Ekonomi 1/2013

1

E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

He l m i k u u 2 0 1 3

Mitä saisi olla?

Tarjolla ­runsaasti palveluita jäsenille

3 + 2 vuotta

­Kaksiportainen ­tutkinto vie ­nopeasti kiinni työelämään

Lohas on ­mahdollisuus Jaana ­Haapala: Tarkoitus­ johdettu ­vastuullisuus on seuraava iso juttu

Maailmalla

­Sveitsi tarjosi kulttuuri­shokin

Persona Grata

André Noël­ Chaker: ­Suomi on ­oikeasti ­ihanuuksien ­ihmemaa

Jokainen ryhmä- ja kokousmatka punaisilla laivoilla on ainutkertainen kokonaisuus. Me hoidamme puolestanne järjestelyt, jotta sinä ja ryhmäsi voisitte keskittyä olennaiseen.

Sydämellisesti tervetuloa! harri lipponen ravintolapäällikkö, M/s Viking Gabriella

KoKousristeilyt KaiKilla herKuilla

120 a/hlö

helsinki-tukholma kokouspaketti alk.

Viking Mariella/Gabriella helsinki-tallinna Päiväkokous alk.

Viking XPRS

41a/hlö 49 a/hlö

Vuorokauden Merikokous helsingistä tallinnaan alk.

Viking Isabella Vuorokauden Merikokousturustatukholmaan alk.

Viking Amorella

54,50 a/hlö

turku-Maarianhamina Piknik-kokousristeily alk.

Viking Amorella/Grace

40 a/hlö

Jo 20 hengen ryhmästä myönnämme lisäedun. Kysy lisää!

Varaukset: helsinki: (09) 123 571, ryhma@vikingline.com turku: (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com tampere: (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

[ Sisältö ] Helmikuu / Februari 2013 E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

1

E ko n o m e r n a s fa c k t i d n i n g

24

Maailmalla

Sveitsissä on edelleen työtä korkeasti koulutetuille, mutta tänne tulijan kannattaa ­tehdä tarkat laskelmat, ­sanoo Eija Tuulensuu.

14

28

34

Eettisille ja ekologisille kuluttajille ei oikein osata vieläkään ­markkinoida. Suomalaisista heitä on jo kolmasosa.

Edunvalvonta on vain yksi osa SEFEn toimintaa. On jäsenestä ­itsestään kiinni, miten runsasta palvelutarjontaa hyödyntää.

André Noël Chaker: Kestävä ­kehitys ja pitkän tähtäimen ­tekeminen ovat luoneet Suomesta kilpailukykyisen maan.

LOHAS tulee

SEFEn palvelut

Persona Grata

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

3

[ Sisältö ]

[ Pääkirjoitus ]

Ekonomi työllistyy usein sosiaalisen verkostonsa välityksellä.................... 12

Kapula

Kaksi luottamusmiestä uuden edessä: sekä konkari että aloittava vierastavat vastakkainasettelua....22

Maineteko.......................................... 27 Visste du?

SEFE tog reda på vad ekonomie ­kandidater och magistrar anser om sin ­utbildning................................ 37

Kylterit

Kaksiportaisesta tutkinnon suorit­ta­misesta on hyötyä, sanoo Jaana Pentzin..........................38

Chaker.................................................. 41 Pääoma

Tiedätkö mitä kaikkea työehtosopimuksen tulee sisältää? Ekonomiliiton työsuhdelakimies neuvoo............... 42

Tapahtuma......................................... 45 Marginaali

Rahan historia on värikäs. Valtavat ­kivikiekot olivat käypää valuuttaa 500-luvulta lähtien............................ 46

Linkki lukijan arkeen Ekonomi-lehti on saanut uudet tekijät. Vuodenvaihteesta Alma 360 on yhteistyökumppanimme lehdenteossa.

Tavoitteemme on, että lehti seuraa, mitä ympäröivässä ­yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuu sekä analysoi, miten se vaikuttaa suomalaiseen ekonomiin ja kylteriin. Hänen työ­ elämäänsä, hänen arkeensa ja hänen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa.

Strategiamme mukaisesti haluamme jakaa osaamista ja rohkeutta lukijalle ja sen pitää välittyä Ekonomin jokaiselta sivuilta. Teemme sen muun muassa kertomalla vertaistarinoita erilaisista ekonomiurista ja erilaisista ekonomeista.

Tärkeää on, että keskustelemme ja otamme esille niitä teemoja, jotka ovat ekonomeille ja kyltereille ajankohtaisia ja merkityksellisiä. Ekonomin sivuilla meillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa osaltamme työelämään, ekonomikoulutukseen ja ekonomin arvostukseen työmarkkinoilla. SEFE-, Ekonomi- ja Kylteribrändit ovat merkittävä osa SEFE-yhteisön tunnettuutta ja niitä haluamme ­vahvistaa myös lehden välityksellä.

Haluamme, että Ekonomi-lehti on kriittinen, mutta positiivisesti, tavalla joka edistää tärkeinä pitämiämme päämääriä ja strategisia tavoitteita.

Olemme luoneet itsellemme ja toimitukselle paineita, ­mutta niihinhän me ekonomit olemme tottuneet työelämässä.

Haluamme että Sinä, hyvä lukija, olet mukana työstämässä ­sisältöjä ottamalla kantaa lehden juttuihin ja ehdottamalla ­aiheita ja teemoja sekä haastateltavia. Ekonomi ilmestyy myös verkkolehtenä, ja tarjoamme sisältöjä monikanavaisesti sosiaalisen median kautta.

Tämän lehden liitteenä on tuore palkkatasotutkimus, ­keskeinen jäsenpalvelumme. Tutustu palkkaliitteeseen ja­ ­jäsensivuilla olevaan Palkkatutkaan, palkkatilastot ovat hyvä tuki palkkaneuvotteluissa.

Toivottavasti uusi Ekonomi ­istuu käteesi ja tuottaa iloa sekä antaa tietoa ja uskallusta omaan ekonomielämään.

Valoisaa kevättä Eeva Riittinen-Saarno

päätoimittaja

Tapahtuu............................................. 48 Yhteystiedot........................................51

Miika Kainu

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ........................................ 10 Ura

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Marina Ahlberg, marina.ahlberg@alma360.fi Ulkoasu / Layout Mika Soikkeli (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare Sefe ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 19.4.2013, jäsenyhdistysten tiedotteet 11.3.2013 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 19.4.2013, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 11.3.2013 till SEFE. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Tee päätös joka rauhoittaa.

Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 44-vuotiaalle henkilölle, joka on SEFEn jäsen. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi!

Kuinka sinä pärjäisit, jos jäisit huolehtimaan perheesi taloudesta yksin? Katso hintaamme, ja huomaat että suuriin riskeihin voi varautua pikkurahalla. Eikä siihen kulu aikaakaan kuin muutama minuutti.

Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus lähimmästä Ifistä tai osoitteesta

henkivakuutuskuntoon.fi if.fi 010 19 19 19

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Nimitys SEFEn Palvelut-yksikön assistenttina on aloittanut yomerkonomi Päivi Kutvonen. Hän on aikaisemmin työskennellyt YIT:llä ja viimeksi Diakonia-ammattikorkea­ koulun hallinnon sihteerinä ja DSS-opintosihteerinä. Kutvosen tehtäviin kuuluvat ekonomirekrytointi, mökki­varaukset ja EkonomiEsimies kehittyy -koulutuksen käytännön järjestelyt.

43

snt/km Km-korvaukset ­laskevat Kilometrikorvaus laski vuoden 2013 alusta 45 sentistä 43 senttiin kilometriltä, ilman kilometrikattoa. Vuoden 2014 alusta korvaus on 15 000 kilometrin ylittävältä osalta 25 senttiä /kilometri.

168

Jyväskylässä kaikkien aikojen tohtorivuosi Jyväskylän yliopistosta ­valmistui vuoden 2012 vahvistettujen tutkinto­ tilastojen mukaan 168 tohtorintutkintoa, mikä on kaikkien aikojen ennätystulos. Edellinen lukema, 162 tutkintoa, on vuodelta 2011. Maistereita viime vuonna valmistui 1 371, ­hieman enemmän kuin edellisvuonna.

160 MWh

solkraftverk i villmanstrand Finlands största solkraftverk byggs på campusområdet vid Villmanstrands tekniska universitet, LUT. Solkraftverket med effekten 220 kW är en del av LUT:s Green Campusprojekt och ska generera 160 MWh per år.

6

E k o n o mi 1 / 2 0 1 3

Kylteripäiville osallistui tänä vuonna peräti 470 kylteriä.

Menestyksen resepti SEFEn Kylteripäivillä muotoiltiin Suomen me­ nestyksen resepti: ketteryys, erikoistuminen ja yllättävä lisäarvo. Luennoitsijoiden mielestä henkilökohtainen menestyskin syntyy lähes­ tulkoon samoin eväin. ”Kaikkein arvokkainta on se, mikä tekee teis­ tä ainutlaatuisia. Hiokaa sitä ja tulkaa siinä hui­ puksi”, kansanedustaja Mikael Jungner aloitti. ”Mieti miten erotut kohinasta. On vasta puoli­totuus, että pitää olla erilainen. Erilaisuu­ den pitää tuottaa lisäarvoa jollekin”, Sonera Stadiumin toimitusjohtaja Aki Riihilahti jatkoi.

Erottumisen etua suomalaisille maailmalla tuo Cargotecin talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilän mielestä, että on pienestä maasta.

Myös suomalaisena naisjohtajana erottautuu maailmalla.

SEFE haluaa olla kyltereiden ja ekonomien ­ enestyksen mahdollistaja, SEFEn toiminnan­ m johtaja Aija Bärlund lupasi.

Danske Bankin johtava asiantuntija Lauri ­Uotila totesi, että Suomella menee monella ­mittarilla hyvin: kotitalouksien ostovoima on kasvanut pitkään ja Suomessa on noin prosentti­ yksikön halvemmat asuntolainakorot kuin ­euroalueella keskimäärin.

Suomi on sijalla kolme Maailman talous­ foorumi WEF:n maailman kilpailukykyisimpien maiden listalla ja kakkonen dynaamisimpien talouksien ­listalla.

Uotilan mielestä Suomessa olisi päästävä eroon kroonisesta vaihtotaseen ylijäämästä: ­”Kitupiikki–saituri Saksan surkean talouskasvun perään ei kannata haikailla.”

[ Uutissaldo ] Akavan aluetoiminta uudistuu Akavan aluetoiminta uudistuu aluevaikuttamiseksi. Tavoitteena on tehostaa Akavan vaikuttamista kaikkialla Suomessa ja edistää akavalaisille tärkeitä asioita alueellisten erityispiirteiden mukaan.

Aluevaikuttaminen edistää Akavan keskeisten tavoitteiden ­toteutumista eri toimintalohkoilla, kuten koulutukseen, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työelämän

laatuun liittyvissä kysymyksissä. Aluetoimijat varmistavat, että korkeasti koulutetuille tärkeät näkökulmat pysyvät esillä alueellisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa. Akava kannustaa kaikkia alueverkostoja lisäämään myös keskinäistä yhteistyötään.

Maakunnallisia alueverkostoja on 15 ja niiden toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa aluejohtoryhmien johdolla.

Suomen suurin LinkedInissä Suomen Ekonomiliitto SEFEn ryhmä verkkoyhteisöpalvelu LinkedInissä on selvästi Suomen suurin, ryhmässä on lähes 7 200 jäsentä ja se on vahvassa kasvussa.

SEFEn LinkedIn-ryhmässä käydään pääasiassa ammatilliseen kehittymiseen liittyvää keskustelua. SEFEllä on Linked­ Inissä myös muita ryhmiä kuten Ekonomiyrittäjät. ”LinkedIn on työnhaussa tärkeä väline, sillä monet yritykset rekrytoivat Linked­ Inin kautta. LinkedIn kuuluu oleellisesti työnhakuun”, uravalmentaja Arja Parpala SEFEn urapalveluista sanoo. SEFEn uravalmentajat sparraavat hyödyntämään LinkedIniä työnhaussa ja LinkedIn-profiilin muokkaamisessa.

Parpala kannustaa olemaan aktiivinen LinkedInissä seuraamalla ammatillisesti

kiinnostavia ryhmiä ja yrityksiä sekä osallistumalla ammatilliseen keskusteluun.

SEFE järjesti lokakuussa jäsenilleen tiedettävästi Suomen suurimman webinaarin, LinkedIn työnhaun apuna. Ilmoittautuneita oli 930.

sefe.fi:stä työelämätietoa ja palveluita Ekonomiliitto on uudistanut verkko­palvelunsa www.sefe.fi. Täysin uudistunut verkkopalvelu palvelee ­ekonomeja ja kyltereitä uran kaikissa käänteissä.

Myös verkossa sefeläisiä palvelee tuttu kasvo, SEFEn puuhamies Severi.

Sefe.fi-palvelussa on tietoa helposti nautittavassa muodossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkopalvelusta SEFEn ekonomi- ja kylterijäsenet löytävät helpommin tietoa uransa eri ­tilanteisiin sekä monipuolista tietoa työelämästä.

Verkkopalvelussa myös kerrotaan kauppatieteistä koulutusalana.

Verkkopalvelu noudattaa SEFEn uusia arvoja: avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. ­Uudistuksen tavoitteita ovat: jäsenten parempi palveleminen, SEFEn asiantuntijoiden osaamisen saaminen ­paremmin jäsenten hyödynnettäväksi sekä SEFEn vai­ kuttavuuden lisääminen ja yhteiskuntavastuu.

Sivujen selaaminen onnistuu myös erikokoisilla mobiililaitteilla. Seuraa SEFEä myös facebookissa ja twitterissä! Näin tiedät ensimmäisten joukossa uusista palveluistamme ja muusta ajankohtaisesta.

Tutustu uuteen verkkopalveluun, vastaa ja voita iPad!

Pankkivero Pankkivero on Suomessa voimassa 2013–2015. Lain mukainen veroprosentti on 0,125.

Veroa kerätään pankkien vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien määrästä edeltävän kalenterivuoden lopussa.

Laki ei olisi voimassa EUtasolta mahdollisesti tulevan pankkien kriisinhallintadirektiivin kanssa. Kun päätös vastaavasta verosta tehdään EU-tasolla, muokataan Suomen järjestelmä sen mukaisesti.

Pankkiveron tuotoksi arvioidaan noin 170 miljoonaa, joka menisi valtion budjettiin siirtomäärärahaksi. Se tarkoittaa, että summan voi säästää seuraaville vuosille.

Luottoluokitusyritys Moody’s arvioi, että hallituksen esitys ensi vuonna voimaan tulevasta pankkiverosta heikentää suomalaispankkien luottoluokitusnäkymiä. Pankkiasiakkaalle pankki­ vero näkyy todennäköisesti kasvavina maksuina ja suurempina korkomarginaaleina.

Transaktiovero Transaktio- eli rahamarkkina­ veron ottavat käyttöön 11 EUmaata: Italia, Espanja, Slovakia, Viro, Saksa, Ranska, Itävalta, Belgia, Portugali, Slovenia ja Kreikka. Ruotsi ja Suomi eivät ole ryhmässä mukana.

Veroa on kritisoitu siitä, että on hyvin vaikea tehdä eroa ”pahan” ja ”hyvän” sijoitustoiminnan välille. Talouden nousukauden aikana vero voisi hillitä kuplia, mutta heikossa taloustilanteessa se haittaa kaikkea sijoitustoimintaa. Rahoitusmarkkinaveron tuotto-odotukset ovat usein hyvin poliittisesti sävyttyneitä, eivätkä vastaa todellisuutta.

Vero toimisi parhaiten jos se olisi globaali. Näin pienessä mittakaavassa siinä ei kuitenkaan ole mitään järkeä.

Lyhyet E k o n o mi 1 / 2 0 1 3

7

[ uutissaldo ] Teollisuuden ­palkan­saajat rekisteröityi Suomalainen työmarkkina- ja teollisuuspolitiikka saa uuden vahvan toimijan lisää, kun vuodesta 1993 lähtien teollisuusalojen ja teollisuuden palvelualojen liittojen yhteistyöelimenä toiminut Teollisuuden palkansaajat (TP) päätti rekisteröityä viralliseksi yhdistykseksi. ”Suomalaisen teollisuuden asema työmarkkinapolitiikassa ei ole niin vahva kuin sen pitäisi olla. Teollisuudessa työskentelevät palkan-

Jäsenyhteisöjen teemapäivä 5.–6.4.

Vuosittainen teemapäivä on ajankohtaisiin teemoihin paneutuva jäsenyhdistysten hallitusten jäsenille suunnattu järjestötapahtuma. Vuonna 2013 teema­päivä järjestetään Vierumäellä 5.–6. huhtikuuta. Teemapäivässä käsitellään jäsenyhdistystoimijoiden kanssa muun muassa SEFEn strategiaa vuosille 2013-2015 sekä luottamushenkilön hyvinvointia.

HKKK 40-vuotis­kurssijuhla HKKK:ssa vuonna 1973 aloittaneille järjestetään 40-vuotiskurssijuhla perjantaina 6.9.

Juhla­laukaus Helsingin kauppakorkeakoululla klo 17. Pub­ ratikka­kuljetus Katajanokan Kasinolle, jossa illallinen alkaa klo 19. Seuraa kaikenlaista postiasi ja ilmoittelua Alumniuutisissa sekä Ekonomissa. Juhlapaketti 60 euroa. Ilmoittaudu heti.

Pankkitili: Nordea 101135464887. Maksun saaja: HKKKvuosikurssi73. Laita tositteeseen nimesi ja ilmoita kuljetusjärjestelyjen vuoksi, osallistutko myös kauppakorkean juhlalaukaukseen.

Lisätietoja juhlatoimikun­ nalta: Eero Aalto, Katarina Andersson, Marja Hanski, Sirpa Korpela, Eeva Palojärvi, Vesa Pohjankoski, Markku Takanen, Jorma Sipilä.

Tapahtuu 8

E konomi 1 / 2 0 1 3

Heidi Lindbergistä Vuoden Kirjanpitäjä Heidi Lindberg on valittu ensimmäiseksi Vuoden Kirjanpitäjäksi. Voittaja palkittiin Finlandia-talossa Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivillä 22.1.2013. Lindberg on 37-vuotias, Piikkiöstä kotoisin oleva rautainen taloushallinnon ammattilainen.

Hän on valmistunut laskentatoimen ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta 1999 ja suorittanut KLT-tutkinnon vuonna 2004.

Jo lapsuuden pankki- ja kauppaleikit viitoittivat tämän haasteita rakastavan nuoren naisen urapolkua ja suuntautuminen taloushallinnon alalle olikin hänelle alusta asti itsestään selvää. Heidi Lindberg on määrätietoisesti kehittänyt itseään ja nostanut osaamistasoaan koko uransa ajan.

Hänellä on usean vuoden työkokemus tilitoimistossa muun muassa toimisto- ja kirjanpitopäällikkönä ja nykyään hän toimii toimitusjohtajana neljän hengen tili­ toimistossa, Ecom Tilit Oy:ssä, Turussa.

Palautteen mukaan Heidi mukautuu nopeasti asiakkaan tarpeisiin ja osaa kehit­tää uusia toimintatapoja. Aikataulut pitävät ja jopa alittuvat.

Vesa Tyni

Naisten päivät SEFEn perinteiset naistenpäivän tilaisuudet pidetään 5.3. Turussa, 6.3. Vaasassa sekä 7.3. ­Helsingissä. Puhujina ovat SEFEn asiantuntijoiden lisäksi psykologi Ilona Rauhala ja valmentaja, kehittämiskonsultti Sirpa Arvonen. Tilaisuuksien teemana on naisten rohkeus ja hyvinvointi uralla ja elämässään.

saajat tarvitsevat voimakkaampaa yhteistä edunvalvontaa. Kun myös työnantajien puolella on koottu rivejä, päätimme virallistaa Teollisuuden palkansaajien toiminnan”, TP:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari perustelee päätöstä.

TP:n liitot valmistautuvat yhdessä tulevan vuoden neuvotteluihin ja asettavat niihin myös yhteisiä tavoitteita.

Uutta ja vanhaa ­mentoroinnissa SEFEn mentorointiohjelma kiinnostaa ­jäsenistöämme. Erityisesti ohjattavan ­(aktorin) rooli on suosittu. Mentoreiden kokemukselle on siis runsaasti kysyntää!

Mentorointiohjelmamme on monipuolistunut sekä kohderyhmiltään että toteutukseltaan.

Perinteisen parityöskentelyn lisäksi ­järjestämme mentorointa myös pienryhmissä, jolloin yhdellä mentorilla on sparrattavanaan kaksi aktoria.

Tästä saamamme palaute on ollut niin myönteistä, että tarjoamme jatkossa osallistujillekin mahdollisuutta myös pienryhmätyöskentelyyn.

Uutena toimintatapana tänä vuonna t­ ulee olemaan non-stop mentorointi, ­jolloin yksittäiset mentorointiparit tai pienryhmät ympäri Suomea voivat aloittaa oman prosessinsa milloin tahansa SEFEn asiantuntijan ja verkossa olevan materiaalin avulla.

Lisätietoja www.sefe.fi/mentorointi.

