Ryoppy 4 2011

Page 1

Oulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti

4/2011

ryöppy

Moottoriveneellä Saimaalla, s. 6     Valokuvakilpailu, s. 10 Äksät & Melkut loppukesän kisoissa, s. 14    S/Y Carolyn Hollannista Suomeen, s. 17

Ryöppy

1


Ω Ω sisältö

– ryöppy 4/2011, joulukuu 2011

Ryöppy 4/2011 3 Syyskokouskuulumisia 4 Ruorin takaa – Joulun (t)aikaa 6 Moottoriveneellä Saimaalla 9 Kumikanavalla Saimaalle Oulusta 10 Valokuvakilpailu 13 Sailing Team Oulu 14 Äksät & Melkut loppukesän kisoissa 17 S/Y Carolyn Hollannista Suomeen 20 Purjehduskoulun opettajat kurssilla 22 Palkintojen jako 24 Elvytä elotonta 26 Sihteeri ryöpyttää 27 Pullopostia 28 Tulevia tapahumia

Kansikuva: Kauko-ohjattavia Micro Magic -veneitä allaspurjehduskisassa, kuva: Jukka Santala.

Oulun Merenkävijät ry postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37,90101 oulu pankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihh kotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.oulunmerenkavijat.fi

2

Ryöppy

hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus ryöpyn toimitus. . . . . . . . . . . . . ryoppy venerekisteri . . . . . . . . . . . . . . venerekisteri osoitteenmuutokset . . . . . . jasenrekisteri

oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi oulunmerenkavijat.fi


Syyskokouskuulumisia oulun merenkävijät ry:n syyskokous pidettiin torstaina 10.11.2011 klo 18 Johteenpookissa, Kansankentäntie 11. Läsnä oli vain 11 jäsentä! Liittymis- ja jäsenmaksut päätettiin pitää entisellään, eli vuosijäsenen jäsenmaksu on 40 euroa ja liittymismaksu 70 euroa. Perhejäsenenjäsenmaksu on 20 euroa ja juniorin 10 euroa. Ainaisjäsenen (vapaaehtoinen) lehtimaksu 15 euroa tuo kotiin liiton Navigare-lehden.

Kommodori esitteli toimintasuunnitelman Matti Pehkonen totesi, että seuran tukikohta Iin Röytässä on epäsiistissä kunnossa: nurmikko kasvaa, polulla on vesilätäköitä, kaadettujen puiden oksia ei ole kerätty maastosta, kompassiruusun valot ovat palaneet ja liiterirakennus on vinossa. Reino Aula kertoi, että nykyisen liiterin perustukset eivät kestä. Mahdollinen uusi liiteri tarvitsee pohjatutkimuksen ja perustamissuunnitelman. Hallitus sitoutuu majan ylläpitoon, mutta tarvitsee siihen jäsenistön työpanosta pitkin kesää. Myös entisen kaltaisia Röytän juniorileirejä kaipailtiin. STO:n toiminnassa aktiivisesti toimiva Pekka Saukkonen kertoi, että ensi kesänäkin toteutetaan neljä päiväinen juniorileiri Virpiniemessä. Jorma Kinnunen totesi, että jäseniä kaivataan talkoisiin ja tapahtumiin, osallistumaan kilpailuihin, tuomaan junioreita harjoituksiin sekä merelle. Johteenpookin edelleenvuokrausta helpottaisi houkuttelevuusremontti. Keskusteltiin lyhyestä vuokrakaudesta ja mahdollisen remontin maksajasta. Tänä vuonna telakkasäätiö on remontoinut saunan ja pihakivetyksen. Pidemmällä vuokra-ajalla OM voisi panostaa esim. keittiöön ja salin seiniin. Kuultiin, että muutamien jäsenten perheisiin tulee useampi lehti. Hallitus selvittää, miten useampien lehtien postitus samaan osoitteeseen voitaisiin estää. Jäsenistöä harmittaa myös kotisivujen vanhentunut sisältö. Hallitus laajentaa kotisivujen päivittäjien määrää kouluttamalla toimijoita tuottamaan ja julkaisemaan tuoretta sisältöä. Näillä evästyksillä toimintasuunnitelma hyväksyttiin.

Taloudenhoitaja Petteri Parhi esitteli tulo- ja menoarvion Keskusteltiin Ryöppy 4:n moottorin uusimisesta tai kunnostuksesta. Todettiin, että vene on niin raskas ja vähällä käytöllä, että merkittävää polttoainekustannusten vähenemistä ei saavuteta uudella moottorilla. Tulo- ja menoarvio vahvistettiin.

Hallituksen täydentäminen ja muut henkilövalinnat Kommodoriksi valittiin Matti Ruokonen, varakommodoriksi Leila Rannanjärvi ja hänen tilalleen hallituksen jäseneksi Jarkko Juntunen. Eeva Saukkonen jatkaa hallituksen jäsenenä ja uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Heikki Koivurova. Tilintarkastajiksi valittiin Kari Lukkarila ja Jussi Ponkala ja varamiehiksi Matti Tolonen ja Jorma Kinnunen. Reino Aula (kuvassa oikealla) nimettiin kunniakommodoriksi. Kari Lukkarila (kuvassa vasemmalla) nimettiin kunniajäseneksi.

Tuore kunniajäsen Kari Lukkarila sekä seuramme toinen/kolmas kunniakommodori Reino Aula. Kuva: Jorma Kinnunen.

Ryöppy

3


Ω Ω kommodori

– matti ruokonen

ruorin takaa

Joulun (t)aikaa Veneet ovat olleet paketeissa pressujen alla jo tovin aikaa, ja on aika miettiä, millaisia paketteja joulupukilta toivoisi tänä jouluna. Toivoisiko pelkän purjeen vai uskaltaisiko toivoa peräti uutta venettä?

V

ielä pitää käydä ainakin City-Sportin purjehdusillassa ja OM:n pikkujouluissa, ennen kuin voi laskeutua jouluun. Vaikka sanotaan, että kesä on purjehtijan parasta aikaa, ei talvessakaan niin hirveästi valittamista ole, kunhan se vaan tulisi. Mielessä on käynyt, että meidänkin purjehdusseurana pitäisi ottaa ilmastonmuutos paremmin huomioon seuran toiminnassa eli jatkaa veneilytoimintaa myöhempään syksyyn, esimerkiksi purjehtimalla Räntä-Race lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Ensi kesän reissusuunnitelmia voi jo viritellä, sillä parin kuukauden kuluttua källistellään venemessuilla hiplailemassa uusia hienoja veneitä, ja siitä pari kuukautta niin hiplataankin jo omaa venettä – niin se aika rientää.

Seura toimii talvellakin Seuratoiminta ei ole horroksessa talvellakaan, sillä kaikenlaista toimintaa ja erilaista sählinkiä on tasaisesti koko ajan. Seuran syyskokous pidettiin perinteisellä kaavalla: paikalla oli vain kourallinen seuran aktiiveja. Syyskokouksessahan esiteltiin mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tähän osioon kaipaisin hieman laajempaa, kantaaottavaa keskustelua seuran rivijäseniltä. Toisaalta voimmehan me hallituksessa tyytyväisinä myhäillä, että laatimamme toimintasuunnitelma tyydyttää suurinta osaa jäsenistöstä, koska siihen ei esitetty juurikaan lisäyksiä.

4

Ryöppy

Tänä vuonna jaosten vetäjiä pyydettiin kirjaamaan oman jaoksensa ensi vuoden suunnitelmat kustannuksineen ja toimittamaan ne hallitukselle, joka kirjasi aikeet toimintasuunnitelmaan. Suurin osa jaosten vetäjistä vastasikin, joten näiltä osin toimintasuunnitelman laatimisesta huolehti paljon suurempi joukko kuin pelkkä hallitus. Seurallemme valittiin syyskokouksessa uusi kunniakommodori ja uusi kunniajäsen. Hallitus esitti kunniakommoriksi Reino Aulaa ja kunniajäseneksi Kari Lukkarilaa. Molemmat valittiin kunniavirkoihinsa yksimielisesti runsain kättentaputuksin. Lämpimät onnentoivotukset vielä kerran molemmille kunniakkaille, pitkäaikaisille seuramme puuhahenkilöille. Hallituksen kokoonpano muuttui hieman: Kinnusen Jore päätti jättää hallitustyöskentelyn ja hänen tilalleen toiseksi varakommodoriksi kokous valitsi Leila Rannanjärven. Myös Marika Eklund luopui hallituspaikastaan. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Jarkko Juntunen ja Heikki Koivurova. Uusi hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuussa. Tällöin sillä on tiedossa yllin kyllin työtä tämän yhäti kasvavan seuramme peräsimessä.

Veneilijän ensiapuvalmiudet Oulun Merenkävijät järjesti marraskuussa kahtena viikonloppuna EA1- ja EA2-kurssit. Johteenpookissa pidetyille kursseille osallistui 12 oppilasta, lähinnä STO:n valmentajia ja purjehduskoulun opettajia. Tästä kurssista, veneessä tarvittavista ensiapuvalmi-


uksista ja -varusteista kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä, ja mahdollisesti myös jossakin talven teemailloista. Kurssilla nousi esille Meriturvan järjestämä veneilijän pelastautumiskurssi, josta varmasti olisi hyötyä kaikille veneilijöille. Kurssille otetaan 16 henkilöä, kurssi kestää yhden päivän ja kurssipaikkana on Lohja. Lisää kurssin sisällöstä löytyy linkistä: www. meriturva.fi/fi/pela/kurssit.html. Löytyisikö joukostamme 16-henkinen porukka, joka lähtisi opiskelemaan pelastautumistaitoja Lohjalle? Kotisivuille tulee lähiaikoina ilmoittautumiskaavake, josta ilmenee vapaana olevat kurssipäivät päivät ensi keväänä. Kurssia ei järjestetä viikonloppuisin. Kurssin hinta on 149 euroa/hlö sisältäen ruokailun. Yksi vaihtoehto olisi niputtaa venemessut ja pelastautumiskurssi eli käydä samalla keikalla molemmissa. Ellemme saa väkeä oman kurssin järjestämiseksi, avoimille kursseille voi tietysti jokainen ilmoittautua. Tulevan talven teemailtojen aiheiksi kaivataan vinkkejä. Laittakaa ehdotuksia hallitukselle, niin järjestämme teemaillan ja asiantuntevan luennoitsijan paikalle. Nyt suunnitteilla on teemaillat ainakin veneen sähköistämisestä ja kilpapurjehduksesta. Oikein hyvää joulunalusaikaa teille kaikille. Tavataanhan Pookissa fiilistelypikkujouluissa!

