Telma 1/2008

Työelämän kehittämisen erikoislehti

1 • 2008

Happi pitää vireessä

eResepti muokkaa apteekkien työtä

SOK:n pääjohtaja:

Hyvä johtaminen ei ole käskytystä

Finn-Power

– turvallista tehostamista

Tuottavuus voi olla myös inhimillistä

Telma

pääkirjoitelma 6.3.2008

Työtä fiksummin, ei kovemmin Millainen on hyvä työpaikka? Tästä jokaisella on oma näkemyksensä. Voim­ me mainita tekijöinä esimerkiksi työpaikan varmuuden, tasapuolisen kohtelun, kehittymis­mahdollisuudet, hyvät työkaverit, terveellisen ja viihtyisän työympäris­ tön sekä riittävän hyvän palkan. Näitä suurin osa meistä pitää tärkeinä.

Jotta työpaikka olisi olemassa, omistajan on oltava myös tyytyväinen. Yrityk­ sen on oltava kannattava ja tuottava. Toisaalta asiakas on tyytyväinen, kun hän saa laadukkaan tuotteen tai palvelun kohtuulliseen hintaan.

Huomaamme, että hyvä työpaikka on monen tekijän summa. Työelämässä on alettu keskustella käsitteistä tuottavuus ja työhyvinvointi. Voimmeko kehittää niitä samanaikaisesti?

Tuottavuus ja työhyvinvointi eivät ole toistensa vastakohtia.

Moni ei enää usko, että hyvä tuottavuus otetaan duunarin sel­ känahasta. Tänään tiedämme, että tuottavuus on taitolaji – työtä on tehtävä fiksummin, ei kovemmin.

Tutkimukset ja yritysesimerkit osoittavat, että tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen on mahdollista.

Se vaatii johdon, asiantuntijoiden ja henkilöstön osaamista sekä yhteistä näkemystä ja yhteistä tekemistä.

Valmista, kaikille sopivaa mallia ei ole. Tarvitsemme päämäärätietoista suunnittelua ja muutosta. Kehityk­ sen suunta on todettava mittaamalla. Muiden esi­ merkeistä voimme saada kehittämisideat, mutta ne on aina istutettava oman organisaation ja ihmisten tilanteeseen sekä paikallisiin olosuhteisiin.

T yöpaikan kehittäminen on kuin pitkä

matka. Määränpää on tunnettava, ja jos esteitä ilmestyy, on etsittävä uusia reittejä. Kartta ja kompassi on hyvä olla apuvälineinä, ja mukavat matkatoverit auttavat eteenpäin. Perillä odottaa jotakin hyvää.

Uskon, että me TELMAn avulla pystymme tuomaan tätä tietämystä myös Teidän työpaik­ kanne ulottuville. Mutta me emme pysty teke­ mään muutosta Teidän puolestanne. Sen Te jou­ dutte tekemään itse ja yhdessä.

Kuva Miika Kainu

Tervetuloa mukaan kehittymään ja kehittämään!

Peter Rehnström päätoimittaja peter.rehnstrom@tsr.fi

www.telma-lehti.fi 2

Telma 1 2008

T y ö e l ä m ä n k e h i tt ä m i s e n e r i k o i s l e h t i

TY ÖE

LÄ MÄ

HI N KE

TT ÄM

ISE N

ER IKO

ISL EH

TI

1 • 2008

Happi pitää sä virees

kkaa ti muo eResep kien työtä apteek

aja: pääjoht SOK:n

en htamin Hyvä jo äskytystä k le o i e

a er n-Plisotawtehostamist Finrv al

– tu stä himilli myös in a ll o i vuus vo Tuotta

Hynttyyt yhteen Telmassa paiskaavat kättä teoria ja käytäntö, julkaisijaorganisaatiot sekä lukijat ja tekijät.

Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuo­ jelurahaston yhteinen taival uuden, yhteisen lehden tekemisessä on nyt saavuttanut sel­ keimmän virstanpylväänsä: ensimmäinen lehti on valmis.

TTK:n toimitusjohtaja Jorma Löhmanin mukaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Telma on enemmän aikakauslehti kuin orga­ nisaatioiden viestintälehti. Organisaatiovies­ tinnässä panostetaan jatkossa muuhun, erityi­ sesti reaaliaikaiseen sähköiseen viestintään.

TTK:n ja TSR:n omien lehtien lakkaut­ tamista ja entistä laajempaa lukijakuntaa pal­ velevan yleisasiantuntijalehden perustamista Löhman perustelee kohderyhmien päällekkäi­ syydellä sekä pyrkimyksellä laadullisesti pa­ rempaan ja kattavampaan tiedonvälitykseen.

Lehtien yhdistämisen taustalla olivat vah­ vasti myös yhteistyötekijät, niin organisaatioi­

den välillä kuin lukijakunnassakin. Organisaatioiden omissa lehdissä kirjoitettiin välillä samoista asioista ja lukijakunnassakin oli paljon päällekkäisyyttä. Uuden lehden myötä kohderyhmää haluttiin myös laajentaa.

– Keskeinen tavoitteemme on tukea yh­ teistyötä työpaikoilla. Siksi on järkevää laajen­ taa lukijakuntaakin. Aiemmin emme ole ta­ voittaneet kovin hyvin esimerkiksi esimiehiä, vaikka heillä on oleellinen rooli työyhteisössä, Löhman sanoo.

Telmassa yhdistyvät työelämän kehittämi­ sen teoria ja käytäntö, kun esillä ovat niin tut­ kimukset kuin niiden sovellukset työpaikoilla.

Toimitusneuvosto toivoo, että lukijatkin esittäisivät toiveita siitä, mitä juttuja lehdessä voitaisiin käsitellä.

– Lukijoita vartenhan tätä lehteä tehdään.

Lisää Telman käytännön tekemisestä sivuilla 64–65.

Teksti Tiia Lappalainen Kuvitus Helena Hajanti

www.telma-lehti.fi

Telma 1 2008

3

paa sia ja parem k lo tu ia p m arvoove elua, aitoja koko ajan k st n u a a sk e it k d a n a ä v ä at työelämä 0–19 Työelämäss mista. S. 1 tkijat vaativ a u sa T o . a n tt e u is u tuottav ia ja johtam ää kontroll ja, vähemp Nikkelisula tossa työturv allisuus ja ty hyvinvointi önostettiin y rityksen kä vojen joukk rk ia oon. Ratka risulla paran viihtyvyys k i niin uin tuottav uus. S. 26–3 1

Onpa kaunis vastasyntynyt!

TY ÖE

LÄ MÄ

N KE HIT

SE N TÄ MI

Sisällysluettelo ER IKO

ISL EH

Artikkelit

6–9

10–19 T uottavuus ja työhyvinvointi

ajankohtaista

TI

1 • 2008

Kannen

24–25 Me teIMME seN!

kuva M

46–49 Näin muinoin 52–55 Maailmalta

i htimäk

ikko Le

Happi pitää ä vireess

20–22 Ilmiö – Happi

Sitä on ilmassa, varsinkin näin keväällä. Happi

pitää elämän yllä ja ihon heleänä.

26–31 Työsuojelun toimijat ja roolit

työpaikoilla – Boliden

56–57 Työn kuva kaa ti muok eResep n työtä kie apteek

: äjohtaja SOK:n pä

n htamine Hyvä jo skytystä ei ole kä

er tamista -Powteh os Finn rvallista

ä himillist myös in a ll o i o v uus Tuottav

4

Vakiot

Telma 1 2008

58–59 TTK-info

36–39 Työturvallisuus teollisuudessa

– Finn-power

60–61 TSR-info

42–45 Oman elämän ja työn hallinta

62–63 Julkaisut

48–51 Sähköinen resepti tulee

67 Yhteystiedot

64–65 Miten Telma syntyy

– tu

www.telma-lehti.fi

SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen on osuuskauppamies henkeen ja vereen. Hän lupaa pitää huolta kotimaan työntekijöistä ja valvoa alihankkijoiden etiikkaa ympäri maailman. S. 32–35

va r on valta

kirk Porvoon

56–57 tuu. S.

valmis emontti

Ihmisiä 2 Pääkirjoitelma

Peter Rehnström 3 Yhteinen lehti

Jorma Löhman

23 Ajatelma

Tarja Cronberg 32–35 Henkilökuva

Arto Hiltunen 40–43 Minun työni

Lea Ylikojola 66 Hajatelma

Jaakko Heinimäki

Telma 1 2008

5

Työterveyslaitos on yhdessä metanolia käyttävien yritysten kanssa laatinut REACH-asetuksen mukaisen altistumisskenaarion.

Altistumisskenaario on kuvaus, johon on kerätty tutkimuksiin perustuvaa tietoa kemikaalin valmistuksen ja käytön aiheuttamista vaaroista ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Skenaariossa kerrotaan myös keinot, joilla riskit terveydelle ja ympäristölle voidaan hallita.

– Tutkimushankkeen aikana teimme kuvauksen metanolin turvallisesta käytöstä eri käyttökohteissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on laadittu tällaiset EU:n kemikaaliasetuksen vaatimusten mukaiset altistumisskenaariot, kertoo työhygieenikko Sanni Uuksulainen Työterveyslaitoksen Uudenmaan alueelta.

Metanolin altistumisskenaarioiden laadinnassa hyödynnettiin TTL:n aiempia mittaustuloksia ja kemikaalituotteiden KETUrekisteriä. Tutkijat tekivät myös uusia mittauksia metanolin käyttökohteissa.

– Arvioimme myös metanolin terveys- ja ympäristövaaroja, jotta pääsimme alustavaa altistumisskenaariota pidemmälle.

Uuksulaisen mukaan tehdyt mittaukset osoittivat, että me-

tanolin käytössä ylitettiin monilla työpaikoilla hyväksytyt suomalaiset HTP-tasot.

Taso ylittyi usein korjaus- ja huoltotöissä. Auton lasinpesunesteiden runsaan käytön havaittiin aiheuttavan REACH-asetuksen mukaisen raja-arvon ylityksen.

– Ehdotamme, että lasinpesunesteiden metanolimäärää vähennettäisiin, jotta kuljettajien terveys ei runsaan pesunesteen käytön johdosta vaarantuisi.

Metanolia käytetään paljon teollisuuden eri kohteissa. Sitä käytetään liuottimissa ja siitä tehdään muun muassa pesunesteitä ja erikoispolttoaineita.

Suurin osa metanolista tuodaan Suomeen EU:n ulkopuolelta Venäjältä.

Vuonna 2006 Suomessa käytettiin metanolia 200 000 tonnia. Metanoli on 20 eniten käytetyn kemiallisen aineen joukossa.

Metanoli voi imeytyä ihmisten elimistöön hengityksen tai ihon kautta ja aiheuttaa myrkytysoireita.

Nyt tehtyä turvallisen käytön kuvausta voidaan käyttää jatkossa mallina, kun kemikaalien valmistajat ja maahantuojat tekevät omista aineistaan REACHin vaatimia altistumisskenaarioita.

– Kari Rissa

www.tsr.fi > hae numerolla 105338 www.ttl.fi > Tiedotteet

Kuvitus Kristian Lindbohm

Metanoli koekaniinina Reach-asetukselle

Terve! k äy n n i s t y i Porissa Porin kaupunki on käynnistänyt kampanjan työssä jaksamisen ja viihtymisen lisäämiseksi.

Terve!-kampanjan tavoitteena on kehittää hyvinvointia sekä yksilön että työyhteisön näkökulmasta. Hankkeesta vastaavat kaupungin henkilöstöpalvelu-, työterveyshuolto- ja työsuojeluyksiköt. Kampanjan aikana henkilöstölle järjestetään kou-

lutusta, joissa kerrotaan työhyvinvoinnista sekä liikunnan ja terveiden elämäntapojen merkityksestä.

Kaikille työtekijöille jaetaan kuntokortti, johon he voivat merkitä viikoittaiset liikuntasuoritukset. Ahkerimmat kuntoilijat osallistuvat Rooman matkan ja muiden palkintojen arvontaan.

Esimiehiä ja työntekijöitä koulutetaan lisäksi Työterveyslaitoksen Duunitalkoot-työkalun käyttöön. www.ttl.fi/duunitalkoot

A j a n k o h ta i s ta t y ö e l ä m ä s t ä 6

Telma 1 2008

Kuva Sarri Kukkonen

Paikallinen sopiminen hienoisessa nousussa Noin puolessa suomalaisista toimipaikoista on tehty sopimuksia palkkaetujen parantamisesta. Myös osasta tulospalkkioista sovitaan työpaikoilla.

T yöa jan pituuteen ja sijoittumiseen sekä vapaisiin liittyvä sopiminen on yleistynyt, mutta sopiminen työajan lyhentämisvapaista ja lomarahojen vaihtamisesta vapaaseen vähentynyt.

Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmä on seurannut paikallisen sopimisen kehittymistä noin viidentoista vuoden ajan.

Tuorein tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2005–2006, sitä edeltävä vuosina 1998–1999 ja ensimmäinen vuonna 1992. Tutkimusryhmää on johtanut professori Martti Kairinen.

Vaikka palkoista ja työajoista sopiminen on edelleen paikallisen sopimisen ydinaluetta, työpaikoilla sovitaan myös henkilöstön asemasta ja toimenkuvista.

Tutkijat arvelevat kehityksen taustalla vaikuttavan kilpailun lisääntyminen markkinoilla.

Työsuojelu, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja työyhteisön kehittäminen ovat nekin paikallisen sopimisen asialistalla, mutta esimerkiksi tasa-arvo- ja työturvallisuuslait edellyttävätkin yhteistoimintaa näissä asioissa.

Puntit epätasapainossa

Työntekijöiden ja työnantajien tasavertaisuuden paikallisessa sopimisessa koetaan heikentyneen. Henkilöstön edustajista yli puolet on sitä mieltä, että asetelma ei ole tasavertainen. Työnantajien mielestä tasavertaisuus on parantunut.

Paikallisella sopimisella nähdään kuitenkin myönteisiä vaikutuksia muun muassa tuottavuuteen, henkilöstön työehtoihin ja hyvinvointiin, mutta seitsemän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna työpaikkatason sopimisen vaikutukset tuottavuuteen ja henkilöstön sitoutumiseen työhön ovat hivenen laskussa.

Kuten edellisissäkin tutkimuksissa työnantavat kokevat työntekijöitä enemmän, että sopimisesta koituu erilaisia hyötyjä osapuolille.

Tulos näkyy myös halussa lisätä paikallista sopimista. Työntekijöistä puolet on sitä mieltä, että nykytilanne on sopiva, kymmenkunta prosenttia vähentäisi paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Työnantajista puolet haluaisi lisätä sopimista, neljännes pitää nykytilannetta sopivana.

Leena Seretin

www.tsr.fi > hae numerolla 105055

Pohjoismainen t yö t u r va l l i s u u s k o r tt i s u u n n i tt e i l l a T yöturvallisuuskorttikoulutusta ollaan suuntaamassa entistä vahvemmin osaksi ammattitutkintoja. Suurina haasteina ovat myös koulutuksen järjestäminen Suomeen tulevalle ulkomaiselle työvoimalle, laadunvarmistus sekä korttikäytännön yhtenäistäminen kansainväliseksi.

– Yhteistyöhankkeita on meneillään monien Pohjoismaissa toimivien yritysten kanssa. Tulevaisuudessa tavoitteena on aluksi luoda Pohjoismaissa käyvä työturvallisuuskortti, kertoo asiantuntija Jukka Mäkeläinen Työturvallisuuskeskuksesta.

Suomessa työturvallisuuskortti otettiin käyttöön vuonna 2003.

Sen on suorittanut jo lähes 430 000 suomalaista. Kortin voimassaoloaika on viisi vuotta. www.tyoturvallisuuskortti.fi

Telma 1 2008

7

T yö s t r e s s i kuriin

Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään maanantaina, 28. huhtikuuta.

Teemapäivän tarkoituksena on muistaa työssään menehtyneitä tai työssä terveytensä menettäneitä työntekijöitä.

Päivän aikana Työturvallisuuskeskus, Kohti turvallista Suomea -yhteistyöryhmä ja Tapaturmayhteistyöryhmä järjestävät Helsingissä työ- ja vapaa-ajan turvallisuutta käsittelevän seminaarin otsikolla ”Kohti turvallisempaa Suomea”. Seminaarissa käsitellään turvallisuutta yhteiskunnan, työpaikan, kunnan ja yksilön kannalta. Tavoitteena on edistää turvallisuuskulttuuria, vähentää tapaturmien määrää sekä tiivistää turvallisuusalan työntekijöiden yhteistyötä.

Seminaarin kohderyhmänä ovat työpaikkojen työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, esimiehet, työntekijät, tutkijat ja turvallisuuden edistämistyössä toimivat. Seminaari on maksuton.

Suomessa sattuu joka vuosi yli 100 000 työtapaturmaa.

Työssä tapahtuvan tapaturman vuoksi kuolee vuosittain lähes sata ihmistä. Työtapaturmariski on suurin teollisuuden ja rakentamisen ammateissa. www.ttk.fi/tyoturvallisuuspaiva

Kuva Kreetta Järvenpää

Ko h t i t u r va l l i s e m pa a Suomea

Opa s t e o l l i s u u s puistoille

M

illaisia turvallisuuteen liittyviä pykäliä tulisi teollisuuspuiston maanvuokraussopimuksiin sisällyttää? Miten teollisuuspuiston yritykset voivat sopia alueen vartioinnista, yhteisistä työturvallisuuskäytännöistä ja tiedonkulusta?

Tukeeko lainsäädäntö siirtymistä yhden yrityksen hallitsemasta alueesta teollisuuspuistomaiseen toimintamalliin?

Muun muassa seuraaviin kysymyksiin löytyy vastauksia Turvallisuus teollisuuspuistossa -oppaasta,

joka julkaistiin maaliskuun puolivälissä VTT:n internet-sivuilla osoitteessa www.vtt.fi.

Oppaassa käsitellään sopimusmallien lisäksi ongelmatilanteita, joita teollisuuspuiston yritysten välille voi tulla sopimuskysymyksissä.

Oppaassa on myös yhteenveto keskeisistä teollisuuspuistojen työ- ja ympäristöturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä.

Opas on koottu VTT:n vetämässä, vuonna 2006 käynnistyneessä Turvallisuus teollisuuspuistossa -tutkimushankkeessa. www.tsr.fi > hae numerolla 106118 www.vtt.fi/teollisuuspuisto

Suomalaiset työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhteisen suosituksen, joka pyrkii osaltaan vähentämään haitallista stressiä työpaikoilla. Suomen suositus pohjautuu EU:n työmarkkinaosapuolten vuonna 2004 allekirjoittamaan sopimukseen.

Suositus sisältää erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla haitallisen stressin voi tunnistaa ja saada kuriin. Sen sisällössä on otettu huomioon muun muassa työjärjestelyt, työaika ja henkilöstömäärä stressitekijöinä. Suositusta on tänä vuonna tarkoitus viedä työpaikoille, ja suunnitteilla on esimerkiksi aiheeseen liittyvä koulutushanke työturvallisuuskeskuksen kanssa.

– Kaikki maamme keskusjärjestöt pitävät työstä aiheutuvaa stressiä huolenaiheena. Suositus on suuntaa-antava, mutta tekeminen lähtee työpaikoista itsestään, sanoo työympäristöasiantuntija Raili Perimäki SAK:sta. www.ttk.fi > Tiedotteet http://fi.osha.europa.eu. > Hyvät käytännöt > Stressi työssä > Suomen stressisuositus

hanke

Foorumi kuntapalvelujen kimppuun Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeen tehtävänä on edistää kuntien palvelutuotannon uudistamista, tuottavuutta ja tehokkuutta sekä parhaiden käytäntöjen leviämistä. Reilun vuoden kestävän hankkeen on asettanut hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.

Hankkeessa valmistellaan muun muassa Kuntien palvelukäytäntöjen foorumia, jonka tarkoitus on vauh-

dittaa kuntien palvelurakenneuudistusta. Foorumi pyrkii löytämään tuloksellisia palveluratkaisuja ja edistämään niiden siirtämistä käytäntöön esimerkiksi yhteisen ideapankin avulla. Tavoitteena on myös edistää julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välistä kumppanuutta. Foorumissa on 24 pysyvää jäsentä sekä erikseen kutsuttavia asiantuntijoita.

Foorumia varten on koottu kyselytutkimuksella tietoa siitä, mitä eri tahot ovat tehneet tai tekemässä kuntapalveluiden kehittämiseksi.

Vastaajien mielestä jatkossa tulisi muun muassa kehittää käyttöönottoon kannustimia sekä koota kehitysrahoitusta ja vähentää kehitystyön sirpaleisuutta. Kehitystyön kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä olisi myös parannettava.

A j a n k o h ta i s ta t y ö e l ä m ä s t ä 8

Telma 1 2008

T yö s u o j e l u l i s ä ä t u o tta v u u tta T yöpaikkojen kannattaa panostaa turvallisuuteen.

Tapaturman seurauksena työntekijä on poissa työstä keskimäärin 39 päivää, ja yksi tapaturma maksaa työpaikalle keskimäärin 6 031 euroa. Onnistunut työsuojelu vähentää poissaoloja ja työperäisiä sairauksia, ja samalla työpaikan tuottavuus kasvaa.

Tulokset selvisivät Työterveyslaitoksen, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa kehitettiin myös malli, jonka avulla tapaturmia voi ehkäistä entistä tehokkaammin. Hanketta tuki Työsuojelurahasto. www.tsr.fi/tutkittu > hae numerolla 105089

Kuva H e

lena Tu

omaala

Kuva Sarri Kukkonen

Tekstit Paula Larjo, Johanna Honkala, TTK, TSR

V u o k r at yö k i i n n o s ta a t e rv e yd e n h u o l lo n a m m att i l a i s i a Terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät mielellään vuokratyösuhteissa. He arvostavat erityisesti vuokratyön tarjoamaa vapautta työajan ja -paikan valinnassa, ammattitaidon ylläpitomahdollisuutta, uusia työkokemuksia, hyvää palkkausta sekä joustavuutta. Kielteisinä puolina he pitivät riittämä-

töntä työhön perehdyttämistä ja työpaikkojen tiheää vaihtuvuutta.

Tiedot käyvät ilmi professori Anja Koski-Jänneksen ja tohtori Hannele Palukan Tampereen yliopistolle tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistui lähes 350 terveydenhuollon vuokratyöntekijää.

S av u t h a l l i n ta a n ta r j o i l i j o i l l a

jat onnistuivat muuttamaan tupakointitottumuksiaan. Yli puolet lopetti kokonaan, lisäksi jokainen lopetti tupakoinnin työaikana.

Tarjoilija Nina Nykänen oli eräs kurssilla onnistuneista.

– Poltin kymmenen vuoden ajan 1–10 savuketta päivässä. Sain työnantajaltani tiedon vieroituskurssista, ja päätimme samassa ravintolassa työskentelevän poikaystäväni kanssa lähteä mukaan.

Nykyisin tupakoin vain juhliessa, muutoin olen lähes savuton.

Kokeiluun osallistuneiden mielestä ryhmän yhteishenki oli ratkaisevan tärkeää tupakasta luopumisessa.

Ensimmäinen ravintola-alan työntekijöille tarkoitettu tupakasta vieroituksen -kurssi järjestettiin Helsingissä syyskuussa. Kurssille osallistui 12 työntekijää Belge- ja Vltava-ravintoloista.

