Telma 1/2012

1 • 2012 Työelämän kehittämisen erikoislehti

Portugali etsii uutta suuntaa

Teija Tiilikainen – UPIn utelias johtaja Reissutyössä maailmalla Tuhansien kielien Tellus

Työmatkalla maailman ympäri

pääkirjoitelma

Telma

1.3.2012

Jokainen vaikuttaa työturvallisuuteen

T ”

Tuijotamme vain ostoksemme hintaa, välittämättä muusta.

yömarkkinat ovat kansainvälistyneet. Työtä tehdään erilaisissa olosuhteissa. Työntekijät kulkevat maasta toiseen. Työtä tekevät monien maiden kansalaiset.

Moni kysyy, voiko itse vaikuttaa työturvallisuuteen, työsuojeluun tai työntekijöiden työhyvinvointiin? Vai tapahtuuko kaikki liian kaukana, ulottumattomissa ja muiden päätöksen piirissä?

Törmäämme jatkuvasti siihen, että erilaiset työkulttuurit vaikuttavat työpaikkojen työturvallisuuteen. Silloin puhumme yleensä kotimaamme asioista ja omien työpaikkojemme tilanteista. Kannamme huolta suomalaisesta työkulttuurista ja suomalaisten työpaikkojen työturvallisuudesta.

Globaalit työmarkkinat tuovat tietoomme yhä lisää ongelmia, joista emme ole aiemmin tienneet mitään. Työntekijät työskentelevät olosuhteissa, jotka ovat terveydelle erittäin vaarallisia, jopa hengenvaarallisia. Töitä teetetään lapsilla ja työajat ja toimintatavat voivat olla epäinhimillisiä.

Liian helposti ajattelemme, että sillä, missä tuotteet on tuotettu tai millaisissa olosuhteissa työntekijät joutuvat työtään tekemään, ei ole merkitystä. Tuijotamme vain ostoksemme hintaa, välittämättä muusta.

Omilla valinnoillamme teemme kuitenkin joka päivä käytännön työsuojelutyötä tuntemattomien työntekijöiden puolesta tai heitä vastaan. Ostopäätökset vaikuttavat markkinoilla ratkaisevasti. Mikäli tavoittelemme parempia työoloja ja parempaa kohtelua työpaikoilla, harkitsemme ostopäätöksiä myös näistä lähtökohdista. Voimme jättää ostamatta halvimman tuotteen, jos tiedämme, että se on tuotettu lapsityövoimalla tai ala-arvoisissa olosuhteissa.

Meillä on vastuu myös muiden maiden työntekijöiden työturvallisuudesta, terveydestä ja työhyvinvoinnista.

Kr ee

tta

Jä

rve

np

ää

Jorma Löhman Telman päätoimittaja jorma.lohman@ttk.fi

Kansainvälistyvä työ Kuvitus Helena Hajanti

Vaikka globalisaatiosta on kohkattu viime vuosina kyllästymiseen asti, ei ilmiö ole sinänsä uusi. Kautta aikojen ihmiset ovat ylittäneet rajoja ja liikkuneet

www.telma-lehti.fi

työn perässä ympäri maailmaa.

Nykyään se on yhä helpompaa ja luontevampaa, mutta se voi olla myös raastavaa, rassaavaa ja stressaavaa.

Sivut: 10–22 26–31 32–37 46–49

Telma 1 2012

3

Telman kanssa työelämässä

Artikkelit

inen Rreissaam lentäen on ! rrraskasta

10–22 Suomesta muutetaan ja Suomeen muutetaan työn perässä. Aina törmätään kulttuurieroihin – se vaatii reissaajalta sopeutumista ja joustavuutta.

1 • 2012 Työelämän kehiTTämisen erikoislehTi

Portugali etsii uutta suuntaa

Teija Tiilikainen – UPIn utelias johtaja Reissutyössä maailmalla

Kannen kuva Tanja Mikkola

Tuhansien kielien Tellus

Työmatkalla maailman ympäri

50–53 Portugali kärvistelee talouskriisin keskellä, mutta toivo paremmasta elää vahvasti kansalaisten mielissä.

26–31 Vantaalla monikulttuurisuudesta halutaan ottaa kaikki irti. Siksi kaupunki satsaa siihen, että muualta tulleet pääsevät kunnolla kiinni työelämään.

32–37 Leipä on laulun mukaan pieninä palasina maailmalla, ja rakennustyömaiden urakat on pilkottu yhtä pieniin paloihin. Monista ulkomaisista aliurakoitsijoista huolimatta homma toimii, jos tahtoa on.

4

Telma 1 2012

44– 45 Nuorisokahvila Nuokkarilla Lieksassa on päivittäin kävijöitä reilut 50.

Ihmisiä

Va k i o t

2

6–9

Pääkirjoitelma J o r m a lö h m a n

23 Ajatelma

Sirkka Heinonen 40–43 Henkilökuva

Teija tiilikainen 64 Rautalankaa K a j Wa h l m a n 66 Hajatelma

jan erola

Työ ja elämä

58–59 TSR-info

24–25 Ilmiö

60–61 Julkaisut

38–39 Me teimme sen

62–63 Työn kuva

46–49 Elämän hallinta

64

Telmavisa

50–53 maailmalla

65

vaaksa vaaraa

54–55 Näin muinoin

67 Yhteystiedot

56–57 TTK-info

Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Lehden saavat maksutta muun muassa työpaikkojen työsuojelu- ja luottamushenkilöstö, työterveyden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon edustajat ja esimiehet, työelämätutkijat sekä erilaiset TSR:n ja TTK:n sidosryhmät. Osoitteenmuutosohjeet takasivulla. www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

5

Työ ja elämä

Teksti Sami Turunen Kuva Miika Kainu

Vuonna 2010 Suomessa oli

10 352 ravintolaa ja kahvilaa *, ja

1 400 niistä on ulkomaalaistaustaisten yrittäjien pitämiä.

Suomessa on ravintolayrittäjiä

55 eri maasta. luvussa ei ole mukana henkilöstöravintoloita

*)

Kreetta Järvenpää

Lähteet: MaRa, Taloussanomat, Tilastokeskus

6

Telma 1 2012

Hämärän talouden salapoliisi Ulkomainen työvoima lisääntyy Suomessa jatkuvasti.

Se tietää yhä lisää tehtäviä työsuojelutarkastajille.

–M

itä kauempaa maailmalta työntekijä tulee, sitä hankalampaa on saada hänet käsittämään, millainen Suomen järjestelmä ja työsuhteen keskeisimmät ehdot, kuten palkka ja työaika, ovat. Meillä on iso ryhmä kielitaidottomia työntekijöitä, jotka eivät osaa tai uskalla vaatia oikeuksiaan, Katja-Pia Jenu sanoo.

Jenu on yksi viidestä ulkomaisen työvoiman valvontaan keskittyneestä tarkastajasta Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella. Valvonta suunnataan ulkomaista työvoimaa käyttäviin työn teettäjiin muun muassa rakennus- ja ravintola-aloilla. Työtä hidastaa tiettyjen valtuuksien puute.

– Me emme voi esimerkiksi hakea kenenkään saatavia lakiteitse. Jos työntekijät hakisivat niitä itse, olisi sillä työnantajalle paljon suurempi taloudellinen merkitys kuin mitättömillä sakoilla.

Etelä-Suomessa tehdään vuosittain tuhat ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvää tarkastusta. Puolet tehdään vihjeiden perusteella, joita tulee viranomaisilta, ammattiliitoilta, työntekijöiltä tai kilpailevilta työnantajilta.

Toinen puoli on viranomaisvalvontaa, joiden kohteet tarkastajat määrittelevät itse. Lisäksi aluehallintovirasto antaa neuvontaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Jenu myöntää, että ulkomaisten yritysten voi olla hankala ymmärtää työehtosopimusjärjestelmää tai ulkomaalaislainsäädäntöä, ja osa ongelmista johtuu myös tietämättömyydestä. Työsopimusten teossa, jos niitä edes kirjallisena tehdään, ollaan kuitenkin liian usein kuulopuheiden varassa. Jos on tahtoa tehdä asiat oikein, tietoa löytyy.

– Mutta jos työn teettäjä ei ole edes hankkinut tessiä nähtäväkseen, asiat eivät voi olla kunnossa. Pimeän työn teettäminen ei voi olla vahinko.

Valtava urakka

Työsuojelupiirit siirtyivät pari vuotta sitten osaksi aluehallintovirastoja, ja rytäkässä Etelä-Suomen alue kasvoi Lappeenrantaan, Lahteen ja Hämeenlinnaan asti. Pääkaupunkiseudullakin olisi tekemistä, sillä ulkomaisesta työvoimasta 60 prosenttia on kehä kolmosen eteläpuolella. Aikaa menee, jos papereita pitää penkoa ja selvityksiä karhuta.

Työtä auttaisi, jos verotustietojen saaminen olisi helpompaa tai selkeimmistä tapauksista voisi sakottaa nopeasti. Jenu kaipaisi lisäresursseja myös poliisille.

www.telma-lehti.fi

– Nyt poliisi voi keskittyä vain isoihin kokonaisuuksiin, kuten laajoihin kuittikauppoihin. Kuitenkin esimerkiksi kassan ohi myynnistä kertyy isoja summia, vaikka ne ovatkin yksittäisiä puroja.

Tarkastajien työmaa tuntuu loputtomalta. Rakennuksilla alihankinta lisääntyy koko ajan, urakat pilkotaan yhä pienempiin palasiin.

– Ison työmaan aliurakoitsijoiden tarkastukseen menisi helposti koko vuoden resurssit. Kukaan ei tiedä, mitä siellä tapahtuu.

Mutta työ ei ole vain epätoivoa.

– Kun yksittäisen työntekijän ongelmat ratkeavat tai työnantaja muuttaa toimintatapojaan, siitä saa virtaa. Myös yhteistyö työlupayksiköiden, poliisin, Maahanmuuttoviraston ja verottajan kanssa toimii yhä paremmin.

Onko Suomessa rehellisiä ulkomaisia yrittäjiä? Jenu miettii pitkään ja nauraa.

– Toivon mukaan on. Mutta sellaisia, joilla on kaikki asiat täysin kunnossa, on vaikea löytää. Yllättävän monen tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että myös ulkomaalaisia työntekijöitä tulee kohdella Suomen säännösten mukaisesti.

”Pimeä työ aiheuttaa haittaa koko yhteis­ kunnalle, kaikki häviävät.

Mutta koska rangaistukset ovat pieniä, hämärän työn tuotto houkuttaa”, sanoo Katja-Pia Jenu.

Telma 1 2012

7

nyt keskustellaan

Työ ja elämä

Aina joku ymmärtää väärin, ja hyvätkin keskustelut kuolevat usein ääripäiden kiihkeyteen – globalisaatiokeskustelu on tästä yksi hyvä esimerkki.

Impivaaralaiset mököttäjät ja hypereurooppalaiset yltiökosmopoliitit, yrittäkääpä edes joskus ymmärtää toisianne!

Ammattikortti epäilyttää EU:ssa kiistellään paraikaa ammattipätevyyksien tunnustamisesta. Käytännössä direktiivi merkitsisi tiettyjen ammattien kohdalla koulutuksen vähimmäisvaatimusten korvaamista EU-maiden yhteisellä koulutuskehyksellä ja pätevyyden rekisteröimistä yleiseurooppalaiseen tietokantaan, joka oikeuttaisi niin sanottuun eurooppalaiseen ammattikorttiin.

Suomalaiset virkamiehet epäilevät ehdotuksen mielekkyyttä, sillä ammattien sääntelyn laajuus ja sisältö eroavat niin jyrkästi maittain.

Työsuojelunäkökohtia pohditaan myös kausityöntekijä­ direktiivissä, joka säätelisi EU:n ulkopuolisten maiden työntekijöiden kausiluonteisia työrupeamia.

Mielenterveysohjelmat uusiksi EU:n työterveys- ja turvallisuusvirasto EU-OSHAn esittää mielenterveyden edistämiseksi tanskalaista järjestelyä, jossa työntekijöiden toimen-

kuvaa mukautetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Työntekijöiden terveystilanne ja elämäntyyli tulisi arvioida osana yritysten yhteiskuntavastuuohjelmia.

Työntekijöitä ei tulisi painostaa osallistumaan mielenterveysohjelmiin, vaan virikkeitä terveellisten elämäntapojen edistämiseksi olisi tarjottava enemmän vapaa-ajalle.

Työtapaturmat laskussa Työtapaturmien määrä on laskussa 15 EU-maassa. EU:n tavoitteena on ollut vähentää tapaturmia neljänneksellä viidessä vuodessa. Sen sijaan komissio ei ole eritellyt, missä määrin tilastojen taustalla on alentunut työllisyysaste.

Euroopan parlamentti haluaa EU-strategiaan entistä kohdennetumpia toimia epätyypillisissä työsuhteissa toimivien henkilöiden suojelemiseksi ja tiukempaa valvontaa pimeän työn kitkemiseen.

Tarkastusjärjestelmiä tulisi EU:n mukaan lujittaa karsimalla työsuojeluviranomaisten sisäistä byrokratiaa.

– Anna-Karin Fris

n o p e at

Colourbox

EU : s t a k u u lt u a

Ikä aina kohdallaan Ennusteiden mukaan joka kolmas eurooppalainen on vuonna 2060 yli 65-vuotias. Se asettaa haasteita yhteis­ kunnalle: työvoima, eläkkeet ja terveydenhuoltojärjestelmä on sopeutettava uusiin tarpeisiin.

Vuosi 2012 on Euroopassa aktiivisen ikääntyminen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Se haluaa herättää päättäjät ja kansalaiset huomaamaan, että mielekäs työnteko ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Suomessa teemavuodesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön koordinoinnista Työterveyslaitos.

• www.stm.fi, www.ttl.fi

Ajoissa kiinni työkyvyn arviointiin Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa työterveyslääkärin on jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työn­ tekijän on toimitettava Kelalle lausunto mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Päivärahaa on haettava nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Uudistusta koskeva Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta 20/2012 tulee voimaan 1.6.2012.

• www.finlex.fi

8

Telma 1 2012

Työtuomioistuin

m u i s ta m e n n ä

Telma punnitsee ajankohtaisia asioita.

Väite:

Kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaareja 27.4. ympäri Suomen. Valitse omasi: www.tyoturvallisuuspaiva.fi

TEMin työelämästrategian mukaan 100-vuotiaassa Suomessa on vuonna 2017 Euroopan paras työelämä, jossa monikulttuurisuus on suuri voimavara. Voiko visio toteutua?

Work goes happy -työhyvinvointi­ kiertue on inspiraation lähde työhyvinvoinnille. Työpaikat joukolla mukaan.

Katso ohjelma ja ilmoittaudu: www.wgh.fi.

KYLLÄ Maailman parhaaksi työelämäksi voi olla helppo julistautua, koska kattavaa vertailuaineistoa ei ole. Joka tapauksessa suomalaisessa työelämässä on syytä kiinnittää erittäin paljon huomiota työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Monikulttuurisuus on meillä vasta lapsenkengissä, joten se ei tule viiden vuoden päästä olemaan SUURI voimavara, toivottavasti kuitenkin kasvava ja tärkeä.

Janne Ronkainen toiminnanjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

­ Globalisaatio ay-väen riesana Metalliteollisuuden kansainvälistyminen on merkinnyt pulmia ammattiyhdistyksille, joten niiden on ollut pakko kehittää kansainvälistä yhteistyötä, selviää Patrik Nordinin tulevasta väitöskirjasta.

Nordin sijoittaa tutkimuksensa eurooppalaistumis­ prosessiin, joka on muuttanut ammattiyhdistysten toimintakenttää. Tulokset osoittavat, että ammattiyhdistysten väliset verkostot ovat usein alikehittyneitä. Nordin on kerännyt tilastoaineistoksi 71 ammattiyhdistystä 34 maasta. Erityisesti hän tarkastelee ääripäiden eli uusien ja vanhojen EU-maiden ammattiyhdistyksiä.

KYLLÄ Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, ja sitä on tarjolla. Onnistuminen vaatii poliittista tahtoa, työmarkkinoiden kykyä uudistuksiin ja suvaitsevia asenteita. Näissä kaikissa on tarvetta merkittäviin parannuksiin.

Sixten Korkman EVAn ja ETLAn toimitusjohtaja (28.2. asti)

• www.tsr.fi > Hae numerolla 111016

Työn mielekkyys laskussa Työelämän laadun yleisarvosana on 7,96, vaikka arviot työpaikan varmuudesta ovat alentuneet ja työn mielekkyyden kokeminen on vähentynyt. Tiedot ilmenevät vuoden 2011 Työolobarometristä. Paras arvosana tuli yksityisellä palvelusektorilla työskenteleviltä, huonoin teollisuudesta.

Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä työelämän arvosanat olivat selvästi korkeammat kuin vanhemmissa ikäryhmissä.

Nuorin ikäryhmä myös arvioi työn mielekkyyden muutossuunnan myönteiseksi, kun muissa ikäryhmissä työn mielekkyyden kokeminen vähenee iän myötä.

KYLLÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä vuonna 2008 oli noin 12 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää.

Vuoteen 2000 verrattuna kansallisuudeltaan muiden kuin suomalaisten sairaanhoitajien osuus on selkeästi kasvanut: 0,9 % oli taustaltaan muita kuin suomalaisia. Jotta visio toteutuu, on panostettava kielikoulutukseen

• www.tem.fi/julkaisut

sekä ammatinharjoittamisoikeuden lupamenettelyn nopeuttamiseen.

Monikulttuurisuusosaaminen on tultava työpaikkojen arkiosaamiseksi.

Merja Merasto puheenjohtaja, Sairaanhoitajaliitto KYLLÄ Edellytys onnistumiselle on, että seuraavat asiat ovat toteutuneet: harmaa talous on kitketty eli nollatoleranssi; kaikissa työpaikoissa ja kaikkiin työntekijöihin noudatetaan yleissitovia työehtosopimuksia; työperäisten maahanmuuttajien suomenkieli on oltava vähintään välttävä, viimeistään koe-ajan päätyttyä.

Matti Putkonen työmies, Perussuomalaiset EI Kansainvälistymisen myötä tilanne paranee koko ajan, mutta monikulttuurinen työelämä on vielä kaukainen tavoite. Työmarkkinat näyttävät jakautuvan joko maahanmuuttajia tai kantaväestöä rekrytoiviin aloihin.

Monikulttuurisuus ei ole koko työmarkkinoiden voimavara, ainakaan koko maassa. Valitettavasti myös suvaitsemattomuus näkyy entistä paremmin niin lehdistössä kuin työpaikoilla. Pelkojen ja ennakkoluulojen poistaminen vie aikaa.

Simone Laaksonen, Hanna Rantala ja Szilvia Simon, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry.

Telman tuomio Äänin 4-1: Monikulttuuri­ Colourbox

suudesta voi kehittyä suomalaisen työelämän suuri voimavara

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

9

Työmatkat muihin maihin sekä ulkomaan komennukset lisääntyvät yhä useammilla aloilla, kaikkialla maailmassa. Yhä useamman kotimaa vaihtuu pysyvästi, ja silloin mukaan lähtee koko perhe, enemmän tai vähemmän suunnitelmallisesti. Vieraassa maassa työskentely palkitsee, motivoi ja kehittää, mutta myös kuormittaa ja stressaa, jos asioita ei hoideta oikein.

Teksti Hasse Härkönen • Kuvat Emil Bobyrev, Kaisa Siren, Miika Kainu ja Kirsi Tuura

10

Telma 1 2012

Aavan meren tuolle puolen www.telma-lehti.fi

Telma 11 2012 2012 Telma

11

Mihály Börszei on kotiutunut perheineen Tampereelle niin hyvin, että hän harkitsee pysyvästi Suomeen jäämistä.

hvenisjärven tammikuinen lumimaisema Tampereen Hervannassa on kuin postikortista. Unkarilaiselle Mihály Börzseille näkymä on tuttu. Hän asuu lähes järven rannalla ja it-alan työpaikka – Nokian Tampereen yksikkö – on sekin lähikulmilla. Myös Börzsein ensi kosketus Suomeen tuli tammikuussa, vuosi oli 1999.

– Vaikka oli kylmää ja pimeää, vastaanotto oli lämmin. Suomeen muutto tuntui aikamatkalta tulevaisuuteen: busseissa käytettiin sähköisiä kortteja perinteisten bussilippujen sijaan, pankkiasiat saattoi hoitaa netissä ja niin edelleen.

Börzsei ei tiennyt Suomesta etukäteen kovinkaan paljon. Työluvan saamisen jälkeen aikaa perehtymiseen jäi muutamia viikkoja. Vuonna 1999 Unkari ei vielä ollut EU-maa. Börzsein mukaan työnantajasta oli paljon apua muun muassa asunnon hankkimisessa.

– Aluksi tulin tekemään vain yhden projektin, enkä ollut varma, jäänkö Suomeen. Viihdyin kuitenkin erittäin hyvin.

Nyt Börzsei asuu Tampereella unkarilaisen vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Siteet kotimaahan ovat

12

Telma 1 2012

pysyneet tiiviinä: lomilla perhe matkustaa Unkariin sukuloimaan ja Facebook auttaa pitämään yhteyttä unka­rilaisiin ystäviin.

– Itse asiassa elämäntapani ei juuri muuttunut, kun tulin Suomeen. Totta kai maiden välillä on eroja juhlapyhien vietossa, tavoissa, ruuassa ja terveydenhoidossa, mutta erot eivät lopulta ole kovin isoja, Budapestissa aiemmin asunut Börzsei sanoo.

Hänen arkensa on kolmikielinen. Työt tehdään englanniksi, kotona puhutaan unkaria ja ympäristöstä hän kuulee suomea. Börzsei ymmärtää suomea melko hyvin, mutta puhuminen ei vielä oikein luista. Suunnitelmana on silti jäädä Suomeen, koska koko perhe viihtyy mainiosti.

Kotiasiat ensin kuntoon

Mihály Börzsei muutti pysyvästi ulkomaille, mutta moni lähtee vain määräajaksi työkomennukselle vieraaseen maahan. On tärkeää, että komennukselle lähdettäessä oma elämä on tasapainossa.

– Jos pakenee ongelmia ulkomaille, tuloksena on yleensä vain tilanteen pahentuminen. Komennuksella

arkeen liittyy usein niin paljon kuormitustekijöitä, että esimerkiksi parisuhdeongelmat kärjistyvät helposti. Per­ heen kanssa on mietittävä, sopiiko komennus elämän­ tilanteeseen, sanoo Barbara Bergbom.

Bergbom on Työterveyslaitoksen vanhempi asian­ tuntija ja erikoispsykologi, joka on perehtynyt työelämän kansainvälistymiseen ja ulkomaan työmatkoihin.

Tutkimusten mukaan yksi yleisimpiä syitä komen­ nuksen keskeyttämiseen on, että puoliso ei jostain syystä viihdy kohdemaassa. Jos komennuksella oleva joutuu työnsä puolesta matkustamaan paljon, mukaan lähtenyt puoliso tai perhe voi joutua olemaan paljon yksin. Se on hankalaa, varsinkin jos puolisolla ei ole omaa sosiaalista tuki­verkostoa.

Mahdollisista alkuhankaluuksista huolimatta komen­ nus on usein rikastuttava kokemus. Kun vieraassa ympä­ ristössä pärjää, itseluottamus ja usko omiin kykyihin kasvavat.

Yllättäen paluu kotimaahan ja vanhaan työyhteisöön voi usein olla komennuksen hankalin vaihe. Paluun haas­ teisiin on alettu kiinnittää kunnolla huomiota vasta viime aikoina. www.telma-lehti.fi

Miljoona matkaa muualle • Suomessa työkomennuksella olevien ulkomaalaisten määrää on hankala tilastoida, sama koskee tilapäistä työvoimaa. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 50 000 ulkomaalaista tilapäistyöntekijää.

• Myöskään Suomesta työkomennukselle lähtevien määrää ei tilastoida. Työterveyslaitoksen Barbara Bergbom arvioi, että Suomesta on vuosittain työkomennuksella noin 6 500 ihmistä.

• Suomesta tehdään vuosittain yli miljoona ulkomaan työ- ja kokousmatkaa.

Telma 1 2012

13

Riskittä rrreissuun!

Nokialaisille tarkat matkaohjeet Nokian työterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointijohtaja Anna-Mari Lahtinen kertoo, että työmatkojen kuormittavuuteen kiinnitetään huomiota jo matkojen suunnittelussa.

– Lentoyhtiöt ja hotellit ovat Nokian hyväksymiä ja turvallisia. Hotellit täyttävät myös hyvän hygieniatason vaatimukset ja tarjoavat kuntoilumahdollisuuden. Kun matka on varattu, työntekijä saa automaattisesti sähköpostilla tiedot kohdemaan turvallisuus- ja terveysriskeistä.

Työterveyshuoltoon kuuluu oma ”matkustajan terveystarkastus”, jossa työmatkaaja saa tietoa kohdemaan riskeistä, yhteystiedot terveysongelmien varalle, tarvittavat rokotukset sekä ensiaputarvikkeita sisältävän matkapakkauksen. Päävastuu matkustajan terveystarkastuksen suorittamisessa on työterveyshoitajalla.

– Esimies on vastuussa työn kuormittavuuden arvioinnista ja sopii työntekijän kanssa järjestelyistä esimerkiksi työmatkalta palaamisen jälkeen. Varsinkin paljon matkustavien kohdalla vireystila ja matkoista palautuminen otetaan puheeksi myös terveystarkastuksissa.

14

Telma 1 2012

– Millaiseen työyhteisöön työntekijä palaa, onko oma tehtävä vielä olemassa ja miten se on muuttunut?

Yhteydenpito työpaikkaan, etukäteen jatkosta keskusteleminen ja jonkinlaisen napanuoran ylläpitäminen tekevät paluusta helpomman. Työnantajan maksamat matkat kotimaahan ovat yksi keino, Bergbom sanoo.

Moni kokee, että hänen hankkimaansa ainutlaatuista kokemusta ei osata hyödyntää vanhassa työpaikassa. Samoin itselle hyvin tärkeiden ulkomaankokemusten aito jakaminen työkavereiden kanssa voi olla vaikeaa.

– Usein väitetään, että turhautuneet palaajat vaihtavat helposti työpaikkaa, mutta asia ei ole yksioikoinen. Taitavat työntekijät ovat saattaneet olla headhuntereiden seurannassa jo ulkomailla.

Pitkät päivät kuormittavat

Komennukset ja ulkomaille suuntautuvat työmatkat olivat aikaisemmin harvinaista herkkua, mutta nyt työmatkoista on tullut arkipäivää. Ulkomaan työmatkoissa on komennusten tapaan kaksi puolta: toisaalta matkat kuormittavat, toisaalta ne ovat voimavaroja antava osa työtä.

Työterveyslaitos (TTL) on selvittänyt asiaa tuoreessa, Työsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessaan.

Mitä useammin työntekijä matkustaa ulkomaille, sitä useammin hän kärsii stressistä, väsymyksestä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmista.

– Matkoilla työpäivät ovat usein pitkiä, vaativia ja kiireisiä. Kun ulkomaille mennään, siellä tehdään mahdollisimman tehokkaasti töitä: 12-tuntiset työpäivät eivät ole harvinaisia, Bergbom luettelee.

Kielitaito on ehdoton edellytys sopeutumiselle uuteen maahan, sanoo Mihaly Börzsei.

Ulkomaan työmatkat näyttävät myös joidenkin kohdalla vaikuttavan elintapoja huonontavasti: alkoho­ lin käyttö lisääntyy − sitä käytetään rentoutumiseen ja unilääkkeeksi ja ruokaileminen on epäsäännöllistä eikä ruokaa voi välttämättä itse valita. Myös kuntoiluun jää vähemmän aikaa.

Matkojen määrän lisääntyessä työn määrälliset ja laadulliset vaatimukset kasvavat. Paljon matkustavat teke­vät usein myös kotimaassa muita pidempiä työ­ päiviä. Yksi syy on kasaantuneiden töiden purkaminen.

Moni kokee raskaaksi matkalaskujenkin tekemisen.

Monella aikavyöhykkeellä toimivissa globaaleissa yrityksissä puhelinneuvotteluja ja vastaavia voi olla suo­ malaisesta näkökulmasta erikoisiin aikoihin. Se saattaa hankaloittaa normaalia arkirytmiä.

Tutkimukseen vastanneiden mukaan matkat etään­ nyttivät heitä eniten nimenomaan ystävistä − niukka vapaa-aika satsataan perheeseen.

Matkoista mielekkäitä

Ulkomaan työmatkat myös antavat paljon. Mitä useam­ min työntekijä matkustaa, sitä omistautuneempi hän on työlleen. Neljä viidestä TTL:n tutkimukseen vastannees­ ta koki matkojen ansiosta ymmärtävänsä paremmin työ­ hön liittyvän kokonaisuuden.

Työmatkat voivat olla mieluisaa vaihtelua arkeen, varsinkin, jos matkoja on harvakseltaan. Ulkomaan­ matkojen koettu mielekkyys ja mielenkiintoisiksi koe­ tut haasteet lisäävät motivaatiota.

– Yksi tärkeä voimavaratekijä on se, että työntekijä kokee matkoistaan saamansa korvauksen riittäväksi ja oikeudenmukaiseksi, Barbara Bergbom sanoo. www.telma-lehti.fi

Barbara Bergbom

– Ylipäätään, mitä enemmän matkoihin liittyy voima­varatekijöitä, sitä paremmin ne tukevat hyvin­ vointia ja vähentävät matkojen kuormitusta. On kui­ tenkin huomattava, että esimerkiksi uni- ja lepovajetta ei voida kompensoida voimavaratekijöillä.

Yksi keino vähentää kuormitusta on tehdä matkaajoista ja -reiteistä työntekijän hyvinvoinnin kannalta edullisia. Matkoista palautumiseen pitäisi antaa tar­ peeksi aikaa, ja siihen esimerkiksi etätyö antaa mahdol­ lisuuksia.

Oma kokemus ratkaisee

Työntekijän elämäntilanne on kaiken lähtökohta siinä, sopiiko töiden takia matkustaminen ja mikä on sopiva määrä matkustamista. Tutkimukseen osallistuneet työ­ matkaajat kantoivat huolta erityisesti kotona olevan puolison jaksamisesta.

Bergbomin mukaan mitään yleisesti pätevää rajaa matkustamisen sopivasta määrästä on vaikea antaa, kos­ ka matkojen kuormittavuus vaihtelee paljon.

– On eri asia matkustaa Helsingistä Tukholmaan kuin tehdä usean aikavyöhykkeen ylittävä matka haas­ teellisiin olosuhteisiin. Paras kuormittavuuden mittari on työntekijän oma kokemus.

Palataan Tampereelle. Minkä neuvon Mihály Börzsei antaisi ulkomailla pidempään työskentelevälle?

– Pitää olla valmis tekemään kompromisseja. Kan­ nattaa myös varautua siihen, että alku on hankalaa, kun ei tunne ketään ja käytännön asioiden hoitaminen vaatii vaivaa.

Lisätietoja: www.tsr.fi > Hae numerolla 107078

Telma 1 2012

15

Teksti Jorma Mattila • Kuvat Kirsi Tuura

Maassa maan tavalla Suomalaisten täsmällisyyttä ja rauhallisuutta on aina arvostettu ulkomailla.

Niin myös täsmällisessä Saksassa.

16

Telma 1 2012

Henri ja Lauri pärjäävät mainiosti sekä saksalla että suomella. Lasten suhteen suurimpia haasteita Sari Turuselle on ollut päivähoito­paikan saanti.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

17

Saksalaisen yhteiskunnan tavat on pitänyt opetella niin kotona kuin työpaikalla. Alun haasteiden jälkeen Sari ja Juha Turusen perheen arki on asettunut hyvin uomiinsa.

K

uusivuotias Henri ja kahdeksanvuotias Lauri rientävät ulkoleikeistä sisään. Pojilla on kiire ala­ kertaan askaroimaan uutta hyllyä. Kuten lapsiperheissä kaikkialla maailmassa, jää kengistä kasa hiekkaa eteisen lattialle.

– Suomalainen otetaan Saksassa yleensä heti posi­ tiivisesti vastaan, sanoo poikien äiti Sari Turunen per­ heen uudenvaaleassa rivitalossa Hampurissa, lähellä Elben rantaa.

– Minun tilanteeni on tietysti sillä tavalla erilainen, että olen suomalaisen Fortumin palveluksessa. Toimin ikään kuin siltana suomalaisten ja saksalaisten välillä.

Aviomies Juha Turusen mielestä hyvä vastaanotto selittyy muun muassa sillä, että suomalaiset ovat jämp­ tejä ja hillittyjä, kuten pohjoissaksalaisetkin ovat.

– Rehellisyys ja autenttisuus ovat suomalaisia omi­ naisuuksia, joita Saksassa arvostetaan. Ne auttavat työ­ elämässäkin, arvioi Sari.

– Saksassa vaaditaan sellaista asennetta, että on val­ mis tekemään töitä, sopeutuu saksalaiseen työyhteisöön ja opettelee saksan kunnolla. Ilman kielitaitoa olisi vai­ keaa työskennellä, sanoo Juha Turunen.

Juha on kotoisin Outokummusta ja valmistunut Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 1997. Hän vastaa toimitusjohtajana ruotsalaisomisteisen Okab Germany GmbH:n kartonkiarkittamon toiminnasta Lyypekissä. Tuotantolaitos siirtyi yrityskaupan kautta Stora Ensolta Okabille 2006.

Turuset eivät ole ainoita suomalaisia seudulla: pel­ kästään Hampurin suomalaisyhteisö on noin 2 000 hengen suuruinen.

18

Telma 1 2012

Kielitaito ratkaisee

Hämeenlinnasta kotoisin oleva Sari Turunen on valmis­ tunut Turun kauppakorkeakoulusta sekä Turun yliopis­ ton oikeustieteellisestä.

– 1990-luvun alkupuolelle sijoittuneen opiskelija­ elämäni viimeisessä vaiheessa halusin ulkomaankoke­ musta. Tämä johti Hannoverin yliopistoon, missä opin aktiivisen saksan taidon. Sen jälkeen kaikki työpaikat ovat löytyneet Saksasta.

Lauri ja Henri rytmittävät lapsiperheen arkea. Ylä­ kerran rapuista kuuluu ryminää, olohuoneen sohva on kovilla poikien peuhatessa ja äidin valppautta koetel­ laan kaivelemalla kahvipöydän karkkikuppia.

Pojat puhuvat vanhempien kanssa ja suomalaisille vieraille suomea, mutta keskinäisen leikin kieli on jo saksa. Lauri sanoo, että kumpikin kieli on yhtä helppoa.

Päivähoitopaikoista on Saksassa pulaa. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, tilanne on erityisen vaikea.

– Kuvaavaa on, että meidän päiväkotimme 130 lap­ sesta sata on siinä ryhmässä, missä hoitoaika on vain kello 9 ja 13 välillä. Lopuille on paikat, joissa he voivat olla hoidossa kello 16:een tai 18:aan. Se mahdollistaa molempien vanhempien työssäkäynnin.

Hoitopaikan eteen joutuu käyttämään aikaa ja energiaa enemmän kuin Suomessa. Saksalainen päivä­ hoito perustuu kunnan myöntämään päivähoitosete­ liin. Se on kuitenkin vasta julkinen rahoitusosuus, eikä suinkaan takaa, että päivähoitopaikka löytyy.

Turusilla päivähoito on järjestynyt poikkeuksellisen hyvin.

EU ei tuonut työläisvyöryä

– Alle kolmivuotiaiden perhepäivähoidon jälkeen saimme pojille paikat lähellä sijaitsevaan seurakunnan päiväkotiin. Saimme valintapisteitä varmaan siitä, että olemme saman seurakunnan jäseniä, arvioi Sari.

Ei sinuttelua

Fortumin Hampurin yksikössä controllerina työskentelevä Sari Turunen toimi aikaisemmin muun muassa suomalaisen Wihuri Oy:n Wipakin pakkausteollisuusyksikössä. Wihuri osti Wipakin Walsroden yksikön saksalaiselta Bayer AG:ltä. Siellä hän törmäsi oikein kunnolla työkulttuuren eroihin.

Sari näki, miten saksalainen johtoryhmätyöskentely eroaa suomalaisesta. Saksassa mielipiteenvaihto nousee välillä hyvin voimakkaaksi argumentaatioksi.

– Mutta opin pian, että sekä naisena että suomalaisena voin tuoda oman mielipiteen oikeasti julki. Sitten argumentoidaan ja lopuksi löydetään konsensus.

Yhtiössä oli edelleen Bayerin aikainen johtamisfilosofia ja organisaatio.

– Sitten sinne saapuivat suomalaiset, jotka ilmoittivat, että tästä lähtien me kaikki sinuttelemme tässä firmassa. Nämä voivat olla pikku juttuja suomalaisille, mutta paikallisesti asiasta seurasi melkoinen hämminki, Sari muistelee.

– Bayerin perinteiden mukaan pöydän ääressä istui­vat herra tohtori Weber ja tohtori Rüdiger, ei Hans ja Franz.

EU-alueella työntekijät voivat vapaasti liikkua maasta toiseen. Jäsenvaltioiden kansalaisilla on oikeus tehdä työtä muissa unionin maissa näiden maiden omia kansalaisia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Se merkitsee muun muassa samanlaista palkkausta ja samoja työehtoja.

Kun Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995, unionimaiden työntekijöiden odotettiin kiinnostuvan pohjolasta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Riitta Wärnin mukaan työvoiman liikkuvuus Suomeen on kuitenkin ollut vaatimatonta.

– Jos ei ole mitään siteitä Suomeen, harva tänne lähtee töihin. Keskieurooppalaisesta näkökulmasta Suomi on kaukana ja paikalliset työmarkkinat ovat pienet. Lisäksi outo kieli nostaa kynnystä, Wärn selittää pienen liikkuvuuden taustoja.

– Työvoiman vapaa liikkuvuus näkyy eniten isoissa yrityksissä, joissa on korkean tason osaajia ja työkielenä englanti.

EK tekee jäsenyrityksilleen vuosittain kyse­ lyn ulkomaalaisten työntekijöiden määrästä.

Ulkomaalaisilla tarkoitetaan EK:n kyselyssä työntekijöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia – kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat ja Suomeen lähetyt työntekijät eivät näy luvuissa.

Vuoden 2010 lopussa EK:n jäsenyrityksissä työskenteli noin 21 000 ulkomaalaista.

– Vuonna 2009 palvelualat työllistivät ensim­mäisen kerran enemmän ulkomaalaisia kuin teollisuus, perinteinen ykkönen. Kiinteistöpalveluala ei enää tule toimeen ilman ulkomaista työvoimaa, sanoo Wärn.

Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä jatkaa kasvuaan. Uusi ilmiö ovat ulkomailta rekrytointiin erikoistuneet henkilöstövuokrausyritykset.

Tilapäistä, suhdanteiden mukaan tapahtuvaa työvoiman liikkuvuutta on etenkin rakennusalalla.

Lisätietoa

www.ttk.fi/julkaisut • Turvallisesti työmatkalla ulkomailla.

Päivi Rauramo. TTK 2009.

• Ulkomaantyön riskit hallintaan. TTK 2005

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

19

Teksti Mia Sivula • Kuvat Kaisa Sirén

Jos Suomen puolelta ei löydy työtä, moni rajakunnassa asuva huristelee töihin Ruotsiin tai Norjaan. Norjaan ei lähdetä enää pakkaamaan turskaa vaan hoitamaan ihmisiä.

Rajaseudun reissaaja N

uorgamissa on vielä sysipimeää, kun Raimo Hekkanen painaa kotioven kiinni. Kello on kahdeksan aamulla. Auton keula kääntyy kohti pohjoista, ja 25 kilometrin työmatka halki tuntureiden voi alkaa.

Hekkanen elää kello kahdeksan hetken kahdesti joka päivä: ensin kotona Nuorgamissa, sitten työpaikalla Norjan Tana Brossa. Itä-Finnmarkin aluepsykiatrisessa keskuksessa työskentelevä Hekkanen on keskuksen vuodeosaston johtaja. Hän on yksi pohjoissuomalaisista pendelöijistä, jotka kulkevat töissä rajan takana.

– Olen kulkenut tätä työmatkaa 13 vuotta.

Kun kerran rajakunnassa asuin, mieleen tuli, että miksipä en voisi kulkea Norjassa töissä. Työpaikka on rajanylityksestä huolimatta lähellä, hän sanoo.

20

Telma 1 2012

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

21

Raimo Hekkasen työyhteisö Norjassa koostuu pohjois­ maisista ja kauem­ paakin tulleista työkavereista.

Pohjoisen rajakunnissa kuten Enontekiöllä, Torniossa, Muoniossa tai Utsjoella asuvia ja rajan toisella puolella työssäkäyviä kutsutaan rajatyöntekijöiksi.

Määri­telmän mukaan rajatyöntekijä työskentelee yhdessä maassa ja asuu toisessa – sinne hän palaa päivittäin tai vähintään kerran viikossa takaisin. Veroa rajatyöntekijä maksaa asuinkuntaansa.

Hekkanen maksaa tuloveroa Suomeen ja norjalaisen ammattiliiton jäsenmaksua Norjaan. Lähellä rajaa asuvana hän kuuluu Norjan terveydenhuollon piiriin ja maksaa sosiaali- ja terveysmaksua Norjaan.

Palkkaus houkuttelee

Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus työskennellä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa. Siksi mikään taho ei pidä tarkkaa lukua Norjan ja Ruotsin puolella työssäkäyvistä suomalaisista. Meri-Lapin Työ- ja elinkeinotoimiston johtajalla Tero Hyttisellä on mututuntumaa, ketkä rajan takana kulkevat.

– Kaivostoiminta on lisännyt viime vuosina suomalaisten kulkemista töihin Ruotsin puolelle. Myös hoitoala vetää, ja Norjan puolella käydään myös rakennusalan töissä.

– Joitakin vuosia sitten suomalaiset kulkivat Norjassa kalatehtailla töissä, mutta sen alan työt ovat hiipuneet, kertoo puolestaan Pohjois-Lapin työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Eija Sokero.

Rajan taakse lähdetään töihin pääosin kahdesta syystä. Joko omasta maasta ei löydy sopivaa työtä tai palkkaus on toisella puolen rajaa selvästi parempi.

Hekkasen kohdalla pätee kumpikin syy.

– Palkkaus on pääsyy, mutta toki työ on muutenkin mielekästä. Suomessa lähin samankaltainen työpaikka löytyisi viidensadan kilometrin päästä Rovaniemeltä. Se ei houkuttele, sillä perhe ja puolisoni työt ovat Nuorgamissa.

Raha on yksi vahvimpia magneetteja vetämään etenkin hoitoalan ihmisiä Norjaan. Alan ihmisistä on pula, ja töitä on helppo löytää. Erikoissairaanhoitaja

22

Telma 1 2012

tienaa erilaisten lisien kanssa noin 5 000 euroa kuussa, mikä on tuplaten enemmän kuin Suomessa.

Tanan apulaiskunnanjohtaja Kjell Nilsenin tähdittämässä powerpointissa luetellaan Norjassa työskentelemisen edut suomalaisten sairaanhoitajien kertomina: ”Hoitotyö on kevyempää kuin Suomessa, työhön voi saada joustoa ja palkasta on mahdollista neuvotella”.

Hekkasella on samankaltainen kokemus. Hän vastaa työssään aluepsykiatrisen keskuksen henkilöhallinnosta ja hoidon laadusta. Hekkasen alaisuudessa on 35 työntekijää, joista suomalaisia noin kolmannes.

Arjen realismia

Ei kaamoksessa pendelöijän elämä aina silkkaa juhlaa ole. Töistä illansuussa palaavaa Hekkasta odottaa Nuorgamissa pitkän päivän tehnyt yrittäjäpuoliso ja kaksi alakouluikäistä lasta. Pelkästään tunnin aikaero vaikuttaa arkeen.

– Työpäiväni alkaa periaatteessa tuntia myöhemmin ja kestää tunnin pidempään kuin työpäivä Suomessa.

Töissä mietin vähän väliä, että nyt lapset ovat tulleet koulusta, ja että kello on kotona 16. Työmaallahan se on vasta 15.

Vieraalla kielellä työskenteleminen ja kulttuurierot tuovat omat haasteensa. Työkieli on norja. Työkaverit ovat ruotsalaisia, suomalaisia, saksalaisia, norjalaisia ja afrikkalaisia. Tanan lähellä Vesisaaressa on iso pakolaiskeskus, ja siksi myös potilaat edustavat kymmeniä kansallisuuksia.

– Kyllä joskus tulee kaipuu kotiin, kun tajuaa, että olisi paljon helpompi tehdä työtä omalla äidinkielellä.

Puhe tulisi ajatusta myötäillen eikä vasta sitten, kun on miettinyt tarkkaan, mitä sanoo ja miten.

Vieraaseen kulttuuriin on mentävä nöyränä.

– Toiseen maahan ei voi mennä töihin rinta kaa­ rella sanoen, että asiat pitää tehdä näin. Toki joskus tulee mietittyä, että tämäkin asia olisi hoidettu Suomessa ihan eri tavalla.

a j at e l m a

Kokonaisen ihmisen kaipuu anhanmallinen tietoyhteiskunta on kuollut, eläköön digiälykäs yhteiskunta. Työelämän tulevaisuudelle tämä muutos tuo runsaasti haasteita.

Tieto- ja viestintätekniikka on irrottanut meidät maantieteellisestä paikkasidonnaisuudesta, ja samalla käyttöömme tulee koko ajan uusia apuvälineitä tabloiditietokoneista pilvipalveluihin. Tulevaisuuden työ on yhä enenevässä määrin verkottunutta, mobiilia ja digitaalipalvelujen voitelemaa. Työ monipaikkaistuu, voimme tehdä työtä missä vain: työpaikalla, kotona, matkoilla, puistossa tai asiakkaan luona. Ajasta ja paikasta riippumaton työ on itse asiassa monessa ajassa ja paikassa suoritettua työtä, samalla paikan merkitys korostuu uudelleen.

Tietotyössä työntekijä voi yhä useammin valita, missä haluaa työskennellä. Työpaikka on fyysisen ja virtuaalisen maailman kohtaamispaikkojen vuorovaikutuksellinen risteymä.

Monipaikkaisuus edellyttää aikaosaamista.

Oman ajankäytön hallinnan lisäksi se tarkoittaa, että osaa hyödyntää yhteiskunnan desynkronisaatiota – kaikkea ei enää tarvitse tehdä samaan aikaan kuin muut.

Globaalissa maailmassa eri aikavyöhykkeillä työskentelevät voivat hyödyntää aikaeroa. Kaliforniassa pitkiä jaksoja oleskelevan kollegani illalla tekemä teksti saavuttaa minut aamulla, ja työstämäni teksti palaa hänelle juuri sopivasti jatkettavaksi.

Työn organisoiminen tapahtuu tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisuuden ja työssä jaksamisen nuottien mukaan – ei perinteisten hierarkkisten käskyhuutojen tahdissa. Kellokalleilla ei ole enää virkaa, työ arvioidaan laadun pohjalta. Muulla tavoin emme voi vastata tuottavuustavoitteisiin ja tehokkuusvaatimuksiin. Tämän ymmärtämiseen tarvitaan johtamiskulttuurin ja työkäytäntöjen perusteellista uudistamista.

www.telma-lehti.fi

Internetin ja sosiaalisen median kehittymisen myötä koko yhteiskuntaan leviää vertaistuotanto ja jakamisen eetos. Samalla, kun kuluttajista tulee tuottajia, myös monet muut roolit sekoittuvat: asiakkaista tulee myyjiä, oppilaista opettajia, kansalaisista toimittajia, potilaista lääkäreitä. Työntekijöistä tulee työnjohtajia.

Työntekijät hakevat työelämästä samaa kuin vapaa-ajaltaan – inspiraatiota, innostusta, leikkimielisyyttäkin.

Myös tilojen suunnittelussa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Miksi hyväksymme ankeuttavia, ahtaita ja ankaran geometrisiä tiloja, kun voisimme tehdä työtiloista luovuutta lisääviä, moniaistisuutta hiveleviä tilakeitaita? Tällaisten tilojen toteuttaminen ei vaadi ylettömiä kustannuksia, vaan kekseliäisyyttä ja kokeiluja.

Tulevaisuudessa osaamistarpeista korostuu myös merkitysosaaminen. Yhä enemmän ihmiset hakevat mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä elämään – ei vain työelämään. Olen havainnut ilmassa väreilevänä kokonaisen ihmisen kaipuun.

Hyvä elämä – hyvä työelämäkin – koostuu kokonaisuuksien hahmottamisesta ja tasapainottamisesta. Keskeinen haaste on, miten työ, vapaa-aika, perhe-elämä, harrastukset ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen saadaan pakettiin ilman, että joku osapuoli kärsii. Myös oman työn näkeminen merkityksellisenä, osana kokonaisuutta tulisi olla jokaisen perusoikeus. Työntekijöiden itseorganisoitumisen tukeminen ja yhteyksien lisääminen sosiaalisilla teknologioilla sekä vapaaseen, omaehtoiseen toimintaan kannustaminen voivat kehittää merkitysosaamista huomattavasti.

Miksi hyväksymme ankeuttavia tiloja, kun voisimme tehdä työtiloista luovuutta lisääviä tilakeitaita?

Sirkka Heinonen Kirjoittaja on tulevaisuudentutkimuksen professori, Rooman klubin jäsen ja Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja.

Telma 1 2012

23

I l m i ö Teksti Tarja Västilä • Kuvitus Helena Hajanti

Maapallolla on seitsemän miljardia ihmistä ja ainakin kuusi tuhatta kieltä.

Silbosta serbokroatiaan

Mitä, puhuiko hän viittä kieltä!

Entä oliko hänellä asiaa?

– Lauri Viita

aavi Benedictus XVI esitti pari kuukautta sitten joulutervehdyksensä 65 kielellä. Silti kaikista maailman kielien puhujista vain murto-osa olisi ymmärtänyt hyvän tahdon elettä, sillä maapallolla puhutaan 6 000–9 000 eri kieltä.

Aikamoinen haarukka kielten lukumäärässä johtuu siitä, että kielen määritelmä ei ole yksinkertainen. Soveltavan kielentutkimuksen keskus antaa kolme selitystä: joskus voi olla vaikea erottaa itsenäinen kieli murteesta, kielestä saatu informaatio on puutteellista tai viittomakielet joko hyväksytään tai ei hyväksytä varsinaisiksi kieliksi.

Eri murteiden puhujat useimmiten ymmärtävät toisiaan: savvoo viäntävä pärjää käläkättävän oululaisen kanssa. Esimerkiksi Kiinassa tilanne on jo toinen: mandariinikiinan taitaja ei pysty jaarittelemaan edes säästä kantoninkiinaa puhuvan kanssa. Ylen entisen ulkomaantoimittajan Hannu Reimen mukaan keskinäisen ymmärryksen kriteerillä Kiinassa puhuttaisiin ainakin kahdeksaa eri kieltä.

Toisaalta kaksi kieltä voi olla niin läheisiä, että kommunikointi onnistuu, kuten ruotsalaisilla ja norjalaisilla.

Syy siihen, etteivät ruotsi ja norja ole vain saman kielen murteita, on yksinkertainen: maiden väliin piirrettiin sata vuotta sitten valtiollinen raja.

Valtiolliset tai poliittiset syyt voivat siis luokitella kieliä. Slaavilaisten kielten professorien Jouko Lindstedtin ja Juhani Nuorluodon mukaan entisen Jugoslavian alueella kielten määritteleminen on ongelmallista.

Yli sadan vuoden ajan suurin osa bosnian, kroatian ja serbian puhujista katsoi puhuvansa yhtä kieltä, serbokroaattia. Tänä päivänä kielen variantteja pidetään eri kielinä, sillä kielitilanne on mukautunut uusiin poliittisiin oloihin.

puhutaan useita kieliä ja ettei kaikilla kielillä ole tunnustettua kotikontua. Euroopan 50 maan alueella puhutaan yli 200 kieltä, ja suurin piirtein saman määrän valtioita sisältävässä Afrikassa haastellaan jo yli 2 000 kielellä.

Kielten monimuotoisuuden säilyttämiseen omistautuneen Terralingua-järjestön mukaan kielellinen ja biologinen monimuotoisuus on kimpassa: missä on paljon kasvi- ja eliölajeja sekä heimoja ja kulttuureja, on myös paljon kieliä.

Uuden Guinean saarella vaihdetaan ajatuksia peräti 800 kielellä – alueella, joka on Suomen ja Ruotsin kokoinen. Kielet kuuluvat useaan eri kielikuntaan, joiden välillä ei ole mitään yhteyttä. − Jotkut pitävät Uutta Guineaa ulkomuseona, joka muistuttaa ihmiskunnan kielellisestä kirjavuudesta yli kymmenentuhatta vuotta sitten. Silloin Euroopassa vaelteli pieniä metsästäjä-keräilijäyhteisöjä, joiden kielet eivät olleet keskenään ymmärrettäviä, kertoo Reime.

Uusi Guinea -esimerkin avulla saa tuntuman eri kielten syntyyn. Professori Anneli Pajusen mukaan kukin kulttuuri luo omat kielelliset käsitteensä tarpeen mukaan. On väärin ajatella, että jokin kieli olisi primitiivisempi kuin omamme – ”hyvää joulua” ei tarvitse yrittää toivottaa kielellä, jonka puhujat eivät edes tiedä, mikä joulu on.

Kielen avulla ihminen sopeutuu ympäristöönsä.

Kanariansaariin kuuluvalla La Gomeralla paikalliset ovat viestineet jo satoja vuosia viheltämällä. Linnunlaulumainen silbo on hyödyllinen hankalassa maastossa: ääni kantaa kilometrejä, ja muutamaa vokaalia ja konsonanttia yhdistelemällä saadaan 4 000 sanaa. Silbo on pakollinen kouluaine ja oli taannoin ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.

Kieltä tarpeeseen

Maapallon kielikarttaa on jyllätty moneen kertaan uusiksi. Reimen mukaan sodat ja väestönsiirrot ovat muuttaneet kielioloja nopeasti. Ennen toista maailman-

Kun maailman valtioiden lukumäärä ei yllä edes kahteensataan, on helppo päätellä, että eri maiden alueella

24

Telma 1 2012

Kielikartta uusiksi

sotaa Karjalan kannaksella suomi oli ykkönen, nyt siellä puhutaan venäjää.

Uuden kielen syntyminen puolestaan ei tapahdu hetkessä. Vei vuosisatoja, ennen kuin latinasta kehittyi nykyisiä romaanisia kieliä, ranskaa, italiaa ja espanjaa.

Kielitieteilijä David Lightfoot on esittänyt kiinnostavan teorian: jos roomalaiset olisivat hävinneet sotansa, olisivatko Hannibalin jälkeläiset tuoneet läntiseen Eurooppaan foinikian?

Siirtomaavalta on levittänyt indoeurooppalaisia kieliä eri maanosiin. Englanti, ranska ja espanja ovat valloittaja- ja asuttajakansojen kieliä. Vielä 1600-luvun alussa englantia puhui vain seitsemän miljoonaa ihmistä, mutta siirtomaavalta vei englannin lähes koko maapallolle.

Englanti on kuitenkin vain 360 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen sijaan silkan mandariinikiinan puhujien määrä huitelee miljardissa. Kakkoseksi puhutuimmissa kielissä yltää espanja. Top teniin mahtuvat vielä englanti sekä bengali, urdu, arabia, portugali, venäjä, japani ja saksa. www.telma-lehti.fi

Osa identiteettiä

Kieletkin kuolevat. Niiden säilymiseen liittyvät puhujien omat ja ympäröivien kieliyhteisöjen asenteet sekä valtion kielipolitiikka. Sodat ja kansanmurhat sekä nykyään myös ihmisten liikkuvuus ja kaupungistuminen voivat uhata kieliyhteisön asemaa.

Oma kieli on kiinteä osa omaa identiteettiä. Suomikin on hyväksynyt YK:n yleissopimuksen, jonka mukaan vähemmistöihin kuuluvilta ei saa kieltää oikeutta käyttää omaa kieltään.

Kielitaidoton suomalainen voi etsiä kielisukulaistensa virolaisten lisäksi puhekumppania Pohjois-Norjasta. Siellä kylien raitilla tallustaa tuhansia suomalaissukuisia kveenejä. Päivää voi sanoa ja säästä voi puhua – ja tulla ymmärretyksi.

Kvääni oon kieli. Sen met olema tienheet jo kauvon… Olema pääsheet niin pitkele, ette assii oon hallituksen käsissä. Teparttementtit oon sanonheet sanansa, kertoi Ruijan Kaiun pääkirjoitus vuonna 2005.

Samana vuonna Norja tunnusti virallisesti kveenin kielen aseman ja kveenien identiteetin.

Lähteitä mm: YLE/Ykkösaamu, Hannu Reime; solki.jyu.fi; terralingua.org; ethnologue.com; Tieteen kuvalehti; hs.fi; formin.finland.fi; Ruijan Kaiku 2/2005

Telma 1 2012

25

Asen

26

Telma 1 2012

teilla arki kuntoon Kansallisvaltioiden rajoja rikkovan, globaalin työelämän voi nähdä uhkana tai mahdollisuutena. Jos Suomi haluaa pärjätä kilpailussa, työelämään tarvitaan joustavaa suhtautumista ja arkisia ratkaisuja.

Teksti Tiia Lappalainen • Kuvat Sarri Kukkonen

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

27

muitakin kansakuntia, ” On jotka mieltävät itsensä muusta maailmasta irtileikatuksi – esimerkiksi Pohjois-Korea.

uday Tewodrosin työhuoneen seinällä komeilee pieni koripallokori.

Kun Etiopiasta kotoisin oleva Tewodros saapui työn perässä Suomeen vuonna 2000, hän ei jäänyt odottelemaan kulttuurishokkia. Koripalloa pelannut mies etsi paikallisen seuran, jossa aloitti pelaamisen. Jo puolen vuoden päästä häntä pyydettiin poikien valmentajaksi.

– Urheilu ja harrastaminen ovat hyviä mahdollisuuksia integroitua Suomeen. Suosittelen kaikille, Tewodros hymyilee.

Puoli vuotta saapumisensa jälkeen Tewodros aloitti opiskelut Turun ammattikorkeakoulun englanninkielisellä tietojenkäsittelylinjalla. Opiskelujen ohella hän työskenteli milloin missäkin, muun muassa siivoojana.

Tie oman alan töihin alkoi aueta, kun hän lähetti hakemuksen Vantaan kaupungille.

Puoli vuotta valmistumisensa jälkeen Tewodros työskenteli kaupungin yhteispalvelupisteessä palvelusihteerinä, pari vuotta myöhemmin hän siirtyi tietohallinnon puolelle. Nyt hän toimii ICT-palvelukoordinaattorina.

Ratkaisevaa sopeutumisessa ja hyvässä menestymisessä on ollut suomen kielen oppiminen, vahva tahto ja ihmisläheinen mieli.

– Suomea pitää osata, ilman sitä on vaikeaa saada töitä. Jos ei osaa jotakin, pitää opiskella. Jos ei ole työtä, pitää etsiä. Pitää myös tehdä kaikkea työtä, kunnes se oikea löytyy.

Kielitaito (teko)syynä

Viime syksynä Tewodros aloitti ylemmän korkeakoulu­ tutkinnon suomenkielisellä linjalla. Kahden lapsen isä tekee päivät töitä ja opiskelee illat ja viikonloput. Syrjintää tai kiristynyttä asenneilmapiiriä hän ei ole huomannut.

– Kaikki on itsestä kiinni, Tewodros sanoo.

Asiaa on auttanut myös se, että Vantaan kaupunki on panostanut maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman rekrytointiin jo useamman vuoden ajan. Positiiviseen diskriminointiin, jonkun ryhmän suosimiseen, ei ole silti lähdetty – paras saa paikan.

28

Telma 1 2012

Maahanmuuttajalla voi kuitenkin olla esimerkiksi kielitaidollista osaamista, joka on työssä eduksi. Vantaalla puhutaan 103 eri kieltä, ja kielitaito on tärkeä voimavara esimerkiksi sosiaalipalveluiden näkökulmasta.

– Kulttuurin ymmärtäminen on ihan erilaista, kun tulee itse samasta kulttuurista, Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia, eli jokainen vantaalainen voisi olla Vantaalla töissä. Samaan aikaan kaupungissa on kuitenkin työttömyyttä ja pulaa korkeasti koulutetusta työvoimasta.

Kaupungin suurimmat vieraskieliset ammattiryhmät ovat opettajat, laitoshuoltajat, lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja lääkärit – kaikki ammatteja, joissa ei pärjää ilman suomen kielen taitoa. Riittävä kielitaito on kuitenkin suhteellinen käsite, jota voidaan käyttää myös helppona tienä maahanmuuttajien torjuntaan.

– On tärkeää, että kielitaito on riittävä, mutta sen taakse ei saa mennä vääristä syistä, kaupungin kehittämiskonsultti Tuija Jokinen sanoo.

Työyhteisöjen monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta on Vantaalla pyritty kehittämään muun muassa esimiehille suunnatulla monikulttuurisuuskoulutuksella. Rekrytointia varten on tehty erilaisia työkaluja esimerkiksi kielitaidon testaamista varten. Perehdytyksen käytäntöjä on kehitetty kaksisuuntaisen perehdyttämisen malliin, jossa työntekijä perehdytetään työyhteisöön ja toisin päin.

– Kulttuuri on kuitenkin vain yksi tekijä. Kulttuurin tuntemisessa voi myös piillä sudenkuoppa. Ajatellaan, että ihminen toimii noin, koska hän on venäläinen, vaikka toiminta voi johtua jostain aivan muusta.

Vantaalla halutaan monikulttuurisuuden sijaan puhua monimuotoisuudesta ja hyvästä ihmisten johtamisesta, jossa tiedostetaan kulttuurilliset taustat ja etsitään yhteisiä toimintatapoja.

Arki vaatii hyvää tahtoa

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön professori Pirkko Pitkäsen mukaan ongelma ulkomaalaisten sopeutumisessa työyhteisöön piilee usein siinä, ettei arjen ongelmiin kiinnitetä riittävästi huomiota.

Urheilu on yksi keinoista, joilla Guday Tewodros on onnistunut sopeutumaan Suomeen.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

29

Kielitaito ja ahkera opiskelu ovat välttämättömiä, jotta työura uudessa maassa aukeaa.

– Pitäisi kehittää enemmän käytännön malleja, joilla arki saataisiin sujumaan. Se jos mikä parantaa asenteita.

Harmittavan harvoin näin kuitenkaan käy, varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

– Vuorovaikutuksen esteitä ei pyritä poistamaan.

Odotetaan, että kun työntekijällä on riittävän paha olla, hän lähtee pois. Häirintää ja kiusaamista esiintyy myös pääkaupunkiseudulla.

Pitkänen on tutkinut kulttuurien välistä viestintää ja työntekoa työyhteisöissä niin Itä-Suomessa kuin Suomen laajuisesti. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Suomeen tulevien kokemuksia kuunnellaan vähän, dialogia ei juuri käydä.

Filosofian tohtori Marja-Liisa Truxin mukaan suomalaisilla on edelleen tapana ajatella, että Suomi on irrallaan muusta maailmasta. Suomalaiset ovat vapaita lähtemään maailmalle, mutta meille tulevat ovat kummajaisia.

– On maailmassa toki muitakin kansakuntia, jotka mieltävät itsensä muusta maailmasta irtileikatuksi – esimerkiksi Pohjois-Korea.

30

Telma 1 2012

Viimeisen sadan vuoden aikana Suomesta on muuttanut ulkomaille yli miljoona ihmistä. Sen sijaan omasta väestöstämme vieraskielisiä oli vuonna 2010 vain 224 388 henkilöä, 4,2 prosenttia väestöstä. Vieraskielisiä työntekijöitä kaikista työllisistä on 3,5 prosenttia.

Vaikka Suomen ulkomaalaisväestö on vielä pieni, rajat ylittävän teknologian ja globaalin liikkuvuuden aikakaudella ei voida enää elää kansallisvaltioiden rajojen sisäpuolella. Pirkko Pitkäsen mukaan sopeutumista vaaditaan kaikilta.

– Myös valtaväestö joutuu muuttamaan tottumuksiaan. Se ei ole koskaan helppoa ja johtaa helposti kielteiseen asenneilmapiiriin. Arki saataisiin sujumaan aika pienillä korjausliikkeillä. Se vaatii monikulttuurista ymmärtämistä, avointa keskustelua, halua saada asiat sujumaan.

Jousto on välttämätöntä

Siirtolaisuus on muuttanut muotoaan. Nykyisin ihmiset vaeltavat maasta toiseen matkalaukut pakattuina

Amerikkalaisesta opista suomalaiseen Monikulttuurisia työyhteisöjä tutkineen MarjaLiisa Truxin mukaan suomalaisessa monikulttuurisessa johtamisessa on turhan paljon Amerikasta tuotua oppia, joka vain jakaa työntekijät entistä tiukempiin kategorioihin.

Diversity Managementin nimellä tunnettu suuntaus on Truxin mukaan kadottanut alkuperäisen tasa-arvoon ja ihmisarvoon perustuvan lähtökohtansa.

– Kun yritys hakee menestystekijöitä työntekijän seksuaalisuudesta ja uskonnosta, onko se yksilön kannalta oikein, Trux ihmettelee.

Hänen mukaansa ihminen leimataan liian helposti kulttuurin perusteella. Asioita tulkitaan ulkomaalaisuudesta johtuviksi, vaikka ne saattavat johtua esimerkiksi köyhyydestä.

– Suomessa kala on nielty koukkuineen. Kylkiäisenä on saatu amerikkalaista käskyttävää johtamista sen sijaan, että olisimme rakentaneet sen tyyppistä johtamista, joka antaa työntekijälle tilaa.

Marja-Liisa Truxin väitöskirja Ethnic Civility and its Cultural Regulation Among the Staff of a Finnish High-Tech Company www.tsr.fi > Hae numerolla105021

– erityisesti korkeasti koulutetut eivät lähde työn perään pysy­västi. Tulevaisuuden suurimpia haasteita onkin korkeasti koulutetun työvoiman saanti. Suomi ei ole sijain­tinsa, ilmas­tonsa ja kielensä takia houkuttelevin vaihtoehto.

– Maiden rajojen yli liikkuvat orientoituvat enää harvoin niin, että he jäävät pysyvästi johonkin maahan. Heiltä ei voi odottaa paikallisen kielen opiskelua. Tarvitaan kosmo­poliittisempaa suhtautumista, Pitkänen sanoo.

– Suomeen pitäisi saada enemmän kansainvälisiä kouluja. Jos vanhemmat tulevat tänne puoleksi vuodeksi, ei voida odottaa, että he laittavat lapsensa suomenkieliseen kouluun.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on Pisa-tutkimusten myötä saanut hyvän maineen, mutta imago tuhoutuu helposti, jollei koulutusta saa englanniksi.

Myös työpaikoilla voitaisiin välillä joustaa.

– Jos suomenkielinen raportointi tuottaa ongelmia, työntekijä voisi kirjoittaa raportin englanniksi, jos muut sitä ymmärtävät.

www.telma-lehti.fi

Pirkko Pitkänen

Lisätietoja Pirkko Pitkäsen johtamista hankkeista, www.tsr.fi > Hae numerolla 110304 ja 102249.

Pitkäsen toimittama kirja Kulttuurien kohtaamisia arjessa (Vastapaino) ilmestyi vuoden 2011 lopulla.

Telma 1 2012

31

Ko l m e n k e r r o k s e n v ä k e ä

M i k ä t y ö pa i k ka?

• Espoon kaupungin Mikkelän teknisen tukikohdan, huolto- ja varikkotilojen, rakentaminen.

• Pääurakoitsija Lemminkäinen.

• Sata aliurakoitsijaa.

• Työntekijöitä yhteensä noin 300.

Lemminkäinen Oyj • Toimialat: talonrakentaminen, infrarakentaminen, talotekniikka sekä kansain- väliset toiminnot.

• Päämarkkina-alue Suomi ja Itämeren ympäristö.

• Liikevaihto 1,9 mrd € (2010), kansainvälisen liiketoiminnan osuus neljännes.

• Työntekijöitä 8 300, joista ulkomailla 29 prosenttia.

• Noteerattu Helsingin pörssissä.

32

Telma 1 2012

Espoon

Sanat Sami Turunen • Kuvat Miika Kainu

monikulttuuritalo Rakennustyömailla urakat on pilkottu yhä pienempiin osiin, ja työntekijöistä yhä suurempi osa tulee Suomen ulkopuolelta. Erilaisten työtapojen kohtaamisessa ei aina vältytä törmäyksiltä, mutta ainakin Lemminkäisen työmaalla niistä selvitään avoimuudella.

Eroja riskinotossa ”Olen ollut pääkaupunkiseudun työmailla reilut kymmenen vuotta, ja sinä aikana tietyissä töissä ja aliurakoinnissa ulkomaalainen työvoima on lisääntynyt selkeästi. Suunta on, että omat työntekijät vähenevät, kun töitä siirtyy yhä enemmän aliurakoitsijoille.

Tällä työmaalla Lemminkäisellä on kuusi johtotehtävissä olevaa ja kolme muuta työntekijää. Loput ovat alihankkijoiden leivissä.

Noin puolet on suomalaisia, loput muualta tulleita.

Eri kansallisuudet asettavat työnjohdolle vaatimuksia erityisesti kielitaidon suhteen.

Kaikkia työntekijöitä on pystyttävä tarpeen tullen neuvomaan, ja silloin on puhuttava asioista oikeilla nimillä. Suurin riski tulee siinä, että ohjeita ei ymmärretä, mutta silti nyökytellään – ja lopulta tehdään oman pään mukaan.

Työkulttuuri ja -tavat saattavat olla erilaisia. Eniten erot näkyvät siinä, miten otetaan riskejä. Aliurakoitsijoiden työntekijöiden ohjeistus menee pääsääntöisesti heidän työnjohtonsa kautta, mutta meillä on oikeus ja velvollisuus puuttua epäkohtiin.

Laadusta ei tingitä, vaan sen pitää olla samaa, oli tekijä kenen leivissä hyvänsä.

Ammattitaito onkin pääsääntöisesti hyvää, tänne on valikoitunut osaavia tekijöitä.

Ongelmia isolla työmaalla joskus tulee, mutta niitä tulee samalla lailla niin suomalaisten kuin ulkomaisten urakoitsijoiden kanssa.

Rasismia ei työmaalla esiinny. Vanhan kansan tekijät saattavat kyllä joskus hieman katsoa pidempään muualta tulleita, mutta hyvin täällä on tultu toimeen. Aina on saatu asiat hoidettua.”

Harri Roivainen, työnjohtaja, Lemminkäinen

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

33

34

Telma 1 2012

Kokonaisuutta kaivataan ”Olen ollut Lemminkäisellä 29 vuotta. Kymmenen vuotta sitten tai aiemmin ei ulkomaisia työntekijöitä työmailla juuri ollut. Firmoilla oli ennen tämän kokoisella rakennuksella 30 omaa työntekijää, nyt heitä on kolme.

Työhöni kuuluu työmaan sähköistys, lämmitys ja valaistus sekä kaluston kunnossapitoa.

Joudun palvelemaan samalla lailla kaikkia täällä työskenteleviä: lämpöä ja valoa on järjestettävä kaikille, kansallisuudesta riippumatta.

Suurimmat ongelmat liittyvät kielimuuriin – siihen, että ollaan ymmärtävinään, vaikkei ymmärretäkään, ja mennään helpoimman mukaan, vaikka olisi muuta sovittu. Mutta esimerkiksi virolaiset puhuvat hyvin suomea, varsinkin ne, jotka asuvat täällä pysyvämmin.

Kun urakat on pilkottu pieniin paloihin, on tiettyä välinpitämätöntä asennetta. Se näkyy siten, että tehdään vaan oma työ, jonka jälkeen häivytään työmaalta ajattelematta kokonaisuutta. Koska tehdään samaa mökkiä, pitäisi ajatella enemmän muidenkin töitä. Silloin kun kaikki tehtiin omalla porukalla, ei ollut samanlaisia ongelmia.

Tämä näkyy varsinkin työturvallisuudessa.

Suomalaiset ovat saaneet asiat hyvään kuntoon, mutta tilanne on heikentynyt. Mutta on tietysti enemmän työnjohdon homma ratkoa näitä ongelmia.

Muualta tulleilla on totta kai omat vahvuutensa. Esimerkiksi vietnamilaiset, joita työmaalla on, ovat todella ystävällisiä ja ahkeria. Rasismia täällä ei ole, ja vähäinenkin kyräily vähenisi sillä, että kaikki tekisivät hommia samoilla säännöillä. Kaikkien pitäisi olla myös samalla viivalla työehtojen suhteen. Siitä olisi hyvä aloittaa, että kaikilla olisi sama palkka.”

Kimmo Myllykangas, remonttimies, Lemminkäinen

Telma 1 2012

35

Hyvä ja kallis maa ”Muutin Suomeen Tallinnasta vuonna 2007.

Aluksi tulin vain tienaamaan taskurahaa, eikä ollut tarkoitus asettua tänne. Jäin kuitenkin Suomeen, ja nyt opiskelen työn ohella rakennusalan perustutkintoa.

Sopeutuminen toiseen maahan riippuu itsestä. Eniten auttaa se, että osaa maan kieltä, ja lisäksi on haluttava tehdä töitä. Itse kävin ennen Suomeen tuloa kielikurssilla.

Asun Espoossa, mutta olen edelleen Viron kansalainen. Käyn Virossa vain silloin tällöin tapaamassa veljeäni ja siskoani. Minulla on Suomessa paljon Virosta tulleita kavereita, joiden kanssa pidämme yhteyttä säännöllisesti. Suomalaisia kavereita on jonkun verran, pari työnkin kautta tullutta.

Työturvallisuus Suomessa on Viroon verrattuna paljon parempaa, tosin Ruotsissa asiat ovat vieläkin paremmin. Työmaalla ei ole rasismia, en ole havainnut sitä ollenkaan. Toisin on muualla, esimerkiksi kaupoissa tai lentokentällä törmää ennakkoluuloihin.

Suomalaiset ovat luonteeltaan kovin erilaisia kuin virolaiset. Suomessa ei puhuta paljon, täällä ollaan hiljaisia. Muutamat asiat ovat täällä edelleen aika vaikeita, esimerkiksi ruokakaupassa kaikki on niin erilaista kuin Virossa. En oikein pidä suomalaisesta ruuasta.

Suomi on paljon Viroa rauhallisempi maa asua. Täällä asiat ovat hyvässä järjestyksessä, toisin kuin Virossa. Iso miinus on, että Suomessa kaikki on liian kallista.”

Viktoria Konovalova, rakennusaputyöt, Lemminkäinen

36

Telma 1 2012

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

37

M e t e i mm e s e n !

Teksti Anu Vallinkoski • Kuva Minna Kurjenluoma

Anne Sell, työturvallisuuskoordinaattori

Selkokieltä ja rohkaisua Muun muassa kiinteistöjä huoltavan Lassila & Tikanojan pääosin Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvasta henkilökunnasta 13 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Niin järjestäytyminen kuin työturvallisuusasiat kiinnostavat ja koskettavat myös muualta tulleita – aktiivisuus asioissa tarvitsee usein vain alkusysäyksen.

38

Telma 1 2012

Katarzyna Sporysz-Weiss, työsuojeluvaltuutettu

”Kokemukseni mukaan erilaiset ihmiset oppivat eri tavoin. Yksi haluaa lukea, toinen kuunnella ja kolmas katsoa. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät omaksuvat usein parhaiten uutta tietoa suusanallisesti ja seuraamalla esimerkkiä. Säännöt ja mahdollisuudet ovat samat kaikille, mutta niistä täytyy kertoa eri tavoin. Tämä pätee niin ammatilliseen järjestäytymiseen kuin työturvallisuuteen.”

”Työnantajankin etu on, että henkilöstö tuo ripeästi esiin havaitsemansa epäkohdat ja puutteet työturvallisuudessa.

Työnteko on turvallisempaa, säästytään turhilta vammoilta ja sairauslomilta.

Supisuomalaisillakin olisi tässä parannettavaa, mutta etenkin muualta muuttaneet arastelevat usein pulmista kertomista. Työnantajaa ei pidä pelätä.”

Pentti Läärä, pääluottamusmies

”Ulkomaalaiset ovat ammatillisesti heikommin järjestäytyneitä kuin suomalaiset, vaikka into liittyä liittoon onkin hieman kasvanut.

Kielivaikeudet ja tietämättömyys lienevät suurimpia syitä järjestäytymättömyyteen. Kun yhdestä kieliryhmästä löytyy yksi innokas, muut seuraavat perässä. Ay-väki ottaa kaikki avosylin vastaan.”

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

39

40

Telma 1 2012

Teksti Arja Krank • Kuvat Miika Kainu

Ulkopoliittisen instituutin johtaja on luonteeltaan malttia, harkintaa ja tietoa korostava tutkija. Teija Tiilikaisen piirteille on kysyntää myrskyisästi laidasta toiseen vellovassa EU-keskustelussa.

EU-ytimen ymmärtäjä rabikevät, Venäjän vaalit, EU:n velkakriisi – vuosi 2011 oli täynnä mullistavia tapahtumia. Ulkopoliittisessa instituutissa (UPI) riitti vipinää, kun kiperiin kysymyksiin odotettiin vastauksia. Mitä arabivaltioissa tapahtuu?

Takaako diktaattorien kaatuminen demokratian? Onko kansalaisyhteiskunta saamassa jalansijaa Venäjällä?

Ja sitten se kipeä kysymys: EU:n velkakriisi. Miten unioni pääsee jaloilleen? Vai kaatuuko rahaliitto tai peräti koko unioni?

Kello on puoli seitsemän, aamu koittaa Espoon Tapiolassa pimeänä ja tuulisena. Teija Tiilikainen keittää kaikessa rauhassa kahvit ja hakee särpimeksi Hesarin sekä Hufvudstadsbladetin. Instituutin johtaja malttaa aloittaa lukemisen Hesarin alusta, pääkirjoitussivulta. Tärkeimmät uutiset prosessoituvat aivoihin jo aamunavauksessa.

Vuoden 2012 alussa velkakriisin pahin vaihe näyttäisi olevan takana, vaikka Kreikka heiluukin edelleen.

Monien maiden ja EU:n kriisirahaston luottoluokitusta laskettiin. Muita Tiilikaista kiinnostavia uutisia ovat muun muassa USA:n presidentinvaalit. Republikaanien esivaaleja käydään jo täydellä höyryllä.

Perhe jää aamiaistouhuihin, kun Tiilikainen pakkaa nivaskan papereita kassiinsa ja painelee puhuria vasten bussipysäkille. Perillä Katajanokalla peltikatot paukkuvat, kun UPI:n johtaja astuu sisään matalaan, punavalkoiseen tiilitaloon. Toisessa kerroksessa oleva työpöytä on täynnä paperikasoja.

– Olisitpa nähnyt työpöydän vuoden lopussa. Nyt on ollut vähän hiljaisempaa, ja olen ehtinyt siivoamaan pöydän, Tiilikainen nauraa. www.telma-lehti.fi

Ulkopoliittisen instituutin johtajan ja Ulkopolitiikka-lehden vastaavan päätoimittajan työpäivä pitää sisällään tieteellisten artikkelien, lausuntojen ja puheiden kirjoittamista sekä kokouksia ja seminaareja. UPI järjestää vuosittain noin 80 seminaaria, ja Tiilikainen on monissa niistä puhujana tai puheenjohtajana.

– Jos saisin järjestää päiväni niin kuin haluaisin, rauhoittaisin aamun kirjoittamistyölle. Se on vain harvoin mahdollista.

EU tsemppaa eteenpäin

Tiilikaisen työhuoneen ikkunasta näkyy Wanha Satama, ja makasiinirakennuksen taustalla siintää vellova meri. Ikkunan vieressä on Göran Augustsonin värikäs maalaus, jossa pastellit väri- ja valokentät pitävät toisistaan kiinni. Konstruktivismia edustava geometrinen teos herättää mielleyhtymän Euroopan kartasta.

Miltä EU näyttää tänään UPIn vinkkelistä?

– Kaikesta huolimatta ihan hyvältä. En näe enteitä lopun alulle, päinvastoin. Nyt on todella lyhyessä ajassa pystytty tekemään isoja päätöksiä EU:n koossapitämiseksi.

Lainatakuupäätös ei sujunut meillä kovin kivuttomasti. Se synnytti keskustelua siitä, onko unionissa tai rahaliitossa mukanaolo järkevää. Tiilikaisen mielestä EU:n hyödyt ovat meille kuitenkin kiistattomat.

– Se on taloudellisesti elintärkeä. Kun esimerkiksi Aasian kehittyvät markkinat rynnistävät globaaliin kilpailuun, jäämme auttamattomasti jalkoihin ilman Euroopan yhteistyötä ja yhteisvaluuttaa.

Vetäisi myös varsin vakavaksi, jos vanhat rajamuodollisuudet astuisivat taas voimaan. Tiilikainen epäilee,

Telma 1 2012

41

”

Tarvitaan yhteistyötä, että eurooppalaiset ymmärtäisivät toisensa ystävinä eikä vihollisina.

42

Telma 1 2012

että monet arkipäiväiset asiat ovat EU-arvostelijoilta unohtuneet: vapaa liikkuvuus sekä oikeus asettua toiseen maahan asumaan ja opiskelemaan on monelle jo liiankin itsestään selvää.

– Harva muistaa esimerkiksi sitä, kuinka jumalattomat lukukausimaksut olivat, jos halusi lähteä opiskelemaan Keski-Eurooppaan.

Yhteinen Eurooppa on Tiilikaisen mukaan tärkeä poliittisesti, koska vanhat asetelmat eivät ole hävinneet mihinkään. EU:ta tarvitaan rauhan ylläpitämiseksi.

– Siitä on vasta 70 vuotta, kun koko manner soti keskenään. Uskon, että jos kansallisvaltiot päästettäisiin irralleen, ne alkaisivat ensimmäisenä suojautua toisiltaan taloudellisesti. Sen jälkeen ryhdyttäisiin miettimään, millaista puolustusta tarvitaan. Sitten varustautuva naapuri alkaisikin vaikuttaa uhalta. Tarvitaan yhteistyötä, että eurooppalaiset ymmärtäisivät toisensa ystävinä eikä vihollisina.

Muutoksen kipinä

Tiilikaisen tutkijankammiossa on tunnelmallisen hämärää. Kirjahyllyn lasiovien takana on rivikaupalla historian ja maailmanpolitiikan kirjoja. Tiilikainen kertoo olevansa sielultaan ja mieleltään ennen kaikkea utelias tutkija, joka viihtyy teosten keskellä.

– Haluan aina selvittää asiat perin pohjin, ennen kuin teen valintoja. On vaikea olla mitään mieltä, jos ei ymmärrä, miten asiat ja ympäristö toimivat. Liu’uin tutkijan uralle, koska vastausten etsiminen on minulle luonteenomaista.

Tiilikainen muistaa, kuinka hän pienenä tyttönä seisoi Lohjan kaupunginkirjastossa ja ihasteli hurmoksellisesti yhdessä paikassa olevaa valtavaa tiedon määrää.

– Kannoin kotiin kasoittain eri aiheita käsitteleviä kirjoja. Usein en ollenkaan ymmärtänyt, mitä niissä puhuttiin, Tiilikainen nauraa lämpimästi.

Erityisen paljon tyttöä kiinnostivat maat ja kansat.

Lukion jälkeen hän suuntasi Åbo Akademiin lukemaan ruotsia ja saksaa, mutta kielioppi ei jaksanut kauaa kiinnostaa. Sen sijaan valtiotieteet ja kansainvälisyys alkoivat vetää puoleensa.

Elettiin 1990-lukua. Neuvostoliitto hajosi ja ulkomaankauppa romahti. Valtavan laman myötä työttömyys nousi 20 prosenttiin. Yleinen ilmapiiri oli negatiivinen, mutta jossakin näkyi valoa.

– Poliittisessa ilmapiirissä oli muutoksen kipinää.

Yks kaks meillä oli mahdollisuus kyseenalaistaa vanhoja käsityksiä. Olimme vapaita tekemään omia valintoja.

Edessä oli mahdollisuus lähentyä muuhun Eurooppaan, jopa liittyä Euroopan unioniin. Se oli inspiroivaa aikaa.

Suomessa ei Tiilikaisen mukaan ollut siihen aikaan juuri ketään, joka olisi hirveästi tiennyt EU:sta. UPIssa ryhdyttiin tekemään isoja selvityksiä siitä, mitä unioniin liittyminen merkitsisi. Samaan aikaan tutkijan uralla Suomen Akatemiassa vaikuttanut Tiilikainen alkoi perehtyä väitöskirjaansa varten Euroopan aatehistoriaan.

– Tuntui, että ei riitä, jos mennään vain 1940–1950-luvuille aikaan, kun luotiin pohjaa EU:n synnylle. Mitä enemmän Euroopan historiaa ja kansoja tutkii, sitä selvemmäksi käy, että ajatus yhteisestä Euroopasta on katolisen Euroopan poliittinen projekti.

Katolisilla on kautta aikojen ollut yhteinen, valtioi­ takin vakaampi johto: uskonto ja paavi. Kenties siksi integraatio on ollut aina helpompi perustella heille.

– Protestanttinen Eurooppa on halunnut nähdä Euroopan valtioihin jakautuneena. Halusin väitöskirjassani tutkia, kuinka nämä aatehistorialliset seikat vaikuttavat vieläkin unionin sisällä, toisaalta jakaen, toisaalta yhdistäen.

Teija Helena Tiilikainen • Syntynyt 22.4.1964 Lohjalla.

• Perhe: aviomies ja kaksi teini-ikäistä poikaa.

• Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja ja Ulkopolitiikka-lehden vastaava päätoimittaja.

• Valtiotieteen maisteri, Åbo Akademi 1989; Valtiotieteen lisensiaatti, Åbo Akademi 1991; Valtiotieteen tohtori, Åbo Akademi 1997 (väitöskirja poliittisten aatteiden historiasta ”Europe and Finland; Defining the Political Identity of Finland in Western Europe, Ashgate, London, 1998”).

Palloa hullun lailla

Ulkopoliittisessa instituutissa seurataan pääosin kolmea Suomelle tärkeää lohkoa: EU:ta, Venäjää ja globaalia turvallisuutta, joka käsittää esimerkiksi Lähi-idän, Kiinan ja Yhdysvallat. Tiilikaisen työssä matkapäiviä tulee vaihtelevasti, mutta paljon. Jokainen konferenssimatkailija tietää, että työmatkalla jää harmittavan vähän aikaa tutustua kohdemaahan.

– On se kieltämättä tylsää, kun menee mielenkiintoiseen maahan ja joutuu vain istumaan neljän seinän sisällä.

Tiilikainen matkustelee jonkin verran myös vapaaaikanaan, ja työmatkalle uuteen maahan mennessään hän pyrkii edes vähän näkemään ympäristöä. Matkalle lähtiessään hän ottaa selvää kohdemaan historiasta.

– Sen avulla voi ymmärtää paljon nykyisyyttäkin. Ja jos maassa on esimerkiksi vaalit tulossa, yritän seurata poliittisia keskusteluja, ne ovat mielenkiintoisia.

Tänään Tiilikaisen ei tarvitse poistua toimistolta.

Työpöydällä on evääksi muutama appelsiini. Tiilikainen sanoo, että ne kuvaavat hänen nykyistä terveysintoiluaan. www.telma-lehti.fi

– Minua on vanhemmiten alkanut kiinnostaa kovasti inhimillinen hyvinvointi ja terveys. Luen vapaaaikanani mielelläni sen alan lehtiä.

Tiilikainen tunnustaa olevansa liikuntafriikki, joka on juossut myös puolimaratoneja. Lenkillä hän ei mieti työasioita, vaan ihailee maisemia. Erityisesti merenrantaa sivuava lenkki hivelee mieltä.

– Tykkään juoksemisesta, koska sitä voi tehdä missä vain. En juokse kuitenkaan mitenkään tavoitteellisesti.

Olen lenkkeillyt varmaan 20 vuotta ja liikun vuodenajasta riippuen kolme neljä kertaa viikossa: pari kertaa lenkillä ja pari kertaa viikossa jumpassa.

Jos taas koko perhe lähtee liikkumaan, lajina on tennis.

– Palloa meillä on aina lyöty hullun lailla.

UPIn johtajan kiinnostus riittää moneen, mutta tekniikka ei kuulu lempiaiheisiin. Ennemmin hän kuuntelee paperin rapinaa kuin hipelöi sähköistä tablettia.

– Olen suoraan sanoen tumpelo tekniikassa ja uusissa sovelluksissa. Tunnen vähän alemmuuttakin siitä, että koko ajan tulee uutta, josta en oikein ymmärrä mitään.

• Tutkijana Helsingin ja Turun yliopistoissa, Åbo Akademissa, Suomen Akatemiassa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa.

• EU:n perustuslakikonventin jäsen 2002–2003.

• Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtaja 2003–2009.

• Ulkoministeri Ilkka Kanervan ja Alexander Stubbin poliittinen valtiosihteeri 2007–2008.

• Harrastaa liikuntaa ja lukemista.

• Motto: Älä jätä huomiseksi sitä, minkä voit tehdä jo tänään.

Telma 1 2012

43

M i n u n

t y ö n i

Teksti Panu Kärkkäinen Kuvat Johanna Kokkola

Kaveri ja kaitsija

M i k ä t y ö pa i k ka?

Lieksan kaupungin nuorisotoimi  Noin 13 000 asukkaan Lieksan kaupungin nuorisotoimi ylläpitää nuorisokahvila Nuokkaria Lieksan Kulttuurikeskuksessa.  Päivittäisiä kävijöitä Nuokkarilla on reilut 50.

Yökahvilassa ja bändiilloissa on satakunta kävijää.

Nuokkari on auki tiistaista perjantaihin kello 14 lähtien.  Kaupungin sivistyspalvelukeskukseen kuuluvassa nuorisotoimessa on neljä vakinaista työntekijää: nuorisosihteeri, nuoriso-ohjaaja ja kaksi kulttuurikeskuksen vahtimestari/ laitteistonhoitajaa.

v

Nuoriso-ohjaaja Terhi Harviala on Nuoriso-kahvila Nuokkarilla ja Lieksan Keskuskoululla nuorten kaveri, kuuntelija ja rajojen asettaja.

– Ajauduin alalle hiukan vahingossa.

Lukion jälkeen olin vähän tuuliajolla, mutta kun olin tukityöllistettynä iltapäiväkerhossa, sain ajatuksen hakea Niittylahden opistoon nuoriso-ohjaajan koulutukseen. Valmistuin 2007 ja saman vuoden joulukuussa aloitin täällä, ensin sijaisena ja myöhemmin vakituisena.

 – Nuokkarilla työtehtävät elävät tilanteen mukaan. Tärkeintä on olla nuorten saatavilla, kuunnella heidän murheitaan ja tarpeen tullen pitää kuriakin. Hirveän vähän olen joutunut nuoria kieltämään.

Enemmänkin olen se aikuisempi kaveri, joka voi auttaa vaikka läksyjen teossa.

 – Osan työajastani olen Keskuskoulun joustavan perusopetuksen jopo-luokassa auttamassa opettajaa. Maanantaipäivät kouluympäristössä antavat hyvää vaihtelua, vaikka samat nuoret ne ovat sielläkin.

Nuoret käsittävät hyvin kouluympäristön ja vapaa-ajan ympäristön eron, eikä kaksoisroolista tule ongelmia.



44

Telma 1 2012

– Se, että tunnen nämä jopo-luokan oppilaat myös vapaa-ajalla, antaa meille – koululle, nuorisotoimelle ja kuraattorille – hyvän mahdollisuuden auttaa nuoria ongelmissaan. Yhteistyö toimii ja tieto kulkee.

 – Nuokkarin ja jopo-luokan lisäksi järjestelen erilaisia leirejä, toimintapäiviä, elokuvailtoja ja bändi-iltoja.

Välillä olo onkin kuin keikkamyyjällä.

 – Tyypillinen työpäiväni alkaa puolelta päivin, jolloin olen joko koululla, toimistolla tai hoidan juoksevia asioita.

Kahdelta aukaisen Nuokkarin ja olen täällä aina kahdeksaan saakka nuorten keskellä.

 – Työni paras puoli ovat nämä lieksalaiset nuoret. He ovat ihan tavallisia, erittäin mukavia nuoria eivätkä lainkaan niin pahoja kuin ulkopuoliset saattavat kuvitella.

 – Nuokkarilla nuoret katselevat televisiota ja pelaavat Wiitä tai Pleikkaria.

Osa on tietokoneilla Facebookissa tai chattailemassa ja jotkut tekevät läksyjä.

Biljardi ja ilmakiekkoilu ovat myös suosittuja. Pelit ovat lähinnä yhdessäolon välineitä.

 – Lieksaan viime aikoina muuttaneet maahanmuuttajat eivät ole vielä ottaneet Nuokkaria omakseen, mutta kevään aikana on tarkoitus esitellä heille paikkaa.

 – Lieksalaisnuorten ajatusmaailma maahanmuuttajia kohtaan on selvästi muuttunut. Pari vuotta sitten koko kysymys ei kiinnostanut heitä, nyt kuuluu kriittisiäkin mielipiteitä. Kuulopuheiden perusteella kysymyksiä on paljon, mutta faktatietoa vähemmän.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

45

O m a n e l ä m ä n j a t y ö n h a l l i n ta Teksti Arja Krank

Kuvitus Helena Hajanti • Kuva Emil Bobyrev

Kulkurista rhee p s u k aa jos t t e amo s l i a e y V l e a t sken . Mik ö n y t e e ä t l e l i Mer aikan p ämän n l a e v e o h k r e latun i n ja p elämän e ö s y t ä l t l i u mer istun 7 n 2 n : heen o a r s e n s p o e s t i u stan ittam u v r o e s p n e at. n j e o o p n yht s ä o h t kolm e aikana s i n a e p d a o vu hyvät t u n a t t ja kasva

46

Telma 1 2012

kolmosten isäksi

äivä on jo pitkällä. Merellä, jossakin Saksan Rostockin ja Puolan Gdynian välillä, on pilkkopimeää. Kassatarjoilija Mika Veilamo lopettelee Finnstar-laivan ruokasalin illallistoimia. Kun asiakkaat ovat poistuneet, valmistellaan sali aamiaista varten. Yhdeksän aikaan Veilamo vetäytyy messiin iltapalalle.

Samaan aikaan Tampereella, Ryydynpohjan omakoti­taloalueella Veilamon 14-vuotiaat kolmospojat Henrik, Ralf ja Christoffer tekevät teini-ikäisille tyypillisiä iltajuttuja: pelailevat ja lueskelevat läksyjään. Mika Veilamon vaimo Katri juo iltateetä. Sitten hän ottaa puhelun laivalle. Pariskunta vaihtaa päivän kuulumiset: hyvin menee sekä merellä että maalla.

Mika Veilamon kolme viikkoa pitkä työvuoro, törni, on juuri alkanut. Edessä on neljä reissua Saksan ja Puolan välillä. Kukin matka kestää viisi päivää edestakaisin. Törni päättyy aikanaan Travemünden kautta Helsinkiin. Kassatarjoilija työskentelee päivittäin kolme kolmen tunnin vuoroa. Hän huolehtii kahden kollewww.telma-lehti.fi

gan kanssa rahti- ja matkustajalaivan kolmensadan matkustajan ruokailutarpeista. Buffaravintolan nissenä hän kattaa pöydät ja katsoo, että ruokaa riittää noutopöydässä. Baarissa ja myymälässä hän vastaa tarvittaessa kassasta.

Meno on pienellä laivalla kodikkaampaa kuin ruotsinlaivoilla, joista Veilamolla on myös kokemusta.

– Kaikkea on suhteessa vähemmän, myös henkilökuntaa. Asiakkaat ymmärtävät, että täällä ei ole luksusta. Meillä esimerkiksi asiakkaat palauttavat itse astiansa palvelupisteeseen. Ruuat eivät ole viimeisintä gourmeeta, mutta ne on tehty hyvistä, tuoreista raaka-aineista.

Kotona mukavaa arkea

Kun Veilamo tulee törniltä kotiin kolmeksi viikoksi, hän yrittää viettää tavallista arkea perheen kanssa, vaikka lomalla onkin. Aamulla mies herää vaimon ja poikien kanssa, keittää kahvit, tekee aamiaiset ja heittää tarpeen mukaan väkeä autolla töihin ja kouluun.

Telma 1 2012

47

”

Olen tottunut siihen, että työmatka hytistä saliin kestää 15 sekuntia.

– Teen päivällä kotihommia, siivoan ja laitan ruokaa. Vaimon ei tarvitse kotiin tullessaan alkaa väsätä aterioita nälkäiselle poikalaumalle. Illalla puuhaillaan yhdessä ihan perusjuttuja. Itse asiassa päiväni ovat maissa pidempiä, laivalla menen suhteellisen aikaisin nukkumaan.

Mies kehuu oikeuspsykiatrian sairaanhoitajana työskentelevää vaimoaan.

– Katri on äärettömän tasapainoinen, asenne kaikkeen on vakaa. Ylilyönnit ja hermojen menetykset eivät kuulu hänen juttuihinsa. Hänen stabiiliutensa heijastuu koko perheeseen.

Veilamoilla ei kyttäillä, onko kukin tehnyt oman osansa – työnjaosta ei ole edes sovittu.

– Sopimus rakoilisi kuitenkin, mies sanoo veikeästi, mutta vakavoituu.

– Jos minulla on jotain menoa vapaaviikkoinani, ei niistä tarvitse hirveästi neuvotella. Joudun esimerkiksi käymään paljon sairaalassa seurannassa – sairastin pahan myyräkuumeen pari vuotta sitten.

Kolmosten vanhempina täytyy oppia joustamaan.

Veilamo yritti poikien synnyttyä, vuonna 1998, jatkaa merillä työskentelyä, mutta siitä ei lopulta tullut mitään.

– Seilasin silloin Eckerö Linellä Helsingin ja Tallinnan väliä. Törnit olivat viikon pituisia. Pojat olivat ensimmäiset kuusi viikkoa sairaalassa ja silloin vielä pystyin olemaan merillä. Kun kolmoset tulivat kotiin, iski todellisuus. Kuukauden päästä oli pakko jäädä kotiin.

Perheen isä ei muista poikien vauvaiästä juuri mitään, vanhemmilla oli puuhaa kädet täynnä. Nyt kun kolmoset ovat teini-iässä, arki sujuu yhdenkin vanhemman voimin.

– Pojat tottelevat äitiään ja osallistuvat kotitöihin.

He ovat tunnollisia koululaisia ja auttavat koulutehtävissä toinen toisiaan. Meillä on aina joku aikuinen kotona, samalla paikkakunnalla asuva anoppi on tullut tarvittaessa apuun.

Madeiran kautta kotiin

Veilamo löysi itsensä aikoinaan laivahommista melkoisen konkreettisista syistä: maailmalta piti päästä kotimaahan, mutta taskut olivat tyhjät. Meritie ja työskentely laivalla olivat ainoa mahdollisuus toiselta mantereelta kotikonnuille. Matka tosin kesti suunniteltua pidempään, kaksi vuotta.

48

Telma 1 2012

Nuori mies lähti maailmalle ylioppilaskirjoitusten jälkeen, vuonna 1983.

– Lähdin muka opiskelemaan New Yorkiin. Puoli vuotta ihmettelin menoa, sitten lopetin koulun ja liftasin vuoden ajan Yhdysvaltojen 24:n eri osavaltion läpi.

Vietin rahattomana aikaa merimieskirkossa, ja siellä ihmiset etsivät konstia, millä minut saataisiin kotiin. Sain lopulta pestin norjalaiselle risteilijälaivalle.

Veilamo pisti päämääräkseen tienata rahat lentolippuun. Hän päätyi Madeiralle.

– Siellä hilluin aikani törsäten laivalla tienatut rahat. Kunniakonsuli pyöritteli päätään ja tarjosi tyhjätaskulle matkan Lissaboniin, josta löytyi muutaman viikon päästä kotiin kuljettava laiva.

Suomessa mies meni armeijaan ja kesätöihin lääke­ tehtaalle.

– Istuin steriilissä kopissa ottamassa lääkkeistä näytteitä. Totesin, että ei ihan minun työtäni.

Seuraavaksi Veilamo haki hommiin ruotsinlaivalle.

Vakituinen työ löytyi monen varustamon kautta Viking Mariellan ruokasalista vuonna 1985. Elämä alkoi vakiintua, kun Veilamo tapasi tulevan vaimonsa kolme vuotta myöhemmin.

– Vuonna 1992 lähdin mukavuuslippulaivoille töihin pariksi vuodeksi. Työsopimukset kestivät kuusi kuukautta kerrallaan. Se oli suhteelle kova testi.

Suhde kesti ja pari meni naimisiin. Kolmen vuoden kuluttua saatiin iloisia perheuutisia.

– Päässäni kaikui ”ou jee”, kun näin ensimmäisessä ultrassa kolme ihmisen alkua. Kun pojat olivat sitten rivissä turvaistuimissaan lähdössä sairaalasta kotiin, tuumasin, että hommat hoidetaan. Amerikka-ajoilta on jäänyt tietty periksiantamattomuus – ei heilauta, vaikka mitä tapahtuisi.

Normityö ei houkuta

Laivan ravintolassa meno on tyyntä. Pari rekkamiestä syö, juo olutta ja käy läpi omia juttujaan. Veilamo arvostaa rauhallista tunnelmaa. Baarit ja ravintolat ovat tuttuja tiskin kummaltakin puolelta.

– Olen oman aikani juonut. Enää en jaksa.

Veilamo on suorittanut työn ohella viinikassan ja ravintolapäällikön koulutuksen. Hän mietti aikoinaan vakavasti myös ammatin vaihtoa. Hän vakuutti itsel-

Emil Bobyrev

leen, ettei enää lähde merille, kun joutui jäämään maakravuksi lastenhoitohommiin.

– Hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan markkinointia ja viestintää. Opiskelin lähinnä iltaisin, joten valmistumiseen meni viisi vuotta.

Viikko sen jälkeen, kun Veilamo sai tradenomin paperit kouraansa, hän työskenteli taas merillä, nyt Silja Symphonylla.

– Olisi ollut vaikea aloittaa uudella alalla. Nelikymppinen mies olisi joutunut aloittamaan uransa taloushallinnossa kirjekuoria nuolemalla, 48-vuotias Veilamo tuumii.

Mies myöntää, että normityöpäivätkään eivät ajatuksena viehättäneet.

– Olin Tampere-talossa töissä peräti kaksi viikkoa.

Joka-aamuinen ruuhka oli jo liikaa. Olen tottunut siiwww.telma-lehti.fi

hen, että työmatka hytistä saliin kestää 15 sekuntia.

Ahdistaa myös ajatella, että kävisi joka päivä, koko vuoden, maanantaista perjantaihin töissä, että saisi hikisen yhden kuukauden lomaa.

Veilamo miettii laivatyön huonoja puolia. Nykyisessä pestissään hän ei pääse käyttämään markkinoinnin ja viestinnän osaamistaan. Hommat ovat mukavia, mutta eivät kovin haastavia – ja paikalleen jumittuu helposti. Koti-ikäväkin pääsee joskus yllättämään.

– Toki motivaatiota riittää, ja osaan työni hyvin.

Vakituisesta pestistä kannattaa pitää kiinni, se on perheen kannalta tärkeää. Nyt pojat ovat kaikessa etusijalla.

Mika Veilamo, vaimo Katri sekä pojat Henrik, Ralf ja Christoffer elävät isän kotona ollessa normaalia lapsiperheen arkea.

Telma 1 2012

49

maailmalla Teksti Terhi Friman • Kuvat Tanja Mikkola

50

Telma 1 2012

Kriisi koskettaa kaikkia Portugalissa Euroopan talouskriisi on kansa­ laisten ykköspuheenaihe Portu­ galissa. Maalla on onneksi monia mahdollisuuksia nousta kohti parempaa huomista.

B

rasilialainen Dayama Paulu nostelee autonrenkai­ ta ripeään tahtiin tuotantolinjalle Volkswagenin tehtaalla Palmelassa. Hän on yksi Portugalin lukuisis­ ta maahanmuuttajista. Hän tuli maahan viisi vuotta sitten solmittuaan avioliiton portugalilaisen miehen kanssa.

Aluksi Paulu oli myyjänä kenkäkaupassa, mutta työt loppuivat talouskriisin myötä. Kenkämyyjän työssä asiakkaiden palvelu oli mukavaa, mutta nykyi­ nenkin työ maistuu oikein hyvin.

– Tämä on vakaa työpaikka ja hyvä palkka. En usko, että tätä voi verrata Portugalissa mihinkään.

Opiskelen myös yliopistolla historiaa, ja olen elämääni tyytyväinen.

Autojätti työllistää liki 700 ihmistä, ja työntekijät kiittelevät kilpaa työnantajaansa. Työntekijöille tarjo­ taan hyvät edut, koska hyvin kohdeltu työntekijä on motivoitunut. Sairauspoissaoloja on vähän. Portu­ galissa työntekijät ovat sairauden takia poissa töistä keskimäärin yhdeksän päivää vuodessa, Volkswagenilla vain kaksi tai kolme.

Yksipuolinen tehdastyö kuormittaa kehoa, ja sik­ si tehtaalla on oma työterveyshuolto fysioterapeut­ teineen. Parhaillaan tehtaan yhteyteen rakennetaan kunto­keskusta, jossa voi harrastaa vaikkapa pilatesta.

Kiitosta saa myös hyvä työpaikkaruokala. Työn­ tekijöitä halutaan motivoida syömään terveellisesti, ja siksi sekä ruokalassa että tehtaan omassa lehdessä ker­ rotaan ravinnon merkityksestä.

Työnjohtaja Joao Paulo da Silva Costa kiittelee tehtaan työilmapiiriä. Työntekijät valitsevat edustajat neuvostoon, jossa ongelmia käsitellään hyvin avoi­messa ilmapiirissä.

www.telma-lehti.fi

Volkswagenilla työntekijästä halutaan pitää hyvää huolta, sillä motivoitunut työntekijä on yritykselle kullan arvoinen. Dayamn Paulu on tyytyväinen työolosuhteisiin (kuva yllä).

Telma 1 2012

51

”

Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan, mutta Portugalilla on myös paljon mahdollisuuksia.

– Valmistuin teknikoksi ja olin aluksi toisessa tehtaassa töissä, mutta olen tyytyväinen, kun sain paikan täältä. Työturvallisuus on huipputasoa ja teemme laadukkaita autoja. Työkulttuuri on sekoitus saksalaista, espanjalaista ja portugalilaista toimintatapaa.

Volkswagenin tehtaalla autoja kootaan hiki päässä.

Asentaja Daniel Costa naurahtaa, että työssä saa riittävästi liikuntaa. Vaimo tekee työtä toisessa tehtaassa, joten vertailukohta löytyy läheltä. Työolot ovat Volkswagenilla hyvät, samoin palkka.

– Vitsit lentävät, kun kasaamme autoja. Työvaiheet on järkeistetty huippuhyvin, se säästää aikaa – ja työnantajan rahaa.

Autovienti vetää

Volkswagen Autoeuropan henkilöstö- ja talouspäällikkö Jürgen D. Hoffmann on syystä tyytyväinen. Hän on ollut Portugalin tehtaan johdossa puolitoista vuotta ja haluaa kehittää asioita edelleen.

Tehdas valmistaa joka päivä 625 autoa, ja kasvuun on mahdollisuuksia. Volkswagen on merkittävä vientiyritys, sillä kalliista autoista lähes sata prosenttia menee ulkomaille – Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Kiinaan. Portugaliin autoista jää vain reilu prosentti.

Työntekijöitä koulutetaan Atec-akatemiassa, jonka muutamat isot kansainväliset yritykset omistavat.

– Meilläkin on ongelmia, mutta pyrimme ratkaisemaan ne mahdollisimman nopeasti, olivat ne isoja tai pieniä. Tulevaisuus tuo paljon haasteita – esimerkiksi sähköautot tuovat tullessaan isoja teknisiä vaatimuksia.

Kilpailu on kovaa, joten laatu on tärkeä.

Portugalin taloustilanne on vaikea, mutta Hoffman uskoo tulevaisuuteen.

– Hallitus tekee paljon työtä. Hyviä merkkejä on jo nyt näkyvissä.



Kallis julkinen sektori

52

Portugalilaiset ovat huolestuneita taloustilanteesta, mutta ottavat kuitenkin asian rauhallisesti. ”Emme ole kuten kreikkalaiset”, he sanovat.

Telma 1 2012

Menneiden vuosisatojen merimahti Portugali oli 1970-luvulla yksi Euroopan köyhimmistä maista.

Maan talouskasvu on ollut vähäistä, ja nyt menossa oleva kriisi on räjäyttänyt tilanteen käsiin. Uusi hallitus joutuu tekemään suuret leikkaukset, jotka vaikuttavat jokaisen kansalaisen arkeen.

Kymmenen miljoonan asukkaan maassa on noin 400 kuntaa, joiden hallinto on raskas. Kriisi leikkaa

työpaikkoja ja palkkoja. Portugalissa on ollut käytössä 14 kuukauden palkka, josta nyt leikataan kahden kuukauden osuus.

Minimipalkka on 485 euroa kuussa, ja moni on tullut toimeen lähinnä hyvien etujen ansiosta. Terveyskeskusmaksu on ollut kaksi euroa, julkinen liikenne monelle työpaikkaetu, verovähennyksiä on saanut paljon. Arkipyhiä on paljon, ja niitä halutaan nyt vähentää.

Opettajat ovat pettyneitä. Portugalissa on paljon vanhoja koulurakennuksia, jotka oli tarkoitus peruskorjata. Nyt remontit saavat odottaa hamaan tulevaisuuteen. Maaseudulla sadat pienet koulut ovat sulkeneet ovensa.

Koulutusta ei ole arvostettu, sillä ilmankin on päässyt johonkin ammattiin. Koulupudokkaita on paljon, ja muutamassa koulussa heille on järjestetty omia luokkia. Niiden avulla yritetään motivoida nuoria suorittamaan perusopinnot loppuun opettamalla heille samalla ammatillisia aineita. Polun toivotaan johtavan myöhemmin myös työelämään.

Opettaja Antonio Coello opettaa puutöitä Lissabonin lähellä, Vialongan kunnan koulussa. Oppilaat ovat 16–18 -vuotiaita koulupudokkaita, jotka on saatu mukaan.

– Haluamme opiskella juuri tällaista, kiittelevät oppilaat, joita veistäminen innostaa enemmän kuin matematiikka tai englanti.

Coello on innostunut työstään, koska se kantaa hedelmää. Innovatiivinen rehtori luottaa henkilökuntaan ja haluaa kehittää opetusta, vaikka resurssit ovatkin niukat.

Kansa säästää

Portugalissa keskustelu kääntyy tuon tuostakin huonoon taloustilanteeseen. Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan, mutta maalla on myös paljon mahdollisuuksia. Portugali on hyvä viinintuottajamaa, sen mahdollisuudet kaivosteollisuudessa ovat hyvät ja sillä olisi nykyistä enemmän annettavaa turisteille.

Historiallisista syistä maassa on vähän yrittäjyyttä.

Harmaa talous jyllää: pimeän työn osuus on jopa 30 prosenttia taloudesta.

Rehellisiäkin yrittäjiä riittää. Ravintoloitsijan tytär Natalia Clara lähti toteuttamaan omaa unelmaansa kolmisen vuotta sitten Antonio-isänsä kanssa. Sitä

www.telma-lehti.fi



ennen hän ennätti tehdä töitä pankissa 17 vuotta.

Kaksi vuotta sitten he avasivat kauniin ravintolan.

Aluksi työntekijöitä oli 15, mutta kriisin takia heistä oli pakko irtisanoa kuusi. Hintoja piti laskea, ja lounaalla alettiin tarjoilla kymmenen euron hintaista buffetia.

– Suurin osa asiakkaista on turisteja. Portugalilaiset rakastavat hyvää ruokaa ja syövät normaalisti paljon ulkona, mutta nyt kaikki istuvat kotona ja säästävät.

Clara kuitenkin uskoo, että kriisistä mennään yli, vaikka se viekin aikaa.

Ihan kaikkialle lama ei ole purrut. Graafikko Marcela Brunkenin Fabrico Infinito -pikkuputiikin idea on myydä portugalilaisten taiteilijoiden töitä, joissa käytetään kierrätysmateriaaleja. Jokin aika sitten myyntiin otettiin lisäksi kirjoja, pääasiassa runoutta. Pieni maisemakahvila on myös suosittu pistäytymispaikka.

– Ilmeisesti Portugalissa on niitäkin, joilla on rahaa. Ja asiakkaista moni on ulkomaalainen.

Brunken on putiikissa töissä väliaikaisesti. Normaalisti hän tekee työtä graafikkona ja kuvittaa kir­ joja. Töitä on riittänyt, ja kahden kuukauden rupeama putii­kissa tuo vaihtelua työhön.

– Kun asiakkaita ei ole, istahdan kahvilaan, piirrän ja olen onnellinen. Portugalilaisten pitää nyt käyttää luovuuttaan ja kehitellä uusia mahdollisuuksia.

Natalia Clara perusti ravintolan isänsä kanssa.

Hän uskoo, että ankeista ajoista huolimatta hyvä ruoka, ystävällinen palvelu ja viehättävä miljöö tuovat asiakkaita.

Marcela Brunken tekee työtä freelancerina eikä ole kärsinyt talouskriisistä. Hän uskoo, että Portugali nousee lamasta, kun keksitään uusia ideoita ja toimialoja.

Telma 1 2012

53

Näin muinoin

Teksti Hanna Yli-Hinkkala • Kuva Jyrki Kallio/ Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto.

Globaalin teollisuuden

54

Telma 1 2012

airut

Puuvilla on nykyisin maailman käytetyin tekstiilimateriaali. Nukumme puuvillassa, pukeudumme puuvillaan ja sisustamme puuvillalla. Puuvilla oli myös ensimmäisiä tuotannonaloja, joilla toimittiin maailmanlaajuisesti jo 1800-luvulla.

S

uomeen puuvillateollisuus tuli skotlantilaisen James Finlaysonin mukana vuonna 1820. Finlaysonin tehdas siirtyi pietarilaisomistukseen 1830-luvulla, ja liikeideaksi muotoutui puuvillakankaiden vieminen Pietariin.

Kankaan valmistus tuolloin oli varsin kansainvälistä.

Puuvillaa kasvatettiin Yhdysvaltain eteläosissa, joissa tuotettiin peruslaatuja isossa mittakaavassa, kun taas esimerkiksi Egyptistä saatiin erikoislaatuja.

Erät myytiin kansainvälisessä puuvillapörssissä Liverpoolissa. Tehtailla oli Liverpoolissa asiamiehet, jotka hoitivat myös puuvillan laivaamisen.

Finlaysonin tehdas Tampereella oli rakennettu brittiläisen mallin mukaan.

Rakennusten piirustukset, tekniset järjestelmät, koneistot ja niitä hoitavat insinöörit ja mestarit tuotiin pääasiassa Isosta-Britanniasta, mutta myös saksaSveitsiläinen Sulzerin tehdas toimitti voimakoneita kaikkialle maailmaan.

Työväenmuseo Werstaan Höyrykonemuseossa on nähtävillä Finlaysonille vuonna 1899 hankittu 1600-hevosvoiman jätti alkuperäisellä paikallaan.

www.telma-lehti.fi

laista, sveitsiläistä ja ruotsalaista osaamista hyödynnettiin.

Puuvillateollisuudessa käytettiin maailmanlaajuisesti mittayksiköinä englantilaisia nauloja ja jaardeja. Ulkomaista esikuvaa käytettiin myös koko tehdasyhteisön luomisessa: tehtaan asunnot, työväelle järjestetyt sosiaalipalvelut sekä erilaiset harrastustoiminnan muodot omaksuttiin eurooppalaisten mallien mukaisiksi.

Tehtaan työntekijät olivat suomalaisia, naisia ja lapsia, joille lankojen kehräämisen ja kankaiden kutomisen katsottiin sopivan. Ammattislangi muodostui englantilaisen terminologian mukaan. Puolaa tarkoittava ”bobbin” oli suomalaisittain pupiina ja kertaerä ”set” muotoutui suussa säätiksi.

Valmiit kankaat myytiin Pietariin.

Venäjänkaupasta saatiin hyvät voitot Suomen ja Venäjän välisen tullipolitiikan ansiosta ja tehtaita suosittiin ajan talouspolitiikassa erivapauksin ja vapaakaupunkioikeuksin. Menestyksellinen kuvio siivitti puuvillatehtaan kasvuun, Suomen suurimmaksi tehtaaksi lähes vuosisadan ajaksi. 1900-luvun alussa tehtaalla oli 3 300 työntekijää.

Telma 1 2012

55

Teksti Maarit Seeling

Tietoa ja koulutusta työsuojelun tueksi Toimikautensa vuoden vaihteessa aloittaneiden, uusien työsuojeluvaltuutettujen ja –varavaltuutettujen kannattaa hankkiutua työsuojelun peruskoulutukseen. Koulutustarve on arvioitava työpaikalla viimeistään kahden kuukauden sisällä valinnasta. Kustannuksista vastaa työnantaja.

T

yöturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantun­ tija Markku Tolvanen muistuttaa, että työ­ turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu jokaiselle. Yksi ihminen ei paljoa voi, jos muut haraavat vastaan. Työsuojeluvaltuutettujen tärkeimpiä tehtäviä onkin saada kaikki puhalta­ maan samaan hiileen työpaikan kehittämisessä.

Koulutus antaa eväät onnistumiselle. Tol­ vanen kannustaa valtuutettuja oma-aloitteisuu­ teen, aktiivisuuteen ja yhteistoimintaan.

– Työsuojeluvaltuutettujen on perehdyttävä työturvallisuussäädöksiin ja määräyksiin sekä kiinnitettävä huomiota työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen. Heidän tulee olla omalla toiminnallaan mallina muille.

Työsuojelukoulutuksessa käsitellään laajasti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita kuten ergonomiaa, vaaratilanteiden tun­ nistamista ja torjuntaa sekä työilmapiiriasioita.

Lisäksi käydään läpi lainsäädäntöä ja sitä, mitä työsuojelun yhteistoiminta käytännössä tarkoittaa.

– Työnantajan on huolehdittava, että val­ tuutettu saa tietoa tehtävien hoitoon liittyvistä asioista. Oikeus tiedonsaantiin on kirjattu lakiin.

56

Telma 1 2012

Esimerkin voimalla

Suomessa tapahtuu vuosittain yli 130 000 kor­ vattua työtapaturmaa, ja niissä menehtyy keski­ määrin kolmisenkymmentä henkeä. Tolvasen mielestä työsuojelun painopisteen tulisikin olla ehkäisevässä toiminnassa.

– Uusi valtuutettu pääsee toimissaan hyvin liikkeelle tutustumalla edeltäjänsä luovuttamaan aineistoon ja toimintaan. Lisätietoja saa TTK:n nettisivuilta sekä uudesta Työhyvinvoinnin koh­ taamispaikasta verkossa.

Kohtaamispaikka on työhyvinvoinnista vas­ taavien yhteinen sähköinen työalusta. Se tarjoaa työkaluja, joilla voi arvioida työpaikan työhy­ vinvoinnin nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä aikatauluttaa toteutusta.

– Päämäärä on, että jokainen työpäivä to­ teutuu turvallisesti, terveellisesti ja tuottavasti.

Näin turvataan pitkä työura ja unelma pääsystä terveenä eläkkeelle.

Tolvanen korostaa, että yksikin tapaturma on liikaa. Hän kertoo käyneensä hiljattain yri­ tyksessä, jossa ei ollut 30 vuoteen tapahtunut yhtään vakavaa tapaturmaa.

Sykettä työhön Työhyvinvoinnin kohtaamispaikalta verkossa saat ohjeita ja asiantuntija-apua hyvän työn rakennusaineiksi. Kutsu työkaverit, esimiehet ja työsuojelutoimijat mukaan kehittämään työpaikasta entistä parempi. www.sykettatyohon.fi

Sami Kulju

Työhyvinvointikorttikoulutuksesta sysäys työhyvinvoinnin kehittämiseen: www.tyohyvinvointikortti.fi Markku Tolvanen

– Sitten tapahtui se yksi ja vakava. Ihmisluonteeseen kuuluu, että asiat menettävät merkitystään, jos niiden tärkeyttä ei aika-ajoin tähdennä. Tässä tapauksessa yrityksen johto päätti, että työturvallisuuskoulutusta on annettava lisää koko väelle.

Tolvanen muistuttaa, että esimerkiksi suojainten käyttöä on helppo vähätellä käytön epämukavuudella.

Silti niitä on käytettävä, jos riskienarviointi on osoittanut sen tarpeelliseksi.

– Hälläväliä-asenne tarttuu helposti. Työsuojeluvaltuutetulla on tärkeä rooli sekä mallina että huomion virittäjänä. Ihmiset seuraavat vahvoja persoonia, Tolvanen pohtii.

Turvallinen on tuottava

Tolvasen mielestä on tärkeää, että uudet valtuutetut ottavat toimikautensa alusta asti aktiivisen otteen työturvallisuusasioiden hoitoon, ottavat kantaa vallitseviin oloihin ja tuovat perusteltuja toimenpide-ehdotuksia ongelmien korjaamiseksi.

Työturvallisuuskoulutuksiin hankkiudutaan yleisesti ottaen melko hyvin. Poikkeuksen tekevät kaikkein pienimmät työpaikat, joissa lain mukaisia koulutusvelvoitteita ei välttämättä täysin tunneta. www.telma-lehti.fi

– Laki edellyttää, että jokaiselle 10 hengen työpaikalle pitää valita työsuojeluvaltuutettu. Mikään säädös ei kuitenkaan kiellä nostamasta työsuojelua keskiöön myös pienemmillä työpaikoilla. Viime kädessähän siitä hyötyvät kaikki, myös työnantajat. Monet tutkimukset todistavat, että kun työ on turvallista, henkilöstö voi hyvin ja sitä kautta myös tuottavuus nousee.

Työsuojeluvaltuutetuilla on Tolvasen mukaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin. Hän viittaa viime aikojen suosikkiaiheeseen, työurien pidentämiseen, johon erityisesti työn kuormittavuuteen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset vaikuttavat. Työsuojeluvaltuutetun yksi tehtävä on muun muassa seurata, että lain vaatima työsuojelun toimintaohjelma on ajan tasalla ja sitä myös toteutetaan.

Lisätietoa • www.ttk.fi/tyosuojelun_yhteistoiminta • www.ttk.fi/koulutuskalenteri • www.ttk.fi/tilauskoulutus

Telma 1 2012

57

Teksti Leena Huovila

Neljän maan tietoa organisaatiomuutoksista Eurooppalainen yhteistutkimus toi lisätietoa organisaatiomuutoksista. Muutoksen vaikutukset ja selviytymisen keinot ovat hyvin samanlaisia – maasta ja toimialasta riippumatta.

M

uutos on pysyvin asia nykytyöelämässä.

Useimmat työntekijät käyvät työuransa aikana läpi yhden tai useita organisaatiomuutoksia. Ne vaikuttavat terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin usein heikentävästi. Vaikutukset eivät koske vain työpaikkansa menettäneitä, vaan myös niitä, jotka jatkavat organisaatiossa.

Neljän maan tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa siitä, miten organisaatiomuutokset vaikuttavat työhön jäävien näkökulmasta. Tutkimus tehtiin vuosina 2010–2011. Suomesta mukana oli Työterveyslaitos ja muut tutkimuslaitokset olivat Hollannista, Tanskasta ja Puolasta. Suomalaisena rahoittajana oli Työsuojelurahasto.

Tutkimus hyödynsi määrällisiä, lähinnä pitkittäisasetelmiin eli useampaan mittauskertaan

Lisäarvoa kansainvälisestä tutkimuksesta

58

Telma 1 2012

perustuvia aineistoja – niin kansallisia kuin toimialakohtaisia. Lisäksi käytettiin laadullisia aineistoja, jotka Suomessa keskittyivät metsäteollisuuteen, Hollannissa akateemiseen alaan, Tanskassa hoiva-alaan ja Puolassa useisiin eri aloihin.

– Muutoksen seuraukset nousivat esiin hyvin samankaltaisina kaikissa maissa ja kaikilla aloilla. Suomalaisenkaan aineiston tuloksissa ei ole kyse ainoastaan tietystä sektorista, vaan yleispätevämmästä ilmiöstä. Eurooppalainen yhteishanke antoi tuloksille yleistettävyyttä ja merkittävyyttä, tiimipäällikkö Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta sanoo.

Tulosten perusteella organisaatiomuutoksilla oli vaikutusta työtyytyväisyyteen, työlle omistautumiseen, emotionaalisen uupumukseen ja

O

rganisaatiomuutosten vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin selvittänyt tutkimushanke lähti euroop­pa­ laisten rahoittajien yhteistyöstä NEW OSH ERA -verkostossa. Verkoston on tarkoitus kehittää rahoittaja­yhteistyötä.

Pahimmillaan esimiehiltä ei heru tukea, ja kilpailu työstä voi tehdä kollegasta vihollisen.

kyynisyyden tunteisiin sekä stressiin, työkykykyyn ja sairauspoissaoloihin. Vaikutukset olivat pääsääntöisesti kielteisiä.

Epävarmuus piinaa

Suorien vaikutusten lisäksi havaittiin useita työhön liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Muutokset esimerkiksi lisäävät työn vaatimuksia ja aikapaineita, mikä puolestaan heikentää hyvinvointia.

Muutos koettelee toisinaan organisaation sisäisiä sosiaalisia suhteita. Pahimmillaan esimiehiltä ei heru tukea, ja kilpailu työstä voi tehdä kollegasta vihamiehen.

Tyypillinen seuraus on, että kokemus työn epävarmuudesta kasvaa – silloinkin, kun tiedossa ei ole henkilöstövähennyksiä. Epävarmuus voi jäädä piinaamaan vuosiksi, mikä taas heikentää hyvinvointia.

Pahkinin mukaan usein ajatellaan, että työntekijät tottuvat jatkuvaan muutokseen niin, että kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ei enää olisi. Näin ei ole. Ihmiset eivät tule muutoksille immuuneiksi. Sen sijaan useita peräkkäisiä muutoksia kokeneilla esiintyi hieman enemmän monia sellaisia oireita, joita ei ollut niillä, jotka olivat säästyneet muutoksilta.

Pahkin kertoo, että muutoskokemus ei aina ole kielteinen. Myönteinen muutoskokemus voi lisätä hyvinvointia. Ylipäätään henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten elämänhallinnan tunne, usko omaan osaamiseen ja työllistymiseen, kannattelevat muutoksessa.

Avoimuus ratkaisee

Neljän maan tutkijat tuottivat mielekkään muutoksen toteuttamiseksi käytännönläheistä materiaalia

Verkosto kehitti uuden hakumenettelyn, johon osallistui eurooppalaisia tutkimusryhmiä tutkimussunnitelmineen. Eurooppalainen yhteishaku oli onnistunut, ja mukaan saatiin hyviä tutkimusryhmiä, arvioi Työsuojelurahaston tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen.

www.telma-lehti.fi

– esimerkiksi opaskirjan ja kaksi tietokorttia – käytettäväksi eurooppalaisilla työpaikoilla. Materiaalien tekemisessä hyödynnettiin kansallisia työpajoja, joissa muutoksia läpi käyneet ihmiset kertoivat, miten ne pitäisi viedä läpi. Osallistujat olivat taustoiltaan erilaisia, mutta samanlaiset näkemykset nousivat esiin joka maassa.

Muutos ei saa tulla puskasta. Mielekäs muutos edellyttää kolmea asiaa: osallistumista, viestintää ja tukitoimia.

– Asioita edistää, jos työntekijät pääsevät osallistumaan muutoksen läpiviemiseen. On tärkeää, että heitä arvostetaan ja heidät otetaan huomioon, osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Viestinnän on oltava läpinäkyvää ja vuorovaikutteista.

– Tietoa on tultava oikeaan aikaan ja oikeista asioista. On myös varmistettava, että viesti menee perille.

Lisäksi niin työntekijöille, heidän edustajilleen, esimiehille kuin ylimmälle johdolle on oltava tarjolla tukea.

Lisätietoa: • Psychosocial health and well-being in restructuring: key effects and mechanisms (New Oshera). www.tsr.fi > Hae numerolla 109395 • www.psyres.pl • Multimedia- ja radio-ohjelmat "Muutoksissa on terveysriski" www.tsr.fi/TSR-kanava (9.3.2012)

– Kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä saadaan lisäarvoa. Tämän tutkimuksen tuloksissa on myös käytännön ohjeita, miten muutoksia voidaan hoitaa säällisesti, työntekijöitä arvostaen ja turhaa kuormitusta vähentäen.

Telma 1 2012

59

julkaisut

Kokousten seitsemän kuolemansyntiä

Työhyvinvointi ja organisaation menestys

Reetta Koski – Katleena Kortesuo, Talentum 2012 Venyvätkö kokoukset kohtuuttomiksi? Ovatko avainhenkilöt poissa? Puuhailevatko ihmiset palavereissa omiaan? Onko kalenterisi täynnä turhia kokouksia?

Oppaan avulla pystyt lyhentämään ja tehostamaan kokouksia.

Vinkkien ansiosta saat pidettyä hyödyllisiä palavereita, ja kalenteriisi tulee enemmän tilaa. Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka toimivat kokouksien emäntinä, isäntinä, puheenjohtajina tai sihteereinä.

Lukeminen ei ole pahitteeksi muillekaan kokouksen osallistujille.

Pasi Pyöriä (toim.), Gaudeamus 2012 Mistä organisaation menestys syntyy? Onko yrityksen taloudellinen etu ja työntekijöiden hyvinvointi yhdistettävissä?

Menestyvä organisaatio on enemmän kuin osiensa summa: se on tuottava, kantaa vastuunsa henkilöstöstään ja kehittää toimintaansa yhteistyössä ympäristönsä kanssa. Teoksessa joukko kokeneita asiantuntijoita tarkastelee organisaation menestyksen ja työhyvinvoinnin suhdetta.

• www.gaudeamus.fi

Väestön ikääntyessä työurien pidentämisestä on tullut yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kestävän kansantalouden keskeisimpiä kysymyksiä niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Nuorten työelämään kiinnittymiseen, keskiikäisten työurien eheyteen sekä ikääntyneiden mahdollisuuksiin ja haluun jatkaa työelämässä voidaan vaikuttaa monin tavoin työpaikoilla.

Ikävoimaa työhön

Ikävoimaa työhön soveltuu kaikille ikäkysymyksistä kiinnostuneille ja hyviä ratkaisuja etsiville. Se toimii myös Työterveyslaitoksen Ikävoimaa työhön -valmentajien käsikirjana. Ikätietoutta hyödyntämällä voidaan tukea yksilöiden voimavarojen ja työkyvyn myönteistä kehittymistä työuran eri vaiheissa. Ikäsidonnaisten tekijöiden huomioiminen henkilöstö-voimavarojen johtamisessa palvelee lisäksi organisaatioiden osaamispääoman käyttöä ja kehittymistä sekä tuloksellisuutta.

Kunnossapidon riskit hallintaan

Rengastöiden riskit hallintaan

Kari Rissa – Petri Heikkilä – Janne Huotari, TTK 2012 Ohjelma näyttää, miten kunnossapito- ja huoltotyöt voidaan tehdä turvallisesti ja terveellisesti. Se soveltuu työntekijöiden perehdyttämiseen ja opastukseen. Sitä voi käyttää myös Työturvallisuuskortti-koulutuksessa.

Kari Rissa – Petri Heikkilä – Janne Huotari, TTK 2012 Ohjelma näyttää, miten rengastyöt voidaan tehdä turvallisesti. Se soveltuu työntekijöiden perehdyttämiseen ja opastukseen. Sitä voi käyttää myös Rengasturvallisuuskorttikoulutuksessa.

• www.ttk.fi/julkaisut

Ikävoimaa työhön

DVD

Mitä ihmisen ikääntyminen tuo tullessaan ja mitä se merkitsee työelämässä? Miten voimme tukea eriikäisten työkykyä ja työhyvinvointia? Ikään liittyvät kysymykset ovat työelämässä aina ajankohtaisia, koska työpaikoilla ahkeroi kaikenikäisiä ihmisiä. On nuoria, keski-ikäisiä ja ikääntyneitä – ja me kaikki ikäännymme joka päivä.

Susanna Lundell Eva Tuominen Tomi Hussi Soili Klemola Eija Lehto Elina Mäkinen Rita Oldenbourg Tiina Saarelma-Thiel

36.13

Juhani Ilmarinen

ISBN 978-952-261-096-6

• www.ttk.fi/julkaisut

Ikävoimaa työhön Lundell – Tuominen – Hussi ym, Työterveyslaitos 2012 Väestön ikääntyessä työurien pidentämisestä on tullut länsimaissa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kestävän kansantalouden keskeisimpiä kysymyksiä. Mutta mitä ikääntyminen tuo tullessaan ja mitä se merkitsee työelämässä?

Miten voimme tukea eri-ikäisten työkykyä ja työhyvinvointia? Mitä paremmin iän merkitys ymmärretään, sitä helpompi on löytää myös ratkaisuja kysymyksiin. Teos soveltuu kaikille ikäkysymyksistä kiinnostuneille ja ratkaisuja etsiville.

• www.ttl.fi/verkkokauppa

60

Telma 1 2012

Tero Lahdes, Solar Solutions 2011 Menestyminen globaalissa kilpailussa vaatii yrityksiltä nopeaa reagointikykyä, innovaatioita, tuottavuutta ja parempaa työn laatua.

Nämä ominaisuudet saavutetaan vain johdon ja henkilöstön hyvällä yhteistoiminnalla. Sen rakentaminen vaatii paljon vuorovaikutusta ja kaikkien osapuolten aitoa kuuntelemista.

Teos kertoo elävien tarinoiden avulla, kuinka menestyvät ja hyvinvoivat yritykset ovat onnistuneet luomaan hyvän yhteistoiminnan. TSR tuki stipendillä kirjan kirjoittamista.

• www.solarsolutions.fi, www.tsr.fi > Hae numerolla 110207

• www.talentumshop.fi

Ikävoimaa työhön

Samassa veneessä

Mobiili työ Johanna Koroma ym, TTK 2011 Yritysten laajentuessa ja kansainvälistyessä työpaikoilla työskentelee yhä enemmän liikkuvaa, monipaikkaista tietotyötä tekeviä työntekijöitä. Vaihtuviin toimintaympäristöihin liittyy uusia haasteita. Opas tarjoaa tietoa ja käytännön esimerkkejä henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen, kun työaika ja -paikka vaihtelevat hyvinkin paljon.

• www.ttk.fi/julkaisut

arvostelma

Jatkuvaa kasvua Ohjaus Esa Leskinen

Päihteet työssä – kiitos ei

• www.ttk.fi/julkaisut

Uusi HR – arjen henkilöstöjohtamista Veli-Pekka Moisalo, Infor 2011 Liiketoiminnan painopiste siirtyy henkilöstön suuntaan. Odotetaan uutta osaamista, tahtoa päivittää ammattitaitoa ja motivaatiota työn hoitamiseen. Työvoiman määrä tu­ lee laskemaan suurten ikäluokkien eläköityessä. Human Resource (HR) -yksikön tehtävä on löytää ratkai­ suja odotuksiin.

Kirja antaa vastauksia ja näkö­ kulmia näihin tarpeisiin yksityiselle ja julkiselle sektorille sekä PK-yri­ tyksiin, jossa vaativaa työtä hoide­ taan usein oman työn ohessa.

• www.infor.fi

www.telma-lehti.fi

Ryhmäteatteri

Hannu Tamminen, TTK 2012 Tietolehtisen avulla voidaan tie­ dottaa ja perehdyttää työpaikan päihdekäytännöt. Se soveltuu myös työhyvinvoinnin perus­ koulutuksen oppimateriaaliksi.

Jos jollekin on epäselvää, millä pankkimaail­ ma rahansa tienaa ja miten johdannaiset toi­ mivat, kannattaa mennä katsomaan Ryhmä­ teatterin Jatkuvaa kasvua. Tosin ihan kaikki ei oikeasti toimi aivan noin suoraviivaisesti.

Tarina on kiedottu perusinsinööri Ante­ ron ja hänen hoitajavaimonsa Johannan elämän kiemuroihin, joihin on saatu mahtu­ maan uskomaton määrä nykyilmiöitä.

Martti Suosalo on Anteron roolissa sekä pysäyttävä että kutkuttava, insinöörin ajattelun suoraviivaisuudesta ei jää epäilyk­ siä. Kantava voima kaikessa tekemisessä on haave omasta Jämerä-talosta ja viikonloppu­ grillauksesta pihapiirissä perheen kanssa.

Onnenkantamoiset siivittävät Anteron naimisiin ja melkein optiomiljonääriksi, mutta ei ihan. Ikävien käänteiden kautta käsikirjoit­ tajat pääsevät nälvimään työvoimatoimistoa.

Työllistämiskoulutuksesta ja -koulutettavista näytelmä ei anna kovin korkeaa kuvaa, ja vaikka koulutettavilla ei eväitä yrittäjiksi oikein olisikaan, kannustus on kova. Apuna on tietys­ ti pankki, jolta starttirahan lisäksi riittää laina­ rahaa. Yrittäjäummikot panttaavat asuntonsa ja loppu on helppo arvata.

Antero käy grillissään läpi pienyrittäjän arkea, jolla on surkea loppu. Tukiverkko horjuu ja lainaa tyrkyttänyt ruotsalaispankin hallituksen puheenjohtajaa muistuttava pan­ kinjohtaja Näätä-Nordquist ottaa omansa.

Terveydenhuollon tehostuspaineissa irtisanottu Johanna – Tiina Lymi – taipuu loistavasti jooga-ohjaajan elämyspartneriksi ja uusien käänteiden kautta luomuviljelijäksi.

Näytelmässä hämmästyttää näytteli­ jöiden muuntautumistaito: viiden hengen ryhmä taikoo esiin uskomattoman määrän henkilöitä, perusroolihahmoista Jussi Hallaahon ja Kike Elomaan karikatyyreihin. Ryh­ mäteatterin Pengerkadun kapea näyttämö ei esitystä haittaa, apuna on videokamera, jolla tuodaan uutta ilmettä perinteiseen näyttä­ mötyöhön.

Ja ne johdannaiset: nehän ovat vakuu­ dettoman lainan paketoimista aina uuteen ja kauniimmin käärittyyn lahjapaperiin, paketin koko suurenee ja seuraava saaja luulee saa­ vansa aina vaan upeamman lahjan.

Nollatolenranssi Ari Heiskanen, Talentum 2012 Nollatoleranssi on organisaa­ tion sisäinen viretila, josta on poistettu perustehtävän on­ nistumista estävät painolastit.

Kun organisaatio saavuttaa nollatoleranssin, se on onnistu­ nut eliminoimaan sisältään työ­ moraalia rapauttavat henkilöt,

− Arja Vartia

jotka eivät kanna vastuutaan sekä häiriökäyttäytymisestä ja työpaikkakiusaamisesta synty­ neet arvon menetykset.

Miten voit arvioida näitä miljoonien eurojen menetyk­ siä omassa organisaatiossasi?

Teos puhuttelee raikkaasti ja railakkaasti ennen kaikkea johtamisesta kiinnostuneita ja johtamistyötä tekeviä.

• www.talentumshop.fi

Telma 1 2012

61

T y รถ n k u v a Miika Kainu

62

Telma 1 2012

Maan poveen Talvenharmaa orava loikkii männystä toiseen ja verkkaiset lahtelaismummot käpöttelevät kaihoisina jäisillä poluilla. Kontrastina seisahtuneelle tunnelmalle hautausmaalla jyrisee punainen kaivuri.

– 98 prosenttia on konekaivua, käsin tehdään lähinnä viimeistelyä, kertoo haudankaivaja Esa Halojoki.

Haudan kaivamiseen menee aikaa puolesta tunnista päivään. Lahdessa on neljä hautausmaata, ja Mustankallioon on siunaantunut paljon kaivamista haittaavia kiviä. Pakkastalvina taas routaisen maan pinta on piikattava ensin auki hydraulivasaralla.

Työelämän trendit yltävät myös hautausmaalle: seurakuntayhtymä on ulkoistanut kaivamisen, ja Halojoen palkan maksaa maanrakennusyhtiö Mareline.

Haudankaivaminen on yhdistelmä järeää työtä ja hienotunteisuutta. Vastaan tulevat luut ja muu jäämistö taputellaan siististi takaisin montun pohjalle. Teknisesti kaivu ei juuri poikkea muusta kaivamisesta.

– Tilaa on toki rajallisesti, ja naapureita ei saisi häiritä, Halojoki nyökkää kohti viereistä hautakiveä.

Halojoki on kaivanut hautoja kaksi vuotta. Aluksi työ mietitytti.

– Pienenä poikana minulle sanottiin, että haudoilla ei saa kävellä. Nyt ajelen niiden päällä kymmenen tonnin kaivurilla.

– Sami Turunen

www.telma-lehti.fi

Telma Telma 11 2012 2012

63 63

T e l m av i s a

Telma tutustuu työelämän toimijoihin.

Yhteiskuntarauhan rakentaja tutkinnat sekä varsin heppoisin perustein ammattikorkeakouluihin päässeiden opiskelijoiden tilanteiden selvitys. Itäisestä EU:sta tulleiden ihmisten ”työnantaja” on usein pöytälaatikkofirma.

Paljonko Suomessa on ulkomaalaisia?

Oleskeluoikeuden saaneita on noin 170 000, ja valtaosa on kunnollisia työntekijöitä, elinkeinonharjoittajia ja opiskelijoita. Joukkoon mahtuu myös väkeä, jolle oleskelulupa ei kuulu. Näissä tapauksissa me hoidamme tutkintaa ja säilöönottoa. Karkotuspäätöksissä saatamme henkilön tarvittaessa kotimaahansa asti.

Onko poliisissa rasismia?

Lähtökohtaisesti ei. Rasisti tuskin pyrkii meille töihin, ja haastatteluissa rasismi kyllä karsittaisiin. Kun tietää paljon, tietää myös, miten mihinkin suhtautua ja mitä kannattaa välttää – se ei ole rasismia, vaan realismia.

Millaisilla resursseilla toimitte?

Helsingissä ulkomaalaispoliisilla on töissä satakunta henkeä, joista siviilipuolen virkailijoita on 50. Yhteiskunta on muuttunut sotien jälkeen: hyvinvointivaltio luotiin, kun olimme köyhiä. Nyt kun ollaan rikkaita, sitä ajetaan alas.

Poliisihallinnon 700 hengen vähennys tuntuu meilläkin.

Mitkä ovat isoimmat haasteenne juuri nyt?

Saattotoiminta on haasteellista suurten määrien takia – ja siksi, että joidenkin maiden, kuten Somalian, hallinto on vielä aika sekaisin.

Tämän lisäksi ovat lume­ avioliittojen

64

Telma 1 2012

Miten poliisia koulutetaan kohtaamaan erilaisia kulttuureja?

Meillä puhutaan yli kymmentä eri kieltä, ja koulutuksella sekä opintomateriaaleilla pyritään siihen, että ymmärrämme muualta tulleita.

Choson-minjujuuiinmin-konghwaguk on a) Kambozhan b) Pohjois-Korean c) Laosin omankielinen nimi.

Kehittymättömämmistä maista tulevat eivät aina luota poliisiin. Miten se näkyy teillä?

Turvapaikanhakijat otetaan yleensä vastaan siviiliasussa. Koetamme luoda epävirallisen ja ystävällisen ympäristön.

2.

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö EUROFOUND tunnetaan myös nimellä a) Dublin-säätiö b) Bryssel-säätiö c) Luxemburg-säätiö.

Mikä on parasta työssäsi?

Meillä on luotettava henkilökunta, ja ihmisiä käsitellään asianmukaisesti, vaikka joskus viedään isojakin konnia kotimaihinsa. Pidämme yhteiskunnan hyvänä kaikille, joilla on oikeus olla täällä.

3.

Suurin väestömäärä äidinkielen mukaan Suomessa suomen, ruotsin, venäjän ja viron jälkeen on a) saksa b) englanti c) somali

Mikä on suurin työturvallisuusriskisi?

Muutoksen vauhti. Isäntä toki päättää työtehtävistä, mutta antaa myös työkalut, joilla lisääntyvistäkin tehtävistä selvitään kunnialla.

4.

Suomessa vakinaisesti asuvasta 170 000 ulkomaalaisesta EU-maiden kansalaisia on a) 62 000 b) 86 000 c) 112 000.

– Sami Turunen

5.

Tämä on tällainen kaita polku. Se kuvaa myös sitä, että kun Suomeen tullaan laillisesti ilman mutkia tai rikollisuutta, tänne voi hyvinkin jäädä. Mutta kynnyksen pitää olla matala myös silloin, jos väkeä pitää voida poistaa.

Maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita ratkoo a) Ulkomaalaisvirasto b) Maahanmuuttovirasto c) Ulkomaalaispoliisi.

6.

Suomen suurin ulkomainen työnantaja on a) ABB b) ISS Palvelut c) Nordea.

7.

Matkailun osuus bruttokansatuotteesta on suurin a) Espanjassa b) Ranskassa c) Italiassa.

Miika Kainu

Ulkomaalaispoliisin johtaja Kaj Wahlman, mitä ulkomaalaispoliisi tekee?

Suurin osa väestönkasvusta tulee tänne muuttavista ulkomaalaisista. Huolehdimme osaltamme, että maahanmuutto on hallittua. Tietyissä asioissa poliisi toimii Maahanmuuttoviraston paikallisena virastona: turvapaikanhakijat ilmoittautuvat meille, EU-kansalaiset rekisteröityvät meillä, käsittelemme oleskelulupia.

1.

Oikea rivi: bac abba

r a u ta l a n k a a

Va a k s a va a r a a

Telma antaa käytännön vinkkejä arkipäivän vaaratilanteisiin.

Tilanne: Globalisoituvassa maailmassa työntekijä joutuu singahtelemaan etelästä pohjoiseen ja mantereelta toiselle yhä kiihtyvällä tahdilla.

Lentäminen on taitolaji.

Telma opastaa: 1. Ennen lentoa syö keveästi, mutta vältä kahvia, koska se lisää nestehukkaa muutenkin kuivassa lentokoneilmassa.

Matkan aikana juo nestettä vähän kerrallaan.

2. Pukeudu mukavasti ja laita lentosukat jalkaan hy­ vissä ajoin ennen lentoa.

Kevyt jumppa lennon aikana pitää vetreänä ja ehkäisee laskimo­tukoksia. Jumppaa eri lihasryhmiä jännittämällä ja rentouttamalla, venyttelemällä ja pyörittelemällä. Varo vierus­ toveria.

Kreetta Järvenpää

3. Aikaerorasituksista pääset parhaiten, kun perille pääs­ tyäsi ryhdyt heti elämään paikallisen ajan mukaan. Älä torku kansainvälisissä palaveri­ pöydissä.

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2012

65

H a j at e l m a

Kiusaajat kiikkiin

Jonkun pitäisi opettaa teinipojille jo koulussa, etteivät pornosadut ole totta.

66

Telma 1 2012

uuri osa meistä miehistä ei ole ikinä havainnut, että naisia kouritaan kapakoissa. Minäkin kuulun tähän puusilmäisten sakkiin. Eräissäkin ex-työnantajani kekkereissä naispuolisen kollegani piti vääntää minulle kettingistä, että eräs vieraamme toden totta klähmi hänen takamustaan.

En ollut aluksi lainkaan uskoa roisin suorapuheista työtoveriani, sillä olin pitänyt syytettyä kopeloijaa tolkun miehenä. Väärässäpä olin.

Aluksi luulin, että olen onnistunut välttämään ahdisteluhavainnot koko 25-vuotisen työurani ajan. Kun sitten tarkemmin kolusin muistipaikkojani, mieleen palautui useita tapauksia.

Ensimmäisessä toimistokesäduunissani olin sisälähetti. Kun sukkuloin työhuoneesta toiseen, näin kaikenlaista omituista. Eräs nuori leijona nappasi kerran käytävällä naispuolisen kollegansa takaapäin ilmaan ja puristeli rimpuilevaa uhriaan estoitta. Seurasin näytelmää 16-kesäisen hämmentyneisyydellä osaamatta puuttua siihen mitenkään. Myöhemmin ronkkijasta tuli todella iso pomo.

Opiskeluaikoina pääsin ahdisteluissa itse saamapuolelle. Olin ravintolassa tarjoilijana, kun asiakkaakseni sattui riehakas daamiseurue. Aterian syötyään he halusivat antaa sutjakasta palvelustani henkilökohtaisen kiitoksen setelien muodossa – alas housunkauluksestani.

Nuorena ja solakkana pojankloppina tunsin itseni samaan aikaan halvaksi makkaraksi, mutta myös imarrelluksi.

Tapaukseni oli kovin harmiton, kun sitä vertaa vaikkapa tuntemani ex-hotellisiivoojan kokemuksiin. Ei ole vain yksi tai kaksi kertaa, kun hän on astunut huoneeseen ja löytänyt petiltä alastoman miehen aikuisviihteen tahdissa masturboimassa. Eivätkä nämä miehet ole olleet lainkaan hämillään, sillä he selvästi halusivat tulla nähdyksi.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n Dominique Strauss-Kahn ei siis suinkaan ole

ainoa irstailija, joka tuntee epätervettä vetovoimaa hotellisiivoojia kohtaan. Naispuolisen siivoojan kanssa lähipainiminen onkin miespikkoloiden ja pizzakuskien asiakaskohtaamisten tapaan yleinen pornoelokuvien tarinakaava. Pitäisiköhän jonkun opettaa teinipojille jo koulussa, etteivät pornosadut ole totta?

Yhteistä sukupuoliselle häirinnälle ja muulle ahdistelulle on, että teoista joutuu hyvin harvoin edesvastuuseen. Uhrin osana on useimmiten vain kärsiä ja unhoittaa – tai ainakin yrittää sitä. Onneksi työpaikkojen ahdistelu ja muu kiusaaminen ovat vihdoin nousseet julkiseen keskusteluun, kiitos muun muassa kuljetusalan ammattiliiton AKT:n poliisitutkinnan.

Oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti kukaan ei ole kuitenkaan syyllinen ennen kuin toisin todistetaan. Niin houkuttelevaa kuin olisikin uskoa kaikki, mitä syytetyistä julkisuudessa kerrotaan, on hyvä muistaa, että kaikkia osapuolia on kuultava.

Olisikin mielenkiintoista selvittää puo­ lueet­tomasti työpaikkakiusaamisten ja seksuaalisten ahdistelujen todelliset syyt. Siten voisimme ehkä jatkossa estää uudet pahanteot. Tai entäpä, jos selviä tapauksia ei enempää tutkittaisikaan, vaan syyllisiä suoraan hutkittaisiin?

Eiväthän ahdistelijat ja kiusaajatkaan perustele tekojaan. Ehdotankin, että häpäisemme ja leimaamme nämä pahantekijät.

Täten julistan: kiusaajilla ja ahdistelijoilla on poikkeuksetta huono itsetunto, jota he yrittävät rujolla käytöksellään peittää. Nämä muiden elämää pilaavat surkimukset eivät kaipaa armoa, vaan ansaitsevat tulla nöyryytetyiksi, henkisesti alasti riisutuiksi. Silloin paljastuu, sukupuoleen katsomatta, että heillä on henkisesti pienet pippelit.

Jan Erola Kirjoittaja on Helsinki-kirjojen kustantaja.

Työelämän kehittämisen erikoislehti

1• 2012

Auton ta aus rrrass alissa. tug Porrr Kuvitus Helena Hajanti

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi Työsuojelurahasto TSR Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Jorma Löhman, TTK Toimitusneuvoston puheenjohtaja Kenneth Johansson, TSR Toimitus Alma 360 Asiakasmedia Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.lehdentekijat.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi

Seuraavat lehdet: Telma 2 • 12 24.5.2012 Telma 3 • 12 20.9.2012 Telma 4 • 12 5.12.2012

2 1 • 201

Ty öe

Osoitteet Työsuojeluhenkilörekisteri, työntekijä- ja työnantajaliitot ja muut Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen sidosryhmät. Kaikki osoitelähteet lueteltu verkkosivuilla www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutokset.

Lehden julkaisijat, Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus, eivät vastaa osoitteiden oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta eikä peruutuksista muiden kuin omien osoiterekisteriensä osalta (Työsuojeluhenkilörekisteri, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, Työturvallisuus- ja Työhyvinvointikortti-kouluttajat).

Osoitteenmuutosohje ja osoitelähde takasivulla.

Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen.

äm ise

ko n eri

isl eh

Ti

ikainen Teija Tiil johtaja utelias

li Portugautta etsii u a ta n u su

össä Reissuty alla maailm n Tuhansie Tellus kielien

ympäri aailman tkalla m Työma

Painosmäärä 123 000

ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu)

iTT n keh

– UPIn

Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Merja Mäkelä AD Helena Hajanti Kuvatoimittaja Sarri Kukkonen

Repro Aste Helsinki Painopaikka Forssa Print, 2012

lä mä

www.telma-lehti.fi • Tilaukset

• Palautteet ja juttuvinkit

• Tiedotteet, näköislehti

Some of Telma's stories are available in English at website Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen Telma on tuotettu myös näkövammaisille lukijoille elektronisena julkaisuna, jota voi lukea erityisellä lukuohjelmalla matkapuhelimen tai tietokoneen avulla. Lisätietoja info@thp.nkl.fi.

Telma 1 2012

67

Voit tilata Telman veloituksetta osoitteesta: www.telma-lehti.fi > Tilaa Telma > Tee tilaus.

Osoitteenmuutos tai peruutus tulee ilmoittaa siihen organisaatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on postitettu. Tämän organisaation nimi ja yhteystiedot on mainittu lehden vastaanottajan osoitetietojen yhteydessä.

Osoiterekisterien yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta: www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutos.

T e l m a 2 / 2 0 1 2 i l m e s t y y 2 4 . 5 .2 0 12

Aiheena mm: fyysinen ja psykososiaalinen kuormittuminen työssä.

Telma on työelämän kehittämisen erikoislehti, joka yhdistää työelämän tuoreimman tutkimustiedon käytännön työelämän hyviin esimerkkeihin.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Telmaa julkaisevat Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus.