Telma 3/2008 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

3 • 2008

Nuoruus on riski työmailla

HJALLIS HARKIMO

Kaikkea ei tarvitse osata

Kia Motors, Korean ylpeys

Sanna Nenonen:

Turvallisuus on hyvää bisnestä

Telma

PÄÄKIRJOITELMA 3.9.2008

Riskit hallintaan Eläminen ja yrittäminen sisältävät riskejä, mutta ne voidaan hallita määrätietoisen suunnittelun avulla. Työturvallisuuden riskien hallinta tuotiin Suomeen yli 20 vuotta sitten. Riskienhallinnan menetelmien leviäminen käytäntöön oli kuitenkin hidasta. Uuden työturvallisuuslain myötä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi tuli pakolliseksi vuonna 2003. Parin vuoden takaisessa selvityksessä arvioitiin, että kolme työpaikkaa neljästä on toteuttanut arvioinnin. Miten vaarojen torjunta käytännössä toteutuu, ei ole kuitenkaan tiedossa. Pahimmassa tapauksessa arviointipaperi löytyy hyllystä ilman, että kukaan enää muistaa sen olemassaoloa. Riskienhallinta on järkevää johtamista. Viisas johtaja ja ammattitaitoinen työntekijä tuntevat työn riskit, arvioivat niitä ja suunnittelevat työn niin, että vaaratekijät voidaan mahdollisimman hyvin torjua ennakolta. Kun Suomessa kuitenkin tapahtuu yli 140 000 työtapaturmaa vuodessa, ja määrä on kasvussa, ymmärrämme, että kaikkea tarpeellista riskienhallintatyötä ei ole tehty. Miten saamme toimintaan uutta puhtia? Laista löytyy sekä keppiä että porkkanaa, ja sujuvampi toiminta tietää taloudellisia säästöjä. Mutta onko niin, että rangaistukset eivät ole riittävän pelottavia, vai eikö yritysjohto usko, että riittäviä parannuksia on saatavissa aikaan? Mielestäni paras tie on, että johto ja esimiehet huomaavat, että tapaturmien ennaltaehkäisevä työ on järkevää ja jopa kannattavaa. Tuntuu kummalliselta, että johtoa olisi pakotettava toimimaan järkevästi. Työvälineitä löytyy paljon, jopa ilmaiseksi internetissä (ks. viereinen sivu). Valistukselle löytyy vielä paljon sijaa. Siksi onkin hyvä, että Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto on ottanut kahden seuraavan vuoden toiminnan teemaksi riskienarvioinnin työpaikoilla. Viesti kuuluu: Terveellinen työ – yhteinen etu. Telman tässä numerossa tuemme tätä työtä tuomalla riskienarviointia kaikille tutuksi. Kysy sinäkin työpaikallasi, mitä riskien arvioinnille kuuluu ja mitä te voitte tehdä sen jatkohyödyntämiseksi. Se on sekä työntekijän että työnantajan etu.

Peter Rehnström Miika Kainu

päätoimittaja peter.rehnstrom@tsr.fi

Telma 3 2008

www.telma-lehti.fi

Teksti Netta Norro Kuvitus Neea Laakso

Riskienhallinnan työkalupakki uudistuu Toimivasta sivustosta tulee jatkossa entistä käytännönläheisempi. PK-RH on pienille ja keskisuurille yrityksille suunniteltu riskienhallintasivusto, jolla organisaatiot voivat verkkomateriaalien avulla perehtyä yritystoiminnan riskienhallintaan. Kesäkuussa käynnistyi Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke Toiminnan ohjaus ja riskienhallinta pk-yrityksissä. Hankkeen myötä suuren suosion saavuttanut sivusto uudistuu. – Riskienhallinta-aineistoa kehitetään siten, että se on entistä helpompi kytkeä yrityksen johtamiseen sekä johdon laatu- ja toimintajärjestelmiin, kertoo erikoistutkija Teuvo Uusitalo VTT:stä. VTT vastaa sivuston ylläpidosta ja kehittämisestä. PK-RH-palvelun pohjalta on kehitetty työkalu myös valtionhallinnon käyttöön. – Ryhdyimme yhdessä VTT:n, muutaman

asiakkaan ja yhteistyökumppanin kanssa miettimään valtion tapaa jalkauttaa riskienhallinta koskemaan koko organisaatiota. Syntyi idea avoimesta riskienhallinnasta, Valtiokonttorin riskienhallintapäällikkö Jyrki Suoninen kertoo. Kaiku-Luotain -työkalun avulla riskit ja uhat pyritään kääntämään mahdollisuuksiksi. – Uhkista keskustellaan työyhteisössä helposti, joten mahdollisuuksien tuominen keskusteluun täytyy tehdä tietoisesti, Suoninen muistuttaa. Riskienhallinnan työkaluja on käytetty myös Suonisen omalla työpaikalla. – Valtiokonttorissa aloitettiin hiljattain asiakasvastuutoiminnan kehittäminen. Toiminnan riskien kartoittamiseksi tiimi teki uhka– mahdollisuus-tarkastelun. Analyysin avulla

osallistujat pystyivät paneutumaan uuteen alueeseen systemaattisesti ja myönteisesti. Työkaluja käytetään useimmiten ryhmässä. Ryhmän työskentelyyn on hyvä varata muutama päivä. – Prosessin vetäjällä on tärkeä rooli materiaalin käyttöönotossa. Hän ikään kuin ohjaa valmiin käsikirjoituksen mukaan, ja ryhmän jäsenet luovat itse sisällön. Työkalut ovatkin toimiva apuväline toiminnan pitkän aikavälin suunnitteluun. Tarkoituksena on muodostaa muun toiminnan suunnitteluun kytkeytyvä rytmi, joka auttaa saamaan riskit näkyviksi, konkreettisin tuloksin. www.pk-rh.fi, www.valtiokonttori.fi www.tsr.fi > hae numerolla 98155 ja 101274

www.telma-lehti.fi Telma 3 2008

oitu

skit on minim

, kun ri ta parhaiten ai k k ia as aa 10 us houkutt bisnestä. S. Kauppakesk ta as ar p is si s on – turvallisuu

Riskitöntä puuhaa! TY ÖE

LÄ MÄ

Sisällysluettelo

N KE HIT

TÄ MIS

ISL ER IKO

3 • 2008

la ssi Aho kuva O

s Nuoruu on riskila työmail

HARK

ARTIKKELIT

6–9

10–17 TURVALLISUUS ON PARASTA BISNESTÄ, muistuttaa kauppakeskusten riskienhallintaa tutkinut Sanna Nenonen.

AJANKOHTAISTA

EH TI

Kannen HJALLIS

VAKIOT

IMO

Kaikkea ei sata tarvitse o

ors, Kia Mot ylpeys Korean

18–20 ILMIÖ: TULI 44–45 NÄIN MUINOIN 56–57 ME TEIMME SEN! 58–59 TYÖN KUVA 60–61 JULKAISUT 62–63 TTK-INFO

Sanna n: Nenone

nestä yvää bis uus on h Turvallis

64–65 TSR-INFO 67

22–27 TYÖMARKKINOILLE TULEVAT NUORET ovat iso riskiryhmä, varsinkin kun nuorten omissa turvallisuusasenteissa on petrattavaa. 40–43 PÄIHTEET TYÖPAIKALLA OVAT KOKO työyhteisön ongelma. Päihteistä irti pääsyssä auttaa vierellä kuunteleva ammattilainen. 46–51 TYÖN PERÄSSÄ EI OLE HELPPO MUUTTAA: ulkomailta tulleen pitää oppia itse työn lisäksi se, kuinka se tehdään turvallisesti.

YHTEYSTIEDOT 52–55 KIA MOTORS ON YKSI MAAILMAN suurimmista autonvalmistajista. Korealaistehtaan työsuojelussa on paljon länsimaista ajattelua.

Telma 3 2008

www.telma-lehti.fi

Monessa mukana oleva Hjallis Harkimo on oppinut, että työ ei lopu tekemällä. Aikaa pitää antaa siksi itselle ja läheisille. S. 28

Puhe on jatk uvaa ja työtu rvallisuus on pitkälle o ikeaa asennet ta, vakuuttavat Boreal is Polymersi n työsuojelu vastaavat. S . 34

? S. 46

iemurat

den k vallisuu r u t ö y t omen

u ppivat S

lleet o uualta tu

m Kuinka

IHMISIÄ 2

PÄÄKIRJOITELMA PETER REHNSTRÖM

AJATELMA JUKKA RELANDER

28–33 HENKILÖKUVA HJALLIS HARKIMO 38–39 MINUN TYÖNI REKKAMIES 66

HAJATELMA MARTTI MÄKINEN

Telma 3 2008

Kari Rissa

A J A N K O H TA I S TA T Y Ö E L Ä M Ä S T Ä

T YÖSUOJELUN O S A A J AT Y H D E S S Ä REKISTERISSÄ

Suomalaisella Jukka Takalalla on iso rooli Euroopan työelämän turvallisuuden kehittämisessä.

Kampanjalla parempaan riskien hallintaan

Telma 3 2008

EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA tehostetaan riskien arviointia ja hallintaa työpaikoilla. Kaksivuotisella Terveellinen työ – yhteinen etu! -kampanjalla pyritään vähentämään riskien arviointiin liittyvää mystiikkaa ja byrokratiaa. – Haluamme tehdä riskien hallinnasta kiinteän osan yritysten jokapäiväistä toimintaa, linjaa Euroopan työterveys- ja työsuojeluviraston pääjohtaja Jukka Takala. – Euroopan alueella suurista yrityksistä ehkä vain noin puolet on ottanut riskit riittävän hyvin haltuun, pienistä hyvä jos 20 prosenttia. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan Euroopassa sattuu tällä hetkellä 167 000 työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamaa kuolemantapausta vuodessa. Näistä 159 000 johtuu työperäisistä sairauksista ja yli 7 000 työtapaturmista. Takalan mielestä työperäinen stressi on Euroopassa suurimpia työterveyteen liittyviä haasteita. 50–60 prosenttia kaikista menetetyistä työpäivistä liittyy joko stressiin tai tukija liikuntaelinten ongelmiin.

Kampanjan ensimmäinen vuosi kohdistuu riskien arvioinnin tunnetuksi tekemiseen. – Käynnissä on maailman suurin työturvallisuuskampanja, jota toteutetaan kaikissa EU-maissa yhteensä 22 kielellä. Lisäksi kampanjaa käydään kahdeksassa muussa maassa, Takala laskee. Toisena kampanjavuonna 2009 ovat esillä riskiryhmät sekä eri alat ja sektorit. – Pelkkä riskien arviointi ei vielä riitä, vaan pääpainon tulee olla riskien ennalta ehkäisyssä ja poistamisessa. Jokainen työtapaturma on liikaa. Riskien arvioinnista on taloudellista hyötyä. Turvallisempi työpaikka vähentää poissaoloja ja vakuutuskustannuksia sekä lisää työntekijöiden motivaatiota ja tuottavuutta – ja kilpailukykyä. Työterveys- ja työturvallisuusvirasto tukee myös suomalaisia työpaikkoja tiedotus- ja koulutusmateriaalin sekä hyvien käytäntöjen avulla. http://fi.osha.europa.eu/

T YÖSUOJELUHENKILÖREKISTERI on sosiaali- ja terveysministeriön henkilörekisteri, jonka ylläpidosta vastaa Työturvallisuuskeskus. Rekisteri on lakisääteinen, ja työnantajan tulee ilmoittaa rekisteriin yrityksen työsuojeluhenkilöstö sekä työterveyshuollon tuottaja – käytännössä ilmoitus on työsuojelupäällikön tehtävä. Rekisteri kattaa kunnat, seurakunnat ja yksityisen sektorin. Siinä on lähes 55 000 työsuojeluhenkilöä. Rekisteri ei ole täysin kattava varsinkaan yksityisen sektorin osalta: siellä kattavuus on vain 59 prosenttia. Suurimmat ongelmat ovat aivan pienissä, 10–20 hengen yrityksissä, joiden ilmoitusprosentti on vain 25. Rekisterin tarkoitus on välittää ajankohtaista työsuojelutietoa. Tietoja käytetään myös työsuojelua kartoittavien kyselytutkimusten osoitelähteenä sekä julkaisujen jakelukanavana – myös Telma postitetaan kaikille työsuojeluhenkilörekisterissä oleville. www.ttk.fi/rekisteri/

N E T T I O P PA I L L A Y H T E I S TO I M I N TA A N SAK JA TOIMIHENKILÖUNIONI OVAT julkaisseet nettioppaan uuden yhteistoimintalain soveltamisesta. Opas on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, mutta siitä on hyötyä myös muille työntekijöille ja työnantajille. Myös TTK:lla on netissä yhteistoimintaa käsittelevä Tessusivusto. www.yhteistoimintaopas.fi www.ttktessu.net

Tekstit Lauri Haapanen, Netta Norro, Kari Rissa, Sami Turunen, Tuuli Virta

or David Trood/G illa

TELMA MYÖS N Ä KÖVA M M A I S I L L E TELMA ILMEST Y Y tästä lehdestä alkaen myös elektronisena julkaisuna. Näkövammaisten Keskusliitton tiedonhallintapalvelujen asiakkaat voivat tietokoneen ja Luetus-ohjelman avulla lukea tekstimuotoisen lehden.

IKÄÄNTYVIEN T YÖEL ÄMÄÄ TUTKIMAAN T YÖSUOJELURAHASTO JAKAA vuosittain 16 000 euron stipendin, jolla edistetään ikääntyvien työssä jaksamista. Stipendi on tarkoitettu 8–12 kuukauden työskentelyyn, joka voi olla tutkimusta, tutkimuksen soveltamista tai tiedon välittämistä. Hakemus toimitetaan TSR:lle 1.10. mennessä. Stipendi jaetaan marraskuussa seminaarissa, jossa STM ja Sitra luovuttavat myös ensimmäisen työelämäpalkinnon ikääntyvien työhyvinvoinnin parantamisesta. Palkinnon suojelijana toimii tasavallan presidentti. www.tsr.fi/rahoitus/stipendit/

O H J E I TA KO N E I L L E KONEIDEN JA MUIDEN T YÖVÄLINEIDEN käyttö- ja tarkastusvaatimukset uudistuvat ja tehostuvat vuoden 2009 alusta. Esimerkiksi trukkien kuljettajille tulee pätevyysvaatimuksia ja torni- ja ajoneuvonosturin kuljettajan vaatimuksia täsmennetään. Joulukuussa 2009 tulee puolestaan voimaan EU:n konedirektiivi, joka lisää turvallisuusvaatimuksia koneiden rakentamisessa ja suunnittelussa. Soveltamisala kattaa melkein kaikki koneet.

Uusia koneryhmiä ovat rakennushissit, pulttipistoolit, vammaisnostimet, moottorikelkat, mönkijät ja traktorit. Konedirektiivin viranomaisvalvonta on niin sanottua markkinavalvontaa, eli koneen turvallisuuden arviointia tehdään vasta, kun kone on myynnissä tai on otettu työpaikalla käyttöön.

www.finlex.fi > VNA 403/2008 ja 400/2008

A P U R A H A N S A A J I L L E S O S I A A L I T U RVA A TUTKIMUSTA TAI TAIDETTA apurahan turvin tekevien sosiaali- ja työttömyysturvaa parannetaan. Heidät aiotaan ottaa maatalousyrittäjien eläkelain piiriin. Hallitus on antanut asiasta lainmuutosesityksen eduskunnalle. Siinä esitetään, että sosiaaliturvaa alkaisi kertyä niille, joiden apurahakausi kestää yli neljä kuukautta. Apurahan saajat pääsisivät lakisääteisen eläketurvan ja kuntoutusetuuksien sekä ryhmähenkivakuutuksen piiriin. Aiemmin apurahalla tehty työ ei ole kerryttänyt

sosiaaliturvaa. Uudistus tulisi voimaan vuoden 2009 alussa. Joukko taiteilijoita on vedonnut hallitukseen, jotta sosiaaliturva saataisiin myös alle neljän kuukauden apurahalla työskenteleville. Tämä vaatisi atk-järjestelmän uusimista, sillä maatalousyrittäjien eläketurvajärjestelmä ei tunnista alle neljän kuukauden mittaisia työskentelyjaksoja.

www.finlex.fi > HE 92/2008

Telma 3 2008

A J A N K O H TA I S TA T Y Ö E L Ä M Ä S T Ä

SEMINAARIKIERTUE työperäisen stressin ehkäisystä ja hallinnasta: Oulu 2.10. Turku 30.10. Tampere 31.10. Kuopio 13.11. Lappeenranta 28.11. www.ttk.fi/stressikiertue

TOT T I T E H O S TA A TA PAT U R M I E N TO R J U N TA A TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO tutkii kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat niin sanotun TOT-menettelyn mukaisesti. Reilussa 20 vuodessa tutkintaan on otettu yli 800 onnettomuutta. TOT-toiminnan tarkoituksena on tuottaa tietoa tapaturmien torjuntaan ja pohtia keinoja, joilla vastaavat tapaturmat voidaan estää. Uusi TOTTI-tietopalvelu tehostaa TOT-tapausten hyödyntämistä. Järjestelmästä voi hakea tutkintaraportteja, tarkastella tapausten yksityiskohtaisempia tietoja sekä tallentaa raportteja myöhempää hyödyntämistä varten. Tapauksia voi hakea päivämäärän, ammattialan tai vaikka tapaturman tapahtumaketjua kuvaavien muuttujien perusteella. www.tvl.fi > TOTTI

Telma 3 2008

Reach-esirekisteröinti käynnissä

Kritstian Lindbohm

STRESSAA RENNOSTI!

EUROOPAN UNIONIN UUDEN Reach-kemikaaliasetuksen mukainen kemiallisten aineiden esirekisteröinti käynnistyi kesäkuun alussa ja päättyy 1. joulukuuta. Huolehtimalla esirekisteröintivelvoitteesta kemiallisten aineiden valmistajat ja maahantuojat saavat käyttöönsä pitkät siirtymäajat. Kemiallisten aineiden rekisteröinnit toteutetaan seuraavien 11 vuoden aikana kolmessa eri vaiheessa. Varsinainen rekisteröinti edellyttää, että kemikaalien valmistajat ja tuojat hankkivat tiedot aineiden vaarallisista ominaisuuksista, käyttötavoista ja turvallisesta käsittelystä. Kemikaalien valmistus, EU-alueelle tuonti, myynti ja käyttö eivät saa aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Kemikaaliviraston ylläpitämään Reach-järjestelmään rekisteröidään kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vuosittain yli tuhat kiloa. Tällaisia kemikaaleja Euroopassa on käytössä noin 30 000. Suomessa valmistettavien ja myytävien kemikaalien valvonnasta huolehtivat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Kemikaalien käyttöä työpaikoilla valvovat työsuojelupiirit ja ympäristönsuojeluviranomaiset. www.reachneuvonta.fi

PA K KO M E N N Ä

TELMA ON VAIHTUVINE VIERAINEEN äänessä Turvallisuus 2008 -messujen jokaisena messupäivänä 3.–5. 9. kello 11.30–11.50. Tule kuulemaan työelämän asiantuntijoita ja tapaamaan Telman tekijöitä Ahallin tietoiskutilaan. Työturvallisuuskeskuksen messuosasto A829 palvelee kävijöitä aamusta iltaan ja TTK:n seminaarit tarjoavat infoa tiedonjanoisille.

Telma, TSR ja TTK ovat mukana kuntapäättäjien suurtapahtumassa Kuntamarkkinoilla – TSR löytyy osastolta S10 ja TTK osastolta S11. Keskiviikkona, 10.9. Telma saa vieraakseen Karkkilan kaupunginjohtajan Minna Karhusen, jonka kanssa puhutaan teemalla ”Karkkila – katastrofin partaalta hallittuun muutokseen”.

