Telma 3/2009 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

3 • 2009

Nuoret tyvestä turvallisuuden puuhun

TAUTI HALLINNASSA

täysillä töissä

Fazer leipoo työsuojelun osaajia

SAK:n Lyly tylynä epäreiluudelle

Työterveyshuolto on järki-investointi

Telma

pääkirjoitelma 25.9.2009

Ehjät ja pidemmät työurat Työurien pidentämisen tarpeellisuudesta ollaan yhtä mieltä. Kaikki sanovat tukevansa tavoitetta, mutta haluaako yksittäinen työntekijä ja työnantaja todella pidentää työuraa tai tukkia elinikäisen työuran vuotokohtia? Onko yhteisesti julistettu tavoite aito vai onko asiassa jotain muuta? Kun irtisanomiset ja työvoiman vähennykset kohdennetaan painotetusti vanhempiin työntekijöihin, osoitetaan puheiden ja tekojen jyrkkä ristiriita. Työuraa voi pidentää vain yksilötasolla ja sitä voidaan pidentää vain työpaikalla. Tarvitsemme konkreettisia muutoksia työpaikan toimintaan. Tutkimuksia, työryhmiä, foorumeita ja seminaareja on tarjolla yllin kyllin, mutta ne eivät tätä ratkaise. Sen ratkaisevat ihmiset yksilötasolla, omilla päätöksillään. Joka päivä luodaan malleja ja toteutetaan todellisia käytäntöjä. Tarvitaan parempaa työelämän laatua sekä työn ja yksityiselämän parempaa yhteensovittamista. Tarvitaan muutoksia työn sisällöissä, työajoissa, työmotivaatiossa, johtamisessa ja ihmisten tarpeiden aidossa huomioimisessa. Tarvitaan tasapuolista paikallista sopimista. Asenteet ja aito tahto ovat ratkaisevassa asemassa. Työpaikoilla on ratkaistava uusien työmuotoilujen, työaikojen ja mahdollisten lisälomien vaikutukset sekä henkilöön itseensä että työpaikan muihin työntekijöihin. Kuinka joustavat työajat sopivat todelliseen tilanteeseen ja miten muiden työt järjestellään, jos yhdelle annetaan helpotusta tai joustoa? Kun työtä helpotetaan, joudutaan ratkaisemaan myös se, kuka tekee pois otetut työt, mitä siitä maksetaan ja mitä maksetaan kevyemmästä ja ehkä entistä helpommasta työstä. Suostuuko työntekijä muutoksen vaikutuksiin ja onko työnantaja valmis etsimään uusia keinoja työn järjestelyissä? Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu tulee tässäkin nopeasti eteen. Kaikki päätyy työpaikalla tehtäviin ratkaisuihin, joiden on sovittava paikalliseen kulttuuriin ja toimintatapoihin. Syksyllä valittavat työsuojeluvaltuutetut ovat palkansaajien asiantuntijoita juuri työelämän laatukysymyksissä – he voivat antaa tärkeän panoksensa yhteisiin talkoisiin.

Jorma Löhman

Kirsi Tuura

Telman toimitusneuvoston pj. jorma.lohman@ttk.fi

Telma 3 2009

Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Lehden saavat maksutta muun muassa työpaikkojen luottamus- ja työsuojeluhenkilöstö, työterveyden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon ww w . t etyöelämätutkijat l m a - l esekä h terilaiset i . f TSR:n i ja TTK:n sidosryhmät. edustajat ja esimiehet,

Työterveyshuolto ei pysy muuttuvassa työelämässä mukana, eivätkä yritykset osaa aina hankkia oikeanlaisia työterveyden palveluja. Mistä apua?

Lue aiheesta sivuilta:

10–17 22–27 35–37

Kuvitus Helena Hajanti

www.telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009

eyshuollon essa työterv u tt u u m n ä yritysten Työeläm ana. Myös k u m a u tt u i olla pitää mu stelun pitäis u sk e k n e d y ja työterve paa. S. 10 i aktiivisem st a av tt a m o hu Fazerin leip omoilla on tarkan koulutukse n ja töiden a n alysoinnin tuloksena v ähennetty ta paturmia tuntuvasti. Se tietää en emmän euro yhtiön tulo ja kseen. S. 22

Terrrrveenä teet sen paremmin!

Sisällysluettelo VAKIOT 6–9

mä öe lä

n ke hiT

Tä mis

iko en er

isl eh

ARTIKKELIT AJANKOHTAISTA

3 • 2009

Kannen

18–20 ILMIÖ

si kuva Kir

28–29 ME TEIMME SEN! 40–43 ELÄMÄN HALLINTA

Tuura

tyvestä Nuoret uuden turvallis puuhun

44–45 NÄIN MUINOIN 52–53 MAAILMALTA nn as

täysillää töiss

Ta uT

i ha lli

poo Fazer lei lun työsuoje osaajia

ly SAynKä :n Ly tyl udelle epäreilu

ointi i-invest o on järk lt o u sh ey Työterv

30–34 SAK:N UUDEN PUHEENJOHTAJAN

mielestä johtajia on jo työelämässä niin että päät kolisevat yhteen – määrän sijaan Lauri Lyly kaipaa laatua. 35–37 OULUSSA HUOMATTIIN,

58–59 TYÖN KUVA

että työn todellisiin ongelmiin pääsee kiinni vain, jos ne kartoitetaan kunnolla.

60–61 TTK-INFO

64–65 JULKAISUT 67

Telma 3 2009

sairastuttavat ja aiheuttavat harmeja – mutta on niistä paljon hyötyäkin.

54–57 MAAILMALLA

62–63 TSR-INFO

18–20 VIRUKSET JA BAKTEERIT TAPPAVAT,

40–43 EPILEPTIKKO IRTAANTUU

kohtauksen tultua tästä maailmasta, mutta oikealla hoidolla ja säännöllisillä elämäntavoilla sairaus ei rajoita työelämää.

YHTEYSTIEDOT

www.telma-lehti.fi

Nuoret aloittavat SRV:llä kirjaimellisesti pohjalta. Se on paras tapa oppia työn tekemisen turvalliset tavat. S. 46

menee alainen m o u s t aantunu mutta onneksi sta vier o n in, n o u L . S. 58 arvemm h ä h y attiapua n m ä m ä s a t y e y m yt kseen lö kokemu

Ihmisiä 2

Pääkirjoitelma jorma löhman

21 Ajatelma Claes Andersson

30–34 Henkilökuva Lauri lyly

38–39 Minun työni leila savolainen

66 Hajatelma kirsi virtanen

Ps. Osoitteenmuutosohjeet takasivulla

Telma 3 2009

ta A j a n k o h ta i s t a työelämästä Sarri Kukkonen

Hyvä työ auttaa jaksamaan Vantaalainen bussikuski on esimerkki siitä, kuinka työssä jaksetaan ja viihdytään – eikä oikein malteta edes lopettaa. Tenho Utriainen ajoi bussia Vantaan kaupungilla, kunnes vihoitteleva olkapää leikattiin vuonna 1999. Hän sai sairaseläkeläisen paperit, ja lääkärit arvelivat, ettei hän tee enää koskaan töitä – hyvä jos selviää loppuelämänsä ilman

Telma 3 2009

kipulääkkeitä. Utriainen oli toista mieltä. – Viihdyin sairaseläkkeellä pari vuotta, mutta hakeuduin jo sen aikana Aerobus Oy:lle tekemään kuukauden tuurausta. Nyt tuurausta on jatkunut yhdeksän vuotta. Aerobus ajaa Helsinki-Vantaan lentokentällä lentoterminaalien ja parkkialueen välistä liikennettä. 68-vuotiaan kuljettajan työvuorot ovat 12-tuntisia, mutta se ei Utriaista hätkäytä – Sellaisen rupeaman ajaminen on ihan yhtä helppoa kuin 8 tunnin

vuorokin, se on asenteesta kiinni, Utriainen vakuuttaa. Asennetta Utriaiselta löytyy. – Tykkään työstä, sinne on aina mielekästä mennä, en ole koskaan osannut olla tekemättä mitään. Utriaiselle pidettiin jo kerran läksiäisetkin lahjoineen. – Sanottiin, että olen täysin palvellut, mutta jo läksiäisissä isäntä pyysi, että voisinko vielä jatkaa, Utriainen nauraa. Ja hänhän jatkaa. – Työkaveritkin aina sanovat, että ”sieltä se teräsvaari taas tulee”.

Tekstit Sami Turunen ja Anu Vallinkoski

TTK-OPPIA RASKAALLE LIIKENTEELLE

Turrrvallista matkaa!!

A JONEUVOHALLINTOKESKUS AKE hyväksyy Työturvallisuuskeskuksen (TTK) peruskoulutuksesta yhden päivän kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden oikeuttavaksi jatkokoulutukseksi. Kuorma- ja linja-autonkuljettajan uudet ammattipätevyysvaatimukset tulivat voimaan asteittain vuosina 2008–2009. EU-direktiiviin perustuva lainsäädäntö sisältää vaatimuksen ammattipätevyyden hankkimisesta ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Jatkossa TTK:n järjestämiin kaikkiin autoliikenteen sekä kuljetus- ja logistiikka-alan peruskursseihin sisällytetään opiskelupäivä, joka oikeuttaa ammattipätevyyden keräämiseen.

Valtakunnallisen Tapaturmapäivä

• www.ttk.fi/koulutus • www.ake.fi

13.11.

onen

Sarri Kukk

PERJANTAINA, marraskuun 13. päivä on taas aika kiinnittää huomio tapaturmiin. Valtakunnallisen Tapaturmapäivän teemana on tänä vuonna matkustamisen turvallisuus ja sen iskulauseena "Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!" Päivä muistuttaa ennen kaikkea siitä, että ottamalla huomioon tärkeimmät turvallisuustekijät voi matka olla monin verroin antoisampi. www.tapaturmapaiva.fi

S E M I N A A R I S S A T YÖ PA R E M M A K S I SUURTEN IKÄLUOKKIEN eläköityessä ja talouden laahatessa taantumassa työturvallisuusjohtamisessa riittää haasteita. Työturvallisuuskeskuksen seminaari paneutuu aiheeseen lokakuussa. Seminaarissa puhetta johtaa TTK:n asiantuntija Mira Seppänen. Hän nostaa esiin kolme ajankohtaista haastetta: työturvallisuuskortin uudistamisen, psykososiaalisten riskien tunnistamisen sekä työhyvinvoinnista huolehtimisen taantumassa. – Työhyvinvointia ei saisi unohtaa, vaikka työpaikoilla joudutaan-

www.telma-lehti.fi

kin ikävien asioiden, lomautusten ja irtisanomisten, eteen. Lopputilin saaneenkin on helpompi jatkaa elämäänsä, kun hän tuntee, että irtisanominen on hoidettu inhimillisesti. Stressi, mielessä kalvava pelko työpaikan menettämisestä – kaikki ovat työpaikoilla muhivia psykososiaalisia riskejä. Seppäsen mukaan työpaikoilla pitäisi arvioida ja tunnistaa riskejä järjestelmällisesti, ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi. Kolmas haaste on uudistaa työturvallisuuskortin koulutusohjelma.

– Oikein ratkaistuina kaikki kolme haastetta vievät eteenpäin kohti valtion peräänkuuluttamaa päämäärää, työurien pidentämistä. Jos työpaikalla sattuu mahdollisimman vähän tapaturmia, sairauspoissaoloja on vähän ja jos työhyvinvointi muistetaan vaikeissakin tilanteissa, työntekijät todennäköisesti jaksavat työssä entistä pidempään. Työturvallisuuskeskuksen seminaari 8.10.2009 FinnSec 09 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. www.finnsec.fi

Telma 3 2009

ta a työelämästä A j a n k o h ta i s t

Työtuomioistuin

Tuomio

Tällä palstalla punnitaan ajankohtaisia asioita

Äänin 3–2: Vastuu turvallisesta työstä on työnantajalla – toki yhteistyö ja työntekijän panos on tärkeää.

©iStockphoto.com

Vastuuta turvallisesta ja terveellisestä työstä sälytetään liikaa työnantajalle. Työntekijöiden tulisi itse huolehtia enemmän muun muassa turvallisuudesta, oikeista työtavoista sekä jaksamisestaan. Väite:

Niina Laitinen, lähihoitaja ja työsuojeluvaltuutettu, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Ilkka Ruohola, toimitusjohtaja, Kultakeskus Oy

Mira Halttunen, lääketyöntekijä, Vitabalans Oy

Pentti Sinisalo, työturvallisuusja kehityspäällikkö, Vesivek Savo Oy

Minna Marjava-Kontio, markkinointijohtaja, Etuovi.com

KYLLÄ

Työntekijöidenkin täytyy ymmärtää jo lain mukanaan tuoma vastuu omasta työhyvinvoinnistaan, mutta päällimmäinen vastuu tulee olla työnantajalla. Työnantajalla on kokonaiskuva tehtävästä työstä ja mahdollisuus nähdä kaikki turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat seikat. Tätä näkemystä ei perustyötä tekevällä ole, vaikka hänellä onkin vastuu omasta työstään.

Työnantajan tehtävä on huolehtia työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä suojalaitteista. Työntekijän on huolehdittava siitä, että käyttää niitä ohjeiden mukaisesti. Työkuormituksesta vastaa työnantaja, mutta työkunto ja -kyky pitää olla jokaisen työntekijän henkilökohtaisen kiinnostuksen kohteena ja vastuulla.

Totuushan on se, että jokainen meistä vastaa itsestään. Jos työnantaja luo turvallisen ja laissa määritellyn työympäristön ja huolehtii sen toimivuudesta, sen jälkeen vastuu turvallisuudesta siirtyy työntekijälle. Yhteistyöllä onnistuu!

Työnantaja ei pysty valvomaan kaikkia työhön liittyviä turvallisuustekijöitä. Tämän vuoksi on tärkeää saada työntekijöiden kautta kokemuksia ja ideoita työturvallisuuteen ja työhön liittyvissä asioissa. Hyvän työilmapiirin kautta saadaan enemmän ja parempaa palautetta.

Työnantajan näkökulmasta terve ja itsestään huolta pitävä työntekijä on yrityksen voimavara. Kuitenkin lopullinen vastuu omasta jaksamisesta jää jokaisen työntekijän oman aktiivisuuden varaan. Kaikkea työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvää tulisi kehittää yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kanssa.

P o t i l a ss i i r t o j e n e r g o n o m i a k u n t o o n viime syksynä alkanut koulutus parantaa potilassiirtojen ergonomian hallintaa hoitolaitoksissa. Koulutus sisältää niin käytännön harjoittelua kuin teoriaopintoja. Todistukseksi koulutuksen suorittaneet saavat lompakkoon sujautettavan Potilassiirtojen ergonomiakortin. Kortti löytyy jo 120:ltä hoiva-alan ammattilaiselta. Joukossa on niin oppilaitosten opettajia, fysioterapeutteja kuin yksityisiä ammatinharjoittajia.

– Koulutusta on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Tavoitteena on useiden vuosien aikana parantaa potilassiirtoergonomiaa, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Timo Suurnäkki kertoo. Aivan kaikki hoivatyöntekijät tuskin hankkivat korttia, mutta jokaiselta työpaikalta pitäisi löytyä pian useampikin kortin suorittanut. Ajatuksena on, että koulutuksen hank-

• www. ttk.fi > TTK Uutiset • Oppia siirretään potilashuoltoon: www.tsr.fi > Hae numerolla 106058

Telma 3 2009

kineet jakavat saamaansa oppia. Suurnäkin mukaan potilassiirtojen ergonomian parantamiseksi on tehty työtä jo pitkään. Silti monin paikoin potilaita siirretään yhä väärillä, selkää kuormittavilla tekniikoilla. Huono ergonomia kostautuu lukuisina sairauspoissaoloina. Korttihankkeessa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos sekä Työturvallisuuskeskus.

Vuosittaiset kausi-influenssat tappavat maailmassa

500 000

ihmistä. Maailmanlaajuisen hysterian aiheuttaneeseen sikainﬂuenssaan on kuollut maailmassa alle

ihmistä, Suomessa kuolleita on syyskuun alussa

Ohjeita työpaikoille sikainfluenssan varalle: • www.ttl.fi • www.stm.fi/influenssa • www.thl.fi > Tietoa sikainfluenssasta • www.trs.fi > Hae numerolla 108306

©iStockphoto.com

2 000

U S K A L L A J ÄT TÄ Ä K ÄT T E L E M ÄT TÄ SIKAINFLUENSSA tulee työpaikoillekin. Pandemioihin perehtynyt Etelä-Suomen lääninlääkäri Helena Mussalo-Rauhamaa painottaa, että huolellinen käsienpesu on työmaillakin paras tapa ehkäistä tartuntoja. Kädet pitäisi muistaa pestä erityisesti ennen ruokailua. Pesu on paikallaan myös, jos on koskenut pintoja, joissa voi olla taudinaiheuttajia. Pöpöt pesivät esimerkiksi ovenkahvoissa, portaiden kaiteissa, hissin painikkeissa ja pöytien pinnoilla. Kättelemättä jättäminen ei ole nykyoloissa epäkohteliaista.

www.telma-lehti.fi

Työpaikoilla on hyvä varautua sairauspoissaolojen kasvuun ja avainhenkilöiden sairastumiseen. Mussalo-Rauhamaa arvelee, että sikainfluenssan levitessä on mahdollista, että henkilöstöstä 10–15 prosenttia potee tautia samanaikaisesti. Syytä paniikkiin ei kuitenkaan ole. – Flunssatauteja on nyt muutenkin runsaasti liikkeellä. Toistaiseksi vain yksi tai kaksi sadasta yskivästä, poliklinikoilla tutkimuksissa käyneestä potilaasta on köhinyt sikainfluenssan vuoksi.

Nurinkuriseksi prekariaatin toiminnan tekee se, että se on ottanut maalitaulukseen SAK:laisen ay-liikkeen, vaikka korkeaa koulutustaan korostava väki kuuluu erääseen toiseen ay-perheeseen. Muistaako kukaan, että Matti Viljasta olisi syytelty pätkätyöläisten huolien sivuuttamisesta?” – Sanni Halla-aho SAK:n nuorten Arvo-lehdessä

Telma 3 2009

Teksti Tiina Ruulio • Kuvat Miika Kainu

Työterveys huollossa Työ on muuttunut, työn vaatima osaaminen ja aika sekä tavat tehdä työtä ovat kaikki muuttuneet – ja muuttuvat koko ajan kovaa vauhtia. Työterveyshuollon pitäisi pysyä perässä, mutta aina se ei ole helppoa. Selvää ei ole aina edes se, mikä kuuluu työterveyshuollolle ja mikä ei.

Telma 3 2009

www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009

ällä hetkellä tuntuu siltä, että työelämän uusia ongelmia mietitään työterveyshuollon vanhoilla keinoilla, sanoo Suomen suurimman työeläkevakuuttaja Varman ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijalääkäri Mari Antti-Poika. Uusilla ongelmilla Antti-Poika tarkoittaa esimerkiksi työn henkistä kuormittavuutta ja työyhteisöistä kumpuavia ongelmia. Kun ongelmiin ei tartuta ajoissa, johtavat ne vähitellen työkyvyttömyyteen.

– Työterveyshuollolle pyritään sälyttämään tehtäviä, jotka kuuluisivat yrityksille. Työterveyshuolto ei voi esimerkiksi paikata huonoa johtamista, vaan tuo ongelmien ratkaisuun lääketieteellisen panoksen. Antti-Poika on paneutunut Varmassa yritysten ja niiden työterveyshuollon välisiin suhteisiin. Ennen Varmaa hän toimi 20 vuotta työterveyshuollon koulutus- ja asiantuntijatehtävissä Työterveyslaitoksella. – Yritykset eivät saa usein kaikkea mahdollista hyötyä irti työterveyshuollosta, koska ne eivät tiedä, mitä työterveyshuollolta voi vaatia. Keskustelusuhde ei toimi, ja työterveyshuolto menee hankalissa asioissa liian hanakasti tietosuojan taakse. – Minusta työterveyshuollon osaamisen ydin on edelleen lääketieteessä. Ikääntyvien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä ja pitkäaikaissairaiden työkyvyn seurannassa riittää kyllä tekemistä, Mari Antti-Poika huomauttaa.

