Bisnes, koulutus & työelämä 2023

TÄSSÄ LEHDESSÄ

TYÖELÄMÄ

8 Hyvä työnantajaimago on rekrytointivaltti

10 Nimitetty: maakuntajohtaja

Tytti Määttä

11 Vinkit omien vahvuuksien tunnistamiseen

12 Näin rakennat henkilöbrändin

13 TYHY-päivänä ampumaradalle

Rullaile työsuhdepyörällä

14 Eläkkeelle jääminen

YRITTÄJYYS

16 Eläkkeellä yrittäjäksi: Marketta Rantaman tarina

18 Buustaa yritys lentoon yrityspalveluiden avulla

19 YEL-muutos pähkinänkuoressa

20 Erilaista yrittäjyyttä lukuina

21 Mielekäs työelämä palkkatyötä ja yrittäjyyttä yhdistämällä

KOULUTUS

24 Koulutus lukuina

25 Osaajakorteilla täsmäosaamista

26 Laadukkaat digikurssit edistävät oppimista

27 Palkitsevaa käytännön tekemistä

VASTUULLISUUS

30 Yritysvastuu megatrendien valossa

32 Kohti hiilineutraalia maankäyttöä

33 Vesiosaamisen terävin keskittymä

Verkostotyö on enemmän kuin

osiensa summa

34 Sähköauton latauspaikalla lisäarvoa

KOKOUSTAMINEN

37 Vinkit sujuvaan kokoustamiseen

38 Poimintoja alueen kokouspaikoista

KOE & NÄE

41 Poimintoja yritystapahtumista

1/2023 11. vuosikerta

HELMIKUU 2023

Oodia on Kuopion positiivisin sisältötoimisto. Tarkkaan kohdennettavat palvelumme koostuvat sisältömarkkinoinnista, maksuttomista erikoisaikakauslehdistä sekä digikanavista. Oodian erikoisaikakauslehtien jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehden jakelupisteet sijaitsevat vilkkailla liikennepaikoilla ympäri kaupunkia. www.oodia.fi www.kaupunkisi.fi

KUSTANTAJA

Oodia Media Oy

Puijonkatu 9, Kuopio media@oodia.fi ilmoitukset@oodia.fi www.oodia.fi etunimi.sukunimi@oodia.fi

YRITTÄJÄ & PÄÄTOIMITTAJA

Saga Iinatti 040 130 4412

MYYNTI

Jyrki Riekkinen 040 130 4410

TOIMITUS

Heta Jyrälä 040 130 4416

Sari Kinnunen, Marlene Sanoukian, Topias Tölli

TUOTANTO Anna Ahonen

PAINOPAIKKA Punamusta Oy

ISSN 2737-3290 (painettu)

ISSN 2737-3304 (verkkojulkaisu)

Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

KANNESSA

Kuva: Miikka Pirinen

Suunnittelu: Oodia/Anna Ahonen

kumppani

Kumppanimerkillä varustetun sivun artikkeli sisältää mainontaa, tuotesijoittelua ja kumppaneiden kustantamaa sisältöä.

YMPÄRISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

Painotuotteet 1234 5678

Painotuotteet 4041-0619

-työkalun avulla luot ja automatisoit personoituja uutiskirjeitä vaivattomasti.

Laadukas esite tai vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu ympäristövastuullisesti. Siksi saat meiltä nyt kaikki mainospainotuotteet ja viestinnän materiaalit aina 100-prosenttisesti hiilineutraaleina.

Uuden oppimisen iloa

Nykypäivänä yrityksiltä ja erilaisilta toimijoilta peräänkuulutetaan vastuullisuutta. Yritykset ovatkin merkittävässä roolissa yhteisen tulevaisuuden suunnittelussa. Pohjois-Savossa yritykset ja organisaatiot ovat sankoin joukoin olleet luomassa yhteistä ilmastotiekarttaa. Tiekartan päätavoitteena on, että maakunta on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. On upeaa asua maakunnassa, joka on edelläkävijä näin tärkeässä asiassa.

Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Omaa osaamistaan voi kehittää sekä työelämässä että myös vapaa-ajalla erilaisten harrastusten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Monet työelämässä tarvittavat taidot ja vahvuudet syntyvät siviilielämässä. Sen lisäksi, että meidän kannattaa oppia jatkuvasti uutta, on myös hyvä pysähtyä miettimään omia vahvuuksia ja sitä, miten näitä puolia saisi kehitettyä sekä valjastettua menestyksen avaimiksi. Omien vahvuuksien kehittäminen on erinomainen ja nopea tapa vahvistaa omaa osaamistaan esimerkiksi työmarkkinoilla.

Yksilöiden lisäksi myös yritykset ja organisaatiot oppivat jatkuvasti uutta. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat erilaiset ekosysteemit, joita myös meidän alueellamme toimii. Ekosysteemit luovat erilaisten toimijoiden verkoston, jossa toimijat edistävät yhteistä päämäärää, samalla jatkuvasti toisiltaan parhaita käytänteitä oppien.

Käsissäsi olevasta julkaisusta löydät muun muassa vinkkejä omien vahvuuksiesi tunnistamiseen ja henkilöbrändin luomiseen sekä ajankohtaisia asioita koulutus- ja yritysmaailmasta.

kevyemmät muodot antavat mahdollisuuden testata omaa liikeideaa. Kynnys yrittäjäksi siirtymiseen on käytännön kokemuksen jälkeen huomattavasti matalampi.

UUSIEN mahdollisuuksien edessä kannattaa usein sanoa "kyllä". Elämä ja työura vievät usein mielenkiintoisiin paikkoihin, kunhan vain uskaltaa heittäytyä.

UUDEN oppiminen ei lopu koskaan, sillä maailma ympärillämme muuttuu koko ajan. Onneksi erilaiset koulutukset ja työllistämispalvelut mahdollistavat jatkuvan oppimisen kaikissa elämänvaiheissa.

HETA JYRÄLÄ Sisällöntuottaja

SARI KINNUNEN Viestinnän harjoittelija

YRITTÄJYYDEN

ANNA AHONEN Graafinen suunnittelija

Kun työyhteisössä voidaan hyvin, se näkyy myös liiketoiminnan menestyksenä, kertoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki.

Kilpailukykyisyys keskiössä

Työelämässä valttia ovat nyt hyvä johtaminen, työyhteisön hyvä vuorovaikutus ja mielekkäät työtehtävät.

Monella toimialalla on nyt työvoimapula, ja hyvistä osaajista kilpaillaan. Kilpailukykyinen yritys panostaa työn houkuttavuuteen ja myönteisen työnantajamielikuvan luomiseen. Uusina houkuttimina koronapandemian jälkeen ovat joustavat työajat ja mahdollisuus yhdistää lähi- ja etätyö, jotka ovat tuoneet työhön itsenäisyyttä ja korostaneet hyvän johtamisen ja työyhteisön hyvän vuorovaikutuksen merkitystä.

– Melkein kaikilla toimialoilla on nyt pulaa työntekijöistä. Se vaikuttaa kansantaloudenkin tasolla ja tietysti yksittäisen yrityksen tasolla. Yritys ei voi laajentaa tuotantoa, jos sillä ei ole ihmisiä tekemässä töitä, ja investointeja jää tekemättä. Tässä tilanteessa yrityksille on varmasti hyvin tärkeää pyrkiä olemaan kilpailukykyisiä työnantajia eli panostaa hyvään johtamiseen. Toki on myös koko työyhteisön asia, miten työkaverit kohtelevat toisiaan. Kun johtaminen ja koko työyhteisön vuorovaikutus ovat kunnossa, työntekijä viihtyy työpaikallaan ja haluaa tietysti jatkaa siellä, toteaa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki

Työn vetovoimatekijöitä

Vahvoina työntekijöitä kiinnostavina tekijöinä Ranki pitää mukavan työyhteisön lisäksi mielekkäitä työtehtäviä, joissa voi käyttää omia vahvuuksia, sekä mahdollisuutta oppia uusia asioita.

– Työssä kehittymisen mahdollisuus on tärkeää kaikentyyppisissä tehtävissä. Uskon sen voimaan, että ihminen saa käyttää osaamistaan ja oppia uutta ja saada sellaisia työtehtäviä, joissa saavutuksista voi iloita, Ranki painottaa. Etätyömahdollisuus kiinnostaa monia, ja se myös laajentaa työmarkkinoita niin, että osaajia voi löytää myös kauempaa. Etätöissä esihenkilöiden ja koko työyhteisön täytyy Rankin mukaan huomioida etenkin työelämään juuri tulleet nuoret työntekijät ja se, miten heidät otetaan vastaan.

Peruslähtökohtana on Rankin mukaan työssä olevien työkyvyn tukeminen, se, että työntekijällä on hyvät edellytykset tehdä työtään.

Sitä voi edesauttaa vaikkapa työvälineillä tai liikuntamahdollisuuksilla.

– Meidän täytyy pitää huolta siitä, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin töissä, ovat enemmän kuin työkykyisiä. Se, että työntekijä on innostunut auttamaan työkaveriaan, on myös yhteydessä yrityksen menestykseen.

Kun työyhteisössä voidaan hyvin, se nä kyy myös liiketoiminnan menestyksenä, Ran ki kertoo.

Jos viihtyvyys työssä alkaa heiketä tai työn tekijällä ei ole mahdollisuutta saada mielek käitä työtehtäviä, työpaikan vaihto voi alkaa tuntua houkuttavalta. Työpaikan vaihtaminen voi tulla ajankohtaiseksi muistakin syistä, esimerkiksi silloin, jos perheenjäsen siirtyy toiselle paikkakunnalle töihin.

– Kokonaisuuden kannalta työpaikkojen tietty vaihtuvuus on suotavaa: kun osaava työntekijä vaihtaa työpaikkaa, osaamista leviää seuraavaan työpaikkaan. Tuottamatonta työtä kuolee pois ja uutta syntyy tilalle, Ranki valottaa.

Fiksua ja vastuullista tekemistä

Työtä myös täytyy osata tehdä fiksusti. Toiminnan kannattavuus on yrityksen elinehto. Olennaisinta Rankin mielestä on se, että työyhteisö osaa hyödyntää työntekijöidensä osaamista, oppia uutta ja olla luova ja innovatiivinen, huomata, että jos jokin ei tuota tulosta, se jätetään tekemättä.

Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää se, että yrityksen arvot vastaavat työntekijän omia arvoja. Arvoihin liittyy myös vastuullisuus. – Toivottavasti yhä enemmän saavat huomiota ilmastokriisi ja vihreä siirtymä. Jokaisella työpaikalla voitaisiin miettiä, miten työyhteisö ja työpaikka voisivat omalla toiminnallaan hillitä ilmastokriisin etenemistä. Voisiko tulevaisuuden työsuhde-etu olla etätöissä sellainen, että työnantajalla ja sähköyhtiöllä on sopimus siitä, että työntekijä voi saada vihreää sähköä edulliseen hintaan? Ranki visioi.

Näin hyödynnät rekrytoinnin mahdollisuuksia

• Ilmoita jokaiselle hakijalle mahdollisimman nopeasti, missä mennään, ja kiitä työnhakijaa hakemisesta. Näin osoitat arvostusta sille, että hakija on nähnyt vaivaa tekemällä hakemuksen.

• Soita jokaiselle haastattelukierrokselle päässeelle ja keskustele hänen kanssaan. Kysy, kiinnostaako häntä jokin mahdollisesti myöhemmin avautuva työtehtävä.

• Mieti, voisiko hakijoiden osaamista hyödyntää sellaisissa tehtävissä, joita yrityksesi ei ole tajunnut laittaa haettaviksi.

Vinkit antoi Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki.

Ratkaisukeskeinen kehittäjä

Pohjois-Savon uusi maakuntajohtaja Tytti Määttä etsii ratkaisuja yhteistyön voimin.

Pohjois-Savon maakuntavaltuuston yksimielisesti uudeksi maakuntajohtajaksi valitsema Tytti Määttä (VTM) aloittaa työnsä maaliskuussa. Maakuntajohtajan tehtävä on 20 vuotta kuntahallinnon ja kuntajohtamisen parissa työskennelleelle Määtälle luonnollinen siirtyminen maakuntatasolle.

– Maakuntajohtajan tehtävää päätin hakea, koska sen sisältö tietysti kiinnostaa minua ja tehtäväkuva on itselleni tuttu. Minun on jo tietyllä tavalla aikakin vaihtaa tehtävää ja siirtyä tekemään työtä kuntatasolta maakunta- eli aluetasolle, Määttä kertoo.

Määttä on syntyisin Vaalasta, Oulun ja Kajaanin välissä olevalta maatilalta. Hän on opiskellut Turussa ja asunut Varsinais-Suomessa noin kahdeksan vuoden ajan ja Helsingissä kolmen ja puolen vuoden ajan. Hänen uransa alkoi Kuntaliiton erityisasiantuntijan tehtävästä, minkä jälkeen hän palasi takaisin Vaalaan ja siirtyi sen kunnanjohtajaksi. Kuluneet viisi vuotta hän on toiminut aviomiehensä kotiseudun Kuhmon kaupunginjohtajana.

Itä- ja Pohjois-Suomen vaikuttamistyössä on Määtän mielestä hyvin samantapaisia piirteitä kuin Pohjois-Savon maakunnan edunajamisessa. Hän on aina pyrkinyt olemaan verkostoissa mukana ja toiminut muun muassa harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana ja pienten kuntien verkoston puheenjohtajistossa. Pohjois-Savon kunnat ovat tulleet hänelle tutuiksi myös kollegojen kautta.

Vaikka Määttä ei ole aiemmin asunut Pohjois-Savossa, hän on käynyt alueella lapsuudessa ja nuoruudessa sukulaistensa luona.

– Koska en ole ollut ihan Pohjois-Savon vaikutuspiirissä, voin ehkä tuoda näkökulmaa siihen, miltä asiat

näyttävät muualta, eikä minulla myöskään ole ennakko-oletuksia. Lisäksi minulla on luontaista mielenkiintoa tutustua asioihin, Määttä arvioi.

