Oulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti
3/2011
ryöppy Kunniakommodorimme Olli Kauppi, s. 3 Merellinen Oulu -hanke, s. 16 H-veneiden SM-hopea Ouluun! s. 18 Elojuhlat, s. 20
Ryöppy
1
Ω Ω sisältö
– ryöppy 3/2011, lokakuu 2011
Ryöppy 3/2011 3 Kunniakommodorimme Olli Kauppi 4 Ruorin takaa 6 Junioreiden kesä 2011 8 Gurmeeta kapyysistä 10 Katsastajien murheita 12 Ympäristöasiaa venesatamasta 14 Ompun kausi toimintaa täynnä 16 Merellinen Oulu -hanke 18 H-veneiden SM-hopea Ouluun! 20 Elojuhlat 24 Avoimia luottamustoimia – Oulun merenkävijät ry etsii: 25 Syyskokous 26 Sihteeri ryöpyttää 27 Pullopostia 28 Tulevia tapahtumia Kansikuva: Kisaveneet Röytässä elojuhlilla, kuva: Jorma Kinnunen.
Oulun Merenkävijät ry postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37, 90101 Oulu pankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . nordea Oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihh kotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.oulunmerenkavijat.fi
2
Ryöppy
hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus ryöpyn toimitus. . . . . . . . . . . . . ryoppy venerekisteri . . . . . . . . . . . . . . venerekisteri osoitteenmuutokset . . . . . . jasenrekisteri
oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi
Ω Ω im
memoriam – kunniakommodori olli kauppi
kunniakommodorimme
Olli Kauppi 4.8.1934–3.7.2011
kunniakommodorimme Olli Kauppi siunattiin heinäkuussa perheen, läheisten ja Oulun Merenkävijäin kunniavartion saattamana haudan lepoon. Olli toimi kommodorinamme vuosina 79–83. Ollin aika puheenjohtajanamme oli vilkkaan junioritoiminnan ja seuratoiminnan aikaa. Ensimmäinen purjehduskoulun kurssi vedettiin Ollin ensimmäisenä kommodorivuonna 1979, jo silloinkin kurssi oli täynnä ja oppilaita oli yli neljäkymmentä. Kurssin pääkouluttajat olivat Olli Kauppi ja Aimo Heinonen. Ollin aikana ja ansiosta saatiin Iin Röyttään rakennettua ensimmäinen seuramajamme vuonna 1981, joka sittemmin vuonna 1985 paloi perustuksiaan myöten. Ensimimäisen mökin rakentaminen Ollin johdolla oli hieno näyte seuran talkoohengestä. Elementit valmistettiin talven aikana Lasi-Lipposen tiloissa Saaristonkadulla ja jo seuraavana kesänä päästiin maistamaan ensimmäiset löylyt. Olli oli myös aktiivinen toimija telakkasäätiössä ja telakka-alueemme kehittämisessä useiden vuosien ajan. Ollin aikana ja myöhemminkin 80-luvulla juniorija kilpailutoiminta oli erittäin aktiivista. Olli toimi huoltajana ja autonkuljettajana oululaisille E-jolla- ja optaripurjehtijoille heidän kiertäessään ranking-sarjaa ympäri Suomen. Yksi näistä junioreista oli Pekka
Kauppi. Ollin tyttäret Heini, Tuuli ja Anna olivat myös mukana junioritoiminnassa ja Ollin purjehdusretkillä. Olli oli myös aktiivinen avomeripurjehtija: Anna ja Mermaid -nimiset veneet olivat tuttuja näkyjä Perämeren kilpailuissa. Matkapurjehdukset ulottuivat aina Tukholman saaristoon saakka. Ollin veneiden miehistössä purjehtivat jo edesmenneet Erkki Pouta ja Pertti Suomela sekä myöskin Teuvo Mankila. Työstään Pohjolan Maidon toimitusjohtajana Olli jäi eläkkeelle 90-luvun alussa. Olli veneili paljon myös perheen mökillä Porin Ahlaisissa purjehtien ja myöhempinä vuosina myös moottoriveneellä. Eläkepäivät kuluivat Patelan rantamökillä ja Porissa, talveksi Olli puolisoineen lennähti Espanjan lämpöön. Olli oli kunnioitettu henkilö aktiivievuosien jälkeen seuramme historian ensimmäisenä kunniakommodorina, hänen ajatuksiaan kuunneltiin ja arvostettiin. Ollilla on ollut suuri panos siinä että seuramme muuttui nykyaikaiseksi purjehdusseuraksi ja koko Suomessa tunnetuksi purjehdus- ja juniorikouluttajaksi. Lepää rauhassa Olli, työsi näkyy ja jatkuu edelleen Oulun Merenkävijöiden arvoissa ja toiminnassa. jorma kinnunen
Ryöppy
3
Ω Ω kommodori
– matti ruokonen
Ruorin takaa
Syksy saa. Veneilykausi alkaa pikkuhiljaa olla pulkassa ja pienimuotoinen yhteenveto lienee paikallaan.
S
eurallamme on ollut tosi vilkas ja kiireinen avovesikausi. Monenmoista toimintaa on ollut ja monessa on oltu mukana. Seuran aktiivitoimijat ovat hienosti venyneet kesän eri tapahtumia järjestäessään.
Huvitoimikunta ja Elojuhlat Seuran huvitoimikunta otti tosissaan kevään kokouk sessa tehdyn päätöksen järjestää rouheat Elojuhlat Röyttään. Itse en valitettavasti päässyt paikalle, mutta olen usealta taholta kuullut, että toimikuntamme järjesti vuosisadan kekkerit Röytässä, juhlat, joista puhutaan vielä pitkään ja jotka muut seurat voivat ottaa malliksi seuraavien vuosien Elojuhlia järjestäessään.
STO ja junnukurssit Sailing Team Oulun toiminta on ollut erittäin vireää koko kesän. STO:n listoilla olevat ohjaajat ja valmentajat ovat tehneet hienoa työtä vetäessään kursseja ja harjoitusiltoja junioreille. Tarkemmin STO:n kuluneen kesän toiminnasta kertoo STO:n vastuuvalmentaja Laura Santala toisaalla tässä lehdessä.
4
Ryöppy
RTO ja kisaähky Seuramme jäsenet ovat niittäneet mainetta ja kunniaa kuluneen kesän koitoksissa: Saukkosen Eeva miehistöineen ylsi hienosti hopealle H-veneiden SM-kisoissa ja Melgesien SM-kilpailuissakin edustajamme olivat aivan kärjen tuntumassa. Gotlant Runtissa Meta-Baron ja Bohemia olivat hyvissä ”kyttäysasemissa” kisan alusta loppuun. Kölivenekisoja Perämeren alueella taitaa tällä hetkellä vaivata pienoinen ähky eli runsauden kyllyys. Kisoja on, heinäkuuta lukuun ottamatta, lähes joka viikonloppu eikä kaikkiin kisoihin ole löytynyt osanottajia muutamaa venekuntaa enempää. Kisailijoiden vähyys rassaa myös kilpailujen järjestäjiä. Ensi vuodeksi onkin sitten luvassa jotain ihan uutta; kilpailujaoksen tarkoitus on pistää kaikki ensi kesän kisat yhteen ”säkkiin”, josta nostetaan esille vain ne kisat, joihin järjestäjät arvelevat olevan kisapurjehtijoiden keskuudessa kiinnostusta.
"Siispä sinä arvoisa jäsen, joka mietit, että voisit ehkä ottaa hieman aktiivisemman roolin seuramme toiminnassa – sinua tarvitaan juuri nyt!"