Tulevan talven teemailtojen aiheiksi kaivataan vinkkejä. Laittakaa ehdotuksia hallitukselle, niin järjestämme teemaillan ja asiantuntevan luennoitsijan paikalle.

Ryöppy

5


MOOTTORIVENEELLÄ

SAIMAALLA

Perheemme vieraili ensimmäisen kerran Saimaalla kesällä 1996. Silloin meitä oululaisia oli neljä venekuntaa ja veneiden siirto hoidettiin kahdella rekalla. Siitä vierailusta jäi mieleen paljon positiivista, joskin lokikirjaa lueskellessa huomasin kommentin ”veneet kuormattu kotimatkaa varten ja tänään ei sada”, sillä reissulla satoikin lähes joka päivä.

6

Ryöppy


Saimaa saimaan vesistö on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi, joka ulottuu lännessä Varkauteen ja idässä Joensuuhun saakka. Sen pinta-ala on 1 700 km2 ja rantaviivan pituus on 13 700 km. Hieno kanavointi on tehnyt koko Vuoksen vesistöstä yhtenäisen veneilyalueen, joka vie Kuopion kautta aina Iisalmeen saakka sekä Pielisen reitti, joka Pielisjokea pitkin vie Lieksaan, Juukaan ja Nurmekseen asti. Merkittyjä reittejä n. 3 000 km ja yli 70 veneilysatamaa.

S

yksyllä 2011 suunnittelimme Haatajan Pekan kanssa Kattilankallan syysretken yhteydessä tulevaa ja päätimme seuraavan kesän kohteeksi Saimaan. Veneiden siirto Kuopioon oli oma episodinsa, josta juttu toisaalla. Meidän retkemme alkoi juhannusaattona Kuopion Pursiseuran rannasta, josta oululainen veneilijäystävämme Pekka Miettinen oli järjestänyt meille venepaikan viikoksi. Muutenkin jopa savolaisten suhtautuminen vierasveneilijöihin oli erittäin ystävällistä. Juhannusaaton vietimme Kuopion Pursiseuran ”Röytässä” eli Jänissalossa yhdessä poikamme perheen (Jusku, Heidi, Lenni 4 kk ja Sabriina-koiran) kanssa. Jänissalon tukikohta tarjoaa hienot puitteet ja suojaisan laituripaikan. Kokko poltettiin perinteiseen tapaan, taisi olla seuran vanha ulkohuussi, komeasti kyllä roihusi. Juhannuspäivänä keula kohti etelää, suuntana Valamon luostari. Varistaipaleen ja Taipaleen kanavat ovat ainoat ”ei-itsepalvelukanavat” Saimaalla. Olipa se taas jännittävää pitkästä aikaa olla suluissa. Ylöspäin meno kestää parisen tuntia ja sulkuja on kuusi kappaletta. Illaksi Valamon luostarin rantaan. Seuraavan aamupäivän tutustelimme luostariin ja sen antimiin. Perusmatkamuistojen lisäksi tuli mukaan luostarin viiniä, joka osoittautuikin ihan kelvolliseksi. Valamosta matkasimme Taipaleen ja Varistaipaleen kanavat alaspäin, se olikin joutuisaa kyytiä. Nuori perhe kotiutui ja jatkoimme Pirjon kanssa kaksistaan alaspäin. Seuraava etappimme oli Virran Viemä, vierassatama kapeassa ”shuntissa” Ruokovedellä. Päivän aikana olimme ajaneet läpi Karvion ja Kerman kanavista. Kermajärvi on komea järvi ja yllättävää kyllä, aika harvakseen rakennettu mökkejä. Virran Viemän pal-

velut ovat todella vieraanvaraiset, on mahtava sauna, aamupala ja kaikkea muuta. Kuulimme kylläkin, että he ovat lopettamassa toimintaansa. Tässä vaiheessa alkoi keli muuttua todella helteiseksi. Seuraava päivä ajeltiin rauhallisesti maisemia ihastellen Oraviin. Sitten edellisen reissumme Oraviin on tullut uusi vierassatama palveluineen, toki vanhalla ”lörtsypuolellakin” vierailimme. Oravista matkamme jatkui kohti Rantasalmen Järvisydäntä. Se on, upea paikka, mm. saunamaailma erilaisine saunoineen, kiveen louhitut ravintolat ja kaikkea muuta. Me testasimme savusaunan. Seuraava etappimme olikin Savonlinna. Sää vain lämpeni entisestään. Haukivedellä oli täysin ”pläkä” keli. On muuten hienoa katsella Olavinlinnaa vesistön puolelta. Casinon vierasvenesatama ei ollut käytössä, joten laituripaikka löytyi Törninpyörän rannasta. Kerran Savonlinnassa ollaan, niin oopperassa on käytävä; liput saatiin Don Giovanni -oopperaan (ja sielläkin hikoiltiin). Vietimme Savonlinnassa koko viikonlopun, on muuten varsinainen kesäkaupunki. Jotta kulttuuriantia tulisi riittävästi, päätimme siirtyä Punkaharjulle katsastamaan Retretin näyttelyt. Retretinkin satamapalvelut olivat parantuneet edellisen vierailun jälkeen. Reitti Punkaharjulle on ajoittain kapeaa väylää, ja kohtaamiset höyrylaivojen kanssa olivat tarkkaa puuhaa. Piispanhuvila Savonlinnan ja Sulkavan välimaissa oli seuraava kohteemme. Paikkaan on joskus ollut laivaväylä, mutta nykyään se on merkitsemätön reitti. Muutaman mailin ajo luotainta ja plotteria käyttäen toi perille pieneen Piispanhuvilan laituriin. Paikallisessa saunassa asustelee rantakäärme kiukaan alla (ei saa kuulemma häiritä). Emme onnistuneet otusta näkemään, eipä kyllä harmittanutkaan.

Ryöppy

7


Pikkuhiljaa siirryimme kohti Sulkavaa, tarkoituksena osallistua Sulkavan soutuun. Laituripaikka löytyi Sulkavan keskustasta. Olimme onnekkaita saadessamme paikan, koska soutujen aikaan veneitä on paljon liikkeellä. 70 km soudettiin ja hikoiltiin helteessä. Kokemuksena kuitenkin hieno. Sulkavalta ajelimme reippaaseen tahtiin Varkauden reittiä kohti Kuopiota. Purjeveneet käyttävät tätä reittiä siltojen korkeuden vuoksi. Kuopiossa vene nosturilla trailerille ja kohti Oulua. Matkaamme vietimme aikaa vajaat kolmisen viikkoa ja maileja kertyi n. 350. Päivämatkat olivat suhteellisen lyhyitä (20–30 nm). Helteisinä päivinä oleskelimme laiturissa, lueskelimme ja uimme todella paljon. Marssivauhtina ajelimme pääasiassa 6–7 solmua. Todella leppoisaa lomanviettoa. Reissusta jäi erittäin positiivinen muisto. Saimaata

8

Ryöppy

jäi vielä paljon näkemättä. Keppejä ovat ripotelleet runsaasti väylille. Veneliikenne oli paikoin yllättävänkin rauhallista. Laituripaikka löytyy vierassatamista, kun ei jätä saapumista myöhäiseen. Veneilykulttuuri poikkeaa hieman meillä totutusta: ajellaan lepuuttajat ulkona, satamaan saavuttaessa ei juuri minkäänlaista valmistautumista, köydet esille kun ollaan laiturissa. Oli toki poikkeuksiakin. Itse kun on käynyt Hedmanin ja Orellin oppikoulun, niin ihmetteli moista menettelyä. Viime kesäinen sää oli mahtava, jopa liiankin kuuma. Komeat maisemat ja upea sää kruunasivat matkamme. Suosittelen Saimaan ja järvialueen vierailua kaikille merellä kulkeville, jotka haluavat vaihtelua perinteiseen kesäveneilyyn. juha ja pirjo ranta, m/s donna