Tampereen Messuhalli 3.–5.9. www.turvallisuusmessut.fi

Kuntatalo, Helsinki 10.–11.9. www.kuntamarkkinat.fi

HR Stories 2008 – Inspirations! on inspiroiva ja keskusteleva tapahtuma henkilöstöammattilaisille ja HR-työstä kiinnostuneille. Ohjelma tarjoaa rohkeita rajanylityksiä ja tositarinoita henkilöstötyön eri alueilta. Tilaisuudessa pääset kertomaan myös omia tarinoitasi ja keskustelemaan muulloinkin kuin tauoilla! Marina Congress Center, Helsinki 1.10.2008, www.hrstories.fi

SUOMI-FILMIT MAAILMALLA KAKSI SUOMALAISTA turvallisuusalan ohjelmaa oli mukana työjärjestö ILO:n ja kansainvälisen sosiaaliturvajärjestö ISSA:n kansainvälisessä filmi- ja multimediakilpailussa Soulissa. Outokumpu Oyj:n tilaama ja DeCo Media Oy:n valmistama ”Valitse oikein” esittelee käytännön esimerkein, miten työntekijöiden tulee toimia erilaisia työturvallisuusriskejä sisältävissä tilanteissa. Suomen lentopelastusseuran tilaama ja Karissa Oy:n valmistama ”SAR – etsi ja pelasta” puolestaan kertoo, miten turvallisuusalan viranomaiset ja vapaaehtoiset toimivat etsintä- ja pelastustehtävissä moottorikelkkaonnettomuudessa kevätjäillä. Kilpailussa oli mukana 104 työsuojeluun liittyvää lyhytelokuvaa 25 eri maasta. Voittajiksi kansainvälinen raati valitsi sveitsiläisen ”Measures Taken to Avoid Sexual Harrassment”-valistusohjelman, taiwanilaisen ”The Nick of Time” -turvallisuusanimaation ja singaporelaisen ”Animation in Safety” -tietoiskun.

Työtä ja hyvinvointia Työterveyspäivillä 20.–21.10. Helsingin Messukeskuksessa: www.ttl.ﬁ STM PERK AA T YÖSUOJELUHALLINTOA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ asetti kolmikantaisen työryhmän selvittämään työsuojeluhallinnon resursseja ja toiminnan kehittämistä. Työryhmä tekee vuoden loppuun mennessä ehdotuksen voimavarojen tarpeesta, suuntaamisesta ja mahdollisista uusista yhteistyömuodoista eri tahojen kanssa. Hallituksen tuottavuusohjelmassa on esitetty työsuojeluvalvonnan henkilöresursseihin tuntuvia vähennyksiä.

Verkottumaan ja tuttuja tapaamaan: Työelämän tutkimuspäivillä työelämän tutkijat kohtaavat esitelmien, kommenttipuheenvuorojen ja työryhmätyöskentelyn merkeissä. Työsuojelurahasto on mukana päivillä esittelemässä rahoituspalvelujaan.

HENRY Foorumi on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen tapaaminen. Foorumi on tarkoitettu yritysten henkilöstö- ja hallintojohtajille sekä vastaaville päälliköille, yritysten linjajohdolle ja esimiehille sekä työhyvinvointi- ja työterveysvastaaville.

Tampereen yliopisto, 13.–14.11. www.uta.fi/tyoelamantutkimuspaivat/

Hotel Crowne Plaza, Helsinki 4.11. www.henryorg.fi

Kumppanuuksien orkestrointi HENRY Foorumi 4.11.2008 – Hotel Crowne Plaza

Telma 3 2008

Turvallisuus on 10

Telma 3 2008

Teksti Hasse Härkönen Kuvat Miika Kainu

Tuhansia ihmisiä, suuria tiloja useassa kerroksessa, monta erilaista toimijaa, elämää kellon ympäri – kauppakeskukset ovat turvallisuuden kannalta haastavia paikkoja. Lempäälän Ideaparkissa on satsattu henkilöstön koulutukseen ja yhteiseen turvallisuuspassiin.

parasta bisnestä T Telma l 3 2008

uomesta on tullut kauppakeskusten maa: täältä löytyy 58 Suomen kauppakeskusyhdistyksen määritelmän täyttävää kauppakeskusta. Pelkästään viime vuonna näitä ostosparatiiseja tuli kuusi lisää. Kauppakeskuksissa kävi vuonna 2007 huimat 267 miljoonaa asiakasta, ja vuokrattavaa liiketilaa keskuksissa oli yhteensä noin 1,12 miljoonaa neliömetriä. Suuri kävijämäärä tekee kauppakeskuksista haastavia paikkoja turvallisuuden suhteen. Lisää miettimisen aihetta tulee monikerroksisista, mahdollisesti sokkeloisista tiloista sekä tilojen erilaisista käyttäjistä. Yksi myy tavaraa, toinen palvelua, kolmas siivoaa kauppakeskusta, neljäs vartioi sitä, viides tuo sinne uutta tavaraa. Kauppakeskukset ovat muurahaiskekoja muistuttavia kuhisevia kokonaisuuksia, joissa tapahtuu lähes kellon ympäri melkein vuoden jokaisena päivänä. Kaikesta huolimatta suomalainen kauppakeskus on turvallinen paikka. Siihen johtopäätökseen tultiin pari vuotta sitten julkaistussa kauppakeskusten turvallisuusjohtamisprojektin loppuraportissa. – Ihmisten eli työntekijöiden ja asiakkaiden tur-

Ympäristön turvalliseksi kokeva asiakas tulee ostoksille mielellään ja viettää siellä paljon aikaa.

Telma 3 2008

vallisuus, tilojen turvallisuus ja toiminnan turvallisuus. Turvallisuuden tulee koskea kaikkia kauppakeskuksissa asioivia, listaa Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Sanna Nenonen, joka on erikoistunut turvallisuusjohtamiseen ja riskien hallintaan. Turvallisuusajattelu lähtee liikkeelle jo kauan ennen kuin ensimmäinenkään kauppakeskuksen liike avaa ovensa. Rakennusvaiheen ratkaisut ovat tärkeitä perusasioita, silloin päätetään rakenteellisista ja teknisistä valinnoista. Kauppakeskuksia ja muita suuria julkisia tiloja koskevat tiukat säädökset, joten lipsumisen varaa ei juuri ole. Lopullisesti kauppakeskuksen turvallisuus muodostuu vasta sitten, kun ovet aukeavat ja toiminta alkaa. – Turvallisuusjohtaminen nousee keskeiseksi, ja siinä kauppakeskuksen johto on avainroolissa. Yhteistyö eri käyttäjäryhmien kanssa on tärkeää, jotta kaikki näkökulmat voidaan ottaa huomioon. Turvallisuutta pitää kehittää koko ajan, se on jatkuva prosessi. Turvallisuutta voidaan seurata sekä ennakoivilla että reagoivilla mittareilla, Nenonen sanoo. ASENTEET SIIRTYVÄT TOIMINTAAN

– Johdon on sitouduttava turvallisuuden kehittämiseen ja oltava muille esimerkkinä. Tarvitaan koulutusta ja

Kuva Ossi Ahola

tiedon jakamista, tutkija summaa. Ihmisten asenteet vaikuttavat ratkaisevasti. Jos turvallisuutta ei koeta tärkeäksi, ei toimita turvallisuutta edistävällä tavalla. Tai jos turvallisuusohjeen koetaan hankaloittavan omaa työtä, ohjetta ei välttämättä noudateta. Välinpitämätön asenne voi aiheuttaa vakavia riskejä esimerkiksi tehtävissä, joissa työskennellään yksin. Nenosen mukaan kauppakeskusten turvallisuushaasteita ovat poikkeustilanteisiin varautuminen ja työntekijöiden koulutus niiden suhteen, yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja noudattaminen kaikkien keskuksessa työskentelevien kesken sekä teknisten järjestelmien riittävyys ja toimivuus. – Koko turvallisuusjohtamisen idea on, että asioita mietitään etukäteen ja varaudutaan mahdollisimman hyvin. Riskianalyyseillä mahdolliset uhat saadaan kartoitettua ja sitten riskit pyritään poistamaan. ETÄISYYS ON ETU

Keskiviikkoaamupäivänä Lempäälän Ideaparkissa on rauhallista. Päivän ensimmäiset sadat asiakkaat häviävät sinne tänne kauppakeskuksen käytäville. Tai oikeastaan kaduille: Ideapark kun kutsuu itseään liikekaupungiksi.

Sanna Nenonen

Avaimet ja ovet keskeisiä turvallisuustekijöitä Kauppakeskusten turvallisuusjohtaminen -projektissa kauppakeskusomistajilta, vuokralaisina olevilta liikkeiltä ja hallintopalveluiden tuottajilta kysyttiin, missä on turvallisuuden kannalta kehittämistarpeita. Tärkeimpinä pidettiin avainhallintaa ja ovihuoltoa. Yhteisen avainhallinnan toimiminen on erittäin tärkeää, koska kadonneet tai palauttamatta jääneet avaimet

voivat olla huomattava turvallisuusriski. Kauppakeskuksissa on jopa satoja yrityksiä ja niissä satoja tai yli tuhat työntekijää sekä paljon ovia. Tulevaisuuden avainratkaisuja voivat olla esimerkiksi kännykän tai biometristen tunnisteiden käyttäminen. Biometrista tunnistetta, kuten sormenjälkeä, on mahdoton hävittää, varastaa tai unohtaa kotiin.

Ovihuollon kohdalla korostuvat poistumistie- ja palonsulkuovien sekä suojaristikoiden merkitys turvallisuudelle. Kolmanneksi nostettiin entistä paremman turvallisuuskoulutuksen antaminen kauppakeskusten johdolle ja asiantuntijoille. Myös muun henkilöstön koulutusta pidettiin tärkeänä.

Telma 3 2008

”

Koko turvallisuusjohtamisen idea on, että asioita mietitään etukäteen ja varaudutaan mahdollisimman hyvin.

Kaupunki ei tunnu sanana liioittelulta. Tilaa Ideaparkissa on yli 100 000 neliötä, liikkeitä yli 200, ravintoloita ja kahviloita yli 20, työntekijöitä keskuksessa on yli tuhat. Ostos- ja kävelykatuja on rakennettu sisätiloihin noin 1,2 kilometriä, ja parkkitilaa löytyy 4 000 autolle. Ideapark on uusi tulokas Suomen kauppakeskuskartalla, ovet avautuivat joulukuussa 2006. Ensimmäisen 12 kuukauden aikana asiakkaita kävi 7,1 miljoonaa. Vilkkainta on lauantaisin, jolloin voi rikkoutua 40 000 asiakkaan raja. – Poikkeamme tavallisista kauppakeskuksista siinä, että olemme kaukana isojen kaupunkien keskustoista. Meillä ei ole läpikulkuliikennettä, mikä osaltaan karsii turvallisuuden kannalta riskialttiita lieveilmiöitä kuten humalaisia tai huumeiden vaikutuksen alaisena olevia asiakkaita, Ideaparkin asiakkuuksista ja kehityksestä vastaava Olli Gestranius sanoo. Etäisyys näkyy myös siinä, että Ideaparkiin tullaan pitkäksi aikaa. Keskimäärin asiakas viettää paikan päällä kolme tuntia, ja käytännössä jokainen vierailija syö jotain kauppakeskuksessa. – Se taas luo meille pullonkauloja ravintoloihin ja saniteettitiloihin. Oma lukunsa ovat Ideaparkissa järjestettävät tilaisuudet, kuten konsertit. Ne tuovat lisää haasteita turvallisuuden kannalta.

KAMERAT VALVOVAT

Ideaparkissakin turvallisuus alkoi jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Turvallisuuden kannalta helpotusta tuo se, että liikekaupunki on vain kahdessa kerroksessa. Kiinteistön hoidosta vastaavan Planet Service Oy:n palvelujohtaja, apulaisturvallisuuspäällikkö Juri Mynttinen kertoo, että valtava talo on jaettu 14 sprinklerilohkoon, joiden sprinklerikeskukset ovat pihalla. Paloilmaisimia sisätiloissa on yli 3 000, ja niiden hermokeskuksina ovat kaksi paloilmoitinkeskusta. Savunpoistojärjestelmä löytyy, samoin poistumistieopasteet, varavoimaa sähkökatkojen varalle ja niin edelleen. Palohälytykset menevät automaattisesti suoraan aluehälytyskeskukseen. Noin 60 valvontakameraa seuraa yleisiä tiloja, ja kameroiden kuvaa tarkkaillaan valvomosta. Lisäksi liikkeillä on omia valvontakameroita. Valvomossa näkyy myös reaaliaikainen tieto eri ovien tilanteesta, ovatko ne auki vai kiinni ja kenen avaimella lukituista ovista on kuljettu. – Rakennuksen ulkokuori on valvottu hyvin tarkkaan kameroilla. Syy on yksinkertainen: mahdolliset murrot yritetään tehdä kuoren läpi, kun täällä on yöllä hiljaista, Mynttinen sanoo. – Ensimmäisen vuoden aikana niin sanottuja vääriä palohälytyksiä tuli yllättävän vähän. Meillä on ollut vain kaksi todellista, pientä palotilannetta,

Lindexillä omat kamerat Myymäläpäällikkö Anneli Anjala pitää Ideaparkin Lindex-liikettä rauhallisena paikkana. – Meillä on täällä yllättävän pieni hävikki. Ero aikaisempaan työpaikkaani Tampereen keskustassa on iso. Siellä saimme välillä juosta kadulle asti vorojen perässä. Lindex valvoo myymäläänsä omilla kameroillaan, joiden kuvat näkyvät kassalla ja toimistossa

Telma 3 2008

olevissa päätteissä. Myytävissä vaatteissa on nykykäytännön mukaan hälyttimet. Teknisen valvonnan lisäksi henkilökunta pitää silmänsä auki ja seuraa liikkeen tapahtumia ja sinne tulevia asiakkaita. Sovituskopit ovat Anjalan mukaan se paikka, jossa näpistyksiä yritetään tehdä eniten. Anjalan mielestä oman yrityksen antama turvallisuuskoulutus

on ollut hyvää. On harjoiteltu ensiaputaitoja ja toimintaa tulipalon aikana sekä käyty liikkeessä olevat sammuttimet läpi. – Ruotsissa pari ketjun myymälää on palanut hiljattain, ja sellaiset uutiset saavat kiinnittämään turvallisuuteen huomiota. Pienistä käytännön asioista se arjen turvallisuus rakentuu.

N Ä KY V Ä VA RT I JA O N PA R AS VA RT I JA Kauppakeskuksissa kulkevat vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat asiakkaille tuttu näky. Jo heidän läsnäolonsa ehkäisee häiriöitä ja luo asiakkaille turvallisuudentunnetta. Tarvittaessa turvallisuusammattilaiset puuttuvat havaittuihin järjestyshäiriöihin. – Tyypillisiä toimintaa vaativia tilanteita ovat ravintoloiden häirikköasiakkaat. Jos kauppakeskuksessa liikkuu epäilyttäviä henkilöitä,

Aapo Rangell

seuraamme heidän toimiaan, Ideaparkin järjestyksenvalvoja Aapo Rangell Securitaksesta kertoo. Rangellin työpäivä kuluu pääasiassa valvomossa, jossa hän seuraa kauppakeskuksen tapahtumia kameroiden välityksellä. – Päivässä tulevien tilanteiden määrä vaihtelee paljon, viikonloppuisin tapahtuu enemmän. Arkisin vilkkainta on neljän ja seitsemän välillä.

Telma 3 2008

ja ne hallittiin hyvin. Turvajärjestelmät testataan kerran kuussa.

siin. Johdon näkökulmasta haastavinta on saada viesti turvallisuudesta läpi kaikille asianosaisille, Olli Gestranius muistuttaa.

TURVALLISUUSPASSI KOKEELLA

Tekninen turvallisuus on tärkeää, mutta Gestranius ja Mynttinen painottavat talossa työskentelevien ihmisten toimintaa. – Turvallisuus lähtee ihan perusasioista. Pidetään hätäpoistumistiet auki, ei jätetä pahvilaatikoita ja muuta palokuormaa käytäville, ja niin edelleen. Turvallisuus on jokaisen täällä työskentelevän vastuulla, Gestranius sanoo. Keskeinen osa Ideaparkin turvallisuutta on kaikilla työntekijöillä oleva turvallisuuspassi, joka on samalla kulkukortti. Passin saadakseen työntekijän on kirjauduttava Ideaparkin intranetiin, jonne hänestä on luotu profiili. Intranetissä on turvallisuustietoa, johon on perehdyttävä monivalintakysymyksiin perustuvan turvallisuustestin tekemistä varten. Turvallisuuspassin saa, kun testin on suorittanut hyväksytysti. Kulkukortin oikeudet riippuvat työtehtävästä. Kauppakeskuksen toiminnan kannalta arimpiin paikkoihin, kuten teletiloihin ja sähköpääkeskukseen, pääsee vain kourallinen ihmisiä ja hekin ainoastaan vartijan seurassa. Myös tietoturvallisuus on osa kokonaisuutta. Ideaparkissa annetaan jatkuvasti turvallisuuskoulutusta. Noin kerran kuukaudessa myymäläpäälliköille pidetään tilaisuus, jossa käsitellään paitsi markkinointia myös turvallisuusasioita. Puolen vuoden välein talon koko henkilökunta kutsutaan kokoon turvallisuusinfoon. – Kauppakeskuksen johdon lisäksi myymäläpäälliköillä on keskeinen rooli turvallisuusasioissa. He voivat työssään vaikuttaa liikkeensä henkilökunnan asentei-

Turvallisuus lähtee perusasioista. Kulkutiet auki, ei palokuormaa käytäville.

TUTKIMUS

Kuluttajat tutkimuksen keskipisteessä Helsingin kauppakorkeakoulu ja Kuluttajatutkimuskeskus ovat käynnistäneet yhteistyössä hankkeen Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky. Kaksi ja puoli vuotta kestävä tutkimusprojekti jatkaa Suomen kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusten turvallisuusjoh-

Telma 3 2008

TURVALLISUUDELLA TULOJA

Ulko-ovien läheisyydessä sijaitsevien liikkeiden työntekijöistä on koottu ja harjoitettu 12 ihmisen opastusryhmä. Mahdollista tulipaloa tai muuta kriisitilannetta seuraavan evakuoinnin aikana he menevät ulko-oville, ohjaavat asiakkaat turvallisesti ulos ja huolehtivat, ettei kukaan tule sisälle. Käytännön harjoittelu on tehokas tapa tuoda turvallisuus konkreettisen kokemuksen tasolle. Ideaparkin henkilökunnalle järjestetään alkusyksyllä harjoitus ensisammutusvälineiden käytöstä. Mukana koulutuksessa on Tampereen pelastuslaitos. Ideaparkin arjessa asiakkaille ehkä näkyvin turvallisuusasia ovat kauppakeskuksessa partioivat vartijat. He puuttuvat häiriötilanteisiin ja luovat myös näkyvyydellään turvallisuudentunnetta. Tutkija Sanna Nenonen muistuttaa, että asiakkaat itsekin ovat osa turvallisuutta oman käytöksensä kautta. – Asiakkaat eivät juuri halua ajatella kauppakeskusten turvallisuutta ja mahdollisia riskejä, mikä on sinänsä aivan luonnollista. Kriisitilanteen sattuessa heidän pitää kuitenkin noudattaa turvallisuudesta vastaavien työntekijöiden ohjeita. Loppujen lopuksi turvallisuus kiertyy bisneksen tekemisen ympärille. Jos asiakas kokee olonsa turvattomaksi, hän ei mene kauppakeskukseen tai vierailee siellä vain nopeasti. Ympäristön turvalliseksi kokeva asiakas taas tulee ostoksille mielellään ja viettää siellä paljon aikaa. Se tietää tuloja kauppakeskukselle.

Väkivaltatilanteet ja niistä selviytyminen yksityisen sektorin vartijoiden työssä www.tsr.fi > hae numerolla 102117, 106279, 106380

taminen -hankkeen viitoittamia teemoja. Uudessa tutkimuksessa erityisen mielenkiinnon kohteena ovat kuluttajat. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät luovat kauppakeskusten asiakkaille turvallisuuden tai turvattomuuden tunteita, ja miten

ne vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen. Myös vastuukysymyksiin haetaan selvyyttä: jos kauppakeskuksessa joku riski realisoituu, miten vastuu jakautuu eri tahoille?

www.kaupanturvallisuus.fi.

GALLUP

Ajatteletko turvallisuuttasi kauppakeskuksessa?