OOR – lähtölaukaus Oulun Meripäiville? Syyskuun alussa järjestimme yhdessä OTPS:n, Laurilan veljesten ja Oulun kaupungin kanssa onnistuneen Oulu Ocean Racen (entinen Edea Ocean Race). Kilpailuun osallistui 58 venekuntaa ja sankka iloinen joukkio osallistui myös maatapahtumaan torinrannassa juhlien, syöden, tanssien ja tunnelmoiden. Tarkoitus on kehittää yhteistyönä tätä syksyistä tapahtumaa edelleen. Minun ajatukseni on, että jatkossa viettäisimmekin Oulun Meripäiviä, joka kokoaisi keskitetysti yhteen muitakin merellisiä tahoja ja tapahtumia (mm. puuvenenäyttely, Meripelastusseuran ja Merivartioston esittäytymiset, uiva venenäyttely…), jolloin Oulun merellisyydestä pääsisivät osallisiksi muutkin kuin purjehduksen ystävät.
Purjehduskoulu ja sukupolven vaihdos Kevään purjehduskursseilta valmistui ennätykselliset 27 uutta purjehduksen harrastajaa. Purjehduskoulu siis pitää pintansa vuodesta ja lamasta toiseen. Purjehduskoulun ohjaajissa ja opettajissa on tapahtunut tänä syksynä sukupolven vaihdos. Tätä kirjoittaessani viikonlopun kestänyt purjehduksenohjaaja- ja opettajakoulutus on juuri päättynyt Johteenpookissa. Nyt OM:llä on seitsemän uunituoretta ohjaajaa ja yksi uusi opettaja valmiina ensi kevään kurssille opastamaan ja ohjaamaan uusia ja innokkaita oppilaita, joilla on unelma oppia purjehtimaan. Kaksi opettajaa aloitti lisäksi puolitoista vuotta kestävän avomeriopettajakoulutuksen.
Kasvava seura ja uupuneet aktiivit Seuramme toiminta on ollut jo jonkin aikaa aikamoisessa nosteessa ja se tietysti on hyvä asia. Mutta tähän nousukiitoon liittyy valitettavasti hieman seurannaisilmiöitäkin – Merenkävijöiden aktiiviporukka, joka on aika pieni huolimatta siitä, että uusia jäseniä liittyy seuraamme koko ajan, alkaa uupua kaiken tekemisen ja puurtamisen keskellä. Siispä sinä arvoisa jäsen, joka mietit, että voisit ehkä ottaa hieman aktiivisemman roolin seuramme toiminnassa – sinua tarvitaan juuri nyt! Tarvitsemme mm. kilpailujaokseen kipeästi lisää porukkaa, hallitukseenkin on tulossa paikkoja auki ja moni muu jaos kaipaa uusia toimijoita. Jos innostuit, ota rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan jatkotoimista. Tsemppiä veneiden syyshuoltoon ja talvitelakointiin. Tavataan lipunlaskussa Johteenpookissa ja kauden päätösillallisella Vänmannissa.
Ryöppy
5
Juniorien kesä 2011 6
RyĂśppy
Junnutreenit, kuva Jorma Kinnunen.
Eka kertaa yksin merellä! Kuva: Jorma Kinnunen.
O
Henrik Maijan ohjauksessa Napero -harjoituksissa Kiviniemen satamassa.
n jälleen yksi aktiivinen kausi purjehdittu kunnialla loppuun Sailing Team Oulun osalta. Kausi 2011 alkoi jo helmikuussa viikonlopun kestäneellä kuivaleirillä Virpiniemen urheiluopistolla. Ohjelmassa oli luentoja, urheilua ja saunomista. Leirin luennoijana toimi Pauliina Ajanko (Suomen purjehdus ja veneily). Hänen kanssaan juniorit pohtivat mm. tulevan kauden tavoitteita, hyvän purjehtijan tunnuspiirteitä sekä kertailivat ja opettelivat sääntöjä. Urheilupuoli leirillä hoitui pulkkamäen sekä seinäkiipeilyn merkeissä. Ensimmäisen kerran vesille päästiin toukokuun alussa, kun viikkoharjoitukset alkoivat. Ensimmäisen viikon harjoituksissa jollat työnnettiin vesille vielä rannan jään yli, mutta se ei menoa haitannut. Kaikilla oli kova halu treenaamaan! Toukokuun ajan järjestimme harjoituksia neljä kertaa viikossa Hietasaaren veneilykeskuksessa. Purjehtijoiden kesäloman alettua kesäkuun alussa siirsimme koko Sailing Team Oulun kaluston Kellon Kiviniemeen viime vuotiseen tapaan. Kiviniemessä viikkoharjoitukset jatkuivat tutulla kaavalla. Viikkoharjoitusten lisäksi STO järjesti menneenä kesänä kaksi neljän päivän purjehduksen alkeiskurssia, sekä yhden neljän päivän purjehdusleirin. Alkeiskursseilla lapset oppivat purjehduksen ja veneilyn perusteita minun, Olá Länsmanin (HaPS) sekä Noora Santalan opastuksessa. Purjehdusleirilllä neljäntenä ohjaajana toimi Veikka Niskakangas. Alkeiskurssiviikoilla säät suosivat junioreita, toisin kuin purjehdusleirillä. Leiriviikolla satoi vettä, ja tuuli loisti joko poissaolollaan tai sitten se oli läsnä liiaksikin. Purjehdustunnit jäivät valitettavan vähäisiksi, mutta ne korvattiin sisäliikunnalla Virpiniemen urheiluopistolla.
Juho lähdössä kokeilemaan ensimmäistä kertaa Zoomia Hietasaaren liuskalta.
Kesä olikin erittäin aktiivinen Sailing Team Oulun osalta. Kolmen leirin lisäksi järjestimme harjoituksia kolme kertaa viikossa ja viikkokilpailut kerran viikossa. Viikkoharjoitusten mukana myös Naperot harjoittelivat kesällä kaksi kertaa viikossa Anri Kivimäen johdolla, Maija Matihaldin ja Nooran avustuksella. Kiersin myös STO:n junioreiden mukana kansallisen ranking-sarjan kilpailuja Etelä-Suomessa, ja muutama juniorimme kävi edustamassa Suomea kansainvälisilläkin vesillä arvokilpailuissa. Valmentajan silmin on ollut ilo katsoa junioreiden kehittymistä. Työn tulos näkyi niin tulosluetteloissa kuin päivittäisissä harjoituksissakin. Purjehtijoilla on ollut suuri motivaatio käydä harjoituksissa ja oppia uutta. Purjehtijat eivät enää vain tehneet mitä pyydetään, vaan he kyseenalaistivat miksi jotain asiaa tehdään. Kysymystulva laittoi välillä valmentajatkin koville ja käyttämään kaikki tiedonlähteet hyväksi. Parannusta kesään 2010 verrattuna oli se, että nyt kaikki ryhmät harjoittelivat samana iltana. Purjehtijat näkivät rannassa toisiaan, muodostui kavereita yli ryhmäjakojen, pienemmillä oli konkreettinen ”esikuva” paikalla joka ilta, sekä junioreita pystyttiin siirtelemään kivuttomasti ryhmästä toiseen harjoitusten tason mukaan. Parannusta on myös Hietasaaren veneilykeskuksen uusi kevytveneluiska ja -laituri. Oli ilo palata elokuussa Kiviniemestä Hietasaareen harjoittelemaan, kun vastassa oli hyvät ja tarkoituksen mukaiset fasiliteetit. Kiitos niistä telakkasäätiölle! Haluan myös kiittää kaikkia Sailing Team Oulun aktiivisia vanhempia, Olá Länsmania sekä kaikkia muita, jotka ovat mahdollistaneen jälleen mahtavan ja ikimuistoisen kauden! Rakkaudesta lajiin ja seuraavaa kautta odotelle, laura santala, sto:n vastuuvalmentaja
Ryöppy
7
Kokin keskittynyt ilme.
Ruuan laitto veneessä on oma taiteenlaji. Tilat ovat vähän ahtaat ja liesi/uuni yleensä aika tehoton. Kylmälokerossa kamat ovat jossain syvällä tai umpijäässä niin, että takilaa varten varattu rautasaha voi olla käytännöllinen lisätyökalu. Keittiö joko keinuu tai sitten nälkäinen miehistö hiiviskelee ympärillä sen näköisenä, että jokos olisi valmista. Tämä siis lähtökohdista.
