Telma 4/2008 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

Työelämän kehittämisen erikoislehti

4 • 2008

Pukki, talven elämystyöläinen

Karkkia ja kannustusta pelipajassa

Pohjoisen puurtaja Päivikki Palosaari Osatyökykyiset – käyttämätön voimavara

Arvostus – paras lääke työssä jaksamiseen www.telma-lehti.fi

Telma

pääkirjoitelma 5.12.2008

Johtamisella jaksamiseen Jaksamisesta ei parikymmentä vuotta sitten paljon puhuttu. Onko vain nykypolven heikkoutta, että työelämässä ei pärjätä, vaikka töitä saa tehdä siistissä sisätiloissa – edeltävät sukupolvethan ovat raataneet metsissä, pelloilla ja raskaassa teollisuustyössä? Raija Kalimon tutkimus vuodelta 1998 (Työuupumus Suomen työikäisellä väestöllä) antoi pätevää tietoa: tietty määrä työntekijöitä kärsii ilmiöstä nimeltä työuupumus. Avuksi uupumiseen tarjotaan kaikenlaisia vippaskonsteja hölkästä humppaan ja itsensä kehittämiseen. Kaikilla on valinnan vapaus palvelujen ostamisessa: ei se ole tyhmä joka tarjoaa, mutta ostaja saa kyllä katsoa peiliin. Oma reseptini jaksamiseen lähtee johtamisesta. Haluan itse tietää mitä varten pyöritän näitä hommia, ja pomon tulee se minulle kertoa. Haluan reilua kohtelua ja palautetta. Jos minulle tulee ongelmia, haluan vapautta niiden ratkaisemiseen ja tukea työtoverilta, kun itse en pärjää. Kun homma menee mahdottomaksi, haluan, että saan kertoa pomolle, että aikataulu siirtyy. Jos on jotain mitä en osaa, haluan tilaisuuden oppia. Työkalutkin saisivat olla tältä vuosikymmeneltä. Näissä olosuhteissa on mahdollista pärjätä suuremmankin työkuorman kanssa. Selän takana kärkkyvä pomo, joka osaa vaatia, muttei neuvoa, joka suosii muita ja joka unohtaa hoitaa palkkani kuntoon, syö jaksamista. Silloin alan puhua jaksamisongelmista. Ei riitä, että ihminen otetaan hetkeksi pois oravanpyörästä, ruiskutetaan steroideja suoneen ja pannaan takaisin samaan paikkaan. Työolojen ja tehtävän muuttaminen ihmisen mittaiseksi on esimiehen tärkeimpiä tehtäviä. Ja sen osaa pätevä esimies myös hoitaa.

Peter Rehnström Miika Kainu

päätoimittaja peter.rehnstrom@tsr.fi

Telma 4 2008

www.telma-lehti.fi

Teksti Sami Turunen c Kuvitus Helena Hajanti

Stressillä ei leikitä Työperäinen stressi on hiipien saapuva kuokkavieras, joka on syytä hätistää ajoissa pihalle.

Suomen työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema yhteinen suositus pyrkii vähentämään työperäistä stressiä. Tarkoituksena on muistuttaa työperäisen stressin haittavaikutuksista ja korostaa ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Suositus pohjautuu EU:n työmarkkinaosapuolten vuonna 2004 allekirjoittamaan puitesopimukseen. Suositus sisältää toimenpiteitä, joiden avulla stressiä voi ennalta ehkäistä ja saada kuriin. Pitkin syksyä suositusta on viety työpaikoille ympäri maata muun muassa Työstressi hallintaan -kiertueella. Stressisuositus on vain suositus, ei pakottava laki. – Työsuojelulainsäädäntö sisältää säännöksiä kuormittumisesta työssä, mutta sana stressi ei siellä esiinny. Lainsäädännössä on myös kohtia, joita ei osata hyödyntää työperäisen stressin osalta, pohtii SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki. Suomen ammattiyhdistysliike olisi halunnut stressisopimuksen EU-direktiivitasoiseksi. – Vain lainsäädäntö takaa sitoutumisen ja

mahdollistaa tehokkaan valvonnan. Suosituksen noudattaminen on vapaaehtoista. Perimäen mukaan stressistä puhuttaessa ei pidä sekoittaa asioita. Joskus puhutaan positiivisesta stressistä, kun tarkoitetaan sopivaa määrää painetta, joka tyrkkii ihmistä eteenpäin, kohti parempia suorituksia. – Tätä ei pidä samaistaa työstä johtuvaan haitalliseen stressiin, millä voi pitkittyessään olla terveydellisiä vaikutuksia. Työperäinen stressi on aina negatiivinen ilmiö, sanoo Perimäki. Työntekijä ei itse välttämättä edes tunnista työperäisen stressin kehittymistä. Haitalliset vaikutukset, muutokset kehossa ja mielessä

www.telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi

tapahtuvat pikkuhiljaa: noussut verenpaine, käyttäytymisen muutokset, työssä jaksaminen, epämääräiset kolotukset erityisesti miehillä sekä keskittymis- ja muistihäiriöt ovat stressin oireita. Stressaantuneen ajatusmaailma kapenee eikä hän jaksa kiinnostua muiden asioista. Hyvin tavallisia ovat myös unihäiriöt. – Tyypillistä on, että aamulla herätessä työasiat tulevat heti ahdistavana mieleen tai että viikonlopun jälkeen sunnuntain ja maanantain välinen yö nukutaan huonosti, Perimäki kuvailee. Hiipivän stressin huippu voi olla, että ihminen kuolee yhtäkkiä sydänkohtaukseen. Silloin stressinhallinta on pahasti myöhässä.

• www.ttk.fi > hae nimillä: Työstressi hallintaan sekä Psykososiaalisen kuormituksen hallinta ja arviointi. • www.tsr.fi/tutkittu > Valitse aiheluokitus > 5.2 Psykososiaaliseen työympäristöön liittyvät terveysriskit.

Lisää aiheesta sivuilla 10–17. Telma 4 2008

velun iin asiakaspal 0 tt te lä se ä ss jalan Sähkö osansa. S. 1 Pohjois-Kar n piti tehdä se ai k Jo . at elm jaksamisong

Kärrrpäslätkä kärrressä!

Sisällysluettelo Vakiot 6–9

Ty öe

lä mä

n ke hiT

Tä

er iko mis en

isl eh

ajankohtaista

4 • 2008

Kannen nen rri Kukko

kuva Sa

Karkkiaujasta kannustas sa pelipaj

talven Pukki, öläinen elämysty

Artikkelit

18–20 ilmiö: kaamos 22–23 Me teimme sen! 35 Näin muinoin 46–47 maailmalta 54–57 maailmalle 58–59 Työn kuva

taja n puur Pohjoise Palosaari i Päivikk t kykyise voimavara Osatyö ämätön – käytt

ssä lääke työ s – paras Arvostu ti.fi

a-leh www.telm

een jaksamis

60–61 TTK-info

Telma 4 2008

liian vähän aikaa ja olematon palaute, niistä on työuupumus rakennettu. 24–29 Pelifirmoissa tehdään ympärivuorokautista työtä kokiksen ja karkin voimalla? Väärin, siellä tehdään työtä innostaen ja innovoiden, normaalien työaikojen puitteissa. 36–39 Sosiaalityöntekijät pahassa raossa:

halu auttaa on kova, ammattitaitokin siihen on, mutta rahasta on tiukkaa. 42–45 Pankkikriisi kaatoi

62–63 TSR-info

vajaa pari vuosikymmentä sitten pankkeja sekä niiden työntekijöitä. Selviytymistarinoitakin onneksi löytyy.

64–65 Julkaisut

48–53 Osatyökykyiset ovat voimavara,

67 Yhteystiedot

10–17 Liian paljon työtä,

josta voi ammentaa uutta osaamista tulevan työvoimapulan vaivaamille työmarkkinoille.

www.telma-lehti.fi

Sulakkeen 300 työntekijällä on aikaa innovointiin ja järkevään työrytmiin. S. 22

Koko maail ma jännittä äm selviää jalk apallon MM iten Etelä-Afrikka -kisoista. S . 54

ta. S. 40

ttä la

ietää, e

Pukki t

oi huija psia ei v

Ihmisiä 2 Pääkirjoitelma Peter Rehnström 21 Ajatelma Leenamaija Otala 30–34 Henkilökuva päivikki palosaari 40–41 Minun työni joulupukki 66 Hajatelma katja ståhl

Ps. Osoitteenmuutosohjeet takasivulla

Telma 4 2008

Lehtikuva

ta A j a n k o h ta i s t a työelämästä

Hyvinvointi pa r a n e e sairaaloissa

Ravintolamelussa vaanii kuulovaurion vaara.

Ravintolamelua suitsitaan kampanjalla 80 desibelin melussa työntekijällä on oikeus ja 85 desibelissä jo velvollisuus käyttää kuulonsuojainta. Kuuloliiton tekemät melutestit kymmenessä pääkaupunkiseudun ravintolassa osoittivat keskimäärin 96 desibelin painetta. Korkein mitattu lukema oli 102 desibeliä. – Jo tunnin oleskelu 94 desibelin melussa voi toistuessaan aiheuttaa kuulovaurion jopa parissa vuodessa. 100 desibelin melussa saisi olla turvallisesti vain vartin kerrallaan, Kuuloliiton erityisasiantuntija Kauko Saari muistuttaa. Musiikkiravintoloissa melu nousee edelleen riskirajoille. Älä kuule onnesi ohi on Kuuloliiton (entinen Kuulonhuoltoliitto) marraskuussa käynnistämä kampanja ravintolamuusikoiden, -työntekijöiden ja asiakkaiden meluriskien vähentämiseksi.

– Desibelirajoja voitaisiin alentaa kenenkään kärsimättä. Kampanjan nimi viittaa siihen, että kovassa melussa tanssilattialta toisensa löytänyt pari saattaa tulla heti keskenään väärin ymmärretyksi. Kuuloliitto on saanut kampanjansa yhteistyökumppaneiksi ravintolaketjuja ja tunnettuja muusikoita. – Jokaisella muusikolla on varmasti kokemuksia liian kovista volyymeista. Itse olen kokenut illan jälkeen suoranaista kipua korvissa, päässä ja koko kropassa. Nykyisin muusikot ovat tietoisia melun haitoista, ja esimerkiksi mittatilauksesta tehtävät korvatulpat ovat yleistyneet, sanoo iskelmätähti Heidi Kyrö. Ravintola-asiakkaan on myös hyvä tietää, että ravintolalla on oltava tarjolla korvatulppia pahimman melun suodattamiseksi. www.kuuloliitto.fi

Sairaaloiden henkilöstön tyytyväisyys työhönsä on lisääntynyt, ilmenee Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksesta, johon osallistui yli 14 000 työntekijää. Tyytyväisyys työsuhteen turvallisuuteen, palkan oikeudenmukaisuuteen, työtovereihin ja henkilökohtaiseen kehitykseen parani nelisen prosenttia verrattuna vuosituhannen alkuun. Työpaineet ovat hieman vähentyneet ja työ koetaan entistä palkitsevampana. Myös johtamisen oikeudenmukaisuus parani selvästi. Sen sijaan väkivalta- tai uhkatilanteiden osuus ei ole vähentynyt. 19 prosenttia ilmoitti kohdanneensa työssään vähintään kerran vuoden aikana esimerkiksi lyömistä tai potkimista. Edellisen kerran sairaalahenkilöstön tyytyväisyyttä on mitattu vuosina 2000 ja 2004. www.ttl.fi > Tiedotteet

H e n ry pa l k i t s i H R - t e ko j a Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsivat Vuoden henkilöstöteko -palkinnolla TeliaSoneran Osaajakeskushankkeen. Osaajakeskus perustettiin huolehtimaan henkilöstöstä yhtiön isojen toimintamuutosten keskellä. Se tarjoaa työntekijöille muutosval-

Telma 4 2008

mennusta, koulutusta ja harjoittelupaikkoja sekä turvaa mahdollisuuden hakea töitä normaalia irtisanomisaikaa kauemmin. Hankkeella on saatu kustannussäästöjä rekrytoinneissa ja perehdytyksessä, työnantajaimago ja työtyytyväisyys ovat parantuneet sekä sairauspoissaolot vähentyneet.

Parhaan henkilöstöjohtamisen Pro Gradu -työnä palkittiin puolestaan KTM Aino Luukkasen työ, jonka lopputuloksena on viestintämalli, joka strategia- ja konserniviestinnän lisäksi painottaa esimies-, ihmissuhde- ja organisaatioviestinnän merkitystä.

Rrrreillut 300 000 lukijaa!

Tekstit Kati Särkelä, Sami Turunen ja Ville-Veikko Valjus

oikealla tiellä Telma on asiantunteva, uskottava ja monipuolinen työelämälehti, sanoivat Telman lukijatutkimukseen osallistuneet vastaajat. Vahvat plussat lukijat antoivat lehden kuvien ja ulkoasun laadulle. Telman lukijat säilyttävät lehden pitkään, sillä he kokevat, että lehti palvelee heitä hyvin tarjoamalla esimerkkejä ja hyödyllisiä tietolähteitä työelämän kehittämiseen liittyvissä asioissa. Lukijoiden mielestä Telma palvelee heitä paremmin työssään kuin Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen aiemmat omat, erilliset lehdet – nyt tieto on kattavasti yhdessä paikassa. Lukijatutkimus tehtiin syyskuussa internet-kyselynä, johon vastasi 1 128 satunnaisotannalla valittua lukijaa. Tutkimuksen teki markkinointi- ja mielipidetutkimuksiin erikoistunut Tietoykkönen Oy. Vastaajien joukosta 250 euron hemmottelulahjakortin voittajaksi arvottiin Sirpa Kaartinen Kajaanista. Lukijatutkimuksen valikoituja paloja: www.telma-lehti.fi

T yö arvossaan yli viisikymppisillä T yö on tärkeämpää yli 50-vuotiaille korkeasti koulutetuille työssäkäyville kuin nuoremmille polville. Vanhemmat työntekijät ajattelevat useammin myös työnantajan parasta, vaikka se aiheuttaisikin itselle ylimääräistä vaivaa. Nuoretkin ovat sitoutuneita työhönsä, mutta ajattelevat enemmän omaa uraansa kuin vanhemmat. Esimerkiksi alle kolmekymppisistä jopa 26 prosenttia sanoo jo nyt lykänneensä perheen perustamista uransa takia. Tiedot käyvät ilmi T-Median tekemästä työelämän arvoja ja asenteita luotaavasta Professionals-tutkimuksesta.

www.telma-lehti.fi

T e l m a pa lv e l e e myös verkossa Mitä se Hjallis sanoikaan? Mitä seurakuntien palkkausjärjestelmästä kerrottiin? Mikä oli sen alumiinisulaton nimi? Söikö koira tuoreimman Telman? Telman voi lukea näköislehtenä myös internetissä. Verkossa oleva hakutoiminto on myös nopea tapa etsiä ilmestyneistä lehdistä askarruttamaan jäänyt tieto. Haku toimii heti näköislehden etusivulta tai jonkun numeron ollessa auki klikkaamalla kiikarin kuvaa työkalupalkissa. Hakutoiminto etsii hakusanan perusteella tietoa kaikista Telman numeroista. Näköislehdessä olevat linkit ovat myös aktiivisia, eli linkkejä klikkaamalla pääsee suoraan lisätiedon lähteille. Näköislehteen pääsee suoraan osoitteella www.digipaper.fi/telma

tai linkin kautta Telman omilta sivuilta, www.telma-lehti.fi. Telman verkkosivuilta löytyy lehden juttuja myös englanniksi ja ruotsiksi. Näkövammaisille on toteutettu oma elektroninen Telma-julkaisu Näkövammaisten keskusliiton kanssa.

Koko yrityksen kuntokuuri Yksilökuntoutus lisää ihmisen hyvinvointia, mutta vaikutukset eivät ulotu yrityksen johtamiseen ja sisäisiin järjestelemiin. Jaksamisongelmat eivät poistu, jos niihin ei erikseen puututa. Yrityskuntoutus kuntouttaa koko organisaatiota siten, että tulokset näkyvät yrityksen tuloksessa. Kun koko yrityksen 50 vuotta täyttäneet henkilöt osallistuvat ohjelmaan ylintä johtoa myöten, varmistetaan, että myös miehet saadaan kuntoutukseen

– esimiehistä yksilökuntoutukseen osallistuneista kaksi kolmasosaa on yleensä naisia. Yrityskuntoutuksessa jokainen saa oman kuntoutussuunnitelman, mutta samaan aikaan kuurille joutuvat myös sisäiset työskentelytavat. Yrityskuntoutuksen ovat kehittäneet MH-valmennuksen ja Siuntion Hyvinvointikeskuksen asiantuntijat. www.siuntionhyvinvointikeskus.fi

Telma 4 2008

Sarri Kukkonen

A j a n k o h ta i s ta t y ö e l ä m ä s t ä

Eija Hiltunen

Dr u v a n - h a n k e n i i t tä ä m a i n e t ta

TSR:lle uusi toimitusjohtaja Management by Sauron Tampereella tarkastettiin marraskuussa väitöskirja Valta, johtajuus, tuho ja toivo J. R. R. Tolkienin teoksessa Taru Sormusten Herrasta. Harri Hietikko tarkastelee maailman kuuluisimmassa fantasiaromaanissa esiintyviä vallan ja johtajuuden ilmiöitä sekä Keski-Maan valtarakenteita. Keskeinen kysymys on se, voiko teoksella olla konkreettista annettavaa nykypäivän työyhteisöjä johtaville esimiehille.

T yösuojelurahaston uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu tekniikan lisensiaatti Kenneth Johansson. Hän aloittaa tehtävässään vuoden alussa. Johansson, 45, on toiminut kaksi viime vuotta OP-Keskuksen turvallisuuspäällikkönä, sitä ennen hän on työskennellyt vakuutusyhtiö Pohjolan työturvallisuusosaston johtajana ja työturvallisuuspäällikkönä. Johanssonilla on pitkäaikaista kokemusta myös TSR:n tieteellisenä asiantuntijana: hän on kirjoittanut rahastolle 80

lausuntoa ja toiminut sen tieteellisen asiantuntijaryhmän jäsenenä vuosina 2001–2004. – Minulle on syntynyt kuva TSR:stä erittäin laadukkaana organisaationa, siksi tuleva tehtävä on oikein mieluinen, Johansson miettii. TSR:n nykyinen toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Peter Rehnström jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. 13 vuotta rahastoa johtanut Rehnström jatkaa puolipäiväisenä erityisasiantuntijana toukokuun loppuun saakka.