Mikko Sivula, Koskenkorva: ”Ei se käy mielessä, Ideapark tuntuu turvalliselta paikalta.” Lea Oksanen, Turku: ”En todellakaan. Suomessa kauppakeskusten turvallisuus tuntuu itsestään selvältä, vaikka onhan täällä ollut Myyrmannin tapaus.”

Satu Toivonen, Pirkkala: ”Kyllä, koska olen lasten kanssa liikkeellä. Lähinnä pitää katsoa, että lapset eivät juokse parkkipaikalla ja ulkona auton alle. Muita vaaranpaikkoja ei juuri ole.”

Piia Saarinen, Ylöjärvi: ”Eipä juuri tule ajateltua. Suomessa kauppakeskuksissa vieraillessa turvallisuus ei ole mielessä. Ulkomailla tilanne on toinen.”

Hannu Taipale, Lempäälä: ”Turvallisuutta ei tule mietittyä, lähinnä katselen eri liikkeitä. Kai tämä on turvallinen paikka, koska olen kävellyt sata metriä sisällä ja olen yhä hengissä.”

Telma 3 2008

I L M I Ă&#x2013;

Tulta on aina pelĂ¤tty ja palvottu. Tuli on tuonut turvaa

Telma 3 2008

Sanat Sami Turunen Kuvat Plugi

ja lämpöä, mutta myös onnettomuutta ja hävitystä.

Maailman paras keksintö

ntiikin viisaiden mukaan tuli on veden, maan ja ilman kanssa yksi neljästä alkuaineesta. Sittemmin alkuaineoppi on hieman elänyt, mutta yhä tuli hypnoottisesti kiehtoo, voimallaan kiihottaa ja tenhollaan rauhoittaa. Yhden viisauden mukaan onkin kolme asiaa, joita ihminen jaksaa katsella loputtomiin: virtaava vesi, nukkuva lapsi ja palava tuli. Varsin kauan ihminen on tulen tuntenut, ja sen hallinnan oppiminen oli tärkeä askel. Tulen avulla loikkasimme evoluution portaalta toiselle, laskeuduimme puusta maahan, siirryimme neljältä jalalta kahdelle. Tulella ihminen oppi valaisemaan luolansa, karkottamaan vihollisensa ja valmistamaan keraamisia astioita ja tarvekaluja. Tulen kanssa sopimuksen tehtyään ihminen alkoi kypsentää ruokansa. Se oli pieni askel luolamiehelle, mutta iso askel ihmiskunnalle: ravinto monipuolistui ja aivot saivat uutta virtaa. Seuraava harppaus oli, kun ihminen oppi käsittelemään metalleja ja valmistamaan aseita – vaikka on mennytkin siinä taidossa sittemmin aivan liian pitkälle. Näin tuli maailma valloitettua, miekka kädessä ja kypsä potka toisessa. Luolissa tätä ei vielä osattu selittää, mutta kerrattakoon, että palaminen on reaktio, jossa aine yhtyy happeen ja lämpötila nousee useisiin satoihin asteisiin. Tuli, liekki, on lämmön ja savun lisäksi palamisen havaittava merkki. Ilman liekkiä tapahtuva palaminen on hehkupalo, erityisen nopea palaminen taas räjähdys. Tuli-sanan alkuperä on hatara, mutta yhteyksiä tulla-verbiin on ehdotettu. Telma 3 2008

Tulipalon yleisimmät syyt ovat tupakointi, tuhopoltto ja hutilointi.

Merkitys on voinut kehittyä käsityksestä, että tuli tulee eli ilmestyy, kuten sanassa ilmiliekki. Sana palaa on puolestaan johdettu syömistä tai nielemistä merkitsevästä kantasanasta pala. Palaa-sanasta taas on ilmeisesti kehittynyt palella ja pakkanen, koska pakkanen voi polttaa kuin tuli. Tulipalopakkasellekin on selitys: koska kovilla pakkasilla taloa piti entisaikaan lämmittää paljon, piippu saattoi haljeta ja koko talo syttyä tuleen. Sana syttyä on ilmeisesti johdettu iskemistä merkitsevästä verbistä syteä, onhan tulta tehty iskemällä kipinöitä. Siitä juontuu myös sana sykkiä ja sen kautta myös sydän. Jos sydän tuntuu olevan karrella, sille on siis selvä yhteys. Polttaa-sanasta paljastuu toinen tulentekotapa. Se on sukua porata-sanalle. Tulipora on keppi, jota on pyöritetty nopeasti joko kämmenten välissä tai jousen avulla samalla, kun sen päätä on painettu puuta vasten. Hankaus, kitka, on lämmittänyt puuta ja lopulta sytyttänyt puusta irronneen hienon jauheen. Tuli saadaan toki aikaiseksi helpomminkin, sytkärillä tai tulitikuilla, eikä pyroteknisesti surkastunut nykyihminen muita tapoja juuri enää osaakaan. TULI ON HY VÄ renki, mutta huono isäntä, sen holtittomat suomalaiset tietävät. Suomessa kuollaan tulipaloissa hanakammin kuin Länsi-Euroopassa tai muissa Pohjoismaissa. Tulipaloissa heittää henkensä satakunta ihmistä vuodessa, ja yleisimmät syyt ovat tupakointi, tuhopoltto ja muu hutilointi. Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä 14 156 tulipaloa, joista rakennuspaloja oli noin puolet. Niissä riittää ruiskupuuhaa palomiehille, noille naisten tulisten päiväunien kohteille. Vaan eivät suomalaisten saavutukset ihme ole, näytetäänhän mallia jo kanonisoiduissa kansalliskirjallisuudessamme: Jukolan veljekset polttivat juovuspäissään niin saunansa kuin mökkinsäkin. Jukolan jälkiä seuraa

Telma 3 2008

nyt koko kansa, sillä tulipalojen kanssa erottamattomasti yhteen kuuluu läträys tuliliemellä. Tulipalot ovat ikäviä kuokkavieraita, eivätkä ne aina tyydy laittamaan ranttaliksi vain yhdessä mökissä. Ne voivat karata käsistä täysin, varsinkin menneinä, tiiviin puurakentamisen aikoina. Lontoo leimahti maan tasalle vuonna 1666, mutta osaavat suomalaisetkin: Porvoo paloi poroksi vuonna 1760, oululaiset käräyttivät kaupunkinsa 1822 ja aikalaistodistuksen mukaan Turku paloi tuhaksi 1827. Tuli tuhoaa, mutta se luo myös uutta. Kaskeamalla saadaan uutta peltomaata, ja luonto uudistuu metsäpalojen kautta. Turkukin sai tulipalon jälkeen hienon ja yhä toimivan, Engelin suunnitteleman ruutukaavakeskustan. Kaikki tulipalot eivät ole vahinkoja. Sotien melskeissä tuli on ollut tehokas moraalinmurtaja: mikä onkaan näpsäkämpi tapa lannistaa vihollinen kuin raiskata naiset ja polttaa kylän kirkko. Kirkonpolttoperinnettä jatkavat nykyään nyrjähtäneet ja pyropuuhiin kallellaan olevat vandaalit – ne samat, jotka polttavat kouluja, roskakatoksia, tanssilavoja ja muuta yhteistä omaisuutta. Tulella voi tienatakin. Suomessa on aina ollut paljon sahoja, ja tuottoisin tapa päästä sellaisesta eroon on tuikata se tuleen yön pimeinä tunteina ja marssia aamulla vakuutusyhtiöön rahaa nostamaan. TULI ON AINA ollut ristiriitainen elementti. Se on hyödyllinen ja elintärkeä, mutta myös vaarallisen tappava. Lapsille vannotetaan, että tulella ei saa leikkiä, mutta taikurit kautta aikain ovat leikkineet tulella nielemällä sitä. Varoituksista huolimatta lapsi ei opi varomaan tulta, ennen kuin polttaa sormensa ensimmäisen kerran. Mutta kyllä meidän isompienkin pitää olla huolellisia: jokainen on joskus polttanut niin näppinsä, päreensä kuin sydämensä – vakavia palovammoja kaikki tyynni. Nykyihmiselle – varsinkin kaupunkilaiselle – aito tuli on lähinnä kynttilä illallispöydässä tai kaasuliekki kalliissa rosterigrillissä. Tuli onkin muuttanut muotoaan mikroaalloiksi, sähkövastuksiksi ja energiansäästölampuiksi. Käyttötarkoitus on kuitenkin yhä sama: kesytetylläkin tulella kypsennetään ruokaa ja valaistaan pimeää. Antiikin viisaudessa on itunsa. Niin vesi, maa, ilma kuin tuli ovat ikuisia, ja millään ei ihmisiä ole historian aikana niin paljon peloteltu kuin helvetin tulella. Tuli tepsii syntisen lisäksi lähes kaikkeen – paitsi totuuteen, joka ei pala tulessakaan. Ja niin kauan kuin on tulta, on myös vettä, voitehista vanhinta ja tulen pahinta vihollista. Vesihän on täydellisen palamisen lopputulos.

Mervi Ahroth

A J AT E L M A

Työn sanoja ja tekoja yöelämän sanastoon lukeutuu joukko sinällään käsitettäviä suomenkielisiä ilmauksia, joiden merkitys ei tahdo millään avautua maallikolle. Ajatellaan vaikkapa sanoja työrauha, muutosjohtaminen ja riskinhallinta. Työrauha on mielenkiintoinen kotimainen ilmiö. Kahden kulttuuripiirin kasvatin Neil Hardwickin mukaan sanaa on mahdoton kääntää millekään muulle kielelle. Käsitteen sisältö on epäselvä myös meille itsellemme, sillä arkijärjelle työrauha avautuu erilaisena kuin sanan innokkaimmille viljelijöille. Voisi kuvitella, että työrauhaa tarvitaan, kun käytävässä pulistaan, puhelimet pirisevät tai musiikki soi liian lujaa. Mutta ei. Työrauhasta puhutaan silloin, kun jääkiekkojoukkueella menee huonosti, kun pääministeri on puhunut itsensä pussiin tai kun hallitus muotoilee jotain kohtalokasta linjaratkaisua ja kansalaiset taas haluaisivat osallistua keskusteluun jo ennen kuin päätös on tehty. Työrauhan julistus tarkoittaa, että pulinat pois ja töihin. TUT TAVANI JOHTAA suomalais-ruotsalaista yritysfuusiota. Luultavasti hänen täytyy turvautua muutosjohtamisen käsitteeseen, kun ruotsalaisille opetetaan, mitä työrauha tarkoittaa. Ruotsissahan elää tämmöinen periaate, että keskustelut käydään jo ennen kuin päätös on tehty, eli työrauhasta ei Pohjanlahden tuolla puolen ole tietoakaan. Tosin muutosjohtaminen itsessään kalskahtaa yhtä selkeältä käsitteeltä kuin sikanauta tai tunneäly. Jotenkin palaset eivät vain klikkaa. Ehkä kyse on johtamistaidon kurssikeskuksen nerokkaasta keksinnöstä, jonka tavoitteena on rahastaa yritysten omistajia ja julkisen sektorin päättäjiä. Uudella sanalla kaupitellaan taitoja, joita kurssitettavilla jo on. Kaikki johtaminen on näet muutosjohtamista. Silloin, kun mikään ei muutu, johtoa ei

tarvita. Jos kaikki jatkuu ennallaan, johto voi kelomökkeillä Lapissa tai kohentaa golftasoitustaan viheriöillä. Sanan muutosjohtaminen taaja viljely taas viittaa siihen, että huolellisesti kurssitetulla ja sinnikkäästi seminaaritetulla johdolla on tulevaisuuden avaimet käsissään: nyt lähdetään aivan uuteen suuntaan ja kelomökki saa odottaa, kunnes ytneuvottelut on saatu käyntiin. KULT TUURISTAMME ON tullut 1970-luvun lyhyen demokraattisen tauon päätteeksi hyvin johtajakeskeinen. Se ei ole samaa moraalisen auktoriteetin persoonallista komentoa kuin vanhassa maailmassa, vaan resurssoinnin ja tiedon niukkuuden valtaa. Työnsä kukin saa hoitaa itse, mieluusti mahdollisimman oma-aloitteisesti. Seuraavassa budjettikokouksessa sitten katsotaan, myönnetäänkö kyseiseen tehtävään resursseja seuraavalle tilikaudelle. Tätä vastuuta välttelevää valtastrategiaa kutsutaan yleisesti tehokkuuden periaatteeksi. Resurssivaltaa voi täydellä syyllä kutsua myös riskienhallinnaksi. Sen avulla näet organisaation toimintaan liittyvät riskit siirretään sen alemmille portaille. Näin taataan, että jos homma menee pieleen, johdon sijasta kenkää saavat alaiset. Vastuu ja valta on erotettu toisistaan. Yhä useammat saavat kantaa yhä enemmän vastuuta asioista, joihin he voivat vaikuttaa yhä vähemmän. Näin taataan johdolle työrauha. Myös seuraavalle tilikaudelle.

Muutosjohtaminen itsessään kalskahtaa yhtä selkeältä käsitteeltä kuin sikanauta tai tunneäly.

JUKKA RELANDER Kirjoittaja on historioitsija, juontaja, kolumnisti ja perhokalastaja. jukka.relander@lektio.fi

Telma 3 2008

Teksti Netta Norro Kuvat Kirsi Tuura

Turvallisesti nuorena Rakennusala pitää edelleen kärkisijaa työtapaturmien määrässä ja riskiryhmässä ovat erityisesti nuoret. Skanskan talotyömaalla Helsingin Arabianrannassa työsuojeluun suhtaudutaan oikealla asenteella.

Terho Virtaselle työn tekeminen turvallisesti on selviö – kaikille nuorille ei. 22

Telma 3 2008

ello on 9, työmaan väki pitää sosiaalitiloissa päivän ensimmäistä kahvitaukoaan. Kahvinkeitin porisee, miehet haukkaavat välipalaa. Reilun kolmenkymmenen hengen porukalla on päällään yhtenevät työvaatteet: työpuku, turvakengät, huomioliivit ja kypärät. Työnjohdon huoneen seinältä löytyy värivaloin koristeltu palkintoplakaattien rivistö. Skanskan sisäisten laatupalkintojen lisäksi tämä porukka on voittanut Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun. Pöydän ääressä vastaava mestari Timo Kirjalainen nauttii kahvikuppostaan. – Työntekijät olivat hengessä mukana, ja turvallisuustaso pysyi yli 95 prosentin, Kirjalainen kertoo kilpailusta. Varsinaisella työmaalla käy vilske. Yhtäällä kannetaan metalliosia, toisaalla lasketaan betonisia elementtejä nosturiautosta. Niitä ottaa vastaan toisen vuoden opiskelija Tony Paldanius, 25. – Tämä on melkoisen riskialtis työtehtävä, on oltava erityisen huolellinen.

Timo Kirjalainen on saanut työmaansa turvallisuuden kuntoon.

Jos oma tontti on hoidettu hyvin, ei kenenkään tarvitsisi huolehtia turhia turvallisuudesta.

RISKIT HALLINTAAN

Työmaan vanhempi mestari Ari Virkki muistuttaa, että piha-alue onkin työmaan vaarallisin paikka, sillä siellä liikkuu paljon sekä omaa että ulkopuolista väkeä erilaisine turvallisuusasenteineen ja -käsityksineen. – Piha-alueen riskejä opetetaan Skanskan sisäisessä turvallisuuskoulutuksessa aivan ensimmäiseksi. Skanskalla työskenteleviä nuoria työntekijöitä on Arabianrannassa – Muotoilijanpihan, Käpytikan ja Kartion työmailla – kaksitoista. Yksi heistä on Erno Rissanen, 24-vuotias vastavalmistunut talonrakentaja. – Työturvallisuus on minulle ykkösasia. On paljon mukavampi tehdä töitä, kun ei tarvitse keikkua korkeuksissa ilman asianmukaisia varusteita, hän sanoo. Rissasen oppisopimusopiskelutoveri Ville Varis, 25, pitää myös turvallisuusasioita työnsä perustana. – Ennen kuin ryhdytään hommiin, on mietittävä, mitä oikein ollaan tekemässä. Puutteista on huomautettava työnjohdolle. MONENLAISTA SUHTAUTUMISTA

Nuorten työturvallisuus on ollut viime vuosina tarkastelun kohteena, sillä tapaturmaluvut laahaavat paikallaan. – Nuoret näyttäisivät suhtautuvan turvallisuuteensa positiivisesti, mutta meillä on myös kasvava joukko sellaisia nuoria, jotka ottavat mielellään isoja riskejä, sanoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka Mäkeläinen.

Telma 3 2008

Ville Varis on omaksunut hyvin Skanskan työtavat.

TUTKIMUS

Tietoisuutta turvallisuudesta kotiin ja kouluun Työsuojelurahasto rahoitti viime vuonna tehtyä tutkimusta nuorten turvallisuuskäyttäytymisestä ja turvallisuuteen liittyvistä uskomuksista ja asenteista. Tutkimuksen kohteena olivat 16–30-vuotiaat. – Nuorten aikuisten turvallisuuskasvatuksessa on parantamisen varaa. Aikaisemmin turvallisuusasiat ovat olleet hyvin esillä, mutta tämän päivän sosiaalinen ja kouluympäristö eivät tue riittävästi nuorten turvallisuuskäyttäytymistä, Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Pertti Palukka sanoo. Nuorimmat ottavat selvästi vanhempiaan isompia riskejä, naiset käyttäytyvät selvästi miehiä vastuullisemmin. Kaksi kolmesta nuoresta pitää itseään turvallisuustietoisena, mutta käytännön tasolla hekin ottavat isoja riskejä. – Nuoret eivät perehdy turvallisuusasioihin aloittaessaan uutta tehtävää eivätkä tutustu ohjeisiin käyttäessään uutta laitetta. Omaan turvallisuuteen suhtaudutaan huolettomammin. Turvallisuuden parantamiseksi Palukka ehdottaa turvallisuusasioiden painottamista niin kotona kuin oppilaitoksissakin. – Tosiasioita olisi tuotava riittävän ajoissa esiin, jotta voitaisiin oikaista vääriä ajattelumalleja. Tämä on suuri haaste kasvattajille ja työyhteisöille. Tampereen teknillinen yliopisto toteutti vuosina 2005–2006 tutkimuksen 16–30 -vuotiaiden nuorten turvallisuuskäyttäytymisestä ja turvallisuuteen liittyvistä uskomuksista ja asenteista.

Työmaainsinööri Laura Bonsdorff, työmaamestari Ari Virkki ja vastaava mestari Timo Kirjalainen neuvonpidossa.

www.tsr.fi > hae numerolla 105283

Telma 3 2008

Mäkeläinen haluaisi nuorille turvallisuuteen liittyvissä asioissa lisää sekä tukea että myönteisessä mielessä myös valvontaa. – Vanhemmilla työntekijöillä ei aina ole aikaa olla nuorten tukena. Kun valvonta ja tuki vähenevät, nuoret ryhtyvät ottamaan enemmän riskejä. Rakennuksille tulevalta vaaditaan yhä useammin työturvallisuuskortti. Se onkin hyvä perustason turvallisuuskoulutus, ja kortti pärjää hyvin myös kansainvälisessä vertailussa. Samaa korttikoulutusta annetaan tällä hetkellä myös alan ammattikoulutuksessa. Mäkeläinen kaipaa kuitenkin korttikoulutuksen kehittämistä. – Koulutusaineisto on tarkoitettu työkokemusta omaaville aikuisille, eli sellaisenaan se ei sovellu nuorten ammattikoulutukseen kovinkaan hyvin. Kouluttajilta vaaditaan omia esimerkkejä ja aineistoa, jolla herätetään nuorten kiinnostus työturvallisuuteen. OMA TONTTI KUNNOSSA

Korkeuksiin jo kohonneessa Käpytikassa, tulevassa kehitysvammaisten nuorten asuintalossa, märkätilojen seiniä viimeistelevät työpari Tero Juutilainen, 22, ja Terho Virtanen, 28. Nuoret miehet kantavat päivän mittaan jopa 500 kiloa harkkoja. – Tässä työssä ei kannata keksiä oikopolkuja, Juutilainen huomauttaa. – Ja kiirehtimisen voi unohtaa, muuten alkaa sattua tapaturmia. Työskentelynopeus tulee ajan myötä, kun työtä oppii tekemään paremmin, Virtanen lisää. Ari Virkki sanoo, että Skanskalla pyritään opettamaan työntekijöille monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Hän on itse pyörinyt rakennuksilla 13-vuotiaasta saakka, ja sanoo eläneensä työturvallisuuden kulta-aikaa viimeiset 10 vuotta. Viime kädessä kaikki lähtee kuitenkin turvallisesta asenteesta. – Jos jokainen huolehtii siitä, että oma tontti on hoidettu hyvin, ei periaatteessa kenenkään tarvitsisi huolehtia turhia turvallisuudesta, nuori työmies Juutilainen tiivistää. EI NOPEASTI VAAN TURVALLISESTI

Rakennusyhtiö Skanska on ottanut asiakseen työturvallisuuden kehittämisen omassa yritystoiminnassaan. – Meillä on ollut vuodesta 2004 alkaen strateginen halu olla työturvallisuusasioissa paras, omat työtapaturmamme ovatkin sen myötä puolittuneet, Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino kertoo.