Kahdeksan tapaamiskerran aikana käsiteltiin muun muassa lopettamisesta aiheutuvia vieroitusoireita, nikotiinikorvaushoitoja, painonhallinta-asioita sekä kuulosteltiin tuntemuksia savuttomien viikkojen jälkeen. Kaikki osallistu-

• www.tsr.fi/tutkittu > hae numerolla 105289.

• Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus: www.ttk.fi/julkaisut/ tiedot/26023.html

– Ilman ryhmän kannustusta en olisi ehkä onnistunut näin hyvin, Nina kiittää.

Pilottiprojektissa olivat mukana Hengitysliitto Heli, HOK-Elanto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Työturvallisuuskeskus.

Ravintola-alalla tupakointi on yleisempää kuin muissa ammateissa. Alalla työskentelevistä miehistä tupakoi 39 prosenttia, naisista 35 prosenttia. Suomessa menetetään vuosittain puoli miljoonaa työvuotta tupakoinnin vuoksi. www.heli.fi > Tupakointi www.tsr.fi/tutkittu > Tupakkalaki

Telma 1 2008

9

Tuottavuuden uudet eväät Vanhustyökin voidaan tehdä tuottavammin. Inhimillinen lopputulos vaatii huolellista suunnittelua ja yhteispeliä.

10

Telma 1 2008

Teksti Virve Airola • Kuvat Sarri Kukkonen ja Mervi Ahlroth

Otsikot kirkuvat joukkoirtisanomisia, mutta silti suurin osa organisaatioista etsii keinoja saada ihmiset pysymään töissä mahdollisimman pitkään, terveinä ja työstään innostuneina. Työelämän suuren murroksen voittajia ovat ne, jotka osaavat siihen varautua.

Telma 1 2008

11

”

Asiantuntijatyössä tietämys, kokemus ja osaaminen painavat enemmän.

J Aiemmin johdettiin prosesseja, nyt johdetaan ihmisiä.

os mielii pärjätä, on työn tuottavuutta pystyttä­ vä parantamaan. Tuottavuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa työolojen kurjistumista, päinvastoin.

Kun ihmiset ovat motivoituneita, hyvässä kun­ nossa ja viihtyvät työssään, he myös työskente­ levät tehokkaammin, tuottavat paremmin ja lähtevät myöhemmin eläkkeelle.

HKR-Tekniikassa, Helsingin kaupungin rakennus­ virastossa, nämä tosiasiat eivät jääneet ajatuksen asteel­ le. Vuonna 2004 jalkautetun ikäohjelman tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset.

– Konkreettisia tuloksia saatiin hämmästyttävän ly­ hyessä ajassa, kertoo ikäohjelman arviointitutkimuksen toteuttanut VTM Hanna Kankainen. Nykyisin hän työskentelee työkykycontrollerina Lassila & Tikanojalla.

Aluksi ikäohjelma herätti muissa työntekijöis­ sä tunteen, että ikääntyneitä hyysätään ja muut eivät saa mitään. Ikäihmiset taas kokivat, että nyt heistä viedään viimeisetkin mehut.

– Viestintään, koulutukseen ja valmennuk­ seen panostettiin poikkeuksellisen paljon, ja en­ nakkoasenteet muuttuivat nopeasti.

Ikääntymisestä puhuminen sai aikaan muu­ toksia – siinä määrin, että joillakin on jopa ajatuk­ sia jatkaa pitemmälle kuin viralliseen eläkeikään.

Odotettua ikääntymisen myötä tapahtuvaa työkyvyn laskua ei haastatelluilla ikäohjelman henki­ löillä tapahtunut. Sen sijaan he totesivat työssä jak­ samisensa ja hyvinvointinsa parantuneen. He myös arvostavat osaamistaan enemmän. Lisäksi tietoisuus

terveellisistä elämäntavoista ja innostus oman kunnon tarkkailuun lisääntyivät.

Esimiehet keskipisteessä

Alussa ohjelma vei todella paljon esimiesten työaikaa.

Kun tietyt asiat piti raportoida samaan aikaan, töitä oli tehtävä myös iltaisin. Mutta koulutus toi tuloksia.

– Esimiesten ihmistaidot paranivat, he oppivat ym­ märtämään iän vaikutuksia. Ruumiillisessa työssä ikä voi olla haittatekijä, mutta asiantuntijatyössä tietämys, kokemus ja osaaminen painavat enemmän, Hanna Kankainen kertoo.

Esimies-alaiskeskustelujen ja henkilökohtaisten työelinkaarimallien kautta kerättiin tietoja ihmisten toiveista ja eläkeajatuksista.

– Keskustelut, ikävapaat, kuntolomat ja muut me­ netelmät kirjattiin eHR-järjestelmään, jonne sekä työn­ tekijällä, esimiehellä että työterveyshuollolla oli pääsy.

Se oli ehdoton edellytys ohjelman onnistumiselle.

Kevennetyn työn malleja ja muita käytäntöjä kehi­ tellään eteenpäin tulevaisuustyöryhmissä, joissa on sekä asiantuntijoita että työntekijöitä.

Kun asioista uskallettiin puhua, koko työyhteisös­ tä tuli avoimempi. Vuorovaikutusta paransivat myös nuoremman ja vanhemman työntekijän muodostamat mentoriparit.

– Työnjohdon ja työntekijöiden välinen ymmärrys koheni selkeästi. Ikääntyneiden työntekijöiden arvostus ja kunnioitus työyhteisössä kasvoi. Heidän osaamistaan opittiin arvostamaan, ja nyt ymmärretään myös hiljai­ sen tiedon tärkeys.

hanke

Saman pöydän ääressä T yömarkkinakeskusjärjestöt ovat mukana projektissa, joka kantaa nimeä Tuottavuuden pyöreä pöytä. Millaisilla asioilla pöytä onkaan katettu?

Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta on yksi pyöreän pöydän sihteereis-

12

Telma 1 2008

tä. Hän painottaa, että tuottavuutta työelämässä pitää pystyä mittaamaan muutoinkin kuin panostuotosmenetelmällä.

– Minusta tuottavuus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, Pakarinen huomauttaa.

Hänen mukaansa tuottavuutta voi kehittää monilla tavoin, vaikka-

pa palveluprosesseja kehittämällä, jolloin osaaminen ja sen myötä hyvinvointi työelämässä lisääntyy.

SAK:n palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila on Pakarisen kanssa samoilla linjoilla. Antila kertoo, että kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi pyöreään pöytään on kutsuttu myös tärkeitä yh-

< – Esimiehellä on ikäohjelman toteutuksessa kaikkein tärkein rooli. Se edellyttää, että johto antaa toiminnalle sysäyksen, mutta myös valtuudet, valmiudet ja tuen, sanoo Hanna Kankainen.

> – Tyytyväiset asiakkaat ovat tehokkuuden ehkä tärkein mittari, mutta tyytyväisiä asiakkaita ei ole ilman tyytyväistä henkilökuntaa, tiivistää Paula Liukkonen.

Menestyksekkään ohjelman avaimena Kankainen pitää sen kokonaisvaltaisuutta. Kehittämiskohdat on HKR-Tekniikassa otettu huomioon, ja niitä on oikeas­ ti kuunneltu.

Johto mukaan

Ylimmän johdon sitoutuminen on aina onnistumisen edellytys. Yksikön johtaja Kauko Nygren halusi saada ikäohjelman toimimaan ja ihmiset pysymään töissä.

Hän on todennut, että kun aiemmin johdettiin proses­ seja, nyt johdetaan ihmisiä.

Hanna Kankaisen näkemys on, että terveys ja tuot­ tavuus kulkevat käsi kädessä.

– Käytännönläheinen kosketus työterveyshuoltoon on tärkeä. Ikätarkastusten ansiosta pystyttiin löytämään ja seulomaan ongelmia hyvin varhaisessa vaiheessa.

Kankainen muistuttaa, että ylimmälle johdolle pystytään osoittamaan, että kyseessä on hyödyllinen investointi eikä kustannus. Työterveyshuoltoon pitää panostaa entistä enemmän, ja sille pitää myös antaa valtuuksia toimia.

– Panostus työkykyisyyteen ja työhyvinvointiin vaikuttaa oman organisaation liikevaihtoon. Kannattaa verrata, miten paljon pitäisi kyetä kasvattamaan liike­ vaihtoa, jotta päästäisiin samaan tulokseen.

Mielekäs työ – mielekäs tuotto

Työterveyttä ja työhyvinvointia on perinteisesti tarkas­ teltu poissaolojen ja sairauseläkkeiden kustannusten kautta. Työterveyden edistämisen pitäisi kuitenkin olla osa organisaation toimintakyvyn, kilpailukyvyn ja arvo­ maailman luomista ja parantamista.

Teksti Mikko Juuti

teistyötahoja: Työturvallisuuskeskus TTK, Työelämän kehittämisohjelma, Tykes, Tekes, Työsuojelurahasto TSR ja Työterveyslaitos.

– Pyöreästä pöydästä on kasvamassa pysyvä toimielin, joka edistää työelämän laatua ja tuottavuutta.

Kyseessä on foorumi, jossa voidaan vapaasti käydä läpi työelämään

liittyviä keskusteluja, aloittaa tutkimushankkeita ja antaa tukea esimerkiksi liitoille ja yrittäjille, Antila lupaa.

Väestö ikääntyy. Työvoiman tarjonta kääntyy laskuun. Talouskasvu ei tarkoita samaa kuin työelämän laadun paraneminen. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaisen

kehittämisen tulisi tukea menestystä. Asiantuntija Niilo Hakonen Elinkeinoelämän keskusliitosta haluaakin, että pyöreästä pöydästä lähtee aloitteita työelämän kehittämiseksi.

– Me haluamme esimerkkien kautta tehdä näkyväksi hyviä toimintamalleja ja lisätä alan tutkimusta.

Telma 1 2008

13

”

Työelämässä pitäisi olla toisenlaiset hierarkiat, vähemmän kontrollia ja enemmän arvoja!

Kuvat seuraavilla sivuilla:

Madetojan palvelutalolla ”tuottavuuslaskentamallin kehittämisprojekti” ei leppoisaa arkea kiristänyt.

– Työterveyshuolto on parhaimmillaan tuloksente­ kijä, sillä työterveyden edistäminen vahvistaa organisaa­ tion toimintakykyä ja kilpailuasemaa, tiivistää tutkija, KTT Paula Liukkonen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus työterveys- ja työsuojeluorganisaatioiden tut­ kijana sekä Suomessa että Ruotsissa.

– Työhyvinvoinnin edellytysten luominen on ensi­ sijaisesti johtamisasia, ja esimiehet ovat siitä vastuussa.

Työn mielekkyyttä pitäisi vaalia yhtenä tärkeimmistä terveyden ja työhyvinvoinnin lähteistä.

Liukkonen muistuttaa, että työterveysasiantunti­ joilla on paljon sellaista osaamista ja kokemusta, jota yrityksissä tarvitaan juuri nyt.

– Työhyvinvoinnin avulla luodaan myös organisaa­ tiolle pysyvä arvomaailma. Ellei korkein johto ymmärrä millä tavoin se tapahtuu, keskijohto ei saa tarvitsemaan­ sa tilausta, ja seurauksena on pelkkää pyörittelyä.

Elävän organisaation voima

Sen sijaan, että verrataan kilpailevan yrityksen tuotta­ vuus- ja tehokkuuslukuja, pitäisi perehtyä siihen, mil­ lainen kulttuuri ja millaista ihmisjohtamista heillä on.

Ne vaikuttavat päätöksentekoon, konflikteihin ja niiden kanssa pärjäämiseen, koko yrityksen olemassaoloon.

Niitä on opittava analysoimaan numeroiden lisäksi.

– Tuottavuusluvuilla mitataan mennyttä. On kehi­ tettävä mittarit, joilla päästään arvioimaan päätöksente­ on sujuvuutta, oikea-aikaisuutta, yrityksen tehokkuut­ ta, ongelmanratkaisukykyä. Ei riitä, että ihmiset voivat hyvin työssään, vaan pitää tunnistaa ja saada käyttöön heissä oleva innovatiivisuus – ja hyödyntää sitä. Se ei on­ nistu, jos jämähdetään vanhoihin tuottavuusohjelmiin.

Tärkeää on saada työntekijät aidosti mukaan työ­ paikan asioihin. Se kuitenkin edellyttää sekä selkeitä ohjaavia arvoja että areenan, jolla asioita voidaan yh­ dessä käsitellä. Henkilöstön puolestaan on osattava sen verran yrityskieltä, että se pystyy olemaan mukana.

– Pitää tietää esimerkiksi, mitä se kauhea tuotta­ vuus-sana omassa työssä merkitsee. Liukkonen painot­

taa, että meillä Suomessa asiat ovat koko lailla hyvin – jos katsotaan vain toisella silmällä sitä, mitä on luotu.

– Meillä on aivan liian pieni työllisyysaste ja todella kovat eläkeluvut. Työelämästä halutaan pois mahdolli­ simman varhain tekemään jotain itselle mieluisempaa.

Miksi sitä ei voi tehdä töissä?

Nyt on korkea aika miettiä, mitä todella osaamme, missä olemme hyviä, millä kilpailemme.

– On sairasta, että työtä kontrolloidaan yhä meka­ nismeilla, jotka luotiin Fordin mustien koppiautojen valmistukseen. Kyllä minun mielestäni nämä asiat pitää nostaa pöydälle, Liukkonen täräyttää.

– Nykytyöelämässä pitäisi olla aivan toisenlaiset hie­ rarkiat, vähemmän kontrollia ja enemmän arvoja! Arvot tulevat vaikuttamaan yhä enemmän työhön – miten se organisoidaan ja missä se tehdään.

Liukkosen mielestä tuottavuudella kilpaillaan tule­ vaisuudessakin, mutta sen rinnalle on jo kehittymässä ”arvoilla käyviä” ja lähes itseohjautuvia organisaatioita, joiden kilpailukyky on aivan omaa luokkaansa. Arvoja käytetään yrityksen kaikessa kommunikaatiossa, niillä on sisältö ja niitä kantavat ihmiset, työskentelytavat ja vaikuttavuus.

– Ei tarvitse mennä kuin Kiinaan tai Japaniin, niin näemme, miten arvoköyhä eurooppalainen ”tehokas” ja ”tuottava” yritysmaailma on.

Silmästä silmään

– Elämme rajojen rikkomisen aikaa. Markkinat ja kil­ pailukyky ovat sen hallussa, joka ylittää ja rikkoo rajat ja kykenee moniulotteiseen ja monimuotoiseen työhön.

Miten se tapahtuu, miten ihmisten tuntemusta työnsä arvosta saadaan nousemaan – siitä pitäisi keskustel­ la. Vanhat tekniset luvut eivät riitä sen mittaamiseen, Paula Liukkonen miettii.

Liukkosen mielestä monet mittaukset voitaisiinkin lopettaa ja järjestää sen sijaan yrityksessä keskusteluti­ laisuuksia siitä, mikä meillä on hyvää, mikä mättää ja mitä pitäisi tehdä.

• Paula Liukkonen AB: Työterveyden mittarit – menetelmät, eurot, päätelmät.

• www.tsr.fi/tutkittu hae numerolla 106349.

• www.tuottavuustyo.fi

14

Telma 1 2008

Telma 1 2008

15

– Vaatii rohkeutta katsoa ihmistä silmästä silmään ja kysyä, toimiiko tämä hyvin. Liian helppoa on lait­ taa rasti ruutuun, vastata kysymyksiin ja saada puolen vuoden kuluttua tieto, että kaikki on ihan hyvin. Jos päämääränä on saada organisaatio hiljaiseksi, näin se onnistuu.

Mitä muutos sitten edellyttää?

– Tiedämme kaiken, olemme mitanneet kaiken emmekä silti tee mitään. Sinne tuntemattomaan pitäisi

uskaltaa mennä, siellä on innovatiivisuus. Meillä on hy­ vät arvot ja olemme upeita aina kun on sattunut jotain sellaista, missä ihmisyyttä ja sen rajoja koetellaan. Miksi niitä arvoja ei näy töissä ja arjessa?

Suomessa on rahaa maksaa ihmiset mieluummin pois töistä kuin tutkia, mistä on kysymys.

– Jos mitään ei ole aikomuskaan muuttaa, kannat­ taa konsultointiin ja koulutukseen laitetut rahat suun­ nata jonnekin muualle.

• www.tsr.fi/TSR-kanava > Multimediaohjelma ”Huoltajasta tuloksentekijäksi” ja radio-ohjelma ”Työhyvinvoinnista muutosenergiaa”.

• Tuottavuus-, tuloksellisuus- ja laatuasiantuntijoiden sivusto: www.ttk.fi/keskus/tutulla/ • www.tsr.fi/tutkittu, valitse aiheluokituksesta > 6 Työyhteisöjen tuottavuus.

• http://fi.osha.europa.eu > Hyvät käytännöt > Terveys ja turvallisuus tuottavuustekijänä.

• Euroopan tuottavuuskeskusten liitto, www.eanpc.org • TSR, TTK & EANPC: Tuottavuus, innovatiivisuus, työelämän laatu ja työllisyys -julkaisu: www.tsr.fi/files/tutkimus/tuottavuus.pdf

Iloinen tuottavuus, ihana vastuu Emma-kodin sohvalla vanhukset ja hoitajat kuiskailevat kuin salaisuuksia jakavat tyttöset, ja samaan aikaan alakerran ravintolassa on päivän bingohetki. Madetojan palvelutalon johtaja istahtaa kiikkustuoliin ja tuntee kiitollisuutta.

Kaiken taustalla on hanke, joka on syntynyt Työ­ suojelurahaston kehittämisavustuksella, Helsingin kau­ pungin keskushallinnon rahoituksella ja Tampereen teknisen yliopiston tutkimustyön avulla. Tavoitteena on saada aikaan koko kaupungille, ja jatkossa muillekin tahoille, sopiva tuottavuusmalli.

Talous – yhteinen tavoite

Teksti Tarja Västilä Kuvat Sarri Kukkonen

16

Telma 1 2008

K

aamos pukkaa hämäränhyssyään Pukinmäessä sijaitsevan palvelutalon ikkunoiden ulkopuo­ lella, mutta yli 90 vanhuksen ja puolen sadan työntekijän muodostamassa yhteisössä löytyy lämpöä ja valoa. Kolme vuotta sitten saneeratusta rakennuk­ sesta on tullut kerrostalon kokoinen lämmin koti, joka on ollut vuoden verran erityisen huomion kohteena.

Madetojan palvelutalon idylliä on vaikea asettaa ”Helsingin kaupungin tuottavuuslaskentamallin ke­ hittämisprojektin” otsakkeen alle. Tuottavuus ja van­ hustyö tuntuvat äkkiseltään olevan janan ääripäissä.

– Tuottavuus on joskus ollut kirosana, mutta muu­ tamme sen paremmaksi ja yhteiseksi tavaksi toimia.

Henkilöstö on sitoutunut upeasti parhaillaan käynnis­ sä olevaan projektiin, kiittelee sosiaaliviraston talous­ päällikkö Leena Karhu-Westman.

– Kun vanhusten toimintakyky hoidossa paranee, se lisää myös tuottavuutta. Tavoitteena on palvella asi­ akkaita mahdollisimman hyvin mahdollisimman mo­ tivoituneen henkilökunnan turvin.

Liikkeelle lähdettiin vuosi sitten, johtopäätösten aika on ensi vuoden puolella. Sosiaalivirasto on saanut kun­ nian olla pilottikohteena, pilottiyksiköiksi on Madet­ ojan palvelutalon lisäksi valittu päivähoidon puolelta kaksi päiväkotia.

– Kun esitimme mallin johtoryhmässä marraskuun alussa, joku sanoi, ettei tuottavuudesta ole ennen silmät säihkyen puhuttu. Totesin vain, että tuottavuus on täl­ laisena iloinen asia, hymyilee Karhu-Westman.

Pakko uskoa. Madetojan palvelutalon johtajan Helena Mäkelän mukaan yhteiset pelisäännöt, työlis­ tojen ja työn tarkka suunnittelu, työnjako, ennakointi, omien resurssien ja sijaistarpeen arviointi sekä ekolo­ gisuus näkyvät budjetissa pysymisenä – sekä henkilö­ kunnan hyvinvointina, vähäisinä sairauspoissaoloina ja asiakkaiden hyvänä hoitona. Synergia pelaa.

– Käyn talouteen liittyvät asiat läpi henkilökunnan kanssa tarkasti ja kerron, missä mennään. Haemme yhdessä oikeita asioita, joilla on merkitystä kokonai­ suuden kannalta. Tärkeää on puhua esimerkein, ei vain luvuin, Mäkelä korostaa.

– Hyvä laatu ei ole yhtään kalliimpaa kuin huo­ no. Myöskään laatu ja suuri henkilöstömäärä eivät aina kulje käsi kädessä. Ongelmatilanteissa meillä puhetta riittää ja tunteiden tuuletusta harrastetaan.

Työhyvinvointimittauksen mukaan henkilöstö viihtyy Madetojan palvelutalossa. Ja Mäkelän mukaan asukkaiden hyvä hoito maksaa itsensä aina takaisin.

Uudentyyppinen kalkuleeraaminenkin sujuu: Mäkelä toteaa, että vanha kunnon ”Ojalan laskuoppi” auttaa resurssisuunnittelussa mainiosti.

– Laskuoppiin sisältyy oleellisena osana terveen jär­ jen käyttö. On myös osattava erottaa, mikä on hoitoa ja mikä suoritetta.

puolelle, on selvää, mihin Helena Mäkelä säästöt su­ jauttaisi.

– Työntekijöille ilman muuta. Tässä talossa on pal­ jon erittäin hyviä työntekijöitä, ei voi olla kuin kiitolli­ nen. Ja vastuu on ihana asia, kun työ on palkitsevaa.

Sosiaalivirasto on neuvottelemassa TTY:n kanssa jatkosta. Seuraavat pilottiyksiköt löytyvät lapsiperhei­ den palvelujen puolelta, syksyllä tulevat haastavat ai­ kuispalvelut. Tavoitteena olisi, että malli on koko viras­ ton käytössä vuonna 2010.

– Meidän jokaisen intresseissä on, että pystymme johtamista tukevalla tuottavuusmallilla saamaan klap­ peja ja mutkia pois, mietti Karhu-Westman.

Alhaalta ylös

Kukkia ja teräsmummoja

Uudessa tuottavuusmallissa käytettävä mittaristo – muun muassa laskennallinen asumisvuorokausi, henki­ lömitoitus, hoitopaikkojen käyttöaste ja henkilökunnan sairauspoissaolot – ovat olleet oiva käytännön apu ja henkilöstön motivointiväline. Myöhemmin mukaan tulee myös asiakkaan toimintakykyä arvioiva mittari.

– Tarkoituksena on pyrkiä luomaan tuottavuus­ kulttuuria eli halua ja osaamista tuottavuuden kehittä­ miseen. Aikaisempiin tuottavuusmalleihin verrattuna uusi malli lähtee liikkeelle alemmilta organisaatiota­ soilta. Ajatuksena on se, että ensin on pystyttävä mit­ taamaan ja johtamaan operatiivisten toimintojen tuot­ tavuutta pienemmissä yksiköissä. Vasta tämän jälkeen voidaan tarkastella virastotason tuottavuutta, miettii puolestaan tutkija Aki Jääskeläinen Tampereen tek­ nisestä yliopistosta.