Monimuotoinen työterveyshanke, Druvan, toteutettiin Dragsfjärdin kunnassa vuosina 2002–2005. Pitkät sairauspoissaolot ja varhainen eläkkeelle siirtyminen olivat yleisiä. Hankkeen tavoitteena oli saada kunnan työntekijöiden hyvinvointi nousuun ja poissaoloista aiheutuvat kustannukset laskuun. Mallissa keskityttiin kehittämään esimiestaitoja ja parantamaan työntekijöiden terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. Työterveyshuollon pääpaino siirrettiin ennalta ehkäisevään hoitoon. Työterveyden määräraha nostettiin 25 eurosta 473 euroon per työntekijä. Tulokset olivat suuri menestys. Kolmessa vuodessa kunta oli säästänyt 197 000 euroa. Myös ikääntyvien työntekijöiden työkyky parani. Druvan-hanketta ja sen tuloksia on esitelty seminaareissa ja kesällä 2008 Dragsfjärdissä vieraili ryhmä ranskalaisia työmarkkinajärjestöjen edustajia, yksityisen ja julkisen sektorin johtoa sekä henkilöstöhallinnon edustajia. He hakivat mallia erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden jaksamiseen sekä tuottavuuden parantamiseen. www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/27003.html www.tsr.fi > hae numerolla102265

H y v ät k äy tä n n ö t k i l pa s i l l a Sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut kaksi ehdokasta EU:n riskienhallinnan hyvien käytäntöjen kilpailuun. Skanska Oy:n turvallisuushavainnointi on menettely, jolla voidaan edistää työntekijöiden turvallisuustietoisuutta, puuttua vaaroihin heti niiden ilmetessä sekä

Telma 4 2008

edistää ongelmista oppimista. VTT:n ehdokas ”PK–RH” on pk-yrityksille suunnattu riskienhallinnan työvälinesarja ja internetsivusto. Käytännöstä on jo tehty kieliversioita muutamille EU-kielille. Palkinnot jaetaan Prahassa keväällä 2009. ”Terveellinen työ

– yhteinen etu! – Euroopan riskienarviointikampanja” on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kampanja, jonka tarkoituksena on tehdä Euroopan työpaikoista terveellisempiä, turvallisempia ja tuottavampia. http://fi.osha.europa.eu/

Sarri Kukkonen

TSR jakoi stipendejä T yösuojelurahasto luovutti marraskuussa ensimmäiset ikääntymisen tutkimukseen suunnatut stipendit YTL, tutkija Sari Irnille ja KTT, dosentti Raili Moilaselle. Stipendeillä tuetaan tutkimustyötä, jossa tuotetaan uutta tietoa ikääntyvien työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnin lisäämisestä. Stipendit ovat arvoltaan 16 000 euroa. Jyväskylän yliopiston dosentti Moilasen tutkimus tähtää yli 45-vuotiaiden työntekijöiden työurien pidentämisen edistämiseen. Työntekijät saavat tutkimuksessa itse kertoa, millainen on heidän työkykynsä sekä arvionsa siitä, mitä on hyvä työ ja työympäristö. Åbo Akademin tutkija Sari Irni etsii tutkimuksessaan ikäistäviä käytäntöjä työorganisaa-

tioissa. Käsitteellä Irni tutkii, mitä työpaikoilla tapahtuu, kun puhutaan iästä. Kun iän käsite ja merkitys tulee määriteltyä uudelleen, se auttaa välttämään liian helppoja ikään liittyviä tulkintoja sekä arvioimaan, milloin ikäselitykset peittävät muita epävirallisia käytäntöjä. Stipendit luovutettiin TSR:n, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yhteisessä tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa STM ja Sitra luovuttivat ensimmäisen Suomen työelämäpalkinnon 17 500 euroa professori Juhani Ilmariselle, joka on tehnyt pitkäjänteisesti ikätutkimusta, jota myös Työsuojelurahasto on tukenut. www.tsr.fi > Uutistori www.tyoelamapalkinto.fi

www.telma-lehti.fi

18 500 alle 35-vuotiasta eläkeläistä

Rauno suojaan s at e e lta

S u i t s u t u s ta S u o m e l l e Kaksi suomalaista on saanut kansainvälisen World Academy of Productivity Science Fellow -tunnustuksen. WAPS Fellow -arvonimi myönnettiin professori Erkki Uusi-Rauvalle Tampereen teknillisestä yliopistosta ja teknologiajohtaja Tuomo Alasoinille TEKESistä pitkäaikaisesta toiminnasta tuottavuuden kehittämiseksi. Arvonimi on myönnetty aiemmin

Suomessa on

yhdelle suomalaiselle, Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Peter Rehnströmille. Arvonimet myönnettiin maailman tuottavuuskonferenssin yhteydessä Etelä-Afrikassa syyskuun lopulla. Seuraavat konferenssit järjestetään Englannissa 2009 sekä Turkissa 2010. www.wcps.info

Telman mielipidekysely yn Turvallisuus 2008 -messuilla Tampereella osallistuneiden kesken arvottiin Telma-sateenvarjo. Onnea siis, Rauno Niemi Loimaalta!

Telma 4 2008

Teksti Virve Airola • Kuvat Miika Kainu ja Anna Kojro

Työn tuska ja ilo Alkaneen vuosituhannen Suomessa kiireellä kehuskelu on noussut sään rinnalle sopivana keskustelunaiheena. Mutta missä vaiheessa kiireestä tulee kriittistä ja se käy yli voimien?

Telma 4 2008

www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

ataprosenttinen läsnäolo on pehmojen puuhaa ja tositekijät kertovat antavansa itsensä milloin millekin päämäärälle 110-prosenttisesti – onko kyse typeryydestä vai vakavasti vinoutuneista arvoista? Jos maratonia pitää juosta ajassa, joka saadaan kertomalla satasen ennätys 420:lla, sataprosenttinen ihminen ei riitä mihinkään. Noin 2,5 prosentilla suomalaisista on vakavan työuupumuksen rajan ylittäviä oireita. Se ei ole sinällään paljon, mutta kun mukaan otetaan lieväasteisemmat uupumusoireet, puhutaan jo neljänneksestä työssäkäyvistä. Luku on hälyttävä. – On keskityttävä siihen, miten saadaan kehitys kääntymään, huomataan oireet ajoissa ja voidaan tehdä muutoksia, jotka vielä auttavat. Pitää pohtia työkokonaisuutta ja toimintamalleja, joilla kelkka saadaan kääntymään, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija

Jari Hakanen

Telma 4 2008

Kirsi Ahola

Kirsi Ahola. Hänen työuupumusta ja terveyttä käsitelleen väitöskirjansa aineiston mukaan työuupumus on yleisempää ikääntyvillä, yli 55-vuotiailla sekä työntekijöiden ja vähän koulutettujen joukossa. Näin yksinkertainen ei kokonaisuus kuitenkaan ole. Energiaa tuova ja vievä työ

Kaikki eivät uuvu. Kyseessä ei ole epidemia eikä virus. Moni asia työelämässä on myös parantunut. – Yli kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä kokee itsensä työssään energisiksi ja innostuneiksi lähes päivittäin. Kokonaisuus ei siis ole aivan huono, joskaan ei helppokaan, Ahola sanoo. Silti ei pidä vähätellä vakavaa terveysriskiä, jonka uupuminen ja sitä mahdollisesti seuraava masennus tai fyysiset oireet aiheuttavat niin ihmiselle kuin yhteisöllekin. – Uupumiselle pitää olla oikeus. Joskus puhutaan, että uupuminen on muoti-ilmiö, mutta se on kaikkea muuta. Siihen liittyy voimakasta häpeän ja riittämättömyyden tunnetta, koska syyt etsitään useimmiten itsestä. Tutkimustemme mukaan osoite kuitenkin on kuormittavissa työolosuhteissa, joita ihminen ei ole pystynyt hallitsemaan, kertoo vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Hän korostaa, että jos työntekijällä on nolla oiretta – hän ei pode kroonista väsymystä, kyynistymistä eikä ammatillista itsetunnon laskua – se ei kerro paljoakaan siitä, miten hyvin hän voi työssään tai miten innostunut ja motivoitunut hän on. Hakanen tutki väitöskirjassaan työhyvinvointia, ja törmäsi siihen tosiasiaan, että lähes kaikki käytetyt mittarit, menetelmät ja käsitteet mittasivat itse asiassa työpahoinvointia. – Työn imun käsite on tavattoman tärkeä. Sen myötä saadaan väline ja menetelmä käsitellä asiaa muutenkin kuin ongelmalähtöisesti. Positiivinen käsitteistö ja lähestymistapa antavat Hakasen mielestä työuupumuksellekin paremmin oikean paikan ja tilan. Siitä pitää voida puhua ja sitä on

Nykyisin esimies sanoo, mitä pitää saada tehdyksi, työntekijän on mietittävä itse, miten työ tehdään.

voitava ehkäistä, mutta sille pitää löytää paikkansa koko työhyvinvoinnin kentässä. Työyhteisölle on moraalisestikin hyvin tärkeää nähdä ne vahvuudet ja hyvät puolet, joiden varassa jokapäiväistä työtä tehdään. Myös hyviä asioita on listattava ja pidettävä niistä kiinni. Hakanen kertoo palvelututkimuksia tehdessään törmänneensä yhteisöihin, joissa johtoa myöten ajateltiin, että meillä on vain ongelmia. – Kun sitten kävimme läpi tekemäni kartoituksen, yllätyttiin siitä, että monet asiat ovat kuitenkin hyvin. Jos organisaatiossa tiedostetaan myös vahvuudet, sillä on aivan eri lähtökohta tarttua epäkohtiin. Kiire näkyy ja tuntuu

Työterveyslaitoksen joka kolmas vuosi toteuttaman Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksen mukaan työnsä henkisesti erittäin tai melko rasittavaksi kokevien osuus vastanneista on pysynyt lähes samana koko 2000 -luvun. Ylempien toimihenkilöiden ja kunnan työntekijöiden kohdalla osuus vastanneista on kuitenkin lähes puolet. Kiireen kokeminen sen sijaan on lisääntynyt ja näkyy. Sama viesti tulee myös suoraan työpaikoilta. – Kiristymisen tunteen taustalla on työn muutos. Vuoden 2009 tutkimustuloksia odotetaan jännityksellä, Kirsi Ahola sanoo. Teknologian, työvälineiden ja elämäntahdin muutosten myötä reaktio- ja miettimisaika on monissa asioissa jäänyt olemattomaksi. Valitettavan usein sen myös huomaa tehtyjen ratkaisujen seurauksista. – Kun ihminen yrittää tehdä työnsä paremmin kuin mitä siihen annettu aika mahdollistaa, ei palautumiselle jää aikaa, Ahola havainnollistaa. Taustalla on osaltaan myös organisaatioiden madaltuminen. Ruotsalaiset hyvinvointitutkijat ovat kirjoittaneet siitä, miten ennen työnjohto antoi hommat, työntekijät tekivät ne. Nykyisin esimies sanoo, mitä pitää saada tehdyksi, ja työntekijöiden on mietittävä itse, miten työ tehdään ja vastattava siitä. Kun saa mahdollisuuden vaikuttaa, tulee kaupan mukana myös vastuu. www.telma-lehti.fi

k äy tä n n ö n uupumusaapinen b Väsymys syö aloitteellisuutta, luovuutta, innostusta ja iloa. Seuraa tilannetta jos: • Ilo katoaa elämästä

– Mitä vapaampi työ sinulla on, sitä harvemmin olet kokonaan vapaa. On hyvä, että työhönsä voi vaikuttaa, mutta sen kanssa ei saa jäädä yksin. Rajattoman työn ilmiö edellyttää hyviä tavoitteita, jotka auttavat asettamaan työlle rajat. – Tämä on johtamisen haaste. Johtajan tehtävä on pitää huoli siitä, että alaiset ja työntekijät pysyvät yrityksen kurssissa, ja että heillä on edellytykset hoitaa hommat. Hyvinvoinnista voimaa

Jatkuvalla riittämättömyyden tunteella on työuupumisessa keskeinen rooli. Eli jos panostan ja venyn, mutta saan paljon aikaan, ei uupumisen riskiä juuri ole. Polku uupumiseen alkaa, kun panostan panostamistani enkä silti saavuta onnistumisen kokemusta tai arvostusta. En voi olla tyytyväinen suoritukseeni. En voi onnistua eikä tästä ikinä tule mitään. – Työn arvostuksella on hirveän suuri merkitys – eikä se maksa senttiäkään, Ahola painottaa ja havainnollistaa asiaa jakkaravertauksella. – Kaikki kunnia Aallon kolmijalkaiselle klassikolle, mutta elinkeino- ja työelämän puolella neljä jalkaa takaisi tasapainoisen ja käyttökelpoisen kokonaisuuden. Päätöksenteossa ja muutossuunnitelmissa on yleensä mukana taloudellinen, tekninen ja tuotannollinen näkökulma. Kun ratkaisuja punnitaan, pitäisi neljäntenä olla hyvinvointinäkökulma: mitä tämä tarkoittaa ihmisten kannalta, miten se vaikuttaa motivaatioon ja jaksamiseen.

• Alat unohdella asioita ärsyttävässä määrin • Elät pikakelauksella – tietokoneen käynnistyminen tai hissin tuleminen kestävät hermostuttavan kauan • Et jaksa kuunnella • Jätät postin aukaisematta • Kuulet kritiikkiä, vaikka saat kehuja. b Yhdet oireet ovat usein merkki laajemmasta ongelmasta. Mitä varhemmin ongelmat huomataan, sitä paremmin ne pystytään korjaamaan. b Paras esimies on levännyt esimies. b Jos asiat eivät korjaannu parin illan venymisellä, sille tielle on turha lähteä. b Älä avaa tietokonetta, kun olet saanut lapset nukkumaan. b Aina löytyy toinen tie.

Telma 4 2008

”

Raija Kalimo uskoo, että ihminen osaa itse järjestää työnsä järkevämmin kuin ulkoa tuleva konsultti.

Yli kaksi kolmasosaa työssäkäyvistä kokee itsensä työssään energisiksi ja innostuneiksi lähes päivittäin. Jari Hakasen mielestä olisi tärkeää kysyä, miten ihmiset voivat selviytyä lisääntyvien vaatimusten paineista ja voida hyvin. Mikä silloin kannattelee? – Vastaus on, että työntekijöiden pitää voida erittäin hyvin. Hyvä vointi on muun muassa työn imun kokemusta. Sen ymmärrettyämme pääsemme keskustelemaan siitä, mitkä asiat työyhteisössä ja ihmisten kanssakäymisessä sitä ylläpitävät, synnyttävät ja kehittävät. Muutosten keskellä työyhteisössä ja etenkin tiimityössä asiat vaativat työstämistä, mutta kiireessä siihen ei jää aikaa eikä energiaa. Mitä stressaantuneempi ihminen on, sitä suoraviivaisemmin hän haluaa toimia. Määrän maksimointi syö mahdollisuutta luovuuteen, innovaatioihin ja parempien ratkaisujen etsimiseen. – Uupumus on hälytyskello, merkki terveydelle vaarallisesta työkuormituksesta. Sen hoidossa pitäisi kuitenkin keskittyä myös kokonaisuuteen, ei vain yksilöön, Kirsi Ahola korostaa. Jos yksi romahtaa ja lopulta sairastuu, olosuhteet voivat olla sellaiset, että moni muukin on jo uupumisen alkuvaiheessa. Työoloja ja työyhteisöä pitää tarkastella kokonaisuudessaan – syyllistämättä – ja miettiä, mitä on tehtävissä. – Uupunut on kuin kanarialintu kaivoksessa: kun lintu pyörtyy, ilmassa on myrkkyä. Se on tärkeä viesti kaikkien kannalta. Uupumukselle ei diagnoosia

Eläkepäivistään nauttiva stressin pitkän linjan asiantuntija, tutkimusprofessori emerita Raija Kalimo on sitä mieltä, että työuupumus on oikeasti lisääntynyt. – Paljon työuupumusta jää kuitenkin muiden terveyteen liittyvien nimikkeiden, masennuksen ja fyysisten sairauksien alle. Työuupumus ei ole tunnustettu diagnoosi, joten työterveydenhuolto, vakuutukset tai eläkejärjestelmä edellyttävät, että se nimetään joksikin muuksi, vaikka masennukseksi, joka enemmänkin on pitkäaikaisen uupumuksen seuraus. Kalimo muistuttaa, että työyhteisössä toimimisessa on mukana keskeisiä itsetuntokysymyksiä. Niihin liittyvät ongelmat – kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu, jatkuva vähättely – heijastuvat myös yksityiselämään. – Ihmisen arvo on myös viime aikoina nähty liian yksipuolisesti työssä menestymisen kautta. Työ oli ennen fyysisesti paljon nykyistä raskaam-

Telma 4 2008

paa, mutta usein henkisesti yksinkertaista. Myös elpyminen oli fyysistä. – Nykyisin työssä vaurioituu minä. Vastavoimana on onneksi kuitenkin monia hyviä asioita ja hyvää kehitystä, jotka tukevat ja kannustavat ihmistä. Yhtenä ydinongelmana Kalimo kuitenkin näkee jatkuvan tehostamisen. – Siitä on tullut itsetarkoitus, ja aivan liian monia palkitaan lyhytaikaisten ansioiden perusteella. Suomessa ollaan valmiita investoimaan aivan valtavasti teknologiaan, mutta ihmisiin liittyviä kustannuksia karsitaan koko ajan. Tekijä on paras tehostaja

Kalimo uskoo, että ihminen osaisi itse järjestää työnsä järkevämmin kuin ulkoa tuleva konsultti. – Meidän työvoimamme on hyvin koulutettua. Sillä on paljon osaamista ja hyvät edellytykset arvioida työnsä suorittamisen puitteita. Jari Hakanen on samoilla linjoilla.

– Jos meillä olisi työyhteisöissä enemmän tällaista voimavaralähtöistä toimintaa ja kehittämistä, ei jaksamisen ja uupumisen ongelmia syntyisi samassa määrin. Jos sitä hyvää ylläpidettäisiin pitämällä ihmisten työpanos ja aikaansaannokset näkyvillä, he kokisivat, että heitä arvostetaan työpaikalla. Tämän päivän työelämän keskeisiä ongelmia on, että ihmiset kokevat antavansa lähes kaikkensa, mutta eivät välttämättä saa siitä minkäänlaista palautetta. Se on omiaan uuvuttamaan, jos myönteinen palaute, tunnustus jää kokematta. Miksi sitten selvästi nähtäviä asioita ei korjata?

– Uskon, että taustalla on tämänhetkinen taloudellisten tulosten yksipuolinen ja lyhytnäköinen arvostaminen, Kalimo sanoo. Hän näkee kuitenkin toivoa. Kalimo uskoo, että taloudellisten suhdanteiden muutos yhdistettynä tulevaan työvoimapulaan saattaa kääntää kehitystä. – Eikä Suomessa todellakaan tarvitse tyhjästä aloittaa: pitää vain alkaa tehdä niin kuin parhaaksi tiedetään.

• www.tsr.fi > hae numeroilla 106382, 104020, 100318. • www.tsr.fi/tutkittu > Valitse aiheluokitus > 5.2 Psykososiaaliseen työympäristöön liittyvät terveysriskit • Huomio työhyvinvointiin. TTK. 2003. www.ttk.fi/julkaisut/ • Jari Hakanen: Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. TTL: 2004. www.ttl.fi/kirjakauppa • Kirsi Ahola: Occupational burnout and health. TTL. www.ttl.fi/kirjakauppa

Teksti Matti Ronkainen c Kuvat Johanna Kokkola

Karjalainen suunnanmuutos Pohjois-Karjalan Sähkössä havahduttiin asiakaspalveluhenkilöstön työhyvinvoinnin ongelmiin. Asioihin puututtiin päättäväisesti ja tilanne on kohentunut merkittävästi.

www.telma-lehti.fi

Pohjois-Karjalan Sähkö (PKS) on kuntien omistama sähköyhtiö. Sillä on noin 85 000 asiakasta, joiden asiakaspalvelu hoituu kuudella eri paikkakunnalla 22 palveluneuvojan, kahden palveluesimiehen ja yhden palvelupäällikön voimin. Henkilökuntaa koko konsernissa on noin 300. – Meillä tehdään henkilöstötutkimus kolmen vuoden välein. Vuoden 2005 tulokset olivat asiakaspalvelun henkilöstön osalta huonohkot, kertoo henkilöstöpäällikkö Outi

Tuupainen (kuvassa oik.), joka toimii myös työsuojelupäällikkönä. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna vuoden 2005 tulokset hälyttivät. Mittareina olivat muiden muassa hyvinvointi, työn organisointi, vaikutusmahdollisuudet, ilmapiiri, viestintä, johtaminen ja työnantajan toiminta. Myös toiminnan tavoitteisuutta ja sitoutumista tavoitteisiin mitattiin. Henkilöstön tyytymättömyys ilmeni muun muassa työterveyshuollossa. Sairauspoissaolot ja -lomat

Telma 4 2008

”Hyvää yritetään, priimaa tulee”, muotoilee Pohjois-Karjalan Sähkön työsuojeluvaltuutettu Enni Koistinen. Avainasia on ollut, että henkilöstö on päässyt itse vaikuttamaan omaan työhönsä.