Telma 3 2008

Työturvallisuuskortin lisäksi Skanskan työntekijät saavat päivän mittaisen perehdytyksen turvallisuusasioihin. Siinä nuoret otetaan nyt erityisesti huomioon, esimerkiksi nimeämällä heille vanhempi konkari tukihenkilöksi. Vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi Skanskalla käytetään työn turvallisuussuunnitelmaa, jossa riskit ja niiden hallinta kirjataan ylös. – Vaikka työ tehtäisiin hitaastikin, tärkeintä on, että se tehdään turvallisesti. www.turvallisuuskortti.fi

Kiirehtimisen voi unohtaa, muuten alkaa sattua tapaturmia.

Yhteistyöllä oikeaa asennetta Vastauksena metallialan huutavaan työvoimapulaan Joensuussa on kehitetty työsuojelua yhteistyössä Abloy Oy:n ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston kanssa. – Saimme kolmen vuoden ajaksi kaksi työvälinevalmistajalinjan kummiluokkaa täyteen, yhteensä 36 oppilasta, Abloyn työsuojeluvaltuutettu Jari Jormalainen kertoo.

Ensimmäisenä vuonna opiskelijat saivat Abloyn puolesta työturvallisuuskorttikoulutuksen. Toisena vuonna yritys järjesti räätälöityä koulutusta Euroopan Hyvä startti työhön -teemavuoden hengessä. Valmistuville opiskelijoille järjestettiin työsuojeluseminaari, jossa opiskelijat saivat perehdytystä työmaailmaan siirtymiselle.

– Yhteistyö on ollut molemmille osapuolille hyvä kokemus erityisesti asennekasvatuksen näkökulmasta. Minne työpaikkoihin valmistuneet opiskelijat menevätkin, he tietävät, millaisia työsuojeluun liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on. Asenne työsuojeluun onkin vaihtunut myönteiseksi. www.abloy.fi

Rakennusla on kärjessä työtapaturmien määrässä. Jouko Hytösellä on portaiden viimeistelyssä asianmukaiset suojaimet.

Telma 3 2008

Teksti Arja Krank • Kuvat Sarri Kukkonen

Liikemies Harry Harkimo luovii riskien seassa sulavasti ja nauttii työstään. Salaisuus piilee työn organisoimisessa: hän tekee vain ne hommat, jotka osaa hyvin – ja nekin jaarittelematta.

Johtamista Hjalliksen malliin Telma 3 2008

”

Työ on kuitenkin vaan työtä, ja sitä ehtii tehdä koko elämänsä.

os kuvittelee, että keisari Hjallis pitää päämajaansa hulppeissa edustustiloissa Hartwall Areenalla, ei voisi olla enempää väärässä. Liikemies Harry Harkimon karu työhuone sijaitsee jossakin Areenan parkkipaikkojen alapuolella, miltei piilossa olevan oven takana. Tieltä eksyvä saa sukkuloida Jokerien toimiston sisäänkäynnin edustalla VR:n huoltoraiteiden vetureita väistellen. Perille päästyään saa heittää muutkin ennakkoluulonsa menemään. Miellyttävänoloinen liikemies istuu toimistonsa hiostavalla nahkatuolilla rennosti, mutta kieltämättä vähän varautuneena. Harkimo astuu kuitenkin ulos kuorestaan jo parin lauseen päästä, kun puhutaan johtajan jaksamisesta työssään. – Ei paljon kiinnosta, että miten muut johtajat työtään tekevät. Mä teen niin kuin mua huvittaa. Jyväskylän yliopiston parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan johtotehtävissä työskentelevät jaksavat työssään hyvin. Vaikka työ on vaativaa, yritysten johtajat kokevat erityistä tyydytystä tehtävien hallinnasta ja työn palkitsevuudesta. Harkimolla on jatkuvasti monta rautaa tulessa: Jokerit, Iittala Group, Hjallis Promotion ja urheilijoiden managerointi, urheilumarkkinointiin keskittynyt Infront Finland, markkinointitutkimusyritys Marketing Clinic, Anna-automaatit, hyväntekeväisyysprojektit… Mies ei varsinaisesti haali töitä ympärilleen, mutta minkäs voit, kun päähän tulee koko ajan loistavia, toteuttamista odottavia ideoita. Otetaan nyt vaikkapa juuri tapetilla oleva Sipoonrannan projekti. Harkimo katseli merelle kotinsa olohuoneen ikkunasta Sipoossa ja mietiskeli, että ”Porvoon ja Helsingin välille tarvittaisiin kunnon veneilysatama palveluineen”. RAJALLISTA OSAAMISTA

Nyt liikemiehellä on käsissään uransa mittavin, 100 miljoonan euron projekti. Sipoonrantaan tehdään parhaillaan kaavaa. Jos hyvin menee, vuoden päästä rakennetaan jo täyttä vauhtia sekä venesatamaa että

Telma 3 2008

sitä ympäröivää keskusta, joka sisältää luksusasuntoja, kauppoja ja ravintoloita. Mieleen tulee taru Midaksesta, jonka kosketus muutti kaiken kullaksi. – En mä mikään Midas ole, se on ihan paskapuhetta. Mulla on mennyt vaikka kuinka monta bisnestä perseelleen. Harkimo kertoo esimerkin uransa alkuajan venevälitysbisneksestä. Nuori yrittäjä yritti varsin perinteiseen tapaan hoitaa firmansa kaikki asiat kirjanpidosta lähtien itse. – Enhän mä osannut pitää kuitteja järjestyksessä, ja kirjanpito ei mitenkään stemmannut. Mussa on kai vähän tällaista taiteilijan vikaa. Harkimo laskeskelee hiljaa mielessään, kuinka hyvin bisnekset ovat lopulta uran aikana menneet. Laskutoimituksen tulos on enemmän kuin hyvä – noin 90 prosenttia ponnisteluista on ollut menestyksellisiä. – Voi tietenkin olla onnellinen siitä, että suurin osa projekteista on onnistunut, koska ei tää nyt niin helppoa aina ole. Pakko on epäonnistuakin välillä, muuten onnistumisista ei saa mitään riemua. Liikemies summaa, että epäonnistumiset ovat isoksi opiksi. Kun homma menee hyvin ja mutkattomasti, ei asioita tarvitse jäädä pohtimaan. Kun bisnes tökkii, töitä täytyy paiskia olan takaa ja analysoida, missä vika piilee. Nuoruudenkin yrityskompastelussa, kuittikasassa rämpiessään Harkimo tajusi oman rajallisuutensa. – Ihmisen pitää mun mielestä keskittyä siihen, mitä se osaa, oli sitten kysymys purjehtimisesta tai johtamisesta. Mä olen ainakin rajallinen enkä osaa kovin montaa asiaa. Jos sä kuvittelet, että tiedät ja osaat kaiken, niin pieleen menee. Harkimon mielestä johtajan tärkein tehtävä onkin tietää ne asiat, mitä hän ei tiedä. Sellaiset asiat voi antaa jonkun muun tehtäväksi, että voi itse keskittyä tekemään tulosta siinä, missä on paras. – Mä annan rutiinityöt ja kirjanpidot mielellään muiden hoidettavaksi. Mulle on tosi tärkeää, että kirjanpito tehdään kunnolla. Verojakin maksan mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Jyväskyläläistutkimus kertoo, että jos ylin johto kokee kuormittavimmaksi henkilökohtaisen vastuun, alimmalla johtotasolla riesana on liian suuren työkuorman lisäksi ihmissuhdeongelmien selvittely. Harkimo myöntää, että henkilöjohtaminen ei tuo esille hänen parhaita puoliaan. Sen sijaan ideointi, yritysten alkuorganisointi ja rahoituksen hankkiminen ovat niitä alueita, jossa hän ui kuin kala Etelämeren vedessä. – Niissä mun kannattaa pitäytyä. Mä olen hyvä myymään ja saamaan ihmiset uskomaan niihin asioihin, mitä mä teen. Mä olen myös hyvä puhumaan, sanoo mies, jonka ilmaisu on merkillisellä tavalla sekä pidättyväistä että avointa. BISNES VERISSÄ

Kuva kansakunnan muistista kahdenkymmenen vuoden takaa: Mies palaa yksinpurjehdukselta maailman laidalta. Kasvot ovat partaiset, auringon ja merituulten ahavoittamat. Niistä paistaa kahden kuukauden yksinäisyyden koettelemus.

Kun Harry Harkimo päätti alkaa ammattilaispurjehtijaksi, eivät vanhemmat olleet kovin mielissään. Yksinpurjehduksessa oli kysymys todellisesta hengenvaarasta. Maailmanympäripurjehduksella Harkimon vene kaatui Etelämerellä, ja mies roikkui veneensä vieressä köysistä kiinni pidellen. Paniikki ei ollut kaukana. Hackman-teollisuussuvun vesan tärkeysjärjestys meni kerralla uusiksi. Perheen ja läheisten merkitys korostui, asiat saivat toisenlaiset mittakaavat. – Pidän maailmanympäripurjehduksen maaliin tuloa urani huippukohtana – edelleen. Kymmenen vuoden purjehtijauran jälkeen Harkimo siirtyi liike-elämään, mutta kokemusta yrittämisestä oli jo kertynyt. Nuori ylioppilas Harkimo muun muassa myi lahjaruusunsa naapurin kukkakauppaan mukavalla voitolla. Harkimo rahoitti myös ekonomiopiskelunsa Svenska handelshögskolanissa omalla bisneksellä. – Mulla oli opiskelukavereiden kanssa firma, jossa me pestiin mattoja ja huonekaluja. Me tehtiin keikkaa

Hjallis Harkimo antaa itselleen luvan myös epäonnistua. Se opettaa.

Telma 3 2008

”

Sä olet vaan paljon tehokkaampi ja luovempi, jos et koko ajan kökötä työpaikalla. muun muassa Moskovan ulkomaalaisiin yrityksiin ja suurlähetystöön. Harkimo kasvoi bisnesmaailmaan pienestä pitäen. Äiti on liikenaisena uran tehnyt Doris Hackman ja isä kahdella Jussi-palkinnolla palkittu elokuvaaja Osmo Harkimo – tunnettu muun muassa Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan kuvaajana. – En juuri stressaa bisneksistä, mutta rento ote bisnekseen ei silti ole periytyvää laatua. Mun äiti ei vieläkään pysty ottamaan asioita lunkisti, vaikka se on ollut kaksikymmentä vuotta pois työelämästä. Isä otti kyllä asiat aina tosi rauhallisesti, Harkimo muistelee. Liikemies ilmoittaa pontevasti, että jos vatsahaava jostakin tulee, niin ei ainakaan työnteosta – korkeintaan ongelmista työnteon yhteydessä. – Eniten stressaa, jos joutuu tappelemaan rahoitusongelmien kanssa. Olen aikaa myöten oppinut, että

Telma 3 2008

niitä ei tarvitse edes aloittaa, ennen kuin rahoitus on kunnossa. TYÖ ON VAAN TYÖTÄ

Harkimolla on tullut eteen kovia paikkoja sekä Hartwall Areenan että Hampurin monitoimiareenan rahoitusta säätäessä. Harkimo pisti stressinsä kuriin yksinpurjehtijan kurinalaisuudella. – Pahoissa paineissa olen joutunut muuttamaan elämäntapojani, että selviäisin. Aloin käydä lenkillä, lopetin tupakanpolton ja elin muutenkin terveellisemmin. Sain siitä tosi paljon energiaa. Itsekuria Harkimolta löytyy, mutta näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Kouluaikojen todistuksissa ei ollut juuri kehumista – eikä koulussa käyntikään ollut kovin säntillistä. – Kai se on niin, että kun joku asia on tarpeeksi

mielenkiintoinen, sen haluaa toteuttaa. Silloin sitä itsekuriakin löytyy. Jos mä jotakin oikein haluan, niin kyllä mä sen vien läpi. Jonkinlaisesta itsekurista on pakko olla kysymys, kun Harkimon tasoinen johtaja pystyy rajoittamaan työskentelynsä kahdeksasta neljään. Harkimo ei tee koskaan töitä kotona, hänellä ei ole siellä edes tietokonetta. Miehen mielestä on naurettava ajatus, että johtajan pitäisi työskennellä 24 tuntia vuorokaudessa. – Ihmisten pitäisi pystyä asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Työ on kuitenkin vaan työtä, ja sitä ehtii tehdä koko elämänsä. Työ ei muutu miksikään siitä, että sitä miettii koko ajan. Jyväskyläläisen tutkimuksen mukaan ylemmän tason johtajat eivät juuri kanna työhuoliansa kotiin ja perhe koetaan työssä voimavaraksi. Harkimo on asettanut tärkeysjärjestyksensä niin, että kun hän on kotona, hän keskittyy lasten kanssa olemiseen. – Kun pojat ovat mun luona, me vietetään ihan tavallista elämää. Haen Leon tarhasta ennen neljää. Sitten Jolle tulee koulusta ja sitten me syödään. Ollaan lasten kanssa ihan kotosalla ja touhuillaan yhdessä kaikkea. Jos mulla on jotakin työmenoja, voin hoitaa ne ihan hyvin seuraavalla viikolla. Myös Harkimolle perheen eli poikien seura on polttoaine työssä jaksamiseen. Se on mukavinta, mitä mies tietää. – Isommat pojat ovat mulla joka toinen viikko ja Danne on meidän kanssa joka toinen viikonloppu. Tämä systeemi toimii minusta hyvin. Lasten kanssa saa koko ajan olla tekemässä jotakin. Eilen oltiin juuri veneilemässä, Harkimo herkistyy. OMAN ITSENSÄ JOHTAJA

Harkimo nauttii työssään siitä, ettei koskaan tule eteen samanlaista päivää. Tänään päivä alkoi hallituksen kokouksella kahdeksalta. Sipoon kunnan kanssa käytiin neuvotteluja kello 9. Sitten liikemiehellä on kaksi lehtihaastattelua peräkkäin. Iltapäivän ohjelmassa on sponsorineuvottelu ja illalla urheilugaala, jossa hän jakaa yhden palkinnoista. – Kaikkein tärkeintä mulle on se, että aamulla on intoa nousta sängystä ja mennä töihin. Sitten kun sitä ei ole, asiat ovat aika huonosti. Mulla ei ole kovin usein ollut sellainen tunne, mä kun voin valita ne projektit, jotka mua innostaa. Harkimo myöntää olevansa erityisasemassa – ne, jotka työskentelevät palkallisina toimitusjohtajina, eivät voi juurikaan valita työmääräänsä ja tehtäviään.

Isojen firmojen johtajat joutuvat myös matkustelemaan paljon. – Kolme neljä vuotta sitten minäkin matkustin ihan liikaa. Sitten lopetettiin Areena-konsultointi, johon matkustelu liittyi. Tein tietoisen päätöksen. Enää en suostu työssäni reissaamaan. Harkimo muistuttaa, että jos joku tosiaan haluaa tehdä töitä yötä päivää, niin töitä kyllä riittää. Jos taas ei halua viettää elämäänsä työpaikalla, kannattaa organisoida työnsä. – Sä olet vaan paljon tehokkaampi ja luovempi, jos et koko ajan kökötä työpaikalla. Silleen saa paljon enemmän aikaankin. Työajan organisoinnin ovat saaneet kokea nahoissaan ne, joiden kanssa Harkimo palaveeraa. – Mä lähden siitä, että palaverit täytyy hoitaa nopeasti, ja asiat puhutaan kiertelemättä, suoraan. Ruotsalainen demokratia ja Harkimon suorapuheisuus on mahdoton yhtälö. Eräs ruotsalainen urheiluseura ilmoitti aikoinaan ykskantaan, että Harkimo ei tule hallitukseen, koska puhuu liian suoraan. Hallitukseen valittiin lopulta yhtiökumppani. – Ihan hyvä niin. Mä en alkuunkaan tajua sitä, että ensin pitää puoli tuntia puhua paskaa ja vasta sitten päästään asiaan – jos silloinkaan.

HARRY JUHANI HARKIMO O Liikemies, urheilumanageri ja kolumnisti O Koulutukseltaan diplomiekonomi O Syntynyt 1953 Helsingissä, asuu Sipoossa O Istuu kahdeksan yrityksen hallituksessa, vetää Anna-käteisautomaatihanketta ja Sipoonrantprojektia, ollut perustamassa Tukikummithyväntekeväisyyssäätiötä O Kolme lasta kahdesta eroon päättyneestä avioliitosta. Lähdekirjallisuus: Snellman Anja: Harry H., Tammi, 2007

Jyväskylän yliopisto: Johtotehtävissä toimivien työssä jaksaminen www.tsr.fi > hae numerolla 104129

Telma 3 2008

Turvallisuus on korvien välissä Teksti Leena Seretin • Kuvat Mikko Käkelä

Työturvallisuus on käyttäytymisen muuttumista, oppimista, jossa jokainen tekee suurimman työn korviensa välissä. Borealiksella on päästy hyviin tuloksiin, kun porukkaa on sinnikkäästi jumpattu turvallisuusajatteluun. 34

Telma 3 2008

iire on hyvä tekosyy väistellä työturvallisuussääntöjä, mutta Borealiksella kiire ei kelpaa syyksi. – Ellei työtään voi tehdä turvallisesti, sitä ei tehdä ollenkaan, sanoo toimitusjohtaja Johan Brenner. Borealis Polymersin tuotantolaitoksilla Porvoon Kilpilahdessa työskentelee noin 850 työntekijää. Heistä yksikään ei jää turvallisuuskoulutuksesta ja -määräyksistä paitsi – eivät edes alihankkijat, joita Kilpilahden teollisuusalueella riittää pilvin pimein. Uudet työntekijät istutetaan koulunpenkille muutamaksi tunniksi, ja sen jälkeen mentori-opastaja kulkee työntekijän rinnalla niin kauan kuin on tarpeen ja turvallisuuskulttuuri on iskostunut työntekoon. Sitäkään ei hyväksytä syyksi turvallisuusmääräysten rikkomiseen, että alihankkijat laistaisivat sovituista pelisäännöistä. – Alihankkijoita koskevat samat määräykset kuin meitäkin ja turvallisuusajattelu ulottuu koko ketjuun. Täällä työskentelee ajoittain jopa 19 kansallisuutta, joista likikään kaikki eivät puhu suomea tai englantia. Oma porukka on herkkä muistuttamaan alihankkijoita poikkeamista, mutta talon omaa väkeä ei enää tarvitse jumpata työturvallisuuteen, työsuojeluvaltuutettu Pasi Mäntysaari sanoo. Mäntysaari muistuttaa, että ulkomaalaisilta toimijoilta on myös opittavaa. Ei Suomi tai Borealis ole mikään työturvallisuuden mekka. Ainakaan vielä.

Borealiksen alueelle ei ole pääsyä ilman kunnon turvavarusteita, kuten kypärää, turvakenkiä, suojavaatteita ja käsineitä.