Eli homma on keikautettu päälaelleen: Leena KarhuWestmanin mukaan lukuja ei lasketa Kallion virasto­ talon kätköissä eikä henkilöstöä käskytetä norsunluu­ tornista.

– Mitään ei tapahdu, jos kentällä ei tapahdu. Pal­ velujen toteuttamisessa henkilökuntamme ja heidän osaamisensa on tärkein resurssi. Kun työprosesseja ke­ hitetään, työtaakka ei lisäänny.

Jos ja kun tuottavuus hypähtäisi budjetissa plussan

Madetojan palvelutalon dementiakodit Emma ja Sini­ kaisla, psykogeriatrinen koti Viljankukka, palveluasu­ miskerrokset Naavatupa ja Havupirtti sekä päivätoi­ minta Näpsäkkä kertovat jo lempeillä nimillään, mistä on kysymys.

Johtajan visio on selvä: muistamatonkin voi elää normaalia elämää, kuntoutus tarkoittaa kropan lisäksi myös päätä, kerrostalon käytävän voi sisustaa bulevar­ diksi levähdyspaikkoineen ja liikuntapisteineen, tau­ lut ovat seinällä ja kukat pöydällä. Palvelutalo on koti loppu­elämäksi.

– Yhtälailla, kun henkilökunnan kanssa teemme yhdessä asioita, niin voimme tehdä myös asukkaiden kanssa. Yhdessä katetaan pöydät, yhdessä viedään ros­ kat. Asukkaat pyritään hoitamaan niin hyvin, ettei heis­ tä tule sänkypotilaita.

Kuin sopimuksesta 92-vuotias Margareta Vuori­ järvi alkaa polkea kuntopyörää. Mitään ihmeellistä asiassa ei ole: samaa hän tekee joka päivä.

– Pysyy teräsmummona, päättelee Vuorijärvi.

Kun Sari Laaksonen laskee Maija-Liisa Lahden kanssa tämän ikävuosia, hän toteaa, että ulkonäön pe­ rusteella voisi hyvin ottaa parikymmentä vuotta pois.

– Otetaan vaan, kyllä se sopii, Lahti myöntyy hy­ myillen.

• Tuottavuuden mittaaminen ja johtaminen Helsingin kaupungissa, toteuttajana Tampereen teknillinen yliopisto.

• www.tsr.fi > hae numerolla 107137.

18

Telma 1 2008

HKR - T e k n i i k a n ikäohjelma HKR-Tekniikka on Helsingin kaupungin rakennusosaston liiketaloudellinen nettoyksikkö. Päätoimialat ovat korjaus- ja uudisrakentaminen, auto- ja työkonekorjaus sekä logistiikkapalvelut.

Henkilöstömäärä on noin 470, ikäohjelman kohderyhmänä +45-vuotiaat. Arviointitutkimus toteutettiin vuosina 2005 ja 2006.

Ohjelman tavoitteet: l Työuran jatkaminen eläkeikään asti l Organisaation kilpailukyvyn säilyttäminen l Työkyvyn säilyminen hyvänä koko työelinkaaren l Ammattitaidon ja tietotaidon ylläpitäminen ja siirtäminen l Osa-aikaeläkkeen korvaaminen joustavammilla menetelmillä Tuloksia: l Kilpailukyky säilynyt erinomaisena l Kannattavuus parani l Sairauspoissaolot laskivat dramaattisesti l Työtapaturmat vähenivät l Osa-aikaeläkkeillä olevien määrä laski l Keskimääräinen eläköitymisikä noussut 59 vuodesta 62 vuoteen l Työnantajan arvostus parantunut merkittävästi

Toinen näkökulma Teksti Mikko Juuti • Kuva Lehtikuva

F1-tason tuottavuutta Suomalainen Aki Hintsa työskentelee McLarenin formula 1 -tallin lääkärinä. Hän tietää erittäin hyvin, mitä täytyy tehdä, jos haluaa pärjätä huippu-urheilussa.

Nopeasti ajateltuna formulasirkuksen miljoonakuskilla ja toimistossa istuvalla palkanlaskijalla ei ole paljoakaan yhteistä. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Kun huippu-urheilussa halutaan todella pärjätä, täytyy olla huippu-urheilija 24/7.

Urheilu ei Hintsan mukaan ole vain harjoittelua. Hintsan mantra on ”circle of success”.

Kyseessä on kehä, jossa fyysiset ja henkiset hyvinvoinnin tekijät kohtaavat. Näitä tekijöitä ovat oikea ravinto, lepo, sosiaalinen hyvinvointi ja palautuminen – kaikki työelämästä tuttuja asioita.

Urheilu on työtä siinä missä

McLarenin formula 1 -tallin lääkäri Aki Hintsa (oik.) keskustelee ykköskuski Lewis Hamiltonin kanssa varikkoalueella.

mikä tahansa muukin. Hintsa peräänkuuluttaa motivoitunutta palkansaajaa tai huippu-urheilijaa.

– Jos perspektiivi on liian täynnä työtä, henkinen puoli vaurioituu, Hintsa vertaa.

Jaksaminen työelämässä ja huippu-urheilussa toimii täysin samojen periaatteiden mukaan, samat elementit ja samat lain­ alaisuudet koskevat niin formula­ kuljettajaa kuin asiantuntija- tai toimistotyössä olevaa. Hintsa on huolissaan, että tätä asiaa ei ole huomioitu työelämässä.

– Ihmisen hyvinvointi täytyy huomioida kokonaisuudessa.

Kyseessähän on win–win-tilanne työnantajan ja työntekijän välillä, ja tuloksena on motivoitunut työntekijä. Jos jokin osa menestyksen kehässä pettää, se vaikuttaa heti suoritustasoon.

Telma 1 2008

19

Aivan väritön. Aivan mauton. Silti täysin

Todella hapekasta

J

uoksuaskeleet rahisevat hiekkatiellä.

Pelloilla näkyy vielä hieman usvaa. Ilma on raikas ja sitä on hyvä hengittää. Kor­ valappustereot antavat juoksulle rytmiä – beat it, beat it, beat it now. Harvoin olet kokenut olevasi yhtä hengissä.

Mainoskatko:

Tämänkin juoksuelämyksen sinulle tarjosi happi.

Joseph Priestley oli nerokas kaveri. Hän löysi hapen vuonna 1774. Mitä ihmettä me sitä ennen hengitimme?

Teksti Mikko Juuti Kuvat Gorilla

20

Telma 1 2008

Happi – ox ygenium – on maapallon ylei­ sin alkuaine, joka esiintyy yleensä kaasuna.

Se reagoi herkästi monien aineiden kanssa ja on useimpien eliöiden elämälle välttämätön­ tä. Happea vapautuu kasvien yhteyttämises­ sä ja kuluu eläinten soluhengityksessä. Itse happi on väritön, hajuton ja hieman ilmaa raskaampi kaasu.

välttämätön.

Telma 1 2008

21

”Happi loppuu, pierettää”, mesosi Pirkka-Pekka Peteliuksen hahmo James Potkukelkka. Jameksen hengitysongelmat olivat taatusti tuttuja kaikille ravinto­ loissa kävijöille. Suuri ja mahtava tupakkalaki kuitenkin raitisti ilman kapakoissa, mutta teki kaupunkien kes­ kustoista ja niiden terasseista varsinaisia savustamoja.

Muistatko miltä ilma tuoksuu kesäaamuna?

Sen sijaan, että ostaisit kalliita voiteita, tekee reilu annos happea ihosta jälleen virkeän ja raikkaan.

Mökillä tuoksuun sekoittuu kasvien aamukostea vivahde, savusaunan tervaiset puut, järveltä puhaltava tuuli. Kaupungissa nenään tulvii lähileipomo, tien pöly. Tuoksut ovat erilaisia, silti molemmat miellyttäviä. Jokainen kaupunkikin tuoksuu erilaiselle: Pariisi jotenkin pittoreskille, Dublin hieman nuhruiselle, Helsinki kotoiselle.

Puhdas ilma on usein itsestäänselvyys suo­ malaisille. Viime vuoden metsäpalot Venäjän Karjalassa palauttivat meidät hyvin nopeasti Kioton ilmastosopimuksen kannattajiksi. Sää­ ennustuksiinkin on tullut ilman laatu yhdeksi kuvattavaksi asiaksi niiden iänikuisten vesipil­ vien seuraksi.

Puhdasta happea ei kuitenkaan kannata jää­ dä kaipaamaan, sillä siinä voi käydä köpsäisesti.

Puhdas happi ei sovellu hengittämiseen, vaan aiheuttaa huumaavan tunteen ja lopulta tajun­ nan menetyksen. Puhdasta happea tarjotaan usein sairaalassa tai urheilijoille kovan rääkin jälkeen.

Löytyypä puhtaan hapen käyttäjiä rockmu­ siikistakin. AC/DC-yhtyeen elohopeanvilkas kitaristi ei jaksa koko konserttia läpi, ellei lava­ henkilökunta tarjoa hänelle välillä happea. Ehkä esiintyminen tulisi mitoittaa ikävuosien mukaan – tai lopettaa iänikuinen kessuttelu.

Toinen mainoskatko:

Ihokin tarvitsee happea säilyäkseen elinvoimaisena ja nuorena.

Sen sijaan, että ostaisit kalliita voiteita, reilu annos happea tekee ihosta jälleen virkeän ja raikkaan. Ihon stressioireet vähenevät happea haukatessa. Hengityseli­ miä kannattaa muutenkin voimistaa, jotta happi kulkisi paremmin kehon jokaiseen osaan.

22

Telma 1 2008

Tupakkalaki tekee kuitenkin koko baarikierroksesta aivan uudenlaisen kokemuksen. Aamulla takki on rai­ kas eivätkä hiukset tuoksu savulle.

Ja tällä mainoskatkolla kerrommekin teille parhaista menomestoista:

Kyllästyttääkö sinua kierrellä baarista ja pubista toiseen yksinäsi? Huolesi ovat ohi.

Valitse ravintola, jonka edessä on suurin joukko tupa­ koitsijoita – sinne. Eikä tässä vielä kaikki: Löydät itsel­ lesi helposti ainakin väliaikaisen istumapaikan. Aamulla et ole huonossa hapessa, kun et ole joutunut alttiiksi tupakansavulle, vaan olet voinut hengittää ravintolan happirikasta ilmaa.

Jos pubeissa ja baareissa kärsittiin ennen happika­ dosta, kärsivät siitä edelleen myös monet järvet ja me­ ret. Esimerkiksi Itämeren syvänteiden on havaittu kär­ sineen happikadosta jo vuosikymmenien ajan. Hapen loppuminen vesistössä luo suotuisan elinympäristön bakteereille.

Happikato ei aiheuta mitään hyvää, mutta myös itse happi voi yhdisteltynä olla kaikkea muuta kuin elämän ylläpitäjä – suorastaan vaarallinen. Kaasumainen happi reagoi kiivaasti monien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran.

Suurissa paineissa nestemäinen happi ja vaikkapa saha­ jauho riittävät räjähdykseen.

Terroristilla on siis periaatteessa helppo tehtävä ra­ kentaa tappava pommi lähes pelkästä hapesta. Koska kyseessä on yleisvaarallinen aine, odotamme koska val­ tio kieltää sen hallussapidon.

Onneksi pommin räjähtämiseen tarvitaan tiettyjä olosuhteita, kuten suuri paine. Voinemmekin rauhassa nauttia tästä ihanasta alkuaineesta sen eri ilmenemis­ muodoissa. Voimme lähteä vaikkapa happihyppelylle tylsän työpäivän keskellä.

Taisin jo kertoa, että happi yhdistyy helposti mui­ hin aineisiin. Jos kerran näin on, haluaisin omistaa kak­ si koiraa, Vedyn ja Hapen. Voisin kutsua niitä yhdessä luokseni huutamalla ”Vettä!”.

a j at e l m a

T y ö e l ä m ä n k e h i tt ä m i s e n e r i k o i s l e h t i

uosi 2008 on alkanut erittäin hyvässä työllisyystilanteessa. Viime vuoden lopus­ sa työttömiä työnhakijoita oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan avoinna oli myös enemmän työpaikkoja.

Lähivuosien suuri haaste on parantaa työnha­ kijoiden ja työpaikkojen kohtaamista. Tätä niin sanottua kohtaanto-ongelmaa pitää mielestäni ratkaista kahdella tasavertaisella rintamalla. Toisella rintamalla edetään kohti ihmisen työllistymistä avoimelle sektorille lisäämällä yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Toisella rintamalla pidetään huolta heikoimmassa asemassa olevista ja kehitetään välityömarkkinoita. Työvoimatoimistot ovat tämän työn ytimessä. Ne ovat räätäleitä, jotka saattavat työt ja tekijät yhteen.

Tavoitteet ovat haasteellisia. Niiden toteuttami­ seksi työllisyysmäärärahoja suunnataan uudelleen.

Työllisyysmäärärahoilla pitää tukea nykyistä pa­ remmin työttömien työllistymistä avoimille työ­ markkinoille. Työllisyysmäärärahojen painopistettä siirretään maltillisesti yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, koska se on kaikilla mittareilla te­ hokkain tapa työllistyä pysyvästi. Siitä määrärahoja suunnataan yksityisen sektorin tukityöllistämiseen.

Vastaavasti vähennetään valmentavaa koulutus­ ta sekä valtion ja kuntasektorin työllistämistukia.

Kolmannen sektorin tukityöllistäminen kasvaa hieman.

Kolmannen sektorin tukeminen on monesta syystä tärkeää. Toisten ihmisten kohdalla polku työllisyyteen on pidempi. Polun pitää olla kuitenkin aina tavoitteellinen ja yksilön tarpeisiin räätälöity. Siitä syystä pitää kehittää välityömarkki­ noita. Niin luodaan edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle kaikille työnhakijoille.

Vahvan talouskasvun Suomessa ei ketään saa jättää heitteille. Heikossa työmarkkina-asemassa

olevien työttömien työllistymiseen käytetään tänä vuonna selvästi enemmän määrärahoja kuin viime vuonna. Se näkyy muun muassa siinä, että sosiaalis­ ten yritysten palkkatukeen on varattu yhteensä 4 miljoonaa euroa, ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseen käytetään 36 miljoonaa. Toivottavasti työnantajat myös käyttävät tukimuotoja.

Olen ollut huolissani niistä nuorista, jotka jättä­ vät koulutuksen kesken. Nuorten syrjäytymisen eh­ käisemiseksi ja heidän työllistämiseensä osoitettiin 8,75 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriölle.

Sillä lisätään palkkatukea rekrytointitukena ja palk­ katukea oppisopimuskoulutukseen.

Kuva Markku Ulander

Tekijät ja teettäjät kohtaamaan

Työllistyjän polun pitää olla aina tavoitteellinen ja yksilön tarpeisiin räätälöity.

T yö - ja elinkeinoministeriön tehtäväksi on strategiaperustaan kirjattu työn tuot­ tavuuden nostaminen ja työurien pidentäminen työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamisen avulla. Työelämän laatu muodostuu työyhteisöissä hyvästä johtamisesta, töiden ja työaikojen sujuvasta järjestämisestä sekä työn ohessa oppimisesta. Työelä­ män laadun kohentaminen onkin vahvasti mukana uuden työ- ja elinkeinoministeriön toiminnassa.

Euroopan unionin jäsenmaissa mietitään aktii­ visesti, miten yhdistää koulutus, työvoima, uudet työpaikat ja innovaatiot tavalla, joka luo hyvinvoin­ tia ja kilpailukykyä. Suomalainen ratkaisu on ollut työn ja elinkeinojen yhdistäminen. Uuden minis­ teriön rakenteen avulla ja työhallinnon ahkeralla työllä taataan, että avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaavat entistä paremmin tulevaisuudessa.

Ta r j a C r o n b e r g työministeri tarja.cronberg@mol.fi

Telma 1 2008

23

Me teimme sen!

Teksti Päivi Haavisto Kuva Roni Lehti

Ydintehtävät kirkkaiksi

Päivi: Ennaltaehkäisevä työ sai lisää painoarvoa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) työterveysasema lähti kehittämään neuvontaa ja vahvisti yhteistä osaamistaan. Asiakasta kuunnellaan nyt entistä tarkemmin ja moniammatillista tiimityötä arvostetaan enemmän.

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus eli TANO kuuluu työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin.

Kompastuskivenä on ollut yhteisen suunnitte­ lun ja toimintamallien puute: kukin ammatti­ ryhmä on ohjannut yksilöasiakkaita ja työyh­ teisöjä itsenäisesti ja vastaan tulleiden tilan­ teiden pohjalta, mutta yhteisiä tavoitteita ei ole aina ollut.

Turun yliopistollisen keskussairaalan 17-henkinen työterveysasema osallistui vuosina 2006–2007 Työter­ veyslaitoksen TANO-toimintatutkimukseen, jossa kehi­ tettiin TANO-toimintaa. Työterveysasemalta hankkeen pilottiryhmään kuuluivat työterveyslääkäri, työterveys­ hoitaja, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti. Asia­ kaskumppaniksi valikoitui sairaalatyötä monipuolisesti edustava reumatologisen toiminnan yksikkö TYKS:n Paimion sairaalasta.

Yksikkö haastateltiin kahteen kertaan ja toiveista siilattiin asiakkaan ja työterveyshuollon yhteiset tavoit­ teet, joiden toteutumiseen työterveyshuolto voi vaikut­ taa TANO-toiminnalla.

Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa työergonomi­ an ja työhygienian ylläpito, työyhteisön hyvinvointi ja kehittäminen sekä kannustus omaehtoiseen työkyvyn hoitoon. Konkreettisia ohjaustarpeita ovat esimerkiksi potilaan nosto- ja siirtotekniikat, esimies- ja alaistaidot sekä terveelliset liikunta- ja ravintotottumukset.

Pulmu: Opimme hyödyntämään toistemme ammattitaitoa. Suunnittelemme yhdessä.

24

Telma 1 2008

• www.ttl.fi Terveys ja työ > Työterveyshuolto.

• www.ttk.fi/tyoturvallisuus/hallinta/tyoterveys/ • www.tsr.fi/tutkittu > hae numeroilla 105092 tai 106101.

– Nämä ovat työterveyshuollolle tuttuja aiheita, mutta nyt pyrimme jakamaan tietoa entistä järjestel­ mällisemmin sekä työpaikkatoiminnassa että yksilö­ neuvonnassa. Tarkoituksemme on tavoittaa asiakkaat ja asiakasryhmät paremmin ja nykyaikaisemmin esi­ merkiksi monipuolistamalla intranet-sivustoamme, työterveyshoitaja Eeva Syrjälä kertoo.

Intranetiin voidaan lisätä muun muassa tukimate­ riaalia näyttöpäätetyön ergonomiasta, yötyöstä ja muu­ tosvalmiudesta.

Hankkeen aikana saadut opit ja oivallukset muun­ netaan asiakkaiden hyödyksi.

– Toivomme, että työterveyshuoltoa osataan käyt­ tää työyksikköjen kehittämisessä entistä tehokkaam­ min!

TYKS:n työterveysaseman tanolaiset.

Työfysioterapeutti Päivi Lähde (vas.), työterveyspsykologi Pulmu Kari, työterveyslääkäri Anne Laaksonen ja työterveyshoitaja Eeva Syrjälä kuuluivat pilottiryhmään, joka kehitti työterveyshuollon perustehtävää: tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta.

Anne: Haimme tehokkaita tapoja jakaa tietoa.

Heittelimme villejäkin ideoita.

Eeva: Asiakasnäkökulma vahvistui.

Telma 1 2008

25

Sula kupari valuu 1 200-asteisena välikaukaloon jatkaakseen matkaa vesijäähdytykseen ja 400 kilon painoisina anodeina jatkojalostukseen Poriin. Anodista löytyy hitunen kultaa, hopeaa, seleeniä ja muita metalleja.

26

Telma 1 2008

Ylpeät onnistujat Teksti Leena Seretin Kuvat Miika Kainu

Työtapaturmat vähenevät, poissaolojen määrät laskevat ja ilmapiirimittarit tykyttävät hyviä tuloksia. Bolidenin kupari- ja nikkelisulatolla Harjavallassa rinta on rottingilla, mutta hetkeksikään ei voi levähtää.

Telma 1 2008

27

”

Hyvän työsuojelun tulos piilee yhteistyössä. uotsalaiseen Boliden-konserniin kuuluva Boliden Harjavalta Oy on yli 400 ihmisen työpaikka. Kupari- ja nikkelisulatto työllis­ tää 300 henkilöä, ja Porissa firman palve­ luksessa työskentelee reilu sata henkilöä. Rikin hajua ei sulaton alueella tunne. Siitä pitää huolen muun muassa 143 metriä meren pinnasta kohoava piippu ja hyvät suodattimet. Kaukana ovat ajat, jolloin Harjavallassa – kuulemma – aamulla ulos kuivamaan jätetyistä sukka­ housuista ei ollut iltapäivällä jäljellä kuin pyykkipojat.

Rikkihappotehtaan rikkipäästöt söivät tekstiilikuidut.

ISO 14001 -ympäristösertifikaatti pitää huolen siitä, että kaupunkilaiset voivat kuivattaa pyykkiä ulkona.

Myös sulaton sisätiloissa työväki voi entistä parem­ min. Tapaturmista aiheutuvat sairauspoissaolot miltei puolittuivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna.

Työtapaturmia oli viisi, kun ihannevuosina 2004 ja 2005 tapaturmia kirjattiin kaksi.

– Tavoitteena on nolla tapaturmaa, ja tavoite on ai­ van realistinen, vakuuttavat turvallisuuspäällikkö Matti Ylander ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Janne Anturamäki.

Hyvän kehityksen tulos piilee työsuojelun yhteis­ työssä, johon on kytketty tiiviisti mukaan myös työter­ veyshuolto, linjaorganisaatio ja pääluottamusmies.

Ylin johto sitoutunut

Bolidenin Harjavallan -laitos on saanut OHSAS 18001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän -serti-

fikaatin. Kun mutkikkaan järjestelmän kriteerit on täy­ tetty, ne on myös kyettävä pitämään yllä, samoin kuin ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmän vaatimukset.

Ulkopuoliset auditoijat käyvät tuotantolaitoksessa vuo­ sittain.

Myös yrityksen ylin johto kiertelee sulattoalueella tämän tästä. Työsuojeluvaltuutettu Anturamäen mie­ lestä onkin aivan oleellista, että ylin johto sitoutuu työ­ turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

– Monialainen yhteistyömme ei tuottaisi tulosta, ellei ylin johto olisi sitoutunut asiaan. Koska ylin johto on kiinnostunut, työntekijöiden asennekin on muuttu­ nut, Anturamäki sanoo.

– Enpä muista työturvallisuuden parantamiseksi tehdyn yhtään ehdotusta, josta johto olisi kieltäytynyt, lisää Ylander.

Yhteistyössä onnistumisen ydin

Kun työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin edistämi­ seen on linkitetty kaikki toimijat työterveyshuoltoa ja pääluottamusmiestä myöten, turvallisuus on noussut tuotannon ohessa ykkösasiaksi. Työterveyshuolto on tiiviisti mukana yhteistyössä.

– Miltei kaikki palaverit alkavat nykyään turvalli­ suusasioilla. Minulla on välittäjän rooli: tuon palave­ reihin viestejä työmailta ja viestitän työntekijöille, mitä ongelmille ollaan tekemässä, pääluottamusmies Matti Numminen sanoo.