Sarri Kukkonen

Oikeita palveluja

Riitta-MaijaHämäläinen

Telma 3 2009

Jos työterveyshuolto epäonnistuu, kustannukset maksaa työeläkejärjestelmä. Antti-Pojan mukaan superpitkistä sairauslomista pitäisi päästä eroon. – Työterveyshuolto voisi miettiä yhdessä työnantajan kanssa, mitä työpaikalla voidaan tehdä, jotta sairauslomalle joutunut työntekijä voi palata vielä joskus työhön. Myös yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään on tärkeää. Miten työterveyshuoltoa sitten voisi ja tulisi mitata? Mikäli yrityksellä on työterveyshuollon toimintasuunnitelma, tarjoaa se yhden vertailukohdan. – Myös yhteistyön onnistumista pitäisi arvioida molemmin puolin, sanoo Mari Antti-Poika. Alan suurimmat palveluntuottajat, yksityiset lääkäriasemat saivat vuosina 2004–2007 noin 200 000 uutta asiakasta, mutta työterveyspalvelujen osto ja myynti ovat vielä kaukana ideaalitilanteesta. – Yritykset eivät välttämättä osaa arvioida, millaista palvelua ne tarvitsevat ja lääkäriasemat tarjoavat samoja palveluita vuodesta toiseen. Yritysten kannattaa osallistua paljon aktiivisemmin ostopalvelujen tavoitteiden ja sisällön suunnitteluun.

Tapani Pelttari

”

Yritykset eivät saa usein kaikkea mahdollista hyötyä irti työterveyshuollosta, koska ne eivät tiedä, mitä työterveyshuollolta voi vaatia.

Mari Antti-Poika

Antti-Poika toivoo, että työterveyshuollon bisneslogiikka kehittyy sellaiseksi, että palveluntuottajan kannattaa myydä palveluja, joita asiakas todella tarvitsee. – Nyt yrityksille saatetaan myydä magneettikuvia ja laboratoriotutkimuksia, vaikka ne haluavat hyvää perustyöterveyshuoltoa. Työterveyshuollon keskiössä ovat vanhastaan olleet terveystarkastukset, mutta niitäkään ei pidä tehdä niiden itsensä takia, vaan tarkastuksilla täytyy olla joku tavoite ja niiden täytyy tarvittaessa johtaa muutoksiin. Taso vaihtelee

Tutkija Riitta-Maija Hämäläinen on juuri palannut Norjan Bergenistä takaisin Helsinkiin oltuaan kolme kuukautta vierailevana tutkijana Stein Rokkan Center for Social Studies -tutkimuslaitoksessa. Hän on väiwww.telma-lehti.fi

tellyt toukokuussa 2008 EU-politiikan vaikutuksista jäsenmaiden työterveyshuoltoon. – Suomalaisen työterveyshuollon erikoispiirre on Kelan työnantajalle maksama 50–60 prosentin korvaus työterveyshuollosta. Muissa Pohjoismaissa ei ole tällaista järjestelmää. Kaikissa EU-maissa pitäisi olla direktiivin mukainen työterveyshuolto, mutta miten kukin maa on asian toteuttanut, vaihtelee suuresti. Työterveyshuolto kattaa Suomessa 87 prosenttia palkansaajista. Kuva ei kuitenkaan ole niin ruusuinen kuin luku antaa odottaa: pienet ja keskisuuret yritykset tarjoavat työntekijöilleen työterveyspalveluja vielä luvattoman vähän. Yhä useammin palveluntuottajat ovat yksityisiä lääkäriasemia, joiden omistajina ovat muun muassa pääomasijoittajat. Lisäksi omistus on keskittynyt

Telma 3 2009

selvästi 2000-luvulla yrityskauppojen myötä. Myös kunnallisia työterveysyksiköitä on liikelaitostettu. – Koska Kela korvaa vähintään puolet työterveyshuollosta, tarkoittaa tämä, että Suomessa tuetaan verovaroin työterveydenhuoltoa. Myös järjestelmiä riittää: on perusterveydenhuoltoa, yksityistä terveydenhuoltoa Kela-korvauksella sekä opiskelijaterveydenhoitoa. Pitäisi keskustella siitä, tulisiko työterveyshuollon Kela-korvaus kohdentaa toisin tai jopa poistaa, Hämäläinen sanoo. Eräs ongelma jatkossa on myös työterveyspalvelujen saatavuus. – Kun kunnalliset työterveysyksiköt keskittyvät, välimatkat pitenevät. Miten työterveyslääkäri ja -hoitaja ehtivät tutustua yritykseen, jos sinne on matkaa sata kilometriä? Mistä paras palvelu?

On mahdotonta sanoa, kuka pystyy tuottamaan laadukkainta työtyöterveyshuoltoa – pieni tai suuri, yrityksen oma tai ulkoistettu yksikkö. – Suuremmalla yksiköllä on usein enemmän mahdollisuuksia ja motivaatiotakin hankkia erikoispalveluita. Toisaalta pieni, yrityksen oma työterveyshuolto tietää tarkasti, mitä yrityksessä tapahtuu, Hämäläinen miettii.

Pohjoismainen työturvallisuuden ja työsuojelun malli on vuosien mittaan hajonnut. Ruotsissa ja Tanskassa työnantajalla ei ole enää velvoitetta järjestää työterveyshuoltoa, kun Norjassa ja Suomessa vielä on. Suomessa Työterveyslaitos on vastannut pitkäjänteisestä työterveyshuollon tutkimuksesta ja kehittämisestä. Ruotsissa ja Tanskassa vastaava laitos ajettiin alas. Myös Hämäläinen pohtii, miten moderniin tietointensiiviseen työhön liittyvät työpaikan ongelmat saadaan kytkettyä paremmin työterveyshuoltoon. – Työpaikoilla tarvitaan kokonaisvaltaista työn haasteiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin ratkaisutapaa, jossa työterveyshuollolla voi olla oma roolinsa. Työperäiset terveysongelmat ovat usein muualla kuin perinteisissä sairauksissa. • Työterveyshuolto www.ttl.fi > Terveys ja työ > Työterveyshuolto

Tutkimus

Osaamista ostamiseen Eräs modernin työterveyshuollon iso kysymys kuuluu, kuinka syvällisesti työterveyshuollon pitäisi osallistua työyhteisön kehittämiseen ja riittääkö sen osaaminen tähän. – Olemme todenneet isoissa työnantajahaastatteluissa Keski-Suomessa, että työnantajapuoli haluaa työterveyshuollolta juuri tätä: ratkaisuapua työyhteisön ongelmiin ihmisen ja työn välisenä asiantuntijana, sanoo kehittämispäällikkö Maria Rautio

Telma 3 2009

Kulusta investoinniksi Y

mpäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon erikoistunut Lassila & Tikanoja (L&T) on elänyt viime vuodet täysin uutta vaihetta työkykyasioissa. – Yrityksen johtokin ajatteli ennen vuotta 2005, että työterveysasiat olivat varsin hyvällä mallilla. Kunnes asiasta teetettiin kartoitus. Siitä selvisi, että noin 40 prosenttia yrityksen tuloksesta meni työkyvyttömyyden hoitoon ja että työterveyshuollolla oli yli 70 eri palveluntuottajaa, kertoo yhtiön työkykycontroller Hanna Kankainen. Esimerkiksi keskitetyn tilastotiedon saaminen yli 6 000 työntekijän työterveysasioista oli täysin mahdotonta. Myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmien jalkautuksessa oli ongelmia ja työkykyasioiden tavoitteet olivat levällään. Syntyi Sirius-hanke, joka on tällä hetkellä L&T:n jatkuvaa toimintaa. – Koko työterveyshuolto keskitettiin yhdelle toimijalle, Terveystalolle, jonka kanssa tehdään erittäin tiivistä yhteistyötä ympäri Suomen. Myös vakuutusyhtiöt ovat tärkeä verkostokumppani. Yhtiön näkemys työterveyshuollosta ja työkykyasioiden hoidosta on muuttunut: kuluerästä onkin tullut investointi henkilöstöön. Vanhoissa käytännöissä on Kankaisen mukaan yhä uudistettavaa.

– Työterveyslääkärit eivät esimerkiksi usein ole oivaltaneet ammatillisen kuntoutuksen ja aktiivisen hoitosuhteen merkitystä. Ihmiselle kirjoitetaan sairauslomaa ja annetaan lääkkeet, mutta se ei riitä. L&T:n tavoitteena on pitää ihmiset mahdollisimman terveinä töissä eläkeikään saakka. Kankainen toivoo suomalaiseen työterveyshuoltoon ja kuntoutukseen aktiivista otetta ja nykyistä tiiviimpää suhdetta työelämään. – Kyse ei ole pelkästään sairauksista, vaan esimerkiksi siitä, miten ihminen voi palata sairauslomalta takaisin työelämään. MITATTUA HYÖTYÄ

Sirius-hanke on poikinut Lassila & Tikanojalle paljon hyvää: vuoden 2005 tasoon verrattuna sairauspoissaolot ovat vähentyneet pari prosenttiyksikköä, työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeet lähes 50, eläkemenot 72 ja tapaturmat 20 prosenttia. Eläköitymisikä on noussut lähes kolmella vuodella. – Perustimme myös uuden sairauskassan, joka korvaa Kela-korvattavat lääkkeet kokonaan. Sillä on suuri merkitys esimerkiksi pienipalkkaiselle siivoojalle, joka miettii, ostaako palkallaan ruokaa vai kalliit lääkkeet.

Tilaa taiten – Työterveyshuoltopalvelujen tilaajaopas. Rautio Maria. Työterveyslaitos. 2009. www.ttl.fi/kirjakauppa

Työterveyslaitoksen (TTL) työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimistä. TTL:llä on ollut meneillään iso tutkimus- ja kehittämishanke, johon on liittynyt 10 eri osahanketta. Yksi niistä, Työyhteisön toimivuuden edistäminen -hanke saatiin päätökseen kesäkuussa. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta. – Uskon, että työterveyslääkärit ja -hoitajat pystyvät hoitamaan työyhteisön toimivuuteen liittyviä asioita yhdessä työpaikkojen kanssa, jos vain niin halutaan. Usein riittää, että työterveyshuolto tukee esimiehiä heidän työssään ihmisten johtajina. Sen sijaan ihmissuhdesotkujen hoitaminen ei kuulu mielestäni työterveyshuollolle, Rautio linjaa. www.telma-lehti.fi

SYYLLISTÄMINEN EI AUTA Raution mukaan työterveyshuoltojen on tärkeä laajentaa ajattelutapaansa yksilöstä yhteisöön eli yrittää ymmärtää työelämää laajemminkin. – Ongelmissa on turha syyllistää sen paremmin johtoa kuin työntekijöitä. Olennaista on asioiden pohtiminen yhdessä, ratkaisuideoita löytyy aina. Työterveyshuoltopalvelujen laatu ei riipu siitä, miten ne järjestetään. – Laadukasta työterveyshuoltoa ei kuitenkaan saada tarjoamalla yrityksille tarjottimella yksittäisiä työterveystuotteita. Työnantajat hakevat Työterveyslaitokselta usein tietoa siitä, mikä on laki-

sääteistä ja mikä vapaaehtoista työterveyshuoltoa ja mistä heille olisi hyötyä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisessä. TTL tekikin keväällä historiansa ensimmäisen ostajan oppaan työterveyshuollon palvelujen hankkimiseksi. Maria Rautiolla on selvä kuva suomalaisen työterveyshuollon onnistumisesta. – Jos oikeisiin asioihin olisi panostettu, sen pitäisi näkyä erilaisissa terveyttä ja työkykyä kuvaavissa tilastoissa. Näin ei kuitenkaan ole asian laita mielenterveysongelmissa eikä tukija liikuntaelimistön sairauksissa. Ne ovat edelleen suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin ja pitkiin sairauslomiin.

Telma 3 2009

Vesa Ranta

Työterveyshenkilöstö pitää yrityksen kunnossa Haapajärvellä työterveys hoitaa ihmistä, työpaikkaa ja koko yhteisöä.

yöterveyslääkäri Markku Nyman ja työterveyshoitaja Jaana Karsikas pitävät huolta noin 60 yrityksen työterveyshuollosta. Vajaan 8 000 asukkaan Haapajärvellä asiakasyritysten koko vaihtelee yksinyrittäjistä ikkunoita valmistavaan Tiivituotteeseen, jossa on 240 työntekijää. Haapajärven Lääkäritalo on toiminut parisenkymmentä vuotta seutukunnassa, johon kuuluu Haapajärven lisäksi Reisjärvi, Pyhäjärvi ja Nivala. Nymanin ja Karsikkaan lisäksi yrityksessä toimii kaksi osa-aikaista lääkäriä.

Telma 3 2009

Yksityinen työterveyshuolto käynnistyi Haapajärvellä 15 vuotta sitten, niin kuin teollisuuspaikkakunnalla on ollut tapana: Tiivituotteen silloinen toimitusjohtaja, paikallinen patruuna, puhui asiasta henkilökohtaisesti Nymanille, joka otti vinkistä vaarin ja laittoi praktiikan pystyyn. – Ajattelen Jaanan kanssa niin, että työterveyshuolto ei ole irrallaan yrityksen muusta kehittämisestä. Me olemme selkeä osa yrityksen kunnossapitohenkilöstöä, Nyman sanoo. Kokonaisuus ratkaisee

Nyman ja Karsikas selvittävät aina paikan päällä yrityksessä, mitkä ovat yrityksen ajatukset henkilöstön kehittämisestä. – Katsomme yhdessä ikärakennetta, sairastavuutta, koulutusta ja sitä, miten henkilöstö saadaan pidettyä

kunnossa. Mahdolliset miinatkin, kuten vajaa-kuntoisuus, yritetään nähdä etukäteen. Edellisen laman aikana Haapajärven mekaaninen puunjalostus veti ihmisiä töihin muilta aloilta. – Joudumme kysymään usein työntekijöiltä, aikovatko he tehdä samaa hommaa lopun ikänsä, vaikka koulutus on aivan muulle alalle. Työpaikkaan jäädään helposti roikkumaan, vaikka työ ei olisi terveyden kannalta enää passelia ja motivaatiokin on heikko. Nyman tuntee hyvin jokilaaksonsa, sen ihmiset, yritykset ja kulttuurin. – Ihmisten asioita on helpompi hoitaa, kun tuntee perheet useamman sukupolven ajalta. Täällä ei katsota pelkkää ihmisen sairautta ja terveyttä laput silmillä, vaan teemme osaltamme alueen yhteiskuntapolitiikkaa. – Yhteistyö on hyvin mutkatonta, koska tunnemme ihmiset, työterveyshoitaja Karsikas täydentää. Nyman toimii tavallaan myös headhunterina saattaessaan vajaakuntoisia työntekijöitä työkokeiluun uuteen yritykseen tai uudelleenkoulutukseen. Yhdessä työssä vajaakuntoinen voi olla toisessa työpaikassa hyvä työntekijä. Ei väkisin töissä

Työperäisten sairauksien luonne on vuosien myötä muuttunut Haapajärvelläkin. Samalla, kun työt ovat muuttuneet fyysisesti vähemmän raskaiksi, on kuvaan tullut kiire tulostavoitteineen. Myös työyhteisön toimivuuteen liittyvät asiat ovat tapetilla yhä useammin. Kun pinna kiristyy, alkavat riidat. – Olennaista minulle on työyhteisöjen ja työpaikkojen säilyminen. Kenenkään ei esimerkiksi kannata olla työpaikassa vastentahtoisesti. Minulla on kanttia sanoa se suoraan, Nyman sanoo. Tavallisimmat työperäiset sairaudet liittyvät tukija liikuntaelimiin. – Myös näennäishoidettuja tauteja on paljon, kuten veranpainetautia, diabetesta ja astmaa. Julkinen terveydenhuolto siirtää helposti krooniset sairaudet työterveyshuoltoon, kun resursseja ei ole, Nyman toteaa.

”

Kenenkään ei kannata olla työpaikassa vastentahtoisesti. Minulla on kanttia sanoa se suoraan.

www.telma-lehti.fi

Tehdas tarttui riskeihin Myös Tiivituote Oy:ssä on ajateltu viimeiset parikymmentä vuotta niin, että työterveyshuoltoa pitää kehittää mahdollisimman pitkällä tähtäimellä. Internet ja yrityksen sisäinen verkko on otettu 240 työntekijän työterveyshuollon apuvälineeksi. Sinne kuvattiin keväällä tehtaan merkittävimmät työvaiheet ja kartoitettiin kunkin työpisteen riskit ja terveyshaitat. – Riskikartoitukseen on liitetty myös koulutusta, kertoo tuotannonkehityspäällikkö Osmo Laitila. Aina kun tehtaalla on hiljaisempaa, koulutetaan työntekijöitä muun muassa työturvallisuus- ja työterveysasioissa. – Meillä on ollut taannoin esimerkiksi ergonomiaan liittyvää koulutusta. Asia on hyvin tärkeä tuotannossa, jossa toistetaan paljon samoja työvaiheita. Myös ensiapukoulutusta on ollut paljon. Työturvallisuusasioitakin on viety eteenpäin: kaikki työntekijät ovat käyneet työturvallisuuskoulutuksen ja heillä on työturvallisuuskortti. Työterveyshuolto Haapajärven Lääkäritalon talon kanssa on Laitilan mukaan aktiivista. – Yhteistyötä tehdään avoimessa hengessä – ja ongelmistakin uskalletaan puhua.

Kehittämishanke: Lääkärikeskus asiakaslähtöiseksi www.tsr.fi > Hae numerolla 105455 Tutkimus: Työterveyshuolto edistää työyhteisöjen toimivuutta www.tsr.fi > Hae numerolla 107057

Telma 3 2009

i l m i ö Teksti Tarja Västilä Kuvat Getty Images

Öykähäiset seurassamme Bakteerit ja virukset, hyvät ja pahat, ovat vallanneet maapallon tehokkaammin kuin ihmiset. Yksinomaan yhden ihmisen sisuksissa on sata biljoonaa bakteeria.

lussa oli – bakteeri. Tutkijat ovat arvioineet maailman ensimmäisen solun syntyneen noin 3,8 miljardia vuotta sitten. Ja koska bakteeri on yksinkertaisin tunnettu solumuoto, on kaiken elämän alku iskostettu juuri siihen. Ihmisen koko kehityskulku on ollut elämää bakteerien kanssa. Tästä voi jo vetää johtopäätöksen: jos kyse on elämästä, niin pelkkää huonoa se ei voi pitää sisällään. Löytöretkelle mikrobien kimuranttiin maailmaan kannattaa kutsua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovinen, joka on neljännesvuosisadan ajan perehtynyt pöpöihin. Hän vakuuttaa kirjassaan Hyvät, pahat, näkymättömät,

Telma 3 2009

että löytöretkeilijöille on tilaa: kaikista maailman bakteereista tunnetaan vain prosentin verran. Kun bakteereita opitaan tuntemaan paremmin, löytyy varmaan vielä kaikenmoisia öykähäisiä, kirjoittaa Huovinen. Sisuksissamme elävät pääsääntöisesti tunnetuista öykähäisistä ne hyvikset, suurin osa suolistossa, mutta bakteerit viihtyvät myös iholla ja suussa. Ja hyvä kun viihtyvät, ne suojelevat meitä tauteja aiheuttavilta pahisbakteereilta, vähän samoin kuin portieeri pitää ravintolan ovella öykkärit loitolla. Terveessä aikuisessa on esimerkiksi kaksi kiloa maitohappobakteereja, jotka ovat tärkeitä ruuansula-

Ensimmäiset kuussa kävijät Neil Armstrong, Michael Collins ja Buzz Aldrin olivat karanteenissa avaruuspöpöjen pelon takia.

tuksessa ja ravinnon imeytymisessä. Huovinen kehottaakin meitä taputtamaan vatsaamme iltaisin nukkumaan mennessä, kiittämään mikrobeja hyvästä päivästä ja toivottamaan niille hyvää yötä. Älä tule paha pöpö

Ei niin hyvää, ettei pahaakin. Olisi helppoa, jos voisimme iskeä elimistön luukut kiinni, kun pahikset – olivatpa bakteereja tai viruksia – lähestyvät. Onneksi immuunijärjestelmämme on melkoisen hyvä ovimikko. Viimeaikaisen pandemian siivittämänä käsihygienia on nostettu ykköseksi. Kulttuuriimme kuuluva kättelykin on kyseenalaistettu – professori Huovinen on ehwww.telma-lehti.fi

dottanut sen sijaan pientä kumarrusta ja käsien yhteen liittämistä itämaiseen tapaan. Pärskimisen ohella juuri kädet kuljettavat vieraita pöpöjä elimistöön. Jos pyyhkäiset räkäisellä sormella kermaa kakusta, sadattuhannet sormessa olevat stafylokokkibakteerit tarttuvat kermaan ja lisääntyvät kakun pinnalla nopeasti miljooniksi stafylokokeiksi, valaisee Huovinen lastenkirjassaan Heippa, täällä bakteeri! Jos kermakakkuja ei ole lähistöllä, niin tietokoneen pöpöinen näppäimistö on. Mika Latvala kertoo tietokoneblogissaan Which?-tietokonelehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan näppäimistön eniten käytetyistä painikkeista voi löytyä miljoonia bakteerei-