SINNIKÄSTÄ PUURTAMISTA

– Tavoitteena on turvallinen yhteinen työpaikka. Kenties jonkun vuoden päästä olemme esimerkki muille. Kilpailu työturvallisuudesta Borealiksen sisällä on tiukkaa. Itävalta ja Belgia ovat kovia haastajia, työsuojelupäällikkö Tarja Olander sanoo. Mutta paljon on Kilpilahden Borealiksella saatu aikaan. Elokuun alussa nollatapaturmapäivyri osoitti 395 päivää. Ennätys! Hyvästä työturvallisuuden vaalimisesta on sadellut palkintoja muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriöltä, If:ltä ja Nolla tapaturmaa -organisaatiolta. – Palkinnot lämmittävät, mutta hetkeksikään ote ei saa herpaantua, Olander muistuttaa. Pitkä matka kohti kohentuvaa työturvallisuutta alkoi Borealiksella vuonna 1994, kun firma siirtyi norjalaisten omistukseen. Turvallisuusasioista tuli jokapäi-

Telma 3 2008

väistä kauraa, eikä tapaturmia sallittu. Sattuihan niitä, mutta firmassa alettiin rakentaa turvallisuusstruktuuria, järjestelmiä, joilla havereilta vältytään. Syntyi muun muassa raportointijärjestelmä tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista. Sittemmin laadittiin Take 2 -ohjelma: ajattele ennen kuin teet. – Se on oikeastaan ajatusmaailma, omakohtainen riskianalyysi. Kun ajatukset ovat mukana työssä, tapaturmilta vältytään. Turvallisuusrakenteet on oltava kunnossa, mutta ne eivät yksinään riitä. Jokainen työntekijä on vastuussa paitsi omasta myös työkaverinsa työturvallisuudesta, Mäntysaari painottaa. Samaa korostaa toimitusjohtaja Brenner. Viime kädessä työnjohto ja omistaja ovat vastuussa työturvallisuusrikkomuksista, mutta sittenkin paras työturvallisuusmittari on se, että jokainen katsoo peiliin. Sijoittajaa ei kiinnosta kohde, jossa tapaturmat ja poissaolot syövät tulosta. Peilin rikkoutuminen oli muuten viimeisin työtapaturma, joka sattui Borealiksella Kilpilahdessa. Siivoojalta rikkoutui peili sitä pyyhkiessään, ja käteen tuli naarmu. Johdon sitoutuminen työturvallisuuskulttuuriin on Johan Brennerin mukaan oleellisen tärkeää. Tarja Olander ja Pasi Mäntysaari todistavat, että johto on tosissaan. Brenner kiertää kymmenkunta kertaa vuodessa työmaa-alueella haalarit, turvakengät ja kypärä päässä, katsastelee paikkoja ja puhuu väkensä kanssa. – Kavereilla on oikeasti tunne, että meistä ja turvallisuudesta välitetään, Mäntysaari sanoo. MUUTOS KÄYTTÄYTYMISESSÄ

Kemianteollisuus on vaarallinen työmaa, mutta työtapaturmien vertailussa ei lainkaan vaarallisin: rakennustyömaa on ylivoimaisesti riskialttein työpaikka. Kemianteollisuudessa tuotanto on paljolti suljettuja prosesseja, joissa altistuminen kemikaaleille on vähentynyt. Borealis Polymers Oy on kirinyt työtapaturmissa reippaasti alle kemianteollisuuden keskiarvon. Ehkä se johtuu siitä, että Borealiksen polyeteeniä ja polypropeenia käytetään raaka-aineena myös pehmotuotteisiin kuten vaippoihin, leluihin ja muovinukkeihin – vaikka päätuotteita ovatkin putkituotteet ja pakkaukset. Turvallisuus alkutuotannossa ei tietenkään johdu loppukäyttäjästä. Muovituotannon raaka-ainelähde on öljynjalostamo samaisella Kilpilahden alueella. Osin hyvä työturvallisuustilanne johtuu siitä, että 1 300 hehtaarin teollisuusalueella yritysten johtajat pitävät yhtä työturval-

Hyvä keskusteluyhteys on kaiken turvallisuuden perusta, vakuuttavat työsuojeluvaltuutettu Pasi Mäntysaari, työsuojelupäällikkö Tarja Olander ja toimitusjohtaja Johan Brenner.

Ensin on öljy, sitten muovi ja loppukäyttäjällä esimerkiksi nukke ja vaippa. Voi se olla viemäriputki tai auton pintamateriaalikin. BOREALIS O Tulos vuonna 2007 533 miljoonaa euroa

lisuusasioissa. Johtajat kokoontuvat muutaman kerran vuodessa pähkäilemään, mitä voisi parantaa ja missä on turvallisuusloukkuja. Seisokit käytetään tuotannon laajennus-, huolto- ja kunnossapitotöihin. Seisokeissa turvallisuusasiat ovat tärkeällä sijalla, ja turvallisuuskoulutukseen satsataan paljon. Viime kesänä Borealiksella oli suuri seisokki, ja kesän aikana koulutettiin työturvallisuuteen 3 200 henkilöä. – Kova ponnistus, mutta kannatti, Johan Brenner sanoo. – Istuminen koulunpenkillä ei kuitenkaan ole tuotteliasta, ellei oppi muutu käyttäytymiseksi, Tarja Olander huomauttaa.

– Eikä turvallisuusajattelu liity pelkästään työhön. Työmatkoilla ja vapaa-aikanakin voi sattua havereita. Työssä saatu turvallisuusoppi kuitenkin heijastuu kaikkeen käyttäytymiseen ja luo hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Borealiksella on laajennettu työturvallisuusajattelua myös kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin: ohjattu viinereiden vaihtamista hedelmiin, tuettu liikuntaharrastuksia ja mietitty työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista etenkin tilanteissa, kun perheessä on hankaluuksia. Borealiksella puhutaan 24 tunnin välittämisestä. Työsuojeluvastuulliset painottavat, ettei se kuitenkaan tarkoita, että firma vahtii työntekijöitään ympäri vuorokauden.

O Työllistää noin 5 300 henkilöä, Suomessa 850 O Pääkonttori Wienissä O Päätuotteet polyeteeni (PE) ja polypropeeni (PP) O Pääsovellutukset: putkituotteet, teräsputkenpäällystys, pakkaukset ja kaapelituotteet O Suomen tuotannosta menee vientiin noin 70 prosenttia. O www.borealisgroup.com

Telma 3 2008

Teksti Tiia Lappalainen Kuvat Sarri Kukkonen

Tuhansia töitä, ei enää öitä

Mikä työpaikka? E

Schenker Cargo Oy À Kansainvälisen Schenker-konsernin Suomen tytäryhtiö. Koko DB Schenkerillä on maailmanlaajuisesti 88 000 työntekijää. À Työllistää Suomessa suoraan 1 138 työntekijää, joista kuljettajia 383. Välillinen työllistämisvaikutus on huomattavasti suurempi, sillä yritys tekee yhteistyötä Vähälä Yhtiöiden ja Suomen Kiitoautojen kanssa sekä käyttää alihankkijoita. À Vastaa Kiitolinja-toiminnasta Suomessa. À Schenkerillä on SFS Sertifiointi Oy:n myöntämä laatuun ja turvallisuuteen perustuva sertifikaatti.

Rekkamiehen työ on paitsi fyysisesti myös ajatuksellisesti vaativaa. Hyvällä ennakkosuunnittelulla välttyy pahimmilta tapaturmilta ja turhalta työltä, sanoo 25 vuotta rekkamiehen töitä tehnyt JP Saarela. − Ajan kuljetuksia Uudenmaan alueella. Aloitan työt aamulla puoli seitsemältä tai puoli kahdeksalta. Aamulla ja iltapäivällä ajan vakiokeikkoja. Siinä välissä on sitten erilaisia pistokeikkoja.

E − Tällä alalla on vieläkin töissä jengiä, joka haluaa vain ajaa kovaa ja korkealta. Ihmiset ja yritykset ovat kuitenkin nykyisin valveutuneempia.

E − Ajoin aiemmin yövuoroa, eikä se sopinut minulle. Olin aina ihan loppu. Talven merkitys korostuu yövuorossa. Minun on pitänyt esimerkiksi odottaa aura-autoa keskellä yötä Esson baarissa. Kadut hoidetaan yleensä hyvin, mutta pihoilla on talvella vaikeuksia. Mutta kyllä niiltäkin juhannukseen mennessä pois pääsee.

E − Meidän firmassa taukoja noudatetaan, mutta jos ajetaan kilometripalkalla, ne voivat jäädä helposti pitämättä. Onnettomuudet johtuvat yleensä nukahtamisista, kun ahmitaan liikaa työtunteja. Toinen syy on väärä kuormaus, jonka takia auto voi ruveta heittelehtimään.

Telma 3 2008

M I N U N

T Y Ö N I

HARVA JÄÄ KULJETUSALALTA ELÄKKEELLE − Kuljettajalla pitää olla tulenkestävä puku, turvakengät ja -lippis sekä autossa ADR-salkku. Jos kuljetetaan myrkkyjä, kaasunaamari on oltava mukana. Autosta tullaan aina alas perä edellä

E − Päivän paras hetki se, kun pääsee syömään. Kokoonnumme yhteen paikkaan. Paikan valintaa sanelee se, että on tarpeeksi iso piha, jonne pystyy parkkeeraamaan. Meillä on vakioruokapaikka, jossa voi syödä hyvin ja terveellisesti. Yöllä juuri mistään ei saa ruokaa.

À Työtapaturmissa kuolee vuosittain 5–10 ammattikuljettajaa. Lähes kaikki kuolemaan johtaneet työtapaturmat tapahtuvat liikenteessä. À Kuljetusalalla tapahtuu työtapaturmia kaikista päätoimialoista kolmanneksi eniten, mikä vastaa teollisuuden keskimääräistä tasoa. À Ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyminen on tavallista. Yleisin sairaseläkkeelle siirtymisen syy ovat tukija liikuntaelimistön sairaudet. À Työterveyslaitos toteutti 2005−2007 Maantieliikenteen kuljettajien työhyvinvoinnin kehittäminen -hankkeen, jota rahoitti Työsuojelurahasto. Hankkeen pohjalta TTL kehitti kuljettajien työterveyshuollon valtakunnallista toimintamallia. www.tsr.fi > hae numerolla 105257

E − Työturvallisuuden kannalta tärkeintä on, että funtsii etukäteen, miten tekee asiat. Hyvin ajateltu on puoliksi tehty.

E − Kesällä työt ovat viisi kertaa helpompia kuin talvella. Eniten kuljettajille sattuu putoamisia ja liukastumisia. Joskus on pakko hyppiä, mutta kun senkin tekee ajatuksella, välttää tapaturmat. Meitä auttaa paljon, jos asiakkailla ovat hommat kunnossa.

E − Huonoin puoli kuljettajan työssä on ehdottomasti ergonomia. Hyviä penkkejä on ollut jo kymmenen vuotta, ratkaisu olisi rahalla hoidettavissa. Lihasvoimaa käytetään silloinkin, kun apuvälineitä olisi saatavilla. Välillä tämä on myös kylmää, märkää ja stressaavaa. Moni ei tästä ammatista terveenä eläkkeelle lähde.

Telma 3 2008

O M A N E L Ä M Ä N J A T Y Ö N H A L L I N TA Teksti Lauri Haapanen £ Kuva Kristiina Kontoniemi £ Kuvitus Helena Hajanti ja Neea Laakso

t r e e e i t K

Telma 3 2008

ki i

inni Suomessa on puoli miljoonaa työikäistä alkoholin suurkuluttajaa. Esimiehen ja kollegoiden puuttuminen on tärkeää silloin, kun työtoverin alkoholinkäyttö on luisumassa kohti riippuvuutta. Telma 3 2008

averipiiri, itsepäinen luonne, huono tapa, geenit, työ. Mitään yhtä syytä 42-vuotias Tuula (nimi muutettu) ei juomiselleen tiedä, koska ”kaikki asiat kietoutuvat toisiinsa”. Vaikka Tuula oli vapaapäivinään käyttänyt alkoholia runsaanlaisesti jo pitkään, työt vammaisten ohjaajana olivat aina tulleet hoidetuiksi. − Krapulassa olin kyllä ollut töissä, mutta humalassa en. Koska kuljen autolla töihin, pidin aina ajokunnosta huolen, Tuula muistelee. Mutta maaliskuussa 2006 tuli ”töpeksittyä rajusti”. Tuula osallistui kaksipäiväiseen koulutukseen, josta muodostui katastrofi. − En pystynyt osallistumaan toiseen koulutuspäivään ollenkaan, vaan kännäsin koko päivän. Siitä tuli niin kauhea morkkis, että mulla meni talvilomat pilalle ja päätin, että tälle asialle täytyy tehdä jotain. Tuula hakeutui työterveyshoitajansa Eeva Gröhnin pakeille. Kynnys oli matala, koska Gröhn oli käynyt Tuulan työpaikalla esittäytymässä. Siitä alkoi miniinterventio. APUA ENNEN HOITOONOHJAUSTA

− Mini-interventio tarkoittaa kevyttä väliintuloa, ja se kuuluu nimenomaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Mini-interventio on perustyökalumme päihdetyössä, Gröhn kertoo. Mini-interventiossa työntekijän runsaaseen alkoholinkäyttöön pyritään puuttumaan ennen kuin se kehittyy riippuvuudeksi. Suurkulutuksen tunnistamisen lisäksi mini-interventiossa tehdään laboratoriokokeita, motivoidaan muutokseen ja asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet. – Joillekin riittää yksi käynti, toiset käyvät useammin. Asiakas saattaa tulla pitkänkin ajan kuluttua pistäytymään ja hakemaan rohkaisua esimerkiksi ennen ulkomaanmatkaa tai juhlaa, jossa alkoholia on tarjolla ja jossa kaikki muut juovat. Gröhn korostaa, että kustannuksia ja tuloksia vertailtaessa mini-interventiot ovat erittäin tehokkaita. − Jos ongelmaan tartutaan tarpeeksi varhain, työntekijä pystyy vielä hallitsemaan tilannetta ja muuttamaan tapojaan ennen kuin raskasta hoitoonohjausta tarvitaan. Mini-interventioita Eeva Gröhn on tehnyt parikymmentä vuotta. Päihteiden ja työelämän yhteentörmäyksistä hänellä on vieläkin pidempi kokemus, sillä hän on työskennellyt Jyväskylän seudun työterveydessä vuodesta 1975.

Telma 3 2008

Päihteistä alkoholi on pysynyt vuosikymmenet ykkösenä, vaikka 1990-luvulla huumeetkin nostivat hetkeksi päätään työterveyshuollon piirissä. Mutta siinä missä viinaa joi ennen duunari, nykyään yhä useampi työterveyshoitoon hakeutuva on korkeasti koulutettu. Ja kun alkoholin kanssa ennen läträsivät miehet, nykyään jo puolet potilaista on naisia. − Vaikka etenkin keski-ikäisten naisten juominen on lisääntynyt, muutoksen taustalla voi olla myös se, että naiset lähtevät miehiä helpommin hakemaan apua, Gröhn arvelee. Perinteisiä syitä päihteiden käyttöön ovat avioero tai muu henkilökohtaisen elämän kriisitilanne. Kasvavissa määrin vastaanotolle hakeutuvat valittelevat myös kiirettä ja stressiä työpaikalla. SUUNNATON HÄPEÄ

Suomessa on puoli miljoonaa työikäistä alkoholin suurkuluttajaa. Gröhn muistuttaa, ettei päihdeongelma ole vain yksilön ongelma: siitä kärsii niin työyhteisö kuin perhekin. − Monesti ihmetellään, että mikset tehnyt mitään, vaikka tiesit, että puolisosi on juonut vuosikaudet. Alkoholiongelma on kuitenkin niin suuri häpeä, että kulissit yritetään pitää pystyssä loppuun asti. Myös Tuula tunnistaa olotilan. − Kun on kauhea krapula ja syyllisyys ja vitutus, niin jotta sen olotilan kestää, pitää taas vähän kännätä. Tuula hakeutui hoitoon itse. Gröhn on kuitenkin nähnyt, että oman tilanteen myöntäminen ja hoitoon hakeutuminen eivät useinkaan käy näin helposti. Tällöin olisi ensiarvoisen tärkeää, että esimies ja työtoverit uskaltaisivat ottaa asian puheeksi heti, kun huolestuttavia merkkejä alkaa ilmaantua: usein toistuvat myöhästelyt, sairauspoissaolot ja tapaturmat, työtehtävien laiminlyönti, eristäytyminen yhteisöstä, muuttunut käyttäytyminen ja lopulta alkoholin haju, krapula, huonovointisuus ja tärinä. − Monesti pelätään, että työkaveri loukkaantuu, jos hänen asioistaan ryhdytään utelemaan. Todellisuudessa ihmiset eivät useinkaan loukkaannu tai suutu. Monet ovat jälkeenpäin sanoneet jopa toivoneensa, että joku olisi puuttunut ja saanut asiat vyörymään oikeaan suuntaan, Gröhn kertoo. – Oman alkoholiongelman myöntäminen on todella vaikeaa. Oma lukunsa on, jos alkoholiongelmasta kärsii esimies. Pomon asioihin eivät alaiset herkästi uskalla puuttua.

VERTAISTUESSA ON VOIMAA

Tuula ryhtyi käymään säännöllisesti Gröhnin vastaanotolla. Aluksi käyntejä oli tiuhaan, lopulta enää muutaman kuukauden välein. Tuula osallistui myös Päihdepalvelusäätiön keskusteluryhmään, jossa oli mukana ”ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä”. Hän myös pui alkoholinkäyttöään erään samaisten ongelmien kanssa painivan ystävänsä kanssa. − Vertaistuen merkitystä ei voi liioitella, se on kyllä paras juttu. Näin jäärälle ihmisille kuin meikäläinen on kenenkään kirjanoppineen turha yrittää puhua, Tuula toteaa. Ratkaisevaa onnistumisessa on kuitenkin oma motivaatio. − Kyllä tää on sellainen loppuiän juttu. Jotkut voi mennä söpösti parille kaljalle, niin mulla se ei vaan toimi niin. Mutta vaikka joskus menisikin överiksi, niin en mä ala hirttonarua etsiä, Tuula toteaa. Gröhn muistuttaa, että moni retkahtaa jossain vaiheessa. Kun uusi päihteetön elämä alkaa omissa ja ystävien silmissä arkipäiväistyä, tarkkaavaisuus saattaa hellittää. − Retkahtaminen ei tarkoita, että kaikki työ olisi mennyt hukkaan, päinvastoin: se tulee ajatella oppimiskokemuksena, osana toipumista. Retkahduksen kautta ihminen käy menneessä, huomaa taas alkoholinkäytön haitat ja lähtee kulkeman uutta tietä. Uusi tie vaatii lujuutta, sillä alkoholia tarjotaan lähes joka tilanteessa. Yleinen ajatus myös on, että alkoholisti on itse syypää tilanteeseensa. − Yhtä hyvin voisi kysyä, miksi ylipainoinen ihminen ei päätä syödä vähemmän, Gröhn vertaa. − Alkoholismi on sairaus muiden sairauksien joukossa, ja se rajoittaa elämää tietyllä tavalla. Aivan kuten sokeritautia sairastavan täytyy välttää sokeria ruokavaliossaan, alkoholistin täytyy tarkkailla juomistaan. Nyt, kaksi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun Tuula varasi ajan Eeva Gröhnin vastaanotolle, elämä on taas raiteillaan. Absolutistiksi Tuula ei ole ryhtynyt – ainakaan vielä – mutta juominen pysyy hallinnassa. − Kyllä elämä sujuu paljon paremmin, kun ei niin hirveästi dokaa. Sitä lepää paremmin ja jaksaa paremmin. Minä rupesin myös opiskelemaan työn ohella sosionomiksi, Tuula kertoo. Syksy tuo elämään uusia raittiita tuulia. Mies ja teini-ikäinen poika saavat pärjätä puoli vuotta keskenään, kun äiti lähtee suorittamaan opintoihin kuuluvaa työharjoittelua – Aurinkorannalle Espanjaan.

Eva Gröhn (vas.) on auttanut Tuulaa kaksi ja puoli vuotta uuteen alkuun.