Y h t e i s t o i m i n ta

Kohti kehittäjän ja neuvonantajan roolia Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö on parhaimmillaan asiantuntijan, kehittäjän ja neuvonantajan rooleissa. Monissa työyhteisössä tavoitteeseen on vielä matkaa.

28

Telma 1 2008

Työsuojelu yhteistoimintaorganisaatioineen toimii perinteisesti irrallaan yrityksen valtarakenteista. FT Juhani Tarkkosen mukaan tulosta saadaan, kun työsuojelu vedetään sivuraiteelta yrityksen organisaatioon. Tällöin työsuojelun rooli siirtyy entistä voimakkaammin suunnitteluun, kehittämiseen ja asiantuntemukseen.

– On voimavarojen tuhlaamista, jos työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio korjailee muualla yrityksessä tehtyjen päätösten haittavaikutuksia, kun niitä voitaisiin vähentää

ottamalla käyttöön uudet menettelytavat, Tarkkonen sanoo.

Tarkkonen on tehnyt väitöskirjan työsuojelun yhteistoiminnan muutoksista. Tutkimuksissaan hän on havainnut, että edistyneimmissä yrityksissä ja organisaatioissa on luovuttu yksittäisiin ongelmiin reagoimisesta ja kiinnitetty työsuojelu osaksi muita valtarakenteita.

– Perinteinen tapa ei ole tuottanut toivottua tulosta, ja fiksuimmissa yrityksissä on alettu ymmärtää, että johtamisen eli vallan kautta

pystyy vaikuttamaan paremmin.

Parhaimmissa tapauksissa työsuojelun yhteistoimintahenkilöt ovat hakeutuneet ja päässeet ylimmän palkatun tai omistajajohdon neuvonantajiksi. Se antaa potkua ja laajempaa vaikutusta työsuojelun edistämiseen.

Nimikkeeksi työhyvinvointivaltuutettu

Valistuneissa yrityksissä johto hyväksyy, ettei se tiedä kaikkea ja tarvitsee työsuojelun osaajia, kuten muitakin

H a r j ava l l a n T i i m i

< – Henkiset kuormitustekijät, kuten vuorotyö ja lisääntyvät osaamisvaatimukset ovat meilläkin tuttu ilmiö, mutta eivät ongelma, työterveyshoitaja Marita Salmio puntaroi. > – Yritämme saada myös vapaa-ajan tapaturmat nollaan.

Saunapuita pilkkoessa voisi pitää suojalaseja ja veneen nostossa kypärää. Aivan kuten työmaallakin riskihommissa, työsuojeluvaltuutettu Janne Anturamäki visioi. > – Ote ei saa herpaantua hetkeksikään: jos jäät laakereille lepäämään, olet heti epäonnistunut, sillä seuraava ongelma odottaa jo kul­man takana. Kun on päästy tapaturmattomaan tasoon, sitten työ vasta alkaa, jotta tilanne pidetään hallinnassa, turvallisuuspäällikkö Matti Ylander muistuttaa. < Pääluottamusmies Matti Numminen on tuntosarvet työmaan ja johdon välissä. Moni puhuu ongelmistaan mieluummin luottamusmiehelle kuin työsuojeluvaltuutetulle. – Tärkeintä on, että yhteistyö pelaa.

Telma 1 2008

29

”

Minun on tunnettava tämä miesten maailma.

– Yrityksen oma työterveyshuolto on ratkaiseva te­ kijä, koska tällöin linkki tuotantoon on kiinteä, työter­ veyshoitaja Marita Salmio tähdentää.

– Työterveyshuollon ihmiset osallistuvat paitsi kuukausittaisiin turvallisuuspalavereihin myös työ­ suojelutoimikunnan kokouksiin. Työsuojeluhenkilöt osallistuvat työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseen ja työterveyshuolto puolestaan työsuojelun toimintaohjelman tekemiseen. Vuoropuhelu on aitoa.

Pysyäkseen työpaikan asioista jyvällä Salmio kiertelee sulattoalueella tiuhaan.

– Minun on tunnettava tämä pääasiassa miesten maailma, jotta ymmärrän vastaanotolla, mikä murhe painaa.

Laastaroijista neuvonantajiksi

Turvallisuuspäällikkö Ylander ja työsuojeluvaltuutettu Anturamäki sijoittavat itsensä asiantuntijan ja neuvon­

asiantuntijoita. Neuvonantajat eivät uhkaa johtajien valta-asemaa.

– Päinvastoin, kaikki voittavat.

Kun henkilöstö on motivoitunut ja voi hyvin, tuotannossa esiintyy vähän häiriöitä, keskeytyksiä ja viiveitä. Osaajat pysyvät talossa.

Täytyyhän kaiken tämän näkyä myös firman tuloksen viimeisellä rivillä, Tarkkonen sanoo.

Koska työsuojelu ja työturvallisuus ovat osa työhyvinvoinnin kehittämistä, Tarkkosen mukaan aika on kypsä puhumiseen työhyvinvointivaltuutetuista.

– Sanat ja käsitteet ohjaavat toimintaamme ja ymmärrystä.

Siksi sanojen pitäisi kuvata tätä aikaa.

Tarkkonen kaipaa työsuojelun yhteistoiminnalle eettistä ohjeistoa.

– Kun työsuojeluyhteistoiminnan porukka alkaa olla kehittämisen ammattilaisia, he alkavat tehdä väliintuloja työorganisaatioon.

30

Telma 1 2008

Kehittäjillä täytyy olla riittävän hyvä tietämys, varmuus ja varovaisuus, koska kehittäjät tekevät ihmisten ja heidän hyvinvointinsa kannalta merkittäviä suunnitelmia. Siksi kehittäjän ammatillisuuden tueksi tarvittaisiin eettiset periaatteet.

Koulutus kehittäjän tueksi

Kuinka valmiita työsuojelutoimijat sitten ovat ottamaan kehittäjän ja neuvonantajan roolin?

– Eivät välttämättä kovinkaan valmiita, ainakaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sanoo kouluttaja Aarno Ryynänen Aktiivi-innovaatiosta. Ryynänen on tutkinut henkilöstön edustajien asenteita ja toiveita ja tekee aiheesta lisensiaattityötä.

Ryynänen näkee Tarkkosen tavoin, että työsuojeluhenkilöstönkin rooli on muuttumassa tai ainakin pitäisi muuttua kehittä-

antajan rooliin.

– Varsinaista työsuojelutyötä hoitaa linjaorganisaa­ tio, me kannustamme ja luomme heille työkaluja. Työ­ suojelun yhteistoimintahenkilöstö on ”konsulttifirma”, esimies on todellisuudessa vastuussa jo lakipykälienkin mukaan, Ylander tiivistää.

Jokaisella työvuorolla on turvallisuuspari, jonka muodostaa esimies ja työsuojeluasiamies. Jokaiselle an­ netaan tarvittava koulutus.

– Olipa kyseessä työntekijä tai ylin johto, meillä täytyy olla neuvonantajan rooli. Ei pidä odottaa, että johto kysyy meiltä tuloksia, me voimme kertoa omaaloitteisesti, missä mennään, Anturamäki sanoo.

Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että ongelmat ratkaistaan linjassa ja että vain hankalimmat tapaukset tulevat työsuojeluvaltuutetun työpöydälle.

misen ammattilaisuuden suuntaan.

Koulutus on keskeisessä asemassa.

– Ratkaisevaa on, että uudet työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt hakeutuvat koulutukseen, mutta yhtä olennaista on, mitä heille opetetaan. Koulutuksen pitäisi painottua taitojen viilaamiseen, kykyyn analysoida ongelmia, tehdä suunnitelmia ja asettaa tavoitteita.

Vuorovaikutustaito on kehittäjän perustaito.

Ryynänen muistuttaa, että työsuojelun asiasisältöä ja pykäliäkin on opiskeltava, mutta ne löytyvät kirjoista eivätkä välttämättä edellytä

kursseilla istumista.

Ryynänen on tutkimustensa perusteella ihastunut ajatukseen, että työpaikan kaikki henkilöstöedustajat toimisivat nykyistä enemmän yhteen.

– Yhteisen tavoitteen kannalta ei ole mielekästä, että luottamusmiehet toimivat toisaalla ja työsuojeluvaltuutetut omissa poteroissaan. Jotta työhyvinvoinnin parantamisessa onnistutaan, kaikkien toimijoiden pitäisi puhaltaa yhteen hiileen – jokainen oman asiantuntijapanoksensa antaen.

• Juhani Tarkkonen, väitöskirja: Yhteistoiminnan ehdoilla, ymmärryksen ja vallan rajapinnoilla www.tsr.fi/tutkittu > hae numerolla 105027.

• Juhani Tarkkonen: Yksittäisongelmista kokonaiskehittämiseen: www.ttk.fi/julkaisut • www.tsr.fi > hae numerolla 102150.

T yösuojelun t o i m i j at Työpaikan esimies l Työnantajan sijainen työsuojeluasioissa l Vastaa siitä, ettei kenenkään terveys tai turvallisuus vaarannu työssä l Arvioi työpaikan riskit ja pyrkii poistamaan ne l Perehtyy työsuojelusäädöksiin l Huolehtii työntekijöiden työsuojeluosaamisesta ja seuraa ohjeiden noudattamista

Työsuojelupäällikkö l Työnantajan nimeämä l Edustaa ja avustaa työnantajaa työsuojelun yhteistoiminta-asioissa l Järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojelun yhteistoimintaa l On riittävän pätevä ja perehtynyt työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin

Työsuojeluvaltuutettu

Ttk

Neuvonantajat valmennukseen

T

yöturvallisuuskeskus (TTK) vastaa jo tänä keväänä huutoon uudenlaisesta koulutustarpeesta. TTK aloittaa kaksivuotisen pilottihankkeen, jossa elintarviketeollisuuden työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja valmennetaan neuvonantajiksi. TTK:lle syntyy uusi tuote, jota kaikki toimialat voivat soveltaa.

– Valmennus sisältää lähiopetusta ja kotiläksyjä, asiantuntija Erkki Heinonen TTK:sta sanoo.

Työsuojeluhenkilöstön tehtävän kehittäminen neuvonantajan suuntaan vaatii paitsi uudenlaista koulutusta myös uudenlaista asennetta.

– Yrityksen tahtotila vaikuttaa.

Yrityksen täytyy varmistaa resurssit.

Turvallisuus- ja työhyvinvointiasioiden on oltava mukana kaikessa toiminnassa ja palavereissa. Tasavertainen vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa johtaa tulokseen.

– Työturvallisuus on laaja koko-

www.ttk.fi/koulutus/kurssit www.ttk.fi/yhteistoiminta/ naisuus, johon liittyy työhyvinvointi kaikkinensa. Uudet säädökset asettavat uusia haasteita, ja siksi työhyvinvoinnin johtamisen pitää olla jäsenneltyä ja tavoitteellista.

Heinosen mukaan perinteistä työsuojelua eli tapaturmien torjuntaa ei saa unohtaa, vaikka psykososiaaliset asiat ovatkin tulleet mukaan lainsäädäntöön. Työtapaturmia sattui Suomessa vuonna 2006 noin 130 000 ja määrä on ollut hienoisessa nousussa.

l Edustaa henkilöstöä työsuojelun yhteistoiminnassa l Perehtyy työsuojelusäännöksiin ja työpaikkojen olosuhteisiin l Neuvoo ja ohjaa työsuojelukysymyksissä, tavoitteena on sisäisen asiantuntijan ja neuvonantajan rooli l On mukana tarkastuksissa ja tutkimuksissa l On tarvittaessa yhteydessä työsuojelupiiriin

Telma 1 2008

31

Teksti Kari Rissa Kuvat Sarri Kukkonen ja Arto Hiltusen kotialbumi

Sukeltava osuuska SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen näkee työntekijät tärkeinä tuloksen tekijöinä.

Siksi ihmisistä on pidettävä huolta.

32

Telma 1 2008

T y ö e l ä m ä n k e h i tt ä m i s e n e r i k o i s l e h t i

uppamies

Telma 1 2008

33

SOK:n pääkonttorissa Helsingin Vallilassa istuu tyyty­ väisen näköinen pääjohtaja. Pari vuotta sitten S-ryhmä valtasi kaupan alan markkinajohtajuuden. Kaupparyh­ mä takoo tällä hetkellä taloudellista tulosta ja työilma­ piiri on tutkimusten mukaan varsin hyvä.

Henkilöstöllä on ollut tärkeä rooli S-ryhmän viime vuosien menestyksessä.

– Hyvällä johtamisella ja esimiestoiminnalla näyttää olevan aivan keskeinen merkitys henkilöstön työtyyty­ väisyyteen. Vain motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö tekee tulosta, korostaa pääjohtaja Arto Hiltunen.

Tällä hetkellä S-ryhmä työllistää suoraan 35 000 ja välillisesti noin 75 000 ihmistä. Yritystoiminnan on ol­ tava kannattavaa, mutta taloudellisen vastuun rinnalle on noussut viime vuosina vahvasti myös vastuu omasta henkilöstöstä ja ympäristöstä.

– Meille on muita yrityksiä helpompaa rakentaa sosiaalista vastuullisuutta, koska koko osuuskauppa­ toiminta on perinteisesti rakentunut yhteisvastuun pe­ riaatteelle. Osuuskaupoissa, ehkä erityisesti Elannossa ennen vanhaan, kannettiin hyvää huolta työntekijöiden lisäksi myös heidän perheistään ja lapsistaan, Hiltunen perustelee.

Nykyisin yritysvastuu ulottuu SOK:n pääkonttoris­ ta aina Aasian puuvillapelloille ja tehtaisiin saakka.

– Sosiaalinen vastuu on meille globaali haaste, aika vaikea laji. Meidän on huolehdittava mahdollisimman hyvin, että kehitysmaiden pelloilla ja pajoissa tehdään työtä terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa.

Vuorovaikutteista johtamista

Hiltunen uskoo itse vahvasti vuorovaikutteiseen joh­ tamiseen, kumppanuuteen ja aitoon ihmisten kunni­ oittamiseen.

– Käskytyksen aika on auttamattomasti takanapäin.

Nyt verkostomaisessa työelämässä tarvitaan erityisen

paljon vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja.

SOK:n pääjohtajan mielestä nykyisen hyvän joh­ tajan tulee hallita niin kriisi-, muutos- kuin kehitys­ tilanteetkin. Antoisinta on tietysti päästä kehittämään yhdessä henkilöstön kanssa jotain uutta. Se antaa mo­ nenlaista tyydytystä.

– On mukava nähdä onnistumisia.

Mutta työelämässä on osattava myös kriisien hallin­ taa. Saneeraukset voivat olla – johtajillekin – rankkoja.

– Välttämättömät saneeraukset pitää aina tehdä, mutta niistä ei saa pitää. Jos joku kertoo pitävänsä irti­ sanomisista, hänet on mielestäni lähetettävä lääkäriin.

Hiltusella on omasta mielestään hyvät ja toimivat välit työntekijäjärjestöihin – myös työntekijäjärjestöjen edustajien mielestä.

– Asioista on pystyttävä puhumaan avoimesti.

S-ryhmä noudattaa myös pilkulleen työehtosopimuksia.

Työhyvinvoinnilla tulosta

Työhyvinvointi rakentuu Hiltusen mukaan kokonais­ valtaisesti monesta eri tekijästä. Työntekijöiden fyysisen ja henkisen kunnon lisäksi siihen vaikuttavat hyvä am­ mattitaito ja osaaminen. Töiden pitää olla niin ikään oikein mitoitettuja ja oikein organisoituja.

– Apua ja tukea pitää myös saada aina, kun sitä tar­ vitsee. Jokaista pitäisi rohkaista ja tukea hoitamaan itse itseään. Korostan myös omavastuun merkitystä, paljon on jokaisesta itsestä kiinni, miten liikkuu ja lepää.

Työkykyä ylläpitävän toiminnan pitää Hiltusen mielestä olla nykyisin kiinteä osa kaikkea johtamista ja päivittäistä toimintaa. Työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat myös käsi kädessä. Ne ovat kuin kolikon kaksi eri puolta.

– Tuottavuutta ei saa enää nähdä vain mekaanisina suoritteina, vaan ihmisillä on siinä, etenkin palvelualal­ la, erittäin tärkeä, jopa ratkaisevan tärkeä rooli.

A r t o H i lt u n e n

Kuin kala vedessä Määrätietoinen johtaja on aina viihtynyt pinnan alla – ja S-ryhmän leivissä.

Murenapari hymyilee ovelan näköisenä kiven takaa, kun Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen esittelee tyytyväisenä Thaimaassa ottamiaan vedenalaisia valokuvia.

Murenoiden lisäksi kuvissa vilah-

34

Telma 1 2008

telee korallien välissä myös suuria määriä muita kaloja, merikäärmeitä ja mustekaloja.

– Todella hienot sukellusvedet.

Pari haitakin osui sattumalta kameran eteen. Valo riitti hyvin koralliriutoilla kuvaamiseen.

Laitesukeltamisen lisäksi Hiltunen harrastaa moottoripyöräilyä.

Hän on myös musiikin, etenkin jatsin, harrastaja, joka innostuu välillä soittamaan itsekin. Omasta fyysisestä kunnostaan pääjohtaja pitää huolta lenkkeilemällä ja melomalla.

Hän haluaa olla esimerkkinä muille.

– Tuppaan helposti lihomaan.

Mutta kun liikun säännöllisesti, voin väliin syödä vähän vapaammin.

Kunnon liikunta purkaa hyvin myös työstressiä, hän naurahtaa.

Hiltunen uskoo elämässään Freudin viisauksiin.

– Onnen syntymiseen tarvitaan työtä, leikkiä ja rakastamista. Minulla nuo asiat ovat aika hyvässä mallissa. Voin tehdä haasteellista työtä, jota osaan ja josta pidän. Minulla on myös mahdollisuus leikkimiseen eli

Jos esimerkiksi marketissa tai hotellissa on huono työilmapiiri, se leijuu ilmassa, ja asiakkaat haistavat sen nopeasti. Tästä ei voi olla kuin huonot seuraukset pal­ velulle – ja valitettavasti myös bisnekselle.

– Mutta onneksi myös päinvastoin, Hiltunen muis­ tuttaa.

Työn iloa ja imua

Tulevaisuudessa yritysten on Hiltusen mielestä pidet­ tävä erityisen hyvää huolta omista työntekijöistään, sillä työvoimapulan aikana parhaista alkaa olla kova kilpailu.

– Jos työtä johdetaan huonosti, työntekijät vaihta­ vat helposti työpaikkaa. Siihen ei enää ole varaa. Palkan lisäksi myös työviihtyvyyteen liittyvillä asioilla on en­ tistä suurempi arvo. Tähän haasteeseen meidän on pys­ tyttävä vastaamaan ajoissa. Työssä, mieluiten jokaisessa tehtävässä, pitää olla myös tekemisen iloa.

Myös ikääntyvistä on pidettävä huolta. S-ryhmässä on otettu käyttöön Työterveyslaitoksella kehitettyjä oh­ jelmia, joiden avulla pyritään parantamaan erityisesti yli viisikymppisten työntekijöiden työkuntoa ja siirtä­ mään heidän eläkkeelle siirtymistään.

Hiltunen korostaa myös työolojen jatkuvan kehit­ tämisen ja palautteen annon tärkeyttä. Haasteita riittää, kehitettävää löytyy.

– Vuorovaikutteinen ja osallistava johtaminen edel­ lyttää, että alaisten kanssa keskustellaan – sekä myön­ teisistä että ikävistä asioista.

Työntekijät tekevät Hiltusen kokemusten mukaan parhaiten töitään, kun heihin luotetaan ja he pääsevät vaikuttamaan oman työnsä sisältöön.

– Suomessa on nykyisin sellainen arvomaailma, et­ tä ihmisten pitäisi saada itse pohtia ja itse päättää. Kun tämä otetaan järkevällä tavalla huomioon, yritystoimin­ nassa kyllä pärjätään tulevaisuudessakin.

hyviin harrastuksiin. Perhe-asiatkin ovat kunnossa, joten kyllä elämä nyt viisikymppisenä aika mukavalta tuntuu.

21-vuotias ekonomi Osuuskauppaan

Arto Hiltunen on todellinen pitkän linjan osuuskauppamies. Hän on ollut koko työelämänsä S-ryhmän palveluksessa. Ura on vienyt nousujohteisesti kohti pääjohtajuutta, ja matkalla on ollut sekä työntöä että vetoa, omaa kunniahimoakin.

– Oli mukavaa pitkästä aikaa sukellella. Kiireisen työn vastapainoksi sukeltaminen vie ajatukset tykkänään muualle ja antaa uusia voimavaroja, kertoo Thaimaasta palannut Hiltunen ja esittelee vedenalaista kuvasaalistaan.

– S-ryhmään lähdin alkujaan lehti-ilmoituksen perusteella, kun olin 21-vuotiaana saanut ekonomin paperit. Kerroin, että kaupan alalle tulen, vaikka ette valitsisikaan.

Kaupanteon imun Hiltunen on saanut jo verenperintönä: hänen isänsä on ollut vähittäiskauppiaana. Aluksi Hiltunen toimi SOK:n markkinoinnin johtotehtävissä.

Vuonna 1985 hän eteni S-ryhmän oman esimieskoulutuksen kautta Osuuskauppa Osla Handelslagin tavaratalonjohtajaksi Porvooseen.

– Viiden vuoden kuluttua toivoin uusia haasteita. S-ryhmä on siitä hieno työpaikka, että se tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia rakentaa erilaisia urapolkuja.

Vuonna 1990 tuloshakuinen Hiltunen siirtyi Alepa-ketjun johtoon – tehtävänään saneerata ketju hyvään liiketoimintakuntoon ja muutenkin tehostaa toimintaa. Se merkitsi myös irtisanomisia. Ässä Partners Oy:n toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin 1993 ja Helsingin Osuuskauppa HOK:n

toimitusjohtajaksi 1998.

– HOK:n ja Elannon yhdistäminen on ollut tähän mennessä ehkä kiinnostavin ja antoisin vaihe työelämässä. Se oli haasteellista muutosjohtamista parhaimmillaan. Oli mukavaa nähdä, miten viisituhatta ihmistä muutti toimintatapansa ja alkoi tehdä hyvää tulosta hienosti yhdessä.

Marraskuussa 2006 Hiltunen valittiin SOK:n pääjohtajaksi.

– Mutta kyllä se selvisi itsellenikin vasta silloin, hän paljastaa.

Telma 1 2008

35

36

Telma 1 2008

Teksti Anssi Orrenmaa Kuvat Mikko Lehtimäki

Sutjakasti soluilta linjoille Iso tuotantotavan muutos sujuu Finn-Powerilla, koska työntekijätkin otettiin mukaan suunnittelemaan tuotantoremonttia.

Lopputulos kohentaa laadun lisäksi myös turvallisuutta ja työhyvinvointia.

O

ikeastaan Finn-Power Oy:n Kauhavan-teh­ taalla keksittiin uudelleen Henry Fordin liukuhihna. Ero on vain siinä, että mas­ siiviset levyntyöstökoneet eivät liu’u, vaan seisovat kolmetoista tuntia yksillä sijoilla ennen nosta­ mista seuraavalle työasemalle. Finn-Powerilla ajatus linjoille siirtymisestä on jo vanha, niistä puhuttiin ensi kerran 1990-luvun puolivälissä.