Telma 3 2009

Pernaruttokirjeet säikyttivät amerikkalaisia vuoden 2001 terrori-iskujen jälkimainingeissa.

ta, myös tulehduksia aiheuttavia kolibakteereita. Kun sormi menee suuhun visaisen työtehtävän tiimellyksessä, pahikset solahtavat suoraan elimistöön. Ripuleita ja oksennustauteja rankempia bakteeritauteja on maapallollamme jyllännyt melkoisesti. Tunnetuin on musta surma, joka tappoi 1300-luvulla Euroopan väestöstä noin kolmanneksen. Myös meille tutumpaan tuberkuloosiin kuoli vielä 1930-luvulla vuosittain lähes 10 000 suomalaista. Bakteeritauteja vastaan osaamme jo jotenkuten taistella. Louis Pasteuria on kiittäminen bakteerirokotteen keksimisestä, Alexander Flemingiä penisilliinin kehittämisestä. Virukset vaanivat

Lähteet: Pentti Huovisen kirjat Hyvät, pahat, näkymättömät ja Heippa, täällä bakteeri! Antti Vaherin pääkirjoitus Virustaudit 2000-luvulla Duodecim-lehdessä (2000;116(1):5−7) www.igs.kirjastot.fi www.vempaimia.net wikipedia Kuningaskuluttaja (TV1 1.11.2001)

Telma 3 2009

Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalveluun, iGS Tietohuoltoasemalle, tuli keväällä kysymys: ”Kummat ovat ihmiselle vaarallisempia – sairauksia aiheuttavat bakteerit vai virukset? Onko mahdollista, että evoluution ja ihmisen toimien takia syntyy virus- tai bakteerikanta, joka voi uhata ihmiskunnan olemassaoloa?” Eri lähteistä vastausta aprikoinut anonyymi kirjastonhoitaja päätyi siihen, että virus aiheuttaa pandemian todennäköisemmin kuin bakteeri. Koko ihmiskunnan tappava pandemia on kuitenkin enemmän tieteiskirjallisuuden heiniä kuin todellisuutta. Virukset ovat kuitenkin problemaattisia, sillä ne kehittävät helpommin uusia muotoja – yhdelle viruskannalle kehitetty hoito tai lääke käy nopeammin tehottomaksi. Latinankielinen virus-sanakin tarkoittaa osuvasti myrkkyä. Maapallon eri kolkissa ahertavat tutkimusryhmät pysyvät kiireisinä, kun uusia hoitoja, lääkkeitä ja rokotteita kehitellään virusvitsauksia vastaan. Useat virussairaudet, vaikkapa isorokko, ovat vaivanneet jo tuhansien vuosien ajan, mutta esimerkiksi hi-viruksen aiheuttama aids on vasta muutaman vuosikymmenen ikäinen ilmiö. Isorokko on WHO:n järjestämän maailmanlaajuisen rokotuskampanjan ansiosta saatu kitkettyä maapallolta, ja aidsiin sairastunutkaan ei enää saa kuolemantuomiota, jos hän pääsee ajoissa hoitoon.

Ei niin pahaa, ettei hyvääkin, pahantekijäviruksella on myös valoisampi puolensa: virusrokotteet perustuvat siihen, että potilaalle annetaan tapettuja viruksia. Virusrokotteet ovat olleet professori Antti Vaherin mukaan bakteeriantibioottien ohella eräs lääketieteen riemuvoitoista. Hän korostaa, että virukset geenipaketteina ovat tuottaneet arvokasta biolääketieteellistä perustietoa. Bioterrorismi on luku sinänsä. Isorokkovirus voisi olla väärissä käsissä oivallinen bioase, sillä se leviää herkästi ihmisestä toiseen – toisin kuin pernarutto. Isorokkovirusta ei tiettävästi ole enää kuin kahdessa säilytyspaikassa Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Bakteerin aiheuttamaa pernaruttoa puolestaan kutsutaan köyhän valtion ydinpommiksi, sillä sitä voidaan valmistaa laboratorioissa. Ne toisenlaiset virukset

Pitäisikö meidän muuttaa avaruuteen asumaan, jotta välttyisimme viruksilta ja haitallisilta bakteereilta? Professori Huovinen ei tätäkään vaihtoehtoa suosittele. Avaruudessa ihmisen vastuskyky heikkenee. Stressi, eristyneisyys ja unen puute kuormittavat elimistöä. Lisäksi esimerkiksi salmonellabakteeri viihtyy painottomuudessa. Avaruussäteilyn epäillään aiheuttavan mutaatioita mikrobien perimään. Huovinen kehottaakin luottamaan tutkimusmenetelmien kehittymiseen ja tavoittelemaan ymmärtävää kumppanuutta öykähäisten kanssa. Tässä vaiheessa lukijaa vaivannevat monenlaiset oireet – ainakin hän on tuntenut mahataudin oireita, pessyt kätensä pariin kertaan ja miettinyt, millä näppäimistönsä puhdistaisi. Onneksi on yksi virusmuoto, joka ei ihmiseen tepsi: tietokonevirukset. Suurta haittaa nekin voivat silti aiheuttaa. Ne monistavat itseään ja leviävät tietokoneesta toiseen, voivat lamauttaa työnteon ja vahingoittaa tärkeitä tiedostoja. Tietokoneviruksien historia on luonnollisesti muiden virusten historiaa lyhyempi, ensimmäiset epelit havaittiin vasta 1980-luvulla. Mutta tuhoisia voivat olla nekin. Toukokuussa 2000 monet napauttivat auki houkuttelevan I love you -sähköpostin Love letter for you -liitetiedostoineen. Loveletter, maailman suurin virustapaus, saastutti 15 miljoonaa tietokonetta. Inhimillistä sinänsä, kukapa ei rakkauskirjettä haluaisi.

a j at e l m a

Tiedostamattomia tapahtumia yhmissä tapahtuvat ilmiöt ovat kiinnostavia – värikkäitä, mukaansa tempaavia ja usein dramaattisia. Kun parikymmentä vuotta sitten tutustuin Wilfred Bionin ajatuksiin ja teorioihin ryhmässä esiintyvistä tiedostamattomista tapahtumista ja lainalaisuuksista, sai moni käsittämättömältä tuntuva ryhmäilmiö uskottavan kuvauksen ja selityksen. Olen työskennellyt ja ollut mukana monessa erilaisessa työryhmässä – sairaaloissa, orkestereissa, urheilujoukkueissa, teattereissa, poliittisissa ryhmissä, ay-liikkeessä, eduskunnassa, ministeriössä – ja kaikissa näissä olen voinut todeta, että Bionin teoriat ryhmän alitajuisista prosesseista ovat olleet tunnistettavissa. Bionin klassikko Experiences in groups julkaistiin jo 1961. Bion työskenteli USA:ssa ryhmäterapeuttina haavoittuneiden sotilaiden kuntoutuslaitoksessa. Näissä ryhmissä hän havaitsi, että niissä kehittyi tietyntyyppisiä ryhmäprosesseja, jotka olivat ryhmän jäsenille suureksi osaksi tiedostamattomia, ja jotka noudattivat tiettyä kaavaa ja tapahtumajärjestystä. Hän kutsui näitä yhteisiä vaiheita ”perusolettamusryhmiksi”. Näitä vaiheita on kolme. Ryhmä vaihtoi perusolettamustilaa tietyssä järjestyksessä, joka näytti aina toistuvan. Ensimmäinen tila on vahvan johtajan kaipuu ja odottaminen. Ryhmä toivoo, että tulisi vahva johtaja, joka ratkaisisi ryhmän ongelmat, poistaisi jännitteet ja ahdistuksen ja vapauttaisi ryhmän jäsenet vastuusta. Kun uusi johtaja saapuu, ovat toiveet ja odotukset kaikkivoipaiset – messiaaniset, obamamaiset.

Jonkun aja n kuluttua käy ilmi, että uusi johtaja ei täytäkään odotuksia, joita häneen on kohdistettu. Pettynyt ja ahdistunut ryhmä siirtyy toiseen perusolettamusvaiheeseen, parinmuodostukseen ja juonitteluun. Tämä vaihe on tuttu monesta työpaikasta ja ryhmästä, missä joukko ihmisiä yrittää saavuttaa jonkin yhteisen päämäärän. Kun ryhmässä leviää pettymys kelvottomaan johtajaan, joka ei ole pystynyt täyttämään messiaanisia toiveita, alkaa sisäinen valtataistelu johtajuudesta. Haetaan liit-

www.telma-lehti.fi

tolaisia, mustamaalataan ja puhutaan pahaa muista ryhmän jäsenistä, supistaan ja intrigoidaan, juonitellaan. Ilmapiiri muuttuu yhä ahdistuneemmaksi ja paranoidisemmaksi. Keskustelun ja dialogin sijaan kehittyy kuiskausten, panettelun ja juoruilun kulttuuri. Ryhmä alkaa muistuttaa käärmeenpesää. Tämä perusolettamusvaihe voi kestää hyvinkin pitkään. Moni ahdistuu ja voi huonosti, mutta ei löydä keinoja tilanteen selvittämiseksi. Kun pahoinvointi on saavuttanut kyllästymispisteen, ryhmä siirtyy kolmanteen, ”fight or flight” -vaiheeseen. Nyt alkavat dramaattiset tapahtumat. Johtaja lähtee ovet paukkuen, tai hänelle annetaan potkut. Tätä draamaa voi seurata toistuvasti työelämästä, puolueista, urheilujoukkueista tai rockbändeistä. (Tätä kirjoittaessani luen Finnairin toimitusjohtajan Jukka Hienosen yllätyserosta; syyksi hän mainitsee henkilökunnan ja ay-väen joustamattomuuden!) Kun tämä vaihe on ohi ja rauha taas palautunut, siirtyy ryhmä taas ensimmäiseen perusolettamukseensa, odottamaan vahvaa johtajaa.

Juonitteluvaiheen tunnistaminen ryhmässä voi olla avuksi hankalan tilan lyhentämiseksi.

Onko näillä Bionin havainnoilla käyttöä käytännön elämässä? Oma kokemukseni on, että varsinkin tuon parinmuodostuksen ja juonitteluvaiheen tunnistaminen omassa ryhmässä – tai sivullisena – voi olla avuksi tämän hankalan tilan ehkäisemiseksi tai lyhentämiseksi. Tietysti on hyödyllistä muistaa, että ylimitoitetut messiaaniset toiveet ja odotukset tulevasta johtajasta on syytä unohtaa – kuten tiedämme, useimmat messiaat päätyvät ristille. Jos itse satumme olemaan johtotehtävissä, on järkevää olla synnyttämättä näitä epärealistisia ja messiaanisia odotuksia.

Claes andersson Kirjoittaja on psykiatri ja kirjailija, entinen puoluejohtaja ja kulttuuriministeri.

Telma 3 2009

Oikean tyรถn Teksti Anu Vallinkoski โ ข Kuvat Wilma Hurskainen

Telma Telma 33 2009 2009

asiantuntijat Työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden työ on muuttunut parissa vuosikymmenessä melkoisesti. Uudet turvallisen työn asiantuntijat aloittavat urakkansa vuoden 2010 alussa, kun työpaikkojen henkilöstö valitsee uudet valtuutetut marras–joulukuussa 2009. www.telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009

Työpaikalta pitäisi löytyä henkisiä johtajia, joilla on ymmärrystä, mistä hyvä työ syntyy.

yösuojelun kehittäjä, sisäinen asiantuntija, neuvonantaja, johdon ja henkilöstön konsultti. Tällaisia nimityksiä Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo käyttää nykypäivän työsuojeluväestä – työsuojelupäälliköistä ja -valtuutetuista. Tosin nimitykset kuvaavat vain tavoiteltavaa ihannetta, joka ei kaikilla työmailla toteudu. – Tutkimusten mukaan työsuojeluväen rooli on muuttunut työrukkasesta enemmän asiantuntijaksi. Kehittyneimmissä yrityksissä ei enää oleteta, että vain työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto pitävät huolta työn turvallisuudesta, Rauramo kertoo muutoksesta. – Ymmärretään, että työsuojelu on osa arkista työtä ja että se kuuluu kaikille, niin johtajille kuin työntekijöillekin. Työsuojeluväki taas tuo tietoa ja auttaa neuvoillaan luomaan terveellisen työympäristön. Työsuojelupäälliköt r.y.:n puheenjohtaja, Kansallisoopperassa työskentelevä Kaarina Kuisma vahvistaa, että työsuojelun taso vaihtelee suuresti työpaikoittain.

– Usein isoilla työpaikoilla ollaan paljon pidemmällä kuin pienillä, joissa työsuojelu saattaa olla hyvinkin sattumanvaraista. Osa työnantajista pitää työturvallisuutta itsestäänselvyytenä, osa ei osaa antaa sille arvoa pätkän vertaa, hän summaa. Trendinä moninaisuus

Työsuojeluväen uudenlaisen roolin yksi tekijä on työn muutos: teollisuustyö on vähentynyt ja palvelutyö lisääntynyt. Toisaalta teknologian kehityksen ansiosta monia vaarallisia töitä on automatisoitu ja raskaita töitä kevennetty. Jatkuva muutos, työn epävarmuus, uuden opiskelu ja tehokkuusvaatimukset ovat nykypäivän työsuojelun haasteita. Henkisen työhyvinvoinnin vaaliminen on Kuisman mukaan yleistynyt työpaikoilla aivan viime vuosina. Rauramo taas katsoo, että tämän päivän trendi on työsuojelun moninaisuus. – Työsuojelu on menneeseen verrattuna vaikeampaa,

Teoriaa & käytäntöä

Johto ymmärtää euroja

Kaarina Kuisma 24

Telma 3 2009

Koneiden pauhatessa taustalla työsuojelupäällikkö Simo Korjus esittelee seinällä olevaa taulukkoa, josta selviää viime vuoden tapaturmien määrä. Haavereita Fazerin Vantaanleipomossa sattui 106. – Määrä vähenee vielä, Työturvallisuuskeskuksen (TTK) järjestämään elintarviketeollisuuden valmennusohjelmaan osallistunut Korjus lupaa. TTK:n työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille suunnatun ohjelman tarkoituksena on ollut lisätä työsuojelutyön vaikuttavuutta ja kohentaa työsuojeluhenkilöstön asemaa.

– Lähtökohta on, että tarkastajasta ja puutteiden hakijasta päästäisiin enemmän asiantuntijaksi ja johdon ja esimiesten neuvonantajaksi. Lisäksi ideana on opastaa myymään työsuojelua työpaikalla. Sen pitäisi olla osa jokaisen työtä, osa ammattitaitoa. Pitäisi ymmärtää, että kun tapaturmat ja poissaolot vähenevät, tuloksellisuus kasvaa, kurssin johtaja Erkki Heinonen TTK:sta summaa. Ja Korjus on myynyt. Kurssin innostamana mies koputteli esimiestensä ovia ja esitteli ideoitaan: kaikille Fazerin Suomen leipomoille pitäisi

Fazerin Vantaan leipomon työsuojelupäällikkö Simo Korjus tähdentää, että työsuojelua kannattaa myydä esimiehille. Satsaus turvallisuuteen vähentää turmia ja tuo säästöjä.

www.telma-lehti.fi

Telma 33 2009 2009 Telma

Asmo Perttula

koska työsuhteet ovat moninaistuneet. On osa-aikatöitä, määräaikaisia työsuhteita, alihankintaa ja vuokratyötä. Samalla työntekijällä voi olla yhtä aikaa monta työnantajaa ja työpaikkaa. Tarvitaan työsuojelun yhteistyötä yli yritysrajojen, Rauramo arvioi. Työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen vallankäyttömahdollisuudet vaihtelevat paljon. Kuisma painottaa johdon asennoitumisen merkitystä. Jos johto ei ole turvallisuuden takana, ei mikään voi sitä alhaaltapäin kohentaa. Valittava paras

Rauramo puolestaan painottaa, että valta myös pitää ansaita omalla osaamisella. Pitää tuntea työpaikan vaaranpaikat ja haasteet sekä keinot, joilla voi vähentää riskejä ja parantaa hyvinvointia. – Valtaa saa myös tuntemalla työsuojelun edut. Tutkimusten mukaan hyvä työsuojelu lisää tuottavuutta ja tuo säästöjä.

saada yhteinen turvallisuusohjeistus, pitää koota työsuojeluväestä viisasten ryhmä. – Kysyin esimiehiltä, paljonko he luulevat kuluttajan olevan valmis maksamaan tapaturmista leivän hinnassa. Euroja he heti ymmärsivät. Koputtelu tuotti tulosta. Fazer asetti viime huhtikuussa Korjuksen ohjaamaan yhtiön leipomoiden työsuojelua. Nyt mies vetää ryhmää, joka luo yhtiölle uutta turvallisuusohjeistusta. Yhtiön johtokin on innostunut olemaan aiempaa enemmän mukana työsuojelussa.

Telma 3 2009

Marras–joulukuussa 2009 monilla työpaikoilla on edessä työsuojeluvaltuutetun vaalit. Rauramo sanoo, että valtuutetulla on väliä. – Hyvä valtuutettu on sekä työnantajan että henkilöstön etu. Parhaimmillaan hän pystyy asiantuntemuksellaan vähentämään tapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä tuomaan talolle säästöä. Rauramo muistuttaa, että tehtävään ei pitäisi valita ketä tahansa tai vastentahtoisesti ehdolle lähtevää. – Ihanteellista olisi, jos työpaikalta löytyisi henkisiä johtajia, joilla on ymmärrystä siitä, mistä hyvä työ syntyy. Valtuutetulla tulisi olla kokonaisnäkemystä, neuvotteluja alaistaitoja sekä rohkeutta nostaa esiin vaikeita asioita. Pelkkä kovaäänisyys ei riitä. Rauramo perää myös työnantajan vastuuta. Henkilöstölle ei synny halua hoitaa työsuojelua, jos työnantaja ei anna arvoa ja luo edellytyksiä hoitaa valtuutetun tehtävää.

Kurssilla painotettu käsitys työsuojelupäälliköstä neuvonantajana oli Korjukselle uusi. – Olen tuon uuden aseman aika hyvin omaksunut. Nyt kerään kentältä tietoja ja vien viestiä johtoryhmään. Annan vinkkiä, millaisia työsuojeluasioita kannattaisi nostaa esiin henkilöstölehdessä, Korjus antaa esimerkkejä. Fazerin työsuojeluvaltuutetut ovat olleet innoissaan uudistuksista. – Nyt työsuojeluun satsataan täällä paljon enemmän kuin ennen. Olen huomannut, että niihin

asioihin on kyllä puututtu, joita on lähdetty viemään eteenpäin. Työtä on tietysti paljon, kun talo on suuri, mutta suunta on oikea, varavaltuutettu Asmo Perttula toteaa. TTK:n parivuotinen ohjelma päättyy marraskuussa. Ohjelma pohjautuu kurssin kouluttajana toimivan Juhani Tarkkosen väitöskirjaan. Kurssilaiset ovat paneutuneet työsuojeluun ja -hyvinvointiin luentojen, keskustelujen ja ryhmätöiden avulla. Jatkossa pohditaan, laajennetaanko valmennusta elintarviketeollisuudesta muille aloille.

T yö s u o j e l u n t o i m i j at

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut tekevät yhteistyötä työterveyshuollon, luottamusmiesten, työpaikan esimiesten ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Avoimuus ja hyvä tiedonkulku ovat toimivan yhteistyön edellytyksiä. T yö s u o j e lu pä ä l l i k kö l Avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojelun asiantuntijana. Hän kehittää ja pitää yllä työnantajan ja henkilöstön välistä työsuojelua koskevaa yhteistoimintaa. Lainsäädännön

mukaan päällikön pitää olla työpaikan ja työn luonteen huomioon ottaen riittävän pätevä ja hänen on oltava riittävän perehtynyt työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin.

l Päällikön nimeää työnantaja. Työsuojelupäällikkö voi hoitaa tehtäviään joko osa-aikaisesti tai täysipäiväisesti. Työnantaja voi myös itse hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät.