• Suositus päihdeasioista: www.ttk.fi/keskus/paihderyhma/suositus/ • Huugo – Työelämän alkoholiohjelma: www.huugo.fi • Päihteet puntarissa -opas: www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/25004.html • Lasit huurussa -dvd: www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/27010.html • Vanteet vinossa -dvd: www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/28003.html • A-Klinikkasäätiö www.a-klinikkasaatio.fi • www.tsr.fi > hae numerolla 105307

Telma 3 2008

Teksti Eino Ketola • Kuva Lehtikuva/Lasse Holmström

Ees taas, ees taas Toisto on laadusta riippuen hyväksi tai pahaksi. Mutta eroon siitä ei pääse.

hmisen elämässä on paljon toistoa. Kävely ja juoksu ovat luonnollisia toistotoimintoja, mutta aiheuttavat rasitusvammoja, kun matkaa jatketaan tai vauhtia lisätään. Toistoa on myös työssä, ja toistotyö on työlääketieteellinen käsite. Barbara Silverstein määritteli sen vuonna 1986 työksi, jossa yksi työvaihe kestää vähemmän kuin 30 sekuntia ja työvaihe sisältää samojen liikkeiden toistoa yli puolet työajasta. Sahaaminen, muuraus, kokoonpanotyöt ja pakkaaminen ovat esimerkkejä toistotyöstä, joiden aiheuttaman ylikuormittumisen seurauksena syntyy tulehduksia ja kiputiloja.

ERI LA JIEN URHEILIJAT ovat erinäköisiä. Monen mielestä sopusuhtaisimpia ovat kymmenottelijat. Alkukantainen elämä tarjosi kymmenottelun monipuolisuutta. Ruoan kerääminen johti alituiseen kävelyyn. Kiipeily, metsästys ja saaliin kantaminen tarjosivat monipuolisen harjoitusohjelman. Homo erectus ja hänen seuraajansa muovasivat näin ihmislajin miljoonassa vuodessa. Yhdyskuntien synty ja ammattien eriytyminen toivat viljelijän, kivenhakkaajan, sepän ja ompelijan. Heimojen välisiin suhteisiin kuuluivat sodat, vangit ja orjat. Yksipuolista ja raskasta toistotyötä käytettiin rangaistusmuotona. Kaivokset ja kaleerit pitivät yllä valtaa ja vaurautta. Rasitusvammoja hoivattiin ruoskalla. Ammatit syntyivät työnjaosta, joka loi pohjan kaupalle. Työn tahti kiristyi. Käsityö-

läisiä koottiin saman katon ja saman valvonnan alle. Ahtaajat kantoivat selässään työn tuloksia purjelaivojen uumeniin. Raudan ja hiilen mekaanisen kulttuurin jalostuttua höyrykoneeksi alkoi teollinen konekulttuuri, jonka kehitys sitoi ihmiset koneiden tahtiin. HENRY FORDIN AUTOTEHTAASSA työ oli jo jaettu pieniksi toistuviksi osiksi. Kymmenet miljoonat tehdastyöläiset pääsivät osille uudesta vauraudesta, vaikka työn sisältö köyhtyi. Tuottavuuden kasvun kautta demokratiaa oli kuitenkin varaa jakaa kehittyneimmille kansakunnille. Toistotyön eri kehitysvaiheiden ilmiöt esiintyvät nykyisin samanaikaisesti ja limittäin, kuten nopeasti kehittyvässä Kiinassa. Joissain Kaukoidän maissa feodaaliset perinteet ja nykyiset hallitusjuntat sallivat lasten ja nuorten naisten riistoa rangaistuslaitoksen tapaisissa tehtaissa. Kansainvälistyneet kokoonpanoteollisuuden yritykset ovat hakeutuneet halvan työvoiman maihin. Samanaikaisesti vanha unelma työn korvaavasta robotista automaation päätepisteenä on entistä lähempänä. Tietokonesidonnaisuus on johtanut ihmisen lopulliseen paikallaan oloon. Hiiren käyttö on toistotyötä, ja kivikautisen kädellisen hartiat kipeytyvät yhteen paikkaan keskittyvästä jännityksestä. Vastapainoa tälle saa rahalla: korvataksemme yksitoikkoisen kytkeytymisen tietokoneeseen kytkeydymme kuntosalin vaihtelua tuoviin laitteisiin.

> Naisia paristojen pakkauslinjalla vuonna 1957.

44 44

Telma 33 2008 2008 Telma

N Ä I N

M U I N O I N

Telma Telma3 32008 2008

45 45

Teksti Tiia Lappalainen Kuvat Sarri Kukkonen

Maailma kylässä – ja työpaikoilla Jos ei ole työturvallisuudesta huolehtiminen aina helppoa suomalaisillekaan, vielä enemmän se vaatii töitä ja sisua muualta tulleilta.

un nigerialainen Albert Adaba saapui Suomeen vuonna 1992, hän oli Suonenjoen mansikkapitäjän ainoa musta mies. Vuoden 2008 Suomi on jo huomattavasti kansainvälisempi maa, jossa työskentelee sadoista eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Mutta kuinka hyvin heitä suojellaan työelämän vaaroilta? Huonosti, on vastaus, kun kuuntelee KaakkoisSuomen työsuojelupiirin tarkastaja Pirjo Laukkasen kokemuksia. Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdytys työhön on Laukkasen mukaan toteutettu heikosti monilla eri toimialoilla. Isoissa yrityksissä perehdytys yleensä toimii. − Työpaikan toimintatapoja pidetään liian itsestään selvinä. Ulkopuolelta tulevalle mikään ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

ALBERT ADABA

Tyly matkustaja ärsyttää Englannista vuonna 1992 Suomeen muuttanut ja Nigeriassa syntynyt Albert Adaba on tyytyväinen Helsingin bussiliikenteen suhtautumiseen työntekijöihin. Työ tuntuu turvalliselta ja suomalainen liikennekin on englantilaiseen verrattuna ”just wonderful”. − Ihmiset jonottavat kehällä omalla kaistallaan, vaikka bussikais-

Telma 3 2008

ta olisi vapaa. Täällä totellaan liikennemerkkejä ja -sääntöjä, Adaba kiittelee. Hän ei koe, että johto tai kollegat olisivat laiminlyöneet tai syrjineet häntä taustansa takia. Adaba on saanut linjoja ja vuoroja siinä suhteessa kuin on työvuosien mukaan ansainnut. Enemmän syrjintää tapahtuu matkustajien puolelta.

Ihmiset saattavat mennä jopa eri bussiin huomatessaan, että kuskina on musta mies. Ylivoimaisesti eniten Adabaa ärsyttävät kuitenkin suomalaiset matkustajat, jotka eivät edes kello viiden aamubussissa vaivaudu tervehtimään kuskia, oli ajajana sitten suomalainen tai ulkomaalainen. − Se ei tunnu mukavalta.

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

Telma 3 2008

”

Työpaikan turvaohjeet ja -merkit on käännettävä niin monelle kielelle kuin tarvitaan Laitteiden ja suojaimien mahdollisesti heikko tuntemus, kielikynnys ja puutteellinen valvonta aiheuttavat helposti tilanteen, jossa työskennellään varomattomasti vaarallisissa olosuhteissa. Kun yritykset käyttävät aliurakoitsijoita, vastuu siirtyy ketjussa alemmas. Ulkomaalainen aliurakoitsija ei edes välttämättä ole Suomessa. Ulkomaalaiset tekevät myös usein ylitöitä ja vuorotyötä ajankohtana, jolloin työnjohdon valvonta saattaa puuttua. Työn tilaajan ja teettäjän tehtävänä on kuitenkin valvoa, että aliurakoitsijoidenkin työntekijöillä on tarvittavat suojavälineet ja perehdytys turvalliseen työskentelyyn. Laukkanen muistuttaa, että työpaikan turvaohjeet ja -merkit on käännettävä niin monelle kielelle kuin tarvitaan. − Ulkomaalaisille on opetettava suomalainen työkulttuuri ja työturvallisuus niin, että asiat ymmärretään. Suurimmassa osassa valvottavista kohteista asiat eivät ole kunnossa, Laukkanen kertoo. Hän muistuttaa, että työntekijöiden hyvinvoinnista pitäisi huolehtia myös tarjoamalla heille tietoa erilaisista vapaa-ajan mahdollisuuksista. KYSE ON VALVONNASTA

Laukkasen mukaan myös yritykset ovat huolestuneita tämänhetkisestä tilanteesta, jossa tarjouskilpailuja voitetaan tinkimällä työsuojeluun liittyvistä asioista. Ne, jotka haluaisivat huolehtia työntekijöistään säännösten mukaisesti, joutuvat puun ja kuoren väliin. − Jos ei käytetä suojaimia tai työpaikan työturvallisuus on puutteellinen, työntekijä voi vammautua ja pahimmassa tapauksessa kuolla. Työsuojeluvaltuutettuna vuosia ja rakennusalalla yli 40 vuotta toiminut Martti Oksanen on havainnut, että usein omista työntekijöistä välitetään enemmän kuin

muiden yritysten työntekijöistä. Oksasen mukaan vierastyöläiset ottavat helpommin riskejä rakennustyömailla. Ne, joiden perhe on ulkomailla, tekevät ylipitkiä työpäiviä pidempien lomien toivossa, ja se aiheuttaa omat riskinsä. Töitä saatetaan myös tehdä esimerkiksi suoraan tavallisilta tikkailta, eikä kaiteiden puute tunnu haittaavan. − Vai eikö sitä uskalleta vaatia, Oksanen pohtii. URAKEHITYS ONGELMALLISTA

Helsinkiläisistä joka kymmenes on rekisteröinyt kotikielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Vuonna 2025 joka neljännen helsinkiläisen arvellaan olevan muunkielinen. Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander pitää maahanmuuttajien suurimpana ongelmana työllistymistä ja urakehitystä. Bussiliikenteessä lähes kolmasosa kuskeista on ulkomaalaistaustaisia, mutta julkisessa hallinnossa maahanmuuttajia on olemattoman vähän. Erityisesti akateemisilla on vaikeaa saada omaa koulutustaan vastaavaa työtä. − En näe ongelmaa siinä, että työnteko aloitetaan matalan palkkatason töistä. Mutta korkeasti koulutettujen ei pitäisi jämähtää alemmille tasoille. Maahanmuuttajia varten täytyisi olla mekanismeja, joiden avulla he pääsevät etenemään urallaan. Forsander tunnustaa, että ristiriitojen riski kasvaa työpaikoilla, joissa on monenlaisia ihmisiä. Niitä voidaan kuitenkin ehkäistä henkilöstön kouluttamisella ja kiinnittämällä huomiota johtamistapoihin. Perehdytystä tarvitsevat myös suomalaiset työntekijät. − Eri työpaikoillakin on erilaisia työkulttuureita, Forsander muistuttaa.

RAIVO AASA

Suomessa tiukempi valvonta − Suomalainen työkulttuuri on hyvä ja sopii minulle, virolainen Raivo Aasa, 28, hymyilee helsinkiläisellä työmaalla. Hän on tehnyt töitä suomalaisilla rakennustyömailla kahdeksan vuotta. Työnantajana on virolainen yritys, joka tekee aliurakointia suomalaisille yrityksille. Aasa kertoo

Telma 3 2008

saaneensa hyvän perehdytyksen turvallisuusasioihin suomalaisilta urakoitsijoilta. Hän on käynyt työturvallisuuskurssin Suomessa, ja nykyisin urakoitsijoilta löytyvät myös vironkieliset työturvallisuusohjeet. − Kun tulin Suomeen, työturvallisuus oli paljon paremmalla tasolla

kuin Virossa. Virossa töitä tehtiin enemmän myös lihasvoimin, Aasa kertoo. Hän hymähtää, että Suomessa työturvallisuus on liiankin tiukka. Aasan mukaan Virossa on viime vuosina alettu kuitenkin ymmärtää, että työturvallisuusasioiden pitää olla ensimmäisenä kunnossa.

Telma 3 2008

TEORIAA & KÄYTÄNTÖÄ

T Y Ö T U RVA L L I S U U S KO RT T I

Työturvallisuus erityisasemassa

P I K K U TA R K K U U S H Ä M M Ä S T Y T TÄ Ä KIINALAISIA

Kouvolan Yritysmagneetti Oy järjesti kiinalaisille yrittäjille ja heidän työntekijöilleen kurssin, jolla perehdyttiin suomalaiseen työlainsäädäntöön. Hankkeen vastuuhenkilö Sirkku Seilan mukaan kurssi oli menestys. − Kiinalaiset olivat kurssiin tyytyväisiä ja se herätti lisäkysymyksiä. Heti kun ehdimme, järjestämme jatkokurssin, Seila kertoo. Hän lisää, että suomalainen lainsäädäntö on monimutkainen ja vaikea. Rakentamisen ja liiketoiminnan aloittamisen lisäksi kiinalaiset joutuvat ottamaan huomioon muitakin uusia asioita kuten talven ja liukkaat säät. Kiinalaisia on hämmästyttänyt muun muassa suomalaisen lainsäädännön pikkutarkkuus. Suomessa seuranta ja valvonta ovat myös tehokkaampaa kuin Kiinassa. Seila haluaa velvoittaa myös työsuojeluviranomaisia palvelualttiuteen ja neuvontaan. Tuhatsivuinen suomenkielinen teksti ei ole niin vain ulkomaalaisille tarjoiltavissa. Monikulttuurisen työyhteisön työsuojelun kehittämishankkeen kokemusten mukaan NCC:n kiinalaiset ovat innokkaita oppimaan uusia asioita. He ovat valmiita työskentelemään työturvallisuuden eteen. Työsuojelurahasto rahoitti kehittämishanketta. www.tsr.fi > hae numerolla 107383

• Ulkomaisen työvoiman sopeutumista suomalaiseen työelämään ja työturvallisuusmääräysten oppimiseen tuetaan koulutuksella • Työturvallisuuskorttiaineistoja on jo suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, viroksi sekä puolaksi • Myös kouluttajia ja tulkkeja on jonkun verran, mutta hyvistä kouluttajista ja tulkeista on pulaa • Haasteena eri kielellä koulutusta antavien koulutustahojen verkoston luominen

• Työturvallisuuskorttikoulutukseen on osallistunut jo noin 6 500 venäläistä, 7 500 virolaista ja 5 000 englanninkielistä • Itä-Euroopasta, muun muassa Ukrainasta, Sloveniasta ja Romaniasta on odotettavissa lisää työvoimaa Suomeen • Ulkomaisen työvoiman työturvallisuusosaaminen on tärkeää rakennustyömaiden turvallisuudelle ja haaste työturvallisuuskorttikoulutuksen kehittämiselle

• Ulkomaalaisten työnopastus (rakennusala): www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/24033.html • Ulkomaalaisten työnopastus (siivousala): www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/24044.html • www.tyoturvallisuuskortti.fi • www.tsr.fi > hae numerolla 104376, 100374

BENI CHAHLA AZOUZ

Työkaverit auttoivat alkuun Tunisialainen Beni Chahla Azouz tuli Suomeen vuonna 2000. Aluksi hän työskenteli Helsingin Energialla, mutta hakeutui sitten sähkövoimaja automaatioteknologiaan erikoistuneelle ABB:lle. Hän työskenteli viisi vuotta käämijänä ja toimii tällä hetkellä samaisen yrityksen laatutarkastajana ja koestajana. Tunisialaiselle sopeutuminen suomalaiseen työkulttuuriin on

käynyt helposti. Azouz kiittelee työkavereita ja pääluottamusmiestä, jotka ovat neuvoneet ja antaneet vinkkejä työsuojeluasioissa. Hän tuntee saaneensa riittävän opastuksen työturvallisuusasioihin. ABB:llä on totuttu opastamaan ulkomaalaisia, sillä pelkästään Pitäjämäen tehtaalla on työntekijöitä yli 30 maasta. Azouzilla on Tunisiasta yliopistotutkinto, joten omaa koulutusta

vastaavassa työssä hän ei ole. Se ei kuitenkaan tunnu häntä haittaavan. Suomea hyvin puhuva mies opiskelee töiden ohella myös sähköinsinöörin tutkintoa. Työkuntoaan hän pitää yllä työnantajan tarjoamalla ilmaisella kuntosalilla. − Minulla ei ole ollut mitään ongelmia. Pikkujuttuja on tietenkin aina ja kielen kanssa taistellaan edelleen, Azouzi hymyilee.

Telma 3 2008

Kia Motors valmistaa Soharin tehtaalla Soulin lähistöllä noin 270 000 autoa vuodessa.

Korean johtotähti Hyvä työturvallisuus on osa laatua ja kilpailukykyä, vakuutetaan Kia Motorsin tehtaalla. Telma kävi ensimmäisenä eurooppalaisena lehtenä tutustumassa korealaisen autovalmistajan työterveys- ja työturvallisuusasioiden hoitoon.

Teksti Kari Rissa Kuvat Kari Rissa ja Kia Motors

Telma 3 2008

M A A I L M A L L A

ortilla valkoinen käsine nousee pystyyn: Ei valokuvia, kiitos. Pääsen tutustumaan Kia Motorsin Soharin tehtaan toimintaan, mutta kokoonpanolinjoille minua ei päästetä, ”turvallisuussyistä”. Valokuvia saa ottaa vain hallintorakennuksessa ja sairaalassa. Koreassa valmistetut autot ovat alkaneet valloittaa maailmaa, myös Suomen markkinoita. Kia-Hyundai on jo maailman seitsemänneksi suurin autonvalmistaja. Soharin tehtaalla Soulin ulkopuolella valmistetaan tilaautoja. Tänä vuonna tavoitteena on yli 270 000 autoa, 6 000 työntekijän voimin. Kia Motorsissa on oivallettu, että autoja ei saa myydyksi, jos hinta-laatusuhde ei ole kohdallaan. – Hyvät työolot ovat yksi tärkeä keino, jolla pyrimme nostamaan laatua ja tuottavuutta. Viime vuosien aikana olemme panostaneet erityisesti tukija liikuntaelinten sairauksien ehkäisyyn, kertoo työturvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Jae-Ha Shin.

Kian Soharin tehtaalla valmistetaan tila-autoja.

Yrityksen ylin johto on asettanut tavoitteeksi työtapaturmien ja ammattitautien määrän jatkuvan vähentämisen. – Lähtökohtana on aina safety first, turvallisuus ensin. Meillä on johdon tuki takanamme, Shin vakuuttaa. TAPATURMATAAJUUS HYVÄ

Kian kolmella Koreassa sijaitsevalla tehtaalla sattui vuonna 2007 yhteensä 661 työtapaturmaa, edellisvuonna 681. Työtapaturmia tehtailla sattuu jonkin verran enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Viime vuonna Kian tapaturmataajuus oli 1,9 työtapaturmaa sataa työntekijää kohden. Suomessa taajuus oli keskimäärin 2,6. Shinin mukaan työturvallisuus on parantunut merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Tapaturmien määrä ja taajuus ovat kutakuinkin puolittuneet. – Ennen kokoonpanossa sattui paljon perinteisiä työtapaturmia, erityisesti sormivammoja, kaatumisia ja

putoamisia. Nyt niistä on päästy lähes kokonaan eroon lisäämällä automaatiota ja riskien hallintaa. Työympäristön turvallisuutta valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla. Havaituista epäkohdista raportoidaan nopeasti. – Olemme viime vuosina pyrkineet parantamaan erityisesti kokoonpanolinjojen ergonomiaa. Työpisteitä on suunniteltu uudestaan, jotta rasittavia työasentoja olisi mahdollisimman vähän. Shin korostaa, että tapaturmien ja ammattitautien määrä on saatu vähenemään, koska tehtailla on kiinnitetty paljon huomiota myös melun, pölyn ja kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen torjuntaan. LINJAJOHTO VASTAA

Kia Motors noudattaa turvallisuusjohtamisessaan Soharin tehtaalla korealaista KOSHA 18001 -järjestelmää ja uudemmalla Hwaseongin tehtaalla kansainvälistä OHSAS 18001 -järjestelmää.

Jae-Ha Shin

Telma 3 2008

Soharin tehtaalla on oma sairaala. Erityisesti tukija liikuntaelinten sairauksien ehkäisyä ja kuntoutusta saa työajalla.