8
Ryöppy
Tässä käytetään apuna valmista purkitettua vorschmackia koska sen oikeaoppinen valmistus veisi päivän tai pari aikaa. Ensimmäiseksi kuumalla paistinpannulla kuumennetaan ja pikkuisen lisäruskistetaan purkki-vorschmack vähän kerrallaan. Tämä siitä syystä, että venehellan teho on aika pieni. Samanaikaisesti tuotetaan n. kuuden annoksen perunamuusiannos, joka saa olla varsin paksua. Muusissa voi käyttää vähän voita lisäkkeenä. Voideltu uunipannu vuorataan perunamuusilla siten, että pohjalla on ohut kerros ja muusi nousee reunoja pitkin leveämpänä vähän ylöspäin. Lämmin Vorschmack levitetään pannun keskelle muusin päälle tasaisesti niin, että reunoilla oleva muusi jää vapaaksi. Tämän jälkeen pannu pannaan veneen uuniin, joka saa olla maksimillaan. Hyvällä tuurilla veneuuni on tarpeeksi kuuma ruskistamaan muusireunoja n. 20–30 minuutin käsittelyllä. Valmis ja kuuma vorschmack koristellaan silputuilla suolakurkunpalasilla ja sopivan taiteellisesti levitetyllä smetanalla. Tarjoillaan miellään kirkkaan snapsin kera. Helppotöinen ja hyvää.
Rautainen nuudelimuhennos neljälle 1–2 nuudelipakettia Pari kananfilettä tai muuta silppua Purkillinen herkkusieniä Chilikastiketta Pikkuisen öljyä Kokoontaittuva peltinen purkinavaaja Merenkäyntiä tai viskiä hämmennyksen aikaansaamiseksi
veneen kapyysissä voi kuitenkin saada luotua ihan maittavaa tai muuten jännittävää ruokaa aika pienelläkin vaivalla. Tässä pari yritelmää käytännön elämästä. Toinen on maittava ja toinen yllätyksellinen.
Merellinen Vorschmack 4–6 hengelle, riippuen nälän asteesta 1 purkillinen esivalmistettua vorschmackia 1–2 suolakurkkua 1 purkillinen smetanaa tai ranskankermaa Perunamuusipussi 6 annosta tai perunoita Voita ja suolaa Paistinpannu, kattila ja uunipannu
Ensimmäisenä avataan säilykepurkki, silputaan kananpalat ja herkkusienet ja tiskataan veneen pesuallas. Purkinavaaja jätetään pesualtaan pohjalle. Herkkusienet ja kananpalat kypsytetään nopeasti joko paistinpannulla tai paistamalla kattilassa. Tämän jälkeen kiehutetaan vettä, johon tiputetaan nuudelit. Parin minuutin jälkeen ylimääräinen keitinvesi kaadetaan kattilasta pois pesualtaaseen. Riippuen merenkäynnistä tai viskin määrästä joko osa tai kaikki nuudelit pitää nostella takaisin pesualtaan pohjalta kattilaan. Tämän jälkeen kattilaan pannan tilkka öljyä ja nuudelikeitosta hieman kuullotetaan. Lopuksi kananpalat ja herkkusienet lisätään nuudelisoppaan ja sekaan pannan chilikastiketta tai jotain muuta vastaavaa. Tarjoillaan nälkäisille gasteille, joiden tehtävänä on kohteliaasti kehua keitosta. Se gasti, jonka suusta sitten löytyy yllätyksenä purkinavaaja, on voittanut tiskivuoron. jorma kivelä, s/y avestar
Ryöppy
9
Katsastajien murheita O
m:n kotisivuilla on kuvaus katsastustoiminnan merkityksestä, valmistautumisesta katsastukseen, katsastusvaatimuksista sekä katsastajaluettelo. Kun vene on veneilykäytössä ja omistaja haluaa sen olevan seuramme rekisterissä, vene on katsastettava – sijoituspaikastaan riippumatta. Kyseinen velvoite samoin kuin veneiden rekisteröinti määräytyvät lainsäädännöstä käsin. Seuramme kuuluu jäsenenä lajiliittoon, joka on nimeltään Suomen Purjehdus ja Veneily ry. Se ylläpitää veneiden katsastusjärjestelmää jäsenseuroissaan, ja edellyttää, että seura pitää katsastetuista veneistä rekisteriä ja päivittää samalla lajiliiton venerekisterin.
Katsastusvelvollisuudesta on vapautettu kaksi ryhmää: 1. kevytveneet, joita ei koske virallinen (maistraatissa tapahtuva) rekisteröintivelvollisuus, 2. pelkästään ratakilpailutoimintaan käytettävät veneet, jotka kuljetetaan kilpailupaikalle maitse. Jos ja kun niillä matkustetaan, harjoitellaan jne, ovat ne ihan samassa asemassa katsastuksen suhteen kuin muutkin seurojen veneet. Edellä mainittujen lisäksi OM:n omana poikkeuksena ovat kesäksi syystä tai toisesta telakoidut veneet, joista on seuralle tehty asianmukainen ilmoitus.
10
Ryöppy
Katsastusmenettely Perus- eli runkokatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut tai muutoin on aihetta. Katsastus on kaksivaiheinen: ulkopuolinen tarkastus veneen ollessa maissa ja toinen vaihe veneen ollessa vesillä purjehdusvalmiina. Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina. Tämä tapahtuu purjehduskauden alussa, kesäkuussa. OM ilmoittaa erikseen yhteisten katsastusiltojen ajankohdat ja tapahtumapaikat. Peruskatsastuksesta laaditaan kaksiosainen katsastuspöytäkirja, jonka alimmainen osa jää veneen omistajalle ja päällimmäinen osa katsastajalle katsastuksen rekisteröintiä varten. Pöytäkirjan lisäksi veneen omistajalle jää venetodistus. Nämä asiakirjat helpottavat vastaisuudessa sekä veneen omistajaa että katsastajaa katsastusten seurannassa, ja ne esitetään tarvittaessa myös viranomaisille.
Vastauksia tavallisimpiin kyselyihin Kuluneen veneilykauden aikana on kyselty neuvoja erityisesti seuraavissa tapauksissa:
Vasta muualta hankittu vene Kun OM:n jäsen on hankkinut uuden tai käytetyn veneen niin, että vene vaihtaa rekisteröintiseuraa, se tulee sekä perus- että vuosikatsastaa OM:n toimesta. Katsastajamme kirjaa katsastuksen venetietoihin, jotka veneen omistaja on ensin itse rekisteriimme täyttänyt. Sitä kautta lähtee tieto myös lajiliittoon. Näissä tapauksissa vene on usein jo vedessä, kun sen katsastusta pyydetään. Rungon ulkopuolisen osan peruskatsastus siirtynee silloin syksyn telakointivaiheeseen, mutta on syytä silloin tehdä, jotta katsastuksen rekisteröinti tapahtuu samalle vuodelle kokonaisuudessaan ja asiakirjat kulkevat ajantasaisina.
Omistajanvaihdos, kun vene on OM:n rekisterissä Entisen omistajan on merkittävä venetietoihinsa veneen omistajanvaihdos. Uusi omistaja täyttää OM:n rekisteriin venetiedot ja ottaa yhteyden OM:n katsastajaan. Vaikka vene olisikin saman purjehduskauden aikana jo katsastettu, se tulee katsastaa uudelleen, jotta katsastus rekisteröityy uudelle omistajalle ja veneeseen saadaan tarvittavat asiakirjat.
Jos katsastuksen suorittaa muu kuin OM:n katsastaja Katsastuksen voi suorittaa kuka tahansa, jolla on voimassa oleva liiton myöntämä katsastuslupa. Ja näinhän tapahtuu tavallisimmin silloin, kun vene on jossakin kauempana. Mutta muu kuin OM:n katsastaja ei pysty rekisteröimään katsastusta venerekisteriimme ja liittoon. Sen vuoksi veneen omistajan on huolehdittava siitä, että hän toimittaa OM:n katsastajalle kopion (suullinen ilmoitus ei riitä) katsastupöytäkirjoista, joista ilmenee, kuka, missä, milloin ja mitkä katsastuksen vaiheet hän on suorittanut. Jos näin ei toimita, kyseinen vene pysyy OM:n venerekisterissä ja SPV:n rekisterissä katsastamattomana.