T yö s u o j e lu va lt u u t e tt u l On henkilöstön vaaleilla valitsema edustaja, joka hoitaa työsuojelun yhteistoimintaa työnantajan kanssa ja pitää yhteyttä viranomaisiin. Valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua pitää valita työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen henkeä. Pienemmilläkin työpaikoilla valtuutetut voidaan valita, jos työntekijät pitävät sitä tarkoituksenmukaisena.

l Toimihenkilöt voivat aina halutessaan valita oman valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että valtuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada työsuojelukoulutusta sekä riittävästi aikaa hoitaa valtuutetun tehtäviä. Osa valtuutetuista hoitaa tehtäviään oman työnsä ohessa, osa on täysipäiväisiä.

l Valtuutetulla on oikeus keskeyttää vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetulla on rivityöntekijää laajempi irtisanomissuoja. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaalit käydään pääsääntöisesti kahden vuoden välein, kunnissa ja seurakunnissa neljän vuoden välein. Vaaleissa valitaan myös työsuojelutoimikunta tai muu yhteistyöelin.

• Työsuojeluvaaliohjeet 2009. www.ttk.fi/tyosuojeluvaalit • Työsuojeluvaalit työpaikoilla marras-joulukuussa 2009. TTK Uutiset 6.8.2009. www.ttk.fi/TTK_Uutiset • Juhani Tarkkosen väitöskirja: Työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö toimijoina – työorganisaatiot toiminnan areenoina. www.tsr.fi > Hae numerolla 105027 • Yksittäisongelmista kokonaiskehittämiseen -julkaisu. Juhani Tarkkonen. TTK 2008. www.ttk.fi/julkaisut • Työsuojeluhenkilöstöä valmennetaan johdon neuvonantajiksi elintarvikealoilla. TTK Uutiset 2.4.2009. www.ttk.fi/TTK_Uutiset • Työsuojeluhenkilöstön koulutus: www.ttk.fi/koulutus

T yö s u o j e lu to i m i k u n n a s s a l Istuu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajat. Työsuojelutoimikunta tai muu yhteistyöelin pitää lain mukaan

www.telma-lehti.fi

valita työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkeä. Toimikunta käsittelee muun

muassa työturvallisuutta ja -terveyttä sekä henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä.

Telma 3 2009

M e t e i mm e s e n !

Teksti Kati Särkelä • Kuva Ossi Ahola

Terveyttä metsään

etsäkoneenkuljettajan työ on henkisesti kuormittavaa. Työ metsässä tehdään yksin ja myös vastuu kannetaan yksin. Taakkana ovat lisäksi epäsäännölliset työajat ja kiire. Nykyaikaisilla metsäkoneilla työ ei ole fyysisesti raskasta, vaan työolosuhteet alkavat muistuttaa toimistotyöntekijän arkea. Seurauksena kokopäiväi-

Timo: ”Koneenkuljettajan työ on henkisesti raskasta. Poissaoloja on kuitenkin vähän – kuljettajiksi ovat jo valikoituneet ne sitkeimmät työmiehet.”

Sirpa: ”Hankkeella haluttiin kehittää työterveysmalli, josta olisi hyötyä kunkin yrityksen paikallisessa työterveyshuollossa, pienissäkin maaseututerveyskeskuksissa.” 28

Telma 3 2009

sestä istumisesta kuljettajat kärsivät tukija liikuntaelinvaivoista sekä ylipainosta. Koneyrittäjien liiton aloitteesta kuljettajille alettiin kehittää yhteisiä työterveysohjeita. Alan yritykset ovat yleensä pieniä: työntekijöitä on keskimäärin neljä. Tuunataan yhdessä työterveyttä -hankkeen tavoitteena oli löytää myös uusia työterveyshuoltokäytäntöjä, joita

Tuunataan yhdessä työterveyttä – koneyritysten ja työterveyshuollon yhteistyö Lisätietoa • www.tsr.fi > Hae numerolla 107392 • www.koneyrittajat.fi • www.tsr.fi > hae numerolla 106275

voisi soveltaa jokaisessa alan yrityksessä. Mukana olivat hämeenlinnalainen metsäkoneyritys Metsäkonepalvelu Oy, ulvilalainen maanrakennusalan yritys Mykrä Oy sekä molempien työterveyshuolto. Ulkopuolisena asiantuntijana hankkeessa oli Työterveyslaitoksen Rakennusterveysryhmä. Metsäkonepalvelu Oy:ssä koko henkilö-

kunta ideoi keinoja kehittää työhyvinvointia. Hankkeen tuloksena on otettu käyttöön esimerkiksi ekstranet työmaiden ja toimiston väliseen yhteydenpitoon. Uusi keino lisätä liikuntaa ovat henkilökohtaiset kuntokortit. Tärkeä uudistus on työnopastaminen. Koneenkuljettajista osa on koulutettu työnopastajaksi ja perehdyttämiseen on tehty heidän

avullaan selvät ja konkreettiset ohjeet. Koneenkuljettajien aloitteesta on järjestetty myös ammatillista koulutusta, teemana energiapuu ja metsäkoneiden ylläpitohuolto. SPR:n kanssa yhteistyössä toteutettiin koneenkuljettajille räätälöity ensiapukurssi. Yksinäisessä työssä oleellinen taito on onnettomuuden sattuessa pystyä auttamaan itse itseään.

Esa: Metsäkoneenkuljettajan työ on yksinäistä, ja vastuu on viime aikoina vain lisääntynyt. Pomoja näkee yleensä vain silloin, jos jokin on mennyt pieleen.”

Susanna: ”On tärkeää, että työntekijällä itsellään on motivaatiota huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.” www.telma-lehti.fi

Tuunataan yhdessä työterveyttä – koneyrittäjien ja työterveyshuollon yhteishanke toteutettiin vuosina 2008–2009. Mukana olivat muiden muassa toimitusjohtaja Timo Tolppa, metsätalousinsinööri Sirpa Henttonen ja koneenkuljettaja Esa Sorila Metsäkonepalvelu Oy:stä sekä työterveyshoitaja Susanna Nikula Linnan klinikan työterveyshuollosta. Telma 3 2009

Telma 3 2009

Teksti Arja Krank • Kuvat Sarri Kukkonen

Kulmahuoneen uusi Lauri Helsingin Hakaniemessä, Metallitalon suuressa kulmahuoneessa majailee vaikutusvaltainen mies, jonka mielestä viisautta löytyy muualtakin kuin kulmahuoneista. Hänen työuraansa määrittää luku seitsemän.

Telma 3 2009

AK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on totuttu näkemään kravatinsolmu kireällä. Tänään mies on heittänyt pykälään vapaamman vaihteen, johon kuuluvat farkut, pöytään katettu marjatorttu ja isännän leppoisasti kaatelema kahvi. On vaikea kuvitella, että 56-vuotiasta ja hyvässä kunnossa olevaa Lylyä pidettiin SAK:n puheenjohtajavalinnassa iäkkäänä vaihtoehtona. Johtajahan on tuossa iässä kukkeimmillaan. – Sano muuta, olen aivan samaa mieltä, Lyly kuittaa pilke silmäkulmassaan. – Vastahan puolustusvoimain komentajaksi valittiin 57-vuotias mies, eikä kellekään tullut mieleenkään pitää häntä vanhana. Lyly myöntää, että ikäkysymys nousi yllättävän isoksi tekijäksi, kun SAK:lle sorvattiin uutta puheenjohtajaa viime keväänä. Kun SAK:n valtuusto valitsi Lylyn toukokuisessa kokouksessa Kiljavan opistolla, monet pitivät sitä merkkinä jämähtämisestä vanhaan. – Eihän ikä kerro ihmisestä vaan persoona. Nuori voi olla ajatuksiltaan vanha – iäkkäämpi voi aivan hyvin olla uudistuskykyinen. Pidän itseäni kehittäjänä ja innostun helposti uusista asioista. Mies uumoilee, että nuorempaa kasvoa haluttiin johtoon paitsi järjestön julkisen kuvan takia myös jatkuvuuden vuoksi. Edellinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli toimessaan peräti 19 vuotta. Lylyn puheenjohtajuuden uskotaan jäävän seitsemän vuoden pituiseksi. – Jatkuvuudella on työmarkkinajärjestöissä siksi iso merkitys, että neuvotteluja käydään vuodesta toiseen saman ”liittoperheen” kesken. On hyvä, kun tuntee ihmiset ja käytännöt. Minusta seitsemän vuotta on kuitenkin ihan riittävä aika jatkumon varmistamiseksi. Mutta entä se uudistuminen? Miten Lauri Lyly pitää huolen siitä, että nuorille työntekijöille tarjotaan ammattiliitoista nykyaikaista meininkiä? – Ajamalla työelämässä olevien nuorten asioita. Teemme edunvalvontaa perusasioissa, jotka parantavat esimerkiksi pätkä- ja silpputyöntekijöiden työehtoja ja

Telma 3 2009

”

Olen oppinut jokaisesta aiemmasta työstäni jotain sellaista, jota voin nyt hyödyntää.

l a u r i ly ly

palkkoja. Teemme asioita myös projektimaisesti, jolloin nuorten on helppo tulla mukaan. Vakaan laivan kapteeni

Lauri Lylyä voisi kutsua seitsemän vuoden mieheksi. Tuon pituinen on keskimäärin ollut hänen työrupeamansa kussakin toimessa. Työ on kuljettanut miestä ympäri Suomea. – Vierivä kivi ei sammaloidu. Täytyy sanoa, että jokaisesta aiemmasta työstäni olen oppinut jotain sellaista, jota voin nyt hyödyntää. Se on ollut sellaista elinikäistä oppimista, Lyly muistuttaa. Kokemusta on kertynyt perusduunarin työstä lähtien. Pohjanmaalta kotoisin oleva Lyly aloitti työuransa koestajana Strömbergin tehtailla Vaasassa vuonna 1971. – Testasin ja koestin suunnitteluvaiheessa olevia ja sähköverkkoon kytkettäviä katkaisijoita. Sähköasentajan koulutuksen saanut Lyly innostui ammattiyhdistysasioista jo nuorena miehenä ja lähti mukaan aktiivitoimintaan 1970-luvulla. Uratie kulki Pohjolan Voiman kautta Loviisan ydinvoimalan sähköasentajaksi, ennakkohuoltotarkastajaksi ja ennen pitkää myös pääluottamusmieheksi. – Kyllä oikeudenmukaisuuden ajatus oli keskeinen vaikutin siihen, että ryhdyin luottamusmieheksi. Myös työtoverit kannustivat minua lähtemään mukaan. Työ ”kolvin” ääressä vaihtui lopullisesti neuvottelupöydän takana istumiseen vuonna 1989, kun Lyly nimitettiin Sähköalojen ammattiliiton sopimussihteeriksi ja seitsemän vuotta myöhemmin liiton puheenjohtajaksi. Keskusjärjestö SAK:n edunvalvontaosastoa mies ryhtyi johtamaan 2004. – Olen työskennellyt tässä ay-organisaatiossa kaikilla tasoilla ja tunnen sen hyvin. Kokemus on ilman muuta vahvuuteni tässä toimessa. Lylyn työhuoneesta on hulppea näkymä Kruunuhaan rantaan ja merelle. Mies puhuu SAK:sta isona laivana, jonka liikkeet eivät ole ihan hirveän nopeita, mutta ei niiden tarvitsekaan olla. www.telma-lehti.fi

• Syntynyt 20.2.1953 Seinäjoella. • Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. • Koulutukseltaan sähköasentaja, toiminut ammattiyhdistysliikkeessä 1970-luvulta. • Valittiin SAK:n puheenjohtajaksi toukokuussa 2009. • Sosialidemokraatti, joka kuului 1980-luvulla Loviisan kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen ja oli ehdokkaana eduskuntavaaleissa 1987. • Asuu Vuosaaressa Helsingissä, mökkeilee omakotitalossa Tampereella. • Rentoutuu kotisohvalla poliisipsykologisten dekkareiden parissa, viimeksi luki Jo Nesbøn kirjan Pelastajat. • Uutis- ja ajankohtais- ohjelmafriikki, pitää myös dokumenteista ja luonto-ohjelmista. • Pelaa golfia ja on armoitettu penkkiurheilija. • Matkustelee mielellään kotimaassa sekä kesällä että talven lumilla.

– Ihan hyvä, ettei kaikkien tuulien mukaan lähdetä kurvailemaan. SAK on vakaa ja luotettava kumppani ja sellaisena pysyykin. Suomen suurin ja vanhin, jo 102-vuotias Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on luovinut mukana työelämän isoissa rakennemuutoksissa. Jos asetelmassa oli ennen pomo ja duunari, niin nyt siinä on usein automaatio, pätkäduunari ja pomojen katras, joista osa istuu ehkä ulkomailla. SAK:n puheenjohtaja oli ennen vanhaan herra isoherra, pesti kun toi muassaan paljon poliittista valtaa. Vastuu on säilynyt, mutta vaatimukset ovat nykyisin toista maata. – Vahvaa suunnannäyttäjän roolia odotetaan edelleenkin. Nopeassa muutoksessa täytyy silti pystyä tarkastelemaan toimintaympäristön tilannetta joka hetki uudelleen. Johtajan odotetaan olevan karismaattinen, mutta käytännössä hänen täytyy olla myös verkostomaisen yhteistyön taitava edistäjä, Lyly kuvailee. – Ja agitaattorin puhelahjojakin tarvitaan, mutta kyllä neuvottelutaidot ovat tärkeämpi ominaisuus. Oikeudenmukaisuus on sana, joka toistuu Lauri Lylyn puheissa usein. Se on myös ensimmäinen määre, jonka Lyly mainitsee, kun puhutaan hyvästä johtamisesta. – Oikeudenmukaisuus on sitä, että taataan työntekijöille mahdollisuus palkkaan, jolla pystyy elämään sekä työolosuhteet, joissa on hyvä työskennellä. Reiluutta on tae siitä, että pelisääntöjä – työehtosopimusta – noudatetaan ja että työntekijällä olisi varmuus työn jatkuvuudesta. Lyly myöntää, että oikeudenmukaisuus on subjektiivista: se, mikä tuntuu pomosta oikeudenmukaiselta, ei ole välttämättä sitä työntekijän mielestä. Mies on kuitenkin optimistinen ja uskoo useimpien työnantajien ainakin periaatteessa pyrkivän hyvään. – Valitettavasti se ei vain aina toteudu. Olisi kuitenkin tärkeää, että johtaja pystyisi perustelemaan hyvin ne päätökset, jotka eivät vaikuta reiluilta.

Telma 3 2009

SUOMI TÄYNNÄ JOHTAJIA

Mikä on ammattiyhdistyspomon suunnasta katsottuna suurin harha, joka yritysjohtajalla on johtamistaidoistaan? – Se on iso virhe, jos henkilökunnan osaamista sekä kykyä vastuunkantoon ja innovatiivisuuteen työssä ei huomata. Kaikki viisaus kun ei asu kulmahuoneissa. Useammissa organisaatioissa pitäisi löytyä joukkuepeliä, vaan kun näin ei tapahdu. Lyly arvostaa osallistavaa johtajaa, joka osaa koota joukkonsa erilaisista ihmisistä ja heidän vahvuuksistaan – joka ymmärtää, että monenlaiset näkökulmat ovat yrityksen hyödyksi. Puheenjohtaja tarkentaa katseensa ikkunasta kaukaisuuteen. Aurinkoinen Hakaniemen tori täyttyy pikkuhiljaa puolipäivän hyörinästä, kun Lyly pohdiskelee ihmisjohtamisen problematiikkaa. – Joskus olen miettinyt, että työelämässä on kaikennäköisiä ajokortteja, turvallisuuskortteja ja sertifikaatteja, mutta johtajuuteen ei ole korttia, joka takaisi edes jonkinlaisen pätevyyden. Tuntuu, että ainoa paikka, jossa saa koulutusta henkilöjohtamiseen, on armeija. Suomesta löytyy hyviäkin vastuuihmisiä, mitä strategiseen ja tekniseen johtamiseen tulee, sitä Lyly ei ala kieltämään. Ihmisjoh-

Työelämässä on kaikennäköisiä ajokortteja, turvallisuuskortteja ja sertifikaatteja, mutta johtajuuteen ei ole korttia, joka takaisi edes jonkinlaisen pätevyyden.

Telma 3 2009

tamisessa vain tulee tenkkapoo vastaan. Siinä missä esimerkiksi ruotsalaiset ovat tottuneet ordeeraamaan ja diskuteeraamaan, meikäläiset ovat tavanneet lähinnä hoitaa omat asiansa. – Tänä päivänä esimiehiltä vaaditaan hyviä kommunikointikykyjä ja verkosto-osaamista. Siihen tarvittaisiin lisää koulutusta yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Varmuuden vakuudeksi Lyly lätkäisee pöytään uskomattoman faktan: noin 40 prosenttia työikäisistä palkansaajista on jonkinlaisessa työnjohdollisessa asemassa. – Hätkähdin itsekin tuota lukua. Voidaan kysyä, että riittävätkö näiden kaikkien taidot tosiaan automaattisesti ihmisten johtamiseen. KIIREELLÄ ASIAAN KIINNI

Tietysti suomalainen löytää aina itsestäänkin vikaa. Lylyn mainitsemat puutteet omassa johtamistyössään ovat aika harmittoman kuuloisia. SAK:n toimipaikassa työpaikkahenki on johtajan mukaan rento. Työkaverit palauttavat maan pinnalle tarpeen tullen. – Olen ehkä joskus kärsimätön, ja haluan asioiden tapahtuvan nopeasti. Kun pyydän esimerkiksi jotakin selvitettäväksi, kyselen aika pian asian perään. Se varmaan johtuu luonteesta. Yritän tarttua nopeasti asioihin. Mutta elämme myös todella hektistä aikaa – pallo pyörii koko ajan eteenpäin. Myös laskusuhdanne tuntuu nyt vyöryvän voimalla eteenpäin. Mihin ammattiyhdistysmiehen mielestä pitäisi tarttua ja pian? Lylyn reseptin mukaan pidemmällä aikavälillä pitäisi panostaa työvoiman koulutukseen ja osaamiseen. Yrityksiä kannattaisi myös rohkaista keräämään hyvinä päivinä puskurirahastoa, jotta irtisanomisiin ei tarvitsisi ryhtyä aivan pienestä notkahduksesta. Tämä vaatisi kuitenkin ennakkoverolain muutoksen. – Valtiovallan toimet ovat olleet aivan liian vaatimattomia. Vielä paljon enemmän pitäisi satsata uusien työpaikkojen syntymiseen, että työttömyyttä saataisiin estettyä. Tulopoliittiset kokonaisratkaisut on kuopattu, kun työnantajapuoli ilmoitti, että se tie on nyt kuljettu. Lyly perää kuitenkin kokoavan työmarkkinaratkaisun perään, se antaisi pohjaa taloudelliselle ennustettavuudelle. Vähintään kaksikantaneuvotteluja tarvittaisiin vastakin. – Jos kaikki vain alkavat kituuttaa ja säästää, niin huonosti menee. Eri osapuolten tulisi nyt yhteisessä pöydässä miettiä keinoja laman taltuttamiseksi. Jotkut näkevät keskitetyn ratkaisun haamuja, mutta harva muistaa, kuinka tupo oli keskeinen työkalu, kun edellisestä lamasta noustiin: ostovoiman lisääntymisen myötä talouskin kääntyi kasvuun.

Teksti Hilkka Lahti • Kuvat Vesa Ranta

Muutoksessa työn ilo ja mielekkyys voivat kadota, ja samalla hiipuvat voimatkin. Kun työntekijä autetaan huomaamaan kehityksen kulku, hän pystyy usein myös luopumaan vanhasta ja löytämään uutta mieltä työhönsä, Leena Ala-Mursula toteaa.

Syvemmälle, tarkemmin, tehokkaammin Oulun seudulla havahduttiin työn muutokseen ja kehitettiin välineitä, joiden avulla myös työterveyshuolto pysyy muutoksessa mukana.

www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009

”

Työterveyteen vaikuttavista asioista kolmannekseen voisi puuttua työhön liittyvillä järjestelyillä.

ulun Työterveyden – nykyisin osa Condia Oy:tä – hanke kehitti työterveyshuollolle työkaluja, joiden avulla työyhteisöt voivat jäsentää arjen työn häiriöitä ja työn muutoksia. Työterveyshuollon välineet ja työelämän uudet haasteet -hankkeessa kehitettyjä työkaluja on kokeiltu jo kymmenissä eri työyhteisöissä. Uudenlaiset työpaikkaselvitykset, työterveystarkastukset ja esimiestuki tähtäävät arkisen työn sujuvuuteen ja työn mielekkyyden löytämiseen. – Emme pelkää puhua työstä, ylilääkäri Leena AlaMursula Condiasta sanoo. Työterveyshuollon perinteisillä välineillä saadaan paljon tietoa työn altisteista, kuormituksesta, ergonomiasta ja työympäristöstä. Se kaikki on tarpeen yhä edelleen. – Mutta lisäksi tarvitaan keinoja, millä voimme vaikuttaa työn uusiin haasteisiin: kiireeseen, stressiin, muutokseen ja jatkuvan oppimisen vaatimukseen, AlaMursula muistuttaa. – Pään sisällä tapahtuvan työn osuus on lisääntynyt nopeasti, myös fyysisessä työssä, eikä kukaan enää pärjää työelämässä ilman verkostoitumistaitoja.