Kumikanavalla Saimaalle Oulusta jo vuosia rannan junnun kanssa puhuttu Saimaan reissu sai tuulta siipiensä alle ostaessani nykyisen veneeni Aldebaran, jonka mukana tuli myös 3 500 kg traileri. Katsastin trailerin Suomen rekisteriin, joka kävikin helposti asiantuntevan katsastusmiehen avulla. Rekisteröinti voi osoittautua myös haastavaksi, jos akselit ja vetopää ovat vähemmän yleisiä malleja. Ne täytyy olla samaa ”kaliiperia” ja mielellään saman valmistajan tuotteita. Aikataulu lyötiin lukkoon ja aloitettiin valmistelut. Tarvittiin 3 500 kg koukulla varustettu auto ja riittävästi tehoja. Oulun vuokra-autovalikoimissa ei juuri valinnanvaraa ollut, joten otimme MB-maasturin vuokralle menomatkan viikonlopuksi, mikä olikin lähes ainoa vaihtoehto. Tulomatkalle saatiin tutunkauppaan toinen maasturi, jossa olikin vain 3 350 kg koukku. Tämä aiheuttikin myöhemmin ongelmia poliisin kanssa. Minulla oli jo hankittuna ns. pikku-E kortti, jolla saa ajaa yhteensä 7 000 kg yhdistelmää. Johteenpookin nosturilla saatiin punnittua veneet ja Limnellin Matti ohjeisti valojen ja kiinnityksen yksityiskohdissa. Ensimmäisen veneen lastaukseen ja kiinnitykseen meni yksi ilta. Samalla tietysti varmistettiin valot, jarrut, rengaspaineet ym. yksityiskohdat, että ne olivat varmasti mahdollisimman hyvin tehty ja toimivat oikein. Kiinnitys tehtiin 4 000 kg liinoilla ja varmistettiin muutamalla 2 000 kg springillä. Veneiden korkeus ja leveys on tietysti myös varmistettava. Molemmista veneistä oli targat laskettava alas. Trailerissa on säädettävät valot leveyssuunnassa ja ne tietysti olivat käytössä. Matka alkoi perjantai-iltana ja tietysti ruuhkaisella nelostiellä. Matkanopeutena pidettiin 60–70 km/h ja hiljenneltiin tietysti tilanteen mukaan kuoppaisella Pulkkila–Iisalmi välillä. Ohiajavia autettiin siirtymällä syrjään P-paikoille tai pysäkeille aina kun oli mahdollista. Aluksi tuntui kun vene olisi vienyt autoa, mutta nopeasti siihen ”nytkytykseen” tottui. Ensimmäiseksi valittu M/S Donna matkusti turvallisesti Kuopioon, jossa se laskettiin paikallisen veneilyseuran luiskasta alas. Junnu joutui ajamaan veneen moottorilla irti trai-

lerista, koska luiska oli niin matala. Rikottiin samalla trailerin kumirullia, jotka todettiinkin kulutustavaraksi. Samana yönä ajettiin Ouluun ja muutaman tunnin yöunen jälkeen Iihin hakemaan Aldebarania. Nosto luiskasta vaati allekirjoittanutta sukeltamaan pariin otteeseen Iijokeen ohjatakseni kölin rullien päälle. Muutaman tunnin työskentelyn jälkeen vene oli kiinnitettynä ja valmiina matkalle. Oulusta Sini ja varusteet mukaan, Junnu seurasi minun autollani perässä. Matka oli nyt jo rutiinia ja laskettiin paremmasta Kuopion kaupungin luiskasta alas. Me jäimme Sinin kanssa Saimaalle kesälomalle ja Junnu Ouluun töihin minun autolla. Kolmen viikon kuluttua vuosisadan kuumimman loman jälkeen veneet takaisin merelle Ouluun. Tulomatkalla poliisit ottivat meidät puntariin ja siinä meni pari tuntia ”hukkaan”. Polttoainetta ja vettä oli jäänyt vähän liikaa tankkeihin ja koukkukin oli 150 kg liian pieni. Selvittiin huomautuksella 10 % (3 690/3 350 kg) ylipainosta, kun he ottivat huomioon kohteliaan ajotavan, jota noudatimme. Olivat seuranneet siviiliautolla jo jonkin aikaa perässä ja nähneet meidän väistävän kaksi kertaa taakse kertynyttä jonoa.

Matkasta opittua: Ω Ω Tarkista trailerin ja auton rekisteriotteet huolellisesti

(viranomaiset tekevät sen ainakin). Ω Ω Kölirullat vaihdetaan laadukkaammiksi. Ω Ω Luiskasta laskiessa etutuet alas, niin laskeva keula

irtoaa paremmin. Ω Ω Vetoauton polttoainetta kului n. 17 l/100 km

(yhteensä n. 360 litraa). Ω Ω Kimppahommana veneiden siirto ja pitkät ajo­

matkat sujuvat mukavasti. Kumikanava laajentaa meidän kesäloman lyhyydestä kärsiviä veneilijöitä ja tylsät siirtymiset jäävät pois. Tuulikaan ei hidasta matkantekoa. pekka haataja, m/s aldebara

Ryöppy

9


10

Ryรถppy


11

Ryรถppy

Ryรถppy

11


Valokuvauskilpailu julistimme keväällä valokuvakilpailun, jonka salaisena tavoitteena oli tietenkin saada tasokkaita tuoreita kuvia tuleviin Ryöppyihin. Kilpailussa oli neljä sarjaa: ΩΩkilpailut ΩΩretkiveneily ΩΩjuniorit ΩΩkesä 2011 Toivoimme erityisesti maukkaita tilanne- tai uutiskuvia sekä näyttäviä taidekuvia. Syyskuun loppuun mennessä kuvia lähetettiin 109 kpl. Esiraati valitsi kunkin sarjan loppukilpailuun kuusi kuvaa, joista lipunlaskuillalliseen osallistuneet äänestivät voittajat. Sarjan voittajat saivat 50 euron arvoisen lahjakortin Oulun Kuvaan ja hopealle sijoittuneet saivat Pro Sail -lehden vuosikerran.

Kilpailut I OOR 2009, Santut uivat syvällä, Teemu Harjumaa (21 ääntä) II Räntäracen startti, Timo Ollila (16 ääntä)

Retkiveneily I Maijanletto, Teemu Leppänen (16 ääntä) II Iltakävely Marjaniemen hiekkasärkällä, Jorma Kinnunen (16 ääntä)

Juniorit I Junnutreenit, Jorma Kinnunen (24 ääntä) II Eka kertaa yksin vesillä, Jorma Kinnunen (13 ääntä)

Kesä 2011 I Kisaveneet Elojuhlilla, Jorma Kinnunen (20 ääntä) II Kallis lasti, Jorma Kinnunen (20 ääntä) Kiitämme kaikkia osallistuneita. Tulette näkemään kilpailuun osallistuneita kuvia myöhemmin Ryöpyssä. Kuvat ovat katseltavissa seuran kuvagalleriassa, oulunmerenkavijat.kuvat.fi.

12

Ryöppy


Sailing Team Oulu – syksyn 2011 tapahtumia

X-ON messut Ouluhallissa sto:lla oli jälleen oma osasto koululaisten syyslomaviikolla Ouluhallissa järjestetyssä nuorille suunnatussa tapahtumassa 24.–25.10.2011. Osastollamme oli nähtävänä kolme kevytvenettä ja valkokankaalla esitettiin videoita kevytvenepurjehduksesta. Viimevuotiseen tapaan kahden päivän aikana messuilla kävi yli 9 000 nuorta.

Micro Magic -radio-ohjattavien allaspurjehduskisat Ojan Raudassa paikallinen rauta- ja venekauppa Ojan Rauta tarjosi STO:n junioreille oivallisen tilaisuuden mitellä purjehdustaidoissa myös kauko-ohjauslaitteen välityksellä lauantaina 29.10. Kilpailu oli osana kaupan järjestämää ensikauden veneiden markkinointi tapahtumaa ja antoi näkyvän mahdollisuuden esitellä myös STO:n toimintaa. Tapahtuman ajaksi esittelyveneet telakoitiin pihalle kaupan sprinklerialtaasta, joten kisat voitiin pitää mittavissa puitteissa. SPV lainasi STO:lle 4 Micro Magic -venettä ja Ojan Rauta hankki paikalle tuulen tekovälineeksi 8 kpl simpukkapuhaltimia. Tapahtumaan valmistautuminen aloitettiin jo viikolla ja kaikkien yllätykseksi tuulen tekeminen sisälle ei ollutkaan niin yksinkertaista. Aivan kuin luonnossakin usein käy niin vasta 180 asteen tuulen

STO osallistui syyslomaviikolla Ouluhallilla nuorioasian­ keskuksen ja liikuntaviraston järjestämään X-On-tapahtumaan, jossa esiteltiin monipuolisesti eri harrastuksia.

kääntyminen toi riittävän tasaisen tuuliolosuhteen kisan järjestämiseksi. Kilpailuihin ilmoittautui kuusi innokasta STO:n junioria ja purjehtijat pääsivät harjoittelemaan jo edellisenä iltana. Lauantaina kilpailut toteutettiin siten että jokainen purjehti seitsemän osakilpailua. Veneet purjehtivat ns. makkararataa kaksi kierrosta lähtölinjan ja maalin ollessa altaan keskellä. Tunnelma oli kuin oikeassa purjehduskilpailussa kilpailulautakunnan viestilippuineen ja merkkiäänineen. Katsojat saivat myös nauttia asiantuntevasta kisaselostuksesta. Osakilpailut olivat puolen tunnin välein, yhden lähdön kestäessä n. 10 minuuttia. Tiukan kilpailusarjan voitti Eeropekka Honkala Haukiputaan Pursiseurasta. Lähtöjen välillä yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla purjehtimista radio-ohjattavilla veneillä. Tapahtuma oli myös Ojan Raudan mielestä onnistunut ja lisäsi kävijämäärää normaali lauantaihin verrattuna vaikka syyssää oli tapahtuman kannalta liian hyvä (kaupan ulkopuolella). Paikallinen sanomalehti Kaleva uutisoi tapahtumasta näyttävästi jo lauantaina verkossa ja sunnuntaina lehdessä mikä toi lisää tunnettavuutta STO:n junioritoiminnasta. Kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille junioreille, talkooväelle ja Ojan Raudalle. teksti: pekka saukkonen, kuvat: jukka santala

Micro Magic -ohjaajia Ojan Raudassa.

Ryöppy

13


Imagination Tallinnassa.

Anna S siirtopurjehduksella Kattegatissa.

Mastomerta Rig Tig Racessa ennen starttia.

Anna S Ryngstedtissä kisan jälkeen.