– Silloin muutoksessa nähtiin mahdottoman vaikei­ ta teknisiä ongelmia. Mutta nyt työntekijät keksivät itse ratkaisut, kehaisee tehdaspäällikkö Jarmo Mursula.

Kehuminen ei taida olla vailla pohjaa, sillä pääluot­ tamusmies Reijo Harju kuittaa vieressä kiitoksen.

– Ainahan muutos tuo pelkoja, kuten että tarvi­ taanko miehiä enää ollenkaan. Mutta pelot ovat oikeas­

taan jo menneet, Harju sanoo. Finn-Power tarvitsee yhä ihmisiä, ei tosin enää niin paljon kuin ennen. Takana on nimittäin viisi kovaa muutoksen vuotta. Perustaja Jorma Lillbacka myi Finn-Powerin vuonna 2002 ruot­ salaiselle sijoitusyhtiölle EQT:lle. Helmikuussa 2008 koko osakekanta siirtyi italialaiselle Prima Industries -laservalmistajalle. Samaan aikaan kun Lillbacka on ra­ kentanut PowerParkiin vuoristoratoja, on hänen entisen firmansa henkilöstömäärä on kulkenut omaa vuoristo­ rataansa: 1450 – 880 – 930.

Väkeä vähensi ensin markkinoiden raju pudotus ja sitten toimintojen ulkoistaminen. Uusin käänne on markkinoiden vahva nousu, ja siihen saumaan uudet tuotantolinjat sopivat paremmin kuin hyvin.

– Linjojen tarkoitus ei ollut varsinaisesti tehostaa työn tekemistä, vaan painopisteet ovat laadun ja mate­ riaalivirran puolella. Mutta kokonaistoiminta tehostuu, lupaa Mursula.

Epäluuloista innovaatioihin

Vanhassa mallissa jokainen levyntyöstökone koottiin alusta loppuun yhdellä paikalla. Nyt rinnakkaisia linjo­ ja on kaksi. Niissä molemmissa koneen ylä- ja alarunko pysäköivät kolmelle eri asemalle, kolmeksitoista tun­ niksi kerrallaan. Joka asemalla työskentelee yhtä aikaa kolme miestä, kahdessa vuorossa. Osat ja materiaalit

Telma 1 2008

37

”

Se oli pohjalaiselle passaavaa, kun ruvettiin ihmettelemään yhdessä, eikä kukaan ollut toista viisaampi. tuodaan valmiina setteinä viereisille hyllyille.

– Muutos suunniteltiin yhdessä henkilöstön kans­ sa ja toteutettiin omin voimin. Ensin käytiin tutustu­ mismatkoilla ja sitten ratkottiin ongelmia työryhmissä, kertoo tehdaspäällikkö Mursula.

Palaverit olivat aluksi epäröiviä ja epäluuloisia, mut­ ta vähitellen tunnelma muuttui.

– Se oli sellaista pohjalaiselle passaavaa, kun ruvet­ tiin ihmettelemään asioita yhdessä, eikä kukaan ollut toista viisaampi, muistelee pääluottamusmies Harju.

Työntekijöiden piikkiin luetaan vaikeimman ongel­ man ratkaisu: miten kone saadaan pidettyä vaakasuoras­ sa, kun se siirtyy uudelle asemalle. Kallistusta sallitaan metrin matkalla viisi millimetrin sadasosaa.

– Ratkaisu on esivaaitettu kokoonpanopukki, jota on helppo säätää välissä olevan konekengän avulla. Ke­ hitämme terästassuista yhä parempaa versiota, Mursula kertoo.

Linjat paransivat materiaalivirran hallintaa. Aikai­ semmin moni saattoi tarvita samaa tavaraa yhtä aikaa.

Nyt työnjohtaja näkee linjan läpi kävelemällä, miten osia riittää.

– Asiat tehdään kaikin puolin fiksummin. Työym­ päristökin siistiytyy, kun työpisteet on paremmin suun­

Pääluottamusmies Reijo Harju kiittelee työntekijöiden ottamista mukaan uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Yhdessä ihmettely passaa pohjalaisille.

niteltu. Tosin menee varmasti puoli vuotta tai vuosi en­ nen kuin kaikki on tip top.

Vaikka kaikki olisi entistä paremmin, tuo muutos uusia riskejä.

– Toimintatavan muutos on aina riskin paikka työ­ turvallisuuspuolella. Kaikki asiat pitää miettiä uusiksi, sanoo Jarmo Mursula. Hän on myös Finn-Powerin työ­ suojelusta vastaava johtaja.

Uudet riskit liittyvät lähinnä raskaiden laitteiden nostojen lisääntymiseen. Kun siltanosturi siirtää yli kymmenen tonnia painavaa konetta, sitä ei ole varaa pudottaa varpaille, vaikka ne ovat turvakenkien sisäl­ lä. Muutoksen myötä hankittiinkin lisää nostovälineitä ja asennustelineitä. Tämä oli mahdollista, kun yhdessä pisteessä hoidetaan vain osa töistä.

– Todellisuudessa kokonaisriski väheni. Ennen ta­ varoita ajettiin ristiin rastiin, nyt ei vastakuormia tu­ le, kun kaikki menevät samaan suuntaan, huomauttaa Harju.

Finn-Power sai kuudenneksi parhaat pisteet, kun työturvallisuutta arvioitiin Elmeri-menetelmällä. Työ­ tapojen, työympäristön ja kuormituksen arviointiin osallistui 36 kone- ja laitealan yritystä. Sairauspoissa­ olojen prosentti oli 3,5 eli noin puolet keskimääräises­ tä. Samoin tapaturmien taajuus ja vakavuus jäivät alle keskiarvon.

– Suomen-tehtaissa riskit liittyvät lähinnä nostami­ seen ja viiltohaavoihin. Suuremmat riskit tulevat, kun asennamme koneita maissa, joissa perusturvallisuusta­ so on huonompi. Vakavilta tapaturmilta on niissäkin vältytty – ammattitaidon ja ihmisten suhtautumisen ansiosta, kiittelee Mursula.

Suojelusta täytyy silti huolehtia myös organisoimal­ la. Finn-Powerin malli luotiin vuonna 2000. Jokaisessa tehtaassa on itsenäinen työsuojelutiiminsä, joka käsitte­ lee viikoittaisilla kierroksilla tehdyt havainnot. Isommat asiat viedään koko yrityksen työsuojelutoimikuntaan, joka kokoontuu vähintään neljästi vuodessa.

– Työntekijöiden näkökulmasta työsuojelussa ei ole suurempia ongelmia. Mutta koskaan ei saa jäädä tuleen makaamaan, pääluottamusmies Harju muistuttaa.

Säännöllistä työnkiertoa

Jäljelle jää enää epäilys, joka vaanii tehdastyön rationa­ lisoinneissa: onko tehokkaampi linjatyö samalla yksi­ toikkoisempaa?

38

Telma 1 2008

T y ö e l ä m ä n k e h i tt ä m i s e n e r i k o i s l e h t i

– Tämäkin on suunniteltu meillä hyvin, sillä työ­ tehtävissä on kiertoa. Ihmiset ovat jatkossakin monitai­ toisia, sanoo Mursula.

– Ja jos joku sairastuu, täytyy senkin takia pystyä paikkaamaan, nyökkäilee Harju.

Paperille kirjatun periaatteen mukaan tekijät kier­ tävät kahden kuukauden välein asemalta toiselle. Iso uudistus on tosin vasta sisäänajovaiheessa ja tehtaassa kuulee mutinaa, että periaate voitaisiin pikku hiljaa ottaa käyttöön.

– Täytyy muistaa, että meillä linjatyö ei ole paikalla seisovaa liukuhihnatyötä, vaan tekijöiden täytyy liik­ kua. Jokaisella on aika iso kokonaisuus, Harju pohtii.

Siltä myös näyttää. Sinivoittoinen väljä tehdashalli muistuttaa enemmän studiota kuin perinteistä mieli­ kuvaa tehtaasta. Melustakaan ei juuri voi puhua. FinnPowerin työhyvinvointia selvittänyt Voice-kartoitus toi esiin kehityskohteita, mutta ei suurempia puutteita.

Muun muassa tyky-toiminta oli hyvällä tolalla jo val­ miiksi.

– Palautteen perusteella käynnistettiin systemaat­ tiset kehityskeskustelut ja ryhdyttiin jälleen tekemään omaa henkilöstölehteä, kertoo kehityspäällikkö Aino Alppinen.

Alppisen mukaan myös arvokeskustelu on yhdistä­ nyt henkilöstöä. Sen tuloksena luvattiin muun muassa pitää kiinni toiminnan alkuajoista periytyvästä arvosta, innovatiivisuudesta.

Maalari Timo Kleimola on turvassa kemikaaleilta.

Asentaja Risto Pääjärvi tarkkana. Nostot ovat suurin turvariski Finn-Powerin Kauhavan tehtaalla.

Finn-Power Oy l Maailman johtavia levytyöstökoneiden valmistajia l Työllistää noin 940 henkeä kahdeksassa maassa

Muutos on pysyvää

Pitkät asennuskomennukset ympäri maailmaa aiheut­ tavat sen, että Finn-Powerin väki ei tule niin helposti tutuksi toisilleen. Tähän tarpeeseen keksittiin pieni, mutta tärkeä uudistus, kun sisäiseen puhelinluetteloon lisättiin jokaisen kohdalle valokuva. Finn-Powerin oma facebook siis.

Omistuksen siirtyminen Italiaan selkeytti kuvioita.

– Ainakin loppuivat arvailut, kuka meidät ostaa ja milloin. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta, sanoo pääluottamusmies Harju.

Päätöstä osattiin jo odottaa, koska neuvottaluista tiedotettiin. Niinpä meno hallissa näytti kaupan rat­ kettua aivan entiseltä.

– Ainahan muutos luo hiukan pelkoa, mutta kaik­ ki varmasti näkevät, että tämä on nyt pysyvä ratkaisu ja paras vaihtoehto, koska päällekkäisyyksiä ei ole, sanoo tehdaspäällikkö Mursula.

l Vuoden 2007 liikevaihto 240 miljoonaa euroa, nousua edelliseen vuoteen 16 % l Käyttökate 10 %, nousua neljä prosenttiyksikköä

Tehdaspäällikkö Jarmo Mursula vastaa Finn-Powerilla myös työturvallisuudesta.

Hän sanoo linjauudistuksen olevan järkevä siirto myös sen kannalta.

l Pääkonttori ja päätehtaat Kauhavalla, henkilöstöä 440 l Suomessa valmistusta myös Vilppulassa, henkilöstöä 60 l Italian, Espanjan, Ranskan, Saksan, Belgian, Yhdysvaltain ja Kanadan tytäryhtiöissä yhteensä 440 henkeä l Italialainen Prima Industries osti osakekannan 2008 l www.finn-power.com

Telma 1 2008

39

Sanat Sami Turunen Kuvat Sarri Kukkonen

Tehtaan katveessa Lappeenrantalainen työterveyshoitaja Lea Ylikojola huolehtii työssään sadoista sellutehtaan työntekijöistä.

Hän myös keksi lehdelle Telma-nimen.

Mikä työpaikka? 

UPM-Kymmene Oyj Kaukas, Lappeenranta

 720 000 tonnia sellua vuodessa  580 000 tonnia aikakauslehtipaperia vuodessa  200 hehtaarin tehdasalueella sijaitsevat myös vaneritehdas ja saha  Myös UPM:n paperitutkimus on keskitetty Lappeenrantaan  Työntekijöiden keskiikä 47 vuotta  Naisia 18,5 prosenttia

– Tämä talo on rakennettu 1906, ja se on toiminut Kaukaan sairaalana vuoteen 1966.

Nyt työterveysasemalla on töissä 12 ihmistä: viisi työterveyshoitajaa, kaksi työterveyslääkäriä, kaksi laboratoriohoitajaa, kaksi sihteeriä ja yksi työfysioterapeutti. Surkuhupaisaa on, että terveysaseman tilat kärsivät sisäilmaongelmasta – varsinkin, kun talo on niin upea. Muutamme uusiin tiloihin maaliskuussa.

 – Olin poissa työelämästä välillä 10 vuotta, ensin lasten kanssa kotona, sitten menin opiskelemaan terveydenhoitajaksi, koska ala on aina kiinnostanut minua. Valmistuin 42-vuotiaana ja erikoistuin työterveyteen. Vanhempanakin saa työtä, kun on sinnikäs. Pääsin harjoittelijaksi, äitiyslomasijaiseksi ja lopulta vakituiseksi työntekijäksi Kaukaan työterveysasemalle 2001.





Vaikka Matti Sihvonen irtisanottiinkin, verenpaineet ovat silti kunnossa.

40

Telma 1 2008

M i n u n

t y ö n i

– Tuolit alkavat olla ikäloput. Me istutaan näissä 24 tuntia vuorokaudessa, alkaisi olla aika saada uudet, kertoo sellunvalmistaja Juhani Turtiainen.

– Tämä on ihana työpaikka. Olen ollut täällä seitsemän vuotta, ja joka aamu on mukavaa herätä, kun on vakituinen työ, josta pitää. Työyhteisö on hyvä, kaikista asioista voidaan puhua avoimesti ja esimiehet luottavat ja tukevat kaikessa.vat kaikessa.

– Meille oli ilouutinen, että työterveyden toimintaa ei täällä ulkoistettu. Lappeenrannan aluekeskuksen yhteyteen kuuluvat nyt myös Joensuu ja Savonlinna, se tietää reissutyötä.

 – Työntekijät saattavat tulla puhumaan asioistaan milloin tahansa, jossain marketin hyllyjen välissä. Olen kyllä oppinut rajoittamaan sitä – työaika on työaikaa ja oma aika omaa aikaa.

Mutta ihmisten kanssa on vaan niin mukavaa työskennellä!

– Perheemme muutti Lappeenrantaan 1990 mieheni työn perässä. Olin sitä ennen 10 vuotta töissä informaatiosihteerinä. Sanomilla, hoidin muun muassa tausta-aineistoja Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien toimittajille. Paluu paperiyhtiön leipiin oli tavallaan ympyrän sulkeutumista.





– Kaukaan sellu- ja paperitehtailla, sahalla, vanerilla, UPM metsällä, konsernihallinnossa ja tutkimuksessa on yhteensä 1 800 työntekijää. On meilläkin ollut yt-neuvotteluja, ja ihmisiä on irtisanottu.

Voikkaan tehtaan lopettamisesta pari vuotta sitten opittiin paljon, ja sitä oppia hyödynnetään vastaavissa tilanteissa.

– Sairauspoissaolot ovat meillä ikävä kyllä liian korkeat, yli konsernin keskitason. Tietyissä tapauksissa otamme poissaolot puheeksi työntekijän kanssa ja mietimme, onko työssä kenties ongelmia, jotka aiheuttavat turhia poissaoloja.



 – Tapaturmien määrä on ollut laskussa. Viime vuonna täällä sattui 94 tapaturmaa, lähes 50 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tavoitteena on tietysti nolla tapaturmaa. Meillä tehdään ilmoitukset myös vaaratilanteista, niihin puututaan ja asiat korjataan.

 – Omasta kunnosta pitäisi huolehtia paremmin, jotta jaksaisi kiipeillä portaita tehdasalueella.

Ennen hiihdin ja sauvakävelin, nykyään marjastan ja sienestän paljon. Käyn konserteissa, näyttelyissä ja teatterissa, sillä on tärkeää, että myös pää jaksaa hyvin. Kaukaalla on hyvät liikuntamahdollisuudet urheiluseura Kaukaan Lylyn myötä. Siinä on parikymmentä eri lajijaostoa.

Ukrainalainen Anatoli Savtshenko työskentelee työterveysasemalla lääkärinä – toistaiseksi sijaisena.

 – Teen paljon työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä yhdessä työterveyslääkärin ja fysioterapeutin kanssa – on myös tärkeää, että me näymme tehdasalueella. Meillä panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan, sillä on parempi, että me vietämme aikaa ihmisten parissa kuin ihmiset täällä vastaanotolla. Päivystyksen lisäksi teen terveystarkastuksia ja vedän myös ensiapukursseja.

 – Telma-nimi tuli vaan sellaisena väläyksenä. Osaan pikakirjoitusta, ja näin sanan sen kautta mielessäni. Ja onhan siinä sisällä se työelämä – ja Almakin. Aavistin, että nimi voisi olla ainakin kärkiehdokkaiden joukossa, mahtavaa että se voitti!

 – Ennen tehtaan eläkeläiset saivat käydä täällä lääkärissä ja laboratoriossa, mutta se etu poistettiin kaksi vuotta sitten. Se aiheutti tietysti mielipahaa.



Telma 1 2008

41

O m a n e l ä m ä n j a t y ö n h a l l i n ta

Teksti Sanna Hovi  Kuva Sarri Kukkonen  Kuvitus Helena Hajanti

Myönteisyydellä

42

Telma 1 2008

parempaa elämää Ei ole yllätys, että optimistilla on helpompaa kuin pessimistillä.

Nyt se on todistettu myös tutkimuksella. usimman tutkimustiedon mukaan persoonallisuus muokkautuu koko ih­ misen elämän ajan. Esimerkiksi hyvät sosiaaliset suhteet kotona ja työssä sekä menestyminen yleisesti elämän eri osaalueilla vahvistavat uskoa itseen. Ne lisäävät myös luottamusta tulevaisuu­ teen, vaikka itsetunnon ja optimismin taso olisi lähtö­ kohtaisesti matala.

– Jokainen on ensisijaisesti itse vastuussa omasta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta työhyvinvoinnis­ taan, painottaa psykologian tohtori Anne Mäkikangas Jyväskylän yliopistosta.

Mäkikangas väitteli syksyllä aiheesta Persoonallisuus, hyvinvointi ja työn voimavarat: Kohti positiivista psykologiaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että myönteinen

suhde itseen ja elämään edistävät yleistä hyvinvointia.

– Ihmiset, jotka arvostavat itseään ja näkevät omat vahvuutensa, raportoivat vähemmän psykologista oi­ reilua ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ihmiset, joilla on taipumusta pessimismiin tai joiden itsetunnon taso on matala.

Keskeinen löydös Mäkikankaan väitöstutkimukses­ sa oli, että hyvä itsetunto ja optimismi ovat voimak­ kaasti kytköksissä toisiinsa aikuisuudessa. Ne kumpua­ vat osittain samoista lähteistä.

– Erityisesti lapsikeskeinen kasvatus on merkityksel­ linen tekijä itsetunnon ja optimismin kehittymiselle.

Innostuneet johtajat

Pessimistin ja optimistin ero on tunnetilassa. Pessimisti ei välttämättä menesty työssään optimistia huonommin,

Telma 1 2008

43

mutta hän näkee asiat ja itsensä useimmiten kielteisessä valossa.

– Pessimisti kokee elämänsä vaikeampana. Hän saat­ taa hoitaa työnsä tunnollisemmin, koska ei luota itseensä samalla tavalla kuin optimisti, vaan valmistautuu esimer­ kiksi luentoon paremmin. Jos ahdistuksen ja arvotto­ muuden tunteet kuitenkin rajoittavat elämää, kysymys voi olla masennuksesta.

Vaikka päävastuu hyvinvoinnista onkin ihmisellä it­ sellään, myös muilla tekijöillä on vaikutusta. Tutkimuk­ sen perusteella johtajat voivat hyvin työssään. Erityisesti ylin johto kokee itsensä innostuneeksi työssään.

– Jos esimies kokee itsensä tyytyväiseksi ja rentoutu­ neeksi, sillä on myönteisiä vaikutuksia myös työilmapii­ rin kannalta.

Työhyvinvoinnin kannalta hyvin keskeisiä ovat myös kohtuulliset työajat ja lomat. Tärkeä merkitys työhyvin­ voinnille on myös siinä, kuinka kotiin saapuessaan on­ nistuu palautumaan kuluneesta työpäivästä.

– Vapaa-ajalla on suuri merkitys sille, kuinka seuraa­ vana päivänä voi töissä.

Ihmisen on tärkeää toteuttaa itseään ja saada teh­ dä asioita, jotka kiinnostavat. Kaikilla ihmisillä tämä ei hoidu työpaikalla, vaan he saattavat tuntea kiinnostusta muihin asioihin ja toteuttavat itseään mielekkäällä tavalla vapaa-aikana.

Normaali suoritus riittää Vanhan sanonnan mukaan paras on hyvän pahin vihollinen. Jukka Tegel pyrkiikin esimiehenä siihen, että oman työn hyvin tekeminen riittää.

T

yön hoitaminen riittävän hyvin on tarpeeksi Eviran laboratoriopäällikkö Jukka Tegelille. Hän on työskennellyt esimiestehtävissä kahdeksan vuotta. Tegel on pyrkinyt itse kehittymään johtajana ja tekemään töitä tiiminsä työilmapiirin eteen. Hänen kanssaan Elintarviketurvallisuusvirastossa työskentelee vakituisesti kahdeksan henkilöä.

Lisäksi porukkaan kuuluu määräaikaisia työntekijöitä.

– Toiveenani ei ole luoda pelkästään hyvää työilmapiiriä, vaan sen seurauksena myös pala parempaa elämää meille kaikille.

Tegel pyrkii siihen, että työmäärä pysyy kohtuullisena. Jos tehdään jatkuvasti ylitöitä tai työpäivä on liian aikataulutettu, syntyy helposti kierre, mikä johtaa pahimmillaan sairauslomalle. Hänen mielestään paljon aikaansaavat ihmiset joutuvat usein tekemään entistä enemmän työtä, koska hommat tuntuvat kasaantuvan juuri heille.

Kun päivän työt on tehty, on tärkeää päästä ajoissa kotiin ja omien asioiden pariin. Näin työkyky ja

• Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto: www.jyu.fi Jyväskylä Studies in Education, Psykology and Social Research 320: myynti@library.jyu.fi • Työuran ja hyvinvoinnin kehityspolkuja: www.ttk.fi/julkaisut/tiedot/25033.html • www.ttl.fi > aihesivut Työyhteisöt ja elämänkulku • www.tsr.fi/tutkittu > Aiheluokitus > 5.2 Psykososiaaliset työympäristön terveysriskit

44

Telma 1 2008

energiataso säilyvät läpi työviikon, ja se on hyväksi koko yhteisölle.

– Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen ja ylittää joka päivä itseään. Kun jokainen hoitaa työnsä ja auttaa tarvittaessa muita, työt tulevat tehtyä. Ystävällinen käytös takaa sen, että välit porukassa pysyvät hyvinä.

Yhteiset arvot sisäistetty

Tegel näyttää pienen huoneen, jossa palavat kasvihuoneen valot. Hyllyillä on taimia, jotka ovat vaihtelevassa kunnossa. Tegel ruiskuttaa neulalla perunabakteeria munakoison varteen. Hän kertoo, kuinka hänen osastollaan tutkitaan vaarallisimpia kasvitauteja ja vastaanotetaan näytteitä ympäri maata. Työhön kuuluu myös matkustaminen. Evira on mukana EU:n ja alan järjestöjen tutkimusprojekteissa.

– Projekteihin maailmalla ei osallistu pelkästään minä. Matkalle saattaa lähteä myös kielitaitoinen laborantti, joka raportoi asioista muille.