Hankkeen nimi lyhentyi Ketu-hankkeeksi, jonka pilottivaiheessa oli mukana työterveyshuollon kaksi tiimiä, asiakasyrityksiä ja Verven konsultteja. Ketu-hanke kattoi kuitenkin koko työyhteisön, ja uudet menetelmät opiskeltiin työterveyshuollon käyttöön. Missä kiitos?

Työelämän muutokset haastavat työntekijöitä jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen. – Ponnistelujen vastapainoksi ihmiset odottavat työn olevan antoisaa, Ala-Mursula muistuttaa. Muutosten myllerryksessä työn ilo ja mielekkyys voivat kadota ja samalla hiipuvat voimatkin; ei tulekaan koettua kiitosta työn onnistumisesta. Terveyshäiriön takana voi olla hämmennys, joka näkyy myös ruumiin oireina. – Monissa tutkimuksissa toistuu havainto, että työterveyteen vaikuttavista asioista kolmannekseen voisi puuttua työhön liittyvillä järjestelyillä. Työterveyshuollon pitäisi pystyä toimimaan tulkkina työelämän ja terveyden rajalla. Ketu-hankkeessa kehitettiin uusia työterveyshuollon perusvälineitä ja muokattiin vanhoja. Perinteisiin

K u n ta l i i to s ta r v i t s e e va l m e n n u s ta Kuntien yhdistyminen tuo vipinää myös työyhteisöihin. Kuntaliitosten kipupisteitä ratkomassa ovat usein konsulttiyritykset, mutta palveluja tarjoaa myös työterveyshuolto.

un kuntaliitosta aletaan suunnitella, on mietittävä, kuinka kunnan perustehtävä, palvelutuotanto, uudessa tilanteessa järjestetään. Yhtä haastavaa on sovittaa yhteen organisaatioiden erilainen tapa toimia. – Aina, kun on kyse ihmisten työpaikoista, syntyy epävarmuutta oman työn muuttumises-

Telma 3 2009

ta, johtaja Satu Heikkilä Condia Oy:n Organisaatioiden kehittämis- ja konsultaatiopalveluista muistuttaa. Condian OKKO-palvelut on kumppanina, kun yritykset kehittävät johtamista ja esimiestyötä, työyhteisöjen toimivuutta ja organisaation tuloksellista toimintaa. OKKO oli mukana Ylikiimingin kuntaliitoksessa, ja paraikaa tuetaan työyhteisöjä Yli-Iin yhdistyessä Ouluun. Kuntaliitoksessa eroja löytyy niin tehtävien sisällöstä kuin välineistäkin. Iso ja pieni kunta on jakanut tehtävänsä eri tavoin: isossa organisaatiossa tehtävät ovat segmentoituneet, pienessä yksikössä tehtäväkuvat ovat monipuolisempia ja laajempia. Suurissa kuntayksiköissä

on usein käytössä myös tilaaja-tuottaja-malli. – Me olemme mukana muutosvalmentajina eli autamme esimiehiä ja työyhteisöjä muutoksen jäsentämisessä ja työstämisessä, Heikkilä kertoo. Tiedottaminen on erittäin tärkeää. Niin kuntalaisilla, kunnan organisaatiolla kuin jokaisella yksilölläkin täytyy olla riittävästi tietoa muutoksesta. – Tieto on tapa hälventää muutoksen tuomaa pelkoa, epävarmuutta ja turhia spekulaatioita. Lisäksi jokaisen täytyy prosessin aikana saada vastaus kysymykseen: mitä muutos minulle merkitsee? www.condia.fi

Tutkimus

Oman työn äärellä

Puhutaan työstä

Ketu-hankkeessa kehitetyt välineet luottavat puhumiseen, ihmisten tarinoiden tarkkaan kuuntelemiseen. Joskus hahmotetaan tilannetta videoimalla tai kuvien avulla. Selvitysten pohjana ovat kysymyssarjat, joiden avulla työterveyshuolto saa paremmin tietoa työpaikan oloista. Näin se kykenee paremmin ymmärtämään ja tukemaan yrityksen toiminnan muutosta ja työntekijöiden ammatillista kehitystä. Kysymyssarjoja käytetään työpaikkaselvityksissä, terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla. Menetelmästä on tehty erilaisia variaatioita eri tilanteisiin ja erilaisille työpaikoille. – Jos nimenomaan työ haastaa ihmisen jaksamista, syventävät työelämää koskevat kysymykset ovat tarpeen. Stressioireet lievittyvät tilanteen selkiytyessä ja sairauspoissaolojen tarve pienenee. Samalla lisätään työyhteisön valmiuksia miettiä, miten työtä kannattaa kehittää, jotta sen tekeminen on sujuvaa ja mielekästä, Ala-Mursula toteaa.

www.telma-lehti.fi

ulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä Ruokapalveluosaston opettajat ja lähiesimies etsivät ratkaisuja työn uudelleen jäsentämiseksi ja kehittämiseksi käyttämällä Ketu-hankkeen menetelmiä. – Meillä oli tarve löytää keinoja yhä hektisemmäksi käyneen työn hallitsemiseksi, lehtori Maria Ojala-Ahokas Ruokapalveluosastolta kertoo. Työntekijät kokivat ongelmiksi kiireen ja päällekkäiset työt. Vaikka opettaminen on päätehtävä, sen suunnitteluun jää liian vähän aikaa. Oppilasaines on käynyt yhä vaativammaksi ja oppilashuoltoon liittyvät asiat vievät aikaa varsinaiselta opettamiselta. – Ensimmäinen kokoontuminen oli asioiden purkamista, puhetta ja valitusta, Ojala-Ahokas naurahtaa. Seuraavissa tapaamisissa ryhmä ryhtyi työstämään työn kuormitustekijöitä, muutoshaasteita ja ratkaisuja arjen ongelmiin. – Pohdimme myös sitä, missä vaiheessa muutosta olemme menossa. Huomasimme, että uudessa tilanteessa meidän on löydettävä uusia tapoja tehdä työtä, opittava rajaamaan ja priorisoimaan. Työterveyshuolto oli apuna, kun ongelmia avattiin konkreettisiksi asioiksi. Oikea kysymys oikeaan aikaan vei keskustelua eteenpäin ja teki toiminnan tavoitteelliseksi, Ojala-Ahokas miettii. Käytännön toimina laadittiin osaston säännöt. Opettajat kirjasivat ylös myös kehittämiskohteet, joihin paneuduttiin yhdessä. Esimerkiksi opetusmenetelmiä kehitettiin opiskelijalähtöisemmiksi ja opetusta kohdennettiin keskeisiin asioihin. Muutosprosessi on hidas ja myös yksilöllinen. – Työn kehittäminen vaatii omakohtaista paneutumista ja valmiutta muuttaa omia työtapojaan.

Vesa Ranta

työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin liittyviä psykososiaalisia kuormitustekijöiden kysymysosioita muokattiin, jotta vastauksista ilmenisi paremmin työn muutokset. Työhyvinvointikartoituksessa työyhteisön jäsenet miettivät yhdessä, miten työ on muuttunut ja onko muutos vaikuttanut heidän tehtäviinsä. Työn kipupisteitä hahmotetaan pitämällä työpäiväkirjaa, videoimalla eri työvaiheita tai seuraamalla työntekijää matkan päästä. Arjesta kerätty aineisto toimii peilinä, josta työyhteisö ja yksittäinen työntekijä voivat katsoa, missä kohdassa työ ei suju, mikä kuormittaa ja mikä stressaa. Työyhteisö joutuu myös miettimään, mistä työn tökkiminen johtuu. Tarvitaanko esimerkiksi uusia tapoja tehdä työtä, uudenlaista työnjakoa, koulutusta, apuvälineitä tai uutta teknologiaa. Kehittämisestä nousee tulevaisuuden näkymiä ja innostusta. – Työterveyshuolto on mukana kumppanina ja sparraajana, mutta työn ja ratkaisut työyhteisö tekee esimiehen johdolla itse, Ala-Mursula muistuttaa.

Osaston sääntöjen selkiyttäminen yhtenäisti toimintaa. Prosessi herätti miettimään myös omaa opetusta ja ajankäyttöä, Maria Ojala-Ahokas sanoo.

Telma 3 2009

Sanat Sami Turunen Kuvat Pentti Vänskä

Kulttuurien

tulkki Mikä työpaikka? 

Maahanmuuttajien terveydenhoitaja Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto  Kuopiossa on noin 1 300 ulkomaalaista ja 83 eri kansalaisuutta.

Leila Savolainen huolehtii perusterveydenhoidosta sekä toimii linkkinä ulkomaalaisten asiakkaidensa ja muiden viranomaisten välillä. – Kun Kuopiossa aukesi 16 vuotta sitten pakolaisterveydenhoitajan virka, olin ainoa hakija. Minua kiinnosti, miten työ kehittyy, kun maahanmuuttajien määrä väistämättä lisääntyy. Nykyään nimike on maahanmuuttajien terveydenhoitaja.

 Suurimpia ryhmiä ovat venäläiset, sudanilaiset ja irakilaiset.  Pakolaisia Kuopiossa on noin 350.

– Teen jatkuvasti kotikäyntejä. Perusterveydenhuollon lisäksi työhön kuuluu kaikki inhimillinen: perhe- ja parisuhdetyötä, seksuaaliasioita, synnytystukea, lastenkasvatusta. Ongelmia voi myös tulla, jos lapsi alkaa käyttäytyä vanhempien mielestä liian länsimaisesti. Olen myös neuvonut yhdyntäasentoja, jos ympärileikatuilla naisilla on kipuja yhdynnässä: ”Leila auttaa, jos äiti ei osaa”, monet sanovat.



Telma 3 2009

M i n u n

t y ö n i

– Työssä tarvitaan huumoria, napakkuutta ja räväkkyyttä sekä herkkyyttä aistia, missä kunkin ihmisen kohdalla mennään. Työnantaja on oivaltanut hyvin, että työtä ei voi tehdä vain virka-aikana, se on niin kokonaisvaltaista.

– Parasta on, kun näkee työnsä tuloksen – mutta se tapahtuu pienin askelin. On hienoa voittaa sellaisten ihmisten luottamus, jotka tulevat kaoottisesta tilanteesta ja jotka ovat nähneet hirveyksiä. 

– Pakolaisilla voi olla psyykkisiä ongelmia, sillä monia heistä on kidutettu. Jossain myös terveydenhuoltohenkilöstö on voinut osallistua kidutuksiin, siksi en pidä työssäni perinteistä valkoista sairaanhoitajan asua.

 – Olen ollut saattohoitajana syöpäpotilaalle, vietin hänen vierellään 72 tuntia. Sain palautetta syöpäosaston henkilökunnalta, miten se helpotti heidän työtään. He voivat tuntea itsensä avuttomiksi ulkomaalaisten edessä.

– Olen tavallaan myös suomen kielen opettaja. Olen itsekin oppinut hieman kieliä – osaan kirota arabiaksi! Jotta ymmärtäisin, miltä asiakkaista tuntuu vieraassa kulttuurissa ilman kielitaitoa, kävin itsekin työvaihdossa. Opiskelin 27 tuntia italiaa ja lähdin töihin paikalliseen sosiaalitoimistoon, lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon.

 – Työssäni on ymmärrettävä maailmanpolitiikkaa, sillä tapahtumat asiakkaiden kotimaissa näkyvät heidän käyttäytymisessään.

 – Ihana puoli työssä on, että teen terveystarkastukset myös lapsille, jotka on adoptoitu ulkomailta suomalaisperheisiin.

 – Sudanilaisille pidimme pulkkapedagogiikkakurssin: istuttiin luokkahuoneessa pulkissa ja opeteltiin pukeutumista Suomen talveen. Aikuisetkin innostuivat mäenlaskusta, ja lapsille oli uskomatonta nähdä äitiensä nauravan – he tulivat kovista oloista, heistä suuri osa on ollut orjia.

 – Olen tiukka, en mikään hyysääjä. Joustava täytyy olla, mutta lakeja pitää noudattaa. Kerran suutuin ja löin nyrkkiä pöytään, kun asiakas yritti vedättää minua. Sain liikanimen Savon Saddam.

 – Ismail Alaoui (oik.) toimii tulkkinani, hän puhuu arabiaa ja ranskaa. Hän on korvaamaton työpari. Olemme hänen kanssaan enemmän ”naimisissa” kuin monet avioparit.

– Oli haastavaa opettaa nuorille jugoslavialaismiehille ehkäisyä. Kun vaalea suomalaisnainen otti esiin tekopeniksen, koko luokka marssi saman tien ulos. He tulivat kyllä takaisin, yhteinen sävel löytyi, ja siitä tuli lopulta yksi parhaista kursseista mitä olen pitänyt.

 – Hyvää vastapainoa työlle saan juoksemalla Puijon portaita. Harrastan myös vesijuoksua, ja politiikastakin saa hyvää vastapainoa.



www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009

O m a n e l ä m ä n j a t y ö n h a l l i n ta Teksti Kati Särkelä

Kuvitus Helena Hajanti

Kuva Kirsi Tuura

Osa minua 40

Telma 3 2009

Sairauden ei tarvitse haitata työssäkäyntiä, jos hoito on oikeaa ja asenne on kohdallaan.

un kohtaus tulee, tuntuu kuin minut vetäistäisiin johonkin toiseen todellisuuteen. Joskus tunteisiin liittyy pelko, pääseekö sieltä takaisin. Perhetyöntekijä Eija Uusitalo, 47, sairastui epilepsiaan murrosiän kynnyksellä. Poissaolokohtauksia oli ollut jo aiemmin, mutta ensimmäinen kouristuskohtaus tuli 16-vuotiaana. – Olin jo aiemmin puhunut äidille, että minulle tulee välillä sellainen hassu olo. Äiti kuitenkin kuittasi kuvitteluna koko asian. Olin silloin kova kuvittelemaan ja olen kyllä vieläkin. Sairaus diagnosoitiin ja Uusitalo alkoi syödä lääkkeitä. Sopivan lääkkeen löytäminen ei ole ollut helppoa. Välillä Uusitalo on pärjännyt vuosia ilman lääkitystä, ja raskaus- ja imetysajat pitävät yleensä epilepsian rauhallisena. Pari vuotta sitten sairaus kuitenkin aktivoitui ja kohtauksia alkoi tulla useammin. Lääkitys piti tarkistaa myös ajokortin hankkimisen takia. www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009

”

Kun on itse jollakin tapaa vajavainen, ymmärtää muiden vajavaisuutta. Jokaisella on omat erityisyytensä.

– Muutimme Vihtiin metsän keskelle ja tarvitsen autoa kulkemiseen. Ajokortin myöntämisen kanssa ollaan tietysti tarkkana; kohtauksia ei saa tulla. Lääkkeitä kehitetään koko ajan ja viimeisimpänä Uusitalo aloitti uuden lääkkeen kokeilemisen puoli vuotta sitten. Epilepsialääkkeet aiheuttavat melko voimakkaita sivuvaikutuksia, kuten mielialavaihtelut, väsymys tai päänsärky. On löydettävä tasapaino: kohtauksettomuus mahdollisimman vähillä sivuvaikutuksilla. – Lääkärit pyrkivät vahvasti kohtauksettomuuteen, mutta potilas joutuu elämään myös sivuvaikutusten kanssa. Uusitalo on epilepsiasta huolimatta pystynyt käymään töissä, sairauslomia on täytynyt pitää vain uuteen lääkkeeseen vaihdettaessa. – Sairauteni on ollut työystävällistä sorttia. On ollut pitkiä kohtauksettomia jaksoja ja jos kohtauksia on ollut, ne ovat lieviä. Hyvä keino pitää kohtaukset poissa on säännöllinen elämä, Uusitalo kertoo. – Siinä mielessä sairaudesta on etuakin. Se pakottaa minut huolehtimaan itsestäni ja elämään terveellisesti. Riittävä uni on tärkeää, ja stressiä pitäisi välttää. Metsässä kävely ja pihalla puuhasteleminen on mieleistä rentoutumista. Sairaus herätti uteliaisuuden

Sairastuminen vaikutti osaltaan Uusitalon ammatinvalintaan. – Heräsi valtava kiinnostus ihmismieleen, halusin tehdä työtä ihmisten parissa. On suorastaan mystistä, mitä kaikkea ihmisen pään sisällä liikkuu. Sairauteni on edelleen osittain arvoitus neurologeillekin. Tarkkaan ei osata sanoa, mitä aivoissa tapahtuu, kun epilepsiakohtaus tulee. Uusitalo opiskeli nuoriso-ohjaajaksi ja työskenteli useita vuosia tyttöjen koulukodissa Mikkelissä sekä Nuorisoasiankeskuksessa Helsingissä. Hän jatkoi opintojaan ja valmistui sosiaalikasvattajaksi. Nykyinen, jo pitkäaikainen työnantaja, on Pienperheyhdistys ry. – Se on suhteellisen pieni yhdistys, työntekijöitä on parikymmentä. Pienuudessa on etunsa, esimerkiksi työnsuunnittelussa ei tarvitse kysellä rahoitusta ja lupia monelta portaalta. Päätökset tehdään sujuvasti ja meillä on vapaus suunnitella omaa työtä. Yhdistys on yksinhuoltajien vuonna 1968 perus-

Telma 3 2009

tama ja se on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestö. Toimintaa rahoittaa Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta. Perustehtävänä on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen. Työyhteisö antaa voimia

Uusitalo tekee perhetyötä Helsingin Vuosaaressa, Perhepaikka Merikehdossa. Tiloissa pidetään perhekahvilaa alueen lapsiperheille sekä järjestetään erilaisia ryhmiä tarpeen mukaan. Käynnissä olevia hankkeita ovat esimerkiksi väkivaltaa kokeneiden naisten Miinaryhmä sekä Varhaisen tuen talo 7–12-vuotiaiden lasten perheille. Perhetyöntekijät tekevät säännöllisesti myös kotikäyntejä. Perhetyö elää murroksessa. Aiemmin asiakkaat ovat tulleet lastensuojelun avohuollon lähetteellä Merikehtoon, mutta nyt siirrytään yhä enemmän varhaisen tuen malliin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Perheitä halutaan tukea arjen jaksamisessa. Työ on välillä henkisesti haastavaa. Asiat käydään läpi heti asiakastapaamisen jälkeen työparin kanssa ja ongelmia puretaan yhdessä. – Olen todella tyytyväinen työyhteisömme hyvään henkeen. Paineita saa päästää ulos ja työkavereilta saa tarpeeksi tukea. Jos joku asiakas herättää tunteita, asiaa pohditaan yhdessä, Eija Uusitalo kertoo. Työnohjauksella on perhetyössä jaksamiselle suuri merkitys. Ohjaajaa tavataan säännöllisesti kolmen viikon välein. Korvaamaton vertaistuki

Viime syksynä Uusitalo kävi ensimmäistä kertaa Epilepsialiiton järjestämällä sopeutumiskurssilla. – Epilepsia on aina ollut jollakin tapaa itsestäänselvyys, osa minua. En ollut ennen kaivannut vertaistukea. Kurssi antoi kuitenkin todella paljon. Oli mielenkiintoista kuulla toisten kokemuksia ja tuntemuksia itselle niin tutuista asioista. Jokaisen sairaus oli omanlaisensa, mutta kuitenkin he kuvailivat kokemuksiaan samaan tapaan kuin minä. Terveen ihmisen on vaikea kuvitella, miltä epilepsiakohtaus tuntuu. – Olen ajattelut, että sisälläni on tulivuori, joka yleensä uinuu rauhallisena. Välillä tupsahtaa ulos musta nokipilvi ja silloin saan lievän kohtauksen. Tiedän, että

on mahdollista, että jonain päivänä tulee suuri purkaus tulta ja laavaa. Uusitalo on pitänyt yhteyttä kurssitovereihin ja on mukana vertaisohjaajatoiminnassa. – Olen selvittänyt sairauteni faktoja siksikin, että osaan selittää lapsilleni mistä on kyse. Uusitalolla on 9- ja 11-vuotiaat lapset Hertta ja Kuu. Perhe on toivonut myös omaisille järjestettävää sopeutumisvalmennusta, mutta sopivaa kurssia ei ole toistaiseksi löytynyt. Sairaus antaa vahvuutta

Eija Uusitalo on kertonut sairaudestaan avoimesti ystäville ja työkavereille. Osa asiakkaistakin tietää asiasta. – Tuntuu, että joillekin asiakkaille tieto sairaudesta on alentanut kynnystä puhua omista ongelmistaan. He ajattelevat että: ai, tuollakin on joku ongelma, he eivät ole ainoita. www.telma-lehti.fi

Epilepsia on vaikuttanut siihen, miten Uusitalo kohtaa toiset ihmiset. Sairaus on herättänyt uteliaisuuden ymmärtää itseään. Ja itsetuntemuksen kasvaessa ymmärtää paremmin muitakin. – Kun on itse jollakin tapaa vajavainen, ymmärtää muiden vajavaisuutta. Jokaisella on omat erityisyytensä, eikä kyseessä tarvitse olla sairaus. Jokaisen täytyy hyväksyä vajavaisuutensa osaksi omaa itseä. Perhetyössä oli vastikään tilaisuus antaa vertaistukea toiselle epilepsiaa sairastavalle. Asiakasperheen murrosikäisellä oli puhjennut epilepsia, ja Uusitalo oli mukana keskustelemassa tilanteesta perheen kanssa. – Kerroin omia kokemuksiani epilepsiasta. Nuori oli pohtinut hyvin samanlaisia kysymyksiä kuin minä aikoinaan sairastuttuani. Toivottavasti hämmentyneelle nuorelle oli apua minun kertomastani. Ainakin hän näki, ettei elämä kaadu sairauteen. Minulla on mies, kaksi tervettä lasta ja toiveiden työ, sairaudesta huolimatta.

www.epilepsia.fi

Telma 3 2009

N ä i n

m u i n o i n

Työterveyshuollossa korostuu nykyään henkinen jaksaminen, mutta matkalla on nähty niin esivoimistelijoita kuin polvien notkautteluakin.