Maakuntajohtajan tehtävässä on kyse kuntien yhteisestä toiminnasta, joten Määtän mukaan siinä on olennaista se, että hän pystyy löytämään kuntien kanssa ne yhteiset asiat, joita viedään eteenpäin.

– Tietysti toivon, että pystyn johtamaan yhteistä tekemisen henkeä ja tekemään sitä työtä omalla panoksellani. Haluan edistää ihmisten hyvinvointia ja yritysten elinvoimaa, tehdä eettisesti kestävää ja kestävän kehityksen mukaista työtä. Työtäni voi seurata sosiaalisessa mediassa sieltä eri kanavista löytyvien profiilien kautta, Määttä valottaa.

Työn vastapainona Määttä elää perhearkea ja pyrkii olemaan hyvä kasvattaja lapsilleen. Vapaa-aikaan kuuluu kaikenlaista liikuntaa 3–5 kertaa viikossa, lukemista, koirien hoitoa, kulttuuria, maalauskursseilla käymistä ja opiskelua.

– Koko meidän perhe on oikeastaan sellainen, että olemme aika paljon liikkeessä. Olen kotoisin maatilalta, jolla tekemistä on aina ollut, joten aina pitää keksiä jotain puuhaa. Joskus otan maratonin ja katson vaikka viisi jaksoa rikossarjaa putkeen. Viime vuonna totesin viestinnän johtamisen opiskelun ohella, että tekemisen sai aikatauluttaa todella tarkkaan. Erikoistaitoni onkin se, että osaan keskittyä olennaiseen. Minulla on myös kyky asettua toisen asemaan. Mottoni on sama kuin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossulla: Jos et ole koskaan kokeillut jotain, niin onnistut siinä varmasti. Työssä tykkään etsiä ratkaisuja ja kokeilla aina, onnistuuko jokin. Jos ei onnistu, niin kokeillaan jotain muuta, Määttä kuvailee.

KOULUTUKSELTAAN valtiotieteen maisteri (VTM).

ASUU perheineen Kuhmossa.

PERHEESEEN kuuluu aviomies ja kaksi lasta.

HARRASTAA liikuntaa, luonnossa liikkumista ja metsästystä.

TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVA KERTTU KOMULAINEN

Omat vahvuudet voimavarana

Vahvuudet ovat ominaisuuksia, jotka meillä on luonnostaan. Niiden tunnistamisesta on hyötyä sekä opiskelussa ja työelämässä että myös omaa tulevaisuutta suunnitellessa.

Varsinkin urasuunnittelun ja työnhakuprosessin äärellä on hyvä pysähtyä miettimään omia vahvuuksiaan. Niiden tunnistaminen kasvattaa itseluottamusta ja on myönteistä palautetta omista taidoista. Tulevaisuuden suunnittelu ja siihen liittyvät päätökset saavat uutta pohjaa, kun tiedostaa omat vahvuutensa ja piilevät kykynsä. Voimme tehdä päätöksiä elämän suuristakin linjoista, kun tunnistamme nämä piirteet itsessämme.

Vahvuudet ovat helppoutta eli sellaisia asioita, jotka tulevat ilman suurta ponnistelua ja joihin emme välttämättä kiinnitä huomiota. Vahvuuksien tunnistaminen auttaa ymmärtämään miksi joitakin asioita oppii helpommin kuin toisia. Samalla ymmärtää myös minkä eteen täytyy tehdä enemmän töitä, jos kyseiset asiat eivät kuulu vahvuuksien joukkoon.

Omien vahvuuksien kehittäminen on nopea tapa vahvistaa osaamistaan. Eteenpäin pääseminen on helppoa, kun asia kiinnostaa ja se on itselle tärkeä.

Aluksi voi tuntua haastavalta tunnistaa omia vahvuuksiaan. Aihetta kannattaa lähestyä positiivisen kautta miettimällä mitkä asiat ovat sellaisia, joihin tuntee vetoa, joihin uppoutuu ja joissa on erityisen taitava. Esimerkiksi erilaiset kädentaidot, kuten askartelu, kertovat siitä, että on näppäräsorminen. Vastaavasti hyvä tanssitaito kertoo rytmitajusta ja kehon koordinaatiosta.

Voidaan ajatella, että vahvuudet ovat usein ominaisuuksia, joilla on juuret pidemmän ajan takaa. Sellaisia asioita, joista on ollut innostunut jo lapsena ja nuorena ja jotka ovat edelleen mukana elämässä. Kiinnostuksen kohteet ovat sellaisia, joihin kiinnittää huomiota ympäristössään tai vaikka lehteä lukiessa ja jotka saavat in-

nostumaan. Tällaiset asiat saattavat hyvinkin olla johtolankoja omien vahvuuksien tunnistamiseen.

Kannattaa myös tarkastella, millaisia asioita tekee kaikkein motivoituneimmin. Itselleen tärkeitä ja omia kykyjä lähimpänä olevia asioita tekee innolla ja huvikseen. Oma persoona tulee esiin tällaisten asioiden parissa, ja ne antavat energiaa päivään.

Jos uppoutuu kirjoittamaan tarinoita, vahvuus voi olla esimerkiksi sisällöntuotanto, mielikuvitus, luovuus tai näppärä sanankäyttö. Jos taas viettää yökaudet innoissaan lukemassa alan uusista tuulista, vahvuus voi olla tiedonjano, uteliaisuus tai nopea oppimiskyky.

Vahvuuksien tunnistamiseen voi myös pyytää apua ihmisiltä, jotka tuntevat sinut. Millaisista asioista saat kiitosta ja mitkä ovat parhaita puoliasi. Toiset voivat arvostaa organisointikykyä tai idearikkautta. Voit pohtia oletko enemmän suunnittelija vai toteuttaja. Näiden ominaisuuksien pohjalta voi opetella uusia kykyjä ja taitoja, joita vahvuudet tukevat.

Omaa tekemistään voi soveltaa vahvuuksien mukaan ja hakeutua alalle, jossa niistä on hyötyä. Organisointikykyä voi hyödyntää esimerkiksi tapahtumajärjestäjänä ja kädentaitoja leipurina tai askarteluliikkeen myyjänä.

Kannattaa myös muistaa, että joskus heikkouksiksi mielletyt asiat voivat olla vahvuuksia. Esimerkiksi ujo ja hiljainen ihminen voi olla hyvä kuuntelija. Päättämätön miettii asiaa monelta kannalta ja huomioi kaikki mahdollisuudet asian yhteydessä. Omia heikompia piirteitä kannattaakin lähestyä positiiviselta kannalta miettien, mikä on niiden vahvuus. Jokainen on hyvä jossakin.

Lähteet: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan tietopalvelu, Duunitori

TEKSTI OODIA/SARI KINNUNEN KUVA PIXABAY

Vinkit henkilöbrändin vahvistamiseen

Kaikilla meillä on jo henkilöbrändi. Se koostuu niistä mielikuvista, joita muut ihmiset ovat meistä muodostaneet. Omaa brändiä voi kirkastaa ja ohjata haluamaansa suuntaan.

Ole oma itsesi

Henkilöbrändin tavoitteena on kertoa kuka olet. Olemalla oma aito itsesi tuot henkilökuvaasi vilpittömyyttä, syvyyttä ja kiinnostavuutta.

Eri kanavissa kannattaa olla läsnä omalla nimellä ja kuvalla, sillä ne kertovat sinusta ja persoonallisuudestasi tehden sinusta helposti lähestyttävän.

Tuo reilusti esiin omat parhaat puolesi. Älä kuitenkaan yritä olla muuta kuin mitä olet, sillä kyseessä ei ole rooli. Tärkeä osa tässä on itsetuntemus eli osaat sanoittaa missä loistat ja mitä haluat. Tunnista vahvuutesi ja anna niiden näkyä.

Keskity omaan aiheeseesi

Mieti mitkä asiat ovat sellaisia, joista haluat tulla tunnetuksi, ja keskity niihin. Valitse kaksi tai kolme aihetta, joista sinulla on osaamista ja näkemystä. Mitä kapeampi fokus sinulla on, sen paremmin jäät mieleen.

Löydettyäsi omat teemasi mieti valmiiksi mistä haluat kirjoittaa. Säilytä yhtenäinen linja postauksissasi. Panosta kuviin ja teksteihin, sillä laadukas sisältö tuo uskottavuutta.

Pohdi myös, missä kanavissa toivomasi kohderyhmä on ja kohdenna julkaisusi sinne. Kanava voi olla esimerkiksi Facebook, LinkedIn tai oma verkkosivu.

Erotu muista

Meillä kaikilla on jokin erikoistaito tai harrastus, jossa olemme hyviä. Oman mielenkiinnon kohde kannattaa nostaa esille itsestään kertoessa.

Tämä kyky voi tuoda lisäulottuvuutta osaamiseesi ja kertoa sinusta jotain mieleenpainuvaa. Neulontaharrastus

kertoo kädentaidoista ja värisilmästä. Aktiivinen järjestötoiminta puolestaan voi antaa kuvan motivoituneesta ihmisestä, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot.

Omaa persoonaa ja tekemistä voi tuoda esille myös videoiden avulla. Näin tunne ja innostus välittyvät seuraajalle.

Ole osa verkostoa

Oma verkosto muodostuu ajan saatossa ihmisistä, jotka jakavat samat kiinnostuksen kohteet kanssasi. Sosiaalisen median kanavat kuten LinkedIn ja Twitter mahdollistavat uusiin ihmisiin tutustumisen. Laita rohkeasti kiinnostaville ihmisille kontaktipyyntöjä henkilökohtaisen viestin kera.

Ole aktiivinen eri kanavissa ja ota osaa keskusteluihin – kommentoi, ota kantaa ja tykkää muiden julkaisuista. Tuo rohkeasti esiin oma näkemyksesi pysyen positiivisena. Kritiikkiä ei kannata pelätä, erilaisista mielipiteistä voi syntyä kiinnostavia keskusteluita.

Kehitä kärsivällisesti

Oman henkilöbrändin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Se vaatii aikaa ja aktiivista tekemistä asian parissa, sillä oikotietä onneen ei ole. Alkuun joutuu tekemään työtä päämääränsä eteen ilman suurta huomiota, mutta tavoitteellinen tekeminen tuo tulosta.

Pitämällä profiilisi ajan tasalla seuraajasi tietävät mitä teet ja mitkä ovat sellaisia aiheita, joista sinulla on tietoa ja osaamista. Pikkuhiljaa saavutat tunnettuutta valitsemassasi asiassa.

Henkilöbrändi elää ja kasvaa mukanasi, joten se ei ole koskaan ole täysin valmis.

TEKSTI OODIA/SARI KINNUNEN KUVA PIXABAY

Rullaile työsuhdepyörällä

Sähköpyörällä myös työmatkat sujuvat kevyesti.

Sähköpyöräily on kasvanut viime vuosina isoksi trendiksi, ja varsinkin Kuopion mäkisillä teillä sähköavusteisuus helpottaa kulkemista. Tämän vuoden alusta myös työsuhdepyörä on verovapaa luontaisetu.

– Pyörällä pääsee hikoilematta vaikka suoraan kokoushuoneeseen, kun yllä on tuulenpitävä vaatetus. Sähköpyörällä on helppo kulkea myös talvisin, sillä sitä ei pieni lumi haittaa, kertoo yrittäjä Antti Lehtonen Sähkis.fi:stä.

Lehtonen vinkkaa, että työsähköpyörä kannattaa hankkia leasingsopimuksella. Sopimuksen päätyttyä työntekijä voi lunastaa pyörän edullisesti itselleen jäännösarvolla. Säästö on noin 40 prosenttia uuden pyörän hankintahinnasta. Verovapaata etua voi saada enintään 1 200 euroa vuodessa. Etu on mahdollista hyödyntää useana vuotena peräkkäin.

Vapaa-aikaa ajatellen Kuopiossa on runsaasti loistavia pyöräilypolkuja ja -reittejä, jotka ovat käytössä myös talvisin. Täysjousitetut pyörät ovat todella mukavia, ja kul-

Sähkis.fi

Suvannontie 1, Kuopio

Puh. 040 528 1180 www.sähkis.fi

Räjähtävää työhyvinvointia

Aiemmin yritysten suosima ampumaharrastus on jälleen trendikästä TYKY-toimintaa.

ku on tasaista myös monttuisessa maastossa.

Talvisin fatbike tai plussakoon rengas on hyvä valinta. Pimeään aikaan heijastimet ja valot ovat tärkeät. Akut kestävät talviset olot hyvin, kunhan akun ottaa aina ulkoilun jälkeen lämpimään ja lataa vasta, kun akku on lämmennyt. Täydellä akulla pääsee polkemaan jopa sata kilometriä.

– Kannattaa vain pukea tarpeeksi päälle, eli varautua vähintään lämpimillä kengillä ja hanskoilla sekä kasvojen suojaamisella, vinkkaa Lehtonen.

Pyöräilyn makuun pääsee helposti vuokraamalla sähköpyörän käyttöön muutamaksi tunniksi. Sähköpyörän voi vuokrata vaikkapa synttärilahjaksi, minkä jälkeen voi yhdessä lähteä elämystreffeille. Parin tunnin pyörävuokra alkaa 39 eurosta ja lasten pyörissä 30 eurosta. Pyöriin ja lisävarusteisiin pääsee tutustumaan Lehtosen Kolmisopella

Savo Shot on täynnä elämyksiä ja urheiluammuntaa. Yritys järjestää erilaisia ohjelma- ja koulutuspalveluita, joissa pääsee yhdessä uusien kokemuksien ääreen. Työkykypäivänä voi firman väen kerätä autoon ja lähteä ampumaradalle kokeilemaan aseen käyttöä. – Suurin osa palveluistamme on täyden palvelun paketteja, joihin sisältyvät kaikki ammuntaan tarvittavat välineet ja varusteet. Myös vakuutukset tulevat suoraan meidän puolelta, joten asiakkaan ei tarvitse tehdä muuta kuin tulla ampumaan, kertoo Henry Kainulainen.