LinkedInissä toimiva SEFEn mentorointiryhmä tarjoaa erinomaisen foorumin mentoroinnista kiinnostuneiden verkostoitumiseen ja kokemuksellisen tiedon jakamiseen. www.linkedin.com/groups/ SEFE-Mentorointi-4106778 Kysy lisää! hannele.heikinheimo@sefe.fi.

[ Uutissaldo ] ”Företagsförädling sker inte, och skall inte ske, över en natt eller så som det är så populärt idag – över ett kvartal. Det kräver mera tid – och under den tiden skall man kritiskt analysera utvecklingen utan att för den delen låsa sig genom att vara skeptisk.” Jerker Hedman, ordförande, styrgruppen för SEFEs placeringar. SEFEs blogg 4. 2. 2013 Sefe kehittää ja kouluttaa

Kehity, virkisty, verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot ja ­ilmoittautuminen: www.sefe.fi/koulutukset

Koko päivän teemakoulutus 2013 Be the Change Muutoksessa johtami­ sen ja elämisen taito 18.3. Tampere 11.4. Seinäjoki 24.4. Turku 14.5. Kouvola 17.9. Oulu 28.10. Helsinki 6.11. Kuopio Muutosta ja muutoksessa johtamista ja elämistä aivan uudesta näkökulmasta tarkasteleva valmennus, jossa käsittelemme uudenlaista ­muutoksen konseptia.

Opimme ymmärtämään orga­ni­saation, ryhmän ja yksilön ­dynamiikkaa jatkuvassa muutoksessa.

Kehitämme mallin, jonka pohjalta kukin voi kehittää oman organisaationsa muutosprosessia.

Muutos on matka ja matka opettaa matkaajaa.

Valmentajina Annika Ranta, Timo Ropponen ja Vesa Purokuru, Humap Oy. Puolen päivän ­tietoiskut kevät 2013 Mindfulness tuloksen­ teon tehostajana ja (työ)hyvinvoinnin raken­ tajana 12.3. Mikkeli Ajankohtainen valmennus mindfulnessista.

Tervetuloa hakemaan tasapainoa ja stressinhallintataitoja tietoisen läsnäolon harjoituksilla.

Opit olemaan tietoisesti läsnä tässä hetkessä, mikä myös tehostaa toimintaasi eri elämänalueilla lisäten keskittymiskykyä, parantaen vuorovaikutusta ja rauhoittaen mieltä. Mindfulnessharjoittelusta on hyötyä myös fyysisen hyvin­ voinnin näkökulmasta,

kuten muun muassa Jon Kabatt-Zinin klinikalla on tutkitusti todettu.

Valmentajana Päivi Nurmesniemi, Hyvä Flow Coaching & Consulting Oy. Itsetuntemus ja ­itsensä johtaminen 14.3. Hämeenlinna Aina ajankohtainen valmennus itsetuntemuksesta ja itsensä johtamisesta.

Jotta voi onnistua muiden johtamisessa, täytyy ensin osata johtaa itseään. Kuka minä olen ja mitä minä haluan? Mistä minä innostun ja mikä ­tekee minut onnelliseksi?

Kuinka onnistun saavuttamaan tavoitteeni? ­Näitä ja monia muita ­kysymyksiä pohdimme yhdessä valmentajamme johdolla. Valmentajana Päivi Nurmesniemi,

Ylärivissä vasemmalta: Annika Ranta, Timo Ropponen, Vesa Purokuru, Päivi Nurmesniemi, Anna-Mari Laulumaa, Anne-Maria Lehtinen. Alarivi: Ilari Salmi, Pirta Aaltonen, Jukka Rantala

Hyvä Flow Coaching & Consulting Oy. Työpaikan haasteel­ liset vuorovaikutus­ tilanteet 20.3. Oulu Erilainen vuorovaikutuskoulutus, jossa haasteellisia tilanteita lähestytään hyvin konkreettisesti ja käytännönläheisesti.

Tämä koulutus rakennetaan osallistujien tarpeista ja ideoista paikan päällä. Erilaisia tilanteita käydään läpi, havainnollistetaan ja analysoidaan yhdessä draaman eli näytelmän keinoin. Tavoitteena on oppia ymmärtämään, havaitsemaan, jäsentämään ja lopulta toimimaan uudella tavalla hankaliksi koetuissa tilanteissa. Tilanteita tutkiessamme mietimme, mistä tämä on alkanut? Miksi tämänkaltainen hankala tilanne ylipäänsä on olemassa organisaatiossamme?

Mistä se kertoo? Mitkä rakenteelliset tekijät tätä ylläpitävät? Miten tätä tulisi ratkaista? Mikä vie eteenpäin? Mitä minun tulisi tästä oppia?

Tervetuloa mukaan innostumaan, osallistumaan ja oppimaan uutta!

Kouluttajana AnnaMari Laulumaa, Laulumaa Consulting Oy. Kaikkien aivot ­käyttöön 11.4. Joensuu Uutta ajattelua ja dialogia kehittävä valmennus, jonka tavoitteena on haas­taa osallistujat näkemään laadukkaan ajattelun merkitys omassa ja oman työryhmänsä toiminnassa, antaa käytännön menetelmiä yhdessä ajattelemisen avuksi sekä

ravistella osallistujien omaa ajattelua.

Valmentajana AnneMaria Lehtinen, HRM Partners Oy. Talouden tunnus­ luvut tutuksi 25.4. Rovaniemi Käytännönläheinen talouskoulutus, joka sopii kaikille. Jokaisen vastuullisessa tehtävässä toimivan on syytä ymmärtää yrityksen talouden kokonaisuutta ja eri osatekijöiden vaikutusta toisiinsa. Tässä koulutuksessa keskitytään nimenomaan asioiden ymmärtämiseen, ei niinkään mekaaniseen tunnuslukujen tms. laskemiseen. Asioista puhutaan selvällä ­suomen kielellä ja hyvin käytännönläheisesti, huumoriakaan unohtamatta. ­Tasovaatimuksia ei ole. Kouluttajana Ilari Salmi, Present K&S Oy. Ota puheeksi 28.5. Pori Valmiuksia kuunnella, kysyä ja kannustaa.

Valmentajana Pirta Aaltonen, HRM Partners Oy. Lisämyynnillä ­huipputuloksiin 4.6. Helsinki Asiakaskohtaamiset uudelle tasolle! Valmentajana Jukka Rantala, Balentor Oy.

palkka­ neuvotteluun kannattaa ­valmis­tautua ennalta. Hyviä neuvoja saat blogista sefe.fi.

E konomi 1 / 2 0 1 3

9

Visualistien puolestapuhuja

uusi työ Teksti Soila Eräniemi Text Michaela von Kügelgen Kuvat Miika Kainu, Kirsi Tuura

KTM Katri Soramäki, 44 Kopiosto > Grafia

K

atri Soramäki on aloittanut visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian toiminnanjohtajana. Soramäki toimi aiemmin tekijänoikeusjärjestö Kopioston lisensointi- ja tutkimuspäällikkönä.

Grafia pyrkii edistämään alansa arvostusta ja jäsentensä ammatillisia, oikeudellisia ja taloudellisia etuja. Se on yksi Kopioston 44:stä jäsenjärjestöstä, ja sen toimintaa rahoitetaan suurelta osin Kopioston valokopiointikorvauksilla.

Visuaalisen viestinnän kenttä on laaja ja monimuotoinen. ­Grafian jäsenkuntaan kuuluu muun muassa graafisia suunnittelijoita, kuvittajia ja alan opettajia, ja verkon valloittaessa alaa yhä enenevissä määrin myös digitaalisen viestinnän ja pelialan osaajia.

Soramäen tavoitteena on kuva-alan yhteistyön edelleen syventäminen ja tiivistäminen. ”Mitä isompi joukko on taustalla, sitä enemmän voimaa on myös neuvottelupöydissä ja sitä suuremman ryhmän puolesta voi puhua. Esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa teetetään edelleen paljon ilmaista suunnittelutyötä. Siitä pitäisi päästä eroon.”

Soramäen työpöydälle nousevat myös Kopiosto-korvauksista neuvotteleminen.

Kopiosto-korvausten turvin Grafia jakaa apurahoja ja palkintoja sekä kouluttaa jäsenistöään. Rudolf Koivu -palkinto jaetaan joka toinen vuosi parhaalle lastenkirjakuvitukselle. Vuoden huiput -kilpailussa palkitaan vuoden parasta graafista suunnittelua.

Soramäki iloitsee siitä, että pääsee uudessa työssä sukeltamaan syvemmälle design-maailmaan. ”Nyt minulla on suora yhteys itse tekijöihin ja taiteilijoihin, kun aiemmin olin tekemisissä töitä käyttävien eli maksavien asiakkaiden kanssa. Osittain tämä maailma on siis minulle jo tuttua, mutta paljon on myös uutta omaksuttavaa.”

Poiminnat Katrin uralta

1989 Aloittaa opinnot Helsingin kauppakorkea­ koulussa 1995– Opintojen ohella IAET-työttömyyskassan ­ alitusasioiden käsittelijänä v

10

E ko n omi 1 / 2 0 1 3

2001 Kopioston lisensointija tutkimuspäälliköksi 2002 Tytär Meeri syntyy

1998 Tekijänoikeus­ järjestö Kopiostoon ­sopimusneuvottelijaksi 1995 Valmistuu Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppa­tieteiden maisteriksi

2004 Tytär Siiri syntyy

2013 Grafiaan toiminnan­ johtajaksi

[ 3 x uusi työ ]

Nosturivalmistajan ­hankintapäälliköksi

Konsult som brinner för det digitala

KTM Jukka Juslin, 32 Millog Oy > Konecranes Finland Oy

EM Emma Storbacka, 27 Capgemini Finland Oy > Avaus Consulting Oy

Jukka Juslin on aloittanut viime syksynä Port Cranes -yksikön hankintapäällikkönä Konecranes Finland Oy:ssä. ­Juslin siirtyi Konecranes Oyj:lle Millog Oy:n ostopäällikön ­tehtävistä. Sitä ennen hän työskenteli ostajana Moventas Santasalo Oy:ssä.

Juslin vastaa liiketoimintayksikkönsä strategisesta hankinnasta ja operatiivisen oston ohjauksesta. Myös aiemmat työtehtävät ovat liittyneet hankintaan, vaikkakin yritysten toimialat ovat olleet verraten erilaisia. Edellisen työnantajan leivissä Juslin työskenteli kunnossapitopuolella, nyt hän toimii valmistavassa teollisuudessa. ”Koen oloni kodikkaammaksi tällä puolen pöytää. Pelikenttä on avonaisempi, sillä tuotteen sisältöön pystyy vaikuttamaan aivan toisella tapaa kuin kunnossapitoalalla. Onhan tuotteen valmistaja sen paras asiantuntija maailmassa.”

Ensimmäisenä haasteenaan Juslin pitää uuteen toimintakenttään syventymistä ja sen haltuunottoa. Myynnin tuotteisiin, toimintamalleihin ja alihankkijoihin perehtyminen vie oman aikansa.

Juslin toivoo, että työssä pääsee näyttämään oman käden­jälkensä. ”On turhauttavaa, jos tekee vuosia työtä eikä siitä jää jälkeäkään. Yksi päätavoitteistani on, että omana aikanani työyhteisömme sisäinen yhteistyö ja kommunikointi entisestään paranevat.”

Emma Storbacka har alltid varit intresserad av allt digitalt. Sitt nya jobb hittade hon via sociala medier då hon råkade surfa in på Avaus Face­booksida. ”Jag kände genast att Avaus är rätt sorts företag för mig. Jag kommer själv från en företagarfamilj och ville byta till en finsk, mindre firma”, berättar Storbacka.

Efter att hon utexaminerades från Aalto universitetet år 2010 jobbade hon som strategikonsult på Capgemini Consulting. ”Jag jobbade två år på Capgemini. Det är ett globalt bolag och det fanns alltid kunnande inom alla områden,

men jag kände att jag ville fokusera på det digitala.”

Avaus är stationerat i Helsingfors och skapar resultat i den digitala världen genom att kombinera strategi, design och analys med teknologi. ”Avaus är ett ungt företag och de anställda har mycket visioner.”

Det var ändå på Capgemini där Storbacka hittade sitt spe­ cial­intresse. Hon vill hjälpa företag att dra nytta av digitala lösningar, som till exempel sociala medier.

Under studierna har Emma Storbacka läst organisation och ledarskap samt marknadsföring, men hon kände att hon inte riktigt hittade sin egen grej under studietiden.

Hon visste ändå att det lutar mot något där nya teknologier står i fokus. Capgeminiåren ser Storbacka som en grund för det nuvarande jobbet. ”Jag lärde mig mycket om grundprocesser och att förstå olika företags behov. Det blev en bra bas till att kunna genomföra projekt effektivt i framtiden.”

Storbacka trivs med arbetsuppgifterna och kollegerna. ”Avaus avslappnade företagskultur fungerar bra som motvikt till det dynamiska och tidvis hektiska jobbet. Dessutom har jag nu gångavstånd till jobbet och det har en enorm betydelse för vardagen. Det ökar livskvaliteten med hundra procent, minst!”

E ko n om i 1 / 2 0 1 3

11

[ ura ]

Sosiaalinen verkko tukee työllistymistä Taito tunnistaa omat vahvuudet ja kyky markkinoida niitä ovat ominaisuuksia, joilla ekonomi pärjää työmarkkinoilla.

Näitä taitoja tarvitaan koko työuran ajan.

Teksti Virve Järvinen Kuva iStockphoto

E

konomikoulutus on työllistymisen kannalta edelleen kannattava sijoitus: kun työvoimasta noin kahdeksan prosenttia on tällä hetkellä työttömänä, yliopistollisen kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneilla vastaava luku on puolet pienempi. ”Suomessa on nyt viime vuosikymmenen loppua lukuun ottamatta vähemmän työttömiä kuin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Korkeasti koulutetuissa työttömyys kohdistuu selvemmin nuoriin, mutta toisaalta nuorten työttömyysjaksot ovat lyhyempiä kuin vanhempien.

Ekonomien työttömyysriski on hieman pienempi kuin korkeasti koulutetuilla ­keskimäärin”, ekonomisti Heikki Taulu Akavasta kertoo.

Opiskeluaikana työelämässä mukana oleva nuori työllistyy korkeakoulusta val-

mistumisensa jälkeen nopeasti – muttei välttämättä unelmiensa työpaikalle. ”Ensimmäinen työpaikka ei sinetöi ekonomin uraa loppuelämäksi. Jatko on kiinni omasta osaamisesta kokonaisuutena ja siitä, mitä ihminen pystyy siitä siirtämään kulloinkin haettavana olevaan tehtävään”, uravalmentaja Taija Kääriäinen Suomen Ekonomiliitto SEFE ry:stä muistuttaa. sopivat ainevalinnat Tuleva ekonomi miettii ainevalintojaan usein tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Vaikka tällä hetkellä esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalalla työpaikat ovat kiven alla, Taija Kääriäinen ei neuvo opiskelijaa karsimaan näitä aineita omasta opinto­ kokonaisuudesta. ”Opiskelijan kannattaa opiskella sellaisia aineita, jotka tukevat hänen omia vahvuuksiaan ja auttavat löytämään hänelle

itselleen ja hänen omaan työtyyliinsä sopivimman työpaikan.”

Pakkopullan pänttääminen ja työskentely alalla, joka ei kiinnosta, syövät hyvinvointia. ”Toki on järkevä tehdä kokonaisuutta tukevia valintoja. Talouselämän tunnus­ lukujen ymmärtämisestä on hyötyä niin markkinoinnissa kuin henkilöstöhallinnossakin, ei pelkästään taloushallinnon tehtävissä. Yhdeksän kymmenestä ekonomi­ opiskelijasta valitseekin laskentatoimen sivu­aineekseen”, Taija Kääriäinen jatkaa. ”Ekonomikoulutus on jo itsessään laaja ja avaa ovet niin monelle alalle, ettei opiskelijan kannata rakentaa aineyhdistelmäänsä yksi tietty uraputki mielessään. Opiskeluvaiheen sivuainevalinnat eivät useinkaan ole työllistymisen kannalta oleellisia. Tärkeintä on, miten jo valmis ekonomi päivittää osaamistaan”, Heikki Taulu sanoo.

Avainsanat esille

Työttömien* osuus työvoimasta marraskuussa** 2012, % Kaikki työttömät Taideaineet, ylempi kk Ekonomi, alempi kk Filosofian maisteri, hum.

Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Valtiot. / yhteiskuntatiet. maist.

Ekonomi, ylempi kk Tradenomi Diplomi-insinööri Lääkäri 0

1

2

3

4

5

6

7

8

Lähteet: TEM: työttömät; *ei lomautettuja, Tilastokeskus: työvoima; **12 kk liukuva keskiarvo

12

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

9

10

Rekrytoinnin ammattilaiset ovat arvioineet, että työpaikoista 20–40 prosenttia on mediassa näkymättömiä, julkisen haun ulko­puolella täytettäviä piilotyöpaikkoja. ”Erilaiset verkostot ja sosiaalinen media ovat koko ajan vahvemmin mukana työnhaussa. Mukanaolo erilaisissa verkostoissa jo opiskeluaikana on keino luoda omaa sosiaalista brändiä. Jokaisen vastavalmistuneen kannattaisi olla oman osaamisprofiilinsa kanssa esillä rekrytointi- ja suora­ hakukonsulttien suosimassa LinkedInissä, Taija Kääriäinen neuvoo.

Jotta Linkedinistä olisi hyötyä, sinne kannattaa kirjata mahdollisimman monta, omaa osaamista ja työkokemusta kuvaavaa avainsanaa ja viljellä niitä profiilissa.

[ ura ]

Head-hunter-vinkki

Viisikymppinen työnhakija:

SEFEstä tukea • SEFEn jäsenpalvelut ovat hyödynnet­ tävissä myös työttömyyden aikana.

Työttömyysturvaneuvonta ja ura­ palveluiden asiantuntijat auttavat ­työnhakuun liittyvissä asioissa ks.

• Unohda ajatus varhaiseläkkeestä. Asennoidu työntekoon siten, että olet mukana 70-vuotiaaksi. Jotta se onnistuisi, päivitä osaamistasi.

Vahvista niitä osa-alueita, joista sinulla on kokemusta.

• Ole ylpeä iästäsi. Vaativassa bisneksessä työntekijällä pitää olla takanaan maileja ja mustelmiakin. Henkisesti ja fyysisesti hyvä­ kuntoinen ihminen on työelämässä parhaimmillaan viisikymppisenä ja siksi sopiva johto- ja asiantuntijatehtäviin.

• Hakeudu lisäoppiin. Hälytyskellot soivat, jos ammatillisesta lisä­ opista on kulunut yli kolme vuotta. Täydennyskoulutuksensa laiminlyönyt henkilö ei vakuuta työmarkkinoilla.

• Pidä itsesi ajan tasalla. Työntekijän kouluttautuminen ei ole vain työnantajan vastuulla. Vapaa-ajasta sopii lohkaista lovi itsensä kehittämiseen. Verkko pursuaa itseopiskelumahdollisuuksia ja kansalaisopistot järjestävät muun muassa kieli- ja tietotekniikkakursseja.

• Laajenna verkostoasi. Hakeudu sosiaalisessa mediassa kiinnostaviin ryhmiin. Kaiva vanhat kontaktit esiin vaikka Koulukaverit.fi-sivus­ tolta: yhteys tulevaan työhön voi löytyä yllättävästä paikasta.

• Osallistu SEFEn tilaisuuksiin. Samanhenkisten joukosta syntyy ­nopeasti vertaisryhmä, joka sparraa jäseniään työnhaussa.

• Sulje mustat aukot. Pidä huoli, ettei CV:hen jää pitkiä tyhjiä kohtia.

Tavoitteellinen kuntoilu ja yrityslainsäädäntöön perehtyminen ­itseopiskelulla näyttävät CV:ssä paremmilta kuin sohvalla vietetyt kuukaudet.

www.sefe.fi/tyottomana

• SEFE järjestää jäsenilleen Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n kautta työllistymistä tukevia koulutuksia ja pienryhmiä Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Lisätietoja www.sefe.fi/ osaamisen-kehittaminen-tyottomana

Tällöin mahdollisuus näkyä rekrytoijien hakulistoilla kasvaa. ”Vaikka LinkedIn on ammatillisen ver­ kostoitumisen kanava, siellä kannattaa mainita myös omista harrastuksista ja mie­ lenkiinnon kohteista. Ne monipuolistavat hakijasta rekrytoijalle syntyvää mielikuvaa.

Esimerkiksi jääkiekkoharrastus kertoo ha­ kijan kyvystä tiimityöhön ja partio ryhmän­ johtamistaidoista. Muk­ana­­olo opiskelija­ järjestöissä kartuttaa organisaatio- ja neu­ vottelutaitoja ja on täysin verrattavissa työkokemukseen”, Kääriäinen listaa.

Henkinen aktiivisuus huomataan KTM Markku Kaijala kiinnittää rekrytoin­ titilanteessa huomionsa hakijan henkiseen aktiivisuuteen – haluun kehittyä ammatilli­ sesti ja ihmisenä. Kaijala toimii suora­ haku-, rekrytointi- ja konsultointiyritys ­Pro-Source Oy:n toimitusjohtajana. ”Työ ei saa olla ainoa asia ihmisen elä­ mässä. Jokainen itsensä kehittämisestä kertova asia CV:ssä parantaa mahdollisuut­ ta työllistyä – oli se sitten kokkikurssi ­Espanjassa tai kausikortti Kansallisooppe­ raan.”