Tehtaanlääkäreistä Teksti Annika Nieminen Kuva Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto

Telma 3 2009

alonpoikaisessa Suomessa ei tunnettu työterveyshuoltoa, vaan jokainen teki töitä voimiensa mukaan. Vasta teollisuuden kehittyessä syntyivät vaiheittain ajatukset työsuojelusta, työterveydestä ja työkyvyn ylläpitämisestä. Suurimmissa tehtaissa alettiin 1800-luvun puolivälissä kiinnittää huomiota työväestön sairasteluun. Raskas työ, pitkät työpäivät, huono ravinto ja heikot asumisolosuhteet rasittivat työntekijöitä ja edistivät tautien leviämistä. Sairaudet aiheuttivat inhimillistä kärsimystä, mutta laskivat myös tuottavuutta. Tekstiilitehtaat olivat suuryrityksiä, joiden työolosuhteissa oli paljon parantamisen varaa. Kutomoiden melu ylitti jopa sata desibeliä ja raaka-aineiden käsittelyvaiheissa ilma täyttyi sakeana leijailevasta pölystä.

Osa tehtaista päätyi palkkaamaan tehtaanlääkärin tai perusti oman sairaalan. Esimerkiksi Finlaysonin puuvillatehtaalle Tampereelle perustettiin 1890-luvulla sairaala, joka toimi aina vuoteen 1965 asti. Hoito oli työntekijöille ilmaista. Vähitellen alettiin painottaa pelkän sairaanhoidon rinnalla myös sairauksien ja poissaolojen ennaltaehkäisyä. Terveystarkastukset yleistyivät, ja työntekijöitä valistettiin hyvistä elämäntavoista ja terveellisestä ravinnosta. Edistyksellistä aikaa työsuojelun ja työterveyshuollon kehittämisessä oli 1970-luku. Työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä alettiin mitata, tehtiin ikäkausitarkastuksia sekä kiinnitettiin huomiota jo ennalta ris-

työterveyshuoltoon

www.telma-lehti.fi

saattoivat voimistella esivoimistelijan mallin mukaan. Konepajallakin oli seinällä roikkumista varten telineitä, joissa työntekijöitä kehotettiin ohi mennessään vetämään leukoja tai notkauttamaan polviaan. Työterveyshuolto on muuttunut paljon sitten ensimmäisten tehtaanlääkärien. Automatisointi on vähentänyt fyysisesti kuormittavaa työtä, mutta stressin ja uupumisen yleistyminen on tehnyt henkisestä työsuojelusta tärkeän osan työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Yksi asia on kuitenkin ennallaan: työterveyshuollon kustantaa työnantaja. Taustalla on sama ajatus työntekijöiden tuottavuudesta kuin valistuneilla patruunoilla, jotka palkkasivat tehtaanlääkärin 150 vuotta sitten.

Taukojumppaa Tamfeltin tekstiilitehtaalla vuonna 1989.



keihin, kuten meluisaan ja pölyiseen työympäristöön. Ennaltaehkäisy johti myös ergonomian kehittymiseen, kun työntekijöitä ryhdyttiin ohjaamaan oikeisiin työskentelyasentoihin. Työkykyä ylläpitävää toimintaa alettiin järjestää laajemmin 1980-luvulla. Työterveyshuolto näkyi entistä enemmän, ja työpaikkojen oma vastuu työntekijöiden terveyden ylläpitämisessä korostui. Finlaysonin Tampereen tehtaalla työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista yritettiin edistää kekseliäin keinoin: taiteilija palkattiin piirtämään voimisteluohjeet ja voimisteluohjelmasta tehtiin video työntekijöitä varten. Työsopimukseen sisältyi 12 minuutin tauko, jonka aikana soitettiin musiikkia nauhalta ja halukkaat

Telma 3 2009

Riskittä Riskejä ei tarvitse eikä saa ottaa, konkari opastaa uusia työntekijöitä. Työturvallisuuden osaaminen on SRV:llä luonnollinen osa ammattitaitoa.

Telma 3 2009

Teksti Lauri Haapanen â&#x20AC;˘ Kuvat Miika Kainu

rakennuksille

www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009

nhan se vähän vinossa. Pikkusormi. – Oman näkemykseni mukaan se johtui vasta-auringosta, että sohlasin tämän sormen sirkkeliin, kirvesmies Esko Kokkonen muistaa. Työ Fazerin kahvilan laajennustyömaalla päättyi Malmin sairaalaan. Sormi saatiin ommeltua kuitenkin niin hyvin, että kesästä 1970 jäi muistoksi vain pieni esteettinen haitta – ja varoittava opetus. Sen koommin Kokkoselle ei ole työtapaturmia sattunut. Mutta tämä ei ollut syy, jonka vuoksi Kokkonen sai toukokuussa sosiaali- ja terveysministeriön työympäristötyön myöntämän erityisansiomitalin. Uudistukset osaksi lakia

– Täältä se alkaa, Kokkonen kertoo. Olemme kaksikerroksisen parakkitoimiston perehdytyshuoneessa Helsingissä. Ikkunasta aukeaa näkymä tulevan Musiikkitalon työmaalle. – Jokaisella työntekijällä tulee olla suoritettuna työturvallisuuskortti, ennen kuin hän voi aloittaa työt SRV:n työmaalla. Täällä minä sitten käyn työmaan turvallisuusmääräykset läpi, ja nuorten työntekijöiden kanssa katsotaan myös vajaan kymmenen minuutin pituinen työturvallisuudesta kertova filmi. Kokkonen on perehdyttänyt SRV:n työntekijöitä työturvallisuusasioissa vuodesta 1993. Kampin työmaalla hän opasti 7 000 työntekijää, Vantaan Elämyskeskus Flamingossa 2 800 ja Musiikkitalollakin tähän mennessä jo puolen tuhatta. Näillä työmailla ei ole sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa, ja pienempiäkin tapaturmia on ollut huomattavasti vähemmän kuin suomalaisilla työmailla keskimäärin. Näistä ansioista sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä palkitsi Kokkosen. Palkintoperusteissa kiitetään muun muassa sitä, että SRV:n suurilla työmailla käyttöön otetut käytännöt – esimerkiksi huomioliivit ja muut henkilökohtaiset suojavälineet, kuvallinen kulkutunniste ja perehdyttäminen – ovat nyt siirty-

Telma 3 2009

neet myös lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin. – On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei näitä asioita yksi ihminen tee. Kyllä tämä on tiimityötä, Kokkonen sanoo. Hänen lisäkseen Musiikkitalon työmaan tiimiin kuuluvat työsuojelupäällikkö Kai Elo ja työsuojeluvaltuutettu Teuvo Teurokoski. He tekevät viikoittain raportoinnin TR- eli talonrakennusmittariin. Siitä selviää työmaan työturvallisuuden taso. – TR-raportointi on työn virallinen puoli, mutta tärkeintä on, että me kierrämme kahdeksan tuntia päivässä silmät ja korvat auki tuolla työmaalla ja opastamme työturvallisuusasioissa, Elo kertoo.

”

Nuoren on tärkeää oppia analysoimaan itse vaaratekijöitä.

Aleksi Kähkönen

ITSENÄISTÄ RISKINARVIOINTIA

Joskus riskaabelit työtavat johtuvat puhtaasti tietämättömyydestä. – Erityisesti nuorilla ei ole vielä sitä käytännön tuomaa kokemusta, millaisia riskejä kuhunkin tilanteeseen voi liittyä, Teurokoski kertoo. Yleisempää Teurokosken ja Elon mukaan kuitenkin on, että virheet johtuvat välinpitämättömyydestä tai vääränlaisesta asennoitumisesta. He suuntaavat nuhteensa rakennusalan koulutusjärjestelmään: kurin pitäisi olla turvallisuusasioissa nykyistä tiukempaa ja harjoitustyömaiden työturvallisuuskäytäntöjen tulisi vastata oikeita työmaita. www.telma-lehti.fi

– Kun nuoret tottuvat työskentelemään oman pään mukaan ilman työturvallisuusseurantaa, voi asenteita olla myöhemmin hankala muuttaa. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Hannu Tamminen on seurannut kehitystä yleisemmällä tasolla. Vaikka kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattuu nuorille keskimääräistä vähemmän, lievemmissä tapaturmissa nuoret puolestaan ylittävät keskiarvon. Tamminen on hieman SRV:läisiä sovittelevampi arvioidessaan työturvallisuuskoulutuksen tasoa. – Vaikka työturvallisuus ei kurssien nimissä näy, niin kyllä työnhallintaa opeteltaessa myös tärkeimmät turvallisuusasiat käydään läpi, hän uskoo.

Telma 3 2009

Tammisen mielestä riskinä kuitenkin on, että linkki opetuksen ja työnteon välille jää heikoksi: koulukursseihin suhtaudutaan läpäisyperiaatteella irrallaan ”oikeista töistä”. Hän toivoisikin, että nuoret osallistuisivat työpaikoillaan omien työtehtäviensä riskienarviointiin, minkä jälkeen havaintoja puitaisiin yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. – Nuoren kannalta olisi tärkeää oppia analysoimaan itsenäisesti ympärillä olevia vaaratekijöitä. Korvien välistä kiinni

Musiikkitalon työmaan korkeimmat rakenteet ovat juuri saavuttaneet harjakorkeuden. Laskeudumme kirkkaasta päivänvalosta kellarikerrokseen, jossa rakennustyöt ovat paljon pidemmällä kuin näkymä Mannerheimintieltä työmaalle antaisi olettaa. Kestää hetken, että silmät tottuvat hämyyn. Muutaman vuoden päästä tätä käytävää kävellään kenties frakeissa ja iltapuvuissa, mutta nyt betoniputki lainehtii edellisyön sateista. – Aleksi... ALEKSI! Työturvallisuuspäällikkö Kai Elo korottaa ääntään. Vettä käytävältä imuroiva nuorimies havahtuu kuppikuulokkeiden suojasta. Hän on 20-vuotias Aleksi Kähkönen, joka on aloittanut kesätyönsä Esko Kokkosen perehdytyksessä vain paria tuntia aikaisemmin. Perehdytyksen jälkeen Teurokoski on esitellyt Kähköselle työmaata ja Elo antanut ensimmäisen työtehtävän. – Oli kyse sitten kesätöistä tai pidemmästä työsuhteesta, jokainen aloittaa harjan ja imurin varressa, Elo kertoo työmaan käytännöstä. – Siinä opitaan paikkoja, ihmisiä ja työtapoja eikä siinä pitäisi olla mitään riskiä tapaturmiin. Muutaman päivän tai viikon jälkeen laitetaan sitten kokeneemman työntekijän kanssa vaativampiin tehtäviin. Kähkönen on historian ylioppilas ja jo kolmatta kesää töissä SRV:llä. Hänen havaintojensa mukaan kollegat noudattavat tunnollisesti turvallisuussääntöjä, ja niin tekee Kähkönen itsekin.

Telma 3 2009

– Ei mulle mitään ihmeellistä ole sattunut, mitä nyt välillä on tullut kompuroitua. Perinteisesti työmaiden vakavimmat tapaturmat liittyvät putoamisiin. Entistä kätevämpien kaideratkaisujen muodossa tuotekehittely on tullut työntekijöiden turvaksi tässä kuten monessa muussakin asiassa. Työmailla ei myöskään luikertele sähköjohtoja, sillä useimmat työkalut toimivat nykyään akuilla. Esko Kokkonen kuitenkin muistuttaa, että tuotekehityksestä huolimatta työturvallisuus on eniten kiinni työpaikan vastuullisesta ilmapiiristä ja työntekijän korvien välistä. – Perusohjeeni on, että riskejä ei tarvitse eikä saa ottaa. Ja sillä ohjeella pääsee todistettavasti pitkälle: Kokkosen kirvesmiehen ura on kestänyt pian puoli vuosisataa. Kasvoista ei heti uskoisi, että mies on jo 67-vuotias. Milloin Kokkonen mahdollisesti jää eläkkeelle, sitä hän ei ole osannut esimiehelleen vielä kertoa. – Olen sanonut sen sillä tavalla diplomaattisesti, että kovin pitkää työuraa edessäni ei enää ole, Kokkonen virnistää.

• www.ttk.fi/julkaisut Opastus lyhytaikaiseen työsuhteeseen -julkaisu. TTK 2005. Riski Arvi 3.0 -cd. TTK 2009. • Nuoret ottavat turvallisuusriskejä www.tsr.fi > Hae numerolla 105283 • Riskien arviointi -työpaikkakoulutuspalveluja: www.ttkfi/koulutusta_tyopaikoille • Riskiarviointia koskevien työturvallisuus- ja työterveyssäännösten vaikuttavuus www.stm.fi/julkaisut

Kai Elon (vas.) ja Esko Kokkosen työtä on olla silmät auki joka päivä.

Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortin tavoitteena on levittää perustietoa työsuojelusta ja sitä kautta vähentää työtapaturmia ja vaaratilanteita. Kortti on suunnattu ennen kaikkea teollisuuden työpaikoille, mutta se soveltuu myös esimerkiksi rakennusalalle ja julkiselle sektorille. Rakennusalalla työturvallisuuskortti on päässyt jo osaksi virallisia ammattitutkintoja. – Vaikka kortti ei ole työpaikoilla lakisääteinen, suurin osa isoista rakennusfirmoista on ottanut sen

käyttöönsä ja edellyttää sitä myös alihankkijoidensa työntekijöiltä, tietää korttitoimintaa ohjaavan ja valvovan Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka Mäkeläinen. Työturvallisuuskortti otettiin laajamittaisesti käyttöön vuoden 2003 alussa. Kortin hankkimiseksi tulee suorittaa päivän mittainen kurssi ja siihen liittyvä kirjallinen koe. Kortti on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Tällä hetkellä työturvallisuuskortteja on voimassa 539 000.

www.tyoturvallisuuskortti.fi • Työturvallisuuskortti-esittelyvideo • Työturvallisuuskorttikoulutusta ja -täydennyskoulutusta www.ttk.fi/julkaisut • Työturvallisuuskortti – Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla -koulutusaineisto ja täydennyskoulutusaineisto suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja viroksi

www.telma-lehti.fi

Telma 3 2009



Tästä alkaa yksi maailman pisimmistä reiteistä.

Pitkän matkan palveluammatti Kuvat ja teksti Martti Lintunen

Telma Telma 33 2009 2009

äytyy olla aivan erityisellä mielenlaadulla – tasaisella kärsivällisyydellä ja nykyisin jopa palvelualttiudella – varustettu, ennen kuin ryhtyy Siperian radan konduktööriksi. Aiemmin näitä ominaisuuksia ei vaadittu, sillä Neuvostoliitossa virkamies oli aina oikeassa. Maailman pisin yhtäjaksoinen rautatie Moskovasta Kiinaan tai vielä pitemmälle Vladivostokiin on kulkenut sähköllä vuodesta 2002. Aikaero 9 288 kilometriä pitkän radan päissä on seitsemän tuntia. Moskovasta lähdettäessä aamu ja aamiainen tulevat aina vain aikaisemmin, mutta junat kulkevat Moskovan ajassa. Siinä onkin yksi matkustamisen ongelma:

m a a i l m a l T A

”kiskoviive”. Jokaisessa pysähdyksessä täytyy laskea, mikä junan lähtöaika paikallisesti olikaan. Konduktööreillä on helpompaa: he elävät kaiken aikaa Moskovan ajassa, mutta nukkuvat paikallisessa ajassa. Vaunupalvelijoiden työ on myös monipuolista. He huolehtivat vaunun lämmityksestä, petivaatteista, teen ja pikkunaposteltavan tarjoilusta sekä yleisestä järjestyksestä ja wc:n siisteydestä. Siinä sivussa he ansaitsevat taskurahoja myymällä olutta ja muita herkkuja. Siperian rataa rakennettiin kahdesta suunnasta, Vladivostokista ja Tšeljabinskistä. Rata rakennettiin neljässä osassa. Se valmistui Venäjän–Japanin sotaan



Mongolian puolella mahtava rata muuttuu yksiraiteiseksi.

www.telma-lehti.fi

Hyttiin tuodaan matkustajille haluttaessa tuhdit eväät.



mennessä aivan 1900-luvun alussa. Aluksi rata oli yksiraiteinen, myöhemmin rakennettiin myös toinen raide koko matkalle, lukuun ottamatta Mongolian osuutta Pekingiin mentäessä. Vielä muutama vuosikymmen sitten junaradalla rytkyi, mutta nyt kiskot on hitsattu toisiinsa – lämpötilaerot eivät enää aiheuta samanlaista pauketta kuin aikaisemmin. Yhtäjaksoinen radan ajaminen päästä päähän vaatii hyviä istumalihaksia ja unenlahjoja, paljon kirjoja, hyvää seuraa ja jonkin verran votkaa. Paljon hauskempaa on valita reitiltä joitakin pysähdyksiä ja tutustua niihin tarkemmin.

Telma 3 2009



m a a i l m a l l a

Tshernobylin onnettomuusvoimala peitetään muutaman vuoden kuluttua suurella teräksisellä kaarihallilla.

Kaikkien katastrofien äiti Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa on vain yksi hyvä puoli: se teetättää töitä vielä ainakin sata vuotta.

Teksti ja kuvat Kari Rissa

Telma 3 2009

shernobylin alueella on yhä yllättävän paljon toimintaa, vaikka viimeinenkin alueen kuudesta ydinvoimalasta suljettiin vuonna 2000. Vuonna 1986 tuhoutunutta ydinvoimalaa sekä kolmen käytöstä poistetun reaktorin alasajoa hoitaa parhaimmillaan yli 3 000 ihmistä. Tuhoutuneen voimalan ympärillä on nyt suojavyöhyke, joka ulottuu 30 kilometrin päähän. Suojavyöhykkeelle ei pääse kuin asianomaisella kulkuluvalla. Turvatarkastukset ovat tiukat ja kaikilla on säteilyn annosmittarit rintapielessään. Bussi tuo työntekijät tänne 60 kilometrin päästä Slavuvitshin kaupungista. Alueen asukkaat siirrettiin sinne 23 vuotta sitten Pripjatista, joka sijaitsi parin kilometrin päässä räjähtäneestä reaktorista. Pripjat on tänään hiljainen aavekaupunki, jossa ei asu ketään. Osa työntekijöistä tekee Tshernobylissä töitä kahden viikon



Tshernobylin onnettomuuden uhreja muistetaan yhä kukkasin 23 vuotta onnettomuuden jälkeen.

vuoroissa, jotta he eivät saa liian suurta säteilyannosta kerralla. – Nykyisin turvallisuus on ykkösasia. Henkilökunta on hyvin koulutettu. Alue on myös puhdistettu ja tuhoutunut voimala on turvallisessa tilassa, kertoo Tshernobylin ydinvoimalan varajohtaja Konstantin Sefer. Tshernobylissä on Ukrainan viranomaisten mukaan nykyään niin vähän säteilyä, että alueelle on ryhdytty tuomaan turisteja. Suojavyöhykkeelle on ihmisten poislähdön jälkeen palannut muun muassa susia, karhuja ja visenttejä. Kuitenkaan vielä ei tarkoin tiedetä, mitä radioaktiivista ainetta tuhoutuneessa reaktorissa on ja kuinka paljon. Reaktorin suojaksi rakennetun sarkofagin sisään on jo menty, siellä lämpötila on noin 40 astetta. Viime vuonna työntekijät pystyivät suojakuvun korjaustöissä tekemään töitä vain 10–12 minuuttia ker-

www.telma-lehti.fi

rallaan. Sarkofagin sisällä voidaan työskennellä suojaasuissa vain joitakin minuutteja. – Nykyään tänne tullaan vain, jos töitä ei saa hankittua muualta. Työttömiä tulee tänne paljon keikkatöihin, Sefer kertoo. Räjähdys ja tulipalo

Tshernobylin ydinvoimalan nelosreaktori tuhoutui huhtikuussa 1986. Räjähdyksessä ja tulipalossa vapautui ilmakehään valtava määrä radioaktiivisia aineita. Pääosa laskeutui hiukkasina lähialueille saastuttaen laajoja alueita Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Ilmavirtausten mukana saasteet kulkeutuivat Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan asti. Reaktorissa jatkui tulipalo kymmenen päivää. Räjähtänyt reaktori sammutettiin kaatamalla sen päälle hiekkaa helikoptereista.