Tällä hetkellä Tegel kokee, että hänen laboratoriossaan on hyvä henki. Näin ei ole ollut aina, vaan ilmapiirin parantamiseksi on tehty määrätietoisesti työtä ammattilaisten avulla. Aluksi yhteiset tavat kirjattiin ohjeiksi. Niistä on sittemmin voitu luopua, koska arvot ja tehtävät sisäistettiin ja ilma puhdistui.

Nykyisin esimiehen kanssa käydään

Ystävällinen käytös takaa sen, että välit porukassa pysyvät hyvinä. kahdenkeskisiä kehityskeskusteluja kerran tai kaksi vuodessa.

– Jokaisen työntekijän vastuulla on tuoda esiin ongelmia, sillä itse en voi tietää kaikkea. Pyrin olemaan mahdollisimman avoin kehitysajatuksille.

Tegel on huomannut, että sosiaaliset ja puheliaat työntekijät tulevat esittämään kehitysajatuksia muidenkin puolesta. Sosiaalisuus ei saa kuitenkaan olla pääasia, sillä hiljaisemmat puurtajat tekevät hyvää ja tunnollista työtä pitämättä meteliä itsestään.

Tegel sanoo, että myönteisemmin elämään suhtautuvat ihmiset näkevät ongelmatilanteissa helpommin ratkaisun, kun taas pessimistisemmät henkilöt näkevät vastaavissa tilanteissa kaaoksen.

Työn laadussa Tegel ei ole näiden ryhmien välillä huomannut eroja.

Rehellisyys riittää

Tegelin mielestä esimiehen tehtävä on pitää paletti koossa. Esimies toimii entsyyminä sille, että prosessi lähtee käyntiin. Asiat täytyy tarjoilla ikään kuin keittiön kautta pienissä erissä.

– On hyvä, että työntekijät keksivät ideat itse ja esimies tarjoaa muutostilanteissa ajatusten siemeniä. Pienillä teoilla saa pidemmän päälle aikaan isoja muutoksia.

Tegelin mukaan esimiehen ei nykyisin tarvitse olla yli-ihminen.

Jokainen tekee työssään itsenäisiä päätöksiä, eikä pomon selän taakse voi joka asiassa piiloutua. Tegelin tehtävänä on turvata, että jokainen saa hoitaa omat työnsä rauhassa, laitteet toimivat ja koulutusta on saatavilla riittävästi.

Osa hyvää työilmapiiriä on myös se, että kaikki tietävät, mikä on heidän osastonsa tehtävä ja miksi laboratorio on olemassa.

Jokainen työntekijä ryhmässä on alansa asiantuntija ja hoitaa työnsä itsenäisesti.

– Meillä ihmiset ovat todella ammattitaitoisia. Perusasia työssä viihtymisessä on tietysti se, että pitää siitä, mitä tekee ja suhtautuu siihen jopa intohimoisesti, Tegel miettii.

Hän harrastaa itse vapaa-aikanaan pyöräilyä ja öljyvärimaalausta.

Ylityötunteja on kertynyt hänelle-

kin – ne käytetään Evirassa vapaina.

Onnen avain työhyvinvointiin on hänelle itselleen hyvin selkeä.

– Olen tällainen tavallinen ihminen. Yritän parhaani ja koetan tehdä päätöksiä, jotka voin rehellisesti perustella itselleni ja toisille.

Toivon että se riittää muillekin. www.evira.fi

Telma 1 2008

45

Historiakuvat Metallityöväen Liitto ry:n arkistosta.

Kypärä

Pään suojaaminen kolhuilta ei ollut aikoinaan itsestäänselvyys.

M

etallimies Lauri Hermunen muis­­telee, kuinka hän pääluotta­ musmiehenä puhui kypäränkäytön puo­ lesta telakalla puoli vuosisataa sitten.

– Työntekijöistä oli moni vastaan. ”Rintamalla pidettiin tarpeeksi kypärää. Älä sinä puhu tällaisesta”, sanoivat. Minä en hellittänyt, puhuin vaan ja pidettiin työmailla ruokatunnilla kokouksia, selvi­ tettiin asiaa, näytettiin rainakuvakin näistä insinöörin kanssa... Kun kypäräpakko tu­ li, monet huomasivat, että tämä on hyvä: monta murikkaa on kypärään tullut, eikä tullutkaan kuhmua päähän, niin kuin en­ nen vanhaan.

Arvovaltaan perustuva johtamistyyli saattoi aiheuttaa reaktion oman pään eh­ jänä pitämistä vastaan. Kysymyksessä oli ammattiosaston neuvotteluoikeus, mutta tietenkin jokaisen miehen oli hankala hy­

väksyä sitä, että hän ei itse voi päättää mitä milloinkin voi pitää päässään.

Yrjö Honkala oli mukana Ossauskos­ ken ”kypäräsodassa”.

– Työnantaja määräsi voimalaitos­ työmaalla kypärän käytön. Vaikka se oli työsuojelutoimenpide, miehet eivät sitä hyväksyneet siksi, että ylhäältä määrättiin näin ja näin, niin että riu’ullakin piti istua kypärä päässä. Pohjolan miestä ei saa pa­ kottamalla mihinkään. Jos työnantaja olisi menetellyt psykologisesti oikein, mitään riitaa ei olisi syntynyt.

Antti Saloniemen (Tampere 1999) mukaan vanhat, työsuojeluakin koskeneet vastakohtaisuudet voivat edelleen vaikuttaa työmailla. Työturvallisuuden taso ei nouse tai laske yksinomaan sen perusteella, mitä välineitä on käytössä. Se riippuu työelä­ män suhteiden kokonaisuudesta ja arjen

käytännöllisestä päätöksenteosta.

Jokaisen työntekijän järki kykenee punnitsemaan vaaran mahdollisuutta, mutta kun kirvesmies muuttaa isolta työ­ maalta omakotitaloa rakentamaan, kypärä voi jäädä auton perään, vaikka työvaihe si­ tä vaatisikin. Pottaa päässä ujostellaan edel­ leen. Se voi näyttää tärkeilyltä tai liioitte­ lulta. Loukkaantumisriskin vähentäminen voi edelleen rinnastua vaaran pelkoon. Ar­ papeliin luottamisella halutaan ehkä osoit­ taa kykenevyyttä, kokeneisuutta, taitoa – ja nuoremmat ehkä rohkeuttakin.

Työvaiheiden muuttuessa suojaväli­ neistä luopuminen voi lisätä usein työn tehokkuutta – mutta vain hetkellisesti.

Varsinkin alihankintaketjun lähtöpisteessä valinnat tehdään liian usein kiireen alla, aivan kuin kypärän alla ei olisi mitään suo­ jattavaa.

Dosentti Eino Ketola kirjoittaa Koulutusrahaston, Työttömyysvakuutusrahaston, Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistä historiateosta, joka ilmestyy 2009.

46

Telma 1 2008

N ä i n

m u i n o i n

Näin muinoin

Telma 1 2008

47

Teksti Arja Krank Kuvat Johanna Kokkola ja Laura Vuoma

Lääkkeiden liikkeet sähköistyvät Kolmen vuoden päästä koko maan reseptiliikenteen ja potilastietojen pitäisi liikkua sähköisesti ja sujuvasti. eResepti vaatii muutoksia työtavoissa.

V

isio vuodesta 2011: Lääkäri näkee yhdellä vilkaisulla kaikki potilaalle määrätyt lääk­ keet kansalaisten yhteisestä reseptitietokan­ nasta. Hän pystyy suunnittelemaan turval­ lisen ja vaikuttavan lääkityksen näiden tietojen pohjalta.

Reseptin hän lähettää napin painalluksella kansalliseen reseptitietokantaan.

Kun potilas noutaa apteekissa lääkkeitään, löytää farmaseutti tai proviisori tiedot tietokannasta nopeasti.

Lääkkeet pystytään välittämään ilman valtavaa paperi­ määrää ja ylimääräistä käsialan tulkintaa.

Kun Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa vuonna 2003 päätettiin panostaa rajusti tietoyhteiskuntaan, al­ koi lähtölaskenta paitsi television myös julkisten palve­

48

Telma 1 2008

lujen digiaikaan. Terveydenhuoltosektorille synnytettiin Kansaneläkelaitoksen ylläpitämä potilastiedon keskus ja arkisto. Nämä tulevat sisältämään kansalaisten potilas­ tiedot sekä lääkärin määräämät reseptit. Kelan kontolle jäi myös rakentaa systeemi, joilla tietoa ja reseptejä voi lähettää ja tarkastella verkossa.

– Tekniikkavetoisesti tässä lähdettiin liikkeelle.

Täytyy kuitenkin muistaa, että teknologia on ehkä hel­ poin palikka koko yhtälössä. Edessä on sentään koko toimintakulttuurin muutos. Tosin tekniikka on myös todennäköisin syy homman kompasteluun, sanoo far­ maseuttinen johtaja Sirpa Peura Apteekkariliitosta.

Uusi aika, uudet tavat

Apteekkariliiton sähköisen reseptin koulutusmateriaalis­ sa on piirros hämmentyneestä asiakkaasta, joka tuijottaa kysyvästi tyhjiä käsiään. Jos uusi käytäntö vaatii sopeu­ tumista toimijoilta, vaatii se sitä myös asiakkailta.

– En usko, että paperiresepti olisi vielä historiaa.

Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet konkreettiseen lää­ kemääräykseen, eikä sitä voi heiltä riistää, sanoivat vi­ ranomaiset mitä tahansa, Peura muistuttaa.

Käytännössä potilas saa aina lääkkeitä määränneeltä

Sähköinen resepti l Sähköisen reseptin käyttöönotto on säädetty laissa l Paperireseptin saa aina halutessaan. l Potilaan suostumus eReseptiin ja tiedon arkistointiin tarvitaan l Asiakas tai potilas pääsee esimerkiksi pankkitunnuksilla katsomaan omia tietojaan reseptikeskuksesta l Asiakkaalla oikeus selvitykseen, kuka hänen tietojaan on tarkastellut l eReseptin ohella kehitellään keskitettyä, sähköistä potilastiedon arkistoa, joka otetaan käyttöön 2009

lääkäriltä paperisen potilasohjeen, joka sisältää samat tiedot kuin reseptikin. Tämä potilasohje käy myös to­ sitteena siitä, että asiakas on oikeutettu lääkkeet nouta­ maan. Halutessaan asiakas saa myös apteekista printin reseptitietokannassa olevista tiedoistaan. Paperin määrä ei siis ainakaan vähene.

– Sähköisen systeemin etuna on selkeiden lääke­ määräysten lisäksi se, että reseptejä on enää mahdoton väärentää. Myös laskutusosien lajittelusta ja Kelaan lä­ hettämisestä päästään eroon. Ja tietenkin tietokannassa oleva tieto muista lääkkeistä auttaa neuvomaan asiak­ kaita paremmin, Peura miettii.

Apteekit pääsevät eResepti-systeemiin melko vai­ vattomasti. Suurin osa apteekeista toimii jo valmiiksi sähköisesti, koska tiskeillä sijaitsevat päätteet ovat yleis­ tyneet. Näille päätteille farmaseutti on naputellut tiedot paperisista lääkemääräyksistä.

Peura kertoo, että suurimmat satsaukset ja muu­ tokset kohdistuvat niihin, noin kolmasosaan kaikista apteekeista, joissa asiakastiskipääte ei ole vielä käytössä.

Näissä apteekeissa farmaseutti kiikuttaa paperireseptin takahuoneeseen tekniselle henkilölle, joka siirtää tiedot tietokoneelle.

Apteekissa ollaan valmiita

K

un ensimmäinen eResepti lähetettiin maaliskuussa 2004 Pohjois-Karjalan keskussairaalasta, tapahtumaa oli seuraamassa tiedotusväline jos toinenkin. Ihka ensimmäisen eReseptin vastaanottavana päänä oli Joensuun Keskusapteekki.

Kameroiden loisteessa asiakas sai lääkkeensä sujuvasti.

– Kyllä systeemi silloin toimi, mutta toisin oli myöhemmin. Yhteyttä sai odotella usein jopa parikymmentä minuuttia, jos sitä sai laisinkaan, proviisori Ahri Hirvonen (kuvassa yllä) muistelee.

Ensimmäinen pilotti kesti kolme vuotta ja sen aikana kymmenen työntekijän apteekki vastaanotti joitakin kymmeniä reseptejä. Kokemusta kui-

tenkin kertyi niin paljon, että eResepti koetaan jo tutuksi.

– Henkilökunta on päässyt systeemiin niin sinuiksi, että siihen on vaivatonta siirtyä. Meillä on korttilukijatkin valmiina, joten nyt vain odotellaan sovelluksen julkaisemista.

Keskusapteekissa tekninen henkilöstö osallistuu nyt paperireseptin kirjaamiseen tietokoneelle. Käytäntöön on siis tulossa muutoksia, tekninen henkilöstö kun ei saa oikeuksia kirjautua reseptitietokantaan.

– Uskon, että uusi systeemi vaikuttaa työn järjestelyyn vasta silloin, kun sähköisiä reseptejä on yli puolet.

Katsotaan, mitä uudistus tuo tullessaan. Mutta missään tapauksessa meillä ei muutoksesta hetkahdeta.

Telma 1 2008

49

Uuteen reseptitietokantaan ei teknisellä henkilös­ töllä ole pääsyä. Lääkärien lisäksi vain proviisoreilla ja farmaseuteilla on oikeudet käyttää tietoja. Työkulttuu­ rin muutokset tulevat olemaan isoja.

– Vanhemmissa apteekeissa on siirryttävä reseptin käsittelyyn tiskillä. Tämä tarkoittaa mittavia satsauksia päätteisiin. Teknisen henkilöstön työt on myös järjes­ tettävä uudelleen, koska työstä suurin osa on ollut juuri reseptien kirjaamista.

Tiimalasi ruudulla

Vastaanotoilla tietotekniikka on yleistynyt niin, että lääkärin ajasta yhä suurempi siivu menee monitoriin tuijotteluun. Erilaisten potilasohjelmien kautta operoi­ daan potilastietoja, laboratoriotuloksia, röntgenkuvia, osallistutaan työnseurantaan, kirjoitetaan reseptejä printattavaksi.

Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen ei epäile lääkäreiden kykyä hallita vielä yhtä lisäpalikkaa.

– Teknistä koulutusta ei juuri tarvita. Uutena tulee ainoastaan vahva tunnistautuminen. Kortinlukijaan työnnettävällä ammattihenkilön toimikortilla ja tun­ nusluvulla varmistetaan, että reseptikeskuksessa asioi­ valla on siihen todella oikeus.

Hankaluuksia tulee Ihalaisen mukaan, jos palvelinja linjakapasiteetti ei riitä yhteyksiin. Reseptikeskuk­ seen kun pitäisi voida päästä aina ja joka olosuhteissa.

Ensimmäinen, vuosina 2003–2006 järjestetty pilotti oli Ihalaisen mielestä susi: vastaanottoaika kului ruudulla pyörivän tiimalasin tuijotteluun yhteyttä odotellessa.

– Kaikki on jouduttu pistämään uusiksi reseptikes­ kusta myöten. Pilotti oli kyllä hyvä, koska se osoitti, mitä ainakaan ei pidä tehdä, Ihalainen naurahtaa.

Hän on kuitenkin luottavainen, onhan homma saatu toimimaan Tanskassa ja Ruotsissakin. Näissä maissa sähköinen resepti muuttui käytännöksi viitisen vuotta sitten. Nyt Tanskassa toimitetaan miltei kaikki reseptit sähköisesti, Ruotsissakin yli puolet.

Ihalainen kiittelee uudistusta ja uskoo, että eResep­ ti lopulta vähentää työtaakkaa. Toimiessaan se parantaa lääketurvallisuutta merkittävästi.

– Ikääntyvä väestö kärsii monisairauksista. Kaikkiin vaivoihin on omat lääkkeensä, ja niitä hoidetaan eri erikoislääkäreillä monissa paikoissa. Lääkärin on vält­ tämätöntä päästä seuraamaan lääkemääräyksiä. Resepti­ tietokanta estää myös lääkkeiden väärinkäyttöä, joka on urbaanialueilla todellinen ongelma.

Korttien unohtamiseen ja hukkaamiseenkin täytyy varautua – se on myös hyvää ennakkosuunnittelua. www.stm.fi > Sosiaali- ja terveydenalan tiedonhallinta

käytännössä

Valtava sähköinen ponnistus Ajoneuvohallintokeskus AKEssa otettiin vuoden 2007 marraskuussa käyttöön seitsemän vuotta valmisteltu ajoneuvotietojärjestelmä.

Edut näkyvät jo nyt asiakkaille muun muassa siten, että auto on yksinkertaisempaa poistaa liikenne­käytöstä. Kun auto laitetaan esimerkiksi seisomaan, autoveron maksuvelvollisuus ja vakuutusmaksut keskeytyvät välittömästi yhdellä ilmoituksella.

Uudella ajoneuvotietojärjestelmällä on yli 30 000 käyttäjää – muun muassa poliisi, katsastusasemat, vakuutusyhtiöt ja tulli. Alun perin suunniteltiin myös sähköistä, kansalaisille suunnattua rekiste-

50

Telma 1 2008

röintipalvelua, joka jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen.

– Uudistus on kyllä jo hankesalkussamme ja se toteutetaan mahdollisimman pikaisesti, johtaja Kari Wihlman AKEsta kertoo.

Wihlman painottaa, että ison uudistuksen läpivienti on kaikille toimijoille kova haaste, ja se edellyttää, että kaikki osapuolet sitoutuvat hankkeeseen. Uusi järjestelmä onkin otettu kentällä jouhevasti käyttöön. eResepti-järjestelmän työstäminen aloitettiin Kelassa vuosi sitten.

Järjestelmää käyttää vuonna 2011 useita kymmeniä tuhansia terveys­ alan ammattilaisia. Kansalaisten

mahdollisuus omiin tietoihinsa pääsyyn lisää käyttäjien määrää teoriassa miljoonilla.

– Rakennettava järjestelmä on ainutlaatuinen ratkaisu maailmanlaajuisestikin, tietohallintopäällikkö Markku Kiiski Kelasta muistuttaa.

Kiiskin mukaan tuleva järjestelmä on erittäin haasteellinen kokonaisuus erityisesti siksi koska apteekeissa ja terveydenhuollon yksiköissä käytössä olevat tietojärjestelmät ja laitteistot ovat elinkaariensa eri vaiheissa ja toiminnoiltaan hyvin erilaisia. Tämän seurauksena uusi järjestelmä johtanee ainakin jossain määrin laitteistokannan uudistamiseen.

Lääkärikeskus ei hätäile

T

urussa on menossa julkisen sektorin lähtölaskenta elektroniseen reseptiaikaan, mutta ainakaan Mehiläisessä ei hötkyillä. Takaraja eResepti-systeemiin siirtymiseen häämöttää kolmen vuoden päässä.

Lääkärikeskus Mehiläinen laajensi oman sähköisen lääkärikeskustietojärjestelmänsä valtakunnalliseksi vuonna 2005. Johtava lääkäri Kari J. Antila (kuvassa) kertoo, että käytössä on sekä reseptinkirjoittamista helpottava lääketietokanta että lääkkeiden yhteiskäyttöä sel-

keyttävä ristikkäisvaikutusohjelma.

Lisäksi potilaiden tiedot ovat potilaiden halutessa näkyvillä lääkäriaseman kaikissa 17 pisteessä.

– Käytännössä lääkärintyö ei tule eReseptin takia meillä muuttumaan. Nytkin reseptit printataan tietojärjestelmästä paperille. Tulevaisuudessa painetaan vain toista nappia, joka lähettää tiedon Kelan tietokantaan, ainakin, jos systeemi saadaan liitettyä olemassa olevaan ohjelmaamme toivotulla tavalla.

Antila on ollut mukana eResepti-

prosessissa muun muassa Terveydenhuollon ammattivarmenne -työryhmässä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO pitää rekisteriä kirjautumisoikeuden omaavista ammattihenkilöistä ja kehittelee sovellukseen tarvittavat sirukortit.

– Sähköinen tunnistautuminen on kohtuullisen kova haaste.

Toimikortit ja tunnistusjärjestelmä aiheut­tavat lisäkustannuksia. Lääkäri on myös kykenemätön tekemään työtään, jos kortti esimerkiksi unohtuu tai häviää.

– Meillä on aikaa seurata tilannetta.

Nykyinen tietojärjestelmämme on erittäin hyvin toimiva, ja eResep­ tiin lähdemme vasta, kun se toimii vähintään yhtä hyvin, johtava lääkäri Kari J. Antila kertoo.

Telma 1 2008

51

Kiinassa kuolee työtapaturmissa lähes 100 000 ihmistä vuodessa. Suuri osa kuolemaan johtaneista työtapaturmista sattuu rakennustyömailla. Turvavaljaiden käyttö on Shanghain pilvenpiirtäjätyömailla harvinaista. 

52

Telma 1 2008

m a a i l m a l T A

T y ö e l ä m ä ä m a a i l m a lta

 Kiinalaiset yritykset tekevät paljon alihankintatyötä myös Kiinassa toimiville suomalais­ yrityksille. Alihankintayrityksissä työolot ovat yleensä selvästi paremmat kuin muissa kiinalaisyrityksissä.

Lohikäärmeen maassa Kuvat ja teksti Kari Rissa

Kiinassa sattuu neljäsosa maailman kaikista työtapaturmista. Se tarkoittaa noin 70 miljoonaa yli kolmen päivän työstä poissaoloon johtavaa tapaturmaa vuodessa.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan tällä hetkellä Kiinassa saa työtapaturmissa surmansa keskimäärin 350 ihmistä joka päivä. Erityisesti kaivostoiminta,

rakentaminen ja liikenne tappavat paljon työntekijöitä.

Työolot ovat jakautuneet voimakkaasti kahtia: maassa on paljon kehnoja ja hengenvaarallisia yrityksiä. Monissa niistä työturvallisuudesta ei ole tietoakaan ja niillä on pyrkimys vain taloudellisiin voittoihin. Mutta etenkin Itä- ja Etelä-Kiinan suurissa teollisuuskes-

kittymissä on myös jo paljon hyvin hoidettuja ulkomaalaisomistuksessa olevia yrityksiä, jotka harjoittavat laajaa vientikauppaa.

Suurkaupungeissa, kuten lähes kahdenkymmenen miljoonan asukkaan Shanghaissa, riskitietoisuus alkaa olla jo kohtuullinen, sen sijaan maaseudulla se on edelleen varsin alhainen.

Telma 1 2008

53

Teksti Ritva Reinboth Kuva Sarri Kukkonen

Globaali työelämä vaatii Työelämän asioita tutkitaan ja niistä neuvotellaan kotimaan ja EU:n lisäksi monella kansainvälisellä foorumilla.

K

ansainvälisen työjärjestön ILO:n ensi kesän konferenssin asialistalla on tärkeimpänä asiana ILO:n rooli ja sen kapasiteetti, jota pohdittiin jo viime kesänä.

– ILO:n roolin vahvistamisen tuli­ si tapahtua ILO:n strategisten tavoitteiden pohjalta.

Tärkeimmät niistä ovat työllisyys, sosiaaliturva ja työ­ suojelu, sosiaalinen dialogi ja työnormit, kertoo ILO:n toimitusjohtaja Kari Tapiola Genevestä.

– Kolmikantaisuutta, jossa saman pöydän ääressä istuvat työnantajien, työntekijöiden ja hallitusten edus­ tajat, täytyy kehittää. Se pitää saada käyttöön useam­ massa jäsenmaassa, jotta asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Samalla halutaan tehostaa tapaa, jolla ILO avustaa ja seuraa tätä kehitystä.