Työttömän työnhakijan on hyvä olla heti ensimmäisestä päivästä lähtien aktiivinen ja tehdä itselleen työnhakusuunnitelma. ”Moni tulkitsee ansiosidonnaisen päivä­ rahan mahdollisuutena levätä puoli vuotta laakereillaan ja tarttuu työnhakuun tosis­ saan vasta sen jälkeen. Tässä ajassa ihmi­ nen tottuu toimettomuuteen ja paluu työ­ elämään vaikeutuu”, Markku Kaijala huo­ mauttaa.

Myös oma asenne voi joko tukea tai hai­ tata työllistymistä. Tämän vuoksi tuoreen

Markku Kaijala, Pro-Source Oy

ekonomin ei kannata tuijottaa työllistymis­ tilastoja ja pelätä ennakkoon kuulumistaan työttömien joukkoon. ”Kun sosiaalisen median työnhaun brändi on kunnossa ja omat vahvuudet tie­ dossa samoin kuin kyky markkinoida niitä,

ekonomi on vahvasti mukana työmarkki­ noilla. Työhakemuksissa laatu kannattaa asettaa etusijalle. Suuri määrä sattuman­ varaisesti lähetettyjä hakemuksia tarkoit­ taa myös kielteisiä vastauksia, mikä voi masentaa”, Taija Kääriäinen sanoo.

Työttömät; Kauppatieteellinen koulutus (ylempi kk-tutkinto) 1994/11–2012/11 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 ’94 ’95 ’96 ’97 ’98 ’99 ’00 ’01 ’02 ’03 ’04 ’05 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10

’11

’12

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

13

14

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

LOHAS on muhiva

mahdollisuus

Joka kolmannen suomalaisen kulutusvalintoja ohjaa eettinen ja ekologinen eetos. Ympäröivä todellisuus ja esimerkit ­maailmalta osoittavat, että kasvava trendi on tullut jäädäkseen.

Teksti Sabina Mäki Kuvat Kirsi Tuura, Miika Kainu

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

15

J

apanissa ja Yhdysvalloissa tunnistettiin 1990-luvulla uusi, kiinnostava kuluttajaryhmä, joka teki ostopäätöksiä ennenkuulumattomalla tavalla.

Eettiseen, ekologiseen ja terveelliseen kuluttamiseen vihkiytynyt joukko sai pian nimen LOHAS, joka tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability. ”Aluksi ei tiedostettu, että kyseessä on kuluttajaryhmä, vaan joukko yksilöitä, joilla on uudenlainen eetos. Suomalaiset LOHAS-kuluttajat ryhmäytyivät vasta 2000-luvulla”, selittää markkinoinnin moni­ osaaja Jaana Haapala.

Suomalaista tutkimustietoa tästä varsin tuoreesta kuluttajaryhmästä on saatu vuodesta 2009 läh­ tien, jolloin markkinatutkimusta tekevä Tripod ­Research ryhtyi tekemään vuosittaista LOHAS-­ tutkimustaan.

Samoihin aikoihin Haapala matkasaarnasi yrityksissä tulevaisuuden kuluttajasta juuri julkaistun Omatuntotalous-kirjansa kanssa. Ekonomin teesi oli, että omatunto tulee ostoskoriin. ”Se oli rankka väite. Minua katsottiin vähän ­oudosti, sillä kuluttajaa pidettiin taloudellisesti ja rationaalisesti ajattelevana olentona. Kirjassani väitin, että homo economicus olikin homo generosus”, Haapala summaa.

Neljä vuotta myöhemmin mainostoimisto Folk Finlandin strategi toteaa, että omatunto todellakin tuli ostoskoriin. Haapala uskoo, että muutoksen taustalla vaikuttaa kaksi keskeistä asiaa: tietoisuus maailman todellisesta tilasta sekä nopea tiedonvälitys. Ympäristöongelmien lisäksi kuluttajille on paljastunut Haapalan sanoin liike-elämän pimeä puoli. ”Nopeasta tiedonkulusta on seurannut läpinäkyvyyden vaade. Ihmiset ovat nähneet epäoikeudenmukaisuuden ja riiston, ja se on synnyttänyt luottamuspulan”, Haapala väittää napakasti. Hän uskoo, että juuri nyt on valtava kysyntä luottamukselle.

Trendin taustalla todelliset ongelmat ”Jo nyt luonnon kantokyky on ylitetty. Maailmassa on suurin puute vedestä ja pian puhtaasta ilmasta.

Niitä on otettu ilmaiseksi ja itsestään selvästi käyttöön. Nykyiset teollisuusmaat ovat globaalisti ajatellen pienellä porukalla vaarantaneet luonnonvarojen uusiutumisen”, aloittaa kestävän kehityksen ja yrittäjyyden yhtymäkohtia tutkinut Paula Kyrö.

Aalto-yliopiston yrittäjyyskasvatuksen professori toteaa vakavana sen, minkä kaikki LOHAS-kuluttajat tiedostavat: ajattelemattomuus on johtanut vakaviin, pitkävaikutteisiin ongelmiin, kuten viljelymaan köyhtymiseen. Kyrön mielestä suurin syypää

LOHAS (Lifestyles of Health and ­Sustainability) ¶ LOHAS tarkoittaa kuluttajaryhmää, jonka valintoja ohjaa eettisyys, ekologisuus ja terveellisyys.

Lyhenne tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability, ja suomeksi puhutaan terveyden ja kestävän kehityksen elämäntavoista. Tärkeimmät LOHAS-kuluttajaa ohjaavat motiivit ovat Tripod Researchin tutkimusten mukaan eettisyys ja sosiaalinen omatunto.

”Yrityksen vastuullisuus on tärkeää. Kuluttaja toimii kuitenkin suhteessa tuotteeseen, joka tarjoaa ostopäätöskriteerin”, sanoo Jaana Haapala.

16

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

17

ympäristöongelmiin on keskitetty tuotanto, joka on johtanut luonnonvarojen liialliseen ja kestämättömään kulutukseen. ”Ongelmien taustalla vaikuttaa markkinatalouden ja näkymättömän käden keksiminen”, Kyrö miettii ja painottaa sanaa keksiminen. ”Taloustiedehän ei vain selitä, vaan luo ilmiöitä.”

Keskitetty massatuotanto on unohtanut Kyrön mukaan paikallisten ekosysteemien pitkän aikavälin kehittymisen lyhyen aikavälin voittoja tavoitellessaan. Pieni, paikallinen tuotanto, kuten lähiruoka, huomioi hänen mielestään luonnostaan paikalliset resurssit ja niiden riittävyyden. Kirjassaan Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys Kyrö toteaa, että ympäristön ja talouden historiallisessa vuoropuhelussa on painottunut suuryritysten toimintaideologia. ”Yrittäjyys on aikanaan perustunut siihen, että eletään luonnon kiertokulun ehdoilla ja arvostetaan sitä. Nyt suunta on väärä. Paikallinen tuotanto on vaarassa loppua ja yksipuolistua, kun pyrkimyksenä on liiallinen tuotantokokojen kasvattaminen”, hän pohdiskelee kestävän kehityksen suurinta haastetta.

LOHAS-kuluttaja janoaa tietoa Kuluttajan kannalta keskeinen kysymys kuuluu, voiko Kyrön mainitsemiin perustavanlaatuisiin ongelmiin yhteiskunnassa ja taloudessa vaikuttaa kulutuspäätöksillä. Jaana Haapala uskoo, että kuluttajalla on valtaa aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. ”LOHAS-kuluttajat rakentavat oikeudenmukaisempaa ja terveellisempää maailmaa uudella tavalla.

Nämä kuluttajat ottavat selvää esimerkiksi valmistusprosesseista”, Haapala selittää. ”LOHAS on hyvä uutinen yhteiskunnalle ja maailmalle. Kyseessä on muutos, jota tarvitaan.”

Kestävästä kehityksestä ja terveydestään huolta kantavat kuluttajat ovat muita tiedonjanoisempia.

He ottavat asioista selvää, ja jakavat tietonsa muillekin. Yrityksille trendi merkitseekin paitsi mahdollisuuksia, myös uhkia. ”Tietyistä asioista, kuten ympäristön huomioi­ misesta, on tullut yritysten hygieniatekijöitä. Kukaan ei halua joutua törppölistalle, sillä mustalta ­listalta ­pyristely on vaikeaa”, Haapala varoittaa.

Hyödyntämätön mahdollisuus Suurin este eettisen ja ekologisen kuluttamisen ­leviämiselle Suomessa on tarjonnan puute. Näin väittää LOHAS-tutkimusta tehnyt Taru Eboreime Tripod Researchista. Maailmalla hän on tutustunut esimerkiksi ekohotelleihin, mutta Suomessa valinnat rajoittuvat pääasiassa ruokaan. ”Luontaisia LOHAS-tuotealueita ovat visuaaliset asiat, kuten kosmetiikka, vaatetus ja sisustaminen.

Tutkimusten mukaan LOHAS-kuluttajat ovat kuitenkin kiinnostuneet melkein kaikesta muusta paitsi autourheilusta”, Tripod Researchin toimitusjohtaja vinkkaa.

Terveyden saralla suomalaiset ja muut eurooppalaiset LOHAS-kuluttajat ovat konservatiivisia. Siinä 18

E k o n om i 1 / 2 0 1 3

LOHAS-kuluttajan kaksi muotokuvaa Kolmannes suomalaiskuluttajista noudattaa terveyden ja kestävän kehityksen elämäntapaa. Ekologisuus on jokaiselle LOHASkuluttajalle lähes itsestäänselvyys, mutta muilta osin kuluttajaryhmä jakautuu Tripod Researchin tutkimusten mukaan karkeasti kahteen porukkaan: moderniin kärkiryhmään, johon kuuluu noin 10 % suomalaista sekä perinteisempään ryhmään, joka kattaa noin 25 % suomalaisista.

Perinteiset mustikkapiirakkaihmiset Joka neljäs suomalainen on siis perinteinen LOHAS-kuluttaja. Taru Eboreime luonnehtii näitä tavanomaisia, elämäänsä tyytyväisiä suomalaisia mustikkapiirakkaihmisiksi. Heille LOHAS on luonnollinen jatke marjastamiselle, sienestämiselle ja mökkikulttuurille. He ovat kiinnostuneita mitattavista asioista, kuten eläinten tuotanto-olosuhteista ja ympäristöasioista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Heidän vakuuttamisensa edellyttää konkreettisia lukuja, esimerkiksi häkkipinta-alan tai hiilidioksipäästöjen ilmoittamista.

Modernit hipsterit ja smoothieihmiset Maassa vaikuttaa myös moderni, mutta huomattavasti pienempi kärkiryhmä. Joka kymmenes suomalainen on tällainen raskaansarjan LOHAS-kuluttaja – tyypillisesti korkeasti koulutettu ja kaupunkilainen, joka kykenee abstraktiin ajatteluun. Stereotyyppisesti ryhmää voisivat kuvastaa Eboreimen mukaan kaupunkilaishipsterit ja ter­ veys­smoothieista innostuvat ihmiset. Tämän ryhmän jäsenet ovat laajasti kiinnostuneita maailmasta ja kaikkien hyvinvoinnista. Ryhmään kuuluu yhteiskunnallisesti aktiivisia ja luovia ihmisiä. He ottavat selvää asioista ja jakavat tietoa myös lähipiirissään.

missä amerikkalainen seuraa joogineen ja retriitteineen vanhan hippiliikkeen jalanjäljissä, valitsee ­eurooppalainen lisäaineettomia ruokia ja luonnonmukaista kosmetiikkaa.

Suomalaisyrityksillä olisikin Eboreimen mielestä runsain mitoin hyödyntämätöntä LOHAS-poten­ tiaalia. ”Suomessa luotetaan liikaa siihen, että suomalainen ostaa suomalaista. LOHAS-kuluttaja voi kuitenkin ostaa myös Bangladeshissa tehdyn paidan, jos hän tietää, että bangladeshilaisella ompelijalla on kaikki hyvin, myös taloudellisesti.”

Hän odottaa mielenkiinnolla, milloin näille maailmasta ja kulttuureista kiinnostuneille vastuullisille kuluttajille ryhdytään tarjoamaan vaikkapa kestävää luksusmatkailua – sellaista, joka näyttää ja tuntuu

”LOHAS-kuluttajat ovat kiinnostuneet melkein kaikesta paitsi autourheilusta.”

män ihmisiä yhdistää keskimääräistä korkeampi koulutus, laajat verkostot sekä aktiivisuus muun muassa sosiaalisissa medioissa ja järjestöissä.

LOHAS-kuluttaja jakaakin tietonsa ja kokemuksensa vähintään lähipiirinsä kanssa.

Tripod Researchin selvitysten mukaan LOHASkuluttajilla on samankaltainen tulotaso kuin muillakin, mutta he tekevät tavallista enemmän arvottamista. Tarvittaessa nämä kuluttajat luopuvat tietoisesti jostain saadakseen jotain muuta. Autoa tarvitseva saattaa satsata hybridiautoon ja matkailusta nauttiva vapaaehtoisiin ilmastomaksuihin. ”LOHAS-kuluttaja arvostaa aina kestävyyttä ja laatua, ja sijoittaakin mielellään kestävään tuotteeseen”, Eboreime kuvailee.

Selkeästi LOHAS-kuluttajan tunnuspiirteet täyttää 34 prosenttia suomalaisista. Vain kymmenes suomalaisista on Eboreimen sanoin ”anti-LOHASporukkaa”. He ovat stereotyyppisesti ammatillisen koulutuksen saaneita miehiä.

Luovaa markkinointia luoville ihmisille

hyvältä, mutta joka on tuotettu eettisesti ja ympäristöystävällisesti. ”LOHAS-trendin voisi nähdä mahdollisuutena, ja miettiä, millä mittareilla olemme jo nyt hyviä”, Eboreime kannustaa. ”Esimerkiksi ympäristöystävällisyys ei saa kuitenkaan olla sivuseikka, vaan asia, joka oikeasti vaikuttaa tuotteeseen ja sen käyttöön.”

Kovaääninen ja kulutusmyönteinen joukko ”On väistämätöntä, että me, jotka olemme nauttineet ylisuurista eduista, joudumme luopumaan ­jostakin”, miettii professori Paula Kyrö työhuoneessaan Arkadiankadulla.

Lymyäisikö tässä koko LOHAS-trendin ydin? Kenties kuluttajat haluavat panna pisteen ympäristön turmelemiselle ja epäeettiselle bisnekselle jo ennen kuin se on väistämätöntä.

Taru Eboreime selittää, että LOHAS ei suinkaan ole kulutusvastainen, vaan itse asiassa suhteellisen kulutusmyönteinen joukko. Kokonaan eri kategoriaan kuuluvat kulutusta karsastavat, yksinkertaisuuteen pyrkivät ihmiset. Tätä pientä joukkoa kuvastaa termi LOVOS (Lifestyles of Voluntary Simplicity). ”LOVOS-ihmiset ovat kieltäytyjiä. He eivät ole kiinnostavia markkinoinnin kannalta”, Eboreime summaa.

LOHAS sen sijaan on kovaääninen joukko, varsinainen totuuden torvi. Ryh-

Folk Finlandin Jaana Haapala on työskennellyt paljon yritysten kanssa, jotka haluavat puhutella niitä 34 prosenttia, joita kestävän kehityksen ja terveellisyyden teemat kiinnostavat. Kuvatessaan nykyistä LOHAS-markkinointia hän ei säästele sanojaan. ”Vastuullisuusviestintä on kuivaa kuin kapakala.

Tarvitaan terävää kynää ja luovuutta, ei rationaalista, tylsää viestintää”, Haapala napauttaa.

Markkinoinnilta edellytetään luovuutta, sillä iso osa LOHAS-kuluttajista on itsekin luovia. Haapala puhuukin ihmisten, tarinoiden ja tunteiden koskettamisen kielen puolesta. Työssään hän näkee kuitenkin loputtomiin yrityksiä, jotka yrittävät viestiä LOHAS-kuluttajille, että konserni toimii vastuullisesti. ”Se on tärkeä uskottavuustekijä. Ihminen kuitenkin toimii suhteessa tuotteeseen, joten tuotteen täytyy tarjota ostopäätöskriteeri, eli sellaisia aitoja tuoteominaisuuksia, joita kuluttaja etsii.”

LOHAS-kuluttaja sitoutuu tuotteeseen usein vasta kun hän tietää riittävästi sen raaka-aineista ja tuotannosta. Täydellinen ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä kuluttaja ymmärtää, ettei eettisempi, ekologisempi ja terveellisempi maailma tule valmiiksi hetkessä. Usein riittääkin tieto siitä, mihin suuntaan yritys, tuote tai palvelu pyrkii.

Markkinoinnin kannalta LOHAS-kuluttaja on varsin kiinnostava siitä yksinkertaisesta syystä, että hän seuraa mainontaa ja markkinointia, esimerkiksi asiakaslehtiä, tavanomaista aktiivisemmin.

Lisäksi hän jakaa tietonsa kotona, töissä ja sosiaalisissa medioissa.

”Vastuullisuusviestintä on kuivaa kuin kapakala.”

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

19

On kuitenkin turha haaveilla, että tätä vastuullista kuluttajaa voisi hämätä katteettomilla korulauseilla. Nämä kuluttajat erottavat kehumisen faktoista, ja heillä on niin halua kuin kykyä ottaa asioista selvää. Juuri LOHAS-kuluttajat ovatkin käräyttäneet yrityksiä vastuuttomasta toiminnasta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista. ”LOHAS-ihmiset ovat juuri niitä, jotka paljastavat viherpesuyritykset. Sellaista ei kannata väittää, mikä ei ole totta”, Taru Eboreime huomauttaa.

Naisten juttu? ”Usein kysytään, onko LOHAS naisten juttu. Valtarakenne on ollut sellainen, että trendit ovat lähteneet ylhäältä. Maailma ja liike-elämä ovat olleet miesten. Nyt trendit nousevat ruohonjuuritasolta.

Uuden sukupolven ekologiset ekonomit ”Ekologisesti kestävä kehitys tavoittelee niukkaa kulutusta, tuotteiden pitkää elinkaarta, kestävyyttä sekä lyhyitä jakeluteitä”, tiivistää yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrö kirjassaan Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa työskentelevä Kyrö tunnustaa, että perinteisesti lähinnä sääntely tai liiketoiminnan kehittäminen on motivoinut yrityksiä huomioimaan eettisiä ja ekologisia kysymyksiä. ”Enää kyse ei ole pelkästään liiketoiminnan kehittämisestä. Taustalla on yrityksen omaa halua ja omat perusarvot.”

Taloustieteissä onkin ryhdytty puhumaan esimerkiksi uudenlaisesta, kestävän kehityksen mukaisesta yrittäjyydestä, jota kuvataan käsitteellä ecopreneurship.

Kriittisyys kukoistaa kampuksella Aalto-yliopisto tunnetaan siitä, että opetuksessa panostetaan paljon kasvuyrittäjyyteen. ”Pitäisi kysyä, millaista kasvua tavoitellaan ja miten. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan liiketoiminnan kehittämisen pitää olla vastuullista.”

Silminnähden innoissaan professori selittää, että kestävän kehityksen periaatteet on integroitu Aalto-yliopiston strategiaan ja ne jalkautuvat myös tutkimukseen ja opetukseen. Viime vuosina Kyrö on havainnut kauppakorkeakoulun kampuksella globaalisti ja ekologisesti tiedostavan trendin. ”Opiskelijat, jotka tulevat olemaan vastuussa tulevaisuuden yrittäjyydestä, ovat globaaleja ja vastuullisia.”

20

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

Siinä tarvitaan tunneälyä ja sosiaalista pelisilmää, ja siksi LOHAS on ollut aluksi naisten ja nuorten juttu”, Jaana Haapala selittää.

Kyse on Haapalan mielestä sukupuolten ja sukupolvien välisestä asetelmasta, ei niinkään naisten ja miesten erilaisista kiinnostuksen kohteista. ”LOHAS on ihmisille, joilla on sosiaalista älykkyyttä ja näkemys, että tulevaisuus kuuluu myös muille. Todellisuus ympärillä on sekä miesten että naisten huoli, ja joukkopaine johtaa siihen, että LOHAS alkaa kiinnostaa myös miehiä. Junttikuluttajan häpeää ei halua kukaan”, Haapala rohkenee epäillä.

Taru Eboreime selvittää, että LOHAS perustuu humanismiin. Tämä selittää osaltaan sen, miksi naisista 39 prosenttia on selkeästi LOHAS-myönteisiä kuluttajia, kun taas miehistä vain 29 prosenttia täyttää ryhmän tunnusmerkit. ”Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ympäristöstä ja lähipiirin pärjäämisestä. LOHAS-miesten juttuja voisivat olla kodinelektroniikkaan liittyvä teknologia, energiankulutus ja käyttöikä.”

Uudet muodot leviämässä Suomeen Niin tutkijat kuin markkinoinnin ammattilaiset ovat vakuuttuneita, että LOHAS on tullut jäädäkseen, ja kasvaakseen. Jaana Haapala perustaa oman arvionsa kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa jo 66 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että kulutusta pitää vähentää, jotta ympäristö säästyy tuleville sukupolville. ”Todellisuus ympärillä ei ole muuttumassa, mutta LOHAS-kuluttaminen muuttaa muotoaan. Seuraava juttu on tarkoitusjohdettu vastuullisuus. Kuluttajat kysyvät, mikä on yrityksen suurempi tarkoitus. Ei riitä, että tehdään voittoa.”