Telma 3 2008

– Vastuu työturvallisuusasioista on aina osastojen esimiehillä. Työntekijöiden pitää puolestaan tehdä työtä ohjeiden mukaan ja huolehtia siitä, että oma työympäristö on aina kunnossa, turvallisuuspäällikkö Shin muistuttaa. Työntekijät ovat myös mukana lakisääteisissä työsuojelutoimikunnissa. – Työsuojelutoimintaa linjaa, suunnittelee ja seuraa jokaisella tehtaalla oma työsuojelutoimikunta. Ne kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Toimikunnissa on kuusi johdon edustajaa ja kolme ammattiliiton valitsemaa työntekijää. Tulevaisuuden suurimmiksi työsuojeluhaasteiksi Shin nostaa työsuojelukulttuurin ja turvallisuusasenteiden jatkuvan parantumisen. Hän kaipaa myös hyvää yhteistyötä työntekijöiden ja heitä edustavan ammattiliiton kanssa. – Autotehtaittemme työntekijät alkavat ikääntyä ja heille tulee iän myötä sairauksia. Niiden torjunta on myös entistä tärkeämpää, jotta sairauspoissaolot saadaan pidettyä kurissa. Yhteistyö ammattiliiton kanssa tuntuu olevan hivenen arka asia. En päässyt haastattelemaan ammattiliiton edustajia työturvallisuusasioista.

M A A I L M A L L A

– Kerran vuodessa käytävät palkkaneuvottelut ovat herkässä vaiheessa, kuului kohtelias perustelu. KYMMENEN TUNNIN PÄIVIÄ

Kia Motors valmistaa Koreassa sijaitsevissa tehtaissaan 1,5 miljoonaa autoa vuodessa. Niistä lähes 80 prosenttia menee vientiin. Työntekijöitä tehtaissa on 33 000, heistä 28 000 työskentelee erilaisissa kokoonpanotehtävissä tuotantolinjoilla. – Tuotantolinjoilla melkein kaikki työntekijät ovat miehiä. Esimerkiksi täällä Soharin tehtaalla on töissä vain kolmisenkymmentä naista, kertoo työturvallisuusosaston työntekijä Hui-Young Choi. Töitä tehdään yleensä kymmenen tuntia päivissä; kahdeksan tuntia säännöllistä työaikaa ja lisäksi kaksi tuntia tavallisesti palkallista ylityötä. – Tehtaalla ollaan kello 8.30 ja 19.30 välinen aika. Siihen sisältyy tunnin ruokatauko, Choi selvittää. Vuosittain Kian työntekijät tekevät keskimäärin jopa noin 2 300 tuntia töitä. Keskipalkka autotehtaissa on korealaisittain varsin hyvä, noin 40 000 euroa vuodessa. Lähes kaikki tuotantolinjojen työntekijöistä kuuluvat ammattiliittoon.

Viisi kertaa Suomea vaarallisempaa KOREASSA NOIN 20 MIL JOONALLE työntekijälle sattuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilaston mukaan noin 3 100 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa vuodessa. Yli kolmen päivän työstä poissaolon aiheuttavia työpaikkatapaturmia on noin 2,4 miljoonaa vuodessa. Muihin Aasian maihin verrattuna Korean työpaikat ovat kohtuullisen turvallisia, mutta Suomeen verrattuna ne ovat edelleen noin viisi kertaa vaarallisempia. Työtapaturmia sattuu erityisesti rakennuksilla ja teollisuudessa. Suuret kansainväliset vientiä harjoittavat yritykset ovat hoitaneet työsuojeluasiansa parhaiten.

Apulaispäällikkö Youn-Youb Kim

TEOLLISUUDESSA TYÖTAPATURMIEN ja ammattitautien määrä työntekijöiden määrään suhteutettuna on kahdessakymmenessä vuodessa pudonnut viidennekseen. Korean talous on jo parikymmentä vuotta kasvanut voimak-

kaasti muutamaa 1990-luvun lamavuotta lukuun ottamatta. Maan bruttokansantuote on maailmalla jo sijalla 10. Bruttokansantuote henkilöä kohden oli viime vuonna noin 20 000 euroa. Korean talouskasvu on saatu aikaan kovalla uurastuksella ja pitkillä työpäivillä. Tuottavuus on kuitenkin edelleen alhainen, vain noin 40 prosenttia USA:n tuottavuudesta ja samalla tasolla kuin esimerkiksi Puolassa. Töitä korealaiset tekevät keskimäärin 2 300 tuntia vuodessa eli jopa lähes 600 tuntia enemmän kuin suomalaiset. Työpäivät venyvät helposti yli kymmentuntisiksi ja pitkiä lomia ei juuri pidetä. Koreassa ammattiliittoihin on järjestäytynyt vain 11 prosenttia työntekijöistä. Määrä on koko ajan laskenut. Korkein järjestäytymisaste on autoja metallialan suurissa yrityksissä.

Itämaisia hoitoja vaivoihin Kia Motors perusti vuonna 2004 oman työterveyshuoltoon keskittyvän sairaalan kaikkien tehtaiden yhteyteen. Hoito on työntekijöille ilmaista. – Pyrimme ehkäisemään ja hoitamaan erilaisia työperäisiä sairauksia. Meillä on myös oma liikunta- ja kuntosali, kertoo autotehtaan työturvallisuus- ja ympäristöosaston apulaispäällikkö Yuong-Youb Kim. Sairaaloissa pyritään työkykyä ylläpitävällä toiminnalla saamaan kuriin erityisesti tukija liikuntaelinten sairaudet. – Esimerkiksi Soharin tehtaan

sairaalassa työskentelee kaksi lääkäriä sekä useita sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja liikunnanohjaajia. Kia tarjoaa työntekijöilleen palkallisia työkykyä ylläpitäviä ohjelmia, jotka kestävät kahdeksankin viikkoa. – Työntekijät käyvät lääkärintarkastuksessa joka kolmas vuosi. Sairaudet halutaan esille mahdollisimman nopeasti. Jos työntekijän käsissä, selässä, hartioissa tai jaloissa havaitaan sairauksia tai oireita niistä, työntekijä pääsee nopeasti kuntoutukseen. Koululääketieteen lisäksi sai-

raala tarjoaa myös ensimmäisenä korealaisena yrityksenä itämaisia hoitoja. Esimerkiksi akupunktio on suosittua. Myös Kian työntekijöiden perheenjäsenet voivat käyttää tehtaiden yhteydessä olevia terveysasemia ja kuntosaleja. – Uskomme, että sairauksien ennalta ehkäisy ja kuntoutus ovat järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Kun työntekijä pystyy palaamaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, säästyy rahaa. Kaikki ovat silloin tyytyväisiä, Yuong-Youb korostaa.

Telma 3 2008

ME TEIMME SEN! Teksti Hilkka Lahti • Kuva Vesa Ranta

Osaaminen järjestykseen Työntekijöiltä vaaditaan työturvallisuuskortti, mutta se yksinään ei riitä kertomaan palveluyrityksen osaamisen tasosta. HSEQ-arviointimenettelyn kehittäminen lähti pohjoissuomalaisten yritysten tarpeista.

alvelutoimittajayrityksen työntekijä on työssä toisen yrityksen maaperällä. Silti heiltä vaaditaan samaa osaamisen tasoa kuin isäntäyrityksen väeltä. – Yksilöiden osaamisen rinnalle kaivattiin palveluyrityksen koko organisaation osaamisen kehittämistä ja varmentamista, professori Seppo Väyrynen Oulun yliopistosta perustelee. Uutta arviointimenettelyä kehitettäessä luotiin useita mittareita. – Johtava ajatus oli, että yritykset kehittäisivät itseään vastaamaan paremmin tilaajayritysten vaatimuksiin, sanoo pääarvioija, laadunhallintainsinööri Teuvo Tuppurainen Fortek Oy:stä. Hankkeessa tuotettiin arviointimenettely, joka kuvaa palveluyrityksen osaamisen sekä numeerisesti että sanallisesti. Arvioinnin osa-alueina ovat muun muassa palvelutoimittajien työterveys, työturvallisuus sekä ympäristö- ja laatutyö. Pohjois-Suomesta on listattu 180

Johanna: Arviointitilaisuudessa nousi esille kehittämiskohteita. Ulkopuolinen on hyvä sparraaja.

Erkki: Arviointi paljastaa koko ketjussa kehitettävät asiat. Kouluttajan näkökulmasta se parantaa mahdollisuuksia tuottaa oikeaa koulutusta.

Telma 3 2008

HSEQ (Health, Safety, Environment, Quality) on kokonaisvaltainen • www.tsr.fi > haeyrityksen numerolla 106275 johtamisjärjestelmä, joka sisältää niin terveyden, turvallisuuden ja ympäristön kuin kaiken muun yleisen laadukkaan liiketoiminnan periaatteet. • www.tsr.fi > hae numerolla 106275

palveluyritystä, johon arviointia voi soveltaa. Oululainen Kymppi-Eristys Oy on yksi arvioinnin kohteena olleista palveluyrityksistä. – Tämä antaa pienellekin palvelutoimittajalle mahdollisuuden sparrata omaa osaamistaan. Arviointi ei ole niin raskas kuin esimerkiksi ISO-järjestelmät auditointeineen, toimitusjohtaja Johanna Koskelainen kehuu. Ajansäästö on huima. Yksi arviointi kelpaa kaikille hankkeessa mukana oleville yrityksille, eikä osaamista tarvitse todistaa jokaiselle erikseen. Myös tilaajayritykset hyötyvät, kun palveluyritysten vertailu on helpompaa. Arviointimenettelyssä palveluyritys saa eteensä kysymyspatteriston, jonka avulla tehdään aluksi itsearviointi. Kysymyspatteristossa on 54 kysymystä, jotka on jaoteltu muun muassa johtamiseen, suunnitteluun, henkilöstöön, yhteistyökumppaneihin, prosesseihin sekä yhteiskunnallisiin tuloksiin.

Sen jälkeen yritykseen saapuvat ulkopuoliset arvioijat. He tekevät raportin, jossa ilmenee poikkeamat ja kehittämisen kohteet. – Arvioinnissa esiin tulevilla tekijöillä on ratkaiseva osuus siihen, että lopputulos on hyvä, kehittämisjohtaja Erkki Peltola koulutusyritys POHTOsta muistuttaa. – Asiakkaalle ei enää riitä lopputuotteen laatu, vaan sille on merkityksellistä, miten laatu on saatu aikaiseksi, Koskelainen lisää.

HSEQ-arviointimenettelyn osallistujia: toimitusjohtaja Johanna Koskelainen Kymppi-eristys Oy:stä, kehittämisjohtaja Erkki Peltola POHTOsta, Professori Seppo Väyrynen Oulun yliopiston työtieteen yksiköstä ja pääarvioija Teuvo Tuppurainen Fortek Oy:stä.

Teuvo: Arvioinnissa yrityksen toimintaa katsotaan kokonaisuutena. Tästä hyötyy sekä tilaaja että toimittaja. Tilaaja saa parempia toimittajia, jotka tietävät, mitä asiakas haluaa.

Seppo: Arviointimenettely on palvelutilaajien ja -toimittajan yhteistyömuoto, jossa on mahdollisuus panostaa asioihin, joissa havaitaan puutteita. Hyvän liiketoimintasuhteen solmimiselle syntyy tärkeitä yleisiä edellytyksiä.

Telma 3 2008

T Y Ã&#x2013; N K U V A Miika Kainu

Telma 3 2008

Arki alkoi kouluissa Elias-koulun syyslukukausi on jo täydessä käynnissä, vaikka on vasta lukuvuoden toinen päivä. Pulina on kova ja värikynät putoilevat, kun kiihkeä luomisprosessi täyttää luokan nurkasta nurkkaan. – Jotkut opettajat eivät kestä meteliä, mutta minusta on tärkeää luoda tunnille suvantovaiheita, jolloin lapset saavat olla äänessä, opettaja Raila Forss sanoo. Suomessa on 3 160 peruskoulua ja peruskouluasteen erityiskoulua. Eliaskoulu on luokkamuotoinen steinerkoulu, jossa taiteellinen ja sosiaalinen toiminta on oleellinen osa opetusta ja kasvatusta koko koulun ajan. Opetus on kuvallista ja elämyksellistä. Raila Forss iloitsee siitä, että steinerkoulussa opettaja saa opettaa samaa luokkaa kahdeksan vuotta. Ensimmäiset kaksi vuotta oppilaat istuvat penkeillä. Kolmasluokkalaiset ovat juuri saaneet ikiomat pulpetit, nyt he ovat ”isoja”. Tänä syksynä opintielle lähti yhteensä 562 500 peruskoululaista, joista ensimmäisellä luokalla aloitti 57 100. – Marjo Mikola

Telma 3 2008

JULKAISUT

Yksittäisongelmista kokonaiskehittämiseen Juhani Tarkkonen, 2008, TTK Julkaisu (12 e) antaa uusia toimintavaihtoehtoja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toiminnalle, kohteille ja päämäärille. Se auttaa myös esimiehiä ymmärtämään ja kehittämään vastuualueensa ja henkilöstön työhyvinvointia. www.ttk.fi/julkaisut

Työtapaturmakirja Sirpa Kukkonen – Terttu Karmavalo, 2008, Finva Työtapaturmakirjan uudistettu painos kertoo, mikä on työtapaturma, millainen sairaus on ammattitauti ja millaisia korvauksia näistä maksetaan. Kirja (58 e) on oppikirja ja erinomainen käsikirja korvaus- ja vakuutusasioitten parissa työskenteleville.

Työterveyshuolto Edita, 2008 Suosittu työväline uudistettuna: Työterveyshuolto 2008 on kattava perustyöväline työterveyshuollon lainsäädännöstä. Kirjassa (39 e) työterveyshuoltolaki on päivitetty viimeisin säännöksin. Mukana on myös muu työterveyshuoltoon liittyvä ajantasainen lainsäädäntö, kuten työsuojelun valvontalaki, laki Kelan kuntoutusetuuksista, täydennetty tupakkalaki sekä asetus huumetestien tekemisestä.

www.finva.fi/julkaisut.htm http://netmarket.edita.fi

Hiekkapöly poissa keuhkoista

Tuloskunnossa Torfinn Slåen – Anne Slåen, 2008, WSOYpro

Kari Rissa, 2008, TTK Kiteiselle piidioksidipölylle altistuu Suomessa 70 000 työntekijää, joista valtaosa työskentelee rakennusalalla. Piidioksidia sisältävän hienon pölyn hengittäminen saattaa aiheuttaa keuhkovauriota. Julkaisu (7 e) ohjaa arvioimaan piidioksidin riskejä ja etsimään toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Julkaisussa kuvataan myös torjuntaesimerkkejä teollisuuslaitoksista. www.ttk.fi/julkaisut

Kirjassa selvitellään johtamisen vaikutusta tuloksentekoon ja työssä jaksamiseen. Kirjaa varten on haastateltu Suomen liike-elämän menestyjiä, ja se tarjoaa kokemuksen pohjalta konkreettisia eväitä oman tuloskunnon nostamiseen ja entistä parempien tulosten saavuttamiseen aiempaa helpommin. Kirja on hyödyllistä luettavaa esimiesasemassa oleville ja kaikille, jotka haluavat oppia ymmärtämään tuloksenteon kannalta olennaisia asioita.

Going global – Ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa? Mika Helander (toim.), 2008, Minerva Kustannus Globalisoituvassa taloudessa suomalainen ammattiyhdistysliike on uusien haasteiden edessä. Kokoomateos tarjoaa monipuolisen kuvan ay-liikkeen haasteista sekä järjestöjen pyrkimyksistä vastata niihin. Teoksessa analysoidaan muun muassa ay-liikkeen globalisaatiostrategioita, kansainvälisiä yhteyksiä ja maahanmuuttajien rekrytointia jäseniksi.

MULTIMEDIA:

Fiksummin kuin eilen – Smartare än i går – Smarter than yesterday Smile Audiovisual Oy ja TTK, 2008 TTK:n julkaisemassa viisiminuuttisessa suomen-, ruotsin- ja englanninkielisessä video-ohjelmassa katsotaan huomiseen työelämän kehittämisessä. Se ei ole pelkkää unelmaa. Yhä useampi suomalainen työpaikka haluaa olla tuottavuuden, luottamuksen ja hyvinvoinnin yhdistelmä. www.ttk.fi

Telma 3 2008

Työsuojelun juridiset vastuut Työssä tapahtuvista rikkomuksista ja laiminlyönneistä voidaan tuomita monen lain – mm. työturvallisuuslain, rikoslain tai yksityisyydensuojan – perusteella. Multimedia Työturvallisuuden juridiset vastuut selventää muun muassa työturvallisuusrikoksen ja -rikkomuksen eroja. Se on katseltavissa maksutta 3T-ratkaisujen tutustumissivulla. www.turvallisuusuutiset.fi/multimediavalikoima > multimediatietoisku nro 21

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning Työelämän tutkimusyhdistyksen Työelämän tutkimus -lehden päämäärä on edistää työelämän tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä, satasivuinen lehti on monipuolinen asiantuntijafoorumi. Uusimmassa numerossa on tutkittua tietoa työelämän laadusta, nuorten käsityksistä yrittäjyydestä sekä terveydenhuollon vuokratyöstä. Vuoden 2008 tilausmaksu on 30 euroa (sisältää tutkimusyhdistyksen jäsenyyden). Opiskelijahinta on 15 ja irtonumerohinta 10 euroa. www.uta.fi/laitokset/ tyoelama/ttlehti/

TyöturvallisuusPAKKA Juha Merjama – Antti Leino – Marko Kuukkanen, 2008, TTK Kaikille rakentajille käytettäväksi tarkoitetusta pakasta (6 e) löytyy rakentamisen keskeiset työturvallisuusasiat, myös TR- ja MVRmittareiden keskeiset ohjeet ja havaintokriteerit. www.ttk.fi/julkaisut

Työ paremmaksi TSR vuosijulkaisu 2007 Työ paremmaksi kertoo Työsuojelurahaston tuella toteutetuista työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotushankkeista, hakemusten käsittelystä, hallinnoinnista ja muusta rahaston toiminnasta. www.tsr.fi/tsrtietoa > Työ paremmaksi www.digipaper.fi/ tsr_vuosikirja/12913/

JOHTAMINEN

Eettinen johtaminen – tie kestävään menestykseen Erika Heiskanen – Jari Salo, 2008, Talentum Teos kertoo, miksi ja miten johtajan on kehitettävä omaa eettisen johtamisen kykyään menestyäkseen ja saadakseen organisaationsa menestymään. Eettinen johtamisen ja

toimintatapojen taso heijastuu koko organisaatioon. Siitä tulee joko häviäjä, selviytyjä tai edelläkävijä. Vastuullisen toimintatavan puuttuminen näkyy yleisenä tehottomuutena, koska ihmiset eivät ota vastuuta kokonaisuudesta.

Turvallisuuskriittiset organisaatiot – onnettomuudet, kulttuuri ja johtaminen Teemu Reiman – Pia Oedewald, 2008, Edita Teos sisältää tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia turvallisuuskriittisten organisaatioiden johtamisen ja kehittämisen haasteista. Turvallisuuskriittisiä organisaatioita ovat tahot, jotka

huonosti hallittuna voivat aiheuttaa vahinkoja ihmisille tai ympäristölle – esimerkiksi terveydenhuollon tai kemianteollisuuden työpaikat. Kirja on tarkoitettu erityisesti turvallisuusasiantuntijoille, riskianalyytikoille ja esimiehille.

Työ, työ ja työ Jorma Mäkitalo – Eija Paso, 2008, Kalevaprint Teoksessa esitellään uusi tapa tukea esimiehiä ja työyhteisöjä tarttumaan työn muutosten henkiseen ja fyysiseen kuormittavuuteen. Uudet työlähtöisen työpaikkaselvityksen ja terveystarkastuksen väliset mallit ovat välineitä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyölle sekä työikäisten kuntoutukseen.