ENSIKERTALAISELLE Kainulainen vinkkaa, että mukaan tarvitaan ainoastaan säänmukaiset ulkoiluvarusteet. Toimintaa on ympäri vuoden, ja ampuminen tapahtuu katoksesta radalle. Ennen ampumaan pääse-

mistä kaikille pidetään tekniikka- ja turvallisuuskoulutukset.

– Tärkeintä on kuunnella ohjeet hyvin. Laji sopii kaikille, sillä se ei ole fyysisesti vaativaa, vaan osumiseen vaaditaan ainoastaan keskittymistä, Kainulainen kertaa.

Ampuminen on oivaa väliohjelmaa vaikkapa kokouksien oheen, sillä se vie vain pari tuntia. Kainulainen kertoo, että heidän suosituin pakettinsa on Movie Guns, jossa pääsee ampumaan elokuvista tutuilla aseilla. Jokainen voi siis olla ampumaratojen sankari.

Ampumarata tekee paljon yhteistyötä muiden Tahkon yritysten kanssa, joten isommille ryhmille voidaan tarvittaessa järjestää myös ruokailut. Ampumaan pääsee ilmoittamalla ennakkoon ajankohdan ja ryhmän koon

Varpaisjärventie 785, Nilsiä

Puh. 050 577 2760, henry.kainulainen@savoshot.com

www.savoshot.com

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA HENRY KAINULAINEN

Savo Shot

Savo Shotin valikoimasta löytyy pistooleja, kiväärejä ja kuvan ärhäkkä revolveri, jollaista käytettiin myös Villin lännen aikaan.

sijaitsevassa myymälässä.

Sähköpyörää ei pieni lumi haittaa, joten sillä on talvisinkin kevyt ajaa, kertoo yrittäjä Antti Lehtonen.

Kohti eläkepäiviä

Eläkeiän lähestyessä ajatukset saattavat jo siirtyä tulevaan eläkeaikaan. Mitä teen eläkkeellä ja pitääkö minun tehdä jotain eläkkeelle jäämisen suhteen ennen eläkeikää?

Saavuttaessasi oman ikäluokkasi vanhuuseläkeiän alarajan voit jäädä eläkkeelle. Eläkkeelle siirtymisen eri vaihtoehtoihin kannattaa kuitenkin tutustua jo etukäteen, jotta tiedät mitä mahdollisuuksia sinulla on. Haluat kenties vähentää työntekoa jo ennen eläkeikää tai jatkaa töitä vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin.

Päättäessäsi jäädä eläkkeelle ilmoita tästä hyvissä ajoin työnantajallesi ja irtisano työsuhteesi normaalia irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli työ- tai virkaehtosopimuksessa ei ole toisin määritelty, irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, ja yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Hae eläkettä hyvissä ajoin ennen toivomaasi eläkkeen alkamispäivää, normaalisti kuukausi on sopiva aika. Työeläkepäätöksen antaa yleensä työeläkelaitos, jossa sinulla on eniten ansioita kahden viimeisen kalenterivuoden ajalta. Sama työeläkelaitos myös maksaa eläkkeen ja vastaa päätöstä koskeviin tiedusteluihin. Eläkettä voi hakea samalla hakemuksella sekä työeläkejärjestelmästä että Kelalta. Muista myös hakea uusi verokortti, sillä eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkatuloa.

Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea aikaisintaan 61-vuotiaana, jos haluaa esimerkiksi keventää työskentelyä ennen kuin jää kokonaan eläkkeelle. Tällöin

voit hakea kertyneestä eläkkeestäsi maksuun 25 tai 50 prosenttia. Tämä vaikuttaa myös tulevaan eläkkeeseen pienentäen sitä pysyvästi, joten tämä kannattaa harkita tarkkaan. Mikäli eläkeaika houkuttelee heikentyneen työkyvyn vuoksi, kannattaa ensin selvittää mahdollisuus kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työ voi myös olla niin mielenkiintoista ja palkitsevaa, että sitä haluaa jatkaa myös eläkeiän täytyttyä. Tämäkin on mahdollista. Jatkaessasi vanhan työnantajan palveluksessa sinulle tulee tehdä uusi työsopimus. Voit myös vaihtaa työnantajaa tai toimia yrittäjänä.

Vanhuuseläkkeellä työskennellessäsi sinulle karttuu lisää eläkettä vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan saakka. Tämä yläikäraja tulee vastaan noin viisi vuotta vanhuuseläkeiän alkamisen jälkeen. Vanhuuseläkkeen aikana kertynyt eläke tulee hakea erikseen maksuun.

Eläkeiän täyttyessä voi myös jäädä nauttimaan omasta ajasta. On aikaa perheelle ja ystäville sekä harrastuksille. Tutuista työkavereista ja arjen rutiineista luopuminen on suuri muutos, johon kannattaa varautua. Rytmitä arki ja huolehdi arkirutiineista, mutta myös riko totuttuja tapoja ja tee asioita toisin. Tämä muutosvaihe elämässä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia uuteen, joten kannattaa olla avoimin mielin. Vertaistukea ja uusia ystäviä uuteen elämänvaiheeseen voi hakea harrastuksista ja vapaaehtoistoiminnasta.

TEKSTI OODIA/SARI KINNUNEN KUVA PIXABAY

Konevuokraamo palveluksessanne

Kestävät tuotteet, monipuoliset palvelut

HENKILÖNOSTIMET

PIENKUORMAIMET

GENERAATTORIT

AKKUPORAKONEET

TIMANTTILAIKAT

Nopea toimitus!

Toimipisteet:

MUUTTOLAATIKOT

www.martikaisenkonevuokraamo.fi

Kolmannessa elämänvaiheessa parasta on vapaus

Eläkeikä antaa mahdollisuuden työskennellä joustavasti omien aikataulujen mukaan.

Eläkeiän korvilla kannattaa alkaa suunnitella seuraavaa elämänvaihetta ja laittaa elämän rastit kohdalleen. Tämä suuri muutos elämässä antaa mahdollisuuden tehdä rauhassa sitä, mistä on innostunut.

– Eläköityminen on iso elämänmuutos, johon tarvitaan itsetuntemusta ja omien vahvuuksien tunnistamista. Voi miettiä, mistä on kiinnostunut ja mitä haluaisi tehdä seuraavaksi sen sijaan, että jäisi viettämään eläkepäiviään oloneuvoksena, sanoo Marketta Rantama

Rantama tietää mistä puhuu, sillä hän on jatkanut työntekoa myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

– Työelämä eläkkeellä antaa virtaa ja mahdollisuuksia keskittyä juuri omiin kiinnostuksen kohteisiin, Rantama jatkaa.

Rantama kannustaa jatkamaan työuraa, jos voimavaroja riittää. Hän suosittelee säilyttämään jonkinlaisen langan työelämään. Parikin vuotta poissa työelämästä on sellainen aika, että takaisin palaaminen saattaa tuntua pelottavalta muutokselta työelämän kehittyessä nykyään valtavalla vauhdilla.

Hyvän työuran puolestapuhuja

Ennen eläkkeelle jäämistään Rantama työskenteli pitkään Itä-Suomen yliopiston palveluksessa henkilöstön kehittämispäällikkönä ja työhyvinvoinnin parissa. Rantamalla on runsaasti kokemusta työelämästä henkilöstöhallinnon puolella, joten hän halusi jatkaa aiheen merkeissä myös saavutettuaan virallisen eläkeiän.

Työnantajan kanssa eläkkeelle jäännistä sovittiin kahta vuotta aikaisemmin, ja näin Rantamalle jäi hyvin aikaa siirtää tietoa eteenpäin.

Omassa yrityksessään Rantama tekee ura- ja työyhteisövalmennusta. Jo aikanaan työskennellessään työeläkelaitoksissa hän pohti, miten työelämää ja sen käytäntöjä voisi kehittää, jotta ihmiset jaksavat työssä.

tä kautta syntyi muun muassa yhteistyö Kevan kanssa. Rantama on päässyt tekemään yhteistyötä myös esimerkiksi Eläkeliiton ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa.

– Verkostoidu ja ole rohkeasti mukana. Tärkeää tämän päivän työelämässä ja yrityksen perustamisessa on itseohjautuvuus ja omien arvojen tunnistaminen. On myös hyvä tunnistaa omat vajavuudet ja vahvuudet sekä mistä on innostunut ja haluaa oppia lisää, Rantama neuvoo yrittäjyyteen.

Yritystoiminnan aloittamiseen saa Kuopion alueella valtavasti apua eri tahoilta, kuten yrittäjäjärjestöltä, ELY-keskukselta, BusinessKuopiolta ja yrityskummeilta.

Oman yrityksen perustamista ei kannata pelätä, sillä tukea on runsaasti saatavilla. Tärkeintä aloittamisessa on selkeä yritysidea. Tunnistaa se oman osaamisen, intohimon ja mielenkiinnon kohde, josta on työvuosien aikana karttunut erityistä tietoa sekä osaamista.

Hyvän johtamisen merkitys eläköitymisessä

Eläkeikää lähestyvillä on runsaasti hiljaista tietoa, joka kannattaa hyödyntää. Seniori-ikäinen työntekijä on oivallinen opastaja ja perehdyttäjä. Heillä on osaamista, koulutusta ja työelämän mukanaan tuomaa paineensietokykyä.

Rantama peräänkuuluttaa hyvää ikäjohtamista. Tavoitteena on, ettei eläkeikää lähestyvä henkilö jäisi vain odottelemaan viimeistä työpäivää. Työntekijä on aktiivisesti mukana ja voi jatkaa työuraa halutessaan myös eläkeiän täyttämisen jälkeenkin.

Suomessakin on tällä hetkellä työvoimapulaa monilla aloilla, joten eläkeläisten työpanos on merkittävä. Eläkeläiset työskentelevät useimmiten osa- ja määräaikaisina eivätkä vie pestiä nuoremmilta.

Osana hyvää eläköitymistä ovat myös eläkekahvit, jotka ovat tärkeä lähtörituaali koko työyhteisölle. Läksiäiskahvit antavat työyhteisölle mahdollisuuden muistella yhteisiä kokemuksia ja kertovat työntekijän arvostuksesta.

Aktiivista elämää myös eläkkeellä

Rantaman yritystoiminnan aloitus osui korona-aikaan, joten aluksi oli hiljaista. Tämä oli kuitenkin hyvää aikaa kasvattaa verkostoja ja opiskella digiyrittäjäksi.

– Kannattaa kirjoittaa omasta näkökulmasta esimerkiksi LinkedIniin. Somessa julkaiseminen voi aluksi tuntua isolta kynnykseltä, mutta kun kirjoittaa aihepiiristä, josta on tietoa, nimi tulee tutuksi ja sinulta saatetaan kysyä lisää aiheesta, Rantama sanoo.

Aktiivinen kirjoittelu eri kanavissa lisää tunnettuutta oman alan osaajana. Rantama kirjoitti Helsingin Sanomiin eläkeläisten työnteosta ja ikäjohtamisesta 8 yleisöosastokirjoitusta, jotka kaikki julkaistiin. Näin hänen nimensä tuli tutuksi asian yhteydessä ja tä-

Kaikille työskentely eläkkeellä ei sovi, mutta arkeen kannattaa kuitenkin hankkia sisältöä esimerkiksi vapaaehtoistyön tai harrastuksien kautta. Eläkkeelle jäädessä elämä voi olla yksinäistä, kun työyhteisön kontaktit jäävät taakse.

Rantama kehottaa liikkumaan eläkkeellä monipuolisesti. Aktiivisen liikuntaharrastuksen voi aloittaa myöhemmälläkin iällä, se lisää hyviä elinvuosia.

– Voi myös kokeilla jotain ihan uutta mitä ei olisi osannut ajatellakaan, esimerkiksi laulamista. Eläkkeellä olo ei tarkoita downshiftaamista vaan hienoa elämänvaihetta, johon voi rakentaa uusia elementtejä ja mielekkäitä juttuja, Rantama muistuttaa lopuksi.

"Tärkeää tämän päivän työelämässä ja yrityksen perustamisessa on itseohjautuvuus ja omien arvojen tunnistaminen."

Buustaa yritys lentoon

Asiantuntijat ovat yrittäjän kumppaneita yrityspolun kaikissa vaiheissa aina sparrauksesta brändin luomiseen ja tuotekehityksestä tuotetestaukseen.

Yritykset ja yrittäjät ovat yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja toimeentulon kulmakivi. Yrittäjä hyödyntää omaa osaamistaan ja uskoo liikeideaansa luoden samalla työpaikkoja ja toimeentuloa. Savonia yrityksille on Savonia-ammattikorkeakoulun yrityksille tarjoama palvelukokonaisuus, joka auttaa yrityksiä osaamisen, työhyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämisessä.

– Savonia yrityksille palvelee yrityksiä erittäin laajalla skaalalla. Jos yrityksen toimiala liittyy tekniikkaan, liiketalouteen, luonnonvara-alaan, kulttuurialoihin, matkailu- ja ravitsemisalaan tai sosiaali- ja terveysalaan, niin meiltä löytyy yrittäjälle ja yrityksille osaamista ja apuja, olipa yritys suuri tai pieni, Savonian yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski hymyilee.

Tarjotut palvelut jakaantuvat kolmeen osa-alueeseen: EDU, LABS ja CENTERS. Toisin sanoen koulutuksen ja osaamisen kehittämispalveluihin, tutkimus-, testaus- ja laboratoriopalveluihin, sekä suunnittelu- ja kehittämispalveluihin.

– Meillä on laaja osaaminen jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutusten järjestämisessä sekä yrityksen asiantuntijuuden syventämisessä. Tarjoamme myös ammattikorkeakoulun jatko-opintoja Master Schoolissa. Räätälöimme aina koulutuspaketin sopimaan juuri kyseisen yrityksen tarpeeseen, Sääski kertoo.

Tutkimus-, testaus- ja laboratoriopalvelut taas ovat laaja palvelukokonaisuus, jota yritys voi hyödyntää tuotteiden testaukseen ja tuotekehitykseen.