Kehittyvissä maissa päätään nostaa nyt glam green -trendi. On viileää olla vihreä. Uusimpien tutkimusten mukaan länsimaiset kuluttajat ovat sen sijaan kyllästyneet tämänkaltaisiin pinnallisiin viesteihin. Hyväntekeväisyys ja kierrättäminen ovat ihan kivoja juttuja, mutta ne eivät enää riitä.

Tulevaisuudessa LOHAS-kuluttaja saattaa esimerkiksi kengät ostaessaan lahjoittaa toisen kenkäparin kehittyvän maan lapselle, kuten kansainvälisesti palkittu Tom’s Shoes toimii. Kannattavaan liiketoimintaan yhdistyy myös näyttäviä tempauksia, joissa muun muassa julkisuuden henkilöt tallaavat maailman metropoleja avojaloin. ”Uskon ehdottomasti, että nämä mallit leviävät myös Suomeen. Carrot mob on levinnyt Suomeen, ja meillä on jo hyviä omia yrityksiä, kuten Nenä­ päivä”, Haapala iloitsee. ”Sitäkin pohditaan alalla paljon, onko mainonnan aina pakko lisätä kuluttamista.”

”LOHAS alkaa kiinnostaa myös miehiä. Junttikuluttajan häpeää ei halua kukaan.”

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

21

[ Kapula ] Teksti Riitta Gullman Kuvat Kirsi Tuura

Uuden edessä Liisa-Johanna Pesonen on tuore Fujitsu Finland Oy:n pääluottamusmies. Reitti tehtävään on ollut hi-

venen nurinkurinen, sillä Pesonen on toiminut ensin vuosia edustajana Fujitsun eurooppalaisessa yritysneuvostossa (EWC). Tietotekniikan palvelualan (Tipal) taustaryhmässä, joka muun muassa valmistelee tavoitteita työehtosopimusneuvotteluja varten, hän aloitti vuoden 2012 alusta, oman työpaikkansa luottamusmiehenä tänä vuonna. Yleensä tie luottamustehtäviin kulkee toisinpäin.

Selitys on se, että tietotekniikan palvelualoilla YTN:n liittojen luottamusmiehen valinta työpaikoilla tuli mahdolliseksi vasta vuoden 2011 työmarkkinakierroksen yhteydessä. Pesonen taas on aina ollut kiinnostunut työelämän asioista ja niihin vaikuttamisesta, joten hän hakeutui EWC:hen jo 2007. ”Vierastan vahvaa vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajan välillä. Minusta kaikkien etu on, että yrityksellä menee hyvin. Jos henkilöstö kokee voivansa hyvin ja tulevansa oikeudenmukaisesti kohdelluksi, panos työelämässä on parempi. Haluan vaikuttaa siihen”, Liisa-Johanna Pesonen kuvaa. ”Voi tässä vähän idealismiakin olla mukana.”

Välittäjä ja viestinviejä Lähes 2 000 työntekijän yrityksessä pääluottamusmies ei voi tavata kaikkia, mutta Liisa-Johanna Pesonen on varautunut kiertämään ja keskustelemaan paljon. Laskennallisesti noin 40 prosenttia työajasta menee luottamusmiestyöhön, alussa kenties enemmänkin.

Pesonen pitää itseään välittäjänä ja viestin­ viejänä. ”Odotan, että pääsen keskustelemaan työnantajan kanssa myös hyvistä asioista, edistämään tasapuolista kohtelua ja yhdessä tekemisen iloa. Tosin ikäviäkin asioita tulee todennäköisesti vastaan jossain vaiheessa.”

Tietotekniikan palvelualalla järjestäytymisaste on alhainen ja ay-toimintaa tunnetaan alalla huonosti.

Pesosen asettuminen luottamusmiesehdokkaaksi saikin kollegat uteliaiksi. Liittoon kuulumisen perusteita on kyselty. ”Työttömyyskassasta saa taloudellista tukea, piste. Liiton puoli tarjoaa lakiapua, urasuunnittelua ja paljon muuta. Ristiriitatilanteessa on parempi, että ei ole aivan yksin.” ”Ammattiliittoon kuuluminen on kuin kotivakuutus. Kukaan ei ennakoi kotiinsa tulipaloa, varkaita tai vesivahinkoa, mutta suurin osa pitää kuitenkin kotivakuutusta voimassa. Kaiken varalta.”

”Luottamusmies voi viedä turvatusti viestiä työn­antajalle asioista, joita ihmiset eivät ehkä uskalla tai voi puhua esimiehilleen”, pohtii Liisa-Johanna Pesonen.

22

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

[ Kapula ]

1. 1. 2013. Toisen ensimmäinen päivä eläkeläisenä on käsillä.

Kymmenen vuoden luottamusmiespesti on juuri päättynyt. Toinen aloittaa ensimmäistä kauttaan luottamusmiehenä. Konkarin vinkit kiinnostavat.

Aulis Töyli työskenteli liki 30 vuotta neuvottelu­

pöydän työnantajapuolella. Tie vei moninaisten vai­ heiden jälkeen Aktiaan propellihatuksi, kuten hän it­ se kuvaa. Samalla työnantajapuolen takki vaihtui luottamusmiehen palttooksi. ”Menin siis perä edellä puuhun. Luottamusmie­ hen työssä oli kuitenkin selkeästi etua siitä, että olin työskennellyt myös toisella puolella pöytää”, Aulis Töyli summaa.

Hän on ollut kymmenen vuotta myös finanssi­ alan taustaryhmän jäsen, kuluneen kauden puheen­ johtajana. Luottamusmiesvelvollisuuksista on haas­ tatteluhetkellä jäljellä yksi: kokous, jossa seuraaja nimetään.

Aulis Töyli pitää tärkeänä, että työpaikoilla ­etsitään konsensusta esiin tuleviin ongelmiin. On löydettävä ratkaisuja, jotka eri osapuolet voivat ­hyväksyä. ”Ei työpaikoilla ole voittajia ja häviäjiä.

On vain yhteisiä ongelmia, joihin haetaan yhteisiä ratkaisuja.”

Työelämässä tapahtui muutos kovempaan suun­ taan 2000-luvun alkuvuosina, Töyli sanoo. ”Siihen saakka oli itsestään selvää, että sovitun mukaan mennään. Sopimuskulttuurin kunnioittami­ nen ei ole enää samanlaista kuin aiemmin. Rakenta­ va vuorovaikutuskulttuuri on muuttunut, normitta­ minen ja käskyttäminen tullut tilalle.”

Ikärasismi huolettaa. Varttunutta väkeä kohdel­ laan liian usein hukkakaurana, jota ei kannata kou­ luttaa. ”Montako it-järjestelmää yritys hankkii ilman yllä­pitosopimusta? Valitettavasti vanhempien ihmis­ ten softan ylläpitoon ei kauheasti panosteta. Jos ikää on yli 50, alkaa jo olla kalustoluettelossa. Jos tuotta­ vuudesta puhutaan, mikä on syy, mikä seuraus?”

Pää kylmänä

Töyli evästää Pesosta pitämään päänsä kylmänä luottamusmiehen roolissa. Työelämän ongelma­ tilanteet ovat asiatilanteita, mutta asiaongelmien keskellä oleva ihminen reagoi tunteella. Joskus luottamusmiehen rooli ja persoona sekoittuvat ihmisten mielissä. ”Että paksua nahkaa.” ”Asiaongelmia ei ratkaista tunteella eikä tunneongelmia asialla. Tunneleikkiin ei kannata lähteä mukaan, ennen kuin asiat on ratkottu. Ei pidä hyssytellä, mutta ei tyrmätäkään.”

Aulis muistuttaa myös, että kiperässä tilanteessa ihmisiä pitää aina valmistaa totuuteen. Ikäviä asioita voi osua juuri omalle kohdalle. Sitä ei kannata peittää, mutta ei dramatisoidakaan. Sen sijaan aina pitää olla aikaa kuunnella. Jo se voi auttaa paljon. ”Yritykset unohtavat, että exit-tilanne on yrityksen tärkein rekrytointitapahtuma. Silloin luodaan yritys­ kuvaa paljon enemmän kuin markkinoinnin keinoin.” ”Jos rekrytointitilanteessa on aikaa haastatella ihmistä, on oltava aikaa hyvästellä silloin, kun tiet erkane­ vat.”

”Näen ay-toiminnan ­tärkeänä työmarkkinoiden kehittymisen kannalta.

Millaiseksi työmarkkinat muuttuvat, jos ei ole osapuolia, jotka sopivat yhdessä suunnasta? Sitä voi jokainen mennä katsomaan Intiaan”, kehottaa Aulis Töyli.

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

23

[ Maailmalla ]

Sveitsi vei vakuuttamaan

Kauppatieteiden opiskelija Eija Tuulensuu halusi reilut 20 vuotta sitten ­kansainväliseen harjoitteluun maahan, joka taatusti tarjoaisi kulttuurishokin.

Yllättäen vauras Sveitsi täytti jo teknologiaan tottuneen naisen toiveen.

Teksti marita kokko Kuvat Flurin Bertschinger

24

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

[ Maailmalla ]

T

ammikuinen aamu 2013 raottuu harmaana ja räntäisenä sekä Zürichissä että Helsingissä. Kansainvälisen jälleenva­ kuutusyhtiön viestintäjohtaja Eija Tuulensuu myöhästyy puhelinhaastattelusta lumen yllättämän Zürichin ruuh­ kaannuttua. Hän pahoittelee muutamien minuuttien viivet­ tä useampaan otteeseen. Niin sveitsiläiseksi ovat vuodet suomalaisekonomin muokanneet.

Päätyminen Sveitsiin oli Tuulensuulle sattuma, kuten itse asiassa kauppa­ tieteen opinnotkin. Haaveena olleen arkkitehtuurin opiskelun sijaan nuorelle ylioppilaalle avautuivat ovet Vaasan kauppakorkeakouluun.

Kauppatieteet tarjosivat yleispätevän koulutuksen ja loivat hyvän pohjan kan­ sainväliselle uralle, joka Eija Tuulensuuta kiinnosti jo lukiovaiheessa.

Koko opiskeluajan hän toimi aktiivisesti kansainvälisessä opiskelijajärjestö AIESECssa. Sitä kautta hän haki harjoittelijaksi, kun opinnot 80-luvun viimei­ sinä vuosina olivat päätösvaiheessa. ”Toiveena oli päästä maahan, jossa olisi suuri mahdollisuus kulttuurishok­ kiin. Siksi mielessä olivat Aasian maat tai Intia. Paikkaa tarjottiinkin Sveitsistä, jossa sainkin haluamani kulttuurishokin, sillä maa tuntui 23 vuotta sitten takapajulalta verrattuna Suomeen.”

tiimissä. Päätin jäädä, sillä vuosi oli 1990 ja kotimaa vaipumassa syvään lamaan.”

Vain muutama vuosi Eija Tuulensuu aikoi viipyä Sveitsissä muutaman vuoden oppiakseen jälleenvakuutusalan, onhan Sveitsi ja Zürich yksi maailman jälleenvakuutusalan keskuksista ja ala suuri työllistäjä Sveitsissä. ”Pääsin neljä vuotta kestäneeseen Underwriterkoulutusohjelmaan ja tutustuin eri jälleenvakuutus­ aloihin sekä niiden hinnoitteluun, riskinhallintaan ja laskentaan. Tällaista ei ollut edes mahdollisuus teh­ dä Suomessa, vaikka kotimaassa silloin vielä oli va­ kuutusyhtiöitä, jotka merkkasivat, eli ottivat kan­ sainvälisiä jälleenvakuutusriskejä.” ”Jatkoin työtä underwriting eli jälleenvakuutus­ riskien merkkauspuolella ja koulutusohjelman päätyttyä vastuu kasvoi: vastasin Pohjoismaiden ja Baltian maiden jälleenvakuutuksesta yhtiös­ sämme.”

Ensimmäisenä shokeerasi kieli

Pitkät työpäivät

”En tajunnut, että sveitsinsaksa on niin erilaista.

Puhuin saksaa sujuvasti, sillä olin lukion jälkeen ollut vuoden Itävallassa au pairina ja opiskellut kieltä sen jälkeenkin, mutta sveitsinsaksasta en alkuun ymmärtänyt mitään. Edelleenkin puhuttu sveitsinsaksa on yllätys jopa saksalaisille, Eija Tuulensuu sanoo.”

Suomi oli 80-luvun lopulla jo tietotekniikan uranuurtaja: moni asia kulki sähköisesti, kaikilla oli pankkikortit ja työssä peeceet. Sveitsissä ne olivat vielä tuntemattomia.

Naisen asema oli myös yllätys. Liittovaltio Sveitsissä oli tuolloin vielä yksi kantoni, jossa naisilla ei ollut äänioikeutta. ”Naisia ei näkynyt johtotehtävissä, ja moni oli sitä mieltä, että nainen jää kotiin lapsen synnyt­ tyä ja miehen tehtävä on elättää perhe. Nyt naiset ovat tasa-arvoistuneet, mutta Suomeen verrattu­ na Sveitsissä naisia on edelleenkin vähemmän johtotehtävissä. Johtoryhmässämme on 14 jäsen­ tä ja minä olen ainoa nainen.”

Sukupolvi, jonka mielestä naisen paikka on ­kotona, on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle.

Tuulensuu aloitti vakuutusalalla paljon johto­ porrasta alempaa. Onnekseen hän sai vakuutus­ yhtiön harjoittelijana tehtäväkseen oman pro­ jektin. Hänen tuli luoda koulutusohjelma, jolla yhtiön jälleenvakuutusosasto oppisi uuden tieto­ järjestelmän. ”Harjoittelun päättyessä minulle tarjottiin työ­ tä silloisen työnantajani jälleenvakuutusosastolta, jolla sopivasti avautui paikka Pohjoismaiden

Sveitsissä lakisääteinen maksimityöaika viikossa, ­ilman lounastaukoja on 45 tuntia, Tuulensuun edus­ tamassa yrityksessä vähintään 40 tuntia. ”Täällä tehdään hyvin pitkää päivää. Jos lähtee kotiin ennen kuutta, kollegojen kulmakarvat nouse­ vat.”

Eija Tuulensuu työskenteli pitkään jälleenvakuu­ tuksessa underwriterina. Ala on hänen mukaansa globaaleimpia maailmassa. Jälleenvakuutus on b to b -liiketoimintaa, jonka potentiaalisia asiakkaita ovat kaikki vakuutusyhtiöt. Uran suunta vaihtui noin kymmenen vuotta sitten. ”Syntyi mahdollisuus rakentaa firmalle markki­ nointi- ja viestintäosasto. Otin haasteen vastaan.

Nyt autan viestinnässä ja markkinoinnissa niitä, ­jotka merkkaavat jälleenvakuutusta.”

Eija Tuulensuu hakee parhaillaan Sveitsin kansalaisuutta, koska kaksoiskansalaisuus on nyt mahdollista.

Työ ja vapaa-aika lomittuvat ”Kun lapsemme oli vielä pienempi, pyrin menemään ajoissa kotiin. Mutta kun lapsi kävi nukkumaan, ava­ sin läppärin ja tein töitä illan ja yön tunteina.”

Perhevapaata ei Sveitsissä vielä tunneta. Lakisää­ teisesti kuuluu 14 viikkoa äitiyslomaa lapsen synty­ mästä. Äitiysvapaa on palkallista ja sen ajalta kuuluu maksaa 80 prosenttia palkasta, mutta moni työnan­ taja maksaa täyden palkan. Sen jälkeen voi pitää vie­ lä kaksi viikkoa ylimääräistä palkatonta lomaa.

Isyysloma on myös tuiki tuntematon. Moni työn­ antaja antaa kuitenkin isälle vapaata yhdestä kol­ meen päivää silloin, kun lapsi syntyy.

Suku on vauvaperheen pelastus, mutta edelleen­ kin moni nainen jää kotiin. Osa-aikatyö on yleistä.

Nykyisin on jo sekä yksityisiä että kunnallisia päivähoitopaikkoja, mutta ne ovat kalliita. Maksu määräytyy perheen tulojen mukaan, ja jos molem­ mat vanhemmat käyvät töissä, kuukausimaksu nou­ see nopeasti maksimiin, joka on noin 2 000 euroa.

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

25

[ Maailmalla ]

Lakisääteinen loma on neljä viikkoa vuodessa, mutta työnantajan etuna antama viides viikko on yleistä varsinkin pankki- ja rahoitusalalla. Monissa yrityksissä 50-vuotias työntekijä saa lisää lomapäiviä.

Sveitsi suosi sveitsiläistä Sveitsissä yli 70 prosenttia työtätekevistä on palveluammateissa. Kun talous- ja eurokriisi alkoi, puhuttiin kovista ajoista myös Sveitsissä, varsinkin kun frangi vielä vahvistui. ”Pelättiin, että vienti ja ennen kaikkea turismi kärsivät. Loppuvuodesta havaittiin, että vuosi meni oletettua paremmin. Onko kyse sitten isänmaallisuudesta, mutta kotimai”Jos haluaa päästä sisään sveitsiläiseen yhteisöön, sveitsinsaksa on ainoa avain. Kyllä sveitsiläiset ystävällisyyttään yrittävät puhua ulkomaalaiselle saksaa, mutta se on heille kuitenkin nen kulutus on lisääntynyt todella paljon.” vieras kieli”, sanoo Eija Tuulensuu.

Pankit ovat kuitenkin vähentäneet työvoimaansa. Alan työttömyys on lisääntynyt juuri Zürichissä, jossa pankit ovat perinteisesti olleet suuria työllistäjiä. Irtisano- Turkista ja entisen Jugoslavian alueelta. Sveitsin somisuhka leijuu yhä maan yritysten yllä. pimus EU:n kanssa vapaasta työvoiman liikkumisesIrtisanomissuojaa ei Sveitsissä varsinaisesti ole. Jos ajaudutaan joukkoirtisata muutamia vuosia sitten on houkuttanut maahan nomisiin, on työntekijöiden edustajien kanssa neuvoteltava asiasta. Mutta amkorkeasti koulutettua väkeä varsinkin Saksasta. mattiliitoilla ei ole samanlaista valtaa kuin Suomessa. Irtisanomisaika on ylem”Korkeakoulutetulle työvoimalle on Sveitsissä missä johtotehtävissä normaalisti kuusi kuukautta ja muilla kolme kuukautta. vielä tarjolla työpaikkoja. Kiinnostus ei koske pelkästään finanssialan osaajia, vaan tarvetta on myös Työelämässä ulkomaalaisena lääkäreistä, yliopistojen opettajista, insinööreistä ja Amerikka on aina markkinoinut itseään kansojen sulatusuunina. eri alojen tutkijoista.” ”Sveitsi on samanlainen pienemmässä mittakaavassa”, Eija Tuulensuu sanoo.

Viimeisten tilastojen mukaan maan 7,9 miljooMaa on houkutellut työvoimaa vuosien mittaan varsinkin Italiasta, Espanjasta, nasta asukkaasta yli 20 prosenttia on ulkomaalaisia.

Suuri osa heistäkin, joilla on Sveitsin passi, on ulkomaalaistaustaisia.

Passin saaminen ei ole kovin helppoa. AsumisToimi näin Sveitsissä ¶ vuosia pitää olla Sveitsissä vähintään 12, samassa Yli puolet Eija Tuulensuun työnantajan Sveitsin työntekijöistä on ulkomaalaisia. kantonissa 5–6 ja samassa kunnasa 2–3 vuotta.

Bisneskulttuuri on kansainvälinen, mutta muutamia seikkoja kannattaa ­muistaa: Kansalaisuuden saadakseen on läpäistävä asuin• Tärkeää on korrekti käyttäytyminen, täsmällisyys, tervehtimissäännöt ja hierarkia. alueen kielen (saksa, ranska tai italia) suullinen ja • Teitittely kuuluu asiaan. Liikekumppaneihin pidetään pientä etäisyyttä, ja suhtaukirjallinen testi sekä maantiedon, politiikan ja yhtuminen on aluksi varauksellista. teiskuntajärjestelmän kokeet. Mielenkiintoista on, • Yksityiskohdat ovat tärkeitä sveitsiläisille ja jokaisen niistä täytyy täsmätä. etteivät sveitsiläisetkään osaisi vastata kokeiden ­Luotettavuus on suomalaista tasoa. kaikkiin kysymyksiin. Vielä on selvittävä kunnan johdon tekemästä henkilökohtaisesta haastattelusta.

Oppisopimuksesta pääjohtajaksi ¶ Sveitsissä on oppisopimusohjelma yli 400:lle eri ammattinimikkeelle.

Suurin osa 16-vuotiaista hakeutuu ammattikoulutukseen, koska oppi­ sopimusta ei katsota lukiota alempiarvoiseksi koulutukseksi. Myös suurimmalla osalla finanssialalla työskentelevistä on ammattikoulutus. ”Meilläkin on johtoasemassa ­useita tällaisia henkilöitä. Lisäksi he ovat käyneet korkeampaa ammattikoulutusta ja jotkut ovat tehneet MBA:n”, Eija Tuulensuu kertoo.