Maarit Nuutinen

lisääntyivät. Etenkin pienemmissä maakunnan asiakaspalvelupisteissä ilmeni työuupumusta. Yrityksen strategiassa oli tehty tuntuvia panostuksia asiakaspalveluun: asiakkaan tuli saada niin puhelin- ja verkkopalveluita kuin henkilökohtaista palveluakin samalta luukulta. Ilmeni kuitenkin, ettei erilaisten palvelujen tarjoaminen onnistu niin, että samat henkilöt huolehtivat kaikista. – Kun huomasimme, ettei väki jaksa, ryhdyimme toimiin. Ensin otimme joitakin pienempiä askelia, mutta vuoden 2007 alussa alkoivat varsinaiset kehitystoimet, Tuupainen kertoo. Täysi suunnanmuutos PKS:n asiakaspalveluhenkilöstölle tehtiin suunnattu työpaikkaselvitys. Työterveyshuollon psykologi haas-

Telma 4 2008

tatteli jokaisen palveluneuvojan. Esille tuli sekä vähäisempää että pitempiaikaista työuupumusta. Taustalla nähtiin organisaatiouudistuksesta johtunut työmäärän kasvu, mutta myös tekijöitä, jotka liittyivät tiedonkulkuun, osaamiseen ja vaikutusmahdollisuuksien vähenemiseen. Työtehtävät eivät olleet selkeitä ja esiintyi luottamuspulaa johtamiseen ja esimiehiin. – Johtopäätös oli selvä: työtä oli kehitettävä. Organisaatio ja tehtäväkokonaisuudet eivät olleet oikeanlaisia. Perustimme ohjausryhmän ja neljä kehitysryhmää, jotka paneutuivat tärkeimpiin kehityskohteisiin ja ryhtyivät luomaan uusia toimintamalleja. Työryhmissä oli mukana palveluneuvojia. Tehtäviä eriytettiin ja palveluneuvojien näkemyksiä otettiin huomioon. Kehitystyön tuloksena asiakaspalvelu organisoitiin

uudenlaiseksi. Henkilöstölle laadittiin työhyvinvointisuunnitelma ja kasattiin tärkeäksi osoittautunut voimavararyhmä. Tuupainen sanoo, että tehtiin täysi 180 asteen reivaus. Jokainen pääsi tekemään sitä mitä osasi ja halusi; toiselle sopi paremmin puhelinneuvonta, toiselle henkilökohtainen asiakkaan palvelu tiskillä. – Työhön löytyi iloa ja tekemisen meininkiä, mikä näkyi myös tänä vuonna tehdyssä henkilöstötutkimuksessa. Olimme oppineet, että henkilöstön työhyvinvointi ja bisnes kulkevat käsi kädessä. Tulosta tulee, kun henkilöstöllä menee hyvin, Outi Tuupainen iloitsee. – Porukka on päässyt itse vaikuttamaan. Kehitystyöhön suhtautuminen oli innostunutta, ja muutokset koettiin positiivisiksi, kun niitä ei annettu ylhäältä, työsuojelu-

tutkimus valtuutettu Enni Koistinen sanoo. – Kaikille on löytynyt sitä työtä, mitä haluaa ja parhaiten osaa. Esimerkiksi eri palvelutuotteiden tuote-emännyys on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Myös huumoria alkoi löytyä. Sanomme, että hyvää yritetään, mutta priimaa tulee, kertoo itsekin asiakaspalvelutyötä tekevä Koistinen. Koistinen muistuttaa, että varsinkin voimavararyhmä, foorumi, jossa on voitu puhua kaikesta työhön liittyvästä, on saadun palautteen perusteella ollut hyvä olemassa. Ryhmässä on mukana psykologi ja siihen osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Ryhmä on kokoontunut kolmesti kevät- ja kolmesti syyskaudella. – Kun porukka kokee, että sitä on kuultu, se yhdistää ja antaa voimavaroja.

www.telma-lehti.fi

Teksti Tarja Västilä Kuva Sarri Kukkonen

Lisää tietoa: www.tsr.fi > hae numerolla 105001

Parempaa bingoa Miten Suomen bingohallien asiakastyytyväisyys ja työntekijöiden työhyvinvointi saadaan nousuun? Mistä syntyy bingoja pelihallien asiakaslähtöinen, elämyksiä tuottava ja tuloksellinen asiakaspalvelu? Edellisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia hankkeesta, jota Työsuojelurahasto tuki ja jonka Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskus toteutti. Kehittämisprojektin avulla bingohallien liike-

toiminta pyrittiin saattamaan takaisin kasvu-uralle. Samalla tavoiteltiin bingoalan kasvavaa arvostusta hyvänä työnantajana. Tavoitteena oli myös, että asiakastyytyväisyys ja työhyvinvointi paranevat. Koko kehittämisprojektin punaisena lankana oli bingotoiminnan uudistuminen ja henkilöstön hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeeseen osallistui lähes 70 bingohallien ja pelikeskusten esimiestä ja avain-

henkilöä. Jokainen osallistuja perehtyi oman yksikkönsä tilanteeseen ja laati markkinointisuunnitelman. Lisäksi jokainen työsti työhyvinvointiin liittyvää suunnitelmaa ja kartoitti oman pelikeskuksensa työturvallisuutta, ensiapuvalmiuksia ja asiakasturvallisuutta. Hankkeen myötä organisaation sisäinen yrittäjyys lisääntyi ja osaaminen kehittyi niin, että työssä jaksetaan entistä pidempään.

Telma 4 2008

i l m i ö

Teksti Tarja Västilä c Kuvat Leuku

aamoksella on kaksi puolta: pimeä ja positiivinen.

Käpertymisen aika K

elloon sidottu ihminen suhaa samalla tavalla vuodenajoista riippumatta. Modernin yhteiskunnan 24h-elämänrytmi ei hellitä, mutta kaamos laskeutuu hektisyydestä huolimatta. Kaamos yrittää kertoa, että nyt on niin pimeää, ettei edes kelloa näy. Entisajan työmies ja mökin emäntä huhkivat keväästä syksyyn ja keräsivät voimia vuoden pimeimmän ajan. He vetäytyivät pesäänsä kuin karhut konsanaan, sillä erotuksella, etteivät käyttäneet valotonta aikaa nukkumiseen. Puhdetöitä riitti ja niitä tehtiin, kun siltä tuntui. Välillä käytiin kylillä, vaihdettiin kuulumisia, vietiin lämpimäisiä naapuritorppaan ja ihmeteltiin, kuinka kirkas kuu voi olla tähtisellä taivaalla.

Telma 4 2008

www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

Jos sisäistä kelloa ei voi rukata, niin voisikohan uskonasioihin edes hiukan puuttua… Uskon, että selviän tästä pimeästä ajasta! Lopetan itseruoskinnan, syön suklaata ja nukun. En syyllisty, lataan akkuja jokaisessa sopivassa välissä ja odotan.

Syntyipä kesällä sitten paljon lapsiakin, kaamosajan huumassa alulle saatettuja. Pimeä tarjosi peiton, jonka alle kaksi löysi tiensä: oli lupa käpertyä kainaloon, pesään, ja talvi sai tulla.

25–40 prosenttia kokee talviväsymystä, himoitsee makeaa tai lihoo.

Telma 4 2008

T yöaikalakiin nyöritet yllä ihmisellä ei ole mahdollisuutta sopeutua luonnonmukaiseen vuodenaikarytmiin ja elää fysiikkansa vaatimalla tavalla. Fysiikka kun vaatisi kaamoksen keskellä enemmän lepoa ja rauhallisempaa rytmiä. Käpylisäkkeen tuottaman unihormonin kehitys on riippuvainen valon määrästä, joten ihmisen unentarve on pimeänä kautena suurempi. Kun unta ei saa palloon riittävästi, työteho alenee, vireys katoaa ja masentumisen riski on olemassa. Päivän lyhetessä valon määrä ei riitä tahdistamaan vuorokausirytmiä, joka alkaa kulkea sisäisen kellon mukaan. Sisäinen kello alkaa jätättää, vaikka yhteiskunnalle sopisi edelleen paremmin se malli, että ihminen edistäisi. Tutkimusten mukaan kolme prosenttia suomalaisista kärsii kaamosmasennuksesta ja peräti 25−40 prosenttia kokee talviväsymystä, himoitsee makeaa tai lihoo. Lukuja saataisiin hilattua alas, jos masennukselle ja väsymykselle olisi aikaa. Jos olisi sallittua ottaa hiukan rauhallisemmin, saataisiin jaksamista edistävää sisäistä valoa ulkoiseen pimeyteen. Pohjoisnavalla on jo nyt pimeää: maapallon kallistumisesta johtuen aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle puoleen vuoteen. Napapiirillä auringoton päivä on tänä vuonna 21. joulukuuta, jota myös talvipäivänseisaukseksi kutsutaan. Kristillisessä traditiossa talvipäivänseisaus on omistettu apostoli Tuomaalle: Kuten Tuomaan usko oli heikoin, myös hänen päivänään auringonvalo on kaikkein lyhin.

Auringonnousu Ivalonjokilaaksossa tammikuun loppupuolella on paikkakuntalaisille ylentävä tapahtuma. Tyypillinen kysymys tuttavien kohdatessa on: Joko olet nähnyt auringon? Kaamoksen aika kuluu valoa odotellessa niin nopsaan, että ilo on vilpitön ja aito. Niin kutsutuille postiauton tuomille pohjoisen kaamos on vaikeampi kestää kuin polaariöitä syntymästään asti kokeneelle. Nykylappilainen on ottanut kaamoksesta ja sen synkkyydestä kaiken irti: matkailubisnes kukoistaa, kun kaikki haluavat kavuta etelästä ihmettelemään revontulia, mustalla taivaalla tuikkivia tähtiä ja pimeydestä huokuvaa rauhaa. Parikymppisen torniolaisen sanoin: Kaamos ei ole nuorelle lappilaiselle syy lähteä etelään, vaan tarve jäädä pohjoiseen. Lapin läänin entinen maaherra on myöntänyt aikoinaan hämmästyneensä, kun tulipalopakkasessa moottorikelkalla Peurasuvannon baariin kahville surauttanut partahuuruinen ranskalainen oli kehunut päivää elämänsä fantastisimmaksi. Ja saamelaismiestä mukaillen: Ongelma ei ole pimeys vaan sen puute. Saa mennä kauas erämaahan, jottei yksikään katuvalo hohkaisi horisontissa. Kaamosoireilut ovat lisääntyneet eteläisessä Suomessa ilmastonmuutoksen vuoksi: maata valaiseva lumi on aisteille muutaman hetken herkkua. Vaikka lylyä ei pääsisikään lykkimään, niin tunnin mittainen liikunta kolme kertaa viikossa auttaisi etelän asukkia selättämään oireita edes hippusen. Jos työnantaja unohtaisi kellon ja sallisi työntekijänsä käyttää aamun ensimmäiset valoisat hetket reippaaseen ulkoiluun, niin jo olisi konttoripöydän ääressä pirteä kansalainen valmiina joka päivä puurtamaan yhteiskunnan hyväksi. Pohjoissaamen kielessä kaamoskuu on marraskuu. Samoilla jäljillä on meidän marras-sanamme, joka merkitsee kuolemaisillaan olevaa. Marraskuu on kuukausi, jolloin luonto asettuu talvilepoon, kerätäkseen voimia tulevaan. Ja voipa ikkunalla puhjeta kukkaan marraskuunruusuksi kutsuttu krysanteemi, joka saattaa kukoistaa läpi hämäränhyssyn aina valon voittaviin päiviin. Voisiko siitä ottaa mallia?

Jari Tikka

a j at e l m a

Uutta johtajuutta nettisukupolvelle ulle kaikki heti -sukupolven jälkeen työelämään on astumassa seuraava, Y-sukupolvi, joka on syntyessään laskeutunut kannettavalla tietokoneella laajakaistaa pitkin erilaisiin yhteisöihin. Internetin sosiaaliset yhteisöt, kuten Facebook, korvaavat parhaan kaverin. Oma elämä jaetaan kaikkien kesken digikuvina, videopätkinä youtubeissa ja omissa blogeissa. Y-läisten maailmankuva on globaali, mutta virtuaali ja usein etäinen. Nettisukupolven arvot ja odotukset työelämältä ovat aivan erilaiset kuin edeltäjillään. Kun esimieskunta edustaa aiempia sukupolvia, ja jotkut jopa perinteisen työmoraalin omaavia suuria ikäluokkia, on esimiestyö tällä hetkellä varsin haasteellista. Sosiaalisten taitojen merkitystä korostetaan työelämässä. Koulut ovat yrittäneet kehittää sosiaalisia taitoja lisäämällä ryhmätöitä ja projekteja. Yhä suurempi osa tiedon hausta ja prosessoinnista tapahtuu tietokoneiden välityksellä. Kun ennen kysyttiin neuvoa ongelmaan sukulaisilta, esimerkiksi kokeneilta isovanhemmilta, nyt kysytään virtuaaliyhteisöltä. Sanat siirtyvät nopeasti, mutta tunteet ja eleet eivät ilmojen läpi siirry. Eikä verkkoyhteisöstä ole vielä kovin paljon kokemusta. Y-läisten sosiaaliset taidot jäävät helposti yksipuolisiksi, mikä voi aiheuttaa ongelmia työpaikalla. Y-l äiset haluavat yhteisönsä ja verkostonsa mukaan myös työelämään. Ongelmiin halutaan vastauksia internetin yhteisöiltä. Tiedon saaminen ympäri maailmaa on positiivinen asia, mutta työnantajia huolestuttaa, kerrotaanko Facebookin sivuilla kaikki työasiatkin – se, millaisia projekteja kukin tekee. Tämä on ristiriidassa yritysten tietosuoja- ja turvallisuuskäsitysten kanssa. Toisaalta, kun Facebookissa alkaa olla tuhansien jäsenten yrityskohtaisia yhteisöjä, hakevat monet yritykset keinoja, miten yhteisöjä voisi hyödyntää. Miten luoda niiden kautta yhteisöllisyyttä ja sitoutumista yritykseen? Y-sukupolvi odottaa hyvältä työpaikalta kivaa työtä, mukavia esimiehiä, mukavaa työmatkaa ja www.telma-lehti.fi

muutenkin kivaa. Haasteita saa ja pitää olla, kunhan ne ovat kiinnostavia. Palkka on vähemmän tärkeä tekijä kuin edelliselle sukupolvelle. Ympäristö ja vihreät arvot ovat tärkeämpiä nettisukupolvelle kuin edeltäjille. Nuorilla on sekä varaa että pakko olla huolissaan ilmastonmuutoksesta ja maailman tulevaisuudesta. Työnantajaa valittaessa voi yrityksen ympäristöpolitiikka olla erittäin tärkeä tekijä. Kun t yö muut tuu useiksi samanaikaisiksi projekteiksi, tietoa tulee kiihtyvällä tahdilla ja työkaveritkin ovat hajallaan ympäri maailmaa, on entistä tärkeämpää tietää, mikä on yhteinen tavoite, mikä on tärkeää ja mikä on tekemisen merkitys. Nuoret sitoutuvat tärkeäksi kokemaansa asiaan. Työnantajien tulisi pohtia, miksi ihmiset tulevat tähän yritykseen töihin ja kokevatko ihmiset, että heidän työllään on merkitys. Ylimmän johdon tulisi varmistaa, että kaikki esimiehet osaavat viestiä työn merkityksen, johtaa ajattelua, luoda sellaista ilmapiiriä – kivaa fiilistä – että ihmiset haluavat olla mukana. Johtajuus korostuu entisestään. Yhteisöillä – myös työyhteisöillä – on yhä suurempi merkitys myös palautteen antajina. Palaute koskee henkilön tuottaman tiedon hyödyllisyyttä yhteisölle, siis työn laatua. Esimiehen tehtäväksi jää johtopäätösten tekeminen yhteisön antaman palautteen perusteella ja palautteeseen perustuvan palkitsemisen hoitaminen. Tämä lisää avoimuutta ja organisaation ilmapiiriherkkyyttä. Jos esimiehet aikovat seurata nopeiden joukkomielipiteiden muodostumista ja jos he haluavat osata reagoida muutoksiin, he eivät voi jättäytyä verkkoyhteisöjen ulkopuolelle.

Y-sukupolvi odottaa kivaa työtä, mukavaa työmatkaa ja muutenkin kivaa.

L e e n a m a i j a Ota l a Kirjoittaja on tiedon tuotannon sekatyöläinen sekä oppimisen, johtamisen ja työyhteisön kehittämisen tutkija, konsultoija ja kouluttaja. leenamaija.otala@procompetence.fi

Telma 4 2008

Me teimme sen!

Teksti Paula Larjo • Kuva Sarri Kukkonen

Turvallisuutta koulunpenkille Itä-Helsingissä on kehitetty kouluja turvallisemmiksi ja viihtyisämmiksi työ- ja oppimispaikoiksi. Samalla on luotu muille kouluille turvallisuuden kehittämisen toimintamalli.

Apulaisrehtori Matti Lehikoinen: ”Ulkopuolisen asiantuntijan mukanaolo oli hyödyllistä.”

Telma 4 2008

loite koulujen turvallisuuden kehittämiseksi syntyi kolmisen vuotta sitten, kun Vesalan yläasteen silloinen rehtori Lauri Halla ja turvallisuusalan asiantuntija sattumalta tapasivat. Idea sai kannatusta Vesalassa ja muissa lähialueen kouluissa. – Koulujen turvallisuuden kehittämiseksi oli saatavilla paljon tietoa, mutta sovellukset puuttuivat, riskienhallintapäällikkö Pertti Kortejärvi Nordic Protectionista kertoo. – Yleinen turvattomuus on lisääntynyt ja levottomuus on siirtynyt kouluihin. On tärkeää tehdä

9. luokan oppilas Nina Kivinen: ”Näen tässä koulussa vähemmän tappeluita kuin aiemmassa koulussani.”

www.ttk.fi/julkaisut/ • Tunnista ja toimi -julkaisu. TTK. 2006. • Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla -opas. TTK. 2006. • Väkivalta pois palvelutyöstä -opas. TTK. 2008

ennaltaehkäisevää työtä vaaratilanteiden vähentämiseksi, erityisopettaja Niina HalonenMalliarakis Vesalan yläasteelta sanoo. Hankkeessa oli mukana Vesalan yläasteen lisäksi neljä muuta itähelsinkiläistä koulua: Vesalan ja Keinutien ala-asteet sekä Myllypuron ala- ja yläasteet. Turvallisuusalan asiantuntemusta edustivat Nordic Protectionin konsultit. Hankkeen alussa asiantuntijat tekivät henkilöstölle kyselyn, jolla selvitettiin koulu-

jen turvallisuustilannetta ja toimintatapoja. Tämän jälkeen kullekin koululle laadittiin yhteistyössä omat kehityssuunnitelmat. – Kehittämisen kohteena saattoi olla koulurakennus ja sen ympäristö: esimerkiksi Vesalassa päivitettiin rakennuksen sisä- ja ulkotilojen lukitukset, Kortejärvi kertoo. – Lisäksi sovittiin henkilökunnalle ja oppilaille yhteiset toimintatavat muun muassa tulipalo- tai kiusaamistilanteisiin sekä laadittiin henkilökunnan koulutussuunnitelmat.

Tavoitteena vaaraton kouluyhteisö -projekti: • www.tsr.fi > hae numerolla 106275 • www.tekes.fi, www.tykes.fi Koulu työyhteisönä: • www.tsr.fi > hae numerolla 103289

Henkilökunnan koulutuksissa panostettiin käytännön taitoihin. – Kertasimme ensiavun pelisääntöjä ja harjoittelimme tulipalon sammutusta. Kävimme myös läpi, miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan, Halonen-Malliarakis muistelee. Osallistujat toteavat, että hankkeella on saatu aikaan paljon myönteistä. – Olemme saaneet luotua koulun sisälle ja eri koulujen välille yhteiset turvallisuuteen liittyvät toimintatavat, Vesalan yläasteen nykyinen rehtori Juha Juvonen kertoo. Opettajat ovat oppineet yhteistyön merkitystä. – Kukaan ei selviä työssä yksin, vaan tarvitsemme toinen toisiamme, miettii Niina Halonen-Malliarakis. Hankkeen tulokset näkyvät myös käytännössä: Vesalan yläasteella vuosittain toteutettava kouluterveyskysely kertoo, että oppilaat viihtyvät koulussa aikaisempaa paremmin. – Viime aikoina kiusaaminen on vähentynyt ja kaverisuhteet parantuneet, kertoo yhdeksännen luokan oppilas Nina Kivinen. Hankkeen aikana luotiin myös turvastarttityökalu, jonka avulla koulut voivat aloittaa järjestelmällisen turvallisuuden kehitystyön.

Rehtori Juha Juvonen: ”Turvallisuusyhteistyö alueen muiden koulujen kanssa jatkuu edelleen.”

Erityisopettaja Niina Halonen-Malliarakis: ”Puhallamme nyt enemmän yhteen hiileen kuin aiemmin.”

www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

Teksti Marjo Mikola Kuvat Sarri Kukkonen

Karkkipäivä

”Kun töissä on kivaa, siellä viihtyy. Olemme aidosti innostuneita ja ylpeitä työstämme”, sanovat Leena Lomakka, Heini Kaihu ja Teddy Grenman.