Ovien avaamisen ja kysymisen taito Riitta Sinkkilä, 2008, Kuntaliitto, TSR, TTK, FCG Efeko Kuntaliitosprosessin toteutusvaiheessa tuhansista lähiesimiehistä tulee ”muutosjohtajia”. Opas luo katsauksen yhdessä rakentamiseen ja lähiesimiesten rooliin muutoksessa. Se auttaa löytämään konkreettisia työvälineitä ja tukea esimiestyölle muutoksessa. www.kunnat.net/kirjakauppa

Telma 3 2008

KO U L U T TA A Syksy

2008

Työturvallisuuskeskus, TTK – Tiedon logistiikkakeskus

Työelämän laaja-alaista kehittämistä

Tieto liittyy kaikkeen toimintaan

Kohderyhmä laajentunut työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöstä esimiehiin ja luottamushenkilöstöön

Asiantunteva, palveleva, luotettava, kehittyvä

www.ttk.fi

Telma 3 2008

T YÖ H Y V I N V O I N T I

T YÖ N O PA S T U S

Työyhteisötaidoilla työhyvinvointia ja tulosta

Työnopastuksen perustaidot ja menetelmät

8.10.2008 Turku Kohderyhmä: työpaikkojen henkilöstö, kehittäjät ja esimiehet, työsuojelu-, työterveysja luottamushenkilöstö Tavoite: ymmärtää työn häiriöiden taustoja ja löytää ratkaisukeinoja työhyvinvoinnin edistämiseen ja tuottavuuden parantamiseen

Esimiehet ja alaiset työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tekijöinä 21.10.2008 Helsinki 23.10.2008 Tampere Kohderyhmä: työntekijät ja esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt, luottamushenkilöt, työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneet

Päihderiskien hallinta – työpaikan päihdeohjelma 9.10.2008 Seinäjoki Kohderyhmä: työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, henkilöstöjohto

Tietoa Turvaa Kehitystä 62

Työturvallisuuskeskus TTK kouluttaa syksyllä 2008

23.–24.10.2008 Helsinki, AEL Kohderyhmä: työsuojeluhenkilöstö, esimiehet, työnopastuksesta ja perehdyttämisestä vastaavat ja toteuttavat henkilöt

T YÖ T U R VA L L I S U U S

Riskien arviointi 1. jakso 10.–11.11. 2. jakso 12.12.2008 Hyvinkää Kohderyhmä: työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, kehittämis- ja yhteistyöryhmien jäsenet ja esimiehet

Haastava käyttäytyminen ja henkilöturvallisuus sosiaali- ja terveyspalvelutyössä 20.11.2008 klo 8.30–12 Oulu 20.11.2008 klo 12.30–16 Oulu Tavoite: löytää keinoja, miten henkilöstö voi ehkäistä asiakkaiden ja asukkaiden aggressiivista käyttäytymistä ja miten toimia ko. tilanteissa Kohderyhmä: sosiaali- ja terveyspalvelualan työpaikkojen henkilöstö

Karin Smeds/Gorilla

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET

A J A N KO H TA I S PÄ I VÄT

Työturvallisuuskeskus TTK •

www.ttk.fi, p. (09) 616 261

TEOLLISUUDEN ALAT

Esimiesten ja työsuojeluhenkilöstön yhteistyö 8.10.2008 Järvenpää TOIMISTOT

Psykososiaalisen työkuormituksen hallinta ja arviointi 23.9.2008 Helsinki 27.11.2008 Helsinki

M U U KO U L U T U S TTK järjestää lisäksi syksyllä • Työsuojelun peruskursseja • Työsuojelun perusteet -kursseja • Työsuojelun täydennyskursseja • Työsuojelun ajankohtaispäiviä

KO U L U T U S - J A K E H I T TÄ M I S PA LV E L U J A T YÖ PA I K O I L L E Työturvallisuuskeskus TTK tarjoaa työpaikoille tarpeiden mukaista työsuojelun peruskoulutusta ja muuta koulutusta sekä kehittämispalveluja työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden sekä esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytysten parantamiseksi. Työpaikkakoulutus- ja kehittämisesimerkkejä: • Työsuojelun peruskoulutus • Vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi • Työkykyä ylläpitävä toiminta • Työhyvinvoinnin portaat – viisi vaikuttavaa askelta • Esimiehet ja alaiset työhyvinvoinnin tekijöinä • Yhteistoiminta yrityksissä • Päihderiskien hallinta – työpaikan päihdeohjelma

TTK:n Koulutus 2009 TTK:n Koulutus 2009 – Julkaisut -esite lähetään lukijoille Telma 4/2008:n liitteenä joulukuussa. Alustava koulutusohjelma vuodelle 2009 on luettavissa TTK:n verkkosivuilta 15.10.2008 lähtien.

Telma 3 2008

Teksti Liisa Strann • Kuva Plugi

R A H O I T TA A

TSR – Työelämän tutkimuksen täsmärahoittaja www.tsr.fi -sivut ovat rahaston tuella syntyneen tieteellisen ja käytännön tiedon levityskanava Suomen työelämään tiedon hyödyntäjille ja välittäjille.

Huoli potilasturvallisuudesta lisää työstressiä Terveydenhuollossa muutetaan toimintatapoja ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa. Miten varmistetaan, että muutoksessa olevat organisaatiot pystyvät hoitamaan tehtävänsä luotettavasti ja siten, ettei potilasturvallisuus kärsi?

TT:n SafeChange-hankkeessa tutkittiin, miten henkilöstö koki työnsä muutoksen. Kohdeorganisaatiot olivat Mikkelin keskussairaala, Töölön sairaala ja MediNeuvo Oy. Mikkelin keskussairaalassa otettiin käyttöön sähköinen Effica-potilaskertomusjärjestelmä ja Töölön sairaalan klinikoilla anestesiologisen ja tehohoidon potilastiedon kirjaamisjärjestelmä. MediNeuvossa oli kyseessä uuden yrityksen käyntiin saattaminen ja uuden toimintamallin vakiinnuttaminen. Organisaatioiden toimintakulttuuria kartoitettiin kahdella kyselyllä: ensimmäinen tehtiin muutoksen alkuvaiheessa ja toinen vuoden kuluttua. Vastauksia saatiin yhteensä yli tuhat. Lisäksi tehtiin haastatte-

luja ja riskianalyysejä. Analyyseissä tunnistettiin henkilöstöä eniten huolestuttavat asiat. – Keskeinen huoli kohdistui tietojärjestelmiin, joiden katsottiin vievän huomiota potilaalta. Kokonaiskuvan hahmottamista ruudulta pidettiin vaikeana, varsinkin monisairaiden potilaiden osalta. Myös mahdolliset lääkitysvirheet, potilaiden tietojen sekoittaminen ja järjestelmän kaatuminen askarruttivat henkilökuntaa, kertoo VTT:n erikoistutkija, psykologian maisteri Pia Oedewald. – Henkilöstö piti työtään tärkeänä, mutta työn hallittavuutta heikkona. Varsinkin muutoksen alkuvaiheessa koettiin stressiä ja hallinnan tunteen vähäisyyttä. Ja mitä huonommaksi terveydenhuollon

Tutkimus- ja kehityshankkeet Tutkimusmäärärahalla tuetaan rahaston toimialalla tehtävää työtä tavoitteena uuden tiedon tuottaminen tai uusien menetelmien kehittäminen tieteellisellä tutkimustyöllä. Hakijalla on vastuu tutkimustuloksien tiedottamisesta ja muusta hyödyntämisestä. Kehitysmäärärahalla tuetaan hankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää organisaation toimintaa tai ratkaista työelämän ongelmia suunnitelmallisella ja korkeatasoisella tietotaidolla. Näin syntyy uutta tietoa, millä on oltava käytännön merkitystä myös muille työyhteisöille.

Telma 2 2008

ammattilainen koki työnsä hallittavuuden, sitä enemmän hän oli huolissaan potilaiden turvallisuudesta. – Useimmissa yksiköissä oli tapahtunut parannusta toiseen mittaukseen mennessä, mutta ei kaikissa. Ääritapauksissa oli ajauduttu jopa konfliktiin. – Lääkärit ovat kriittisiä tietojärjestelmiä kohtaan. Tästä on raportoitu kansainvälisissä tutkimuksissa ja ilmiö havaittiin myös meidän tutkimuksessamme. Lääkärit pitivät tietojärjestelmiä potilasturvallisuuden riskinä, Oedewald toteaa. Tutkimus osoitti, että terveydenhuollon työprosessit ovat turvallisuuskriittisiä. Muutosprosesseissa on tärkeää kehittää työprosesseja, järjestelmän käytettävyyden ja luotettavuuden varmistaminen ei riitä. – Muutostilanne on jo sinänsä stressaava, ja terveydenhuollossa huoli potilaiden terveydestä lisää stressikokemusta. Hyvä muutoksen hallinta ja potilasturvallisuuden systemaattinen kehittäminen tukevat henkilöstön työhyvinvointia. KOKEMUS PÄTEVÖITTÄÄ

Puhelinterveysneuvontaa antava MediNeuvo Oy edustaa uutta palvelukonseptia sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Vuonna 2001 perustettu yritys palvelee yksityisen ja julkisen terveydenhuollon organisaatioita, vakuutusyhtiöitä ja työnantajia. MediNeuvon palveluksessa on yli 70 terveydenhuollon ammattilaista. Helsingin, Joensuun, Kotkan, Mikkelin ja Vaasan osaamiskeskukset antavat puhelinterveysneuvontaa ja uusin, Lahteen perustettu osaamiskeskus on keskittynyt pitkäaikaissairaiden terveysvalmennukseen. Puhelinterveysneuvonta on aivan uudentyyppistä työtä, joka laajentui merkittävästi hoitotakuulain tultua voimaan vuonna 2005. MediNeuvossa on virtuaaliterveyskeskus, joka toimii monipalvelumallilla: eri osaamiskeskuksissa kaikki hoitajat voivat palvella yhtenäisin toimintamallein asiakkaita heidän sijainnistaan riippumatta. Yrityksen organisaatiokulttuuria tutkittiin kirjekyselynä vuosina 2006 ja 2007. – Tulokset käytiin läpi VTT:n kanssa avoimessa ja vuorovaikutteisessa ilmapiirissä, MediNeuvon palvelujohtaja Kristiina Mokkila kertoo. – Riskikartoitus päätettiin tehdä sähköisesti, koska henkilöstömme on tottunut työskentelemään tietokoneella. Keskustelu ei kuitenkaan ollut kovin aktiivista. Ihmiset vetosivat kiireeseen ja siihen, että he kokivat saaneensa jo kertoa näkemyksensä riskikohdista ja kehitystarpeista organisaatiokulttuurikyselyn palautetilaisuuksissa. Merkittävimpinä riskeinä pidettiin virheellistä hoidon tarpeen arviota ja kiireellisyyden määrittelyä. Hoitajalla ei ole kasvokontaktia asiakkaaseen, eikä asiakas välttämättä osaa kertoa riittävän hyvin vaivaansa.

Työsuojelurahaston määrärahat Työsuojelurahaston on tarkoitus rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. · Tutkimus- ja kehitysmäärärahat · Tiedotus- ja koulutusmäärärahat · Työyhteisöjen kehittämisavustukset · Stipendit

hakuajat 1.2. ja 1.9. hakuajat 1.2. ja 1.9. jatkuva haku 2.1., 2.5. ja 1.10.

Toinen riski on turtua esimerkiksi flunssa-aallon aikana. Hoitaja ei ehkä huomaa, että asiakkaan oireet eivät olekaan tavallista flunssaa. – Hoitaja toimii yksin, lääkäriltä ei voi varmistaa. Varmuus tulee hyvän ohjeistuksen ja kokemuksen myötä. Perehdytämme uudet työntekijät huolella ja tarjoamme heille systemaattista koulutusta. Olemme luoneet Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa 1,5 vuoden pätevöitymisohjelman puhelinneuvontatyöhön, Mokkila kertoo. – Kehittämistyön tulokset näkyivät toisella mittauskerralla muun muassa stressin ja potilasturvallisuushuolen vähenemisenä. TERVEYDENHUOLLOSSA HAASTEITA

Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Peter Rehnström kertoo, että terveydenhuollon voimakas muutospaine näkyy kasvavana tutkimusrahoituksen tarpeena. – Hakijoiden on kuitenkin hyvä muistaa, että meidän tehtävämme ei ole rahoittaa hoidon kehittämistä, vaan tukea työyhteisön kehittämistä siten, että henkilöstö pystyy tekemään työnsä mahdollisimman hyvin ja ilman ylikuormittumista. Yli puolet rahaston määrärahoista kohdistetaan tutkimusja kehityshankkeisiin. Vuonna 2007 hakemuksia tuli 161 kappaletta, niistä hyväksyttiin 70 eli 43,5 prosenttia. Tukea myönnettiin yhteensä lähes 5,8 miljoonaa euroa. – Suhteellisen alhainen hyväksymisprosentti kertoo korkeasta vaatimustasostamme ja kovasta kilpailusta. Hakija voi kuitenkin uusia hakemuksensa saamansa asiantuntijapalautteen ja käydyn keskustelun pohjalta. – Stipendirahoitusta hakevien tutkijoiden kannattaa pohtia, voisiko hankkeen toteuttaa tutkimusja kehityshankkeena. Tällöin rahoituksen hakisi organisaatio, ja tutkija saisi työsuhteen sekä paremman sosiaaliturvan. Rehnström muistuttaa myös tutkimustulosten hyödyntämisen ja levittämisen tärkeydestä joko täydentävässä hankkeessa tai toisten tutkijoiden voimin.

Terveydenhuollon muutosten organisatoristen riskien hallinta – potilasturvallisuushuoli ja sen käsittely työyhteisössä. Tutkimusja kehityshanke, pia.oedewald@vtt.fi www.tsr.fi > hae numerolla 105315

Telma 3 2008

H A J AT E L M A

Sarri Kukkonen

Tässäks tää nyt oli?

Heikoilla perustiedoilla ja vahvoilla ennakkoasenteilla syydetään proosaa, josta lukijoiden on turha valittaa.

Telma 3 2008

yöelämän päättyessä sitä voi katsella elokuvana. Pannaanpa kela pyörimään. Ensimmäiset otokset ovat kullanhohtoisen 60-luvun alkuvuosilta. Pojankloppi kokovartalokipsissä hissittelee Postitalon yläkerroksiin ottamaan vastaan ulkomaansähkeitä. Miehet ovat pomoja, pelottavia ja itseään täynnä, naiset jo tuolloin kovia kailottamaan. Omassa kylässä posteljoonina sai olla oma herransa. Ongelmana oli jakoalue, jolle kolme sukua oli levittäytynyt tilkkutäkiksi. Silloin kirkastui, mitä tarkkuus töissä tarkoittaa. Jos postikortti oli mennyt kumminsiskonkaimalle, seuraavana päivänä samanniminen kottarainen oli piipittämässä. Savukkeiden valmistaminen lienee tänään rikoksista törkeimpiä. Tuotantolaitoksessa jako toimistoväen, työnjohdon ja duunareiden välillä oli jyrkkä. Kun vielä paljastetaan, että miehet saivat rahapalkan päälle viikossa savukkeita neljä ja naiset kolme askia, kauhistus lankeaa päällemme. Eivät olleet hassumpia auton apumiehen työtkään. Haalariporukassa huulenheitto piti yllä taistelumoraalia, mutta voi sitä onnetonta, joka joutui hampaisiin. Ihmisluonto on julma, kun se sille päälle sattuu. Raskaiden kuormien lastaaminen tuntui aluksi mahdottomalta, mutta niin vain rupesi 200-kiloinen tynnyrikin kantillaan pyörimään, kun ammattimiehet jaksoivat opettaa ja suunsoitollaan kannustaa. HETI KUN AUTOT oli saatu päivittäin talliin, tiskijukan hommat jo odottivat. Neljä tuntia Suomi-iskelmää ja höpötykset päälle eronneille, karanneille ja elämänsä tarkoitusta etsineille. Kun bändi sitten aloitti, vuorossa oli lätynkääntäjän huippuhetki: keskittyminen ravintolaruokaan keittiön nurkassa. Siinäkin miljöössä aisti ihmisten välisen selkeän nokkimisjärjestyksen.

Luokan edessä liidunpölyn keskellä komeljanttarina touhuaminen vahvisti, että ihmisten lähtökohdat vaihtelevat paljon. Eivätkä ole kaikkien henkisetkään edellytykset samat. Jokaisessa yksilössä on kuitenkin aina jotain hyvää, vaikka äänettömätkin hätähuudot monesti näkyvät mellastamisena. Kaikissa opettajainhuoneissa on yhteistä, että lapsista puhutaan ja heistä välitetään. Toisin on monessa kodissa. Lapset jätetään oman onnensa nojaan. Sitten on niitä isiä ja äitejä, jotka isottelevat tietävänsä opetustyöstä kaiken. Journalisti on maailman viisain ammatti. Mielipiteitä napsahtelee, ja ne ovat aina oikeita. Heikoilla perustiedoilla ja vahvoilla ennakkoasenteilla syydetään proosaa, josta lukijoiden on turha valittaa. Tauti tarttuu uuteen tulijaan heti. Oli se hienoa aikaa! Yksi journalistin lähteistä on tiedottaja. Yksilökohtaiset erot tässäkin ammatissa ovat isot, mutta yhtiön etu on työn kivijalka. Niin se on journalistillakin, sillä kukapa ruokkivaa kättä alkaisi purra. Tätä vain ei ääneen sanota. Tiedottaja aistii työyhteisön sisäistä elämää. Jos ei ole taitoa onkia ihmisiltä tietoa jalostettavaksi ja levitettäväksi, leipä loppuu äkkiä. Ammatti on hieno, koska onnistuakseen kaikesta pitää tietää ainakin vähän. Ongelma on, että mistään ei tiedä tarpeeksi. Ehtookellojen soidessa fraasiksi on muodostunut valehdella, että päivääkään en vaihtaisi pois. Minä vaihtaisin ne päivät, kun hommat hirttivät kiinni. Onneksi niitä päiviä oli kuitenkin vain murto-osa niistä päivistä, jolloin töissä oli tosi kivaa. Tässä tää nyt oli.

MART TI MÄKINEN Kirjoittaja vaihtoi syyskuun alussa VR:n viestintäjohtajan tehtävät ahventen onkimiseen.

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ERIKOISLEHTI

3 • 2008

Karrrrmean paljon nimiä!

Telma Työelämän kehittämisen erikoislehti www.telma-lehti.fi telma@telma-lehti.fi

Kuvitus Helena Hajanti

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. (09) 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi Työsuojelurahasto TSR Eerikinkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Peter Rehnström, TSR Toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman, TTK Toimitusneuvosto Peter Rehnström ja Marja-Leena Jylhä, TSR Jorma Löhman ja Eija Åback, TTK Sami Turunen ja Merja Mäkelä, Lehdentekijät

TY ÖE

LÄ MÄ

N KE HIT

TÄ MIS

IKO EN ER

HJALLIS

Toimitus Alma Media Lehdentekijät Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.lehdentekijat.fi etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Merja Mäkelä AD Helena Hajanti Taittaja Neea Laakso Kuvatoimittaja Mervi Ahlroth

ISL EH

3 • 2008

HARK

IMO

Kaikkea ei sata tarvitse o

s Nuoruu on riskila työmail

tors, Kia Mo ylpeys Korean

Sanna n: Nenone

nestä yvää bis uus on h Turvallis

Painosmäärä 110 000 Repro Faktor Painopaikka Acta Print, Tampere 2008 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) Osoitteet Työsuojeluhenkilörekisteri, työntekijä- ja työnantajaliitot ja muut Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen sidosryhmät. Kaikki osoitelähteet lueteltu verkkosivuilla www.telma-lehti.fi.

Seuraavat lehdet: Telma 4 • 08 5.12.2008 Telma 1 • 09 6.3.2009 Telma 2 • 09 29.5.2009 Telma 3 • 09 25.9.2009 Telma 4 • 09 4.12.2009

www.telma-lehti.fi Telma 3 2008

Itella Oyj

Verrrkon perukoille!

Telma verkossa:

www.telma-lehti.fi Verkossa myös • Osoitteenmuutokset ja tilaukset • Palautteet ja juttuvinkit

Some of Telma´s stories are available in English at www.telma-lehti.fi Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen www.telma-lehti.fi

T E L M A 4/ 2008 I L M E S T Y Y 5. 12. 2008

Teemoina muun muassa työhyvinvointi ja jaksaminen