Toimivan oppisopimusjärjestelmän ansiosta sveitsiläinen ammattitaito on arvostettua. Oppisopimus tarjoaa polun vaikka pääjohtajaksi asti.

26

E ko n om i 1 / 2 0 1 3

Tulot ja verot ¶ • Keskiansio 40-tuntisella työviikolla 5 928 frangia (4 841 euroa).

• Tuloveroaste vaihtelee kantoneittain ja riippuu myös siviilisäädystä, ks. oheinen taulukko.

• Sveitsissä asuvien ulkomaalaisten verotus voi määräytyä tietynlaisen könttämaksun mukaan.

Vuositulo CHF Tulovero-% noin* 50 000 6,3 100 000 13,5 200 000 22,8 500 000 33,3 EUR 1 = CHF 1.2446 * Bernin kantonissa asuva, naimisissa oleva, lapseton henkilö, 2011.

Tiedot: Sveitsin Suomen-lähetystö

Tarkoin laskelmin liikkeelle Korkeampi palkkataso ja alhaisemmat verot voivat kuulostaa hyvinkin houkuttelevilta, mutta vahvan frangin maassa elinkustannukset ovat korkeat. ”Varmasti täällä tulee hyvin toimeen, mutta laskelmat kannattaa tehdä tarkasti varsinkin, jos tulee perheellisenä. Sveitsissä esimerkiksi sairausvakuutukset, lasten päivähoito tai kouluruokailut eivät ole samanlaisia kansalaisetuja kuin Suomessa.”

Paluu Suomeen käy joskus Tuulensuunkin mielessä. Mietityttää, tuleeko nyt 10-vuotiaasta pojasta sveitsiläinen vai suomalainen. Olisiko Suomen koulutusjärjestelmä lapselle parempi ja tehokkaampi kuin Sveitsissä? ”Mutta kun puolet elämästään on asunut ­Sveitsissä, olisi muutto Suomeen uusi muutto ­ulkomaille.”

[ Maineteko ] Teksti Anne Penttilä Kuvitus Mika Soikkeli

Oma yhteisöpalvelu ”hopeaketuille” VTT kehittää yhteisöpalvelua 60+-väestölle.

Televisionkin kautta käytettävä verkko­ palvelu helpottaa yhteydenpitoa ja ­verkostoitumista.

Kuvalähde Thinkstock

Vanhat Ketut –yhteisöpalvelu on tarkoitettu ikäihmisille. Sen avulla he ­voivat pitää yhteyttä sukulaisiinsa ja tuttaviinsa sekä jakaa ajatuksiaan samanhenkisten ihmisten kanssa, myös Suomen ulkopuolella.

VTT koordinoi kansainvälistä SoMedAllhanketta, jossa ovat mukana myös Italia ja Slovenia. Suomen lisäksi erityisesti Ita­liassa testataan palvelun käyttämistä tele­vision välityksellä. Italialaisilla ikäihmisillä on vähemmän tietokonekokemusta kuin suomalaisilla ikäihmisillä.

Hanke kuuluu Ambient Assisted Living (AAL) – ohjelmaan. Suomessa hankkeen päärahoittaja on TEKES. VTT:n erikoistutkija Tuula PetäjäkoskiHult: miksi tarvitaan uutta palvelua, eikö Facebook ole jo keksitty? ”Facebook on kehittynyt aika monimutkaiseksi, moni toivoo yhteisöpalvelulta selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tämän kautta voidaan tuottaa myös palveluita, esimerkiksi ryhmäjumppaa tai kulttuuria, tai antaa neuvontaa ja ohjeita. Yhtenä tavoitteena on tukea yksinasumista. Ikäihmiset voivat myös perustaa omia harraste- tai tiedonvaihtokanaviaan, yksi jo toteutunut esimerkki on Suomi–Italia-keittokirja.”

Millaista palautetta palvelu on saanut? ”Kokeilusivusto on edelleen avoinna ja siellä on 200 rekisteröitynyttä käyttäjää.

Innokkaita ikäihmisiä on ollut projektissa

mukana sen suunnitteluvaiheesta lähtien ja saamamme palaute on ollut pääosin positiivista.”

Mitä seuraavaksi? ”Vanhat ketut –hankkeessa on seuraavana vuorossa palautteen kerääminen ja loppuraportin kirjoittaminen. Jatkamme kuitenkin edelleen ikäihmisten palveluiden kehittämistä.”

Kun kehityshanke on ohi, kuka palvelua tulee käytännössä tarjoamaan ja yllä­ pitämään? ”Tavoitteena on, että jatkossa löytyisi toimija joko projektin sisältä tai ulkoa, joka jatkaisi palvelun kehittämistä. Käymme mukanaolleiden yritysten kanssa keskustelua tästä.” owela.vtt.fi/vanhatketut/briefing

E k o n o mi 1 / 2 0 1 3

27

Mitä saisi olla?

Ekonomiliitto on kuin palveluiden buffet-pöytä tai moderni ­liikuntakeskus. Jäsen saa kiinteällä kohtuullisella ­jäsenmaksulla sekä edunvalvontaa että paljon erilaisia ­palveluita. Jäsen päättää, kuinka hän niitä käyttää.

Teksti Anne Penttilä Kuvitus Samuel Tuovinen

M

iksi kannattaa olla ­Ekonomiliiton jäsen?

Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko kääntää kysymyksen toisin päin: Miksi ei kannattaisi? ”Jäsenyydessä on kaksi osaa, on ikään kuin vakuutus työsuhteen kriisitilanteiden varalle sekä laaja valikoima erilaisia palveluita, verkostoitumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Niitä voisi verrata nykyaikaiseen hienoon liikuntakeskukseen: kun jäsenmaksu on maksettu, riippuu jäsenestä itsestään, kuinka ­paljon palveluita haluaa hyödyntää.”

Raha on toki tärkeää, ja liittoon sekä työttömyyskassaan kuulumaton säästää vuodessa noin 290 euroa. Savinko muistuttaa, että edunvalvonnan näkökulmasta liitto tarjoaa tukea ja turvaa jäsenelle muun muassa yt-tilanteissa, eikä tämän päivän työelämässä kukaan voi enää olla täysin varma asemastaan ja työpaikastaan. ”Tyypillisesti nämä tapahtuvat ­nopeasti ja yllättäen. Tilanne voi yhtäkkiä ollakin henkilölle hyvin kriittinen hänen asemastaan riip­pumatta, ellei hänellä ole minkään liiton jäsenyyden tai työehtosopimuksen suomaa turvaa takanaan.”

Aina ei tarvitse olla kyse yt-tilanteestakaan: jos esimerkiksi perhevapaalta töihin palaava ekonomi huomaa asemansa ja työnkuvansa muuttuneen yllättäen, tai nenän alle ilmestyy kilpailukieltosopimus. ”Mistä haet neuvoja tällaisissa yllättävissä tilanteissa? Meillä on palveluksessa työoikeusjuristeja, joille voi soittaa heti ja saada vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen ja neuvoja mitä tilanteessa kannattaa tai ei kannata tehdä.”

28

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

Vaikuttamiskanava ja verkosto Jotkut saattavat mieltää liittoon kuulumisen eilispäivän meiningiksi. Jos työmarkkinajärjestöt yhtäkkiä haihtuisivat savuna ilmaan, kuka sitten hoitaisi edunvalvontaa? Eduskunta, jokainen ihminen itse?

Savinko on sitä mieltä, että pyörä keksittäisiin aika pian uudestaan. ”Epäilen, että pikkuhiljaa alkaisi itää ajatus, että kannattaisiko pohtia ja sopia näistä asioista yhdessä.

reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Akavalaiset liitot ovat merkittävissä määrin mukana erilaisissa työelämän kehityshankkeissa sekä kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä.” ”Se on toki tärkeää mitä työpaikoilla tapahtuu, mutta suuntaviivat luodaan muualla.”

Liiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämä toiminta, tilaisuudet ja koulutukset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden ekonomille kehittää itseään ja osaamistaan. Sekä verkostoitua. Koskaan ei tiedä mistä kontaktista on työelämässä hyötyä.

Vaikuttamiskanava opiskelijalle Jos miettii sellaista, ettei ammattiliiton jäsenyys kuulu tähän päivään, niin kannattaa myös miettiä miksi työnantaja on järjestäytynyt. Työnantajat kyllä haluavat viedä asioita eteenpäin yhdessä.”

Julkisuuteen nousevat yleensä konfliktit ja ristiriitatilanteet, mutta edunvalvonta tarkoittaa myös paljon muuta. ”Kehitämme työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa, sekä niitä

Opiskelijoille jäsenyys ei maksa mitään ja heillä on lähestulkoon samanlaiset mahdollisuudet käyttää palveluita kuin muillakin jäsenillä. Jäsenmaksua tarvitsee maksaa vasta sitten kun kylterijäsenyys muuttuu ekonomijäsenyydeksi. ”Päättäjiä kiinnostaa sellainen porukka, jonka tekemä työ vie asioita eteenpäin, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Emme erottele opiskelijoita ja ­aikuispuolta.”

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

29

SEFEn arvo avoimuus tarkoittaa toiminnan läpinäkyvyyttä ja jakamisen halua. Avoimuus kertoo arvostuksestamme kumppaneitamme – ja tulevaisuuttamme kohtaan.

”Opiskelijajäseniä tarvitaan, ei tulevien jäsenmaksujen vuoksi, vaan siksi että meillä olisi tietoa ja muskeleita viedä asioita eteenpäin. Opiskelijat antavat näkökulmaa myös siihen, mitä tulevaisuuden työelämältä halutaan.”

Edullinen jäsenmaksu Liiton jäsenmaksu kattaa suurimman osan liiton palvelutarjonnasta ja koulutuksista. Maksu sisältää myös oikeusturvavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Oikeusturvavakuutus kattaa työ- tai virkasuhderiidasta mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja ja vastuuvakuutus korvaa työssä aiheutettuja vahinkoja. Lisäksi jäsen saa Talouselämä- ja Ekonomilehdet.

Lotta Savinko painottaa sitä, että jokaisen kannattaa olla vähintäänkin jonkin työttömyyskassan jäsen, jottei työttömyyden sattuessa putoa pelkälle peruspäivärahalle. ”Sitten kannatta oikeasti puntaroida olisiko liiton jäsenyydellä jotain lisäarvoa, koska työttömyyskassasta ei todellakaan saa mitään muuta. Työttömyyskassat eivät myöskään aja asioita eteenpäin.”

Liiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja se joustaa elämäntilanteen mukaan: perhevapaa, opiskelu tai työttömyys alentaa jäsenmaksua. Akavalaisessa liittokentässä Ekonomiliiton jäsenmaksu on edullisimmasta päästä.

Miksi jäsenmaksu on näinkin edullinen?

Hyvä taloudenpito on yksi liiton strategian itsestään selvä kulmakivi. ”Meillä on paljon jäseniä ja koetamme toimia taloudellisesti järkevällä tavalla. Jäsenmaksua subventoidaan liiton sijoitusomaisuuden tuotoilla ja tavoitteenamme on pitää jäsenmaksu edullisena jatkossakin”, lupaa Savinko.

Lakineuvontaa ja -palveluita Liitossa työskentelee seitsemän juristia ja yksi työttömyysturva-asiamies, joista jokainen antaa perusneuvonnan ohella omaan vastuualueeseensa kuuluvaa neuvontaa. Lakimiehelle voi soittaa, jos työ- tai virkasuhteessa askarruttaa jokin lainopillinen asia. ”Asioita ja kysymyksiä tulee ihan laidasta laitaan, koska jäseniäkin on laaja skaala, opiskelijoista toimitusjohtajiin”, kertoo Ekonomiliiton pääjuristi Jan Degerlund.

Helpoimmillaan asia selviää yhden puhelun aikana. Jos asiassa on epäselvää tai huomautettavaa, liiton juristi voi olla yhteydessä työnantajan edustajaan.

30

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

”Selvitämme asioita yleensä ensin kirjallisesti tai sähköpostitse. Sen jälkeen katsomme jäsenen kanssa yhdessä onko asioissa jotain huomautettavaa tai oikaisua vaativa lainvastaisuus.”

Työpaikalla on usein myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja, joka pystyy olemaan avuksi ja toimii keskustelukumppanina työpaikkatasolla työsuhdeasioita selvitettäessä.

Jos esimerkiksi irtisanomisperusteesta syntyy erimielisyyttä, on vahingonkorvausvaatimuksena 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Ennen kun neuvottelut käynnistetään työnantajan edustajan kanssa, keskustellaan jäsenen kanssa jutun menestymisen mahdollisuuksista ja mikä on realistinen korvaustaso, jolla juttu voitaisiin sopia. ”Luonnollisesti tavoitteemme on hoitaa asiat ensisijaisesti sovinnollisesti ja saada aikaan jäsenemme kannalta mahdollisimman laadukas sopimus. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu ja vuositasolla tuomioistuinkäsittelyyn päätyy muutama kymmenen tapausta. Näissä tilanteissa jäsenmaksuun sisältyvä oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäynnistä mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja”, kertoo Degerlund.

Työelämätietoa ­opiskelijalle ¶ Opiskelijoille järjestetään yliopistopaikkakunnilla pienryhmäkoulutusta tai netissä webinaareja esimerkiksi työhaastatteluun valmistautumisesta, työsopimuksen tekemisestä tai ansioluettelon tekemisestä.

Työelämäkurssi on suurempi työelämävalmennuksen kokonaisuus, jonka vetävät SEFEn ­asiantuntijat: uravalmentaja, juristi ja henkilö edunvalvonnasta. Joissain yliopistoissa se on pakollinen kurssi.

Neuvontaa esimiehelle ja yrittäjälle Jäsen voi soittaa myös esimiehen tai työnantajan roolissa. Liiton juristit neuvovat ekonomiesimiehiä esimerkiksi siitä mitkä ovat työnantajan vastuut ja velvoitteet tietyssä tilanteessa. Työnantajaneuvontaa varten on oma palvelunumero.

Liiton lakimieheltä saa myös yrityksen ja osakeyhtiön perustamiseen sekä yritystoiminnan alkuvaiheeseen liittyvää neuvontaa.

Neuvontaa annetaan myös työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Vallitsevassa suhdanteessa työttömyysturvapalvelut ovat olleet ahkerassa käytössä.

Tulevaisuutta pitää luodata useimmiten tietämättä, minne ­maailma on menossa.

SEFEssä rohkeus on oikeiden asioiden tekemistä epävarmuudesta huolimatta.

Yhteydenottomäärät lakiasioissa ovat olleet kasvu-uralla viime vuosina. Vuonna 2012 juristeihin oli yhteydessä noin 3 400 jäsentä ja työttömyysturvaan liittyen noin 700.

Eniten käsiteltiin työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita, noin neljäsosa, ja paljon myös perhevapaisiin liittyviä asioita.

Uran kehittämistä Jos jokin askarruttaa omassa urassa ja työelämässä, SEFEn uravalmentajalta voi varata ajan henkilökohtaista, luottamuksellista keskustelua varten: ura@ sefe.fi tai ajanvaraus.sefe.fi.

Uravalmennuksen tavoitteena on sparrata jäsentä eteenpäin, hänen itsensä määrittelemään suuntaan ja oman näköiselle työuralle. Meille soitetaan kovin monenlaisissa tilanteissa ja erilaisista aiheista, kertoo uravalmentaja Arja Parpala. ”Joku miettii millaisia työ- tai koulutusmahdollisuuksia on, kun on esimerkiksi lähdössä vanhempainvapaalle tai palaamassa sieltä, työpaikalla on esimerkiksi yt-neuvottelut, tai on ongelmia työssä jaksamisessa.”

Soittamisen kynnys pidetään matalana, eikä lähtökohtana tarvitse suinkaan olla nousujohteinen uran rakentaminen tai jokin kriisitilanne. ”Autamme jäseniä kaikenlaisissa työelämän tilanteissa ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin.”

Uravalmentajat ovat itsekin ekonomeja ja heillä on coaching-koulutus. He ovat aiemmin toimineet monenlaisissa tehtävissä ja tuntevat ekonomien työmarkkinat hyvin. Työvälineinä voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi itsearviointia tai pohdintatehtäviä ennen varsinaista keskustelua.

Ammatillista kehittymistä Ammatillinen kehittyminen ja uravalmennuksen palvelut kietoutuvat toisiinsa ja molemmissa on ­tarjolla sekä SEFEn omia että ulkopuolisilta tahoilta tilattuja koulutuksia. Koulutuksia järjestetään eri puolilla maata.

SEFEn koulutustarjonta sisältää monenlaisiin teemoihin keskittyviä koulutustilaisuuksia: oman osaamisen esille tuomisesta ja itsetunnon kehittämisestä projektihallintaan ja palautteenantoon, taloutta ja myyntityötä unohtamatta. ”Seuraamme koko ajan työelämää, tutkimme ­asioita ja keräämme palautetta, joten koulutustarjonnassamme on ajankohtaisia painotuksia. Tänä vuonna ovat esillä erityisesti muutoksen ja itsensä johtaminen sekä työpaikan haasteelliset vuorovaikutustilanteet”, kertoo Parpala.

Lähestymistapa on koulutuksissa hyvin käytännönläheinen, asioita työstetään usein harjoitteiden kautta. Järjestettävistä koulutuksista saa tietoa omasta yhdistyksestä, www.sefe.fi-sivuston ja Ekonomi-lehden tapahtumakalenterista.

Koulutuksia järjestetään myös webinaareina ja liiton nettisivuilla on webinaarikirjasto.

Ekonomiliitto järjestää jatkuvasti Ekonomi­ E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

31

Vastuullisuus on kaiken toiminnan edellytys.

Taloudellinen vastuullisuus on SEFEn toiminnan lähtö­ kohta: sillä luodaan edelly­ tykset sosiaaliselle, kult­ tuurilliselle ja ekologiselle vastuullisuudelle.

Esimies kehittyy -koulutuksia ympäri Suomen. Niitä vetävät kokeneet esimiestyön ja johtamisen kouluttajat. ”EkonomiEsimies kehittyy -koulutus on pyörinyt meillä pitkään. Se saa erittäin hyvää palautetta ja on hyvin suosittu. Kurssit täyttyvät nopeasti.”

Mentorointia

taan vuoden ensimmäisen Ekonomi-lehden liitteenä. Se löytyy myös www.sefe.fi-sivustolta jäsenpalveluista. Palkkaneuvonta perustuu tutkimukseen.

Nettisivuilla on myös Palkkatutka-työväline, jonka avulla voi tarkistaa oman palkkatasonsa.

Palkkaneuvontaa saa myös henkilökohtaisesti, sähköpostilla: palkkaneuvonta@sefe.fi tai puheli­ mitse. ”Soittaja on usein käyttänyt jo palkkatutkaa, mutta haluaa tarkempaa arviota, mikä voisi olla palkkataso tällä kokemuksella, tämän tyyppiseen tehtävään ja tällaisessa organisaatiossa. Tilanne voi olla joko työpaikan haku tai kehityskeskusteluihin valmistautuminen”, kertoo Arja Parpala.

SEFE tarjoaa jäsenilleen mentorointia eri puolilla Suomea. SEFE etsii aktoreille sopivat mentorit, ­perehdyttää osallistujat sekä järjestää yhteisiä teematilaisuuksia mentorointiohjelman aikana. ”Mentorointi on todella suosittua. Aktoreita tulee niin paljon, että erityisesti pääkaupunkiseudun ohjelmiin on jonoa. Mukana olleet aktorit ja mentorit ovat olleet todella tyytyväisiä. Uutena toimintamuotona aloitimme pienryhmämentoroinnin”, kertoo Parpala.

Pienryhmässä yhdellä mentorilla on yhtä aikaa kaksi aktoria. Tapaamisissa aktorit hyötyvät ja saavat vertaistukea myös toisiltaan. Eikä aktori ole ­ainoa saava osapuoli, myös monet mentorit kokevat saavansa itsekin hyötyä ja uusia näkemyksiä aktorilta. Monet toimivatkin mentorina useita kertoja.

Tänä keväänä uutena toimintamuotona aloitetaan Non-stop-mentorointi, jossa yksittäinen aktorimentoripari tai pienryhmä voi aloittaa mentoroinnin omassa aikataulussaan. Heidän tukenaan ovat mentoroinnin käytäntöä valottavat webinaarit ja verkkokoulutukset.

Työnhakua Uravalmentajat sparraavat jäseniä erilaisissa työn­ hakuun liittyvissä tilanteissa. SEFEn jäsensivuilla on muun muassa Ekonomipörssi, sähköinen työpaikkafoorumi, jossa julkaistaan ekonomeille ja kyltereille soveltuvia työpaikkoja.

Ekonomipörssissä on 40–80 työpaikkaa. Se toimii yhteistyössä Monsterin ja Oikotien kanssa, tarjoten jäsenille yhteistyösivustot, jotka helpottavat työpaikkojen seurantaa kyseisillä sivustoilla.

SEFE tekee yhteistyötä myös suorahakukonsulttien kanssa. Suorahausta kertovalla sivustolla on ­lisätietoa aiheesta. Tarkempia yhteystietoja voi ­tiedustella uravalmennuksen yhteydessä.