Katsastusmaksu eri tilanteissa Katsastusmaksu on aina edellytys katsastuksen suorittamiselle – tapahtuipa se missä tahansa – jos kerran vene rekisteröidään OM:n venerekisteriin. Kyse ei ole siis katsastajan palkkiosta, vaan siitä, että vene seilaa OM:n lipun alla. Katsastajat ovat seuran luottamushenkilöitä, joille ei makseta palkkioita. Siinä tapauksessa, että veneen kotisatama on muualla kuin Oulun alueella ja OM:n katsastaja pyydetään paikalle, on kohtuullista huomioida katsastajan matkakulut. Jos vene on kesän maissa telakoituna, katsastusmaksua ei suoriteta. Mutta OM:n taloudenhoitajalle tai katsajille on ilmoitettava, että vene on telakoituna kesän. Näin vene ei poistu venerekisteristä, vaan siirtyy seuraavana kesänä jälleen katsastettavien joukkoon.
Perus- eli runkokatsastus unohtuu! Vaikka veneen katsastuspöytäkirjoista ilmenisikin, että edessä olisi peruskatsastus, tämä näköjään jää joskus huomaamatta. Sen vuoksi, jotta peruskatsastus ei unohtuisi, olemme Johteenpookissa telakoitujen joukosta vanhan tavan mukaan etsineet ja tarkastelleet ulkopuolelta venerekisterimme mukaan seuraavaksi runkokatsastettavat veneet. Katsastus on vain alustava ja sitä jatketaan, kun vene on laskettu veteen. Tiedoksi käynnistämme olemme jättäneet kirjallisen tervehdyksen. Paras ja oikeampi tapa tietenkin olisi se, että veneen omistaja itse varaa runkokatsastusajan. risto laitila, katsastuspäällikkö
Ryöppy
11
telakkasäätiö
Ympäristöasiaa venesatamasta Ympäristöasiat korostuvat entistä enemmän niin veneilyssä kuin veneiden säilytyksessäkin.
H
ietasaaren veneilykeskuksen satamaa sekä siellä tapahtuvaa toimintaa voidaan tarkastella useastakin ympäristönäkökulmasta. Vaikutelma, joka satama-alueesta sinne tulevalle syntyy on yksi mittapuu sille miten ympäristöasioiden hoitamisen tässä puolessa on onnistuttu. Kuluneen kesän aikana toteutetuilla hankkeilla on vaikutettu merkittävästi sataman yleisilmeeseen. Satamakentän asfaltointi on parantanut vaikutelmaa oleellisesti ja vähentänyt satamakentän pölyämistä ja siitä aiheutunutta laiturissa olevien veneiden likaantumista. Samaan suuntaan on vaikuttanut venehallin lattian asfaltointi ainakin halliin sijoitettujen veneiden osalta. Kuluvana syksynä ja tulevana keväänä satama-alueen ilmettä on edelleen tarkoitus parantaa nurmikoita uusimalla ja istutuksia lisäämällä.
Sataman jätehuolto Yksi keskeinen ympäristönhoitokysymys satamassa on jätehuolto. Veneilyssä ja satamatoiminnassa syntyy monenlaisia jätteitä. Viranomaiset luokittelevat jätteet haitallisuuden ja käsittelyn vaativuuden suhteen eri luokkiin, joita ovat: Ω Ω hyötyjätteet Ω Ω lajittelemattomat sekajätteet Ω Ω kiinteät ongelmajätteet Ω Ω nestemäiset ongelmajätteet Ω Ω jätevedet
Hyötyjätteeseen luetaan muun muassa biojäte, lasi, metalli, pahvi, paperi ja eräät muovit.
12
Ryöppy
Sekajäte Sekajätteeseen kuluvat kaikki sellaiset jätteet, jotka eivät kuulu hyötyjätteisiin mutta eivät ole ongelmajätteitä.
Ongelmajätteet Kiinteisiin ongelmajätteisiin kuuluvat muun muassa öljyiset jätteet kuten käytetyt suodattimet, öljyiset pyyhkeet, tyhjennetyt mutta öljyiset astiat. Myös akut ja paristot kuuluvat tähän jäteryhmään samoin loisteputki- ja energiansäästölamput. Nestemäisiin ongelmajätteisiin kuuluvat öljyt, jäähdytysnesteet, maalit sekä pilssivedet.
Sataman jätehuollon tarkastus Elokuussa Oulun seudun ympäristötoimiliikelaitoksesta (johan on virastoa nimellä viskattu) otettiin yhteyttä Telakkasäätiöön ja pyydettiin päästä tarkastamaan satamaa ja sen jätehuollon tilannetta. Yhteydenoton jälkeen pidettiin satamassa neuvottelu osapuolten kesken. Neuvottelussa selvitettiin ja kirjattiin, millaisia jätteitä satamassa syntyy ja miten näiden jätteiden varastointi satamassa ja toimitus käsiteltäväksi tai kaatopaikalle on järjestetty. Tarkastuksessa todettiin, että satamassa on hyvät valmiudet ottaa vastaan veneilyssä sekä satama- ja telakointitoiminnassa syntyviä erilaisia jätteitä ja että jätteiden poiskuljetus on hoidettu asianmukaisesti. Neuvottelussa viranomainen arvioi myös sataman yleistä tilaa ja siisteyttä. Kokonaisarvio tarkastuksesta oli, että satama on hyvin hoidettu ja siisti.
Jätehuoltosuunnitelma Edellisessä kappaleessa mainitun tarkastuksen yhteydessä täytettiin esitietolomake sataman jätehuoltosuunnitelmaa varten. Lomake on ollut sataman käyttäjien nähtävänä (ei tosin kovin näkyvästi) Telakkasäätiön ilmoitustaululla huoltorakennuksen terassilla. Seuraavassa kokouksessaan lokakuussa ympäristötoimiliikelaitoksen johtokunta käsittelee ja todennäköisesti hyväksyy Hietasaaren veneilykeskuksen jätehuoltosuunnitelman lokakuussa. Tätä suunnitelmaa satama on sitten jatkossa velvollinen noudattamaan.
Sataman siisteyteen ja jätehuoltoon liittyviä huomioita Ympäristöviranomaisen antama arvio Hietasaaren veneilykeskuksen satamasta oli positiivinen. Tästä kiitos sataman käyttäjille! Tosin tarkastajat eivät käyneet telakointikentän perukoilla. Jos olisivat, olisi arvio saattanut olla vähemmän positiivinen. Tosiasiahan on, ettei satamakentän kaikkien nurkkien siisteys aivan kiitettävään arvosanaan yllä. Nurkkiin ja katveisiin tuppaa kerääntymään kaikenlaista roinaa, jonka korjaamisesta parempaan talteen ei oikein riittävässä määri huolehdita. Voisimme toimia itse kukin tämän asian suhteen vähän paremmin. Pitäisimme kärryt ja pukit sekä niihin liittyvät varusteet hyvässä järjestyksessä ja toimittaisimme tarpeettomat tavarat ja tarvikkeet jätteisiin tai kierrätykseen pois satama-alueelta. Näin saisimme myös nurkat ja katveet nykyistä parempaan järjestykseen.
Satamassa syntyy runsaasti sekajätettä. Tänäkin vuonna kuuden kuutiometrin vetoisia jätekontteja on jouduttu tyhjentämään jo lähes kymmenen kertaa. Hintaa kontin tyhjennykselle tulee parisataa euroa eli tällä menolla pari tuhatta euroa vuotta kohti. Kun sekajätekontti on niin täynnä ettei sinne enää uutta jätettä näyttäisi mahtuvan on siellä tavaraa kuitenkin vain 400–500 kiloa eli tontin sisältö on yli 90 prosenttisesti pelkkää ilmaa. Sekajätekonttien tyhjennysvälejä voitaisiin pidentää kun saataisiin jätteet konteissa tiiviimpään. Sataman käyttäjä voivat osaltaan vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi käyttökelvottomaksi tullut pressu ottaa kontissa huomattavasti suuremman tilan kun se sullotaan sinne epämääräisenä myttynä verrattuna siihen, että se ensin viikattaisiin ja laitettaisiin vasta sitten konttiin. reino aula, puheenjohtaja ops:n ja om:n telakkasäätiö
Ryöppy
13
14
Ryรถppy
kouluvenejaoksen kesä 2011
Ompun kausi toimintaa täynnä ompun kauteen 2011 lähdettiin määrätietoisin mielin. Edellisen kauden aikana oli otettu käyttöön konsepti, käytännössä viikko-ohjelma, jonka mukaan kouluvenejaos toimi, mutta se oli vielä hieman yskinyt uutuuttaan. Kauden 2011 tavoitteena oli saada se toimimaan täysin kierroksin. Toisena, vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena oli yhteisöllisyyden lisääminen Ompun ympärillä toimivien ihmisten keskuudessa. Yhteisöllisyys nostettiin esiin päällimmäiseksi haasteeksi heti alkuvuodesta, kun kauden suunnittelu aloitettiin. Toiminnan vakiinnuttamisen katsottiin edellyttävän, että Ompun ympärillä ei toimisi vain satunnainen joukko ihmisiä, vaan muodostuisi yhteisö, joka pitäisi itsensä koossa ja samalla motivoisi uusia tulokkaita mukaan. Jatkuvuus olisi huomattavasti varmemmalla pohjalla, kun tuosta yhteisöstä kasvaisi jatkuvasti uutta verta mukaan pyörittämään toimintaa sen sijaan, että tekijöitä pitäisi rekrytoida hajanaisesta toisilleen tuntemattomien purjehtijoiden joukosta. Tarvittiin sosiaalista ohjelmaa ja tekijöitä sille. Haasteeseen vastasivat Sanna Viinonen, Tiina Huotari ja Marjatta Armanto, joista tuli yhdessä “ranta iltatiimi”. He keksivät rantailtakonseptin, eli omppulaisten tapaamiset, joiden yhteyteen oli järjestetty kevyttä Omppuun, purjehdukseen ja Omppu-purjehtijoihin liittyvää ohjelmaa. Rantailtoja järjestettiin kolme: yksi toukokuussa ennen purjehduskauden alkua, toinen kesäkuussa ja kolmas elokuussa. Suunnitelmissa on myös kauden päättäjäiset syksyllä. Rantaillat olisivat voineet vetää enemmänkin osallistujia, mutta sellaisenaankin niillä oli iso merkitys yhteisöllisyyden lisäämisessä kouluvenejaoksessa.
Viikko-ohjelma toimi suunnitellusti. Torstai-iltojen noviisipurjehdukset, tulokkaiden tilaisuus päästä kokeilemaan purjehdusta, täyttyivät kaikki nopeasti. Kesän uutuutena oli käytäntö, jonka mukaan ne, jotka eivät olleet purjehtineet Ompulla aiemmin, olivat etusijalla, ja tuota etuoikeutta käytettiin ahkerasti. Keskiviikkoiltojen teemapurjehdukset, joita tehtiin viime kesänä vain yksi, pyörivät nyt läpi kesän päästäen ne, joille purjehduksen perusteet olivat jo rutiinia, syventämään osaamistaan Kari Lukkarilan rekrytoimien opettajien ohjauksessa. Tiistaikisat pyörivät paria poikkeusta lukuunottamatta läpi koko kesän, ja olivat toisaalta tilaisuus kilpailla sitä kaivanneille ja toisaalta noviisipurjehdusten jälkeinen ponnahduslauta teemapurjehduksille ja gastipaikkoihin muissa veneissä. Kausi vaikuttaa sujuneen keväällä asetettuihin tavoitteisiin nähden onnistuneesti, vaikka palaute onkin vielä keräämättä. Ensi vuodeksi on tietysti jälleen tiedossa parannettavaa, mutta tämän kauden haasteista on voitettavana enää uuden toiminnanpyöritysorganisaation rakentaminen – joka sekin vaikuttaa jo voitetulta. antti gärding
Ryöppy
15
Merellinen Oulu -hanke
R anta-toppila on Toppilan alueen viimeinen maankäytön suunnittelun alue ja viimeinen keskustan ympäristön muutosvyöhykkeen kehitysalue. Alue sijaitsee Toppilansalmen, Meri-Toppilan ja voimalaitoksen välissä. Hanke yhdistää Meri-Toppilan Toppilansalmeen kohti merta. Syntyy uusi merellinen kaupunginosa, joka avaa ovet merelle. Ranta-Toppilassa on jatkossa merellinen asuinalue sekä merellisten palveluiden keskus. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt syksyllä 2010.
16
Ryöppy
R
anta-toppila on asuinalue, jolle suunnitellaan asunnot noin tuhannelle asukkaalle. Esikuvana on Pohjanlahden vanhojen rannikkokaupunkien tunnelma ja miljöö. Ranta-Toppilasta tulee myös merellisten palveluiden keskus: veneilykeskus, vesiliikuntakeskus erityisesti nuorison käyttöön sekä merikeskus, joka sisältää mm. tilaa veneiden säilytykseen ja kunnostukseen, tilaa kesäteatterille ja tapahtumille, myymälöitä ja kokoontumistilaa. Kaupunki kunnostaa laiturirakenteet pitkäkestoisella hankkeella. Ranta-Toppilan kohdalle luodaan mahdollisuus suurtenkin alusten kiinnittymiselle laituriin. Pohjanlahden risteilyliikenne on kasvussa. Telakointimahdollisuus kuuluu kokonaisuuteen. Ei sovi unohtaa myöskään Terva-Toppilan kehityspotentiaalia. Meri yhdistää. Kansainvälisyys ulottuu myös Ranta-Toppilan kehittämiseen. Oulu on osana eurooppalaista verkostoa ja mukana EU-hankkeessa B-Team – Brownfield Policy Improvement Task Force, jonka tavoitteena on entisten teollisuusalueiden kehittäminen uuteen käyttöön. Hankkeessa ovat mukana mm. Dublinin ja Belfastin merenrantakaupungit. EU-hankkeen yhteydessä saatujen vaikutteiden innoittamana on Ranta-Toppilan suunnittelua varten päätetty perustaa merellinen neuvottelukunta, joka ohjaa alueen suunnitelmien valmistelua sekä siihen liittyviä merellisiä näkökohtia. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala toimii neuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelukunnalla on nelisenkymmentä jäsentä ja se on järjestänyt viime syksystä alkaen neljä seminaaria. Jäseniin kuuluu mm. kaupungin, Oulun yliopiston, alusten, pursiseurojen, telakkasäätiöiden ja merellisten yritysten edustajia. Neuvottelukunnan edustajia oli elokuun lopulla 2011 vierailulla Espoon pursiseuran tiloissa sekä Kotkan merikeskus Wellamossa ja Suomen Puuvenekeskuksessa, joka sijaitsee myös Kotkassa. Merellisen neuvottelukunnan keskuudesta on valittu työryhmiä, jotka ovat työstäneet seuraavia aihepiirejä: Merellisten tapahtumien kalenteri ja suunnitelma, merikeskuksen tilaohjelma sekä vesiliikuntakeskus ja venesatama. Ranta-Toppila muodostaa kokonaisuuden yhdessä Meri-Toppilan kanssa. Siksikin on tärkeää, että asukkaat ja merellisyydestä kiinnostuneet toimijat lähtevät mukaan hankkeeseen. Yhteistyön lähtölaukaus on ammuttu tänä kesänä ja ensimmäinen merkki muutoksesta oli salmenrantaan sijoitettu kontti. Kontti oli suunnitelmien esittelypaikka ja paikka aivoriihille, joissa koottiin ja kehiteltiin oululaisten ideoita, aloitteita ja innovaatioita. Kontin tapahtumien tapahtumien järjestämisessä mukana oli yhteisö-, ympäristö- ja mediataidetta edistävä yhdistys Kulttuurivoimala – Culture Power Station ry.