Telma 4 2008

keskiviikkona Sulake-konsernissa toteutetaan sosiaalista virtuaaliviihdettĂ¤ yhteistyĂśn ja ilon kautta.

www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

ielikuva kolajuomia lipittävistä nörteistä karisee kättelyvaiheessa. Sulakelaiset nauravat paljon ja vakuuttavat, että yhdessä tekeminen on hauskaa. – Aktiivinen ja sosiaalinen työyhteisömme ei sovi ihmiselle, joka on alan huippu, mutta ei kykene työskentelemään tiimissä, Sulakkeen päätuotteen Habbon tuote- ja konseptijohtaja Heini Kaihu kertoo. Hänen tiimiinsä kuuluu konseptisuunnittelijoita, koodaajia ja graafikoita. – Yksilösuoritukset eivät meillä riitä. Sulakkeella ei voi olla työntekijää, joka käy kerran kuussa työpaikalla näyttämässä aikaansaannoksiaan, verkkoyhteisömedia IRC-Gallerian kehityspäällikkö Teddy Grenman Sulake Dynamoidilta vahvistaa. Yli 100-vuotiaassa, Lars Sonckin piirtämässä muhkeassa jugendlinnassa sijaitseva pääkonttori on sisätiloiltaan konsernin päätuotteen Habbon oloinen: mo-

Jarmo Valmari

Telma 4 2008

derni ja ilmava avokonttori, jossa on runsaasti yhteisiä oleskelutiloja sekä pelinurkkauksia. Henkilöstöjohtaja Leena Lomakka kertoo, että Sulakkeella luoville ihmisille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia myös ajatusten vaihtoon. Tiistaisin syödään yhdessä työnantajan tarjoamaa aamupalaa, keskiviikkona vietetään karkkipäivä. Moni sulakelainen viihtyy työkavereiden kanssa myös vapaaaikana, jolloin järjestetään peli-iltoja, liikutaan yhdessä tai käydään istuskelemassa oluella. Eikö työkaverin naama koskaan kyllästytä? – Joskus, jos töissä on kiire, saatetaan kiistellä – ja sopia asiat taas, Grenman sanoo. Luovasti toimistoaikaan

Jotta yhteistyö sujuisi, Sulakkeella työskennellään pääosin toimistolla eikä henkilöstöä kannusteta tekemään liikaa töitä tai viemään ylitöitä kotiin. Vaikka töitä tehdään henkilöstön omilla ehdoilla, Lomakka korostaa, että henkilöstön on osattava erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan ja huolehdittava niiden tasapainosta. – Meillä ei ansioidu sillä, että olisi tehnyt itsensä korvaamattomaksi. 7,5-tuntinen työpäivä riittää, mutta työajat ovat joustavat, Grenman kuvailee. Työn edistyminen näkyy tiimeissä, joilla on yhteinen päämäärä. Töitä pitää esitellä tiimille tasaisin väliajoin. Heini Kaihu kertoo, että työstressi tuleekin usein omasta kunnianhimosta. Esimiehellä on Lomakan mielestä erityisen tärkeä rooli esimerkin antajana. – Jos pomo tulee töihin kipeänä, millainen esimerkki hän on alaisille? Myös kriisitilanteessa esimiehellä on tärkeä rooli. IRC-Galleria sai paljon huomiota koulusurmien aikaan, sillä sekä Jokelan että Kauhajoen ampujilla oli profiilit IRC-Galleriassa. Suru kosketti koko työyhteisöä, erityisesti moderaattoreita ja asiakaspalvelijoita, ja asiaa kokoonnuttiin käsittelemään myös yhdessä. – Se ei ole asia mitä haluaisi harjoitella, mutta nyt meillä oli Jokelan jälkeen käytännöt valmiiksi luotuja, Grenman toteaa.

Antti Qvickström

< ”Esimies voi omalla toiminnallaan viedä iloa eteenpäin työyhteisössä”, sanoo henkilöstöjohtaja Leena Lomakka. www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

”

Turvallinen ilmapiiri helpottaa luovan työn johtamista. Reilu peli sitouttaa

IT-alalla on paljon pieniä firmoja, joissa palkkojen maksu on epävarmaa. Sulakkeella noudatetaan tietoalan toimihenkilöiden työehtosopimusta, ja henkilöstöllä on oma luottamusmies. Työpaikasta halutaan luoda turvallinen ja oikeudenmukainen. – Turvallinen ilmapiiri helpottaa luovan työn johtamista. Kaikkien pitäisi uskaltaa kertoa omia ajatuksiaan ja mielipiteitään, kun suunnitellaan yhteistä tuotetta, Kaihu kertoo. Pelialalla on työvoimapulaa tietyistä osaajista, samoin Sulakkeella.

– Hyviä työntekijöitä on vähän, huippuhyviä vielä vähemmän. Piirit ovat pienet ja sana reilusta ja iloisesta työpaikasta leviää kaveripiirissä, Grenman kertoo. Sulakkeella työurat ovat pitkiä, halukkaille tarjotaan uusia haasteita yrityksessä ja tehtäväkiertoon kannustetaan. Organisaatio ei ole syvä, joten uralla eteneminen on myös asiantuntijuuden kehittämistä ja syventämistä sekä uusia mielekkäitä tehtäviä. – Jos haluaa työhön vaihtelevuutta, ei tarvitse printata ansioluetteloa, vaan voi hakeutua yrityksen sisällä uusiin tehtäviin, kolme vuotta Sulakkeella viihtynyt Kaihu pohtii.

Tutkimus

Yhteisvastuu työhyvinvoinnista Samaan aikaan kun suorittava työ vähenee ja asiantuntijatyön määrä kasvaa, työelämän säännöt muuttuvat ja työntekijän vastuu omasta työhyvinvoinnista lisääntyy.

Miika Kainu

– Aikaisemmin niin kutsuttu psykologinen työsopimus perustui työnantajan ja työntekijän väliselle pitkäaikaiselle lojaaliudelle. Enää kumpikaan ei voi taata työn jatkuvuutta, Mehiläisen johtava työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo sanoo. Yritykset houkuttelevat osaajia kilpailukykyisen palkan lisäksi erilaisilla henkilöstöeduilla. Vastapainoksi etuuksista on maksettava tietty hinta: kilpailu, tehostaminen ja lisäarvon tuottaminen työnan-

Telma 4 2008

< Tietotyöläisten on osattava vetää raja työn tekemiselle ja levolle. Kari-Pekka Martimo kertoo, että hänellä on sääntö: ”Iltauutisien alettua en enää vilkaisekaan sähköposteihin”.

tajalle vaativat uudenlaista työntekijyyttä. – Sen voi lukea työpaikkailmoituksista. Dynaamista toiminnan kehittäjää hakeva yritys edellyttää työhön täysillä panostavaa asiantuntijaa. Työnantajan tulee valita työntekijä, joka siinä tehtävässä jaksaa. T yöntekijät sitoutuvat työtehtäviin ja haluavat monipuolistaa ammattitaitoa ja vaikuttaa työnsä laatuun. Asiantuntijat äänestävät jaloillaan, jos työ ei miellytä. – Sitoutuminen edellyttää hyviä työoloja, joihin voi myös itse vaikuttaa. Työntekijä ei ole koe-eläin, joka tulee altistumaan työelämälle. Stressi, mielenterveysongelmat, sairauslomat ja sairauseläkkeet ovat seurausta pahoinvoinnista työpaikoilla. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on yhä haastavampaa, kun

modernin teknologian avulla työtä tehdään lähes missä ja milloin tahansa. Martimoa hämmästyttää se, että työnantaja useimmiten puuttuu työntekijän jaksamiseen vasta, kun työn laatu, määrä tai sosiaaliset suhteet työyhteisössä kärsivät. – Työnantajan on sekä pystyttävä ottamaan arkoja asioita puheeksi riittävän varhaisessa vaiheessa että otettava vastaan työntekijän reaktio: itku tai suuttumus. Martimo muistuttaa, että työterveyslaki edellyttää myös työntekijältä riskien esille tuomista ja ehdotuksia hyvinvoinnin edistämiseksi. – Liikunnasta puhutaan paljon, mutta ei tajuta, miten tärkeää riittävä uni on luovalle työlle. Nykyään työhyvinvointia pitäisi selvitellä fyysisen työpaikan sijaan ihmisten pään sisällä: mikä ”siisteys” siellä on, mitkä valmiudet työn tekemiselle, Martimo pohtii.

< Sulakkeella työntekijät arvostavat sitä, että työhönsä voi vaikuttaa.

Sulake C orpor a t i o n Oy • Perustettu vuonna 2000 • Suurin omistaja mainostoimisto Taivas, muut Elisa Oyj, sijoitusyhtiö 3i ja Benchmark Capital • Tammi–kesäkuulta 2008 liikevaihto 25,6 miljoonaa euroa, tulos 2,8 miljoonaa euroa • Toimistot 15 maassa • 300 työntekijää, joista 200 pääkonttorilla Helsingissä • Päätuote on yli 13-vuotiaille suunnattu virtuaaliyhteisö Habbo, jossa käyttäjät voivat pelata ja keskustella virtuaalisesti. Pääosa liikevaihdosta tulee käyttäjien hankkimista virtuaaliesineistä. Palveluun on rekisteröity 111 miljoonaa virtuaalihahmoa. • Habboa käyttää lähes 10 miljoonaa kävijää kuukaudessa, 32 maassa, kuudella mantereella. • Vuonna 2003 perustettu Dynamoid on osa Sulakekonsernia. Päätuote on nuorten aikuisten verkkoyhteisö IRC-Galleria. Suomen suurimmassa internet-yhteisössä voi jakaa kuvia ja keskustella reaaliaikaisesti. Tuotosta puolet tulee käyttäjien maksamista palveluista ja puolet mainoksista.

Lisää tietoa: www.ttk.fi > hae nimillä: Kansainväliset yritykset ja työhyvinvointi sekä Vakautta vuorokauteen

www.telma-lehti.fi

www.sulake.com www.habbo.fi www.irc-galleria.net

Telma 4 2008

Teksti Arja Krank • Kuvat Anssi Jokiranta

Pikkuisen hullu voimanainen Vapaa-aika on outo käsite Lapin vahvalle ämmille, joka puurtaa pitkää päivää ihmisten viihtyvyyden eteen.

Telma 4 2008

www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

”

Aina voi tehhä – jos ei yhdellä, niin sitten toisella tavalla.

äivikki Palosaari saapuu paikalle joulunpunaisen komeassa paidassa, isot korvarenkaat heiluen. Puheet ovat ronskit. – Huh, huh, tätä päivää, yhtä helvettiä. Nyt täytyy vähän rauhoittua. Levin elämyskeskus Hullun Poron toimitusjohtaja ehtii vetää henkeä vain pari kertaa, kun puhelin soi. – Sie sanoit, että asia on kunnossa. Miust tuntuu nyt kyllä todella pahalta, Palosaari tiukkaa mobiiliinsa. Luurin läpi kuuluu hätäinen miesääni uuden ravintolan rakennustyömaalta. Puhelun jälkeen nainen kaivaa meikkipussinsa esiin ja alkaa anteeksipyydellen levittää ruskeaa luomiväriä. – Tuli niin kiire, että en ehtinyt meikkaamaan. Päivikki Palosaaresta hehkuu pitelemätön lappilaisnaisen voima. Melkoisen majoitus- ja viihdekeskittymän luonut nainen on epäilemättä periksiantamaton luonne. Samalla ei voi olla huomioimatta mutkatonta suoruutta, joka ilmenee myös silloin tällöin purkautuvina ärräpäinä. Reiluus heijastuu tavasta, jolla työnantaja huikkaa kaikille työntekijöillensä viikonlopputervehdykset, kullekin henkilökohtaisesti ja lämpöisellä huumorilla maustettuna. Siinä puhuu enemmän kaveri kuin pomo. Rockia Lappiin

Suomen suurin talvimatkailun keskus heräilee pikku hiljaa – parin kuukauden horroksesta aletaan siirtyä vilkkaaseen talvisesonkiin. Palosaari nauraa kysymykselle välikausilomista. – Hiljaisemmat jaksot menevät yleensä tulevien kausien suunnitteluun. Tänä vuonna aika on mennyt Levin keskustan rakennusprojektiin. Palosaaren vetämä Levi Center Hullu Poro on juuri laajentunut Levin keskustaan, jossa yritys on avannut kuusi uutta ravintolaa. Keskustassa on myös Palosaaren ja yhteistyöyritysten rakennuttamaa uutta liiketilaa sekä tori, jossa pidetään joulumarkkinat. Tori tulee kesäaikaan toimimaan kahviloiden ympäröimänä plazana.

Telma 4 2008

– Uusi keskusta tuo mahdollisuuden kaupunkimaiseen, vapaamuotoiseen oleskeluun, kahviloissa istuskeluun ja shoppailuun. Eihän lomailun tarvitse olla pelkkää tekemistä ja suorittamista. Levillä panostetaan voimakkaasti ympärivuotiseen toimintaan. Kun lumet sulavat, painopiste siirtyy talviurheilusta golfiin, pyöräilyyn, sauvakävelyyn ja samoiluun. Syksyllä on muutama kuukausi hiljaisempaa. Palosaari nauttii täysillä talvikauden startista. – Silloin tuntuu kuin olisi sadonkorjuussa. Siemenet on kylvetty aikaisemmin, ja sesongin koittaessa asiat ovat kypsyneet valmiiksi poimittaviksi. Palosaari on kulkenut pitkän tien vuonna 1981 perustetun Porogrillin tiskin takaa. Nykyinen ravintola- ja hotellitoiminta käynnistyi 1980-luvun loppupuoliskolla, kun Palosaari pisti pystyyn Hullun Poron. Legendaarinen ravintola toimii nykyisin nimellä Wanha Hullu Poro. – Tajusin, että Leviltä puuttui nuorekas meininki ja rock ’n’ roll. Mikäs siinä, ruvettiin sitten järjestämään rock-konsertteja. Yhteisöllisyys antaa voimaa

Rock osoittautui kovaksi vetonaulaksi, niin kovaksi, että Palosaari rakensi vuonna 2001 konsertteja varten Hullu Poro Areenan, 1 500-paikkaisen ravintolan. Vajaassa kolmessa vuosikymmenessä liiketoiminta on paisunut vaatimattomasta alusta satakertaiseksi. Palataanpa vielä menneeseen. 1990-luvun lamavuosina riitti asiakkaita, mutta devalvaatio ja taivaisiin kohonneet lainojen korot pistivät nuoren yrittäjän koville. – Lama oli hirveää aikaa. Firman kuusi ensimmäistä vuotta roikuttiin konkurssin partaalla. Yrittäjällä on ollut alusta asti periaate: palkat maksetaan päivälleen ajallaan, oli suhdanne mikä hyvänsä. Palosaari tuumaa, että ehkä myös siksi hänen työntekijänsä palasivat – ja palaavat edelleenkin vuosi toisensa jälkeen Hulluun Poroon töihin. – Ollaanhan me myös yhtä suurta perhettä. Väki on alusta pitäen ollut mukana sydämellään. Kovina ai-

koina keksimme kaikki yhdessä ideoita, että päästäisiin eteenpäin. Yhdessä koetut hankalat ajat hitsasivat henkilökunnan yhteen, mutta myös muovasivat hyvän meiningin: Hullu Poro -brändin. – Empaattisuutta tästä yhteisöstä löytyy. Se on asia, joka heijastuu asiakkaidenkin suuntaan. Työntekijä saa jaksamisensa eväitä siitä, että työpaikalla vedetään yhtä köyttä. Se on myös johtajan voimavarana. Enemmän kuin konkreettisesti tämä selkeni Palosaarelle kahdeksan vuotta sitten: Hullussa Porossa musiikista huolehtinut aviomies Pekka menehtyi syöpään. – Se oli työntekijöillekin iso juttu, kun työkaveri kuoli. Silti he jaksoivat huolehtia myös miun jaksamisestani. Vieläkin tuntuu, että he huomioivat minua erityisesti, kun näkevät, että on kova paikka. www.telma-lehti.fi

Palosaari kertoo, että työntekijät osallistuivat muun muassa syksyn uuvuttaviin rakennusprojekteihin yli ammattirajojen: baarimestarit kantoivat raksalla kuormaa, siinä missä rakennusmiehetkin. Kun voimanaiselta meinasivat voimat loppua, työntekijät huolehtivat pomon kotiin lepäämään. – Toisista huolehtiminen on täällä Lapin pienillä paikkakunnilla itsestäänselvyys. Vaikka naapuria joskus haukuttaisiin, hädän hetkellä kaikki ryntäävät auttamaan. Naapurit saattavat tulla huolissaan kysymään, että onko joku hätä, jos valot eivät pala.

”Lapissa pidetään huolta naapurista – ja työtoverista”, sanoo Päivikki Palosaari.

Leveä organisaatio

Hullussa Porossa on noin sata ympärivuotista työntekijää. Sesonkeina, kun matkailijoiden määrä kymmenkertaistuu, työntekijämäärä lisääntyy kolmeen sataan. Telma 4 2008

”

Työntekijät saavat käydä hierottavana, kun hotellivierailta jää aikoja vapaaksi. seksi ja työpariksi vanha työntekijä, ja tälle löytyy vielä varaihminenkin. Hullussa Porossa uusiin tulokkaisiin suhtaudutaan luontevasti. – Ketään ei pietä sählänä. Mie luulen, että kaikenlaisilla ihmisillä on oma tärkeä merkityksensä työyhteisössä. Työyhteisö hioo särmiä ja hioutuu siinä samalla itsekin. Lopputuloksena on toivottavasti hieno timantti. Sitkeä Lapin nainen

Pä i v i k k i Pa lo s a a r i  Syntyi Kittilässä vuonna 1956 sekatyömiehen ja kätilön lapseksi  Koulutukseltaan suurtaloustyönjohtaja  Perusti ensimmäisen yrityksensä, Porogrillin, Leville vuonna 1981  Omistaa Hullu Poro Oy:n, ohjelmapalvelu keskus Taivaanvalkeat Oy:n sekä Kemissä toimivan Raatiravintolat Oy:n  Yritysryppäällä on 17 ravintolaa ja majoitus palveluita noin tuhannen vuodepaikan verran

Telma 4 2008

– Kausityöntekijät käyvät usein kesäkaupunkien ravintoloissa kesätöissä ja tulevat talveksi taas meille takaisin. Jonkinlainen keskiarvo on, että työntekijä palaa meille kolmena sesonkina. Lapin kausityöntekijöillä on nykyisin varaa valita työnantajien välillä. Millä kilpailutekijällä Hullu Poro houkuttelee vanhaa ja uutta väkeä töihin? – Perheyhteisömäisyys on hyvä kilpailutekijä. Tällaisessa yhteisössä työntekijä kokee, että hänestä välitetään ja huomioidaan omana persoonanaan. Järjestämme myös juhlia ja tapahtumia, jotka lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työntekijät saavat käydä hierottavana, kun hotellivierailta jää aikoja vapaaksi. Lisäksi hiihtohissiliput ovat työntekijöille ilmaisia. Suurin osa kausityöntekijöistä on siis vanhoja tuttuja, mutta joukkoon mahtuu uusiakin kasvoja. Se on Palosaaren mukaan matkailubisneksen suurimpia haasteita. – Joukossa on aina ihmisiä, jotka vasta opettelevat käytäntöjä. Organisaatiokaaviomme on siksi tosi leveä – meillä on mahdoton määrä esimiehiä. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään luottoihmi-

Päivikki Palosaari on uunituore pienen poikavauvan ämmi, isoäiti. Jos poika on yhtään tullut ämmiinsä, hänellä on luja luonne ja mustana tuikkivat silmät. Hotellin aulassa Palosaaren puhelin pärähtää soimaan, ja hän puhelee tovin tyttärensä, vauvan äidin kanssa. Samaan aikaan Iris Palosaari, erämaakätilönä elämäntyönsä tehnyt Päivikin äiti saapuu hotellille. Pöydän ääressä istuu vierekkäin kaksi poikkeuksellisen voimakastahtoista naista. Lapin naisen vahvuus ei ehkä ole niskavuorelaista tai pohjalaista periksiantamattomuutta, vaan vaivaiskoivun sitkeyttä – nöyrää ja hiljaista puurtamista perheen eteen. – Päivikillä on ollut aina kyky luoda unelmia ja toteuttaa niitä. Hänellä on myös järkkymätön usko itseensä, Iris Palosaari kertoo. – Ei ole olemassakaan sellaista ajatusta, että jotain asiaa ei voisi toteuttaa. Aina voi tehhä – jos ei yhdellä, niin sitten toisella tavalla, Päivikki Palosaari tarkentaa. Iris Palosaari kertoo muistelmakirjassaan, kuinka Päivikki-tytär taisi bisneksen jo pienestä lähtien. Kun Kittilän kirkolle kerättiin rahaa uusiin urkuihin 1970-luvulla, lahjoittajat saivat muistoksi honkakiekon, joka oli koristeltu sopulinnahalla. Päivikki keräsi sievoisen palkkion myymällä pyydystämiensä ja nylkemiensä sopuleiden nahat seurakunnalle. Iris Palosaari myöntää pyöritelleensä vuosien varrella joskus päätään tyttärensä bisnesideoille. – Mutta Päivikille ei sanota ei. Ei sanottu nuorempana, eikä sanota nytkään. Siitä olen tosi ylpeä, että Päivikki ei ole yhtään vuosien varrella muuttunut. Elämänviisaudet ovat Lapissa kulkeneet iän kaiken vanhoilta ämmiltä nuoremmille. Yksi Päivikin lentävistä lauseista on peräisin äidiltä. – Tyhmä ei saa olla, mutta pieni hulluus on jopa suotavaa. Tämän olen kirjannut myös meidän uusille työntekijöille tarkoitettuun tervetulokirjaan.