Telma 3 2009



Ydinvoimalan nykyinen varajohtaja Konstantin Sefer uskoo Tshernobylin alueella olevan purku- ja hävitystoimintaa vielä sadan vuodenkin kuluttua.

Tuhoutuneen ydinvoimalan sisälle on päässyt vettä, paljastaa Tshernobylin ydinvoimalan näyttelytilassa oleva valokuva.

Onnettomuudessa tiedetään kuolleen välittömästi 56 ihmistä räjähdyksen aiheuttamiin vammoihin ja säteilyyn. Sammutustöihin ja lähialueiden puhdistustöihin osallistui ensimmäisenä vuonna noin 230 000 työntekijää, likvidaattoria. Heistä suurin osa oli alueelle komennettuja nuoria sotilaita, jotka raivasivat aluetta ja hautasivat säteilevää pintamaata ja grafiitinpaloja maahan. Kaikkiaan tuhoalueen siivoamiseen osallistui jopa 600 000 ihmistä. Virallisten tilastojen mukaan likvidaattoreista sairastui säteilyn vuoksi 134 henkilöä. Heistä 28 kuoli jo vuoden 1986 aikana akuutteihin säteilysairauksiin. Alkuvaiheessa merkittävin säteilyä aiheuttava aine lähialueilla oli radioaktiivinen jodi, myöhemmin cesium. Kuolleisuutta Tshernobylissä olisi voitu estää jakamalla kansalaisille joditabletteja, mutta näin ei tehty. Tshernobylin alueelta siirrettiin vuosien 1986–87 aikana noin 400 000 ihmistä muualle asumaan. Saastuneelle alueelle jäi asumaan vain muutamia vanhuksia. Uusi suojakupu

Tuhoutuneen nelosreaktorin päälle rakennettiin vuonna 1986 erittäin hankalissa olosuhteissa teräsbetoninen suojakatos, sarkofagi. Se suunniteltiin kestämään 20 vuotta.

Telma 3 2009

m a a i l m a l l a

Muutama vuosi sitten suojakupu uhkasi sortua. Sadevesi pääsi myös valumaan kuvun läpi tuhoutuneeseen reaktoriin. – Vaarana oli, että katon läpi valunut vesi olisi voinut aiheuttaa reaktion, jossa olisi päässyt vapautumaan nyt laavamaisessa olomuodossa olevasta ydinpolttoaineesta säteilyä, kertoo Suomen Säteilyturvakeskuksen toimistopäällikkö Heikki Reponen. Sarkofagia on korjattu parin viime vuoden aikana kansainvälisin voimin. Kuvun seinää tukemaan on asennettu suuret teräspilarit ja kattorakennelmaa on paikattu. – Tavoitteena on varmistaa uudella suojakuvulla, että tuhoutuneessa reaktorissa oleva polttoaine ja radioaktiiviset jätteet eivät pääse valumaan ympäristöön ja aiheuttamaan vaaraa. Esillä on ollut kolme vaihtoehtoa: teräksinen kaarihalli, voimalan hautaaminen maa-aineksesta tehdyn pyramidin alle tai jättö betonikuution sisään. Päädyttiin kaarihalliin, koska haluttiin säilyttää mahdollisuus tuhoutuneen ydinvoimalan tutkimiseen. Kaarihalli rakennetaan tuhoutuneen voimalan vieressä, jotta työntekijät eivät altistu säteilylle. 108 metriä korkea halli siirretään kiskoja pitkin sarkofagin päälle.

Kun uusi jättisuuri halli on valmis, alkaa sen sisällä tuhoutuneen reaktorisydämen hävitys. Tshernobylin aiheuttamasta radioaktiivisesta saasteesta pitäisi päästä eroon sadassa vuodessa – jos kaikki menee hyvin ja raha riittää. – Suuri haaste on, että sopivaa purku- ja hävitystekniikkaa ei vielä ole olemassa, varajohtaja Sefer tunnustaa. Sadan vuoden vaikutukset

Näkemykset ydinvoimalaonnettomuuden pitkäaikaisvaikutuksista ja ihmisuhreista vaihtelevat edelleen suuresti. Saastuneella alueella on havaittu erityisesti siellä vuonna 1986–1987 lapsuutensa viettäneiden ja säteilylle altistuneiden ihmisten keskuudessa kilpirauhassyövän määrässä moninkertaista kasvua. YK:n järjestämän Tshernobyl-foorumin arvio on, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 4 000 syöpäkuolemaa. Suomen Säteilyturvakeskuksen ylilääkäri Wendla Paile on laskenut, että Tshernobylin aiheuttamia ylimääräisiä syöpäkuolemia tulee olemaan yhteensä noin 35 000. Greenpeacen arvio säteilykuolemista on 100 000. Venäläinen professori Aleksei Jablokov puhuu jopa

www.telma-lehti.fi



Parin kilometrin päässä tuhoutuneesta ydinvoimalasta on Pripjatin autiokaupunki. Ennen siellä asui 50 0000 ihmistä.

Pripjatin kaupungin alueella on vielä niin paljon radioaktiivista säteilyä, että ihmiset eivät voi siellä asua.

900 000 syöpäkuolemasta – jo tähän mennessä. Suurimmassa vaarassa ovat ne työntekijät, likvidaattorit, jotka osallistuivat räjähtäneen ydinvoimalan pelastustöihin ja betonisen suojakuvun rakentamiseen vuonna 1986. Suomessa onnettomuus aiheuttaa Pailen laskelman mukaan arviolta noin 500 syöpäkuolemaa 80 seuraavan vuoden aikana – mutta samana aikana noin miljoona suomalaista kuolee syöpään ihan muista syistä. Säteilyn lisäksi Tshernobylin onnettomuus on aiheuttanut 23 vuoden aikana runsaasti myös taloudellisia, sosiaalisia ja psykologisia ongelmia. Ne voivat olla jopa paljon suurempia kuin suoranaiset säteilyvaikutukset. Altistuneen väestön keskuudessa arvioidaan olevan kolmesta neljään kertaa enemmän erilaisia psyykkisiä oireita ja sairauksia kuin saastumattomien alueiden asukkailla. Toimeentulo alueella on vaikeaa, sillä maanviljely ja metsänhoito ovat käytännössä mahdotonta. Suurin osa saastuneilla alueilla asuvista ihmistä on täysin riippuvaisia valtion maksamasta Tshernobyl-tuesta. Tällä hetkellä Ukrainan ja Valko-Venäjän valtioiden menoista noin 5–7 prosenttia menee Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamien tuhojen hoitamiseen.

Säteilyturvakesuksen toimistopäällikkö Heikki Reponen on perehtynyt Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden syihin ja seurauksiin.

Telma 3 2009

T y รถ n k u v a Sarri Kukkonen

Telma 3 2009

Luonto kutsuu – Koko turkki kimalainen, minihame mehiläinen, ampiainen… nakupelle, loruilee mies, jonka paidan rintamuksessa on vaaksan kokoinen itikka. It’s small things that matter, kertoo teksti alla. Pieniä suuria asioita on metsä täynnä. Kimalainen lentää kanervasta kanervaan, puolukka punertaa, nuoren naarashirven soikeat papanat ovat keolla kalliolla, rahkasammal aava rannaton. Sinisiipi liihottelee. − Muurahaislajeista kiekkosarviviholainen on koukussa muurahaissinisiiven toukan erittämään aineeseen. Niinpä murkut raahaavat toukan pesäänsä ja syöttävät sille omia lapsiaan eli muniaan ja toukkiaan, jotta pääsisivät itse herkuttelemaan, kertoo eräopas Jouni Ijas. Ijas pyörittää erähenkistä Moose Activities -yritystä sekä kouluttaa alalle aikovia. Vuosittain yli 3 000 ihmistä kokee Moosen eräoppaiden kanssa luonnon lumon. Pääkaupunkiseudulla, Nuuksion kansallispuiston alueella toimii toistakymmentä samankaltaista yritystä. Yritysten työntekijät ja asiakkaat kuulevat tarinoita, saavat kokeilla erätaitoja ja istua nokipannukahvilla. Elämyksiä riittää eväiksi työpaikoillekin vietäviksi. Jos maanomistaja luvan antaa, voi evääksi ottaa isohirvenjäkälää. Siitä voi tehdä puuroa, sillä siinä on 70 prosenttia tärkkelystä. Ehtaa energiaa pitkiin kaamospäiviin. – Tarja Västilä

www.telma-lehti.fi

Telma Telma 33 2009 2009

59 59

KO U L U T TA A

Työturvallisuuskeskus TTK T YÖ T U R VA L L I S U U S

T YÖ PA I K K A KO U L U T U S PA LV E L U T

T YÖ VÄ K I VA L L A N E N N A KO I N T I PA LV E LUA LO I L L A

TTK tarjoaa työpaikan tarpeiden mukaisia koulutus- ja kehittämispalveluja, esimerkkeinä: Työsuojelun peruskoulutus, Vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi, Työhyvinvoinnin portaat, Työyhteisötaidoilla hyvinvointia ja tulosta, Työstressi hallintaan, Työyhteisön ristiriidat hallintaan, Päihderiskien hallinta

3.11.2009 Tampere KOHDERYHMÄ: palvelualojen henkilöstö TAVOITE: parantaa henkilöstön valmiuksia työväkivallan ennakointiin ja hallintaan työpaikoilla

T YÖ E L Ä M Ä N K E H I T TÄ M I N E N J A T YÖ H Y V I N V O I N T I

Kreetta Järvenpää

PÄ I H D E R I S K I E N H A L L I N TA – T YÖ PA I K A N PÄ I H D E O H J E L M A

Tietoa Turvaa Kehitystä

3.11.2009 Kouvola Alkoholin lisääntynyt käyttö sekä huumetestejä koskeva lainsäädäntö edellyttävät työpaikkojen päihdeohjelmien uusimista ja uudelleen arviointia. KOHDERYHMÄ: työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, henkilöstöjohto SISÄLTÖ: yhteistoiminta päihdeasioissa, ennakoivan toiminnan ja varhaisen puuttumisen periaate, mini-interventiot riskikuluttajan tueksi, päihdeohjelman ja hoitoonohjausmallin laatiminen

T YÖ E L Ä M Ä M U U TO S M U R R O K S E S S A 4.11.2009 Tampere 17.11.2009 Helsinki Työelämän kehittämisen tietoiskut maksuttomia, puolen päivän pituisia KOHDERYHMÄ: työpaikkojen kehittäjät ja esimiehet, työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, luottamushenkilöt, yhteistoimintaan osallistuvat, työmarkkinajärjestökentässä toimivat

Telma 3 2009

K E S Y TÄ K U O R M I T U S – T YÖ S T R E S S I H A L L I N TA A N 24.–25.11.2009 Helsinki 26.–27.11.2009 Jyväskylä Koulutuksessa harjoitellaan haitallisen työkuormituksen tunnistamista, kuormitustilanteissa toimimista ja opetellaan käyttämään ratkaisukeskeisiä keinoja kuormitustilanteiden hallintaan. KOHDERYHMÄ: esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt, luottamushenkilöt, työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneet SISÄLTÖ: psykososiaalinen työkuormitus ilmiönä, siihen liittyvät säädökset ja velvoitteet eri toimijoille, työkuormituksen tunnistaminen, haitalliseen kuormitukseen puuttuminen, ratkaisukeinoja tai esimerkkitapauksia

kouluttaa syksyllä 2009

T TK ja telma messuilla T u r va l l i s u u s - j a s u o j e lua l a n m e s s u t F INNSE C 09

A J A N KO H TA I S PÄ I VÄT

7.–9.10.2009 Helsingin Messukeskus

M u u to s , t yöy h t e i s ö v i e s t i n tä j a t yö h y v i n v o i n t i

S ä h kö a lo j e n t yö s u o j e lu n a j a n ko h ta i s pä i vät

10.11.2009 Helsinki Kohderyhmä: asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, yhteistyö- ja kehittämisryhmien jäsenet, johto, esimiehet ja henkilöstöhallinnon asiantuntijat, muu henkilöstö Tavoite: ajankohtaistietoa ja virikkeitä työolojen kehittämiseen asiantuntija- ja toimistotyössä, täydentää asiantuntija- ja toimistotyön (toimistojen) työsuojelun peruskoulutusta

26.–27.10.2009 Tampere Kurssilla voi korvata Työturvallisuuskortin täydennyskoulutuksen (4 tuntia). Kohderyhmä: sähköalojen esimiestehtävissä ja työsuojelun parissa toimivat, työsuojeluorganisaation jäsenet Sisältö: asetukset rakennustyön sekä koneiden ja työvälineiden turvallisuudesta, esimiesten tehtävät ja velvollisuudet työsuojelun ja työympäristön kehittämisessä, yhteistyön merkitys esimiehen ja työsuojeluorganisaation välillä.

TTK ja Telma ovat messuilla mukana koulutustilaisuuksilla ja messuosastolla 6f18, jolla esittelemme koulutus- ja kehittämispalveluja sekä uusimpia julkaisuja. Tule keskustelemaan ajankohtaisista työelämän kehittämiseen liittyvistä aiheista.

T yöy h t e i s ö n r i s t i r i i to j e n k ä s i tt e ly j a h a l l i n ta 4.11.2009 Hämeenlinna Kohderyhmä: lasikeraamisen teollisuuden työsuojeluhenkilöstö Sisältö: Koulutuksessa käsitellään erilaisten työyhteisön ristiriitojen tunnistamista ja niihin puuttumista sekä tutustutaan työyhteisösovittelumenetelmään ristiriitojen ratkaisukeinona.

M U U KO U L U T U S TTK järjestää lisäksi syksyllä 2009 eri toimialoille • Työsuojelun peruskursseja • Työsuojelun perusteet -kursseja • Työsuojelun täydennyskurssin • Muita työsuojelun ajankohtaispäiviä

Työsuojeluvaali marras–joulukuussa 2009 Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaalit on järjestettävä marras–joulukuussa 2009 suurimmalla osalla yksityisen sektorin sekä lähes kaikilla kuntien ja seurakuntien työpaikoilla. Vaalin tulos on ilmoitettava TTK:n ylläpitämään lakisääteiseen työsuojeluhenkilörekisteriin, jonka perusteella lähetetään muun muassa Telma-lehti. Lisätietoja Työsuojeluvaaliohjeet: www.ttk.fi/tyosuojeluvaalit Työsuojeluhenkilörekisteri: www.ttk.fi/rekisteri

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET Työturvallisuuskeskus TTK • www.ttk.fi • puh. (09) 616 261

www.telma-lehti.fi

TTK:N TYÖTURVALLISUUSSEMINAARI 8.10.2009 klo 9.00–12.00 Helsingin Messukeskus, Ballroom 1 Klo 9–10 Työturvallisuusjohtamisen uudet haasteet – ajankohtaista Työturvallisuuskortista Asiantuntija Mira Seppänen, TTK Klo 10–11 Psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja arviointi – keinot ja haasteet Asiantuntija Tarja Räty, TTK Klo 11–12 Työhyvinvoinnin johtaminen muutostilanteissa Asiantuntija Päivi Rauramo, TTK TELMAN TIETOISKUT klo 11–11.20 Helsingin Messukeskus, halli 6, tietoiskulava 7.10.2009 Roolit uusiksi – työsuojeluhenkilöstö johdon ja esimiesten konsultteina Työsuojelupäällikkö Simo Korjus, Fazer Leipomot ja asiantuntija Erkki Heinonen, Työturvallisuuskeskus TTK Haastattelija: toimittaja Anne Karppinen 8.10.2009 Yhteys pätkii – lisää keskustelua yritysten ja työterveyshuollon välille Asiantuntijalääkäri Mari Antti-Poika Haastattelija: tuottaja Sami Turunen, Telma 9.10.2009 Juonia ja supinaa – taisteluja työelämässä Psykologi ja kirjailija Claes Andersson Haastattelija: tuottaja Sami Turunen, Telma Rekisteröidy messuvieraaksi: www.finnsec.fi

Telma 3 2009

Teksti Leena Huovila Kuvitus Kipinä

Ole kuulolla TSR-kanavalla! Työsuojelurahastolla on verkkosivuillaan oma multimedia- ja radio-ohjelmien kanava. TSR-kanavalla voi tutustua uusimpiin ja kiinnostavimpiin työelämätutkimuksen tuloksiin.

SR-kanavalla ääneen pääsevät tutkijat ja asianosaiset, jotka ovat olleet mukana tutkimuksissa ja edustavat esimerkiksi tiettyä ammattikuntaa. Ääni ja kuva tuovat oman särmänsä aiheiden esittelyyn sekä tiedon tulkintaan ja syventämiseen. TSR-kanavan sisältö on vapaasti yksityisten ja työpaikkojen hyödynnettävissä. Niiden pohjalta voi virittää keskustelua esimerkiksi työpaikoilla. Tallenteita on tehty yleensä viisi vuodessa rahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisten aiheista. Tallennearkistossa on ohjelmia vuodesta 2005, tässä otos tältä vuodelta. www.tsr.fi/TSR-kanava

Tietoa, työkaluja ja tekoja (4.9.2009)

Työtä kannattaa tutkia. Jotta tekeminen maistuisi ja tuottaisi.

www.tsr.fi 62

Telma 3 2009

Työturvallisuuden ja -terveyden johtamiseen on kiinnitettävä työpaikoilla huomiota entistä enemmän. Mutta mitä työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen on? – Johtaminen on ennen kaikkea tekemistä, määrittelee Suomen työturvallisuusasiantuntijoiden kärkeen lukeutuva TkT Heikki Laitinen. Strategiat, tieto ja työkalut ovat tärkeitä, mutta eivät yksinään auta, jos ei oikeasti tee mitään. Käytännön teot ovat Laitisen mukaan hyvän työturvallisuuden ja -terveyden johtamisen perusta. Laitinen julkaisi aiheesta keväällä Marko Vuorisen ja Antti Simolan kanssa Työsuojelurahaston stipendin turvin syntyneen perusteoksen. TSR-kanavan multimediaohjelmassa Laitinen puhuu oppivasta turvallisuuskulttuurista, jossa vastuu leviää hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti koko työyhteisöön. Se asettaa paineita yritysjohtajille ja työnjohdolle, mutta Laitisen mukaan asenteet ovat aika lailla kohdallaan ja kehittämishalua löytyy. Radio-ohjelmassa laajan käytännön kokemuksen kartuttanut asiantuntija puhuu tekemisen meiningistä. www.tsr.fi > Hae numerolla 106038

Horisontti (12.5.2009) Työsuojelurahasto palkitsi 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kuusi työelämätutkimuksen vaikuttajaa tunnustusstipendein. Multimedia- ja radio-ohjelma piirtävät palkittujen henkilökohtaisia vaikutelmia työelämän ja sen tutkimuksen menneestä ja tulevasta. Kukin kiteytti näkemyksensä yhteen tai pariin sanaan. Tulevaisuudesta tuli tällaisia mietteitä: kestävä kehitys, mielentilan muutos, oikeudenmukaisuus, hyvän työn edellytykset, periodityö ja sirpaleisuus sekä työhyvinvointi, tuottavuus ja johtaminen. TSR-kanavalta selviää lisää.