Neuvottelukunnan edustajia vierailulla Suomen Puuvenekeskuksella Kotkassa.
Kontin avajaisia vietettiin Toppilansalmen rannassa torstaina 18.8. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala avasi tilaisuuden, jossa puhuivat myös Taina Pitkänen-Koli teknisestä lautakunnasta ja Mervi Tervo kaupunginhallituksesta. Tilaisuudessa tehtiin yhteisötaidetta, koettiin aistien teatteria ja kuultiin Keke Lammassaaren musiikkiesitys. Oulu-laiva vieraili avajaisten aikaan Toppilansalmessa ja siihen oli mahdollisuus tutustua. Kontti pidettiin avoinna yleisölle 18.8.–16.9. Tänä aikana kontissa ja sen lähiympäristössä oli mahdollista tutustua alueen suunnitelmiin ja historiaan sekä osallistua 9.9. järjestettävään Tulevaisuusverstaaseen, jonka järjesti Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. Tulevaisuusverstas on osa KOLA-hanketta (korjausneuvonnan laadullisen kehittämisen tutkimushanke), jonka kohteina on Meri-Toppila ja Rajakylä. KOLA kuuluu osana Oulun kaupungin hankkeeseen MERITOPPILA – RAJAKYLÄ: LÄHIÖHANKE 2008–2011. Verstaassa ideoitiin alueen suunnitelmia roolipelin ja ryhmätyön kautta kahdeksan hengen voimin. Ideoita suunnitteluun oli mahdollista jättää kontilla sekä kaavahankkeen nettisivuilla www.ouka.fi/tekninen/ rantatoppila. Asemakaavahanketta varten on laadittu viime vuoden lopulla alustava alueen käyttösuunnitelmaluonnos. Tänä keväänä on tilattu tarkentava ympäristöselvitys. Syksyn aikana tehdään liikenneverkkotarkasteluja, joiden pohjalta tarkennetaan alueluonnosta. Tavoiteaikataulun mukaan asemakaavaluonnos valmistuu vuoden loppupuolella, jolloin se asetetaan mielipiteiden esittämistä varten nähtäville Seuraavina toimenpiteinä viedään eteenpäin merikeskuksen tilaohjelmaa ja toiminnallista suunnittelua sekä laaditaan laiturirakenteista ja pienvenesatamasta yleissuunnitelma. Merellinen neuvottelukunta jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä. kaavoitusarkkitehti jere klami oulun kaupunki, tekninen keskus
Ryöppy
17
H-veneiden SM-hopea Ouluun!
18
K
yllä hopea tuntuu hyvältä. Suomen Purjehdusliiton mitalit ovat niin painavat ja hienot, että kehtaa esitellä, kunnon mitalit. Joku on harmitellut kun hävisimme vain yhdellä pisteellä voittajalle. Viisi ensimmäistä tulivat kaikki pisteen päähän toisistaan. Tässä tasaisessa porukassa ja järvellä hopea on voitto. Hyvin nöyrin mielin lähdimme Näsijärvelle purjehtimaan. Siellä laiturissa Särkänniemen vieressä, viiden metrin päässä moottoritiestä harmittelimme järviolosuhdetta. Meri on kuitenkin eri asia kuin järvi. Pojat olivat harmissaan kilpailunumerosta. Olimme numero kaksi. Kyselin, eikö numero kelpaa sijoitukseksi, pitäisikö olla ykkönen? Tarra oli kuulemma rutussa. Olimme tällä porukalla ensi kertaa tässä veneessä ja minä olin purjehtinut H:lla viisi vuotta sitten yhden ainoan kerran. Eeva, Pekka ja Jake ovat jo konkareita H:ssa. Meillä oli kuitenkin jotain, mitä muilla ei ollut. Meillä oli roikkumaremmit neljälle. Minä ne ompelin. Liekö ollut merkittävin tekijä tälle retkelle osaltani. Kilpakumppanit ihmettelivät meidän nousukulmaamme ja kippari kehui veneen toimivan hyvin. Ja siellä sitä roikuttiin. Vatsalihakset huusivat hallelujaa eikä hellittää voinut. Takareidessä luki varmasti kolmen päivän jälkeen Harken. Ei vaan taipunut tarkistamaan. Säät olivat varmasti SM-tasoa. Paremmuus tuli testattua kaikissa olosuhteissa. Alussa oli vain tuulenhenkäys ja lopussa näimme useita broutseja. Lämpö oli uskomatonta. Melkein koko kisan tarkeni T-paidalla. Kilpailuun osallistui 26 venettä. Lautakunta teki radan kanssa parhaansa, eikä lähtölinjakaan ollut koskaan liian pitkä. Tiukkoja tilanteita oli koko ajan ja tuulta piti tarkkailla tosissaan. Kilpailussa purjehdittiin kahdeksan lähtöä, joista yhden voitimme. Oulun poika Pehkosen Matti voitti viimeisen lähdön, ja SMkullan saavuttanut Jyrki Lindström taas ei voittanut yhtään lähtöä. Mieleen jäi tämän porukan tapa keskustella veneessä. Voisi väittää, että keskustelu oli jatkuvaa ja suhteellisen asiallista. Kyllä välillä naurettiinkin vedet silmissä. Kaikki osallistuivat havaintojen tekoon ja niistä keskusteltiin. Pekka oli taktikko ja hoiti hommansa hienosti, ja Jake säesti hyvin. Viimeisenä päivänä kommunikointi Pekan ja Jaken välillä oli jo hyvin tiivistynyttä. “No niin” riitti ja kumpikin teki hommansa. Lopullisen synteesin kaikesta informaatiosta teki Eeva, joka jutteli rauhallisesti pinnaa vääntäessään.
H-veneiden SM-hopeaa toivat Ouluun: Eeva Saukkonen (kippari), Pekka Myllylä, Jarkko Limnell ja Outi Kivimäki.
FIN 954 laskee spinnua, Ari Tuusa, TaPS.
Fiilikset viimeisenä päivänä maihin tulon jälkeen olivat jännittyneet. Sijoitus oli täysi arvoitus kaikkien rikkeiden selvitysten jälkeen. Tässä järviruletissa tuli meille loistava päätös. Seuraavat H-veneiden SM:t ovat Kokkolassa. Sinne täytyy Oulustakin saada mahdollisimman moni lähtemään. outi kivimäki
H-veneliiton uutinen 29.8.2011 Tampereella käytiin viikonvaihteessa äärimmäisen tasainen ja vaiherikas H-veneiden SM-regatta. Kisaa kaksi päivää hallinnut “Mr H-vene” Juhani Seppä miehistöineen lipsautti hiukan viimeisissä lähdöissä ja jäi niukasti mitalien ulkopuolelle neljänneksi. Kokenut Team BMW Markku Karjalainen, Jukka Karjalainen ja Vesa Luhtanen (lauantaina tuuraajana Keituri) ottivat pronssia ja menetti mestaruuden toiseksi viimeisen lähdön mustanlipun varaslähtöön. Hienosti ja tasaisesti purjehtinut Eeva Saukkonen miehistöineen sai hopeaa pisteen BMW:n edellä ja pisteen voittajaa jäljessä. Viime vuotisen voittonsa uusi, äärikonservatiivisella purjehduksella, jossa poisheittokin oli sija kahdeksan, Team Eagle Marine Jyrki Lindström, Pekka Honkavaara ja Rasmus Lindström. Voitto ratkesi vasta viimeisellä lyhyellä maaliluovilla, jossa Eagle Marine puristi ohi paluun H-veneisiin tehneen Rike Bjurströmin miehistöineen. vene Anna (945) kippari Eeva Saukkonen Ryöppy miehistö Pekka Myllylä, Jarkko Limnell, Outi Kivimäki
20
Ryรถppy
Elojuhlat Ryöppy
21
1. Auringonlasku, kuva: Tuomo Riekki. 2. Golffausta, kuva Leila Rannanjärvi. 3. Elojuhlat houkuttelivat paikalle vieraita myös pohjoisesta; Kemistä ja Torniosta! Kuva: Leila Rannanjärvi. 4. Aikuisille oli lauantaina kolmiottelu. Tässä tehdään solmuja, Jore tekee siansorkkia. 5. Karkkibingo (ja disko) keräsivät lapset lauantaina yhteen, kuva: Leila Rannanjärvi. 6. Petteri grillissä riemuliiterin edustalla, kuva: Jore Kinnunen. 7. Lohikeitto keitettiin Lastaajan puuhellalla. Kauhan varressa Ritu, Ritva Parhi, kuva: Jore Kinnunen. 8. Solmuja piti vähän harjoitella ennen kisaa. 9. Pienimmät osallistuivat isän sylistä, kuva: Leila Rannanjärvi. 10. Elojuhlilla nostettiin signaaliliput!
