Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020

VETOVOIMAINEN

POHJOIS-SAVO 2020

Kaiken keskiössä on aina ihminen

Löydä aito

olemisen vapaus

Voima muutokseen lähtee maaseuduilta

Meillä luotetaan yhteistyöhön

Maakunta, jossa on hyvä elää Tunnustetusti Euroopan maukkain maakunta » Alueen kootut menestystarinat » Tunne matkailun & kulttuurin syke

”Kotimaisen marjanviljelytyön tukeminen ja kehittäminen on yksi ydintehtävistämme”, kertoo viljelijäyhteistyöstä vastaava viljelyasiantuntija Anu Venäläinen tyrnipensaiden keskeltä.

Marjoista menestystä Pohjois-Savoon

VILJELIJÖIDEN MARJAYHTIÖ Kotimaisten marjojen käyttö, kuluttajien ja ammattikeittiöiden osalta, kasvaa koko ajan. Se ei ole mielestämme mikään trendi, vaan muutos kulutuksessa. Pakkasmarja Oy on kotimaisten viljelijöiden omistama marjayhtiö. Meille ylivoimaisesti tärkein tehtävä on se, että pystymme tuottamaan suomalaisille kuluttajille suomalaisia marjatuotteita ympäri vuoden. Toisena hyvin tärkeänä tehtävänä on kotimaisen marjanviljelytyön jatkuminen, tukeminen ja auttaminen kaikissa muodoissa.

JATKUVA KEHITYS Meillä Pakkasmarjalla kehitytään ja kehitetään koko ajan kaikilla rintamilla. Tuomme markkinoille vuosittain kahdesta neljään uutta kotimaista marjatuotetta. Panostamme paljon digitaalisuuteen, jonka avulla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaan. Meillä on tietyt osa-alueet jo erittäin hyvin hallussa, mutta vielä on paljon tehtävää.

Lisäksi meillä on isoja rakennushankkeita ja laajennusinvestointeja käynnissä.

Näkyvimpänä uudistuksena lanseeraamme loppuvuoden aikana pakastemarjatuotteidemme uudet ulkoasut, joiden värikkäät kuosit on luonut suunnittelija Atso-Kasper Costiander.

VASTUULLISTA MARJAA Meillä Pakkasmarjalla vastuullisuusasiat ovat todella tärkeitä. Valvomme ja pidämme huolen vastuullisuudesta koko toimitusketjun osalta. Sieltä metsistä ja pelloilta aina sinne kuluttajan pöytään asti. Luonto, työntekijät, viljelijät, sekä kuluttajat huomioiden. Raaka-aineemme ovat luonnon aarteita. Meille on olennaista suojella niiden kasvuympäristöä ja tehdä asiat oikein ja puhtaasti, jotta jatkossakin kotimaiset marjat olisivat niitä kaikkein turvallisimpia ja terveellisimpiä.

Pakkasmarja Oy on viljelijöiden oma marjayritys Suonenjoella. Tuotamme turvallisia ja terveellisiä marjatuotteita ympäri vuoden lähes 40 vuoden kokemuksella ja innostuksella. Tutustu lisää pakkasmarja.fi

SADEMIES

TANKKIEN KESÄ

Charlien autokaupat ovat vaikeuk-

Tankkien kesä on dramatisointi

sissa, mutta tyly, upporikas isä on-

suositusta Sirpa Kähkösen Kuopio-

neksi otti ja kuoli. Ainoan perijän

sarjasta. Se kertoo romaaneista

ongelmat on ratkaistu! Paitsi että

tutuista hahmoista, jotka yrittävät

perintö meneekin autistiselle vel-

selvitä ja toipua vaikeista sota-

jentompelolle Raymondille, jonka

ajoista. Saksalaistyttö Charlotta on

olemassaolosta Charlie ei ole tien-

kadonnut. Mitä hänelle tapahtui?

nyt mitään.

Miten kuopiolaisten ihmisten tarinat liittyvät toisiinsa?

27.1.–15.5.2021 Syksy 2020 – 15.5.2021

Osta liput: puh. 0600 413 143 (1,98€/min) kuopionkaupunginteatteri.fi tai lippu.fi

TÄMÄ ON RYÖSTÖ!

PRINSESSA PIKKIRIIKKI

Eletään 50-lukua, vanki suunnit-

Kuka senkin on keksinyt, että

telee ryöstävänsä 50 miljoonan

ärsyttävää pikkuveljeä ei saa

markan timantin. Apuriksi sat-

myydä kirpputorilla? Ei ainakaan

tuu vähemmän välkky kaveri,

Prinsessa Pikkiriikki. Kaikkien

tyttöystävä on aika viekas kettu eikä

pientaloalueiden todellisin ja

huoltomies olekaan huoltomies…

tahmaisin pikkuprinsessa, jonka

klassisia rikoskomedian aineksia,

hymy ulottuu korvasta korvaan!

mutta aivan uudella reseptillä.

23.3.–27.5.2021 Syksy 2020 – 30.4.2021

Tilaa tarjoilu tai buffet: 045 187 4060 tai ravintolapalvelutkuopio@ kanresta.fi

UUDEN VUODEN BUFFET JA HUIPPUKOMEDIA!

”Betoni on kestävä ja turvallinen rakennusmateriaali ja me tunnemme sen teknisen käyttäytymisen.”

Rakennamme Kuopioon

Heikki Leskinen, vastaava työnjohtaja

As Oy Kuopion Hiihtäjä Hiihtäjäntie 9, 70200 Kuopio

Sompatie 4, 70200 Kuopio

ENNAKKOMARKKINOINNISSA

Ulkoilevan ihmisen unelmakoti

Uusinta uutta Puijonlaaksoon

Omalle tontille Puijonlaaksoon nousevaan Kuopion Hiihtäjään rakennetaan ihastuttavia omistusasuntoja kompakteista yksiöistä valoisiin kolmioihin.

Monissa huoneistoissa on kivoja tilaratkaisuja, kuten sisäpihalle aukeava oma terassi. Varaa omasi, niin voit vaikuttaa uuden kotisi pintamateriaaleihin!

Omalle tontille kunnon lenkkimaastojen läheisyyteen nousee uusi As Oy Kuopion Ulkoilija. Tulossa on vaaleasävyisiä kaupunkikoteja laadukkailla materiaaleilla ja moderneilla talotekniikkajärjestelmillä. Viihtymistä lisäävät monipuoliset yhteistilat. Katso netistä lisää ja varaa unelmakotisi!

Huoneistoesimerkki: 2h+kt+s, 37,5 m2, mh. 53.425 €, vh. 177.500 €.

Oma tontti. Energialuokka B2018. Valmistuminen 06/2021.

Huoneistoesimerkki: 4h+k+s, 91,0 m2, mh. 108.396 €, vh. 359.500 €.

Oma tontti. Energialuokka B2018. Arvioitu valmistuminen kevät 2022.

Peab Asuntomyynti, Siru Talvinen

KUVAT OVAT HAVAINNEKUVIA.

MYYNNISSÄ

As Oy Kuopion Ulkoilija

55 7/2020 9. vuosikerta MARRASKUU 2020 Oodia on Kuopion positiivisin sisältötoimisto. Tarkkaan kohdennettavat palvelumme koostuvat sisältömarkkinoinnista, maksuttomista erikoisaikakauslehdistä sekä digikanavista.

Oodian erikoisaikakausilehtien jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehden jakelupisteet sijaitsevat vilkkailla liikennepaikoilla ympäri kaupunkia.

KUSTANTAJA Oodia Media Oy Puijonkatu 9, Kuopio media@oodia.fi ilmoitukset@oodia.fi www.oodia.fi etunimi.sukunimi@oodia.fi

TOIMITUSJOHTAJA Saga Iinatti 040 130 4412

TÄSSÄ LEHDESSÄ BISNES 20 Yhteistyö on menestyksen siemen 22 Jatkuvasti kehittyvä Savilahti 25 Ville Mulari: Intohimona numerot MAAKUNTA 27 Kuopio: Kokoaan suurempi 28 Leppävirta: Luontoa ja virtaa 29 Rautavaara: Elämyksiä koko vuoden 29 Kaavi: Jokaiselle jotakin 30 Iisalmi ja tienoot: Omalla tyylillä!

31 Keitele panostaa vahvuuksiinsa 31 Joroinen muuttaa Pohjois-Savoon 31 Kiuruvesi keskellä Suomea 32 Tuusniemi kutsuu 33 Varkaudessa on draivia

BIOTALOUS & VASTUULLISUUS 69 Askeleet ympäristövastuullisuuteen 71 Sivuvirrat hukasta hyödyksi 74 Muutos lähtee maaseudulta 75 Digitalisaatiolla puhtaampia metsiä 76 Metsät ovat avain menestykseen 77 Puhdasta vettä turvaamassa MATKAILU 82 Kestävää liikennettä rakentamassa 83 Tavoitteena kansainvälinen matkailu 84 Tahko Spa: Valmistaudu elämyksiin!

86 Kohti vastuullisempaa Tahkoa KULTTUURI 88 Menesty luovuudella 90 Kaupunkikulttuuri syntyy ideoista 91 Minna Canthista ooppera 92 Koe vapaan taiteen tila

TOIMITUS Mirka Happonen 040 130 4413 Emilia Jormakka, Maiju Korhonen, Sirpa Korhonen, Ilpo Lommi, Joona Paakkanen, Marlene Sanoukian, Topias Tölli

TUOTANTO Eetu Ollikainen 040 130 4415 Mirka Happonen 040 130 4413

PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 (painettu) ISSN 2736-8122 (verkkojulkaisu) Kaikki oikeudet pidätetään.

Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

KANNESSA Kuva ja kannen suunnittelu: Oodia/Mirka Happonen

Kumppanina EU Lehden sisältöä on tuotettu yhteistyössä Euroopan unionin kanssa.

kumppani Kumppanimerkillä varustetun sivun artikkeli sisältää mainontaa, tuotesijoittelua ja kumppaneiden kustantamaa sisältöä.

R PÄ

M

OLEMISEN VAPAUS 93 Elämyksellinen Puijo yhdistää 94 Lampiset tunsivat vetoa Savoon 96 Retkeile pitkin Pohjois-Savoa 98 Kiinnostavin elämisen ympäristö

ISTÖME

R

I

KOULUTUS & TUTKIMUS 46 Yliopistolta virkeyttä alueelle 48 Palvelualan osaajia yli 100 vuotta 52 Elvytysveturina hyvinvointiteknologia

ELINTARVIKKEET 55 Euroopan herkullisin maakunta 59 ERG-juhlavuoden tapahtumat 60 K-Citymarket aikaansa edellä 65 Jasper Pääkkönen: Matkalla kohti kestävämpää kalastusta

KK

TEOLLISUUS 36 Energiaklusterista pontta kasvuun 38 Laadukkaita ja ekologisia koteja 40 Tarinat korujen takana 42 Painotuote viimeistelee viestin 43 Paikallista evästä lemmikeille

PÄÄTOIMITTAJA Heta Jyrälä 040 130 4416

YM

POHJOIS-SAVO 12 Maakunnassa ihmiset keskiössä 14 Nuorten ääni kuuluviin

MYYNTI Jyrki Riekkinen 040 130 4410 Kerttu Lassila 046 920 0303

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

7

Pääkirjoitus

Lupsakkuutta ja terävää osaamista

Säväyttää juuri nyt »

M

eillä on tänä ja ensi vuonna paljon aihetta juhlaan, kun Pohjois-Savon maakuntaliitto täyttää 30 vuotta ja useat kunnatkin täyttävät pyöreitä vuosia. Lisäksi saamme maakuntaamme uuden jäsenen, kun Joroinen liittyy alueeseen ensi vuoden alusta. Tervetuloa perheeseen!

Sain lehden teon aikaan kuulla paljon erilaisia tarinoita sekä monien sukupolvien pohjoissavolaisilta että tuoreemmilta asukkailta. Kaikkia tarinoita yhdisti se, että yhteistyössä on voimaa. Meille on kehittynyt todella monipuolinen elinkeinoelämä ja moninaisia yritysekosysteemejä.

POHJOIS-SAVOSTA PONNISTAA paljon huippuluokan osaamista, ja täällä katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen. Esimerkiksi ilmastokriisiin etsitään vastauksia alueen vahvasta vesi- ja biotalousosaamisesta. Kunhan metsistämme huolehditaan, paksuja laadukkaita tukkipuita riittää kaikenlaisen puurakentamisen edistämiseen.

Menneisyydestä ja juuristamme on ammennettu aineksia kulttuuriin. Ruokakulttuurimme viettää maukkaita juhlavuosia, kun juhlistamme pohjoissavolaista lähiruokaa olemalla vuosien 2020–2021 eurooppalainen ruokamaakunta. Metsistä ja järvistä puolestaan syntyi Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke Saimaa-ilmiö. Tekeillä on myös komediallinen ooppera yhteiskunnallisia asioita ajaneesta Minna Canthista.

Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta. Ja tulevaisuutta rakennetaan myös panostamalla nuoriin. Vaikka maakunnassamme on paljon korkealuokkaista osaamista, alueen todellinen elinvoima syntyy ihmisistä. Tehdään maakunnasta yksissä tuumin paras elämisen ympäristö, jotta jokainen voi kokea pohjoissavolaisen vieraanvaraisuuden.

MEISSÄ ON VETOVOIMAA!

POHJOIS-SAVOSSA ihmiset ovat helposti lähestyttäviä. Savolaisesta lupsakkuudesta aina puhutaan, mutta lisäksi se vaikuttaa olevan vielä totta!

TOPIAS TÖLLI TOIMITTAJA

POHJOIS-SAVOSSA on mahtavat puitteet elää, kehittyä ja luoda uutta.

Oikea asenne ja aito innostus buustaa sekä yksilöä että yritystä eteenpäin.

SIRPA KORHONEN TOIMITTAJA

LAAJA-ALAISET koulutusmahdollisuudet ja energiantuotantoon liittyvät innovaatiot ovat Pohjois-Savon vahvuuksia, joista voimme olla ylpeitä ja jotka tunnetaan maailmallakin.

MARLENE SANOUKIAN TOIMITTAJA

HETA JYRÄLÄ, PÄÄTOIMITTAJA

Löydät meidät somesta­» @OODIAMEDIA Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

9

Pian kaikki tapahtumat lÜytyvät samasta osoitteesta:

www.kaupunkisi.fi

Pohjois-Savo

KUVA OTSO KÄÄRIÄINEN

Muistetaan puhua

Pohjois-Savon saavutuksista Lenkillä mietittyä: Jos emme itse huolehdi maakunnastamme, ei sitä tee kukaan muukaan meidän puolestamme.

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAVALTUUSTON

MAAKUNTA TARVITSEE aktiivista ulkopo-

30 VUOTTA täyttävällä Pohjois-Savon lii-

puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Kari Rajamäki muistaa usein sanoa, että Pohjois-Savon liitto tekee maakunnan hyväksi todella tehokasta edunvalvontaa salaa.

litiikkaa. Pohjois-Savo kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen ”liittoutumaan”, joka on luonnollinen perusvalinta. Sen sanelee maantiede.

Erityisen tiivis suhde meillä on pohjoiskarjalaisiin ja itä- ja eteläsavolaisiin. Toimivaan ulkopolitiikaan kuuluu tiivis yhteydenpito lähinaapureihin, Kainuuseen ja Keski-Suomeen.

tolla on lainsäädäntöön perustuva asema ja velvollisuus johtaa maakunnan kehittämistä. Se neuvottelee ja sopii niin valtiovallan kuin EU:nkin kanssa maakunnan kehittämisestä rahoituspäätöksiä myöten. Siinä voi onnistua vain, jos koko maakunta reunojaan myöten on tyytyväinen.

VARKAUDEN VAIKUTTAJAN toteamus on totta. Mutta on parempi tehdä enemmän kuin julistaa tai valittaa jurnuttamisesta puhumattakaan. Silti vaatimattomuudellakin on rajansa.

LUONTAISTEN VAHVUUKSIEN tunnistaminen, oma-aloitteisuus ja yhteistyökykyisyys ovat valttia. On lähdettävä maakuntamme mahdollisuuksista.

SE ON vaan niin, että näiden maakuntien kannattaa katsoa yhteisiä etuja pitkällä aikajänteellä sortumatta hetkellisiin pistevoittoihin naapurin kustannuksella. Tässäkin ratkaisee luottamus – se, että sana pitää.

VAHVUUKSIA VAHVISTETAAN ja heikkouk-

TÄMÄ TUO parhaimpia tuloksia silloin, kun

neuvotellaan maan hallituksen ja keskushallinnon kanssa panostuksista esimerkiksi saavutettavuuden, soten ja koulutuksen kysymyksissä.

sia korjataan. Maakuntajohtaja Marko Korhonen puhuu Hyvällä mielellä -hankkeesta, jonka tavoitteena on parantaa pohjoissavolaisten terveyden tilaa. Se on yhteinen iso ponnistus tällä vuosikymmenellä.

VALVOTAAN MAAKUNNAN ETUJA JA PUHUTAAN MYÖS SAAVUTUKSISTA.

Seppo Kääriäinen Isä, tarkkailija, metsien mies, penkkiurheilija sekä Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

11

kumppani

Aleksi Nyström, Hanna Tiirikainen ja Karri Huikuri kokevat opiskelun ja elämän Pohjois-Savossa hyväksi.

Ihminen kaiken keskiössä TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN

Pohjois-Savo on maakunta, jossa halutaan panostaa ihmisen ja elinkeinoelämän hyvinvointiin.

12

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Pohjois-Savo

P

ohjois-Savossa on draivia: täällä kehitetään kansainvälisesti huikeita innovaatioita, yritykset yhteen liittäviä ekosysteemejä sekä kätellään globaalia maailmaa suurten kansainvälisten yritysten toimesta. Kolikon toisella puolella on leppoisa elämäntyyli, josta saa helposti rakennetuksi vaihtoehdon ruuhka-Suomelle.

– Savosta on moneksi. Pohjois-Savon keskuskaupunki on sivistyksen kehto aina alkaen Minna Canthista ja J. V. Snellmanista ja tullen moderniin terveysteknologiaan sekä teollisuuteen. Samalla Järvi-Suomen alueen luonto viehättää monia, pohtii maakuntajohtaja Marko Korhonen.

PUITTEET ALKAVAT olla kunnossa, mutta ihmisissä on vielä tekemistä. Pohjois-Savo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksin pahnanpohjimmaisia.

Tilastojen valossa esimerkiksi kuopiolaiset sairastavat keskivertosuomalaisia enemmän, sillä vuoden 2017 tilaston mukaan Kuopio oli yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailuissa sairastavuuden ykkössijalla.

– On jännä kontrasti, että Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus on jopa maailman mittakaavassa laaja-alaisin hyvinvointiyliopisto. Vaikka sairastamisen osasyy voikin olla itäsuomalaisissa geeneissä, pahnanpohjimmaisuus ei ole luonnonlaki. Asiaan voidaan vaikuttaa, vakuuttaa Korhonen.

KORHONEN KERTOO, että asiaan on havahduttu ja vireil-

lä on konkreettisia satsauksia. Hän mainitsee esimerkkinä Hyvällä mielellä – Pohjois-Savo -ohjelman, jossa Euroopan unionin rahoituksella panostetaan pohjoissavolaisten hyvinvointiin.

– Kyseessä on kehittämispolku, jonka tavoitteena on mielenterveysongelmien vähentäminen. Mielenterveysasiat koskettavat koko väestöä aina lapsista nuoriin ja työikäisiin, kuvailee Korhonen.

Visiomme on, että Pohjois-Savo on halutuin elämisen ympäristö, sanoo Marko Korhonen.

SAIRASTAVUUS VAIKUTTAA myös suoraan alueen kilpai-

HYVÄN ELÄMÄN mahdollistavaan maakuntaan liittyvät

lukykyyn. Korhosen mukaan hyvinvoinnin puutokset eivät ole iäkkäämmän väestön yksinoikeus, vaan ne näkyvät työpoissaoloina ja ennenaikaisena eläköitymisenä sekä opiskeluiden viivästymisenä, mikä johtaa työuran aloittamisen lykkääntymiseen. Siksi ohjelma tähtää mielenterveyden edistämisen kautta työikäisen väestön työurien pidentämiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen.

– Mielenterveysongelmat ja muu sairastaminen voivat olla myös henkilökohtaisen elämän katastrofi. Hyvinvoinnin edistämisellä vaikutetaan positiivisesti myös muihin kansanterveyden haasteisiin, sanoo Korhonen.

Korhonen linjaa, että vetovoimainen Pohjois-Savo syntyy tasapainosta. Siksi maakunta haluaa tarjota laadukkaan ja turvallisen arjen. Hyvässä arjessa terveys, talous ja työelämä löytävät paikkansa. Tähän on panostettu useissa kunnissa satsaamalla konkreettisesti sosiaalisen elämän ja yksilöiden hyvinvointiin.

– Arkipäiväisistä asioista kaikki lähtee. Myös loskaisena, pimeänä maanantaina asiat ovat yleensä hyvin, kun bussit lähtevät ajallaan, lapsilla on turvallinen hoitopaikka tai koulu, koko perhe pääsee harrastuksiin ja kaikilla on työtä ja toimeentuloa, kuvailee Korhonen.

– Visiomme on, että Pohjois-Savo on halutuin elämisen ympäristö, sanoo Korhonen.

myös kulttuurilliset tekijät. Vaikka yhteiskunnan tuleekin luoda sellaiset olosuhteet, jossa arki rullaa, Korhonen muistuttaa, että kaikki kiertyy ihmisiin. Ihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita.

Arkipäiväisistä asioista kaikki lähtee. Myös loskaisena, pimeänä maanantaina asiat ovat yleensä hyvin, kun bussit lähtevät ajallaan, lapsilla on turvallinen hoitopaikka tai koulu, koko perhe pääsee harrastuksiin ja kaikilla on työtä ja toimeentuloa – Voimmehan tehdä vaikka millaisia yritysekosysteemejä, mutta ihminen on kaiken keskiössä. Kun pohjoissavolainen voi hyvin, voi myös yritysmaailma hyvin. Ihmiset ovat kaikkein tärkeintä, summaa Korhonen.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

13

kumppani

Projektipäällikkö Tanja Moilanen haluaa edistää nuorten hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Nuorten ääni

KUULUVIIN TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Millainen on paras mahdollinen Pohjois-Savo? Nuoret halutaan mukaan alueen kehitystyöhön.

N

uoret ovat avainasemassa, kun pohditaan, millainen tulevaisuuden Pohjois-Savo on.

Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon väkiluku vähenee jopa 21 000 ihmisellä vuoteen 2040 mennessä.

Jotta Pohjois-Savo pysyy houkuttelevana elämisen ympäristönä myös jatkossa, on tulevaisuuden aikuisten eli nykynuorten ääni saatava mukaan aluekehitystyöhön.

– Aiempien selvitysten perusteella nuoret kokevat, että pienten paikkakuntien palvelut on pääasiassa kohdistettu iäkkäämmille ihmisille. Myös vapaa-ajalle kaivataan mielekästä tekemistä, kuvailee projektipäällikkö Tanja Moilanen Nuoret pohjoissavolaiset tulevaisuudentekijät -hankkeesta.

VÄESTÖENNUSTEEN MUKAAN Kuopio

on vuonna 2040 ainoa kunta, jossa väkiluku kasvaa. Moilasen mukaan yksi selittävä tekijä ovat kunnan työllistymisja kouluttautumismahdollisuudet. Hankkeessa selvitetään, kuinka houkuttelevana 15–25-vuotiaat nuoret kokevat maakunnan 14

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

nyt ja tulevaisuudessa ja minkä tulee muuttua, jotta alue säilyttää vetovoimansa nuorten silmissä.

– Pääpaino on kuulla nuoria, joten teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi oppilaitosten kanssa. Lisäksi haluamme kuulla nuorten parissa toimivien tahojen, kuten järjestöjen tai etsivän nuorisotyön, ajatuksia. Heidän kauttaan pyrimme tavoittamaan myös erilaisista taustoista olevien nuorten tarpeet ja odotukset, kertoo Moilanen.

Nuoret halutaan myös mukaan päätöksentekoon luomalla maakunnallinen nuorten vaikuttajaverkosto. Pitkän tähtäyksen tavoite on, että yhteiskunta voi paremmin vastata nuorten unelmiin ja tarpeisiin.

Unelmia tulee voida tavoitella myös pienemmillä paikkakunnilla.

– Yksi keskeinen asia on nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Siihen liittyen haluamme parantaa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Verkosto voisi toimia samankaltaisesti kuin kunnalliset nuorisovaltuustot, pohtii Moilanen.

Alustavien tietojen perusteella nuoret toivovat maakunnalta ja asuinpaikaltaan hyvin konkreettisia asioita. Nuoria haas-

tellaan muun muassa työelämän, asumisen, liikkumisen, palveluiden ja vapaa-ajan teemoista. Lisäksi laajempi kysely avataan ensi keväänä. Tulosten perusteella aiheita viedään eteenpäin jo hankeaikana. Moilanen kertoo, että hankkeessa selvitetään myös yritysten ajatuksia nuorten rekrytoinnista ja työllistämisestä. Työelämä on yksi merkittävä teema, sillä esimerkiksi paluumuutto tapahtuu usein töiden perässä.

– Jotta Pohjois-Savo pysyy jatkossakin elinvoimaisena, tulee aluetta kehittää hyväksi asua, elää ja työskennellä. Nuoret ovat tässä avainasemassa, joten kuunnellaan heidän ääntään, summaa Moilanen.

»

NUORET POHJOISSAVOLAISET TULEVAISUUDENTEKIJÄT Pohjois-Savon liitto Projektipäällikkö Tanja Moilanen Puh. 044 714 2611 www.foresavo.fi/nuorisohanke-info

Pohjois-Savo

Pohjois-Savo LUKUINA LÄHDE POHJOIS-SAVON LIITON YLLÄPITÄMÄ TILASTO- JA ENNAKOINTISIVUSTO WWW.FORESAVO.FI

KIURUVESI

SONKAJÄRVI

VIEREMÄ

IISALMI RAUTAVAARA

34 258 € 21 078 km

2

LAPINLAHTI

kokoinen PohjoisSavon maakunta koostuu 19 kunnasta, mukaan luettuna Joroinen, joka liittyy Pohjois-Savoon vuoden 2021 alussa.

Bruttokansantuote

PIELAVESI

per asukas.

KEITELE

SIILINJÄRVI KAAVI TERVO VESANTO TUUSNIEMI

KUOPIO

RAUTALAMPI

2,2 mrd.

SUONENJOKI

LEPPÄVIRTA

Vienti on yli 2,2

VARK AUS

JOROINEN

Järviä maakunnassa on lähes 4 000 kappaletta.

Sisävesien osuus maakunnan pinta-alasta on 17,7 %.

83 %

249 000

Työpaikkoja

Pohjois-Savon

Asukkaita Pohjois-

Pohjois-Savossa

maapinta-alasta on metsätalouden maata.

Puuston tilavuudesta 40 % on kuusta, 37 % mäntyä ja 23 % lehtipuita.

Savossa on 249 003.

Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta.

33 100 kpl

98 967

Kesämökkejä Pohjois-Savossa Pohjois-Savo on otollinen paikka mökkilomalle.

miljardia euroa.

Metalliteollisuuden viennin arvo on PohjoisSavossa 859 milj. € eli lähes 39 % maakunnan kaikkien toimialojen viennistä.

17,7 %

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

15

vuotta

ALUEKEHITTÄMISEN KÄRKIOSAAJA

POHJOIS-SAVON LIITTO Maakuntatalo Sepänkatu 1, Kuopio www.pohjois-savo.fi

Pohjois-Savo

Kestävää kasvua ja työtä

Pohjois-Savoon KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY LÄHTEET EC-EUROPA.EU, POHJOIS-SAVON LIITTO, RAKENNERAHASTOT.FI

EU:n rakennerahoituksella tuetaan maakunnan yritystoimintaa, vahvistetaan innovaatiotoimintaa ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä, parannetaan koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, koulutetaan ja edistetään maakunnan väestön hyvinvointia.

Kehittämisen kärjet Pohjois-Savon talous on ollut hyvässä vireessä jo vuosia perustuen vahvoihin vientialoihin, kone- ja energiateknologiaan ja puunjalostukseen sekä kotimarkkinoihin painottuvaan elintarviketuotantoon- ja teollisuuteen. Uutta kasvua, uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja on syntymässä terveysteknologia-alalle ja veteen liittyvään monipuoliseen osaamiseen. Pohjois-Savon vahvuutena on hyvä yhteistyö kuntien, oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Se vie meitä uuteen kasvuun.

– Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-Savon liitto

100 milj. €

300

ESR eli Euroopan sosiaalirahasto investoi ihmisiin ja keskittyy parantamaan työ- ja koulutusmahdollisuuksia koko Euroopan unionissa. Se pyrkii myös parantamaan köyhyysriskissä olevien haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. PohjoisSavossa on ohjelmarahoitusta käytössä 94,8 miljoonaa euroa.

milj. € EU:n rakennerahastoohjelman rahoitusta 298,2 miljoonaa euroa 2014–2020 Pohjois-Savossa.

200 milj. € EAKR:llä eli Euroopan aluekehitysrahastolla pyritään vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa. Pohjois-Savossa ohjelmarahoitusta on käytössä 203,4 miljoonaa euroa.

2,2 mrd. € EU-rahotteisten hankkeiden kokonaissumma Suomessa.

lähes

900 hanketta

Pohjois-Savossa on rahoitettu ohjelmakaudella 2014–2020 tähän mennessä 867 EAKR- ja ESR-hanketta. Niistä suoraan yrityksiin kohdistuneita on ollut 385 kappaletta.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

17

Yrittäjä! ONKO SINULLA IDEA? MEILLÄ ON RAHAA SEN TOTEUTTAMISEEN Varkautelainen Jere Koistinen tekee Hollywood-elokuvaa Savossa ja Amerikassa. Mansikan myöntämä perustamistuki kokeiluihin auttoi yritystä kansainvälistymään, kun Koistinen kävi tutustumassa elokuvamaailmaan Amerikassa. Tuki mahdollisti uusien kontaktien saamisen ja tutustumisen kansainväliseen markkinointiin.

Jere Koistinen, Rainy Day Entertainment Oy, Varkaus Kehittämisyhdistys Mansikka ry

PERUSTAMISTUKI Aloittavalle tai toimivalle yritykselle Perustamistuki 5 000–35 000 € Perustamistuki kokeiluihin 2 000–10 000 €

Siilinjärveläinen Vaisaset Oy valmistaa kilpa- ja harrasteautojen tukivarsistoja ja muita alustan osia. Kalakukon tuella yritys hankki ja kunnosti uuden isomman hallin toimitilaksi sekä hankki digitaalisen pyöränsuuntauslaitteen. Investointien ansiosta tuotantoa voitiin lisätä ja palkata neljä työntekijää lisää.

Marko Väisänen, Vaisaset Oy, Siilinjärvi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry

Kuva: By Iisalmi

Iisalmen kaupungin hallinnoimassa Kasvua KauppaKärryllä -yritysryhmähankkeessa oli mukana kahdeksan yritystä viidestä yläsavolaisesta kunnasta. Ylä-Savon Veturin rahoittaman hankkeen tavoitteena oli tehdä tunnetuksi yrityksiä, tuotteita ja Ylä-Savoa, sekä verkostoitua yli kunta- ja maakuntarajojen. Roadshown aikana tavoitettiin kymmeniätuhansia ihmisiä, saatiin uusia jälleenmyynti- ja alihankintakontakteja sekä kumppanuusavauksia.

INVESTOINTITUKI Aloittavalle tai toimivalle yritykselle Investointituki max. 35 % Toteutettavuustutkimus max. 50 %

YRITYSRYHMÄTUKI 3–10 yritystä, myös yli maakuntarajojen

Anna-Reetta Väänänen, Anna´s Darling Ky, Sonkajärvi Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry

Tuki 75 %

TUTUSTU RAHOITETTUIHIN IDEOIHIN WWW.HIGHWAYSAVO.FI OTA YHTEYTTÄ, SELVITELLÄÄN TUKIMAHDOLLISUUTESI JO ALKUVAIHEESSA!

Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto

Kaavi, Kuopion maaseutualueet (mukaan lukien Juankoski, Nilsiä, Karttula, Vehmersalmi, Maaninka), Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi

Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä

Kirsi Manninen toiminnanjohtaja , puh. 045 131 5077 kirsi.manninen@mansikkary.fi www.mansikkary.fi

Jaana Paananen toiminnanjohtaja, puh. 040 510 3258 jana.paananen@kalakukkory.fi www.kalakukkory.fi

Minna Partanen toiminnanjohtaja, puh. 040 760 7173 minna.partanen@ylasavonveturi.fi www.ylasavonveturi.fi

Bisnes

Bisnes lukuina KUVA JA KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN LÄHTEET POHJOIS-SAVO.FI, FORESAVO.FI

Pohjois-Savossa on kasvua. Muun muassa alueemme vienti ja yritysten liikevaihdot on selvässä nousussa.

+ 8,1 %

14 271

96 712

Viennin kasvu

yritystä

työpaikkaa

Kokonaisarvo yhteensä yli 2,2 mrd. €.

Pohjois-Savossa vuonna 2018.

Pohjois-Savossa.

2,9 %

13,4 mrd. €

69,6 %

Pohjois-Savon osuus

Yhteenlaskettu liikevaihto

Työllisyysaste

koko maan liikevaihdosta.

Osuus on säilynyt samalla tasolla jo yli 10 vuoden ajan.

kaikilla toimialoilla Pohjois-Savossa vuonna 2019, mikä tarkoittaa + 4,6 % kasvua.

Pohjois-Savossa vuoden 2019 lopussa.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

19

kumppani

Yhteistyössä on

menestyksen siemen TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Kuopiossa asioissa vedetään yhtä köyttä ja ponnistetaan maailmalle yhteistyön voimin, uskovat Jukka Pitkänen ja Stepan Tirkkonen.

20

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Bisnes

Maakunnallinen ja kansallinen yhteistyö on kaikkien pohjoissavolaisten etu.

M

onipuolisen ja elinvoimaisen yrityskentän muodostumiseen tarvitaan paitsi aikaa, myös määrätietoisia toimia. Kuopion teollisuuskaupungista on muotoutunut aikojen saatossa monipuolinen liikeympäristö monenlaisille yrityksille.

– Perusfilosofiamme on aina ollut, että jokainen yritys ja työpaikka on yhtä tärkeä, joten olemme pyrkineet luomaan kaikille hyvät toimintaedellytykset.

Lisäksi kaupunki panostaa vahvasti ihmisten hyvinvointiin puhtaan luonnon, saavutettavuuden ja palveluiden avulla, mikä takaa ihmisten ja sitä kautta työntekijöiden viihtyvyyden Kuopiossa, kertoo kaupungin elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen.

Jatkossa Living Lab -palvelukokonaisuus löytyy Business Centerin alta. Keskus kokoaa Savilahden palvelut yhteen tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiopalveluiden osalta. Saman katon alta löytyy runsaasti yhteistyötä tekeviä itsenäisiä toimijoita, kuten kaupungin yritysneuvojat sekä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston edustajia. Lisäksi se palvelee koko maakunnan alueella, sillä toiminnassa mukana ovat myös Varkauden ja Iisalmen kaupungit.

– Teemme maakunnan alueella paljon yhteistyötä, josta hyvänä esimerkkinä on myös vastakäynnistynyt Invest & Expand in Pohjois-Savo -hanke, Pitkänen kertoo.

KAUPUNGISSA MYÖS painotetaan paljon yritysten, toimialojen sekä tutkimuksen ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä. Uusimpana laajana kehitystyönä on käynnistetty valtion ja yliopistokaupunkien väliset ekosysteemineuvottelut. Kuopion painopistealoina ovat terveys- ja hyvinvointi sekä vesiosaaminen.

– Terveys- ja hyvinvointiteknologia sekä lääkekehitys on maailman nopeimmin kasvava ala, ja meillä on näiden toimialojen kärkiosaamista. Vesiosaamisen puolella meillä on myös vahvaa perus- ja soveltavaa tutkimusta, jolla voi olla suuri merkitys esimerkiksi tulevaisuuden teollisissa biotuoteinvestoinneissa, mainitsee Pitkänen.

Ekosysteemineuvotteluissa on mukana useita suomalaisia yliopistokaupunkeja, joten ekosysteemien myötä osaaminen pääsee liikkumaan myös yliopistojen, tutkijoiden ja yritysten välillä. Valmistelutöissä on mukana laaja verkosto, sillä vaikka vetovastuu on kaupungeilla, Kuopion osalta taustalla ovat myös muun muassa Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus sekä VTT. Pitkänen kertoo, että valmistelussa olevat ekosysteemisopimukset rakennetaan vauhdittamaan Savilahden innovaatiotoimintaa.

– Tavoitteena on siten tehostaa yliopistojen yhteydessä olevaa innovaatiotoimintaa, verkostoitua muiden kanssa sekä ponnistaa yhteistyön voimalla Suomesta globaaleille markkinoille ja sitä kautta synnyttää uutta yritystoimintaa, kertoo Pitkänen.

KUOPION KAUPUNKI on hankkeen päätoteuttaja.

Kahden ja puolen vuoden työn on tarkoitus kehittää jo toiminnassa olevaa Kuopion invest in -mallia sekä laajentaa tämä lähikuntiin. Yhteistyössä tavoitellaan maakunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämistä päämääränä houkutella alueelle uusia kansallisia ja kansainvälisiä investointeja.

– On hienoa nähdä, että seudulla halutaan vetää yhtä köyttä investointien houkuttelemiseksi, sanoo hankkeen projektipäällikkö Stepan Tirkkonen.

Tirkkosen mukaan heillä on palava halu lähteä rakentamaan uudenlaista Pohjois-Savon elinkeinomarkkinointia sekä kehittää alueelle sijoittuville yrityksille paremmat sijoittumispalvelut.

– Toinen keskeinen maakunnan yhteishenkeä nostava asia on viime kesänä käynnistynyt pääomasijoitusrahasto. On hienoa, että samaan rahastoon on saatu kerättyä julkista ja yksityistä rahaa 10 miljoonan euron edestä, iloitsee Pitkänen.

North Savo Startup Fund -rahaston sijoitusstrategiana on panostaa 15–20 kohdeyhtiöön maakunnan kärkialoilta, jotka kattavat suuren määrän yrityksiä.

Sijoitukset tehdään ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointi-, cleantech-, ICT-, energia- ja teknologiateollisuuden kasvuyrityksiin. Rahastoon ovat panostaneet Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupungit, ELY-keskus sekä yksityiset ammattimaiset sijoittajat.

PITKÄSEN MUKAAN tavoitteena on myös rakentaa Kuopiosta Euroopan kiinnostavin tutkimus-, kehitys ja innovaatioympäristö valituilla painopistealoilla. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös tuotteistetut Living Lab -palvelukokoisuudet.