N Nä ä ii N n

m mu u ii N no o ii N n

Teksti TekstiEino EinoKetola Ketola• •Kuva KuvaLuvata LuvataPori PoriOy:n Oy:narkisto arkisto

Työhyvinvoinnin alkutaival Työtä on pyritty tekemään viihtyisämmäksi jo puolitoista vuosisataa.

uomen uomen ensimmäinen ensimmäinen yksityisen yksityisen yrityksen yrityksen työpaikkalääkäri työpaikkalääkäri lienee lienee ollut ollut Finlaysonin Finlaysonin Forssan Forssan puuvillakehräämön puuvillakehräämön lääkäri lääkäri vuodelta vuodelta 1852. 1852. Ruukin Ruukin patruunat patruunat alkoivat alkoivat ymmärtää, ymmärtää, että että työntekijän työntekijän hyvinvointi hyvinvointi kohotti kohotti tuottavuutta. tuottavuutta. Sääty-yhteiskunta Sääty-yhteiskunta alkoi alkoi reagoida reagoida teollisen teollisen tuotannon tuotannon epäkohtiin. epäkohtiin. Vuodesta Vuodesta 1868 1868 alkaen alkaen rajoitettiin rajoitettiin lapsityövoiman lapsityövoiman käyttöä, käyttöä, annettiin annettiin määräyksiä määräyksiä tehdasonnettomuuksien tehdasonnettomuuksien estämiseksi estämiseksi jaja velvoitettiin velvoitettiin kaupunkien kaupunkien terveydenhoitolautaterveydenhoitolautakunnat kunnat puuttumaan puuttumaan tekijöihin, tekijöihin, jotka jotka vaaransivat vaaransivat työntekijöiden työntekijöiden terveyttä: terveyttä: terät, terät, pyörät, pyörät, remmit, remmit, vesi vesi ja ja tuli tuli sekä sekä kylmät kylmät asunnot, asunnot, alkoholi alkoholi ja ja tarttarttuvat tuvat taudit. taudit. Ammattientarkastajat, Ammattientarkastajat, heitä heitä oli oli kaksi, kaksi, tulitulivat vat vuonna vuonna 1889, 1889, jolloin jolloin annettiin annettiin asetus asetus TeolTeollisuusammateissa lisuusammateissa olevain olevain työntekijäin työntekijäin suojelusta. suojelusta. Lakisääteinen Lakisääteinen tapaturmavakuutus tapaturmavakuutus tuli tuli voimaan voimaan vuonna vuonna 1895. 1895. Sivistyneistön Sivistyneistön synnyttämä synnyttämä wrightiläinen wrightiläinen työväenliike työväenliike jaja työväensuojelu työväensuojelu kamppailivat kamppailivat kankansakunnan sakunnan valistuneen valistuneen tulevaisuuden tulevaisuuden puolesta. puolesta. Työväestön Työväestön herääminen herääminen omatoimisuuteen omatoimisuuteen nosti nosti näiden näiden uudistusliikkeiden uudistusliikkeiden rinnalle rinnalle kansainvälisen kansainvälisen sosialistisen sosialistisen idealismin idealismin ja ja rivin rivin sosiaalipoliittisia sosiaalipoliittisia vaatimuksia, vaatimuksia, jotka jotka jättivät jättivät varjoonsa varjoonsa edistysliikedistysliikkeiden keiden työn. työn. Työväestä Työväestä tuli tuli poliittinen poliittinen vaikuttavaikuttaja ja vuoden vuoden 1906 1906 eduskuntauudistuksen eduskuntauudistuksen myötä. myötä. Monet Monet valmistellut valmistellut uudistukset uudistukset jäivät jäivät kuitenkin kuitenkin 1918 1918 sisällissodan sisällissodan jalkoihin. jalkoihin. Yhdysvallat Yhdysvallat kulki kulki omaa omaa tietään tietään massatuomassatuotannon tannon ja ja tuottavuusajattelun tuottavuusajattelun johtamana. johtamana. Siellä Siellä syntyi syntyi Safety Safety First First (Turvallisuus (Turvallisuus Ensin) Ensin) -liike: -liike: työturvallisuutta työturvallisuutta tuli tuli edistää edistää tuotannon tuotannon hyväksi hyväksi työntekijöiden työntekijöiden jaja johdon johdon yhteistyöllä. yhteistyöllä. Suomessa Suomessa Gösta Gösta Serlachius Serlachius palkkasi palkkasi tehtailtehtailleen leen turvallisuustarkastajan turvallisuustarkastajan ja ja sinne sinne perustettiin perustettiin työntekijöiden työntekijöiden ja ja työnantajan työnantajan yhteiset yhteiset turvalliturvalli-

www.telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi

suustoimikunnat suustoimikunnat jo jo 1930-luvulla. 1930-luvulla. Safety Safety First First -ajatte-ajatteluun luun perustui perustui myös myös Tapaturmantorjuntayhdistyksen Tapaturmantorjuntayhdistyksen perustaminen perustaminen vuonna vuonna 1935. 1935. Sen Sen johdossa johdossa oli oli valtion, valtion, teollisuuden teollisuuden jaja työntekijöiden työntekijöiden edustus. edustus. Sotien Sotien jälkeen jälkeen työturvallisuuden työturvallisuuden edistäminen edistäminen jäi jäi muiden muiden asioiden asioiden varjoon varjoon pariksi pariksi vuosikymmeneksi. vuosikymmeneksi. Kuusikymmenluvun Kuusikymmenluvun lopulla lopulla työmarkkinakeskusjärtyömarkkinakeskusjärjestöt jestöt loivat loivat keskeisille keskeisille tuotannonaloille tuotannonaloille sopimuspohsopimuspohjaista jaista yhteistyötä yhteistyötä jaja Tapaturmantorjunta Tapaturmantorjunta ry. ry. muuttui muuttui Työturvallisuuskeskukseksi. Työturvallisuuskeskukseksi. Sen Sen tuli tuli huolehtia huolehtia työtyöpaikkojen paikkojen koulutuksesta, koulutuksesta, Työterveyslaitos Työterveyslaitos vastaisi vastaisi tutkimuksesta. tutkimuksesta. Vastoin Vastoin työmarkkinasopimuksen työmarkkinasopimuksen alkuperäistä alkuperäistä tarkoitusta tarkoitusta 1970-luvun 1970-luvun lainsäädäntöaalto lainsäädäntöaalto loi loi vapaavapaaehtoisen ehtoisen työsuojelujärjestelmän työsuojelujärjestelmän rinnalle rinnalle myös myös työtyösuojeluviranomaisten suojeluviranomaisten piiriorganisaation piiriorganisaation –– sekä sekä TyöTyösuojeluhallituksenkin suojeluhallituksenkin pariksi pariksi vuosikymmeneksi. vuosikymmeneksi. Tapaturmantorjunta Tapaturmantorjunta oli oli kuitenkin kuitenkin muuttunut muuttunut työturvallisuustyöksi työturvallisuustyöksi ja ja se se työsuojeluksi. työsuojeluksi. TyöhyvinTyöhyvinvoinnin voinnin ideaali ideaali alkoi alkoi sarastaa. sarastaa.

Luvatan Luvatan Porin Porin tehtaan tehtaan avantokerho avantokerho tauolla tauolla muutama muutama vuosikymmen vuosikymmen sitten. sitten.

Telma Telma 44 2008 2008

35 35

Telma 4 2008

Teksti Toini Imponen • Kuvat Juuso Noronkoski

Uutta imua sosiaalityöhön Sosiaalialalla ammatti-identiteetti on tiukilla, kun ihmisläheisessä työssä vaaditaan tehokkuutta liike-elämän oppien mukaan. Yhä useampi työntekijä väsyy ja yhä harvempi haluaa tulla alalle. Valoa on kuitenkin näkyvissä.

osiaaliturva on kulkenut pitkän tien ennaltaehkäisevästä avusta krooniseksi kriisityöksi. Laman jälkihoito lankesi 1990-luvulla raskaana sosiaalialan niskaan. Nyt sosiaalitoimistojen uusi urakka on asiakkaiden sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen torjunta. Yhteiskunnan epävakaudella on ollut suora syyyhteys myös sosiaalityöntekijän työhyvinvointiin. Jaksamisesta kertovat tutkimukset toistavat samaa, kriittistä sanomaa. Kiristyneen kustannustehokkuusajattelun aikana työntekijöitä uuvuttavat krooninen henkilöstöpula, huono palkka sekä arvostuksen ja vaikutusmahdollisuuksien puute. Sosiaalityöntekijä tuntee työvoimapulan ja määräaikaisuuden haitat nahoissaan: sosiaalialalla on eniten sairaslomia. www.telma-lehti.fi

Ellei ongelmia saada lähivuosina ratkaistuksi, on alalla odotettavissa todellisia kriisiaikoja. Uhkakuvissa työntekijät palavat loppuun ja asiakkaat jäävät heitteille. Alkaa sosiaalialan uusjako ja alasajo. Maailman monimutkaistuessa sosiaalityöntekijältä vaaditaan työssään usean ammattialan tietopohjaa, jotta he voivat tehdä analyysejä asiakkaan tarpeista. Vaativaa moniammatillista tiimityötä ei vain arvosteta tarpeeksi. Se näkyy palkkauksessa. Myös työhön kohdistuva jatkuva negatiivinen julkisuus koetaan epäoikeudenmukaisena. Selkeänä epäkohtana koetaan myös se, että ylimmällä johdolla ei ole realistista kuvaa työn luonteesta, ja vuoropuhelu alhaalta ylöspäin ei toimi. Kehittämisvastuuta pyritään siirtämään muille kuin alan ammattilaisille, ja sosiaalitoimi runnotaan talouselämän malleihin. Ammattilaisten mielipiteet ja osaaminen mitätöidään. Käytännön kautta jaksamiseen

Sosiaalityön professori Synnove Karvinen-Niinikoski ei vähättele ongelmia, mutta näkee työssäjaksamisen valoisampana. Työvoimapula on helpottumassa. – Tänä vuonna valmistui tutkinto- ja tehtävärakenneuudistuksen sekä lainsäädännön muutosten patistamana yli 200 uutta sosiaalityön maisteria. Kilpailu osaavista tekijöistä on parantanut palkkausta. Telma 4 2008

Marketta Siponen (vas.), Päivi Kekkonen ja Anna-Kaisa Tukiala uskovat tiimityön palauttavaan voimaan.

Telma 4 2008

Karvinen-Niinikoski uskoo, että muutokset näkyvät pätevien työntekijöiden lisääntymisenä kunnissa. – Tänä syksynä päättyvä 2,5-vuotinen Sosiaalialan työolot -hanke osoittaa kasvanutta ammatillista itseluottamusta ja kehittämisintoa. Sosiaalialan ammatillisten työnkuvien vahvistuminen tuo alalle kaivattua vetovoimaa. – Nyt alalla on selkeä näkymä, miten sekä tutkimusta, koulutusta että työtä voidaan kehittää käsi kädessä käytännön tasolla. Työhyvinvointia lisää ennen kaikkea se, että tätä kehitystyötä johtavat työntekijät itse, oman alansa asiantuntijoina ja ammattilaisina. Maanlaajuinen sosiaalialan osaamiskeskusverkosto sekä työn opetuksen ja kehittämisen tutkimusinstituutit ovat luomassa sosiaalialan uudenlaista perusrakennetta, jossa opetus ja tutkimus kiinnittyvät vahvasti käytännön työhön. Työnohjausta sekä asiantuntijuuden ja työolojen kehittämistä tutkiva Karvinen-Niinikoski penää pitkäjänteisempää tutkimusotetta työssäjaksamiseen. Professori suosittelee Ruotsin laatumallia, joissa työnohjaus on oleellinen osa ammattipätevyyttä ja kuuluu kaikille. Sosiaalialan työolot -hanke antoi myös mahdollisuuden kokeilla uutta kehittämiskulttuuria.

– Työnohjaus nostettiin esiin toimivana välineenä parantaa työssäjaksamista tukevia rakenteita. Työntekijöiden ja ylimmänkin johdon välinen vuoropuhelu saadaan toimivaksi, jos on tilaa ja tahtoa. Hiljaisen tiedon hyödyntämistä

Helsingin Eteläinen Sosiaaliasema Kampissa on uusien työmenetelmien edelläkävijä. Sosiaalityöntekijät Päivi Kekkonen, Marketta Siponen ja Anna-Kaisa Tukiala vannovat pari- ja tiimityöskentelyn voimaan. Heillä on siitä monivuotinen käytännön kokemus. – Kehittämisen ydin on yksikön johtamistapa. Meihin luotetaan. Meille annetaan vapautta ja vastuuta kehittää työtämme, mutta meiltä vaaditaan myös jatkuvaa tulosta. Se motivoi jaksamaan, kun saa hyödyntää omaa kokemusta, ammattilaiset miettivät. – Mursimme sosiaalityön yksintekemisen tradition ja aloimme kehittää keskustelevaa työyhteisöä. Päivittäinen vuorovaikutus työparin ja tiimin kesken – ilman ammatillisia rajoja – auttaa jaksamaan työssä. Muiden ammattiryhmien kanssa työstä ymmärretään kantaa yhteinen vastuu. – On ollut helpottavaa, kun on kuunneltu. Oma

< Sosiaalityöntekijät Anita Pesonen (vas.) ja Johanna von Bonsdorff edistävät jaksamista asiakkaiden kanssa yhteisessä maalausryhmässä.

työ tehtiin tiimissä näkyväksi ja kuuluvaksi. Uskallettiin tehdä virheitä ja oppia niistä. Tämä on kuin jatkuvaa työnohjausta. Käsityötä – ei kustannuslaskentaa

Kyllä Kampissakin uuvutaan ajoittain, kun julkiset puheet kehittämisestä ja rahasta eivät vastaa käytännön todellisuutta. Ristiriitaiset viestit turhauttavat. – Meille asetetaan ylhäältä määrällisiä kustannustavoitteita. Ylin johto ei edelleenkään ymmärrä, että tämä on käsityötä. Keskusteluyhteyden luomisessa on vielä paljon parantamisen varaa. Ammatti-identiteetti on Kampin työskentelymetodeilla kuitenkin kasvanut vuosien varrella vahvaksi. – Jo ammattimme perustehtäviin kuuluu herättää keskustelua siitä, mihin suuntaan sosiaalialaa kehite-

Tietoa tutkimuksesta: • www.tsr.fi > hae numeroilla 103086, 104439, 105359

www.telma-lehti.fi

tään. Meidän yli ei kävellä, kun otamme paikkamme tässä keskustelussa. – Käytännön työhön vaikuttaminen ja kouluttautuminen ovat olleet tärkeä osa jaksamista. Olemme kehittäneet työyhteisöämme käytännön koulutuksen kautta ja jaamme osaamistamme kentällä ja alan kouluissa, toteavat ammattilaiset. Hyvinkoulutetut ja ammattiylpeät sosiaalityöntekijät haluavat kehittää työtään. Siitä kertovat muun muassa Tampereen Yliopistossa tutkitun Virtuaalinen kumppanuusverkko eli Virkku-hankkeen tulokset ja Helsingin Yliopiston Praksis-hanke, jossa alalle kouluttaudutaan käytännön sosiaalityössä. Kuntatyönantajalle ja päättäjille lähtee sekä tutkijoiden että työntekijöiden vakavat terveiset: Nyt on aika toimia. Maailmantalouden nykytila osoittaa, että ongelmat eivät sosiaalityöstä häviä.

> Professori Synnove Karvinen-Niinikosken mukaan sosiaalityö ei ole näköalatonta. Telma 4 2008

Teksti Mia Sivula Kuvat Kaisa Siren

Napapiirin kosmopoliitti Joulupukin on osattava lukea ihmisiä ja luotava kontakti, vaikka yhteistä kieltä ei olisi.

Mikä työpaikka? 

– Päädyin Joulupukiksi sattumalta. Aika pian oivalsin, että tämä työ on myös henkinen kotini. Olen tavannut 20 vuoden aikana valtavasti ihmisiä eri kulttuureista ja uskontokunnista. Ne kohtaamiset ovat vaikuttaneet minuun paljon. Päivän aikana saatan tavata väkeä 50 eri maasta. Luulen, että olen tavannut maailman jokaisen ammatin edustajan.



Joulupukin Kammari  1992 perustettu perheyritys ja vierailukohde.  Sijaitsee Napapiirillä, Joulupukin Pajakylässä, 8 km Rovaniemeltä pohjoiseen.  Työllistää 10–15 henkilöä ympäri vuoden.  Kävijöitä vuosittain 330 000.  Kirjeitä Joulupukille vuosittain 700 000.

– Työni on pikemminkin etuoikeutettua elämää kuin silkkaa työtä. Teeskennellä ei voi, eikä lapsia huijata. Itseäkään en voi huijata: jos Joulupukkia itkettää, minua itkettää myös.

 – Jos yhteistä kieltä ei ole, se voidaan kehittää piirtämällä, ääntelemällä tai elein. Brummbrumm ja kädet siiviksi: lentokoneellahan te tänne Lappiin tulitte, ja beaucoup neige: kamalasti lunta. Maqnifique! Hyvin vähällä tiedonvaihdolla jää tunne, että ehdimme keskustella vaikka mitä.



Telma 4 2008

M i n u n

t y ö n i

– Työrupeamat ovat intensiivisiä, taukoa on hyvä pitää parin tunnin välein. Työaikana luen kirjeitä, joita saan vuodessa 700 000. Olen mukana tv-kuvauksissa, annan haastatteluita, tapaan ryhmiä ja käyn hyväntekeväisyysvierailuilla.

– 15 vuotta sitten luonto oli monelle kansainväliselle kuvausryhmälle eksoottinen asia. Jouduin selittämään, että poro on villieläin, ei kone. Ei sillä voi peruuttaa lumihangessa noin vain. Moni Lappiin tuleva on nykyään nähnyt jo yhtä ja toista. – Lapsiperheillä on paljon odotuksia. Lapsi odottaa, että saa jutella kanssani. Vanhemmat odottavat, että lapselle jää hyvä muisto. Minä taas odotan omaa mielihyvää siitä, että kykenin luomaan heille mukavan kokemuksen.



 – Näen vanhuksia saattohoitokodeissa ja lapsia sairaaloissa. Ulkomailla voin tavata päivän aikana 500 parantumattomasti sairasta lasta – takki on sellaisen jälkeen tyhjä. Silti haluan olla mukana hetkissä, jotka ovat lapsille tärkeitä heidän loppuelämänsä ajan.



– Kohtaamisessa on haasteita vaikkapa silloin, kun luokseni tulee näkövammainen. Yhteys löytyy parhaiten kosketuksen kautta. Otan käden, kuljetan sitä ja kerron: tältä partani tuntuu, ja tällaiset viikset minulla on. Nämä ovat silmälasini ja tässä on piponi tupsu.



– Jos vieras ilmoittaa, ettei usko Joulupukkiin, en ala kinata. Valtaosa haluaa kuitenkin elää sadun läpi. Kansallisuuksissa on eroa: suomalainen mies saattaa tulla sisään epäluuloisena ja tutkia, ovatko hirsiseinäni oikeita hirsiseiniä. Italialainen taas huutaa jo ovelta ”Babbo Natale!”, ryntää halaamaan minua ja hakkaa selkään.

– Vapaa-ajalla olen työstä kokonaan irti. Tietävätköhän muut, että puhelimen voi laittaa äänettömälle ja hattuhyllylle lepäämään? Sitä voi katsella sitten kahden päivän päästä.



www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

O m a n e l ä m ä n j a t y ö n h a l l i n ta Teksti Tarja Västilä

Kuvitus Helena Hajanti

Kuva Laura Vesa

Ihmisten

Telma 4 2008

joukossa Entisen pääluottamusmiehen taustapeilistä näkyy viime vuosikymmenen myllerryksiä: pankkikriisiä, rakennemuutosta, sinnittelyä. Nykyiselle henkilöstöpäällikölle vaikeista vuosista on ollut hyötyä: hän ymmärtää ihmisen arvon.

empäälän kunnanviraston käytävällä kopisee. Henkilöstöpäällikkö Leena Kaunistolla on paloautonpunaiset kengät. Aikoinaan palojakin on sammuteltu: pankkikriisin hektisinä vuosina Kaunisto toimi pääluottamusmiehenä ja Pankkitoimihenkilöliiton (PTL) hallituksessa − ajoi väkensä etuja ja taisteli irtisanomisten vähentämiseksi. Toimenkuvalla oli kaksi puolta. − Rakennemuutoksen silmässä muutoksentekijänä toimiminen oli toisaalta palkitsevaa, mutta 15 pankkivuoden jälkeen suurin intohimo alkoi hiipua ja oma jaksaminen tuli framille. Raskaat vuodet tuottivat paljon pahaa oloa: ay-kollegoita jopa kuoli siinä myräkässä.

Haasteita Kaunisto ei ole kaihtanut. Nykyisessä työssäkin niitä riittää, tosin toisenlaisia kuin 90-luvulla. − Sen olen oppinut, että koko maailmaa ei ole tehty valmiiksi. Paloittain on edettävä. Kehittämisen pioneereja

Leena Kaunisto aloitti pankkiuransa Vaasan Osuuspankissa, joka kuuluu kymmenen isoimman Osuuspankin joukkoon. Toimihenkilöitä oli tuolloin satakunta, konttoreitakin parisenkymmentä. − Sain vielä ruotsinkielisen kulttuurin kaupan päälle! Pankkitoimihenkilöliitosta tuli henkinen kotini ja virittelin ay-toimintaa alkuun rannikolla, jossa oli tuhat

Telma 4 2008

” liiton jäsentä. Hain oppia, kävin luottamusmieskursseja. On ensin itse opittava, sitten voi puhua muille. Kaunisto istui PTL:n hallituksessa kaksi kautta juuri suurimpien muutoksien aikana, 90-luvun puolivälissä. Hän kiittelee osaavaa ydinporukkaa, pankkien luottamusmiehiä, jotka tietojensa ja taitojensa jatkuvan päivittämisen ohella vaalivat henkilöstön etua kaikissa tilanteissa. − Kun saneeraukset alkoivat, työnantajalle tuli yllätyksenä, että luottamusmiehet ovat niin perillä asioista. Ylhäältä päin ohjattu sanelupolitiikka ei purrut, olimme tietoisia yt-neuvottelukäytännöistä. Meidän pankissamme pistettiin ovet kiinni, kun meitä ei kuunneltu. Vaasassa ei ollut koskaan nähty sellaista, että naiset kävelevät pankista pihalle ja pistävät lapun luukulle. Hoidimme asian ammattimaisesti, muistelee Kaunisto. Hän myöntää, että rakennemuutoksen alkua ei heti tajunnut. Ruohonjuuritasolla yritettiin vain selvitä olemassa olevien vaikeuksien kanssa: pankkeja yhdistettiin, konttoreita lopetettiin ja väkeä sijoitettiin. − Ei sitä nähnyt, että taustalla pyöri niin iso pyörä. Meidän luottamusmiesten tuli luoda uskoa kentälle. Työsuojelulliset tukitoimet olivat pankkikohtaisia, sil-

Tutkimus

Elämää pankkityön jälkeen Mitä on elämä, kun on menettänyt työnsä pankissa? Viehättääkö vapaus vai kuristaako taloudellinen turvattomuus? Avautuuko uusi ura vai uhkaako kotiin eristäytyminen? Mervi Rouvinen teki muutamia vuosia sitten sosiaalipsykologian alan väitöskirjansa liiketoimintaorganisaation rakennemuutoksen seurauksista ja etenkin työtä vaille jääneiden ihmisten

sopeutumisesta uuteen elämäntilanteeseensa. Tutkimus selvitti fuusion takia Merita Pankista poistuneiden työntekijöiden uudelleen sijoittumista. Tutkimuksen mukaan uudelleen sijoittumiseen vaikutti muun muassa oman elämän hallinnan kyky: ne vastaajat, jotka toimivat aktiivisesti turvattomuuden poistamiseksi, sijoittuivat passiivisia paremmin työmarkkinoille.

Lisää tietoa: • www.tsr.fi > hae numerolla 100015 • Uhkista mahdollisuuksiksi www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/22010.html

Telma 4 2008

On ensin itse opittava, sitten voi puhua muille. loin ei vielä ollut sellaisia tukitoimia kuin 2000-luvulla. Silloin, kun itse menin pankkiin töihin, pankki oli palveluorganisaatio. Luotiin uusi rakenne ja toimintatapa, pankeista tehtiin kilpailukykyisiä ja ne muuttuivat myyntiorganisaatioksi. − Oli uutta 90-luvun lopulla, että luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tulivat mukaan alan kehitystyöhön. Teimme kymmenen kohdan toimenpidesuunnitelman, jonka muistan vieläkin ulkoa. Koko kehittämisessä henkilöstön aktiivinen rooli oli merkittävä. isompiin ympyröihin

Kaunisto kävi kovan koulun, selvisi itse vähin vaurioin, mutta läheltä liippasi: pankissa töissä ollut sukulainen menehtyi kovan stressin keskellä. Kauniston mukaan ay-piirissä oli monia muitakin, jotka eivät kestäneet epävarmoja aikoja. Työhönsä sitoutuneelle ja jämptille ammattikunnalle ei sopinut periksi antaminen. − Minulla on karjalaiset sukujuuret ja päässä selviytymisen mekanismi. Ajattelin, että pitäisiköhän alkaa miettiä jotain muuta, kun työvuosia oli vielä jäljellä ja myllerrys vain jatkui. Joukon johtaja on antava osapuoli ja intohimo työhön on säilyttävä. Luottamustehtävässä toimiminen ei ole leipäpapin paikka, siinä on mentävä sata lasissa. − Meillä oli loistava luottamushenkilöistä koostunut naisverkosto, joka kantoi ja vei eteenpäin. Jaksamisessa auttoi se, että kun paljon antoi, niin paljon myös sai. Työn tuoksinassa osasta kollegoista tuli ystäviä, ja ne ystävyyssuhteet ovat jatkuneet tähän päivään asti. Kaunisto kääri hihat, jäi virkavapaalle ja alkoi opiskella Vaasan yliopiston johtamisen laitoksella. Valinta oli siinä mielessä luonteva ratkaisu, että hän oli tottunut pankkiaikoinaan katsomaan asioita työntekijän näkövinkkelistä. Perspektiivi muuttui laajemmaksi. − Taustasta oli hyötyä. Johtamisen lisäksi opiskelin juridiikkaa, aikuiskasvatusta ja psykologiaa. Kaikkia taitoja olin tarvinnut jo aiemmin, mutta työkokemus ja työntekijäpuolelta tuleva meriitti eivät riitä tutkimuspainotteisessa maassa hakemaan uutta työpaikkaa uudelta alalta. Ay-taustalla ei pääse haastatteluihin. Kaunisto muutti viitisen vuotta sitten Vaasasta Tampereelle ja toimi hetken aikaa opettajana, kunnes

sai pestin siviiliasioidenhoitajana Ilmavoimien esikunnasta Tikkakoskelta. − Siellä tehtiin myös kovasti muutosta. Olin Tikkakoskella kaksi vuotta ja opin todella paljon. Uusi palkkajärjestelmä otettiin sielläkin käyttöön, ja nyt Lempäälässä pähkäilemme kehyskuntien yhteistä palkkaohjelmaa ja yhteisiä HR-moduleita sekä niiden käyttöönottoa. Lempäälän henkilöstöpäällikkönä Leena Kaunisto aloitti kolme vuotta sitten. Taustoista on ollut hyötyä. − Intressit eri ihmisten kanssa voidaan yhdistää. Tärkeää on nimenomaan miettiä yhdessä ratkaisua, näin olemme tehneet sekä naapurikuntien kanssa että oman kunnan sisällä. Muutoksessa ihmiset huomioon

Kaunisto on oppinut, että kun muutoksia tehdään, ne pitää suunnitella kunnolla. On mietittävä, miten muutokset vaikuttavat ihmisiin ja työntekoon. − Esimerkiksi kuntaliitoksien kohdalla on haastetta siinä, ettei työhyvinvointi heikkene. Muutoksia on joka puolella, joten ei ole järkeä vain vastustaa niitä. Pitää miettiä, miten ne viedään läpi ja miten ihmisiä tuetaan. Ja siinä mietinnässä johdon ja henkilöstöhallinnon on oltava täysillä mukana. Esimiesten ymmärrys muutosjohtamisen perusteista on todella tärkeää. − Ihmisen johtamisen peruspaketti on oltava kunnossa. Omaa HR-osaamistakin on päivitettävä koko ajan, jotta voi antaa hyvää palvelua omille sisäisille asiakkaille, kuten esimiehille. Kauniston mukaan henkilöstöpäälliköt eivät enää kunta-alallakaan pärjää pelkällä työehtosopimusten osaamisella. − Henkilöstöpäällikön tulisi olla mukana johtoryhmässä, jotta hän pääsee osaltaan suunnittelemaan ja johtamaan muutosta. Sillä kissan hännän nostaa kissa itse. − Itse olen kuitenkin vain välikäsi, joka yrittää tehdä toiveet ja tarpeet mahdollisiksi – kuitenkin niin, että strategiset tavoitteet saavutetaan. Yksinään ei kukaan ole kaikkivoipa. Kauniston mukaan työsuojeluvaltuutetut on otettava mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Hän www.telma-lehti.fi

peräänkuuluttaa osallistavaa johtamista, sillä työntekijöiltä, jos keneltä, tulevat hyvät ideat. Lempäälässä yhtenä ratkaisuna on ollut positiivisuuskilpailu, jossa on haettu koko väen kesken positiivisinta työyhteisöä. Kuukauden ajan työyhteisöt saivat kerran viikossa kysymyksen, johon miettivät vastauksen. He pohtivat, millainen on hyvä työkaveri, hyvä työyhteisö ja hyvä asiakas sekä mitä voi itse tehdä yhteisön kehittämiseksi. Myös työsuojeluorganisaatio on Lempäälässä luupin alla. Ensi vuonna kuntaan saataneen työsuojeluasiamiehiä naapurikunta Nokian mallin mukaisesti. Työsuojeluviikkoa vietettiin tänä vuonna toistamiseen. − Kun työturvallisuus on yhteinen asia, saadaan paras lopputulos, kiteyttää Kaunisto. Lempäälän kunnan henkilöstöjohtajan seinäkalenterissa tyttö punoo hiuksiaan Renoirin maalauksessa. Kalenteri on männävuosilta, mutta sanoma pätee: yksi pää, monta säiettä – se, miten ne solmii keskenään, on taitolaji, mutta ei mahdoton sellainen.

Monipuolinen tausta ja halu oppia uutta auttoivat Leena Kauniston uuteen alkuun.

Telma 4 2008



Miehet kiipeävät Tansaniassa palmuihin hakemaan kookospähkinöitä – ilman minkäänlaisia turvavarusteita.

Telma Telma 44 2008 2008

m a a i l m a l T A

 

Naisten tehtävänä Afrikassa on veden kanto kaivolta kotiin. Sansibarin rannoilla turisteille tarjotaan riskipitoisia matkailuelämyksiä.

 Liikenne on erittäin suuri vaaranpaikka

kaikissa Afrikan maissa. Teksti ja kuvat Kari Rissa

Afrikassa työ todella tappaa

ällä hetkellä maailma on jakautunut työturvallisuuden osalta aiempaa selvemmin kahtia: entistä turvallisempiin rikkaisiin teollisuusmaihin ja entistä turvattomampiin kehitysmaihin. Köyhyys ja työtapaturmien määrä kulkevat käsi kädessä. Monissa Afrikan maissa riski kuolla työtapaturmissa on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin rikkaissa teollisuusmaissa. Esimerkiksi Tansaniassa työ tappaa noin 3 500 ihmistä vuodessa eli 22 sataatuhatta työntekijää kohden. Suomessa luku on vain kolme sataatuhatta työnteki-

www.telma-lehti.fi

jää kohden. Suurin osa Afrikan työtapaturmista sattuu maataloustöissä ja rakennuksilla. Afrikan maissa työtapaturmien määrä nousee vielä ainakin 20 seuraavan vuoden ajan, koska teollistuminen etenee vähitellen köyhimmissä maissa. Pienissä harmaan sektorin hikipajoissa työturvallisuudesta ei ole usein kuultu sanaakaan. ILO:n tilastojen mukaan sairauksien ja työtapaturmien määrä on noussut maailmalla 2000-luvun alun aikana jopa noin 25 prosenttia.

Telma 4 2008

Tahto tehd Osatyökykyisten työllistymistä halutaan helpottaa uudistuksilla ja asennemuutoksella. Vaikka työkyky olisi alentunut, kova motivaatio korvaa pienet puutteet. Teksti Hasse Härkönen • Kuvat Miika Kainu

Telma 4 2008

dä töitä

www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

”

Sitoutuminen työhön on vammaisilla vahvempaa kuin muilla, koska työ on tärkeä väylä saavuttaa yhdenvertaisuutta.

uomalaisessa työelämässä on vallalla mustavalkoinen ajattelu: työntekijä on joko työkykyinen tai työkyvytön. Osittainen työkyky on monelle vieras ajatus, ja jos siitä ylipäätään puhutaan, käytetään esimerkiksi sanaa ”vajaakuntoinen”. – Se termi joutaa suoraan romukoppaan, muistuttavat Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki ja Mielenterveyden Keskusliiton koulutusjohtaja Mika Vuorela. Puutteiden sijaan kannattaa korostaa jäljellä olevaa työkykyä, sitä mitä ihminen pystyy tekemään. ”Osatyökykyinen” on sana, jonka soisi yleistyvän. Näkökulman vaihdos on tarpeen paitsi yksittäisen työnhakijan myös koko Suomen vuoksi. Lähitulevaisuudessa työntekijöitä on suhteessa muuhun väestöön entistä vähemmän, joten kaikkia töihin haluavia tarvitaan. Vuorelan viime talvena työ- ja elinkeinominis-

T y ö t u rva l l i s u u s

Vamma voi olla irtisanomisen peruste c Työkyvyn ratkaiseva heikkeneminen voi olla myös irtisanomisen peruste. Sairaus tai vamma sinänsä ei sitä ole työsopimuslain mukaan. Jos työntekijän työkyky on sairauden tai vamman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei hän voi palata entiseen työhönsä – eikä työnantajalla ole osoittaa korvaavaa työtä – irtisanomisen perusteet voivat täyttyä.

c Jokaista yksittäistapausta on tarkasteltava erikseen, ja harkinnassa on otettava huomioon olosuhteet kokonaisuudessaan. Kohtuullisuusajattelu on osa harkintaa. Käytännön tapauksissa on usein päädytty tulkintaan, että jos työntekijän kyvyttömyys täyttää työsopimuksessa olevat tehtävät on kestänyt noin vuoden ja jatkuu edelleen, irtisanomisen perusteet alkavat täyttyä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työsopimuslaki

Telma 4 2008

teriölle (TEM) tekemän selvityksen mukaan 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi palata töihin. Joustoa työpaikoille

– Osatyökykyisten työllistyminen on hankalampaa kuin muiden työnhakijoiden. Usein oletetaan, että vammaisella työntekijällä on jotain vähemmän ja sitä pitäisi kompensoida korkeammalla koulutuksella, pääsihteeri Mahlamäki sanoo. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 340 000 suomalaista. Jos vamma on näkyvä, se ikään kuin tulee työnhakijan ja työnantajan väliin. Työhaastattelussa hakijan mahdollisuus osoittaa osaamisensa kärsii, jos pyörätuoli tai opaskoira varastaa työnantajan huomion. Mielenterveyskuntoutujat taas kohtaavat usein negatiivisia ennakkoluuloja. Joka tapauksessa osatyökykyisen palkkaaminen vaatii työpaikoilla joustoa. Esimerkiksi osapäivätyötä tekevät voidaan kokea ongelmallisiksi työjärjestelyjen kannalta. – Jouston lisääminen osatyökykyisten kohdalla palvelisi muitakin työntekijöitä. Jokainen voi tarvita joustoa työelämässä, kun elämäntilanteet vaihtelevat, Mika Vuorela huomauttaa. Järjestelyjen tarve riippuu vamman laadusta ja työkyvystä. Jos liikkuminen on hankalaa, työpaikan esteettömyys on välttämätöntä. Moni osatyökykyinen tarvitsee apuvälineitä esimerkiksi kuulemiseen tai painetun tekstin lukemiseen. Liikuntarajoitteiselle on haasteellista, jos työmatkat riippuvat kuljetuspalveluista tai työpaikalla voi tarvita apua mappien ottamiseen hyllystä. Työhön sitoudutaan

– On erittäin tärkeää, että töihin palannut voi työkyvyn heikkenemisestä huolimatta osallistua työpaikan arkeen samalla tavalla kuin ennen vammautumista. Pitää pystyä olemaan osa kahvi- tai lounasporukkaa vanhaan malliin. Sosiaalinen puoli on iso osa työelämää, Mahlamäki muistuttaa.

Koko yhteisön ongelma Työntekijän äkillinen vammautuminen tai pitkäaikainen sairaus on kova paikka myös työyhteisölle. Kriisissä avoimuus on tärkeää: puhutaan tapahtuneesta ja sen vaikutuksista. Ihmisillä pitää olla tilaa käsitellä omia elämänhallinnan

menettämisen pelkojaan, jotka työtoverin vammautuminen on nostanut pintaan. Vammautuneen henkilön pitäisi olla alusta asti mukana prosessissa, jotta uudesta tilanteesta voidaan yhdessä jatkaa eteenpäin.

Osatyökykyisiä on töissä hyvin erilaisilla aloilla. Riippumatta alasta tärkeintä on, että työtehtävä vastaa sitä, mitä työntekijä pystyy tekemään ja mitä hän haluaa tehdä. Yleisimmät työntekoon vaikuttavat sairaudet ja vammat ovat tuki- ja liikuntaelinvammat, neurologiset sairaudet ja mielenterveysongelmat. Kun sopiva tehtävä löytyy, osatyökykyiset pärjäävät töissä siinä missä muutkin. Sitoutuminen työhön on keskimäärin vahvempaa kuin muilla työntekijäryhmillä, koska työ on tärkeä väylä saavuttaa sosiaalista ja taloudellista yhdenvertaisuutta. – Vammaisen töihin tuoma taitoja kokemuspaletti on monipuolinen, koska erilaisten ongelmien ratkominen on hänelle tuttua jo oman arjen kautta. Tauko vaikeuttaa palaamista

Mitä nopeammin töihin pystyy palaamaan vammautumisen ja työkyvyn heikkenemisen jälkeen, sitä parempi. Nyt ongelma on, että väliaika venyy usein liian pitkäksi. – Usein apuvälineiden kartoittamisen ja käyttöön ottamisen prosessi sujuu liian hitaasti. Jos töihin palaaminen viivästyy ja viivästyy, ihminen väsyy ja sosiaalistuu kotona olemiseen. Ote työelämästä kirpoaa ja suhteet työpaikalle rapautuvat, Mahlamäki sanoo. Mika Vuorela kartoitti TEM:lle tekemässään selvityksessä keinoja, joiden avulla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien töihin palaaminen onnistuisi nykyistä paremmin. Hän päätyi ehdottamaan palkkatukea, rekrytointitukea, takuueläkettä ja ansiorajojen selkeyttämistä. Rekrytointituen avulla töihin palaaja saisi työtoveriltaan perinpohjaista opastusta, mikä on tärkeää pitkän poissaolon jälkeen. Takuueläke mahdollistaisi työelämän rauhassa kokeilemisen ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. – Yleinen ansioraja, 700 euroa kuukaudessa, olisi selkeä kaikille eikä asioiden selvittämisen vaikeus karsisi työn tekemisen halua. Vuorela uskoo, että suuri osa ehdotuksista voi toteutua parin vuoden sisällä. www.telma-lehti.fi

Lisää tietoa • Työ- ja elinkeinoministeriö, www.tem.fi • Vammaisfoorumi ry, www.vammaisfoorumi.fi • Vates-säätiö, www.vates.fi • www.tsr.fi > hae numerolla 103140 • Työ ja ihminen -tutkimusraportti 34: Matti Joensuu, Sirkku Kivistö yms., Pitkä sairausloma ja työhön paluu. 2008. • www.ttl.fi > Tiedonvälitys > Työ ja ihminen • www.ttl.fi/kirjakauppa

Telma 4 2008

JARI PAAKKANEN

Uusi ura opetusalalla – Ammattitaito ratkaisee töissä, enkä yleensä tuo työelämässä näkökykyäni erityisesti esiin. Suoraan sanoen minua risoo, että ylipäätään puhutaan näkövammaisuudesta. Olen yksi työntekijä muiden joukossa, näen vain huonommin, suunnittelija Jari Paakkanen sanoo. Metropolia Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuspuolella työskentelevä 47-vuotias Paakkanen on toisella urallaan. Kymmenen vuotta sitten iski silmänpohjan rappeumatauti, joka vei näkökykyä useista leikkauksista huolimatta. Paakkanen oli hetken täysin sokko, ennen kuin toiseen silmään palautui hieman näköä. Kun normaali näkökyky on numeroilla ilmaistuna tasan 1, Paakkasen paremman silmän näkökyky on 0,1 ja huonomman selvästi alle 0,1. – Olin vähän aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä ja opettelin arjen perusasiat uudelleen. Sitten aloin 52

Telma 4 2008

Miika Kainu

miettiä, mitä järkevää voisin tehdä. Olin työskennellyt kaupallisella alalla ja ajattelin, että voisin opettaa samoja asioita. Paakkanen haki töitä opettajana ja palasi työelämään. Näkövammaisten Keskusliitosta hän sai neuvoja ja hyödyllistä apua töihin palaamisen yhteydessä. Parin vuoden työnteon jälkeen Paakkanen hankki muodollisen opettajapätevyyden näyttötutkinnolla. – Apuvälineet ovat työssäni tärkeitä. Käytän tietokoneessa suurennusohjelmaa, jolla tekstin lukeminen onnistuu. Tarvittaessa toinen ohjelma lukee ruudulla olevan tekstin ääneen, mutta sitä käytän harvoin. – Suhtaudun työntekoon aikaisempaa vakavammin. Jonninjoutavaa työtä en jaksa tehdä, työllä täytyy todella olla merkitystä. www.telma-lehti.fi

N ä kö va m m a i s t e n K e s k u s l i i t to l Edistää sokeiden ja

heikkonäköisten oikeuksien toteutumista l Edistää näkövammaisten omaehtoista ja itsenäistä elämää l Tuottaa näkövammais-

palveluja ja harrastusmahdollisuuksia l Päätoimipaikka palve-

luja toimintakeskus Iiris, lisäksi 11 alueellista toimintakeskusta sekä Opaskoirakoulu, Sokeva Oy, loma- ja kurssikeskukset Onnela ja Seitaranta l 25 jäsenyhdistystä

sekä noin 100 paikallisyhdistystä ja alaosastoa l Alueyhdistysten jäsenmäärä noin 10 000 l www.nkl.fi

Telma 4 2008

m a a i l m a l l a

Johannesburgin vanha jalkapallostadion saa mittavan kasvojenkohotuksen. Se kasvaa niin ylöskuin alaspäinkin. ”Valmiina stadionin on tarkoitus muistuttaa perinteistä afrikkalaista saviastiaa”, kertoo työmaajohtaja Velaphi Malinga.



Rakennustyöläisten ruokahuollosta vastaavat yritteliäät sowetolaiset. Luvanvaraiset lounaskioskit tarjoavat evästä kohtuuhintaan.

Teksti Camilla Lehtinen • Kuvat Kenneth Lehtinen

Palloilevan maailman keskipiste Seuraavien jalkapallon MM-kisojen pääareena nousee Johannesburgiin sowetolaisvoimin. Etelä-Afrikassa työturvallisuusasiat ovat nousseet palkintopallille jo ennen kisoja.

ostokurjet kuuluvat kaupunkimaisemaan ympäri Etelä-Afrikkaa, sillä maassa valmistaudutaan vuoden 2010 jalkapallon maailmanmestaruuskisoihin. Afrikan mantereen ensimmäisille MM-kisoille rakennetaan isolla rahalla komeita puitteita. Maailman suosituimman urheilutapahtuman keskipisteessä ovat kisa-areenat, joiden valmistumista seurataan tarkkaan. Etelä-Afrikan kykyä rakentaa kansainväliset vaatimukset vastaavat kentät epäillään – varsinkin mantereen ulkopuolella. Kymmenen MM-stadionin valmistumista ajallaan on kyseenalaistettu erityisesti maata vaivaavan osaamispulan vuoksi.

www.telma-lehti.fi

– Tietotaitovaje tunnetaan lähes joka alalla, mutta erityisen piinaava pula osaajista on rakennusalalla, kertoo Alan Underwood Koneelta, joka toimittaa hissit neljälle stadionille. Underwoodin mukaan suurin syy kouluttamattoman työvoiman määrään on apartheidin aikainen koulujärjestelmä, joka piti mustan valtaväestön opinnot minimissä ja rajoitti ammatinvalintaa. Neljäntoista demokratian vuoden aikana koulutustarvetta ei ole saatu kurottua kiinni. Samaan aikaan 48 miljoonan ihmisen maassa on yli 25 prosentin työttömyysaste.

Telma 4 2008

Köyhillä alueilla työttömiä on reippaasti yli puolet väestöstä. Oppi jalkapallokylästä

Jalkapallon MM-kisojen pääkenttien ohella rakennetaan köyhille alueille pelikenttiä lapsille ja nuorille. ”Toivomme peli-innostuksen vievän nuorisoa terveellisten harrastusten pariin”, sanoo Fifan paikallisjohdon Tumi Dlamnini.

Telma 4 2008

MM-kisojen päänäyttämöllä, Johannesburgin Soccer Cityssä, työvoimapula ja työttömyysongelma on ratkaistu yhdellä iskulla. Kisastadionin rakentamistarpeisiin on kehitetty oma ammattikoulutus, jossa työttömiä ja ammattitaidottomia koulutetaan ripeästi rakennusalan osaajiksi. Koulutusvalikoima sisältää opetusta betonin valamisesta ja nostokurjen ohjauksesta aina esimiestehtävien hoitoon. – Kolmen vuoden aikana räätälöidyn koulutuksen käyneitä on jo neljä sataa, kertoo syntyvää stadionia esittelevä työmaajohtaja Velaphi Malinga. Valtaosa uusista rakennusalan ammattilaisista asuu Soweton miljoonan asukkaan townshipissä. – Mahdollisuus koulutukseen ja työhön on monelle lottovoitto, Malinga kertoo alaistensa tuntemuksista.

m a a i l m a l l a

Tähän mennessä vanhan stadionin laajennus- ja parannustyöt ovat luoneet kaikkiaan kolmisen tuhatta uutta määräaikaista työpaikkaa. Töitä osaajille piisaa jatkossakin, kun maan infrastruktuuria päivitetään. Kisarakentamisen luomien työpaikkojen lasketaan tuovan paikallistalouteen viisi miljoonaa euroa. Kerrannaisvaikutukset lisäävät hyötyä, kun rakentajat ostavat ruokaa, vaatteita ja palveluita kotikonnuillaan. Liiketoimintaa on syntynyt myös lähemmäs työmaata: sisäänkäynnin ulkopuolella on rivistö lounaspaikkoja. Paikalliset mikroyrittäjät myyvät työmiehille edullista lounasruokaa itse rakennetuissa suojissa. Miljoona turvallista tuntia

Vakavat onnettomuudet olisivat paha imagotappio. Siksi 100 000 katsojan Soccer Cityssä kaikki tehdään pieteetillä. Hankkeella on oma riskinhallintajohtonsa, joka kokoontuu kerran viikossa. Erityisen huomion alla on työturvallisuus.

Soccer Cityn menestysmalli on antanut pontta muillekin rakennuskoulutuksille. Maan kehityspankki ja yksityinen rakennusjätti avaavat kolme uutta tarveperusteista koulutuskeskusta. 

Maailmanluokan liiketoimintaa

– Vastavalmistuneet rakennusammattilaisemme eivät aina ole turvaorientoituneita, Malinga sanoo ja oikoo kulkuväylälle levälleen jääneitä rakennustelineiden osia. – Jokainen työntekijä on käynyt intensiivisen työmaa- ja työturvallisuukoulutuksen. Kaikille on tehty myös terveystarkastus. Joka rakennussektorilla on vielä oma työturvallisuudesta vastaava, Malinga kertoo toimintatavoista. Taajaan ripustetut kyltit ja julisteet muistuttavat työturvallisuusasioista parakeissa ja sisäänkäynnin luona. Työturvallisuusasioiden toivotaan pysyvän silmissä ja mielissä. Ihan ilman havereita ei silti ole selvitty. – Soccer Cityn rakentamiselle asetettu tavoite 1 500 000 työtunnista ilman vakavaa onnettomuutta on lähes saavutettu; elokuussa huideltiin jo kunniakkaassa miljoonassa tunnissa. Malliluvuista on kiittäminen onnistuneen koulutuksen ohella taloudellisia kannustimia. Jokaisen hyvin sujuneen viikon päätteeksi työmaalla arvotaan työntekijöiden kesken televisio.

www.telma-lehti.fi

Jalkapallon MM-kisat ovat paitsi maailman suurin urheilutapahtuma myös yksi maailman merkittävimmistä liiketoimintahankkeista. Etelä-Afrikassakin vuoden 2010 kisojen odotetaan tuovan maahan ulkomaista rahaa. – Kolme neljästä eteläafrikkalaisesta yrityksestä uskoo hyötyvänsä kisoista, tietää toimialajohtaja Gillian Saunders konsulttiyritys Grant Thorntonista. Saundersin mukaan ainoa varma voittaja on turismi, joka tuonee kaksi miljoonaa uutta matkaajaa maahan vuosina 2007–2015. Matkailu synnyttää ainakin väliaikaisesti uutta yritystoimintaa. – Hotellimajoituksen täydennykseksi tarvitsemme satoja aamiaismajoituksia. Kaikkiaan olemme laskeneet kisojen tuovan vuosittain 380 000 väliaikaista työpaikkaa, kertoo kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan paikallisjohdossa arvokysymyksistä vastaava Tumi Dlamnini. Ympäri maailmaa televisioitavan tapahtuman tuoman imagovoiton uskotaan olevan suuri. Sen ja taloudellisen hyödyn nimissä valtio sijoittaa kisoihin kaikkiaan viisi miljardia euroa. Maailman suurimpien tuloerojen maassa odotukset kisojen tuoman hyvän jakautumisesta kuitenkin vaihtelevat. Sowetossa asuva työtön Justice Modisakeng ei usko kisojen muuttavan hänen elämäänsä mitenkään. – Meidän näkökulmastamme hallitus hassaa kansakunnan varoja mahtipontisiin kisoihin, joista hyötyvät vain kansainväliset yritykset ja Fifa.

Soccer Cityssä työturvallisuusasiat pidetään mielessä muun muassa julisteilla.

J a lk a pa llo j u ok s u tta a pol i i s i a Etelä-Afrikan poliisivoimat ovat pistäneet työntekijänsä kuntokouluun tulevien kisojen vuoksi. Kahdenkymmenen kilometrin kävelylenkeillä yritetään saada koko poliisivoimien kunto kohoamaan, jotta lainvartijat jaksavat juosta rikolliset ja huligaanit kiinni. Turhan moni poliisi on hankkinut vyötärölleen vauhtia hidastavan vararenkaan. Johdon mukaan kunnonkohotus on ylipainoisten poliisien lisäksi tarpeen näiden hoikemmillekin kollegoille: monen poliisin kunto on päässyt pahasti rapistumaan. Vauhtia kuntohankkeeseen pisti taannoinen vankikarkuri, joka pinkaisi vapauteen puuskuttavien poliisien käsistä. Rikollisuuden torjunnan ohella hankkeella parannetaan myös poliisin omaa turvallisuutta väkivaltaisessa maassa – Etelä-Afrikassa joutuu joskus kirjaimellisesti juoksemaan henkensä edestä.

Telma 4 2008

T y รถ n k u v a Miika Kainu

Telma 4 2008

Ihme hommaa Borealiksen porukkaa naurattaa. Vajaa sata ihmistä ällistelee suut auki Haikon kartanossa taikuri Kim Wistin lähitaikuutta, aivan yleisön silmien alla tehtyjä näppäriä kortti-, pallo- ja kolikkotemppuja. Pikkujouluaika on taikurin kovinta sesonkia. – Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, yhden illan aikana on ollut jopa kuusi keikkaa. Tammi–helmikuussa on hiljaisempaa, mutta kyllä leipää silti riittää ympäri vuoden, Wist kertoo. Wist on aina ollut yrittäjäluonne. Aiemmin hän piti biljardisalia, mutta kun se ei enää toiminut, heräsi ajatus lapsuuden harrastuksen virittämisestä henkiin. – Aloin opetella taas lähitaikuutta, ja kun tuttavat tykkäsivät, aloin kiertää ravintoloissa keikkaa tarjoamassa. Homma lähti käyntiin ja nyt suunta on niin päin, että Wistille soitetaan ja pyydetään esiintymään. Itse työ on yksinäistä puurtamista, mutta taikurit pitävät yhtä: tapaamisissa ja kongresseissa vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan salaisuuksia. Wist on Suomen Taikurit ry:n puheenjohtaja. Yritysyleisö repeä taas ällistyneeseen ja epäuskoiseen nauruun. Kukaan ei taaskaan tajunnut, mitä tapahtui. www.kimwist.com

www.telma-lehti.fi

Telma Telma 44 2008 2008

59 59

Teksti ja kuvat Kari Rissa

k o u l u tt a a

Työelämän kehittämisen uusi strategia Työturvallisuuskeskus, TTK – Tiedon logistiikkakeskus  Työelämän laaja-alaista kehittämistä  Tieto liittyy kaikkeen toimintaan 

Kohderyhmä laajentunut työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöstä esimiehiin ja luottamushenkilöstöön

 Asiantunteva, palveleva, luotettava, kehittyvä  www.ttk.fi

Tietoa Turvaa Kehitystä 60

Telma 4 2008

TTK painottaa jatkossa entistä enemmän tuottavuuteen, esimiestyöhön ja työelämän kehittämiseen liittyviä asioita. – Haluamme saada työpaikoilla kaikki mukaan yhdessä kehittämään omia työolojaan, korostaa Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman organisaationsa uutta toimintastrategiaa. Työpaikkojen esimiehet ja luottamusmiehet ovat saaneet Löhmanin mielestä liian vähän huomiota TTK:n toiminnassa. Nyt tähän on luvassa muutos. – Olemme paraikaa itse etsimässä työpaikoille jalkautettavia tuotteita, joilla erityisesti johtamista ja alaistaitoja voidaan parantaa. TTK pyrkii jatkossa antamaan työpaikoille uusia valmiuksia, joilla voidaan lisätä samaan aikaan työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työyhteisöjä vaivaavat ristiriidat ja haitalliset ylikuormitustilanteet pyritään ottamaan ajoissa haltuun. – Työhyvinvointiin ei voida käskeä eikä tuottavuutta lisätä pakottamalla tai käskyttämällä. Siihen tarvitaan yhteistyötä, korostaa TTK:n asiantuntija Tarja Räty. Nykypäivän työelämässä tarvitaan ennen muuta hyviä esimies- ja alaistaitoja. Niiden avulla voidaan luoda työkulttuuri, jossa kaikkia työyhteisön jäseniä sekä heidän osaamistaan ja työpanostaan arvostetaan. – Osallistuminen ja hyvä vuorovaikutus motivoivat henkilöstöä oman työnsä ja työolojensa kehittämiseen, Räty perustelee. Uudenlaista koulutusta

Työturvallisuuskeskus tarjoaa työpaikoille

uudentyyppistä koulutusta, jolla pyritään työelämän ristiriitojen hallintaan sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikaiseen kehittämiseen. – Tarjoamme kaikille työpaikoille avoimia koulutuspaketteja sekä räätälöimme koulutusta myös työpaikkakohtaisesti tarpeiden mukaan, Tarja Räty kertoo. Ensi vuonna TTK järjestää neljä kaikille avointa Kesytä kuormitus -koulutustilaisuutta, kolme Työyhteisön ristiriidat hallintaan -kurssia sekä kaksi Työyhteisötaidoilla työhyvinvointia ja tulosta -tilaisuutta. Henkilöstön edustajille järjestetään yksi moniosainen koulutustilaisuus: Henkilöstön edustaja muutosvoimana. Kesytä kuormitus -koulutuksessa harjoitellaan haitallisen työkuormituksen tunnistamista ja vähentämistä. – Opettelemme yhdessä erilaisia ratkaisukeskeisiä keinoja kuormitustilanteiden hallintaan, Räty kuvailee. Työyhteisön ristiriidat hallintaan -koulutus perehtyy työyhteisön ristiriitojen syntyyn ja niiden ehkäisyyn sekä ratkomiseen työyhteisösovittelun keinoin. Työyhteisötaidoilla työhyvinvointia ja tulosta -koulutus paneutuu esimiesten ja alaisten työyhteisötaitojen lisäämiseen ja Henkilöstön edustaja muutosvoimana -koulutuksessa perehdytään puolestaan henkilöstön edustajien rooliin ja mahdollisuuksiin toimia työpaikallaan kehittäjänä. Kurssimuotoisen koulutuksen lisäksi

Tarja Räty TTK järjestää myös työelämän kehittämiseen liittyviä puolen päivän tietoiskutilaisuuksia. Hyviä kokemuksia

Työturvallisuuskeskus järjesti tänä syksynä Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajille ja esimiehille koulutustapahtuman, jossa paneuduttiin erityisesti esimies- ja alaistaitojen kehittämiseen sekä työpaikkakiusaamisen hallintaan. – Saimme uusia eväitä erityisesti siihen, miten työelämässä ilmenevää kiusaamista voidaan torjua ja käsitellä työpaikoilla, kiittelee kiinteistöyhtiöiden työsuojelupäällikkönä toimiva Pikku-Huopalahden kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jari Kujanpää. Koulutus liittyi kiinteästi kiinteistöyhtiöiden vuoden teemaan ”ammattimies hallitsee työelämän pelisäännöt”. www.telma-lehti.fi

Jari Kujanpää

– Kaksipäiväisen koulutuksen aikana kuulimme esitelmiä, teimme ryhmätöitä ja keskustelimme ongelmista ja niiden ratkomisesta. Mukana koulutuksessa oli 35 henkilöä: toimitusjohtajia, isännöitsijöitä, toimistoesimiehiä ja työnjohtajia. Räätälöity seminaari pystyi pureutumaan juuri niihin ongelmiin, joita toimitusjohtajat ja esimiehet pitivät oleellisina. – Saimme uusia valmiuksia, ja koulutus myös tuki mukavalla tavalla esimiehiä heidän päivittäisessä työssään. Alaistaitojen läpikäynti oli useimmille myös ihan uusi asia, kertoo Kujanpää.

www.ttk.fi/koulutus/ Asiantuntija Tarja Räty, tarja.raty@ttk.fi

Telma 4 2008

Teksti Liisa Strann • Kuva Sarri Kuukkonen

RA h o i tt a a

Sosiaalinen pääoma luo hyvinvointia Työn psykososiaaliset piirteet ja työpaikan sosiaalinen pääoma vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen.

TSR työelämän tutkimuksen täsmärahoittaja www.tsr.fi-sivut ovat rahaston tuella syntyneen tieteellisen ja käytännön tiedon levityskanava Suomen työelämään tiedon hyödyntäjille ja välittäjille.

osiaalinen pääoma koostuu yhteisistä arvoista, normeista ja ymmärtämistavoista. Ne helpottavat yhteistoimintaa ja tukevat työssä jaksamista. – Työyhteisöissä, joiden sosiaalinen pääoma on suuri, vallitsee luottamus esimieheen ja työtovereihin. Ilmapiiri on suvaitseva, ja ihmiset tuntevat olevansa arvokkaita ja tarpeellisia työssään. He kokevat kuuluvansa joukkoon ja haluavat tehdä työtä yhteisten päämäärien hyväksi, sanoo Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Tuula Oksanen. Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus oli osa Suomen Akatemian SoCa-tutkimusohjelmaa. Hankkeessa hyödynnettiin Kunta 10- ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimuksissa kerättyä laajaa kyselyaineistoa – Tulosten mukaan epäedullisiksi koetut työn psykososiaaliset piirteet, kuten johtamisen epäoikeudenmukaisuus ja heikko ilmapiiri, olivat yhteydessä lisääntyneeseen psyykkisten oireiden ilmaantumiseen työnte-

kijöillä, jotka eivät aiemmin olleet kärsineet tällaisista oireista. Kolmen vuoden seurannassa kielteinen muutos itseraportoiduissa työn psykososiaalisissa piirteissä lisäsi koettujen psyykkisten oireiden riskiä. Myönteinen muutos puolestaan vähensi sitä. Aiemmin sosiaalista pääomaa oli tutkittu lähinnä työpaikan ulkopuolisena ominaisuutena. Tutkimuksessa kehitettiin kyselytutkimukseen perustuva mittausmenetelmä työpaikan sosiaalisen pääoman määrittämiseksi. Työpaikan vähäinen sosiaalinen pääoma lisäsi masennuksen mahdollisuutta: sekä itsearvioitua että lääkärin toteamaa. Myös masennuslääkityksen käyttö kasvoi verrattuna niihin, joilla oli paljon sosiaalista pääomaa. – Työyhteisöissä tulisi kannustaa toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja tukea työntekijöiden välillä. Sosiaalisen pääoman kehittäminen saattaa osoittautua tärkeäksi keinoksi edistää työntekijöiden hyvinvointia, Tuula Oksanen toteaa.

Sosiaalinen pääoma työelämän muutoksissa: vaikutukset mielenterveyteen ja depression ilmaantuvuuteen. Tutkimus- ja kehityshanke. • www.tsr.fi > hae numerolla 103432 • mika.kivimaki@ttl.fi, tuula.oksanen@ttl.fi • www.tsr.fi/TSR-kanava, Sosiaalinen pääoma on terveellistä omaisuutta

Telma 4 2008

Hyvä johtaja kuormittuu Hyvänä johtajana toimiminen saattaa kuormittaa elimistöä, vaikka ihminen kokee työnsä innostavana. Erityisesti johtamisen eettinen perusta, tehtävien hoito ja henkiseen joustoon liittyvät osa-alueet ovat yhteydessä fysiologisiin stressi- ja palautumissuureisiin. Johtajan tulisikin huolehtia omista voimavaroistaan. JTO:n johtamaan Johtajanpaita-tutkimukseen liittyvässä hankkeessa tutkittiin esimiesten stressiä ja siitä palautumista fysiologisella, sydämen sykevaihteluun perustuvalla mittauksella, jonka tulokset suhteutettiin koehenkilöiden johtamiskäyttäytymisestä saatuihin niin sanottuihin 360 asteen arviointien tuloksiin. JTO:n yhteistyökumppaneita olivat Firstbeat Technologies Oy sekä Jyväskylän yliopiston psykologian ja liikuntabiologian laitokset.

Työsuojelurahaston määrärahat Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. · Tutkimus- ja kehitysmäärärahat · Tiedotus- ja koulutusmäärärahat · Työyhteisöjen kehittämisavustukset · Stipendit

hakuajat 1.2. ja 1.9. hakuajat 1.2. ja 1.9. jatkuva haku 2.1., 2.5. ja 1.10.

Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja hyvinvointiin. Tutkimus- ja kehityshanke. • www.tsr.fi > hae numerolla 107098 • jukka.suvitie@jto.fi • www.tsr.fi/TSR-kanava > Pomon hyvinvointi on kaikkien etu

Eettistä kuormittavuutta tutkitaan Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on käynnistetty tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia eettisiä vaatimuksia johtajat kohtaavat työssään ja kuinka kuormittavina he niitä pitävät. Lisäksi tutkitaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä eettisiin vaatimuksiin: johtajan omat arvot ja organisaation arvot, johtajan henkilökohtaiset työtavoitteet sekä hänen omaksumansa eettiset toimintatavat johtamistyössä. Tutkimuksen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2011. Eettinen kuormittavuus johtajan työssä. Tutkimus- ja kehityshanke. • www.tsr.fi > hae numerolla 108124 • taru.feldt@psyka.jyu.fi www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

ttelujen



T YÖ S U O J E LU R A H A S TO N S E LV I T Y K S I Ä

TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA

aiseen hin ja ankkeisiin esti.



  

messa Miten samme, lkisella

julkaisut

vat sen

n tieto- ja en. Lisäksi oimivat oska totyön gisena eskeinen

TYÖSUOJELURAHASTO

Jonna Käpylä, Aki Jääskeläinen, Sanna Kaisa Seppänen, Maiju Vuolle ja Antti Lönnqvist

Tuottavuuden kehittäminen Suomessa Haasteet ja tutkimustarpeet

Tuottavuuden kehittäminen Suomessa

Työstressi hallintaan

Väkivalta pois palvelutyöstä

Bjarne Andersson ym., 2008, TTK Esitteessä käsitellään työperäisen stressin hallintaa. Se perustuu Euroopan työmarkkinakeskusjärjestöjen työperäistä stressiä koskevaan puitesopimukseen ja Suomen työmarkkinajärjestön työperäistä stressiä koskevaan suositukseen vuodelta 2008. Suosituksen tarkoituksena on muistuttaa työperäisen stressin haittavaikutuksista ja korostaa ehkäisyn merkitystä. Ladattavissa myös pdf-tiedostona internet-sivuilta. www.ttk.fi/julkaisut

Susanna Puumi, 2008, TTK Palvelualojen henkilöstö joutuu kohtaamaan asiakkaiden taholta yhä enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltaa ei pidä hyväksyä työssäkään missään muodossa. Oppaan (8 e) tarkoitus on edistää työpaikkaväkivallan ennakoivaa hallintaa palvelutyössä, sen hallintaan liittyvien säädösten ja toimintatapojen soveltamista sekä kehittämistä käytännön toimintoina suomalaisilla työpaikoilla. www.ttk.fi/julkaisut

Monikulttuurinen johtaminen

Osallistu, kuuntele, vaikuta

Keskusteleva esimiestyö

Leena Lahti, 2008, WSOYpro Monikulttuurisuus on kansainvälisen toiminnan inhimillinen ydin. Monikulttuurisuus on myös johtamishaaste, koska vain hyvin johdetut organisaatiot pysyvät kilpailukykyisinä muutosten pyörteissä. Päivittäisten toimintatapojen on johdonmukaisesti noudatettava julkilausuttuja ihanteita myös ristiriitatilanteissa. Kirjassa (59,40 e) monikulttuurisen johtamisen tavoitteena nähdään yksilön ja organisaation hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja tuloksellisuuden edistäminen. Kirja jakaa ja virittää ajatuksia, kokemuksia ja työvälineitä monikulttuurisesta johtamisesta. Kirja on tarkoitettu ylimmälle ja keskijohdolle, ja se toimii myös perusteoksena HR-osastoilla. Kirjoittaja on kokenut monikulttuurisuusasioiden asiantuntija ja kehittäjä. www.wsoypro.fi

– Opas työpaikan yhteistoiminnan kehittämiseen

– Opitaan kokemuksesta

Jonna Käpylä – Antti Lönnqvist ym., 2008, TSR ja Tampereen teknillinen yliopisto Miten tuottavuutta voidaan kehittää Suomessa? Miten tuottavuus on kehittynyt kansantaloudessa, yksityisillä toimialoilla, palveluissa sekä julkisella sektorilla? Haastatteluin on selvitetty erityisesti sitä, miten tuottavuutta voitaisiin arvioida ja kehittää käytännössä, mitä keinoja kehittämisessä voidaan käyttää ja mitkä ovat sen tulevaisuuden haasteet. www.tsr.fi/selvitys

johtaminen

Telma 4 2008

Tamminen – Hirsimäki – Tarkkonen ym., 2008, TTK Yt-neuvottelulla on kielteinen kaiku, koska se liitetään usein mielikuvissa irtisanomisiin. Yhteistoiminta työelämässä on kuitenkin myönteinen asia, vuorovaikutteisen toimintakulttuurin perusta sekä perustehtävän onnistumisen ja työhyvinvoinnin edistäjä. Julkaisu (12 e) kuvaa yhteistoimintaa neuvottelu- ja kehittämisjärjestelmänä sekä esittää perusteluja ja toteutustapoja työpaikan arkeen. www.ttk.fi/julkaisut

Tarja Nummelin, 2008, WSOY Esimiesten työ on muuttunut entistä enemmän ihmissuhdetyöksi, mutta samalla myös itsensä tunteminen korostuu. Julkaisu (48,60 e) opastaa esimiestä entistä parempaan itsetuntemukseen ja esimiestyötaitojen kehittämiseen. Se esittelee työnohjausta esimiestyön ja organisaatioiden kehittämismallina. www.wsoy.fi

Koulutus Ju lkaisut 2009 Utbildning och publikationer

JAksaminen

Lupa särkyä. Kriisistä elämään

TTK Koulutus ja julkaisut 2009 Julkaisussa esitellään TTK:n tulevan vuoden koulutusta: työsuojelun perus-, jatko- ja erikoiskurssien sekä ajankohtaispäivien aiheita, tavoitteita ja sisältöjä sekä TTK:n monipuolisia työpaikkakoulutuspalveluja ja julkaisutuotantoa. Koulutus ja julkaisut 2009 -liite jaetaan tämän Telman välissä. Koulutus ja julkaisuinfoa löytyy myös internetistä, www.ttk.fi.

Maria Härkki-Santala, 2008, Työterveyslaitos Luottamustointa hoitavalla ihmisellä on usein monta rautaa tulessa ja rajallisesti aikaa. Julkaisu (16 e) neuvoo, miten uupumusta ehkäistään harjoituksin ja esimerkein. Ainoita oikeita ratkaisuja ei kuitenkaan ole, sillä jokainen on oman jaksamisensa paras asiantuntija. www.ttl.fi/kirjakauppa

Kateus työyhteisössä

Pieni kirja copingista – Psyykkinen selviytyminen ja selviytymiskeinot työuran haasteissa Merja Hutri, 2008, Depp Työpsykologiset palvelut Työelämässä kohtaamme asioita, joihin kasvuympäristömme ei välttämättä ole meitä valmentanut. Opimme ja kehitymme työtä tehden, mutta harvan työura on suoraviivainen ja helppo. Työtä koskevat toiveet, tunteet, jaksaminen ja työn sosiaaliset suhteet joutuvat aika ajoin koetukselle. Tarvitaan monenlaisia selviytymiskeinoja. Mistä psyykkisessä selviytymisessä on kysymys, millaiset keinot ovat työn ja hyvinvointimme kannalta tärkeitä? Ensimmäinen suomenkielinen jäsennys copingista, jokaiselle työelämässä toimivalle ja sinne astuvalle. www.depp.fi www.tsr.fi > hae numerolla 108046fi Työelämässä koh ole meitä valm taamme asioita, joihin kasvuympäri entanut. Opim stömme ei vältt harvan työu ämättä ra on koko mat me uutta ja kehitymme työtä tehden, kan suoraviiv toiveet, oma mutta t tunteet, jaks ainen ja help aminen ja työn po. Työtä kosk aika ajoin koet evat sosiaaliset suht ukselle. Tarv itaan monenla eet joutuvat selviytymiske inoja. isia henkisiä ja käytännön

Mistä psyykkis essä selviytym isessä on kysy keinot ovat työn ja hyvi mys, ja min nvointimme kälaiset selvi ensimmäine kannalta tärk ytymisn suomenki eitä – siitä kert elinen jäsennys oo tämä copingista. Pieni kirja

copingista lle, esimiehel le, asiantunti jalle, opiskelijal – jokaiselle työelämässä le, ammattia toimivalle ja uttajalle työelämään astuvalle.

Merja Hutri

PIENI KIRJ

A COPINGIS

Psyykkinen selviytymin en ja selviytymiskei not työuran haa steissa

selviytyminen

– työntekijä

: Iina Heiskanen

Yliopistopaino Helsinki 2008 ISBN 978-9 52-92-4457-7

ran haasteiss a

iskeinot työu

ja selviytym

Kannen kuvat

www.telma-lehti.fi

Päivi Rauramo – Jarmo Lahti, 2008, TTK Puhelinpalvelutyö on asiakastilanteen hallintaa aina keskustelun aloittamisesta sen lopetukseen. Se edellyttää oikeanlaista palveluasennetta, viestinnän osaamista, aktiivista kuuntelutaitoa ja ratkaisujen esittämiskykyä. Hyvä asiakaspalvelu vaatii riittävää koulutusta ja perehdytystä. Oppaan (3 e) tarkoitus on auttaa puhelinpalvelutyötä tekeviä psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa ja antaa ohjeita haastavan asiakkaan kohtaamiseen. www.ttk.fi/julkaisut

Psyykkinen

Susanna Lundell, 2008, Työterveyslaitos Kateus myrkyttää kaiken. Se pilaa niin ihmissuhteet kuin tappaa luovuuden. Hallitsematon kateus voi johtaa työpaikkakiusaamiseen. Kadehtimista voi kuitenkin hillitä ja sen voi myös valjastaa siten, että se palvelee yksilön ja työyhteisön kehitystä. Julkaisussa (27 e) on mukana ohjeita ja tehtäviä, joiden avulla kateuden voi muuttaa voimavaraksi. www.ttl.fi/kirjakauppa

Voi hyvin puhelinpalvelutyössä

COPINGISTA

STM, Työterveyslaitos, 2008 Henkisen hyvinvoinnin kysymysten kohtaamiseen työpaikoilla on valmistunut aineistoa, joka on kehitetty yhdessä neljän työpaikan työterveyshuollon kanssa. Terve mieli työssä -hankkeen julkaisut ovat pdf-muodossa osoitteessa www.ttl.fi/tervemieli. www.ttl.fi/kirjakauppa

Jaksa luottamustoimessa

Jouko Lestinen ja Kirsi Räisänen, 2008, Työterveyslaitos Normaali työssä onnistuminen voi tuoda hiljaista mielihyvää ja onnea, jotka ovat parhaita työmotivaation ylläpitäjiä. Osa kuitenkin vaatii itseltään liikaa. Jotkut yksilöt uuvuttavat itsensä liiallisen tunnollisuuden ja itsekriittisyyden ajamina, mikä heikentää työhyvinvointia. Julkaisu (24 e) esittelee keinoja ja työkaluja, joiden avulla ylisuoriutumisesta voi vapautua ja antaa itselleen luvan olla kyllin hyvä. www.ttl.fi/kirjakauppa

Merja Hutri: PIENI KIRJA

Henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edellytysten arviointi työssä

Eija Palosaari, 2008, Edita Järkyttävät tapahtumat herättävät ihmisissä voimakkaita tunteita ja erilaisia reaktioita. Reaktiot ovat harvoin sairauden tai poikkeaman merkki, mutta ne on hyvä tunnistaa. Julkaisu (27,90 e) antaa näkökulmia kriisistä toipumiseen ja esittelee palveluja, joita kriisitilanteen kohdanneella on saatavilla Suomessa. http://netmarket.edita.fi

Kyllin hyvä

Telma 4 2008

H a j at e l m a

Sarri Kukkonen Kreetta Järvenpää

Ammattilainen on ammattilainen

Tarjoilija Heikoilla perus hymyili tietävästi, hän oli iltamme sankari.

Telma 4 2008

hailen suunnattomasti Ihailen suunnattomastiammattilaisia. ammattilaisia. Ei Ei ole ole niin niin tarkkaa, tarkkaa,mistä mistäalasta alasta on on kyse, kunhan ihminen kunhan ihminen(tai (taimiksei miksei koira koira tai hetai vonen – sirkuksesta hevonen – sirkuksestavoivoilöytyä löytyäeksoottieksootsempiakin lajeja) tisempiakin lajeja)osaa osaahommansa hommansa ja ja on on ylpeä siitä. Mutta joka kerta, kun jossain kaavakkeessa kysytään ammattia, hartiani lysähtävät. Mikä minä olen? Selviän lähestulkoon mistä hyvänsä mikä eteen tulee, mutta on aivan eri juttu, miten. Ammattinimikkeen puuttuminen Ammattinimikkeen puuttuminen heikenheikentää tää identiteettiäni. identiteettiäni. Haluaisin Haluaisin ollaolla selkeästi selkeästi jojotain, tain, niin niinkuin kuinovat on putkimies tai siivooja tai raviohjastaja tai hammaslääkäri. Toisinaan jonkun ammattitaito on niin ihailtavaa, että kyyneleet pyrkivät silmäkulmaan. Eräällä ruotsinlaiva-reissullani päädyin syömään laivan Á á la la carte carte -ravintolaan. -ravintolaan. En ole kummoinen kulinaristi, joten joten annoin annoinsuorarsuoraryhtisen, yhtisen, korrektin korrektintarjoilijan tarjoilijan (vai (vai onko hänen nimikkeensä sittenkin viinuri?) ratkaista paitsi ruokalajit, myös viinit puolestani. Yhtä viiniä alkupalan kanssa ja toista pääruoan, jälkkärin kupeeseen makea viini. Tarjoilija katsoi silmiin ja kertoi vivahteikkaasti, kuinka juuri nämä maut tukevat toisiaan erinomaisesti ja näin ateriointini saavuttaa maksimaalisen nautinnon. Ja herran tähden: mies oli oikeassa! Pöytäseurueemme kiljahteli ihastuksesta kautta kattauksen. Onnistuneen illallisen katsoimme olevan ehdottomasti tarjoilijan ansiota. Hän oli iltamme sankari. Ja mitä teki sankarimme? Hymyili tietävästi. Hän Hän osaa osaa hommansa. hommansa. Toinen ammattiryhmä, johon olen rakastunut, on autonkorjaajat. Minun autoni ovat aina perinteisesti olleet perheenjäseniä, niillä on jopa nimi. Pari vuotta sitten hurahdin täysin ja ostin 80-lukuisen G-Mersun nimeltään Martti. Martti oli mitä liikuttavin kosla. Rakastimme lasten kanssa autoa syvästi. Martilla vain alkoi alkoi jo jo ikä ikä painaa painaajajakaikenlaiset kaikenlaisetpikkukpikkurempat asettivat krempat asettivatesteitä esteitäliikkumisellemme. liikkumisellemme. Martti alkoi tavata maasturinkorjaajaa säännöllisesti. Jokaisen korjaamokeikan jäl-

keen uskoin taas yhteiseen tulevaisuuteemme ja rakastin korjaajaa. Hänhän vahvisti minun ja Martin liittoa! Puoli vuotta ja 800 euroa köyhempänä päädyin vaihtamaan Martin pois. Sydäntäni raastoi, mutta halusin myydä Martin miehelle, jolla on ammattitaitoa omasta takaa. Hetken jopa pohdin, kävisinkö jonkun autonkorjaamiskurssin, mutta tuumasin, että se tuskin minun kohdallani johtaisi toivottuun tulokseen: että osaisin itse korjata autoni. Jaa, hetkinen! Tässä matkan varrella keksinkin missä olen itse ammattilainen. Olen erinomainen haastateltava. Puhun selkeästi ja pitkään. Pudottelen hyviä otsikoita ja onelinereita. Kunnioitan haastattelijaa ja jopa pelastan hänet hädän tullen hyvällä vastauksella. Olen tehokas kiteyttäjä. Osaan itse kiinnittää mikrofonin paitaani ja tiedän, mistä se menee päälle. Osaan myös puhua mikrofoniin. Saatan haastaa toimittajan jopa ajattelemaan. Mikäli ympärillä on tv-kameroita, osaan ottaa ne huomioon ottamatta niitä muka huomioon. Mikäli haastattelun pitää kestää neljä minuuttia, lopetan kun kello näyttää 03.59.00. En ole tainnut saada mistään niin paljon kiitosta kiitostakuin kuinsiitä, siitä,miten mitenhyvin hyvin haastathaasteluni meni. tatteluni meni. Ongelmani Ongelmani onkin onkinenää enääse,se,että ettämillä millä logiilogiikalla kalla tästä tästä alkaisi alkaisi saada saada rahaa. rahaa. Normaalistihan Normaalistihan ammattitaito ammattitaito on suoraan on suoraan verrannollinen verrannollinen ansiansioon, oon, mutta mutta minun minun ammattitaitoni ammattitaitoni tarkoittaa taryleensä yleensä koittaa ansionmenetystä: ansionmenetystä: autollaautolla ajeluaajelua ties minne, ties minne, yletöntä yletöntä pakkelointia, pakkelointia, turhanpäiväistä turhanpäitukan tukan väistä vääntämistä vääntämistä ja vaatteiden ja vaatteiden kanssa puljaakanssa mista. puljaamista. Jos kiinnostaa, ota yhteys. Jämeriä lausuntoja aiheesta kuin aiheesta, mediaan kuin mediaan!

K atja S tå hl Kirjoittaja on Apulanta Oy:n johtaja. apulanta.katja@gmail.com

Työelämän kehittämisen erikoislehti

4 • 2008

Lehti

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. (09) 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi

Karrrrmean perillä? paljon nimiä! Kurrrkkaa

takakantta! Kuvitus Helena Hajanti

Työsuojelurahasto TSR Eerikinkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Peter Rehnström, TSR Toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman, TTK Toimitus Alma Media Lehdentekijät Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.lehdentekijat.fi etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Merja Mäkelä AD Helena Hajanti Kuvatoimittaja Mervi Ahlroth

Ty öe

lä mä

n ke hiT

Tä mis

iko en er

isl eh

8 4 • 200

Karkkiaujasta kannustas sa pelipaj

talven Pukki, öläinen elämysty

Painosmäärä 110 000 Repro Faktor Painopaikka Acta Print, Tampere 2008 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) Osoitteet Työsuojeluhenkilörekisteri, työntekijä- ja työnantajaliitot ja muut Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen sidosryhmät. Kaikki osoitelähteet lueteltu verkkosivuilla www.telma-lehti.fi. Osoitteenmuutosohje takasivulla.

taja n puur Pohjoise Palosaari i Päivikk ara ykyiset Osatyök ätön voimav äm – käytt

lääke s – paras Arvostu

n ksamisee työssä ja

ti.fi

a-leh www.telm

Liisa Lukija

www.telma-lehti.fi Palautteet ja juttuvinkit Tiedotteet ja näköislehti Some of Telma´s stories are available in English. Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska. Seuraavat lehdet: Telma 1 • 09 6.3.2009 Telma 2 • 09 29.5.2009 Telma 3 • 09 25.9.2009 Telma 4 • 09 4.12.2009

www.telma-lehti.fi

Telma 4 2008

Itella Oyj

www.telma-lehti.fi Verkossa:

Tarrrkista osoite!

• Tilaukset • Palautteet ja juttuvinkit • Tiedotteet, näköislehti Some of Telma´s stories are available in English at website Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen

T el m a 1 / 2 0 0 9 ilmest yy 6.3.2009

Teemoina muun muassa terveellinen ja turvallinen työympäristö.

Sinun lehtesi on tullut yllä olevan rekisterin perusteella.

Telman tilaus

Voit tilata Telman veloituksetta osoitteesta www.telma-lehti.fi.

Osoitteenmuutos ja peruutus Osoitteenmuutos tai peruutus tulee ilmoittaa siihen organisaatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on teille postitettu. Organisaation nimi ja puhelinnumero on mainittu yllä. Osoiterekisterien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutokset. Lehden julkaisijat, Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus, eivät vastaa osoitteiden oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta eikä peruutuksista muiden kuin omien (Työsuojeluhenkilörekisteri, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto) osoiterekisteriensä osalta.