– Esimerkiksi äskettäin meidän laboratoriossamme testattiin sähkömoottorikelkan sähkömagneettisuutta. Vesilabora-

torio-osaamisemme on myös huipputasoa, sitä käytetään esimerkiksi kaivosteollisuuden jätevesien puhdistamiseen, Sääski jatkaa.

Testauspalveluihin kuuluvat myös muun muassa hitsaus- ja energiatekniikan testaukset, 3D-suunnittelu ja -tulostus, sekä virtuaalisen todellisuuden palvelut.

CENTERS-kokonaisuudessa on neljä osaa: Business Center, DigiCenterNS, Design Center ja Wellness Center.

– Meiltä saa apua yrittämiseen yrityspolun kaikissa vaiheissa. Aluksi sparrataan liikeidea ja rahoitus kuntoon, sitten autetaan brändin luomisessa, markkinoinnissa ja palvelumuotoilussa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä kuvailee yrityspalveluiden TKI-asiantuntija Jaakko Laukkanen

– Yritys saa meiltä verkkosivut, graafisen suunnittelun, somesisällöt ja vaikkapa tarvittaessa tuotteen 3D-mallinnuksen tai tuotteen viemisen VR-ympäristöön, Laukkanen luettelee.

Savonian yrityspalveluista kiinnostunut yritys tai yrittäjä voi ottaa yhteyttä palvelun yhdyshenkilöihin sähköpostitse tai puhelimitse.

Savonia yrityksille

Kaija Sääski, yrityspalvelujohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu kaija.saaski@savonia.fi, puh. 044 785 6922

Jaakko Laukkanen, TKI-asiantuntija jaakko.laukkanen@savonia.fi, puh. 044 785 6916 www.savonia.fi/yrityksille

Savonia valmentaa opiskelijoitaan työelämään, sillä Design ja Wellness Centereiden palveluiden toteuttamisessa voivat olla mukana myös valmistumisen kynnyksellä olevat opiskelijat, kertovat yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski ja TKI-asiantuntija Jaakko Laukkanen.

Yrittäjän eläkelain muutokset

Vuoden alusta voimaan tullut YEL-laki selkeyttää yrittäjän työtulon määräytymistä.

Yrittäjän eläkelain muutosten tavoitteena on parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa. Muutoksilla saadaan vahvistettua yrittäjien työtulot riittävälle tasolle, joka varmistaa kohtuullisen eläkeaikaisen toimeentulon. Pyrkimyksenä on myös yhdenmukaistaa YEL-työtulon määrittely eri eläkeyhtiöissä.

Eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo ei ole käsitteenä muuttunut ollenkaan, mutta sen laskemiseen tuli apuja. Eläketurvakeskuksen työtulosuosituksen laskentapalvelu tarjoaa yhdenmukaisen lähtökohdan työtulon arvioinnille työeläkeyhtiöissä.

Uudessa laissa säädetään työtulon perusteena olevasta tietopohjasta ja säännöllisestä seurannasta. Jatkossa kaikki työeläkeyhtiöt tarkistavat yrittäjien työtulon ajantasaisuuden joka kolmas vuosi.

Vuoden vaihteessa voimassa olleiden YEL-vakuutusten tarkistukset alkavat tämän vuoden aikana, mikäli työtuloon ei ole tehty tarkistusta kolmen viime vuoden kuluessa. Tänä vuonna tarkistus kohdistuu YEL-vakuutuksiin, joiden työtulo on alle 15 000 euroa. Ensi vuonna tarkistus tehdään 15 000–25 000 euron tuloille ja vuonna 2025 tarkistetaan yli 25 000 euron tulot. Tarkistukset jatkuvat samalla kaavalla kolmen vuoden välein, eli alle 15 000 euron työtulojen seuraava tarkistus on vuonna 2026.

Kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla on voimassa työtulon maksimikorotusraja. Ensimmäisen tarkistuksen yhteydessä työtulo voi nousta korkeintaan 4 000 euroa, mikä tarkoittaa YEL-maksun nousua enimmillään noin 85 eurolla kuukaudessa. Myös toisen tarkistuksen aikaan työtulo voi nousta enintään saman verran. Kolmannella tarkastuskerralla maksimikorotusrajaa ei enää ole. Tällöin yrittäjän työtulo on kuitenkin jo huomattavasti alkuperäistä korkeammalla tasolla ja korotukset ovat pienempiä.

Uusilla yrittäjillä, jotka ottavat vakuutuksen 1.1.2023 jälkeen, tätä suojasäännöstä ei ole, vaan työtulo katsotaan kuntoon vakuutuksen alkaessa ja tarkistetaan työeläkeyhtiön toimesta kolmen vuoden kuluttua.

Uuden työtulon määrittäminen ei tapahdu yllättäen, vaan yrittäjään ollaan yhteydessä ennen työtulon tarkistamista. Yrittäjä saa työeläkeyhtiöltä työeläkesuosituksen, joka pohjautuu hänen omaan tilanteeseensa. Tavoitteena on määrittää kohtuullinen vuosipalkka, joka maksettaisiin yhtä ammattitaitoiselle henkilölle työsuhteessa. Eläkeyhtiön tekemässä kokonaisarviossa huomioidaan alan mediaanipalkka sekä muun muassa yrittäjän työpanoksen määrä ja arvo, yrittäjätoiminnan laajuus sekä yrittäjän ammattitaito.

Eläkeyhtiö määrittelee työtulon, mutta se kuulee asiassa myös yrittäjää. Saatuaan työtuloehdotuksen yrittäjä voi antaa lisätietoja ja tarkentaa sitä. Työeläkeyhtiön määrittämästä työtulosuosituksesta voidaan myös poiketa liikkumavaran verran, eli 30 prosenttia yli tai alle suositellun tulon.

Tarkistusmenettelyn voimaantuloa on jaksotettu, jotta yrittäjillä jäisi aika sopeuttaa yritystoimintansa mahdollisesti nousevien YEL-vakuutusmaksujen maksamiseksi.

Lähteet: Tela, työeläkeyhtiöt

Yrittäjyys työllistää

15–64-vuotiaista on TÖISSÄ. Työllisten määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien, jolloin se oli 67 %.

+74,4%

1 448 947

TYÖIKÄISTÄ eli yli puolet Suomen työllisistä on yritysten työllistämiä.

93,1 % 34%

Suomen yrityksistä on MIKROYRITYKSIÄ, jotka työllistävät 1-9 henkilöä.

194 000

henkilöä on YKSINYRITTÄJIÄ, eli heitä on 69 % kaikista yrittäjistä.

1 448 947

Aktiivista KEVYTYRITTÄJÄÄ vuonna 2020. Määrä kasvoi 10 % edellisvuodesta.

KORKEAKOULUOPISKELIJOISTA on kiinnostunut toimimaan yrittäjänä valmistumisen jälkeen.

Yrittää voi myös kevyemmin

Monella on harrastus tai osaamista, jota haluaisi hyödyntää vaikkei siitä ainakaan alkuun tavoittele päivätyötä. Sivutoiminen yrittäjyys tarjoaa hyvän mahdollisuuden kokeilla, miten oma liikeidea toimisi.

Yrittäminen palkkatyön ohessa antaa hyvän mahdollisuuden kokeilla omaa yritysideaa ja fiilistellä, haluaisiko siitä varsinaisen työn vai onko se mukava harrastus ja lisätienesti, jonka haluaa säilyttää sellaisena. Sivutoiminen yritys voi toimia päätoimisen työn rinnalla ollen välillä aktiivisempaa ja välillä hiljaisempaa. Voihan oma yrittäminen olla esimerkiksi sesonkiluonteista kesällä tai joulun aikaan. Monesti sivutoimista yrittäjyyttä harjoitetaan opiskelujen ohessa tai eläkkeellä osa-aikaisena. Oma liikeidea voi kaivata myös tarkentamista, jolloin sitä on hyvä kokeilla varsinaisen työn ohessa ja hioa toimivammaksi. Palkkatyö tuo taloudellista turvaa sillä aikaa, kun hakee omaa suuntaansa yrittäjänä.

Suurin houkutus yrittäjyydessä on sen antama vapaus. Yrittämään ei kannata kuitenkaan syöksyä suin päin vaan toimintaa tulee suunnitella. Liiketoimintasuunnitelma antaa suunnan tekemiselle ja helpottaa työn hinnoittelua.

Sivutoimista yritystoimintaa aloittaessa kannattaa miettiä, onko sopiva yritysmuoto kevytyrittäjyys vai toiminimiyrittäjyys. On arvioitu, että Suomessa on jopa 150 000 kevytyrittäjää. Heistä aktiivisia vuonna 2020 oli jo noin 44 300, ja määrä kasvaa tasaisesti. Neljä viidestä kevytyrittäjästä saa palkkatuloa myös muualta yrittämisen lisäksi.

Kevytyrittäjä on laskutuspalvelun käyttäjä, ei siis varsinainen yrittäjä, jolla on oma Y-tunnus. Kevytyrittäjyys on joustava ja riskitön tapa kokeilla omaa yritysideaa ja sen kannattavuutta. Kevytyrittäjille on tarjolla erilaisia laskutuspalveluita, jotka hoitavat kaikki laskutukseen, veroihin ja viranomaisasioihin liittyvät asiat, jolloin yrittäjä voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa. Laskutuspalveluille maksetaan vain, jos laskutat jotain, muita kuluja ei ole. Parhaiten tämä sopii erilaisten palveluiden myyntiin. Mikäli asiakkaita ja laskutusta alkaa olla enemmän ja säännöllisesti, kannattaa harkita oman Y-tunnuksen hankkimista. Tällöin voi vähentää liiketoiminnan aiheuttamia kuluja, kuten kaluston hankintaa, verotuksessa.

Omasta yritystoiminnasta on hyvä jutella myös työnantajan kanssa, ettei synny eturistiriitaa mikäli oma yritystoiminta on lähellä alaa jolla työskentelee. Aivan toisenlaisia töitä tehdessä, jos kyse on esimerkiksi personal trainerina toimivasta kirjanpitäjästä, tästä ei tarvitse huolehtia. Työnantajan kanssa voi sopia myös esimerkiksi lyhemmästä työviikosta, jolloin tekee neljänä päivänä palkkatöitä ja yhtenä omaa yritystoimintaa. Yrittämisessä kannattaa muistaa, ettei kuormita itseään liikaa, vaikka yrittämisen ala olisikin oman intohimon kohde tai rakas harrastus, vaan aikaa jää myös levolle.

TEKSTI JA KUVA OODIA/SARI KINNUNEN

Moderni tilitoimisto – mukana menestyksessä

Sähköisten työkalujen ja asiantuntevan henkilöstön avulla edesautamme

asiakkaitamme menestymään entistä

paremmin – Pyydä tarjous

WWW.YKKOSTILIT.FI

Kysy lisää: Mikko Happonen

Asiakkuudet

Puh. 040 164 1661 mikko.happonen@ykkostilit.

Henkilökohtaista

Puh. 010 239 7370 toimisto@tima.fi | www.tima.fi

Valitse yrityksellesi sujuvampi arki.

Palvelua ihmiseltä ihmiselle.

• Sähköiset kirjanpidon ja taloushallinnon peruspalvelut yrityksille ja yhdistyksille

• Kustannustehokas ja joustava palvelu

merja.korkalainen@etilit.

044 3666 503

www.etilit.

Joustavaa ja asiantuntevaa tilitoimistopalvelua mittatilaustyönä. Henkilökohtainen palvelu ja uusimmat sähköiset työkalut. Olemme kumppanisi.

TILITOIMISTO VAHTIVUORI Tehdaskatu 20, Kuopio p. 044 770 7707 tilitoimistovahtivuori.fi

Palvelen myös WhatsAppissa!

Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

Asiantuntevat taloushallinnon palvelut

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN

YHTEISHAKU 15. – 30.3.2023

Korkeakoulututkinto?

Alan vaihto?

AMK vai YAMK?

Opiskele Humakissa joustavasti kokonaan verkossa diginä tai pääosin etäopintoina monimuotokoulutuksessa kotipaikkakunnaltasi käsin.

Yhteishakualojamme: järjestötyö, nuorisotyö, työyhteisöjen kehittäminen ja HR, tulkkaus ja kommunikaatioosaaminen ja kulttuurituotanto.

Tutustu hakukohteisiin verkossa ja Kuopion

kampuksella:

hakijanopas.humak.fi

PUHTAUS- JA

KIINTEISTÖPALVELUALA

Toimitilahuoltaja, kodinhuoltaja, laitoshuoltaja

CATERING- JA

RAVINTOLA-ALA

Kokki, tarjoilija

Lue lisää koulutuksista: paok.fi ja hae opiskelemaan yhteishaussa 21.2.–21.3. tai jatkuvan haun kautta.

Avoimessa AMKissa on tarjolla yli 200 kurssia, polkuopintoja, täydennyskoulutusta ja ilmaisia kurkistuskursseja :

kauppa.humak.fi

KOULUTUS LUKUINA

Pohjois-Savosta löytyy koulutusta, tiedettä ja tutkimus- ja kehitystoimintaa.

2,9 %

koko maan tutkimus- ja kehitysmenojen osuudesta kuuluu Pohjois-Savolle vuonna 2021.

105 milj.

oli pohjoissavolaisten yritysten käyttämä euromäärä tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuonna 2021.

1 %

Tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on PohjoisSavossa noin prosentin korkeampi kuin koko maassa.

4 %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin neljä prosenttia korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vajaan neljä prosenttia alhaisempi kuin koko maassa.

Ilman tutkintoa

olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa.

Pohjois-Savossa

on laaja oppilaitosverkosto, kaikki oppilaitostyypit huomioiden oppilaitoksia on 156, joista reilu 2/3 on peruskouluja. Lukiokoulutusta on tarjolla 16 kunnassa. Maakunnassa on 10 kansalaisopistoa.

Osaajakortilla täsmäosaamista

Työelämä muuttuu jatkuvasti, joten jatkuvalla oppimisella mahdollisestaan osaamisen kehittäminen ja uudistaminen työuran eri vaiheissa.