Äksät & Melkut loppukesän kisoissa

imagination melges 24, tuulia x-332 & anna s x-41

14

Ryöppy


N

o niin, nämä henkilökuntaluettelot olisi pitänyt kirjoittaa reilusti ennen kisoja, eikä nyt viikkoja kilpailujen jälkeen. Työlästä muistella ketkä olivat missäkin mukana, puhumattakaan siitä mitä tehtäviä hoitivat. Ei siis paljon oppimisen edellytyksiä. Kaiken kaikkiaan kilpailtiin 29 eri henkilön kanssa, eli vajaa kolme jalkapallojoukkuetta. Yhtensä 20 starttia, yhdeksän DNS. Ei yhtään voittoa, kolme vimppasijaa. Minun lisäkseni ainoastaan Matti Lintunen ja Michael Folkmann olivat mukana useammassa kuin yhdessä sessiossa. Kielet olivat suomi ja englanti, katastrofin sattuessa miehistöstä riippuen ruotsi, tanska tai eesti. Gastien taustat: Joren gasteja kolme, naapureita kaksi, sukulaisia ja suhteita kolme, Tuulialta kaksi, purjeneulomoista kolme, Lintusen Matin tanskalaisia kuusi, Eestistä kaksi, tenniksestä yksi ja baarista yksi. Miehistön meriitit: X-41 MM1., X99 MM6., PM2. yksi, Match Race MM1. kaksi kpl. Suomenmestaruuksia 14, yksi pyrkii Lontoon olympialaisiin, yksi on purjehtinut pari kertaa mini 6,5 Atlantin yli, Reiskalla lisäksi muutama Sydney Hobart ja Tour de France, GR ainakin 30, tuoreita H SM hopeamitalisteja kaksi, opparia, vikloja, surffausta. Porukan kokoamiseen ja uudelleen kokoamiseen tarvittiin satoja sähköposti- ja tekstiviestejä, kännykän muisti täynnä ja akku aina loppumassa. Tuloksista sen verran, että ei ikinä näin vähän voittoja (0) kahden kk:n aikana. Tuuli Saukkonen perheineen ja Kotilaiset sentään voittivat Varjakkapurjehduksen Tuulialla, itse en ollut mukana. Kalustosta voi mainita että Tuulia ja Melges aika hyvässä kunnossa, pohjat ja evät kunnostettu, Tuuliassa ei käytetty parhaita purjeita. X-41 Anna S tuntui turhaan vieraalta, vaikka Kaupin Pekan Busybody ollut Oulussa vuosia, en kuitenkaan osannut käyttää mastonjalkapumppua… No apua löytyi. On muuten hieno vene, kisaan ja

siirtoon. Purjehtijat Tanskassa ovat tosi merimiehiä. Kaikki osallistuvat veneen valmistamiseen kilpailuun täysillä, ratsuton isopurje lasketaan ja nostetaan 26 solmun tuulessa niin monta kertaa ylälatan kireyden säätämiseksi, että ylälatan kaari ok. Kisan jälkeen vene ehditään laittamaan kelissä kuin kelissä satamakuntoon yhden nm matkalla. Jos ei, niin kaikki mukana kunnes vene kuiva ja köydet kuivumassa. Ilmassa oleva suola tekee köydet raskaiksi ja kankeiksi, siksi kaikki irtain siirretään kannen alle yöksi. Kaksipäiväisen Rig Tig Racen (Kööpenhamina) eka pävänä purjehdittiin kolme 10 nm sikaanirataa. Tällä radalla ajetaan kolmen nm kryssin jälkeen levittäjältä neljä kertaa alas ja ylös 0,5 nm. Tuulta oli 24–29 solmua, lenssi kesti 10 solmun vauhdilla kolme minuuttia, eli spinnu ylös – kolme minuuttia – spinnu keulaluukkuun ja lyhyeen kryssiin. Tämä 12 kertaa päivän aikana. Fleetissä 11 spinnua repesi kolmeen osaan, eli korjauskelvottomaksi. Nortin iso paku oli illalla täynnä ommeltavaa koko yöksi, meillä vain yksi nyrkin mentävä reikä. Iso vene jollaantuu ko. olosuhteissa nopeasti ja onhan se niin että kukaan täyspäinen ei lähde harjoittelemaan tällaisiin olosuhteisiin tuollaisella intesiteetillä. Niinpä seuraavana päivänä kun oli kaksi pitkää tavallista banaania 10 solmun tuulessa, eipä ollut mikään ongelma ajaa styyralla alamerkille ja ottaa jiipin ja merkinkierron aikana 130 m2 keulaluukkuun meksikolaiseen tyyliin alas kahdeksan kertaa. Kisan voitti norjalainen Cookson 50 Camilla. Tätä edeltävänä viikonloppuna purjehdittiin Öresundissa Mumm Stelton Cup, 150 venettä 17 nm. Sumua oli niin, että näkyvyys parhaimmillaan kaksi minuuttia, huonoimmillaan puoli minuuttia. 137/150 venettä löysi yläpoijun solmun virrassa. Mittarilentoa harmaassa saavissa omia polaarikäyriä vastaan. Olisi

kisa

vene

5.8. Nautilus Cup

Tuulia

1

5

Susanna Kari, Mika Kari

14.–15.8. Oulun Regatta

Tuulia

2

8

Tuuli Saukkonen, Ville, Ritva Lampen, Juhani Saukkonen

27.8. Melges SM

Imagination

3

12.9. Melges Ranking, Tallinna

Imagination

17.9. Räntä Race

Tuulia

2.10. Mumm Stelton Cup, Anna S Vedbäck 8–9.10 Rig Tig Race, Ryngsted

Anna S

lähdöt sijoitus miehistö

7, dns Alar Vollmar, Marilyn K, Ile Rautio, Matti Kauppi viimeinen 8/8

Pete Flinkman, Henna Launistola, . Olli Nurminen, Matti Kauppi

1

5

Mika Kari, Susanna Kari, Eeva Saukkonen, . Pekka Myllylä, Kari Saarela

2/7

3/50

Lars Ide, Matti Lintunen, Sampo Valjus, . Mikael Folkmann, Sten Erik, Henrik Larsen

5

8/12

Jesper Riise, Jukka Santala, Matti Lintunen, . Seppo Sutela, NikkeSutela, Reima Alander, Michael Folkmann, Asgar Larsen, Mikkel Oldrup

Ryöppy

15


Jesper Banksin Carbon 40, keskivauhti 20 solmua Watski 2 Star -kisassa.

Mumm Stelton Cup, Öresund. Näkyvyyttä odottavat vas. Matti Lintunen, Sampo Valjus, Lars Ive ja Michael Oldrup.

pitänyt purjehtia Swan 45:n polaarikäyriä sekä Erik Berthin taitoja vastaan. Swan 45 Tarok 7 nimittäin voitti kisan vaikka olimme puolivälissä vain minuutin jäljessä suorissa ajoissa. Säkkisumussa legit oli aika helppoja, kaikki veneet purjehtivat ennakoituja suuntia. Kääntömerkit sitten hankalia kun harhaiset veneet saapuvat käännölle kummista suunnista. Fleetin läpi ajoi rahtilaiva joka tuli näkyväksi 20 s ennenkuin leikkasi perälinjan. Meidän sija 2/7 omassa starttiryhmässä ihan ok, ja ison radan 3/50 tosi hyvä. Eli aika hyvin meni, olisi mennyt paljon paremmin jos olisi valmisteltu homma kunnolla. 9 DNS tarkoittaa sitä että kolmasosaan startteja ei päästy edes starttiviivalle. tässä lopuksi muutamia kaikille ei niin tuttuja tyyppejä ja tyylejä jossakin järjestyksessä: Ω Ω Alar Vollmar, tallinnalainen purjehduskoulun omistaja ja opettaja, moitti meidän Melges panostusta, voittajatyyppi, tekee kaikkea. Ω Ω Pete Flinkman, kilpapurjehduksen moniosaaja, taitaa olla Suomen kokenein M24-purjehtija, kaikki näyttää helpolta. Taktikko. Ω Ω Lars Ive, 2008 X-41 MM 1, North Sails Denmark Man. Dir., semipro, opetti starttitekniikan vinoon kryssiin 1 solmun virrassa. Tietää just mitä veneessä pitää tehdä ja sanoo sen. Sääti ison Anna S:ssä, taktikko. Ω Ω Jesper Riise, NSD, trimmaaja, kruununperillisen vakiolevankimies Farr 40 Nanoq:ssa, Rauhallinen kisan aikana, rauhaton ja tehokas ennen starttia ja starttien välissä. Jesper voitti Jesper Banksin kanssa Match Racing MM:n 1999. Väänsi isoa Rig Tig:ssä, taktikoi. Ω Ω Reima Alander, WB:n entinen purjeneuloja, paininut muutaman kerran 6,5 m veneellä yksin Atlantin yli kilpaa, Tour de France, Sydney Hobarteja, voittoja sieltäkin, missään veneessä tai kelissä ei ole Reiskalle tarpeeksi tekemistä. Tiesi Jesperiä pa-

16

Ryöppy

Yönhämyssä Sinilintu nousee Tuulian ohi Nautilus Cupissa.