Palkkaneuvontaa Ekonomiliitto selvittää vuosittain jäsenistön palkkakehitystä Palkkatasotutkimuksessaan, joka julkais-

Varaa puhelinaika SEFEn verkkopalvelun etu­ sivulla on sähköinen ajan­ varauskalenteri. Sen kautta ­jäsen voi varata puhelinajan ura-, palkka- tai työttömyysturvaneuvontaan tai juristille.

Asiantuntija soittaa jäsenelle varattuna aikana.

Maksut kattavat • • • • • • • •

32

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

IAET-työttömyyskassan jäsenyyden (palkansaajat) Ekonomiyhdistyksen ja Ekonomiliiton jäsenyyden Edunvalvonnan Liiton laajan asiantuntijapalvelu- ja koulutus­ tarjonnan Työoikeudelliset palvelut Yrittäjäneuvontaa Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen Talouselämä- ja Ekonomi-lehdet

SEFEläinen toimii sidos­ ryhmissä niin, että syntyy arvomaailmaamme sopivia tuloksia – ja onnellisuutta.

SEFEläinen osaa iloita ­kollegansa menestyksestä.

Palvelua ulkomaille lähtijälle ¶ Ulkomaille työhön lähtevän ekonomin pitää muistaa hoitaa monta asiaa: sopimusten lisäksi vakuutukset, sosiaali- ja työttömyysturva, perheen asiat, lasten koulunkäynti ja asuminen.

Noin 800–850 Ekonomiliiton jäsentä työskentelee ilmoituksensa ­mukaan ulkomailla, noin 50 eri maassa. Lisäksi on jäseniä, jotka eivät ole ­ilmoittaneet muutostaan liittoon. Ilmoitus jäsenrekisteriin kannattaa, koska se johtaa edullisempaan jäsenmaksuun ja ex-patriaattiekonomit-kerhon jäsenyyteen.

Liiton kautta saa kyseisen maan yhteys­ henkilön tiedot. Hän on maassa asuva tai aiemmin asunut ekonomi, jolta voi kysyä kokemuksia.

Liitolla on YTN-yhteistyössä tuotettu ulkomaan työsuhdeopas, joka sisältää muun muassa sopimusmallit. Juristit konsultoivat myös komennussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Kylteri briljantti työntekijä Työnantaja, tee sijoitus tulevaisuuden ekonomiosaajaan ja palkkaa kylteri.

Katso kokonaisuutta laajemmin: voit palkata kylterin kesätöihin, projektia tai tutkimusta varten, graduntekijäksi tai vaikka työharjoitteluun.

Investointi ekonomiopiskelijaan kannattaa.

www.sefe.fi/kesatyo www.sefe.fi/tyonantajalle

[ Persona grata ]

Suomen ihanuuksien löytäjä

”Vaihto-ohjelman kautta tulin Suomeen opettamaan kesäksi teatteria ja kieliä.”

Chakerin nimi jäi opetusministeriölle muistiin. Kun Suomeen tarvittiin muutama vuosi myöhemmin kielitaitoista, erityisesti ranskaa puhuvaa juristia urheilun tieteelliseen ­järjestöön (International Council of Sport Science), apuun haettiin Chakeria. ”Kun puhelin soi, niin simsalabim, ­jouduin New Yorkin Wall Streetiltä Kauppa­kadulle Jyväskylään. Soittaja oli kalju tiedemies, professori Paavo Komi – ei ­romanttisesti suomalainen kaunotar. ” Myöhemmin Suomesta löytyi myös ­kaunotar, ja nyt Chakerilla on suomalainen vaimo, kaksi lasta ja punainen tupa ­Espoossa.

Suomessa Chakeria alkoi kiinnostaa myös ympäröivä yhteiskunta.

Suomea ja Kanadaa on joiltakin osin pidetty samanlaisina maina. Yhtäläisyyksiä ovat karut olosuhteet ja harva asutus, mutta Chakerin mukaan Kanadassa on nyt menetetty usko ja into kestävän työn tekemiseen, Suomessa se on jäljellä. ”Olen todistanut sen oikeaksi. Kestävä kehitys ja sijoitukset pitkän tähtäimen tekemiseen ovat luoneet Suomesta kilpailukykyisen ja menestyvän maan, vaikka juuri nyt sitä on vaikeampi uskoa.”

Usko moneen perusasiaan on Kanadassa niin pahasti kadoksissa, että Chaker ­haluttiin Kanadan televisioon kertomaan Suomen esimerkkiä. ”Tosin Suomikaan ei ole täydellinen ­yhteiskunta, mutta Suomen investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon ja teknologiseen tutkimukseen kantavat. Kanadassakin oli ennen niin. Kanadan talouskehitys on peräisin öljyrahasta ja se ohjaa päätöksiä nykyisin liikaa.”

Chaker muistuttaa, että vain muutama kymmenen vuotta sitten Suomi oli kilpailukykymittareissa sijoilla 20–30, nyt se on kolmas ja on joskus ollut ykkönenkin. ”Kuuden puolueen hallitus on myös ­kova juttu. Vaikka sen toiminta on vai­-­ keaa, se on myös osoitus demokratian toimi­misesta ja kyvystä sopia asioita yli rajojen.”

Chaker myöntää, että suomalaisilla on puutteita kommunikaatiossa, itseluottamus ei ole aina kohdallaan. On pahaa sisua,

Kuka on se mies, joka saa meidät suomalaiset uskomaan, että olemme kansana tehneet ­ihmeitä ja meillä on erinomainen yhteiskunta.

Hän on urheilun, median, juridiikan ja ­lobbauksen moniottelija André Noël Chaker – Ekonomi-lehden uusi kolumnisti.

Teksti Arja Vartia Kuvat Miika Kainu

J

oulunalusviikon lumisina ja hyytävän kylminä pakkaspäivinä, yt-neuvottelujen ruuhka-aikoina, oli vaikea uskoa, että Suomi on jonkun mielestä ”Ihanuuksien ihmemaa”. Näinhän haastateltavani André Noël Chaker ­kirjassaan The Finnish Miracle väittää.

Mutta reilun tunnin haastattelun jälkeen olenkin sitä mieltä, että näinhän asia on. Mutta Chaker onkin puhumisen taituri, Speakersforum valitsi hänet Vuoden Puhujaksi 2012. Osaa viisi kirjaa julkaissut Chaker myös ­kirjoittaa, niinpä hän aloittaa tämän lehden uutena kolumnistina.

Vuoden Puhuja itse on kunniastaan yllättynyt ja äärimmäisen onnellinen. ”Se, että minut palkitaan Suomessa, suomenkielisistä puheista, saa minut erityisen iloiseksi. Ja missä seurassa olenkaan: minun edeltäjäni ovat todella kovia nimiä”, Chaker hehkuttaa.

Vuoden puhujan titteli perustuu esityksistä annettuun palautteeseen. Puhetilaisuuksia Chakerilla oli viime vuonna parisenkymmentä, ja jo esitysten päätteeksi hän tiesi, että ­sanoma meni perille. Sen vahvistivat yleisön taputukset, hurraahuudot seisaaltaan ja ­yleisön puhkeaminen laulamaan. ”Kyllähän vastaanotto oli välillä murskaava, se muistutti jopa herätyskokousta.”

Wall Streetiltä Jyväskylään Chaker opiskeli juridiikkaa sekä Kanadassa, USA:ssa että Pariisissa, mutta opiskelu­vuosiin mahtui myös nuorisotyötä ja urheilua.

34

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

”Haen kirjoituksiini teoriaa, joka on tarpeeksi yleinen ja jonka ymmärtävät myös tavalliset ihmiset, eivät pelkät ekonomistit”, sanoo André Noël Chaker.

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

35

[ Persona grata ] ”Ehkä näen asiat ­selvemmin, kun olen ­tavallaan ulkopuolinen.”

mutta älyllinen toimintatapa vie eteenpäin ja päätöksiä saadaan aikaan. ”Haluaisin nähdä oman syntymämaani palaavan näiden arvojen äärelle.”

Maailmanluokan lobbari Chaker työskentelee Veikkauksen toimitusjohtajan neuvonantajana. Siihen liittyvät muun muassa kansainväliset suhteet, taistelu sopupelaamista vastaan ja lobbaus.

Yksi lobbaustehtävä vei hänet jopa Afrikkaan. ”Tehtäväni oli kertoa 14 Afrikan maan edustajalle ranskaksi, miten luodaan maailman paras rahapeliyhtiö. Meillähän on siitä näyttöä, koska tuotamme Suomessa viisi kertaa enemmän rahaa kuin Euroopan peliyhtiöt keskimäärin. Olemme tehokkaita.”

Veikkauksen ja RAY:n varoja jaetaan yli miljardi euroa joka vuosi kulttuuriin ja urheiluun. Sen vuoksi Veikkauksen kokemuksia kuunnellaan. ”Kun halusin heidän kuulevan minua, aloitin tarinani kertomalla terveisiä toisesta suuresta afrikkalaisesta maasta, jonka nimi on Suomi. Kaikki olivat kerrankin hiljaa. Yksi nuori kaveri kysyi, miksi te kutsutte Suomea afrikkalaiseksi maaksi, Suomihan on maantieteellisesti pohjoisessa.”

Hän jatkoi historian esimerkillä: ”150 vuotta sitten joka kuudes suomalaisen kuoli nälkään. Noin 100 vuotta sitten joka toinen suomalainen taisteli toistaan vastaan.

Tämä harmittaa ¶ Mutta onko kaiken menestyksen ja onnistumisten joukossa jotain mikä ei mennyt ihan putkeen? ”Oh my God, floppeja on paljon, pieniä ja isoja”, André Noël Chaker huokaa. ”Pääsin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien etusivulle kesällä 1999 isoon kuvaan, jossa minulla on isot kyyneleet silmissä. Otsikko oli: ’Helsinki 2006 hanke kaatui’. Mutta se oli alku menestykseen, joka toteutui Yleisurheilun MM-kisoissa.”

Myös it-yhtiön tarinan hän kokee epäonnistumisena, vaikka yhtiö ei tappiollinen ollutkaan. ”Selvisimme hengissä, mutta miljardituotoista jäimme kauas.

Siihen oli syynä väärä ajoitus.

Olimme liian etuajassa, aika ei ollut kypsä mobiilimarkkinoinnille vielä 2000-luvun alussa.”

Se oli yksi verisimmistä sisällissodista. Sitten oli vielä kolme ’pienempää’ sotaa.”

Tämä kuulosti jo tosi afrikkalaiselta. Nyt Suomi on kilpailukyvyltään maailman kärkimaita, jossa on maailman paras perusopetus, ja monet muut asiat ovat kunnossa. Puhe inspiroi kuulijat näkemään, että ehkä heidänkin asiansa voivat tulla kuntoon 150 vuoden aikana.

Lobbauksesta Chakerilla on monta muutakin esimerkkiä.

Jyväskylän pestin jälkeen hän halusi suorittaa Helsingin kauppakorkeakoulussa MBA­tutkinnon, mutta taas puhelin pirisi. Oli vuosi 1997 ja soittaja oli Martin Saarikangas, joka topakasti ilmoitti, että lopeta nyt opiskelu ja tule auttamaan minua saamaan talviolympialaiset ­Suomeen. ”Voitto ei valitettavasti tullut kotiin. Suoritin sitten opiskelun loppuun ja minusta tuli vähäksi aikaa pienen it-yrityksen toimitusjohtaja.”

Ja taas tuli puhelu, soittaja oli Antti Pihlakoski. Nyt piti saada Suomeen yleisurheilun MM-kisat. Se projekti onnistui. Kisojen sopimusneuvottelut ja protokolla-asiat lankesivat Chakerille. Kisat olivat menestys sateesta huolimatta, ja Helsingin henkeä muistellaan vieläkin.

Musiikki on tärkeää André Noël Chakerille. Hän sanoo vaatimattomasti olevansa ainoa laulaja, joka on päässyt Suomessa listoille kolmella kielellä (englanti, ranska ja suomi).

Listoille kolmella kielellä Takataskusta löytyy vielä yksi ulottuvuus: musiikki.

Hän oli Les Frogs -yhtyeen solisti, jonka esikoisalbumi D Part julkaistiin vuonna 1997. Levyllä on J. Karjalaisen ranskaksi käännettyjä, hiteiksi nousseita kappaleita.

Luomisvoima näkyy myös kirjailijana, Chaker on julkaissut viisi kirjaa. Aiheet kumpuavat kansataloudesta, sosiologiasta ja psykologiasta, eli aineksista, joista menestys on tehty. Näistä aiheista hän haluaa myös kolumneissaan avata suomalaisten silmiä, unohtamatta kehityskohteita, eli jatkoa The Finnish Miracle -ilmiölle. ”Ehkä näen asiat selvemmin, kun olen tavallaan ulkopuolinen, mutta kuitenkin yhteiskunnan sisällä.”

Speakersforum ¶ Speakersforum Finland on puhujien, juontajien ja valmentajien välittämiseen erikoistunut yritys.

Laajassa verkostossa on tuhansia puhujia, ­juontajia ja valmentajia.

36

E k onom i 1 / 2 0 1 3

[ Visste du ] Text Anne Penttilä Grafik Samuel Tuovinen

Internationell prägel det bästa i utbildningen

SEFE tog reda på vad ekonomie kandidater och magistrar som blev ­färdiga år 2011 anser om sin utbildning.

Respondenterna var nöjda med den undervisning de fått och med studiehandledningen. Särskilt beröm fick språkkunskaperna hos lärarna i främmande språk och undervisningen i huvudämnet eller -programmet. De uppskattade framför allt den internationella sidan av utbildningen.

Magistrarna skulle gärna ha velat ha mer stöd av jämlikar i början av studierna.

För framtiden hoppas de att relationerna med näringslivet förstärks, att utbildningen blir mer praktisk och bättre motsvarar behoven i arbetslivet. Detta kunde uppnås till exempel med hjälp av olika case-

övningar och företagssamarbetsprojekt.

Variationen var stor mellan magistrar från olika högskolor. Nöjdast var de som utbildats vid Aalto-universitetets handelshögskola.

Respons om ekonomutbildningen – enkät för nyutbildade 2011, SEFEs rapporter 5/2012.

Färdigheter som utbildning vid handelshögskola ger

Interaktionsfärdigheter Interaktionsfärdigheter Färdighet att Färdigheter att fungera Färdighet att Färdigheter att fungera tillägna sig något nytt i en internationell miljö tillägna sig något nytt i en internationell miljö Färdigheter i problemlösning Färdigheter i grupparbete Färdigheter i problemlösning Allmänna ledarfärdigheter Kommunikationsfärdig- Färdigheter i Färdigheter i huvudFärdigheter i huvud- Färdigheter i Företagarfärdigheter, heter på modersmålet att uppträda ämnet/programmet ämnet/programmet grupparbete attitydmässiga Allmänna ledarfärdigheter Projektledningskunskaper Kommunikationsfärdig- Färdigheter i Färdigheter Vetenskapliga Färdigheter Allmänna kunskaper heter på modersmålet att uppträda i biämnen färdigheter i biämnen i ekonomi Allmänna kunskaper Kommunikationsfärdigheter Kommunikationsfärdigheter Förhandlingsi ekonomi på främmande språk på främmande språk kunskaper Färdigheter i etisk Informationstekniska Informationstekniska Färdigheter i etisk verksamhet färdigheter färdigheter verksamhet Mycket goda Företagarfärdigheter, Färdigheter i Företagarfärdigheter, kunskapsmässiga Goda kunskapsmässiga personalledning Måttliga Kommunikationsfärdigheter på det Kommunikationsfärdigheter på andra inhemska språket det andra inhemska språket Anspråkslösa Färdigheter i Kännedom om personalledning arbetslivet Företagarfärdigheter, attitydmässiga

Kandidater Kriterier vid val ¶ För 23 procent av ekonomie kandidaterna var orten det viktigaste kriteriet, 21 procent hade valt högskolan på grund av dess rykte.

Goda inträdesmöjligheter hade lockat 16 procent av kandidaterna. För 12 procent av respondenterna var ett visst huvudämne eller program det avgörande kriteriet.

Magistrar

Längre studier än beräknat ¶ 65 procent av kandidaterna svarade att studietiden blev längre än beräknat, i medeltal med 20,3 månader. Orsaken till detta ansågs vara ett heltids- eller deltidsarbete (14 och 9 procent). Fem procent av respondenterna an­gav undervisningsuppläggningen eller bristen på studiemotivation som orsak.

Forsk rinfo nings n io t ma i sefe.f

Sysselsättning ¶ Sysselsättningsläget för magistrarna förbätt­ rades med två procent jämfört med 2010.

71 procent av respondenterna var nöjda med sin arbetssituation. Det tog dem 2,1 månader att hitta ett arbete. Kanalerna för detta var internet (20 procent) och en arbetserfarenhet i samma organisation (19 procent).

E konom i 1 / 2 0 1 3

37

[ Kylterit ]

Kaksiportainen ­tutkinto mahdollistaa tauon Muutamien kurssien asiasisällöistä on saanut ihan eri tavalla irti, kun on pystynyt mieltämään asiat käytännön kautta, Jaana Pentzin sanoo.

Teksti Helinä Hirvikorpi Kuva Miika Kainu

Jaana Pentzin valmistui kauppa­ tieteiden kandidaatiksi vuonna 2008 ja on ollut sen jälkeen pitkään töissä. Maisterin jatko-opinnot hän aloitti työn ohella syk­ syllä.

Yhteiskunnassa käydään keskustelua työurien pidentämisestä ja yksi osa keskus­ telua on, että opiskelijat valmistuisivat no­ peammin työelämään. Kaksiportainen tut­ kinto on askel tähän suuntaan: kandidaa­ tiksi valmistutaan kolmessa vuodessa ja sitten voi aloittaa työelämän. Maisterin tutkinnon voi tehdä kahdessa vuodessa myöhemmin.

Valmistuttuaan kauppatieteiden kandi­ daatiksi Jaana Pentzin haki uutta työpaik­ kaa, vaikka töissä hän oli ollut myös opis­ keluaikana. ”Työnantajat eivät tuntuneet oikein olevan selvillä siitä, mikä tämä kandin tut­ kinto on. Hain assistentin ja koordinaatto­ ritason töitä, joissa vaadittiin esimerkiksi tradenomin tutkinto ja joidenkin potenti­ aalisten työnantajien mielestä olin ylikou­ lutettu.”

Jaana Pentzin pääsi asiakaspalvelukoor­ dinaattoriksi Eaton Power Quality Oy:öön, missä hän vastaa logistiikkapuolella tietty­ jen maiden tilauksista ja vientilähetyksistä. ”Tämä on koulutusta vastaavaa työtä, koska pääaineenani oli logistiikka Aaltoyliopistossa. Olen täällä ylempi toimi­ henkilö.”

Myös palkkakehitys on hänen mieles­ tään seurannut hyvin työtehtäviä.

töitä tekee iso tiimi, yhden poissaolo ei ole niin dramaattista. ”Työnantaja on suhtautunut koko ajan myönteisesti jatko-opintoihin. Mielellään pysyn tässä työpaikassa, mutta maisterin tutkinnon jälkeen haluaisin ehkä vaihtaa työnkuvaa kokonaisvaltaisempaan toimi­ tusketjun hallintaan”, hän sanoo.

Jaana Pentzin suosittelee työelämää tutkintojen välillä. Hän itse kokee, että kun on ollut välillä töissä ja jatkaa sitten tut­ kintoa, monet teoreettiset asiat ovat paljon selkeämpiä. Ne voi mieltää jo työelämän käytäntöihin, eikä teoria tunnu irralliselta. ”Ehkä tätä vaihtoehtoa voisi tuoda enemmän esille opinto-ohjauksessa, kun opiskelijat aloittavat ja kun oppilaitokset markkinoivat itseään. Monen opiskelijan kannattaisi ainakin harkita tätä. Itse olen ollut tyytyväinen, että tällä ratkaisulla pää­ sin nopeammin töihin ja aikuiseen elä­ mään”, Jaana Pentzin sanoo.

Kaksiportaisuutta voisi markkinoida

”Itse olen ollut tyytyväinen, että tällä ratkaisulla pääsin nopeammin töihin ja aikuiseen elämään.”

Pentzin työskenteli nelisen vuotta koko­ aikaisesti ja aloitti sitten maisterin jatkoopinnot. Gradun hän aikoo tehdä työn ohella ensi syksynä, viime syksynä hän piti opintovapaata pari päivää viikossa. Kun 38

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

3+2 on eurooppalainen malli Ekonomin tutkintorakenteen kaksiportai­ suus on osa EU-tasoista, niin sanottua Bo­ lognan prosessia.

Projektin tarkoituksena on luoda eu­ rooppalainen korkeakoulualue, European High Education Area (EHEA). Tavoite on, että tutkinnot olisivat yhteismitallisia ja ymmärrettäviä ympäri Eurooppaa.

Käytäntö on ollut kirjavaa. Euroopassa

[ Kylterit ]

on ollut alueita, joissa on samantyyppiset tutkinnot pituudeltaan ja sisällöltään, ja toisaalta on hyvin erityyppisiä tutkintora­ kenteita. ”Tämä 3+2 on nyt Bolognan prosessin mukainen malli, johon Suomi on mennyt mukaan. Suurin osa Euroopan maista on pusertanut oman korkeakoulujärjestelmän­ sä kaksiportaisuuteen”, SEFEn koulutus­ poliittinen asiamies Eeva Salmenpohja ­sanoo.