Teknologiateollisuus ry teetti vuonna 2021 osaajatarveselvityksen, jonka mukaan alalle tarvitaan 130 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Osaajista noin 60 prosentilta edellytetään korkeakoulutusta ja 40 prosentilta ammattitutkintoa. Selvityksen mukaan rekrytoinnin tarve kasvaa puolittain eläköitymisten ja puolittain yritysten kasvun vuoksi.

– Itä-Suomen teknologiteollisuudelle on ennen UpTechhanketta ja hankkeen aikana tehty useita osaamistarveselvityksiä, joiden perusteella voimme vastata Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yritysten rekrytointitarpeisiin, kertoo lehtori ja projektipäällikkö Anssi Suhonen UpTech Itä-Suomi -hankkeesta.

Osaamistarveselvitysten mukaan laadittiin kuusi erilaista osaajakorttia. Osaajakortit ovat valmiiksi suunniteltuja opintokokonaisuuksia, joiden monipuolinen sisältö on koottu Savonia-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston tarjonnasta. Mikäli jotain opintojaksoa ei vielä tarjonnassa ole ollut, on sellaisia myös hankkeen puitteissa suunniteltu ja pilotoitu.

– Suurin osa kursseista on non-stop-toteutuksia, joihin voi ilmoittautua koska vain. Ne toteutetaan avoimen ammattikorkean tai yliopiston kautta, ja opinnot ovat kaikille avoimia, vinkkaa TKI-asiantuntija Pasi Heiskanen Savonialta.

Osaajakorteilla pyritään vastaamaan työelämän aitoon tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa. Yritykset tarvitsevat uutta osaamista esimerkiksi kestävään kasvuun, ohjelmointiin ja tekoälyyn, data-analytiikkaan sekä tekniseen myyntiin. Omat kokonaisuutensa on luotu myös johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle.

– Opinnot sopivat hyvin tilanteeseen, jossa työtehtävät ovat esimerkiksi muuttuneet tai uralla halutaan edetä muuten vain. Jos työntekijä hakeutuu myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi, voidaan avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksilukea osaksi tutkintoa, sanoo Heiskanen.

Suhonen jatkaa, että osaamiskortteja ja opintoja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä itäsuomalaisen teknologiateollisuuden kanssa. He ottavat mielellään vastaan ideoita siitä, millaista osaamista kentällä todella tarvitaan, sekä välittävät toiveita eteenpäin koulutussuunnittelijoille.

UpTech Itä-Suomi on kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää itäsuomalaista insinööriosaamista. Hankkeen myötä Kuopiossa on aloittanut jo kaksi ryhmää automaatiotekniikan diplomi-insinööriopiskelijoita. Lisäksi hankkeen kautta järjestetyillä kursseilla on ollut yhteensä yli 300 opiskelijaa.

– Hanke on otettu alueella hyvin vastaan, se on myös saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Siksi haemme projektille myös jatkoa, jotta voimme kehittää alueen insinööriosaamista edelleen, kertovat Heiskanen ja Suhonen.

Tekniikan osaajia Itä-Suomeen (UpTech Itä-Suomi)

Projektipäällikkö Anssi Suhonen

puh. 044 785 5558, anssi.suhonen@savonia.fi

TKI-asiantuntija Pasi Heiskanen

puh. 044 785 6833, pasi.heiskanen@savonia.fi

www.uptech-ita-suomi.fi

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA URSULA ARSIOLA

Teknologiateollisuudessa on huutava pula robotiikan osaajista. Insinööriopiskelijat opettelemassa robotin ohjelmointia. Savoniassa kuka tahansa voi opiskella ohjelmistorobotiikkaa avoimen AMK:n kautta.

Laadukkaat digikurssit edistävät oppimista

Etä- ja hybridiopinnot ovat tulleet jäädäkseen, joten digipedagogiikka on noussut opettajien tärkeäksi taidoksi.

Keväällä 2020 korkeakouluopinnot siirtyivät virtuaalisiksi suurin piirtein yhdessä yössä. Vaikka esimerkiksi Moodlea, Zoomia ja Teamsia onkin käytetty opintojen tukena jo vuosia, opintojen laajamittainen digitalisointi vaatii enemmän aikaa ja osaamista.

– Realiteetti monissa korkeakouluissa oli, että luennot siirrettiin virtuaalikonferensseiksi esimerkiksi Zoomiin ja luentomateriaalit PDF:nä pilveen, sanoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Solja Ryhänen Savonia-ammattikorkeakoululta.

Opettajien onkin ollut pakko ottaa nopeaan tahtiin haltuunsa digipedagogiikan taidot. Hyvin suunniteltu virtuaalikurssi motivoi ja tukee opiskelijaa oppimisessa. Selkeästi muotoillun opintojakson tavoitteet ovat selvät, ja se auttaa opiskelijaa hahmottamaan mitä häneltä odotetaan ja milloin.

– Virtuaalikursseilla kannattaa olla erilaisia aktivoivia menetelmiä, jotka tukevat ja motivoivat opiskelijoita saavuttamaan kurssin tavoitteet. Aktivoivina menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi ongelmanratkaisua, simulaatioharjoituksia tai flipped classroom -metodia, jossa aihe käydään ensin omatoimisesti läpi ja luennot hyödynnetään aiheesta keskusteluun, havainnollistaa monimuotopedagogiikan asiantuntija Anuliina Savolainen

Virtuaaliopinnot ovat tulleet jäädäkseen kaikkialla, joten digipedagogiikkaa kehitetään myös eurooppalaisena yhteistyönä. Euroopan unionin Erasmus-rahoitteisessa Quality of Virtual Studies -hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulu tähtää verkko-opetuksen laadun nostamiseen.

– Selvityksen perusteella loimme digitaalisten opintojen suosituksen, joiden avulla opettajien on helpompi muotoilla selkeä, saavutettava ja motivoiva kurssi. Suositukset ovat nyt pilotoinnissa yhteistyökouluissa. Pilotoinnin perusteella selvityksiä tarvittaessa muokataan, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin opettajia sekä loppukädessä opiskelijoiden oppimista, sanoo Ryhänen.

Suositukset jakaantuvat neljään osaan, joissa otettiin kantaa kurssin suunnitteluun, aktivoiviin opetusmenetelmiin, opiskelijan tukemiseen ja motivointiin sekä saavutettavuuteen. Savolainen nostaa yhtenä tukemisen ja motivoinnin menetelmänä arvioinnin ja palautteen merkityksen.

– Arvioinnin tarkoitus on aina tukea oppimista. Opintojakson aikaisessa arvioinnissa voi hyödyntää vaikkapa automatiikkaa, joka näyttää paljonko kurssia on jo suoritettu. Mitä enemmän opiskelijalla on itsenäistä työtä, sitä enemmän hän tarvitsee palautetta, jottei tarvitse epäröidä, muistuttaa Savolainen.

Kehityshanketta koordinoi liettualainen Kauno Kolegija. Savonian lisäksi mukana ovat kroatialainen Zagreb School of Business, espanjalainen Universidad Francisco de Vitoria sekä britannialainen School of Coding.

Quality of Virtual Studies

Projektipäällikkö Solja Ryhänen

puh. 044 785 6019, solja.ryhanen@savonia.fi

Anuliina Savolainen

puh. 044 785 7413, anuliina.savolainen@savonia.fi

www.kaunokolegija.lt/en/quality-of-virtual-studies

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Anuliina Savolainen ja Solja Ryhänen ovat mukana kansainvälisessä projektissa, jossa luodaan yhteisiä käytäntöjä digitaalisen opetuksen kehittämiseen.

Palkitsevaa käytännön tekemistä

Paikallisten yritysten ja opiskelijoiden välinen yhteistyö mahdollistaa intensiiviset kehitysprojektit, joiden avulla opiskelijat tuovat taloon uusinta tietotaitoa ja oppivat käytännön työelämässä.

Korkeakouluissa muhii valtava potentiaali, jota alueen yritykset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Lapinlahden Koneistus pääsi tekemään yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaprojektin lopputuloksena syntyi tuotannon kuormitustilaa esittävä infonäyttö, jonka data kerätään yrityksen ERP-toiminnanohjausjärjestelmästä.

– Projektin taustalla oli kaupallisen tahon toteuttama järjestelmä, joka ei toiminut. Opiskelijaprojektina luotiin parissa kuukaudessa tavoitetasomme mukainen infonäyttö. Luulin vielä puolitoista vuotta sitten, että toiveemme on mahdotonta toteuttaa, taustoittaa toimitusjohtaja Tuomas Litmanen Lapinlahden Koneistukselta.

Litmanen kertoo, että yhteistyötä Savonian kanssa on tehty aina yrityksen perustamisvuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2010 yhteistyö tiivistyi Nova ERP -kehittämisprojektin kautta, minkä jälkeen yhteistyö on jatkunut luontaisesti varsinkin juuri ERP-projektien kanssa. Litmanen on opiskelijoiden tekemiseen erittäin tyytyväinen.

– Meille on syntynyt luottamuksellinen yhteistyö. Molemminpuolisen luottamuksen avulla tiedon antamisesta tulee helpompaa. Tämä korostuu erityisesti ERP-projekteissa, joissa päästään käsiksi yrityksen dataan, sanoo Litmanen.

Vuosien varrella Litmanen on huomannut, että opiskelijaprojektien kannattaa olla tiiviitä ja intensiivisiä. Hän muistuttaa rajaamaan projektit tarkkaan sekä aiheeltaan että kestoltaan. Lisäksi opiskelijoille tulee varata oppilaitoksen puolesta tarpeeksi ohjausresursseja.

– Ohjauksessa voisi hyödyntää myös erilaisia hankkeita,

kuten tässä projektissa. Aktiivista ja tekemisenhaluista opiskelijaryhmää tukivat myös DiVa-hankkeen asiantuntijat. Erityisesti Jussi Nivamon asiantuntijuus ja osaaminen korostuivat oikeiden työkalujen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä, kiittää Litmanen.

Digitalisaatio valmistavan teollisuuden yrityksissä (DiVa) -hankkeen tavoitteena on tehdä esineiden internetin (IoT, Internet of Things) ja digitalisaation mahdollisuuksia konkreettisemmiksi valmistavan teollisuuden yrityksille. Yksi hankkeen tavoitteista on opiskelijoiden ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen.

Ryhmätyönä aloitettu infonäyttöjen kehittäminen jatkuu seuraavaksi yhden ryhmäläisen opinnäytetyön muodossa. Tietotekniikan neljännen vuosikurssin opiskelija Jonna Räsänen rakentaa analytiikkanäyttöä, josta näkyy esimerkiksi historiatietoa tuotannon suoriutumisesta.

– Teen opinnäytetyötä päivätöiden ohessa. Suoraan yritykseen tehtävä opinnäytetyö motivoi. Projekti vaatii monenlaisia taitoja, kuten visuaalista- ja laskelmointiosaamista sekä tiedon etsintää ja tietokantojen rakentamista. On tärkeää, että yritys on koko ajan mukana ja antaa jatkuvaa palautetta, Räsänen kuvailee.

Digitalisaatio valmistavan teollisuuden yrityksissä (DiVa) Projektipäällikkö Jari Lipponen puh. 044 788 5828, jari.lipponen@savonia.fi diva.savonia.fi

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA DIVA-HANKE/ARI TANSKANEN

Lapinlahden Koneistuksen toimitusjohtaja Tuomas Litmanen ja DiVa-hankkeen työntekijät Jari Lipponen, Henri Juntunen, Jussi Nivamo ja Timo Lassila ovat tehneet pitkään yhteistyötä.

Hei yritysasiakkaamme, VOISIMMEKO OLLA AVUKSI?

Uuden työvoiman löytämisessä

• Rekrytoivat koulutukset

• Opiskelijoiden työelämässä oppimisen yhteistyö

• Oppisopimuksen mahdollisuudet

Henkilöstön ja liiketoiminnan kehittämisessä

• Räätälöitävät henkilöstökoulutukset

• Tutkinnot ja tutkinnon osat

• Johtamisen ja esimiestyön koulutukset

• Kortti- ja pätevyyskoulutukset

Soittele tai laita viestiä, etsitään yhdessä sopivia ratkaisuja!

Yhteishaku

21.2.-21.3.2023

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT

• Automekaanikko, diagnoosimekaanikko ja hyötyajoneuvomekaanikko

• Artesaani sisustus tai restaurointi Kuorma-autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja ja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

• Elintarvikkeiden valmistaja, leipuri-kondiittori

• Eläintenhoitaja

• Hevospalveluohjaaja Hevostenhoitaja

• IT-tukihenkilö

• Kampaaja, parturi

• Kokki

• Koneasentaja

• Koneistaja Levyseppähitsaaja

• Maarakennuskoneenkuljettaja

• Maaseutuyrittäjä

• Putkiasentaja

• Ratsastuksenohjaaja

• Sähkö- ja automaatioasentaja

• Talonrakentaja

Tarjoilija

• Toimitilahuoltaja, kodinhuoltaja

sekä tutkintokoulutukseen valmentava koulutus – TUVA

Kolme

hyvää syytä

opiskella

meillä

Monipuoliset ja aidot oppimisympäristöt

Lähiopetus, eYSAO ja yrityksissä aidoissa tilanteissa tapahtuva oppiminen

Käytössäsi on peliareena, kuntosali, bänditilat, aktiviteettejä sekä tutor- ja opiskelijakuntatoimintaa

Tervetuloa opiskelemaan!

”Kyllä täältä on tietoa ja taitoa saanut”

- Valtteri

Jotain ihan uutta. Aloita jo tänään!