ILO:n asettamista tavoitteista vallitsee yhteisymmärrys. Eri yhteyksissä, kuten YK:ssa, EU:ssa ja G8-kokouksissa on sitouduttu ILO:n ”ihmis­ arvoisen työn” (Decent Work) tavoitteisiin.

– Pyrkimyksenä on, että ensi kesän konferenssi hy­ väksyy asiasta julistuksen ja toimintaohjelman.

Globalisaation sosiaalisista vaikutuksista huolehti­ minen edellyttää, että ILO:n ja monen muun tahon tärkeinä pitämistä asioista ja tavoitteista kannetaan huolta.

54

Telma 1 2008

m a a i l m a l l a

– Globalisaation haasteisiin vastaaminen alkaa kaikkialla kotimaissa, ei millään abstraktilla yleismaa­ ilmallisella tasolla, painottaa Tapiola.

– Kyse on maailmanlaajuisesti työpaikoista, tur­ vallisuudesta, perusoikeuksista ja siitä, että asioista voidaan neuvotella. Globaalit uhkat, mutta myös mahdollisuudet, kohdataan nopeimmin juuri työ­ markkinoilla.

Pääteeman ohella konferenssissa on esillä lukuisia muita aiheita, joista Tapiola mainitsee ammattikoulu­ tuksen kysymykset ja maailman monien miljoonien maatyöläisten aseman. Lisäksi käsitellään työelämän ihmisoikeuksia sellaisissa maissa kuten Burma ja Valko-Venäjä.

Kansainvälinen t yöjärjestö ILO perustettiin 1919 ensimmäisen maailmansodan rau­ nioille. ILO haluttiin luomaan työelämään sääntöjä, jotka omalta osaltaan olisivat vaikuttamassa kehityk­ seen ja rauhan kestämiseen. Vuonna 1946 ILO:sta tuli vastaperustetun YK:n ensimmäinen erikoistoi­ misto ja sen päämaja on Genevessä.

ILO:n päätapahtumana voi pitää kesäkuussa Genevessä kokoontuvaa vuotuista konferenssia. Kol­ mikantaiseen konferenssiin tulee useita tuhansia osal­ listujia ympäri maailman.

Dublin

vahvaa ILOa Suomeen kansainvälinen kunniamaininta Suomen ehdokas Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston (Bilbao) Hyvät käytännöt -kilpailuissa on palkittu kunniamaininnalla. Viime vuoden teemana oli Keveyttä työhön, johon jätettiin yhteensä 36 ehdotusta 20 EU:n jäsenmaasta. Kukin maa sai jättää kaksi ehdotusta. Suomen ehdokas Osallistuva työmenetelmien kehittäminen nostettiin kunniamaininnan saaneiden joukkoon.

Palkittu ehdotus esittää toimintamallin energia-alan sähköasentajien ja talotekniikkaasentajien osallistuvasta työmenetelmien kehittämisestä.

Ehdotus on hyvä esimerkki laajan osallistujaverkon sitoutumisesta.

Hyvän käytännön toteutus on ominaisuuksiltaan, tuloksiltaan ja yritysten käytännöissä saanut aikaan myönteisiä vaikutuksia työoloissa, työmenetelmissä ja yhteistyössä.

Yhteenvedot kilpailuissa palkituista ja kunniamaininnan saaneista hyvistä käytännöistä käännetään kaikille EU-kielille ja julkaistaan sekä kirjana että internetissä. Seuraavan, vuosina 2008–2009 toteutettavan EU:n

kampanjan aiheena on Euroopan riskienarviointi.

– Kaksi vuotta kestävästä kampanjasta järjestetään teemaviikko, joka ajoittuu lokakuulle, kertoo Suomen kampanjakoordinaattori, ylitarkastaja Hannu Stålhammar sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomen kansallisen organisaation vetäjä Erkki Yrjänheikki lisää, että Bilbaon virastossa on käynnistynyt uusi toimintalinja, Risks observatory, Riskien arviointi.

– Työelämän riskit eivät suinkaan ole vähentyneet. Uusi toimintalinja käy läpi mahdollisia uusia riskejä, jo tiedossa olevia tai ennakoi niitä ja arvioi niiden merkitystä.

Hyvän työelämän puolesta

EU

:n työ- ja elinolojen tutkimussäätiössä Dublinissa laaditaan uutta nelivuotisohjelmaa tulevan työn pohjaksi. Siihen liittyvät tutkimushankkeet kestävät vuoden tai vähän yli, kertoo säätiön johtaja Jorma Karppinen.

– Nyt voimassa olevan ohjelman painopisteitä ovat Euroopan teollisuuden rakennemuutos, työolot Euroopassa, työmarkkinamekanismit Euroopassa sekä elämänlaatukysymykset.

Säätiön haasteena on tutkimustulosten ja muun syntyvän tiedon leviäminen mahdollisimman hyvin eurooppalaisten maiden käyttöön.

Säätiön nettisivustoilla julkistetaan jatkuvasti uutta tietoa noin 3 000 artikkelin ja uutisen vuosivauhdilla.

– Aikamoista uutistulvaa, naurahtaa Karppinen.

Ensi vuonna alkavan uuden nelivuotiskauden yhtenä painopiste­ alueena tulee olemaan globalisaation vaikutusten selvittäminen Euroopan työelämässä.

– Myös työmarkkinakysymykset tulevat olemaan jatkossakin keskeinen asia. Yhtenä haasteena on tarjota tietoa viimeksi jäseniksi tulleille maille, jotta ne voisivat niin halutessaan kiriä vanhojen EU-maiden tasolle työelämän ja ihmisten muidenkin elinolosuhteiden laatukysymyksissä.

• www.ilo.org • 28.4.2008, ILOn kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaari Kohti turvallisempaa Suomea: www.ttk.fi/tyoturvallisuuspaiva.

• Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto: http://osha.europa.eu.

• Suomen Työsuojelutietopankki: http://fi.osha.europa.eu • Euroopan työ- ja elinolojen tutkimussäätiö: www.eurofound.europa.eu.

• Suomessa Työterveyslaitos on säätiön kansallinen keskus: www.ttl.fi > Eurofound.

Telma 1 2008

55

T y ö n k u v a Kreetta Järvenpää

56

Telma 1 2008

Kirkko palautuu loistoonsa Porvoon keskiaikainen tuomiokirkko vaurioitui pahoin tuhopoltossa keväällä 2006. Palo ehti tuhota kirkon puiset osat, paanukaton ja kattorakenteet. Tuholta säästynyt irtaimisto säilytettiin remontin ajan väliaikaisvarastossa.

– Lampun vaihtaminen kattokynttelikköön on nyt helpompaa, kun sisäkaton ja ulkokaton väliin on tehty kunnon rakenteet.

Kynttelikköjä voi nykyään myös nostaa ja laskea vinssin avulla, seurakuntayhtymän vahtimestari Björn Ståhl kertoo.

Tuomiokirkon ulkotyöt jatkuvat helmi–maaliskuussa katon paanutuksella.

Erityisammattimiehet Risto Piela ja Albin Liljeberg sekä kiinteistönhoitaja Olavi Öhman ja talonmies Björn Liljeberg viimeistelevät kirkon sisätöitä ja asentavat kirkkosalin penkkejä.

– Kirkon penkkien väri ja istuinosat on uusittu useaan kertaan. Päädyt ovat sen sijaan peräisin 1880-luvulta, kertovat miehet.

– Paula Larjo

Telma 1 2008

57

k o u l u tt a a

Työturvallisuuskeskus TTK kouluttaa Kevät

2008

T yö e l ä m ä n k e h i ttä m i n e n

Kuva Jari Härkönen

Työ muuttuu – muuttuuko ihminen?

16.–17.4.2008 Hämeenlinna 28.–29.5.2008 Kouvola Taustaa: Tuottavuus ja työhyvinvointi ovat tärkeimpiä asioita, joiden kehittämistoimet ratkaisevat pitkälti suomalaisyritysten kilpailukyvyn tulevaisuudessa.

Tuottavuuden tavoitteena on saada työpaikan resurssit tehokkaasti käyttöön. Se edellyttää töiden organisoinnilta oikeudenmukaista työnjakoa ja työtehtävien muotoilemista siten, että ihmiset voivat työssään käyttää osaamistaan. Tämä kaikki edellyttää myös hyvää johtamista. Johtamisen tarkoituksena on saada ihmiset motivoitumaan työhönsä ja osallistumaan sen kehittämiseen.

Kohderyhmä: työpaikkojen kehittäjät ja esimiehet, työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, luottamushenkilöt, yhteistoimintaan osallistuvat, työmarkkinajärjestökentässä toimivat.

Henkilöstön edustaja kehittäjänä 23.4.2008 Järvenpää Taustaa: Työelämän nopeat muutokset vaikuttavat myös henkilöstön edustajan tehtäviin. Lainsäädäntö luo mahdollisuuksia työyhteisöjen kehittämistyölle.

Myönteisellä asenteella ja ajantasaisella tiedolla henkilöstön edustaja voi olla työpaikallaan avainasemassa kehitettäessä sekä työhyvinvointia että tuottavuutta ja tuloksellisuutta palvelevia ratkaisuja.

Kohderyhmä: työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt sekä luottamushenkilöt, työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneet.

58

Telma 1 2008

Esimiehet ja alaiset tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tekijöinä 14.5.2008 Tampere Taustaa: Työyhteisön kaikilla jäsenillä on vastuu työpaikkansa yhteishengestä ja yhteisten päämäärien saavuttamisesta. Tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät vain, kun huomioidaan kokonaisuus: prosessien sujuvuus, osaaminen, työkykyisyys ja -ilmapiiri.

Työpaikan kokonaisuuden tuntemus muodostaa perustan esimiehen toiminnalle. Esimies on osa johtamisjärjestelmää, jossa hänen tehtävänään on saattaa strategiasta johdetut tavoitteet arjen työksi. Vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtävä esimies luo mahdollisuuksia alaistaitojen toteutumiseen käytännössä. Taitava alainen on työkaveri, joka työskentelee vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Hän keskittyy oman perustehtävänsä tekemiseen, mutta ymmärtää samalla toimintansa laajemmat vaikutukset.

Kohderyhmä: työntekijät ja esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt sekä luottamushenkilöt, työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneet

T yö s u o j e l u n a j a n k o h ta i s pä i vät Teollisuuden alat

Esimiehen työsuojelutehtävät 22.4.2008 Tampere Toimistot

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta ja arviointi 22.5.2008 Helsinki

T yö t u r va l l i s u u s

Haastava käyttäytyminen ja henkilöturvallisuus sosiaali- ja terveyspalvelutyössä 6.5.2008 klo 9–12 Helsinki 6.5.2008 klo 13–16 Helsinki Taustaa: Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelutyöpaikkojen asiakkaissa ja asukkaissa on ihmisiä, joiden psykososiaalinen toimintakyky ei ole normaali: esimerkiksi kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaat, päihdekuntoutujat, dementikot, vanhukset, lastensuojelun asiakkaat ja syrjäytyneet. Heidän käyttäytymisensä voi olla joskus aggressiivista.

Tavoite: Löytää keinoja, miten henkilöstö voi ehkäistä aggressioita ja miten se voi toimia tällaisissa tilanteissa.

Ajankohtaista terveydenhuoltoalan työturvallisuudesta 6.5.2008 Helsinki 8.5.2008 Tampere 20.5.2008 Kuopio 22.5.2008 Oulu

O c c u pat i o n a l s a f e t y training in english

Basic course 22.–24.4.2008 Helsinki The aim of the Centre for Occupational Safety and these courses is to enhance co-operation at the workplace, continuous improvement of working environments and also the well being of personnel. The goal is safer and more productive work. The increasing internationalization of workplaces in Finland is the reason why The Centre for Occupational Safety wants to provide safety training also in English.

Contents: Occupational health and safety in the workplace, managing OHS, the Responsibilities, organizing OHS, OHS cooperation Target: Zero incidents, safety – my concern, preventing accidents and work-related illnesses, controlling and optimizing physical and psychosocial workload, well-being at work.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Työturvallisuuskeskus TTK www.ttk.fi, p. (09) 616 261

M u u av o i n k o u l u t u s Työturvallisuuskeskus järjestää keväällä 2008 avoimena koulutuksena myös

• työsuojelun peruskursseja

• työsuojelun perusteet -kursseja

suomeksi ja ruotsiksi

• työsuojelun täydennyskursseja

M u u t k o u l u t u s pa lv e l u t Työturvallisuuskeskus TTK tarjoaa työpaikoille niiden tarpeiden mukaista työsuojelun peruskoulutusta ja muuta työsuojeluun liittyvää koulutusta ja konsultaatiota työhyvinvoinnin, työturvallisuuden sekä tuottavuuden, tuloksellisuuden ja laadun kehittämiseksi.

Telma 1 2008

59

Teksti Liisa Strann

Liikettä hoitojonoihin

RA h o i tt a a

Hyksissä kehitettiin sydänpotilaan hoitoprosessia tuotantotalouden ja logistiikan menetelmin. Työsuojelurahaston tukeman hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muillakin toimialoilla.

Kuva Helena Tuomaala

U

uden ajattelun airuena toimi liikkeenjoh­ don konsultti, diplomi-insinööri Sauli Karvonen SKA-Research Oy:stä. Hänen Hyksissä tekemänsä pioneerityö on alka­ nut kantaa hedelmää sairaaloiden toimintatavoissa eri puolilla maata.

– Kyse oli intuitiosta. Tuohon aikaan velloi väittely tulosjohtamisen soveltuvuudesta terveydenhuoltoon.

Aloin pohtia sairaalan operaatioketjuja, joiden täytyy toimia linkissä toistensa kanssa, Karvonen kertoo.

Karvosella oli edessään kyntämätön sarka. Onneksi hän sai yhteistyökumppanikseen Hyksin silloisen hal­ lintoylilääkärin, professori Martti Kekomäen, joka oli jo 1980-luvun lopulla USA:ssa opiskellessaan tutustu­ nut prosessiorganisaation käyttöön sairaaloissa.

ajautua esimerkiksi silloin, kun hänet on tutkittu ja hän odottaa pääsyä korjaaviin toimenpiteisiin.

– Niin kauan kuin sairaalan toiminta on organisoi­ tu ammattiryhmien ja hoitomenetelmien mukaisesti, kellään ei ole kokonaisvastuuta potilaasta. Funktionaa­ linen organisaatio pitäisi korvata prosessiorganisaatiolla, jossa keskipisteenä on potilas ja hänen ongelmansa, jota eri alojen osaajat yhdessä ratkovat, Kekomäki sanoo.

Karvonen havaitsi myös, että potilaiden hoitoa voidaan tehostaa määrittelemällä potilaiden tarvitse­ ma leikkaussaliaika etukäteen ja tekemällä lyhyet leik­ kaukset perättäin samassa salissa. Sydänpotilaat jaettiin kahteen jonoon leikkauksen keston mukaan. Sen seu­ rauksena jonotusajat lyhenivät ja hoidettujen potilaiden lukumäärä kasvoi ilman lisäinvestointeja.

Huomio ketjun kapeikkoihin

Työtyytyväisyys lisääntynyt

Kekomäki arvostaa erityisesti sitä, että Karvosella oli selvästi annettavaa ja että tämä malttoi kerätä ja analy­ soida itse potilas- ja tapahtumavirtoja koskevat tiedot.

– Karvosen tiedonhaluinen lähestymistapa sai lää­ kärit innostumaan. He olivat valmiita yhteistyöhön ja uudenlaiseen ajatteluun.

Yhdessä lastenkirurgi Mauri Leijalan ja sisätau­ tilääkäri Markku Mäkijärven kanssa Karvonen teki havaintoja kapeikoista ja viiveistä, joihin potilas saattaa

Kekomäki kertoo suhtautuneensa alkuun varauksella Karvosen kehittämishankeideaan.

– Ajattelin, että yritys muuttaa asiantuntijaorgani­ saation toimintakäytäntöjä johtaisi vastarintaan, mutta tapahtui täysin päinvastoin. Esimerkiksi Töölön sairaa­ lassa vallinnut, suorastaan käsin kosketeltava tyytymät­ tömyys, on heilahtanut toiseen äärimmäisyyteen.

Millä tämä selitetään? Kekomäki arvelee, että ih­ miset pitävät loogisista ja oman etiikkansa suuntaan

Työyhteisön kehittämisavustus • Tarkoitettu Työsuojelurahaston toimialaan kuuluvan tutkimus­ tiedon soveltamiseksi käytäntöön.

• Avustus sopii hankkeisiin, joissa haetaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja.

60

Telma 1 2008

• Kehittämishanketta toteuttavan asiantuntijan on oltava työyhteisön ulkopuolelta, kokenut työelämän kehittäjä ja hyvin perehtynyt soveltamansa tutkimuksen alaan.

• Työsuojelurahaston kehittämis­

avustukset ovat haettavissa jatkuvana hakuna. Ennen hakemuksen tekemistä rahasto suosittelee yhteydenottoa.

• Lisätietoja haku­kriteereistä www.tsr.fi -> Rahoitus.

Info Kehittämishankkeessa sovelletut analyysimenetelmät olivat: • Aikaperusteinen johtaminen (Time Based Management=TBM), • Toimintojohtaminen (Activity Based Management=ABM), • Kapeikkoteoria (Theory of Constraints) ja Tuotantovuoanalyysi (Production Flow Analysis=PFA).

toimivista järjestelmistä. Vastuun epämääräisyys on vähentynyt. Nuoret lääkärit saavat aikaisempaa enem­ män koulutustilaisuuksia. Sairaanhoitajat puolestaan ovat tyytyväisiä, kun heidät on hyväksytty työyhteisön täysi­valtaisiksi jäseniksi ja heidän kokemuksensa ote­ taan uudistuksissa huomioon.

Sauli Karvosen Hyksissä tekemä pioneerityö osoitti, että tuotantotalouden menetelmät soveltuvat erikois­ sairaanhoitoon. Seurauksena on ollut tutkimuksen ja koulutuksen voimakas lisääntyminen.

– Merkittävin tähänastisista kehittämishankkeistani koskee Tyksin akuuttisairaalan rakennushanketta. Ana­ lysoin sairaalan potilasvirtoja uudella tavalla, jonka pe­ rusteella suunniteltiin tilojen sijoittelu. Yhteistyöni oli tiivistä niin sairaalaprojektin johdon, arkkitehdin kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin kanssa. Sairaala valmistuu 2011.

Karvonen pitää hanketta merkittävänä erityisesti siksi, että sillä on pysyviä vaikutuksia. Koska tehty ke­ hittämistyö on vaikuttanut tilojen suunnitteluun, se ei lopahda, vaikka henkilöt vaihtuvat.

– Erikoissairaanhoidon prosessikehityshankkeisiin on viime vuosina käytetty paljon rahaa, mutta tulokset ovat useissa tapauksissa jääneet laihoiksi. Vaikka hank­ keisiin periaatteessa suhtaudutaan myönteisesti, niitä ei toteuteta, jos sairaaloiden johto ei aidosti sitoudu tar­ vittaviin, ehkä kipeisiinkin muutoksiin.

Työsuojelurahasto on tukenut kehittämisavustuk­ sella Karvosen Hyksissä tekemää työtä. Tutkimusasia­ mies Ilkka Tahvanaisen mielestä eri aloilla syntyneiden kehittämismenetelmien hyödyntämistä tulisi kokeilla muillakin työalueilla.

– Käytäntö on hyvä testi. Siinä kokemuksellinen ja tutkimustieto yhdistyvät omakohtaiseen luovuuteen. Ja mitä varhaisemmassa vaiheessa töiden onnistumiseen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon, sitä parempi lopputulos.

Lääkäreille liikkeenjohdon koulutusta

Moni lääkäri joutuu urallaan tuotantojohtamisen tai henkilöstöjohtamisen vastuuseen. Kytkemällä prosessi­

Kuva Kreetta Järvenpää

Sujuvuutta suunnittelusta asti

osaaminen vahvaan ammattiosaamiseen saadaan hyvää jälkeä.

Karvonen esitti jo kymmenen vuotta sitten, että lääkäreille pitäisi järjestää johtamiskoulutusta. Vihdoin asiaan on tulossa parannusta. Terveyshuollon ammat­ tilaisille on räätälöity kaksivuotinen MBA-koulutus­ ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää osanottajien liikkeenjohdollisia taitoja.

– Suomalaiseen terveydenhuoltoon on tulossa niin kovatasoinen johtajaporukka, ettei moista ole aikaisem­ min nähty. Voin rauhassa viettää eläkepäiviä, Kekomäki naurahtaa. Hän itse opettaa kummassakin ohjelmassa terveysekonomiaa ja terveyspolitiikkaa.

• Helsingin yliopistollinen keskussairaala: Sydänpotilaan hoitoprosessin kehittämisprojekti.

Kehittämisavustus, sauli.karvonen@skaresearch.fi, martti.kekomaki@hus.fi.

• www.tsr.fi/tutkittu -> Hae numerolla 98469

Telma 1 2008

61

julkaisut

Rohkea johtaja – Hyödynnä kritiikki ja villit ideat Minna Isoaho, 2007, WSOY

HANKALAT työelämässä

Kirsi Räisänen Kaarina Roth

62

Telma 1 2008

Rohkea johtaminen on yhteiskunnallisesti ajankohtaista, koska johtamisen seuraukset ovat globaaleja, vaikka työ tehdään paikallisesti.

Johtajan on varmistettava, että käytettävissä on riittävästi oikeaa tietoa ja myös hyödynnettävä sitä.

Johtamisessa voi onnistua vain, jos tekee aktiivisesti päätöksiä, kantaa niistä vastuun ja saa vietyä asioita eteenpäin.

Esimiestyön elementit, kuten strateginen suunnittelu, tavoiteasetanta, mittaaminen, osaamisen johtaminen ja palautteen antaminen, edellyttävät paneutumista ja suunnitelmallisuutta. Kirja haastaa johtajat ja esimiehet kysymään ja kyseenalaistamaan eli vaatimaan vastauksia. Esimiestyön pohdinnan lisäksi kirjassa on käytännönläheisiä työkaluja johtamisen tueksi.

Kirjoittaja on tehnyt pitkän uran yritysjohtajan tehtävissä ja toimii liikkeenjohdon konsulttina.

Hankalat tyypit työelämässä Kirsi Räisänen – Kaarina Roth, 2007, Työterveyslaitos

Hankalan ihmisen kohtaaminen Katriina Perkka-Jortikka, 2007, Edita Hankaluudet työpaikan ihmissuhteissa ovat merkittävä henkinen kuormitustekijä. Ristiriidat aiheuttavat huonoa työviihtyvyyttä, stressiä, uupumusta ja sairastelua.

Työterveyslääkäri Kirsi Räisänen ja psykiatri Kaarina Roth sekä työpsykologi ja -sosiologi Katriina Perkka-Jortikka esittelevät kirjoissaan hankalien työtovereiden kirjon. Räisäsen ja Rothin kirjan sivuilta löytyy esimerkiksi perfektionisti, narsisti ja estynyt, Perkka-Jortikka esittelee muun muassa tankin, käärmeen ja mököttäjän. Molemmissa kirjoissa annetaan runsaasti käytännön neuvoja siihen, miten hankalien työtovereiden kanssa voi toimia.