3+2 tarkoittaa kolme vuotta kandidaa­ tiksi + kaksi vuotta maisteriksi. Suomessa maisterin tutkinto on perinteinen työhön­ menotutkinto. Kanditutkintoja ei ollutkaan enää pitkään aikaan. Nyt on tullut pakolli­ seksi, että kandin tutkinnosta on otettava paperit ulos. Opintoaikojen lyhentämiseen pyritään prosesseilla, jotka ohjaavat suorit­ tamaan ensin kandi­opinnot ja sitten mais­ terin opinnot. Näitä tehdään vielä toistai­ seksi sekaisin ja yhtä aikaa.

”Kaksiportainen tutkinto ei elä vielä opiskelijoiden arjessa eikä varsinkaan työn­ antajien silmissä. Vuonna 2011 selvitettiin työnantajien arvio kauppatieteiden maiste­ rin ja kandidaattien osaamisesta markki­ noilla. Valtaosa työnantajista mieltää kan­ didaatin tutkinnon suorittaneet vielä opis­ kelijoiksi.”

Tämän selvityksen mukaan kauppa­ tieteilijät osaavat parhaiten laskentatointa ja markkinointia, lisäksi heillä on rahoituk­ sen, kansantalouden ja johtamisen taitoja.

Työnantajien mukaan kandidaateilla on jo samoja taitoja kuin maistereilla, mutta vähemmän.

SEFE pitää kiinni siitä, että tavoitetut­ kinto on maisterin tutkinto, mutta ajaa voimakkaasti sitä, että kandidaatin tutkin­ to ja osaaminen tunnistettaisiin työmark­ kinoilla vahvemmin. Kandin tutkinnolla pitäisi olla oma relevantti asemansa liike­ taloustieteessä. ”Yhä enemmän on niitä, jotka palaavat työelämästä suorittamaan maisterin tut­ kintoa myöhemmin. Tosin hankaluutena on, että opinnot on tarkoitettu suoritetta­ vaksi virka-aikana, joten täysipäiväisesti työssä käyminen on hankalaa”, Salmen­ pohja huomauttaa.

Työnantajille selkeämmäksi Työnantajat eivät ole hahmottaneet, miten kaksiportaisen tutkinnon osaamiset eroa­ vat toisistaan.

Tradenomin tutkinto ammattikorkea­ koulussa on alempi korkeakoulututkinto, tasollisesti kandidaatin tasoinen, vaikka sisältö on erilainen. Kun työelämään siirry­ tään, saattaa joku asettaa nämä vastakkain.

Ekonomien työllisyystilastot kertovat kuitenkin, että ekonomiosaamiselle on markkinoita.

SEFEn tavoite on tehdä työnantajille selväksi, että 3+2-järjestelmä on olemassa ja että se tuottaa erilaista osaamista. SEFE toivoo myös sellaista tutkintojen selkeäm­ pää erottautumista, että opiskelijat voivat aidosti tehdä päätöksen mitä ja missä he haluavat maisterivaiheessa opiskella. Tuol­ loin on mahdollista siirtyä toiseen yliopis­ toon, johonkin tiettyyn maisteriohjelmaan, tai vaihtaa pääainetta ja erikoistua.

SEFEn koulutuspoliittiset suuntaviivat vuosille 2013–2014 on hyväksytty syys­ liittokokouksessa viime marraskuussa.

Aiempaa suurempi osa ekonomienkin ura­ kehityksestä kohdistuu tulevaisuudessa esimies- ja johtotehtävien lisäksi horison­ taaliseen etenemiseen, eli ekonomit liikku­ vat erilaisten vaativien asiantuntijatehtä­ vien välillä.

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

39

LATAA KAUPPALEHTI NYT WINDOWS�PUHELIMEESI

LATAA MAKSUTTA

Nyt voit seurata Kauppalehteä myös esim. Nokia Lumia -puhelimilla lataamalla Windows Phone -sovelluksen.

Luettavissa ovat mm.

• päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä • verkkopalvelun uutiset • tärkeimmät pörssitiedot

LATAA JA TUTUSTU MAKSUTTA Tutustu Kauppalehteen lataamalla sovellus Windows Marketplace -sovelluskaupasta.

Voit tutustua ilman tilausta 31.3.2013 asti.

Tutustumisjakson jälkeen varmistat rajattoman lukuoikeuden jatkossakin tekemällä Kauppalehti VIP-tilauksen tai Digitilauksen osoitteesta www.kauppalehti.fi/asiakaspalvelu.

[ Column ]

Of BRICs, PIIGS and SISU Are the poor performances of European companies such as Nokia and Ericsson over the past few years the fault of the PIIGS? Is the remarkable genesis of companies like Google, Facebook and Huewei the result of a financial crisis? Clearly not. Europe and even Finland have important competitiveness issues that need to be addressed. It doesn’t help to blame the PIIGS for our own swine-like performance. It only helps to look at ourselves in the ­mirror and start working smarter and harder.

As with every business challenge, the ultimate ­result is often determined by attitude. In Finland, the right kind of attitude is often referred to as SISU and it is said to be imbedded in the nation’s mental DNA. It has proved itself a particularly valuable ­asset during war time and economic recession. We would certainly need some of that icy determination and courage now. I think that one of the main ­challenges for Finland and Europe is a chronic and recurring case of economic risk aversion. This stifles growth. It ultimately robs us of the opportunities we deserve and the sustainable prosperity we need.

Taking and encouraging intelligent risk taking is the new economic SISU. In the long run, it will keep ­Europe’s businesses stronger than BRICs and its ­finances cleaner than PIIGS. André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus, the national lottery company of Finland, has written five books, including The Finnish Miracle.

Miika Kainu

E

conomic life continuously presents us with a vast range of ­opportunities and threats.

For many businesses the largest ­opportunities for growth are made of BRICs i.e. the economies of Brazil, Russia, India and China.

Together, these four countries currently account for more than a quarter of the world’s land area, more than 40 % of the world’s population and just under 20 % of global GDP. It is not surprising that they have ­received a rapidly increasing amount of ­economic ­attention and investment over the past decade.

For Finland, much of the BRIC potential remains untapped. Finland has certainly captured the “R” of the BRIC opportunity. Trade with Russia has always been significant for Finland. Russia is both the largest export and import market for Finland accounting for 11 % of its exports and 16 % of its imports.

China represents only five percent of all Finnish ­imports and a very small part of its exports. Trade and investment with Brazil and India is still small.

Opportunity is not only a question of size or ­geography. Many Finnish companies have found their opportunities off the beaten BRIC path. For ­example, Savcor, the innovative building rehabilitation company from Mikkeli, is a listed company as far away as Australia. Smaller companies like BLAAST have made surprising inroads into Indonesia, a country perfectly suited for their kind of mobile technology. Companies like these are an inspiration for Finnish companies seeking growth from the generous niches of a truly accessible global market place.

In Europe, the most apparent threat has come with living with the PIIGS i.e. the economies of ­Portugal, Ireland, Italy, Greece and Spain. This is an unfortunate acronym concocted during the 2009 ­financial crisis. For many in Europe and around the world, these continental “bad piggies” seem to be the all-encompassing source of economic gloom and pessimism. This situation has presented a convenient scapegoat for those who wish to explain the slowing of Europe and Finland. Unfortunately, the heavily mediatised political focus on the solvency of the PIIGS makes us avoid talking about more fundamental economic and business issues.

Chaker E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

41

42

E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

[ Pääoma ] Emilia Reinikainen Työsuhdelakimies, OTK, VT puh. 0201 299 226 emilia.reinikainen@sefe.fi

Huomioi nämä ­työsopimusta ­tehdessäsi Työsopimus kannattaa aina tehdä huolellisesti ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö SEFEn juristilla ennen allekirjoittamista. Työsopimus on syytä ­laatia ennen työnteon aloittamista ja työpaikkaa vaihdettaessa ennen vanhan työsopimuksen ­irtisanomista.

T kuvat: iStockphoto

yösopimus on vapaamuotoinen ja se syntyy, kun työntekijä ja työnantaja sopivat työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Vaikka suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, on työsopimus aina syytä tehdä kirjallisesti siten, että se sisältää kaikki sovitut ehdot.

Kirjallinen muoto on suullista sopimusta parempi selkeytensä ja todistettavuutensa vuoksi. Työsuhteen aikana saattaa esimerkiksi syntyä kiista jonkin ehdon sisällöstä, jolloin suullisesti sovitun asian todistaminen voi olla erittäin vaikeaa.

Työnantaja ei voi myöhemmin yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehto-

”Mitä väljemmin ­työ­sopimuksessa on työsuhteen ehdot määritelty, sitä ­suurempi mahdollisuus työn­antajalla on ­työnjohto-oikeutensa puitteissa niistä ­määrätä.”

ja ilman työsopimuksen päättämisperustetta. Huomioitavaa on myös se, että työnjohto-oikeutensa nojalla työnantajalla on oikeus tehdä vain tilapäisiä ja lyhytaikaisia tai vähäisiä muutoksia työntekijän työsopimusehtoihin.

Työsopimusehdoista sovittaessa kannattaa välttää väljiä sanamuotoiluja, koska mitä väljemmin työsopimuksessa on työsuhteen ehdot määritelty, sitä suurempi mahdollisuus työnantajalla on työnjohtooikeutensa puitteissa niistä määrätä.

Kesto ja koeaika Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi vain, jos määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy tai se perustuu työntekijän omaan aloitteeseen tai koskee 68 vuoden eroamisiän jälkeen tehtävää työtä.

Työsopimuksen voi aina tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi.

Työsopimukseen ei ole pakko sopia koeaikaa. Koeaika saa olla enintään neljän kuukauden mittainen. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan kuitenkin sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa E ko n o m i 1 / 2 0 1 3

43

[ Pääoma ]

olla enintään puolet työsopimuksen kes­ tosta.

Työehtosopimus Osa työsuhteen ehdoista sovitaan kollektii­ visesti työehtosopimuksilla. Kaikilla aloilla ei kuitenkaan ole työehtosopimusta ja tä­ män vuoksi onkin tärkeää työsopimusta tehdessä selvittää, tuleeko työsuhteessa sovellettavaksi joku työehtosopimus.

Mikäli työsuhteessa ei noudateta mi­ tään työehtosopimusta, ei työntekijä ole automaattisesti oikeutettu esimerkiksi pal­ kankorotuksiin ja lomarahaan tai lomalta­ paluurahaan. Työnantajalla ei tällöin ole myöskään velvollisuutta maksaa sairaus­ ajan palkkaa laissa säädettyä pidemmältä ajalta tai maksaa palkkaa miltään osin per­ hevapaiden aikana.

Tilanne on tietenkin eri, jos näistä asi­ oista on sovittu työsopimuksessa. Lisäksi työsopimuksessa voidaan sopia tietyn työ­ ehtosopimuksen noudattamisesta, vaikka työnantajan ei sitä muuten tarvitsisikaan noudattaa.

Palkkaus Työnantajan tulee noudattaa mahdollisesti sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen palkkaa koskevia määräyksiä. Jos työsuh­ teessa ei tule noudatettavaksi mikään työ­ ehtosopimus, palkka määräytyy vain työ­ sopimuksen perusteella. Työnantajan on tällöinkin maksettava työstä vähintään ta­ vanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa.

Palkka maksetaan pääsääntöisesti maan käyvässä rahassa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia siitä, että palkka tai tietty osa siitä maksetaan muuna rahan­ arvoisena vastikkeena, esimerkiksi luon­ toisetuina. Edellytyksenä on kuitenkin,

e­ ttä muulla sovitulla vastikkeella on talou­ dellista arvoa.

Työsopimusta tehtäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, vähentävätkö mahdolliset luontoisedut rahapalkkaa vai sovitaanko ne maksettavaksi sovitun rahapalkan lisäksi.

Suorituspalkkaa voidaan käyttää perus­ palkan lisäksi tai sijasta. Sen tulee määräy­ tyä vain sellaisten tulostekijöiden mukaan, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa. Tulos­ palkan osalta on tärkeää sopia sen lasken­ taperusteet yksityiskohtaisesti sekä lisäksi se, miten tulospalkka maksetaan työsuh­ teen päättyessä.

Kuukausi- tai viikkopalkkaisen työnteki­ jän palkka on maksettava kerran kuukau­ dessa. Jos aikapalkan määräytymisen pe­ rusteena on viikkoa lyhyempi aika (esimer­ kiksi tuntipalkka tai päiväpalkka), on palk­ ka maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

Suorituspalkkaustyössä palkanmaksu­ kausi on pääsääntöisesti kahden viikon pi­ tuinen. Jos osa palkasta määräytyy voittoosuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi ol­ la edellä sanottua pitempi, enintään kui­ tenkin 12 kuukautta.

Kilpailukielto- ja salassapitosopimus harkiten Työsopimuksen osina mahdollisesti oleviin salassapito- ja kilpailukieltoehtoihin kan­ nattaa tutustua huolellisesti ennen niiden hyväksymistä, koska ne saattavat vaikeut­ taa huomattavasti työllistymistä tai yritys­ toiminnan harjoittamista työsuhteen päät­ tymisen jälkeen.

Jos kilpailukieltosopimuksen tekeminen on välttämätöntä, tulisi sen rajoitukset määritellä mahdollisimman yksityiskohtai­ sesti. Salassapitosopimuksesta ei kannata tehdä rajoitusten ja keston osalta liian ­laajaa.

Työaika ja ylityökorvaukset Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on työntekijän säännöllinen työaika ja sel­ vitetään tarvittaessa työaikalain soveltami­ nen. Lähes kaikki ylemmätkin toimihenki­ löt kuuluvat työaikalain soveltamisalan pii­ riin ja heillä on siis oikeus muun muassa ylityökorvauksiin.

Työsopimuksen ehto, jolla vähennetään työntekijälle työaikalain mukaan tulevia etuja, on mitätön. Näin ollen työaikalain piirissä olevan henkilön työsopimuksella ei voida etukäteen sopia esimerkiksi ylitöiden tekemisestä ja niiden korvaamatta jättämi­ sestä.

44

E k o n o m i 1 / 2 0 1 3

Työsopimuksessa olisi hyvä olla: • työsopimuksen osapuolet • työnteon alkamisajankohta • määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja ­sopimuksen päättymisaika, tai sen arvioitu päättymisaika • koeaika, jos siitä on sovittu • työntekopaikka • pääasialliset työtehtävät • sovellettava työehtosopimus • palkan ja muun vastikkeen ­määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi ja palkan­ maksupäivä • säännöllinen työaika • vuosiloman määräytyminen • irtisanomisaika • lomaraha/lomaltapaluuraha • sairausajan palkka • palkkakehitys • mahdolliset luontoisedut • matka-ajan korvaaminen • matkakustannusten sekä muiden ­kustannusten korvaukset • palkanmaksu perhevapaiden ­ajalta Mikäli työsuhteessa sovelletaan työ­ ehtosopimusta, saattaa ainakin osa yllä mainituista asioista tulla osaksi työsopimusta työehtosopimuksen soveltamisen perusteella.

Irtisanomisaika Irtisanomisajasta on mahdollista sopia tiettyjen rajojen puitteissa vapaasti työso­ pimuksella. Pisin sallittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Irtisanomisajan osalta voidaan sopia sii­ tä, että työnantajan on noudatettava pi­ dempää irtisanomisaikaa kuin työntekijän.

Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu ir­ tisanomisaika on työntekijän irtisanomis­ aikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irti­ sanomisaikaa.

Lakisääteisiä irtisanomisaikoja noudate­ taan, mikäli irtisanomisajasta ei ole sovittu mitään. Joissain työehtosopimuksissa sovi­ tut irtisanomisajat ovat ehdottomia eikä niistä voi poiketa työsopimuksella työnte­ kijän haitaksi.

Määräaikaista työsopimusta ei pääsään­ töisesti voi irtisanoa. Määräaikainen työso­ pimus voidaan kuitenkin irtisanoa, jos irti­ sanomisoikeudesta on nimenomaan sovit­ tu. Mikäli työnantaja irtisanoo määräaikai­ sen työ­sopimuksen, on työnantajalla oltava irti­sanomisperuste.

[ TAPAHTUMA ]

Exit-politiikka

Teksti sefe kuva Thinkstock

– paras tapa hoitaa ikävät asiat SEFE ja henkilöstöalan ammattilaiset HENRY ry järjestivät kaksi koulutustilaisuutta valitettavan ajankohtaisesta aiheesta.

Ensimmäinen koulutus tarkasteli asiaa ­yksilöperusteista ja toinen kollektiiviperusteista lähtien. Ensimmäisen koulutuksen ­puheenjohtajana ja asiantuntijana toimi Risto Suominen HR ­Practices Oy:stä. Suominen kävi omassa esityksessään läpi exitpolitiikkaa ja sopimuksia yksilölähtöisissä ongelmatilanteissa.

Yksilölähtöisiin ongelmiin on puututtava ja mitä aikaisemmin puututaan, sen parempi. Epätoivottavan käyttäytymisen seurauksia ei tule hyväksyä, olipa syy kuinka ymmärrettävä tahansa.

Työyhteisön ristiriitatilanteissa tärkeää on ymmärtää myös se, että ainoastaan sellaisia asioita voidaan viedä eteenpäin ja ratkaista, jotka otetaan avoimeen käsittelyyn ja keskusteluun.

Kuin tieto vakavasta sairaudesta Ari Rajamäki Kuusakoskelta kävi läpi irtisanomiseen liittyvää psyykkistä prosessia: ”Yksilötasolla irtisanomisen uhka on rinnastettavissa tietoon omasta vakavasta sairaudesta; vain saadessaan rehellistä oikea-

aikaista tietoa ihminen kykenee käsittelemään edessä olevaa.”

Esimiehen taas on tärkeää ymmärtää, että tilannetta ei voi hoitaa täydellisesti. Inhimillinen kohtelu ja uskallus olla läsnä on parasta, mitä voi antaa.

Esimiehen on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Mitä tulee jäljellä jäävään yhteisöön, tärkeää on olla saatavilla, olla valmiina keskustelemaan muutoksesta sekä varautua tunteenpurkauksiin ja selkiyttää uudet toimenkuvat. Huhut on myös syytä kaivaa esiin ja seisoa sanojen ja päätösten takana. Työntekijöille on myös hyvä osoittaa, miten he voivat vaikuttaa jatkotilanteeseen.

Organisaation sopeuttaminen Toisen päivän aiheena olivat exit-politiikka ja sopimukset organisaation sopeuttamisprosessissa.

Liiketoiminnan näkökulmasta lähtökohtana on liiketoiminnan logiikka ja omistaja-arvo. Laillisuusnäkökulma tarkastelee sitä, mitä laki sanoo ja miten kiellot on sanktioitu. Inhimillisestä näkökulmasta tärkeää on, mikä on eettisesti oikeaa toisen ihmisen kohtelua.

Käytännön kokemusta asiaan toi oikea esimerkki organisaation Y henkilöstön sopeuttamisesta muuttuneisiin toimintaperusteisiin.

Onnistuneella projektilla oli useita tunnuspiirteitä: kestävät perusteet, keskittyminen toiminnan parantamiseen, eikä vain pelkkiin kustannuksiin, suunnittelu, esimiesten ottaminen mukaan valmisteluun, lähtevien arvostava kohtelu ja tuen järjestäminen sekä jäljelle jäävien tukeminen ja energian suuntaaminen organisaation perustehtävään.

Ikävät asiat kerrottava suoraan Toisen koulutusiltapäivän päätti YTN:n finanssialan taustaryhmän puheenjohtajan, neuvottelevan ­yhteyshenkilön Aulis Töylin puheenvuoro.

Työsuhteen päättämiseen liittyvät asiat eivät koskaan ole helppoja. Asioihin perehtymällä ja ­ihmisistä välittämällä sekä ihmisten reaktioita ­ymmärtämällä ne voidaan kuitenkin hoitaa mahdollisimman kivuttomasti. Kuten Aulis Töyli osuvasti kiteytti vanhojen sotajermujen viisauden: ”Kovat edellä ja pehmeät perässä.”

Ikävät asiat on kerrottava suoraan ja selkeästi niin kuin ne ovat. Sitten on empatian ja välittämisen vuoro.

E konomi 1 / 2 0 1 3

45

[ Marginaali ]

Mistä raha tulee?

Muinaiset ihmisyhteisöt ­harjoittivat vaihdantataloutta.

Kun tavaroiden vaihtaminen kävi ­vaikeaksi, oli pakko ­keksiä yleispätevämpi ­vaihdannan väline.

Teksti Anne Penttilä Kuva All Over Press

Ennen rahan keksimistä ihmiset vaihtoivat tarvitsemansa: ylimääräiset elintarvikkeet tai ­tavarat niihin hyödykkeisiin, joista oli puute.

Tavara­vaihdon ongelmaksi tulivat logistiikka, ­varastointi1 ja tarpeiden kohtaamattomuus2.

Oli kehitettävä yleisesti hyväksytty vaihdanta­ väline, raha. Sen arvon tuli olla määriteltävissä ja sitä käyttävien tiedossa. Rahan piti olla vaikeasti ­lisättävissä3 ja väärennettävissä.

Rahalla ei välttämättä tarvinnut olla varsinaista hyötykäyttöä, mutta usein valitun välineen ulko­ näkö miellytti ihmisen kauneudentajua.