Koulutuksia

YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE

•Psykologinen työstä palautuminen ja stressinsäätely työyhteisössä 14.-28.2. ETÄ

•Osaajaprofiili infowebinaari 15.2. ETÄ

•Suosituimmat editointityökalut lyhytvideoille 1.3. ETÄ

•Brush up your English for Accounting and Finance 15.3.-31.5. ETÄ

•Elämysmarkkinointi ja kokonaisvaltaisen elämyksen tuottaminen 16.-30.3. ETÄ

•Osaajaprofiilivalmennus – opi tunnistamaan ja sanoittamaan osaamisesi 20.3.-20.4. ETÄ

•Brave Speakers - rohkeutta englannin puhumiseen 22.3.-20.4. ETÄ

•Työyhteisön oppimisvalmentajakoulutus (5 op) 22.3.-29.9. KUOPIO

•Työyhteisösovittelu - ristiriidoista ratkaisuihin! 23.3. KUOPIO

•Tietosuojan vuosikello -verkkokoulutus 30.3. ETÄ

•Virtuaalinen vuorovaikutus ja digitaalinen kehonkieli 5.4.-10.5. ETÄ

•Tietosuojavastaavan peruskoulutus (2 op) 11.-25.4. ETÄ

•Viesti selkeästi – puhu ja kirjoita selkokieltä 14.4. ETÄ

•Sitouttaminen ja konversiot sosiaalisessa mediassa 19.4. ETÄ

•Resilienssin johtaminen työssä - selviytymisestä kestävyyteen ja kasvuun 25.4.-5.6. ETÄ

•Tietosuojavastaavan jatkokoulutus (2 op) 16.-30.5. ETÄ

•Työyhteisön digitutor -koulutus 5 op (iltapäivä) 14.6.-22.8. ETÄ

snellmanedu.fi • 044 746 2840 •

YRITTÄJÄKSI?

•Osaamisesta liikeideaksi - Asiantuntijasta yrittäjäksi (osa 1) 26.4.-10.5. ETÄ

•Liikeideasta perustamisvalmis asiantuntijayritys - Asiantuntijasta yrittäjäksi (osa 2) 6.-20.9. ETÄ

TILAUSKOULUTUKSET

Satoja valmiita tilauskoulutuksia tai

tehdään teille omanlainen! Mitä

haluatte oppia - kysy tarjous ryhmällesi!

asiakaspalvelu@snellmanedu.fi

...paljon muuta näiden lisäksi oppimisen verkkokaupastamme snellmanedu.fi 24/7

asiakaspalvelu@snellmanedu.fi

KUOPIO – IISALMI – VARKAUS – ETÄOPETUS – NONSTOP – JOUSTAVA

Yritysvastuu megatrendien valossa

Yritykset voivat vastata muuttuvan maailman haasteisiin ja olla edelläkävijöitä yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Sitran johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan mukaan megatrendit ovat apuna sen hahmottamisessa, mistä yrityksille voi löytyä uusia toimintamalleja.

Maailma muuttuu jatkuvasti yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Muutosten hahmottamisen apuna ovat megatrendit, jotka ovat useista ilmiöistä koostuvia, muutoksen laajoja kaaria kuvaavia kehityssuuntia. Megatrendit auttavat meitä ymmärtämään muutosten kokonaiskuvaa pidemmällä aikavälillä niin, että voimme rakentaa kestävää ja myönteistä tulevaisuutta. Yrityksillä on yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa keskeinen rooli.

Sitran Megatrendit 2023 -selvitys kuvaa tätä muutosten kokonaiskuvaa viiden teeman eli luonnon, ihmisten, vallan, teknologian ja talouden kautta. Luonnon kantokyky murenee, koska elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Ihmisten hyvinvoinnin haasteet kasvavat, koska toimintaympäristön muutokset vaikuttavat ihmisten arkeen. Vallan teemaan liittyy puolestaan se, että demokratian kamppailu kovenee ja kriisien kasautuminen koettelee yhteiskuntia. Myös geopoliittinen valtataistelu on tullut ryminällä takaisin. Kilpailu digivallasta kiihtyy, ja teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen. Viidentenä teemana on talous, jonka perusta rakoilee globaalin eriarvoisuuden kasvaessa ja ekologisen kestävyyskriisin edetessä.

Yritykset uusien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä

Sitran johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan mukaan elämme nyt murrosaikaa, jossa monet asiat muuttuvat ja tulevaisuus tuntuu epämääräiseltä. Vanhat visiot ja ajatukset tulevaisuudesta eivät ehkä enää pädekään niin hyvin kuin aiemmin. Yrityksillä voi järjestöjen ja kansalaisten ohella olla vahva rooli uusien näkemysten luomisessa. Tulevaisuusvisioiden pitäisi vastata tämänhetkisiin, megatrendiselvityksessäkin tunnistettuihin haasteisiin.

– Tulevaisuutta katsotaan usein kapeasta, oman toimialan tai tietyn teknologian näkökulmasta. Megatrendiselvityksen hyötynä ehkä on se, että se voi luoda muutosten kokonaiskuvan, jonka perusteella voidaan havaita, millaisia uudenlaisia haasteita yritykselle voi tulla tai mistä voi löytyä uusia mahdollisuuksia ja toimintamalleja, Dufva valottaa.

Vastuullista toimintaa kaikilla tasoilla

Vastuullisen yrityksen toiminta on luotettavaa, taloudellista, yhteiskunnallisesti hyväksyttävää ja ympäristöä kunnioittavaa. Vastuullinen yritys kunnioittaa ihmisoikeuksia, arvioi ympäristövaikutuksiaan, toimii avoimesti, valvoo toimintaansa sekä raportoi toiminnastaan. Vastuullisuusperiaatteet ulottuvat yrityksen oman toiminnan lisäksi alihankintaketjuihin ja yhteistyökumppaneihin. Yhteiskuntavastuun noudattaminen vaikuttaa merkittävästi yrityksen maineeseen ja kilpai-

lukykyyn ja hyödyttää parhaimmillaan työntekijöitä, asiakkaita, rahoittajia ja muita sidosryhmiä.

Yritysvastuullisuuden Dufva arvioi korostuvan siinä, että yritys miettii yhä enemmän sen oman toiminnan suorien vaikutusten, eli jalanjäljen, hallinnan lisäksi sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, eli kädenjäljen, vahvistamista. Enää ei siis riitä se, että yritys pyrkii vähentämään vahinkoja, vaan sen on pohdittava, mitä hyvää se voi saada aikaan esimerkiksi luonnon tilan ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

– Luontoteemassa myös yrityksiltä odotetaan tekoja sen suhteen, miten ne voivat parantaa luonnon monimuotoisuutta, ja ilmastotoimissa sitä, miten ne voivat auttaa energian säästössä tai sitoa hiiltä. Pandemia on ollut melko poikkeuksellista aikaa, mikä on näkynyt myös henkisen hyvinvoinnin haasteina sekä mahdollisuutena miettiä monia työn arjen käytäntöjä uusiksi. Etätyö on saattanut tulla tutummaksi, ja nyt ehkä tämä hybridityö. Voimme pohtia, mitä haluamme säilyttää ja miten löydämme työelämään sellaisia joustoja, joita haluamme ja jotka luovat hyvinvointia työntekijöille, Dufva erittelee.

Muutos luodaan yhdessä

Koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota ja maailman geopoliittinen tilanne ovat Dufvan mukaan osoittaneet, että elämme todella keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Yrityksetkään eivät kykene toimimaan näistä maailman myllerryksistä erossa.

– Vähintä mitä voimme tehdä, on pysyä kartalla siitä, mitä kaikkea tapahtuu, ja miettiä, miten voimme yhdessä olla rakentamassa resilientimpää yhteiskuntaa, sellaista Suomea, joka pärjää edelleen hyvin erilaisista kriiseistä huolimatta, Dufva painottaa.

Lähteet: sitra.fi, kuluttajaliitto.fi

Vastuullisuustekoja

Datavastuullisuus

Yritys voi miettiä, kuka saa kerätä dataa ja hallinnoida sitä, ja olla osaltaan luomassa reiluja pelisääntöjä digimaailmaan.

Kiertotalous Kiertotalouden liiketoimintamallien haltuun ottaminen näkyy sekä euroissa että ympäristössä. Yritys voi tukea luonnon monimuotoisuutta. Emme voi jatkaa nykyisellä talousmallilla, jossa käytetään kestämättömästi luonnonvaroja ja tuotetaan jätettä.

Tulevaisuusajattelu

Yritys voi miettiä, millainen on tulevaisuuden työelämä ja miten se sitä rakentaa, sillä tulevaisuus syntyy nykyhetkessä.

Vinkit antoi Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva.

Kohti hiilineutraalia maankäyttöä

Maanomistajat ovat mukana kehittämässä ja pilotoimassa toimintatapoja, jotka mahdollistavat ilmastokestävän maankäytön maa- ja metsätaloudessa kuten viljelyssä ja ruuantuotannossa.

Sään ääri-ilmiöt ovat koetelleet maataloutta usein viime vuosina. Vuorotellen pellot tulvivat ja vuorotellen kärsitään kuivuudesta. Maatalous on aina ollut sääherkkää, mikä huomattiin jo suurina nälkävuosina 1800-luvulla. Noina vuosina viljasato tuhoutui kolmena kesänä putkeen ja ruuasta oli huutava pula.

– Ratkaisuna siirryttiin säävarmempaan karjatalouteen ja ojitettiin suopeltoja karjan rehun tuotantoon. Nyt nämä kaksi ovat kuitenkin suurimmat päästöjen lähteet, vaikka tuotettua yksikköä kohti päästöjä onkin saatu alas, TKI-asiamies Miika Kajanus Savonia-ammattikorkeakoululta kertoo.

Kajanus kertoo, että vaikka Pohjois-Savossa tehdään jo erittäin hyvää ilmastotyötä, tekemistä riittää silti. Pohjois-Savon ilmastotiekartan ensimmäisen seurantaraportin mukaan alueen kokonaispäästöt laskivat 32 prosenttia vuosina 2007–2020. Maatalous on maakunnan ainoa sektori, jolla päästöt eivät alentuneet, ja se myös muodostaa 34 prosenttia kokonaispäästöistä.

– Karkeasti puolet maatalouden päästöistä tulee turvepelloilta, joita on kuitenkin vain 10 prosenttia peltoalasta, havainnollistaa Kajanus. Oma ruuantuotanto on merkittävä huoltovarmuustekijä, joten on tärkeää tunnistaa, millä pelloilla ruoantuotantoa voi jatkaa kestävästi ja taloudellisesti.

Asiaan on tartuttu tutkijoiden, maanomistajien, yritysten sekä viranomaisten voimin. Suomen ympäristökeskus polkaisi käyntiin Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (SysteemiHiili) -hankkeen, joka pyrkii löytämään toimenpiteitä, joiden avulla maanomistajat voivat sekä hillitä ilmastonmuutosta että sopeutua siihen.

– Maanomistajat ovat tehneet hienoa työtä ja pohtineet keinoja sopeuttaa toimintaa muuttuvaan ilmastoon. Tänä vuonna Kiuruvedellä järjestetään vielä kolme työpajaa, jotka ovat avoi-

mia kaikille kiinnostuneille, vinkkaa tutkimuspäällikkö Tuomo Eskelinen

Työpajoissa maanomistajat pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa sekä verkostoitumaan keskenään. Asiantuntijat tuovat maanomistajien ilmastotyöhön esille tietoa uusista toimintatavoista, kuten säätösalaojituksesta, kosteikkoviljelystä tai kaksitasouomista. Lisäksi esillä on aina onnistuneita ja taloudellisesti järkeviä esimerkkejä. Tavoitteena on edistää kokonaiskestävyyttä, huomioiden sekä ilmasto- että vesistövaikutukset.

– Työpajat on huomattu hyväksi väyläksi keskustelulle. On tärkeää, että maanomistajat pääsevät itse pohtimaan, millaiset toimintatavat olisivat juuri heille sopivia päästöt ja talous huomioiden. Kokonaiskestävyyden edistäminen edellyttää uusinta tutkimustietoa, esimerkiksi mallinnuksista, ja aktiivista vuoropuhelua, pohtii Eskelinen.

SysteemiHiili on jaoteltu useampaan työpakettiin, ja niistä yhtä koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu. Pohjois-Savon pilotissa keskitytään erityisesti maahan, vesistöihin ja valuma-alueisiin. Hanke rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Mukana hankkeessa ovat myös Luonnonvarakeskus Luke sekä Itä-Suomen yliopisto.

SysteemiHiili

Tuomo Eskelinen, puh. 044 785 6613, tuomo.eskelinen@savonia.fi

Miika Kajanus, puh. 044 785 6812, miika.kajanus@savonia.fi

Mika Marttunen, mika.marttunen@syke.fi

Teija Rantala, puh. 044 785 5522, teija.rantala@savonia.fi www.syke.fi/hankkeet/systeemihiili

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA JYRI WUORISALO

Vesiosaamisen terävin keskittymä

Vesiteknologiaan panostamalla mahdollisestaan uusien vesiosaamiseen perustuvien innovaatioiden ja tuotteiden syntyminen.

Enemmän kuin osiensa summa

Verkostotyössä jaetaan ja tuotetaan uutta tietoa sekä kehitetään asiantuntijoiden osaamista.

Kuopiossa

on merkittävää vesiosaamista. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuopion kaupungin solmiman ekosysteemisopimuksen myötä vesiosaamiseen ja sen kehittämiseen panostetaan entisestään. Suuri visio on, että vuonna 2027 Suomen vesiosaamisen terävin kärki löytyy Savilahdesta.

– Vesiosaamisen ekosysteemisopimuksessa on kaksi kärkeä: älykkäät vesihuollon ratkaisut sekä talteenottoprosessit ja nollapäästöteollisuus, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Kuopiolaisen vesiosaamisen juuret voi paikantaa jo 1980-lukuun, jolloin Savilahdessa luotiin uraauurtavaa tutkimusta vesihygienian ja -kemian parissa. Sille pohjalle on sittemmin muodostunut Savonian, Itä-Suomen yliopiston, THL:n, Luken ja GTK:n yhteinen Kuopio Water Cluster, jossa on mukana myös 65 yritysjäsentä.

– Kiinteästi Water Clusteriin liittyy Savonian koordinoima Kuopion kaupungin ekosysteemisopimuksen

vesi-painopisteen käynnistämishanke. Sen tavoite on luoda pohjaa isommille hankkeille, Antikainen sanoo.