röytän saaren perinteiset Elojuhlat järjesttiin lauantaina 6.8.2011. Nautilus Cup -purjehduskilpailu siirrettiin perjantaille, jotta kilpailijat ehtivät osallistua saaren päiväohjelmaan lauantaina aiempia vuosia paremmin.Lauantai alkoi saaristolaisaamiaisella Rantakahvilassa ja jatkui lasten ohjelmalla. Rantakahvila oli koko päivän ajan auki tarjoten pikkusuolaista ja makeaa sekä juotavaa. Päivän aikana Metsähallitus esiteli mm. merenalaista maailmaa, Perämeren luonnon monimuotoisuutta, merellisiä hankkeita ja Röytän kulttuurihistoriaa. Merivartiosto esitteli kalustoaan sekä aktiivista meripelastusta maamme parhaimmalla pintapelastuskalustolla helikopteria käyttäen.
22
Ryöppy
Lohisoppalounas tarjoiltiin perinteiseen tapaan Lastaajassa. Iltapäivällä kisailtiin leikkimielinen Nautilus Cupin toinen osakilpailu maissa. Kisa oli avoin kaikille saaressa oleville Elojuhlien vieraille. Ilta huipentui Riemuliiteriin, jossa soitti Suuret Rakastajat! Suuret Rakastajat on Lauantain toivotuista koottu powertrio jäseninään Jussi Jaako, Sami Lassila ja Mikko Kärkkäinen. Tarjolla oli kitararockin parhaita biisejä ja hyvää tanssimeininkiä! OM:n järjestämät Elojuhlat tarjosivat koko perheelle ohjelmaa päivän ajaksi sekä loistavat tanssit aikuisemmille Elojuhlien viettäjille.
Ryรถppy
23
avoimia luottamustoimia
Oulun merenkävijät ry etsii: Taloudenhoitajaa Oulun Merenkävijät ry on vakavarainen ja velaton urheiluseura. Taloudenhoitajan tehtävänä on hoitaa yhdistyksen taloutta vastuullisesti ja varmistaa toiminnan jatkuvuus taloudellisten voimavarojen osalta. Taloudenhoitaja osallistuu yhdistyksen hallituksen kokouksiin ja vastaa seuran talouden suunnittelusta ja päivittäisestä ylläpidosta. Hän raportoi yhdistyksen hallitukselle. Taloudenhoitajan tehtäviin kuuluu: Ω Ω vuosibudjetin laadinta hallituksen ja jaosten vetäjien kanssa Ω Ω maksuliikenteen hoito Ω Ω myynti- ja ostoreskontran hoito Ω Ω kirjanpito ja tilinpäätöksen laatiminen Ω Ω taloudenhoidon ja varainhankinnan kehittäminen Tehtävän hoidossa auttaa soveltuva kaupallinen koulutus ja mielenkiinto seuran kehittämistä kohtaan. Tehtäväkuva on muokattavissa hakijan osaamisalueiden mukaan. Lisätietoja vastuutehtävästä antaa nykyinen taloudenhoitaja Petteri Parhi, puh. 040 531 8123, petteri. parhi gmail.com.
Kilpailunjärjestäjiä ja kilpailupäällikkö Merenkävijöiden kilpailulautakunta ja -päällikkö ikääntyvät ja haluaisimme asiasta kiinnostuneita henkilöitä harjoittelemaan kilpailujen järjestämistä
24
Ryöppy
sekä kouluttautumaan kilpailunjärjestäjiksi ja/tai kilpailupäälliköksi. Kerro halukkuudestasi niin pääset mukaan koulutukseen sekä vuoden 2012 purjehduskilpailujen järjestelyyn! Lisätietoja OM:n nykyinen kilpailupäällikkö Juhani Lämsä, puh. 040 536 7982, jussi.lamsa luukku.com.
Rekisterinhoitaja Venerekisterinhoitaja toimii pari vuotta sitten uusitun venerekisterimme pääkäyttäjänä. Järjestelmä on selainpohjainen ja jäsenetkin voivat omilla tunnuksillaan päivittää omia yhteys- ja venetietojaan. Venerekisterin hoitaja: Ω Ω ylläpitää seuran rekisterissä olevien veneiden tietoja Ω Ω päivittää/siirtää tiedot liiton järjestelmään Ω Ω hoitaa katsastusmerkinnät katsastuspäällikön kanssa niille veneille, jotka ovat muualla katsastettu Ω Ω valvoo, että jäsenen lisäämissä veneissä on tarvittavat tiedot ja pyytää tarkennusta tietohin ja kuittaa venetiedot järjestelmään tulleeksi Ω Ω päivittää katsastustiedot liiton järjestelmään Ω Ω tekee tarvittavia raportteja venetiedoista kuten katsastuspäällikölle jne. Lisätietoja antaa rekisterijärjestelmämme toteuttaja, nykyinen venerekisterin hoitaja Juha Kinnunen, puh. 040 771 6486, juha.kinnunen iki.fi.
Ω Ω sihteeri
ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi
OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli
puhelin
sähköpostiosoite
Matti Ruokonen, kommodori
040 480 9955
kommodori
Jukka Santala, i varakommodori
040 844 3517
jukka.santala
Jorma Kinnunen, ii varakommodori
040 809 7999
jore
Marika Eklund
0400 795 021
marika.eklund
Juhani Lämsä, kilpailupäällikkö
040 536 7982
juhani.lamsa
oulunmerenkavijat.fi
Petteri Parhi, taloudenhoitaja
040 531 8123
petteri.parhi
oulunmerenkavijat.fi
Leila Rannanjärvi, sihteeri
050 355 0504
sihteeri
Eeva Saukkonen
050 487 3299
eeva.saukkonen
Ari-Pekka Taskila
040 563 0171
ap.taskila
oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi
oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi
oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi
oulunmerenkavijat.fi
Syyskokous aika 10.11.2011, klo 18.00 paikka Hietasaari, Kansankentäntie 11, Johteenpooki Ω Ω Kokouksen avaus Ω Ω Kokouksen järjestäytyminen Ω Ω Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ω Ω Hyväksytään kokouksen työjärjestys Ω Ω Päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi Ω Ω Vahvistetaan toimintasuunnitelma Ω Ω Vahvistetaan tulo- ja menoarvio Ω Ω Valitaan yhdistykselle kommodori, varakommodori ja kaksi hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle Ω Ω Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat Ω Ω Kunniakommodorin nimeäminen Ω Ω Kunniajäsenen nimeäminen Ω Ω Muut asiat Ω Ω Kokouksen päättäminen
Tervetuloa! Kahvitarjoilu
Ryöppy
25
Ω Ω sihteeri
ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi
Uutta verta
perämeren hauskimman seuran hallitukseen ja luottamustoimiin pari vuotta sitten OM:n hallitus otti tavoitteekseen olla Perämeren hauskin seura. Jätän tavoitteen saavuttamisen arvioinnin jäsenistölle. Tosiasia on kuitenkin se, että kasvaneen seuramme hallitukseen ja monimuotoisin luottamustehtäviin tarvitaan kipeästi uusia voimavaroja. Tällä hetkellä avoimena on ainakin taloudenhoitajan, kilpailupäällikön ja venerekisterinhoitajan tehtävät. Uudelle aloittavalle henkilölle tarjotaan luonnollisesti tukea ja tehtävän mahdollisesti vaatimaa koulutusta. Kilpailupäällikön lisäksi tarvitaan myös kilpailunjärjestäjiä. Jos et siis itse halua osallistua purjehduskilpailuihin, niin voisit mahdollisesti osallistua kilpailujen järjestämiseen joko tuomari- tai poijuveneellä? Tai osallistua erilaisten tapahtumien järjestelyihin? Kerro rohkeasti hallitukselle, mitä voisit mahdollisesti yhteisen seuramme eteen tehdä. Lisää tällä hetkellä avoimista luottamustehtävistä sisäsivuilla. Syyskokouksessa 10.11. täydennetään seuramme hallitusta erovuoroisten osalta. Erovuorossa ovat kommodori Matti Ruokonen, II varakommodori Jorma Kinnunen sekä jäsenet Marika Eklund ja Eeva Saukkonen. Tule mukaan vaikuttamaan ensi vuoden toimintaan!
26
Ryöppy
Valokuvakilpailu Tätä kirjoittaessani valokuvakilpailu on vielä avoinna. En tiedä, montako kuvaa kisaan tulee osallistumaan ja vielä vähemmän on aavistusta mahdollisista voittajakuvista tai kuvaajista. Valokuvakilpailun satoa esitellään lipunlaskuillallisella, jossa myös äänestetään ainakin jäsenten suosikkikuvat. Lopullisiin tuloksiin on siis palattava vuoden viimeisessä Ryöpyssä!
Seuraava Ryöppy Seuraava Ryöppy ilmestyy jouluksi 2011. Siihen tulevat jutut ja kuvat tulee toimittaa Ryöpyn toimitukseen ryoppy oulunmerenkavijat.fi viimeistään marraskuussa 2011.
Uusia jäseniä Seuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty Olli Airaksinen, Jean-Eric Chaumentin, Teemu Göös, Mikko Rantala, Juha Rissanen, Santtu Salonen, Hanna Stark, perhejäseneksi Antti Kettunen ja juniorijäseniksi Atte Aula, SiiriSofia Eklund, Jonatan Kettunen, Ola Mäntyniemi, Oona Mäntyniemi, Aurora Okkonen, Laura Räsänen, Paulus Räsänen, Kati Taskila, Olli Taskila, Emppu Viide ja Joni Rundström, OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisesti tervetulleeksi seuraamme! Leila, 050 355 0504 (iltaisin), sihteeri oulun merenkavijat.fi.
Ω Ω pullopostia
– kuulumisia maalta ja mereltä
Maailman valloittajat miehemme maalla, merellä ja avaruudessa – mikä yhdistää näitä poikkeuksellisia seikkailijoita? Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson valloitti ensimmäisenä suomalaisena Mount Everestin vuonna 1993. Suhde luontoon loi valmiudet selviytymistarinoille taivasalla. Tavoitteellinen ja periksiantamaton elämänasenne siivittivät Veikan omiin korkeuksiin. Lajinsa ehdoton pioneeri saavutti huikean päämääränsä kesällä 2009. Hänestä tuli vasta yhdeksäs ihminen, joka on onnistunut kiipeämään kaikille neljälletoista yli 8 000 metriä korkealle vuorenhuipulle ilman lisähappea. Olympiavoittaja Thomas Johanson on kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaispurjehtijoita. Meri kiehtoi ja vei mennessään, ja kilpailuvietti antoi elämänsisällön. EM- ja MM-mestari on sijoittunut maailman huipulle jokaisessa veneluokassa, jossa hän on kilpaillut. Volvo Ocean Race 2008–2009 -purjehduskilpailu maailman ympäri osoittautui kuitenkin selviytymistaisteluksi Miehistöstä ja kalustosta otettiin kaikki irti täysin epäinhimillisissä olosuhteissa. Astronautti Timothy Kopralla on suomalaiset sukujuuret. Tim vietti lapsuutensa Apollo-lentojen huumassa mikään ei ollut ihmeellisempää kuin avaruuskävely. Hän motivoitui pitkäjänteiseen opiskeluun teknisten ja matemaattisten aineiden parissa. Utopistinen unelma toteutui kesällä 2009 avaruussukkula Endeavourin miehistön jäsenenä kansainväliselle avaruusasemalle matkannut "sisunautti" herätti myös suomalaisten huomion. Kolmikko tapasi toisensa ensimmäistä kertaa kesällä 2010 Bågaskärissä. Tapaamisen yhteydessä kuvattiin DVD, joka täydentää lukunautintoa aikakautemme suomalaisista maailmanvalloittajista. tekijät: Olli Pirhonen (toim.) isbn: 978-951-0-37663-8 julkaistu: 2011 sivuja: 264 kieli: Suomi
Perämies Jokelan kotiinpaluu jonin uuden kirjan tapahtumat vievät lukijan sodan jälkeisen ajan materiaalisten puutteiden ja yhteiskunnan väliaikaisuutta henkivään ilmapiiriin. Perämies Jokela ja muut kirjan päähenkilöt ovat oikeasti eläneitä henkilöitä, jotka Skiftesvik on historiallisella tarkkuudella sitonut kertomukseen. Skiftesvikin isähän oli merikapteeni ja Jonin elämänaikaiset ”merelliset” kokemukset näkyvät kuvausten herkkyydessä ja havaintojen aitoudessa. Tarina alkaa v. 1948 Kööpenhaminasta ja sen pääosassa on tanskalainen apumoottorikaljaasi Sonja, sen norjalainen kapteeni Hestholm, perämies Jokela ja muu apumiehistö. Laiva on piilolastattu salakuljetustavaralla ja sen määränpää on Suomi. Laiva päätyy Haukiputaalle ja sinne se jääkin. En paljasta tarinaa sen enempää. Jokainen lukija, joka on tullut Turun suunnasta veneellä Pohjanlahden perälle, tulee löytämään kirjasta tuttuja paikkoja. Mielestäni Skiftesvik on uusimmassa teoksessaan omimmillaan. Hänen alkukauden kirjojen karu, lyhyt kielensä on kypsynyt uusiin mittoihin. Siitä on tullut rehevää, tapahtumaympäristöä kuvaavaa ja ihmisten erilaisten mielipiteiden ja tunteiden kirjoa avartava elämys. Kirja on lukukokemus, joka sopii hyvin kaikille merenkävijöille mutta etenkin vanhemman polven miehille esimerkiksi isänpäivälahjaksi ja naisille vaikkapa joululahjaksi. Ja muille hyvästä kirjallisuudesta kiinnostuneille se avaa merenkulun kaikessa raadollisuudessaan ja ihmisen elämän arvoituksellisuudes-saan. tekijä: Joni Skiftesvik isbn: 978-951-0-38257-8 kustantaja: WSOY 2011 julkaisuvuosi: 2011 tuomo riekki
Ryöppy
27
Tulevia tapahtumia Syyskokous 10.11 torstaina 10.11 koolle kutsutussa sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä täydennetään hallitusta erovuoroisten osalta. Taidetaanpa nimetä uusi kunniakommodori ja yksi uusi kunniajäsen! Katso esityslista sivulta 23.
Ensiapukurssi I ja II marraskuussa järjestämme seuran toimihenkilöille ensiapukurssit marraskuisina viikonloppuina: 19.–20.11.2011 EA1 ja 26.–27.11.2011 EA2. OM maksaa toimihenkilöiden, kuten valmentajien, purjehduksen opettajien ja ohjaajien sekä Ompun kipparien ensiapukurssit. Mahdollisesti vapaaksi jäävät paikat täytetään uusilla kilpailulautakunnan jäsenillä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset jukka.santala oulunmerenkavijat.fi.
Pikkujoulu 10.12. seuran pikkujoulut järjestetään Johteenpookissa lauantaina 10.122011. Siellä tulee olemaan niin ohjelmaa, ruokaa kuin tanssia. Menu ja illalliskortin hinta selviää myöhemmin, joten seuraa kotisivujamme! Tiedustelut ja ilmoittautumiset marika.eklund oulunmerenkavijat.fi.
OULUN MERENKÄVIJÄT RY PL 37, 90101 OULU
.Y83