Oikeudenmukaisuus palkitsee lääkäriäkin (3.4.2009) Työtyytyväinen lääkäri pysyy työssään – myös terveyskeskuksessa – hän on harvemmin sairauslomalla, ei halaja eläköitymistä ja onnistuu työssään. Vaikka valkotakit ovat työelämän hyväosaisia, heidänkin alallaan on hyvinvointia ja työssä pysymistä nakertavia ongelmia. Heillä on esimerkiksi korkea kuolleisuusriski ja itsemurha-ajatukset ovat yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto selvittivät lääkärintyön solmukohtia, erityisesti työn psykososiaalisten riskien vaikutuksia. Tulosten mukaan lääkäreiden hyvinvointiin pitää panostaa vahvasti. Lääkäreiden vaikutusmahdollisuuksia työhönsä pitäisi lisätä ja työyhteisön tulisi toimia oikeudenmukaisesti. Siten voidaan vähentää stressin ja terveysongelmien kielteisiä vaikutuksia. Multimediaohjelma avaa oikeudenmukaisuuden käsitettä ja radio-ohjelmassa terveyskeskuslääkäri Sirkku Vuorma kertoo ajatuksistaan. www.tsr.fi > Hae numerolla 105310

www.telma-lehti.fi

Näkymättömät ammattilaiset (5.6.2009) Kuolema on nykykulttuurissa piilossa, ja myös pitkä kuolematyön ketju sairaalasta hautaan on näkymätön. Dosentti Gustav Molander teki tutkimuksessa matkan mullan alle näkyväksi. Hän haastatteli vainajasta huolehtivia ammattilaisia – sairaaloiden ruumistyöntekijöitä, ruumiinavausavustajia sekä hautaustoimistojen, krematorioiden ja hautausmaiden työntekijöitä – ja havainnoi heidän työtään. Työ paljastui monimutkaiseksi ihmissuhdetyöksi. Ahdistusta on siedettävä. Työ kuormittaa henkisesti mutta myös fyysisesti esimerkiksi arkkuja ja hautakiviä siirrettäessä. Multimedia- ja radio-ohjelma pohtivat häivytettyä kuolemaa yleisemminkin. www.tsr.fi > Hae numerolla 104311

Menestys on meissä itsessämme (5.3.2009) Miten löytää aito yhteistyö ammattiylpeiden asiantuntijoiden organisaatiossa? Konsulttiyritys Life Works Consulting on sitkeästi hionut yhdessä tekemisen käytäntöjään osaamisen ja kestävän kasvun vahvistamiseksi. Tamperelaisyritys löysi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi liikkeenjohdon coachin Kristiina Hiukan. Hiukka suomentaa olevansa ”yhteistoiminnallinen valmentaja”. Valmennettavat oppivat erilaisia palaverimalleja ja dialogisia käytäntöjä kuten kuunteleminen, kyseleminen, kannustaminen ja vinkkien jakaminen. Tunteiden ja erilaisuuden ymmärtäminen voimavaraksi heijastui työn laatuun ja tuottavuuteen. TSR-kanavan ohjelmat kertovat oppimisprosessista enemmän. www.tsr.fi >Hae numeroilla 107224 ja 108249

Telma 3 2009

JULKAISUT

Turvallisesti kemianteollisuudessa Juha Merjama, 2009, TTK Oppaassa (3 e) käsitellään kemianteollisuuden työturvallisuuteen liittyviä perusasioita ja korostetaan erityisesti turvallisia työtapoja ja -menetelmiä – asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa. Opas on tarkoitettu niin kemianteollisuuden palveluksessa oleville kuin sille palveluja tarjoavien yritysten henkilöstöllekin. www.ttk.fi/julkaisut

Kohti 0-työtapaturmaa

Opas kuntien ja seurakuntien turvallisuusjohtamisen tueksi Helena Kalliolinna, 2009, TTK Oppaan (8 e) tarkoituksena on edistää turvallisuustyötä kuntaalalla ja seurakunnissa sekä auttaa paikallisen tason turvallisuustyössä. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti linjaorganisaation esimiehille, mutta sitä voivat hyödyntää myös muut työympäristön turvallisuuden kehittämisestä kiinnostuneet. Oppaaseen on koottu perustietoa, käytännön ohjeita ja tietoa saatavilla olevasta aineistosta turvallisuuden kehittämisestä. www.ttk.fi/julkaisut

Työyhteisö muutosmurroksessa Kirsti ja Matti Ylikoski, 2009, TTK Muutoksille emme voi mitään, mutta muutoksen keskellä on tarjolla keinoja, jotka auttavat lisäämään hallittavuutta, mielekkyyttä ja ymmärrettävyyttä. Kirja keskittyy ihmisen osaan muutosmurroksessa. Se on kattava kartta muutos-

Telma 3 2009

NETTIJULKAISU

myrskyssä purjehtiville, jotta matka olisi turvallinen. Kirja on tarkoitettu henkilöstölle ja esimiehille, erityisesti muutoksen avainpisteissä toimiville, luottamus- ja työsuojeluhenkilöstölle, työhyvinvoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimiville. Kirja ilmestyy lokakuussa, se on uudistettu ja täydennetty painos vuoden 1993 julkaisusta. www.ttk.fi/julkaisut

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Manninen Pirjo, Laine Vappu, Leino Timo, Mukala Kristiina ja Husman Kaj, 2007, Työterveyslaitos Työterveyshuollon tehtävänä on tukea työolojen kehittymistä työpaikoilla siten, että työntekijä ja työyhteisö voivat hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ongelmat on korjattava ja uudet ongelmat ehkäistävä, työyhteisön myönteisiä voimavaroja on etsittävä ja muutosten hallintaa tuettava. Seikkaperäisesti esitellään mm. työterveyshuoltoprosessi, eettiset periaatteet, hyvät käytännöt, toiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi, prosessien kehittäminen sekä uuden asiakassuhteen luominen. Lisäksi perehdytään työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen ja tyky-toimintaan, työterveystarkastuksiin, ammattitauteihin, työtapaturmiin ja työperäisiin sairauksiin sekä työpaikan ensiapuvalmiuksiin. www.ttl.fi/kirjakauppa

Tilaa taiten – Työterveyshuolto palvelujen tilaajaopas Rautio Maria, 2009, Työterveyslaitos Työnantajan ja yrittäjän on hankittava työterveyshuoltopalvelut, jotka sisällöltään ja laajuudeltaan täyttävät lain vaatimukset. Oppaassa käydään läpi työterveyspalveluiden hankintamenettelyn vaiheet ja Kelan korvausperiaatteet. Opas auttaa myös tekemään tarjouspyyn-

Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia Kari Rissa, 2009, TTK Verkkojulkaisun tavoitteena on välittää tietoa työyhteisöviestinnän uusista suuntauksista. Mukana on myös kaksi työpaikkaesimerkkiä hyvistä sovelluksista työhyvinvoinnin lisäämiseksi viestinnän avulla erityisesti toimisto-, tietoja asiantuntijatyössä. www.ttk.fi/digijulkaisut

töjä työterveyshuoltopalvelujen tuottajille ja vertailemaan saatuja tarjouksia keskenään. Mikäli työnantaja haluaa tarjota henkilöstölleen yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoa, opas ohjaa hankkimaan sellaisia palveluja, joilla on todettu olevan merkitystä terveyden, työ- ja toimintakyvyn yllä-pitämisessä ja edistämisessä sekä työkyvyttömyyden ehkäisyssä. www.ttl.fi/kirjakauppa

Pelon ja toivon välissä. Pätkätyöläisen urakerronta Sikke Leinikki, 2009, TJS Työelämäjulkaisut Suomessa tehdään eurooppalaisittain paljon pätkätyötä ja se kohdistuu erityisesti julkisen sektorin korkeasti koulutettuihin naisiin ja yksityisen sektorin ylemmissä asemissa toimiviin miehiin. Toiselle pätkätyö on mahdollisuus edetä uralla, toiselle se on umpikuja. Useimmat kuitenkin tuntevat joutuneensa eriarvoiseen asemaan verrattuna vakituisessa työsuhteessa työskenteleviin työkavereihinsa. Kirja on analyysi korkeasti koulutettujen pätkätyökokemuksista. Niistä rakentuu tyyppitarinoita ja teemoja, joiden mukaan haastatellut rakentavat ammatti-identiteettiään. Julkaisu perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen.

Onnen taido

ONNI

Onnen taidot

• Mitä on onnellis uus ja hy • Miten vä elämä erittäin ? onnellis • Mitä hy et ihmise ötyä on t elä

Työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen Heikki Laitinen, Antti Simola ja Marko Vuorinen, 2009, Tietosanoma Henkilöstön työturvallisuus, -terveys ja hyvinvointi ovat tärkeämpiä kilpailutekijöitä kuin koskaan aiemmin. Työturvallisuuden ja -terveyden johtamiseen on kiinnitettävä kaikilla työpaikoilla entistäkin enemmän huomiota. Teos (71 e) kattaa johtamisen näkökulmasta syvällisesti koko työturvallisuuden ja -terveyden laajan alueen. Kirja on tarkoitettu työpaikoille ja oppilaitoksiin, ja se auttaa ymmärtämään työtapaturmien ja työperäisten sairauksien syitä ja seurauksia. Kirja sisältää runsaasti esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja toisaalta työrikoksia käsitteleviä opettavia oikeustapauksia. Työsuojelurahasto on tukenut kirjan julkaisua. www.tietosanoma.fi

www.telma-lehti.fi

Jokainen ihminen voi itse vaikuttaa siihen, kuinka onnellinen hän on. Näin vakuuttavat positiivisen psykologian koulukuntaan kuuluvat tutkijat. Elämä pelissä -tv-sarja selvittää toisella kaudellaan, miten se onnistuu käytännössä. Ohjelmaan on valittu viisi päähenkilöä, jotka eivät ole niin onnellisia kuin haluaisivat. Muusikko Ville Pusa, hopeaseppä Teija Salo, laulaja Anneli Saaristo, myyntipäällikkö Pia Matilainen ja farmakologian tohtori Martti Attila kokeilevat puolen vuoden ajan keinoja, jotka tutkimusten mukaan lisäävät useimpien ihmisten

Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä Riitta Seppänen ja Katri Vataja (toim.), 2009, PS-kustannus Kehittäminen on parhaimmillaan luonteva osa jokaisen työntekijän ammatillisuutta ja työyhteisön toimintaa. Lyhytkestoisina hankkeina toteutettu kehittäminen kuitenkin uuvuttaa ja vie resursseja pois perustehtävien hoidosta. Kehittämisen pitäisikin olla jatkuvaa ja arkeen ankkuroitua. Kirjassa esitetty työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen perustuu arkityössä tunnistettuihin tarpeisiin ja haasteisiin. Se sopii lähtökohdaksi käytännön työtehtävien kehittämiseen, esimerkiksi asiakaspalvelun laadun parantamiseen.

di Gröönr

oos

59.562 ISBN 978

onnellisuutta. Ohjelma pyörii YLE TV1:ssä torstaisin ja sen tukijoita ovat Työsuojelurahasto, Terveyden edistämisen keskus, Mielenterveyden keskusliitto, Työterveyslaitos sekä Punainen risti. Myös suuri yleisö voi testata onnellisuuttaan Onnellisuustestissä osoitteessa www.yle.fi/elamapelissa. Ohjelmaan liittyy myös Onnentaidot -kirja, joka tarjoaa 14 käytännön onnellisuusharjoitusta, joiden tehokkuudesta on tieteellistä näyttöä. -951-656-

9 789 516

312-4

563124

idot

ntti Pekka S. Mattila Aarnin salo

alo

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden ajan, ja suomalaiset kuuluvat Euroopan eniten töistä poissa olevien joukkoon. Poissaoloja on mahdollista hallita, ja niiden taustalla oleviin tekijöihin puuttuminen on niin työntekijän, työnantajan kuin valtiovallankin etujen mukaista. Kirja tarjoaa taustatietoa ja välineitä sairauspoissaolojen hallinnan suunnitteluun, kehittämiseen ja johtamiseen. Se soveltuu sekä yksityisen sektorin että kuntien ja valtionhallinnon johdolle, HRammattilaisille, esimiehille, luottamusmiehille ja työsuojeluhenkilöstölle sekä työterveyshuollon työntekijöille. www.tietosanoma.fi

ONNE ta N

Elämä pelissä

a Aarn ins

Markku Seuri ja Risto Suominen, 2009, Tietosanoma

Mat til

Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta

nellisuu vät? Laajoje desta on n kansai ? nvälisten suuden tutkim avaimista usten mu on myös on ihm kaan jop isen itse arvioitu, a 40 % nsä käs pituutee että po onnelli issä. Tu sitiivisen n saattaa tkimuste elämänas olla sei n avulla tsemästä enteen Kirja On vaikutus kymme nentaid neen vu elämän ot tarjoa joiden otta. tehokk a 14 käy uudesta tännön ten avu on tieteel lla lukija onnelli list suu ä voi lisä elinvuosi tä onnelli näyttöä. Helpp sharjoitusta, a lisää. suuttaan ojen har joitusYLE TV ja saada 1:n sar samalla jassa Elä hyviä tetään mä pel tämän issä – On kirjan har nimise nellisu joit en Intern uden sal et-testiin uksia. Kirja ja aisuu ohjelm . LT Antt a liittyvä s käyi S. Ma tt t ila on lää samanja ratkai käri ja ﬁ sukesk losoﬁ. Pek eisen psy koterapia ka Onnentaid n koulutt Aarninsalo on ot kuulu lääkäri aja. tietoa, u Onnikäytän kirjasarja nön ohj veyttä, an, jok eita ja tasapaino a tarjoa virkistäv a ja tyy a luotett iä uusia tyväisyytt avaa ajatuksia ä arvost Kannen kaikille aville ja valokuv tera: Ville etsiville Elämä Myllyn pelissä luk ijoille. en / Leh -logo: Hei tiku

Elämä pelissä -tv-sarjan tuottaa Tarinatalo yhdessä YLE Oppiminen ja Onnen osaamiskeskuksen kanssa. Onnen taidot -kirjan ovat toteuttaneet Kustannus Oy Duodecim ja YLE.

ONNI

Valmentajat Heimo Langinvainio ja Anne Hyvén.

Irtiottoja työstä:

työkuormituksesta palautumisen psykologia Ulla Kinnunen ja Saija Mauno (toim.), 2009 Kirjassa käsitellään työkuormituksesta palautumista, tämän päivän vaativaa taitoa. Kirja tarjoaa uutta tietoa työstä palautumisesta ja sen taustalla olevista työhön, vapaaaikaan ja perheeseen liittyvistä tekijöistä sekä yöunen merkityksestä. Kirja soveltuu hyvin työ- ja organisaatiopsykologian oppikirjaksi ja siitä voivat ammentaa ideoita myös työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset. Kirja perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimusprojektiin.

Telma 3 2009

H a j at e l m a

Ihminen joka nauttii työstään, on joko perverssi, pöljä tai molempia.

YLE / Jyrki Valkama

Nykyajan orjuus askaduuni, työpaikkakiusaaminen, työpaineet, alipalkkaus, ylityöt. Kaikkialla saa lukea uupuneista, ahdistuneista ja alistetuista työntekijöistä, päivän sana on työn mollaaminen. Työ on nykyajan orjuutta ja sitä vastaan on kapinoitava kaikin keinoin. Työn maine on tänä päivänä ällistyttävän huono. Työ nähdään välttämättömänä pahana, kurjana suoritteena, joka lisää ihmisen elämän ankeutta. Silti siitä ei ole kovin kauaa, kun suomalainen arvosti työtä ja koki, että työ on hyvä juttu, ei häpeällistä pakkopullaa. Kuka nykyään edes kehtaa mennä myöntämään, että pitää työstään? Silloinhan poikkeaisi valtavirtakuorosta, joka päivästä toiseen marisee kun saa liian vähän liksaa, kaverit kiusaavat, pomo alistaa, kiire tappaa. Minuakin hävettää välillä myöntää, että rakastan työtäni, pätkätyöläisyydestäni, paineista, vastuusta ja palkasta huolimatta. Työssähän ei kuulu viihtyä, sillä ihminen joka nauttii työstään, on joko perverssi, pöljä tai molempia. Jos sattumalta nauttii työstään, siitä pitää olla vähintään huono omatunto, koska nykyisen eetoksen mukaan elämään pitää mahtua kaikkea muuta kuin työtä – paljon, paljon muuta. T yön lohduttomuudesta tehdään vuosittain kasapäin tutkimuksia, eikä taida mennä yhtään viikkoa ilman, että jonkin sortin asiantuntija paasaa uutisissa tuoreimmasta huonosta puolesta, joka työstä on saatu kaivettua esiin. Onko mikään ihme, että ihmiset alkavat vieroksua työtä, kun se aina esitetään negatiivisessa valossa?

Telma 3 2009

Se, että suomalainen arvostaisi työtään, on tänä päivänä pelkkä illuusio. Nykyään suomalainen suhtautuu työhön vanhan sananlaskun mukaan: ”Miksi turhaan kiusata itseään työnteolla, köyhänä pysyy helpommallakin”. Työn olemus on kokenut suuren muutoksen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työ oli siunaus, nyt siitä on tullut kirous. Varsinkin ennen 1990-luvun Suurta Lamaa työstä saatettiin tokaista ”että nyt on niin hyvät ajat, ettei köyhänkään kannata tehdä mitään”. Hyvinä aikoina opittiin arvostamaan vapaa-aikaa, ja nimenomaan sitä kuului tavoitella, ei työntekoa. Ajattelumalli ei ole uusi, antiikin Kreikassakin arvostettiin nimenomaan löhöilyä ja olemista: työn tekeminen oli vaivalloista ja nöyryyttävää ja se vei aikaa arvokkaalta vapaalta elämältä. Työ oli orjien hommaa – ja siihen ajatukseen on taas palattu. Lyhyen aikaa työtä arvostettiin ja se koettiin eräänlaisena ihmisenä olemisen perustana. Työ ja sen tekeminen oli tärkeää ihmisen itsensä, mutta myös yhteiskunnan kannalta. Nyt ympyrä on sulkeutunut ja työstä on taas tullut ihmisiä kiusaava vitsaus. Kun seuraan työstä käytävää keskustelua, en voi olla ihmettelemättä: miksi ja miten pääsi käymään niin, että työstä nauttiminen ei enää ole sallittua eikä mahdollista? Ja kuka tästä tilanteesta hyötyy?

K i r s i V i r ta n e n Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka saa tehdä työtään kotisohvalla, tukka sekaisin ja yöpuku yllään.

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

3 • 2009

Kuvitus Helena Hajanti

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. (09) 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi

UusiKarrrrmean osoite paljon nimiä! rrrrahastolla!

Työsuojelurahasto TSR Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki Puh. (09) 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, TSR Toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman, TTK Toimitus Alma Media Lehdentekijät Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.lehdentekijat.fi etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Merja Mäkelä AD Helena Hajanti Kuvatoimittajat Mervi Ahlroth ja Kirsi Tuura Painosmäärä 110 000 Repro Aste Helsinki Painopaikka Acta Print, Tampere 2009 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) Osoitteet Työsuojeluhenkilörekisteri, työntekijä- ja työnantajaliitot ja muut Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen sidosryhmät. Kaikki osoitelähteet lueteltu verkkosivuilla www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutokset Lehden julkaisijat, Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus, eivät vastaa osoitteiden oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta eikä peruutuksista muiden kuin omien osoiterekisteriensä osalta (Työsuojeluhenkilörekisteri, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, Työturvallisuuskorttikouluttajat). Osoitteenmuutosohje takasivulla.

www.telma-lehti.fi

Ty öe

lä mä

n ke hiT

Tä mis

iko en er

isl eh

9 3 • 200

tyvestä Nuoret uden turvallisu puuhun

Seuraavat lehdet: Telma 4 • 09 11.12.2009 Telma 1 • 10 5.3.2010 Telma 2 • 10 28.5.2010 Telma 3 • 10 24.9.2010 Telma 4 • 10 3.12.2010

nn as

oo Fazer leip un jel työsuo osaajia

täysillää töiss

Tau Ti

ha lli

ly SAynKä :n Ly tyl udelle epäreilu

vestointi järki-in olto on u sh ey Työterv

www.telma-lehti.fi • Tilaukset • Palautteet ja juttuvinkit • Tiedotteet, näköislehti Some of Telma's stories are available in English at website Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen

Telma 3 2009

Itella Oyj

Voit tilata Telman veloituksetta Telman etusivulta: www.telma-lehti.fi otsikosta Tilaa Telma > tee tilaus

Varrrrmista oikea osoite!

Osoitteenmuutos tai peruutus tulee ilmoittaa siihen organisaatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on teille postitettu. Organisaation nimi ja yhteystiedot on mainittu alla. Osoiterekisterien yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutos

Osoitteesi on saatu alla mainitusta lähteestä:

T e l m a 4/ 2009 i l m e s t y y 11.12. 20 09

PK-yritysten työolot tarkkailussa