Visiona on, että Savilahteen muodostuu vuoteen 2023 mennessä reilun 30 000 ihmisen yhdyskunta, joka toimii samalla smart city -esimerkkikohteena ja kehitysalustana. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa kokeilu- ja innovaatioympäristönä älykkäiden teknologioiden ja sovellusten kehittämiseen. Alueella on muun muassa 5G-koeverkko, jota voidaan hyödyntää älykkäiden vesihuollon monitorointijärjestelmien kehittämisessä.

– Savilahdessa olevien kehitysympäristöjen ansiosta Nokia on päättänyt panostaa Kuopiossa tehtävään vesiteknologiaratkaisujen kehittämiseen. Toivomme saavamme kehitettyä myös vesi-intensiivisen teollisuuden tarpeisiin globaaleja innovaatioita yhteistoiminnassa yritysten kanssa, visioi Antikainen käynnistyshankkeen tavoitteita.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Savon liitto TEM:n myöntämän Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahasta sekä Kuopion kaupunki.

Kuopion kaupungin ekosysteemisopimuksen vesi-painopisteen käynnistämishanke

Projektipäällikkö Eero Antikainen eero.antikanen@savonia.fi

Puh. 044 785 6325

www.kuopiowatercluster.fi

Verkostotyö on parhaimmillaan systemaattista ja yhteisöllistä yhteisen agendan edistämistä. Verkoston jäsenet tulevat erilaisista organisaatioista. Avoimuus ja matala hierarkia edistävät uusien ideoiden syntymistä, tehostavat jäsenten toimintaa sekä vähentävät päällekkäistä työtä.

– Verkosto menestyy, kun sillä on selkeä tavoitetila, jäsenistö on roolitettu ja jollakin on selkeä vetovastuu, listaa koordinaattori Veera Virta Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi HYTKIstä.

Käytännössä verkostot koostuvat erilaisista organisaatioista, joilla on yhteinen agenda jonkin asian kehittämiseen. Moniääniset toimijat hyödyntävät jäsentensä tietoja ja taitoja sekä pyrkivät jalkauttamaan toimivia konsepteja. Esimerkiksi HYTKI tekee yhteistyötä muun muassa Kajaanin ammattikorkeakoulun ja sitä kautta tutkimus ja koulutuskeskus CEMIS:in kanssa.

– Verkostotyössä opitaan toisilta ja viedään parhaita käytäntöjä oman alueen tai verkoston kehittämiseen. Kun yksi keksii hyvän toimintatavan tai vaikkapa miten monimutkainen hakemus tehdään, hän voi vinkata siitä muillekin, kuvailee johtaja Marko Jäntti CEMIS:iltä.

Jäntti jatkaa, että virtuaalitapaamisten aikakaudella on helppoa yhdistää eri alueiden asiantuntijoita yhteisen asian äärelle. Livetapaamiset kuitenkin lisäävät luottamusta ihmisten välillä, ja se puolestaan auttaa verkostoa puhaltamaan yhteen hiileen.

– Verkostotyön haasteena ovat aina resurssit, mutta ihmiset sitoutuvat yhteiseen agendaan luottamusta rakentamalla. Livetapaamisten parhaita puolia on ihmisiin tutustuminen sekä esimerkiksi erilaiset yritysvierailut eri puolilla Suomea, kertovat Virta ja Jäntti.

HYTKI-hanke & CEMIS

Hytki: koordinaattori Veera Virta, veera.virta@oulu.fi

CEMIS: johtaja Marko Jäntti, marko.jantti@cemis.fi

www.hytki.fi / www.cemis.fi

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA CEMIS

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/SARI KINNUNEN

Livetapaamiset ovat verkostotyön sokeri ja suola. Verkostoammattilaiset Marko Jäntti ja Veera Virta TEM:n alueiden välisessä yhteistyöpäivässä.

Eero Antikainen kertoo, että Savonian tiloissa on yhteiskäyttölaboratorio, jossa viisi organisaatiota tekee kehitys- ja innovointityötä.

Sähköauton latauspaikalla lisäarvoa

Sähköauton latauspaikat nostavat taloyhtiön arvoa, parantavat yritysten asiakaskokemusta ja houkuttelevat pysähtymään uusiin paikkoihin.

On ennustettu, että vuonna 2030 joka neljäs auto kulkee Suomessa sähköllä. Keväällä 2021 voimaan tullut laki edellyttää, että latauspistevalmius pitää olla sekä jokaisessa uudessa taloyhtiössä että laajamittaisesti korjattavissa vanhoissa taloyhtiöissä, mikäli parkkipaikkoja on enemmän kuin neljä.

– Ennen asentamista tehdään kartoitus, jossa selvitetään latauspaikkojen tarve, mikä taloyhtiön sähköliittymän kapasiteetti ja huipputeho on. Kartoituksessa saatetaan myös huomata muita asioita, kuten jos taloyhtiöön on hankittu rakennusvaiheessa liian suuri sähköliittymä. Pääsulakkeita pienentämällä tulee selviä säästöjä, vinkkaa Simon Brown Paikallis-Sähköltä.

Myyntipäällikkö Marko Mielonen muistuttaa, että välttämättä tarpeen ei ole asentaa latauspistettä kerralla taloyhtiön jokaiselle parkkipaikalle. Taloyhtiöille on myös kevyempiä vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat latauspaikkojen lisäämisen tarpeen mukaan. Pihaan riittää hyvin 8 ampeerin hidaslatausjärjestelmä, joka lataa auton yön aikana. Se on helppo asentaa suoraan lämpötolppaan ilman kaivuutöitä.

Latausjärjestelmään asennetaan mittari, jonka perusteella ainoastaan lataaja maksaa käytetystä sähköstä. Dynaamisella kuormanhallinnalla varmistetaan, että sähkö riittää jokaiselle tarvitsijalle myös huipputuntien aikana. Silloin priorisoidaan asuinsähköön ja autot latautuvat yöllä, kun muuta käyttöä on vähemmän.

Sähköauton latausjärjestelmä nostaa taloyhtiön ja asun-

non arvoa. Taloyhtiöt voivat saada latausinfran rakentamiseen ARA-avustusta. Myös yrityksillä sähköauton latausmahdollisuus vaikuttaa positiivisesti paitsi työnantajakuvaan myös asiakaskokemukseen. Latauspaikka houkuttelee autoilijoita pysähtymään.

Brown ja Mielonen ovat myös itse sähköautoilijoita, joten asiakkaan tarpeeseen parhaan ratkaisun löytyminen on heille tärkeää. Oma kiinnostus myös buustaa molempia seuraamaan markkinoita tarkasti, sillä ala kehittyy koko ajan.

– Tulevaisuuden huoltoasematkin muuttuvat enemmän kahvila- ja taukopaikoiksi. Samalla, kun auto on kiinni pikalaturissa, itse voi hakea kahvin tai istahtaa syömään, pohtii Mielonen.

Paikallis-Sähkö on nimensä mukaisesti paikallinen yritys, jonka pääkohderyhmät ovat taloyhtiöt, julkiset toimijat sekä yritykset. Paikallis-Sähkö suunnittelee, asentaa ja neuvoo latauspisteiden lisäksi kaikissa sähköasioissa, kuten aurinkopaneelien asentamisessa.

– Vaikka toimimme Kuopiossa ja meillä on töissä kuopiolaiset sähköasentajat, taustalla ovat myös suuremmat hartiat, sillä kuulumme myös pohjoismaiseen talotekniikan QMG-konserniin. Konserni mahdollistaa, että käytössämme on suuri sähköalan verkosto ja uusin osaaminen, kertoo Brown.

Paikallis-Sähkö / QMG

Tehdaskatu 20, Kuopio Puh. 040 8619 811 kuopio@paikallis-sahko.fi www.paikallis-sahko.fi

Marko Mielonen, Markus Toivanen ja Simon Brown auttavat kaikissa sähköasioissa alkukartoituksesta asentamiseen saakka.

TAVOITTEENA hiilineutraalius

Pohjois-Savo aikoo olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä.

18 kpl

Ympäristösertifioituja oppilaitoksia ja päiväkoteja vuonna 2021.

80 %

Tavoitteeseen pääsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vuoteen 2035 mennessä vähintään 80 % vuoden 2007 tasosta, ja loput päästöt sitoa tai kompensoida kestävästi.

53 %

Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta Pohjois-Savossa vuonna 2020.

100 kpl

Pohjoissavolaisten yritysten määrä ympäristöalan klustereissa vuonna 2021.

32 %

Maakunnan kasvihuonepäästöt ovat laskeneet 32 prosenttia 2007–2020 välisenä aikana. Suurin tekijä on fossiilisen energian osuuden pieneneminen energiantuotannossa.

2,2 %

vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus pohjoissavolaisesta autokannasta vuonna 2021. Sähköauton latausasemia oli 294 kpl ja kaasuasemia 1 kpl.

Kotiapu ihmisläheisesti Pohjois-Savossa

Kotisiivoukset ja yrityssiivoukset

Muut arjen avustustyöt

Pienet kodin remontit ja korjaustyöt

Muuttopalvelu

Hyödynnä kotitalousvähennys

Esim. 99 € / palvelukerta, vähennyksen jälkeen 39,60 €

Kysy myös yli 75-vuotiaiden tuetuista palveluista.

Ilonharjan Hyvinvointipalvelut Äänimaljahoidot

Sointukylpy ryhmille

Kvanttienergiahoito

Energiahoito

Ota yhteyttä: Arja Ulmanen / 045 661 3155

www.ilonharja.fi

Palvelua

ilolla ja rakkaudella

Kokoukset, yritystapahtumat, messut, näyttelyt, koulutukset, seminaarit, avajaiset, gaalat, vuosijuhlat, yksityistilaisuudet, perhejuhlat, virtuaali- ja hybriditapahtumat jopa 600 hengelle

Vinkit sujuvaan kokoustamiseen

Kokouspaikoissa on liuta ammattilaisia, joiden käsissä pienemmät palaverit ja suuremmat konferenssit soljuvat sujuvasti eteenpäin jättäen vierailleen positiivisen muistijäljen.

Millainen kokous?

Onko suunnitelmissa luova workshop, tehokas puolen päivän kokous vai intensiivinen kahden päivän seminaari? Yön yli kestävissä tapahtumissa kannattaa pohtia, onko tarpeen varata samalla myös majoitus. Silloin kätevintä on valita sellainen palveluntarjoaja, jolta löytyvät sekä kokous- että majoituspalvelut.

Näppärimmillään majoittuminen hoituu avaimet käteen -periaatteella. Kokouksen järjestäjä voi lähettää ennakkoon listan osallistujista tilojen vuokraajalle, joka hoitaa muun muassa majoitusasiat sekä muut kokoukseen liittyvät aktiviteetit kootusti. Esimerkiksi Tahko Spa Hotelilla sviittejä käytetään majoittumisen lisäksi pienten palaverien pitopaikkana.

Koska syödään?

Kokouksen kesto vaikuttaa myös tarjoilujen rytmittämiseen. Varsinkin pidemmissä kokouksissa tauot ja ruokailut kannattaa suunnitella etukäteen. Kylläisenä ja pienen tauon jälkeen kokouksen agendaan jaksaa keskittyä täysin rinnoin. Palveluntarjoajan kanssa on hyvä miettiä etukäteen, halutaanko palaveri aloittaa esimerkiksi aamupalalla ja mihin aikaan iltapäiväkahvi tarjoillaan – vai onko kahvia kenties koko ajan saatavilla.

Tahko Spalla kokoustarjoilut hoitaa tilojen yhteydessä toimiva ravintola Riemu. Puolipäiväisiin ja kokopäiväisiin kokouksiin sisältyvät lounas, jäävedet ja kahvitukset. Etukäteen voi esittää toiveita sekä ilmoittaa mahdollisista erikoisruokavalioista. Saman katon alla tapahtuva ruokailu sujuvoittaa päivän aikataulutusta, sillä siirtymisiin ei kulu turhaa aikaa.

Paljonko osallistujia?

Osallistujien määrän mukaan löytyy jokaiselle ryhmälle sopiva kokoustila. Jo tiloja valitessa kannattaa huomioida, mikäli kokoukseen osallistuu ihmisiä myös virtuaalisesti. Tahko Spa Hotelin Kappeli-kokoustilan tekniikka on modernisoitu, joten myös hybridikokoukset sujuvat siellä mallikkaasti. Tila tarjoaa sopivat puitteet noin viidellekymmenelle kokoustajalle.

Suurempiin seminaareihin sopii puolestaan Tahko Areena, jossa saa järjestetyksi näppärästi tuoliriveille jopa kahdensadan hengen kokoontumisen. Kokousta suunniteltaessa kannattaa ottaa avuksi ammattilainen, jolla on näkemystä ja mahdollisesti myös uusia ideoita toimivan kokouskokemuksen saavuttamiseksi.

Mitä tehdään?

Yhteiset aktiviteetit kruunaavat kokouspäivän ja hitsaavat porukan yhteen. Tahkolta löytyy monipuolisia aktiviteetteja vuoden ympäri. Talviaikaan laskettelu tai vauhdikas moottoripyöräsafari tarjoavat hyvää vastapainoa istumiselle. Kesällä pääsee retkeilemään tai golfaamaan koko porukan voimin. Padel-kentillä voi järjestää vaikka leikkimielisen turnauksen työntekijöiden kesken.

Sisätiloista Tahko Spasta löytyy monenlaista riemua erilaisille porukoille. Oli keli mikä tahansa, aina pääsee kylpylään, kisaamaan keilaradalle, pelaamaan biljardia tai ottamaan vaikkapa sählymatsin liikuntahalliin. Vastaanotosta voi vuokrata joko tavallisia tai sähköavusteisia fatbikeja kesät talvet. Vastikään remontoitu VIP-sauna tarjoaa kokoustilan mahdollisuuden saunoa palaverin päätteeksi. VIP-tilan saa käyttöönsä vaikka koko illaksi, ja sieltä on suora yhteys kylpylään.

