti kadettisarja) 12.8. oulu ranking 3, oulu 15.8. yökisa, oulu 18.8. tiistai-ranking, yhteislähtö, oulu 22.8. varjakka purjehdus, oulu 12.9. syyskisat, köli ja kevytveneille, oulu 19.9. räntärace ja valon juhlat 3.10. palkintojenjako ja lipunlasku tiistaikisat joka tiistai takaa-ajolähtönä (pl. tiistai-rankingit)

syyskuun loppuun saakka.

OULUN MERENKÄVIJÄT RY 28

RYÖPPY

pl 37, 90101 oulu