remmin miten 41:n iso skuutataan keskituulessa. Ω Ω Michael Folkmann, pitman, X99 DM monta MM

kärjessä aina, Miken kanssa köydet näyttävät olevan selvät. Ω Ω Mikkel Oldrup, keula, ihan oikea meteorologi DMI:sta, keskittyi keulagastin hommiin niin täysillä että selitti vasta kisan jälkeen kaljan yli miksi tuuli siftasi niin kuin siftasi. Osaa erottaa työn ja vapaa-ajan. Ω Ω Seppo Sutela, kuusiluotolainen alkujaan, veneilyn moniosaaja ja addikti, tuntee kaikki veneet, laiturit ja laiturikävelijät. Teki Anna S:ssä kaikkea, arvosti tanskalaisten purjehdus- ja kisakulttuuria. Ω Ω Muut Asgerit ja Jesperit loistotyyppejä ja kerta kaikkiaan racing. Ω Ω Ja Lintunen, Raumalta 14 vuotta sitten köpisläistynyt perheellinen kilpapurjehtija, tutustuttiin ja kilpailtiin Matin kanssa Köpiksessä 2004–2006 Albin Expressillä, H-veneellä ja Tuulialla. Matilla 2 express DM, 1 99 DM, 9 runttia. Matin maine tanskalaisten edellä mainittujen purjehtijoiden keskuudessa on niin vahva että tyypit lähtee kyytiin, vaikka minä olen mukana. Matti 45 v. purjehtii nyt omalla Finnjollalla. 2012 kausi alkaa näillä näkymin toukokuussa North Trim Cupilla Köpiksessä. Tarkoitus on osallistua Baltic Offshore Weekille, ORC MM:n Helsingissä elokuussa Tuulialla ja X-41 MM heti perään. Lisäksi Melgesiä Tallinnassa. Saapa nähdä tuleeko porukat paikalle. Jore ja Jukka voisivat antaa neuvoja miten hommat voi suunnitella niin että voisi startata ohjelman kaikki lähdöt. Ihan vain opiksi ja ojennukseksi Eklundeille, Ruokosille, minulle ja muillekin. Linkkejä ja vinkkejä: kdy.dk, blur.se, melges.fi, pete.sillisatama.fi, vsk.dk. timo saukkonen


S/Y Carolyn

Hollannista Suomeen Ajoimme siirtopurjehduksena Arto Savelan Beneteau Oceaniksen Hollannista Suomeen. Miehistönä kippari Arto Savela, merenkävijät Pekka Kivioja sekä Erkki ja Markku Komminaho. Reittisatamat: Stavoren, Brunspüttel, Rønne, Visby, Vuosnainen ja Oulu. Kaikkiaan 7+1 merta: Ijsselmeer–Waddenzee–Pohjanmeri–Itämeri–Ahvenanmeri– Saaristomeri–Selkämeri–Perämeri.

L

ensimme oulusta riian kautta Amsterdamiin ja sieltä edelleen junalla Stavoreniin. Junan ikkunasta näimme satoja kanavia, näimme jopa kanavan alittavan moottoritien, ja pelloilla seilaavia purjeveneitä. Siltoja oli monenlaisia, oli nosto- ja kääntösiltoja. Hollantilaiset näyttivät hallitsevan sillanrakennustaidon ja kaikkialla oli todella siistiä.

Stavoren–Elbe, 24.–25.9., 250 Nm Alkumatka oli leppoisa: Ijsselmeerillä oli satoja veneitä kulussa ja meilläkin oli kaikki purjeet ylhäällä, purjehdimme kymmenkunta mailia ja sitten siirryimme Den Oeveren sulusta Waddenzeelle parinkymmenen muun purjeveneen kera. Matalan Waddenzeen jälkeen saavuimme Pohjanmerelle. Nyt joskus niin raivoisa Pohjanmeri oli täysin tyyni, yöllä kirkas tähtitaivas, ja tunnelma oli kuin avaruusaluksessa – ei näkynyt muuta kuin tähtiä, ei edes horisonttia. Öljyn- ja kaasunporauslautat olivat kuin joulukuusia. Aamun valjettua näin veneemme vieressä pienen delfiinin. Elben suulla sijaitsevan Cuxhavenin jälkeen ilta pimeni, mutta jatkoimme Brunspütteliin Kielin kanavalle. Saimme VHF:llä ohjeen kiinnittyä odotusalueen poijuun numero 15, joka oli melkein metrin paksuinen pystyssä oleva tukki. Pienen harjoittelun jälkeen saimme köyden lassottua poijun ympäri. Sulutus kävi nopeasti, vesi ei suuremmin noussut eikä laskenut. Sulun viereisessä Brunspüttelin satamassa kävimme pikaisesti pesulla, söimme tukevan aterian ja menimme nukkumaan. Ryöppy

17


Stavoren

Pohjanmeri

Kielin kanava, 26.9., 62 Nm

Rønne–Visby, 28.–29.9., 210 Nm

Taakse jäivät vuorovesivirtaukset ja Kielin kanavalla oli rauhallista, lämpöä 27 astetta, väistelimme konttija muita laivoja ja nautimme. Pidimme bunkraustauon Rendsburgissa ja jatkoimme matkaa kohti Holtenaun sulkua ja Kielin vuonoa. Sulun odotusalueella näin ovelan mustan variksen, se ensin yritti rikkoa pähkinää nokallaan, pyrähteli sitten ilmaan ja pudotteli pähkinää möljälle ja jatkoi sitä jonkun aikaa kunnes pähkinä valitettavasti solahti veteen. Holtenaun sulun odotusalueella laskimme lepuuttajat uimaan, koska sulun sisällä kiinnityslaiturit ovat todella alhaalla, niin alhaalla että tikkaat olisivat tarpeen. Sulkumaksun suorittaminen oli työlästä; alas kiinnityslaiturille, nousu sulun reunalle, sitten kioskille ostamaan kuponkia ja sen jälkeen nousu sulkuvartijan torniin näyttämään kuponkia, vartija leimasi kupongin jne. Suomessa asia sujuisi kännykkämaksuna.

Lähdimme aikaisin liikkeelle, nostimme genaakkerin ja suuntasimme Visby’hyn. Myötätuuli yltyi yli 20 solmun, joten vaihdoimme genaakkerin tilalle genoan ja puomin. Pari–kolmekymmentä mailia seilasimme 8–12 solmun vauhdilla, sitten kuului pamahdus: puomi putosi maston juureen. Onneksi puomi pysyi kiinni eikä rikkonut paikkoja. Visbyn satamaan saavuimme puolen päivän aikaan. Kävimme ostoksilla ja tankkasimme säiliöt täyteen vettä ja polttoainetta. Visby on miellyttävä keskiaikainen kaupunki, huvivenesatama keskustassa, hyvää ruokaa ja mukavia ihmisiä. Saarella asuva suomalaissyntyinen Heikki kävi kertomassa oman tarinansa. Olisimme viihtyneet pitempäänkin, mutta meri kutsui.

Holtenau–Rønne, 26.–27.9., 200 Nm Holtenausta suunnattiin kokka kohti Itämerta ja Fehmarnin siltaa. Yön pimeydessä sillan alitus koettelin kipparin hermoja, taisi siinä livahtaa pakkikin päälle. Sillan jälkeen oli lisää ongelmia, lateraalipoijuissa ei ollut valoja eikä navigointiohjelma ollut sillä kohtaa ajan tasalla. Yksi vihreä ohitettiin puolen metrin päästä, onneksi olimme väylällä. iPad kuitenkin tunsi reitin, ja Pekka siirtyi kannelle valonheittimen kanssa, niin loppuosa sujui kommelluksitta. Rønneen saavuttiin seuraavana iltana, ajoimme kaupungin keskustan satamaan. Teki mieli ottaa pari Tuborgia ja saada annos punakampelaa, rödspättaa. Yksi tunkkainen merimieskapakka löytyi, ei Tuborgia eikä ruokaa, piti ottaa Carlsberg. Löysimme ystävällisten alkuasukkaiden avustuksella mukavan ruokaravintolan. Ateriana oli savulohta saksalaisen (!) oluen kera. Ennen nukkumaanmenoa haimme vielä 120 litraa polttoainetta läheiseltä huoltoasemalta.

18

Ryöppy

Visby-Kustavi, 30.9.–1.10., 180 Nm Visbystä suuntasimme kohti Gotska Sandöta ja Kökaria, ja sieltä Kustaviin välibunkraukseen. Etappi Kökarista Kustaviin vei aikaa kahdeksan tuntia kiviä ja luotoja väistellessä. Maisemat olivat upeat, puhtaat vedet ja paljon lintuja. Kustavissa oli asiallinen satama Vuosnainen. Ylävitoset ja kuohuviinit; vene oli Suomen rannassa! Aikomuksemme oli jatkaa matkaa Vaasaan ja päästä saunomaan VSF:n satamaan, mutta sinne oltaisiin tultu liian myöhään seuraavana iltana, joten päätimmekin ruokailla maissa, söimme lohikeittoa ja veneessä nautimme lisää kuohuviiniä – S/Y Carolynhän ei ole kuivarahtialus. Yö meni leppoisasti rauhallisessa satamassa ja aamulla kävimme vielä aamupalalla sataman viereisessä ravintolassa.


Kielin kanava

Kustavi–Marjaniemi–Johteenpooki, 2.–4.10., 340 Nm Kustavista lähtiessä ilma oli mukavan lämmin, noin 18°C. Yön aikana pohjoisella taivaalla oli mahtavat revontulet. Aamun sarastaessa vähän ennen Kvarkenia tuuli kääntyi vastaiseksi, joten laskimme purjeet alas ja käynnistimme moottorin. Suurella nopeudella kovaan vastatuuleen ajettaessa veneen runko/rigi resonoi ikävästi, mutta kierrosten pudottaminen 200:lla palautti matkateon miellyttävyyden, ja vauhtikin hiljeni vain solmun verran. Merenkurkun jälkeen tuuli ensin tyyntyi ja kääntyi iltayöstä myötäiseksi. Matka sujui mukavan rauhallisesti, ainoastaan muutama laiva oli liikkeellä. Marjaniemeen saavuimme tiistaiaamuna, pidimme muutaman tunnin tauon, söimme ja saunoimme ja jatkoimme kohti Oulua. Johteenpookiin saavuimme tiistaina iltapäivällä. Kelejä oli tällä legillä monenlaisia: maanantaiaamuna, 3.10. ajoimme moottorilla 14–16 m/s vastatuuleen, sitten meri tyyntyi ja lämpötila oli 18–19 astetta. Tiistaina aamuyöllä saatiin vaihteeksi 14 m/s myötätuuli ja etapilla Marjaniemestä Ouluun satoi vettä kaatamalla. Veneessä oli onneksi täyskatekuomu, joten miehistö kastui vasta Johteenpookissa purkaessamme Rendsburgin tuliaisia.

S/Y Carolyn Carolyn, Beneteau Oceanis 393 Clipper on äärimmäisen hyvin varusteltu ja moitteettomasti pidetty. Veneessä on kaksi WC/suihkua, kuusi punkkaa, suihku uimatasolla, tiikkikansi, sähköinen ankkurivinssi, sähköinen ison nostin, bimini, istuinlaatikon kuomu, kaikki säädöt istuinlaatikosta, kunnon navigointipöytä, ledivalot, Webasto, kuuma ja kylmä painevesi, tilava jääkaappi ja kylmäboksi, lähes uudet purjeet, 57 hp Volvo, naftatankki 125 l, vesitankit 400 l, hydraulinen autopilotti, kaksi plotteria, valmius rullaisoon ym. Hieno vene kaikkiaan.

Gotska Sandön

Siirtomiehistö

Mitä opin ja mitä jäi mieleen? Luonnon kunnioittaminen. Reittisuunnittelun tärkeys ja saapumisajan laskenta, visuaalinen navigointi ja tähystäminen, säännöllinen energiahuolto sekä moottorille että miehistölle, levon merkitys. Paperikartat on oltava aina koko reitille. Tähtien, ennen kaikkea Pohjantähden käyttäminen navigoinnissa ja tähystämisessä. Muston purjehdusasu on hintansa arvoinen, urheilukerrasto ja fleeceä alle niin tarkenee, käsineitä/kintaita ja pipoja tulee olla riittävästi. Olen haikaillut kunnon purjehdussaappaita, mutta päätin kuitenkin kokeilla Crocsin saappaita. Ne ovat aivan lyömättömät, saappaiden pitää olla vaan riittävä isot. Kolme paria sukkia ja niistä päällimmäiseksi villasukat niin tarkenee. Vuorettomat Crocsit voi kuivata talouspaperilla. Buff tai vastaava huivi on kätevä. Plotterin ja PC-navigointiohjelman lisäksi veneessä oli iPad ja kaksi iPhonea Navionics Europe -kartoilla. Matkan edistymistä oli mukava seurata punkassa maatessa iPhonesta. Istuinlaatikon kuomu toi purjehtimiseen aivan uuden ulottuvuuden. Kuomun nostamisen jälkeen pystyi vähentämään vaatteita, eikä sade kastellut miehistöä. Sprayhoodin ikkunat tulisi kuitenkin käsitellä 5-sateesta- tai vastaavalla aineella. Yhteisvaluutta helpotti elämää Hollannissa ja Saksassa. Satamia oli monenlaisia, esimerkiksi Carolynin entisessä kotisatamassa Stavorenissa oli 1 000 purjevenettä ja palvelut sen mukaiset. Ruotsissa tarvittiin edelleen viiden kruunun kolikoita viiden minuutin suihkua varten. Itämeren vesi on puhdasta verrattuna Hollannin ja Saksan vesiin. Auringon nousut ja laskut sekä revontulet olivat hienoa katseltavaa. Mercatorin karttaprojektion kummallisuudet tulivat esille; kartalla etelässä lyhyeltä näyttävä matka onkin käytännössä pitkä. Säät olivat meille suotuisat, tuulta olisi toki saanut olla enemmänkin. Onneksi pääsimme nauttimaan ajoittain hyvistäkin tuulista ja aina samalla paapuurin halssilla. Purjehdus Hollannista Suomeen oli mieleenpainuva kokemus vertaansa vailla. s/y carolynin miehistön puolesta, markku komminaho, kuvat ja teksti

Ryöppy

19


Teoriaopetusta oli kahdessa ryhmässä. Opettajakurssilaiset olevat olivat huoltorakennuksen takkahuoneessa!

Avomeripurjehdusopettajakandidaatti teoriatentissä.

Purjehduskoulun opettajat kurssilla Purjehduksenopettajat PORY ry piti tämän vuoden opettaja- ja ohjaaja­kurssin Oulussa 23.–25.9. Kurssien saaminen tänne Ouluun on paitsi tärkeää OM:n purjehduskoululle, myös kunnioitus purjehdus­ kouluamme kohtaa.

20

Ryöppy


M

eidän koulu on ainutlaatuinen Suomessa, mitattiin sitä millä mittarilla hyvänsä ja mikä parasta on koulun tulevaisuuskin nyt turvattu. Meitä OM:stä olivat mukana ainakin Matti, Jukka, Leila, Antti, Ari- Pekka, Arto, Esa, Jussi, Mikko ja Seppo. Kurssilaisia Ouluun oli kerääntynyt kaikista seuroista ympäri Suomen yhteensä lähemmäs 30 henkeä. Näin laajaan omien (OM:läisten) kouluttautumiseen ei olisi ollut mahdollisuutta toisella paikkakunnalla. PORY:llä on yhteistyösopimus Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kanssa. Yhteistyösopimuksessa on sovittu järjestöjen työnjaosta ja velvollisuuksista. Käytännössä niin, että aikuisten retki- ja matkapurjehduskoulutus on PORY:n vastuulla. Tätä varten on luotu kurssi-, tutkinto- ja koulutusjärjestelmä. PORY myös pitää huolta siitä, että koulut noudattavat koulutusjärjestelmää. Tätä kautta PORY:n hyväksymillä kouluilla on tietty laatutaso. Ennakolta minulla oli tunne, että onkohan näinkin hierarkinen järjestelmä meille tarpeen tai edes sopiva?

Pedagogiikkaa Kouluttajaksi olivat tulleet Pekka Jylhä, Maikki Apajalahti-Jylhä ja Erkki Suorlahti. Heidän apunaan toimivat avomeriopettajakurssilaiset Jorma Mylly­mäki, Tauno Siltanen, Matti Ruokonen ja Jukka Santala. Kurssit painottuivat hyvin paljon opetuksen opettamiseen. Jokainen kurssilainen on suorittanut vähintään päällikkötutkinnon, joten purjehdustekniikkaan en muista saaneeni ohjeita, paitsi jiippiin. Omat kouluaikaiset opintoni eivät sisältäneet päivääkään pedagogiikkaa. Näille taidoille on käyttöä purjehduskoulun lisäksi myös työelämässä. Monesti ei tule ajatelleeksikaan kuinka usein. Kurssin jälkeen voin todeta, että pedagogiikan perustiedot kuuluvat yleissivistykseen. Pekka painotti pyrkimystä puhua vähemmän. Sen mitä sanoo, sanoo selkeästi ja tauottaen. Näin purjehduskoulun oppilaille jää aikaa omaksua kuulemansa. Aluksi tulee niin paljon uutta asiaa, että asiat pitää pystyä jäsentämään ja antaa oppilaille aikaa ymmärtämiselle. Ihmisen kyky omaksua uutta ja keskittyä on rajallista. Omasta esimerkistä käy merisään kuunteleminen. Useimmiten en pysty keskittymään niin pitkään, että kuulisin perämeren ennusteen. Havahdun ajatuksistani, kun luetellaan merisääasemien havaintoja. Purjehduskoulun oppilaat ovat kouluun tullessaan motivoituneita, vaikka joku aina kertookin tulleensa puolisonsa vuoksi. Heillä on unelma, unelma purjehtia. Meidän opettajien pitää tukea heitä unelmissaan, kannustaa, olla unelmien mahdollistaja. Opettajana voin kannustaa koululaisia: ”Joku kaunis aurinkoinen, lämmin kesäaamu sinäkin heräät omassa purjeveneessäsi, kun olet purjehtinut ensimmäisen kerran Oulusta Röyttään”. Mieletön fiilis. Koulutuksen voi jakaa opetukseen, valmennukseen

ja luentoon. Kun ensimmäisen kerran kerrotaan ja kädestä pitäen näytetään jotain uutta, on se opetusta. Opittua asiaa, suoritusta, voidaan hioa aina vain paremmaksi ja paremmaksi, siis valmentaa. Koska omaksumisen kyky on rajallista, veneessä ei kannata luennoida. Koulutuksessa kannattaa käyttää auditiivistä, visuaalista ja kinetiivistä viestintää. Kertaus on opintojen äiti ja uusi näkökulma asiaan kenties sitäkin hedelmällisempää. Eri ihmiset omaksuvat asioita eri tavalla. Oma keskittyminen merisään kuunteluun paranee, kun ottaa kynän käteen ja kirjoitan ylös sääennusteen.

Käytännön vinkit OM:n purjehduskouluun Tiedän kokemuksesta, kun ensimmäisen kerran purjehduskoulussa olemme lähdössä merelle, on tilanne jännittävä. Opettaja ei tunne koululaisia, koululaiset eivät tunne opettajaa, eivät toisiaan, eivätkä venettä. Useille koululaisille tämä on ensimmäinen kerta purjeveneessä, kenties tuulikin on navakka. Tällöin on eduksi, jos heti alkuun onnistuu luomaan hyvän, rennon oppimisen tunnelman. Kun teemme opetusta omasta ilosta, rakkaudesta lajiin, niin voiko innostuksemme olla tuntumatta oppimistunnelman luonnissa? Kukaan ei ole seppä syntyessään. Purjehduskoululaisille ei tarvitse antaa melkein lainkaan negatiivistä palautetta. Kehut kannustavat ja tuntuvat aina hyviltä. Muutenkin koulutuksessa kannattaa edetä positiivisuuden kautta. Silti helposti tulee kieltoja kieltojen perään, ”Älä tee sitä, älä tee tätä, äläkä sinä ainakaan koskaan tuota”. Koululaisten voi sallia tehdä virheitä. Niistäkin oppii.