Työpaikkana tiimi – Epäasiallisen Miten tiimi kasvaa kohtelun käsittely vastuuseen? ja ehkäisy työpaikalla Liisa Huusko, 2007, Edita

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta ja arviointi Leena Seretin (toim.), Työturvallisuuskeskus Tieto-, asiantuntija- ja toimistotyössä tuottavuus- ja työnvaatimukset ovat kasvaneet. Työpaikoilla näkyy myös Työolobarometrin mukaan oireita kiireen ja työn henkisen rasittavuuden lisääntymisestä.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä psykososiaaliset kuormitustekijät ja arvioitava riskit sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisen kuormituksen vähentämiseksi. Myös työntekijä voi pyytää työterveyshuollolta työkuormituksensa selvityksen.

Verkkojulkaisun tavoitteena on tehostaa psykososiaalisen kuormituksen hallintaa ja arviointia tieto-, asiantuntija- ja toimistotyössä. Lähtökohtana on, että liialliseen psykososiaaliseen työkuormitukseen puututtaisiin jo ennen kuin on liian myöhäistä. www.ttk.fi/kuormitus

Palvelutyöpisteiden turvallisuussuunnitteluopas

Tiimityöskentelyyn siirtyminen muuttaa organisaation johtamista erityisesti esimiestyön osalta. Tiimissä tehdään usein niitä tehtäviä, joita aiemmin teki työnjohto. Tiimien esimiestyöstä tulee epämääräistä, jos niille ei siirretä tehtävien kunnollisen hoitamisen edellyttämää toimivaltaa.

Kirjassa käsitellään tiimityön taustoja, tiimien kokoamista ja kehittämistä, esimiestyön muutosta sekä toimivallan ja vastuun siirtämistä tiimeille. Tiimityötä tarkastellaan myös työoikeuden näkökulmasta.

Kirja on tarkoitettu esimiehille, johtajille ja organisaatioiden kehittäjille. Se perustuu kirjoittajan väitöskirjaan (Sopiva Tiimi 2003).

Lea Piho – Tiia Brax – Hanna Lehtimäki – Mari Lehtinen – Seija Virta – Juha Hämäläinen, 2006, Työturvallisuuskeskus

Jukka Liukkonen, 2007, STM

Julkaisun tarkoituksena on tukea työpaikkoja epäasiallisen kohtelun ehkäisyssä ja käsittelyssä. Epä­ asiallisen kohtelun tunnusmerkeistä on yhteenveto. Ehkäisyn keskeiset periaatteet esitetään tiivistelmänä ja käyttäytymisen pelisääntönä, ja epäasiallisen kohtelun varalle annetaan toimintaohje.

Lisäksi käsitellään työnantajan toimintaa epäasiallisen kohtelun selvittämisessä ja poistamisessa sekä työsuojeluviranomaisen osuutta asian valvonnassa.

Palvelutyötilanteissa fyysisen väkivallan estämiseksi tarvitaan riskialttiiden työpisteiden ja -tilojen turvallisuussuunnittelua ja turvasuojausta.

Oppaassa kuvataan, miten fyysistä väkivaltaa on mahdollista ehkäistä asiantuntevalla suunnittelulla ja suojausratkaisuilla.

Siinä on yksityiskohtaisia ohjeita muun muassa asiakas- ja vastaan­ ottopisteen, vastaanottohuoneen ja pienmyymälän tilasuunnitteluun.

Opas soveltuu julkisen sektorin, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kaupan alan työpaikoille.

www.tsr.fi > hae 107028

www.ttk.fi/julkaisut

www.intermin.fi/julkaisut

arvostelma

Kiusaaja keskellämme Kokemuksia ja selviytymistari­noita vaikeasta ihmissuhteesta Brita Jokinen Toimittaja Brita Jokisen kirja päästää ääneen työssään, lapsuudessaan ja parisuhteessaan kiusatut. Kirja pohjaa omakohtaisiin kertomuksiin, tarinoiden lomaan tuodaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä kiusaamisen syistä ja selviytymisestä. Äidin, isän tai puolison harjoittamaa kiusaamista käsitellään enemmän kuin työpaikkakiusaamista.

Kirjan alkusysäys, radio-ohjelma ”Naamiona terve mieli, kuinka kohtaan luonnehäiriöisen” näkyy selkeästi yksilökeskeisessä sisällössä.

Kertojien kokemusten kautta kuvataan kiusaajan tunnusmerkkejä ja kiusaamisen taustoja sekä pohditaan kuka joutuu uhriksi.

Loppupuolella esitellään keinoja, joita kiusatut ovat kokeneet tärkeiksi matkallaan selviytymiseen. Kirjan keskeinen viesti on itsensä suojelemisen tärkeys: tunnista, aseta rajat, taistele, irtisanoudu, eroa. Selviytymisen tiellä kerrotaan esimerkkejä terapiasta, voimaantumisesta, anteeksiannosta ja tunteiden säätelystä.

Perheessään kiusatut löytänevät ohjeista enemmän kuin työpaikallaan kiusatut.

Työpaikkakiusaamisen näkökulmasta kirja antaa varsin synkän kuvan. Periaatteessa rakenteet ja tukitahot ovat olemassa, mutta monien kirjoittajien kokemukset ovat huonot.

Omakohtaisia kokemuksia siitä, millaisin toimintatavoin ja keinoin kiusaaminen olisi saatu loppumaan ja tilanne ratkaistua työpaikalla, on valitettavan vähän.

Kirjan alussa kirjoittaja toteaa, että kirja ei perustu tutkimukseen vaan tarjoaa kokijan arkinäkökulman.

Työpaikkakiusaamisen taustat ovat usein muualla kuin kiusaajan luonnehäiriössä. Tältä osin tutkimukseen ja asiantuntijoiden kokemukseen pohjaava kiusaamisen taustojen laajempi pohtiminen olisi antanut työpaikallaan kiusatuille enemmän tukea oman tilanteen ymmärtämiseen.

Hyvät kokouskäytännöt työpaikan arjessa Sira Niipola, Päivi Rauramo, 2008, Työturvallisuuskeskus Työelämässä on meneillään viestintäkulttuurin muutos. Työyhteisöissä tasapainoillaan sähköisen, painetun ja suullisen viestinnän välillä. Tekniikan kehitys on tuonut vuorovaikutuksen välineeksi myös video- ja puhelinneuvottelut, sähköpostin ja keskustelupalstan.

Palaverit ja neuvottelut ovat edelleen tärkeä osa työtä, mutta

osa näkee huonosti toimivat kokoukset suurena ongelmana.

Kokousten kulkuun vaikuttavat myös huonot käytöstavat. Hyvä valmistautuminen varmistaa kokouksen toimivuuden ja tehokkaan ajankäytön sekä estää turhautumisia.

Oppaan tarkoituksena on edistää yhteistoimintaa, hyviä kokouskäytäntöjä ja viestintää työpaikalla. Sen tavoitteena on auttaa työsuojeluhenkilöstöä ja esimiehiä kehittämään kokouskäytäntöjä työkuormituksen hallitsemiseksi. www.ttk.fi/julkaisut

VIdeoita, multimediaa ja radio-ohjelmia

Nettijulkaisu:

Osaako esimiehesi ottaa työkykyasiat puheeksi?

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömalli

Esimiehet voivat toiminnallaan vaikuttaa työyhteisöjen hyvinvointiin ja tukea alaistensa työkykyä. Työkykyasioiden puheeksi ottaminen on esimiehille kuitenkin haasteellista. Työelämästä saatu palaute on osoittanut, että esimiehet tarvitsevat tukea ja valmennusta tähän tehtävään.

Nettivideo on työpaikkojen tueksi kehitetty konkreettinen työkalu, jossa esimiehiä opastetaan keskustelemaan työkykyasioista alaistensa kanssa. Se on valmistettu STM:n ja ESR:n rahoittamassa ja Kuntoutussäätiön vetämässä JATShankkeessa.

Uudenmaan työsuojelupiiri ja Työterveyslaitos toteuttivat 2004–2006 Työterveyshuoltohankkeen, jossa kehitettiin työnantajien ja työterveyshuoltojen käytännön yhteistyötä ennakoivan työsuojelun näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa luoda malli siitä, miten hyvä työterveyshuolto tukee työantajaa turvallisuuden hallinnassa ja johtamisessa. Hankkeen rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto ja Veto-ohjelma. www.ttl.fi > Terveys ja työ

www.kuntoutussaatio.fi/jats/jats.html.

Työsuojelurahaston TSR-kanavaalla voi katsella ja kuunnella multimedia- ja radio-ohjelmia Työsuojelurahaston rahoittamista hankkeista osoitteessa www. tsr.fi/TSR-kanava. Ohjelmat ovat vapaasti työyhteisöjen hyödynnettävissä.

– Maarit Vartia, erikoistutkija

Telma 1 2008

63

Teksti Tiia Lappalainen Kuvat Kreetta Järvenpää Kuvitus Helena Hajanti

Työtä, tuoreutta

Alku aina hanka... mukavaa!

Telman päätoimittaja, Peter Rehnsröm ja toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman.

T

yösuojelurahasto TSR ja Työturvallisuuskeskus TTK yhdistivät viime vuoden lopulla voiman­ sa ja laittoivat alulle uu­ den, yhteisen lehden. Tulokkaan kun­ niaksi järjestettiin avoin nimikilpailu, joka sai huikean osanoton. Kilvan perusteella lehti ristittiin joulun alla Telmaksi. Syntymäpäiväksi määrättiin 6.3.2008.

Ennen maaliskuun ilmestymistä avuksi otettiin kolmas osapuoli, Alma Media Lehdentekijät, joka vastaa tulevai­ suudessakin lehden käytännön toteutuk­ sesta, kuten visuaalisesta ilmeestä ja juttu­ jen kirjoituksesta.

Telman parissa ahkeroitiin kolme kuukautta, mutta ensimmäiseksi lehdeksi odotusaika oli normaali. Itse synnytyspro­ sessi sujui ilman suurempia kipuja. Epidu­ raalia ei tarvittu, kahvia kylläkin.

Kyseessä laadun kehittäminen

Telma-lehden toimitusneuvosto on ko­ koontunut palaveriin, jossa päätetään en­ simmäisen lehden markkinoinnista ja ar­ vioidaan ensimmäisiä, lehden jo valmiina

64

Telma 1 2008

olevia sivuja ulkonäön kannalta.

Tunnelma on rento ja innokas. En­ simmäisen lehden ulostuloon on vielä aikaa puolitoista kuukautta, mutta jän­ nitys tuntuu olevan jo ravintolan kabi­ netin katossa. Uuden lehden lanseeraus ja markkinointi mietityttää eniten, Telma halutaan saada mahdollisimman nopeasti lukijakunnan tietoisuuteen.

Töitä on tehty paljon, ja erityisesti TSR:n Marja-Leena Jylhältä ja TTK:n Eija Åbackilta uusi projekti on vaatinut työtunteja. Molemmat vastasivat aiemmin omien organisaatioidensa edellisistä leh­ distä, Tiedon sillasta ja Työyhteisöviestistä.

Näiden lehtien viimeiset numerot ilmes­ tyivät joulukuussa 2007, Telmassa niiden sisällöt yhdistyvät aivan uudella tavalla.

– Tällä hetkellä lehden tekeminen vie paljon aikaa, koska kyseessä on uusi pro­ jekti. Mutta tulevaisuudessa on tarkoitus, että aikaa säästyisi enemmän muuhun viestintään, viestinnän asiantuntijana TTK:ssa työskentelevä Åback kertoo.

Lehden teon hoitaa käytännössä Leh­ dentekijöiden Telma-tiimi, johon kuulu­ vat tuottaja Sami Turunen, toimitussih­ teeri Merja Mäkelä, ulkoasusta vastaava

www.telma-lehti.fi

ja turvallisuutta TTK:n Eija Åback ja TSR:n Marja-Leena Jylhä viilaamassa faktoja kohdalleen Helena Hajannin kanssa.

AD Helena Hajanti, kuvatoimittaja Mervi Ahlroth ja taittaja Neea Laakso. Heidän tehtävänään on toteut­ taa TSR:n ja TTK:n ideat journalistisesti ja visuaali­ sesti korkealaatuiseen muotoon – ja vapauttaa samalla kummankin organisaation resursseja omaan organisaa­ tioviestintäänsä.

Lehden sisällöstä päättää toimitusneuvosto, johon kuuluvat Jylhän ja Åbackin lisäksi TTK:n toimitus­ johtaja Jorma Löhman, TSR:n toimitusjohtaja Peter Rehnsröm ja Sami Turunen Lehdentekijöiltä.

– Sisällön pidämme tiukasti omissa käsissämme.

Sitä emme missään vaiheessa ulkoista täysin, TSR:n viestintäpäällikkö Jylhä vakuuttaa.

Työelämän kaikki kantit

Telman sisältö käsittelee työelämän kehittämistä sen kaikilla osa-alueilla, uusia tutkimuksia ja varsinkin käy­ tännön kokemuksia työpaikoilla – teoriaa ja elämän­ makua rinnakkain. TSR:n ja TTK:n entisiin lehtiin verrattuna se tulee olemaan juttuaiheiltaan enemmän yleisasiantuntijalehti.

Vanhojen kohderyhmien lisäksi halutaan saada viestiä eteenpäin myös esimiehille ja luottamushenki­ löstölle, sillä he ovat tärkeä osapuoli työyhteisön toi­ minnassa. Työyhteisöjen ja eri toimijoiden yhteistyötä halutaan vahvistaa. Samalla TSR ja TTK vahvistavat omaa yhteistyötään.

– Lukijakunnassamme on paljon päällekkäisyyksiä,

ja lehdissämme oli samoja juttuja kahteen kertaan, Tel­ man toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman perustelee yhdistämistä.

– Kysymys on myös laadun kehittä­ misestä, jatkaa Peter Rehnström, joka on Telman päätoimittaja.

– Tämä ei missään nimessä ole kus­ tannussäästökysymys. Lehden jakelumää­ rää kasvatetaan, ja siihen kuluu rahaa.

Nimikilpailuun tuli lähes 600 ehdotusta.

Yhdessä yksimielisesti

Helena Hajanti levittää vedossivut pöydälle ja toimitus­ neuvosto ihailee uuden lehden ilmettä. Ensimmäisen lehden kansi valitaan. Vaihtoehtoja on muutama, joista yhteinen suosikki löytyy. Valitussa kannessa ovat koh­ dallaan turvallisuus ja tuoreus.

Seuraava toimitusneuvoston kokoontuminen on parin viikon päästä, kun koko lehti on taitettu valmiik­ si. Silloin vedokset käydään vielä kertaalleen läpi, ja toimitusneuvosto hyväksyy ne lopullisesti.

Sitä ennen pohditaan kuitenkin vielä, ketä esiin­ tyjiä ja puhujia julkistamistilaisuuteen halutaan. Lehti halutaan profiloida heti oikealle paikalleen, ja puhujien valinta on tärkeä osa tätä prosessia.

Samalla päätetään, että koska almanakasta ei löy­ dy Telman nimipäivää, sitä juhlitaan tästä lähtien leh­ den julkistamispäivänä, 6.3. Kippis, kaikki Suomen Telmat!

Telma 1 2008

65

H a j at e l m a

Työn ilo

t

Kuva Yrjö Tuunanen

yön ilo ja luterilainen työmoraali tuntuvat toisensa poissulkevilta kä­ sitteiltä. Yleinen käsitys luterilaisesta työmoraalista kun tuntuu olevan sellainen, että töitä pitää tehdä mieluiten hampaat irvessä ja mieluummin liikaa kuin yhtään liian vähän.

Ja mieluiten kutsumustyöaikalain mukaisina epämukavina aikoina kutsumustyöehtosopi­ muksen mukaisella alennetulla liksalla.

Tällainen käsitys perustuu huonoon aate­ historian tuntemukseen. Itsetarkoituksellista ahkeruutta ylenmääräisesti ihannoiva työkäsi­ tys perustuu pikemminkin kalvinistiseen kuin luterilaiseen etiikkaan. Väärinkäsitys perustuu ennen kaikkea saksalaisen taloustieteilijän ja sosiologin Max Weberin vuonna 1904 julkai­ seman klassikkotutkimuksen Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki pinnalliseen tulkintaan.

Jumalan ajateltiin olevan niin hyvä, ettei hän sysää ketään helvettiin kylmiltään.

66

Telma 1 2008

Weber selittää varsin uskottavasti, miten kalvinismi mahdollisti samanaikaisesti sekä pääomien syntymisen että sellaisen moraalin nousun, joka turvasi pääomien säilymisen.

Kalvinistinen uskontulkinta antoi maallisen menestyksen tavoittelulle uskonnollisen mo­ tivaation, sillä varhaiset kalvinistit ajattelivat, että ihmisen ajallisesta menestyksestä voidaan päätellä hänen asemansa ikuisuudessa. Niinpä kukoistava tulppaani- tai kellobisnes ajateltiin esimauksi taivaasta.

Toisaalta Jumalan ajateltiin olevan niin hy­ vä, ettei hän sysää ketään helvettiin kylmiltään vaan pistää b-luokan kaverit totuttelemaan kurjuuteen jo tässä elämässä.

Työstä ja siinä menestymisestä alkoi kalvi­ nistisessa kulttuurissa kehittyä ihmisen arvon mittari. Ja tämä ”protestanttinen etiikka” on siis kalvinistista, ei luterilaista. Jo Weber huo­ mautti, että toisin kuin kalvinismissa, luterilai­ suudessa ilmenee ”viattoman maailmanlapsen antipatia askeettisuutta kohtaan”.

Luterilaisuudessa työlle ei ole suotu it­ seisarvoa. Lutherin ja hänen kumppaniensa käsitys työstä perustui ajatukseen, että maail­ man Luoja ei ole jättänyt luomaansa maailmaa

oman onnensa nojaan, vaan hän pitää siitä ak­ tiivisesti huolta. Tämä jumalallinen huolenpito toteutuu sekä suoraan että välikäsien kautta. Ja tavallinen arkinen työ on yksi naamio, jonka taakse ihmisistä välittävä Jumala kätkeytyy.

Varhaisen luterilaisen käsityksen mu­ kaan työn oikeutus perustuu pelkästään siihen hyvään, mitä se yhteisölle tuottaa. Esimerkiksi rikastumista tai oman maineen kasvattamista Luther ei pitänyt kunniallisina motiiveina työn tekemiselle. Ei hän niitä varsinaisesti syntei­ näkään pitänyt, mutta työn ensisijaisiksi mo­ tiiveiksi ne eivät hänelle kelvanneet. Pelkkää taloudellista tulosta tuijottavaa pörssikapitalis­ mia Luther todennäköisesti pitäisi Perkeleen villityksenä.

Luterilaisen työkäsityksen mukaan jo­ kaisella ihmisellä on myös muita tärkeitä virkoja tässä Jumalan lahjaprojektissa kuin vain ammattiin liittyviä. Katekismuksesta niitä voi lueskella vaikkapa jokapäiväisen leivän selityksestä: Jumalan huolenpidon olennaisia instrumentteja ovat ruoan ja juoman ohella esimerkiksi kunnon puoliso, luotettavat naa­ purit ja hyvät ystävät.

Kukaan ihminen ei ole pelkästään tuote­ päällikkö tai terveydenhoitaja tai tuomiorovas­ ti. Jokainen on myös jonkun naapuri, omai­ nen, sukulainen ja ystävä. Ja ne saattavat olla universumin mittakaavassa tärkeämpiä virkoja kuin ammatilliset.

Karkeistaen voidaan sanoa, että kalvinis­ tinen työn ilo nousee siitä suorastaan juma­ lallisesta arvosta, jonka menestyminen takaa uraohjukselle itselleen. Luterilainen työmoraali taas tarkastelee työtä suhteessa kaikkeen muu­ hun hyvään mitä tässä maailmassa on. Lute­ rilainen työn ilo nousee siitä, että työn avulla voidaan laittaa hyvä kiertämään.

J a a k ko H ei n i m ä k i pappi ja kirjailija info@taigu.fi

Työelämän kehittämisen erikoislehti

1 • 2008

TY ÖE

LÄ MÄ

N KE HIT

TÄ MI

IKO SE N ER

ISL EH

TI

1 • 2008

Happi pitää ä vireess

Telma Työelämän kehittämisen erikoislehti www.telma-lehti.fi telma@telma-lehti.fi

kaa ti muok eResep n työtä kie apteek

: äjohtaja SOK:n pä

Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. (09) 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi Työsuojelurahasto TSR Eerikinkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Peter Rehnström, TSR Toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman, TTK Toimitusneuvosto Peter Rehnström ja Marja-Leena Jylhä, TSR Jorma Löhman ja Eija Åback, TTK Sami Turunen ja Merja Mäkelä, Lehdentekijät Toimitus Alma Media Lehdentekijät Munkkiniemen puistotie 25, 00330 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.lehdentekijat.fi etunimi.sukunimi@lehdentekijat.fi

n htamine Hyvä jo skytystä ei ole kä

owerostamista Finn-P llista teh

– turva illistä yös inhim m a ll o i vo s u u v a Tuott

www.telma-lehti.fi • Osoitteenmuutokset ja tilaukset • Palautteet ja juttuvinkit • Telma sähköisenä versiona ja osa jutuista ruotsiksi ja englanniksi Seuraavat lehdet: Telma 2 • 08 30.5.2008 Telma 3 • 08 3.9.2008 Telma 4 • 08 5.12.2008

Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Merja Mäkelä AD Helena Hajanti Kuvatoimittaja Mervi Ahlroth Taittaja Neea Laakso Painosmäärä 86 000 Repro Faktor Painopaikka Acta Print, Tampere 2008 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) Osoitteet Työsuojeluhenkilörekisteri, työntekijä- ja työnantajaliitot ja muut Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen sidosryhmät.

Telma 1 2008

67

Itella Oyj

Työturvallisuuskeskus TTK – Tiedon logistiikkakeskus

Linkkinä tutkimuksesta käytäntöön www.tsr.fi Työelämän tutkimustietoa verkossa Internet-sivut http://www.tsr.fi ovat rahaston tuella syntyneen tieteellisen ja käytännön tiedon levityskanava Suomen työelämään tiedon hyödyntäjille ja välittäjille.

Työelämän tutkimuksen täsmärahoittaja Rahoituspalvelut � Työsuojelurahaston tarkoituksena on rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rhinoceros

Tutkimus- ja kehitysmäärärahat Tiedotus- ja koulutusmäärärahat � Kehittämisavustukset � Tutkijastipendit ja muut stipendit

Hakuajat 1.2. ja 1.9.

Hakuajat 1.2. ja 1.9. � Jatkuva haku � Hakuajat 2.1., 2.5. ja 1.10.

�

�

�

�

68

Lähemmät hakukriteerit, -ohjeet ja -lomakkeet: http://www.tsr.fi osiosta rahoitus tai rahaston toimistosta, puh. (09) 6803 3311 Telma 1 2008

Työelämän laaja-alaista kehittämistä Parantaa työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden sekä esimiestyön ja yhteistoiminnan edellytyksiä työyhteisöissä

Kohderyhmä laajentunut Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, esimiehet ja luottamushenkilöstö

Tieto liittyy kaikkeen toimintaan Työyhteisöjen tarpeiden mukaista, ajankohtaistietoon perustuvaa koulutusta, tiedotusta, aineistoja ja kehittämispalveluja

Asiantunteva, palveleva, luotettava, kehittyvä Palveluja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Lisätietoja: www.ttk.fi