– Living Lab -palvelut auttavat yrityksiä testaamaan innovaatioita aidoissa toimintaympäristöissä, minkä perusteella kehitystyöhön saadaan arvokasta palautetta. Konsepti on ainutlaatuinen, kertoo Pitkänen.

POHJOIS-SAVON

PÄÄOMASIJOITUSRAHASTON

tarkoitus on hyödyttää pitkällä tähtäyksellä koko maakuntaa. Rahaston tavoitteita ovat muun muassa kohdeyritysten arvonnousun kautta saatava tuotto, talousalueen elinvoimaisuuden lisääminen sekä uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen. Yhteistyön voimalla niin Kuopio kuin koko maakunta kasvaa ja menestyy.

»

BUSINESS KUOPIO Kuopion kaupungin yrityspalvelu ja Invest & Grow in Kuopio Region Valtuustotalo Suokatu 42 D, 3 krs., Kuopio www.businesskuopio.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

21

kumppani

Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen

Savilahti – jatkuvasti kehittyvä kaupunginosa Hankejohtaja Antti Niskanen

TEKSTI OODIA/EMILIA JORMAKKA KUVAT ARKKITEHTITOIMISTO AJAK, KUOPION KAUPUNKI

Savilahti yhdistää upeaan järvimaisemaan luonnonläheisen asumisen, innovatiivisen ja yhteisöllisen työskentelyn, modernit oppimisympäristöt sekä monipuolisen vapaa-ajan.

S

avilahti on valtakunnallisesti yksi monipuolisimpia kaupunkikehityshankkeita ja selkeästi Kuopion tämänhetkinen kärkihanke.

Kaupunginosan kehitykseen on investoitu tähän mennessä jo 400 miljoonaa euroa, ja erilaisten kehityshankkeiden kautta projekti on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla.

– Alueella tullaan tekemään uutta eikä tyytymään tavanomaiseen. Ei riitä, että kopioidaan muualta. Tavoitteena on rakentaa Savilahteen Euroopan kiinnostavin oppimisja innovaatioympäristö, toteaa kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

Projektissa edetään harppauksin kohti yhteistä maalia. Kokonaisuuden viimeisen alueen Savisaaren rakennustyöt aloitetaan 2030-luvun taitteessa. Tällä hetkellä työn alla ovat Savilahdentien ja Vanhan varikon katu- ja talonrakentaminen.

– Vanhan varikon alueluovutuskilpailun kautta alueesta pyritään saamaan irti kaik-

22

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

ki sellainenkin potentiaali, mitä ei ole vielä osattu edes ajatella, hankejohtaja Antti Niskanen visioi.

SAVILAHTEA ON lähdetty visioimaan katse

tulevaisuudessa. Kestävän kehityksen ja resurssiviisauden periaatteita on otettu käyttöön energia-, jäte- ja liikkumisratkaisuissa hyödyntämällä esimerkiksi Kallaveden energiaa rakennusten jäähdytyksessä. Alueen suunnittelussa kantavana teemana on valo ja sen hyödyntäminen viihtyisämpien asuinja työpaikkojen sekä inspiroivan ympäristön luomisessa. Teknisten ratkaisujen osalta projektissa on keskitytty muun muassa ICT:n, datankäsittelyn ja digitalisaation luomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

– Alueelle kehitetään edistyksellisiä ja toimivia ratkaisuja edistämään arjen sujuvuutta ja liiketoiminnan kehittymistä. Käytännön esimerkkinä sovelluksista on reaaliaikainen liikenteen- ja pysäköinninohjaus, Niskanen avaa.

Yhdessä tekeminen sekä kestävät arvot ovat aivan projektin ytimessä. Savilahti on koko seutukunnan yhteinen hanke, ja kaikilla mukana olevilla on sama tahtotila kehittää alueesta ainutlaatuinen, toimiva ja vetovoimainen.

Savilahden laajaan ja monipuoliseen osaamiskeskittymään kuuluu jo nyt yli 200 yritystä, tutkimuslaitoksia, kolmen koulutusasteen kampus, maailmanluokan vesiturvallisuuskeskittymä sekä yliopistollinen keskussairaala. Vuonna 2030 Savilahdessa tulee työskentelemään yli 15 000 osaajaa ja saman verran tulee olemaan myös opiskelijoita.

– Tieteen ja oppilaitosmaailman risteyspaikassa ollaan ympäristössä, jossa innovaatiot ja tutkimustulokset muuttuvat yritysinnovaatioiksi, Pirhonen kiteyttää.

»

KUOPION KAUPUNKI, SAVILAHTI-PROJEKTI www.savilahti.com @savilahtikuopio

Bisnes

kumppani

Kuopion Männistön vanhan koulun viereen rakentuu uusi päiväkoti, jonka suunnittelussa Emilia Rönkkö on ollut mukana.

Datalähtöisen suunnittelutyön edelläkävijä TEKSTI JA KUVA OODIA/SIRPA KORHONEN

Kuntien palveluverkkosuunnittelu tehostuu reaaliaikaisen tietopohjan avulla.

V

anhan sanonnan mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Se pitää paikkaansa edelleen, ja ennakoivan analytiikan ansiosta myös palveluverkkojen, esimerkiksi kouluverkon, toimintaa voidaan tehostaa. Hyvä esimerkki tästä on kuntien palveluverkkosuunnittelu ja aidon tarpeen pohjalta kehitetty digitaalinen ratkaisu.

Toimitila- ja palveluverkkojen suunnittelusovellus CapaCity on kehitetty strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Lähtökohtana kehitystyössä on ollut aito tarve ja halu päästä eroon manuaalisesta ja hitaasta kerta toisensa jälkeen tehtävästä tiedonkeruutyöstä. ‒ Muun muassa väestön ikääntymisen ja kaupungistumisen myötä palveluiden järjestäminen täytyy tehdä älykkäämmin, jatkuvaan kapasiteetin optimointiin perustuvaksi ja fyysisten rakenteiden kustannusten minimoimiseksi, kuvailee Locia Solutions Oy:n Emilia Rönkkö. ‒ Laitetaan data töihin, niin ihmisillä vapautuu resursseja tiedon hyödyntämisen puo-

lelle. Tämä digitaalinen työkalu käytännössä korvaa erillisten staattisten projektiluontoisten selvitysten tekemisen, sanoo Rönkkö.

Rönkkö luettelee pitkän listan palvelun hyödyistä; suunnittelua voidaan tehdä kollektiivisesti, se demokratisoi työtä, mahdollistaa valmistelun läpinäkyvyyden ja työtä tehostamalla ja optimoimalla palvelupisteiden kokoa ja sijaintia se tuo säästöjä, sekä pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi kerran kerätty data jää uudelleen käytettäväksi. ‒ Visioimme kehittävämme tulevaisuudessa palveluverkon ”digitaalisen kaksosen” joka mahdollistaa toisaalta reaaliaikaisen tilannekuvan ja toisaalta optimaalisten tulevaisuuden ratkaisujen simuloinnin, kertoo Rönkkö. ‒ Me tuomme tiedon jatkuvasti ajan tasalla olevaan näkymään, joka on käyttäjän itsensä nähtävillä 24/7. Työkalun avulla päästään pois kalliista väliaikaisratkaisuista, kohti ennakoivaa toimintaa, jossa voidaan katsoa ratkaisujen vaikutusta 10‒15 vuoden päähän, jatkaa Rönkkö.

Vaikka palvelu on kehitetty lähtökohtai-

sesti palvelemaan kuntia, on se skaalattavissa myös laajemman alueen palveluverkkosuunnitteluun. ‒ Yhtenä kohteena meillä on maakuntatasoinen palveluverkkosuunnittelu sotelle ja pelastustoimelle. Ratkaisun laajentaminen maakuntamittakaavaan ja pilottitoteutus jonkun maakunnan kanssa on seuraava tavoitteemme, kertoo Rönkkö.

PALVELUN LUOJA on alkuvuonna 2019 perustettu Locia Solutions Oy, jonka tiimissä kehitystä tehdään monialaisesti. Kehitystyössä mukana on myös joensuulainen teknologiafirma Nolwenture Oy, sekä strategisena kumppanina Trellum Consulting Oy. ‒ Meillä on vuosien kokemus eri toimialoista, muun muassa kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistöjen arvon määrityksestä. Vahva substanssiosaaminen kiteytyy meidän yhtiössä, Rönkkö hehkuttaa.

»

LOCIA SOLUTIONS OY Puh. 044 976 3620 emilia@locia.fi www.locia.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

23

kumppani

Konsultoinnin osa-alueet:

Tuet mahdollistivat yrityksen selviämisen poikkeustilasta ja sen jälkeisestä ajasta, kertoo Tasse Laukkarinen.

• Kasvu ja uudistaminen • Tuottavuus ja talous • Markkinointi ja asiakkuudet • Johtaminen ja henkilöstö • Innovaatioiden kaupallistaminen

Puhtia liiketoiminnan kehittämiseen TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA MIIKKA HEINONEN

Yrityksen kehittämiseen on tarjolla runsaasti ulkopuolista konsultointiapua.

Y

rityksillä on visio, tahtotila ja roppakaupalla ideoita toiminnan kehittämiseen. Sen sijaan niiden saaminen konkreettisiksi palveluiksi ja tuotteiksi voi tarvita ulkopuolista asiantuntija-apua. Tähän haasteeseen törmäsi myös kuopiolais-helsinkiläinen Scanzon Group Finland Oy miettiessään kuinka selvitä poikkeustilasta ja pohtiessaan yritykselle uutta tuotetta.

– Meillä oli idea ja tunne, että tämä on hyvä innovaatio. Materiaalia oli jo paljon olemassa, mutta aikaa ja osaamista tuotteistamiseen ei ollut riittävästi, kertoo toimitusjohtaja Tasse Laukkarinen. Yritys on vuonna 2016 perustettu hotelli- ja ravintola-alan verkkotukku, jolla on tuhansia asiakkaita Hangosta Nuorgamiin.

KORONAPANDEMIAN ISKIESSÄ alaan yritys haki ELY-keskukselta häiriötilanneavustusta, mikä mahdollisti ydinliiketoiminnan pyörimisen myös poikkeusaikana. Yrityksen oli myös löydettävä uusia liiketoimintoja turvatakseen toiminnan pandemian aikana ja erityisesti sen jälkeen.

– Haimme myös ELY:n konsultointiavus-

24

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

tusta. Aluksi tehdään selvitys kehittämistarpeesta, jonka perusteella hakemus tehdään.

Sitten yritykselle etsitään parhaiten soveltuva konsultti. Me saimme työskennellä kuopiolaisen Talentreen ammattilaisten kanssa, kertoo Laukkarinen.

Konsultointipäiviä myönnetään yrityksen tarpeen mukaan yleensä kahdesta viiteen.

Laukkarinen on hyödyntänyt nyt kahdesti viiden päivän konsultoinnin. Hänen mukaansa projekti suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että sovitussa ajassa päästään haluttuihin tavoitteisiin. Konsultointi toimi hyvänä jatkona häiriöavustuksen myötä aloitetulle kehittämistyölle. Työn alla on täysin uusi liikeidea ja palvelu, jota tarjotaan sekä jo olemassa oleville että uusille asiakkaille.

– Kiitos konsultoinnin – projektia on johdettu ja viety läpi koronasta huolimatta.

Saimme idean ympärille lihaksia ja olemme nyt prototyyppivaiheessa. Tuote tulee markkinoille vuonna 2021, iloitsee Laukkarinen.

mintaa. Pääsääntöisesti palvelu on tarkoitettu jo toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille, mutta innovaatioiden kaupallistamisen konsultointia voidaan myöntää myös toimintansa alkuvaiheessa oleville yrityksille. Konsultointipalvelut on jaettu viiteen liiketoiminnan kehittämisen osa-alueeseen.

– Kokenut liikkeenjohdon konsultti voi auttaa strategian määrittelyssä, liiketoiminnan hiomisessa, markkinoinnin, talouden tai johtamisen kehittämisessä tai kansainvälistymisessä, listaa Vitikainen.

Palvelu sopii myös yksityisille elinkeinonharjoittajille, eikä toimialarajoituksia ole. Sen sijaan operatiiviseen toimintaan, kuten verkkokaupan tai markkinointimateriaalien rakentamiseen, konsultointia ei myönnetä.

– Palvelu on suurimmaksi osaksi meidän rahoittamaamme, ja yritykset maksavat vain omavastuuosuuden. Näin tuemme yritysten suunnitelmallista liiketoiminnan kehittämistä, summaa Vitikainen.

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN yritys-

»

palvelupäällikkö Jari Vitikainen kertoo, että yritykset voivat hyödyntää konsultointipalveluita monipuolisesti kehittäessään liiketoi-

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jari Vitikainen, puh. 029 502 6644 jari.vitikainen@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/web/ yritystenkehittamispalvelut

Bisnes

kumppani

EY:n palvelut:

Tilintarkastaja on yrityksen tuki ja turva talousasioissa, kertoo Ville Mulari.

• Strategia- ja yritysjärjestelypalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Tilintarkastus • Liikkeenjohdon konsultointi

Intohimona numerot TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Tilintarkastajan työ on sujuva kombo numeroiden kanssa pyörimistä ja ihmisläheistä tekemistä.

T

ilintarkastajan vuosi alkaa heinäkuusta, kertoo avustavana tilintarkastajana toimiva Ville Mulari. Tilikauden tarkastaminen aloitetaan jo syksyllä, jolloin katsotaan, ovatko yrityksen prosessit kunnossa. Loppuvuoteen siirryttäessä aletaan valmistautua tilinpäätösvaiheeseen ja varmistetaan, ovatko asiakkaalla vielä kysymyksiä tai selvitettäviä asioita mielen päällä.

– Usein yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, joten tilintarkastajien kiireisin kausi on alkuvuodesta, jolloin edellisen vuoden tilinpäätöksiä tehdään ja tarkastetaan, kertoo Mulari. Hän toimii senior associatena tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö EY:ssä.

– Vastuullani on tarkastuksen eteneminen: suunnittelen tarkastukset, avustan nuorempia tarkastajia sekä huolehdin kommunikoinnista tiimin ja asiakkaan välillä.

Asiakkaita on paljon eri toimialoilta, joten työpäivien sisältö vaihtelee paljon, Mulari havainnollistaa.

Tilintarkastustehtäviin Mulari päätyi kauppatieteen opintojen kautta. Aluksi Mu-

laria kiinnosti pankkisektori, sillä tilintarkastus tuntui lähinnä kyttäämiseltä. Innostus tilintarkastukseen syntyi, kun EY järjesti opiskelijoille yritysvierailun, johon myös Mulari osallistui.

– Pääsin mukaan trainee-ohjelmaan joulukuussa 2017. Sitä kautta sain tutustua alaan ja itselleni vakituisen työpaikan. Nyt kolmen vuoden aikana olen tykännyt työstä tosi paljon. Joka päivä saa haastaa itseään ja oppia uutta, Mulari kertoo.

SUURIN OIVALLUS Mularille oli, että tilintarkastaja ei olekaan kyttääjä, vaan yrityksen tuki ja turva talouteen liittyvissä asioissa. Tilintarkastus tuo sekä uskottavuutta että luottamusta ja auttaa yritystä toimimaan monimutkaisessa maailmassa. Yhtiön kansainvälinen aspekti ilahdutti myös, sillä EY toimii yli 150 maassa. Tällöin tytäryhtiöiden tilintarkastuksia voi koordinoida tuttu suomalainen tilintarkastaja, vaikka työn toteuttaakin toisessa maassa toimiva EY:n tilintarkastaja.

– Parasta on, että saan olla ihmisten kans-

sa tekemisissä. Jokainen asiakas on omanlaisensa ja jokainen tilikausi on erilainen.

Liiketoiminnan kehittyessä saamme aina uusia pähkinöitä purtavaksi, Mulari kertoo.

Mulari pohtii, että hyvällä tilintarkastajalla on paljon omaa tietotaitoa, mutta myös taito hankkia lisätietoa. Myös hyvä organisointi- ja paineensietokyky ovat valttia, kun useamman asiakkaan projektit menevät päällekkäin ja aikataulut ovat varsin tiukkoja.

– Tavoitteenani on suorittaa seuraavan kolmen vuoden aikana KHT-tutkinto.

Myös yhtiö kannustaa tähän järjestämällä omia koulutuksia ja antamalla lukuvapaata, kiittelee Mulari.

– KHT-tutkinto tarjoaa lisää mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Silloin voin itse allekirjoittaa yritysten tilintarkastuskertomuksia, virnistää Mulari.

»

EY Puijonkatu 29, Kuopio Puh. 0207 280 190 www.ey.com Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

25

kumppani

Toimitusjohtaja Olli Tiainen listaa työperäisen maahanmuuton yhdeksi PohjoisSavon elinvoimaisuuden takeeksi.

Elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari pitää kuntien yhteistyötä edellytyksenä elinvoimaisuudelle.

Hyvinvointia yhdessä tekemällä TEKSTI OODIA/TOPIAS TÖLLI KUVAT SAWOGROW

Ennakoiva elinvoimatyö yhdessä tekemällä tuo Pohjois-Savoon osaavaa työvoimaa ja pitää kuntien palvelut kunnossa.

O

saavan työvoiman turvaaminen on keskeinen tavoite Pohjois-Savon kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kehitysyhtiö SavoGrow on tarttunut haasteeseen määrätietoisesti ennakoivan elinvoimatyön avulla.

– Elinvoiman ytimessä ovat kunta, kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt. Kaikkien näiden neljän pitää pelata samaan pussiin, kertoo yhtiön elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari.

Kauvosaaren mukaan olennaista elinvoimatyössä on tiivistää kuntien yhteistyötä ja houkutella alueelle uusia asukkaita sekä pitää huolta nykyisistä asukkaista ja kunnan peruspalveluista.

– Mietimme ihan konkreettisesti, miten uusi asukas otetaan vastaan, miten häntä muistetaan ja miten hänet kiinnitetään näihin meidän yhteisöihimme, Kauvosaari summaa.

– Pöllytämme maaperää ja haastamme päättäjiä ajattelemaan toisin löytääksemme uusia tapoja tuottaa kuntien palveluita yhdessä turvataksemme hyvän palvelutason tulevaisuudessakin, Kauvosaari kertoo.

Tulevaan katsominen on tärkeää veto- ja pitovoimaisen Pohjois-Savon rakentamises26

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

sa. Kauvosaari sanoo ennakoinnin elinvoimatyössä tarkoittavan muun muassa ilmiöiden tunnistamista.

– Esimerkiksi monipaikkaisuuden uskotaan satavan maaseutupaikkakuntien laariin. Koronakeväänä moni kokeili etätyötä vapaa-ajan asunnolta käsin ja haluaakin nyt pidentää mahdollisuutta tällaiseen. Tämä meidän pitää hyödyntää tarjoamalla kunnista etätyötiloja ja joustavuutta vapaa-ajan asuntojen muuttamiseksi kokoaikaisiksi, sanoo Kauvosaari.

ELINVOIMATYÖSSÄ ALUEEN yritykset

ovat avainasemassa. SavoGrowin toimitusjohtaja Olli Tiainen kertoo työperäisessä maahanmuutossa onnistumisen olevan tässä ratkaisevassa roolissa. Esimerkiksi alueen marjatiloilla työskentelee kesäisin noin 3 000 kausityöntekijää, joista osa haluaisi jäädä Suomeen töihin pidemmäksikin aikaa.

– Alamme jo talven aikana kontaktoida tänne kesäksi tulevia. Selvitämme tulijoiden osaamista ja millaiseen työhön he olisivat halukkaita. Samanaikaisesti etsimme henkilön osaamista parhaiten vastaavan työpaikan alueeltamme, Tiainen luettelee.

Työperäinen maahanmuutto ja etätyö ovat näin osa ratkaisuja, joilla Pohjois-Savon kuntien elinvoimaisuus taataan tulevaisuudessa.

Kauvosaari alleviivaa yhteistyön merkitystä elinvoimaisen Pohjois-Savon ylläpitämiseksi.

– Se omaan napaan tuijottelu on nyt syytä haudata. Yksin ei kellään ole resursseja toimia, mutta yhdessä tekemällä paukkuja on tarpeeksi. Elinvoimatyöllä pidämme lippua korkealla alueen puolesta, Kauvosaari toteaa iloisesti.

»

KEHITYSYHTIÖ SAVOGROW OY Jalkalantie 6, Suonenjoki Puh. 0207 464 600 www.savogrow.fi

SavoGrow ja ”Savon Villi Länsi” SavoGrow on kuntien omistama kehitysyhtiö Pohjois-Savossa. Sen omistavat Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto. Yhtiö toimii tällä ”Savon Villiksi Länneksi” nimetyllä alueella tarjoten yrityskehitys- ja aluekehityspalveluita.

Toimitusjohtaja Olli Tiaisen mukaan työvoiman saamiseksi tehdään alueellisen työn lisäksi myös maakunnallista yhteistyötä. EU-osarahoitteisessa Future Savo -hankkeessa ovat mukana Kuopion ja Iisalmen kaupungit, SavoGrow ja Navitas Kehitys.

Maakunta

kumppani

Jarmo Pirhonen ja Kirsi Soininen näkevät kaupungin tulevaisuuden valoisana.

Kokoaan suurempi TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Kuopio on kaupunki, jossa on hyvä henkinen ja fyysinen saavutettavuus.

K

uopion kaupunki nousi tänä syksynä Suomen 8. suurimmaksi kaupungiksi. Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen on mielissään, että haastavista ajoista huolimatta väkiluku jatkaa kasvamistaan, kaupungin rakentaminen on edelleen vilkasta ja tulevaisuutta rakennetaan laadukkaissa oppilaitoksissa sekä Savilahden innovaatiokeskittymässä.

– Tärkein menestystekijä ovat kuitenkin ihmiset. Täällä on osaamista, yrittäjyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. 120 000 asukkaan kaupunki on vain luku, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaksi aikuista voi löytää opiskelu- tai työpaikan ja vielä vaihtaa sitä vaihtamatta asuinpaikkaa, iloitsee Pirhonen. Ja Kuopiossa voi asua tasokkaasti myös maaseutumaisemissa, Pirhonen lisää.

Markkinointijohtaja Kirsi Soininen on samaa mieltä. Mielikuvatutkimuksissa Kuopio sijoittuu vuodesta toiseen sijalle viisi tai ylemmäs. Ihmiset siis mieltävät kaupungin imagon kokoluokkaa korkeammalle.

– Vieraanvaraisen hengen ansiosta kau-

pungin ilmapiiri on täysin omanlaisensa.

Kuka tänne tuleekaan, löytää yhteisönsä toimia, sillä myös yritysten välinen yhteistyö toimii hyvin. Se on henkistä saavutettavuutta, kertoo Soininen.

ninkielinen julkaisu, jota voinee ajatella kaupungin käyntikorttina.

– Toimitamme sitä automaattisesti keskeisille sidosryhmillemme, minkä lisäksi jokainen voi ottaa lehden käyttöönsä esitellessään Kuopiota.

SOININEN KUVAA Kuopiota myös idän ja

lännen välissä sijaitsevaksi keskuskaupungiksi, jonka vaikutuspiirissä on yhteensä jopa miljoona ihmistä. Kaupunkiin pääsee edelleen lentäen sekä jatkossa entistä parempaa Viitostietä ja Itärataa pitkin.

– Meillä on yksi tiheimmin rakennetuista kaupunkikeskustoista. Kompaktissa kaupungissa aikaa jää elämiseen. Täällä voi liikkua kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ehdoilla. Ja onhan meillä Pohjoismaiden ensimmäiset sähköavusteiset kaupunkipyörät, muistuttaa Pirhonen.

Pirhonen ja Soininen kannustavat kaikkia pitämään ääntä kaikista alueen hyvistä asioista. Työkaluiksi tähän on luotu Kuopio Highlights -verkkosivusto ja Kuopio

by Nature -lehti. Verkkosivustolta löytyy kootusti uusinta tietoa Kuopion kärkihankkeista ja muista keskeisistä asioista.

Lehti puolestaan on vuosittainen englan-

PIRHONEN KERTOO myös, että kaupungin päätöksiä tehdään hyvässä yhteistyössä. Vaikka joskus ajatuksia vaihdettaisiin jämäkästikin, ei erimielisyyksiin jäädä vellomaan, vaan päättäjät ja virkajohto kehittävät aluetta yksissä tuumin hyvän elämän pääkaupungiksi.

– On mahtavaa, miten kaupunki elää monista vetovoimatekijöistä. Olemme yliopistokaupunki, joka investoi ja kehittää.

Meillä on vapaa-ajalle kulttuurin ja aktiviteettien kirjo sekä hyvä yhdessä tekemisen henki. Nämä kaikki yhteensä luovat kiinnostavan kokonaisuuden, Soininen summaa.

»

KUOPION KAUPUNKI Tulliportinkatu 31, Kuopio Puh. 017 182 111 www.kuopio.fi www.kuopiohighlights.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

27

kumppani

Elinkeinoasiamies Antti Tulila

Kunnanjohtaja Matti Raatikainen

Luontoa ja virtaa Leppävirralla TEKSTI OODIA/SIRPA KORHONEN KUVAT LEPPÄVIRRAN KUNTA

Vahva teollisuus ja vihreät arvot tuovat vetovoimaa Leppävirralle.

H

iilijalanjälki on mittari, jota arvotetaan sekä yritysten, että kuntien toiminnassa. Leppävirta on yksi Suomen hiilijalanjälkensä hyvittävistä kunnista, ja hyvitystä jää jopa muiden tarpeisiin.

– Leppävirta on vihreä ja edistyksellinen kunta, hehkuttaa elinkeinoasiamies Antti Tulila.

TULILA NOSTAA esiin erityisesti kunnan hyvän tonttitarjonnan, josta löytyy runsaasti vaihtoehtoja myös järvinäköalalla. Viitostien ja Saimaan syväväylän varrella sijaitseva Leppävirta onkin tunnettu erityisesti vesistöistään. Kunnassa yhdistyvät sekä maaseudun että kaupungin edut.

Monipuolinen yrityskanta ja sitä kautta työpaikkatarjonta ovat kunnan vetovoimatekijöitä. Erityisesti teknologia- ja metalliteollisuus kukoistaa vahvana.

28

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

– Meillä toimivat muun muassa pohjoismaisittain ja globaalistikin ajatellen johtavat geolämpötoimijat, Gebwell ja Högfors GST. Lisäksi meillä on elinkaarimallilla toimivia rakentajia, kuten Parmaco, kertoo Tulila.

Leppävirralta löytyy myös ItäSuomen suurin ja modernein jätteenpolttolaitos sekä tuulipuisto. Menossa on Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n hallinnoima Biokaasulla liikkeelle -hanke.

Melkein 10 tuhannen asukkaan kunnan asukasmäärä lähes tuplaantuu kesäkaudella, sillä runsasjärvinen kunta houkuttelee pitäjään kesämökkeilijöitä. Myös Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kuntalaiset ja kesäasukkaat ovat tyytyväisiä.

– Tilastokeskus teki tutkimuksen kuntalaisten ja kesäasukkaiden tyytyväisyydestä. Molemmissa oltiin yli verrokkikuntien, Tulila hehkuttaa.

LEPPÄVIRRAN KUNNANJOHTAJA

Matti Raatikainen korostaa kunnan ainutlaatuisen luonnon ja laajojen vesialueiden kauneutta.

– Meiltä löytyy yksi Pohjois-Savon seitsemästä ihmeestä, Orinoro, joka on ainutlaatuinen paikka. Sinne on tehty pitkospuita ja tulipaikkoja. Jos haluaa aktiivisempaa ohjelmaa, niin keskustassa on Vesileppis, jonka ympäristö tarjoaa kompaktilla alueella monipuoliset liikkumismahdollisuudet.

– Leppävirta on pirteä ja kehityshaluinen ja -hakuinen kunta. Lisäksi sijainti tarjoaa hyviä asumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia, kunnanjohtaja ynnää.

»

LEPPÄVIRRAN KUNTA Savonkatu 39, PL 4, Leppävirta Puh. 017 570 911 kunta@leppavirta.fi www.leppavirta.fi

Maakunta

kumppani

Elämyksiä vuoden ympäri

Jokaiselle jotain

TEKSTI RAUTAVAARAN KUNTA KUVAT JUSSI AHOKAS, AKSELI MURAJA

TEKSTI OODIA/MIRKA HAPPONEN KUVAT KAAVIN KUNTA

Rautavaara kuhisee elämyksellistä elämää kaikkina vuodenaikoina.

R

autavaaralla on totuttu ammentamaan luonnosta. Jylhät vaarat huikeine näköaloineen, marja- ja sienisatoa notkuvat metsät ja suot sekä puhtaat, kalaisat vedet ovat niitä tunnusmerkkejä, joista tämä Pohjois-Savon toiseksi pienin kunta tunnetaan.

Rautavaaralainen luonto on nostettu vahvasti esiin myös kunnan viestinnässä. Surkeiluun ei suostuta, vaan Rautavaara julistaa olevansa paras luonnostaan.

Tämä vuosi, kun ihmiset ovat erityisesti löytäneet luontoon, on näkynyt myös Rautavaaralla. Tiilikkajärven kansallispuistossa ja muissakin luontokohteissa on ollut vilkasta. Mainio marja- ja sienivuosi toi omat kävijänsä Rautavaaran metsiin. Kaikki eivät tyydy vain käymään, osa haluaa viettää Rautavaaralla myös vapaa-aikaansa tai muuttaa kokonaan luonnon keskelle.

– Kyllä se näkyy, että nyt halutaan väljyyttä ja puhdasta luontoa ympärille, kertoo kunnan elinvoimajohtaja Petri Ahonen.

»

RAUTAVAARAN KUNTA Koulutie 1, Rautavaara Puh. 040 860 8000 www.rautavaara.fi

– Tonttikysyntä on ollut vilkkaampaa kuin vuosiin, kauppoja on tehty rivakkaan tahtiin ja lisää omarantaisia tontteja on tulossa myyntiin kirkonkylän keskustan tuntumaan, hän jatkaa. Kattava valokuituverkko mahdollistaa etätyön tekemisen näppärästi vaikka mökiltä käsin.

TALVI tarjoaa Rautavaaralla omat ilonsa. Lappia muistuttavissa maisemissa lunta riittää, ja sen tietävät hiihdon harrastajat ja moottorikelkkailijat, jotka saapuvat kauempaakin viettämään aikaa harrastustensa parissa. Niin kesä- kuin talvimatkailuun on otettu kunnassa vahva kehittämisen ote. Palveluja ja aktiviteetteja kehitetään yhdessä paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Sen sijaan että tavoiteltaisi massaturismia, Rautavaaralla halutaan ammentaa aitoudesta ja tarjota kulkijalle ainutlaatuisia, paikalliseen elämänmenoon kytkeytyviä elämyksiä.

Koe perinteikästä kulttuuria ja lumoavaa luontoa Kaavin maisemissa.

K

oillis-Savossa sijaitsee vireä Kaavin kunta, joka tarjoilee elämyksiä varsinkin erämatkailusta kiinnostuneille.

Patikoijat ja pyöräilijät viihtyvät hyvin esimerkiksi tuhansien hehtaarien kokoisella Vaikon luontomatkailualueella. Vaikon vaelluspolut ja -alueet ovat pääpiirteittäin helppokulkuisia ja sopivat kaikenikäisille luontoretkeilijöille. Poluilta voi myös poiketa sieni- tai marja-apajille. Noin 50 kilometrin mittainen erämaavaikutteinen Vaikkojoki tarjoilee myös ainutlaatuisen vesiretkeilykohteen kalastamisen tai melomisen muodossa.

VEHKALAHDESSA PUOLESTAAN SIJAITSEE pohjoismaisittain ainutlaatui-

nen valimomuseo, jonka historia ylettyy 1881 vuodelle. Alun perin valimossa on valmistettu kelloja, kulkusia ja tiukuja. Myöhemmin tiloissa valmistettiin näiden lisäksi muun muassa kirkonkelloja. Museo palvelee asiakkaita tilauksesta.

» @rautavaarankunta

KUNTA ON MYÖS ainutlaatuinen ke-

sämatkailukohde. Alueen kesäteatterit tarjoilevat lauteillaan näytelmiä kulttuurinnälkäisille. Alueella toimivat Maarianvaaran kesäteatteri ja Luikonlahden kesäteatteri.

Entisajan eloon pääsee myös tutustumaan kotiseutumuseo Eloaitassa, joka sijaitsee kirkonkylällä. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi vanhan viljamakasiinin tilat tarjoavat erinomaiset puitteet kokousten tai erilaisten kulttuuririentojen pitoon.

Museo on avoinna kesäisin.

Aitoon kaskiperinteeseen pääsee tutustumaan Telkkämäessä. Noin hehtaarin kokoisella luonnonsuojelualueella on tärkeä tarkoitus vaalia perinteistä savolaista kaskikulttuurimaisemaa sekä suojella sen kasvija eläinlajeja. Vuosittain osa alueen metsistä kasketaan ja viljellään perinteisiä työmenetelmiä käyttäen.

KAAVIN KUNTA Rantatie 1, Kaavi kirjaamo@kaavi.fi www.kaavi.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

29

kumppani

Omalla tyylillä eteenpäin TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA IISALMI JA TIENOOT

Moderni matkailumarkkinointi tuo alueen valtteja monipuolisin keinoin ihmisten tietoisuuteen.

V

erkkokauppa on myös matkailualalle tärkeä käyntikortti ja näyteikkuna alueen mahdollisuuksista kertomiseen. Ylä-Savon alue on oma persoonallinen matkakohteensa, jossa on runsaasti elämänmakuisia elämyksiä. Marita Lähdesmäki Jokiniemen matkailusta naurahtaa, että jo murre, elämänmeno ja lupsakka asenne voi toisaalta tulevalle tuntua siltä, kuin ulkomailla kävisi.

– Olen alueen verkkokauppaprojektista kovasti innoissani. Livetilanteessa ihmisen vastaanottokyky on rajallinen, vaikka miten koittaisi suositella ristiin alueen muita palveluita. Verkkokaupan avulla matkailijat voivat jo etukäteen tutkia, missä voisi reissun aikana käydä, iloitsee Lähdesmäki.

IISALMI JA tienoot -matkailualueen toimijat ovat jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä, mutta nyt verkosto on iskenyt uuden vaihteen silmään. Kehitystyön konkreettisin hedelmä on alkuvuonna julkaistu brändikäsikirja ja ensi keväänä lanseerattava verkkokauppa. Lähdesmäki kokee, että

30

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

tuotettu materiaali auttaa alueen toimijoita omassa markkinoinnissaan ja viestin yhtenäistämisessä, jotta ääni kuuluu kauemmaksi. Samoilla linjoilla on Ruukin tuvan Henri Jauhiainen.

– Alueen valtti on ehdottomasti yritysten välillä toimiva yhteistyö. Omatkin silmät ovat avautuneet verkoston myötä siihen, miten monipuolinen kattaus alueella on erilaisia toimijoita, kuvailee Jauhiainen.

Verkosto kokoaa yhteen Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlahden, Sonkajärven sekä Vieremän matkailu-, kulttuuri- ja elämyspalvelut. Iisalmen kaupungin sekä Iisalmi ja tienoot -matkailumarkkinoinnin asiantuntija Jarmo Miettinen toivoo, että jo tehdyn pohjatyön avulla päästään myöhemmin tekemään kestävän kehityksen matkailupalveluiden tuotteistusta.

– Alueen kulttuurihistoria kuin myös erilaiset luonto- ja liikuntakohteet hellivät kävijää. Mielenkiintoiset tapahtumat, kuten Eukonkanto, Oluset, Runnirock ja eri teatteriesitykset, yhdistettyinä persoonallisiin mökkeihin, pieniin maaseutuhotelleihin sekä monipuolisiin ohjelmapalveluihin

luovat matkailijalle oivan kokonaisuuden, josta nauttia ja ammentaa, kertoo Miettinen.

MIETTINEN ON tyytyväinen jo tehtyyn kehitystyöhön ja yrittäjien aktiivisuuteen.

Brändikäsikirjan ja verkkokaupan toteuttamisen apuna on ollut markkinointitoimisto Hurry, jonka avulla alueen toimijat ovat ottaneet huiman digiloikan. Matkailupalveluihin myös resursoidaan lisää, sillä Ylä-Savon matkailutuotteet kestävälle kehityspolulle -hankkeen myötä alueelle palkataan vuodeksi täysin matkailun kehittämiseen omistautunut projektipäällikkö.

– Vahvistamme organisaatiomme toimintaa ja selvitämme tulevaisuuden kehittämisorganisaatiomallin, joka toimii vastuullisesti ja luotettavasti alueemme eri toimijoiden, vahvojen vientiyritysten, Pohjois-Savon maakunnallisen matkailun kehittämisorganisaation sekä Visit Finlandin yhteistyökumppanina, visioi Miettinen.

»

IISALMI JA TIENOOT Savonkatu 19, Iisalmi Puh. 040 830 2681, jarmo.miettinen@iisalmi.fi www.iisalmijatienoot.fi

Maakunta

kumppani

TEKSTI JA KUVAT VISIT JOROINEN

Joroinen muuttaa Pohjois-Savoon Kuntaliitos tuo Pohjois-Savoon tekemistä ja näkemistä.

P

Keitele panostaa vahvuuksiinsa

ohjois-Savoon 2021 siirtyvä Joroisten kunta tuo mukanaan hienostunutta kartanoperinnettä, josta ennen kaikkea vuosittain järjestettävien musiikkipäivien aikaan saamme nauttia.

Suomen ensimmäiset Teräsmiehet kruunattiin Joroisissa, ja liikunnalla on yhä tärkeä rooli, siitä kertovat lukuisat vaellus- ja pyöräilyreitit sekä hiihtoladut ainutlaatuisissa harjumaisemissa. Ulkoi-

»

lemaan kutsuvat myös Kartanogolfin useasti palkittu kenttä, kansainvälisen kilpatason frisbeegolfrata, kuntoportaat sekä hyppyrimäet.

Pyhän Georgios Voittajan kirkossa tutustumme ortodoksikulttuuriin ja läheisen tilan navetassa ihailemme taidetta. Kulttuuria, historiaa, liikuntaa ja vireää maataloutta Joroisista – ole hyvä, Pohjois-Savo.

VISIT JOROINEN www.visitjoroinen.fi

TEKSTI OODIA/SIRPA KORHONEN KUVA KEITELEEN KUNTA

Puussa on terve tulevaisuus.

K

eitele on vahvasti teollistunut maaseutupitäjä Nilakkajärven kainalossa. Pohjois-Savon liiton tekemän aluerakenneselvityksen mukaan maakunnassa on viisi kuntaa, jotka muodostavat niin kutsutun työssäkäyntialueen. Yksi näistä kunnista on Keitele, jonka työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia.

– Täällä on vahvaa teollisuutta ja tavoitteena on edistää puurakentamista. Tärkeää on, kuinka me hyödynnämme uusiutuvia luonnonvaroja monipuolisesti: ne tuovat elinvoimaa, toimintaa ja ovat samalla ilmastoteko, kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoo.

– Keiteleellä kehitetään kuntakeskustaa ja suunnitelmissa on puupolun rakentaminen. Puuta halutaan tuoda jo varhaiskasvatukseen, ja tarkoitus on tuoda esiin paikkakunnan vahvuuksia erilaisin keinoin.

»

PUUPOLKU on monitasoinen väy-

lä, jonka kautta jo lapset ja nuoret pääsevät lähelle luontoa.

Puupolku tarkoittaa kattavasti puun esiintuomista ja hyödyntämistä, sekä konkreettisen polun että puun elinkaareen liittyvien toimintojen avulla.

– Puupolku on myös vastaus ilmastokeskusteluun. Meillä on kovia kehittämissuunnitelmia, esimerkiksi puuhybridikerrostalo, jossa saman katon alla on vuokra- ja omistusasuntoja sekä toimistoja ja liiketiloja.

Rusanen korostaa, että vallitsevan koronatilanteen yli täytyy osata katsoa.

– Jos ainoastaan tässä koronassa velloisi, niin tulevaisuuden näkymä olisi synkkä. Meidän filosofiamme lähtee siitä, että elinvoimatyö ja kehittämistyö on parasta varautumista tulevaan, Rusanen lisää.

KEITELEEN KUNTA Laituritie 1, PL 14, Keitele puh. 017 273 100, keitele@keitele.fi www.keitele.fi

TEKSTI OODIA/SIRPA KORHONEN KUVA KIURUVEDEN KAUPUNKI

Kiuruvesi keskellä Suomea Ympärillä puhdas luonto.

K

iuruvedellä riittää tekemistä niin liikunnan kuin kulttuurin ystäville.

Kirjasto- ja kulttuuritalo on keskustan kruunu. Kesäisin Kiurujärven rantamaisemissa toimii kesäteatteri Eerola.

Lukuisat järvet ja metsäalueet tuovat rauhaa ja turvallisuutta. Paljakanvuoren luontopolku kulkee kalliolla, metsässä ja järven rannalla.

»

– Paljakan laella on muinaisjäännös, jossa on noin 40 uhrikuppia.

Vuoren länsirinteellä sijaitsee Pirunpesä: syvä onkalo, jonka arvellaan muodostuneen hiidenkirnujen lailla jääkauden aikana. Juuri kunnostetulta reitiltä löytyy myös kaksi nuotiopaikkaa, kertoo kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen.

KIURUVESI Harjukatu 2, PL 28, Kiuruvesi, Puh. 040 670 7097, kaupunginhallitus@kiuruvesi.fi www.kiuruvesi.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

31

kumppani

Kankaalan yritysalueelle on helppo rakentaa uutta.

Elokuvassa myös sotamies Duus perusti perheen Tuusniemelle.

Tuusniemi kutsuu TEKSTI JA KUVAT TUUSNIEMEN KUNTA

Tuusniemi tähtää menestykseen kuntamurroksessa rohkeasti rakkaudella.

P

iskuisessa reilun 2 500 asukkaan Tuusniemen kunnassa vapaa-ajan asuntoja on jo noin 1 350 kappaletta. Asukkaiden hyvinvointiin ja vapaa-ajan palveluihin panostetaan, mikä näkyy yhteisöllisyytenä ja erilaisina harrastusmahdollisuuksina.

Kuten Tuure Kilpeläinenkin vierailullaan ylisti kuntaa, retkeilymahdollisuudet ovat mahtavat Seinävuorella, Luostarivaelluksella ja Puistosataman melontareiteillä.

Luontomatkailupalveluja on tarjolla runsaasti majoituksesta ohjelmapalveluihin.

Kuntakeskus sijaitsee Pohjois-Savon maakuntajärven, Juojärven, rannalla. Toinen suuri vesistö Tuusniemellä on Suvasvesi, joka sijaitsee Tuusniemen, Leppävirran ja Kuopion alueilla. Suvasvesi on pala kulttuurihistoriallisesti arvokasta Heinäveden reittiä.

Puhtaat ja kirkasvetiset järvet tarjoavat hienot puitteet asumiseen sekä matkailu- ja kalastuselinkeinoille.

Tuusniemen vierasvenesatama valittiin Vuoksen vesistön vuoden 2018 vierasvenesatamaksi. Perusteluina valinnassa olivat

32

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

muun muassa paikan siisteys ja viihtyisyys, kauppojen ja palveluiden läheinen sijainti sekä matka- ja perheveneilyn edistäminen.

Toukokuusta syyskuuhun satama herää elämään.

JA MIKÄPÄ Tuusniemellä olisi asua. Tarjolla on runsaasti edullisia upeita rantatontteja tai rannan läheisyydessä sijaitsevia tontteja.

Uusia rantatontteja on parhaillaan kaavoituksessa vain 50 kilometrin päässä Kuopiosta.

Tuusniemellä kiertää perimätietona tarina sotamies Duusista, joka asettui asumaan Juojärvessä sijaitsevaan niemeen. Niemi ristittiin Duusin mukaan Tuusniemeksi, mistä koko kylä sai myöhemmin nimensä.

Tuusniemen maisemissa kuvattiin kesällä 2020 elokuva Duusin tarinasta ja Tuusniemen synnystä. Elokuva sisältää romanttisia juonenkäänteitä, juonittelua ja kauniita naisia. Elokuvan ensi-ilta oli 14.11.2020 Tuusniemellä ja 20.11.2020 Kuopiossa.

KANKAALAN JA Sepäntien yritysalueella

on 12 hehtaaria uutta teollisuusaluetta aivan Valtatie 9:n varrella. Yritysalue on hyvin saavutettavissa, ja liikenneyhteydet soveltuvat myös raskaille HCT-tasoisille kuljetusajoneuvoille.

Teollisuusalueelle on laadittu puun- ja biojalostuksen konsepti, mitä toteuttamaan haetaan yrityksiä. Kunta pyrkii muodostamaan liiketoiminnoista toisiaan tukevan kokonaisuuden Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto kumppaneinaan. Tuusniemi sijaitseekin Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampusten keskipisteessä.

Tuusniemellä on paljon mikro- ja pienyrityksiä, joista suurin työllistäjä on vuonna 1978 perustettu perheyritys Paakkilan Konepaja.

»

TUUSNIEMEN KUNTA Lisätietoja: Timo Kiviluoma, puh. 044 720 9047, timo.kiviluoma@tuusniemi.fi tai Tuija Valta, puh. 044 7209 040, tuija.valta@tuusniemi.fi www.tuusniemi.fi @tuusniemenkunta

Maakunta

kumppani

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT SAMPO LUUKKAINEN

Varkaudessa on draivia Varkaudessa teollisuus uskoo ja investoi tulevaan.

V

arkaus tekee kaiken vähän päinvastoin. Kun muualla Suomessa koronakriisi laski vientiä, Varkauden teollisuus kasvatti sitä lähes neljä prosenttia.

Teollisuus myös investoi rohkeasti uusiin toimintoihin.

– Korona näkyi työttömyystilastoissakin muita kaupunkeja vähemmän. Hieraisimme silmiämme huomatessamme, että avoinna on 70 työpaikkaa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, sanoo toimitusjohtaja Jouko Laitinen Navitas Yrityspalveluista.

Kaupungin teollisuusyritykset toimivat pidemmässä syklissä, ja siksi kriisin vaikutus näkyy lievemmin. Kun globaalit yritykset satsaavat alueeseen, myös paikalliset pk-yritykset kehittyvät mukana.

– Edellisen viiden vuoden aikana kaupunkiin on investoitu yli 400 miljoonan euron edestä, Laitinen sa-

noo ja luettelee esimerkkejä: Stora Enson kartonki- ja viilupuu-, eli LVL-tuotantolinjat, Riikinvoima investoi 56 kunnan jätteet poistavaan laitokseen, AFT investoi palveluliiketoimintaa kehittävään ”Service Centeriin” ja Andritz Warkaus Works mahdollistaa uudenlaiset tuotantotekniikat uuden rakennettavan konepajan avulla.

– Lisäksi Sumitomo SHI FW Energia Oy toi vastikään esille, että he aikovat panostaa energian varastointiin. Varkaudesta käsin rakennetaan paljon tulevaisuuden ratkaisuja, sanoo Laitinen.

Laitisen mukaan kaupungin tulee jatkossakin panostaa siihen, että alueen yrityksille riittää osaajia. Puitteet ovat kunnossa, sillä kaupungissa on uusi Prisma, uusi SOTE-keskus ja Sakkyn kampus.

Muuttajia autetaan tarjoamalla kolmen kuukauden vuokravapaus Wartalon vuokrataloissa, kun tulijalla on työsopimus varkautelaisen organisaation kanssa.

– Sanomme usein, että olemme Pohjois-Savon urbaanein kaupunki, kun väestö asuu taajamassa 90-prosenttisesti. Lisäksi meillä on varmaan Suomen suurin insinöörien määrä suhteessa asukaslukuun, nauraa Laitinen.

»

NAVITAS YRITYSPALVELUT Wredenkatu 2, Varkaus Puh. 029 1708 800 www.navitas.fi

Kiinnostaako työllistymismahdollisuudet Ylä-Savossa?

RTTITYÖELÄMÄN KO KOULUTUKSET

L

TYÖ

N

INE

YM LIST UR

ASU

TUSPOLUT

KOULU

IT-O KEH SAAM I ITT ÄM SEN INE N LYHYTKOULUTUKSELLA TYÖHÖN

UN

NIT

TEL

U

YTYÄ! -hankkeen vinkeillä saat uutta buustia työnhakuun!

Olitpa lomautettu, työtön tai alanvaihtaja, olemme sinua varten.

HAKU N Ö Y T T KIRJA ASIA

/ytya ytya_insta YTYÄ Ylä-Savossa on työtä Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

33

Koti järven rannalla, keskellä Kaavin kirkonkylää tai Luikonlahdessa

REKRY KOULUTUKSELLA

RANTATONTIT ALK. 19 000 €

n. 1300–2000 m2 Rannan tuntumaan jo 8000 €:lla

Koti järven rannalla, keskellä kylää KAAVIN MELTTUSVIRTA ASUINTONTTIEN PINTA-ALAT likimäärin 1. 5040 m2 2. 5340 m2 3. 6200 m2 4. 5650 m2 5. 6130 m2 6. 5000 m2 7. 4250 m2

OSAAVIA TYÖNTEKIJÖITÄ YRITYKSELLESI!

Yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutus Edullinen tapa kouluttaa yritykselle valmiit osaajat Sopii kaikkiin rekrytointitarpeisiin

Koti järven rannalla, keskel MYYTY MYYTY

LISÄTIETOJA:

Ylitarkastaja Kirsti Paajanen

KYSY LIS

Ä Ä:

KAAVIN KUNTA | Ari Sopanen p. 0400 673 351 • Markus Hartikai

Puhelin: 029 502 6084 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

6 4

5

KYSY LIS

Ä Ä:

KAAVIN KUNTA | Ari Sopanen p. 0400 673 351

Kaavin kunta | Ari Sopanen p. 0400 673 351 Markus Hartikainen p. 044 753 0287 www.kaavi.fi • www.kiinteistot.kaavi.fi 34

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Teollisuus

Teollisuus lukuina

KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY LÄHTEET POHJOIS-SAVO.FI, FORESAVO.FI, TEKNOLOGIATEOLLISUUS.FI

Pohjois-Savon alueen energiateknologiaklusteri elää ja voi hyvin.

Merkittäviä kasvun kulmakiviä on muun muassa kone- ja metalliteollisuus.

+ 4,8 %

n. 1,5 mrd. €

751 milj. €

teollisuuden liikevaihdon kasvu

metalliteollisuuden liikevaihdon arvo viime

Energiateknologiaklusterin arvo Pohjois-

viime vuonna, mikä tarkoittaa 3 984 miljoonan euron kokonaisarvoa.

vuonna eli 11,4 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta

Savossa. + 6 % kasvua edellisvuoteen.

37 %

+ 5,6 %

10 500

koneteollisuuden osuus

metalliteollisuuden palkkasumman kasvu. Pitkän

teknologiateollisuuden työntekijää vuonna 2018

ajan kasvu on 3,1 %. Metalliteollisuuden palkkasumma 272 miljoonaa euroa on puolet koko alueen teollisuuden palkkasummasta.

alueella.

Pohjois-Savon viennistä. Osuus on yli kaksinkertainen koko maahan verrattuna.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

35

kumppani

Savonian koulutusvastuupäällikön Markku Huhtisen mukaan klusterin toiminta perustuu yritysten ja tutkimusyksiköiden yhteistyölle.

Haluamme saada klusterin myötä uusia ideoita omaan kehitystyöhömme, kertoo Andritz Oy:n paikallisjohtaja Marko Luokkanen.

ENERGIAKLUSTERISTA PONTTA KASVUUN TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVAT VALTA-KUVA, NAVITAS YRITYSPALVELUT OY

Pohjois-Savon merkittävin teollisuuden ala on kone- ja energiateollisuus, jota kehitetään monialaisesti sekä paikallisille että kansainvälisille markkinoille.

K

one- ja energiateollisuuden tueksi on Pohjois-Savossa perustettu laaja-alainen energiaklusteri, johon liittyvää kehitystyötä tehdään vuosina 2020–2021 Pohjois-Savon liiton ja yritysten rahoittamassa Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa.

Keskeisinä toimijoina ovat Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden energiatekniikan yksikkö, Itä-Suomen yliopiston pienhiukkas- ja aerosolilaboratorio, Navitas Kehitys Varkaudesta sekä noin 20 energia-alalla toimivaa yritystä. Myös uusien yritysten on mahdollista liittyä toimintaan mukaan. Pohjois-Savon Energiaklusteri tarjoaa yrityksille palveluita innovaatioprosessin eri vaiheisiin seuraavasti: Itä-Suomen yliopisto tekee monitasoista perustutkimusta, Savonia kehittää ja testaa ratkaisuja pilot-kokoluokassa ja Navitas Kehitys auttaa yrityksiä viemään tuotteita markkinoille.

– Eurooppalaiseen klusteriyhteistyöfoorumiin (ECCP) on rekisteröityneenä noin 3 000 klusteria, joista 50 profiloituu energiaklusteriksi. Meidänkin tavoitteenamme on tulla hyväksytyksi ECCP:n jäseneksi, ja jätämme marraskuussa jäsenanomuksen, taustoittaa hankkeen yhteyshenkilö, koulu36

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

tusvastuupäällikkö Markku Huhtinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

KLUSTERI RAKENTUU usein jonkin suuren yrityksen ympärille. Varkauden alueella sellaisia ovat muun muassa Andritz Oy ja Sumitomo SHI FW Energia Oy. – Olemme mukana klusterin toiminnassa saadaksemme tietoa eurooppalaisen tutkimuksen suunnista ja vaatimuksista sekä saadaksemme uusia ideoita omaan kehitystyöhömme kehityshankkeiden kautta. Verkostoitumisen hyödyt vaikuttavat kaikkialle Pohjois-Savoon. Työstämme ryhmissä esimerkiksi tuhkan käsittelyn tehostamista sekä päästöjen vähentämistä. Jos pystymme löytämään ratkaisuja ongelmiin, voimme hyödyntää niitä omissa tuotteissamme, kertoo Andritz Oy:n paikallisjohtaja Marko Luokkanen, joka on myös hankkeen ohjausryhmän ja energiaklusterin johtoryhmän puheenjohtaja.

Huhtisen mukaan on hyvä, että mukana on sekä laitetoimittajia että kaukolämpöä ja -sähköä tuottavia energiayhtiöitä, joista Savon Voima on merkittävin. Uusia tuotteita kehitettäessä tämä tarjoaa suoran reitin ideasta liiketoimintaan sekä mahdollisuuden yhdistää voimavaroja.

Kun uutta tuotetta ryhdytään kehittä-

mään, perustetaan asian ympärille TKI- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatioryhmä/tiimi.

– Tällä hetkellä on perustettu kuusi ryhmää. TKI-ryhmätoiminta on yksi klusterimme ydintoiminnoista. Ryhmät miettivät myös, pitäisikö tutkimuslaitosten rakentaa uusia tutkimuslaitteita, jotta tutkimusta voidaan viedä eteenpäin, sekä yhteistä visiota siitä, mitä kullakin alalla pitäisi tehdä ja voidaanko Pohjois-Savon alueella pilotoida uutta teknologiaa, Huhtinen erittelee.

KLUSTERIN TÄRKEÄ kumppani on Euro-

pean Sustainable Energy Innovation Alliance (Eseia). Verkostossa on mukana 30 Euroopan alueen yliopistoa, tutkimuslaitosta ja yritystä, jotka pyrkivät viemään kestävää energiatekniikkaa eteenpäin jäsenten välisellä yhteistyöllä.

– Haluamme olla sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnettu alusta yritysten innovaatioiden ja kehitysharppausten mahdollistamiseen sekä ketterään tuotteiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen, Huhtinen visioi.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Teollisuus

kumppani

Esa Jääskeläinen havainnollistaa materiaalin kuormituskokeiden tekemistä.

Materiaalitekniikan osaaminen käyttöön TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Tuotannon materiaalien tai laitteiden tutkiminen ennakkoon vähentää riskejä.

M

ateriaalitestaukset- ja analyysit vähentävät riskejä ja varmistavat, että tuote sopii suunniteltuun käyttöön.

Erilaisten tutkimus- ja testauslaitteiden avulla voidaan muun muassa selvittää kappaleen lujuutta staattisilla tai dynaamisilla kokeilla tai tehdä materiaalille mikrorakennetutkimuksia ja alkuaineanalyyseja mikroskopian keinoin. Materiaalitestauksia, -mittauksia ja -analyyseja voidaan pitää myös ennakoivana kunnossapitona, sillä tuloksista voidaan arvioida, kauanko osan tai materiaalin tulisi kestää.

– Esimerkiksi jokin koneen osa voi olla suunniteltu kestämään kaksi tai viisi vuotta. Me testaamme komponenttia dynaamisissa kuormitustesteissä kiihdytetyssä rasituksessa muutaman vuorokauden ajan ja saamme näin nopeutetusti arvion siitä, täyttääkö komponentti odotukset ja vaatimukset, kuvailee Osmo Miinalainen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

TK-päällikkö Esa Jääskeläinen muistuttaa, että materiaaliteknologia on laajasti sovellettavissa eri aloille mahdollistamaan tuotekehitystä. Teoriassa samoilla välineillä voidaan testata kaikkea iduista metalliin.

– Käytössä on rikkomattomia menetelmiä, kuten ultraääni ja röntgen, joilla voidaan todeta materiaalista löytyvä virhe tai muu poikkeama muttei tarkkaa lujuutta. Rikkovin menetelmin voidaan lujuuden todentamisen

ohella tutkia materiaalin mikro- ja makrorakennetta. Eri tutkimusten avulla voidaan päästä muun muassa vaurioiden ja niiden syiden jäljille, kertoo Jääskeläinen.

JÄÄSKELÄINEN JA MIINALAINEN ovat

mukana Materiaalianalyysin, käytönaikaisen kunnonseurannan ja tekoälyn hyödyntäminen teollisessa kiertotaloudessa (MaTek) -hankkeessa. Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston, Savonian ja Savon ammattiopisto Sakkyn yhteistyöhanke, jossa oppilaitokset tekevät hankkeen yhteistyöyritysten tarjoamille koekohteille haasteellista materiaalitestausta ja -tutkimusta yhdistäen yliopiston tutkimusosaamisen ammattikorkeakoulun testaustoimintaan sekä ammattiopiston materiaalien työstö- ja valmistustekniikkaan. Laboratoriotutkimusten lisäksi hankkeessa tehdään materiaalitutkimusta ja -testausta kokeellisin mittauksin suoraan yritysten tuotannosta ja analysoimalla saatuja mittaustuloksia tekoälymenetelmin. Näin saadaan selville muutoin vaikeasti havaittavia materiaaliongelmia ja helpotetaan ennakoivaa kunnossapitoa.

– Yritysten tarpeisiin löytyy oppilaitosyhteistyömme kautta osaamista, sillä voimme tarjota alan palvelua monista näkökulmista. Materiaalitutkimusta ja -testausta tarvitaan yleensä harvakseltaan ja moninaisesti, joten yritysten ei ole kannattavaa hankkia tarvittavaa osaamista ja varsin kal-

listakin tutkimuslaitteistoa itselleen. Laboratoriokokeiden lisäksi voimme tulla kentälle asti tutkimaan asiaa, sanoo Jääskeläinen.

ALUEEN OPPILAITOSTEN materiaaliosaaminen on konkretisoitunut tutkimuskeskus MATERIAKSI, jonka verkkosivuille kerätään pikkuhiljaa kaikki osaaminen mallintamisesta materiaalitulostukseen. MATERIA on osa maakunnallista kone- ja materiaalitekniikan ekosysteemiä ja jatkossa ekosysteemin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut sekä yritysmaailmaan räätälöidyt koulutukset tuodaan selkeämmin esille yhteisenä kokonaisuutena.

– Olemme ekosysteemissä investoineet vahvasti laitteistoihin ja osaamiseen Pohjois-Savon liiton koordinoiman rakennerahastorahoituksen turvin. Haluamme yhdessä kehittää maakuntaa ja tukea alueen yrityksiä niiden tuotekehitys- ja tuotantoprosesseissa, summaa Jääskeläinen.

»

MATEK-HANKE Hankkeen vastuullinen johtaja Arto Koistinen Puh. 044 716 3260, arto.koistinen@uef.fi www.materiakeskus.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

37

kumppani

Oma elementtituotanto ja ammattitaitoinen suunnittelutyö ovat yritykselle tärkeää liiketoimintaa, kertoo Jarkko Mattila (oikealla).

Laadukkaita ja ekologisia

koteja TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN

Mieluisa elämisen ja asumisen Kuopio alkaa viihtyisistä kodeista.

38

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Teollisuus

H

iilidioksidi sitoutuu puutaloon huomattavasti pidemmäksi aikaa kuin muihin puusta valmistettuihin tuotteisiin. Puutalon laskennallinen elinikä on 50–100 vuotta, joten käytännössä hiilidioksidi vapautuu vasta sitten, kun taloa ei enää ole. Ympäristöarvot kiinnostavat kasvavissa määrin myös kotia etsiviä ihmisiä: he haluavat asua lähellä palveluita, nykyaikaisessa talossa, mutta ekologisesti.

– Näistä toiveista lähdimme toteuttamaan puurakentamisen pilottia. Pyrimme korvaamaan betonia siinä määrin, missä se on järkevää. Samalla kohteistamme tulee vähähiilisempiä, kuvailee yrittäjä Hannu Haaranen RP-Karmilta. Hän on yksi yrityksen kolmesta yrittäjästä.

Yrittäjäkollega Jarkko Mattila kertoo, että Kuopiossa on jo hyvin toteutettu puurakentamista julkisissa rakennuksissa, muttei vielä asunnontuotantopuolella. Yhteiskunnan ilmastopoliittinen tavoite on lisätä puun käyttöä kaikenlaisessa rakentamisessa.

– Ympäristöministeriön ja valtion kärkihankkeena on lisätä puurakentamista, joten odotamme muutaman vuoden sisään myös lakimuutosta, jossa rakennuksille ja rakennustyölle määritellään jonkinlaiset hiilijalanjäljen raja-arvot, kertoo Mattila.

YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄNTYESSÄ myös asiakkaat ja kuluttajat jakavat ekologiset arvot. Tähän yritys aikoo vastata rakentamalla puurivitalokohteen Jynkänvuoren juurelle Kalliotörmään. Uudenlaisessa projektissa ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka selvittävät puurakentamisen hiilijalanjälkeä verrattuna betonirakentamiseen. Tuloksia aiotaan käyttää yhtiön toiminnan kehittämiseen.

– Jynkänvuoren Helemi on ainutlaatuinen kohde: paitsi puurakentamisen osalta myös sijainniltaan. Siihen tulee kolme rakennusta ja 23 asuntoa, joista osa on kaksikerroksisia. Kadun päässä oleva talon tontti rajautuu suojellun Jynkänvuoren ulkoilumaastoihin, joten omaa rauhaa riittää myös tulevaisuudessa, fiilistelee Haaranen.

Laadukas rakentaminen on yhtiön toiminnan kulmakivi, josta se myös tunnetaan. Yrittäjät uskovat huoliteltuun kädenjälkeen, jolloin uudet kodit ovat aina myös ilo silmälle. Kuten yhtiön kohteiden yleensäkin, myös Jynkänvuoren Helemen asuntojen keskikoko on noin 80 neliötä ja asuntoja tulee kaksioista neliöihin.

Suunnittelun kulmakivenä toimii ajatus, että arkkitehti suunnittelee kodit siten, että niiden neliöt ovat tehokkaassa käytössä ja huoneita on mahdollisimman paljon.

– Kehitämme toimintakonseptiamme entistä asiakaslähtöisemmäksi, jolloin asukas voi vaikuttaa sisustusmateriaalien lisäksi huonejakoon. Kun kodin ostaa varhaisessa vaiheessa, voi huoneiden määrää helposti vähentää. Se on asukkaalle kustannustehokasta, sillä asunnon hinnoittelu on rakennettu neliöiden tehokäytön ja useiden huoneiden mukaisesti, kertoo Mattila.

LÄHES 30-VUOTIAS yritys on toiminut Kuopiossa jo 20 vuotta ja

rakentanut yhteensä 300 kotia. Vuosikymmenten tuoma kokemus on hyvä ponnistuslauta yritystoiminnan kasvattamiseen. Viime

RP-karmi lyhyesti PERUSTETTU 1993 HENKILÖSTÖ noin 30 LIIKEVAIHTO 2,5 milj. € KOHTEINA rivitaloasunnot

maaliskuussa toimintaa lähtivät vetämään kolme uutta yrittäjää: Haaranen, Mattila ja Tero Huuskonen. Huuskonen tuo toimintaan myös jatkuvuutta, sillä hän on ollut yksi isänsä perustaman yrityksen omistajista jo aiemmin.

– Jokaisella meillä on vahva ammattiosaamisemme ja tahto tehdä asiat laadukkaasti sekä kasvattaa liiketoimintaa, Mattila kiittelee.

Yrittäjäkolmikon tavoitteena on käynnistää myös urakointiliiketoiminta sekä laajentaa asuntotuotantoa myös muualle Pohjois-Savoon. Kasvuhakuista toimintaa tukee hyvin myös yrityksen oma elementtituotanto. Elementtitehdas rakennettiin vuonna 2015, mistä lähtien yritys on toiminut elementtien saralla yhteistyökumppanina myös useille alueen muille rakentajille. Yritys suunnittelee ja toteuttaa katto-, seinä- ja välipohjaelementit sekä valmiskomponentit asiantuntevasti ja aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

»

RP-KARMI OY Valssarintie 2, Toivala info@rp-karmi.fi www.rp-karmi.fi

RP-karmin aikajana » 1993 Perustaminen pääkaupunkiseudulla

2000 Muutto Kuopioon

2002 Ensimmäinen rivitalo valmistuu Kuopioon

2008 Ensimmäinen kerrostalokohde valmistuu Maaningalle

2012 Oman asuntomyynnin käynnistyminen

2013 Insinööritoimisto Karmikon Oy:n perustaminen

2015 Oman elementtituotannon käynnistäminen

2016 Rakennusliiketoiminnan laajentaminen teollisuus- ja varastohallituotantoon

2020 Omistajanvaihdos

2020 300 kotia rakennettuna

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

39

kumppani

Tarinat korujen takana TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT SAURUM OY

Perinteinen käsityöala yhdistää uutta ja vanhaa.

K

oru on aina ajankohtainen ja samalla iätön lahja. Kuopiolainen Saurum Oy on maailman pohjoisin korutehdas, tunnettu Lumoava-korubrändistä sekä Suomen tunnetuin rippiristien valmistaja.

Yritys on myynyt myös suomalaista pöytähopeaa vuosikymmenten ajan ja maahantuo Citizen- ja Rhythm-kelloja. Lähes 80-vuotiseen historiaan mahtuu monia menestystarinoita, halu kehittyä ja olla mukana tulevaisuuden innovaatioissa.

KORUTEHDAS ON suunnitellut ja valmistanut Suomen olympiajoukkueelle kisakorun jo toista kertaa. Suomen olympiajoukkueen kisakoru Tokion olympialaisiin odottaa vielä julkistustaan, kun vuoden 2020 olympialaisia siirrettiin ensi kesään. Yrityksen teknologinen innovaatio on yhteistyössä kuopiolaisen Heart2Save-yrityksen kanssa.

Yhteistyönä valmistuu uuden sukupolven lääkinnällinen laite – EKG-koru.

– Kyseessä on tyylikäs design-koru, johon on upotettu Heart2Saven ainutlaatuista EKG-tekniikkaa. Koru on helppokäyttöinen ja luotettava ratkaisu sydämen rytmihäiriöiden vaivattomaan seurantaan. EKG-koru tulee kuluttajille myyntiin ensi vuonna, kertoo

40

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

yrityksen kaupallinen johtaja Helena Tikkanen.

Alan tuoreena kasvona Tikkanen haluaa nostaa esiin suomalaisen käsityön ja korunvalmistuksen ekologisuuden ja vastuullisuuden.

Harva uskoo korua ostaessaan, että sen takana on useasti monta tarinaa. Kierrätetty vanha kahvilusikka tai hopeariipus on saanut aivan uuden elämän. Tarinat syntyvät suunnittelijoiden luonnoksista ja jatkuvat kultaseppien käsien kautta monien työvaiheiden jälkeen viimeistellyksi koruksi. Kultakorujen kullasta 99 prosenttia ja hopeakorujen hopeasta jopa 93 prosenttia on kierrätettyä raaka-ainetta.

Saurum lyhyesti PERUSTETTU 1942

KORUTEHTAAN TOIMINNASSA on monel-

la tapaa korostettu vastuullisuutta, niin vähentämällä ympäristöpäästöjä, kuin myös tukemalla yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, kuten lasten ja nuorten hyvinvointia. Tänä vuonna Saurum tarjosi suomalaisille koululaisille uudenlaista tekemistä koronan keskelle, kun opiskelut siirrettiin etäopetukseen. Yritys järjesti peruskoulun 1.–9. luokkalaisille korusuunnittelukilpailun, jossa voittajiksi valittiin viiden nuoren suunnittelemat korut. Koruista valmistetaan rajoitetut erät, jotka tulevat myyntiin ensi keväänä.

HENKILÖSTÖÄ yli 40 henkilöä LIIKEVAIHTO 5,2 milj. € (2019) TOIMII Suomessa ja Saksassa KÄRKIBRÄNDIT: Lumoava, Saurum, Citizen, Rhythm, Moomin

»

SAURUM OY Kultakuja 4, Kuopio www.saurum.fi www.lumoava.fi

Teollisuus

kumppani

Koneistajan työ vaatii jatkuvaa oppimista. Kuvassa Tuomas Litmanen antamassa koneistusvinkkejä Niko Immoselle.

Digital & Circular Fashion House- hankkeen avulla Itä-Suomen yrityksillä on mahdollisuus valloittaa maailma uudella osaamisella.

Lähtökohtana asiakkaiden tarpeet

Ekologisen tekstiilialan huipulle

TEKSTI OODIA/SIRPA KORHONEN KUVA LAPINLAHDEN KONEISTUS

TEKSTI OODIA/EMILIA JORMAKKA KUVA SAVONIA/MIKKO LAPPALAINEN

Kasvutarina jatkuu sukupolvenvaihdoksessakin.

L

apinlahden Koneistus tekee alihankintakoneistusta konevalmistajille ja -toimittajille.

– Meillä on investoitu todella paljon viime vuosina ja tullaan investoimaan lisää. Talo muuttuu enemmän asiantuntijatahoksi, ja pystymme vastaamaan asiakkaiden tuotekehitystarpeisiin paremmin, kertoo hallintojohtaja ja yrittäjä Mirja Litmanen.

Yrityksen arvot perustuvat jatkuvaan kehittymiseen, joka tuo etulyöntiaseman myös asiakkaille. Litmanen muistuttaa, että kehityksen rinnalla täytyy pitää myös huolta henkilöstöstä. Nyt talossa on menossa sukupolven vaihdos, jota on tehty henkisesti jo parin vuoden ajan.

– Noin vuosi sitten lyötiin asioita aikajanalle. Hiljaista tietoa on hirveästi ja sukupolvenvaihdos ylettyy kaikkeen toimintaan, kuvailee Litmanen.

»

LAPINLAHTI ON SIJAINNILTAAN

hyvien kulkuyhteyksien päässä, vitostien varrella, ja maakunnan yrityspohja on hyvin elinkelpoista.

– Vahvuus on se, että Ylä-Savossa on kovatasoinen yritysverkosto, joka toimii myös meillä kehityksen vetureina, kertoo Litmanen.

YRITYS SYNTYI 15 vuotta sitten toisen toimijan tarpeesta koneistuksen alihankintaan. Tuolloin elettiin kasvun aikaa, mutta muutama vuosi myöhemmin finanssikriisi koetteli yrittäjäpariskuntaa.

Sen jälkeen toimintaa alettiin kehittää määrätietoisesti eteenpäin.

– Rohkea ja vähän hullukin on oltava, mutta vauhtisokeus ei ole tällä alalla hyvä. Kehittyminen ja kehittäminen on aina hyvästä. Kun nousu alkaa, niin on auttamattomasti jäänyt junasta pois, jos ei pidä itseään ajan hermolla, sanoo Litmanen.

LAPINLAHDEN KONEISTUS OY Sähkötie 2, Lapinlahti Puh. 050 517 1858, myynti@lapinlahdenkoneistus.fi www.lapinlahdenkoneistus.fi

Savossa pyritään vaikuttamaan alan globaaleihin toimintamalleihin.

Y

mpäristöarvot ovat tulleet entistä keskeisemmiksi yhä useammalla alalla. Digital & Circular Fashion House -koulutushanke yhdistää tekstiili- ja muotialan, kiertotalouden ja digitaalisen osaamisen sekä edistää muoti- ja tekstiilialan uutta tulemista Itä-Suomeen.

– Hankkeessa kehitetään tekstiilija vaateteollisuudelle uusia digitaalisia työmenetelmiä, joiden avulla voidaan nopeuttaa tekstiiliteollisuuden prosesseja, tehostaa suunnittelun työvaiheita ja vähentää raaka-aineiden hävikkiä. Paneudumme tekstiiliteollisuuden mahdollisuuksiin kiertotalouden hyödyntämisessä, selittää projektipäällikkö Kasperi Vuorikari.

Projekti tuo Pohjois-Savoon kansainvälistä näkyvyyttä ja houkuttelee nuoria jäämään alueelle. Lisäksi hanke kokoaa yhteen useat tekstiili- ja muotialan yritykset, opetus- ja

»

tutkimuslaitokset, organisaatiot sekä muut alaan liittyvät sidosryhmät.

– Hanke toteuttaa Savonian uudistettua strategiaa, tukee opetuksen kehittämistä sekä edistää kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Tämän myötä edistetään alueen tekstiilialan yritysten kilpailukykyä, bio- ja kiertotalouden tutkimuspäällikkö Harri Auvinen Savoniasta sanoo.

Alalle tavoitellaan toistasataa osaajaa, joista noin 60 tulee olemaan kiertotalouden ja digitaalisen suunnittelun asiantuntijoita. Tiedon, taidon ja materiaalien kehityksen lisäksi projekti mahdollistaa uusien ketterien kokeilujen tekemisen.

– Ilmastonmuutos haastaa meidät toimimaan kohti kestäviä ratkaisuja.

Rohkeilla Itä-Suomen yrityksillä on hedelmällinen aika ja mahdollisuus valloittaa maailma uudella osaamisella, Savonian muotoilun lehtori Laura Pakarinen sanoo.

DIGITAL & CIRCULAR FASHION HOUSE Bio- ja kiertotalouden tutkimuspäällikkö Harri Auvinen Puh. 044 785 6923, harri.auvinen@savonia.fi www.savonia.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

41

kumppani

Ari-Veikko, Anu ja Aki Tuovinen luotsaavat painotaloa yhdessä.

Painotuote

viimeistelee viestin TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Painotalon ammattilaiset ovat melkoisia taikureita luomaan suurkuvia ja yksilöllisiä painotuotteita.

J

os jotakin yritystä voi kutsua perheyritykseksi, niin Tuovisten painotaloa. Vuonna 1978 perustettu painotalo oli Tuovisten vanhempien elämäntyö, ja nyt sitä luotsaavat sisarukset Ari-Veikko, Anu ja Aki Tuovinen. Painaminen on perheellä verissä, sillä jo isoisä Tuovisella oli aikoinaan kirjapaino.

– Kun meille soittaa tai tulee käymään, voi olla melko varma, että vastassa on Tuovinen, nauraa Anu Tuovinen Offsetpaino Tuovisesta.

Sisarukset tulevat hyvin keskenään toimeen sekä tuovat tekemiseen jokainen omaa osaamistaan ja intohimoaan.

Lisäksi tukena on kymmenkunta osaavaa ammattilaista. Tuovisille on tärkeää, että koko ajan pystytään investoimaan uusimpaan teknologiaan. Sen lisäksi, että työn jälki on laadukasta, työn tekeminen pysyy mielekkäänä, kun tekijätkin saavat oppia koko ajan lisää.

– Meillä on aivan ihana työyhteisö. Tämä on kuin toinen koti ja perhe.

Vanhempien ajatuksena oli alun perin pyörittää toimintaa kaksistaan, mutta 42

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

jo ensimmäisenä vuonna palkattiin ensimmäinen työntekijä, kertoo Aki Tuovinen.

HYVÄ TYÖYHTEISÖ ja tiukka juurtuminen osaksi Kuopiota auttoivat myös pandemian iskiessä. Vaikka perheyritys on nähnyt jo 1990-luvun laman ja 2000-luvun lopun taantuman, koronavirus on ollut erilainen vastustaja. Kun messuja ja muita tapahtumia yhtäkkiä peruuntui, asiakkaat eivät tarvinneetkaan enää painotuotteita.

– Alkujärkytyksen jälkeen ote on kuitenkin pysynyt positiivisena. Meillä on yhteinen tahto mennä eteenpäin, ja työntekijät tulivat itse ehdottamaan esimerkiksi lomautuksia, kertoo Aki Tuovinen.

Tuoviset ovat myös erityisen kiitollisia asiakaspiirilleen, sillä kevät ja kuluva vuosi ovat osoittaneet, miten tärkeää hyvä asiakassuhde on. Keväällä painotuotteita vietiin paljon suoraan yrityksiin tai asiakkaan autoon, jotta asiakkaat pääsivät mahdollisimman vähillä ihmiskontakteilla.

– Yrittäjät haluavat myös tukea paikallisia toimijoita, joten olemme sitä kautta saaneet jopa uusia asiakkaita näinä vaikeina aikoina. Ei voi kuin olla kiitollinen, nöyrä ja pitää katseen tulevaisuudessa, summaa Ari-Veikko Tuovinen.

PAINOTALOSSA PAPERILLE, muovil-

le tai vaikkapa tapetille muotoutuvat kaikki sateenkaaren värisävyt. Offsetpainosta löytyy kaksi 5-värikonetta, joissa molemmissa on väriyksiköiden lisäksi lakkayksikkö. Toinen koneista on hybridikone, joka mahdollistaa painamisen saman tien kuivuvilla väreillä.

Digipainon puolella käyntikortit, esitteet ja omakustannekirjat saadaan maaliin myös pienemmillä painosmäärillä.

Painotalon suosituimmat tuotteet ovat tällä hetkellä myymälämainonta ja ulkomainokset.

»

OFFSETPAINO L. TUOVINEN KY Sammonkatu 15, Kuopio Puh. 017 265 8300 www.tuovinen.eu

Teollisuus

kumppani

Lemmikki Oy lyhyesti PERUSTETTU 1986 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 35 henkilöä LIIKEVAIHTO 7,6 miljoonaa euroa VIENTI Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan

Nykyisin tuotekehityksessä huomioidaan eläinten yksilökohtaiset tarpeet ja mieltymykset, kertoo toimitusjohtaja Janne Räsänen

Laadukasta

lemmikkiruokaa Kuopiosta TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Suomalaiset ovat lemmikkikansaa. Tilastojen mukaan jopa 35 prosentilla kotitalouksista on jokin lemmikkieläin. Suosion myötä myös eläinten ruoka- ja tuotemarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti.

L

emmikkieläintarvikkeiden vähittäismyynti on kasvanut jo kolmen vuosikymmenen ajan. Ilmiö selittyy sekä eläinten määrän kasvulla että keskimääräisellä lemmikkikohtaisella kulutuksella. Lemmikeistä on tullut perheenjäseniä, joiden terveyteen ja hyvinvointiin panostetaan aiempaa enemmän.

Ilmiö näkyy konkreettisesti kauppojen hyllyillä. Perinteisten herkkujen ja kuivaruokien lisäksi tarjolla on kattava valikoima erilaisia lemmikkien hyvinvointiin suunniteltuja tuotteita. Nykyisin tuotekehityksessä huomioidaan eläinten yksilökohtaiset tarpeet ja mieltymykset. ‒ Ala on kehittynyt paljon. Tuotevalikoiman monipuolistuminen näkyy esimerkiksi pakaste- ja täysravintotuotteiden yleistymisenä. Myös herkkupuolella tarjontaa on yhä laajemmin ja laadukkaammin, Lemmikki Oy:n toimitusjohtaja Janne Räsänen toteaa.

KUOPIOSSA VUONNA 1986 perustettu Lem-

mikki Oy on nopeasti kasvavan toimialan edelläkävijöitä. Yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella yritys valmistaa puhtaista kotimaisista raaka-aineista tehtyä ruokaa koirille, kissoille ja ulkolinnuille. ‒ Koiran- ja kissanruokamme koostuvat erilaisten makkaratuotteiden lisäksi raakapakasteista, herkkupaloista sekä kissojen kuivaruoista. Ulkolinnuille tarjolla ovat tuotemerkkimme Talvilintu ja Tintin, Räsänen mainitsee. ‒ Laatu, puhtaus ja maittavuus ovat arvoja, joihin tuotteidemme valmistusprosessi perustuu, Räsänen lisää.

Kuluvana vuonna yritykselle myönnettiin FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusstandardi, joka ilmaisee tuotevalmistuksen korkeaa laatua ja jäljitettävyyttä. Yritys kuuluu myös kansainväliseen Voff Premium Pet Food -konserniin, jonka tuotteet tunnetaan korkeista laatustandardeistaan.

Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa viennin osuutta liikevaihdosta. Räsäsen

mukaan edellytykset sille ovat olemassa, sillä premium-tuotteiden kysyntä on kasvussa myös globaaleilla markkinoilla. ‒ Liikevaihdostamme noin 15 prosenttia tulee viennistä. Vuoden 2019 aikana aloitimme linnunruoan viennin ICA-ketjulle Ruotsiin. Myös Iso-Britannia on kasvava markkina-alue, Räsänen toteaa.

Kansainvälistyessäänkin yritys on ylpeä savolaisista juuristaan. Tuotantotilat ja tehtaanmyymälä sijaitsevat Kuopion Kettulanlahdessa, ja niihin on vuosien kuluessa investoitu runsaasti. Myös tuotekehitystä tehdään jatkossakin kotimaan markkinoita silmällä pitäen. ‒ Haluamme tuoda suomalaisuutta esille entistä enemmän. Olemme esimerkki siitä, miten pieni yritys Kuopiosta voi ponnistaa maailmalle, Räsänen päättää.

»

ELÄINRUOKATEHDAS LEMMIKKI OY Jäniksenpolku 33, Kuopio www.elainruoka.com Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

43

Hae

tulevaisuus.

Yhteishaku 17.–31.3.2021 AMK-TUTKINNOT KULTTUURIALA › Muotoilija › Musiikkipedagogi › Tanssinopettaja LIIKETALOUDEN ALA › Tradenomi, Wellness-liiketoiminta › Tradenomi, liiketalous LUONNONVARA-ALA › Agrologi MATKAILU- JA RAVITSEMISALA › Restonomi, matkailu- ja ravitsemisalan kehittäminen ja johtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSALA › Ensihoitaja › Bioanalyytikko › Fysioterapeutti › Röntgenhoitaja › Sairaanhoitaja › Sosionomi › Suuhygienisti TEKNIIKAN ALA › Insinööri, sähkö- ja automaatiotekniikka › Insinööri, tietotekniikka › Insinööri, rakennustekniikka › Rakennusmestari › Rakennusarkkitehti › Insinööri, konetekniikka › Insinööri, ympäristötekniikka › Insinööri, energiatekniikka

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT

Toimitamme huomisen energiaratkaisut tänään

LIIKETALOUDEN ALA › Tradenomi, liiketoiminnan kehittäminen › Tradenomi, Digital Health LUONNONVARA-ALA › Agrologi MATKAILU- JA RAVITSEMISALA › Restonomi, Wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSALA › Bioanalyytikko / Röntgenhoitaja, kliininen asiantuntija › Sosiaali- ja terveysala, hyvinvointikoordinaattori › Sosiaali- ja terveysala, kliininen asiantuntija, palliatiivinen hoito › Sosiaali- ja terveysala, kuntoutus TEKNIIKAN ALA › Insinööri, teknologiaosaamisen johtaminen › Insinööri, rakentaminen Kaikki YAMK-tutkinto-ohjelmat ovat monimuotototeutuksia.

savonia.fi www.kpaunicon.com

44

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

KUOPIO | IISALMI | VARKAUS

Koulutus & tutkimus

KOULUTUS lukuina

KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK LÄHTEET POHJOIS-SAVO.FI, FORESAVO.FI

Pohjois-Savosta löytyy koulutusta, tiedettä ja tietoa sitä janoaville.

74 %

23 497

1%

tutkinnon suorittaneita,

peruskouluopiskelijaa

Tutkinnon suorittaneiden

mikä tarkoittaa 154 875 henkilöä.

vuonna 2019 maakunnan alueella.

4% Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin neljä prosenttia korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vajaan neljä prosenttia alhaisempi kuin koko maassa.

Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa.

yli 15-vuotiaiden osuus on PohjoisSavossa noin prosentin korkeampi kuin koko maassa.

Pohjois-Savossa on laaja oppilaitosverkosto, kaikki oppilaitostyypit huomioiden oppilaitoksia on 155, joista reilu 2/3 on peruskouluja.

Lukiokoulutusta on tarjolla 15 kunnassa.

Maakunnassa on lisäksi 10 kansalaisopistoa.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

45

kumppani

Yhteistyön edistäjä TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVAT VIESTINTÄ/UEF

Itä-Suomen yliopisto luo laadukkaan tutkimuksen ja koulutuksen sekä monialaisen yhteistyön kautta elinvoimaa koko Itä-Suomen alueelle.

Alueen elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen on iso visio, jonka koemme osaksi tehtäväämme, kertoo Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

46

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Koulutus & tutkimus

Itä-Suomen yliopisto lyhyesti (University of Eastern Finland, UEF) PERUSTETTU vuonna 2010 Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyttyä uudeksi Itä-Suomen yliopistoksi YKSI Suomen suurimmista tiedeyliopistoista TUTKIMUS useilla aloilla maailman kärkeä KAHDENVÄLISIÄ YHTEISTYÖSOPIMUKSIA noin

100 ulkomaisen yliopiston kanssa KAMPUKSET SIJAITSEVAT Joensuussa ja Kuopiossa TIEDEKUNTIA NELJÄ: filosofinen tiedekunta,

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta KOULUTUSALOJA 13 kappaletta OPETUSTA yli 100 pääaineessa HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2 700 henkilöä TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 15 500 henkilöä AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 17 700 henkilöä

O

saamisen, innovaatioiden ja yrityselämän kehittäminen edellyttää verkostojen luomista ja monien toimijoiden välistä yhteistyötä. Pohjois-Savon ja koko Itä-Suomen alueella keskeisenä toimijana on Itä-Suomen yliopisto.

– Teemme laadukasta tutkimusta, koulutamme alueelle osaavaa työvoimaa, luomme pohjaa uudelle yritystoiminnalle ja teemme konkreettista tutkimus- ja kehitystyötä pohjoissavolaisten yritysten kanssa, kuvailee Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO on tunnistanut neljä globaalia haastetta, joihin se hakee ratkaisuja tieteidenvälisen tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Haasteet ovat: ikääntyminen, elintavat ja terveys, oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa, kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat sekä ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys.

– Nämä profiilialueet kuvaavat tutkimuksemme ja koulutuksemme vahvuuksia, joiden vaikuttavuutta pyrimme lisäämään rakentamalla avoimia innovaatioekosysteemejä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Tärkeintä on se, että osaaminen ja ideat liikkuvat avoimesti kaikkiin suuntiin, Mönkkönen kertoo.

Yliopiston tutkimustoiminnan pohjalle Kuopion alueelle onkin syntynyt lukuisa

joukko hyvin menestyviä yrityksiä. Kuopio Health -osuuskunta on esimerkki ekosysteemistä, jossa yliopisto on mukana Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopistollisen sairaalan, kaupungin ja lukuisten yritysten kanssa. Vastaavia ekosysteemejä rakennetaan myös muun muassa metsäbiotalouden sekä vesiosaamisen ympärille.

Yliopiston ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä edistetään myös työelämäprofessuurin kautta. Itä-Suomen yliopistossa työelämäprofessoreja palkataan teemoittain ja määräaikaisesti sen mukaan, miten he voivat vahvistaa yliopiston osaamista.

Mönkkösen mukaan henkilö, jolla on laaja kokemus yliopiston ulkopuolisesta työelämästä ja verkostoja siellä, tuo hyötyä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen, mikä puolestaan vahvistaa työelämän ja yliopiston välistä toimintaa.

Tutkimus ja koulutus edellyttävät lisäksi maailmanlaajuista verkostoitumista ja yhteistyötä yliopistojen kesken.

– Kansainvälistyminen on äärimmäisen tärkeätä kaikilla tasoilla. Olemme kansainvälinen toimija ja pyrimme tuomaan alueelle koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Koko Suomelle ja harvaanasutuille alueille on kohtalon kysymys, että tänne saadaan muuttamaan ihmisiä, jotka jäävät hyödyttämään aluetta pysyvästi, muuten meiltä loppuu osaava työvoima, Mönkkönen painottaa.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO haluaa kan-

sainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen ja koulutuksen kautta taata elinvoimaa Itä-Suomen alueelle ja tehdä alueesta vetovoimaisen.

– Alueen elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen on iso visio, jonka koemme osaksi tehtäväämme. Tuomme alueelle nuoria ihmisiä ja tuotamme osaavaa työvoimaa. Olemme Suomen monialaisin yliopisto. Laaja, monipuolinen koulutustarjontamme lisää vetovoimaamme ja tarkoittaa sitä, että Itä-Suomeen ja Pohjois-Savoon tulee opiskelijoita laajasti koko maasta ja ulkomailta, Mönkkönen toteaa.

Itä-Suomen yliopiston tavoitteena onkin olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö. Se tarkoittaa Mönkkösen mukaan sitä, että yliopisto suhtautuu suurella innolla oppimisympäristön ja koulutusmenetelmien kehittämiseen.

– Avoimen tieteen ja innovaatiotoiminnan edistäminen on todella tärkeää.

Itä-Suomen vetovoiman kehittäminen on yhteinen asia, ja se edellyttää vahvaa yhteistyötä, jossa haluamme olla hyvä ja vahva toimija yhdessä muiden kanssa, Mönkkönen kiteyttää.

»

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yliopistonranta 1, Kuopio Puhelinvaihde 0294 45 1111 www.uef.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

47

kumppani

PAOK lyhyesti PERUSTETTU 1892 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ noin 10 henkilöä ULKOISTETUT PALVELUT 4–5 yrityksen hoitamina OPISKELIJAMÄÄRÄ NOIN 120.

Opinnoissa on jatkuva haku, ja ne etenevät yksilölliseen tahtiin, joten opiskelijoita valmistuu vuosittain eri aikoina.

OPINTOTARJONTA Kokin, kodinhuoltajan ja toimitilahuoltajan ammatilliset perustutkinnot sekä laitoshuoltajan, toimitilahuoltajan, kodinhuoltajan ja henkilökohtaisen avustajan ammattitutkinnot

Vahvuutenamme ovat hyvä ilmapiiri ja toiminnan ketteryys, kertoo PAOKin rehtori Hanni-Mari Larronmaa.

Palvelualan osaajia työelämän tarpeisiin TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVA PAOK

Yksilöllistä ravintola- ja puhtausalan koulutusta tarjoavan Palvelualan Opisto Kuopion historia ulottuu yli sadan vuoden taakse.

K

uopiossa oman ja muiden talouden hoitamiseen on saatu opetusta jo monen sukupolven ajan. Kuopion Naisyhdistyksen aktiivien vuonna 1892 perustama Kuopion pedagogillinen keittokoulu oli tarkoitettu ”herrasväen tyttärille ja kyökkipiioiksi aikoville”. Vuonna 1926 tämä naisten kouluttautumista ja työllistymistä edistävä oppilaitos siirtyi Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistykselle ja sen toimipaikka Asemakadulle. Vaikka oppilaitoksen nimi on vuosikymmenten saatossa vaihtunut monta kertaa, sen toimitilat ovat pysyneet Asemakadulla historiallisissa puitteissa.

Opetusministeriön alainen talouskouluopetus päättyi opistossa vuonna 2015.

Opistossa suoritettavat ammatilliset perustutkinnot ovat muuttuneet opetussuunnitelmien mukaan, mutta punaisena lankana ovat aina olleet keittiö- ja puhtausalan koulutukset.

NYKYISEN NIMENSÄ Palvelualan Opisto Kuopio (PAOK) oppilaitos sai vuonna 2017

48

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

tehdyn brändiuudistuksen myötä. Opistossa voi suorittaa ammatillisia tutkintoja ravintola- ja catering-alalla sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla sekä lähi-, etä- että monimuoto-opetuksena. Tutkinnon voi suorittaa myös työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä sekä oppisopimuskoulutuksena.

– Vaikka toimintamme taustalla on yhdistys, meillä on koulutuksenjärjestäjän oikeudet. Lisäksi kannatusyhdistyksemme perusti 1.1.2010 säätiön, jonka tarkoituksena on edistää kotitalouksien hyvinvointia stipendejä ja apurahoja myöntämällä, PAOKin rehtori Hanni-Mari Larronmaa taustoittaa.

Opinnot on suunnattu sekä nuorille että aikuisille ja myös Suomeen kotoutuville maahanmuuttajille. Työllistymistä ja kotoutumista edistetään lisäksi erilaisten hankkeitten kautta. Opetus toteutetaan yhteisöllisesti, yksilöllisesti ja vastuullisesti.

– Meillä on ollut sertifioitu laatujärjestelmä jo viisi vuotta. Haluamme myös edistää vastuullisuutta ostamalla palveluita paikallisilta toimijoilta. Opiskeluhuollon pal-

velut järjestää Kuopion kaupunki, Larronmaa kertoo.

LISÄKSI PAOK vuokraa tiloja yrityksille ja yksityisille ihmisille koulutus- ja juhlakäyttöön. Opetustoiminnan tuotteita myydään sekä tilauksesta että opiston aulakahviossa, jota oppilaat pyörittävät opettajan ja palveluvastaavan kanssa.

Larronmaan mukaan opiston toimintafilosofiana onkin tarjota opiskelijoille sellainen oppimisympäristö, josta on helpompi siirtyä työpaikoille.

Ravintola-, puhtaus- ja kiinteistöaloilla on työvoimapula, joten niille valmistuville on kysyntää työmarkkinoilla.

– Vahvuutenamme ovat hyvä ilmapiiri ja toiminnan ketteryys, joista myös olemme saaneet hyvää palautetta työelämältä ja opiskelijoilta. Pyrimme etenemään modernilla otteella mutta historian tuoma kokemus mukana, Larronmaa kuvailee.

KOULUTUSTOIMINNAN

»

PALVELUALAN OPISTO KUOPIO Asemakatu 4, Kuopio Puh. 044 035 5623, info@paok.fi www.paok.fi

Koulutus & tutkimus

kumppani

SnellmanEDU lyhyesti PERUSTETTU vuonna 1956 KOLME TOIMINTAYKSIKKÖÄ: • Vapaan sivistystyön oppilaitos Snellman-kesäyliopisto • Learn@work -oppimisen palvelut työyhteisöille • Oppilaitosten kehittäjäyhteisö Isoverstas YLLÄPITÄJÄ Snellman-instituutti ry TOIMIPISTEET Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa

SnellmanEDUn rehtori Soili Meklin kannustaa elinikäiseen oppimiseen myös työpaikoilla.

Oppimiskulttuuria työpaikoille TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä. Sananlaskun viisaus korostuu nykyaikana, jolloin oppimisen merkitys ulottuu yhä enemmän myös työelämän puolelle.

M

odernissa työympäristössä itsensä jatkuva kehittäminen on osa työprosessia.

Yksilön vastuu osaamisestaan kasvaa, mutta muutos asettaa haasteita myös koulutusjärjestelmälle.

Pohjois-Savon alueella toimiva SnellmanEDU on vuosikymmenten ajan toiminut sivistystyön lähettiläänä. Koulutusten lisäksi se tuottaa nykyään myös muita oppimispalveluita yrityksille, julkisyhteisöille ja yhdistyksille. Vuonna 2018 pilotoitu Learn@Work-palvelumalli antaa tukea erityisesti työssäoppimisen haasteisiin. ‒ Palvelu auttaa organisaatioita ensin kartoittamaan työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet oppimisen näkökulmasta. Tämän jälkeen lähdetään luomaan työyhteisökohtaisia ratkaisuja, joilla työpaikoista tehdään myös oppimispaikkoja, SnellmanEDUn rehtori Soili Meklin toteaa.

LEARN@WORK-PALVELUUN

KUULUVA

Oppimisagenttivalmennus on innostava ta-

pa kehittää oppimiskäytäntöjä. Meklinin mukaan agentit ovat yrityksen työntekijöitä, jotka omalla esimerkillään sparraavat toisia työntekijöitä oppimiseen liittyvissä asioissa. Motivoinnin lisäksi he auttavat johtoa kehittämään organisaatiota kannustavasti ja ketterästi oppiviksi työpaikoiksi.

Oppimisagenttivalmennus voidaan toteuttaa joko työyhteisölle räätälöitynä tai kaikille avoimena ryhmävalmennuksena. ‒ Seuraava valmennus on suunnitteilla vuodelle 2021. Kukin mukana oleva yritys valitsee 5–8 agenttia puolen vuoden mittaiseen valmennukseen, Meklin mainitsee. ‒ Valmennuksen ohessa agentit saavat käyttöönsä digitaalisen oppimisympäristön, jossa on runsaasti testejä, vinkkejä ja oppimissisältöjä työyhteisön hyödynnettäväksi. Kullekin työyhteisölle luodaan oma Learn@work-käsikirja, jotta kehitys voi jatkua, Meklin lisää.

JOTTA OPPIMINEN hyödyttää koko orga-

nisaatiota, tulee tiedon jakamisen olla tehokasta. Tätä tukevien käytäntöjen lisäksi tärkeää on oppimiselle avoin mieli: uteliai-

suus motivoi etsimään tietoa ja jakamaan sitä eteenpäin. ‒ Oppiminen on myös asennekysymys. Mielen metataidot auttavat selviytymään muuttuvan työelämän haasteista, Meklin kuittaa.

OPPILAITOSTEN TEHTÄVÄNÄ on toi-

mia työyhteisöjen tukena näiden kehittäessä työpaikoista myös oppimispaikkoja. Oppiminen on strateginen kilpailukykytekijä, jota pitää tietoisesti edistää ja tukea.

– Oppimiskulttuurin rakentaminen alkaa nykytilan tunnistamisesta, ja sen vuoksi olemme lanseeranneet uutena palveluna Learn@work-kartoituksen, joka paljastaa työyhteisön vahvuudet ja heikkoudet oppimisen näkökulmasta, tiivistää Meklin.

»

SNELLMANEDU Haapaniemenkatu 40 C, Kuopio Puh. 044 746 2840 asiakaspalvelu@snellmanedu.fi www. snellmanedu.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

49

AJONEUVOJEN LISÄLAITTEIDEN ASENNUKSET

TEE-SE-ITSE PESUHALLI WWW.AUTOPESUKUOPIO.FI

VIEMME SUOMALAISEN LUONNON KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN

Lisävalot Työvalot Alkolukot Taksi-laitteet Paikannuslaitteet Peruutuskamerat Kojelautakamerat

Ilman kahta rohkeaa savolaisveljestä, autiona ammottavaa tiilitehdasta ja rakkautta metsään, Lunawoodin tarina ei olisi saanut alkuaan.

Juuret tukevasti Iisalmessa, tänä päivänä Lunawood on ekologisen lämpökäsitellyn puun globaali markkinajohtaja ja pioneeri työllistäen 110 osaajaa Suomessa ja tärkeimmissä vientimaissa. Maailman johtavien arkkitehtien ja suunnittelijoiden valitsemana, tuomme metsän rauhoittavan vaikutuksen ja ensiluokkaisen puumateriaalin lähelle urbaania ihmistä kaikkialla maailmassa.

LUNAWOOD.COM

50

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

www.titec.fi Titec Oy, Oppipojankuja 10, 70780 Kuopio puh. 010 328 6040 | sales@titec.fi | www.titec.fi

Hyvinvointiteknologia

Terveys lukuina KUVA JA KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN LÄHTEET POHJOIS-SAVO.FI, FORESAVO.FI, BUSINESSKUOPIO.FI, PSSHP.FI, POLIISI.FI

Terveys on tekoja, joiden keskiössä on aina ihminen. Terveyspuutteista keskeisiä ongelmia ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydänsairaudet ja diabetes.

4 vuotta

n. 245 000

119,4

kasvua Terveysklusterin saralla

asukasta maakunnassa,

sairastavuusindeksi

Pohjois-Savossa. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 5 %. Pitkän aikavälin kasvu on 6 % vuodessa.

Alan volyymi on kuitenkin yhä pieni.

joista 123 251 miehiä ja 125 752 naisia.

Pohjois-Savossa. Se on korkein kaikista maakunnista.

–11,68 %

1 650

Vuonna 1990

rikosten määrän vähentyminen

opiskelijaa suorittaa

maakunnassa. Yhteensä ilmoitettuja rikoksia oli 33 741 kappaletta.

lääketieteen, biolääketieteen, hammaslääketieteen ja ravitsemustieteen tutkintoa Itä-Suomen yliopiston Lääketieteen laitoksessa.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri aloitti toimintansa ja sairaalan nimi muuttui Kuopion yliopistolliseksi sairaalaksi.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

51

kumppani

Savilahdesta kohti maailman terävintä kärkeä TEKSTI OODIA/ILPO LOMMI KUVA FINVECTOR

Hyvinvointiteknologia on Pohjois-Savon elvytysveturi, eikä maakunta jää toimettomaksi poikkeusajan haasteissa.

P

ohjois-Savon aluetalous oli viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla hyvässä vireessä. Esimerkiksi aluetuotteen sekä viennin kasvuluvut olivat Suomen keskiarvoa paremmat ja työttömyys laskussa.

Viimekeväisen koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne alkoi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti moneen toimialaan kysynnän ja tilauskannan supistuessa.

Myönteiset kehitysodotukset kääntyivät

52

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

nopeasti laskuun ja työttömyys nousuun aiheuttaen ostovoiman heikentyessä negatiivisen kierteen. Se on kohdistunut yritysten, kuntien ja väestön talouteen sekä kansalaisten hyvinvointiin – myös muualla kuin Pohjois-Savossa.

Tähän haasteeseen Pohjois-Savon liitto on maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon toimijoiden kanssa laatinut Uuden kasvun suunnitelman 2020‒2022 kehitysnäkymien elvyttämiseksi ja syvem-

män taantuman torjumiseksi. Selviytymissuunnitelmaan on koottu toimenpiteet, jotka on nopeasti ja päättäväisesti toteutettava.

Niillä tuetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä, tehostetaan työllistymistä, kasvatetaan osaamista sekä parannetaan väestön hyvinvointia riippumatta poikkeusajan kestosta.

Suunnitelman toimenpiteet on jaettu kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen käsittää kolme keskeistä hankekokonaisuutta: Pohjois-Savon vihreä liiketoiminta, kan-

Hyvinvointiteknologia

sainvälistyvä liiketoiminta ja hyvinvointiteknologia liiketoiminnaksi sekä osaksi kansallista huoltovarmuutta.

TOISESSA KOKONAISUUDESSA ovat

muut kehittämistoimet, joita maakunnassa on tehtävä talouden uudistumiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä työllisyyden, hyvinvoinnin ja alueellisen saavutettavuuden parantamiseksi.

Niistäkin osa on koronakriisin vuoksi toteutettava nopeasti. Maakunnan kehittämisen painopisteitä on lisää maakuntaohjelmassa 2017–2020.

Uuden kasvun suunnitelma linjaa rakennerahasto- ja maaseutuohjelman varojen sekä kansallisten kehittämisvarojen kohdentamista ja viitoittaa EU:n niin sanotun elvytysrahan sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston painopisteitä Pohjois-Savossa. Suunnitelma toimii myös perusteluna kansallisen lisärahoituksen hakemiseksi alueelliseen elvyttämiseen.

Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja Marko Korhonen korostaa, että uuden kasvun suunnitelma on maakunnan keskeinen, yhteinen ja sitova tahdonilmaus sekä valinta toimenpiteistä, joilla torjutaan koronaepidemian haittavaikutuksia, edistetään nopeaa palautumista normaalitilaan sekä löydetään uutta kasvua ja kilpailukykyä.

– Uskon, että onnistumme paluussa positiiviseen kehityskulkuun. Parhaassa tapauksessa pystymme jopa kääntämään poikkeusajan eduksemme. Siinä on varsinkin hyvinvointiteknologian uusilla innovaatioilla ja niiden kaupallistamisella sekä kansainvälistämisellä suuri merkitys.

KUOPION SAVILAHDEN kampukselle on

muodostunut kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä hyvinvointi- ja terveysalan yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten osaamiskeskittymä. Hyvinvointiteknologian kehittämisen keskeisiä julkishallinnon toimijoita ovat Itä-Suomen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopistollinen sairaala ja toimintaa koordinoiva Kuopio Health -ekosysteemi.

Merkittävimpiä hyvinvointiteknologian yrityksiä ovat muun muassa Medikro, Ravistamo, Heart2save, Vetrea Terveys, Mediconsult, Combinostics, Medtronic, Kasve, Medfiles, Bittium Biosignals, Enfo, IBM Finland, Microsoft,

TietoEvry, MSD Finland, Pfizer, Janssen-Cilag, Amgen, EsiOR, Medaffcon ja FinVector.

Korhonen muistuttaakin, ettei Pohjois-Savon hyvinvointiala ole yhden kortin varassa, sillä lupaavia hyvinvointi- ja terveysteknologian kasvuyrityksiä on runsaasti.

– Lisää toteuttamis- ja kaupallistamiskelpoisia yritysideoita ja start up -yrityksiä syntynee myös jatkossa Savilahden tiede- ja koulutuskampuksessa. Siihen tähdätään maakunnan kehittämisrahoituksella. Mukaan toivomme muitakin sijoittajia ja investoijia kotimaasta ja ulkomailta.

YHTENÄ HYVÄNÄ esimerkkinä ter-

veysteknologian mittavasta potentiaalista maakunnalle ja koko maallekin on kuopiolainen geeni- ja viruslääkkeitä valmistava FinVector Oy. Nykyisin ulkomaalaisomistuksessa olevassa mutta Kuopion Savilahden kampuksella toimivassa lääkkeiden kehittäjä ja sopimusvalmistaja FinVector Oy:ssä on myös merkittävää kansainvälistymispotentiaalia koronapoikkeustilanteesta riippumatta ja mahdollisesti jopa sen vuoksi. Yritys on lisäksi erittäin tärkeä kansallisen huoltovarmuutemme turvaaja.

FinVector on tehnyt uraauurtavaa työtä lääkekehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2004 se kehitti aivosyöpälääkkeen, joka ei lopulta kuitenkaan päässyt markkinoille. Nyt yritys tähtää uuden virtsarakon syöpälääkkeen kaupallistamiseksi.

FinVectorin edellisen toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan on tärkeää, että yrityksen kotipesä eli toimitilat ja pääosa nykyisistä 200 työntekijästä ovat säilyneet Kuopiossa myötä- ja vastatuulissa yrityksen ja sen edeltäjän 27-vuotisessa historiassa. Parhaillaan ovat vireillä neuvottelut uusien lääketutkimus- ja tuotantotilojen rakentamisesta.

Kuopio lienee ainoa suomalainen vaihtoehto ulkomaisten rinnalla.

Kuopion etuina ovat läheinen yhteys tärkeisiin kumppanitahoihin, kuten Itä-Suomen yliopistoon, Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja valtakunnalliseen koe-eläinkeskukseen. Toimitilaa ja työvoimaa on järjestynyt myös hyvin.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Hyvinvointiala on keskeinen voimatekijä Maakuntajohtaja Marko Korhosen perustelut, miksi hyvinvointiala laajasti katsoen on Pohjois-Savon tärkeä veto- ja pitovoimatekijä: NOIN joka viides pohjoissavolainen työpaikka (yli 20 000) on sosiaali- ja terveysalalla.

KASVAVA hoivapalvelutarve luo myös

yksityisyrittäjyyttä ja työpaikkoja.

MUIDENKIN alojen työvoiman saatavuus kohenee hyvinvointialan puolisotyöpaikkojen kautta.

PALKKASUMMAN ja siten verotulojen

merkittävä kerryttäjä ja kotimarkkinakysynnän ylläpitäjä. ÄLYKKÄÄN erikoistumisen kärkitoimi-

aloja sekä eniten rahoitettu tutkimusja tuotekehityksen ala.

KUOPIO Health -terveysklusteri ja Savi-

lahti ovat kansainvälisen huippuosaamisen ja viennin keskittymä.

ITÄ-SUOMEN yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammattiopisto muodostavat koko maassakin merkittävän hyvinvointialojen akateemisen ja ammatillisen koulutuskokonaisuuden.

TIIVIS yhteys moniin hyvinvointia tuke-

viin sektoreihin, muun muassa ruokaja elintarvikeklusteriin ja vesiosaamiseen.

Kuopiosta koronavirusrokotekehityksen ja -tuotannon keskus?

KUOPIO nousi alkusyksystä valtakunnal-

liseen ja kansainväliseen julkisuuteen, kun medioissa kerrottiin, että akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo olivat aloittaneet tutkimuksen koronavirusrokotteen kehittämiseksi ripeällä aikataululla. Tiettävästi hanke on edennyt jo eläinkokeisiin.

Toiveikkaimmissa arvioissa on puhuttu rokotteen saamisesta tuotantoon ja markkinoille jo kesällä 2021, jos se läpäisee ihmisillä tehtävät kokeet.

Jos koronavirusrokotehanke onnistuu, saattaisi FinVector olla laboratorio- ja puhdastilayksiköineen kenties yksi vaihtoehto rokotteen tuotannolle.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

53

Ruoka lukuina KUVA JA KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN LÄHTEET POHJOIS-SAVO.FI, FORESAVO.FI, YMPARISTO.FI, TASTESAVO.FI, HIEKKALAN.FI

Ruuastaan Pohjois-Savo tunnetaan. Alueemme uniikit ja puhtaat maut maistuvat myös maailmalla!

2020 –21

Vuonna 2010

323 milj. litraa

Kansainvälisesti arvostettu European Region of Gastronomy -tunnustus myönnettiin Pohjois-Savolle. Samalla alueelle nimettiin 5 ruokalähettilästä, jotka inspiroivat ja rohkaisevat ihmisiä uusien makujen ääreen.

Päärynöitä alettiin kasvattaa Pohjois-Savossa sijaitsevalla Hiekkalan tilalla, mikä tekee siitä EU-alueen pohjoisimman tilan, jossa tuotetaan kauppa- ja jalostuskelpoisia hedelmiä.

tuotettua maitoa vuonna 2019 maakunnan alueella. Maitotiloja on yhteensä 866 kappaletta. Kaksi suurinta maidontuottajakuntaa ovat Kuopio ja Kiuruvesi.

n. 3 milj. kg

374

+ 3,6 %

kalaa vuodessa vapaa-ajankalastuksen saalis Pohjois-Savossa. Ammattikalastajien saalis

luomutilaa Pohjois-Savon alueella

Elintarviketeollisuuden

on noin 600 tonnia vuodessa. Lisäksi maakunnan vesiviljelylaitoksissa tuotetaan hieman yli 200 tonnia ruokakalaa. Yhteensä Pohjois-Savossa pyydetään ja tuotetaan siis lähes neljä miljoonaa kiloa kalaa vuodessa.

54

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

vuonna 2018. Tilojen keskimääräinen koko oli 51,8 ha. Koko maassa luomuviljelyä harjoitettiin vuonna 2018 lähes 300 000 hehtaarin alalla ja luomutiloja oli runsaat 5 000.

liikevaihdon kasvu.

Elintarvikkeet

kumppani

Kuopion alueen ruokalähettiläs Eeva Mertanen ja keittiömestari Janne Tirri iloitsevat Pohjois-Savon alueen upeasta lähiruokakulttuurista.

Uniikki ruokakulttuuri hurmaa TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN, ERG

Ruokamaakuntatunnustuksella kehitetään Pohjois-Savon ruokatoimijoiden yhteistyötä ja korostetaan lähituottajien merkitystä. Matkailijalle aarreaitta tarjoaa aitoa savolaista gastronomiaa, uudenlaisia elämyksiä ja ruoan ympärille kietoutuvia monipuolisia tapahtumia.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

55

kumppani

P

Lignell & Piispasen reseptejä kehitellään Siikarannan laboratoriossa.

ohjois-Savon maakunta on Euroopan ruokamaakunta (ERG eli European Region of Gastronomy) vuosina 2020–2021. Alue on oikea Suomen ruoka-aitta, sillä maakunnassa on todella runsaasti ruuan alkutuotantoa. Läheltä saa runsaasti erilaisia kasviksia, juureksia ja marjoja, monipuolisesti villikalaa, erilaisia lihatuotteita sekä kananmunia, maitoa ja hunajaa.

– Kuopiossa on todella aktiivinen REKO-ruokarinki, jossa kuluttajat ostavat lähituotteita suoraan tuottajilta. Korona-aikana ihmiset ovat löytäneet kotimaiset raaka-aineet todella hyvin, ja he tukevat lähituottajia ringin kautta, iloitsee alueen ruokalähettiläs Eeva Mertanen.

Mertanen on yksi alueen viidestä virallisesta ruokalähettiläästä. Lähettiläät nimesi tehtävään ERG-hankkeen kansainvälinen kumppani IGCAT (International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism).

Lähettiläiden tärkein tehtävä on edistää alueen näkyvyyttä ja tuoda maakuntaa positiivisesti esille niin alueella, Suomessa kuin kansainvälisestikin. Muut lähettiläät ovat Anssi Kantelinen (Ravintola Urban), Aki Hiltunen (VS Ravintolat), Jarna Kaplas (Konttiravintola Morton) ja Henri Jauhiainen (Ruukin Tupa).

– Sen lisäksi, että lähettiläs puhuu asioiden puolesta, hän myös tekee asioita alueen hyväksi. Yhteistyötä tehdään yli firmarajojen. Esimerkiksi Aki Hiltusen kanssa lanseeraamme ensi vuodelle ERG-juhlavuoden ohjelmaan kuuluvan elämyksellisen pop-up-ravintolan, vinkkaa Mertanen.

Ravintolan tarkka konsepti on vielä salainen, mutta Mertanen valottaa ravintolan ilmestyvän ulkoilmaan yllättäviin paikkoihin luonnon äärelle. Ravintolassa tarjoillaan juhlallista fine dining -ruokaa tietyn teeman mukaan. Juhlavuosien 2020–21 kantava teema on “elämää luonnon rytmin mukaan”, joten juhlavuoden tapahtumat jaksottuvat luonnon rytmin mukaisille teemaviikoille.

– Teemoja ovat järvi, pelto, metsä ja puutarha. Liput hankitaan etukäteen menua tietämättä, joten vieras hankkii sian säkissä, nauraa Mertanen.

Pop-up-ravintola on useamman toimijan yhteistyön hedelmä. Mertanen kehuu vuolaasti alueen ravintola-alan hyvää yhteishenkeä, jolla on saavutettu vertaansa vailla oleva ravintolakulttuuri. Kuopiossa on väkilukuun suhteutettuna todella paljon ravintoloita. Ravintoloissa myös panostetaan lähiruokaan, laatuun ja elämyksiin.

– Matkailijat saapuvat tänne, koska he haluavat käydä tunnustetuissa ravintoloissa, iloitsee Mertanen.

RUOKAMATKAILU ON kasvava trendi, joka kiinnostaa niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin vieraita. Ruokamaakuntaa voi kokea monin tavoin: käymällä syömässä kaupungin parhaan burgerin tai menemällä paikallisoppaan kanssa metsään keräämään marjoja tai sieniä. Varsinkin kansainvälisille vieraille luonto ja sieltä vapaasti poimittavat marjat ovat suuri elämys. Juhlavuosien aikana valokeilaan nostetaan alueen puhtaat raaka-aineet eli lähiruoka ja luonnosta saatavat aarteet, kuten marjat, villiyrtit, sienet, riista ja kalat.

– Monet ovat vieraantuneita luonnosta ja ruuan alkuperästä. Puijolla pääsee pian kurkistamaan ruoka-

56

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Elintarvikkeet

KUOPION alueelle (Pohjois-Savo) on myönnetty European Region of Gastronomy (ERG) -tunnustus vuodelle 2020–2021. European Region of Gastronomy on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, joka myönnetään vuosittain yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle. Tunnuksen myöntää IGCAT. Statusta voidaan verrata esimerkiksi kulttuuripääkaupunkititteliin, sillä erotuksella, että European Region of Gastronomy -status kehittää kulttuurin ohella gastronomian sekä ruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjyyttä. Tunnustus painottaa vastuullisesti toimimista, lähiruoan käyttöä sekä pienten ja keskisuurten yritysten välistä yhteistyötä.

tuottajien arkeen lisätyn todellisuuden (AR) avulla. Samalla vieraat pääsevät tutustumaan siihen, mistä ruoka tulee, Mertanen kertoo.

Keittiöpäällikkö Janne Tirri jatkaa, että Puijon ravintoissa lähiruoka on muutenkin otettu tosissaan. Puijon Torniravintolassa kaikki ruokalistalle päätyvä ruoka tulee sieltä, minne Puijon tornista näkyy. Tirri naurahtaa, että ainoastaan suola ja vaniljajäätelön vanilja tulevat Suomen ulkopuolelta. Tirrin mukaan ravintolan lähiruoka-aste on satokaudella parhaimmillaan 90 prosentissa ja sitä pyritään kasvattamaan koko ajan.

– Ruokalista myös elää sesonkien mukaan, joten tuotteet vaihtelevat jopa parin viikon välein. Talvikuukaudet ovat vähän haastavia, kun tuoreita tuotteita on vähemmän.

Mutta sitten mennään varastokasviksilla ynnä muilla, mutta parsaa ei meiltä helmikuussa saa, kuvaa Tirri filosofiaa ruokalistan takaa.

Torniravintola tarjoaa paitsi makuelämyksiä, myös kokemuksia muille aisteille. Herkkuhetkien lomassa voi ihailla vaihtuvia maisemia tornin pyöriessä hissukseen ympäri. Samalla näkee, mistä ruoka tulee, kuulee metsän äänet ja tuntee sen ympärillään. Esimerkiksi seinissä on elävää sisustussammalta ja pehmyt lattia saa mielen kulkemaan metsän siimekseen.

– Kiitos ravintolan sisustuksesta ja menusta kuuluu paikallisille osaajille. Kaukaisin lihatuotteemme tulee 150 kilometrin päästä Pesolan tilalta ja kenties yllättävin tuote on maailman pohjoisin maissi Kaikontarhalta. Ruokalistalle otamme mielellämme myös uusia tuotteita kokeiluun, sillä alueelta löytyy kaikkea jännää, mistä emme vielä edes tiedä, pohtii Tirri.

ALUEEN RAVINTOLAT, ruokalähettiläät ja tuottajat te-

kevät huikeaa yhteistyötä tuodakseen esille maakunnan moninaisen ruokakulttuuriin. Maakunnan voittaessa ERG-tittelin itselleen aluetta tituleerattiin ”piilotetuksi salaisuudeksi”. Nyt salaisuuden on aika paljastua koko maailmalle.

»

Pöytä on katettu: Koe mualiman kulinaarinen napa ja Euroopan herkullisimmat vuodet 2020–21 www.tastesavo.fi Top Chef-voittaja ja ruokalähettiläs Anssi Kantelisen omistama ravintola Urban valittiin vuoden parhaaksi ravintolaksi.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

57

kumppani

ERG-HANKKEEN VAIKUTUS POHJOIS-SAVOSSA ALUEBRÄNDÄYS

KANSAINVÄLISYYS

ERG-hankekokonaisuus on toimillaan lisännyt Pohjois-Savon alueen näkyvyyttä. IGCAT vakuuttui Pohjois-Savon vetävyydestä ja ruokakulttuurista vuonna 2017, jonka jälkeen rattaat lähtivät pyörimään ja alueen brändityö alkoi kunnolla.

Pohjois-Savon ERG-kokonaisuus on saanut loistavaa näkyvyyttä ja se onkin nostettu esiin mediassa Madventures Suomi -matkaoppaassa. Oppaassa esitellään Pohjois-Savon matkailun helmiä ja luonnollisesti alueen uniikkia ruokatarjontaa.

Alueen vetovoimaa on lisätty toteuttamalla Savonian Secret -lyhytelokuva, joka kertoo pohjoissavolaisista tuottajista, lähiruoasta ja luonnontuotteista. Elokuva vie katsojat Pohjois-Savon gastronomian alkulähteille ja paljastaa sen monipuolisen sekä maukkaan alkutuotannon salaisuudet.

Makumittelö-minisarjassa kolme sosiaalisen median vaikuttajaa saavat tehtäväkseen etsiä Pohjois-Savon parhaat ja puhtaimmat raaka-aineet. Jaksoissa seurataan vaikuttajien seikkailua metsissä ja paikallisten yrittäjien luona.

Alueen brändityö on toiminut hyvin ja esimerkiksi Visit Finland nostaakin Kuopion ERG:n top viiden parhaan Suomen matkailukohteen joukkoon vuonna 2021.

Kansainvälisen European Region of Gastronomy -verkoston kanssa rakennetaan vastuullisia, pysyviä toimintamalleja tavoitteellisesti. Täällä julkistetut, kehitetyt ja toteutetut asiat leviävät Eurooppaan ERG –verkoston ja IGCAT -yhteistyön avulla – ja toisinpäin.

ANTI Contemporary Art Festival on Suomen kansainvälisin festivaali ja myös maamme merkittävin nyky- ja performanssitaiteen festivaali. ERG:n yhteistyön merkeissä festivaalin teemana toimi vuonna 2020 ruoka.

ALUEKEHITYS & MATKAILU Alueen ruokamatkailu, laadukkaat elintarvikkeet ja palvelut nousevat valokeilaan monipuolisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhteistyön tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden sekä erityisesti alueen ruoka-, matkailu- ja luovien alojen yritysten liikevaihdon kasvu. Pohjois-Savon gastronominen suunnitelma ja yritysten klusteri- ja verkostomallit sekä ruokaan liittyvien hyvinvointimatkailutuotteiden kehitys tukevat kokonaisuutta, jossa tarjotaan yrityksille koulutuksia, työpajoja, tuotekehitystä, sparrausta sekä verkostoitumista.

RUOKAMATKAILU Yksi tapa lisätä Pohjois-Savon ruokamatkailua on kehittää vuosittaisia tapahtumia. SATOA-ruokafestivaalien lähiruokakonsepti tuo villiruoan metsästä ja satokauden maut tutuiksi herkullisilla kaupunkifestivaaleilla. Tapahtumat ovat saavuttaneet noin 20 000 kävijää, ja mukana tapahtumissa on ollut noin 30 ravintolayritystä, jonka lisäksi saman verran yrityksiä on mukana ohjelmassa ja tuotannossa. Festivaali onkin valittu yhdeksi Suomen ruokamatkailun kärkituotteista.

Kärkituotteena tapahtuma edustaa suomalaista ruokamatkailuosaamista valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

Lisäksi juhlavuoden kattaukseen kuuluvat muun muassa Suonenjoen Mansikkakarnevaalit, Iisalmen Oluset, Varkauden Sampea ja Sampanjaa sekä Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat.

Yritysten tiiviin yhteistyön tuloksena on syntynyt uusia ruokamatkailutuotteita, joista pääsevät nauttimaan niin yksittäiset matkailijat kuin suuremmatkin seurueet. Valittavana on liki 40 valmista opastettua ohjelmaa ryhmille.

Kansainvälisille vierailijoille alueen ruokakulttuuri, suomalainen puhdas ja lähellä tuotettu ruoka sekä suomalainen elämäntapa ovat maistuva ja kokemuksen arvoinen elämys.

LÄHIRUOKA Pohjois-Savon alueella toimii monipuolinen REKO-tarjonta, jonka avulla kuluttajat saavat lähiruokaa vaivattomasti. Kuopion kauppakeskus Matkuksessa järjestettävät lähiruokatorit tuovat tuottajien tuotteita tutuksi kaikelle kansalle.

Paikallisia raaka-aineita ja pohjoissavolaista ruokakulttuuria tehdään tunnetuksi myös lapsille, nuorille, ikääntyville ja maahanmuuttajille konkreettisesti osallistaen, maistaen ja kokien. Esimerkiksi Kuopion alueen lähiruokaviikko näkyi voimakkaasti oppilaisten ravintoloissa, joissa pidetään myös säännöllisesti lähiruokapäiviä.

58

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

VASTUULLISUUS ERG-tunnus yrityksen ovessa, ruokalistalla tai verkkosivuilla kertoo yrityksen olevan alueen ruokamatkailun helmi.

Asiakkaalle tunnus viestii paikallisista ja aidoista, vastuullisesti tuotetuista tuotteista sekä palveluista. Tunnusta käyttävät yritykset ovat sitoutuneet kehittämään toimintansa ympäristöllistä, taloudellista sekä sosiaalista vastuullisuutta, ja haluavat tukea alueen hyvinvointia suosimalla tuotteissaan muun muassa lähiraaka-aineita.

MAAILMALUOKAN TÄHDET Pohjoissavolainen ruoka on myös arvostettu ja palkittu myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Euroopan ensimmäisessä Local Food Gift Challenge -kilpailussa valittiin Euroopan parhaat ruoka- ja keittiötavaralahjat, joista 4/10 tuli Pohjois-Savosta. Näihin lukeutuivat kaksi Willimaku-lahjapakettia, Haapaniemen Valkosipulihauki-säilyke sekä Kuopio-hunaja.

Kansallisesti ja kansainvälisesti palkittuja yrityksiä ja tuotteita on Pohjois-Savon alueella muun muassa Lignell & Piispanen (IWSC, World Spirits, Gin masters), Nenosen Mansikkatila (vuoden juhlajuoma 2019), RPS Brewing, Iso-Kallan Panimo (Suomen parhaat oluet), Burger5, Gastrobar B/P (Suomen parhaat burgerit). Lisäksi Kuopiosta löytyy Suomen kaunein kauppahalli (Apu-lehden järjestämässä äänestyksessä).

Great Taste Awards arvioi viime vuonna sokkomakutestinperusteella kuopiolaiset kalatuotteet kylmäsavustetun lohifileen ja paahtosavustetun kirjolohifileen korkeimpaan laatuluokkaan eli kolmen tähden Great Taste -tunnuksen arvoiseksi.

Vuonna 2016 Glorian Ruoka & Viini -lehden lukijaäänestyksellä parhaaksi ravintolaksi valikoitui Urban, jonka omistaa Top Chef-voittaja ja ambassador Anssi Kantelinen. Voitokas kulku on myös jatkunut, sillä ravintola on voitostaan lähtien pitänyt sijaa listan kymmenen parhaan joukossa.

YHDESSÄ ENEMMÄN ERG-hankekokonaisuus on tuonut yhteen alueen toimijoita ja yhteistyö on kasvanut entisestään. Hanke yhdistää alueen toimijoita, järjestämällä erilaisia työpajoja, verkostoitumistilaisuuksia ja koulutuksia. Näin yritykset ja toimijat törmäytetään ja saadaan pohtimaan uusia yhteistyön muotoja. Alueelle on syntynyt yhteistyössä muun muassa uudenlaisia ruokaa ja kulttuuria sekä hyvinvointi sisältäviä ohjelmanumeroita, ruokakävelyitä ja herkullisia bussiretkiä.

Vuonna 2019 laadittu Pohjois-Savon gastronominen strategia saattoi yritykset samaan pöytään miettimään Pohjois-Savon ruokamaakunnan tulevaisuutta. Visiona on, että Pohjois-Savo nousee maailmankartalle “mualiman kulinaarisena napana”.

Kokonaisuus toteutuu Itä-Suomen ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten, Kuopion kaupungin, SawoGrow:n sekä Savonia AMK:n hankeyhteistyönä. Mukana on nyt yli 80 yritystä, tapahtumatoimijaa, oppilaitosta ja kehittämisorganisaatiota koko maakunnan alueelta.

Elintarvikkeet

PÖYTÄ ON

KATETTU Tervetuloa makumatkalle Savon sydämeen – ruokamatkailun pääkaupunkiin ja koko Euroopan maukkaimpaan maakuntaan.

Seuraa tapahtumia #tastesavo

Herkulliset vuodet 2020–2021 Viikoittain päivittyvä ohjelma- ja tapahtumatarjonta: www.tastesavo.fi 7.–13.12.2020

9.–17.7.2021

TALVEN TAIKAA »

MAKEA KESÄ »

Joulun ja juhlakauden makukattaus -viikko 8.–14.3.2021

VALOA KOHTI »

Välipalat ja helpot reseptit arkeen -viikko 3.– 9.5.2021

TUORETTA JA RAIKASTA »

Marjat, sienet, sesongin aarteet -viikko

9.–10.7. Oluset Iisalmessa 9.7. Limuset Iisalmessa 16.–18.7. Suonenjoen mansikkakarnevaali ja lähiruokafestari

21.–29.8.2021

ELONKORJUU »

Satokauden makuja -viikko

Kevään ja kesän juhlat -viikko

7.8. Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat

18.–26.6.2021

6.–7.8. Sampea ja samppanjaa Varkaudessa

HERKULLINEN HORTA » Villiyrtit, villiruoka -viikko

18.–19.6. Satoa GOES WILD -ruokafestivaali 24.–25.6. Lohimaan Juhannus

7.8. Louhenkatupäivä Iisalmessa 27.–28.8. Satoa Kuopio Food Festival -ruokafestivaali

11.–18.9.2021

LUONNON ANTIMET »

23.6. Muuruveden Juhannus

Sienestys, kalastus, metsästys -viikko

25.6. Kuopion Sataman Juhannus

Kalaryssäys

Teemaviikot täynnä elämyksiä

Ryhmille, seurueille ja juhliin

Teemaviikoilla ohjelmassa on esimerkiksi kaikille avoimia marjastus- ja sienestysretkiä, piknikkejä, tastingejä, kokkauskursseja, työpajoja, pop-up-ravintoloita ja tapahtumia yllättävissä paikoissa, tilavierailuja, ruokamatkapaketteja, ruokateemaisia näyttelyitä, ruokateatteria, show & dinnereitä, erilaisia elämyksiä, taidetta ja kulttuuria, workshoppeja sekä ruokafestivaaleja. Muutokset mahdollisia.

Olemme poimineet ryhmämatkojen herkullisimpia hetkiä sekä kielenvieviä kierroksia Pohjois-Savon alueelta. Ruokaelämyksiä ja aktiviteetteja, taidetta, kulttuuria, historiaa, hyvinvointia. www.tastesavo.fi/makumatkat-savossa

Makumatkat Savon sydämessä, ERGtapahtumat ja vastuulliset toimijat kartalla: www.kuopiotahko.fi/teemat/ european-region-of-gastronomy-kuopio

Ravintolat & elämykset Alueella ja sen keskiössä sijaitsevassa Kuopiossa on valtava määrä laadukkaita raaka-aineita suosivia tasokkaita ravintoloita moneen makuun. ERG -tunnusta käyttävä yritys on alueen vastuullinen ja lähiruokaa painottava ruokamatkailun helmi. www.tastesavo.fi/ravintolat

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

59

kumppani

K-Citymarket Päivärannassa panostetaan HeVi-osaston esillepanoon.

K-Citymarket aikaansa edellä TEKSTI OODIA/EETU OLLIKAINEN KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN JA SIRPA KORHONEN, KESKO

Päivärannan K-Citymarket on kauppakeskus, josta saa yhdellä käynnillä kaiken tarpeellisen kotiin tai mukaan matkalle.

60

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Elintarvikkeet

K

auppias Pasi Toppari pitää huolta, että kauppa pysyy uusien trendien aallonharjalla, ja päivittää kauppaa jatkuvasti. Facebook-sivuilla käy kova kuhina, kun uudistuksista kerrotaan asiakkaille. Sitä kautta myös asiakkaiden toiveet tulevat kauppiaan kuultaviksi. Kauppa otti edelläkävijänä ruoan verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen jo kaksi vuotta sitten. ‒ Kävimme tutustumassa Helsingissä Eastonin toimivaan ruoan verkkokauppaan ja saimme paljon apua toimintamme suunnitteluun, iloitsee Toppari.

Ruoan verkkokauppa on otettu käyttöön epidemian myötä myös muissa K-ryhmän kaupoissa viimeistään vuonna 2020.

Ruoan verkkokauppa on kehitetty asiakkaiden arjen helpottamiseksi, mutta myös asiakkaiden loman parantamiseksi. Verkkokaupasta tilatut tuotteet keräillään valmiiksi, ja ne voi joko noutaa kaupan pihasta tai tilata kotiinkuljetuksen toimitusalueella sijaitsevaan lomakohteeseen.

KCM Päiväranta lyhyesti PERUSTETTU 2008 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ satakunta henkilöä KAUPPIAS Pasi Toppari TAVARATALON JOHTAJA Petri Heikkinen

KAUPUNGIN MONIPUOLISIMMILTA palvelutiskeiltä saa tuorei-

den lihojen ja kalojen lisäksi Juhlapalvelu Remarin loihtimaa valmista ruokaa. Yhteistyö poiki myös maittavan keittolounaan, jota voi ostaa palvelutiskien läheisyyteen sijoitetusta kahvilasta.

Palvelutiskien jatkoksi uudet tuulet Aasiasta toivat toukokuun alussa 2019 ikioman sushibaarin. Sushibaari on ainut laatuaan näillä Suomen leveyksillä. Omat sushikokit valmistavat sushit paikan päällä parhaista raaka-aineista, jolloin asiakas saa varmasti laadukkainta sushia, mitä Savosta löytyy. Riisi tulee Japanista, eikä vastaavanlaista löydy kuin Järvenpään K-Citymarketista Etelä-Suomesta.

– Sushibaarin vastaanotto on ollut äärimmäisen positiivinen menestys. Jo muutaman ensimmäisen viikon aikana myytiin yli 100 000 kappaletta tuoretta sushia, joten palkkasimme hyvin pian lisää henkilökuntaa valmistamaan sushia, kertoo K-Citymarket Päivärannan myymäläpäällikkö Jussi Sorsa.

KESKO PANOSTAA ekologisuuteen. Vuonna 2018 K-Citymarket Päivärannan katolle asennettiin yhteensä 2 800 aurinkopaneelia.

Oma aurinkovoimala kattaa osan kauppakeskuksen sähkönkulutuksesta. Muutaman vuoden ajan kaupan pihasta on myös löytynyt sähköauton latauspaikkoja sekä tehokas autopesuri.

Kaupan uusimpana uudistuksena on maailman nopein pullonpalautuskone Tomra R1, joka laskee ja lajittelee itse sinne suoraan kassista kipatut muovipullot ja tölkit.

Kauppakeskuksessa toimii myös kymmenkunta erikoisliikettä, kuten apteekki, posti, lemmikkitarvikeliike, teleoperaattorin myymälä, sekä erilaisia ruokapaikkoja. Näin ollen kaiken, mitä tarvitsetkaan lomalle tai kotiin, saa saman katon alta.

»

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, Kuopio Puh. 010 537 9600 Ma–su 7–22 www.k-citymarket.fi

K-Citymarket Päivärannan aikajana » 2008 K-Citymarket Päiväranta avattiin

2012 Elintarvikepuoli laajentui 1 000 m2:n suuruiseksi

2018 Fazer avasi kaupan yhteyteen myymäläleipomon

2018 Kauppakeskuksen katolle asennettiin 2 800 aurinkopaneelia

2018 Ruoan verkkokauppa pyörähti käyntiin

2019 Sähköautojen latausasema nousi kaupan pihaan

2019 Sushibaari avattiin, muutamassa viikossa myytiin yli 100 000 kappaletta tuoretta sushia

2020 Yhteistyö Juhlapalvelu Remarin kanssa laanjentui

2020 Maailman nopein pullonpalautuskone Tomra R1 asennettiin

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

61

kumppani

t ä y ä ö n P

suoraan tuottajalta TEKSTI OODIA MEDIA KUVAT KESKO

Pohjois-Savossa on pitkät perinteet karjatalouden, maidontuotannon ja marjanviljelyn osalta. Tuotteita tehdään monipuolisesti vientiin asti nykypäivänäkin, ja tuotanto on monipuolistunut vuosien varrella.

62

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Elintarvikkeet

K

aikki tietävät savolaisen kalakukon. Kalakukko on saavuttanut valtakunnallisen menestyksen ja tunnettuuden siinä missä muut Pohjois-Savon perinneruoat, kuten leipäressu, pannurieska, talkkunakset tai uunijuusto ovat kamppailleet suosion kanssa. Riisipiirakoistakin karjalanpiirakka tulee ensimmäisenä mieleen.

Pohjois-Savo on kuitenkin voimakasta ja kehittyvää maaseutuyrittäjyyden aluetta. Maito, liha ja marjat ovat alueen vahvoja raaka-aineita. Juustot, marjamehut sekä kala-, liha- ja kasvistuotteet ovat Suomessa tunnetuimpia elintarvikkeita. Maidontuotannossa Pohjois-Savo häviää täpärästi vain Pohjois-Pohjanmaalle. Kuopio ja Kiuruvesi ovat kaksi Suomen suurinta maidontuottajaa. Naudanlihaa meillä tuotetaan 13,8 prosenttia koko Suomen tuotannosta. Pohjois-Savo onkin perinteistä karjatalousaluetta, ja korkeatasoinen kotieläintalous on edelleen alueen maatalouden vahvuuksia.

Koko Savon alue vastaa leijonanosasta Suomen marjatuotantoa.

Marjojen tuotannosta peräti 27,6 prosenttia tapahtuu Pohjois-Savossa. Suonenjoen mansikka onkin tunnettuudeltaan kalakukon luokkaa.

Mansikanviljelyllä Suonenjoella on satavuotinen perinne. Mansikanviljely myyntiin alkoi ensimmäisen maailmansodan aikoihin, kun opettaja Olavi Leskinen Seppälän tilalta Halolanmäeltä sai pärevakkaansa kaksitoista mansikan tainta, istutti ne koulun tontille ja aloitti oman viljelyn, joka laajeni aina kolmeen hehtaariin saakka. Leskisen esimerkki innosti koululaisia ja naapureita, ja mansikan viljely levisi koko kuntaan. Marjantuotannon yrityksiä maakunnassa on 228 kappaletta, mikä on 13,8 prosenttia koko maan alan yrityksistä.

Karjatalouden ja marjanviljelyn ohella Pohjois-Savosta löytyy toki myös monenlaista muuta ruoantuotantotoimintaa mehiläistiloista yrttipuutarhoihin. Luomun ja lähiruoan tuotanto on myös lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Monipuolinen ja virkeä maatalous ruokkii myös erilaisia elintarvikeyrityksiä, joista monet ovat kasvaneet valtakunnallisesti merkittäviksi yrityksiksi.

POHJOIS-SAVON ALUETALOUSKATSAUKSEN mukaan elintarvike-

teollisuuden liikevaihto on kasvanut jo neljättä vuotta peräkkäin. Viime vuonna kasvua kertyi, jopa 3,6 prosenttia, koko maassa liikevaihto kasvoi noin 2,6 prosenttia.

Makuja ja tuotteita löytyy jokaiselle asti. Runsas ja laatutietoinen tuotanto sekä elinvoimainen elintarvikeyrityskanta pitävät Pohjois-Savon aluetta jatkossakin merkityksellisenä osana Suomen ruokakulttuuria. Paikallisesti tuotetulla ruoalla on myös kysyntää ulkomaita myöten.

– Ihmiset matkustavat ja haluavat tuotteita maailmalta, mutta toisaalta ruoan jäljitettävyys koetaan tärkeäksi. Oman kunnan tuotteet ja suomalaiset tuotteet ovat tärkeitä, kertoo K-Citymarket Päivärannan kauppias Pasi Toppari.

– Isojen osastojen ja satojen tuottajien joukkoon mahtuu pieniäkin tuottajia ihan parilla tuotteella, ja näitä lähituottajia etsitään tuotevalikoimaan aktiivisesti. Kiinnostus ja suosio varmistavat sen, että tuotteet pysyvät valikoimassa ja ihmisiä voidaan palvella lähituottajien tuotteilla. Toisaalta isotkin tuottajat pitävät huolta siitä, että ruoka on kotimaista. Suomalaisesta ruokahuollosta ja suomalaisesta maanviljelyksestä tuleekin pitää huolta. Meillä on valtavan upea ja hieno luonto ja kehittynyt maataloustekniikka, mutta Suomen erikoisolosuhteet on huomioitava myös hinnassa. Ruoantuottajillakin pitää olla mahdollisuus elämään. Suomen maataloutta on arvostettava. Suomalainen ruoantuotanto on kaiken muun pohja, Toppari sanoo.

»

K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, Kuopio Puh. 010 537 9600 Ma–su 7–22 www.k-citymarket.fi

Mitä ruokaa me tuotamme?

POHJOIS-SAVON ALUEELTA LÖYTYY kaikkiaan noin

parisen sataa elintarvikeyritystä pientiloista suuryrityksiin. Tässä muutamia nostoja paikallisista toimijoista.

Isojen vientiyritysten lisäksi Pohjois-Savossa kasvatettua ruokaa löytää myös pientilojen omista myymälöistä. Savolaista perinnettä ovat esimerkiksi maatilan yhteydessä toimivat leipomot, joista saa oman tilan viljasta leivottua leipää. Toiset yritykset vievät tuotteitaan vientiin asti.

ESIMERKIKSI SUONENJOELLA HYVIN vahvasti koti-

mainen Pakkasmarja pakkaa ja markkinoi puutarha-, metsä- ja luomumarjoja koko Suomeen. Samasta kunnasta löytyy myös osuuskunta Maitomaa, jonka meijerituotteita löytyy joka puolelta maata. Suonenjokelainen yritys on myös Peltolan juustola, joka vie juustoa ja voita ympäri Suomen.

Kiuruvedellä Milletti pakkaa kuivatuotteita, joista herneet kokonaisena ja rouheena valtaavat alaa.

Joroisessa sijaitsevan Järvikylän kartanon ruukkusalaatit ovat varmasti tuttuja kaikille tuoresalaatin ja yrttien ystäville. Kartano itse on osa savolaista kulttuurihistoriaa. Se on ollut Grotenfeltin suvun hallussa jo 1600-luvulta lähtien. Nykyään se on Suomen laajimman yrtti- ja salaattivalikoiman koti.

Kala-Lappi Toivalassa Siilinjärvellä valmistaa itse kehitetyllä menetelmällään kotimaisesta kirjolohesta graavi- ja kylmäsavutuotteita. Siilin Mylly puolestaan valmistaa jauhoja paikallisista raaka-aineista.

Nilsiäläinen Korpiahon Hunaja paitsi pakkaa itäsuomalaista hunajaa noin 80 000 kiloa vuodessa, myös valmistaa hunajapohjaisia kosmetiikka- ja muita tuotteita, joita saa jälleenmyyjiltä, yrityksen verkkokaupasta tai sen omasta myymälästä Nilsiän keskustan tuntumassa.

Paikallista maatalous- ja puutarhatuotantoa myös jalostetaan alkoholijuomiksi. Kuopiolaisen Lignell & Piispasen laadukkaat tuotteet maistuvat ulkomaita myöten. Tässäkin on kyseessä jo pitkä perinne: yrityksen ensimmäinen likööri, Mesimarjalikööri vuodelta 1882, palkittiin kultamitalilla Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Lähteet: Pohjois-Savon liitto, MTK, LuKe, yritysten ja kuntien kotisivut, ruokatieto.fi ja aitojamakuja.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

63

kumppani

Maistuvaa pidempään TEKSTI OODIA/EMILIA JORMAKKA KUVA TORIPIHA OY

Ruokalaaksossa oikeat tekijät löytävät toisensa ja menevät yhdessä oikeaan suuntaan.

S

uonenjokelaisella Toripiha Oy:lla on pitkät juuret marja-alalla. Yritys on jättänyt alkuaikojensa marjan oston uusien konseptien tieltä ja nykyään se keskittyy muun muassa marjojen puhdistus- ja varastointipalvelujen tarjoamiseen. Vesannon laitos käsittelee vuodessa 4–7 miljoonaa kiloa marjaa elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Yritys on tuottavasti kehittänyt ja uudistanut palvelujaan. Keväästä 2020 yrityksellä on ollut myynnissä oma kauraa ja marjoja sisältävä smoothie. Isoja harppauksia otettiin vuonna 2018, kun uusi tuotantolaitos Suonenjoella otettiin käyttöön ja elintarvikkeiden HPP-käsittely aloitettiin.

– HPP-käsittely on koko Suomessa ainutlaatuinen tapa edistää tuotteiden säilyvyyttä. Uuden palvelun käyttöönottoa suunniteltiin huolellisesti useita vuosia, toimitusjohtaja Juho Kylmälä kertoo.

HPP on lyhenne sanoista high pressure processing. Prosessissa tuotteen säilyvyys ei perustu tuotteen kuumentamiseen, vaan mikrobien solurakenne räjäytetään vesisäiliössä 6 000 baarin vedenpaineessa 3–6 minuutin aikana. Laitteen tilavuus on 350 litraa ja tuo-

64

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

tantokapasiteetti noin 1 500 kiloa tunnissa. Käytännössä päiväkapasiteetti on noin yksi rekkakuormallinen.

Tuotteet käsitellään pakkauksissaan, minkä vuoksi pakkauksen tulee olla vesitiivis. Koska tuotteen ominaisuuksiin ei tarvitse käsittelyssä kajota, HPP:llä on monia etuja esimerkiksi kuumentamiseen perustuviin säilöntämenetelmiin nähden, Kylmälä selventää.

– Käsittelyn aikana lämpötila ei nouse kraanavettä korkeammaksi. Kun tuotetta ei kuumenneta, makuprofiili ja väri säilyvät prosessissa muuttumattomina, Kylmälä kertoo.

KORKEAPAINEPROSESSOINNISTA LÖYTYY potentiaalia laajempaankin hyö-

dyntämiseen myös muiden elintarvikkeiden kuin marjajalosteiden osalta.

– Jatkoa on kehitteillä useista tuotteista ja tuotekehitystä tehdään mahdollisten asiakkaiden kanssa jatkuvasti. Tällä hetkellä mahdollisuuksia tutkitaan erityisesti liha- ja kalatuotteiden kanssa, avaa Kylmälä.

Ruokalaakson eli alkutuotannon ja

elintarvikealan yhteistyöverkoston kautta yritys on saanut useita tarpeellisia kontakteja HPP-käsittelyn kehitykseen ja tutkimukseen Pohjois-Savon tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa. Ruokalaakson kautta Itä-Suomen yliopistosta valmistui myös HPP-teknologiaa koskeva opinnäytetyö. Menetelmän tutkimusta jatketaan edelleen. Kylmälä on ollut yhteistyöhön tyytyväinen.

– Ruokalaaksossa mukana olevien yritysten kanssa teemme edelleen yhteistyötä, Kylmälä kehuu.

Ruokalaakson Itä-Suomen alueella tarjoamat kontaktit ovat tärkeitä elintarvikealan yritysten kasvun ja kehityksen kannalta. Uusia innovaatioita päästään kehittämään volyymilla, kun oikeat tekijät löytävät toisensa.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi Lue QR-koodi puhelimen kamerasovelluksella ja katso uusi Pohjois-Savon elintarvikealaa markkinoiva lyhytvideo!

Elintarvikkeet

kumppani

Matkalla kohti

kest채v채mpi채 vaelluskalakantoja TEKSTI OODIA/MAIJU KORJONEN KUVAT VEGARD LUDVIGSEN

Varkauden edistyksellinen kalanviljelytekniikka toimii esimerkkin채 maailman kalanviljelyteollisuudelle.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

65

kumppani

Jasper Pääkkösen

vinkit kestävään kalastukseen Ota ruokakalaksi vain ekologisesti kestäviä kalalajeja.

Vapauta suojellut, alamittaiset ja erityisen suuret kalat nopeasti takaisin luontoon.

Syö kotimaista, vastuullisesti pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

Vastuullinen kalankasvatus on ympäristöteko SAIMAAN TUORE -brändin omistava var-

kautelainen kalankasvattamo Finnforel tekee toiminnallaan työtä suomalaisen luonnonsuojelun hyväksi.

– Kiertovesikasvatus on ympäristöystävällisempi tapa kasvattaa kalaa ja ainoa keino mielestämme lisätä kotimaisen kalan ympärivuotista saatavuutta. Myös olosuhteiden hallinta kasvatusympäristössä varmistaa kalojen hyvinvoinnin, joka on meidän kannalta ensiarvoisen tärkeää, sanoo kehitysjohtaja Pekka Hannelin.

Kiertovesikasvatus tarkoittaa käytännössä kalankasvatusmenetelmää, jossa vettä kierrätetään pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä.

– Menetelmä säästää vettä, koska uutta vettä tarvitaan vain 1–2 prosenttia kiertävän veden määrästä. Kiertovesikasvatuksessa veden puhdistamiseen käytettävällä teknologialla pystytään pienentämään huomattavasti myös ravinnekuormitusta, kertoo Hannelin.

Finnforel toimii yhteistyössä metsäteollisuusyritys Stora Enson Varkauden tehtaiden kanssa.

– Kaikki Finnforelin laitokselta poistuva vesi ja liete käsitellään Stora Enson laitoksella, joka puolestaan omassa puhdistusprosessissaan hyödyntää kaiken kalan kasvatuksessa syntyvän typen ja puhdistaa myös suurimman osan fosforista, Hannelin kertoo.

Kuivauksen jälkeen liete menee Stora Enson energialaitoksen polttoon ja sitä kautta palautuu energiana Finnforelille.

Hannelin kertoo, että Luonnonvarakeskus LUKE on tehty pitkäjänteistä työtä vaelluskalakantojen suojelun eteen jo vuosia.

Nyt kun asia on saanut myös median huomion, tavoitteet saavat arvokasta lisätukea toteutuakseen.

– Näen selkeän valonpilkahduksen tässä asiassa. Jasper Pääkkösen kaltaisten henkilöiden panos asian tuomisessa julkisuuteen on erittäin tärkeä, Hannelin sanoo.

66

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Suomi on täynnä patojen tuhoamia koskia.

Kun padot puretaan, luonto palautuu hämmästyttävän nopeasti takaisin ennalleen, kalamies Jasper Pääkkönen sanoo.

Elintarvikkeet

T

aaperoikäisestä lähtien kalastusta harrastanut näyttelijä Jasper Pääkkönen on tunnettu kestävän kalastuksen puolestapuhuja. Viimeiset kymmenen vuotta hänen aiheenaan on ollut kalakantojen heikko tila, minkä myötä Pääkkönen on pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisella tasolla kalastuksen ja kalanviljelyn kestävyyden parantamiseen.

– 2000-luvun alun käytin puolestaan perhokalastusharrastuksen promoamiseen ja siitä puhumiseen, Pääkkönen kertoo.

Pääkkönen itse kiinnostui perhokalastuksesta sen haastavuuden vuoksi.

– Se on monelle kalamiehelle ikään kuin luontaisen haasteen kasvattamisen jatkumon viimeinen etappi matkalla mato-ongesta uistimeen ja siitä eteenpäin. On ollut mielettömän hienoa huomata, miten moni nuori on tänä kesänä löytänyt tiensä harrastuksen pariin, Pääkkönen iloitsee.

PÄÄKKÖSELLÄ ALKOIVAT lokakuussa elokuvaohjaaja Antti J. Jokisen ohjaaman 6/12-Remeselokuvan kuvaukset. Produktio on tarkoitus kuvata Suomen ja Viron lisäksi Ruotsissa. Juuri siellä, minne myös kalastusmatkailu valuu Suomen vesistöistä, koska Suomen vaelluskalat ovat lähes poikkeuksetta uhanalaisiksi luokiteltujen listalla.

Ruotsin lisäksi myös Venäjä ja Norja ovat matkailijoiden suosiossa.

– Suomessa kalakantojen suojelun arvo ja kalastusharrastuksen kansantaloudellinen merkitys ovat heikosti ymmärrettyjä asioita verrattuna vaikkapa Ruotsiin, missä tutkimusten kautta on havahduttu huomaamaan kalastuksen valtavat taloudelliset ja työllistävät vaikutukset, Pääkkönen sanoo.

Hänen mukaansa tähän olisi syytä kiinnittää vahvemmin huomiota myös Suomessa, sillä kalastusmatkailulla olisi valtava positiivinen vaikutus syrjäseutujen ja muuttotappiollisten kuntien taloudelle.

– Potentiaali, jonka me hukkaamme, on suunnaton, Pääkkönen toteaa.

TOIVO PAREMMASTA huomisesta elää kuitenkin vahvana, ja viime vuosina kalojen hyvinvointi on saanut enenevissä määrin huomiota osakseen.

– Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tällä kaudella poikkeuksellisen edistyksellisiä kirjauksia vaelluskalakantojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Siinä esimerkiksi sanotaan, että valtio-omisteisten yhtiöiden tulisi näyttää esimerkkiä ympäristövastuunkannossa, Pääkkönen iloitsee.

Kirjauksista huolimatta asiat etenevät hitaasti, koska ne ovat saaneet muutamilta valtio-omisteisilta yhtiöiltä voimakasta vastusta osakseen.

– Lisäksi maassamme toimii jopa pari sataa vuotta vanhoja vesilaitoksia, jotka nauttivat vastuuvapautta kalatalousasioissa. Tämä on täysin absurdi tilanne, Pääkkönen jyrähtää.

Vesivoiman ohessa kalakantoja harventaa vanhoihin käytäntöihin perustuva kalanviljely.

– 50 miljoonaa Norjan lohta kuolee vuosittain viljelyn aikana tauteihin, homeisiin, epämuodostumiin ja mutaatioihin ennen kuin ne ovat olleet ravinnoksi otettavassa koossa, Pääkkönen kertoo.

Lisäksi kalanviljelyn ravinnepäästöt voivat aiheuttaa paikallista rehevöitymistä, mikä puolestaan vaarantaa vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen. Pääkkösen mukaan kiertovesikasvatus on kalankasvatuksen tulevaisuus ja ainoa keino minimoida toiminnan ympäristövaikutukset.

– Kiertovesikasvatus on hyvä esimerkki siitä, kuinka kalanviljely voidaan toteuttaa kestävällä tavalla. Jos Suomessa voidaan tuottaa laadukasta kalaa tehdashalliolosuhteissa, sama toimii maailmallakin, Pääkkönen sanoo.

LISÄÄ ILON aiheita ovat tarjonneet tiukentuneet

säännökset ja teollisuuden alan herääminen käsillä olevaan ongelmaan. Vesivoimalaitospatojen purkaminen kalojen vaellusreiteiltä sekä niiden myötä seurannut jokien ennallistaminen ovat virkistäneet Suomen uhanalaisia vaelluskalakantoja merkittävästi.

– Ympäristöjärjestöjen punaisella listalla ollutta suomalaista kirjolohta voi syödä nykyään oikein hyvällä mielellä ja omatunnolla etenkin, jos se on kasvatettu kiertovesikasvatuksen menetelmällä, Pääkkönen sanoo.

Sen sijaan kalojen istutus suomalaisen vaelluskalakannan elvyttämiseksi saa Pääkköseltä kritiikkiä.

– Ajattelemme, että kala on merten viljaa, jota voi istuttaa lisää, jos se pääsee loppumaan. Tilanne on sama kuin jos ampuisimme kaikki hirvemme. Vahinkoa paikataksemme toisimme uusia hirviä hirvien kasvatuslaitoksesta entisiä korvaamaan. Lisäksi vesistöjemme tila on niin huono, että se estää kalojen luontaisen lisääntymisen pakottaen jatkamaan kalojen istuttamista loputtomiin, Pääkkönen toteaa.

Vaikka paljon hyvää on saatu aikaan, Suomi on vielä kaukana siitä tilanteesta, että se voisi alkaa markkinoida itseään kalastusmatkailun luvattuna maana. Mutta ehkä joskus sekin on mahdollista.

– Esimerkiksi Varkauden Ämmäkoskella on liikehdintää oikeaan suuntaan. Mikäli pato puretaan ja vanha koski ennallistetaan, on täysin mahdollista, että jonain päivänä siellä sijaitsee matkailijoiden kalastusparatiisi, Pääkkönen sanoo.

Pääkkösen mielestä Ämmäkosken tapauksessa tärkeintä on, että hyvin alkanutta keskustelua käydään jatkossakin rakentavassa hengessä.

– On ollut hienoa kuulla, että padon omistava Stora Enso on suhtautunut hankkeeseen hyvin avarakatseisesti. Se kertoo asenteiden muuttumisesta parempaan suuntaan. Myös kuluttajat ovat valveutuneempia kalan ostajia, mikä on todella upea asia, Pääkkönen iloitsee.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

67

BIOTALOUS JA VASTUULLISUUS

lukuina

KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN KUVA OODIA ARKISTO LÄHTEET POHJOIS-SAVO.FI, FORESAVO.FI, YMPARISTO.FI, TEM.FI

Alueen yritykset ja ihmiset haluavat panostaa vastuullisuuteen.

Alueen luontoa pidetään arvokkaana ja sitä halutaan vaalia.

6.

½

70 %

Kuopion ilmanlaadun

Energian kokonaiskulutuksesta puolet katetaan uusiutuvalla energialla Pohjois-Savossa ja tästä kolme neljännestä saadaan puupolttoaineista. Typen oksidien päästöt ovat PohjoisSavossa vähentyneet lähes 40 % ja rikkidioksidipäästöt alle puoleen 2000-luvun vaihteen tasosta.

Puun osuus uusiutuvien

on raportoitu olevan vertailussa mukana olleista Euroopan kaupungeista kuudenneksi puhtainta vuonna 2018.

90 %

3,8 %

Pohjois-Savon järvipinta-alasta

Pohjois-Savon alueen osuus koko maan kasvihuonepäästöistä

on säilynyt hyvänä tai jopa erinomaisena.

68

vuonna 2017. Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuodesta 2013 vuoteen 2017 vajaan kymmeneksen. Vähenemistä tapahtui kaikilla sektoreilla, mutta selvimmin jätteiden käsittelyssä, jonka päästöt vähenivät lähes 17 %. Kokonaispäästöjen vähenemä jäi hieman jälkeen koko maan tasosta, sillä koko Suomessa kasvihuonekaasupäästöt vähenivät samana ajanjaksona 12 %.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

energialähteiden kokonaiskulutuksesta Pohjois-Savossa.

Energian kokonaiskulutuksesta se vastaa kolmannesta.

9,5 milj. m

3

Puuston keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa Pohjois-Savossa.

Vuonna 2016 puustoa poistui 7,8 milj. m3.

Vuosituhannen vaihteessa poistuma oli vuotuisen kasvun luokkaa, noin 7 milj. m3.

Biotalous

kumppani

Yritystoiminnasta ympäristövastuullista

Sakkyn Sari Väänänen, Kati Lundgren ja Anu Salo edistävät yritysten ympäristöosaamista.

TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Yrityksen ympäristövaikutusten vähentämiseen on tarjolla runsaasti apua asiantuntijoiden ja hankkeiden kautta.

Y

mpäristövastuullisesti toimiva yritys on tunnistanut, miten sen toiminta vaikuttaa ympäristöön sekä suoraan että välillisesti ja miten se voi hallita ympäristövaiku-

tuksiaan.

Savon koulutuskuntayhtymän (Sakky) Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä -hankkeen projektipäällikön Anu Salon mukaan yrityksille voidaan tarjota erilaisin työkaluin ja kehittämishankkein monenlaista sparrausta ja apua ympäristötyön edistämisessä.

– Lähdemme liikkeelle räätälöimällä yritykselle sopivat palvelut ja kartoittamalla yrityksen toiminnan ja ympäristövaikutukset. Mitä enemmän merkittäviä ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään, sitä vastuullisempaa yrityksen toiminta on, Salo kertoo.

Sakky on esimerkiksi vuosina 2016–2018 toteutetun Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä -hankkeen myötä aloittanut Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän neuvontaja auditointipalvelut Pohjois-Savossa. Hankkeen aikana rakennettiin yrityksiin ympäristöjärjestelmiä, kehitettiin yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta, jätehuoltoa, hankintojen vastuullisuutta sekä henkilöstön ympäristöosaamista. Vuosien 2018–2020 aikana toteutettavassa Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä -hankkeessa on edelleen sparrattu yritysten ja julkisorganisaa-

tioiden ympäristöjärjestelmien rakentamista ja keskitytty erityisesti kestävyysstrategioiden ja -tavoitteiden jalkauttamiseen esimerkiksi hankintoihin sekä aktivoimaan alihankinta- ja yhteistyöverkostoja.

Edellä mainitut, Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Savon liiton rahoittamat hankkeet ovat auttaneet yrityksiä vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia ja lisäämään kustannustehokkuutta sekä henkilöstön ympäristöosaamista ja -tietoisuutta. Myös asiakastyytyväisyys on lisääntynyt, koska asiakasvaatimukset yritysten ympäristövastuullisuudesta ovat kasvaneet.

Sakkyn oma organisaatiojohto on sitoutunut hyvin vahvasti ympäristövastuullisuuden kehittämiseen, ja organisaation toimintaa ollaan kehitetty jo vuosia opetuksesta ja johtamisesta arkikäytänteisiin.

Salon mukaan ympäristövastuullisuus on nykyisin yrityksille elinehto sekä lainsäädännön että asiakkailta ja sidosryhmiltä tulevien vaatimusten puolesta, joten yritysten kannattaa haastaa itsensä lähtemään liikkeelle.

– Kehittämishankkeet ovat oikeasti mahtava apu ja resurssi yritysten kehittämiseen ympäristönäkökulmastakin, Salo kiteyttää.

»

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä -hanke Projektipäällikkö Anu Salo, puh. 044 785 4019 anu.salo@sakky.fi, yrityspalvelut@sakky.fi

Askeleita

ympäristövastuullisuuteen Sitoutukaa ympäristötyön kehittämiseen Ympäristövastuullisuuteen sitoutuminen alkaa yrityksen johdosta, joka osallistaa siihen mahdollisuuksien mukaan koko henkilöstön.

Kartoittakaa nykytilanne Käykää yrityksen toiminta ja ympäristönäkökohdat läpi. Arvioikaa, millaisia suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia yrityksenne toiminnalla on.

Asettakaa tavoitteet Miettikää, mitä pitäisi kehittää. Esimerkiksi energiankulutuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voi vähentää vaihtamalla vihreään sähköön tai vaihtamalla vanhat loisteputkilamput led-lamppuihin.

Luokaa aikataulu ja tehtäväjako Asettakaa toimille aikataulu ja päättäkää, kuka on vastuussa mistäkin. Miettikää myös, miten kehittämistoimia seurataan ja arvioidaan.

Viestikää rohkeasti Kertokaa avoimesti, mitä olette jo saavuttaneet ja mitä kehitätte. Ympäristötyö tuo lisäarvoa yritykselle ja asiakkaille.

Vinkit antoi projektipäällikkö Anu Salo.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

69

kumppani

Lumimyrskyn aiheuttaman tapahtumaketjun mahdollisia turvallisuusindikaattoreita.

Yhteistyöllä kohti

ilmastoturvallisuutta TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT

Sään ääri-ilmiöihin varautuminen edellyttää uusien ratkaisujen kehittämistä sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

M

aailmalla yleistyneet pitkät hellejaksot ja kovat talvimyrskyt ovat esimerkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä, jotka lisääntyvät koko ajan ja ovat entistä ennakoimattomampia. Arjen tasolla niistä voi olla seurauksena monenlaisia ongelmia, kuten vesi- ja sähkökatkoksia ja maaseudulla asuvien palveluiden heikentymistä.

Sään ääri-ilmiöihin varautumista ja sopeutumista kutsutaan ilmastoturvallisuudeksi, jota toteutetaan monialaisesti koko yhteiskunnan voimin. Ilmastoturvallisuus on myös kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamista.

Pohjois-Savossa ilmastoturvallisuutta kehitetään Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hankkeen myötä. Hankkeen keskiössä on maa- ja metsätalouden varautuminen ja sopeutuminen sään ääri-ilmiöihin, sillä juuri ne yhteiskunnan sektorit ovat ääriilmiöille herkkiä.

– Ilmastonmuutos ei välitä maiden rajoista, joten se vaatii yhteisiä toimia. Ratkaisuja täytyy lähteä etsimään myös täällä Pohjois-Savossa. Mielestämme on tärkeää, että viranomaiset, korkeakoulut ja yrityk-

70

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

set tekevät yhteistyötä ilmastoturvallisuuden eteen. Myös arjen turvallisuus eli inhimillinen turvallisuus täytyy huomioida ilmastotyössä. Perinteinen viranomaisten suosittelema malli, jossa kansalaisen täytyy selvitä 72 tuntia ilman yhteiskunnan apua, ei enää välttämättä riitä, vaan meidän täytyy kehittää uusia kansalaistaitoja, kertoo hankkeen yhteyshenkilö, Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo.

HANKKEEN KESKEISIMPINÄ tavoitteina on edistää kansainvälistä yhteistyötä, rakentaa uudenlainen ilmastoon liittyvä, yritysten henkilökunnalle suunnattu koulutuskonsepti, luoda verkosto yrityksen arkeen sekä kehittää luotettavia tapoja viestiä ilmastoon liittyvistä asioista.

Wuorisalon mukaan Pohjois-Savossa on maa- ja metsätalousalalla erittäin vahvoja yrityksiä ja hyvää pohjaa ilmastotyölle, sillä meillä on paljon kokemusta metsätuhojen hallinnasta ja osaamme myös toimia kylmässä. Maailmalla myös kehitetään nopeasti erilaisia teknologioita, joita on seurattava tarkasti. Pohjois-Savon vahvuutena on vedenpuhdistusteknologia, jolla Wuorisalon mielestä tulee olemaan valtava arvo.

– Osaamisen vienti luo parhaimmil-

laan yrityksille uutta liiketoimintaa. Olemme luoneet hyviä suhteita sekä YK:hon että EU:hun, jotta voimme auttaa yrityksiä uusiin kontakteihin, Wuorisalo painottaa.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös henkisellä tasolla, jolloin tarvitaan kulttuurista kestävyyttä. Hankkeessa tehdäänkin yhteistyötä myös taiteilijoiden ja kulttuuriammattilaisten kanssa, ja taiteilijat ja tutkijat ovat ratkaisemassa ongelmia yhdessä.

– Meidän täytyy ilmastoturvallisuustyössä sekä oppia toisilta että viedä maailmalle omia kokemuksiamme, Wuorisalo kiteyttää.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (Human Security) -hanke alkoi 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2022.

»

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (Human Security) -hanke Yhteyshenkilö Jyri Wuorisalo Puh. 044 785 6914, jyri.wuorisalo@savonia.fi ilmastoturvallisuus.savonia.fi

Biotalous

kumppani

Kestävän kehityksen investointien tuoma muutos on helpompi konkretisoida visuaalisen datan avulla, kertoo Green Data Future Solutions -hanketiimi.

Hukasta hyödyksi biojalostusteknologioilla

Läpinäkyvyyttä viestintään

TEKSTI OODIA/EMILIA JORMAKKA KUVA MARI RÄTY

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA SAVONIA/MIKKO LAPPALAINEN

Teollisuuden sivuvirtoja aiotaan hyödyntää kaupallisesti.

Ihmisen on helppo muistaa ja käsittää visualisoitua tietoa.

P

ohjois-Savossa aiotaan ottaa teollisuuden sivuvirroista kaikki hyöty irti. Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat iskeneet hynttyyt yhteen Biosfääri Pohjois-Savo -hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää, miten teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kaupallisesti erilaisissa sovellutuksissa, esimerkiksi maanparannusaineiden ja kierrätyslannoitteiden raaka-aineina. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä haetaan vahvaa vaikuttavuutta ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille, Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö ja hankekoordinaattori Harri Auvinen kertoo.

Toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä maakunnan keskeisten sivuvirtojen tuottajien, potentiaalisten kaupallistajien ja loppukäyttäjien kanssa. Hankkeeseen osallistuvat yritykset käyttävät alihankintaketjuissaan paikallisten pk-yritysten palveluja. Näin

»

maakunnan yritykset pääsevät uuden tiedon sekä uusien tuotekonseptien ja liiketoimintamallien piiriin.

– Paikallisten sivuvirtojen kestävän kehityksen mukainen ja tehokas hyödyntäminen uusissa tuotteissa parantaa yritysten kannattavuutta ja mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla, Itä-Suomen yliopiston biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen toteaa.

HANKE edistää ja nopeuttaa yritys-

ten tutkimuksellista tuotekehitystyötä, minkä myötä yritysten osaaminen kehittyy merkittävästi muun muassa tuotteiden toimivuuteen, turvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin liittyen.

– Tuloksekas resepti: Kiertotalous ja hiilensidonta, elinkeinojen tarpeet, osaaminen, organisaatioiden välinen yhteistyö sekä Pohjois-Savon omat hiilineutraaliuden tavoitteet ja tuki, ryhmäpäällikkö Mikko Järvinen Lukesta summaa.

BIOSFÄÄRI POHJOIS-SAVO Biomassan ja biojalostusteknologioiden hyödyntäminen liiketoiminnan kasvattamisessa. Tutkimuspäällikkö, hankekoordinaattori Harri Auvinen Puh. 044 785 6923, harri.auvinen@savonia.fi www.savonia.fi

D

ataa on valtavasti, joten tiedon esittämistapaan täytyy kiinnittää huomiota. Data-analytiikan merkitys on korostunut varsinkin kestävän kehityksen viestinnässä.

– Vastuulliset arvot jäävät helposti sanahelinäksi. Aidoilla tuloksilla voidaan havainnollistaa vaikkapa aurinkopaneelien tuottama säästö, kuvailee projektipäällikkö Ulla Santti Green Data Future Solutions -hankkeesta.

Tutkimuspäällikkö Harri Auvinen kertoo, että hankkeen erityisenä kohteena on uusiutuvan energian tuotannon määrän, säästettyjen hiilidioksidipäästöjen ja investointien kannattavuuden havainnollistaminen. Tavoitteena on tehdä kestävän kehityksen investoinneista yrityksen kilpailuetu.

Visualisoitu data sopii markkinointiin tai tiedolla johtamisen työkaluksi.

Käytännössä se voi olla vaikkapa kiinteistön veden kulutuksen esittäminen liikennevalomallilla. Punaisesta väristä

»

hoksaa heti, että kulutuksessa pitää vielä skarpata.

– Datan visualisointi on oleellista kestävän kehityksen edistämisessä. Sillä konkretisoidaan muutos paitsi kuluttajille, myös organisaation sisällä, jotta kestävän kehityksen strategia on tuotavissa käytäntöön, kertovat projektityöntekijä Jasmin Raitala ja TKI-asiantuntija Silja Huttunen.

Jotta dataa voidaan hyödyntää markkinoinnissa, projekti-insinööri Jesse Honkanen muistuttaa, että vaikuttava visualisointi edellyttää datan ymmärtämistä sekä toimivia keruu- ja käsittelyprosesseja. Hankkeen yrityskumppanit ovat Jätekukko, Kuopas, Niiralan Kulma, Hurry, e-Sollertis, Data Group ja SuomiSolar. Hankkeen puitteissa järjestetään kaikille avoimia verkkotapahtumia, joista yritykset voivat saada vinkkejä omaan työhönsä. Projektia toteuttaa Savonia-ammattikorkeakoulu ajalla 1.8.2020–31.5.2023.

GREEN DATA FUTURE SOLUTIONS Projektipäällikkö Ulla Santti Puh. 044 785 6921, ulla.santti@savonia.fi www.savonia.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

71

kumppani

Markkinana koko maailma

Mikko, Ilkka ja Matti Kylävainio luotsaavat Keitele Groupia kahden sukupolven voimin.

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA KEITELE GROUP

Hitaasti kasvavat pohjoisen havupuut ovat maailmalla luksustavaraa.

72

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Biotalous

K

eitele Groupin tarina on poikkeuksellinen menestyskertomus. Kun Ilkka Kylävainio perusti yrityksen vuonna 1981, koko sahateollisuus manattiin auringonlaskun toimialaksi. Puurakentamista ei pidetty minään, ja sellua pidettiin puualan tulevaisuutena.

– Kuitenkin nyt, lähes 40 vuotta myöhemmin, emme ole joutuneet kertaakaan irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitä tuotannollisin tai taloudellisin perustein, iloitsee yrityksen johtaja Matti Kylävainio. Hän on veljensä Mikko Kylävainion kanssa luotsaamassa perheyritystä jo toisessa sukupolvessa. Myös isä Ilkka Kylävainio on edelleen mukana yhtiön päivittäisessä toiminnassa.

Yrityksen liikeidea perustuu vahvasti asiakaslähtöisyyteen, mikä oli varsinkin aikanaan alaa mullistava toimintamalli. Matti Kylävainion mukaan koko puu tulee saada hyödynnetyksi tukista latvaan ja kaikille tuotteille tulee löytyä asiakkaat.

– On tyvipuuta, välipuuta, latvapuuta, on paksumpaa ja ohuempaa puuta. Sovitamme yhteen metsän antamia mahdollisuuksia ja asiakkaiden toiveita. Käytännössä muutamme pyöreää puuta neliskanttiseksi, kertoo Kylävainio.

ASIAKASLÄHTÖINEN TOIMINTAMALLI tuotti tulosta, sillä yritys

alkoi kasvaa kohtuullisen nopeasti ja kannattavasti. Puolet yrityksen sahatavarasta menee jatkuvasti omaan käyttöön, jolloin niistä jalostetaan muun muassa liimapuuta ja höylätavaraa rakennusteollisuuden komponenteiksi. Laadustaan tunnetun yrityksen liikevaihdosta noin 93 prosenttia tulee viennistä. Päämarkkinat ovat Aasiassa, jonne kansainvälisestä tuotannosta menee noin 80 prosenttia. Tänä päivänä Keitele Group on Suomen viidenneksi suurin sahayhtiö ja suurin puutuotteiden valmistaja. Puuta käytetään vuosittain yli kaksi miljoonaa kuutiometriä.

– Sahatavarakauppa on luonnostaan kansainvälinen. Puutuotteita on aina viety ulkomaille. Maailmalla on isot markkinat, omien myyntiverkostojen tulee olla kunnossa, kuvailee Kylävainio.

Kansainvälisillä markkinoilla suomalaista sahatavaraa pidetään kalliina, mutta laadukkaana. Suomen osuus maailman tuotannosta on vain kolme prosenttia. Markkinoilla pysyminen vaatii jokaiselta toimijalta oikeita myyntikanavia, tehokasta tuotantoa sekä maailmanluokan laatua.

– Maailmalla on paljon erilaisia tarpeita. Tämä vaatii sitä, että voimme jatkuvasti haastaa tuotantokoneitamme vastaamaan uudenlaisiin toiveisiin. Koneiston täytyy taipua tuottamaan myös erikoiskokoja, kertoo Kylävainio.

Sahateollisuus on yleensä varsin herkkä suhdannevaihteluille.

Asiakaslähtöinen toimintatapa, laajat kansainväliset markkinat ja räätälöidyt tuotteet ovat kuitenkin mahdollistaneet perheyhtiölle tasaisempaa ja kannattavampaa toimintaa. Kylävainion mukaan sahatavaroiden markkinat ovat rajusti kilpaillut, mutta puutuotepuolella on vähemmän kilpailua.

– Kysyntää riittää ja sitä on aina jossain päin maailmaa. Perheyhtiönä kvartaalimme on pidempi kuin pörssiyhtiön kolme kuukaut-

Keitele Group lyhyesti PERUSTETTU 1981 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 550 henkilöä LIIKEVAIHTO 290 miljoonaa euroa VIENTI 42 maahan KONSERNIIN KUULUU Keitele Group, Keitele Forest, Keitele Timber, Keitele Wood Products, Keitele Energy

ta. Katsomme suhteiden yli tulevaan, sitoudumme omistajuuteen ja haluamme pitää työyhteisöstämme hyvää huolta, kertoo Kylävainio.

Vaikka laudan tai lankun kysyntä vähenisi, toimija harvoin haluaa luopua heille räätälöidystä materiaalista. Tämä tarkoittaa sitä, että työllisyys säilyy läpi koko tuotantoketjun ja myös urakoitsijat ja kuljetusyrittäjät tietävät, että toiminta on tasaista. Täten koko verkoston piirissä oleva henkilöstö pystyy suunnittelemaan elämäänsä ja luottamaan yrityksen toiminnan tasaisuuteen.

– Kolmas tärkeä asia on meidän puunostopolitiikkamme. Kun olemme luonnonvarojen ja sen resurssien kanssa tekemisissä, on tärkeää, että teemme puunkeruun kestävästi. Olemme yksi Suomen ensimmäisistä toimijoista, joka on sitoutunut myös lakeja tiukempaan Sahateollisuus ry:n luomaan metsäympäristöohjelmaan, kuvailee Kylävainio vastuullisuuden teemoja.

METSÄYMPÄRISTÖOHJELMAN TAVOITTEENA on, että Suomen

metsät voivat hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Yhdessä metsänomistajan kanssa metsäammattilaiset voivat vaikuttaa päivittäin siihen, että metsälajien elinolosuhteet säilyvät hyvinä ja vedet puhtaina.

Myös tehtaat on ISO14001-sertifikoitu.

– Haluamme myös profiloitua aktiiviseksi ja avoimeksi keskustelijaksi. Meillä on ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, ja onneksi puurakentamisen suosio on lisääntynyt koko maailmassa, sanoo Kylävainio. Puutuotteiden ja -rakennusten valmistaminen kuluttaa vähemmän energiaa kuin muiden materiaalien käyttäminen ja puurakennuksiin käytettävä sahatavara sitoo lähes tonnin hiilidioksidia erittäin pitkäksi aikaa jokaista käytettyä kuutiometriä kohden.

Kaikkiaan hän näkee alan tulevaisuuden positiivisena. Yritys on 40 toimintavuoden aikana investoinut huomattavia määriä tehokkaaseen tuotantokoneistoon, avannut uudet tehtaat Alajärvelle ja Kemijärvelle sekä luonut työpaikkoja pieniin maaseutupitäjiin. Keitele Groupin sahateollisuus tarjoaa paitsi ratkaisuja ilmastonmuutokseen myös mahdollisuuden asua ja työllistyä maaseudulle.

»

KEITELE GROUP Teollisuustie, Keitele www.keitelegroup.fi

Keitele Groupin aikajana » 1981 yhtiö perustettiin

1998 jatkojalostustoiminta aloitettiin

1999 toimintaan tuli mukaan toinen sukupolvi

2005 liimapuutehdas aloitti toimintansa

2013 laajentuminen Alajärvelle

2013 Suomen yrittäjien valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon myöntäminen

2014 laajentuminen Kemijärvelle

2019 presidentin kansainvälisyyspalkinnon myöntäminen

2020 kumulatiivisessa tuotantomäärässä saavutettiin 10 miljoonan kuution rajapyykki (eli koko Suomen vuotuinen tuotantomäärä)

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

73

kumppani

UUSI EUROOPPALAINEN BAUHAUS

elävöittää vihreän kehityksen ohjelmaa kiinnostavalla, innovatiivisella ja ihmiskeskeisellä tavalla. Liike perustuu kestävään kehitykseen, osallistavuuteen ja estetiikkaan, joilla Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tuodaan lähemmäs kansalaisia. Kaikkien olisi voitava tuntea, nähdä ja kokea vihreä muutos. Kuvassa Sami Rintala.

Muutos lähtee maaseudulta TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT SAMI RINTALA

Ekologisten haasteiden edessä tarvitaan luovaa ajattelua ja uusia tapoja nähdä tulevaisuus.

E

kologisten haasteiden edessä on ajateltava ja toimittava uudella tavalla. Rakentaminen kuormittaa ympäristöä merkittävästi, joten ratkaisua etsitään muun muassa puurakentamisesta. Kansainvälisesti tunnustetun arkkitehdin ja professorin Sami Rintalan mukaan puun koko elinkaaren aikana käyttämä energia on pluspuolella, kun muut materiaalit menevät väistämättä miinukselle. Itsekseen kasvava puu on mittakaavaton materiaali, josta voi tehdä kaikki rakennuksen isot ja pienet osat. Taloa voi myös käytännössä korjata tai muokata itse.

– Puutalot ovat lähempänä ihmisten mukavuusaluetta. Keho ja mieli tykkäävät olla puun ympäröimänä, ja se on materiaalina lähempänä meidän omaa lämpötilaamme.

Puurakennuksessa huoneen lämpötilaksi riittää 18 astetta, kun taas kipsilevy- tai betonihuoneissa samaan lämpöoloon vaaditaan 20–22-astetta, Rintala havainnollistaa.

RINTALA ASUU Norjassa Kuopion ystävyyskaupungissa Bodøssa. Kaupunki toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2024. Rintalan juuret ovat Kaavin Maarianvaarassa, jossa hän viettää perheineen aikaa Suomessa ollessaan. Arkkitehdin kädenjälkeä näkyy pian myös Pohjois-Savossa, sillä hän suunnittelee Tahkon huipulle avattavan maisemahotellin ja siihen liittyvän metsäkylpylän.

74

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

– Pienen mittakaavan projektissa rakennukset tehdään sopusoinnussa luonnon kanssa. Arkkitehtuurin avulla ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti lähempänä luontoa. Kylpylä-viihdemaailman sijaan Metsäkylpylä Raaha on paluuta aitouteen, luontoon ja realismiin, samalla tavalla kuin saunasta mennään hankeen ja pakkaseen, sanoo Rintala.

Rintala sanoo, että uudet ideat tarvitsevat syntyäkseen uudenlaista ekologisen filosofian mukaista tilaa ja luonnonläheisyyttä. Viime vuonna juhlittiin vuonna 1919 perustetun taide- ja arkkitehtikoulu Bauhausin satavuotisjuhlaa.

Samalla EU:ssa tehtiin aloite uudesta eurooppalaisesta Bauhaus-projektista.

– Pitää muistaa, että alkuperäinen Bauhaus oli radikaali projekti, jossa hyvin liberaalit ”yhteiskunnan hylkiöt” ja vapaat ajattelijat elivät pellossa ja loivat ennennäkemättömiä asioita. Projekti vastasi sen ajan teollisiin haasteisiin, ja siinä haluttiin saada tuotetuksi nopeasti ja tehokkaasti edullisia lamppuja tai huonekaluja. Nähdäkseni Ikea edustaa tämän ajatuksen loogista tien päätä. Nyt ihmiskunnalla on edessään aivan toisentyyppinen ekologinen haaste, joten tarvitaan uudenlaista ajattelua ja ennen kaikkea uudenlaista toimintaa, linjaa Rintala. Se ei voi tapahtua normaalissa työtilassa, normaalina komiteatyönä. Tarvitaan rakenteellinen muutos, nyt tässä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Koulu sijaitsi alun perin saksalaisella syrjäseudulla, joten miksei siis uusi Bauhaus voisi hyvin olla itäsuomalaisen metsän ympäröimä. Lähellä luontoa on luonnollisempaa huomioida ekologisuus. Rintala pohtii, että ekologisissa haasteissa Suomen kaltaiset raja-alueet voivat olla nopeammin valmiimpia muutokseen kuin jo valmiiksi tehdyt kaupungit. Ratkaisun avaimet voivat löytyä savolaisesta mielenmaisemasta.

– Ratkaisu on opettamisessa. Nuoret ovat valmiita muutokseen, mutta nuoria on koko ajan vähemmän syrjäseuduilla. Vastaus voisi olla korkean tason puuosaamisen ”yliopistossa”, jossa metsänomistajat, sahat ja vaikkapa veneenrakentajat opettaisivat muille tietämystään puun käsittelystä.

Osaaminen ja sen mukana itsetunto nousisivat ajan kanssa ja nuorilla olisi syy jäädä alueelle, visioi Rintala.

PUURAKENTAMINEN VOISI siten olla paitsi ekologinen, myös asumismukavuudeltaan kelpo ratkaisu, jos perinteisen rakennustavan osaamista ylläpidetään ja kehitetään. Lontoosta tai Helsingistä käytännön taitajia löytää vähemmän ja niistä puuttuvat metsät, joten muutoksen on tällä kertaa lähdettävä metropolien sijaan maaseudulta.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Vastuullisuus

kumppani

Digitalisaation avulla edistetään kiertotaloutta, kertovat Marko Jäntti ja Mikael Korkman.

Digitalisaatiolla

puhtaampia metsiä TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN

Metsät toimivat hiilinieluina, ja nyt myös metsäkoneiden hiilijalanjälki pienenee digitalisaation avulla.

M

etsänomistajista 47 prosenttia asuu kaupungissa tai taajamassa, selviää Metsänomistaja 2020 -tutkimuksesta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen metsien käyttö. Digitalisaation hyödyntäminen parantaa myös metsätalouden ekologisuutta.

– Kiertotalousajattelu pitää metsämme puhtaampina. Kun vaseliinit, merkintävärit ja öljyt kulkeutuvat metsään ja takaisin uudelleentäytettävissä astioissa, muoviroska vähenee merkittävästi, havainnollistaa toimitusjohtaja Mikael Korkman Fomatecilta.

Yritys on kehittänyt älykkään EasyOrder-tilausjärjestelmän, jonka avulla leikkuuterät ja muut tarvikkeet ovat aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Metsäkoneiden leikkuuterät ovatkin avainasemassa tehokkaassa puunkeruussa. Tyypillinen metsäkone käyttää kolme terää per vuoro, ja päivässä ajetaan keskimäärin kaksi vuoroa.

– Tavoitteenamme on pitää terät pyörimässä 24/7. Jos koneet pysähtyvät terien teroittamisen ajaksi, niin metsässä seisoo miljoonalla kalustoa, joka ei tuota mitään. Tässä teroituspalvelumme on avainasemassa, kertoo Kork-

man ja jatkaa: Meidän on myös helpompi suunnitella ajoreitit mahdollisimman taloudellisiksi. Terävä terä säästää energiaa.

Automaatio perustuu paineentunnistukseen, jolloin järjestelmä tietää, milloin tavaraa tarvitaan jälleen. Korkmanin mukaan sovelluksen avulla metsäkoneet myös yksilöidään. Näin koneen vika voidaan havaita jo ennakoivasti, jos öljyä tai teriä kuluu yhtäkkiä poikkeuksellinen määrä.

Perinteisen valmistavan teollisuuden yrityksen hyppy digitalisaation maailmaan vaati kuitenkin apuvoimia. Sattumien kautta yritys päätyi DigiCenter North Savon verkostoon, jossa Marko Jäntti kumppaneineen auttoi automaattisen tilausjärjestelmän kehittämisessä ja Horizon 2020 -rahoituksen saamisessa.

– Ihmiset ovat tottuneet lomakepohjaiseen tilausjärjestelmään, mutta tämän innovaation avulla järjestelmä voi laukaista tilauksen automaattisesti, kun vaikkapa neljä tuotetta on enää jäljellä, kuvailee Jäntti.

ti. Sovellus skaalautuu monille toimialoille, ja sitä voi kehittää siten, että se tietää tuotteen painon perusteella montako tuotetta on jäljellä.

– Haluamme auttaa alueen yrityksiä menestymään digitalisaation avulla. Sovelluksessa on potentiaalia, joten haluamme kehittää tätä myös muiden yritysten kanssa, summaa Jäntti.

Pohjois-Savon DigiCenter ratkaisee yhdessä asiakkaiden kanssa haastavia ongelmia digitalisaation keinoin. Alueen DigiCenterNS on osa Digital Innovation Hub (DIH) -verkostoa, joka auttaa yrityksiä hakemaan kasvua digitaalisuudesta, kehittää alueen yritysten yhteyksiä kansainväliselle tasolle sekä auttaa alueen yrityksiä ja digiosaajia verkostoitumaan. Sovellusinnovaatio on rahoitettu DIH World -hankeesta, jota rahoittaa Horizon 2020 (Grant Agreement 952176).

»

DIGICENTER NORTH SAVO Marko Jäntti, puh. 040 355 2375 www.digicenterns.fi

YHTEISTYÖSSÄ DIGICENTERNS:N, Fomatecin, Funluksen, Motoajon ja Luken kanssa kehitetty sovellus perustuu materiaalivirtojen hallintaan. Jäntin mukaan sovellus mahdollistaa kiertotalouteen siirtymisen helposVetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

75

kumppani

Paras puu tulee hoidetusta metsästä, sanoo Pekka Sahlman.

Metsät ovat avain menestykseen TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT MAASEUDUN TULEVAISUUS, OODIA/MIRKA HAPPONEN

Hoidettu metsä sitoo enemmän hiiltä ja vastaa lisääntyvään tarpeeseen tukkipuusta.

N

ykyinen suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu pitkälti metsien voimin. Metsät ovat keskeisessä osassa myös uudempien haasteiden ratkaisussa, kun maailmassa etsitään keinoja muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Myös kansallinen metsästrategia tähtää siihen, että metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde.

– Metsät toimivat merkittävinä hiilinieluina, sillä puukuutio sitoo itseensä noin 900 kiloa hiilidioksidia. Ilmastokeskustelussa tulee nostaa keskiöön metsien kestävä käyttö, sillä kestävä kiertotalous luodaan riittävällä ja kasvavalla biotaloudella, sanoo Metsähoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman.

SUOMESSA ON maailman parhaat mahdollisuudet luoda kilpailukykyisiä biotalouden ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Metsien vuotuinen kasvu on ylittänyt hakkuiden määrän yli 50 vuoden ajan. Se ei ole sattumaa, sillä 1960-luvulta lähtien Suomessa on haluttu panostaa metsien hoitoon. Sahlmanin mukaan päätös metsien hoitamisesta ja vaalimisesta tulee tehdä uudelleen, jot-

76

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

ta metsää riittää jatkossakin ja hakkuumääriä voidaan lisätä.

– Luke on tutkinut, että kasvua voidaan lisätä nykyisestä 110 miljoonasta 150 miljoonaan puukuutioon. Se vaatii metsänomistajilta systemaattisia päätöksiä ja toimenpiteitä, kertoo Sahlman.

METSÄÄ VOIDAAN kasvattaa muun muassa metsittämällä puuttomia alueita, kuten turvetuotannosta tai maataloudesta poistuneita peltoja. Toinen tärkeä toimenpide on tehdä metsänhoitotyöt ajallaan. Kuten porkkanatkin, myös puut tarvitsevat ympärilleen tilaa kasvaakseen suuriksi. Hoidettu metsä on paitsi kaunis katsella, se on myös isompi hiilinielu sekä arvokas myyntikohde ja perintö seuraaville sukupolville.

– Puurakentamiseen panostaminen on yksi valtion kärkihankkeista. Rakentamiseen tarvitaan laadukasta ja paksua tukkipuuta. Ja sitä saadaan, kun metsiä ”kitketään” eli harvennetaan ajallaan, muistuttaa Sahlman.

Nuorten metsien kunnostuksen ja ensiharvennusten lisääntyvien määrien myötä pieniläpimittaisen puun osuus markkinoilla lisääntyy. Sahlmanin mukaan sille tulee

kehittää käyttöpaikkoja esimerkiksi energiantuotannossa. Harvennushakkuista syntyvälle puumateriaalille sopiva paikka voi olla suunnitteilla oleva Finnpulpin tehdas.

– Kaikille tehtaan tuotteille on olemassa markkinat pääosin ulkomailla. Vaikka kyseessä on valmiiksi maailman puhtain sellutehdas, on hyvä asia, että se joutuu uuden lupahakemuksen myötä tarkastelemaan ympäristövaikutuksia vielä tarkemmin, pohtii Sahlman.

PUULLA VOI korvata kaiken öljypohjaisen,

joten se on ratkaisevassa asemassa muovin käytön vähentämisessä. Koska suuri osa tuotteista menee vientiin, metsillä on myös merkittävä talousvaikutus. On tärkeää huomioida, että metsäteollisuus tuo työtä sinne, missä puut kasvavat, eli pikkukuntiin.

– Puusta yhteiskuntamme on rakennettu ja metsässä on avaimet myös sen ylläpitämiseen, summaa Sahlman.

»

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-SAVO Tehdaskatu 37, Kuopio Puh. 0400 330 674 pohjoissavo@mhy.fi www.mhy.fi/pohjois-savo

Vesiosaaminen

kumppani Teemu Räsänen on ollut positiivisesti yllättynyt uuden yrityksen saamasta paikallisesta tuesta.

Älykkäät langattomat tiedonkeruulaitteet voivat nyt myös tunnistaa poikkeamat veden käytössä

Puhdasta vettä turvaamassa TEKSTI OODIA/EMILIA JORMAKKA KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN

Uudet digitaaliset palvelut mahdollistavat paremman vesijärjestelmien toiminnan tarkkailun ja omaisuustietojen hallinnan.

V

uonna 2018 perustettu kuopiolainen Preventos Informatics Oy vie digitalisoituvaa vesialaa eteenpäin. Yrityksen uusien palvelujen avulla vesijärjestelmien seuranta sekä vuotojen ja poikkeamien havaitseminen on nyt mahdollista lähes reaaliaikaisesti ja kustannustehokkaasti myös siellä missä verkkovirtaa tai kiinteää langatonta tiedonsiirtoverkkoa ei ole.

– Uudet IoT-pohjaiset tiedonsiirtomenetelmät soveltuvat mittaustiedon siirtoon hyvin esimerkiksi haja-asutusalueella, toimitusjohtaja Teemu Räsänen sanoo.

Yrityksen palvelujen kehitys on saanut vauhtia vesialan tutkimukseen ja kehitykseen keskittyvän, Pohjois-Savon liiton rahoittaman Kuopio Water Clusterin (KWC) toimijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Lisäksi yritys on toteuttanut EU-rahoitteisia kehitysprojekteja. Projektien aikana toteutettu kehitystyö toimi alkusysäyksenä uusien palvelujen kehitykselle ja koko yritystoiminnalle.

– Ensimmäisessä hankkeessa testasimme langattomia ja erittäin vähävirtaisia tiedonkeruulaitteita. Taustalla jatkuvasti pyörivä tietojärjestelmä analysoi mittauslaitteiden

lähettämää dataa ja hälyttää tarvittaessa poikkeamista reaaliaikaisesti asianosaisille, Räsänen selittää.

– Toisessa THL:n koordinoimassa hankkeessa kehitimme vedenlaadun seurantaa pienissä vedenottamoissa. Mukana oli neljä vedenottamoa Pohjois-Suomen alueelta, ja rakensimme niihin jatkuvat seurannat.

Kehitimme yhteistyössä THL:n, Oulun yliopiston ja EHP Tekniikka Oy:n kanssa uuden pienille vedenottamoille soveltuvan vedenlaadun jatkuvatoimisen seurantasysteemin.

Yrityksen asiakkaina on suurten ja pienempien vesilaitosten lisäksi toimijoita elintarviketeollisuuden ja jätehuollon aloilta, ja palvelut soveltuvat myös hyvin esimerkiksi kaivosteollisuuden sekä sellu- ja paperiteollisuuden toimijoiden tarpeisiin. Huleveden hallintaa ja yrityksen tekemiin mittauksiin perustuvaa hulevesisuunnittelua tilaavat kaupungit ja kunnat.

YRITYS PERUSTETTIIN Savonian opetus-

tehtävien ja TKI-hankkeiden kautta tavanneen kolmen ihmisen voimin. Ilman aiempia yritystaustoja yrittäjyyttä on opeteltu matkan varrella. Räsänen on ollut positii-

visesti yllättynyt uuden yrityksen saamasta paikallisesta tuesta.

– Vesiklusteri on mahdollistanut meille tuottoisaa verkostoitumista ja yhteistyökumppanuuksia. Teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi Savonian kanssa. Ilmapiiri on ollut Kuopiossa hyvin myönteinen, ja olemme saaneet ilahduttavan paljon tukea, apua ja verkostoja, Räsänen kiittää.

Räsäsen mukaan tavoitteena onkin seuraavaksi keskittyä asiakashankintaan ja kasvattaa yrityksen kokoa. Puskaradiokin on alkanut jo toimia, useita asiakkaita on ottanut heihin jo itse yhteyttä, ja palveluista on tullut alustavia kyselyitä myös ulkomailta.

– Visionamme on olla mukana turvaamassa kestävää vesihuoltoa, jotta saamme käyttää tulevaisuudessakin turvallista vettä. Tavoitteenamme on kasvaa merkittäväksi toimijaksi ja asiantuntijaorganisaatioksi alalla.

Pohjois-Savon liitto rahoittaa vesiklusterin kehittämistä. Verkostotoiminnasta kasvua Pohjois-Savoon (VERKA) -hanke auttaa klusterin toimijoita kansainvälistymään.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

77

kumppani

Vesi yhdistää

ihmisiä ja toimialoja

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT PETRI NIEMINEN, SKVSY

Puhdas vesi luo alueelle hyvinvointia ja menestystä.

78

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Vesiosaaminen

V

esi on ainutlaatuinen elementti ominaisuuksiltaan – kaiken elämän ja elämisen edellytys. Sen lisäksi, että se on meille juomavettä ja vesistöt ovat paikka virkistyä, vesi yhdistää kaikkia toimialoja. Maa- ja metsätaloudessa kasvit, puut ja karja tarvitsevat vettä, teollisuudessa käytetään prosessi- ja jäähdytysvettä sekä elintarviketeollisuudessa vesi on osa tuotetta ja vesireitit tarjoavat liikenneväylän kuljetuksille merelle saakka.

– Vesi kietoutuu moneen asiaan, joita on koottu ja avattu Iisalmen reitin Vesivisiossa. Se on kuin kartta, jossa on määritelty kaikkien toimialojen yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi sekä visualisoitu vuorovaikutuksia, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä. Pitkän aikavälin tavoitteena, visiona on ”Yhteisestä puhtaasta vedestä hyvinvointia ja menestystä Ylä-Savoon”.

Tyypillisesti vesistöjä suojellaan, hoidetaan ja kunnostetaan. Suojelu tarkoittaa yleensä rajoittamista ja kieltämistä. Hoitaminen puolestaan on aktiivista tekemistä, kuten niittoa tai hoitokalastusta. Kunnostus voi olla vaikkapa vedenpinnan kertaluontoinen nosto.

Koski-Vähälän mielestä on kuitenkin aika siirtyä laajempaan ja itseohjautuvaan huolehtimisen aikakauteen. Hän pohtii, että veden arvostaminen ja ymmärrys ovat peruste vastuulliseen toimintaan, joka puolestaan konkretisoituu vesistöistä huolehtimisena. Kun saamme vesistä monipuolisesti lisäarvoa eli ne tuottavat meille niin sanottuja ekosysteemipalveluita, me, eli sekä yritykset että kansalaiset, myös pidämme vesistä huolta osana jokapäiväistä toimintaamme.

– Esimerkiksi vapaa-ajan asunnot ovat koko Pohjois-Savossa tärkeä matkailumuoto, joten kaikilla pitää tulla selkäytimestä, miten vesistöjen äärellä toimitaan. Pesu- ja jätevedet käsitellään, kompostoinnit hoidetaan asianmukaisesti ja niin edelleen. Vastaavasti pelto- ja metsäalueilla toimitaan ympäristövaikutuksia alentaen ilman jonkin tahon valvovaa silmää, luettelee Koski-Vähälä. Vesivisiossa maatalouden toimijat asettivat tavoitteeksi kehittyvän maataloustuotannon kuormitusta ja ympäristövaikutusta alentaen. Vastaavasti metsätalous huomioi vesistöt tavoitteena monimuotoinen ja tuottava metsätalous puhtaan veden äärellä.

VEDEN MERKITYKSEN esille

nostamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi on julkaistu www.iisalmenreitti.fi-sivusto. Sivusto kokoaa alueellisen vesitiedon ymmärrettävään muotoon sekä nostaa sen esille ja jakaa hyödynnettäväksi. Iisalmen reitti on osa Suomen suurinta Vuoksen vesistöaluetta, joka alkaa Kiuruveden, Vieremän ja Sonkajärven alueilta, joiden vedet virtaavat Poroveden ja Onkiveden kautta Kallaveden alueelle. Pohjavesivarat ovat runsaat, pääosin hyvälaatuiset ja niiden merkitys alueen elinkeinotoimintaan on erityisen tärkeä.

Koski-Vähälä pitää tärkeänä, että vesistöalueita arvioidaan ja käsitellään sopivina kokonaisuuksina, ja Pohjois-Savossa vesistöreitit ovat tällaisia luontaisia tarkasteluja toiminta-alueita. Tällöin kunkin toimijan vaikutukset vesistön tilaan ovat hahmotettavissa. Omasta lähijärvestä halutaan pitää huolta, ja sen eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Vastaavasti reittitasolla ymmärretään, että yläpuolisten vesien tila vaikuttaa alapuolisiin ja tarvitaan mahdollisimman laajaa yhteistyötä.

Iisalmen reitin vesistöjen ekologinen tila on pääosin tyydyttävä, ja tavoitteena on hyvä tai erinomainen tila. Koski-Vähälä kuitenkin muistuttaa, että usein konkreettisempaa on pystyä parantamaan vesistöjen käyttökelpoisuutta, kuten vähentämään haitallisten leväkukintojen esiintymistä, mataloitumista tai vinoutunutta ylisuurta kalakantaa.

– Visioon määriteltiin yhteensä 45 toimenpidettä. Huomionarvoista on, että hyvin moni näistä on jo ainakin osaksi käynnissä ilman erillisiä hankkeita. Visiotyön keskeisenä periaatteena on huomata, että vesistä huolehditaan pitkäjänteisesti yhdessä. Tärkeää on eri toimialat yhdistävä ja rajat ylittävä yhteistyö. Ylä-Savo on oma seutukunta ja talousalue, missä on totuttu tekemään yhteistyötä. On hienoa, että vesi yhdistää ihmisiä ja toimijoita, jatkaa Koski-Vähälä.

Sen lisäksi, että laaditun Vesivision pohjalta on koottu pureskeltua vesitietoa Iisalmenreitti-sivustolle, visiotyö ja myös sivusto ovat pyöräyttäneet muita toimia eteenpäin.

Näiden pohjatöiden perusteella Suomen ympäristökeskus on laatinut sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman Pohjois-Savon mittakaavaan sekä kohdentanut tutkimusta vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksista Iisalmen reitin alueelle.

– Esimerkiksi Maaningan Luken tutkimusasema on tuottanut alueellemme elintärkeää tietoa nurmiviljelystä, jota Savonia-amk on jalostanut ohjeiksi ja ProAgria jalkauttanut tiloille. Tuloksien pohjalta satoa voidaan jopa parantaa samalla ympäristövaikutuksia alentaen. Näitäkin tietoja on koottu Iisalmen reitin sivustolle, vinkkaa Koski-Vähälä.

Sen lisäksi, että sivusto tarjoaa arvokasta tietoa vesien tilasta eri toimialojen ammattilaisille, se on otettu ilolla vastaan muun muassa opetustyössä. Sivuston tärkein tehtävä onkin sekä välittää tietoa että myös koota laajasti alueen toimijat työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Sivusto on koettu olennaiseksi ja tärkeäksi, kun on kaivattu ja tarvittu nopeastikin vesitietoa, iloitsee Koski-Vähälä.

»

SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Puh. 017 2647 200 skvsy@vesiensuojelu.fi www.skvsy.fi

Huolehditaan vesistöistä yhdessä MIETITYTTÄÄKÖ mökkijärven kunto?

Vesienhoitosuunnitelmiin voi nyt vaikuttaa. Pohjois-Savon alueelle kohdistuu kaksi vesienhoitosuunnitelmaa: Vuoksen vesienhoitoalue ja Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalue. Suunnitelmat tehdään aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

ELY-keskusten laatimista vesienhoidon toimenpideohjelmista on koottu vesienhoitosuunnitelmat kullekin vesienhoitoalueelle. Hoitosuunnitelmat koostuvat toimenpideohjelmista, joissa käsitellään muun muassa vesien tilaa, tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä.

VESIENHOITOSUUNNITTELUA ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pintaja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että tila on vähintään hyvä.

EHDOTUKSET vesienhoitosuunnitelmiksi ja tulvariskien hallintasuunnitelmiksi vuosille 2022–2027 ovat valmistuneet, ja niistä voi antaa palautetta 14.5.2021 saakka.

Lue lisää ja vaikuta vesiin: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin » Vesienhoito

VESIVIESTILLÄ VAIKUTTAVUUTTA -HANKE Hankkeen päätoteuttaja on Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry ja osatoteuttajat ovat Savonia-amk, Luonnonvarakeskus sekä ProAgria Itä-Suomi. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 225 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Alueen kunnat ovat osallistuneet hankkeeseen aktiivisesti, ja niiden rahoitusosuus on 63 000 euroa (20 %) ja toteuttajien 21 100 euroa (7 %). www.vesiviesti.fi www.iisalmenreitti.fi www.vesivisio.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

79

TERVETULOA OSTOKSILLE

Ihastu savolaiseen

Pohjois-Savo on pullollaan ihanan tuoreita raaka-aineita ja pien- ja lähituottajien herkkuja. Laajenna ruokareviiriäsi kokeilemalla jotain aivan uutta paikallista tuotetta. Valitsemalla lähiruokaa K-kauppasi hyllyltä annat tukesi seudun elinvoimaisuudelle.

LÄHIRUOKAAN

Kauppakeskus KCM Päivärannassa on kaupungin paras ruokakauppa ja toistakymmentä palvelevaa erikoisliikettä saman katon alla. Yhdellä käynnillä saat hankittua kaiken tarpeellisen, joten aikaa jää elämästä nauttimiseen.

Tahko 55 km KCM Päiväranta

E63

Kuopion keskusta 6 km

KUOPIO PÄIVÄRANTA

KAUPPAKESKUS KCM PÄIVÄRANTA

Päivärannantie 18, 70420 Kuopio

Palvelemme ma–su klo 7–22

@KcitymarketKuopioPaivaranta

Alkaen

32 € hlö/vrk

Vietä kiireetön joulu Tahko Spa Hotellissa Joulun ja Uuden Vuoden majoitustarjous Voimassa 21.12.2020–10.1.2021 välisen ajan.

GOLF APARTMENT 3 hlöä • • • •

3 vrk 4 vrk 5 vrk viikko

50 €/hlö/vrk 45 €/hlö/vrk 40 €/hlö/vrk 780 €/huoneisto

VUORI APARTMENT 4 hlöä • • • •

3 vrk 4 vrk 5 vrk viikko

LUE LISÄÄ:

40 €/hlö/vrk 35 €/hlö/vrk 32 €/hlö/vrk 870 €/huoneisto

www.tahkospa.fi 80

Kauttaukset: Hinnat sisältävät: • Majoituksen Tahko Spa Hotellissa • 2 x kylpylälippu/hlö majoituksen ajalle Tahko Spa kylpylään • Liinavaatteet, pyyhkeet ja loppusiivous Hinnat edellyttävät täysiä majoituspaikkoja per huoneisto.

Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, 73310 TAHKOVUORI Myyntipalvelu 0600 550 147 (0,8 €/min+pvm/mpm) sales@tahkospa.fi www.tahkospa.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Ravintola Riemun jouluaaton buffet 24.12.

Klo 14.00 & 14.30 Klo 16.30 & 17.00

44 €/aikuinen 22 €/lapsi (4–14v) Jouluaaton pöytävaraukset: Myyntipalvelu 0600 550 147 sales@tahkospa.fi Jouluaatto 24.12.2020

• klo 13.30 Jouluaaton hartaus Tahko Spa Hotellin piha-alueella

Joulupäivä 25.12.2020

• klo 12–13 Kauneimmat joululaulut Ravintola Riemussa

Menu Aurajuusto-päärynäsalaattia, waldorfinsalaattia, metsäsienisalaattia, rosollia, joululeipää ja coctailpiirakoita, munavoita, lasimestarin silliä, kraavisiikaa, kylmäsavulohta ja mummon kurkkua, loimu-pärelohta, keitinperunaa, lohen mätiä, smetanaa ja sipulia, savukalkkunaa ja cumberlandin kastiketta *** Joulukinkkua ja madeirakastiketta, luumuja, hunajapaahdettuja juureksia, porkkanalaatikkoa, lanttulaatikkoa, keitinperunaa *** Juustoja, hedelmiä ja keksejä, kirsikkapannacottaa ja suklaakonvehteja

Matkailu

Matkailu lukuina

KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN KUVA KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI LÄHTEET YMPARISTO.FI, POHJOIS-SAVO.FI, FORESAVO.FI, FINAVIA.FI

Maakuntamme matkailu on kasvavaa. Alueellamme viihtyvät niin kansainväliset kuin kotimaisetkin matkailijat. Järvimaisemiamme kelpaa ihailla vuoden jokaisena päivänä, ja tekemistä riittää kaikille!

9,4 milj.

862 656

31 900

vierailijaa vuodessa

yöpymistä

kesämökkiä

+ 4,6 %

26 000 ha

243 529

Matkailuklusterin liikevaihdon

Luonnonsuojelualueita Pohjois-Savon alueella.

Kansallispuistoja on kaksi: Tiilikan kansallispuisto Rautavaaralla sekä vuonna 2014 perustettu, osin Rautalammilla sijaitseva EteläKonneveden kansallispuisto. Ne muodostavat pinta-alallisesti 40 % valtion maiden suojelualueista.

matkustajaa Kuopion lentoasemalla vuonna 2019.

kasvu Pohjois-Savossa

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

81

kumppani

Paula Qvick ja Patrick Hublin ovat mukava suunnittelemassa fossiilitonta liikennettä.

Kestävää liikennettä

rakentamassa TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Pohjois-Savon liikennevisio katsoo tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillintä kytkeytyy osaksi maakunnan liikennestrategiaa ja maakuntakaavoitusta

S

yyskuun lopussa liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti, että itäisen suunnan raideyhteyden hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Toteutuessaan hanke parantaa oleellisesti myös Pohjois-Savon saavutettavuutta. Matkustusaika pääkaupunkiseudulle lyhenee, mikä lisää vähäpäästöisen raideliikenteen potentiaalia liikkumismuotona.

Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtaja Paula Qvickin ja maakuntainsinööri Patrick Hublinin mukaan liikennejärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida yhteiset ilmastotavoitteet. Lähikuukausina julkaistava fossiilittoman liikenteen tiekartta asettaa raamit myös Pohjois-Savon tuleville liikennesuunnitelmille.

– Tavoitteena on, että esimerkiksi tavaraliikenne siirtyy yhä enenevässä määrin kumilta raiteille. Ajoneuvokannan uusiutuminen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden turvaaminen ovat osa kokonaisuutta, Hublin toteaa.

– Myös teiden kunnossapitoon tarvitaan

82

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

resursseja. Valtateiden 5 ja 9 parantamisen lisäksi on tärkeää, että perusväylänpidon taso nostetaan korjausvelkaa vähentävälle tasolle, Qvick lisää.

Muista alueellisesti merkittävistä hankkeista esille nousevat Savo-radan uusiminen Kuopio–Kajaani-väliltä sekä Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen. Arvioiden mukaan kanavahanke mahdollistaa jopa 90 000 rekkalastin siirtämisen maanteiltä vesireiteille.

– Sisävesiliikenteen lisäksi Saimaan kanava palvelee kansainvälisiä yhteyksiä. Se avaa ympäristöystävällisen väylän Pohjois-Savosta aina Venäjälle ja Euroopan jokiväylille saakka, Hublin mainitsee.

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN MERKITYS

kasvaa entisestään yhteiskunnassamme.

Qvickin mukaan koronaepidemia on osaltaan vauhdittanut digitalisaation esiinmarssia. Jotta kehityksessä pysytään mukana, tarvitaan panostuksia muun muassa toimiviin laajakaistayhteyksiin.

– Kattavat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat niin etätyön kuin monipaikkai-

sen arjen. Lisäksi ne parantavat haja-asutusalueilla sijaitsevien tuotantolaitosten toimintamahdollisuuksia, Qvick toteaa.

Monipaikkaisuuden lisääntyessä on tärkeää huolehtia vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuudesta. Riittävä lataus- ja tankkausinfrastruktuuri mahdollistaa uusiutuvan käyttövoiman hyödyntämisen myös keskustaajamien ulkopuolella.

Kuntien ja liiton alueidenkäytön suunnittelulla edistetään viihtyisää liikkumisen ympäristöä ja sujuvia matka- ja tavaraliikenneketjuja. Liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyy osaksi ensi vuoden syksyllä nähtäville tulevaa Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 toista vaihetta.

Kuopion kaupunki osaltaan panostaa vihreään autoiluun. Kesäkuussa 2021 kaupungin paikallisliikenteeseen saapuu kolmetoista uusiutuvalla sähköllä liikkuvaa linja-autoa.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Matkailu

kumppani

Teija Neuvonen ja Sari Hyttinen kehittävät alueen matkailua suurella intohimolla.

Tavoitteena

kansainvälinen matkailu TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN, NORTHERN SAVO LAKELAND

Pohjoissavolaiset toimijat kehittävät yksissä tuumin alueen matkailua Lakeland-hankkeen johdolla.

J

ärvi-Suomen alue on yksi Suomen neljästä suuresta matkailualueesta.

Pohjois-Savoon suuntautuu 90-prosenttisesti kotimaisia matkailijoita, kansainvälisten matkailijoiden osuuden ollessa vain 10 prosenttia. Siksi aluetta on määrätietoisesti lähdetty markkinoimaan paitsi suomalaisille, myös kansainvälisille vieraille osana Järvi-Suomea.

– Mitä kauemmas ulkomaille mennään, sitä vähemmän Suomesta yleensä tiedetään. Saksankieliset tietävät luonnon erityisyyden, joku toinen pelkän Joulupukin, kuvailee projektipäällikkö Sari Hyttinen Pohjois-Savon Lakeland -hankkeesta.

Hankkeen yritysverkostossa on mukana 35 matkailualan yritystä, joiden roolia Hyttinen kiittää vuolaasti. Verkoston yrityksillä on runsaasti erilaisia matkailutuotteita, jotka on tiettävästi ensimmäistä kertaa kirjattu yksiin kansiin. Hyttisen tiimi loi englanninkielisen tuotemanuaalin, joka kokoaa yhteen 42 upeaa matkailutuotetta ja 30 majoituskohdetta ympäri Pohjois-Savoa.

TUOTEMANUAALI ON suunnattu kansain-

välisille matkanjärjestäjille, ja siinä esitellään alueen matkailutarjontaa neljän eri teeman kautta. Julkaisua mukailevat Ilo, löytö, rauha ja taika -teemat on luotu alueelle matkailumarkkinointivideosarjan tuotannossa yhteistyössä Koju Film Companyn kanssa. Uusien teemojen kautta halutaan erottua perinteisistä matkailun markkinointiteemoista.

– Tuotemanuaali tuo esiin maakunnan ainutlaatuiset matkailutuotteet. Meillä on myös elämyksiä, joita ei ole missään muualla Suomessa. Esimerkkeinä Sonkajärven hulvattomat Eukonkannot ja Leppävirran Muumi-jääluola, jossa pääsee keskellä kesääkin laskeutumaan maan alle Muumien taikatalveen, kuvailee Hyttinen.

– Julkaisusta on iloa myös paikallisille, sillä siitä voi löytää aivan uutta puuhaa vaikkapa seuraavalle lomalle. Jatkossa panostamme myös verkkonäkyvyyteen ja löydettävyyteen. Jo nyt esite löytyy näköisversiona Issuusta, vinkkaa Hyttinen.

– Järviluonto on yksi suurimmista valttikorteistamme kansainvälisillä markkinoilla. Koronapandemian myötä hankkeen kan-

sainväliset toimenpiteet karsiutuivat minimiin, ja painopiste kallistui automaattisesti markkinointiin kotimaassa, kertoo Hyttinen.

POHJOIS-SAVON LAKELAND 2 -hanketta

hallinnoi Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja osatoteuttajana hankkeessa toimii Savonia-ammattikorkeakoulu. Rahoittajana toimii Pohjois-Savon liitto, ja yhteistyötä tehdään maakunnan kuntien ja kaupunkien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen tärkeimmät asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat yritysverkoston yritykset. Hankkeessa maakunnan kansainvälistä matkailumarkkinointia kehitetään Visit Finland -brändin alla. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.

»

POHJOIS-SAVON LAKELAND 2 Projektipäällikkö Sari Hyttinen Puh. 020 746 4652 www.savogrow.fi/kehittamispalvelut/ hankkeet/lakeland @visitsavo

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

83

kumppani

Valmistaudu elämyksiin TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT TAHKO SPA

Alkuperäinen idea jäähallista eskaloitui ympärivuotiseksi viihde- ja elämyskeskukseksi.

84

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Matkailu

T

ahkovuoren alue on todellinen Järvi-Suomen matkailualueen helmi. Alueen tärkeimpiä valtteja ovat aktiviteettien runsaus ja keskeinen sijainti. Tahko sijaitsee vain kolmen vartin päässä Kuopion torilta, joten lähiseutulaiset pääsevät uusiin maisemiin lyhyidenkin vapaiden aikana. Pääkaupungin alueeltakin hurauttaa lomalle viidessä tunnissa.

Tahkon mahdollisuudet nähtiin jo reilu 50 vuotta sitten, jolloin Tahkovuoren ensimmäiset laskettelurinteet avattiin. Sittemmin alue on kehittynyt ympärivuotiseksi vapaa-ajan keskukseksi.

TÄRKEÄ MERKKIPAALU matkailualueen kehittämisessä oli Tahko Spa Hotellin perustaminen. Kylpylähotellin monipuolinen elämyskattaus ja upeat majoituskohteet ovat nykyään olennainen osa Tahkon maisemaa, mutta alun perin haaveena oli rakentaa tontille jäähalli.

Idea lähti 1990-luvun loppupuolella Erkki ”Ekku” Pentiltä.

Hän ehdotti Nilsiän kunnalle jäähallin rakentamista Tahkon alueelle, mikäli projektille vain löytyisi sopiva tontti. Nopeasti kävi selväksi, ettei pelkän jäähallin rakentamista nähty kannattavana, mutta monipuolinen liikunta- ja uimahalli palvelisi hyvin alueen kasvavaa kysyntää.

Vuosituhannen vaiheessa tontti ja liikuntakeskukselle sopivat yrittäjät löytyivät, joten hanke polkaistiin käyntiin vuonna 2000.

Ainutlaatuisen liikuntakeskuksen yrittäjiksi ryhtyi Arena Center Oy, jonka kärkimiehinä toimivat Heikki Vienola ja Jarmo Perttilä. Liikemiehet pyörittävät pääkaupunkiseudulla useita liikuntakeskuksia kannattavasti. Molemmilla yrittäjillä on intohimoa ja osaamista yritystoimintaan liikunnan parissa. Vienola ja Perttilä olivat entuudestaan tuttu näky Tahkolla, sillä molemmat viettivät jo silloin siellä vapaa-aikaansa urheillen.

Lopulliset suunnitelmat julkistettiin tammikuussa 2005, jolloin liikuntahallista oli kasvanut ainutlaatuinen kylpyläkokonaisuus.

– Kylpylä rakennettiin yhteistyössä Nilsiän kaupungin, Jorma Aution ja Pekka Tiihosen kanssa. Oli hienoa tehdä toimivaa ja kehittävää yhteistyötä osaavien sekä kuuntelevien virkamiesten ja politikkojen kanssa, kertoo Vienola. Projekti toimi oivana esimerkkinä kaupungin ja yrittäjien yhteistyöstä.

LIIKUNTA- JA viihdemahdollisuuksien kylkeen kaivattiin myös

asuinrakentamista. Marraskuussa 2006 valmistui ensimmäinen Spa Suites Orange, joka oli Tahkon alueen ensimmäinen todellinen kerrostalo. Jatkoa huoneistohotellien värisuora sai, kun White valmistui 2007, Black 2008 ja Red 2015.

– Vuonna 2010 aloitimme Holiday Clubin kanssa yhteistyön viikko-osakkeiden myynnissä. Halusimme mahdollistaa, että lomailija saa saman huoneiston käyttöönsä joka vuosi, kuvailee Vienola.

Huoneistojen suunnittelussa on huomioitu vapaa-ajan asujien tarpeet, sillä tasokkaissa majoituskohteissa on erikseen muun muassa liikuntavälinevarastot ja pyykinpesukoneet aktiivisille lomalaisille.

Vielä aidompi koko perheen lomakohde Tahko Spasta tuli, kun sisäaktiviteettipuisto SuperCorner avautui kylpylähotellin tiloihin jouluna 2017. Aktiviteettipuistossa kelpaa temmeltää, hyppiä ja pomppia niin lasten kuin aikuistenkin. Peuhaamisen lomassa iskee vääjäämättä myös nälkä, joten Ravintola Riemu saapui ruokkimaan kaikki nälkäiset vuonna 2018. Värikäs ravintola vetää jopa 200 ruo-

Tahko Spa Oy lyhyesti AVATTU 2005 HENKILÖMÄÄRÄ 21 henkilöä LIIKEVAIHTO 2,6 miljoonaa euroa APUTOIMINIMI Tahko Spa Suites TOIMIALAT Hotelli, hyvinvointipalvelut, urheilu

kailijaa esimerkiksi tapahtumien yhteydessä, mutta palvelee myös lapsiperheitä pirteällä sisustuksella ja leikkipaikalla.

AJAN HERMOLLA Tahko Spa on pyrkinyt olemaan koko ajan. Ke-

sällä 2020 Tahkolle rantautui maailman trendikkäin pallopeli padel ja syksyllä päästiin pelaamaan myös suosittua pickleballia. Pickleball on maailmalla huimasti kasvava palloilulaji, jossa on piirteitä niin sulkapallosta, tenniksestä kuin pöytätenniksestäkin.

Nykypäivänä Tahko Spa on elämyskeskus Tahkon sydämessä.

Korkeatasoiset tilat tuovat luksusta niin lomaan kuin kokouspäiväänkin. Tahkolla riittää siis tekemistä, mutta rentoutumisellekin annetaan tilaa. Siellä on lupa vetäytyä tasokkaisiin huoneistoihin nauttimaan lomapäivästä vaikkapa kirjan parissa tai nauttia kylpylän lämpimistä vesistä. Kylpylän yhteydessä on myös kauneushoitola- ja hierontapalveluita viimeistelemään loma.

– Helppo tapa varata koko loma- tai kokouspaketti ruuasta, kokoustiloihin ja majoituksiin on hyödyntää tuoreinta yhteistyökumppaniamme Lomalloa. Se on matkailu- ja palveluverkosto, jonka tavoitteena on helpottaa vierailun järjestämistä yhden puhelun taktiikalla, vinkkaa Vienola.

»

TAHKO SPA OY Keitaankatu 1, Tahkovuori Puh. 0600 550 148, info@tahkospa.fi www.tahkospa.fi

Tahko Span aikajana » 2005 Sauli Niinistö, Ekku Pentti ja Heikki Vienola vihkivät Tahko Span käyttöön

2006 Tahko Spa Suites Orange, huippuhienot loma-asunnot valmistuivat

2007 Tahko Spa Suites White, 25 lisäasuntoa valmistui

2008 Tahko Spa Suites Black, kolmas vaihe valmistui

2010 Holiday Club Resorts Oy aloitti myynnin viikkoosakkeisiin

2015 Tahko Spa Red Apartments, 23 modernia asuntoa valmistui

2017 SuperPark avautui Tahko Spassa

2018 Ravintola Riemun avajaiset

2020 Padelkenttä valmistui kesäksi

2020 Lomallo

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

85

kumppani

Hankkeen tukemana myös loput 16 yritystä ovat aloittanut kansallisen Ekokompassiympäristöjärjestelmän rakentamisen.

Kohti vastuullisempaa Tahkoa TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT SUSTAINABLE TAHKO, OODIA/MIRKA HAPPONEN

Tahkolle tavoitellaan matkailun kasvua kestävästi, luontoa ja paikallisuutta kunnioittaen.

T

ahkon alue on matkalla kohti vastuullisempaa matkailua, joten tähtäyksessä on Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -merkki. Merkin ansaitsemiseen on seitsemän askelta, joiden avulla alueen yritykset saavat konkreettisia työkaluja kestävämmän matkailun kehittämiseen.

– Tavoitteena on saada merkki käyttöön viimeistään vuonna 2024. Yritykset ovat lähteneet yhtenä rintamana tähän mukaan. Jotta tunnustuksen voi saada, alueen ympärivuotisista yrityksistä 51 prosenttia tulee täyttää Visit Finlandin asettamat tavoitteet, kuvailee Sustainable Tahko -hankkeen projektipäällikkö Jani Paukkonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

SAVONIAN LUOTSAAMASSA hankkeessa on mukana Tahkolta 18 matkailualan yritystä. Se täyttää toisenkin ehdon eli mukana on vähintään 51 prosenttia alueen suurimman liikevaihdon yrityksistä. Tunnustus edellyttää, että alueen yrityksillä on Visit Finlandin hyväksymä ympäristöjärjestelmä. Osalla sertifikaatit olivat jo entuudestaan. Hankkeen tukemana myös loput 16 yritystä ovat aloittanut kansallisen Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän rakentamisen.

– Ympäristöjärjestelmässä käydään läpi yrityksen toiminnan ympäristövaikutus-

86

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

ten arviointi ja tehdään ympäristöohjelman laatiminen konkreettisine tavoitteineen ja toimenpiteineen. Arvioinnissa kartoitetaan yritysten toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, mitä kautta on mahdollista saada jopa taloudellisia säästöjä, kertaa Paukkonen.

Hankkeessa alueen mökkimajoitusta tarjoaville toimijoille on tehty kysely, jolla kartoitetaan mökkien energian ja veden käytön nykytila sekä jätteiden lajittelukäytännöt ja näiden ohjeistaminen majoittujille. Kestävien liikennejärjestelyiden kehittämiseksi on julkaistu laajempi kysely, jossa kartoitetaan muun muassa kiinnostusta yhteiskäyttöautoille. Tahko–Nilsiä-alueen julkisen liikenteen koetaan tarvitsevan vielä kehitystyötä.

– Matkailu on isojen muutosten edessä.

Ilmastonmuutos uhkaa pohjoisten alueiden valttikorttia, talvimatkailua. Tahkolla yrityksille kestävän matkailun toimet eivät ole uusi asia, vaan yritykset ovat hankkeen myötä huomanneet tekevänsä jo paljon tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Hankkeen avulla toimet tuodaan näkyväksi, kertoo hankkeessa asiantuntijana toimiva Savonian ympäristötekniikan yliopettaja Merja Tolvanen.

– Tahkolla on pantu merkille matkailijoiden arvomaailman muuttuminen ympäristön huomioon ottavampaan suuntaan ja siksi kiinnostus vastuullisuudesta viestimiseen

on kasvanut, kertoo Paukkonen. Hankkeen kumppaniyrityksiä myös koulutetaan vastuullisuusviestintään.

HANKE TUO Tahkon alueen myös monialaiseksi oppimisympäristöksi. Esimerkiksi ympäristötekniikka-, rakennusarkkitehti-, palvelumuotoilu- ja liiketalousopiskelijat tekevät yhdessä projekteja, joissa reaalimaailman haasteisiin tutkitaan ja rakennetaan yhdessä kestäviä ratkaisuja.

– Tekeillä on muun muassa energiatehokkuuden kartoitus ja neuvontaopas, jätteiden lajittelun parempi mahdollistaminen ja alueen markkinointi ympärivuotisena kohteena, kuvailee Tolvanen.

Matkailu on alueellisesti tärkeä elinkeino, mikä vaikuttaa suuresti myös sosiaaliseen ja taloudelliseen näkökulmaan. Toimien tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen, jotta meillä olisi jatkossakin kunnon talvi ja kesä.

»

SUSTAINABLE TAHKO Projektipäällikkö Jani Paukkonen Puh. 044 785 6024

Kulttuuri

Kulttuuri lukuina KOONNUT OODIA/MIRKA HAPPONEN KUVA OODIA MEDIA LÄHTEET VALTIONEUVOSTO.FI, SAVONKIELENSEURA.FI, POHJOIS-SAVONMUISTI.FI

Kulttuuririkas maakuntamme tarjoilee kaikille nähtävää ja koettavaa.

Alueelle haetaan myös kansainvälistä tunnustusta, eikä syyttä.

1.

25 kpl

Pohjois-Savossa

Savolaiset ovat voittaneet murrepuhunnan joukkuekilpailun jo viisi kertaa. Voitto on tullut jo niin useasti, että kilpailussa jaettu kiertopalkinto luovutettiin savolaisille ikiomaksi

tarkasteltavat kulttuuripalvelut ovat keskit-

Vuonna 1323

2026

2,33 %

Ensimmäinen kerta, kun Savo esiintyy historian dokumentissa, on Pähkinäsaaren rauhankirjassa, kun Ruotsin valtakuntaan liitettävänä mainittiin Sawolaks, Sauolaks. Nimi juontuu Savilahden pitäjästä, jonka keskuspaikka oli Mikkelin Savilahti ja joka oli ollut läntisin Novgorodin Karjalaan luettu kihlakunta eli pogosta.

Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Valintaa tavoitellaan Sai-

kulttuuritoimialan työllisten osuus

maa-ilmiö-projektilla yhdessä Savonlinnan, Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungien sekä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen kanssa.

alueen kaikista työllisistä.

tyneet maakuntakeskus Kuopioon, jossa toimivat kolme valtionosuusmuseota, kaksi valtionosuusteatteria ja maakunnan ainoa valtionosuusorkesteri.

taiteen perusopetuksen päätoimipisteitä maakunnassa.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

87

kumppani

Luova Veto -hankkeen monialainen tiimi, Laura Pakarinen, Raisa Leinonen, Johanna Partio, Tiina Arpola ja Jyri Wuorisalo, ovat yhdistelmä kulttuurin, tekniikan, liiketalouden ja kansainvälistymisen osaajia.

Menesty luovuudella TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN, LUOVA VETO

Luovien alojen osaajat auttavat elinkeinoelämää aina taustaprosessien hiomisesta strategian kirkastamiseen.

L

uovien alojen osaaminen poikkileikkaa koko elinkeinoelämää, sillä alan ammattilaisten kädenjäljen voi nähdä joka puolella. Yritykset hyödyntävät luovien alojen osaamista niin aineettomissa kuin aineellisissa palveluissa, kuten markkinoinnissa, tuotekehityksessä tai vaikkapa strategian luomisessa.

– Usein luovat toiminnat ovat näkymättömiä taustaprosesseja. Harva mieltää ne yhtä kokonaisvaltaisesti vaikuttavaksi kuin esimerkiksi digitaalisuuden, kuvailee pro88

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

jektipäällikkö Raisa Leinonen Luova Veto!

-hankkeesta.

Leinosen ja hanketiimin suuri päämäärä on tuoda luovia aloja reilusti näkyvämmiksi, jotta yritysmaailma ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta löytäisivät alan osaamisen ja vahvuudet. Kollega Tiina Arpola kertoo, että hankkeen suurin ponnistus on konkreettinen luovien alojen kehittämis- ja toimenpideohjelma yhteistyössä Taiken kanssa.

POHJOIS-SAVO ON täynnä upeita luovien

alojen osaajia, joiden ammattitaitoa voidaan hyödyntää esimerkiksi Pohjois-Savon kärkialojen yritysten tuotteiden, palveluiden, strategian, työhyvinvoinnin tai asiakasymmärryksen kehittämisessä ja viestinnän kirkastamisessa.

Kun tavallisen yrityksen edustaja tarvitsee apua vaikkapa organisaatiomuutoksessa, mielessä saattaa siintää tulevaisuuskuva, mutta keino sinne pääsemiseksi puuttuu.

Erilaisten näkökulmien esille tuomiseen ja henkilöstön osallistamiseen voisivat kiin-

Kulttuuri

Y-tunnuksia

n.

LUOVA TALOU S

rinen kes lttuu täv Ku yy s

Yhdistyksiä

438 kpl

Ihmiseltä ihmiselle

Yrityksiä

670 kpl

Pohjois-Savon kärkialat Palvelut

60 % Kuopiossa 8 % Varkaudessa 6 % Iisalmessa

Kulttuuri Teollisuus

KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA LUOVAA OSAAMISTA HYÖDYNTÄEN

nostaa vaikkapa inspiroivat työpajat, mutta niiden erilaiset metodit ovat tuntemattomia.

– Tavoitteenamme on saada luovat alat myös yhdeksi maakunnan kehittämisen kärjeksi, Leinonen visioi.

Kehittämisohjelman tärkein anti on tuoda esille, miten valtava luova sektori Pohjois-Savossa on. Samalla tavoitteena on luoda toimenpide-ehdotuksia sektorin kehittämiseksi, jotta se voisi yhtenä rintamana nousta yritysmaailman tietoisuuteen. Tehtyjen kyselyiden perusteella alan yritysten suurimmat kompastuskivet ovat oman osaamisen tuotteistaminen, sanoittaminen ja myynti.

– Hankkeen puitteissa olemme järjestäneet erilaisia valmennuksia. Niissä lähdettiin liikkeelle oman osaamisen tunnistamisesta, harjoiteltiin hissipuhetta sekä tehtiin oikeasti myyntityötä.

Monille pari ensimmäistä puhelua olivat pelottavia, mutta lopulta myyntipuhe alkoi soljua ja toimeksiantoja kertyä, kertoo Leinonen.

– Linkitämme myös toimijoita yrittäjien tukiorganisaatioihin. Kannustamme ottamaan yhteyttä esimerkiksi Business Centeriin ja lähtemään sitä kautta rohkeasti tuotteistamaan uusia innovaatioita tai perustamaan yritystä, täydentää Arpola.

KUN TOIMIJAT osaavat myydä, myös ostajia autetaan ostamaan. Loppuvuodes-

ta julkaistaan ainutlaatuinen Ostajan ja myyjän opas, jonka tavoitteena on lisätä muiden alojen ymmärrystä luovien alojen hyödyistä ja tarjonnasta. Opas tuo esille muun muassa sen, miten kilpailutusprosessia voisi kehittää, jotta pienemmätkin toimijat voivat osallistua.

– Varsinkin suuret vientiyritykset toivovat, että pienet toimijat lyöttäytyvät yhteen. Verkostona he voivat tarjota kokonaisvaltaisemmin yhdessä tuotettuja palveluita. Monet myös haluaisivat käyttää oman alueen palveluita, mutta joko palveluita ei löydy tai niitä ei osata myydä, pohtii Leinonen.

– Talous hakee uusia suuntia ja asiakkaat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta. Puhutaan uudesta arvosta, joka on enemmän kuin taloudellinen hyöty.

Asiakkaiden lisäksi toiminta luo arvoa työntekijöille, ympäristölle, yhteistyökumppaneille ja omistajille. Näin abstraktien asioiden äärellä esimerkiksi strateginen muotoilu, visuaalinen viestintä, palvelumuotoilu tai taidelähtöiset menetelmät auttavat kehittämään työyhteisöjä tai kirkastamaan ja sanoittamaan strategiaa ymmärrettävään muotoon, tiivistää Leinonen.

»

1 100 kpl

LUOVA VETO! Luovat alat Pohjois-Savon kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantajina -hanke Projektipäällikkö Raisa Leinonen Puh. 044 785 5833 luovaveto.savonia.fi

Liikevaihto

n.

148,2 milj. €

Yritysten henkilöstö

1 166 hlöä Kulttuurilaitosten henkilöstö

932 hlöä Arvio ammattitaiteilijoista

600–700 hlöä

Lähteet: Kuntien yritysrekisterit, Tilastokeskus ja Taiteen edistämiskeskus. Viimeisin tilastointivuosi 2017.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

89

kumppani

Saimaa-ilmiö syntyi itäsuomalaisista maisemista, summaavat Sari Kaasinen ja Jarkko Kääriäinen.

KAUPUNKIKULTTUURI SYNTYY IDEOISTA TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Itäsuomalaisesta tarinankerronnasta ja luonnosta ammennetaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuodelle 2026.

V

uoksen vesistö yhdistää neljä maakuntaa ja 53 kuntaa. Se on valtava määrä erilaisia itäsuomalaisia, joiden arvopohjassa ja identiteetissä on silti jotain yhteistä. Itäsuomalainen sielunmaisema on järvissä, metsissä ja luonnossa. Jokaisella on oma suhteensa vesistöihin, sillä jopa keskuskaupungeista on enintään kilometri järvelle.

– Näistä lähtökohdista syntyi Saimaa-ilmiö. Nämä maisemat luovat meille ominaista kulttuuria, kun sielunmaisemaamme tallennetaan musiikkiin, taiteeseen tai muuhun tekemiseen. Tuntureissa syntyisi erilaista taidetta, kuvailee kulttuuripääkaupunkihankkeen projektipäällikkö Sari Kaasinen.

SAIMAA-ILMIÖ HAKEE kulttuuripääkaupunkistatusta Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakunnille vuodelle 2026. Menossa on hakemuksen toinen vaihe, jossa maakunnat yhtenä rintamana pohtivat, mitä uutta hanke tuo ja mitä se opettaa Euroopalle ja mitä Eurooppa ilmiöstä saa.

90

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

– Vaikka kulttuuri on osa kaikkea tekemistämme, me emme tee tätä meille. Meidän on pohdittava mitä Itä-Suomi voi tarjota vaikka Portugalille. Pandemia on jo muuttanut tekemistä. Voisiko Itä-Suomi tarjota suurkaupunkilaiselle vaikkapa luonnonrauhaa ja omaa eräopasta metsään, pohtii Kaasinen.

Pohjois-Savon aluekoordinaattori Jarkko Kääriäinen täydentää, että eurooppalaisille metsä voi näyttäytyä pelottavana asiana.

Siellä väijyy paha noita tai susi. Itäsuomalaiset voivat opettaa eurooppalaiselle kanssaeläjälle luontosuhdetta, että metsä ei ole pelottava asia vaan suuri voimavara.

– Voimme kertoa, miten eletään paikassa, joka ei ole minkään varrella. Meillä on oma elämäntapamme ja tapamme toimia. Luomme täällä omaa kulttuuriamme, Kääriäinen havainnollistaa.

ALUEEN KULTTUURI on poikkeuksellinen,

sillä täällä on tehty rohkeita avauksia jo vuosikymmeniä sitten. Maailma oli aiemmin melko erilainen, mutta silti Savonlinnaan perustettiin yksi maailman ensimmäisistä oopperafestivaaleista vuonna 1912, Kuopio tans-

sii ja soi keräsi jo 1970-luvulla runsaasti kansainvälisiä vieraita, ja kansainvälinen nykytaiteen ANTI-festivaali on ilahduttanut monia vierailijoita vuosien varrella.

– Haluamme tukea kaupunkikulttuuria jatkossakin myöntämällä ”Myö taataan” -stipendin. Jos joku keksii päräyttäviä ideoita, me autamme, Kääriäinen kertoo.

KAASINEN KERTOO, että vaikka kulttuuripääkaupunkihanke onkin iso yhteinen ponnistus, tarvitaan siihen mukaan kaikkia kuntia. Jokainen kuntalainen on oma paikallissankarinsa, joka röyhistää rintaansa ja kertoo tarinoita omasta kunnastaan. Itäsuomalaiset ovat tunnetusti tarinankertojia.

– Sanan voimalla kulttuuri, kuten murre, tavat ja uskomukset, leviävät seuraaville sukupolville. Ollaan rohkeasti itäsuomalaisia, oman paikkakuntamme edustajia, ja kerrotaan, miten hienoa seutua tämä on, summaa Kaasinen.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Kulttuuri

kumppani

Rauno Tikkanen ja Marjo Suhonen perustivat projektia varten Savo-ooppera ry:n.

Minna Canthista OOPPERA TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT MUSEOVIRASTO, OODIA/MIRKA HAPPONEN

Savolaisin voimin rakentuu koko kansan Minna Canth -ooppera, joka saa ensi-iltansa 6.1.2022. Pientä esimakua saataneen jo maakuntapäivän yleisöjuhlassa,

Y

joka järjestetään 15. elokuuta Kuopiossa.

hteiskunnallinen vaikuttaja, kirjailija ja liikenainen Minna Canth on totuttu näkemään vakavailmeisenä mustassa leskenpuvussa. Vuoden 2022 alussa ensi-iltansa saava Minna Canth -ooppera näyttää kuopiolaisille ikonisesta henkilöstä uudenlaisen puolen. Produktiossa Canth, Juhani Aho ja muut tutut henkilöt seikkailevat historiassa ja nykyajassa.

– On suuri häpeä, jos me savolaiset emme tee Canthista oopperaa, linjaa Rauno Tikkanen. Hän perusti projektia varten Savo-ooppera ry:n yhdessä tuottaja Marjo Suhosen kanssa.

AJATUS OOPPERASTA oli pyörinyt jo pitkään Tikkasen mielessä. Konkretiaa idean ympärille alkoi muodostua noin 2,5 vuotta sitten, jolloin hän pyysi taitavaksi tuottajaksi tietämänsä Suhosen mukaan. Projekti on herättänyt laajaa innostusta ja kiinnostusta jo etukäteen. Produktiolle on jopa myönnetty apurahoja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahastosta 40 000 euroa ja Alfred Kordelinin säätiöstä 100 000 euroa.

– Esityksestä tulee komediallinen, enintään kaksi tuntia kestävä ooppera, joka sopii monenlaisille katsojille, kuvailee Tikkanen.

Canthilla on Kuopiossa vankat juuret ja vahva paikka savolaisessa kulttuuriperimässä. Siksi tuottajakaksikolle on erityisen tärkeää, että projekti toteutetaan mahdollisimman savolaisin voimin. Projekti on myös tärkeä kulttuuriteko, sillä oopperaa nähdään Kuopiossa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

Suhosen mukaan savolaisuutta tuodaan esille monella tasolla ja koko projektikaartilla on kytköksiä Savoon. Mukana tuotannossa ovat muun muassa kuopiolainen libretisti Veera Airas, Siilinjärveltä kotoisin oleva sopraano Marjukka Tepponen sekä savolaistaustainen pukusuunnittelija Katri Niskanen. Oopperan säveltää Jukka Linkola, jolla on myös jazz-taustaa.

– Useille ihmisille ooppera voi olla kirosana, joten tästä produktiosta on tarkoitus tehdä kevyt ja hiukan komediallinen. Sävellyksissä on kepeyttä, juonessa vauhtia ja puvustuksessa iloittelua. Minnaa nähdään siis muussakin, kuin tummanpuhuvassa lesken asussa, kertoo Tikkanen.

Lopputuloksesta halutaan koko kansan ooppera, joten sen tuottamisessa on otettu laajasti huomioon kaikki ikäryhmät. Esimerkiksi nuorten ääntä on kuultu siten, että Vesannon yläkoululaiset ovat päässeet mukaan libreton työstämiseen.

– Samalla tuodaan esille myös taidekasvatuksen näkökulmaa sekä historian tuntemusta. Kaikilla meillä on tietty ennakkoajatus Minnasta sekä muista oopperassa vilahtavissa historian henkilöistä, summaa Suhonen.

OOPPERA ESITETÄÄN Musiikkikeskuksessa 6.–9.1.2022. Sen jälkeen esitys lähtee kiertueelle pitkin Suomenmaata. Kun Suomi on vallattu, tavoitteena on vielä produktio maailmankartalle eli esittää se esimerkiksi Minnesotan Finnfesteillä.

– Tavoitteet ovat korkealla. Me savolaiset olemme monesti aivan liian vaatimattomia, nauraa Tikkanen.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

91

kumppani

Koe vapaan taiteen tila TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN

Kuopiossa kokeilevalle nykytaiteelle löytyy oma galleria.

M Toni Ledentsa ja Sanna Nissinen luotsaavat Galleria Ars Liberaa.

aaherrankadulta löytyy Kuopion ainoa taidegalleria, joka tuo kaupunkiin laadukasta nykytaidetta läheltä ja kaukaa.

Uudistuneen Galleria Ars Liberan ensimmäinen näyttely järjestettiin kesäkuussa 2020 vallitsevan tilanteen vuoksi ikkunanäyttelynä eli teoksia ihailtiin ulkoilmasta käsin.

– Näyttelyt kestävät pääsääntöisesti noin kolme viikkoa, ja niiden lisäksi tilassa järjestetään myös poikkitaiteellisia tapahtumia.

Tilassa on jo nähty tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä performanssitaidetta, kuvailee Ars Liberan ensimmäinen toiminnanjohtaja Toni Ledentsa. Hänen tehtävänään on muun muassa galleriatoiminnan kehittäminen.

ALUN PERIN GALLERIA perustettiin vuonna

Marraskuun ajan menossa on Sebastian Reisin Hinterland-näyttely.

92

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

2018 yhdistyksen 60-juhlavuoden kunniaksi esittelemään jäsenistön osaamista. Rahoituksen jatkumisen myötä galleria siirtyi Suokadulta purkutalosta Maaherrankadulle. Ledentsan mukaan galleriatoimintaa voi pitää perinteisen yhdistyksen uuden aikakauden alkuna.

– Ajatuksemme on tuoda Kuopioon harvemmin nähtyä, kokeilevaa ja kansainvälistä taidetta. Pari kertaa vuodessa järjestämme avoimen haun, minkä perusteella suunnittelemme seuraavan kauden ohjelmiston, kertoo Ledentsa. Järjestämme tapahtumia myös muualla ja pyrimme viemään jäsentemme taidetta ulkomaillekin, tilanteen taas salliessa.

GALLERIAN TAUSTALLA ON Kuopion kuva-

taiteilijat ry, joka tunnetaan paremmin Ars Liberana. Vuonna 1958 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tehostaa näyttelytoimintaa ja vahvistaa kuvataiteilijoiden asemaa Pohjois-Savossa. Siksi myöskään gallerian käytöstä taiteilijoilta ei peritä näyttelyvuokraa.

– Galleriaan voi piipahtaa matalalla kynnyksellä, sillä tänne on aina vapaa pääsy, vinkkaa Ledentsa.

»

GALLERIA ARS LIBERA Maaherrankatu 3, Kuopio arslibera@arslibera.com www.arslibera.com/galleria

Olemisen vapaus

kumppani

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT PUIJO PEAK

Elämyksellinen Puijo yhdistää Koko kansan luontokohteen kehitystyö syntyi monien toimijoiden rakkaudesta Puijon aluetta kohtaan.

O

llessaan mäkihypyn päävalmentajana Pekka Niemelä reissasi pitkin maailmaa eri maiden keskuksissa. Yksin hotelleissa ollessaan hänellä oli aikaa ajatella kotiseudulle tärkeän Puijon uudistamista. Vuonna 2019 Kuopion kaupunki piti Puijon alueen kehittämisestä yrityskilpailun, jonka Pekka Niemelän ja Markku Komppulan yritys Puijo Peak voitti liiketoimintasuunnitelmallaan. Puijo Peak solmi heti valinnan jälkeen ensimmäisen yhteistyösopimuksen korkeatasoisista ravintoloista tunnetun Ravintolamestarit Oy:n kanssa.

– Ponnistin itse Puijolta maailmalle, joten on ollut upeaa olla kehittämässä aluetta hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa uudelleen lentoon, iloitsee Niemelä.

Kun kehitystyö aloitettiin kesällä 2019, Puijon tornissa pääsi ainoastaan katsomaan maisemia ja hörppäämään kahvit. Nyt Puijon lakialue on täynnä palveluita ja tekemistä. Ensimmäisenä uudistettiin historiallisten rakennusten kaikki liikehuoneistot, jotta Puijon torni ja maja pääsevät arvoiseensa asemaan.

– Uusi Tornikahvila ja Torniravintola huokuvat 1960-lukua, ja ympäröivää luontoa on tuotu sisälle. Matkamuistomyymälä on uusittu täysin. Majalle uudistettiin lounas-

ravintola, joka taipuu myös juhlapaikaksi tai ski-bistroksi. Lisäksi majan alakertaan tehtiin uusi kokous- ja saunakabinetti. Kaikessa hyödynnettiin paikallisia kumppaneita, ainutlaatuista puudesignia ja huomioitiin luonnollisesti ympäristöarvot, kertaa Niemelä.

Jotta uusien monipuolisten palvelujen äärelle saadaan asiakkaita, täytyy ihmisillä olla kansallismaisemien, lenkkipolkujen ja historiallisten rakennusten lisäksi muitakin syitä tulla Puijolle – vuoden ympäri.

VAIKKA PUIJO on perinteisesti ollut talvi-

lajien mekka, lakialueen matkailukäyttö oli muuttunut lähinnä kesäpainotteiseksi maisemien katseluksi. Oli aika kehittää uudenlaisia talviaktiviteetteja, joten alueelle tehtiin koko perheen snow tubing -mäenlaskualue ja huskyvaljakkoreitti valjastettiin Antikkalan laskettelurinteen yläosaan.

– Kesän tullessa mäenlaskualue muuttui lasten maailmaksi, jonne tuli lasten iloksi muun muassa keppihevosrata, ja vauhtia rakastavat pääsivät laskemaan mäenlaskurenkailla valvotusti hyppyrimäkien alastulorinteellä. Puijolle tuotiin myös 4H-yhdistyksen järjestämää kerhotoimintaa. Koko perheelle riittää mukavaa tekemistä ja kokemista, kertoo Niemelä.

Kaikessa kehitystyössä haluttiin kun-

nioittaa luontoa ja tuoda sitä lähelle ihmisiä.

Luontokokemusta rikastuttamaan kehitettiin digitaalinen Suomen eläimet AR -kierros, jossa omalla mobiililaitteella saa herätetyksi Suomen luonnon eläimiä eloon ja kuunneltua tietoiskun.

– Suomen eläimet AR -luontokierros skaalautuu jatkossa useampiinkin paikkoihin, iloitsee Niemelä.

Luontomatkailun suosio kasvaa jatkuvasti, ja tänä kesänä erilaiset varsinkin kansallispuistot olivat suuri hitti. Puijon luonto- ja teemaretkitarjontaa kehitetäänkin parhaillaan lisää. Puijon ainutlaatuinen sijainti kaupungin kupeessa tarjoaa mahdollisuuden tulevaisuudessa myös esteettömiin luontoreitteihin, jotka ovat kaupungin suunnitelmassa.

Tavoitteena on varmistaa turvallinen ja saavutettava luontokokemus kaikille.

– Parasta on, että olemme saaneet kehitettyä lakialuetta ja maamerkkiämme Puijon tornia merkittävästi, yhteistyö kaupungin ja alueen yritysten kanssa on hyvää ja olemme saaneet palautettua ihmisten uskon ainutlaatuisen Puijon laen kehittymiseen, tiivistää Niemelä.

»

PUIJO PEAK – NATURE ACTIVITY PARK Puijontie 135, Kuopio info@puijopeak.fi, sales@puijopeak.fi www.puijopeak.fi Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

93

Heidi Lampinen perheineen viihtyy asuinalueensa lähistöllä olevilla luontopoluilla.

Veto Savoon TEKSTI OODIA/EMILIA JORMAKKA KUVAT OODIA/MIRKA HAPPONEN

Lampiset miettivät tarkkaan missä kasvattaa lapset.

Sopivimmaksi paikaksi valikoitui lopulta Kuopio.

94

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

Olemisen vapaus

L

ampisten perheeseen kuuluvat perheen äiti Heidin lisäksi mies sekä 6- ja 9-vuotiaat lapset. Ennen Savoon muuttoaan perhe asui Vantaan Tikkurilassa. Paikkakunnanvaihdosta alettiin pohtia, kun ensimmäinen lapsi oli vielä pieni ja muuttaminen helpompaa kuin joskus myöhemmin. Lampiset harkitsivat Savon lisäksi asuinpaikakseen myös Helsinkiä, mutta lopulta perhe päätti ottaa suunnan Mikkeliin, jossa myös Heidin veli tuolloin asui.

– Vertailimme Helsinkiä ja Savoa asuinpaikkoina ja Savo voitti. Lapset pääsivät samalla myös lähemmäs isovanhempiaan, Lampinen kertoo.

Heidin veli sekä Etelä-Savossa Rantasalmella asunut äiti muuttivat Kuopioon kolme vuotta sitten. Molemmat viihtyivät Kuopiossa niin hyvin, että myös Lampisten perhe päätyi muuttamaan paikkakunnalle pari vuotta heidän jälkeensä. Läheisten aikaisempi muutto ja positiiviset kokemukset helpottivat kaupunkiin asettumista, sillä perheellä ei ollut Kuopioon aiempia siteitä.

– Heidän suosituksensa oli yksi tärkeä syy Kuopioon muutolle, Lampinen iloitsee.

TÄLLÄ HETKELLÄ perhe asuu Pirtissä ja nauttii ajastaan siellä.

Lapsille on löytynyt hyvin leikkipaikkoja, ja Pirtinniemen kärjessä pääsee vaikkapa paistamaan makkaraa perheen kanssa. Lampinen luetteleekin Kuopion vahvuuksiksi juuri luonnonläheisyyden, luontopolut ja laavut. Puijolle on mukava lähteä nauttimaan luonnosta ja harrastamaan porrasjuoksua.

Kehuja saavat myös Kuopiosta löytyvät palvelut, kuten ravintolat ja ostosmahdollisuudet. Matkukseen on helppo mennä shoppailemaan, kun saman katon alta löytyy kaikki tarvittava.

Kuopion eläväinen torikin on Lampisille tuttu paikka. Keskustassa käydessään perhe suuntaa aina ensimmäiseksi sinne, minkä jälkeen matka jatkuu usein satamaan.

– Kuopio on ihmisen kokoinen kasvukeskus. Kaupunki kehittyy koko ajan ja katukuvassa näkyy tuon tuosta nostokurkia. Täällä on loistavat mahdollisuudet opiskella, käydä töissä ja harrastaa, Lampinen summaa.

Harrastusmahdollisuudet ovatkin olleet yksi tärkeä tekijä siinä, että Lampisten lapset ovat kotiutuneet niin hyvin. Mikkelissä perheen vanhin ei olisi voinut aloittaa cheerleadingia kuin vasta kymmenvuotiaana, mutta Kuopiosta löytyi harrastusryhmiä myös nuoremmille.

Luonto, kaupungin ostospaikat, ravintolatarjonta sekä harrastusmahdollisuudet vaikuttivat Lampisten päätökseen muuttaa Helsingin sijasta Kuopioon.

– Harrastuksen pääsi aloittamaan heti tänne muutettua. Perheen nuorin harrastaa parkouria, ja siihenkin löytyi täältä hyvät harrastusmahdollisuudet. Itse käyn salilla ja mies etsii itselleen harrastusjääkiekkojoukkuetta, Lampinen kertoo.

Ennen kaikkea kehuja ja kiitosta saavat kaupungin yhteisöllisyys ja ihmiset, joita Lampinen kuvailee vastaanottavaisiksi ja jutusteleviksi.

– Kuopiossa päätyy aina juttelemaan ihmisten kanssa. Kun käyn esimerkiksi uimahallissa saunassa, saan aina jutella jonkun kanssa. Samanlaiseen jutustelevuuteen ei törmää joka paikassa. Veli sanoikin, ettei enää ikinä muuta pois Kuopiosta. Käyn itse edelleen töissä Mikkelissä, mutten itsekään enää muuttaisi täältä.

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

95

kumppani

Lähde retkelle

Pohjois-Savon luontoon TEKSTI OODIA/EETU OLLIKAINEN KUVA PIXABAY LÄHTEET METSÄHALLITUS, LUONTOON.FI, RAUTALAMMIN KUNTA

Ken mielii seikkailemaan luonnon pariin, Pohjois-Savon viideltä luonnonsuojelualueelta löytää silmiä hiveleviä maisemia ja historiallisia kohteita nähtäviksi ja koettaviksi.

KUVA: SATU OJALA

ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTO

KUVA: MARKO HAAPALEHTO

TIILIKKAJÄRVEN KANSALLISPUISTO

SIJAINTI: Törmälän Metsätie 136, Rautalampi

SIJAINTI: Valtimontie 1095, Rautavaara

TEKEMISTÄ: Veneily, melonta, patikointi, kalastus, uinti

TEKEMISTÄ: Patikointi, melonta, kalastus, geokätköily, hiihto

REITIT:

REITIT:

• • • • • •

Häähninmäen retkeilypolut 2–5,8 km Kalajan kierros 4,6 km Kolmen vuoren vaellus 14 km Loukkuvuoren lenkki 2,8 km Partiomajan polku 2 km Vuori-Kalajan esteetön reitti 300 m

ETELÄ-KONNEVEDEN kansallispuisto soveltuu tut-

kittavaksi sekä vetten päältä että luonnossa patikoiden. Alueella voi veneillä aavalla järvenselällä tai meloa sokkeloisessa saaristossa silokallioiden sekä pystysuorien kallioseinämien lomassa. Kirkkaassa vedessä on hyvä näkyvyys villin järvitaimenen valtakuntaan ja korkeilta kallionrinteiltä voi ihastella kalasääsken uljasta kotimaisemaa.

Kalajanvuoren näköalapaikalta pääsee katselemaan maisemaa 77 metriä viereistä Vuori-Kalajan lampea korkeammalta. Pohjois-Lanstun saaressa kulkija kohtaa kuolleiden karsikon ja Hankaveden rannalla kohoavan Toussunlinnan pystysuorasta kallioseinämästä on löydetty yksi Pohjois-Savon harvoista kalliomaalauksista. Muikeasti hymyilevä vuorenhaltija näyttäytyy melojille ja soutelijoille, kun Käpynänvuoren rinnettä tiirailee sopivasta kulmasta. Konnekoskesta voi narrata muun muassa järvitaimenta ja harjusta. Kodanovisen saaristo tarjoaa jylhät jyrkänteet ja mielikuvitusta ruokkivat kallioleikkaukset vesiretkeilijöiden silmänruoaksi.

Maasto on osin jyrkkäpiirteistä ja vaativaa. Vuori-Kalajan alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla (300 m) avustajan kanssa. Lapinsalon saaressa on esteetön laituri.

96

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

• Uiton kierto 7 km • Autionkierto 3,4 km • Melontareitti Tiilikka–Älänne 70 km YLÄ-SAVON kansallispuistossa on noin 20 km merkittyjä helppokulkuisia reittejä, jotka kiertelevät soiden pitkospuilla ja mäntyä kasvavilla matalilla harjuilla. Alueella voi havaita laajan linnuston lisäksi majavien rakennelmia ja kulkureittejä.

Puiston suosituin retkeilyreitti, Uiton kierto, kiertää Sammakko- ja Autiojärvet. Matkan varrella voi poiketa myös Venäjänhiekalle ja sodanaikaiselle Tiilikanaution torpalle. Aution kierto -rengasreitti kulkee kauniissa suomaisemissa ja on valtaosin pitkostettu.

1920-luvun idylliä henkivä Tiilikanaution torppa on Suomen sodan maineikkaan sissipäällikön, Olli Tiaisen, synnyinpaikka. Sodasta ja rauhasta muistuttaa myös Täyssinän rauhan (1595) rajakivi Tiilikkajärvessä. Sammakkotammen pato ja uittomiesten kämppä henkivät uittohistoriaa.

Upeilla luonnon muovaamilla hiekkarannoilla, joista kuuluisin on Venäjänhiekka, voi pulahtaa uimaan tai istahtaa piknikille. Myös Uiton kämpän laiturilta pääsee vapaasti uimaan. Virallista uimarantaa ei kuitenkaan ole.

Maaliskuussa Tiilikan hiihdon aikaan aurataan latulenkit (7 ja 10 km). 70 kilometrin pituinen Tiilikka–Älänne-melontareitti on osa Koillis-Savon melontareittiä. Älänteeltä voi melontaa jatkaa Korpisen ja Syvärin kautta vaikka Saimaalle asti, mutta reitti on erittäin vaativa suurien korkeuserojen takia.

KUVA: WILLE MARKKANEN

PISAN LUONNONSUOJELUALUE SIJAINTI: Lastukoskentie 107, Nilsiä ja Salmenpellontie 245, Juankoski TEKEMISTÄ: Patikointi, erävaellus, maastopyöräily, marjastus ja sienestys REITIT:

• • • •

Lastukoski – Pisa 3 km Salmenpelto – Pisa 2 km Pisan näkötorni – Pirunkellari 1,3 km Pisan kierto 8,5 km

PISA, reilun 270 metrin korkeuteen meren pinnas-

ta kohoava jylhä vaara, on ollut suosittu nähtävyyskohde jo 1800-luvulta saakka. Pisa mainitaan myös Kalevalassa, sillä Elias Lönnrot vieraili Pisalla kesällä vuonna 1832.

Vaaran korkeimmalla kohdalla sijaitsevasta Pisan näkötornista avautuu kaunis savolainen maisema järvineen ja metsineen kaikkiin ilmansuuntiin. Horisontissa voi kirkkaalla ilmalla erottaa jopa Puijon tornin. Näkötornin läheisyydessä on kalliosärmien väliin tasapainoon asettunut suuri lohkare, Kämmenkivi. Tarina kertoo, että se on ollut aikuistumisriitin suorittamispaikka. Vaati rohkeutta ja voimakkuutta kulkea kiven ali. Pisan huipulla sijaitsee myös Täyssinän rauhan rajakivi.

Mäen pohjoisreunalla sijaitseva Pirunkellariksi ristitty pieni luola on muotoutunut vuosisatojen kuluessa ihmisten louhiessa vuorikristallia korukiviksi ja koriste-esineiksi. Luonnonsuojelualueella vallitsee nykyään koskemattomuus.

Pisan kivikkoiset polut ovat vaativia, mutta jyrkkärinteiselle Pisalle nousemista on helpotettu portailla ja levähdystasanteilla sekä kaiteilla. Jo pysäköintialueilta lähteviltä poluilta aukeavat näköalat voivat pysäyttää menevänkin kulkijan. Lastukosken pysäköintialueelta lähtevän polun varrelta löytyy vanha rauhoitettu mänty. Merkittyjä reittejä alueella on yhteensä 30 kilometriä.

Olemisen vapaus

KUVA: KATRI SUHONEN

KUVA: AUVO SAPATTINEN

ÄLÄNTEEN ALUE

SUVASVESI

SIJAINTI: Tieltä nro 582 pääsee kaikille

SIJAINTI: Suvasveden kirkkaille vesille voi lähteä

Älänteen pysäköintialueille.

vesiteitse Kuopion Mustinlahden, Tuusniemen Levälahden tai Leppävirran Kohmansalon veneenlaskupaikoilta.

TEKEMISTÄ: Patikointi, erävaellus, melonta, uinti, kalastus, hiihto REITIT:

• • • •

Huuhkajankierros-luontopolku 6 km Kaivannonkierto 3 km Haatainniemen polku 5 km Näätähiekan ja Huuhkajankierroksen yhdyspolku 3 km • Melontareitti Tiilikka–Älänne 70 km

TEKEMISTÄ: Melonta, veneily, kalastus, retkeily, uinti, hiihto, marjastus ja sienestys REITIT:

• Luontopolku Paimensaaressa 2 km • Riistaveden venereitti 110 km, melontareitin osuus 51 km SUVASVEDEN suojelualueen kauniit järvimaisemat vas-

ÄLÄNTEELLÄ voi nauttia luonnosta monin ta-

voin. Huuhkajankierros-luontopolku on erinomainen päiväretken kohde näyttävässä harjumaisemassa. Merkittyjä retkeilyreittejä Älänteen alueella on yhteensä 19 kilometrin edestä.

Uinnista pääsee nauttimaan upeilla hiekkarannoilla, joissa riittää pituutta lukuisille auringonottajille. Suosittuja uimapaikkoja ovat Näätähiekka ja Rouskunhiekka, mutta virallista uimarantaa ei ole. Älänteen alue oli yksi suurimmista järvimalmin nostoalueista Rautavaaralla. Harkkohytissä eli puulla tai kivillä vuoratussa maakuopassa talonpojat sulattivat järvimalmista rautaa tarve-esineitä varten. Alueella muistoja raudan jalostuksesta on yhä nähtävissä maastossa kuoppina, joiden vierellä on malmin käsittelystä johtuvia kuonakasoja.

Iso järvialue soveltuu hyvin melonta- tai souturetken kohteeksi. Kokeneet koskimelojat voivat keväisin testata taitojaan Tiilikanjoen lukuisissa koskissa, joita alueella on yhteensä 17 kappaletta. Älänteellä Tiilikanjoen ja Suojärvenjoen varteen on asettunut runsas amerikanmajavakanta.

Syönnöksiä löytyy myös pohjoisosan lampien ja järvien alueelta. Älänne on siis otollista aluetta, jos haluaa nähdä vilahduksen talttahampaasta.

taanottavat niin kalastuksesta kuin historiasta kiinnostuneet retkeilijät. Suvasveden alue koostuu pienistä saarista ja maa-aluista eri puolilla suurta järveä ja Suvasvedellä on omatoimisella vesiretkeilijällä valittavanaan lukuisia eri mahdollisuuksia saarten välissä seikkailuun. Retkeilijältä edellytetäänkin aiempaa melontakokemusta sekä varustautumista asianmukaisella kartalla.

Kristallinkirkkaiden vesien kätköissä piilee arvoituksellisia meteoriittikraattereita. Näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. Vedenalaiset pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky. Suomesta on löydetty kymmenkunta meteoriittien tai asteroidien aiheittamaa kraatteria ja Suvasvedellä on maamme harvinaisuus – kaksoiskraatteri. Ikää 4,5 ja 3,5 kilometrin läpimittaisilla kraattereilla on noin 530–560 miljoonaa vuotta.

Erityinen nähtävyys on neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla kertova Paimensaari.

Saaren perinneympäristö kiehtoo mielikuvitusta: kivimuurista voi löytää kukkakuvioita ja rannasta vanhan pyykkituvan. Kesäisin kukkaloiston vallatessa lähiniityt saaren pihapiiristä pitävät huolta niittotalkoot ja lampaiden kirjava joukko. Vastaan saattaa tulla myös laiduntavia lehmiä.

Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin. Paimensaaren retkisataman yhteydessä voi uida, mutta alueella ei ole virallista uimarantaa.

Jokamiehenoikeudet LYHYESTI SAAT: • Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset).

• Oleskella tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista).

• Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja luonnonkukkia.

• Onkia ja pilkkiä.

• Kulkea vesistössä ja jäällä.

ET SAA: • Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle.

• Häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä.

• Kaataa tai vahingoittaa puita.

• Ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta.

• Häiritä kotirauhaa.

• Roskata.

• Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.

• Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

»

POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

97

kumppani

Olemisen vapauteen kiteytyy kiireettömyys ja vieraanvarainen ilmapiiri, kertoo Tiina Pursiainen.

Kiinnostavin elämisen ympäristö TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/MIRKA HAPPONEN

Rekrytointisivusto kokoaa yhteen Pohjois-Savon työmahdollisuudet ja kiinnostavimmat työnantajat.

P

ohjoissavolaisilla yrityksillä on tahtoa ja potentiaalia kasvaa. Alueesta kiinnostunutta työntekijää ajatellen perustettiin Olemisen vapaus -sivusto. Sivuston avulla voi kätevästi selata Pohjois-Savon, Pieksämäen ja Joroisen alueen avoinna olevia työpaikkoja.

– Palvelu on yrityksille maksuton. Omaan ruutuun tulee logo, lyhyt teksti sekä linkki rekrytointisivulle. Autamme mielellämme, mikäli teksti ei ota syntyäkseen, kertoo projektipäällikkö Tiina Pursiainen Future Savo -vetovoimahankkeesta. Hankkeen tavoitteena on edistää Pohjois-Savon vetovoimaa monipuolisesti sekä olla yritysten kasvun tukena ja apuna uusien osaajien ja tekijöiden löytämisessä.

– Olemme myös järjestäneet yrityksille erilaisia koulutuksia, joissa on käsitelty muun muassa työnantajamielikuvaa tai rekrymarkkinointia. Koulutusten aiheet määräytyvät yritysten toiveiden mukaan, kertoo Pursiainen.

Sivustolla on puolitoistavuotisen taipaleen aikana vieraillut yli 110 000 kävijää. Yhteen-

98

Vetovoimainen Pohjois-Savo 2020 | www.oodia.fi

sä sivustokäyntejä on kertynyt yli 145 000 kappaletta. Varsinkin vilkkaina rekrytointiaikoina, kuten vuoden alussa, kesätöiden alkaessa tai kausitöiden aikaan kävijämäärät kasvavat. Verkkosivujen kautta pääsee kätevästi tarkastelemaan tarkempia työtietoja yritysten sivuille.

– Työnhakijan kannalta on kätevää, kun etsintää ei tarvitse rajata tiettyyn kuntaan, vaan koko alueen tarjonnan näkee kerralla, kertoo Pursiainen.

HANKKEEN YKSI tärkeimmistä kohderyh-

mistä ovat paluumuuttajat sekä muut ihmiset, joilla on jo jonkinlaista kosketuspintaa maakuntaan. Pursiaisen mukaan yhteydenottoja tulee myös puolisotyöpaikoista. Hankkeen tiimoilta tulee säännöllisesti tavatuksi esimerkiksi yritysten HR-henkilöstöä, joten tiedossa saattaa olla myös piilotyöpaikkoja.

– Osaamme vinkata myös oikeiden verkostojen tai työnhakupalveluiden ääreen, joiden kautta asiaa on helpompi lähteä purkamaan, kuvailee Pursiainen.

Muiden paluumuuttajien kokemuksiin voi tutustua futuresavo.fi-sivuston blogissa.

Tarinoissa korostuvat muun muassa alueen rauhallisuus, kiireettömyys ja luonnonläheisyys. Alueen vieraanvarainen ilmapiiri auttaa kotiutumisessa. Paluumuuttajat pitävät arvossa myös sitä, että lyhyiden välimatkojen alueella jää enemmän aikaa perheelle.

– Parasta on, että voi alueella voi asua missä vain: järven rannalla, maalla tai kaupungissa. Samalla kuitenkin välimatkat töihin tai harrastuksiin pysyvät ajallisesti lyhyinä, kertoo Pursiainen.

»

FUTURE SAVO -HANKE Kuopion kaupunki Projektipäällikkö Tiina Pursiainen puh. 044 718 2101 www.olemisenvapaus.fi www.futuresavo.fi

Antaa taidon näkyä.

Jatkuva haku kaikkiin koulutuksiin www.ysao.fi

Seuraa muvaehitakäu:

#ysao #jatk mattiopisto #yläsavonam #byiisalmi

Tervetuloa opiskelemaan!

Yhteistyötä ja elinvoimaa

Kolme hyvää syytä opiskella meillä

YSAO avaa ovet työelämään, tänään ja huomenna.

Olemme alueen, yritysten ja taidon kehittäjä, joka tekee työtä osaavamman maailman puolesta.

164 eri tutkintovaihtoehtoa

EU-rahoitus on merkittävä tuki yläsavolaiselle elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen kehittämiselle.

Lähiopetus, eYSAO ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen aidoissa tilanteissa.

Tämä antaa opiskelijalle parhaat eväät työelämään.

Opiskelijoina nuoria ja aikuisia yli 4 000 noin 150 kunnasta

YSAO

Asevelikatu 4 74100 Iisalmi

Toimipisteet

Iisalmi, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Vieremä ja Liperi

Lisätietoja

Puh. 0400 827 251 www.ysao.fi

SUOMEN INNOVATIIVISIN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ

ALUEESI HUIPPUVÄLITTÄJÄT

TYYLIKÄS MARKKINOINTI

NOPEAMPI MYYNTIAIKA

Meillä työhön suhtaudutaan intohimolla ja

Tuomme asuntosi parhaat puolet esiin.

Tarjoamme henkilökohtaisen palvelu-

välittäjämme ovat Kuopion parhaimmistoa.

Esittelemme asuntosi sisustuslehtitasoisilla

kokemuksen, erinomaisen hinnan ja keski-

Lisäksi tiimiin kuuluu sisällöntuottajia,

valokuvilla, jolloin kotisi erottuu edukseen

määrin selvästi nopeamman myyntiajan kuin

suunnittelijoita, visualisteja, ja valokuvaajia.

alueen muista kohteista.

muilla välitysliikkeillä Suomessa.

BO LKV KUOPIO | 040 044 8343 | KUOPIO@BO.FI | MINNA CANTHIN KATU 15 | FACEBOOK.COM/BOLKVKUOPIO