Tulevaisuudesta Päällimmäisenä kurssista jäi tosi positiivinen fiilis. Yleissivistykseni aukkoa kasvatustieteiden alkeilla on hiukan paikattu. Minua jäi harmittamaan hiukan se, että oikeita koululaisia ei ollut opastettavina. Edes OM:n resurssit järjestäjänä eivät tähän olisi riittäneet. Ajoittain kouluttajat kannustivat kurssilaisia opettamaan, kuten opettaisivat noviiseille. Se vielä menetteli, mutta tietämätöntä leikkiminen ei. Toisena häiritsevä asiana oli lauantain purjehduksien pätkiminen turhan moniin taukoihin Johteenpookissa. Tuntui, että mereltä oli koko ajan kiire rantaan. Kiitokset kurssin junailijoille, erityisesti Ruokosen Merville ja Matille, PORY:n kouluttajille ja kaikille kurssilaisille. Voin kertoa, että kurssi oli antoisa ja tarpeellinen. Ohjaaja- ja opettajakoulutusta on tarpeen silloin tällöin järjestää Oulussa. Näin pystymme pitämään koulumme opetuksen korkeatasoisena. Toivottavasti PORY:n kouluttajanakin joskus on joku oululainen. OM:n purjehduskoulun on syytä jatkossakin pitäytyä PORY:n järjestelmässä. jussi ponkala, uusi purjehduksen ohjaaja

Ryöppy

21


OM-palkintojen jakajat Matti Ruokonen ja A-P Taskila.

Palkintojenjaon yleisöä.

Johteenpooki oli täynnä.

Palkintojen jako taakse jäänyt kesä huipentui jälleen lipunlaskun ja palkintojenjaon merkeissä, jossa kauden aikana ansioituneita huomioitiin kiertopalkinnoin ja stipendein. Perinteiseen tapaan tunnustukset jaettiin yhdessä OPS:n ja OTPS:n kanssa, tällä kertaa Johteenpookissa, joka olikin ääriään myöten täynnä. Suureen suosioon myötävaikutti junnujen organisoima buffetti, joka oli ahkerassa käytössä. OM:n palkintolautakunta (Juhani Lämsä, Kari Lukkarila, Pekka Saukkonen, Hannu Lounila, A-P Taskila) oli kahlannut läpi kauden kisatulokset sijoituksiin pohjautuvien palkintojen osalta ja jaosten esitykset muiden tunnustusten osalta. Tämän pohjalta palkittiin seuraavat henkilöt:

Olli Kaupin kirjatuki

OM:n aktiivinen juniori: Juulia Tammelin.

Paavo Martin junioristipendi lupaavalle juniorille, 2 ∑ 100 euroa: Hermanni Lukkarila ja Juho Tilanto. .

Nautilus Cup -kiertopalkinto

Nautilus Cup voittajat: LYS1: Sinilintu, Kari Lukkarila ja LYS2: Marella, Jukka Annunen. .

OM:n 35-vuotismalja

OM:n järjestämissä kilpailuissa parhaiten menestyneelle kölivenekilpailijalle: Jorma Kinnunen..

Liikuntalautakunnan malja aktiiviselle gastille: Jussi Keränen.

Kaupin malja kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneelle: Eeva Saukkonen, useita kansainvälisiä kilpailuja Louhi- ja Melges 24 luokassa sekä H-veneiden SM-hopea.

22

Ryöppy


Seppo Parhi. Kari Lukkarila.

S/Y Ompun rantailtatiimi Marjatta Armanto, Sanna Viinonen jaTiina Huotari.

Jukka Annunen.

GSF:n E-jolla -kiertopalkinto

Vuoden tulokas

Oulun kaupungin liikuntalautakunnan 70-vuotismalja

Luleå 25-vuotistuoppi

E-jollissa ansioituneelle: Maija Matihaldi.

OM:n aktiivisimmalle kilpailijalle: Vilma Saukkonen.

SYP:n malja

aktiivinen uusi jäsen: Anna-Riitta Syrjälä, Ompun telakointitalkoiden organisointi.

aktiivisesta työstä seuran hyväksi: Anri Kivimäki, STO.

paras OM:n kölivene Oulu-regatassa: Jussi Ponkala.

OPS:n Hyvän veljen kiulu

Tapiolan lautaset

Tunnustuspalkinto veljesseuran aktiiville: Jyri Kotilainen, STO.

LYS-luokassaan parhaiten menestyneelle OM:n järjestämissä kilpailuissa: LYS1: Kari Lukkarila ja LYS2: Jukka Annunen.

RaaPs:n pokaali

OM:n matkafregatti

Raahen Pekka

pisimmän matkan tehneelle OM:n veneelle: S/Y Suwena II, Andrus Rajaniemi ja Eeva-Riitta Fingerroos. .

Hailuoto Weekend -kiertopalkinnot

Kallein puntari

aktiiviselle moottoriveneilijälle: Pekka Haataja..

GSF:n malja

naistyöstä seuran hyväksi: Marika Eklund, elojuhlien organisointi.

Vuoden kouluttaja

koulutustehtävissä ansioituneelle Laura Santala, junnuvalmennus.

hyvästä työstä: Pukari Timo, katsastustoiminta-aktiivi.

hyvästä työstä: Petteri Parhi, rahastonhoito ja muu toiminnan ideointi ja aktivointi.

LYS1: Seppo Parhi ja LYS2: Jussi Isoaho..

OTPS:n 70-vuotismalja aktiivisesta toiminnasta kilpailulautakunnassa: Juhani Lämsä..

Syysmalja 1975 Räntä Race -kilpailun nopeimmalle: Meta Baron / Matti Ruokonen.

Kunniakirja

Ompun rantailtatiimi: Sanna Viinonen, Tiina Huotari ja Marjatta Armanto.

Ryöppy

23


Jukka ja Petteri elvyttävät (30 painallusta, 2 puhallusta).

Elvytä elotonta

EA1-kurssilla 19.– 20.11 opeteltiin kaksi päivää asioita, joita jokaisen henkilön tulisi tietää itsensä, lähimmäisensä tai ventovieraan auttamiseksi onnettomuuden tai sairauskohtauksen kohdatessa.

M

aantieliikenteessä samoin kuin merellä, jokainen on velvollinen auttamaan hädänalaista kanssaihmistään. Ensiksi pitää hahmottaa, mitä on tapahtunut ja miten estää lisävahinkojen syntyminen. Seuraavaksi tulee pelastaa ihmiset mahdollisesti uppoavasta veneestä tai palavasta autosta. Sen jälkeen tulee varmistaa ”potilaan” tilanne ja jos ei pysty selvittämään uhrin vammoja ja elintoimintoja pitää soittaa 112:een. Hätäkeskus auttaa kyselemällä ja antaa ensiapuohjeita auttajalle.

Toiseksi:

Jos aikuinen uhri ei hengitä

Puhalla 2 kertaa.

Estä tukehtuminen avaamalla hengitystiet Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rintakehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman virtaus poskellasi? Arvioi onko hengitys normaalia, epänormaalia tai se puuttuu.

24

Ryöppy

Jos hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu. Aloita paineluelvytys. Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan rintalastaa ja toinen kätesi rintalastalla olevan käden päälle. Sormet ovat limittäin. Paina suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin 30 kertaa siten, että rintalasta painuu 5–6 cm. Anna rintakehän palautua paineluiden välissä. Keskimääräinen painelutiheys on 100 kertaa minuutissa, eikä ylitä 120 kertaa minuutissa. Laske painelut ääneen.

Avaa hengitystie. Aseta suusi tiiviisti autettavan suun päälle ja sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluksen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu). Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia.


Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2 kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat.

Lapsen elvytys aloitetaan viidellä puhalluksella Lapsen elvytyksessä huomioidaan lapsen koko; puhalletaan vähemmän ja painetaan kevyemmin.

Hukkuneen elottoman henkilön painelu-puhallus (PPE) elvytys 1. Kun hukuksissa ollut on saatu vedestä pois, asetetaan hänet kovalle joustamattomalle alustalle selälleen. 2. Soita hätänumeroon 112. Voit myös huutaa apua ja pyytää paikalla olevia tekemään hätäilmoituksen numeroon 112. Hätäkeskuksen antamia ohjeita tulee noudattaa. 3. Avaa hengitystie. Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rintakehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman virtaus poskellasi? Arvio onko hengitys normaalia, epänormaalia tai hengitys puuttuu. Mikäli epäröit, toimi kuin hengitys ei olisi normaalia.

Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia. 7. Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2, kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat. Tässä olivat ohjeet tapauksiin, joissa uhri on eloton ja hengitys ei tunnu. Nämä ohjeet löytyvät täydellisinä osoitteesta: www.redcross.fi. Mutta jos mietitään mitä merelle lähdettäessä kannattaa varata mukaan, jäivät seuraavat asiat mieleeni. Otiumin ensiapulaukusta löytyy ensi kesänä kaiken perusside- ja laastaripakkausten lisäksi seuraavia ”lääkkeitä”: 1. Aspiriinia, ensiavuksi sydänkohtaustapauksissa puoli tablettia 2. Lääkehiiltä, myrkytystapauksien ensiavuksi 3. Silikoni/rasvapäällysteisiä sidetyynyjä palo­ vammoihin 4. Adrenaliinipiikkejä allergisiin reaktioihin Niin ja aina pitää muistaa elossa olevaa rauhoitella ja puhutella, ja esim. hieman sekavassa tilassa olevaa uhria säilyttää kylkiasennossa, ettei hän tukehdu esim. omaan oksennukseensa. tuomo riekki, ei enää vale-ensiavun antaja

Hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu. 4. Puhalla 5 kertaa. Avaa hengitystie. Aseta suusi tiukasti autettavan suun päälle, sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluksen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu).

A B

Airways. Avaa hengitystiet.

Breathing. Jos henkilö ei hengitä, aloita elvytys. 30 painallusta ja 2 puhallusta. Ennen elvytyksen aloittamista soitetaan hätänumeroon 112.

Puhalla yhteensä viisi kertaa. 5. Paina 30 kertaa. Aseta kämmenen tyviosa keskelle autettavan rintalastaa. Aseta toinen käsi toisen päälle sormet limittäin. Paina käsivarret suorina kohtisuoraan alaspäin 30 kertaa siten, että rintalasta painuu 5 - 6 cm. Anna rintakehän palautua paineluiden välissä. Keskimääräinen painelutiheys on 100 kertaa minuutissa, eikä ylitä 120 kertaa minuutissa. Laske painelut ääneen.

C

Circulation. Jos uhri hengittää, niin tyrehdytä (mahdollinen) verenvuoto

D

Disability. Tajuttoman uhrin tilaa voi selvittää SiPuLi-menetelmällä. Avaako hän pyydettäessä silmät? Puhuuko? Lauseita, sanoja, ääniä? Liikkuuko, eli puristaako pyydettäessä esim. kättä?

6. Puhalla 2 kertaa. Avaa hengitystie. Aseta suusi tiukasti autettavan suun päälle, sulje hänen sieraimensa sormillasi. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluksen aikaa katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu).

E

Environment. Huolehdi ”mukavasta” olosta. Tajuton kylkiasentoon. Kylmästä jä märästä eristäminen. Rauhoittelu.


Ω Ω sihteeri

ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi

Uusia jäseniä seuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty Keränen Jussi, Kylmänen Alpo, Länsman Ola, Mikkilä Juha, Pussinen Tuomo, Skytte Tommi, Wennerstrand Saku ja Yli-Elsilä Teemu. OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisesti tervetulleeksi seuraamme!

Seuraava Ryöppy seuraava ryöppy ilmestyy alkuvuodesta 2012. Siihen tulevat jutut ja kuvat tulee toimittaa Ryöpyn toimitukseen ryoppy oulunmerenkavijat.f i viimeistään tammikuussa 2012. Leila, 050 3550 504 (iltaisin), sihteeri kavijat.fi.

Uusi merimiesvalokuva­ sivusto on avattu! www.merimieskuvia.net -sivuston lanseeraus on kulttuurihistoriallinen teko kotimaisen merenkulun hyväksi. Tämän vuoden alussa avatulta sivustolta löytyy runsaasti valokuvia suomalaisista kauppalaivoista, merimiehistä, vieraista maista, satamista ja kaikesta mitä merimiesten elämään on kuulunut laivoissa. Sivustolle on koottu pääsääntöisesti valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä, mutta joukkoon on ilmaantunut myös pikku hiljaa valokuvia 2000-luvulta. Sivuja ylläpidetään harrastusmielessä. Sivustolla tapaat vanhoja merimiehiä, laivoja ja satamia ja voit lähettää myös omia vanhoja valokuviasi arkistoon.

oulunmeren-

OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli

puhelin

sähköpostiosoite

Matti Ruokonen, kommodori

040 480 9955

kommodori oulunmerenkavijat.fi

Jukka Santala, i varakommodori

040 844 3517

jukka.santala oulunmerenkavijat.fi

Jorma Kinnunen, ii varakommodori

040 809 7999

jore oulunmerenkavijat.fi

Marika Eklund

0400 795 021

marika.eklund oulunmerenkavijat.fi

Juhani Lämsä, kilpailupäällikkö

040 536 7982

juhani.lamsa oulunmerenkavijat.fi

Petteri Parhi, taloudenhoitaja

040 531 8123

petteri.parhi oulunmerenkavijat.fi

Leila Rannanjärvi, sihteeri

050 355 0504

sihteeri oulunmerenkavijat.fi

Eeva Saukkonen

050 487 3299

eeva.saukkonen oulunmerenkavijat.fi

Ari-Pekka Taskila

040 563 0171

ap.taskila oulunmerenkavijat.fi

26

Ryöppy


Ω Ω pullopostia

– kuulumisia maalta ja mereltä

Seitsemän meren purjehtijat – Suurten maailmanympärimatkojen viisi vuosisataa john nurmisen säätiö julkaisee englantilaisen Derek Wilsonin teoksen Seitsemän meren purjehtijat – Suurten maailmanympärimatkojen viisi vuosisataa (alkuteos: The Circumnavigators. A History. The Pioneer Voyagers who set off around the Globe, 1989). Kirjailija Juha Ruusuvuoren tekemä käännös vie lukijan matkalle maailmanympäripurjehdusten 500-vuotista tapahtumarikasta historiaa. Magalhãesin retkestä 1500-luvulla alkanut maailmanympäripurjehdusten aika on yksi ihmisrodun jännittävimpiä ja luovimpia. Suurten maailmanympärimatkojen seikkailuja hallitsivat kapteenit, tavalliset merimiehet, merirosvot, kauppiaat, kilpapurjehtijat sekä miehet että naiset. Heidän kertomuksensa kuvaavat kamppailuja meren kanssa ja outojen kansojen kohtaamisia. Sankareiksi nousevat sellaiset suuret löytöretkeilijät ja tutkimusmatkailijat kuin William Dampier, George Anson ja James Cook. Roolinsa saavat myös vähemmän tunnetut matkailijat ja epäonniset seikkailijat. Näiden uskalikkojen yksittäisistä tarinoista nousee eteemme kuva maailman merten valloituksista yhtenä suurena lähes viisi vuosisataa kestäneenä seikkailukertomuksena, jonka tietokirjailija ja historioitsija Derek Wilson on koonnut yksien kansien väliin teoksessaan Seitsemän meren purjehtijat – Suurten maailmanympärimatkojen viisi vuosisataa. Monet pitkälle purjehdusmatkalle lähteneet epäonnistuivat pyrkimyksissään eivätkä koskaan palanneet, kun taas onnekkaimmat onnistuivat kartoittamaan maapallon kaukaisimmatkin seudut. Onneksi jälkipolville on säilynyt joidenkin seikkailijoiden muistiinmerkinnät kokemuksistaan ja vaikutelmistaan.

Kirjan esipuheessa purjehtija Eero Lehtinen luo silmäyksen suomalaisen maailmanympäripurjehduksen historiaan. Hän toteaakin, että tämän päivän maailmanympäripurjehtijaa yhdistää entisajan matkailijoihin sama luonnonvoimien ja omien resurssien testaaminen. Teos jatkaa John Nurmisen Säätiön Sinisen kirjaston laadukkaiden käännöskirjojen sarjaa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet Joshua Slocumin Yksinpurjehdus maapallon ympäri sekä Purjehdus Liberdadella Brasiliasta Amerikkaan (2005), Laurence Bergreenin Yli maan äären – Magalhãesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri (2008) sekä Giles Miltonin Muskottisota – Taistelu Itä-Intian Maustesaarista (2009). Uutuusteos Seitsemän meren purjehtijat on nyt neljäs sarjassa ilmestynyt kirja.

Volvo Ocean Race volvo ocean race lähti Alicantesta (manner-Espanjasta) kuuden veneen voimin 5.11.2011. Kolme matkaan lähteneistä Volvo Open 70 -veneistä suoriutui ensimmäisestä legistä. Ensimmäisenä määränpäähän saapui Telefonica purjehdittuaan 21 päivää 5 tuntia 14 minuuttua ja 25 sekunttia. Toiseksi tuli CAMPER with Emirates Team NZ 21d 21h 48m 4s ja kolmanneksi rantautui Groupama Sailing Team 24d 4h 28m 31s. Puolet matkaan lähteneistä veneistä joutui keskeyttämään legin. Pumalta (PUMA Ocean Racing powered by BERG) katkesi masto Etelä-Amerikan edustalla olleen kiertomerkin jälkeen, Abu Dhabi Ocean Racing ja Team Sanya joutuivat keskeyttämään jo Välimerellä. Pumaa lukuunottamatta kaikki kilpailuun osallistuvat veneet ovat jo Kapkaupungissa, jossa on satamakilpailut 9. ja 10. joulukuuta. Toiselle etapille veneet lähtevät sunnuntaina 11. joulukuuta. Toivottavasti kaikki veneet pääsevät tuolloin lähtölinjalle! Seuraa kisoja netissä www.volvooceanrace.com tai lähetä oma virtuaaliveneesi seuraavalle legille. Oululaisia veneitä on tässä kisassa jo useampia.

Ryöppy

27


Tulevia tapahtumia

ryö p py 8

Pikkujoulu lauantaina 10.12. oulun merenkävijöiden pikkujoulut järjestetään Johteenpookissa lauantaina 10.12. klo 18 alkaen. Tule tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin! Jouluisen illallisen lisäksi tarjoamme jouluglögin, hyvää seuraa ja mukavaa ohjelmaa. Tanssiorkesteri Fever tanssittaa meitä läpi illan. Tulkaa ajoissa, pidetään hauskaa porukalla! www.oulunmerenkavijat.fi/ images/stories/om_kutsu_20112011.pdf

SPV-junioripäivät Varalan urheiluopistolla 3.–5.2.2012 3.–5.2.2012 järjestettävillä junioripäivillä on ohjelmaa niin purjehtijoille, heidän vanhemmilleen kuin muillekin seura-aktiiveille. Lisätiedot ohjelmasta ja ilmoittautumislinkki löytyvät SPV:n kotisivuilta: purjehtija.fi > lapsi ja nuorisotoiminta > tapahtuma­k alenteri.

Teemaillat teemailtoja järjestetään Johteenpookissa mitä todennäköisemmin tammi–huhtikuussa kunkin kuukauden kolmantena keskiviikkona. Teemat täsmentyvät alkuvuodesta.

OULUN MERENKÄVIJÄT RY PL 37, 90101 OULU

.Y83


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.