Yleensä rahaksi valittiin jotain rajallisesti tarjolla olevaa tai vaikeasti hankittavaa. Ihmisyhteisöjen ensimmäiset ”ekonomit ja pankkiirit” olivatkin poppamiehiä, taitavia metsästäjiä tai urheita ­merenkävijöitä, kuten esimerkiksi 500-luvun yapi­ laiset.

500 vuotta jälkeen ajanlaskumme alkua pienen, Mikronesiaan kuuluvan Yap-saaren asukkaat lähet­ tivät retkikuntia melomaan bambukanooteilla 300 mailin päähän Palaun saarelle. He hankkivat sieltä kalkkikivikiekkoja4, joita käytettiin Yapilla maksu­ välineinä.

Pienimpien kiekkojen halkaisija oli vain seitse­ män – kahdeksan senttiä. Suurimpien kivirahojen halkaisija oli jopa 3,6 metriä, paksuus puoli metriä ja paino noin 4 000 kiloa. Suurtakin kiveä voitiin kuljettaa keskireiästä pujotetun puunrungon avulla.

Kiekkoja käytettiin aina 1900-luvun alkuun, eri­ tyisesti suurien kauppojen maksuvälineenä5 tai myötäjäisinä.

46

E ko n omi 1 / 2 0 1 3

Suurimmat kiekot sijaitseva edelleen vanhalla paikallaan, talon vieressä tai kylän liepeillä, vaikka omistusoikeus olisikin vaihtunut monta kertaa.

Aina kun kaupasta sovitaan, muut saarelaiset ­tunnustavat uuden omistusoikeuden6.

1903 amerikkalainen antropologi William Henry Furness III vietti useita kuukausia Yap-saa­

Yapin kivikiekkoraha­ yksikkö Rai´ta on käytetty lähinnä suurissa ja tär­ keimmissä kaupan­teko­ tilanteissa: myötäjäisinä, perintönä, poliittisissa sopimuksissa tai lunnaina.

[ Marginaali ]

sana

Monopoli • Yksinoikeus, ­täydellisen ­hallitseva asema Monopolille ominaista on kilpailun puuttuminen: kylän ainoa kauppa on monopoliasemassa.

• Lautapeli Seurapelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä. Investoinneilla voi saada vastustajan konkurssiin.

• Kaupunki Italiassa Saapasmaan korossa sijaitsevan kaupungin nimi tulee sanoista mono (vain) ja polis (kaupunki).

Tarja Västilä

rella. Hän kuvaili kirjassaan saaren taloudellista ­järjestelmää: ”Vanha ystäväni Fatumak kertoi läheisessä ­kylässä asuvasta erittäin varakkaasta perheestä.

Perheen varallisuuden tunnustivat kaikki7. Pari – kolme sukupolvea sitten perheen esi-isä oli ollut palaamassa kiekonhankintamatkalta hinaten lautassa harvinaisen suurikokoista ja hyvälaatuista

kiekkoa. Nousi voimakas myrsky, ja pelastaakseen henkensä retkikunnan oli ollut pakko katkaista kanootin ja lautan välinen hinausköysi.” ”Upea kivikiekko upposi merenpohjaan. ­Retkikunnan päästyä turvallisesti maihin muut seurueen jäsenet todistivat kivikiekon ainutlaatuisuudesta ja ettei uppoaminen ollut sen omistajan syytä.8”

1. Liika vilja pilaantuu.

2. Henkilö A halusi ostaa henkilöltä B vuohen, mutta B:llä oli itsellään yllin kyllin viljaa, jota henkilö A:lla oli tarjota maksuksi. Sen sijaan ­keihäänkärjet olivat päässeet B:ltä loppumaan, joten A:n piti ensin löytää keihäänkärkien ­tekijä, jolla olisi tarvetta viljasta. Vasta sitten päästäisiin hieromaan kauppoja vuohesta.

3. Pikkukivet eivät käy: kuka tahansa voi kerätä rannalta kourallisen ja mennä ostoksille. Inflaatio iskee todella nopeasti ja vuohen hinta karkaa käsistä.

4. Yapilla ei esiinny kalkki­kiveä = kalkkikivi on arvokasta.

5. Mitä vaarallisempi matka ja mitä useampi kuoli, sitä arvokkaampi raha.

6. Varsinainen maksu­ väline on eräänlainen johdannainen, omistus­ oikeus kiekkoon.

7. Kukaan elossa oleva ei ollut koskaan nähnyt sitä.

8. Merenpohjassa makaa­van kivikiekon ­ostovoima oli edelleen kiistaton.

E k o n o mi 1 / 2 0 1 3

47

[ Tapahtuu ]

Ekonomiyhdistykset 28.2 Hur tolkar man resultatoch balansräkningen? Del 2 3.4 Teater: Kungen Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 7.3. Naisten päivän etkot.

Tyylikäs­ilta kevään trendien ja silmä- ja aurinkolasikehysten parissa.

14.3. SEFE:n koulutus Itse­ tuntemus ja Itsensä johtaminen.

Opi johtamaan itseäsi.

10.4. Sääntömääräinen kevät­ kokous Lisätietoja jäsenkirjeessä tai etela­hameenekonomit@ gmail.com­.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 19.3. klo 17–19 Ekonomien avanto­tapahtuma Tanelinrannan avantosaunalla, Lampitie 8, 60510 Hyllykallio. Miehille ja naisille­on omat pukuhuoneet, sauna­ja avanto ovat yhteiset.

Tilaisuus on Avec-tapahtuma ja maksuton. Järjestämme virvok­ keita ja makkaraa paikan päälle.

Ilmoittautumiset 15.3 mennessä: epe@sefe.fi.

22.3. klo 18 alkaen Ruoka- ja Viiniilta. Keskustori/Vaasan talo, Seinä­joki. Tervetuloa tutus­ tumaan tunnelmalliseen Juurella -ravintolaan ja osallistumaan 3. viinikurssiin. Paikkoja on rajoi­ tetusti 30 jäsenelle. Sitovat ilmoittautumiset epe@sefe.fi.

Hinta 25 euroa/jäsen ja se mak­ setaan yhdistyksen­ tilille Nordea 114030-246184 viimeistään 15.3.

11.4. Be the Change – Muutok­ sessa johtamisen ja elämisen taito. SEFE järjestää maksutto­ man muutosta ja muutoksessa johtamista ja elämistä aivan uu­ desta näkökulmasta tarkastele­ van valmennuksen Seinäjoella koko päivän koulutuksena. Val­ mentajana organisaatiokonsultti, coach Annika Ranta, Humap Oy.

48

E konomi 1 / 2 0 1 3

Ilmoittautuminen: SEFE tiedot­ taa myöhemmin.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapah­ tumista löydät uusituilta koti­ sivuiltamme www.epekonomit.net.

HELSINGIN EKONOMIT 25.2. Yrityskummiksi? Men­to­ riksi? – olisiko siinä ideaa oman kokemuksen hyödyntämiseksi 26.2. LinkedIn-työpaja eko­ nomeille 26.2. Kansainvälistyminen Venäjälle­– ensimmäiset askeleet uusille markkinoille 27.2. Yritysvierailu Doctagoniin 27.2. Neuvottelutaidon esitelmä: FM, logonomi Paula Hjelt-Putilin 28.2. Yrittäjäilta 2.3. Lady Ski -hiihtopäivä 6.3. Kansainvälistymisen rahoitus 8.3. Esimiehen ajankohtaisaamu – solmuista sovintoon 13.3. Apinajohtajan käsikirja 13.3. Tutustuminen toimivan kodin­ informaatiokeskukseen ja näyttelyyn 18.3. Ekonomit vaikuttajina työelämässä 19.3. Neljäs tie & lavastajan ja puvustajan työ 19.3. Taidehistoria – avain taiteen­ ymmärtämiseen -luento­ sarja, osa 2 21.3. Yritystreffit 24.4. EU-rahoitteisen projektin toteuttaminen – vierailu Kumnan­ kartanossa Virossa

kehittymistä. Jos et ole saanut jäsen­kirjeitämme, käy päivittä­ mässä tietosi SEFEn jäsenrekis­ teriin, niin pysyt jatkossa ajan tasalla. Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaamme!

LAPIN EKONOMIT 23.2. Talviajokurssi 25.4. Talouden tunnusluvut tutuksi­ -koulutus Lisätietoa tulevista tapah­tumista jäsentiedotteissa!

OULUN EKONOMIT Nettisivustomme on uudistettu!

Käy tutustumassa osoitteessa www.oulunekonomit.fi.

Sivuilta löydät myös viimeisim­ män tiedon tapahtumistamme ja voit tehdä mökkivarauksen Syötteen paritalostamme.

Kevään 2013 kulttuuritarjonta 23.3. Angelique Kidjo & Jo Stance­, Club Teatria. Beninissä syntynyt afrikkalaisen musiikin kiistaton kuningatar Angelique Kidjo ja Norrbotten Big Band. klo 20 Jo Stance, Johanna Försti laulu­, klo 22 Angelique Kidjo & Norrbotten Big Band K-18, Ovet

Lisää tapahtumia ja ilmoittautu­ minen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsen­ tapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi ja 0201 299 261.

KAINUUN EKONOMIT 18.3. klo 18 Kevätvuosikokous ja yritysvierailu Kainuun Osuus­ pankissa. Ilmoittautumiset viimeistään 8.3. SEFEn jäsen­ sivujen kautta.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT Tiedotamme ajankohtaisesta tapahtumatarjonnastamme­ kuu­ kausittain sähköisessä jäsen­ kirjeessä ja nettisivuillamme www.keskisuomenekonomit.fi.

Kevään ohjelmassa on luvassa muun muassa ruokakurssi ja lasten­konsertti sekä muuta kult­ tuuria ja lisäksi ammatillista

Janne Aaltonen/Nelonenmedia

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niord­ bladet och på www.niord.fi.

avataan klo 18.30. Liput­eko­ nomeille ja aveceille vain 20 €/ hlö. Sitova ilmoittautuminen 1.3. mennessä kulttuuri@ oulun­ekonomit.fi.

27.3. Andrew Lloyd Webber – Tim Rice: Jesus Christ Superstar in concert moninkertaisesti palkittu rockooppera. Ovet aukeavat Club Teatrialla klo 17.30 ja show alkaa klo 19.00. Kesto n. 2 h 15 min (sis. väliaika), esityskieli englanti ja ikäraja K-18. Liput ekonomeille ja aveceille vain 30 €/hlö. Sitova ilmoittautuminen 7.3. mennessä kulttuuri@oulun­ekonomit.fi.

PIRKANMAAN EKONOMIT Pirkanmaan Ekonomit ry:n kevään­ tapahtumia: 27.2. Tappara – Ilves, ilmoit­ tautumisaika tarkentuu 14.3. Kevätkokous ja Tuhkaa ja teräviä -teatteri (Tampereen teatteri), ilmoittautuminen viim. 15.2.

18.3. SEFEn koulutus Be the Change – Muutoksessa johtami­ sen ja elämisen taito, ilmoittau­ tumisaika tarkentuu

[ Tapahtuu ]

4.5. PME:n 75-vuotisjuhla, ilmoittautumisaika­ tarkentuu 23.5. Tommiskan puutarha, ilmoittautumisaika­ tarkentuu 26.5. PME:n perhepäivä Särkänniemessä, ilmoittautumisaika tarkentuu Ilmoittautumiset tapahtumiin Sefen jäsensivujen kautta.

Lisätietoja­: www.pirkanmaan­ekonomit.fi ja info@pirkanmaanekonomit.fi.

Pirkanmaan Ekonomit ry:n hallitus 2013 Lanne Janika Iivonen Mikko Kartila-Malmivaara Johanna Koivisto Pirjo Lahma Marjo Laitinen Tuula Majuri Juha-Matti Pelto Elina Syväniemi Paula Tarvainen Airi

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Tulevia tapahtumia talvella 2013 22.2. Samppanjatasting 28.2. Ekonomilounas 16.3. Tahkon lasketteluretki 28.3. Ekonomilounas

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 2.3. klo 13 Koko perheen luistelu­tapahtuma. Tervetuloa kokeilemaan retkiluistelua ja nauttimaan talvisesta ulkoiluhetkestä!

24.4. Vuosikokous ja stand up -komiikkaa Musiikkikeskuksella.

Kokous alkaa klo 18 ja Sami Hedbergin­& Niko Kivelän show klo 19. Kokouksessa ja väliajalla tarjoilu.

Tapahtumiin ilmoittaudutaan jäsen­sivuilla www.sefe.fi. Muista kevään tapahtumista ilmoitetaan sähköpostilla. Ota rohkeasti yhteyttä: psekonomit@sefe.fi.

Pohjois-Savon Ekonomien hallitus 2013 Ville Räsänen, puheenjohtaja Petteri Alanko, varapuheen­ johtaja, markkinointivastaava Sanni Rönkkö, sihteeri Heikki Savolainen, rahaston­hoitaja Jenni Rissanen, viestintä­vastaava Jari Niemelä, työmarkkina­ vastaava ja koulutuspoliittinen vastaava Merja Laituri-Korhonen, urahallintavastaava

hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 14.1. Paljon mielenkiintoista on taas luvassa jäsentemme iloksi – perinteitä ja uusia tuulia sopivasti sekoittaen.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 7.5. Yritysvierailu Prizztechiin ja sääntömääräinen vuosikokous.

28.5. SEFE kouluttaa Porissa ”Ota puheeksi” -iltakoulutus.

Keväällä tulossa myös Muoti-ilta ja Flooran päivä.

20.7. Ekonomijazzit

Nettisivuiltamme www.rihy.fi löydät ajankohtaisimman tiedon yhdistyksen toiminnasta.

Mukavaa kevättä!

Lisätietoja ja lisää tulevia tapahtumia löydät jäsen­kirjeestä ja kotisivuilta www.porinseudun­ekonomit.fi.

Johtokunta 2013 Puheenjohtaja Saku Vähäsantanen Varapuheenjohtaja, sihteeri Hannele Tuomainen Viestintävastaava Tiina Kallio Talousvastaava Nina Peltomäki Urahallintavastaava, kylteri­ vastaava Tanja Mönkkönen Työmarkkinavastaava Kari Hietala Sidosryhmävastaava Satu Rautavalta IT-vastaava Juhana Valo Senior Advisor Sari RäikkäMikkola­(osallistuu vuonna 2013 johtokuntatyöskentelyyn ja laatii yhdistyksen toimintakäsikirjan) Asiantuntijajäsenet: Porin Kylterit ry, jota edustavat Sini Elomaa ja Saku Vaihinen.

RAUMAN EKONOMIT 28.2. klo 8 Aamukahvitilaisuus Rauman kaupungintalolla.

Isäntänä kaupunginjohtaja Kari Koski.

Lisätietoa tulevista tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä.

Turun Seudun Ekonomit järjestää retken Voice of Finlandin suoran lähetyksen katsomoon.

RIIHIMÄEN–HYVINKÄÄN EKONOMIT Riihimäen–Hyvinkään Ekonomien­vuoden 2013 uusi

Esimerkkejä kevätkauden tapahtumistamme: Huhtikuu Retki Heurekan Body Worlds-näyttelyyn ja kevät­ kokous Toukokuu Perinteinen kevät­ matka Kesäkuu Golfia Hyvigolfin kentällä­

TURUN SEUDUN EKONOMIT Turun Seudun Ekonomit ry 75 vuotta.

Muistithan ilmoittautua juhlavuoden huipputapahtumaan!

Upeat 75-vuotisjuhlat hotelli Marina­Palacessa 9.3.

Ilmoittautumisaika­on päättynyt, kysy mahdollisia vapaita paikkoja toimistolta.

Tilaa oma TSE ry:n 75-vuotis­ historiikkisi ennakkoon erikoishintaan 15 €/kpl. Hinta voimassa 8.3. asti. Normaalihinta 20 €.

Tilaukset toimistolle.

27.2. klo 17–19 TYKS – Tulevaisuuden sairaala. TYKS T-sairaala, Hämeentie 11.

Lähde tutustumaan TYKSin uuteen laajennettuun T-sairaalaan Ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä toimistolta.

13.3. klo 13–16 Talouden tunnusluvut­. Naantalin Kylpylä­, Matkailijantie 2.

Koulutuksessa perehdytään tarkemmin­ tuloslaskelman ja taseen­rakenteeseen ja niiden sisältämien erien tulkintaan yhtiön liiketoiminnan ja kannattavuuden näkökulmasta. Ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä toimistolta.

19.3. klo 19–n. 21 TuKY-Speksi.

Kåren, Hämeenkatu 22 Turun kauppatieteiden yli­ oppilaat TuKY ry:n teatteri­ spektaakkeli kutsuu Turun seudulla asuvat ekonomit katsomaan huikeaa show’ta! Avectilaisuus­. Hinta 10 € jäsenille ja 12 € avecille / 10 € opiskelijoille.

Ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä toimistolta.

20.3. klo 17.30–20 Salon kaupunki ja kevätkokous. Salon kaupungin valtuustosali, Tehdask. 2, Salo. Linja-autokuljetus, lähtö Turun Ortodoksisen kirkon edestä klo 16.45 ja paluu n. klo 20.45.

Ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua­Salon alueen tilanteeseen, jonka jälkeen yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous.

Linja-autokuljetukseen mahtuu 50 jäsentä. Ilmoittautumiset 13.3. mennessä. Ilmoitathan ilmoittautumisen­ yhteydessä osallistutko kuljetukseen.

4.4. klo 17–19.30 Mitä ekonomin tulee tietää immateriaalioikeuksista? Fondia, Läntinen Ranta­ katu 3 A, Turku. Koulutus tarjoaa ekonomille aineettomien oikeuksien eli IPR-tietoiskun. Laki­ palveluyritys Fondian asian­ tuntijat kertovat immateriaali­ oikeuksista. Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Ilmoittautumiset 27.3. mennessä.

12.4. klo 19–21 Voice of Finland.

Logomo, Köydenpunojankatu 14, Turku. Suosittu tv-ohjelma Voice of Finland saapuu jälleen Turkuun ja Logomoon! TSE ry on varannut lippuja kaksintaistelu­ illan suoraan lähetykseen. Avectilaisuus. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Hinta 29 € jäsenille ja 31,50 € avecille. Ilmoittautumiset­ ja maksut 27.3. mennessä.

Maksut viitteellä 12043.

15.4. klo 18–20 Iittala – Millainen on sinun unelmiesi juhlakattaus?

Hämeenkatu 6, Turku. Tule tutustumaan­ Iittalan yritys­ tarinaan ja hakemaan uusia ideoita­kevään juhlien kattauksiin! Alennus illan aikana tehdyistä ostoksista ja arpajaiset. Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 60 henkilöä. Ilmoittautumiset 10.4. mennessä.

VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER Kiitos osallistumisestanne tammi­kuun kinkunsulatukseen ja helmikuun ystävänpäiväkisaan!

14.3. Koko perheen kylpyläreissu Tropiclandiaan 23.3. Pilkkikilpailu i/ sefe.f tumat h a p ta

E konomi 1 / 2 0 1 3

49

[ yhteystiedot ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi VIESTINTÄ – INFORMATION

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Vuorela, Birgit Lindholm, Nina Juhava (1.3. alkaen) Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman, Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Vuorela Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 8.30–13.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 8.30–13.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30–13.00 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledighet) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ­ekonomit – Medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Markkinointisuunnittelija Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Alexander Pihlainen JY: Tuomo Tanttu LUT: Maria Salmela OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Vilma Järvinen VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E konomi 1 / 2 0 1 3

51

Valintojen kautta voittoon Jim Collins, Morten T. Hansen

Tietoisesti paras

Epävarmuus, kaaos, sattuma – menesty niistä huolimatta (Great by Choice. Uncertainty, Chaos, and Luck – Why Some Thrive Despite Them All) Jim Collinsin odotettu uutuusteos on jatkoa Collinsin huippumenestysteokselle Hyvästä paras. Nyt keskiössä on organisaatioiden menestyminen niissä vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa toimintaolosuhteissa, joista tämän päivän yritysjohtajien on selvittävä. Teos vastaa kysymykseen: Miksi jotkin yritykset kukoistavat epävarmuudessa, jopa kaaoksessa, ja toiset eivät?

Tietoisesti paras perustuu yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän tieteellistä analyysiä ja päätelmiä sekä kiehtovia tositarinoita.

2013, 302 sivua, suositushinta 69 €

Tiina Torppa

Mikko Ojanen

Yksin työskentelevän opas

Reseptejä asiakas­ suhteisiin

Kirja lähestyy yksin työskentelyä teemoittain ja tilanteittain. Pitkään yksin työskennellyt kirjoittaja sparraa ja ymmärtää, neuvoo ja hauskuuttaa. Kirja on suunnattu erityisesti tietotyötä tai luovaa työtä tekeville, mutta samat ilot ja murheet on muidenkin alojen ammatinharjoittajilla, freelancereilla ja yksinyrittäjillä.

Teos rinnastaa asiakaskohtaamiset ihmisten välisiin muihin kohtaamisiin ja tarjoilee myynnin perusasiat uusista, innostavista näkökulmista. Kirja osoittaa, miten voimme soveltaa esimerkiksi ihastumisen ja uskollisuuden tunteita käytännön myyntitilanteisiin.

2013, 201 sivua, suositushinta 45 €

Asiakasta ei jätetä!

2013, 190 sivua, suositushinta 49 €

Tilaa ja tutustu 24/7 www.talentumshop.fi