Tahko Spa Oy

Keitaankatu 1, Tahkovuori Puh. 0600 550 148, info@tahkospa.fi www.tahkospa.fi

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/ROOSA KOSUNEN

Juhli lammen rannalla

Asiantuntijoiden avulla suunnitelmista tulee helposti totta.

Lapin tunnelmaa Kuopiossa

Lapin tunnelma ja puhtaat raaka-aineet luovat ainutlaatuisia elämyksiä Lapland Hotels Kuopiossa.

Yhdessäolo

tarvitsee tilaisuudelle sopivat puitteet. Muutaman minuutin ajomatkan päässä Kuopion keskustasta omassa rauhassaan sijaitsee Hotelli IsoValkeinen. Luonnonkauniissa rantamaisemissa järjestyvät niin perhe- kuin yritysjuhlatkin.

Hotellilla on runsaasti erilaisia tiloja, jotka sopivat sekä pienten että suurten juhlien järjestämiseen. Kahdestatoista erilaisesta tilasta suurin on Lampisali, joka vetää peräti 400 henkeä. Intiimimpään ja luonnonläheisempään tunnelmaan puolestaan voivat hyvin sopia rantasauna ja sen saunakabinetti.

Tiloja yhdistämällä mahdollistuvat esimerkiksi pikkujoulut tai juhlat jopa tuhannelle hengelle.

TILAISUUDEN järjestäminen hotellilla on vaivatonta, sillä ammattilaisten apu ja kaikki pal-

Hotelli IsoValkeinen

Majaniementie 2, Kuopio

velut löytyvät saman katon alta. Tapahtuman tarjoilut luodaan aina toiveiden mukaisesti tilaisuuden luonteeseen sopivaksi. Keittiömestari Jenni Kolari on uudistanut ryhmäruokailuihin ja juhliin sopivat menut. Menuissa käytetään runsaasti lähellä tuotettuja raaka-aineita ja kartetaan koko- tai puolivalmisteita.

Asiantuntijat auttavat suunnittelussa ja toteutuksessa aina ruokalistan miettimisestä aktiviteettien pohdintaan ja somistukseen saakka. Palvelu räätälöidään aina tarpeeseen sopivaksi, ja paikan ehdottomia valtteja ovat suuri ilmainen pysäköintialue sekä runsaat majoitustilat, joihin vieraiden on helppo jäädä päivän päätteeksi. Asiantuntijoille voi kertoa suoraan suunnitelmista tai heiltä voi pyytää ideoita sopivan ohjelman toteuttamiseen. Tiloja pääsee myös katsomaan paikan päälle.

Myynti 017 539 6501, sales@isovalkeinen.com www.isovalkeinen.com

Lapland Hotels Kuopio tarjoaa monipuoliset tilat juhliin, verkostoitumistapahtumiin, workshoppeihin ja kokouksiin. Tunnelmallinen sohvilla ja taljoilla varustettu Kirnu tarjoaa oivat puitteet tilaisuuksien pitoon. Kirnuun mahtuu jopa 120 henkeä, ja monipuolisuutensa ansiosta se sopii mainiosti sekä kokousten että juhlien järjestämiseen.

PIENEMMÄLLE väkimäärälle sopii esimerkiksi ravintolan puolelta löytyvä 22 hengen Jávri-kabinetti, joka on käytössä aamusta iltaan esimerkiksi aamiaspalavereihin, lounastilaisuuksiin tai illallisille. Rennompiin tilaisuuksiin sopii 14 hengen saunakabinetti Kuulea, jossa voi viettää aikaa saunomisen merkeissä. Lisäksi tarjolla perinteisessä luokkamuodossa on 20–50 hengen kokoustiloja,

joita on myös mahdollista muokata moniin tarpeisiin sopiviksi. Kätevää tilaisuutta järjestettäessä on se, että yhdessä myyntipalvelun kanssa voi katsoa, mikä tila sopii tarkoitukseen parhaiten. Tilan tiedot voi katsoa myös nettisivuilta, ja varaus onnistuu tarvittaessa sähköisen järjestelmän kautta.

TARJOILUT ovat monipuoliset, ja niissä korostuu puhdas pohjoinen luonto. Tarjottavissa maistuvat esimerkiksi poro, marjat, kuusenkerkkä sekä smoothiet, pähkinät ja hedelmät. Kokouspäivän voi vaikkapa aloittaa hotellin palkitulla aamiaisella ja päättää jopa 5-ruokalajin upeaan illalliseen Galla Kitchen & Bar ravintolassa.

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT HOTELLI ISOVALKEINEN, OODIA/MIRKA HAPPONEN

TEKSTI OODIA/TOPIAS TÖLLI KUVAT OODIA/TOPIAS TÖLLI JA LAPLAND HOTELS

Huippupäivä huipulla

Huippupäätökset syntyvät elämyksellisissä maisemissa Tahkovuoren huipulla.

Legendaarinen Tahkon rinneravintola Pehku tarjoaa mahtavat puitteet kokouksille, juhlille ja saunailloille. Hulppeissa maisemissa Tahkovuoren huipulla vietetään häitä, kokouspäiviä, sukujuhlia sekä yritysten tykypäiviä. Mahtavat maisemat ja upea palvelu kruunaavat jokaisen tapahtuman.

TAPAHTUMAN koon ja luonteen mukaan ravintolan pihapiirissä on valittavana useita erilaisia tiloja. Pienimmät ja lämpöisimmät palaverit vietetään intiimissä Saunakamarissa – saunalla tai ilman. Vanhan Riihen rauhallisessa tunnelmassa iltaa istutaan mukavasti parinkymmenen hengen porukalla.

Pehkun päärakennus kestitsee 120 vierasta, ja sen lisäksi aurinkoterasseilta kesäisiin juhliin löytyy anniskelupaikkoja yli tuhannelle. Parin askeleen päässä ravin-

Elämyksellinen kartanomiljöö

tolasta sijaitsee muhkealöylyinen Mualiman Sauna. Puusaunan lauteille mahtuu kerrallaan 20 henkeä, ja sen ikkunasta avautuu henkeäsalpaava näkymä Tahkon ylle.

RAVINTOLAN pakkaspäivien kestosuosikit, fonduepadat, kuumentuvat milloin tahansa. Myös perinteiset pitopöydät rakennetaan notkumaan herkkuja valmiista menuista tai asiakkaan toiveiden mukaan. Ravintolan ruoka on takuuvarmasti hyvää, ja sitä on aina riittävästi. Annokset höystetään henkilökunnan hurtilla huumorilla tai sädehtivällä hymyllä.

Monot jalassa, saunavehkeissä tai riihen rauhoittavassa tunnelmassa jokaiselle seurueelle koostetaan omanlaisensa huippupäivä. Pakettiin on mahdollista yhdistää muita Tahkon alueen aktiviteetteja. Yksityistilaisuudet järjestyvät vuoden ympäri.

Pehku

Pehkuntie 457, Tahkovuori

Puh. 044 0671 808, pehku@tahko.com www.pehku.fi

Koivumäen

Kartano on aina ollut yksi merkittävimmistä liike-elämän keskuksista Kuopiossa. Kartanolta löytyvät edustustason kokous- ja juhlatilat, sauna sekä tarvittavat ohjelma- ja ravintolapalvelut. Kartanon tilat koostuvat useammista erikokoisista saleista, jotka sopivat parhaiten 10–40 henkilön ryhmille. Kokouspäivän kruunaavat kartanon oman keittiön herkulliset ruokatarjoilut.

KOIVUMÄEN KARTANOLLA on helppo irtautua hetkeksi ajasta ja arjesta. Maalaismaiseman keskellä olevan jugend-kartanon ikkunoista avautuvat näkymät pelloille, Vanuvuorelle sekä Hiltulanlahteen. Talo on täynnä mielenkiintoisia ja historiaa huokuvia yksityiskohtia, joten paikka on jo itsessään elämys. Uutena palveluna on avattu Possakkatupa, jossa mahtuu kokoustamaan ja majoittumaan jopa 10 henkilön seurue. Tervetuloa kauppaneuvos Gustaf Raninin jalanjäljille!

Koivumäen Kartano, Koivumäenkuja 18, Kuopio

Puh. 017 3614 291, kartano@koivumaenkartano.com

www.koivumaenkartano.com

Tyylikkäästi lähellä

TEKSTI OODIA/EETU KETTUPUU KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Jynkässä

sijaitsevassa juhla- ja kokoustila Wanhassa Kirjastossa järjestyvät isommatkin kokoukset. Wanha Kirjasto on keskeisellä kohdalla Kuopiossa, vain kahdeksan kilometrin päässä keskustasta, joten paikalle pääsee mainiosti myös julkisilla liikennevälineillä. Ympärillä on myös reilusti parkkitilaa.

Tilaan mahtuu maksimissaan 180 henkilöä, ja tilan voi somistaa haluamallaan tavalla. Paikka on mitä mainioin kokousten, yritystilaisuuksien, pikkujoulujen, häiden, sukujuhlien ynnä muiden pitopalvelutilaisuuksien järjestämiseen.

Paikan erikoisuus on noutopöytä, joka katetaan savolaismallisen veneen päälle. Käytössä ovat 180 henkilön astiasto, liinat, astianpesulinjasto ja kylmäsäilytyskaapit juomille ja ruoille. Tilassa on esiintymislava, videotykki, valkokangas, riittävät wc-tilat sekä nykyaikainen ilmanvaihto.

Ravintola Käskynkkä

Soikkokuja 12, Kuopio, puh. 017 361 3411, palaute@kaskynkka.net

www.kaskynkka.net

TEKSTI JA KUVAT KOIVUMÄEN KARTANO

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT PEHKUBAARI

Ikäihmisille

perheen tapahtumat Konsertit ja keikat Kulttuuri

Kurssit ja yleisöluennot Lastentapahtumat

Liikunta ja urheilu Luonto Muut tapahtumat Muut verkkotapahtumat Myyjäiset ja markkinat

Näyttelyt Ooppera Ruoka Tanssi Teatteri

Webinaarit, verkkokoulutukset ja -luennot Yrityksille

Elokuvat Festivaalit Hyvinvointi Ikäihmisille Koko

perheen tapahtumat Konsertit ja keikat Kulttuuri

Kurssit ja yleisöluennot Lastentapahtumat

Liikunta ja urheilu Luonto Muut tapahtumat Muut verkkotapahtumat Myyjäiset ja markkinat

Näyttelyt Ooppera Ruoka Tanssi Teatteri

Webinaarit, verkkokoulutukset ja -luennot Yrityksille

Kaikki tapahtumat yhdessä paikassa

Elokuvat Festivaalit Hyvinvointi Ikäihmisille Koko

perheen tapahtumat Konsertit ja keikat Kulttuuri

Kurssit ja yleisöluennot Lastentapahtumat

Liikunta ja urheilu Luonto Muut tapahtumat Muut verkkotapahtumat Myyjäiset ja markkinat

Näyttelyt Ooppera Ruoka Tanssi Teatteri

Webinaarit, verkkokoulutukset ja -luennot Yrityksille

Elokuvat Festivaalit Hyvinvointi Ikäihmisille Koko

perheen tapahtumat Konsertit ja keikat Kulttuuri

Kurssit ja yleisöluennot Lastentapahtumat

Poimintoja yritystapahtumista

Maakunnallinen Yrittäjäjuhla

18.2. Vesileppis Areena

Savon Yrittäjien järjestämä Maakunnallinen Yrittäjäjuhla järjestetään tänä vuonna Vesileppis Areenalla Leppävirralla. Illan kohokohtana ovat Vuoden Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon sekä Yrittäjäystävällisin kunta -kisan palkitsemiset. kaupunkisi.fi/event/maakunnallinen-yrittajajuhla

Megatärskyt

21.2. Kuopio-halli

Megatärskyt-rekrytointi-, koulutus- ja yrittäjyysmessut ovat maakunnan suurin ja yksi koko maan suurimmista alan tapahtumista. Messut järjestetään yhteistyössä alueen keskeisimpien oppilaitosten, TE-palveluiden sekä muiden messujen teemoihin liittyvien toimijoiden kanssa.

kaupunkisi.fi/event/megatarskyt-2023

Kaupunginjohtajan ja Yrittäjien aamupuuro

2.3. Kuopion kaupungintalo

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen tarjoamalla aamupuurolla kuulemme Kuopion Yrittäjien kuulumiset sekä ajankohtaiset kuulumiset Kuopion alueen kehityksestä, kasvusta sekä tulevista toimenpiteistä. Myös vuoden yksinyrittäjä palkitaan perinteiseen tapaan Kuopion Yrittäjien toimesta.

kaupunkisi.fi/event/kaupunginjohtajan-ja-yrittajien-aamupuuro

Business Slalom

16.–18.3. Tahkonrinteet

Business Slalom on helppo tapa järjestää asiakkaillesi ja yrityksesi sidosryhmille ohjelmallinen korkeatasoinen talvitapahtuma. Business Slalom on paitsi “ankaraa” kilpailua, myös uusiin liikekumppaneihin tutustumista, verkostoitumista ja rentoa tunnelmaa mukavien ihmisten kanssa.

kaupunkisi.fi/event/business-slalom-2023

Tahko Ski Lift Pitch

12.–13.4. Tahkonrinteet

Tahko Ski Lift Pitch järjestetään Tahkolla huhtikuussa. Tapahtumassa startup-yritykset kertovat myynti-ideansa hiihtohississä sijoittajille.

kaupunkisi.fi/event/tahko-ski-lift-pitch-20230413

Johtamisseminaari

18.4. Kuopion Musiikkikeskus

Seminaarin asiantuntijoiden puheenvuorot antavat eväitä työhön, ja kuulemme ajatuksia muun muassa yhteisöohjautuvuudesta, hyvästä työkulttuurista, strategisesta muutosjohtamisesta sekä välittävästä ja vastuullisesta kasvun kulttuurin rakentamisesta.

kaupunkisi.fi/event/johtamisseminaari

Oodia Media ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.

KAIKKI UUTTA!

Hyvinvointia, lähiruokaa & elämyksiä

Instagrammable moments

KATSO LISÄÄ: